Raha- ja pankkiteorian kurssi Luento 7

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Raha- ja pankkiteorian kurssi Luento 7"

Transkriptio

1 Raha- ja pankkiteorian kurssi Luento 7 HB15; HB K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

2 Rahamarkkinat Termin tavallinen merkitys: enintään 12 kk pituisten lainojen tukkumarkkinat Keskimääräisen voimassa olevan lainasopimuksen maturiteetti paljon lyhyempi, esim. yhden päivän pituiset lainat tavallisia Osapuolina ennen kaikkea pankkeja, jotka lainaavat toisilleen keskuspankkirahaa Pankkien raha = keskuspankkiraha! Pankit myöntävät toinen toisilleen lyhytaikaisia lainoja Keskuspankkirahan määrä yhteensä laskien sopiva, mutta voi olla jakautunut väärin => lainataan sille, jolla tarvetta Yleensä ei lainata seteleitä eikä talletuksia kolmannessa pankissa. Yksittäinen pankki voi laskea merkittävän osan rahoitustarpeistaan rahamarkkinoiden varaan. Pankkijärjestelmä ei saa lisää keskuspankkirahaa rahamarkkinoilla (ellei keskuspankista lainaamista lasketa osaksi rahamarkkinoita) Muitakin tahoja voi olla mukana, mutta usein / yleensä jonkin pankin asiakkaan ominaisuudessa Merkittävä poikkeus: valtio lainanottajana K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

3 Rahamarkkinat Useita sopimustyyppejä Pankkien välisiä vakuudettomia kahdenvälisiä lainoja Ei jälkimarkkinakelpoisia Sijoitustodistuksia (CD) Pankin liikkeeseen laskema vakuudeton joukkovelkakirja Oli Suomessa erityisen tavallinen oman rahan aikana, vieläkin suht. tavallinen Repo-kauppoja Arvopaperikauppa, jonka yhteydessä sovitaan vastakkaissuuntaisesta kaupasta, sen ajankohdasta ja hinnasta (repurchase agreement) Muiden tahojen liikkeeseen laskemia lyhytmaturiteettisia velkainstrumentteja X-todistus = X:n liikkeeseen laskema alle 12 kk:n velkapaperi Yritystodistus (CP) Kuntatodistus Valtion velkasitoumus (treasury bill) K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

4 Rahamarkkinat Rahamarkkinainstrumenttien tuottoerot yleensä melko pieniä Tosin kriisiaikoina totuttua isompia Hyvin monien rahamarkkinakorkojen nimi päättyy ibor (=Interbank Offered Rate) Euribor, Libor, Stibor, Nibor Ollut Talibor, Helibor Vanhin: Libor = London Interbank Offered Rate Tavallisimmat maturiteetit rahamarkkinapapereille ovat 1, 3, 6 ja 12 kk Ei ole korkokuponkeja, jotka maksettaisiin juoksuaikana Tuotto tulee siitä, että paperi lasketaan liikkeeseen halvemmalla kuin nimellisarvostaan Nimellisarvo = hinta, joka paperista maksetaan eräpäivänä K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

5 Interbank-talletukset Depo, suora laina, vakuudeton Yleensä sovitaan osapuolten välillä kahdenvälisesti Erittäin tavallisia Euriborkorkojen laskennan perusta Vakuudettomien talletusten markkina yleensä hyvin keskittynyt Etenkin lainanottajapuolella suurimpien pankkien osuus erittäin keskeinen Pienen pankin vaikea saada vakuudetonta lainaa? Tehtävistä talletuksista euroalueella suurin osa yhdeksi yöksi (Overnight deposit), vain harvoin yli kuukauden lainoja Osuus kannasta tietenkin pienempi Olennainen ero sijoitustodistukseen verrattuna: ei jälkimarkkinakelpoinen Libor-korot (London Interbank Offered Rate) lasketaan näistä eri valuutoille Kahden keskimmäisen pankin noteeraus BBA, British Banker s association BBA LiborTM K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

6 Repo-markkinat Repo = repurchase agreement Secured market Euroalueella kaikkein tavallisin pankkien välinen lyhytaikainen sopimus A myy arvopaperin B:lle hintaan 99, A ja B sopivat, että B myy sen takaisin kolmen kuukauden päästä hintaan 100. De facto eräänlainen vakuudellinen laina Tyypillisesti myyntihinta paperin markkina-arvoa alempi, ylivakuus Obligaatio A B A Obligaatio 100 B K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

7 Repo-markkinat Erittäin tavallinen, merkittävin rahamarkkinoiden lohko euroalueella Erittäin lyhyet maturiteetit tavallisimpia Yleensä enemmän kuin päivä mutta vähemmän kuin kuukausi Yli vuoden pituisiakin tehdään Pienten pankkien suhteellinen osuus lainanottajina suurempi kuin depo-markkinalla Pienikin saa lainaa, jos vakuuksia Euroalueen repo-sopimuksissa vakuus (=kaupan kohde) yleensä euroalueelta Paradoksi: repo-kaupat euroalueen pankkien välillä ensin vähenivät finanssikriisissä! (ECB Money Market Study 2008) Johtuiko ehkä siitä, että repo-kauppojen kohteena olevien paperien luotettavuus heikkeni? Osuus sittemmin noussut K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

8 Sijoitustodistukset CD / certificate of deposit Euroalueella vähemmän tärkeä kuin kaksi edellämainittua Pankkien liikkeeseen laskemia alle 12 kk rahamarkkinapapereita Vakuudettomia Alkoi Yhdysvalloissa 1961, Lontoo 1968 Suomessa vuodesta 1982 Määrä alkoi kasvaa 1987, jolloin Suomen Pankki aloitti sijoitustodistuskaupat pankkien kanssa Oli Suomen rahamarkkinoiden keskeisin instrumentti oman rahan ajan loppuvaiheet Helibor-korot laskettiin sijoitustodistusten ostonoteerauksista Vieläkin mm. kelpaavat keskuspankkiluoton vakuuksiksi Ei tietenkään pankin oma sijoitustodistus Syy sijoitustodistusten jatkuvaan suosioon? ( Rakkauskirjeet ) Suurtallettajan näkökulmasta poikkeaa määräaikaistalletuksesta lähinnä siksi, että jälkimarkkinakelpoinen K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

