SUOMEN VOIMI STELU- JA URHEILULIITON TOIMINTAKERTOMUS V HELSINKI 1941 K A U P P ALE H T 1 0 Y:n K 1 R J A P A 1 N 0

Transkriptio

1 SUOMEN VOIMI STELU- JA URHEILULIITON TOIMINTAKERTOMUS V HELSINKI 1941 K A U P P ALE H T 1 0 Y:n K 1 R J A P A 1 N 0

2 Suomen Voimistelu- ja Urheiluliitto vuonna Helsinki Kauppalehti Oy:n Kirjapaino. Suomen Voirnistelu- ja Urheiluliitto oli jäsenliittojensa myötävaikutuksella ennakolta suunnitellut 34:nnen toiminta vuotensa mainos-, neuvonta-, kurssi- ja kilpailutoiminnan vastaavia aikaisempia saavutuksiaan monipuolisemmaksi ja tehokkaammaksi. Huomioonottaen aikaisempien toimintavuosien kokemukset, entisestään kohonneet jäsenmäärät ja valtiovallan myöntämän taloudellisen tuen lisääntymisen liitto saattoi turvallisin mielin ryhtyä toteuttamaan suunnitelmiaan urheilun eri aloilla. Samalla kuin liitto entiseen tapaan työskenteli oman kansallisen urheilumme edistämiseksi ja kehittämiseksi, se jatkoi jo edellisenä vuonna alkamiaan toimenpiteitä vuoden 1940 Helsingin Olympiakisojen järjestelyn hyväksi. Sitä varten perustetut, tiiviisti työskennelleet toimikunnat laativat erikoisasiantuntijain avulla tarkat suunnitelmat kaikista kisojen kilpailutoimintaa koskevista asioista. Suurin piirtein katsoen nämä suunnitelmat saatiin valmiiksi jo kuluneena vuonna. Liiton toiminta oli suurimman osan vuotta täysin normaalista, mutta vuoden loppupuolella kävi ilmi, että suurvaltojen välinen sota tulisi vaikuttamaan myös meidän maamme oloihin. Kun maan puolustusvalmiutta syksyllä ryhdyttiin tehostamaan kutsumalla asekuntoiset miehet ylimääräisiin kertausharjoituksiin ja kun Suomi

3 4 vihdoin marraskuun 30 päivänä joutui sotilaallisen hyökkäyksen kohteeksi, keskeytyi liiton toiminta suureksi osaksi. Mutta vaikkakin näin kävi, urheilumme ei jäänyt vaille huomiota ja arvonantoa. Sotatoimiin osallistuneiden urheilun johtajien ja aktiivimiesten ruumiillinen kunto ja henkinen vireys tunnettiin ja tunnustettiin kaikkialla sodan erilaisissa toimissa. Täten urheilun merkitys tehostui sodan tehtävissä, ja vaikkakin moni urheilija joutui uhraamaan kalleimpansa synnyinmaansa vapauden puolesta, voivat urheilujärjestöt sodan muistakin raskaista seurauksista huolimatta entistä luottavaisemmin katsoa tulevaisuuteen. Suomen Voimistelu- ja Urheiluliiton ja sen 11 jäsenliiton toiminnan laatu ja tulokset ilmenevät seuraavasta selostuksesta. Liiton toiminta-alaan kuuluvat liikuntakasvatuksen muodot. Pesäpalloliiton joulukuun 13 päivänä tekemän päätöksen mukaan hyväksyttiin koripalloilu p.o. liiton toimintaohjelmaan. Vuonna 1939 toiminta-alaan kuuluivat siis seuraavat liikuntakasvatuksen muodot: 1) voimistelu, 2) rata- ja kenttäurheilu, 3) suunnistaminen, 4) hiihto ja mäenlasku, 5) kreikkalais-roomalainen ja vapaapaini, 6) nyrkkeily, 7) painonnosto, 8) pesäpalloilu, 9) koripalloilu, 10) pyöräily, 11) jääkiekkoilu, 12) poikaurheilun eri muodot ja 13) uinti, uimahypyt ja vesipalloilu. Liiton organisatio ja johto. Liiton organisatio oli seuraava: a) liittokongressi, b) liittokokous, c) liittohallitus, d) jäsenliitot, niiden liittokokoukset ja liittojohtokunnat: 1) Suomen Voimisteluliitto r.y., 2) Suomen Urheiluliitto r.y., 3) Suomen Hiihtoliitto r.y., 4) Suomen Painiliitto r.y., 5) Suomen Nyrkkeilyliitto r.y., 6) Suomen Painonnostoliitto r.y., 7) Liitot ovat siis toimeenpanneet yhteensä 482 kurssia, joilla on ollut yhteensä 16,463 osanottajaa. Näillä kursseilla koulutettiin m.m. urheilun eri alojen neuvojia seuroihin, tehdaslaitoksiin ja kuntiin. Edelleen niillä on tähdennetty yleisen kansalaiskunnon merkitystä urheilijoille. Kurssitoiminnalla on myös pyritty kehittämään uusia edustusurheilijoita. Järjestämiensä palkinto tuomari kurssien perusteella liitot ovat rekisteröineet uusia tuomareita seuraavasti: 1) rata- ja kenttä urheilu: a ) p alkintotuomareita tuomaria b) lähettäjiä lähettäjää 2) suunnistaminen ratamestaria 3) voimistelu tuomaria 4) hiihto ja mäenlasku ) paini ) pesäpalloilu ) jääkiekkoilu ) uinti, uima h ypyt ja v_e:.,:s:...:ip:..a... l_lo_i_lu._. _. 17 -"- Yhteensä 729 tuomaria Edellä selostettu kurssitoiminta on herättänyt jatkuvasti huomiota ulkomailla. Niinpä on kurssien ja leirien osanottajien joukossa ollut useita ulkolaisia urheilijoita, ja liittomme valmentajia on edelleen kutsuttu ohjaamaan ja organisoimaan ulkomaisten urheilujärjestöjen vastaavaa toimintaa. Entiseen tapaan on eri urheilun aloilla toimeenpantu neuvottelupäiviä, joilla on keskusteltu urheilulle tärkeistä kysymyksistä ja suunniteltu vastaista toimintaa. Niitä on pidetty seuraavasti: a) rata- ja kenttäurheilu: 7 yht. 1) Helsink i 27/ , osanottajaa 102 b) voimistelu: 2) Helsinki 16/ c) hiihto ja mäenlasku: 3) Lahti 22/ ) Lahti 25 /

4 8 d) paini: 5) Viipuri 5/ e) nyrkkeily: 6) Helsinki 5/ f) pesäpalloilu: 7) Helsinki 10/ 4... '" ) Helsinki 1/ g) jääkiekkoilu: 9) Helsinki 23 / ) Kotka 15/ h) pyöräily: 11) Helsinki 7/ i) uinti, uimahypyt ja vesipalloilu: 12) Helsinki 15-16/ ) Helsinki 13/ ~ Yhteensä osanottajia 422 Kurssien, luento- ja neuvottelupäivien johtajiksi, opettajiksi ja luennoitsijoiksi liitot ovat saaneet parhaat asiantuntijat, joista mainittakoon: a) rata- ja kenttäurhehu: urheiluvalmentaja Armas Valste, voimistelunopettajat ja urheiluneuvojat Pentti Oura, Hannes Torpo, Yrjö Eliala, Paul Virtanen ja Eero Kurenniemi, kansakoulunopettajat ja urheiluneuvojat Edmund Hampaala, Heikki Taskinen, Kaarlo Salo, Kosti Pirttilä, Into Harju, Ilmari Harju, Mikko Kajaani, Eino Leino, Ilmari Leino ja Ossi Rajasaari, urheiluneuvojat Paavo Karikko, Urpo Nikula, Heikki Teuri, Anton Huusari, Paavo Havulinna, Kalervo Toivonen, Aaro Laine, Jukka Nuortio, Lasse Kaasinen ja luutnantti Allan Gummerus. b) suunnistaminen: maisteri Olli Veijola ja myymälänjohtaja Leo Löf. c) voimistelu: everstiluutnantti K. E. Levälahti, lehtorit V. Lahtinen, Y. Nykänen, S. Pyrjö, M. Uosikkinen ja V. Ervola, voimistelunopettajat P. Heikkinen, T. Hir- sikangas, L. Lehtokangas, P. Teräsvirta, P. Mannola Ja L. Vepsäläinen, toimittaja E. Palolampi, tohtorit H. Savolainen ja B. Stenman ja ylioppilas A. Mäenpää. d) hiihto ja mäenlasku: her.at S. Sirola, Veli Saarinen, T. Lappalainen, K. Hottola, N. Hoikkala, A. Eloranta, V. Mattila, V. Niittylahti, E. Koponen, S. Jokinen, R. Mäkinen, V. Nurmela, K. Sori, Erkki Aro, 1. Levonen, S. Rytky, V. Kaukinen, M. Mäkelä, T. Solio, 1. Tolvanen, H. Andersen, O. E. Kotala, O. Martikka, M. Jaatinen, M. Rautio, H. Harle, O. Rainio, A. Porali, V. Nurmela, K. Pietarinen, L. Mäkelä, P. Pitkänen, E. Penttilä, S. Pälli, L. Laakso, L. Lindqvist, 1. Kinnunen, 1. Nilsson, K. Vierto, R. Roni, U. Kunttu, E. Parviainen ja J. Eräkallio. e) paini: valmentaja Aarne Reini, vääpeli Eino Turunen, osastopäällikkö Väinö Ikonen, herrat Urho Pappinen, L. Rajala ja A. Hietanen, toimittaja Einari Mannerla ja valmentaja Aug. Jokinen. f) nyrkkehy: maisteri Viktor Smeds, valmentajat Valle Resko ja Niilo Somerkoski, faktori Veikko Paajanen, herrat Sten Suvio, Sulo Rossi, Mikko Rämö, Vilho Pehkonen, Leo Peltonen, Ville Salminen, Valle Stenvall, Vennu Tourunen, Totte Ström ja Urho Leskinen. g) painonnosto: työnjohtaja Bruno Nyberg, varatuomari Torsti Kaihlanen, herrat Veikko Lamminsalo, Jouko Turunen, Teodor Tauni ja Eero Vuorensola, teknikko Rudolf Eklund, herrat Anton Vikström, Hans Forsström ja Sven Lindström sekä saksalainen painonnostaja Adolf Wagner. h) pesäpauoilu: ylioppilas Osmo Kupiainen, voimistelunopettaja Tauno Luomi, ylioppilaat Mauno Koivisto, Veikko Merisalo, Esa Lahtinen, Pentti Nyrhinen ja Mauri Visuri. i) koripauohu: ylioppilas AIo Suurna, voim. op. Kalle Karvonen, kapt. Yrjö Vasama, yliopp. Vladi Marmo ja Osmo Kupiainen. j) jääkiekkohu: insinööri H. Tikkanen, voimistelunopettajat Viljo Pyykkö, Juuso Lampila ja Bruno Mattsson, isännöitsijä Erkki Saarinen, konttoristi R. Lindroos, yli- 9

