MANNER-SUOMEN ESR-OHJELMA Valtakunnalliset. kehittämisohjelmat
|
|
- Maria Jääskeläinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 MANNER-SUOMEN ESR-OHJELMA Valtakunnalliset kehittämisohjelmat
2 2 Manner-Suomen ESR-ohjelma Valtakunnalliset kehittämisohjelmat Julkaisija: Työ- ja elinkeinoministeriö, julkaisu on toteutettu ESR:n osarahoituksella Toimitus ja taitto: Viisikko-Communica Communications VCA Oy Kannen kuva: Hanna Tuuri Paino: Edita Prima Oy 10/2010 ISBN
3 Johdanto Valtakunnalliset kehittämisohjelmat isoja kokonaisuuksia... 5 Osaaminen Protek-kehittämisohjelma...6 Apake aloittavien yrittäjien ja pk-yritysten liiketoimintaosaamisen kehittämisohjelma...8 Luovien alojen yritystoiminnan kasvun ja kansainvälistymisen kehittämisohjelma...10 Terveenä ja osaavana työssä...12 Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisoalan kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tarjoajana...14 Osuvuutta ja kysyntälähtöisyyttä aikuisopiskeluun tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen valtakunnallisella kehittämisohjelmalla...16 Avoimissa oppimisympäristöissä aktiiviseksi kansalaiseksi...18 Koulutus- ja osaamistarpeiden ennakoinnin kehittämisohjelma...20 Osaajana työmarkkinoille Innovaatio- ja osaamisjärjestelmien kehittäminen Osaamisklustereiden kasvu- ja kansainvälistymisohjelma Yrittäjyys Yrittäjyys työvoiman käyttötapana Yrittäjyyskasvatuksella ja -osaamisella muutosvoimaa...30 Yritys-Suomi -palvelujärjestelmän kehittämisohjelma Yritysharava eli Valtakunnallinen KOTTI-hanke Osallisuus Tasa-arvoa työelämään yhdenvertaisuutta yhteiskuntaan Paremmat arjen taidot ja opintojen kautta töihin Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittämisohjelma...40 Kansainvälinen yhteistyö hyvien käytäntöjen etsimiseksi ja levittämiseksi Työllisyys Välityömarkkinat-kehittämisohjelma...44 Työstä työhön -kehittämisohjelma...46 Sukupuolten tasa-arvon edistäminen ja valtavirtaistaminen (Valtava)...48 Työvoiman maahanmuuton ESR-kehittämisohjelma, MATTO-tukirakenne
4 4
5 Valtakunnalliset kehittämisohjelmat isoja kokonaisuuksia Euroopan sosiaalirahaston (ESR) valtakunnalliset kehittämisohjelmat vastaavat asiakkaiden ja palvelurakenteiden tarpeisiin työllisyyden, työvoiman, yrittäjyyden, koulutuksen ja työhyvinvoinnin alueilla. Ne ovat pääsääntöisesti isoja ohjelmakokonaisuuksia, joiden sisällä rahoitetaan lukuisia alueellisia teeman sisällön mukaisia hankkeita, ja joissa on myös resursseja selvitys-, arviointi- ja verkostotyöhön. Kehittämisohjelman tarkoituksena on parantaa ja uudistaa nykyisiä toimintamalleja,kokeilla uusia avauksia ja levittää tietoa jo käytössä olevista hyvistä käytännöistä. Muutamia resursseiltaan pieniä täsmälliseen erityistehtävään tarkoitettuja kehittämisohjelmia lukuun ottamatta valtakunnallisten kehittämisohjelmien sisällä rahoitetaan palvelutuotteita asiakkaille ja kehitetään palvelurakenteita. Valtakunnallisten kehittämisohjelmien toimintamalli Valtakunnallinen kehittämisohjelma voi koostua useammista projekteista. Valtakunnallinen kehittämisohjelma toimii yksittäisistä projekteista saatujen tulosten ja käytäntöjen kokoajana sekä hyvien käytäntöjen edistäjänä ja projektien tukirakenteena. Tavoitteena on myös hyvien käytäntöjen levittäminen ja juurruttaminen tulosten pysyvyyden edistämiseksi. Projektien tukemiseksi ja edelleen kehittämiseksi voidaan perustaa tukirakenne, joka kartoittaa hyviä käytäntöjä, edistää kehittämisohjelmiin kuuluvien projektien verkostomaista yhteistyötä sekä seuraa projektien tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta. Tukirakenteen tehtävänä on varmistaa, että projektit toteuttavat valtakunnallisen kehittämisohjelman tavoitteita ja että projekteista muodostuu strateginen kehittämiskokonaisuus. Kehittämisohjelmien haku ja toteutus Valtakunnalliseen kehittämisohjelmaan voi kuulua valtakunnallisesti hallinnoituja, ministeriötason projekteja sekä alueellisesti toteutettavia projekteja. Valtakunnallisia, keskushallintotasolla hallinnoitavia projekteja toteutetaan silloin, kun niillä on erityinen valtakunnallinen tai strateginen merkitys. Projektit toteutetaan pääsääntöisesti alueellisesti ELY-keskusten ja opetushallituksen rahoittamina. Tarkoituksena on saada valtakunnallinen strategia ja alueelliset erityistarpeet kohtaamaan. Samoin tavoitteena on varmistaa paikallisen kumppanuuden sekä paikallisen aloitteellisuuden tukeminen ja mukaan saaminen ESR-kehittämistoimintaan. Haut voivat olla teemahakuja ja/tai kohdennettuja hakuja. Valtakunnallisiin kehittämisohjelmiin kuuluvat projektit valitaan ja hallinnoidaan ESR projektitoiminnan säädösten ja ohjeiden mukaisesti. Projektien valinnassa noudatetaan avoimen ja läpinäkyvyyden periaatteita eli valintaprosessit toteutetaan avoimesti ja valinnassa käytetään ESR-ohjelman valintaperusteita. Lisäksi kullekin kehittämisohjelmalle on laadittu kehittämisohjelmakohtaisia valintaa tukevia painotuksia ja kriteereitä. Haku voidaan järjestää avoimena julkisena hakuna, jonka perusteella myönnetään valtionavustusta. Haku voidaan toteuttaa myös kokonaan tai osittain julkisena hankintana. Osa rahoituksesta voidaan varata viranomaisen itse hallinnoimiin hankkeisiin (nk. oman tuotannon hankkeet). 5
6 Kuva: yritysvoimala/tutka-projekti TUTKA-hankkeen koulutuspäällikkö Merja Putus ja projektipäällikkö Anja Puustinen Hämeen ELY-keskuksen järjestämässä Yritysneuvoja-koulutuksessa. Osaamisella parempaan muutoksenhallintaan Pienten ja keskisuurten yritysten työvoiman tarve ja osaamisen kehittäminen muutostilanteissa, siinä on tiivistettynä Protekkehittämisohjelman työsarka. Henkilöstösuunnittelu kaipaa uusia toimintamalleja ja kunkin alueen osaamista edistäviä palveluita olisi käytettävä tehokkaasti hyväksi. 6
7 Osaaminen Protek tavoittelee parempaa muutoksenhallintaa kehittämällä osaamista ja työelämän laatua. Hankkeita on käynnissä nelisenkymmentä. Niiden keskeinen päämäärä on turvata pk-yritysten osaavan työvoiman saatavuus ja kehittää liiketoimintaosaamista kasvu- ja muutostilanteissa. Yritysten henkilöstön kehittämisessä hyödynnetään erilaisia yritysverkostoja. Hankkeissa tulisi kiinnittää huomiota ennakoivaan henkilöstösuunnitteluun, jotta voidaan kehitellä uusia toimintamalleja. Myös alueilla käytössä olevien osaamista edistäviä palveluja, koulutusta ja rahoitusinstrumentteja tulisi hyödyntää entistä paremmin. Työkaluina henkilöstön kehittämisessä käytetään yhteishankintakoulutusta (Täsmä ja Rekry). Hankkeet ovat yhä käynnissä ja useisiin haetaan jatkorahoitusta. Esimerkiksi Uudellamaalla on laadittu ja kokeiltu uusia malleja ja tapoja pk-yrityksille soveltuvaan yhteishankintakoulutukseen. Samalla on kehitetty verkostomalleja ja pyritty toteuttamaan yhteishankintakoulutus mahdollisimman joustavasti. Toimijat ovat saaneet rohkaisevia kokemuksia liiketoimintaosaamisen ja yhteishankintakoulutuksen yhdistämisestä. Parhaat tulokset pk-yritysten palvelemisessa on saatu projekteissa, joissa yritysten koulutus- ja kehittämistarpeita on kartoitettu kokonaisvaltaisesti. Eniten uusia asiakkaita ovat saaneet verkostoyhteistyötä TE-toimistojen, koulutusorganisaatioiden ja yrittäjäjärjestöjen kanssa tekevät projektit. Teemapohjaisissa hankkeissa on kehitetty uusia malleja, kuten mentorointi- ja muutosvalmennusmalli. Toimialapohjaisten hankkeet ovat tuottaneet toimialaselvityksiä ja kartoittaneet koulutus- ja kehittämistarpeita. Tutka luo uutta joustavaa koulutusmallia Pirkanmaan Hynä/Pro -hankkeen kohderyhmänä ovat kone- ja metallituoteteollisuuden pienet yritykset. Sen tavoitteena on kehittää yritystä kokonaisuutena ja sitä kautta luoda toimintaan jatkuvuutta, parempaa kannattavuutta ja kilpailukykyä. Myös yritysverkostoa on määrä kehittää ja laajentaa oppivaksi ja tuottavaksi. Tutka-hankkeessa Uudellamaalla luodaan uudenlainen ja joustava koulutusmalli yritysten, viranomaisten ja koulutettavien käyttöön. Päämääränä on lisätä joustavuutta yritysten koulutukseen, vastata yritysten koulutustarpeisiin ja antaa konkreettista apua rekrytointiin paikallisten TE-toimistojen työnantajapalveluiden, kouluttajien ja oppilaitosten kanssa. Protek-kehittämisohjelma Rahoitus: : 35 milj. Hallinnointi: Työ- ja elinkeinoministeriö Lisätietoja: anna-liisa.heikkinen(at)tem.fi 7
8 Kuva: Shutterstock Apake-kehittämisohjelman tavoitteena on muun muassa lisätä kasvukykyisten yritysten lukumäärää. Kilpailukykyä ja kasvua liiketoimintaosaamista kehittämällä Apake-ohjelma auttaa aloittavia ja pk-yrityksiä kehittämään liiketoimintaosaamistaan. Ohjelman päämääränä on muun muassa edistää innovatiivisten ja kasvukykyisten yritysten syntymistä ja onnistuneita sukupolvenvaihdoksia. 8
9 Osaaminen Apake kehittää uusia tai uudistaa ja levittää aiemmin kehitettyjä koulutusohjelmia ja asiantuntijapalveluita. Pk-yritysten palvelutarjontaan on myös määrä luoda uusia toimintatapoja ja -malleja. Tavoitteena on myös synnyttää uusia innovatiivisia yrityksiä, lisätä kasvukykyisten yritysten määrää ja parantaa yritysten kansainvälistymisosaamista. Niin ikään ohjelma pyrkii edistämään onnistuneita sukupolvenvaihdoksia ja tuomaan tehoa henkilöstön osaamisen kehittämiseen. Kaikkien toimien tulisi kohentaa sekä aloittavien että pk-yritysten liiketoimintaympäristöä. Tukea sukupolven- ja omistajanvaihdoksiin Konkreettisesti Apake-ohjelma on todistanut saavuttaneensa sille asetetut tavoitteet esimerkiksi Yritysten sukupolven- tai omistajanvaihdosten edistäminen -hankkeella. Se on arvioinut omistajanvaihdospalveluita valtakunnallisesti ja kehittänyt tilitoimisto omistajanvaihdoksen asiantuntijana -valmennusohjelmaa. Ohjelma pilotoidaan Hämeen ELY-keskuksessa. Myöhemmin se voidaan ottaa käyttöön muuallakin maassa. Yritys myyntikuntoon -opas aktivoi yrityksestä luopujia suunnittelemaan luopumistaan ja saattamaan yritys myyntikuntoiseksi hyvissä ajoin. Jalostamo- hanke, kakkosvaihe-hanke sekä tuotteistettujen asiantuntijapalvelujen kehittäminen ja uudistaminen-hanke Luovien alojen kehittämishankkeen tavoitteena on ollut juurruttaa Jalostamo-palvelumalli osaksi ELY-keskusten yrityspalvelutarjontaa. Jalostamo auttaa luovien alojen yrittäjiä ja yrittäjiksi aikovia suunnittelemaan kannattavaa liiketoimintaa. Tuotekehityshankkeessa alle kolme vuotta toimineiden yritysten eloonjäämisasteen parantamiseksi on käyty läpi noin 80 yrityksen liiketoimintasuunnitelmat. Tuotteistamisen asiantuntijapalveluiden kehittäminen ja uudistaminen puolestaan on selvittänyt mm. palveluiden päällekkäisyyksiä ja mahdollisia katvealueita. Apake aloittavien yrittäjien ja pk-yritysten liiketoimintaosaamisen kehittämisohjelma Rahoitus : 25 milj. Hallinnointi: Työ- ja elinkeinoministeriö Lisätietoja: anna-liisa.heikkinen(at)tem.fi, riitta.guner(at)tem.fi 9
10 Kuva: Emil Bobyrev Luovasta taloudesta kestävään kasvuun ja hyvinvointiin Luovien alojen yritysten toimintaa kehittämällä vastataan talouden ja tuotannon rakennemuutokseen, jossa tuotannon painopiste siirtyy aineellisesta aineettomaan. Muuttuneessa tilanteessa tarvitaan uudenlaista osaamista. Tätä sanomaa välittää Luovien alojen yritystoiminnan kasvun ja kansainvälistymisen kehittämisohjelma. 10 Hanna Hirvosen ja Hañhi Designin liikeidea kantaa ja lentää aloittavan yrittäjän haasteista huolimatta.