9 Valtion velkasitoumukset Treasury bill / T bill / treasury Perinteinen tapa liikkeeseenlaskulle: säännöllinen huutokauppa Joko: bid-price: jokainen osapuoli maksaa mitä tarjosi (tavallisempi) Tai Striking-price: kaikki saavat alimmalla hyväksytyllä hinnalla Yleensä alempi korko kuin muilla rahamarkkinapapereilla Erittäin vähäinen luottoriski, ellei valtio erityisen huonossa maineessa Kuntatodistuskin olemassa Suomessa liikkeeseenlaskuja usein ollut kerran kuukaudessa etukäteen ilmoitettuina päivinä - Osuus alentunut, maaliskuussa % valtion velasta K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

10 Yritystodistukset Commercial paper Vakuudeton, enintään 12 kk. Maturiteetin, jälkimarkkinakelpoinen yrityksen liikkeeseen laskema velkakirja Yleensä lyhyempää kuin 6 kk Suomalaisten yritysten liikkeeseenlaskujen kanta n. 4,5 mrd. Monissa maissa liikkeeseen laskijalle kriteereitä (pörssilistaus, vähimmäispääomitus ym) Tuoton laskennassa käytetty erilaisia tapoja H&B: Käytetään kaavaa d=(m-p)/(m*t) Missä d=tuotto, M=nimellisarvo, P=emissiohinta, t=juoksuaika Näkyy myös: i = (M-P)/P*t Ainakin suomalaisissa sijoitusesitteissä! Alkoi USA:ssa 1970, Euroopassa vähän myöhemmin Etenkin Ranska Banque de Francen vakuuspolitiikka? Pankit asettaneet paljon yritysten papereita vakuuksiksi keskuspankkilainaukselle (nykyään ei eroa euromaiden välillä) Toisaalta: osuus ei vähenemässä, Ranskan yritystodistusmarkkina pikemminkin kasvanut viime vuosina Pankit järjestävät liikkeeseenlaskun Järjestäjäpankki usein edistää jälkimarkkinoita antamalla osto- ja myyntinoteerauksen (pyydettäessä) Sijoittajina mm. paljon korkorahastoja Voi olla vakuudellinen K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

11 Euroalueen rahamarkkinoista Todennäköisesti integroitunein rahoitusmarkkinoiden lohko - ennen finanssikriisiä Korkojen välillä ei ollut maakohtaisia eroja, yhdentyneen markkinan tunnusmerkki Esim. vähittäispankkitoiminta ja osakekauppa paljon kansallisempia Integraatio väheni / heikkeni finanssikriisissä Ainakin vielä muutamia vuosia sitten depo-markkina oli integroituneempi kuin repo-markkina Repo yhä jossain määrin kansallinen? Vakuuksien arvoosuustilien ym takia? Kovin täsmällistä tilastointia ei ole, EKP tekee kyselyitä K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

12 Kuinka euriborkorot (vielä toistaiseksi) lasketaan? Euro Interbank Offered Rate Laskija: European Banking Federation Yksityinen taho Perustuu päivittäiseen kyselyyn Enimmäkseen euroalueen luotettuja ( first class credit standing, excellent reputation ) pankkeja, joilla merkittävää aktiviteettia euron rahamarkkinoilla Nyt enää 25 pankkia, määrä laskenut rajusti Euribor-skandaalin myötä Oli lähes 40 Tavoitteena maantieteellinen hajonta Ranskasta 5, Saksasta 2, Italiasta 3 Suomesta mukana Nordea (ollut pitkään) ja Pohjola (vuoden 2011 alusta) Joistain euromaista ei kuitenkaan vastaajaa (Itävalta, Kypros, Malta, Slovakia, Slovenia, Viro, Latvia, Liettua) Mukana myös muutama, joiden kotivaltio euroalueen ulkopuolella Etenkin Britannia K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

13 Kuinka euriborkorot lasketaan? Paneelipankki arvioitava päivittäin klo 11 mennessä (Brysselin aikaa), millä korolla eri maturiteettien interbank-talletuksia tarjotaan prime-pankkien välillä Luvut peruspisteen (=1/100 prosenttiyksikkö) tarkkuudella Huom! Ei siis perustu toteutuneisiin kauppoihin! Lukema on annettava, vaikka pankki ei olisi tehnyt eikä ottanut yhtään talletusta jossain maturiteetissa! Ei lauantaisin, sunnuntaisin eikä päivinä, joina Target on kiinni Target = eurojärjestelmän pankkienvälinen maksujärjestelmä Olennainen ero Suomen muinaiseen heliboriin: interbank-talletus, ei sijoitustodistus Paneelipankkien huolehdittava raportointikyvystään Tekniset varajärjestelmät, varahenkilöt etc. Paneelipankkien on edistettävä Euriborin käyttöä referenssikorkona Thomson-Reuters laskee korot eri maturiteeteille pankkien toimittamasta raakadatasta Tapahtuu hetkessä, julkaistaan samana päivänä Oli (vaan ei ole enää) melkoinen määrä maturiteetteja, myös sellaisia, joilla ei todellisuudessa markkinaa Jäljellä 1 ja 2 vkoa sekä 1, 2, 3, 6, 9 ja 12 kk. Marraksuussa 2013 lakkautettiin monia vähän käytettyjä (3vkoa, 4kk, 5kk, 7kk, 8kk, 10kk & 11kk) K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

14 Kuinka euriborkorot lasketaan? Jopa pankkikohtaiset luvut tulevat julkisiksi hyvin pienellä viiveellä Laskukaava Eliminoidaan korkeimmat 15 % havainnoista (26*0,15 = 3,9 => 4 jää pois) Eliminoidaan alimmat 15 % havainnoista Lasketaan jäljelle jäävistä keskiarvo Julkaistaan 0,1 peruspisteen tarkkuudella (=kymmenesosa prosenttiyksikön), siis enemmän desimaaleja kuin raakadatassa Tämänkaltaisissa referenssikoroissa melko tavallista, että äärihavaintoja suljetaan pois lopullisen luvun laskemisesta Tekee robustimmaksi häiriöille ja tahattomille möhläyksille Tekee vaikeammaksi manipuloida Valitettavasti ei tee manipuloinnista mahdotonta, kuten nähty Euribor-koroista ei voi suoraan päätellä, kuinka likvidi tai epälikvidi markkina on Luvun julkistaminen ei todista, että talletuksia todella tehty K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