5 10 oppilaat Heikki Katajavuori ja Ragnar Ahti, herrat Esko Palmio, Eino Louhi ja Pauli Helkiö. k) pyöräily: insinööri E. Tilus, johtaja Raul Hellberg, tanskalainen pyöräilyvalmentaja Karl Pfeifer, herrat N. Nilsson, G. Svensson ja R. Mäkelä. 1) poikaurheilu: toimistopäällikkö Aaro Tynell, johtaja Akseli Kaskela, voimistelunopettajat Esa Seeste ja L. Roos, lehtorit M. Uosikkinen ja V. Lahtinen, tohtori L. Tanner, tarkastaja A. Vartia, insinööri A. Tawast, opettajat L. Keinänen ja Gunnar Valtonen, toimittajat A. Laine ja P. Tiilikainen, maisteri Lauri Pihkala, valmentaja Armas Valste, lehtori S. Hirvonen, voimistelunopettajat K. Kuoppala, E. Sepponen ja N. Seppänen, prokuristi A. Harma, voimistelunopettaja A. Throsson Ruotsista, tuomari G. Caspersen Norjasta, luutn. O. Sörensen Tanskasta ja voimistelunopettaja A. Rooseste Eestistä. m) uinti, uimahypyt ja vesipallo-ilu: toimistopäällikkö Aaro Tynell, voimistelunopettajat John Henriksson, herrat Toivo Virtanen, Aarne Järvinen ja B. Aulanko, toimittaja Pekka Tiili.kainen, herrat J. Wathen, Herman Salmi ja Lasse Evers ja unkarilainen vesipalloilija, kaupunginvirkailija Lajos Rajki. Neuvontatoiminta. Kurssitoiminnan ohella liitot ovat järjestäneet neuvontatoimintaa palkkaamiensa neuvojien, kustantamiensa aikakauslehtien ja hoitamansa kirjeenvaihdon välityksellä. Tästä neuvontatyöstä voidaan esittää seuraavaa: a) rata- ja kenttäurheilu: Suomen Urheiluliiton hoitamaa neuvontatyötä on johtanut ja valvonut erityinen valiokunta, joka on ollut vilkkaassa yhteydessä liiton piirien ja jäsenseurojen kanssa m.m. koko vuodeksi palkattujen urheiluneuvojien väli ty ksellä. Hoitamansa kurssitoiminnan yhteydessä edellä mainitut urheiluneuv-ojat antoivat erikoisneuvontaa lähes 300 paikkakunnalla. Tästä neuvonnasta pääsivät osallisiksi useat tuhannet urheilijat. Erikoisissa neuvonta tilaisuuksissa annettiin sitäpaitsi neuvontaa 112 paikkakunnalla kaikkiaan osanotta- ton toimiston vakinaiset virkailijat ja liiton 18 piirisihteeriä. Myös lukuisilla eri urheilunalojen kursseilla samoin kuin neuvottelupäivillä on annettu neuvontatoimintaa ja pohdittu järjestötoimintakysymyksiä. Järjestöneuvontaa on annettu lisäksi kerran viikossa ilmestyvän liiton virallisen julkaisun "Urheilun" lukuisissa artikkeleissa. Edellä selostettu neuvonta on kohdistunut m.m. uusien seurojen perustamiseen ohjeitten ja mallisääntöjen muodossa. Samalla liitto on huolehtinut seurojen toimintasääntöjen tarkistamisesta ja rekisteröimisasiakirjojen jättämisestä oikeusministeriöön. Vaikkakin kuluneen syksyn poliittinen tilanne ja syttynyt sota pahasti keskeytti monen liiton kohdalta työskentelyn, ehdittiin neuvontatilaisuuksia järjestää useita satoja, joissa oli toistakymmentätuhatta osanottajaa. Yleinen propagandatyö. Herättääkseen mahdollisimman laajoissa kansankerroksissa harrastusta liikuntaharjoituksiin liitot ovat käyttäneet hyväkseen m.m. seuraavia propagandakeinoja: a) taitomerkkijärjestelmä: Taitomerkkejä on lunastettu seuraavat määrät: Järjestelmä mest.m. Ilk. II lk. IIIlk. harr.m. muu m. yht. Ra.ta.- ja. kenttäurheilu: miesten urheilurn naisten urheilum Voimistelu: yl. harrastajam al. harrastajam miesten taitom poikain taitom Hiihto ja. mäenlasku: hiihtomerkki harrastajamerkki mäenlaskurner kki Nyrkkeily: taitomerkki

6 14 Pesäpalloilu: poikain pesäpallom. poikain aluem.m..... miesten aluem.m. yleinen harrast.m Poikaurheilu: urheilumerkki hiihtomerkki Pyöräily: taitomerkki.... harrastajamerkki.... retkeilymerkki.... propagandamerkki Painonnosto: taitomerkki propagandamerkki.... Suunnistaminen: Uinti: yleinen uintimerkki... nuorten uintimerkki.. maisterimerkki.... kandidaattimerkki Yhteensä Huomattava on, että merkkivaatimusten suorituksiin on osallistunut urheilunharrastajia enemmänkin kuin tilastosta käy ilmi. Kaikki suorittajat eivät nimittäin ole joko taloudellisista tai muista syistä lunastaneet itselleen merkkiä. Lisäksi on ollut runsaasti sellaisia merkin tavoittelijoita, joiden suoritukset ovat joko keskeytyneet tai siirtyneet seuraavaan vuoteen. b) p1'opagandapäivät: Kuluneenakin vuonna liitot ovat järjestäneet propagandapäiviä aikaansaadakseen silloin tavallista kiinteämpää aktiivista urheilutoimintaa ja kohdistaakseen samalla valtion ja kuntien viranomaisten huomion liikuntaharjoitusten merkitykseen ja tarpeisiin. 1) poikien talviurheilupäivät 11-12/2 2) Etelä-Suomen yleinen hiihtopäivä 19/2 3) Pohjois-Suomen yleinen hiihtopäivä 19/3 4) merkillisten urheilupoikien viikko 7-13/5 5) yleinen pyöräilypäivä 18/5 6) yleinen retkeilypäivä 18/5 7) yleinen pesäpallopäivä 18/5 8) poikien kesäurheilupäivät 22-23/7 9) painin propagandapäivä 17/9. Edellä mainittuina päivinä liitot ovat pyrkineet aikaansaamaan kaikissa seuroissaan valistus- ja kilpailutoimintaa. Suureen yleisöön kohdistetusta propagandasta mainittakoon erikoisesti radiopropaganda, lukuisat artikkelit sanomalehdistössä sekä propagandaelokuvat. c) kilpailutoiminta: Liittojen hoitama kilpailutoiminta oli jatkuvasti vilkasta ja monipuolista, joskin syksyn tapahtumat tyrehdyttivät miltei kokonaan sellaisten liittojen kilpailu toiminnan, joka tapahtuu etupäässä talvikautena. Paitsi seuraavassa tilastossa mainittuja kansallisia ja kansainvälisiä kilpailuja seurat ovat järjestäneet runsaasti seuraotteluja, jäsentenvälisiä ja piirikunnallisia kilpailuja. Kansallisia ja kansainvälisiä kilpailuja toimeenpantiin seuraavasti: kansallisia kansainväl. yhteensä 1) voimistelukilpailuj a ) rata- ja kenttäurheilukilp ) hiihto- ja mäenlaskukilp ) pesäpallo-otteluja ) koripallo-otteluja... " ) painikilpailuja ) nyrkkeilykilpailuja ) painonnostokilpailuja ) pyöräily kilpail uj a ) poika ur heilukilpail uj a ) jääkiekkokilpailuja ) suunnistamiskilpailuja. -,, ) uinti-, uimahyppy- ja vesipallokilpailuja Yhteensä 1, ,101 15

