Sisällys. Lämpöä talven keskelle. Avajaistunnelmissa. Sampo Kulonen. Pääkirjoitus 2

Transkriptio

1

2 Sisällys Pääkirjoitus 2 Avajaiset 3 Rehtorin haastattelu 4 Terveys 6 Draama & teatteri 8 Elokuva-arvostelut 10 Kansainvälisyys 12 Muoti 14 Avajaistunnelmissa Lämpöä talven keskelle Kylmä talvi ja pimenevät illat sopivat toisille, kun taas toiset eivät jaksaisi välittää jäätävästä ilmasta ja synkkyydestä laisinkaan. Itse voin sanoa kuuluvani ihmisiin, joille talvi ei ole kaikilta osin unelmien täyttymys. Pienenä sitä lumen tuloa odotettiin innolla. Viilenevän syksyn aikana kurkisteltiin joka aamu ikkunasta ulos siinä toivossa, että maata peittäisi paksu kerros vitivalkoista lunta. Nykyään katsotaan kauhuissaan Helsingin Sanomista seuraavan päivän sää ja toivotaan että asteet pysyvät plussan puolella. Minulle kävisi mieluusti pieni kompromissi Suomen talvisään kanssa. Lumi voisi tulla joulukuun alussa ja lähteä helmikuun loppuun mennessä ilman paria kuukautta kestävää loskasäätä. Minulla ei ole varsinaisesti mitään lunta vastaan, mutta siihen kaiken aikaiseen pukeutumisen ja riisumisen vuorotteluun täyttyy mitta varsin nopeasti ja kotiin tullessa täytyy varoa tuomasta liikaa lunta eteiseen, ettei matto kastu läpimäräksi. Kesällä ei tarvitse tehdä muuta kuin vetää lenkkarit tai sandaalit jalkaan ja astua ovesta ulos. Talvi vaatii ovesta ulosastumiseen hiukan suuremman prosessin. Omaksi onnekseni pääsen Thaimaan lämpöön kahdeksi viikoksi pian jouluaaton jälkeen, joten eiköhän siitä unelmointi pidä minut lämpimänä ja vireessä talven kylmyyden keskellä. Tahdon toivottaa kaikille lämmintä joulunodotusta ja jaksamisia opiskelujen kanssa! Jos talvi meinaa viedä voimat ja kylmyys vievän voiton, laittakaa vaikkapa puhelimen taustakuvaksi kuva omasta kesäparatiisistasi! Heidi Aaltonen päätoimittaja Sampo Kulonen 1

3 Uuden puolen avajaiset Ihmiset ovat kokoontuneet Amfiin juhlistamaan Mercurian ja Martinlaakson lukion uuden puolen avajaisia. Ympärilläni pyörii pukumiehiä ja laittautuneita naisia ja tunnen itseni hiukan alipukeutuneeksi. Pelkään, että tiedossa on liian kankea puheiden täyttämä tilaisuus, mutta juhla alkaakin letkeästi Martsarin kuoron esityksellä. Kuoro vetää sellaisella fiiliksellä, että huomaan ympärilläni istuvien aikuisten olevan täysillä mukana. Mercurian vararehtori avaa virallisen tilaisuuden puheellaan, ja tämän jälkeen on kahden muunkin puheen aika; kaikkia projektissa mukana olleita kiitellään ja sen toteutumista hämmästellään tyytyväisenä. Juhlaan mahtuu vielä pätkä Kanervan lukiodiplomista ja improryhmän kaksi hulvattoman hauskaa esitystä sekä rehtorien puheenvuorot. Lopuksi kuoro päättää virallisuudet kahdella kappaleella. Minna Saari, Mercuria, Työsuojeluvaltuutettu Olen täällä työn puolesta. Uusi puoli on mielestäni toimiva ja valoisa ja tulee tarpeeseen! Se sopii hyvin Mercurian ja Martsarin väliseen yhteistyöhön, Minna sanoo. Hän kehuu esityksiä ja kertoo Martsarin lukiossa opiskelleiden lastensakin olleen kiinnostuneita draamasta ja teatterista. Hyvä tunnelma ja onnistuneisuuden tunne vallitsivat Mercurian ja Martinlaakson lukion tiloissa Sinikka Sartonen, Mercurian rehto- Uusi puoli on kaunis ja toimii hyvin! Esitykset olivat juuri niin laadukkaat kuin toivottiin ja odotettiin, kertoo Sinikka tyytyväisenä. Tiina Bergholm, Martsarin biologian, maantiedon ja terveystiedon opettaja Uusi puoli on loistava! Luokat ovat tilavat ja paikat riittävät isollekin ryhmälle. Olen myös iloinen siitä, että nyt on tilaa järjestää labrakursseja. Kuoro oli tietenkin yhtä loistava kuin aina. Ahti Saari, Wiltrain Consulting Oy toimitusjohtaja Olen yhteistyössä Mercurian kanssa ja siksi olen täällä. Olen itse entinen kuorolaulaja ja katsoinkin sillä silmällä kuoron esitystä, joka meni todella hyvin. Impro oli mahtava ja sellaisista taidoista on hyötyä tulevaisuudessa esimerkiksi bisneselämässä. Täällä on muuten fantastista ruokaa, Ahti nauraa. 3