15 Kuinka euriborkorot lasketaan 12 kk Euribor Barclays 0.13 Banco Bilbao Vizcaya Argentaria 0.17 Banque et Caisse d'épargne de l'état 0.17 Belfius 0.18 Banca Monte Dei Paschi Di Siena 0.17 BNP-Paribas 0.18 Banco Santander 0.18 Bank of Tokyo Mitsubishi 0.17 Crédit Agricole s.a CaixaBank S.A CECABANK 0.17 Caixa Geral De Depósitos 0.20 Deutsche 0.28 Danske Bank 0.22 DZ Bank 0.12 HSBC France 0.16 ING 0.17 Intesa Sanpaolo 0.18 JP Morgan Chase Bank N.A (London) 0.15 Natixis 0.18 National Bank of Greece 0.21 Nordea 0.17 Pohjola Bank 0.18 Société Générale 0.16 Unicredit 0.18 Näiden keskiarvo on *0.15 = 3.75 Jätetään pois ylimmät ja alimmat 4, keskiarvo = 0,173 => 12 kk euribor = 0, K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

16 Euribor+ Pitkälle valmisteltu uudistushanke Taustalla korkomanipulaatioskandaalit ja FSB:n raportti Reforming Major Interest Rate Benchmarks Viitekorkojen perustuttava toteutuneisiin lainoihin Uudistettu euribor todennäköisesti perustuisi toteutuneisiin rahamarkkinakauppoihin Noteerattavien korkojen määrä todennäköisesti vähenisi K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

17 Eonia-korko Euro overnigt index average Vain yksi maturiteetti: yksi päivä (tai seuraavaan Targetin aukiolopäivään) Sama paneeli kuin euriborissa EKP osallistuu laskentaan Jokainen paneelipankki raportoi EKP:lle klo 6 illalla (Frankfurtin aikaa) toteutuneiden lainasopimusten (lending) korot ja volyymit EKP laskee toteutuneiden sopimusten korkojen painotetun keskiarvon EKP lähettää Thomson-Reutersille, joka julkaisee samana iltana Siis: toteutuneet korot Jos joskus kävisi niin (epätodennäköistä), että yhtään sopimusta ei tehtäisi, ei eoniaa voisi laskea. Ei jätetä mitään laskuista pois äärihavaintona K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

18 Euromarkkinat Rahamarkkinoista puhuttaessa etuliite euro ei yleensä viittaa Eurooppaan Ulkomaan valuutan määräisten lyhytaikaisten lainojen markkinat Alk. USD-talletusten markkinat Euroopassa, reaktio USA:n valuuttasäännöstelyyn ja poliittisiin riskeihin Vaikeasti tilastoitava Tämäkin markkina luo rahaa Asiakas siirtää talletuksensa kotimaisesta pankista ulkomaiseen => ulkomaisen pankin tase kasvaa. Esim. yhdysvaltalainen asiakas siirtää talletuksensa Sveitsiin Yhdysvalt. pankki ei enää velkaa asiakkaalleen vaan sveitsiläiselle pankille Sveitsiläisellä pankilla nyt aiempaa enemmän saamisia USA:sta ja velkoja uudelle asiakkaalle. Sveitsiläisen pankin talletus Yhdysvalloissa hiukan kuin rahaperusta ; likviditeettiä asiakkaiden maksuliikennetarpeiden varalta. Ulkomainen pankki myöntää luottoja => luotonlaajeneminen Keskuspankilla ei ainakaan sääntelyvaltuuksia täysin ulkomaisiin pankkeihin Joskus ulkomaan valuutan määräiset talletukset vapautettu vähimmäisvarantovelvoitteesta K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

19 Joukkolainamarkkina Joukkolaina: alkup. maturiteetti enemmän kuin vuosi Voi olla jopa ikuinen ; maksetaan pelkkää korkoa, ei lyhennetä koskaan (konsoli) Tavallisin tyyppi: bullet bond Maksetaan pääoma kerralla, sitä ennen vain korkoa Maksetaan kuponkikorkoa Koronmaksu Manner-Euroopassa (ml Suomi) yleensä vuosittain, anglosaksisissa maissa useammin, jopa neljästi vuodessa) Vastaa liikkeeseen laskun ajankohdan vallitsevaa korkotasoa, mutta on harvoin tarkalleen se => emissiokursi ja nimellisarvo poikkeavat usein. Kuponkikorko usein näkyvästi esillä paperiin viitattaessa Liikkeeseenlaskuhinta voi poiketa nimellisarvosta Efektiivinen korkotuotto yleensä poikkeaa hieman kuponkikorosta Efektiivinen korkotuotto ja kuponkikorkotuotto poikkeavat melko paljon toisistaan, jos laina ostetaan jälkimarkkinoilta tilanteessa, jossa korot voimakkaasti muuttuneet. Strip: aletaan käydä kauppaa erikseen kupongeilla ja pääomalla, erotetaan toisistaan Esim. kymmenen vuoden obligaatiosta saadaan 11 strippiä Verotetaan luovutusvoittona K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

20 Sijoittajan ottamat riskit joukkolainamarkkinoilla Luottotappioriski Jopa valtiot jättäneet velkoja maksamatta Usein liittynyt poliittisiin mullistuksiin Tsaarin Venäjän obligaatioita yhä liikkeellä Maksukyvyttömyystapauksia ilman sotia ja vallankumouksia Argentiina, Venäjä 1998, Kreikka Yritysten vararikot eivät edes tavattomia Heijastunut 2007 alkaen selvästi voimakkaammin lainan korkoon kuin aiemmin Korkojen vaihtelusta aiheutuvat riskit Jälleensijoitusriski epävarmaa, millä tuotolla korot ja pääoman voi sijoittaa uudelleen Pääomariski epävarmaa, millä hinnalla paperin voi myydä eteenpäin, vaikka luottoriskiä ei olisikaan Inflaatioriski negatiivinen reaalikorko ollut historiassa melko tavallinen Olemassa inflaatioindeksoituja lainoja, mutta onko inflaatio kaikille sama? Esim. suomalainen TEL-yhtiö: relevantti hintaindeksi = TEL-indeksi? Lisäksi kauppaa käytäessä selvitykseen voi liittyä riskejä Kauppa sovittu, vastapuoli tekee konkurssin ennen selvitystä => kauppa jää toteutumatta K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