11 Osaaminen Ohjelma on merkittävä avaus luovan talouden vahvistamiseksi Suomessa. Kehittämisohjelmasta rahoitetaan parhaillaan kuuttatoista hanketta, jotka edistävät luovien alojen ammatinharjoittajien, yrittäjiksi aikovien, yrittäjien ja pk-yritysten elinkelpoisuutta tukemalla mm. innovaatiotoimintaa, kysyntälähtöistä tuotekehitysosaamista sekä johtajuustaitoja. Yhteistyöstä syntyy uusia toimintamalleja, kumppanuuksia ja asiakkuuksia myös eri toimialojen välille. Näin edistetään jatkuvuutta, työllisyys kasvaa ja kansainvälistyminen ja kulttuurivienti vahvistuvat. Luovien alojen yritystoimintaa kehittämällä lisätään myös muiden teollisuus- ja palvelutoimialojen ja tätä kautta koko kansantalouden kasvua ja kilpailukykyä. Kehittämisohjelma on ponnekas lähtölaukaus kulttuurin ja luovien alojen vahvistamiselle, mutta uusia avauksia tarvitaan yleisemminkin. Hankkeisiin oli vuoden 2009 loppuun mennessä osallistunut 930 henkilöä ja 268 yritystä. Myös uusia yrityksiä on syntynyt. Luova Suomi koordinoi kehittämisohjelmaa Luova Suomi vahvistaa luovia toimialoja tehden luovan talouden merkityksiä ja mahdollisuuksia tunnetuksi yhteiskunnan eri sektoreilla. Luova Suomen tietoperusta, tilaisuudet ja tapahtumat sekä viestinnän palvelut vahvistavat yhteistyöhön perustuvien työtapojen juurtumista verkostomaiseksi toimintamalliksi valtakunnallisesti. Luova Suomen verkkosivuista on rakentunut keskeinen luovan talouden tiedon, mielipiteiden ja uutisten välityspaikka. Syksyllä 2009 Luova Suomi koordinoi mm. laajan kansainvälisen CEB (Creative Economy and Beyond) -konferenssin, joka toteutettiin yhteistyössä työ- ja elinkeinoministeriön, opetus- ja kulttuuriministeriön ja alan keskeisten toimijatahojen ja asiantuntijoiden kanssa. Kulttuurilla on vientiä TAIVEX-vientivalmennus TAIVEX tuottaa luoville toimialoille räätälöityä taiteen kentän välittäjäportaan täydennyskoulutusta ja vientivalmennusta. Varsinkin kansainväliset taiteen tuottajat ovat avainasemassa taiteen tuottavuuden lisäämisessä. TAIVEX toteutetaan viiden eri taiteen tiedotuskeskuksen sekä Tampereen, Turun ja Helsingin kaupunkien yhteistyönä. Sillanrakentajat Luovien alojen agenttien ja vientiammattilaisten valmennusohjelma Sillanrakentajat-hanke tavoittelee Suomeen uutta ammattikuntaa, luovien alojen agentteja omine toimintakulttuureineen. Osaamista kasvattamalla rakennetaan luovien alojen mikro- ja pk-yrityksille toimintaympäristö, joka kannustaa laajentamaan markkinoita Suomessa ja ulkomailla. Agentit haastavat myös viranomaiset, kuten rahoittajat, yritysneuvojat ja työvoimaviranomaiset uudenlaiseen toimintakulttuuriin Luovien alojen yritystoiminnan kasvun ja kansainvälistymisen kehittämisohjelma Rahoitus : 13,7 milj. Hallinnointi: Opetus- ja kulttuuriministeriö Lisätietoja: silja.suntola(at)hse.fi, kirsi.kaunisharju(at)minedu.fi ohjelmat 11
12 Kuva: HannU LAitinen Äkäslompolon Mauri alias Jope Ruonansuu Virkeänä ratissa -hankkeen videolla. Terveenä ja osaavana työssä Työorganisaatioiden valmiuksia hallita globalisaation ja teknologisen kehityksen aiheuttamaa rakennemuutosta olisi parannettava. Myös muutostilanteessa tulisi turvata työssä jaksaminen ja työvoiman saatavuus. 12
13 Osaaminen Terveenä ja osaavana työssä -ohjelma pyrkii vahvistamaan terveyttä ja työkykyä, edistämään työuria ja työssä pysymistä, lisäämään työhyvinvointia ja työssä jaksamista. Ohjelman hankkeissa kehitetään malleja muun muassa terveyden edistämiseksi työpaikoilla. Työkykyä ja terveyttä voidaan edistää sekä työpaikka- että yksilötasoisin toimenpitein esimerkiksi ruokailussa, terveysliikunnassa ja ehkäisevässä päihdetyössä. Osassa hankkeita on kehitetään työterveyshuoltoa. Pienet yritykset ja yrittäjät ovat olleet työterveys- ja työturvallisuuspalvelujen alikäyttäjiä. Palvelujen kehittämiseksi kokeillaan terveyskeskusten ja yksityisten työterveyshuoltojen verkostomaista yhteistoimintaa. Kehittämisalueita ovat työpaikan, työterveyshuollon ja kuntoutuksen yhteistyö. Huomio kohdistuu erityisesti mielenterveys- ja tuki- ja liikuntaelinongelmista johtuviin sairauspoissaoloihin. Myös työttömien, pätkätyöläisten ja siirtymävaiheessa oleviennuorten työterveyden parantaminen on tärkeää. Heidän toimintakykynsä edistämiseksi voidaan tehdä työterveysneuvolakokeiluja. Sosiaali- ja terveydenhuolto on valittu yhdeksi kehittämisohjelman kohteeksi. Palvelujärjestelmiin kohdistuu paineita. Väestön ikärakenteen muutos heijastuu hoidon ja hoivan tarpeeseen ja työvoiman saatavuuteen. Lisäksi sosiaali- ja terveystoimen henkilöstöllä on muihin toimialoihin verrattuna enemmän terveysongelmia ja työuupumusta. Oikea ruoka pitää virkeänä ratissa Terveyden edistämistä työpaikoille -projektin osahankkeena on Virkeänä ratissa ruoasta terveyttä tien päälle. Siinä on mukana ammattikuljettajia, ammattijärjestöjä, työantajia, ruokapalvelujen tuottajia, työterveyshuoltoja ja oppilaitoksia. Hankkeessa kehitetään mm. tietopaketteja kuljettajan ruoka- ja juomavalintoihin ja ohjeistusta siitä, miten työnantaja voi tukea terveellistä ruokailua. Yhteistyö ruokapalvelujen tuottajien kanssa (esim. huoltoasemat) on tarpeen terveellisten ateriakokonaisuuksien saamiseksi ruokalistoille myös yöaikaan. PUNKilla parempaa jaksamista pientyöpaikoilla Kuntoutussäätiön hallinnoiman PUNK Pientyöpaikoilla uudistuminen -projektin tavoitteena on kehittää hyviä välineitä työhyvinvoinnin edistämiseksi pientyöpaikoilla. Työkyky- ja osaamisongelmiin tulisi reagoida aikaisemmin. Lisäksi kehitellään malleja työpaikkojen ja työterveyshuoltojen yhteistyöhön. Kokeiltaviksi tulee kaksi varhaiskuntoutusmallia, jotka on suunniteltu pientyöpaikkojen erityistarpeisiin. Terveenä ja osaavana työssä Rahoitus : 6,3 milj. Hallinnointi: Sosiaali- ja terveysministeriö Lisätietoja: siru.nylen-karo(at)stm.fi eun_rakennerahastot 13
14 Kuva: Mia Bergius Hyvinvointia kolmannelta sektorilta Kolmannella sektorilla on paljon annettavaa palvelualalla kuntien kumppanina. Kohderyhminä ovat mm. nuoret ja perheet. Kunnat ovat kiinnostuneet aiempaa enemmän hyvinvointipalveluiden ostamisesta kolmannelta sektorilta. 14
15 Osaaminen Valtakunnallinen kehittämisohjelma Kulttuuri-, liikuntaja nuorisoalojen kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tarjoajana pyrkii kehittämään kolmannen sektorin palveluosaamista ja palvelujen tuottamista. Ohjelman avulla lisätään hyvinvointipalveluita eri väestöryhmille yhdessä kuntien kanssa. Lisäksi kehitetään työhyvinvointiin liittyviä toimenpiteitä ja toimintamalleja, joilla tuetaan työssä jaksamista, viihtymistä ja pysymistä. Ohjelma pyrkii myös vahvistamaan kansalaisyhteiskuntaa ja synnyttämään yhteistyöverkostoja. Kolmannen sektorin toimijat ovat hankkeissa luoneet uusia toimintoja ja kehittäneet palvelutoimintoja ja - tuotteita kuntien ja kaupunkien nuoriso-, liikunta- ja kulttuurialalle edistämään lasten, nuorten, ikääntyneiden ja perheiden hyvinvointia sekä työhyvinvointia. Osa hankkeissa mukana olevista kolmannen sektorin toimijoista jatkaa toimintaa eli palkattujen työntekijöiden työsuhde jatkuu myös hankkeen jälkeen. Hankkeiden koulutusten avulla kolmannen sektorin toimijoiden osaaminen palveluiden tuottamisessa on lisääntynyt. Pilottihankkeissa on tehty lajikohtaista koulutusta. Toimijoiden tueksi on tutkittu mm. sektorin hyvinvointipalvelujen tuottamisen juridisista kysymyksistä, toimijoiden ja työntekijöiden taidollisista valmiuksista ja sektorin asemasta kulttuuri-, liikuntaja nuorisopalvelujen tuottajana. Hankkeissa on pyritty kehittämään koko seuraorganisaatiota eli toimijoita kokonaisvaltaisesti. Siten niiden valmius esim. työntekijän palkkaamiseen on vahvistunut. Hankkeiden tuloksena kolmannen sektorin kiinnostus hyvinvointipalvelujen tuottamiseen on kasvanut. Osa toiminnanjohtajista ja puheenjohtajista on tuonut esille, että työhyvinvointitoiminnan tarjoaminen on tulevaisuuden seuroille entistä tärkeämpää. Kolmannen sektorin toimijat ovat olleet kiinteästi yhteydessä kuntaan ja luoneet yhteistyöverkostoja eri sektoreille. Kunnat ovat huomanneet yhteistyön mahdollisuudet entistä paremmin. Kulttuurialan kolmas sektori on saanut käyttöönsä hyvinvointia kulttuurityön kautta edistäviä tuotteita. Kunnat ja kolmas sektori ovat mm. synnyttäneet kolme lähipalveluiden tuottamisrengasta. Lähikulttuuripalvelut -konseptia työstävät yhdistykset ovat havainneet merkityksensä kansalaistoiminnan tukijoina. Yksi vahva pieniä yhdistyksiä koordinoiva paikallisyhdistys voi luoda laajan toiminnallisen kentän. Hymykuopat täyttävät palvelukuoppia Hymykuopat hyvinvointipalveluiden monialaiset yhteistuotannot -hankkeessa kehitetään nopeasti tarpeisiin reagoivia hyvinvointipalveluja kunnille. Oletuksena on, että kunnilla on hyvinvointitarpeita, kuoppia, joita yhdistysten palvelut voivat joustavasti täyttää. Kolmas sektori voi täydentää kunnan tarjontaa, kunhan yhdistysten tarjonta vastaa kunnan laatuvaatimuksia. Lisäksi yhdistyksillä täytyy olla valmiudet tuottaa ostopalveluita, myydä palveluitaan ja palkata henkilökuntaa. Hanke tähtää hyvinvointia tukevien menetelmien kehittämiseen, jotta tuotteet ovat hyödynnettävissä hankkeen jälkeen osana kuntien ostopalveluja. LIKE lisää liikuntapalveluiden tarjontaa Liikunnan kehittämishankkeen eli LIKEn tavoitteena on luoda toimintamalli, jolla seurat voivat kehittää organisaatiotaan riittävän hyvään kuntoon. Ne voivat myös hakea kuntayhteistyön kautta sopivat kumppaniverkostot sekä kehittää ja toteuttaa pilottiluonteisesti hyvinvointipalvelua. Pilottiseurat kehittävät oman organisaation rakennetta sellaiseksi, että hyvinvointipalvelun tuottaminen yhteistyössä kunnan kanssa onnistuu. Hankkeen yksi keskeisimmistä kehityskohteista on saada aikaan oman kunnan kanssa hyviä yhteistyömuotoja. Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisoalojen kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tarjoajana Rahoitus : 9,1 milj. Hallinnointi: Opetus- ja kulttuuriministeriö Lisätietoja: marika.lindroth(at)ely-keskus.fi