4 Urheilijanuoresta rehtoriksi Kouluumme tuli uusi rehtori lukuvuodeksi Kaikki tietävät JP:n, mutta kuka oikeastaan hänet tuntee? Nuoruus Lukiossa JP oli 80-luvulla. Aikakauden tyyleistä poiketen hän kuulemma käytti perus hupparia ja farkkuja, oli siis perinteinen urheilijanuori. Hän näki itsensä ennemmin fiftarina kuin punkkarina. Näihin kahteen ryhmään silloinen nuoriso jakautui. Nuoren JP:n idoleita olivat jääkiekkoilijat, kuten Jari Kurri. Hänen vahvoja aineitaan koulussa olivat hissa, yhtis ja mantsa ja heikkoja musa ja kuvis, hän kertoo nauraen. Isona hän halusi päästä ravintola-alalle tai lukemaan taloustiedettä. JP ennen joukkueensa Kanadan-kisoja. Nimi: Juha-Pekka Peltola Ikä: 44 Perheenjäsenet: poika Aaro (3-luokkalainen), tytär Anni (ekaluokkalainen) ja vaimo Hanne, 4 Rehtori kertoo nuoruuden ajatuksiaan hyvästä opettajasta ja pohtii, onko itse ollut sellainen ope: Hyvä opettaja oli huumorintajuinen, se osasi asian, piti homman hanskassa eli osasi pitää kuria, pelisilmä; miten viedään tunti hyvässä hengessä eteenpäin, luottavainen, sai hyvän hengen oppitunneille ja osasi motivoida. Itse luin kolme vuotta saksaa, vaikken siitä pitänyt, mutta oli mukava opettaja. Olen väärä ihminen arvioimaan, olenko itse sellainen, mutta haluaisin olla. Kyllähän täällä ihan täysipäisiä nuoria on. Perhe ja muutto pääkaupunkiseudulle Kysyimme rehtorilta hänen muutostaan pääkaupunkiseudulle. JP kertoo: Pääkaupunki-seudulle oli helppo tulla, koska täällä on niin paljon ihmisiä, jotka ovat tulleet muualta ja olemme asuneet täällä aikaisemmin. Lappeenrantaan muutto oli vaikeampaa, koska pienemmillä paikoilla kaikki tuntee toisensa, siihen on jossain määrin vaikeampi mennä. Hän kertoo myös lastensa suhtautuneen muuttoon hyvin, sillä tärkeintähän on, että kaikki muuttavat yhdessä ja on oma koti. Lintsi, Stocka ja Korkeasaarikaan eivät ole pahitteeksi.