21 Liikkeeseen lasku Valtion lainojen liikkeeseen lasku monissa maissa keskuspankin tehtäviä Valtion lainojen myynti yleensä jonkinlaisessa huutokaupassa Koko määrä myydään, toteutuva korko pystytään suunnilleen arvaamaan etukäteen Voidaan myydä myös vain osa, jos tarjoukset liian vähäisiä Tavallinen järjestely: kaikki saavat alimmalla hyväksytyllä hinnalla Valtion lainojen huutokauppoihin saavat usein osallistua vain tietyt tahot, joilla vastaavasti velvoitteita jälkimarkkinan ylläpitämisestä (markkinatakaajat) Etenkin yritysten joukkolainat: järjestäjäpankki sopii sijoittamisesta kiinnostuneiden asiakkaittensa kanssa kahdenvälisesti Etenkin pienemmät lainat: järjestäjä ostaa joukkovelkakirjat (tai suurimman osan niistä) ja alkaa myydä edelleen K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

22 Valtion obligaatiot Emissioita jo ainakin 1600-luvulla Kehittyneiden maiden obligaatioita pidetään yleensä kaikkein luotettavimpina sijoituskohteina Tai ainakin pidettiin vuoteen 2010 saakka Verotusoikeus Mutta: inflaatioriski Kehittyneiden maiden obligaatioista suurin osa kotivaluutassa ja kotimaan lainsäädännön alaisia Usein käytetty pitkien korkojen viitearvona Nimiä liikkeeseenlaskijan mukaan (bund, gilt ) Markkina kasvanut valtioiden velkaantumisen vuoksi Valtion olisi teoriassa mahdollista vain kylmästi jättää velka maksamatta ilman erityistä syytä Ei tapahtunut juuri koskaan, maineriski K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

23 Valtionvelan uudelleenjärjestelyt / maksamatta jättämiset Tapahtunut eniten kehitysmaiden tapauksessa Usein kehitysmaiden joukkolainat lasketaan liikkeeseen dollarimääräisinä Yhdysvalloissa => New Yorkin lainsäädännön alaisia Näissä lainoissa usein sopimusehtoja, joiden mukaan velkojien enemmistö voi sopia uudelleenjärjestelyistä siten, että sopimus sitoo vähemmistöosakkaitakin. (Collective Action Clause) Kehitysmaiden lainat usein avustusluonteisia => valtion maksukyvyttömyys ei ole vaikuttanut varsinaisilla markkinoilla Ei konkurssimenettelyä valtioille Havainto: jos valtio jättää velkansa maksamatta ns. velkajärjestelyllä, se alkaa saada uutta lainaa markkinoilta yllättävän pian, mutta sakkokorolla. Vanhan velan mitätöinti => pienempi velkakuorma => paremmat mahdollisuudet hoitaa uusi velka kunnialla Sakkokorkoa joutuu maksamaan vuosikymmeniä maine ei palaudu kahdessakaan ihmissukupolvessa! K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

24 Suomen valtion obligaatiot Suomen valtion obligaatioista tärkeimpiä ns. sarjaobligaatiot Suunnilleen nykyisen kaltainen suursijoittajille suunnattu velanotto aloitettiin 1992 laman vuoksi Aiemmin ei tarvetta, koska ei juuri valtionvelkaa Maaliskuun 2015 lopussa liikkeellä 82,5 mrd ; valtion bruttovelka yhteensä 94,6 mrd Pitkämaturiteettisin erääntyy v. 2042, lyhytmaturiteettisin heinäk Eräpäivän lähestyessä usein tarjotaan mahdollisuutta vaihtaa muuhun instrumenttiin tms Ei liian monta erilaista lainaa kerralla liikkeellä => enemmän likviditeettiä yhteen lainaan Yhdenlaista sarjaobligaatiota liikkeellä 3 6½ mrd Viitelaina = sarjaobligaatio, jolle jotkut pankit ovat sitoutuneet ylläpitämään jälkimarkkinaa MTS Associated Markets SA (Belgia); MTS Finland Markkinatakaajan velvollisuutena antaa pyydettäessä osto- ja myyntinoteerauksia kullekin viitelainalle Minimikauppaerä 5 milj Lisäksi piensijoittajille suunnattuja tuotto-obligaatioita ja muissa valuutoissa otettuja lainoja K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

25 Rahoituslaitosten joukkolainat Tavallisten pankkien joukkolainat yleensä melko lyhytaikaisia Kiinnitysluottopankkien lainat usein pitempiä Suomessa pieni lainakanta, ei juuri kiinnitysluottopankkitoimintaa Suomessa kanta kasvoi välillä nopeasti 2006 alussa alle 5 mrd, loppuvuonna 2009 yli 9 mrd ; 2011 enää vajaat 6 mrd, nyt 8,1mrd (Suomessa liikkeeseen lasketut) Valtaosa talletuspankkien lainoja Lisäksi mm. Kuntarahoitus Kunnat laskevat omissa nimissään melko vähän lainoja Suomessa, kanta alle 500 milj ; markkinarahoitus Kuntarahoituksen kautta K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

26 Yritysten joukkolainat Hyvin monenlaisia erikoisehtoja Liikkeeseen laskija voi valita takaisinmaksupäivistä, sijoittajalla oikeus vaatia pääoma takaisin aiemmin Suomessa ei aivan näin laajaa kirjoa Erityisen tavallisia Yhdysvalloissa, Euroopassa vähemmän Ranskassa tosin melko tavallisia Suomessa hyvin suuri osa jälkimarkkinakaupasta OTC-kauppaa => volyymi ja toteutuneet korot heikosti tilastoitua Usein muodollinen pörssilistaus, mutta kauppa pörssissä vähäistä Kannat tiedetään; 10,3 mrd (helmikuu 2015, Suomessa liikkeeseen lasketut, lisäksi suom. Liikkeeseenlaskijat ulkomailla) Keskeinen ongelma yrityksen kannalta: joustamattomuus Kun kerran laskettu liikkeeseen, sijoittajien kanssa ei voi enää sopia mistään Pankin tai pankkien muodostaman lainasyndikaatin kanssa voisi yrittää sopia maturiteetin, viitekoron tms. vaihtamisesta Huom! Anglosaksinen debenture ei ole sama kuin suomen debentuuri Debenture = joukkolaina, jonka vakuutena ainakin osa yrityksen varoista Suom. Debentuuri = joukkolaina, jolla EI ole vakuutta K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