16 Kuva: Pertti Nurmi Elokuussa Tampereen Keskustorilla järjestettiin Ammatinvaihto Keskustorilla ovi uuteen ammattiin -tapahtuma, jossa Opin Ovi -auto esitteli toimintaansa. Aikuisopiskelua tarkasti tarpeiden mukaan Osuvuutta ja kysyntälähtöisyyttä aikuisopiskeluun -ohjelman tavoitteena on luoda kattavat tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut kaikille koulutusta ja uraa suunnitteleville aikuisille. 16
17 Osaaminen Osuvuutta ja kysyntälähtöisyyttä aikuisopiskeluun tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluilla valtakunnallinen kehittämisohjelma vaikuttaa monella tasolla. Se vahvistaa opetus- ja ohjaushenkilöstön ohjauksellista osaamista, työ- ja elinkeinohallinnon neuvontaja ohjaustoimintaa sekä valtakunnallisten ja alueellisten toimijoiden yhteistyötä. Tavoitteena on parantaa aikuisille suunnattuja tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluja. Palveluilla tarkoitetaan eri hallinnonalojen yhteistyönä tuotettua palvelukokonaisuutta, joka on suunnattu koulutus- ja uranvalintatilanteessa oleville henkilöille sekä yritysasiakkaille henkilöstön osaamisen kehittämiseksi. Kohderyhmänä ovat opetus- ja työ- ja elinkeinohallinnossa sekä eri työyhteisöissä neuvonta-, ohjaus- ja opetustyötä tekevät asiantuntijat sekä muut yhteistyöverkostoissa toimijat. Varsinaisesti palvelujen kehittämisestä hyötyvät ne, jotka ovat hakeutumassa koulutukseen, opiskelemassa, työssä tai työttömänä. Tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut mahdollistavat työurien pitenemisen ja työllisyysasteen nostamisen. Ohjauspalvelut parantavat työelämän toimivuutta. Kehittämisohjelma edistää osaavan työvoiman saatavuutta. Tämä tapahtuu vahvistamalla valtakunnallisia, alueellisia ja paikallisia tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluja kaikille asiakkaille, myös koulutuksessa aliedustetuille ryhmille. Opin Ovi avaa palvelupisteitä ja vahvistaa alueellista yhteistyötä, NUOVE kehittää monikanavaisia palveluja ja ohjauksen arviointia Kehittämisohjelma koostuu osaohjelmista ja -projekteista. Koordinaatioprojekti vastaa kehittämisohjelman valtakunnallisesta koordinoinnista, seurannasta ja tiedottamisesta. Alueellisissa Opin Ovi -hankkeissa luodaan moniammatillisia verkostoja, ja toimintansa on aloittanut useita alueellisia ohjauksen yhteistyöryhmiä. Kehittämistyön tuloksena on syntynyt kiertäviä (esim. Opin ovi -bussi Pirkanmaalla) ja kiinteitä (esim. URABAARI pääkaupunkiseudulla) palvelupisteitä sekä alueellisen koulutusneuvonnan puhelinpalveluita ja aikuiskoulutustarjonnan esitteitä. Esimerkiksi Opin Ovi Pirkanmaa -projektin tavoitteena on vahvistaa alueellista verkostoyhteistyötä. Sen toimijaverkostoon kuuluu yhteensä 40 organisaatiota ja yhteisöä, jotka edustavat mm. koulutuspalvelujen tarjoajia, työ- ja elinkeinohallintoa, työelämää ja yrityksiä, työelämäjärjestöjä sekä kolmatta sektoria. Myös Pohjois-Suomessa on vahvistettu monihallinnollista yhteistyötä, minkä seurauksena on syntynyt Menestyjäksi Lapissa Maakunnallinen aikuisten tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden strategia vuoteen NUOVE-projekti jakaantuu kolmeen osaprojektiin: sähköisten koulutusneuvonnan ja uraohjauspalvelujen kehittäminen, ohjauksen arviointivälineiden kehittäminen ja kehittämisohjelman arviointihanke. Ohjauksen laadun kehittämistutkimuksessa luodaan mm. laatua mittaavat indikaattorit sekä palveluiden arviointivälineet ja palautejärjestelmät. Tavoitteena on, että kansalaisilla on käytössään hankekauden päättyessä mm. koulutus- ja uraohjauspalvelujen julkinen portaali ja valtakunnallinen ammatinvalinnan puhelinpalvelu. STUDIO-osio vastaa aikuiskoulutuksessa toimivan opetushenkilöstön osaamisen kehittämisestä. ERKKERI ja TE-ERKKERI vahvistavat ohjaus-, neuvonta- ja opetushenkilöstön ohjauksen ja neuvonnan toimintamuotojen kehittämistä ja osaamista. TYÖELÄMÄ-ERKKERIosion päämääränä on vahvistaa työpaikoilla toimivan henkilöstön osaamisen kehittämisestä vastaavien henkilöiden osaamista. Osuvuutta ja kysyntälähtöisyyttä aikuisopiskeluun tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen valtakunnallisella kehittämisohjelmalla Rahoitus : 24,7 milj. Teema: Osaaminen Hallinnointi: Työ- ja elinkeinoministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö Lisätietoja: helena.kasurinen(at)tem.fi, ulla-jill.karlsson(at)minedu.fi, raija.merlainen(at)minedu.fi 17
18 Kuva: Tampereen kaupungin kirjasto Verkossa voi kätevästi saada oppia esimerkiksi kirjasto- tai opetusalalta. Osaamista avoimissa verkoissa Kaikille avoimet verkkoympäristöt ovat mainio foorumi uudenlaisiin oppimistapoihin. Verkossa voi kätevästi saada oppia niin museo-, kirjasto- kuin opetusalaltakin. Virtuaalimaailmasta on moneksi. 18
19 Osaaminen Avoimissa oppimisympäristöissä aktiiviseksi kansalaiseksi -kehittämisohjelmassa tuotetaan koulutus- ja kulttuuripalvelujen käyttäjille tietoa avoimien oppimisympäristöjen sovellettavuudesta. Tiedon pohjalta kehitetään uudenlaisia malleja, joilla voi toteuttaa koulutusta ja tuottaa palveluja avoimissa verkkoympäristöissä. Hankkeilla etsitään erilaisia tapoja kouluttaa kohderyhmiä siten, että pystyttäisiin omaksumaan uutta toimintakulttuuria. Tavoitteena on myös ottaa käyttöön uudenlaisia toimintamalleja koulutusten kohderyhmien organisaatioissa. Kehittämisohjelman tehtävänä on myös varmistaa kansalaisten tietoyhteiskuntaosaaminen ja kuroa digitaalisia kuiluja täydennyskoulutuksella. Käynnissä on mm. kirjastojen kehittämishankkeita avoimien verkkoympäristöjen hyödyntämiseksi ja uudenlaisten palvelukonseptien tuottamiseksi. Hankkeiden tutkimusosiot antavat uutta tietoa yleisten kirjastojen palvelujen kehittämistyöstä. Esimerkiksi julkisten verkkopalveluiden vuorovaikutteisuus on hyvä kehittämisen kohde. Keinotodellisuuden simulaatiota tietotekniikasta kirjastoalan koulutukseen Osahankkeessa Virtuaalimaailmat opiskelijat voivat itse rakentaa ja koostaa ympäristöä avoimessa oppimisympäristössä. Simuloitu todellisuus antaa harjoituskentän ja kokemuksia tosielämän tilanteisiin. Wikiopisto-kurssit ovat myös osoittautuneet toimivaksi tavaksi hyödyntää olemassa olevan oppilaitoksen asiantuntijoita ja verkon ilmaisia palveluja vapaan sivistystyön järjestämiseksi. Opettajille ja opetuksesta kiinnostuneille on kehitetty wikimäinen yhteisö ja tietovaranto, LeMill, jossa jäsenet voivat yhteisesti kehittää oppimateriaalia, menetelmäkuvauksia sekä työkalukuvauksia. Tietotaitotalkoot -hankkeessa tuetaan talkoissa olevien yhteisöjen innovatiivisuutta mm. opastamalla heitä huomaamaan tekniikan mahdollisuudet omassa ympäristössään. Avara museo kehittyvä oppimisympäristö aikuisille -hankkeessa kehitetään museotyöntekijöiden osaamista, joka liittyy erilaisten aikuisryhmien museo-oppimiseen. Hankkeen päämääränä on avata museoinstituutiota uusille aikuiskävijäryhmille (maahanmuuttajat, seniorit, työttömät ja lomautetut sekä yritysten työntekijät) kehittämällä heidän tarpeidensa mukaisia palvelukonsepteja. Innovatiivisista toimenpiteistä on esimerkkinä myös Open Zone -hanke, jossa suunnitellaan ja pilotoidaan maahanmuuttajille suunnattu kirjastoalan ammatillisiin tehtäviin pätevöittävä koulutus. Avoimissa oppimisympäristöissä aktiiviseksi kansalaiseksi Rahoitus : 13,7 milj. Hallinnointi: Opetus- ja kulttuuriministeriö Lisätietoja: satu.huikuri(at)ely-keskus.fi
20 Kuva: Pekka Elomaa Sibelius-Akatemian Toive-hankkeessa ennakoidaan muutoksia musiikkialan toimintaympäristöissä ja osaamistarpeissa. Tulevaisuudessa musiikki edistää hyvinvointia esimerkiksi erityispalvelukeskus Resonaarin tyyliin. Koulutusta työelämän ja yksilön tarpeisiin On tärkeää tietää, millaisella osaamisella on tulevaisuuden työelämässä kysyntää.työelämän muutoksia ennakoimalla saadaan eväät, joilla varmistetaan koulutuksen työelämävastaavuus. 20