7 16 Kuluneena vuonna liitot ovat osallistuneet seuraaviin maaotteluihin: a) rata- ja kenttäurheilu: 1) Suomi-Eesti, Kouvola 24-25/ 6, Suomi 118 Eesti 74' 2) Ruotsi-Suomi A, Tukholma 27-28/7, Suomi '112, Ruot~i 102; 3) Suomi-Ruotsi B, Helsinki 27-28/7, Suomi 113, Ruotsi 101; b) voimistelu: 4) Sveitsi-Suomi, Basel 14/ 5, Suomi 683,55, Sveitsi 680,90 pist; c) paini: 5) Suomi-Eesti A, Tallinna 24-25/ 3, Suomi 4, Eesti 3; 6) Suomi-Eesti B, Tallinna 24-25/ 3, Suomi 4, Eesti 3; 7) Suomi-Turkki, kr.-room., Helsinki 3/ 5, Suomi 6, Turkki 1; 8) Suomi-Turkki, vapaap., Helsinki 3/ 5, Suomi 4, Turkki 3; d) nyrkkeily: 9) Saksa-8uomi, Königsberg 20/ 1, Saksa 10, Suomi 6; 10) Danzig- Suomi, Danzig, 2211, Suomi 11, Danzig 5; 11) Puola-Suomi, Lwow 12/ 3, Puola 7, Suomi 1; 12) Suomi-Ruotsi, Helsinki 9/ 4, Suomi 8, Ruotsi 8; 13) Eesti-Suomi, Tallinna 25/7, Eesti 13, Suomi 11; 14) Suomi-Eesti, Kotka 1/ 8, Eesti 13, Suomi 11; e) hiihto ja mäenlasku: 15) Suomi-Norja, Lahti 4-6/ 3, Suomi 52, Norja 47; f) jääkiekkoilu: 16) Suomi-Eesti, Helsinki 13/ 1, Suomi 9, Eesti 1; 17) Suomi-Ruotsi; Tukholma 1/ 2, Ruotsi 6, Suomi 1; g) painonnosto: 18) Suomi A-Eesti B, Viipuri 26/ 2, Suomi 3, Eesti 2; h) uinti-, uimahypyt ja vesipalloilu: 19) Suomi-Eesti, Lappeenranta 2317, Suomi 45, Eesti 25 ; 20) Suomi-Puola, Helsinki 30-31/7, Suomi 95, Puola 79. Pai tsi osallistumista edellämainittuihin maaotteluihin liitto on ollut edustettuna joko liiton itsensä järjestämissä tai ulkomailla toimeenpannuissa kansainvälisissä suurkilpailuissa ja tilaisuuksissa, joista mainittakoon seuraavat: Hiihdon maailmanmestaruuskilpailut Puolassa Zakopanessa 11-19/2, joissa suomalaiset saavuttivat ensimmäisen sijan 4X 10 km viestinhiihdossa, 18 km ja 50 km hiihdossa. Pohjoismainen poikaurheiluleiri Suomen Urheiluopistossa Vierumäellä 28/6-8/7, jossa kaikki pohjoismaat olivat edustettuina. Tanskan voimisteluliiton 40-vuotisjuhla Kööpenhaminassa 6-10/4. Viron valtakunnalliset voimistelu- ja urheilukisat Tallinnassa 16-18/6. Lingiaadit Tukholmassa 20/7-4/8. Tanskan voimisteluliiton valiovoimistelunäytös Kööpenhaminassa 15-17/10. Euroopan painimestaruuskilpailut Oslossa 25-28/4, jossa Suomi tuli toiseksi, saavuttaen m.m. 2 ensimmäistä sijaa ja 3 kolmatta. Jääkiekon maailmanmestaruuskilpailut Sveitsissä Baselissa ja Ziirichissä helmikuun alussa. Neljän maan ottelu painonnostossa Tukholmassa 14-15/4, jossa Suomi sijoittui toiseksi. Pohjoismainen uintimaaottelu Helsingissä 13-14/8, missä Suomi sai kolmannen sijan. Euroopan koripallomestaruuskilpailut Kaunasissa 22-30/5. d) julkaisutoiminta: SVUL on edelleen kustantanut U r hei 1 u-nimistä sanomalehteä. Sitä paitsi oli Pesäpalloliitolla oma lehti K i r i, joka ilmestyi vuoden jälkipuoliskolle saakka. SVUL on kustantanut vuosikirjan "SVUL:n ja sen jäsenliittojen toimintakertomus vuodelta 1938", sivuja 288. Suomen Hiihtoliiton kustannuksella ilmestyi "Hiihtäjän kalenteri 1940", sivuja 136, ja "Hiihtäjän vuosikirja ", sivuja 286. Suomen Poika urheiluliiton kustantamasta julkaisusta "Urheileva Poika", sivuja 64, otettiin toinen painos. Lisäksi liitto on vaikuttanut siihen, että painin alalla saatiin julkaisuvalmiiksi tri Heikki Lehmuston kirjoittama "Painin Historia", sivuja 488. Edelleen jäsenliitot ovat kustantaneet lukuisia sään- 17 2

8 18 tökokoelmia, harjoitteluohjeita, neuvovia kiertokirjeitä y.m. painotuotteita. e) elokuvapropaganda: Kirjallisen propagandan lisäksi liitto on toimikauden aikana valmistuttanut seuraavat lyhytelokuvat, joita on esitetty ympäri maata elokuvissa sekä neuvojien ja seurojen järjestämissä kokous- ja juhlatilaisuuksissa kapeafilmeinä: 1) Suomen Paini, II osa, pituus n. 500 m; 2) pyöräilypropagandafilmi "Hevonen, joka elää ilman heiniä", pituus n. 400 m; 3) nyrkkeilyelokuva Ruotsi-Suomi maaottelu 1939, pituus n. 200 m;. 4) nyrkkeilyelokuva SM-kilpailut 1939, n. 300 m. f) sanomalehtipropaganda: Liiton toimesta on sanomalehdistölle annettu käytettäväksi lukuisia urheiluaiheisia kirjoituksia, joita lehdet sittemmin ovat julkaisseet. Lisäksi liiton toimisto on Suomen Tietoioimiston välityksellä antanut maan sanomalehdistölle järjestö-, kilpailu- y.m. toimintaa koskevaa uutis- y.m. materiaalia. g) radiopropaganda: Yhteistoiminnassa Suomen Yleisradion kanssa liitto on saanut Yleisradion ohjelmistoon urheiluaiheisia esitelmiä, joiden pitäjinä ovat olleet asianomaiset alan parhaat asiantuntijat. Lisäksi Yleisradiolle on annettu mahdollisuudet kilpailuselostusten antamiseen itse kilpailupaikoilta. h) jaetut avustukset: Saamastaan valtionavustuksesta ja osittain omista ansaitsemistaan varoista liitto on myöntänyt piireille, urheiluseuroille ja seurojen välityksellä urheilijoille m.m. seuraaviin tarkoituksiin avustuksia ja stipendejä: 1) rata- ja kenitäurheilu: Avustusta aluemestaruuskilpailujen järjestämiseksi 1,000: - Avustusta y leisur heilij oille harj oitusleireille osallistumista varten ,275: - Avustusta urheiluseuroille SM-kilpailuihin osallistumista varten ,998: - Avustusta urheiluseuroille välineiden hankkimista varten... 11,915: 25 Avustusta kurssitoimintaan ,400:- 2) voimistelu: Avustusta piireille kurssitoimintaa varten.... Lahjoitettu voimisteluvälineistöä seuroille.... Avustusta Köpenhaminan voimistelujuhlille lähetetylle joukkueelle.... Avustettu voimistelijoita voimisteluleireille osallistumista varten.... 3) paini: 19 Yhteensä 74,588: 25 Yhteensä 6,500: - 3,099: 25 12,671: - 22,790: - 47,060: 25 Avustusta painiseuroille toiminnan aloittamiseksi. 1,000: - Avustusta piireille kurssitoimintaa varten.., 500:- Avustusta painijoille harjoitusleireille osallistumista varten :- Avustusta painiseuroille osallistumista varten Suomen mestaruuskilpailuihin ,950: - 4) nyrkkeily: Lahjoitettu seuroille nyrkkeilyvälineitä..... Avustusta nyrkkeilijöille harjoitusleireille osallistumista varten Avustusta seuroille osallistumista varten Suomen mestaruuskilpailuihin Avustusta piireille neuvottelupäivien järjestämiseksi 5) poikaurheilu: Yhteensä 15,690:- 14,876: 60 1,597: - 25,930: - 5,509: - Yhteensä 47,912: 60 Avustusta piireille poikakurssien järjestämiseksi 2,600:- Stipendejä urheilupojille osallistumista varten poikakursseille... 20,400: - Lahjoitettu kunniakirjoja poikaseuroille kilpailutoimintaa varten ,800: - Yhteensä 29,800