27 Luottoluokituslaitokset Luokiteltava taho itse tilaa ja maksaa arvion Salamyhkäisyys; hinnoista ei paljon julkista tietoa Luokittelijoiden sisäiset Kiinan muurit S&P antoi Suomelle AA+, Moody s ja Fitch yhä korkein kategoria Erittäin tavallista, että luokituksia useita Sijoittajat karsastavat, jos vain yksi luokitus? Luokitus yleensä lainalle, ei velalliselle Velallisen lainoilla voi olla erilaisia oikeuksia konkurssitilanteessa Näiden luokitusten virallinen status noussut Nykyään jopa pankkien pääomavaatimukset riippuvat siitä, mikä luottoluokitus on sen salkussa olevilla joukkovelkakirjoilla Eurojärjestelmän vakuuspolitiikka: paperin turvaavuutta arvioitaessa turvaudutaan reittareihin (Väh. BBB) Kritiikkiä Luokitukset liian hitaita muuttumaan, vaikka olisi tarvetta Menetelmät eivät tarpeeksi läpinäkyviä Rahalla saa luokituksen, vaikka luokittelijan kyvyt eivät riittäisi. Luokittelevat maksavalle asiakkaalle sellaisiakin instrumentteja, joiden arviointiin eivät oikeasti kykene K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

28 Luottoluokituslaitokset BBB tai korkeampi => investment grade, muuten junk bond Transitiomatriisi : siirtymätodennäköisyyden luokitusluokkien välillä; Millä todennäköisyydellä AAA:sta tulee BB vuoden kuluessa? Irlannin valtio maaliskuuhun 2009 AAA, huhtikuussa 2011 A- Historiallisesti näillä luokituksilla ollut korkea tilastollinen vastaavuus toteutuneiden maksuhäiriöiden kanssa Vuotuinen maksuhäiriötodennäköisyys K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

29 Arvopaperistaminen Alkoi Yhdysvalloissa 1960-luvun lopulla Perusajatus: pankki perustaa ns. erillisyhteisön (special purpose vehicle), joka on pöytälaatikkoyhtiö Ei henkilökuntaa, ei toimitiloja Yhtiö järjestetään sellaiseksi, ettei se ole pankin tytäryhtiö => ei sisällytetä konsernitilinpäätökseen. Erillisyhteisö järjestää joukkolainaemission, jonka tuotot se käyttää ostamaan pankilta saamaoikeuksia pankin asiakkaiden velkoihin. Erillisyhteisön liikkeeseen laskemien joukkolainojen ehdot sellaisia, että niiden saamat korot ja kuoletukset riippuvat asiakkaiden lainojen koroista ja kuoletuksista Sijoittajista tulee de facto pankin entisten velallisten uusia velkojia Pankin laskennalliset luottoriskit vähenevät => laskennallinen vakavaraisuus nousee K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

30 Arvopaperistaminen Hyvin usein erillisyhteisön liikkeeseen laskemilla joukkovelkakirjoilla erilaisia etuoikeuksia. Mahdolliset luottotappiot vähennetään ensin heikoimman etuoikeuden siivusta Parhaiten suojattu siivu: se, jonka sijoittajat kärsivät luottotappioista vasta sitten, jos kaikkien muiden siivujen sijoittajat jo menettäneet sijoituksensa Alkuperäinen luotonmyöntäjäpankki usein huolehtii korkojen ja kuoletusten perimisestä, mutta ei enää kerää tuottoja itselleen. Ollut tavallista etenkin asuntolainojen tapauksessa Paljon velallisia, jotka liian pieniä laskemaan liikkeeseen papereita omissa nimissään, perinteisesti ollut alhainen (=ulkopuolisen kannalta ongelmaton) luottoriski Suomessa arvopaperistaminen ollut erittäin vähäistä K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

31 Arvopaperimarkkinoiden selvityksestä Pelkkä kaupoista sopiminen ei johda mihinkään, ellei kauppoja panna toimeen Kertauksen vuoksi sama terminologia kuin valuuttakaupoissa Clearing = selvitys = sovitun varmistaminen, osapuolten velvoitteiden toteaminen Settlement = toimitus = kauppasumman siirtäminen ostajalta myyjälle ja kaupan kohteen siirtäminen myyjältä ostajalle Suomeksi joskus molempia kutsutaan selvitykseksi Yleensä pyritään DVP-järjestelyyn DVP = delivery versus payment Vähentää vastapuoliriskiä Riski, että kaupan toinen osapuoli ei hoida / ei pysty hoitamaan omia velvoitteitaan Selvitys voi tapahtua kahdenvälisesti (perinteinen tapa) tai keskusvastapuolen kautta, mikä yleistymässä Keskusvastapuoli = laitos, joka ottaa kantaakseen kaupan osapuolten velvollisuudet, vaatii vakuudet osapuolilta HUOM! KESKUSVASTAPUOLI EI KÄY KAUPPAA! SE EI OLE OSAPUOLENA KAUPANKÄYNNISSÄ, VAAN VASTA KAUPAN JÄLKEISESSÄ VAIHEESSA! Keskusvastapuolet yleistyivät ensimmäiseksi johdannaispörsseissä Esim. option asettajan vastuut / velvollisuudet voivat kasvaa huimasti, jos asettajan positio muuttuu tappiolliseksi => option ostanut vastapuoli alkaa olla huolissaan K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

32 Arvopaperimarkkinoiden selvityksestä T+3 = selvitys tehdään kolme päivää kaupanteon jälkeen Tavallinen Erittäin harvinaista, että selvitys samana päivänä Ei tarvetta? Voi olla myös T+2, T+1 tms Voi olla erilaisia nettoutuksia Pelkät rahatoimitukset Pelkät arvopaperit Selvityksen järjestely monimutkaisempaa, jos osapuolet eri maissa, tai jos kaupan kohde eri maan arvo-osuusjärjestelmässä kuin kaupan osapuolet K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