21 Osaaminen Koulutus- ja osaamistarpeiden ennakoinnin kehittämisohjelmassa tuotetaan pitkän aikavälin ennakointitietoa. Hankeissa syntyy malleja, joilla ennakointitietoa voidaan hyödyntää yhtälailla paikallisessa, alueellisessa kuin valtakunnallisessakin koulutusta koskevassa päätöksenteossa. Paikallisesti ja alueellisesti kehittämisohjelman hankkeet parantavat erityisesti koulutuksen järjestäjien ennakointiosaamista. Tavoitteena on, että hankkeiden monipuoliset verkostot ja tuotettu ennakointitieto vahvistavat alueellista kilpailukykyä. Hankkeissa tuotettua ennakointitietoa hyödynnetään strategisessa päätöksenteossa myös kansallisella tasolla. Tietoa hyödynnetään mm. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman (KESU) valmistelutyössä sekä päätettäessä tutkintojen perusteista. Ennakointitiedon perusteella koulutuksen järjestämismuotoja kehitetään sekä koulutuksen sisältöjä ja koulutuspaikkoja suunnataan tuottavasti. Hankkeiden pitkälle ulottuvat vaikutukset näkyvät siten, että koulutuksen työelämävastaavuus paranee ja opiskelijat siirtyvät koulutuksesta nopeammin työelämään. Opetushallitus ammatillisten osaamistarpeiden ennakoijana Opetushallitus toteuttaa kolmivuotisen, kesään 2011 ulottuvan Valtakunnallinen ammatillisten osaamistarpeiden ennakointi -hankkeen. Siinä luodaan uudenlainen osaamistarpeiden kansallinen ennakointimalli. Pysyväksi vakiinnutettava järjestelmä ennakoi työ- ja elinkeinoelämän osaamis- ja ammattitaitovaatimuksia. Muutoksiin herkästi reagoiva malli tuottaa nopeasti tietoa, jota hyödynnetään esimerkiksi uudistettaessa tutkintoja, opetussuunnitelmia, koulutusohjelmia ja koulutuksen sisältöjä. Ympäristöosaajat kartoittavat alansa osaamistarpeita Ympäristöosaajat on TOP Instituutti Oy:n ja Suomen ympäristöopisto SYKLIn hanke, joka jatkuu kevääseen 2012 asti. Se tuottaa ennakointitietoa ympäristö-, luonto- ja energia-alojen osaamistarpeista pitkällä aikavälillä ja testaa käytettävää ennakointimallia. Malli mahdollistaa osaamistarpeiden muutoksien säännöllisen seuraamisen ja koulutuksen suuntaamisen tarpeita vastaavaksi. Suunnittelu- ja kehittämistyön tueksi kootaan asiantuntijatyöryhmä, jossa on edustettuina alan viranomaisia, tutkimuslaitoksia, korkeakouluja ja oppilaitoksia sekä alan yhdistyksiä ja järjestöjä. Hankkeessa käytetään ennakointimenetelmänä Delfoita ja skenaariotyöskentelyä. Koulutus- ja osaamistarpeiden ennakoinnin kehittämisohjelma Rahoitus : 5,3 milj. Hallinnointi: Opetus- ja kulttuuriministeriö Lisätietoja: minna.balint(at)oph.fi > Kehittämisohjelmat 21
22 Kuva: Pekka Hovi Opiskelijan, työpaikkaohjaajan ja opettajan hyvät vuorovaikutustaidot edesauttavat palautekeskustelujen onnistumisessa. Osaavat työntekijät ja työelämävastaavuutta koulutukseen Parempaa osaamista työelämään ja nopeammin käsiksi töihin koulutuksen jälkeen, siinä tiivistetysti Osaajana työmarkkinoille -ohjelman ydintavoitteet. Toimivat vuorovaikutusmallit kaikilla koulutussektoreilla helpottavat koulutuksen ja työelämän yhteistyötä. 22
23 Osaaminen Kehittämisohjelman hankkeet lisäävät koulutuksen työelämävastaavuutta, parantavat työmarkkinoilla tarvittavaa osaamista ja edistävät koulutuksesta valmistuvien siirtymistä työelämään. Tavoite saavutetaan kehittämällä koulutuksen ja työelämän vuorovaikutusmuotoja ja opettajien ja työpaikkaohjaajien osaamista. Myös opintoja ammatillisessa koulutuksessa ja korkeakouluissa tulisi uudistaa. Tavoitteena on luoda kaikille koulutussektoreille toimivia koulutuksen ja työelämän vuorovaikutusmalleja ja pyrkiä näin kitkattomaan yhteistyöhön. Keskeistä hankkeissa on kasvattaa osaamista niin, että ne tukevat talouden elpymistä sekä työmarkkinoiden toimivuutta. Päämääränä on, että hankkeissa kehitetyt koulutuksen ja työelämän vuorovaikutusmuodot jäävät osaksi ammatillisten oppilaitosten ja korkeakoulujen rakenteita ja toimintatapoja. Ammatillisen koulutuksen hankkeissa on mm. valmennettu työpaikkaohjaajia, luotu laatukriteereitä työpaikalla tapahtuvan opiskelun tueksi sekä rakennettu ja vahvistettu työelämäyhteistyön verkostoja. Näin opiskelijan saaman ohjauksen ja osaamisen arvioinnin laatu on parantunut ja toimintatavat ovat yhtenäistyneet alueellisesti ja alakohtaisesti. Korkeakoulutuksen hankkeista valittiin kärkipilotteja pohtimaan kehittämisteemaa eri näkökulmista. Kärkipilotit ovat tuoneet opintojen työelämävastaavuudesta keskusteluun uusia näkökulmia, joita voi hyödyntää muutettaessa korkeakoulujen rakenteita ja toimenpiteitä. Opettajien ja opiskelijoiden osaaminen huippuunsa Ammatillisessa koulutuksessa on toteutettu vuoden 2010 lopussa päättyvä KOKEVA osaaja -hanke. Siihen osallistuvat opettajat ovat kehittäneet opetuksen ohjausja suunnittelutaitoja, joilla edistetään opiskelijoiden huippuosaamista, yrittäjyyttä ja työllistymistä. Samalla on pidetty yllä opettajien työelämä- ja substanssiosaamista. Projektissa oli kolme koulutuskokonaisuutta: työpaikkaohjaajakouluttajien koulutus, alakohtaisen osaamisen kehittäminen verkossa ja opettajien ohjatut työelämäjaksot. Futurex tutkii koulutusmallien menestystekijöitä Taloudessa tapahtuneet suhdannemuutokset, työttömyyden kasvu, osaavan työvoiman siirtyminen eläkkeelle ja työnteossa tapahtuvien muutosten asettamat haasteet työelämän organisaatioille olivat Futurex Future Experts hankkeen yllykkeinä. Kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaamiseksi korkea-asteen koulutukseen on kehitetty toimintatapoja, joita ei ole vielä tutkittu monitieteisestä näkökulmasta. Futures tarkastelee koulutusmallien toimivuutta ja kriittisiä menestystekijöitä ja etsii toimivia käytäntöjä, joilla voi toteuttaa koulutusta työelämässä. Osaajana työmarkkinoille Rahoitus : 30,4 milj. Hallinnointi: Opetus- ja kulttuuriministeriö Lisätietoja: seija.rasku(at)minedu.fi ohjelmat
24 KuvaT: Vesa Aaltonen TAIKA-hankkeessa on toteutettu mm. omakuvatyöpaja. Siihen osallistujat kuvaavat itsensä itselaukaisimen avulla, joko sellaisena kuin näkevät itsensä tai toivovat muiden näkevän heidät. Yhteistyöllä innovaatioihin työelämän hyväksi Koulutussektorin innovaatiotoimintaa olisi kehitettävä, jotta se vastaisi entistä paremmin työelämän tarpeisiin. Erilaiset vuorovaikutusrakenteet, kuten yhteistyö toimialojen kesken kaipaavat myös vahvistamista. 24
25 Osaaminen Innovaatio- ja osaamisjärjestelmien kehittämisohjelman hankkeet parantavat korkeakoulujen, oppilaitosten ja muiden toimijoiden osaamista ja valmiuksia tuottaa palveluita, jotka kehittävät työelämän innovatiivisuutta. Verkostomaisissa kokeilu- ja kehittämishankkeissa ovat mukana myös työelämän toimijat. Innovaatiotoimintaa ja -osaamista kehittämällä koulutussektori toimii monipuolisesti ja joustavasti työelämän suuntaan. Jotta innovaatio- ja osaamisjärjestelmä ja työelämän toimivuus paranevat, on vahvistettava erilaisia innovaatioketjuja ja vuorovaikutusrakenteita. Sellaisia ovat mm. yhteistyön uudet muodot eri toimialojen välillä esimerkiksi hyvinvointi- ja kulttuuripalveluissa. Ohjelman kohderyhmänä ovat monipuolisten innovaatioympäristöjen ja -verkostojen sekä niitä tukevan kehittämisen kannalta keskeiset toimijat: korkeakoulut, ammatilliset oppilaitokset, kulttuurialan toimijat, tutkimus- tai kehittämistyötä tekevät toimijat, yritykset sekä muut työpaikat ja yhteisöt. Kehittämisohjelman tukena toimii Orkesterointi-Inno -hanke. Orkesteroimalla verkostoitumista yhdistellään yksittäisiä innovatiivisia hankkeita strategisiksi kokonaisuuksiksi ja kehitetään niitä synergisesti yhdessä. Toimintaan voivat osallistua ESR-kehittämisohjelman hankkeiden ohella myös muiden EU-hankkeiden toimijat. Orkesterointi-Inno kehittää menetelmiä parempaan projektien hallintaan sekä tulosten levittämiseen ja hyvien käytäntöjen implementointiin. TAIKA perehtyy taidelähtöisiin menetelmiin työyhteisöissä Ohjelmassa on merkittävää, että se haluaa saada kulttuurialan toimijat ja toiminnot mukaan vaikuttamaan innovaatiojärjestelmien ja -ympäristöjen kehittämiseen. Esimerkiksi TAIKA-hanke on luotu tavoitteena ylittää sektorirajat ja tuoda sektorit yhteen. Hankkeessa kerätään, tuotetaan ja välitetään tietoa taidelähtöisten menetelmien käytöstä työyhteisöissä. Mallintamalla prosessit, joilla taidelähtöisiä menetelmiä otetaan käyttöön työyhteisöissä, voidaan kehittää menetelmien käyttöä edistävää ohjaus- ja mentorointijärjestelmää. Sillä voidaan myös juurruttaa menetelmiä työyhteisöjen arkipäivään ja viedä niitä uusille toimialoille. Innovaatio- ja osaamisjärjestelmien kehittäminen Rahoitus : 11,4 milj. Hallinnointi: Opetus- ja kulttuuriministeriö Lisätietoja: henri.helander(at)ely-keskus.fi, ulla.makelainen(at)minedu.fi ohjelmat 25
26 Kuva: shutterstock Osaamisella ja kansainvälistymisellä kasvuun! Huippuosaaminen erityisaloilla on valtti, jota kannattaa markkinoida ja viedä ulkomaille. Osaamisklustereiden kasvu- ja kansainvälistymisohjelma suunnittelee myös liiketoimintamalleja yrityksille ja auttaa innovaatiokehittelyssä. 26