9 20 6) uinti: Lahjoitettu uimaseuroille Uimahallin pääsy}jppuja talvikauden harjoittelua varten ,560: - 7) jääkiekkoilu: Avustettu piirejä jääkiekkokurssien järjestiimisessä 600:- 8) painonnosw : Avustusta painonnostaj ille harj oitusleireill e osallistumista varten ,918: - Avustusta painonnostokäsikirjan aikaansaamista varten 1,500:- Yhteensä 4,418: - 9) pyöräily: Avustusta piireille kurssitoimintaa varten :- Avustusta pyöräilijöille harjoitusleireille osallistumista varten ,909: - Yhteensä 16,509:- 10) koripallo: Avustusta seuroille harjoitushuoneistojen hankkimiseksi ,180: - Yhteensä 2,180: - Yhteensä mk 243,318: 10 Jäsenyys kansainvälisissä keskusjärjestöissä. Liitot kuuluivat seuraaviin kansainvälisiin keskusjärjestöihin: 1) Kansainväliseen voimisteluliittoon (FIG), 2) Kansainväliseen urheiluliittoon (IAAF), 3) Kansainväliseen hiihtoliittoon (FIS), 4) Kansainväliseen painiliittoon (IAWF), 5) Kansainväliseen nyrkkeilyliittoon (FIBA), 6) Kansainväliseen painonnostoliittoon (FIH), 7) Kansainväliseen pyöräilyliittoon (UCI), 8) Kansainväliseen jääkiekkoliittoon (LIHG), 9) Kansainväliseen uimaliittoon (FINA), 10) Euroopan uimaliittoon (LEN), 11) Pohjoismaiseen voimisteluliittoon (NGF), 12) Pohioismaiseen pyöräily liittoon (NCF). Osanotto kansainvälisiin kongresseihin y.m. Mahdollisimman voimakkaan kansainvälisen kanssakäymisen aikaansaamiseksi liitto on ollut edustettuna seuraavissa kansainvälisissä kongresseissa: 1) P ohjoismaiden hiihtoliittojen kongressi Oslossa 28-29/5 ja Tukholmassa 1/8, edustaja varatuomari Tauno Aarre; 2) Kansainvälisen painiliiton kongressi Oslossa 24-25/4, edustajat: filtohtori Heikki Lehmusto, tarkastaja Arvo Haavisto ja osastopäällikkö Väinö Ikonen; 3) Kansainvälisen nyrkkeilyliiton kongressi Dublinissa 18/4, edustaja johtaja Väinö Ertamo; 4) Kansainvälisen pyöräilyliiton kongressi Milanossa 26/8, edustajat: insinööri Eino Tilus, johtaja Raul Hellberg ja toimistosihteeri Ilmari Sinisalo; 5) Pohjoismaisen pyöräilyliiton kongressi Köpenhaminassa 12/8, edustajat: Harald Fredriksson ja Lauri Anttila; 6) Pohjoismaiden uimaliittojen kongressi Helsingissä 13/8, edustajat: pankinjohtaja Toivo Aro, prokuristi Esko Mäkinen ja toimistopäällikkö Aaro Tynell; 7) Kansainvälisen jääkiekkoliiton kongressi Ziirichissä 1/2, edustajat: insinööri Martti Tiitola ja ylioppilas Risto Tiitola. Edustukset. Suomen Voimistelu- ja Urheiluliiton edustajina Alfred Kordelinin rahasto urheilun ja terveydenhoidon edistämiseksi Suomessa-nimisen säätiön hoitokunnassa ovat toimineet varatuomari V. J. Niiniluoto ja johtaja Aksel Ek, varamiehinä pankinjohtaja J. W. RangeZZ ja tohtori Lauri Tanner. SVUL:n edustajana Suomen Olympialaisen Komitean valtuuskunnassa on toiminut pankinjohtaja J. W. RangelZ. Neuvottelut yhteistoiminnan aikaansaamisesta Työväen Urheiluliiton kanssa. Edellisenä vuonna aloitettuja Suomen Voimistelu- ja Urheiluliiton ja Työväen Urheiluliiton yhteistoimintaa 21

10 22 koskevan sopimuksen käsittelyä jatkettiin heti toimintavuoden 1939 alettua liiton työvaliokunnassa samoin kuin liittohallituksessa, joka päätti kokouksessaan 18/1-39 hyväksyä sopimusehdotuksen. Tämän jälkeen Työväen Urheiluliitto kirjelmällään 14/2 ilmoitti hyväksyneensä aikaisempiin neuvotteluihin perustuvan SVUL:n ja TUL:n yhteistyösopimuksen "muilta osiltaan muuttamattomana, mutta poisti seurojen ja piirien väliset yhteiskilpailut ja niitä koskevat määräykset". Koska liittohallitus hyvin tuntien yhteistoimintasopimuksen erinomaisen tärkeyden ja merkityksen, ei puolestaan halunnut asettaa esteitä toiminnan aloittamiselle, se kannatti sopimusehdotusta sen supistetussa muodossa?äättäen esitellä sen liittokokouksen hyväksyttäväksi. Sopimuksen täytäntöönpaneminen jäisi kunkin SVUL:n erikoisliiton tehtäväksi harkintansa mukaan. Liiton ylimääräisessä kokoukses::;a huhtikuun 15 päivänä kokous 48 äänellä 1 vastaan asettui kannattamaan yhteistyön aloittamista Työväen Urheiluliiton kanssa. Yhteistoiminnan laajuuteen nähden liittokokous kuitenkin asettui eri kannalle kuin liittohallitus hyväksyen aikaisemman sopimusehdotuksen, jossa yhteistoiminnan muotoina mainitaan myös piirien ja seurojen väliset ottelut. Näin oli kumpikin sopimukseen pyrkivistä liitoista, SVUL toisaalt~ ja TUL toisaalta, hyväksynyt oman sopimusehdotuksensa, joten neuvottelut yhteiseen sopimukseen pääsemisestä näyttivät täydellisesti ajautuneen karille. Edellisestä huolimatta neuvotteluja jatkettiin lähinnä SVUL:n ja TUL:n yhteistoiminnasta Helsingin Olympiakisoissa Nämä neuvottelut johtivatkin sitten kummankin liiton taholta annettuun julkilausumaan, jossa hyväksytään yhteistoiminta olympiakisojen järjestämisen sekä niihin osanoton ja valmennuksen tukemiseksi, minkä päätöksen SVUL:n taholla liiton varsinainen vuosikokous kesäkuun 17 päivänä hyväksyi. Yhteistoimintaa koskevan julkilausuman pohjalla muutamat jäsenliitot tekivät sopimuksia Työväen Urhei- luliiton kanssa toimeenpannen yhteisiä olympiakisojen katsastuskilpailuja. Näitä koskevat selostukset esitetään jäsenliittojen toimintakertomuksen yhteydessä. SVUL:n valtionapu. SVUL:n ja jäsenliittojen valtionapu oli mk 1,000,000: -. 23

11 25 SVUL:n LiiUokokoukset v SVUL:n toimintasääntöjen mukaan liittokokouksessa on kutakin jäsenliittoa edustanut liiton puheenjohtaja, joiden lisäksi liitot, joiden jäsenmäärä on yli 5,000, valitsevat yhden lisäedustajan kutakin täyttä 5,000 jäsentä kohti. Jäsenliittojen edustajien lisäksi kukin SVUL:n piiri on valinnut yhden edustajan liittokokoukseen. Jäsenliittojen ja piirien edustajina liittokokouksissa toimivat: A. Jäsenliitot. Urheiluliitto: ministeri Urho Kekkonen, Helsinki; toimittaja Arvo Alanne, Oulu; kauppias Kalle Tuomi, Hämeenlinna; kamreeri Emil Koponen, Viipuri; varatuomari Anton Salmenkylä, Helsinki; tohtori Reino Leimu, Turku; Voimisteluliitto: everstiluutnantti K. E. Levälahti, Helsinki; lehtori Väinö Lahtinen, Helsinki; voimistelunopettaja A. Turunen, Viipuri; kirjanpitäjä J. Högström, Kuusankoski; opettaja L. Keinänen, Ryttylä; Hiihtoliitto: varatuomari Tauno Aarre, Lahti; tohtori A. Järvinen, Saarijärvi; johtaja Akseli Kaskela, Vierumäki; maanviljelijä E. Raunio, Virolahti; johtaja L. Kauppi, Rovaniemi; Painiliitto: tohtori Heikki Lehmusto, Turku; päätoimittaja Hugo Valpas, Helsinki; johtaja Hugo Jaos, Pori; Pesäpalloliitto: tuomari Kullervo Pellinen, Riihimäki; toimittaja Erkki Merinen, Helsinki; maisteri Olli Vei- jola, Kerava; varatuomari.pasi Harvela, Hämeenlinna; agronoomi Valto Järvi, Ilmajoki; opettaja Akseli Ylikangas, Kuusankoski; Poikaurheiluliitto: tohtori L. Tanner, Helsinki; toimistopäällikkö A. Tynell, Helsinki; insinööri A. Tawast, Tampere; opettaja Gunnar Valtonen, Rauma; työnjohtaja U. Franck, Turku; Pyöräily liitto: insinööri Eino Tilus, Helsinki; toimittaja J. Jura, Helsinki; kirjaltaja Lauri Anttila, Kerava; teknikko A. Salo, Helsinki; Nyrkkeilyliitto: maisteri Viktor Smeds, Helsinki; Painonnostoliitto: työnjohtaja Bruno Nyberg, Helsinki; Jääkiekkoliitto: insinööri Kauko Karvonen, Helsinki; Uimaliitto: maisteri Toivo Aro, Helsinki. B. Piirit. Etelä-Pohjanmaan piiri: pormestari K. G. R. Ahlbäck, Vaasa; Helsingin piiri: varastonhoitaja N. Mikkola, Helsinki; Hämeen piiri: varastonhoitaja Eemeli Juureva, Hämeenlinna; Itä-Karjalan piiri: johtaja K. Uimonen, Sortavala; Kainuun piiri: mekanikko H. Haukia, Kajaani; Keski-Pohjanmaan piiri: prokuristi Y. Kivelä, Kokkola; Keski-Suomen pii7-i: kapteeni Kalle Vierto, Jyväskylä; Kymenlaakson piiri: raatimies E. Paavola, Hamina; Lahden piiri: johtaja A. Pöyry, Lahti; Oulun piiri: lennätinvirkamies Georg Niemes, Oulu; Peräpohjolan piiri: kello seppä Väinö Nopanen, Rovaniemi; Pohjois-Karjalan piiri: kelloseppä Eino Raunio, Joensuu; Pohjois-Savon piiri: opettaja Kalle Laakkonen, Kuopio; Satakunnan piiri: konttoristi Reino Mela, Pori; Suur-Savon piiri: prokuristi M. Hämäläinen, Mikkeli; Uudenmaan piiri: konttoripäällikkö Albin Kosonen, Riihimäki; Varsinais-Suomen piiri: isännöitsijä K. E. Laaksonen, Rusko; Viipurin piiri: kauppias Kalle Käkönen, Kirvu.