33 Perinteinen selvityskuvio vs. keskusvastapuoli Perinteinen selvitys velvoitteet hoidetaan kahdenvälisesti Keskusvastapuoli = punainen kolmio Kaupat alun perin sovittu kahdenvälisesti, mutta jokainen osapuoli toimittaa / saa maksut ja arvopaperit keskusvastapuolelle / keskusvastapuolelta K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

34 Keskusvastapuoli Ajatusleikki: 1000 ihmistä seisoo piirissä. Jokaisella on 1000 euroa saamisia vasemmalla puolellaan olevalta ja 1000 euroa velkaa oikealla puolellaan olevalle. Yhdellä on yksi euron kolikko. Maksaa velkojalleen, joka maksaa velkojalleen, joka maksaa velkojalleen Kolikko kiertää 1000 kertaa => velvoitteet selvitetty. Mutta jos yksi satunnaisesti valittu ihminen piiristä katoaa jäljettömiiin? Kolikko kiertää, kunnes on sillä, joka on kadonneen vasemmalla puolella. Kaikki ovat maksukyvyttömiä, luottotappiot yhteensä lähes miljoona. Ongelma poistuu, jos kaikkien velat ja saamiset muutettaisiin keskusvastapuolen kanssa oleviksi veloiksi ja saamisiksi, jotka voidaan netottaa => tappiot = K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

35 T2S Target2 Securities EU-maiden arvopaperimarkkinoiden integrointi, selvitys yhdellä laitealustalla Kansalliset järjestelmät liittyvät Eurojärjestelmän hanke, selvitys keskuspankkirahalla myös maidenvälisesti Siirtymä kesäkuusta 2015 vuoteen 2017 Ei arvo-osuusrekisteriä K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

Pankkitalletukset ja rahamarkkinasijoitukset. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Pankkitalletukset ja rahamarkkinasijoitukset. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Pankkitalletukset ja rahamarkkinasijoitukset Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Korkosijoitukset Korkosijoituksiin luokitellaan mm. pankkitalletukset, rahamarkkinasijoitukset,

Lisätiedot

Valtion velanhallinnasta

Valtion velanhallinnasta Valtiokonttori 1 (6) Valtion velanhallinnasta Aika klo 10.00 Paikka Eduskunta, Verojaosto 1 Yleistä Valtiokonttori vastaa valtion velanhallintaan liittyvistä käytännön toimista. Valtiovarainministeriö

Lisätiedot

Kappale 9: Raha ja rahapolitiikka KT34 Makroteoria I. Juha Tervala

Kappale 9: Raha ja rahapolitiikka KT34 Makroteoria I. Juha Tervala Kappale 9: Raha ja rahapolitiikka KT34 Makroteoria I Juha Tervala Raha Raha on varallisuusesine, joka on yleisesti hyväksytty maksuväline 1. Hyödykeraha Luonnollinen arvo Esim.: kulta, oravanahkat, savukkeet

Lisätiedot

SOVELLETTAVAT RISKIKERTOIMET

SOVELLETTAVAT RISKIKERTOIMET N:o 1373 4573 Liite SOVELLETTAVAT RISKIKERTOIMET I Sovellettaessa lain 58 :ssä tarkoitettua vakiomenetelmää varat ja taseen ulkopuoliset sitoumukset painotetaan seuraavasti: Saamiset valtioilta ja keskuspankeilta

Lisätiedot

Kuntaobligaatiolaina XI/2005 KÄÄNTEISKORKOLAINA (PRIVATE)

Kuntaobligaatiolaina XI/2005 KÄÄNTEISKORKOLAINA (PRIVATE) LAINAKOHTAISET EHDOT Kuntaobligaatiolaina XI/2005 KÄÄNTEISKORKOLAINA (PRIVATE) Lainakohtaisten ehtojen päiväys: 21.11.2005 Kuntarahoitus Oyj:n 24.3.2005 päivitetyn Kotimaisen Velkaohjelman EUR 500.000.000

Lisätiedot

FI LIITE XIII MAKSUVALMIUTTA KOSKEVA RAPORTOINTI (OSA 1(5): LIKVIDIT VARAT)

FI LIITE XIII MAKSUVALMIUTTA KOSKEVA RAPORTOINTI (OSA 1(5): LIKVIDIT VARAT) 1. Likvidit varat 1.1. Yleiset huomautukset FI LIITE XIII MAKSUVALMIUTTA KOSKEVA RAPORTOINTI (OSA 1(5): LIKVIDIT VARAT) 1. Tämä on yhteenvetotaulukko, johon kootaan asetuksen (EU) N:o 575/2013 412 artiklan

Lisätiedot

Valtiokonttorin TALOUSARVIO- EHDOTUS

Valtiokonttorin TALOUSARVIO- EHDOTUS VALTIOKONTTORI Valtiokonttorin TALOUSARVIO- EHDOTUS 2004 Valtionvelka VALTIOKONTTORI SISÄLLYSLUETTELO 36 Valtionvelan korot 3 36.01 Euromääräisen velan korko 6 36.03 Valuuttamääräisen velan korko 7 36.09

Lisätiedot

SÄÄNNÖT [1] Sijoitusrahasto. Rahaston voimassa olevat säännöt on vahvistettu 12.1.2016. Säännöt ovat voimassa 1.3.2016 alkaen.

SÄÄNNÖT [1] Sijoitusrahasto. Rahaston voimassa olevat säännöt on vahvistettu 12.1.2016. Säännöt ovat voimassa 1.3.2016 alkaen. SÄÄNNÖT [1] Sijoitusrahasto Rahaston voimassa olevat säännöt on vahvistettu 12.1.2016. Säännöt ovat voimassa 1.3.2016 alkaen. -sijoitusrahaston säännöt Rahaston säännöt muodostuvat näistä rahastokohtaisista

Lisätiedot

PÄÄTÖKSET. ottaa huomioon Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännön ja erityisesti sen 5 artiklan ja 46.