5 JP:n mielipide pääkaupunkiseudusta lasten kasvatuspaikkana: Joka paikassa on omat hyvät ja huonot puolensa. Ja kun olen ollut täällä töissä nyt kaksi kuukautta, niin kyllähän täällä ihan täysipäisiä nuoria on. Eiköhän tämä ole ihan hyvä paikka kasvattaa lapsia. Olen ollut myös Tampereella lukiossa töissä, ja nuoret ovat aina nuoria, puhutaan eri lailla mutta samoja asioita. Kaikkia tyttöjä varmasti kiinnostaa, miten hän tapasi vaimonsa. Ihan perinteisesti opiskelijabileissä, yliopistoaikana, JP kertoo hymyillen. Awwww! Koulumaailma Hakeutuessaan yliopistoon opiskelemaan historiaa JP tiesi haluavansa opetusalalle, koska hän halusi olla ihmisten kanssa tekemisissä ja oli tehnyt paljon sijaisuuksia jo abivuoden keväästä lähtien. JP:n mielestä ei ole pakkoruotsia, vaan kaikki pakolliset kurssit ovat yhtä pakollisia. Toivoisin että asiasta saataisiin joku päätös ja siinä pysyttäisiin. Joko sitä opetettaisiin tai sitten ei. Esimerkiksi Itä-Suomessa ei kuule ruotsia lähes koskaan, mutta venäjää melkein päivittäin. Ymmärrän,että esim. Lappeenrannassa haluttaisiin vaihtaa ruotsin opiskelu venäjään. Nippelitiedon nappulatrivia Milloin viimeksi teit lumiukon? Helmikuussa. kävit konsertissa? Keväällä. katsoit muumeja? Tänä aamuna. (29.10) Kumpi vai kampi: On ihan hyvä, että voitte itsenäisesti suorittaa kursseja. Hese vai mäkki? -Hese, se on suomalainen. Aamuvirkku vai yöeläjä? Aamuvirkku, vaikka en oikeastaan pääse nukkumaan aikaisinkaan. Internet explorer vai mozilla firefox? -Internet Explorer, en ole mikään nörtti. Slangisanat: (Testasimme rehtorin nuorisokielentaitoja) Random Sattumanvarainen. CS En tiedä, olisiko vaikka Citikka? Lagaaminen Liittyy jotenkin nettielämään, olisiko loggaaminen? Fruittari Sellainen joka syö pelkästään hedelmiä? +Martsariextra: Maissilapset Eikös ne ole jotain draamaopiskelijoita? On ihan hyvä, että voitte itsenäisesti suorittaa kursseja, koska se on sellainen taito, jota tarvitsette jatkoopinnoissa, JP toteaa kurssien käymisestä itsenäisesti. Kurssien suorittaminen itsenäisesti ei ole kaikille niin helppoa, joten olisi hyväkin, jos lukion aikana tulisi suoritettua joku kurssi itsenäisesti, että niitä taitoja oppisi. Paremman numeron toivossa kurssien uusimisen suhteen JP on hyvin luottavainen opettajien arviointiin; jos opettaja puoltaa uusimista, JP antaa luvan uusia. Toki jos on saanut nelosen tai vitosen, on rehtorista hyvin epätodennäköistä, että numeroa onnistuu itsenäisesti korottamaan, kun ei tunnillakaan ole asioita oppinut. Haastattelun aikana JP osoittautui huumorintajuiseksi ja rennoksi tyypiksi, jolla kuitenkin on homma hallussa. 5