12 26 Liittokokoukset. Yli m ä ä r ä i n e n 1 i i t t 0 k 0 k 0 u s. SVUL:n ylimääräinen liittokokous pidettiin Helsingissä liiton toimistossa huhtikuun 15 päivänä. Kun liiton puheenjohtaja, pankinjohtaja J. W. Rangell oli avannut kokouksen, hän ilmoitti, että tasavallan presidentti oli myöntänyt Suomen Valkoisen Ruusun 1 luokan mitalin SVUL:n kunniajäsenelle, varastonhoitaja Eemeli Juurevalle Hämeenlinnasta. Kiitettyään varastonhoitaja Juurevaa hänen Suomen urheilun hyväksi tekemästään työstä pankinjohtaja Rangell luovutti hänelle mitalin. Tämän jälkeen kokouksen puheenjohtajaksi valittiin pormestari K. G. R. Ahlbäck ja sihteeriksi SVUL:n toimistopäällikkö Lauri Santala. Pöytäkirjan tarkistajiksi valittiin insinööri Aku Kuusisto ja päätoimittaja Hugo Valpas. Kokouksessa oli edustettuna 11 jäsenliittoa ja 17 piiriä. Kokouksen esityslistalla oli ainoana asiana Suomen Voimistelu- ja Urheiluliiton ja Työväen Urheiluliiton välinen yhteistoimintakysymys. Kokous hyväksyi yhteistoimintasopimuksen sen laajemmassa muodossa, joka käsittää myös seuraottelut. Koska kokous ei hyväksynyt yhteistoimintasopimusta siinä muodossa kuin liittohallitus oli ehdottanut, ilmoitti liiton puheenjohtaja J. W. Rangell, ettei hän tämän jälkeen enää voi toimia hallituksen puheenjohtajana. V a r s i nai n e n 1 i i t t 0 k 0 k 0 u s. Liiton varsinainen vuosikokous pidettiin liiton toimistossa Helsingissä kesäkuun 17 päivänä. Liittohallituksen varapuheenjohtaja, tohtori Lauri Tanner avasi kokouksen todeten samalla, että Suomen Voimistelu- ja Urheiluliitto ja Työväen Urheiluliitto ovat ylimääräisen kokouksen jälkeen neuvotelleet edelleen yhteistoiminnan aikaansaamiseksi ja nämä neuvottelut ovat nyttemmin päätyneet sopimukseen, jonka mukaan molemmat liitot työskentelevät Suomen edustuksen turvaamiseksi Helsingin Olympiakisoissa Tämän jälkeen kokouksen puheenjohtajaksi valittiin varatuomari Tauno Aarre ja sihteeriksi toimistopäällikkö Lauri Santala. Pöytäkirjan tarkistajiksi valittiin insinööri Eino Tilus ja toimittaja Erkki Merinen. Kokouksessa oli edustettuna 10 jäsenliittoa ja 12 piiriä. Kokouksessa käsitellyistä asioista mainittakoon: 1) vahvistettiin SVUL:n tilinpäätös vuodelta 1938 liittohallituksen laatimassa muodossa sekä hyväksyttiin liiton toimintakertomus; 2) myönnettiin tilintarkastajien lausunnon perusteella tili- ja vastuuvapaus asianomaisille; 3) hyväksyttiin vuoden 1940 liittohallituksen jäsenten matkakulujen korvausperusteet: II luokan rautatiematkat, tarvittaessa makuuvaunulipun hinta sekä päivärahaa jokaiselta matka- ja toimituspäivältä mk 75:-; 4) liiton tilintarkastajille päätettiin suorittaa palkkio laskun mukaan; 5) päätettiin, ettei SVUL:n jäsenliitoilta vuonna 1940 kanneta minkäänlaisia jäsenmaksuja; 6) vahvistettiin SVUL:n vuoden 1940 talousarvio; 7) myönnettiin SVUL:n jäsenliitoille v seuraavat avustusmäärärahat: Urheiluliitto mk 140,000: - Hiih tolii tto ,000: - Voirnistelulii tto " 70,000: - Pesäpallolii tto ,000: - Painiliitto " 55,000: - Poika ur heil ulii tto ,000: - Uimaliitto " 30,000 : - Pyöräilyliitto ,000: - N yr kkeily lii tto ,000: - Jääkiekkoliitto ,000 : - Painonnostolii tto ,000: - Yhteensä mk 565,000: - 27

13 28 8) määrättiin seuraavat osuudet, joilla SVUL ja jäsenliitot v osallistuvat yhteisiin mk:n 375,000: palkka- ja vuokramenoihin: SVUL... mk 75,000: - Urheiluliitto ,250: - Voimisteluliitto.... " 45,000: - Hiihtoliitto " 3,750: - Painiliitto " 33,750: - Pesäpalloliitto.... " 45,000: - Pyöräilyliitto.... " 16,875: - Poikaurheiluliitto ,500: - Nyrkkeilyliitto.... " 20,625: - Painonnostoliitto ,500: - Jääkiekkoliitto " 15,000: - Uimaliitto.... " 18,750: - " Yhteensä mk 375,000: - 9) vahvistettiin liittokokouksessa 15/6-38 hyväksytyt seuraavat muutokset SVUL:n toimintasääntöihin: 9 2 mom. 11 kohta: "Valitaan kaksi tilintarkastajaa ja heille kaksi varamiestä tarkastamaan seuraavan vuoden tilejä ja toimintaa"; 9 4 mom.: "Kysymykset, jotka joku jäsenliitto tai piiri haluaa saada varsinaisessa liittokokouksessa käsi teltäväksi, on esitettävä kirjallisesti liittohallitukselle ennen maaliskuun 1 päivää." 15 2 kohta: "Liittohallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja kolme (3) jäsentä muodostavat liittohallituksen työvaliokunnan... ".'amoin vahvistettiin SVUL:n piirien toimintasääntöjä koskevat pykälien muutokset; 10) päätettiin yhdistää liiton amatöörisääntöjen 5, 6 ja 7 pykälän määräykset yhdeksi seuraavanlaiseksi säännöksi: "Jos henkilö rahaa tai muuta aineellista korvausta vastaan opettaa, valmentaa tai ohjaa jonkun liikuntaharjoituksen alalla, hänet on katsottava ammattiurheilijaksi. Asianomainen SVUL:n erikoisliitto voi päättää henkilön amatööriydestä, jos hänen toimintansa urheilun hy- väksi on yleiskasvatuksellista. Tämän mukaan voimistelunopettajat ja niihin verrattavissa olevat henkilöt eivät ehdottomasti ole ammattiurheilijoita." 11) todettiin kokouspäivään mennessä valitut SVUL:n jäsenliittojen edustajat v:n 1940 liittohallituksessa ja valittiin hallituksen koollekutsujaksi varatuomari Tauno Aarre; 12) liiton vuoden 1939 ja 1940 tilintarkastajiksi valittiin kamreeri S. Järvinen ja tuomari M. Kauppila ja varatilintarkastajiksi kauppias J. Järvinen ja kamreeri E. Koponen; 13) hyväksyttiin SVUL:n Peräpohjolan piirin anomus, että piirin nimi muutettaisiin SVUL:n Lapin piiriksi; 14) hyväksyttiin seuraavat SVUL:n piirirajoja koskevat muutokset: a) Ahtärin pitäjä siirretään SVUL:n Keski-Suomen piiristä Etelä-Pohjanmaan piiriin; b) Kärsämäen pitäjä siirretään SVUL:n Keski-Pohjanmaan piiristä Oulun piiriin; 15) todettiin mielihyvin pankinjohtaja J. W. Rangellin paluu SVUL:n liittohallituksen puheenjohtajaksi sen jälkeen kuin SVUL:n ja Työväen Urheiluliiton kesken oli päästy sopimukseen yhteistoiminnasta Helsingin Olympiakisoissa 1940 ja näin oli poistettu pankinjohtaja.rangellin eron syy; 16) päätettiin, että olympiakisojen pääsylippuja saatava määrä jaetaan piireille siinä suhteessa kuin niiden jäsenmäärä edellyttää. 29