PÄÄTÖKSET. ottaa huomioon Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännön ja erityisesti sen 5 artiklan ja 46. 1.6.2016 FI L 144/99 PÄÄTÖKSET EUROOPAN KESKUSPANKIN PÄÄTÖS (EU) 2016/868, annettu 18 päivänä toukokuuta 2016, valmistelevien toimien järjestämisestä yksityiskohtaisten luottotietojen keräämiseksi Euroopan

Lisätiedot

RAHA, RAHOITUSMARKKINAT JA RAHAPOLITIIKKA. Rahoitusmarkkinat välittävät rahoitusta

RAHA, RAHOITUSMARKKINAT JA RAHAPOLITIIKKA. Rahoitusmarkkinat välittävät rahoitusta RAHA, RAHOITUSMARKKINAT JA RAHAPOLITIIKKA Rahoitusmarkkinat välittävät rahoitusta välittää säästöjä luotoiksi (pankit) tarjoaa säästöille sijoituskohteita lisäksi pankit hoitavat maksuliikenteen Rahan

Lisätiedot

Joukkolainat sijoituskohteena. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Joukkolainat sijoituskohteena. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Korkosijoituksiin luokitellaan mm. pankkitalletukset, rahamarkkinasijoitukset, yrityslainat ja valtioiden joukkolainat. Korkosijoitukset ovat

Lisätiedot

Valtiokonttorin TALOUSARVIOEHDOTUS 2014 Valtionvelka

Valtiokonttorin TALOUSARVIOEHDOTUS 2014 Valtionvelka Valtiokonttorin TALOUSARVIOEHDOTUS 2014 Valtionvelka Sörnäisten rantatie 13, Helsinki, PL 14, 00054 Valtiokonttori Puh. (09) 77 251, Faksi (09) 7725 208, www.valtiokonttori.fi Pääluokka 36 36. VALTIONVELAN

Lisätiedot

Katsaus syksyn rahamarkkinoihin ja tämän päivän tilanne

Katsaus syksyn rahamarkkinoihin ja tämän päivän tilanne Katsaus syksyn rahamarkkinoihin ja tämän päivän tilanne Hallitusammattilaiset ry Suomen Pankissa 27.11.2008 Johtokunnan varapuheenjohtaja Pentti Hakkarainen Suomen Pankki 6.11.2008 1 Kolmen kuukauden Libor-viitekorkoja

Lisätiedot

SAMPO ASUNTOLUOTTOPANKKI OYJ 1

SAMPO ASUNTOLUOTTOPANKKI OYJ 1 SAMPO ASUNTOLUOTTOPANKKI OYJ 1 TILINPÄÄTÖSTIEDOTE VUODELTA 2009 Tilikauden voitto oli 19,0 miljoonaa euroa. Tilikaudella yhtiö osti Sampo Pankilta 0,5 miljardin euron antolainakannan Tilikauden aikana

Lisätiedot

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 127 artiklan 2 kohdan ensimmäisen luetelmakohdan,

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 127 artiklan 2 kohdan ensimmäisen luetelmakohdan, L 14/30 21.1.2016 EUROOPAN KESKUSPANKIN SUUNTAVIIVAT (EU) 2016/65, annettu 18 päivänä marraskuuta 2015, eurojärjestelmän rahapolitiikan kehyksen täytäntöönpanossa sovellettavasta markkina-arvon aliarvostuksesta

Lisätiedot

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola. luento 2 Termiini- ja futuurihintojen määräytyminen

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola. luento 2 Termiini- ja futuurihintojen määräytyminen Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola luento 2 ermiini- ja futuurihintojen määräytyminen 1. ermiinien hinnoittelusta Esimerkki 1 Olkoon kullan spot -hinta $ 300 unssilta, riskitön korko 5 % vuodessa

Lisätiedot

sama kuin liikkeeseenlaskijan muilla vakuudettomilla sitoumuksilla Nordea Pankki Suomi Oyj:n Structured Products -yksikkö

sama kuin liikkeeseenlaskijan muilla vakuudettomilla sitoumuksilla Nordea Pankki Suomi Oyj:n Structured Products -yksikkö Lainakohtaiset ehdot Nordea Pankki Suomi Oyj 11/2003 Erillisjoukkovelkakirjalaina Nordea Pankki Suomi Oyj:n joukkovelkakirjaohjelman lainakohtaiset ehdot Nämä lainakohtaiset ehdot muodostavat yhdessä Nordea

Lisätiedot

EUROOPAN KESKUSPANKIN ASETUS (EU)

EUROOPAN KESKUSPANKIN ASETUS (EU) 24.9.2015 L 248/45 EUROOPAN KESKUSPANKIN ASETUS (EU) 2015/1599, annettu 10 päivänä syyskuuta 2015, rahamarkkinatilastoista annetun asetuksen (EU) N:o 1333/2014 muuttamisesta (EKP/2015/30) EUROOPAN KESKUSPANKIN

Lisätiedot

Valtion velanhallinnasta

Valtion velanhallinnasta Valtiokonttori 1 (6) Valtion velanhallinnasta Aika klo 10.45 Paikka Eduskunta, Verojaosto 1 Yleistä Valtiokonttori vastaa valtion velanhallintaan liittyvistä käytännön toimista. Valtiovarainministeriö

Lisätiedot

Suomen Pankin valvonnasta ja riskeistä

Suomen Pankin valvonnasta ja riskeistä Suomen Pankin valvonnasta ja riskeistä Pääjohtaja Erkki Liikanen Eduskunnan talousvaliokunta Suomen Pankin toiminnan valvonta Suomen Pankki on eduskunnan pankki riippumaton hallituksesta Eduskunnan valvontavalta

Lisätiedot

Miten rahapolitiikan uutisia luetaan?

Miten rahapolitiikan uutisia luetaan? Miten rahapolitiikan uutisia luetaan? Viestintä rahapolitiikan välineenä Studia Monetaria Rahamuseo 9.2.2010 Mika Pösö Viestintäpäällikkö Yllätyksellisyydestä ennustettavuuteen Keskuspankkien läpinäkyvyyden

Lisätiedot

Korko ja inflaatio. Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016

Korko ja inflaatio. Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016 Korko ja inflaatio Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016 Sisältö Nimellis ja reaalikorot, Fisher yhtälö Lyhyt ja pitkä korko Rahapolitiikka ja korot Korko ja inflaatio Nimellinen korko i: 1 tänä vuonna

Lisätiedot

VAIKKA LAINAN TAKAISIN MAKSETTAVA MÄÄRÄ ON SEN NIMELLISARVO, SIJOITTAJA VOI MENETTÄÄ OSAN MERKINTÄHINNASTA, JOS LAINA ON MERKITTY YLIKURSSIIN.