6

7

8 Draaman kautta omien vahvuuksien löytämiseen Martinlaakson lukiolla on pitkä ja vahva perinne draaman ja teatterin parissa. Draaman ja teatterin opettaja Maissi Salmi innostaa kaikkia mukaan draaman Martinlaakson lukiossa on opetettu draamaa ja teatteria jo vuodesta Martsari oli Suomen ensimmäisiä lukioita, joissa tarjottiin draamaa ja teatteria. Suurin osa lukion aloittavista osallistuu ensimmäiselle kurssille, ja kurssit ovat hyvin suosittuja. Moni 9- luokkalainen valitseekin Martinlaakson lukion, koska täällä on mahdollisuus opiskella draamaa. Opiskelusta jää monille koulun päättäneille hyviä muistoja. Draaman ja teatterin merkitys Martsarin draaman ja teatterin pohjana on peruskurssi, jonka useimmat lukiolaiset käyvät. Peruskurssin kautta pääsee hyvin mukaan Martsarin draama- ja 8 teatteri-toimintaan, mutta Maissi kannustaa kaikkia mukaan peruskurssille. En valmista kursseillani näyttelijöitä, vaan hyviä ihmisiä. Draaman ja teatterin peruskurssilla tärkeintä ovat sosiaaliset tavoitteet. Peruskurssilla harjoitellaan oman mielipiteen sanomista, rohkaisua ja yhteisöllisyyttä. Maissi sanookin, ettei draaman ja teatterin peruskurssi ole taiteellinen kurssi. Myöhemmät draamakurssit ovat, mutta ensimmäinen kurssi keskittyy omien vahvuuksien löytämiseen. Kurssilla opitaan asioita, joita ei kirjoista opi. Mielestäni draaman peruskurssi antaa niin paljon eväitä, että sen pitäisi olla pakollinen. Sitä ollaankin tällä hetkellä ajamassa pakolliseksi, mutta vielä tällä hetkellä se on vapaaehtoinen kurssi. Monet opiskelijat tulevat peruskurssille katsomaan, mistä on kyse. Maissi myös kertoo, että useat opiskelijat jatkavat seuraaville kursseille, vaikka heidän tarkoituksensa oli vain tulla kokeilemaan ensimmäistä kurssia. Toiset taas jatkavat Martsarin draamasta vielä pidemmälle. Martsarin entisistä opiskelijoita on paljon teatteri- ja elokuva-alalla. Esimerkiksi näyttelijä Samuli Vauramo on Martsarin kasvatti. Vaikka kaikki ovat ehdottomasti tervetulleita peruskurssille, eräänlaisia henkilöitä Maissi kannustaa erityisesti osallistumaan. Opiskelijoiden, jotka tuntevat itsensä ujoiksi ja aroiksi, pitäisi tulla ehdottomasti mukaan! Draaman kautta voi löytää itsestään jotakin uutta. Minua ilahduttaa nähdä, kuinka ujosta ja estyneestä ihmisestä kasvaa draaman kautta rohkea ja sosiaalinen henkilö. Ja draama saa kaiken tämän aikaan. Projektit Martsarin perinne ovat vuosittaiset näytelmät, jotka Maissi valmistaa projektikurssilaistensa kanssa. Erilaisia näytelmiä onkin tähän mennessä nähty Martsarin lavalla noin 50. Näytelmät eivät kuitenkaan synny perinteisellä