27 Osaaminen Ohjelma tukee ja edistää osaamisen laaja-alaista hyödyntämistä sekä osaamisintensiivisten yritysten kasvua ja kansainvälistymistä. Kehittämisohjelman teema 1 on opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnoima osuus. Se sisältää valtakunnallisia hankkeita, joilla kansallisia ja kansainvälisiä t&k&i-toiminnan rahoitusympäristöjä voidaan hyödyntää paremmin. Ne hyödyttävät myös kumppanuuksien rakentamista. Työ- ja elinkeinoministeriön osuuksia ovat teema 2 ja 3. Ensimmäiseen kuuluu hankkeita, joissa kehitetään uusia liiketoimintamalleja ja -mahdollisuuksia alkaville ja jo olemassa oleville yrityksille sekä tuetaan yritysten kansainvälistymistä. Teema 3:n hankkeilla houkutellaan ulkomaisia investointeja ja huippuosaajia Suomeen. Samoin pyritään helpottamaan suomalaisyritysten innovatiivisten tuotteiden kehitystä ja markkinointia valituilla kohdemarkkinoilla. Osaajia EU:n puiteohjelmien hankehakuun Verifioitujen hakemusvalmistelijoiden kansallisessa koulutushankkeessa (teema 1) koulutetaan eri alueille noin sata osaajaa, jotka ovat erikoistuneet EU:n puiteohjelmien tai muiden ohjelmien hankehakuun, erityisesti hankehakemuksen laatimiseen. He ovat yritysten, yritysryhmien, yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen, osaamiskeskusten ja -klustereiden käytettävissä. Koulutusta räätälöidään myös kohderyhmän tarpeisiin kohdistettuna ja perehdytään muun muassa Euroopan teknologia- ja innovaatioinstituutin (EIT) tutkimus- ja kehittämisverkostoihin. Bio- ja life science -huippuosaamista ulkomaille Receptor-hankkeessa (teema 3) kehitetään toimintamallia bio- ja life science -alan huippuosaamisen kansainväliseen markkinointiin ja investointien hankintaan. Hankkeessa markkinoidaan ja myydään alan huippuosaamista ulkomaisille yrityksille ja hankitaan suomalaisille yrityksille asiakkaita, yhteistyökumppaneita ja ulkomaisia investointeja. Hankkeen koordinaattorina toimii Finn-Medi Oy Tampereelta. Mukana on kumppaneita Oulusta, Turusta ja pääkaupunkiseudulta. Osaamisklustereiden kasvu- ja kansainvälistymisohjelma Rahoitus : 10,4 milj. Hallinnointi: Työ- ja elinkeinoministeriö, opetusja kulttuuriministeriö Lisätietoja: ulla-maria.wilenius(at)tem.fi, ulla.makelainen(at)minedu.fi ohjelmat 27
28 Kuva: leila oksa Yhdessä yrittämään! Näin yllyttää Yrittäjyys työvoiman käyttötapana -ohjelman toinen projektikokonaisuus. Toisen otsikkona on Seudullisten yrityspalvelujen tuki. Yritys-Suomi on ohjelmalle oiva brändi. Kaiken a ja o on yhteistoiminta. Siksi osuustoiminnallinen yrittäjyys on keskeinen osa ohjelmaa. 28
29 Yrittäjyys Kahden koordinaatioprojektin lisäksi ohjelmalla on myös kaksi tavoitealuetta. Ensinnäkin siinä kehitetään seudullisen yrityspalvelun prosesseja ja järjestelmiä. Toiseksi ohjelma vauhdittaa monimuotoisen uuden yrittäjyyden kehittymistä. Suomessa on paljon yrityspalveluorganisaatioita ja yksin yrittäminen on yleisin yrittäjyyden tapa. Yrittäjyys työvoiman käyttötapana -ohjelma painottaa palveluorganisaatioiden erillisyyden ja yksin yrittämisen vastapainoksi yhteistoimintaa sekä yrityksiä palveltaessa että itse yrittämisessä. Koska avainsana on yhteistoiminta, osuustoiminnallisella yrittäjyydellä on ohjelmassa iso paino. Yrityspalveluorganisaatioiden toimintaa kehitetään osana Yritys- Suomi -palvelujärjestelmää. Nimi Yritys-Suomi palvelee paitsi brändinä, sopivissa yhteyksissä myös yrittäjyysaktiivisuuteen viittaavana iskevänä ilmauksena. Seudullisten palveluiden yritysneuvonta huomioi asiakasta Yhteistoimintaa seudullisissa yrityspalveluissa kehitetään siten, että Seudullisten yrityspalvelujen tukiprojektin vetämä arviointi- ja kehittämiskeskustelu avaa prosessin. Päämääränä on kullakin seudulla sopimus yhteistyöstä, joka tekee yritysneuvonnasta tuottavampaa, vaikuttavampaa ja asiakaslähtöisempää. Kehittämisprosesseja on käynnistetty eri puolilla maata ja hankkeen rooli parhaiden käytäntöjen levittäjänä on vahvistunut. Seudullisissa neuvotteluprosesseissa tulee esiin tarpeita myös valtakunnallisessa kehittämisessä. Työ- ja elinkeinoministeriö on hyväksynyt ensimmäisen Yritys-Suomi -palvelustandardit täyttävän seudullisen sopimuksen (Kotkan-Haminan seudun). Uusia sopimuksia tehdään jatkuvasti. Valtakunnallisen ohjelman ELY-keskusten rahoitusvastuulla olevat projektit tukevat osaltaan seudullista kehittämistyötä. Ne tarjoavat rahoitukselliset puitteet seudun eri toimijoiden tarjoamien palvelujen kehittämiseen vastaamaan yhteistyön vaatimuksia. Yhdessä yrittämään! uudisti mol.fi-sivujen yrittäjyysosiota Yhteistoiminta monimuotoisen uuden yrittäjyyden kehittämiseksi painottuu ohjelman projekteissa monin tavoin. Yhdessä yrittämään! -hankkeen aloitteesta uusittiin -sivuston yrittäjyyspalveluosio niin, että se tukee paremmin yrittäjäkumppanin tai yrityksen jatkajan hakua. Kumppania voi etsiä myös osuuskuntaan ja franchising-ketjuun tai yrittäjää jo olemassa olevaan liikeideaan perustuvaan yritykseen. Monimuotoista yrittäjyyttä korostaa myös mm. MASUUNI-hanke. Se edistää monimuotoista maahanmuuttajayrittäjyyttä ja kehittää maahanmuuttajayrittäjien palvelua. Aloittavien yritysten neuvontapalvelut Tampereen seudulla on esimerkki seudullisen palvelukokonaisuuden kehittämisestä. Yhteistyövalmiutta kuvastaa se, että myös vapaaehtoistyö (kuten yrityskummit) on mukana palvelun kokonaisuudessa. Projekti järjestää keskeisiä yritysten neuvonta- ja kehityspalveluja. Projektilla tiivistetään palvelujen tuottajien yhteistyötä keskenään ja muiden toimijoiden kanssa. Esimerkiksi Tampereen seudun osuustoimintakeskus ry:n vetämä osuustoimintapalvelu neuvoo uuden osuuskunnan perustamista harkitsevia ja Pirkanmaan Yrittäjät ry:n vetämä viestinvaihtopalvelu auttaa omistajavaihdoksissa. Viestinvaihto myös ylläpitää luopuja- ja jatkajarekisteriä. Yrittäjyys työvoiman käyttötapana -kehittämisohjelma Rahoitus : 15 milj. Hallinnointi: Työ- ja elinkeinoministeriö Lisätietoja: pertti.linkola(at)tem.fi
30 Kuva: Hanna Tuuri Länsi-Pirkanmaan koulutuskuntayhtymän HOPE-hanke innostaa yhteisölliseen yrittäjyyden oppimiseen uusissa oppimisympäristöissä. Tavoitteena on, että opiskelijat rohkeasti kokeilevat yrittäjyyttä. Yrittäjyyskasvatuksella eväitä elämään Yrittäjyydelle myönteisen ilmapiirin ja yrittäjyysosaamisen vahvistaminen yli koulurajojen ovat yrittäjyyskasvatusta painottavan kehittämisohjelman tavoitteita. Ohjelmassa on määrä luoda verkostoja, joissa mahdollisimman laaja-alainen toimijakaarti kehittää yrittäjyyskasvatusta yksissä tuumin. 30
31 Yrittäjyys Kehittämisohjelma Yrittäjyyskasvatuksella ja -osaamisella muutosvoimaa sisältää hankkeita, jotka rakentavat yrittäjyysosaamista tukevia oppimispolkuja yli kouluasteiden. Ne myös luovat yrittäjyysmyönteistä ilmapiiriä. Hankkeissa kehitetään opettajien ja rehtoreiden yrittäjyyskasvatusosaamista vahvistavia malleja ja testataan yrittäjyyskasvatusta palvelevia oppimisympäristöjä ja opetusmateriaalia. Hankkeiden kautta syntyy verkostoja, joissa koulutuksen ja yrittäjyyden asiantuntijat sekä elinkeinoelämän edustajat kehittävät yhdessä yrittäjyyskasvatusta. Yrittäjyyskasvatus ja -osaaminen antavat nuorille voimavaroja selvitä muuttuvassa ja monimutkaistuvassa maailmassa. Hankkeiden myötä koulutuksessa korostuvat luovuus, innovaatiokyky ja riskinotto, samoin kuin kyky suunnitella ja johtaa toimintaa tavoitteiden saavuttamiseksi. Hankkeiden pitkän tähtäimen vaikutukset vahvistavat kasvua, kilpailukykyä, tuottavuutta ja työllisyyttä. Hyvinvointi-Suomelle on tärkeää, että nuoret näkevät yrittäjyyden varteenotettavana uravaihtoehtona ja ovat mukana luomassa maahan uutta yrittäjyyttä ja yritystoimintaa. YES-keskuksista ja Yrittäjyyskasvatuksen mittaristosta eväitä yrittäjyyteen Suomen Yrittäjät ry perustaa hankkeensa aikana YES-yrittäjyyskasvatuskeskuksia, jotka kokoavat ja tuottavat yrittäjyyskasvatuspolkua tukevia palveluita maakunnan kouluille ja toisen asteen oppilaitoksille. YES-keskukset kouluttavat opettajia, mentoroivat koulujen yritysyhteistyötä ja oppilaiden yrittäjyyskasvatusprojekteja sekä tarjoavat Nuori Yrittäjyys -aluetoimistopalveluita. Lisäksi tarjolla on yrittäjyyskasvatukseen liittyviä opetussuunnitelmien kehittämispalveluita. Yrittäjyyskasvatuksen mittaristo -hankkeessa luodaan mittaristo sekä opaskirja, joka avaa yrittäjyyskasvatusta ja tukee mittariston käyttöönottoa. Lappeenrannan teknillisen yliopiston ja Koulutus- ja kehittämiskeskuksen kehittämä mittaristo konkretisoi ja arvioi opettajien toimintaa yrittäjyyskasvattajina sekä ohjaa opetusta. Mittaristoa voivat hyödyntää myös päätöksentekijät arvioidessaan yrittäjyyskasvatuksen tilaa. Tavoitteena on, että koulujen toimintakulttuuri kehittyy yrittäjyydelle suotuisammaksi. Yrittäjyyskasvatuksella ja -osaamisella muutosvoimaa Rahoitus : 7,6 milj. Hallinnointi: Opetus- ja kulttuuriministeriö Lisätietoja: minna.balint(at)oph.fi > Kehittämisohjelmat 31
32 Kuva: shutterstock Kilpailukykyistä Suomea rakentamassa Yritys-Suomi -palvelujärjestelmästä hyötyvät sekä yrityksen perustajat että yritykset. Yhdellä kosketuksella kaikkiin yrityspalveluihin -periaate pätee tähän valtakunnalliseen kehittämisohjelmaan. Arkea helpottaa, kun kaikkia yrityspalveluun liittyviä organisaatioita ei tarvitse koluta läpi. 32