14 8) lehtori Y. Kaloniemi, varamies kapteeni K. Vierto; 9) johtaja Å. Hallberg, varamies maanviljelijä E. Raunio; 31 SVUL:n Liittohallitus v SVUL:n toimintasääntöjen 13 :n mukaisesti kukin SVUL:n jäsenliitto on valinnut vuoden 1939 liittohallitukseen yhden edustajan varamiehineen jokaista liittonsa seurojen lukumäärän alkavaa sataa kohti, enintään kuitenkin kolme edustajaa. Saman säännön mukaisesti jäsenliittojen edustajat liittohallituksessa ovat täydentäneet hallitusta valitsemalla siihen viisi lisäjäsentä. Liittohallituksen kokoonpano. Liittohallituksen ovat muodostaneet seuraavat edustajat ja lisäjäsenet: Voimisteluliitto: 1) opettaja L. Keinänen, varamies lehtori Y. Nykänen; 2) lehtori V. Lahtinen, varamies kauppias E. Aaltonen; 3) apulaispoliisimestari E. Kokko, varamies konttoristi A. Vänskä; Urheiluliitto: 4) ministeri Urho Kekkonen, varamies insinööri Alarik Tawast; 5) insinööri A. Kuusisto, varamies taksoitussihteeri T. Uimonen; 6) johtaja Y. Helanterä, varamies kauppias J. Lehtinen; Hiihtoliitto: 7) varatuomari Tauno Aarre, varamies konsuli V. Nylund; Painiliitto: 10) fi!. tri Heikki Lehmusto, varamies tarkastaja A. Haavisto; 11) osastonhoitaja V. Ikonen, varamies konttoristi Y. Vartio; 12) toimittaja E. Mannerla, varamies johtaja O. Rikkilä; Pesäpalloliitto: 13) varatuomari Kullervo Pellinen, varamies tuomari Pasi Harvela; 14) toimittaja E. Merinen, varamies ylioppilas O. Kupiainen; 15) maisteri Olli Veijola, varamies maisteri A. Kivilinna; Pyöräilyliitto: 16) insinööri E. Tilus, varamies ilmoituspäällikkö C. G. Nyholm; 17) konttoristi S. Salin, varamies kirjaltaja L. Anttila; 18) teknikko A. Salo, varamies herra A. Lahti; Poikaurheiluliitto: 19) tohtori Lauri Tanner, varamies opettaja Gunnar Valtonen; 20) toimistopäällikkö A. Tynell, varamies työnjohtaja A. Osola;. 21) insinööri Alarik Tawast, varamies työnjohtaja Uuno Franck; Nyrkkeilyliitto: 22) maisteri V. Smeds, varamies kauppias V. Resko; 23) faktori Veikko Paajanen, varamies E. Harmo; Painonnostoliitto: 24) tuomari Torsti Kaihlanen, varamies kello seppä A. Luoma;

15 32 Jääkiekkoliitto: 25) maisteri A. Kivilinna, varamies ekonomi Ilmari Honkanen; Uimaliitto: 26) pankinjohtaja T. Aro, varamies herra P. Tiilikainen; Lisäjäsenet: 27) pankinjohtaja J. W. Rangell; 28) pääkonsuli Arvo Himberg; 29) varatuomari Kalervo Pellinen; 30) varatuomari A. Salmenkylä; 31) pääjohtaja Eero Rydman. Liittohallituksen virkailijat. Liittohallituksen puheenjohtajana on toiminut pankinjohtaja J. W. Rangell, varapuheenjohtajana tohtori Lauri Tanner ja sihteerinä toimistopäällikkö Lauri Santala. Liittohallituksen työvaliokunta. Liittohallituksen työvaliokunnan jäseninä ovat toimineet pankinjohtaja J. W. Rangell, tohtori Lauri Tanner, varatuomari A. Salmenkylä, toimittaja E. Merinen ja maisteri Viktor Smeds. - Valiokunnan sihteerinä on toiminut toimistopäällikkö Lauri Santala. Liittohallituksen ja työvaliokunnan kokoukset. Liittohallitus on pitänyt 6 kokousta, joiden pöytäkirjoissa on yhteensä 56 pykälää. Työvaliokunta on kokoontunut 8 kertaa, ja pöytäkirjoihin on merkitty yhteensä 63 pykälää. Liittohallituksen jäsenet ovat osallistuneet kokouksiin seuraavasti: Helanterä, Kaihlanen, Keinänen, Salin, Smeds ja Tilus 6 kokoukseen; Aarre, Aro, Kekkonen, Mannerla ja Tanner 5 kokoukseen; Haavisto, Ikonen, Kokko, Kuusisto, Merinen, Kalervo ja Kullervo Pellinen ja Tynell 4 kokoukseen; Honkanen, Kivilinna, Lahtinen, Salmenkylä ja Veijola 3 kokoukseen; Hallberg, Himberg, Kaloniemi, Rangell, Resko ja Rydman 2 kokoukseen; Harvela, Lehmusto, Luoma, Salo ja Tawast 1 kokoukseen. Työvaliokunnan jäsenet ovat olleet kokouksissa seuraavasti: Tanner, Salmenkylä ja Smeds 8 kertaa, Merinen 6 kertaa ja Rangell 3 kertaa. Liittohallituksen hoitamia asioita. Liittohallituksen hoitamista asioista mainittakoon seuraavat: 1) hoitanut liiton rahavaroja ja muuta omaisuutta' 2) huolehtinut toimintakertomuksen ja tilityksen laatimisesta v:n 1938 valtionavun käyttämisestä; 3) tehnyt anomuksen valtionavun saamiseksi SVUL:l1e ja sen jäsenliitoille vuodeksi 1939; 4) laatinut SVUL:n toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen vuodelta 1938; 5) valmistanut SVUL:n lisätalousarvioehdotuksen v ja talousarvioehdotuksen v skä suunnitelman jäsenliitoille myönnetyistä avustusmäärärahoista;. 6) jakanut oikeusneuvos F. O. Liliuksen testamentttrahaston korkovaroja; 7) jakanut v piirisihteerien palkkiot; 8) tehnyt esityksiä ja antanut lausuntoja urheilun edistämistä tarkoittavista kysymyksistä; 9) laatinut muutosehdotuksen liiton amatöörisääntöihin; 10) käynyt sopimukseen johtaneita neuvotteluja Oy. Suomen Yleisradio Ab:n kanssa liitoille suoritettavasta urheilukilpailujen radioinnista; 11) hoitanut SVUL:n taloutta ja juoksevia asioita; 12) valvonut SVUL:n toimiston toimintaa; 13) neuvotellut edustajiensa välityksellä Työväen Urheiluliiton edustajien kanssa yhteistoiminnan aikaansaamisesta Helsingin Olympiakisoissa

16 Liittojohtokunta on kokoontunut toimikauden aikana 8 kertaa ja on kokouksen pöytäkirjoihin kertynyt yhteensä 335 pykälää. Työvaliokunta on pitänyt 5 kokousta pöytäkirjaluvun ollessa 53. Liittojohtokunnan jäsenet ovat osallistuneet toimikauden aikana liittojohtokunnan ja sen työvaliokunnan kokouksiin seuraavasti: 35 Suomen Voimisteluliitto v Liittojohtokunta. Suomen Voimisteluliiton liittojohtokuntaan ovat v kuuluneet everstiluutnantti K. E. Levälahti, lehtori V. Lahtinen, prokuristi V. Salonen ja konttoripäällikkö M. Aittovaara Helsingistä, opettaja L. Keinänen Rytty Iästä, toimittaja E. Palolampi Tampereelta sekä voimistelunopettaja P. Teräsvirta Viipurista. Varajäseninä olivat voimistelunopettaja K. Karvonen Helsingistä ja apulaispoliisimestari E. Kokko Viipurista. Teräsvirran jouduttua liiton sihteeriksi ja vapauduttua liittojohtokunnan jäsenyydestä valittiin Kokko hänen tilalleen vakinaiseksi jäseneksi. Svenska Finlands Idrottsförbundin edustajana oli liittojohtokunnassa fil. maist. M. Steiskal. Liiton puheenjohtajana on ollut everstiluutnantti K. E. Levälahti, varapuheenjohtajana lehtori V. Lahtinen, rahastonhoitajana prokuristi V. Salonen ja sihteerinä maaliskuun 12. p:ään saakka toimistosihteeri J. Sinisalo ja sen jälkeen voimistelunopettaja P. Teräsvirta. Liittojohtokunnan jäsenistä muodostettiin työvaliokunta, johon ovat kuuluneet everstiluutna.ntti K. E. Levälahti (puheenjohtaja), lehtori V. Lahtmen (varapuheenjohtaja), prokuristi V. Salonen, konttoripäällikkö M. Aittovaara ja fil. maist. M. Steiskal. Työvaliokunta on hoitanut liiton juoksevat asiat sekä valmistellut ja hoitanut ne asiat, jotka liittojohtokunta on sille kulloinkin j'ättänyt tehtäväksi. Nimi Lahtinen Steiskal Levälahti Aittovaara Salonen Keinänen Palolampi... 7 Kokko Liittojohtokunta Työvaliokunta Yhteensä Liiton valmennus- ja koulutusasioita suunnittelemaan muodostettiin valmennus- ja koulutusvaliokunta, jonka puheenjohtajaksi määrättiin lehtori Lahtinen ja jäseniksi trit B. Stenman ja H. Savolainen. Liiton nimenkirjoittamisoikeus. Liiton nimen ovat toimintasääntöjen 20 :n mukaisesti olleet oikeutetut kirjoittamaan liiton puheenjohtaja, everstiluutnantti K. E. Levälahti tai liiton varapuheenjohtaja, lehtori V. Lahtinen yhdessä joko liiton sihteerin, toimistosihteeri P. Teräsvirran (aluksi J. Sinisalon) tai liiton rahastonhoitajan, prokuristi V. Salosen kanssa. Liiton jäsenistö v Toimikauden aikana liittoon liittyi jäseneksi 8 uutta seuraa, joten toimikauden päättyessä liitossa oli kaikkiaan 595 jäsenseuraa ja niissä yhteensä 44,433 jäsentä. Jäsenkasvu edelliseen vuoteen nähden oli 2,262 jäsentä. Toimintansa lopettaneina poistettiin liiton luetteloista toimikauden päättyessä 00 seuraa.