9 tavalla. Olen tehnyt ryhmien kanssa noin 35 devicingnäytelmää. Tämä tarkoittaa sitä, että aloitamme tyhjästä ja luomme yhdessä näytelmän. Hahmot ja juoni kehitetään yhdessä ryhmän kanssa, usein improvisaation kautta. Jos teemme näytelmän tekstin pohjalta, myös siihen sisällytetään paljon improvisaatiota, sillä sen kautta pääsee paremmin kiinni rooliinsa. Ryhmä onkin projektikurssin sydän. Yhdessä tekeminen ja luominen kasvattavat ryhmähenkeä. Maissi haluaa jakaa roolit mahdollisimman myöhään, jotta kaikki saisivat ensin tehdä kaikkea. Maissin mukaan projektikurssilla opitaan pitkäjänteistä työskentelyä ja sitoutumista. Sitoutumisen opettelu on ehdottoman tärkeää. Mikään projekti ei edisty, jos siihen ei sitouduta, ei lavalla eikä elämässä. Myös pitkäjänteisyyden taito on hyvä hallita. Näytelmäprojektimme ovat aina jossakin vaiheessa täydessä kaaoksessa. Mutta se kuuluu teatterin tekemiseen, se täytyy hyväksyä. Elämässäkin tulee tilanteita, jossa kaikki on kaaosta. Sen sietämistä oppii draamassa. Maissi kertoo, kuinka kaikki näytelmät ovat olleet erilaisia matkoja. Kaksi näytelmää on kuitenkin ollut hänelle ylitse muiden: West Wanda Stoori, jota esitettiin vuosina 2000 ja 2001, sekä Seitsemän veljestä vuosilta 2009 sekä West Wanda Stoori oli kuvaus Martinlaakson alueen synnystä ja siihen liittyvistä ongelmista. Näytelmää varten kerättiin paljon pohjamateriaalia martinlaaksolaisten tarinoista. Tämä näytelmä oli myös monen oppiaineen yhteinen projekti, mukana olivat muun muassa uskonto ja psykologia. Teimme haastatteluja, joissa kysyttiin hyvin henkilökohtaisia ja syvällisiä kysymyksiä, kuten ihmisen omasta suhteesta Jumalaan tai asenteesta aborttiin. Näin koostimme näytelmän, jonka teosta kuvattiin televisioon draamakasvatuksen dokumenttisarja. Seitsemän veljestä taas oli aivan huikea elämys. Näytelmän sydän oli nämä seitsemän uskomattoman lahjakasta nuorta miestä. Näytelmä sai runsaasti tunnustusta ja stipendejä. Pääsimme jopa Brasiliaan draaman ja teatterin maailmankongressiin! Seitsemän veljestä v Veera-Kristina v Teatteri jatkuu Martsarin jälkeenkin Maissi aloitti työt Martsarissa vuonna Hän on opiskellut näyttelemistä mutta siirtyi ohjaamiseen hyvin nopeasti. Pitkän uran jälkeen Maissi lopettaa Martsarissa tulevana jouluna, mutta hän ei kuitenkaan jätä draamaa vaan lähtee ohjaamaan aikuisia. Koska Maissi on ohjannut lähemmäs 50 näytelmää, lähtö sujuu haikein mielin, sillä hän on saanut kehittyä täällä ja täällä on ollut hyviä kollegoita. OTSO SALAMA - Martsarin uusin näytelmä - Ensi-ilta 3.12 Martinus- salissa - Ikäraja 5v - Kesto noin 1,5 tuntia - Fantasianäytelmä - Näytelmä pohjautuu Harry Potterin maagiseen maailmaan Robin Hood v Peppi v

10 Elokuva-arvostelut NAPAPIIRIN SANKARIT Napapiirin Sankarit (Lapland Odyssey) on Dome Karukosken, joka on tunnettu elokuvista Tyttö Sinä Olet Tähti ja Kielletty Hedelmä, ensimmäinen komedia. Se saavutti ensi-ilta viikonloppunaan jopa yli katsojan rajan. Eikä yhtään ihme, sillä kuka ei haluaisi olla todistamassa suomalaisen komedian alkutaipaleita? Pekka Pehkosen tarinoima elokuva kertoo hulvattomasta kolmen nuorukaisen retkestä Napapiirin poikki digiboksin perässä. Tarina alkaa loistavan näyttelijäntyön tehneen Jasper Pääkkösen monologilla, joka on mielestäni todella koskettava ja mielenkiintoa herättävä. Ongelmaksi kuitenkin nousee selvästi harjoitellun kuuloinen murre. Murre seuraa koko elokuvan ajan mutta jää kuitenkin hauskojen kohtauksien varjoon. Työtön Janne (Jussi Vainio) ajautuu tyttöystävänsä (Pamela Tola) kanssa riitoihin. Janne ei pysty päivässä hankkimaan onnistuneesti edes digiboksia, vaan hän sitä vastoin juo tyttöystävänsä antamat rahat. Tuloksena on se, että Janne ottaa myös työttömät ystävänsä Kapun (loistava Jasper Pääkkönen) ja Räihäsen (Timo Lavikainen) mukaan yölliselle digiboksinmetsästysretkelle. Tarinan juoni on melko yksinkertainen, mutta se on saatu hauskaksi matkalle sattuvien SAW 3D Saw-leffojen viimeinen, karmiva osa. Saw-sarja on parantunut muutamasta edellisestä osasta, eikä silpomiselta tässä elokuvassa säästytä. Jigsaw on kuollut, mutta Jigsaw n apurit jatkavat ihmisten piinaamista hirvittävillä koettelemuksilla. Saw 3D selventää sarjan aiempia tapahtumia ja antaa sille hyvän lopetuksen THE SOCIAL NETWORK 1/2 10 Facebook-leffa kertoo Facebookin luomisprosessista ja sen ongelmista. Kahden tunnin elokuvassa ehditään huijata ja naputtaa tietokonetta,sekä istua oikeudenkäynnissä. Elokuva oli mielestäni tylsä ja pitkitetty, mutta jos pitää talouselokuvista täynnä nörttikieltä, antaa palaa! Teksti: Heidi Aaltonen ja Iina Heinonen Kuvat: Sampo Kulonen