33 Yrittäjyys Yritys-Suomi kokoaa kaikki hajanaiset julkiset ja julkisesti rahoitetut yrityspalvelut yhden Yritys-Suomi -brändin taakse. Asiakkaan ei tarvitse tuntea kaikkia yrityspalveluorganisaatioita. Lähestymällä mitä tahansa palveluntarjoajaa tie kaikkiin muihin palveluihin on auki. Palvelut tarjotaan kolmen kanavan kautta: Yrityssuomi.fiverkkopalvelu, Yritys-Suomi-puhelinpalvelu ja eri Yritys-Suomen toimijoiden kasvokkain antama palvelu. Verkkopalveluun rakennetaan sähköisiä, asiakaslähtöisiä palvelukokonaisuuksia yrityksen perustajalle, työnantajalle ja kansainvälistyvälle yritykselle. Puhelinpalvelu laajenee kattamaan alkavien yritysten lisäksi toimivat yritykset. Yhteisen brändin rakentamiseksi on kehitettävä myös yhteisiä toimintamalleja ja yhteistyörakenteita. Brändin mukainen toiminta edellyttää myös osaamisen kehittämistä. Lisäksi kehittämisohjelmassa panostetaan viestintään. Tavoitteena on, että yritykset ja yrittäjäksi aikovat tuntevat paremmin julkisesti rahoitettujen yrityspalveluiden tarjoamat mahdollisuudet. Kehittämisohjelman kohderyhmänä ovat julkisia yrityspalveluita tarjoavat organisaatiot ja niiden henkilöstö. Lopullisena parempien Yritys-Suomi -palvelujen hyödynsaajina ovat yritykset ja yritysten perustajat. Yritysneuvojille koulutusta ja apua verkostoitumiseen Osana kehittämisohjelmaa toteutetaan kansallinen yritysneuvojien valmennusohjelma. Valmennusohjelmalla pyritään siihen, että julkiset yritysneuvontapalvelut olisivat tasalaatuisia koko maassa. Tavoitteena on kasvattaa ja syventää julkisissa yrityspalveluissa yritysneuvojana työskentelevien työssään tarvitsemaa osaamista. Sen lisäksi hanke tukee yritysneuvontatyötä tekevien keskinäistä verkostoitumista. Valmennusohjelmat toteutetaan ELY-keskusalueittain. Manner-Suomen ESR-alueen lisäksi ohjelma toteutetaan myös Itä-Suomen alueilla. Vuoden 2011 loppuun mennessä ohjelman on suorittanut noin 600 yritysneuvontatyötä tekevää. Yritys-Suomi -palvelujärjestelmän kehittämisohjelma Rahoitus : 7,6 milj. Hallinnointi: Työ- ja elinkeinoministeriö Lisätietoja: jaana.lappi(at)tem.fi
34 Kuva: Keski-Suomen ELY-keskus Valtakunnallinen KOTTI-hanke haravoi yrityksiä ympäri Suomen. Täsmällistä osaamista Yritysharavalla! Yritysharava-toimintamalli selvittää puhelinhaastatteluin Suomen kaikkien yritysten tilanteet tilauskantojen kehittymisestä talousnäkymiin. KOTTI-hankkeen alla toimiva Yritysharava auttaa työllisyysasioiden kanssa toimivien viranomaisten työtä. 34
35 Yrittäjyys KOTTI-hanke tuottaa tietokantapohjaista tutkimusta Työ- ja elinkeinohallinnon toimeksiannosta sen sisäiseen käyttöön. Hankkeessa haastatellaan kolmen vuoden aikana kaikki Suomen toimivat yritykset. Tieto auttaa viranomaisia kohdentamaan palveluita asiakaskunnan palvelutarpeisiin perustuen ja siten toiminnan tehokkuus ja vaikuttavuus paranee. Tietokantapohjainen tutkimusmenetelmä toimii Yritysharava- tuotemerkin nimellä. Siitä on määrä tulla pysyvä valtakunnallinen toimintamalli. Yritysharava kokoaa puhelinhaastattelun tiedot tietokantaan, josta tiedot jaetaan ELY-keskuksiin ja paikallisesti kaikkiin TE-toimistoihin proaktiiviseen käyttöön. Työ- ja elinkeinoministeriö saa aluetietojen lisäksi Suomen yritysten tilanteesta kuukausiraportit, kuten tilauskantojen kehittymisestä, taloudellisesta tilanteesta ja suhdannetilanteen vaikutuksesta yritystoimintaan. KOTTI kehittää toimintamallia, jossa yhdistyvät aiemmin toisistaan erillisinä käytettyjen menetelmien hyvät ominaisuudet. Alueen yritykset haastatellaan ja saatu tieto välitetään lajiteltuna ja raportteina eteenpäin jo saman päivän aikana. Järjestelmän yhteistä tietopankkia hyödynnetään myös ennakoinnissa ja käytännön toiminnan suunnittelussa. Hankeaikana on jo haastateltu puhelimitse yli yritystä ja tietokannan käyttäjiä on noin KOTTIin sisältyy myös kaksi työ- ja elinkeinoministeriön vastuunalaista osahanketta. KOHTI-mallissa (automaattinen tietojenvälitys) hyödynnetään Yritysharavan tietoja. KOHTI on kehitetty työvoimakoulutusten hankintojen suunnitteluun. Toiseksi KOTTI toteuttaa hallinnon sisäisen tietoteknisen ratkaisun, jolla varmistetaan toimintamallin toimivuus ja tietoturva. Yritysten rekrytointitarpeet ja investoinnit selviksi Yksi Yritysharavan jo läpikäymistä alueista on Pirkanmaa. Yritysharava haastatteli maakunnan yritykset syksystä 2009 kevääseen Maakunnan lähes yritystä kertoi tietonsa ja suunnitelmansa tulevaisuudesta. Yritysten työvoimatarpeet selvisivät pitkälle eteenpäin. Yritysharava saattoi välittömästi edistää koulutuksia, henkilöstösuunnittelua, eläköitymistä ja sukupolvenvaihdoksia yritysten kesken. Kerätty tietokanta tuntee kasvuhaluisten yritysten sijainnit, toimialat ja määrät sekä sen, mitkä yritykset panostavat kehittämiseen ja investointeihin. Siten yritysharavalaiset osaavat sopeuttaa entistä paremmin alue- ja paikallisviranomaisen työtä ja voimavaroja suhteessa työmarkkinoihin. Yritysharava eli Valtakunnallinen KOTTI-hanke Rahoitus : 3,5 milj. Hallinnointi: Keski-Suomen ELY-keskus Lisätietoja: tuija.ukskoski(at)ely-keskus.fi 35
TM 51 % OPM 36 % KTM 8 % STM 3 % SM 2 %
rahasto-osuudet hallinnonaloittain TM 51 % OPM 36 % KTM 8 % STM 3 % SM 2 % Eija Haatanen 8.11.2007 1 ESR Tuotekehitys Sosiaaliset innovaatiot ESR kehittämisinstrumenttina, joka tuo lisäarvoa kansalliseen
LisätiedotManner-Suomen ESR ohjelma
Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen (ESR) Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita
LisätiedotEuroopan unionin rakennerahastokauden jälkiä Pirkanmaalta
Page 1 of 6 Euroopan unionin rakennerahastokauden 2007 2013 jälkiä Pirkanmaalta Page 2 of 6 OSAAMISELLA KILPAILUKYKYÄ Pienten ja keskisuurten yritysten kilpailukykyä on parannettu kehittämällä yritysten
LisätiedotManner-Suomen ESR ohjelma
Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita maailmantalouden,
LisätiedotManner-Suomen ESR-ohjelma
Euroopan sosiaalirahaston (ESR) ohjelmasta tuetaan työllisyyttä ja osaamista edistäviä hankkeita. Rahoituksella tuetaan heikoimmassa asemassa olevia ryhmiä ja edistetään tasa-arvoisuutta. ESR-ohjelman
LisätiedotTietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu
Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste
LisätiedotKEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA!
KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! SUJUVAT SIIRTYMÄT ALOITUSSEMINAARI 16.2.2016 Elise Virnes 1 Etunimi Sukunimi Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet 2014-2020 Erityistavoite
LisätiedotIdeasta suunnitelmaksi
Ideasta suunnitelmaksi Lainsäädäntö ja ohjelma-asiakirja Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta 1652/2009 Valtioneuvoston asetus eräiden työ- ja
LisätiedotOpin ovista ELO-toiminnan hyödyksi
Opin ovista ELO-toiminnan hyödyksi Osuvuutta ja kysyntälähtöisyyttä aikuisopiskeluun tieto-,neuvonta- ja ohjauspalveluiden valtakunnallisella kehittämisohjelmalla kehittämisohjelma (OKATNO) Alueellisten
LisätiedotHallinnonalojen välinen yhteistyö työelämän kehittämisessä 3.11.2010
Hallinnonalojen välinen yhteistyö työelämän kehittämisessä 3.11.2010 TEM, Työmarkkinaneuvos Teija Felt Tulevaisuuskatsaus, TEM 2010 Kohotetaan työvoiman osaamista seuraavilla toimilla: Sisällytetään elinikäisen
LisätiedotOSUVUUTTA JA KYSYNTÄLÄHTÖISYYTTÄ AIKUISOPISKELUUN TIETO-, NEUVONTA- JA OHJAUSPALVELUJEN VALTAKUNNALLISELLA KEHITTÄMISOHJELMALLA
OSUVUUTTA JA KYSYNTÄLÄHTÖISYYTTÄ AIKUISOPISKELUUN TIETO-, NEUVONTA- JA OHJAUSPALVELUJEN VALTAKUNNALLISELLA KEHITTÄMISOHJELMALLA OPIN OVI Lappeenranta 10.5.2012 KAAKKOIS-SUOMEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA
LisätiedotESR-rahoituksen näkymiä uudella rakennerahastokaudella
ESR-rahoituksen näkymiä uudella rakennerahastokaudella 2014-2020 Helavalkeat-ajankohtaisseminaari 29.5.2013 Päivi Bosquet opetus- ja kulttuuriministeriö ESR rahoitus Suomessa 2014-2020 Euroopan sosiaalirahaston
LisätiedotKeskustelu tulevaisuuden huippuosaamisesta Luova Suomi Taideyliopiston Sibeliusakatemian toimipiste. Luovaa osaamista - toimenpidekokonaisuus
Keskustelu tulevaisuuden huippuosaamisesta Luova Suomi Taideyliopiston Sibeliusakatemian toimipiste Luovaa osaamista - toimenpidekokonaisuus 25.2.2015 Helsinki Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen
LisätiedotOhjaamo osana ESR-toimintaa
Ohjaamo osana ESR-toimintaa Kohti ohjaamoa 23.9.2014 Merja Rossi Ohjelmakausi 2014-2020 yksi ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - Suomen rakennerahasto-ohjelma Sekä Euroopan sosiaalirahaston ESR
LisätiedotVarsinais-Suomen ELY-keskuksen strategia itse toteutettaviksi hankkeiksi
Varsinais-Suomen ELY-keskuksen strategia itse toteutettaviksi hankkeiksi TEMin hallinnonalan itse toteuttamien rakennerahastohankkeiden hallinnointi koulutus 31.8.2010 Maija Tuominen, Varsinais-Suomen
LisätiedotLuovaa osaamista. Luovien alojen kehittämisfoorumi. Valtteri Karhu
Luovaa osaamista Luovien alojen kehittämisfoorumi Rakennerahasto-ohjelman rakenne Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 1. Pk-yritysten kilpailukyky Uuden liiketoiminnan luominen Yritysten kasvun ja kansainvälistymisen
LisätiedotNuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa
Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa Nuori kuski osaa! -projektin tarkoituksena tuottaa kriteerit logistiikka-alan pk-yrityksiin nuoren työntekijän perehdyttämiseen
LisätiedotRR-HAKUINFO Varsinais-Suomi
RR-HAKUINFO Varsinais-Suomi ESR-sisällöt Pekka Stenfors Keski-Suomen ELY-keskus/ Turku 13.6.2014 Hallinnon muutokset ESR-rakennerahastohallinto Varsinais-Suomen osalta 1.1.2014 alkaen Keski-Suomen ELY-keskuksessa
Lisätiedot40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää
40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää Työryhmä 6. Aikuisohjauksella tukea elinikäiseen opiskeluun ja työurien pidentämiseen 23.3.2012 1 Työryhmän ohjelma 9.00 Avaus 9.10 Opin ovista
LisätiedotMitä tapahtuu Opin ovissa?