17 36 Yhteistoiminta muiden järjestöjen kanssa. Liitto on edelleenkin kuulunut jäsenenä Suomen Voimistelu- ja Urheiluliittoon. Tämän lisäksi liitto on aikaisemmin tehdyn sopimuksen mukaisesti ollut jatkuvasti yhteistoiminnassa Svenska Finlands Idrottsförbundin (SFI) kanssa. Tämän yhteistoimintaa koskevan sopimuksen mukaisesti SFI:llä on ollut oikeus nimetä oma edustaja Suomen Voimisteluliiton liittojohtokuntaan. Liitto on niinikään ollut aikaisemmin solmitun sopimuksen mukaisesti jatkuvassa yhteistoiminnassa Vapaa Työväen Urheiluliitto r.y:n kanssa. Liitto on edelleenkin kuulunut jäsenenä Pohjoismaiseen Voimisteluliittoon (Nordens Gymnastikförbund) ja Kansainväliseen Voimisteluliittoon (Federation Internationale de Gymnastique). Olympiavalmennuksessa on liitto ollut yhteistoiminnassa Työväen Urheiluliiton (TUL) kanssa. Edustus SVUL:n liittokokouksissa. Liiton edustajina SVUL:n liittokokouksissa ovat v:n 1939 aikana olleet everstiluutnantti K. E. Levälahti, lehtori V. Lahtinen, opettaja L. Keinänen, voimistelunopettaja A. Turunen ja kirjanpitäjä J. Högström. Edustus SVUL:n liittohallituksessa. Liittoa ovat v:n 1939 aikana SVUL:n liittohallituksessa edustaneet opettaja L. Keinänen Ryttylästä varamiehenään lehtori Y. Nykänen Helsingistä, lehtori V. Lahtinen Helsingistä varamiehenään kauppias E. Aaltonen Tampereelta, ja apulaispoliisimestari E. Kokko Viipurista varamiehenään konttoristi A. Vänskä Ensosta. Edustus Stadion-säätiössä. T.. iittoa on Stadion-säätiössä edustanut v:n 1939 aikana prokuristi V. Salonen Helsingistä. Edustus Suomen Olympialaisessa Komiteassa. Suomen Olympialaisen Komitean valtuuskunnassa olivat liiton edustajina everstiluutnantti K. E. Levälahti ja lehtori Yrjö Nykänen..,. Edustus Pohjoismaisessa Voimisteluliitossa. Liiton edustajana Pohjoismaisen Voimisteluliiton (Nordens Gymnastikförbund) hallituksessa on v ollut tarkastaja A. Vartia Helsingistä ja hänen varamiehenään everstiluutnantti K. E. Levälahti Vierumäeltä. Edustus Kansainvälisessä Voimisteluliitossa. Liiton edustajana Kansainvälisen Voimisteluliiton (Federation Internationale de Gymnastique) hallituksessa on ollut lehtori O. Väänänen, teknillisessä komiteassa everstiluutnantti K. E. Levälahti ja naistoimikunnassa tri Saima Tawast-Rancken Helsingistä. Edustus ulkomaisilla voimistelujuhlilla. V:n 1939 aikana on liitto ollut edustettuna seuraavilla ulkomaisilla voimistelujuhlilla : 1) Tanskan voimisteluliiton 40-vuotisjuhla Kööpenhaminassa 6-10/4, edustaja Sunilan Sisu. 2) Viron valtakunnalliset voimistelu- ja urheilukisat 16-18/ Tallinnassa, edustaja voimistelunopettaja P. Teräsvirta Helsingistä. 3) Lingiaadi 20/7-4/8 Tukholmassa, edustajana fil. maist. M. Steiskal Helsingistä. 4) Tanskan voimisteluliiton valiovoimistelunäytös Köpenhaminassa 15-17/10, edustaja Viipurin Reippaan naisosasto. Liittokokoukset. Toimikauden aikana pidettiin yksi yleinen kokous, nimittäin L i i t 0 n v u 0 s i k 0 k 0 u s, joka oli Helsingissä SVUL:n huoneistossa huhtikuun 16 p:nä. Kokouksessa oli edustettuna 10 jäsenseuraa, edustajaluvun ollessa 20 henkeä. Kokouksessa tehdyistä päätöksistä mainittakoon seuraavat: 1) hyväksyttiin liiton v:n 1938 toimintakertomus; 2) vahvistettiin liiton v:n 1938 tilinpäätös ja myönnettiin asianomaisille vastuuvapaus. 37

18 38 3) päätettiin v:n 1939 voimistelumestaruuskilpailuis t aseuraavaa: - ~-luo~a~ te!~n.emestaruuskilpailut myönnettiin YlioppllasvOlmlstelIJOllle marraskuun B ' t p.na...- Ja n~or e~ luokan telinemestaruuskilpailut myönnettlln J~~askylan Kisa-Tovereille joulukuun 2-3 'ksi Vapaalukemestaruuskilpailut ja niiden yhteyde.~. 1. vat "hopeaseppelekilpailut" myönnettiin Vii. ssaro. e paan ja K lkk 1 Ki punnelp e a ~n sailijain yhteisesti järjestettäviksi JarJ:staJ.~~n h~.rkm?~.~ ~ukaan kesä- tai heinäkuu:;sa. ) ~~a~~.th~.n.. pltaa Jatkovuosikokous liittojohtokunn~n. m~.~r~amana a~~ana myöhemmin syksyllä, 'olloin kaslteltalslm muut luton toiminta... t"". J lyttämät asiat. saan 0Jen 12 :n edelmät~~~an syttymisen takia jäi jatkovuosikokous pitä- SVUL:n hopeaplaketit. toi S~~itsi-Suomi-~aao.ttelun yhteydessä Baselissa ansvut~to~ puheenjo~taja, everstiluutnantti Levälahti. h'll n opeaplaketm seuraaville Sveitsin voimistelu mle I e: - Jean Biehler Fritz Lanz, ' Emil Häberling. M Lin~iaadin yhteydessä antoi liiton edustaja fil maist '. S.tetlslkal. S~:n hopeaplaketin seuraaville Ruotsi~ volmls e umiehllle: majuri Josef Thulin kapteeni Hans Egg;rth. Kurssitoiminta. Toimikauden aikana on toimeenpantu mistelukurssit: Voimistelunjohtajakurssi t : 1) Sortavala 9-15/ 1 2) Kuopio 3-5/ 3... ::::::: : : ::::::::: : :: : seuraavat voi- 9 osanottajaa 11 3) Savonlinna 5-11/ ) Toppila ) Vierumäki 10-18/ Voimistelijoiden harjoituskurssit: 6) Helsinki 2-10/ osanottajaa Voimistelijoiden harjoitusleirit: 7) Valkeakoski 12-18/ osanottajaa 8) Vierumäki 10-18/ ) Vierumäki 13-22/ ) Vierumäki 21-29/ Voimistelun arvostelutuomarikurssit: 11) Helsinki 15-25/ osanottajaa 12) Vierurnäki 18-22/ Yhteensä 248 osanottajaa Edellämainituilla kursseilla ja leireillä toimivat opettajina seuraavat: everstiluutnantti K. E. Levälahti, lehtorit V. Lahtinen, Y. Nykänen, P. Syrjö, M. Uosikkinen, V. Ervola, voimistelunopettajat P. Heikkinen, T. Hirsikangas, L. Lehtokangas, P. Teräsvirta, P. Mannola ja L. Vepsäläinen, toimittaja E. Palolampi, trit H. Savolainen, B. Stenman ja ylioppilas A. Mäenpää. Neuv ontatoiminta. Neuvontatoimintaan on liittojohtokunta kiinnittänyt toimintakauden aikana suurta huomiota, käyttäen tässä työssä liiton neuvojaa, voimistelunopettaja T. Hirsikangasta. Hirsikangas oli liiton palveluksessa tammikuusta kesäkuuhun, tehden neuvontamatkoja seuraaville seuduille: Kitee kk, Juurikkala, Tikkala, Roukalahti, Outokumpu, Viipuri, Nunnanlahti, Nurmes, Lieksa, Joensuu, Värtsilä, Tampere, Mänttä, Kolho, Valkeakoski, Pälkäne, Viiala, Perniö, Salo, Turku, Loimaa, Paimio, Lieto, Nousiainen, Lahti, Jyväskylä, Jämsänkoski, Jämsä, Lievestuore, Viitasaari, Jyväskylä, Hyvinkää. Matkoillaan suoritti Hirsikangas hyvin tuloksellista työtä ja liittojohtokunnalle jättämissään matkakerto- 39