11

12

13 Martsarista lähdetään leirikouluihin tiuhaan. Yllätyksiä ohjelmassa Syksyllä Madridissa vieraillut ryhmä opiskelijoitamme ei päässyt vierailemaan kuvassa näkyvään kuninkaan linnaan, mutta tämän korvasi mainiosti yllättävä pääsy mukaan Duudsonit-videolle. Haastattelimme koulumme abiturienttia Katri Hyypiää hänen vaihtooppilasvuodestaan Espanjassa. Miksi päätit lähteä vaihto-oppilaaksi ja miksi juuri Espanjaan? Teimme perheen kanssa ensimmäisen etelänmatkamme muistaakseni vuonna 2005 Espanjaan. Ihastuin kieleen ja rentoon kulttuuriin, ja koska olin jo aiemmin päättänyt lähteä vaihtariksi, oli helppo päättää, että Espanjasta tulisi kohdemaa. Vaihtariksi lähteminen oli minulle itsestäänselvyys siitä saakka, kun kauan sitten luin moisesta vaihtoehdosta jostakin kirjasta varmaan. Myöhemmin kavereiden positiiviset kokemukset vakuuttivat entisestään. Olen aina ollut maalaiseksi monikulttuurinen,ja halusin tutustua toiseen kulttuuriin kokonaan ja oppia uuden kielen. Minkä järjestön kautta menit ja kuinka järjestelyt sujuivat? STS:n, koska YFU:lla ei ollut Espanjaa kohdemaavaihtoehtona ja AFS:n haastattelun mokasin. Järjestöä en voi ainakaan kehua, STS on varmaan järjestöistä kallein (poisluettuna EF), enkä kokenut saavani rahalle juuri vastinetta. Suomessa meillä oli yksi valmentava tapaaminen ennen lähtöä, Espanjassa ei mitään. Nykyään Espanjaan lähtee paljon enemmän vaihtareita (minun kanssani STS:n kautta oli vain 2, joista toinen palasi kotiin melkein heti), joten sielläkin on varmaan enemmän toimintaa järjestön puolesta. Muuten valmisteluissa suurin ongelma oli saada koko vuoden tavarat lentoyhtiön vaatimaan 20 kiloon. Missä ja kuinka kauan olit Espanjassa ja kuinka hyvin sopeuduit espanjalaiseen kulttuuriin? Asuin Cádizin provinssissa, El Puerto de Santa Marían kaupungissa (Portugalin ja Gibraltarin välissä Atlantin rannalla). Olin täyden lukuvuoden, tasan 10 kuukautta. Sopeuduin varmaan niin hyvin kuin voi sopeutua menettämättä kosketusta omaan kulttuuriinsa. Kotiin palatessa oli lievä paluushokki, ja on ollut joka kerta siellä lomailunkin jälkeen, kun täällä pitääkin ottaa kengät pois asunnoissa ja ovenkahvatkin ovat erilaisia. Lyhyesti voisin sanoa, että suomalaiseksi olen melko äänekäs ja riehakas, mikä on vaihtovuoden peruja, mutta toisaalta Espanjassa olen yhä se hiljaisin porukasta. Myöhästelemään en itse oppinut, mutta totuin siihen, että kukaan muu ei ole ajoissa, ja esimerkiksi siesta on minusta maailman paras keksintö. Paras kokemus / muisto? Vaikea nimetä... Kliseisesti voisi sanoa, että se oli kokonaisuudessaan elämäni paras vuosi, mutta toisaalta siihen mahtui myös todella vaikeita hetkiä. Joitakin parhaista muistoista ovat matka Pariisiin koulun kanssa, ja feria, keväällä viikon kestävä yhtämittainen juhla. Samaten parhaita hetkiä olivat ne, kun vuoden alkupuolella tajusi sanovansa monimutkaisen lauseen täydellisen oikein, ymmärsi vitsin tai jollakin muulla tapaa tunsi edistyvänsä kielen ja kulttuurin oppimisessa. Mitä opit vaihtovuotesi aikana? Valtavasti kaikkea! Tietysti kielen ja asioita toisen kulttuurin kohtaamisesta, siitä, miltä tuntuu olla se muualta tuleva. Lisäksi elämästä sen, että kaikesta selviää eikä aina tarvitse stressata niin kovasti. Flamencon alkeet opin myös! Oletko vielä yhteydessä isäntäperheeseesi / ystäviisi Espanjassa? Kyllä, mutta hävettävän vähän. Ensimmäisen vuoden jaksoin vielä pitää yhteyttä saman verran kuin suomalaisiin vaihtovuoden aikana, mutta nyt se on vähän jäänyt. Silloin tällöin juttelemme mesessä tai Tuentissa (Espanjan versio Facebookista), parin kuukauden välein myös soitan parhaalle ystävälleni. Perhe soittaa suunnilleen kerran kuukaudessa. Ajattelen espanjalaisiani kuitenkin oikeastaan joka päivä, ja ikävä on kova. Aiemmin mainitsinkin, että olen kuitenkin käynyt vaihtopaikassa lomalla, eikä silloin kyllä huomaa, ettemme näe joka päivä - ihan kuin en olisi ikinä lähtenytkään. Suunnitelmissa on myös hakea jatko-opintoihin Espanjaan. 13