Mitä tapahtuu Opin ovissa? Alueellisten TNO -asiantuntijoiden koulutus 5.-6.3.2013 Jyväskylä Projektipäällikkö Auli Ryhänen Aikuisohjauksen koordinaatioprojekti, JAMK ammatillinen opettajakorkeakoulu auli.ryhanen@jamk.fi
Lisätiedot15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto
Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset hankkeet 15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR ESR
LisätiedotOsaava-verkostossa opittua mikä toimii opettajien osaamisen kehittämisessä. Tarja Tuomainen, Jyväskylän kaupunki, projektipäällikkö
Osaava-verkostossa opittua mikä toimii opettajien osaamisen kehittämisessä Tarja Tuomainen, Jyväskylän kaupunki, projektipäällikkö Osaava-ohjelma 2010-2017 lyhyt tausta Kolmas osa opettajista ilmoitti
LisätiedotTyövoimakoulutus ja työssä oppiminen. Johanna Laukkanen 27.1.2010
Työvoimakoulutus ja työssä oppiminen Johanna Laukkanen 27.1.2010 Ammatillinen työvoimakoulutus Ammatillinen työvoimakoulutus Pääosin tutkintotavoitteista koulutusta Myös lisä- ja täydennyskoulutusta Yrittäjäkoulutusta
LisätiedotTL 3 Osaajana työmarkkinoille tilannekatsaus
TL 3 Osaajana työmarkkinoille tilannekatsaus EU-rakennerahastopäivät 2008 Sotkamo 4.9.2008 Seija Rasku OPM/KTPO Kirsti Kylä-Tuomola OPM/KTPO Laura Jauhola OPH Jaana Lepistö LSLH Kehittämisohjelman tavoitteet
LisätiedotAmmattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta
Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja
LisätiedotKestävää kasvua ja työtä 2014-2020
Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma ESR Etelä-Pohjanmaa Aluekehittämispalaverit 14.-23.4.2015 www.rakennerahastot.fi sivustolta löytyy - Kestävää kasvua ja työtä - Suomen rakennerahasto-ohjelma
LisätiedotAMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ
AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ Myötätuulessa toimintaa ja tuloksia ammatilliseen koulutukseen 19.-21.3.2012 Helsinki-Tukholma-Helsinki, M/S Silja Serenade Hallitusneuvos Merja
LisätiedotKotona Suomessa -hanke
Kotona Suomessa -hanke KOTONA SUOMESSA -hanke Uudenmaan ELY-keskuksen koordinaatiohanke HYVÄ ALKU -osahanke Kotoutumisen alkuvaiheen palvelukokonaisuuden ja palveluiden ulkopuolelle jääneiden kotoutumiskoulutuksen
LisätiedotKuntien kulttuuritoiminnasta annettu laki (166/2019)/ Kehittämistehtävä
Kuntien kulttuuritoiminnasta annettu laki (166/2019)/ Kehittämistehtävä Kuntien kulttuuritoimintalain infotilaisuudet Maaliskuu 2019 Kulttuuriasiainneuvos Kirsi Kaunisharju 6 Kehittämistehtävä Opetus-
LisätiedotKoulutus- ja tiedepolitiikan (KTPO) sekä kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan (KUPO) sisällölliset linjaukset
Koulutus- ja tiedepolitiikan (KTPO) sekä kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan (KUPO) sisällölliset linjaukset Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan rakennerahastopäivät Helsinki to 9.9.2010
LisätiedotAjankohtaista Suomen rakennerahastovalmistelussa. ESR:n näkökulmasta Päivi Bosquet opetus- ja kulttuuriministeriö
Ajankohtaista Suomen rakennerahastovalmistelussa rahoituskaudelle 2014-2020 ESR:n näkökulmasta Päivi Bosquet opetus- ja kulttuuriministeriö ESR rahoitus Suomessa 2014-2020 Euroopan sosiaalirahaston varoilla
LisätiedotKestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014
Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 -ohjelma Sisaltää EAKR Euroopan aluekehitysrahaston ja ESR
LisätiedotVIRANOMAISYHTEISTYÖ RIKOSSEURAAMUSASIAKKAIDEN PROSESSEISSA LAPISSA SEMINAARI
TE-palvelut aina saatavilla VIRANOMAISYHTEISTYÖ RIKOSSEURAAMUSASIAKKAIDEN PROSESSEISSA LAPISSA SEMINAARI 29.3.2017 Eija Sokero Palvelujohtaja Te-palvelut Lappi TE-palvelut perustuvat lakiin julkisista
LisätiedotHYVÄ-ALUEFOORUM. Risto Pietilä Oulu 29.10.2009. www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi. Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä
HYVÄ-ALUEFOORUM Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä Risto Pietilä Oulu 29.10.2009 www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan
LisätiedotKansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska
Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Tekesin ohjelma 2009 2012 Miksi Sapuska? Tekesin Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista -ohjelma on suunnattu Suomessa toimiville
LisätiedotAikuisohjauksen kehittämisen satoa OpinTori-projektinpäätösseminaari Oulu
Aikuisten tieto-, neuvonta-ja ohjauspalvelujen kehittäminen Suomessa Aikuisohjauksen kehittämisen satoa OpinTori-projektinpäätösseminaari 19.3.2013 Oulu Projektipäällikkö Auli Ryhänen Aikuisohjauksen koordinaatioprojekti,
LisätiedotDigijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä
Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä 14.3.2016-13.3.2019 Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen
LisätiedotOHJAUKSEN PALVELUIDEN HAKEMINEN MITÄ UUTTA TARJOAA NUOVE-HANKE. Helsinki 20.4.2011 Helena Kasurinen helena.kasurinen@tem.fi
OHJAUKSEN PALVELUIDEN HAKEMINEN MITÄ UUTTA TARJOAA NUOVE-HANKE Helsinki 20.4.2011 Helena Kasurinen helena.kasurinen@tem.fi Tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut (Kasurinen 2011) ennakointitieto koulutustieto
LisätiedotKunta-alan tulevaisuuden osaamistarpeet ja henkilöstön saatavuus. 9.2.2012 Eväitä työelämän ja koulutuksen kohtaamiseen Riikka-Maria Yli-Suomu
Kunta-alan tulevaisuuden osaamistarpeet ja henkilöstön saatavuus 9.2.2012 Eväitä työelämän ja koulutuksen kohtaamiseen Riikka-Maria Yli-Suomu Kunnallinen henkilöstö 434 000 Järjestystoimi 1,9 % Sosiaalitoimi
LisätiedotMikä ihmeen Opin ovi?
Neuvonta ja ohjaus minne menet? Itä-Uudenmaan Opin Ovi projektin päätösseminaari Nuorten ja aikuisten ohjaus tulevaisuudessa Itä-Uudellamaalla 1.11.2012 Porvoo Projektipäällikkö Auli Ryhänen Aikuisohjauksen
LisätiedotKestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016
Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016 Rahoitusasiantuntija Minna Koivukangas Keski-Suomen ELY-keskus/Turku 18.1.2016 Länsi-Suomen alueen
LisätiedotSiinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa
Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa
LisätiedotTYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen
TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012 TEM ja työelämän laatu Antti Närhinen Antti Närhinen 30.3.2012 1 Esitykseni TEM ja työelämän laatu eli TYLA kavereiden kesken Mitä tarkoittamme? Miten palvelemme? Hallitusohjelma
Lisätiedot6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki
6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki
Lisätiedotkehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki
Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä
LisätiedotKohderyhmät. Luovien alojen - Yrittäjät - Yritysneuvojat - Yrittäjyyden opettajat
05/2018 12/2020 Lähtökohdat Luovien alojen kehittymisen esteet: - Yrityspalveluiden hajanaisuus, ei vahvaa alustaa monipuoliselle verkostoimiselle - Luovan osaamisen määrätietoisen hyödyntämisen puute
LisätiedotLAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa
LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa 1.2.2009-31.12.2011 Toimintalinja 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen Tilannekatsaus
LisätiedotKASVUPALVELUT JA KUNTA-MAAKUNTA- VALTIO- YHTEISTYÖ Mikko Härkönen Elinvoimajohtaja https://youtu.be/aa46bvokrqa
KASVUALVELUT JA KUNTA-MAAKUNTA- VALTIO- YHTEISTYÖ. 9.5.2017 Mikko Härkönen Elinvoimajohtaja https://youtu.be/aa46bvokrqa KASVUALVELU-UUDISTUS TE-palvelut ja yrityspalvelut kootaan julkiseksi kasvupalveluksi.
LisätiedotKohti Kaakkois-Suomen Ohjaamoa Ritva Kaikkonen / Timo Hakala Kaakkois-Suomen ELY-keskus
Kohti Kaakkois-Suomen Ohjaamoa 23.9.2014 Ritva Kaikkonen / Timo Hakala Kaakkois-Suomen ELY-keskus Ohjaamo-toiminta osana nuorisotakuuta ja elinikäistä ohjausta Lähtökohdat ja tarpeet: Monialaiset ja kehittyvät
LisätiedotHyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi
Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi 1 HYRIA KOULUTUS 4.9.2014 Hyrian tarjoamat koulutukset & palvelut Yrittäjän ammattitutkinto
LisätiedotValintaperusteet, ESR (luonnoksen mukaan) Kestävää kasvua ja työtä infotilaisuus Kajaanissa
Valintaperusteet, ESR (luonnoksen mukaan) Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 -infotilaisuus Kajaanissa Anne Huotari Valintaperusteita on kolmenlaisia I YLEISET VALINTAPERUSTEET (luonnos) Merkitään rastilla
LisätiedotKilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi
Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan
LisätiedotAvauspuheenvuoro kehittämispäällikkö Ritva Kaikkonen. Ohjaus yrittäjyyteen Kaakkois-Suomen ELO-verkosto
Avauspuheenvuoro kehittämispäällikkö Ritva Kaikkonen Ohjaus yrittäjyyteen 27.10.2015 Kaakkois-Suomen ELO-verkosto Ohjaus yrittäjyyteen tilaisuuden teemana TYÖELÄMÄTAIDOT JA YRITTÄJYYS Oivallinen mahdollisuus
LisätiedotSiinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa
Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,
LisätiedotOsallistamalla osaamista Luovaa osaamista. Haku Valtteri Karhu Marika Lindroth
Osallistamalla osaamista Luovaa osaamista Haku 1.1 1.3.2016 Valtteri Karhu Marika Lindroth Tavoitteet Vahvistetaan nuorten elämänhallintaa, osallisuutta ja voimavaroja, jotta motivaatio opiskeluun ja
LisätiedotPitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla
Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Lapin aikuiskoulutusstrategia 2020 TIIVISTELMÄ Suomen huipulla Lapissa on laadukkaat ja joustavat jatkuvan oppimisen pitkospuut, jotka takaavat tulevaisuuden osaamisen,
LisätiedotTULEVAISUUDEN KASVUPALVELUT
TULEVAISUUDEN KASVUPALVELUT Kasvun eväät seminaari Joensuu 3.4.2017 Ritva Saarelainen Pohjois-Karjalan ELY-keskus Kasvupalvelujen tarvekategoriat 1. Osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen yrityksille
LisätiedotAikuisten tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen kehittäminen Suomessa
Aikuisten tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen kehittäminen Suomessa Riittääkö nopat? Haasteena yliopisto-opintojen napakka eteneminen -seminaari 11.3.2013 Lappeenranta Projektipäällikkö Auli Ryhänen
LisätiedotOhjaukseen ja nuorisotakuuseen liittyvät hankkeet. Hämeen ELY-keskus Merja Rossi 16.4.2015
Ohjaukseen ja nuorisotakuuseen liittyvät hankkeet Hämeen ELY-keskus Merja Rossi 16.4.2015 Suuri tarve työtä ja ohjausta Työllisyyden trendit Hämeessä Työttömiä työnhakijoita oli helmikuun lopussa 26 241,
LisätiedotNUOVE neuvonta ja ohjauspalvelujen kehittämisprojekti (ESR) Koulutusneuvontaa, Uraohjausta, Tutkimusta
NUOVE neuvonta ja ohjauspalvelujen kehittämisprojekti (ESR) 2008-2013 Koulutusneuvontaa, Uraohjausta, Tutkimusta KEHITTÄMISOHJELMAN HALLINNOINTI KOORDINAATIO- JA SEURANTARYHMÄ TEM, OPM, OPH, ESLH, ISLH,
LisätiedotAikuisohjauksen koordinaatioprojekti
Aikuisohjauksen koordinaatioprojekti Iloa ohjaukseen, voimaa verkostosta -seminaari Lappeenranta 8.6.2010 Projektisuunnittelija Anna-Kaisa Tiihonen Aikuisohjauksen koordinaatioprojekti Jyväskylän ammattikorkeakoulu
LisätiedotTyövoiman saatavuus Lapissa Rovaniemi Rahoitusasiantuntija Liisa Irri
Euroopan sosiaalirahaston mahdollisuudet edistää työvoiman saatavuutta Työvoiman saatavuus Lapissa Rovaniemi 5.6.2017 Rahoitusasiantuntija Liisa Irri ESR:n toimintalinjat ja erityistavoitteet TL 3 Työllisyys
LisätiedotMiksi aikuisohjauksen kehittämistä tarvitaan?