19 40 muksissa antoi arvokkaita ja mielenkiintoisia tietoja voimistelutasosta ja innostuksesta eri paikkakunnilla. Neuvojan toiminta osoitti tämän toimialan tarpeellisuuden ja antoi runsaasti suuntaviivoja neuvontatyön vastaiselle jatkamiselle. Hirsikankaan luovuttua neuvontatyöstä suunniteltiin syyskaudeksi tilapäisesti toisenlainen voimisteluneuvonta. Tähän vaikutti ensi sijassa lähestyvät olympiakisat ja niiden yhteisvoimistelunäytökset. Liittojohtokunta päätti avustaa eri piirikuntia omien neuvojien paikkaamisessa. Tällä tavoin saataisiin valmentautuminen yhteisnäytöksiin nopeasti alkuun kaikissa piireissä ja kaikilla paikkakunnilla. Sodan uhka ja viimein sodan syttyminen pakottivat kuitenkin liittojohtokunnan luopumaan tästä suunnitelmasta. Propagandatoiminta. A. U l k 0 m a i n e n toi m i n t a. Liitto on toimintakauden aikana ollut läheisessä vuorovaikutuksessa useiden ulkolaisten voimisteluliittojen kanssa. Tähän ovat suurelta osaltaan vaikuttaneet myöskin lähestyvät olympiakisat. Tammikuun p :nä osallistuivat everstiluutnantti K. E. Levälahti ja tri B. Stenman kansainvälisen voimisteluliiton (FIG) kongressiin Baselissa, jossa käsiteltiin Suomen ehdotusta olympiakisojen pakollisiksi liikkeiksi. Tämän lisäksi on liitto ollut edustettuna Köpenhaminassa Tanskan voimisteluliiton 40-vuotsijuhlassa, Viron valtakunnallisissa voimistelu- ja urheilukisoissa Tallinnassa, Lingiaadeilla Tukholmassa, ja Tanskan voimisteluliiton valiovoimistelunäytöksessä Köpenhaminassa kuten aikaisemmin on mainittu. Erikoisen suurta suosio~ ta saavutti tanskalaisyleisössä Sunilan Sisun näytös Köpenhaminassa. Se oli myös omiaan lähentämään Tanskan voimistelupiirejä suomalaiseen voimisteluun. Niinpä saapuikin Vierumäelle 10 tanskalaista voimistelijaa ja voimistelunopettajaa myöhemmin kesällä osallistumaan liiton järjestämään B-Iuokan voimisteluleiriin. Tanskalaisia osanottajia olisi saapunut enemmänkin, mutta liit- tojohtokunta katsoi leirin voivan joutua kärsimään ulko~ laisten osanottajien runsaudesta. Myös Latviasta saapul mainituille kursseille kaksi osanottajaa, mikä osoittaa, että voimistelunopettaja V. Rinne oli Latviassa ollessaan saanut aikaan voimakasta harrastusta suomalaista voimistelua kohtaan. Vanhan tavan mukaan ovat suomalaiset edelleenkin hoitaneet myös Norjan voimistelunvalmentajan tehtäviä. Voimistelunopettaja L. Lehtokangas toimi Norjassa olympiavalmentajana vuoden alussa joululomansa aik~na ja sen jälkeen koko kesäkuukausien ajan.. Latviaan pyydettiin myöskin voimistelunneuvojaa Suomesta, mutta rauhattoman ulkopoliittisen tilanteen takia tämäkin asia raukesi. Liiton neuvojan suorittamasta propagandatyöstä on aikaisemmin mainittu. Toimikauden aikana on suoritettu seuraavat määrät voimistelumer kkej ä: Harrastajamerkit: Ylemmän asteen harrastajamerkit Alemman Miesten. taitomerkit: 35 kpl. 83 " Mestarimerkit lk:n kultamerkit lk:n merkit , II lk:n kultamerkit II lk:n merkit " 111 lk:n merkit " Poikien taitomerkit: 1 lk:n merkit II Ik:n merkit III lk:n merkit 177 " 360 " " Yhteensä kpl. 41

20 42 Siitä huolimatta, että liiton koko toiminta oli sodan vuoksi lamaannuksissa syyskauden, osoittavat edelliset numerot miesten taitomerkkisuoritusten kasvua edelliseen vuoteen nähden. Tämä johtui suurelta osalta siitä, että uusien 1/1 voimaan astuneiden voimistelumerkkisääntöjen mukaan alempien luokkien vaatimukset olivat helpoittuneet. Miesten III lk:n taitomerkkisuoritusten ilahduttava kasvu puhuu uusien vaatimusten puolesta. Liiton radio- ja sanomalehtipropagandan hoitaminen anjettiin toimittaja E. Palolammen huoleksi, mutta hänen jouduttuaan asepalvelukseen, jäi tämäkin propagandamuoto hänen osaltaan huolehtimatta. Voimistelun arvostelutuomarit. Toimintakauden aikana hyväksyttiin 1 I luokan arvostelutuomari ja 51 II luokan arvostelutuomaria, joista on lllettelo sivuilla Kilpailutoiminta. Kotimainen kilpailutoiminta oli v etupäässä liittojohtokunnan aloitteesta eri seurojen toimeenpanemia olympiakatsastus- ja maaotteluvalintakilpailuja. Näihin kilpailuihin ja olympiavalmennukseen. olivat huippuvoimistelijat niin sidottuja, etteivät muut kansalliset kilpailut voineet saada tarpeellista osanottajam äärää. Kilpailutoiminnassa on noudatettu luokkajakoa, joka vuoden alusta voimaan astuneiden sääntöjen mukaan oli sikäli muuttunut, että voimistelijat oli jaettu ainoastaan kahteen luokkaan. a) Kansalliset ja kansainväliset kilpailut. Toimikauden aikana liiton jäsenseurat toimeenpanivat 6 kansallista kilpailua. Kansainvälisiä kilpailuja ei maassa järjestetty yhtään. Syksyksi suunnitellut norjalaiskilpailut piti peruuttaa sodan takia. b) Suomen voimistelumestaruuskilpailut. Uusien mestaruuskilpailusääntöjen mukaan oli mestaruuskilpailut pidettävä kolmessa osassa. Seurojen väliset vapaaliikemestaruuskilpailut pidettiin Viipurissa 11/6 "Viipurin Voimistelujuhlan" nimellä, ja samassa yhteydessä kilpailtiin n.s. "hopeaseppeleestä". Vapaaliikemestaruuskilpailuissa saavutettiin seuraavat tulokset: Joukkuemestaruus A-luokassa: 1) Sunilan Sisu (B. Stenman johtaja, V. Huhtanen, E. Seeste, V. Pirhonen ja V. O;askainen) pist.; 2) Kelkkalan Kisailijat pist.; 3) Kotkan Into pisto Joukkuemestaruus B-Iuokassa: 1) Pölläkkälän Ura (0. Osanen, johtaja, A. Veijalainen, V. K~uki~en, p:. Mandell ja E. Hyytiäinen) pist. ; 2) Vllpunn ReIpas pist.; 3) Enson Kisailijat pisto Muut mestaruuskilpailut jäivät sodan syttymisen takia pitämättä. 1. S vei t s i-s u 0 m i. c) Maaottelut. Sveitsin ja Suomen voimisteluliittojen välillä tehtiin maaottelusopimus, jonka mukaan ensimmäinen näiden liittojen välinen voimistelumaaottelu suoritettiin Baselissa 14/5. Joukkueet käyvät ilmi tulosluettelosta: Suomen voimistelujoukkueen johtajana toimi everstiluutnantti K. E. Levälahti ja suomalaisina arvostelutuomareina tri B. Stenman ja toimittaja E. Palolampi. Sveitsin joukkueen johtajana oli H. Hän gi ja sveitsiläisinä arvostelutuomareina E. Blanc ja R. Rohr. Arvostelu suoritettiin siten. että neljän tuomarin antamista pistemääristä jätettiin alin ja korkein huomioonottamatta ja joukkuekilpailun lopputulosta laskettaessa otettiin huomioon vain kuuden parhaan voimistelijan loppupistemäärät kummassakin joukkueessa. Sekä mieskohtaisen että joukkuekilpailun voitti Suomi, kuten seuraavasta tulostaulukosta näkyy. 43