14 Lukiomme tyylilyylit (ja lasset) Liisa Raudasoja 10E 1. Ruutupaidat, Niken kengät, kangaskassit 2. Pukeudun siten miltä tuntuu. 3. Skedetyylistä vaikutteita, muttei tiettyä idolia. 4. Vuoden sisällä, kokeilujen ja kavereiden kautta 5. n. 50e/kk Veronica Tomi 09D 1. Erilainen, luova, japanilainen 2. Mä tykkään japanilaisesta kulttuurista ja haluan olla erilainen. 3. Ei selkeitä, sieltä täältä japanilaisesta tyylistä. 4. Lukion alussa, kun aloin kiinnostua japanilaisesta kulttuurista. 5. n. 40e/kk 1. Kuvaile pukeutumistyyliäsi kolmella sanalla 2. Haluatko pukeutumisellasi viestittää jotakin? Mitä? 3. Onko sinulla tyyli-ikoneita? 4. Milloin ja miten löysit tyylisi? 5. Kuinka paljon rahaa käytät pukeutumiseen kuukaudessa? Irma Iho 1. Monikäyttöinen, mukava, kivannäköinen 2. En halua viestittää mitään, mutta opettajilla pitäisi olla energisoivia vaatteita. 3. Ei ole. 4. Nuorena oli vähän rahaa, jolloin monikäyttöisyys oli tärkeintä. Katselen mielelläni kauniita vaatteita lehdistä. Ammattini sallii vapaan pukeutumisen. 5. n e/kk Jaako Pyy 10D 1. Rento, värikäs, yksinkertainen 2. Tulen Lepsämästä. 3. Ei ole 4. Löysin kesällä. 5. n e/kk Riku Karikoski 08B 1. Musta, iloinen, värikäs 2. Raskas musiikki on kivaa. 3. Ei ole. 4. Raskaasta musiikista. Ysin joululomalla värjäsin hiukset mustiksi. Tämäkin tyyli on muuttunut ajan kanssa, joskus oli ketjuja ja kaikkea. 5. n. 0e/kk 14

15

16