Miksi aikuisohjauksen kehittämistä tarvitaan? TE-toimiston asiakas/sairauslomalla oleva työkyvytön Työsopimus voimassa, sairauslomalla koska on työkyvytön, ammatinvaihto edessä, KELA hylkäsi kuntoutuksen
LisätiedotTE-palvelut ja validointi
TE-palvelut ja validointi Mestari2013 - Sinut on tunnistettu! koulutuspolitiikan seminaari 26.-27.11.2013 TE-PALVELUIDEN UUDISTAMINEN v. 2013- TE-PALVELUT JA VALIDOINTI EPÄVIRALLISEN JA ARKIOPPIMISEN TIETOJEN,
LisätiedotValtionavustusten vaikuttavuus - Ammatillisen koulutuksen kehittämishankkeet Pasi Kankare
Valtionavustusten vaikuttavuus - Ammatillisen koulutuksen kehittämishankkeet 24.3.2010 Pasi Kankare Opetushallituksen valtionavustusten tavoitteet Koulutuspoliittiset tavoitteet Hallitusohjelma Kesu Keskeiset
LisätiedotYrityksen kehittämisen, kansainvälistymisen ja kasvun rahoitus
Yrityksen kehittämisen, kansainvälistymisen ja kasvun rahoitus Hollola 13.2.2015 Kari Sartamo 18.2.2015 JULKISET RAHASTOT EU kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet ja yhteensovituksen Kestävää
LisätiedotMikä on ajankohtaista kulttuurihyvinvointialan koulutuksen kehittämisessä juuri nyt?
Mikä on ajankohtaista kulttuurihyvinvointialan koulutuksen kehittämisessä juuri nyt? Anna-Mari Rosenlöf, projektipäällikkö Kuva: Itä-Suomen Hyvinvointivoimala, JiiPee Photography, 2016. Taiteesta ja kulttuurista
LisätiedotOKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2017
OKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle 2018 Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2017 Aineeton tuotanto ja luova talous Ohjaus tapahtuu työ- ja elinkeinoministeriön ja opetus- ja kulttuuriministeriön
LisätiedotESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen
ESR haku 16.2.2015 mennessä Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen 14.1.2015 Ison kuvan hahmottaminen - Mikä on meidän roolimme kokonaisuudessa? Lähde: Maija-Riitta Ollila,
LisätiedotToimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen
Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Kehittämisteemat Elise Tarvainen Keski-Suomen liitto Tavoitetila 2013 Keski-Suomessa on toimivat työmarkkinat. Maakunnan työllisyysaste ylittää
LisätiedotElinvoimaa turvaamassa läpi rakennemuutosvuosien
Elinvoimaa turvaamassa läpi rakennemuutosvuosien Kaupunkikehitysjohtaja Mika Mannervesi Salon kaupunki 26.9.2018 Mika Mannervesi www.sijoitusaloon.fi Salon verotulot 2000-2018 Älykkään teknologian Salo
LisätiedotTAKUULLA RAKENTEISIIN!
TAKUULLA RAKENTEISIIN! TAKUULLA RAKENTEISIIN! TAVOITE 1. VOIMALA-yhteistyömalli, toiminta rakenteisiin 2. Vanhusten fyysisen ja psyykkisen hyvinvoinnin tukeminen kehittämällä luovuutta ja kulttuurisia
LisätiedotMihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin?
Kati Lounema Jukka Vepsäläinen Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin? AmKesu-aluetilaisuus Helsinki 26.11.2014 Osaamisen For learning ja and sivistyksen competence parhaaksi Helsingin
Lisätiedot1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko
Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen
Lisätiedot6Aika-strategian johtoryhmä
6Aika-strategian johtoryhmä Sähköpostikokous 20.1.2017 klo 9-15 Pöytäkirja 1. ESR-haun hakusisällöt ja 6Aika-kriteerien asettaminen Tausta päätöksenteon pohjaksi ja päätösesitys: 6Aika-johtoryhmän kokouksessa
LisätiedotOpin ovista eteenpäin aikuisten tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen kehittäminen Suomessa
Opin ovista eteenpäin aikuisten tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen kehittäminen Suomessa Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 22. - 23.3.2012 Scandic Marina Congress Center, Helsinki Projektipäällikkö Auli
LisätiedotKasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa. Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström
Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström Elinkeinoministeri Olli Rehn Uudistuksen tuettava kasvua Tavoitteenamme on suunnata
LisätiedotKAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN YRITYSPALVELUT
KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN YRITYSPALVELUT Palvelut yrittäjille Neuvonta ja rekisteröintipalvelut Yrittäjäkoulutukset ja valmennuspalvelut Tuotteistetut asiantuntijapalvelut ja muut kehittämispalvelut
LisätiedotLuovaa osaamista. Valtteri Karhu
Luovaa osaamista Valtteri Karhu OKM:n valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet rakennerahasto-ohjelmassa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 1. Osuvaa osaamista 2. Kotona Suomessa (OKM ja TEM) 3. Osallistamalla
LisätiedotDigitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012
Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012 Minna Karvonen 11.12.2012 Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: kansallista perustaa Hallitusohjelman kirjaukset: kirjastojen kehittäminen
LisätiedotYritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013
Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013 Hallitusohjelma Rakennerahasatokausi 2007-2013 Pirkanmaan TE-keskuksen tulossuunnitelma 2008 Pirkanmaan ennakointipalvelu Tutkimuspäällikkö,
LisätiedotTredun strateginen ohjelma. Tilaisuus yhteistyökumppaneille Tervetuloa!
Tredun strateginen ohjelma Tilaisuus yhteistyökumppaneille 18.1.2019 Tervetuloa! AMMATILLISTA ETUMATKAA ROHKEE, RETEE JA REILU TREDU TAUSTAA STRATEGISESTA OHJELMASTA Ohjelma luo suunnan Tredun toiminnalle,
LisätiedotLISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009
LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmä 3.3.2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö 24.2.2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmä
LisätiedotOulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma
Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma 1 Sisällys 1. Oulun alueen ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelman keskeiset kohdat... 2 2. Oulun alueen kehittämissuunnitelman
LisätiedotOnneksi olkoon Opin Ovi Kymi - te teitte sen! Opin Ovi Kymi -projektin päätöstilaisuus Kotka
Onneksi olkoon Opin Ovi Kymi - te teitte sen! Opin Ovi Kymi -projektin päätöstilaisuus 11.12.2012 Kotka Projektipäällikkö Auli Ryhänen Aikuisohjauksen koordinaatioprojekti, JAMK ammatillinen opettajakorkeakoulu
LisätiedotOpetus- ja kulttuuriministeriön rahoitusmahdollisuuksia. Pori kulttuuriasiainneuvos Kirsi Kaunisharju, Opetus- ja kulttuuriministeriö
Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoitusmahdollisuuksia Pori 12.12.2017 kulttuuriasiainneuvos Kirsi Kaunisharju, Opetus- ja kulttuuriministeriö Creative Industries Finland/Sanna Peurakoski Taustaa ja tilastoja
LisätiedotTIETO-, NEUVONTA- JA OHJAUSPALVELUT. Anne Leppänen
TIETO-, NEUVONTA- JA OHJAUSPALVELUT Anne Leppänen 21.4.2010 1 1. Aikuisopiskelun tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden -kehittämisohjelma 2. TNO-palvelut 3. Kohderyhmät SISÄLLYS 4. Valtakunnalliset ja
LisätiedotTyöelämän palvelu- ja kehittämistehtävä osana aluehallintoa
Työelämän palvelu- ja kehittämistehtävä osana aluehallintoa Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 3.11.2010 Ammattikoulutuksen kriittiset tehtävät
LisätiedotTilannekatsaus Kasvupalveluista ELO-verkostolle lokakuu Tea Raatikainen / Lähde: J. Tonttila/ TEM, Pasi Patrikainen KESELY
Tilannekatsaus Kasvupalveluista ELO-verkostolle lokakuu 2016 Tea Raatikainen / Lähde: J. Tonttila/ TEM, Pasi Patrikainen KESELY Kasvupalvelu TE-palvelut ja yrityspalvelut kootaan julkiseksi kasvupalveluksi.
LisätiedotTE-palvelut. aina saatavilla
TE-palvelut aina saatavilla z TE-palvelut perustuvat lakiin julkisista työvoima- ja yrityspalveluista Työ- ja elinkeinotoimistot (TE-toimistot) Työ- ja elinkeinohallinnon asiakaspalvelukeskus (TE-aspa)
LisätiedotLAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia
LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia Alueellisten TNO-asiantuntijoiden koulutus 11.-12.11.2014 LAITURI-projekti LAITURI projektin tavoite ja tuloksia Tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen kehittämisen
LisätiedotKeski-Suomen kasvuohjelma
Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman
LisätiedotOKM:n ohjeistus vuodelle 2019
OKM:n ohjeistus vuodelle 2019 Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 11.10.2018 Kehittämispäällikkö Ritva Kaikkonen, Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yleistä Opetus- ja kulttuuriministeriön
LisätiedotInnovaatioista kannattavaa liiketoimintaa
Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,
LisätiedotESR:n toimintalinjat ja rahoitettava toiminta
ESR:n toimintalinjat ja rahoitettava toiminta 22.5.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma Yksi ohjelma, joka pitää sisällään ESR- ja EAKR- rahoitukset Valtakunnalliset
LisätiedotMINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011
MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Toimiva alkuvaiheen neuvonta- ja ohjauspiste Kotkassa Maahanmuuttajien
LisätiedotLAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa
LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa 1.2.2009-31.12.2012 Toimintalinja 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen Tilannekatsaus
LisätiedotSEURATUKI JA ESR -AVUSTUKSET
SEURATUKI JA ESR -AVUSTUKSET Järjestöpäivät Rantasipi Aulanko, Hämeenlinna Kulttuuriasiainneuvos Mirja Virtala 24.9.2008 Opetusministeriön liikuntayksikkö OPETUSMINISTERIÖ 1 ESR VALTAKUNNALLINEN KEHITTÄMISOHJELMA
LisätiedotOpin ovi hankeperheen tulosten levittäminen hankeverkostossa
Opin ovi hankeperheen tulosten levittäminen hankeverkostossa Unelmia uudesta työstä - työn teettämisen tapojen ja työntekijän aseman muutokset - loppuseminaari 18.3.2013 Helsinki Projektipäällikkö Auli
LisätiedotKansalliset toimet oppijan parhaaksi ja jatkuvan oppimisen mahdollistamiseksi. Digioppimisen Areena
Kansalliset toimet oppijan parhaaksi ja jatkuvan oppimisen mahdollistamiseksi Digioppimisen Areena 27.11.2018 Perusopetus Opetusneuvos Kimmo Koskinen Perusopetuksen digitalisaatiolle suunnitellaan yhteisiä
Lisätiedot