VAIKKA LAINAN TAKAISIN MAKSETTAVA MÄÄRÄ ON SEN NIMELLISARVO, SIJOITTAJA VOI MENETTÄÄ OSAN MERKINTÄHINNASTA, JOS LAINA ON MERKITTY YLIKURSSIIN. SAMPO PANKKI KORKO-OBLIGAATIO 1600: KORKOKAULURI VI Lainakohtaiset ehdot A. Sopimusehdot Nämä lainakohtaiset ehdot muodostavat yhdessä 30.11.2010 päivättyyn ja 18.2.2011, 12.5.2011, 20.5.2011 ja 10.8.2011

Lisätiedot

Talouden mahdollisuudet 2009

Talouden mahdollisuudet 2009 Talouden mahdollisuudet 2009 Seppo Honkapohja Suomen Pankki Talous 2009 seminaari 23.10.2008 1 Esityksen rakenne Rahoitusmarkkinoiden häiriötilat Suomen ja muiden pohjoismaiden rahoituskriisi 1990-luvulla

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS Sampo Asuntoluottopankin katsauskauden voitto laski 4,7 miljoonaan euroon (5,1).

OSAVUOSIKATSAUS Sampo Asuntoluottopankin katsauskauden voitto laski 4,7 miljoonaan euroon (5,1). Sampo Asuntoluottopankki Oyj 7.8.2007 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2008 SAMPO ASUNTOLUOTTOPANKKI OYJ TAMMI-KESÄKUUSSA 2008 Sampo Asuntoluottopankin katsauskauden voitto laski 4,7 miljoonaan euroon (5,1).

Lisätiedot

TAULUKOIDEN TÄYTTÖOHJEET

TAULUKOIDEN TÄYTTÖOHJEET TAULUKOIDEN TÄYTTÖOHJEET Yleistä 1 (7) Maariskitiedonkeruussa (N-taulukot) analysoidaan raportoivan luottolaitoksen ilman ulkomaisia sivukonttoreita, luottolaitoksen ulkomaisten sivukonttoreiden, luottolaitoksen

Lisätiedot

Eurojärjestelmän rahapolitiikka Tavoite, välineet ja tase

Eurojärjestelmän rahapolitiikka Tavoite, välineet ja tase Samu Kurri Kansainvälisen ja rahatalouden toimisto, Suomen Pankki Eurojärjestelmän rahapolitiikka Tavoite, välineet ja tase Elvyttävä kansalaisosinko tilaisuus 6.2.2016 Esitetyt näkemykset ovat omiani.

Lisätiedot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 26.10.2010 Hanna Freystätter, VTL Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki 1 Inflaatio = Yleisen hintatason nousu. Deflaatio

Lisätiedot

Globaalit näkymät vuonna 2008

Globaalit näkymät vuonna 2008 Globaalit näkymät vuonna 2008 TALOUS 2008 -seminaari Finlandia-talo 25.10.2007 Pentti Hakkarainen Johtokunnan jäsen Suomen Pankki SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 1 Globaalit näkymät vuonna

Lisätiedot

OKO. I Strategia II Markkina-asema III Vuoden 2003 tärkeimpiä tapahtumia IV Taloudellinen analyysi V Osakkeen tuotto VI Näkymät

OKO. I Strategia II Markkina-asema III Vuoden 2003 tärkeimpiä tapahtumia IV Taloudellinen analyysi V Osakkeen tuotto VI Näkymät Yhtiökokous 31.3.2004 I Strategia II Markkina-asema III Vuoden 2003 tärkeimpiä tapahtumia IV Taloudellinen analyysi V Osakkeen tuotto VI Näkymät Visio Asiakkaat Henkilöstö Sijoittajat Suomen vetovoimaisin

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS

OSAVUOSIKATSAUS Sampo Asuntoluottopankki Oyj 11.8.2009 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2009 SAMPO ASUNTOLUOTTOPANKKI OYJ TAMMI-KESÄKUUSSA 2009 Sampo Asuntoluottopankin katsauskauden voitto nousi 10,1 miljoonaan euroon (4,7).

Lisätiedot

Nordnetin luottowebinaari

Nordnetin luottowebinaari Nordnetin luottowebinaari Tervetuloa webinaariin! Webinaarissa opit käyttämään luottoa kaupankäynnissä. Lisää ostovoimaa luotolla, käytä salkkuasi luoton vakuutena ja paranna tuottomahdollisuuksia. Webinaarissa

Lisätiedot

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Euro & talous 4/2015. Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015. Julkinen

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Euro & talous 4/2015. Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015. Julkinen Erkki Liikanen Suomen Pankki Euro & talous 4/2015 Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015 1 EKP:n neuvosto seuraa taloustilannetta ja on valmis toimimaan 2 Inflaatio hintavakaustavoitetta hitaampaa

Lisätiedot

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 127 artiklan 2 kohdan ensimmäisen luetelmakohdan,

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 127 artiklan 2 kohdan ensimmäisen luetelmakohdan, 17.12.2016 L 344/117 EUROOPAN KESKUSPANKIN SUUNTAVIIVAT (EU) 2016/2299, annettu 2 päivänä marraskuuta 2016, eurojärjestelmän rahapolitiikan kehyksen täytäntöönpanossa sovellettavasta markkina-arvon aliarvostuksesta

Lisätiedot

Uusi tapa sijoittaa suomalaisiin osakkeisiin

Uusi tapa sijoittaa suomalaisiin osakkeisiin www.handelsbanken.fi/sertifikaatit KUPONKISERTIFIKAATTI SUOMI Uusi tapa sijoittaa suomalaisiin osakkeisiin VIIMEINEN MERKINTÄPÄIVÄ 9 HELMIKUUTA 2010 MARKKINATILANNE Globaalin talouden elpyminen jatkuu.

Lisätiedot

Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät?

Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät? Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät? OP -kiinteistökeskusten 60-vuotisjuhlaseminaari 9.8.2006 Pentti Hakkarainen, johtokunnan jäsen, Suomen Pankki Asuntomarkkinoilla vahvoja kansallisia

Lisätiedot

Talousnäkymät. Reijo Heiskanen Ekonomisti, Chief Analyst Nordean taloudellinen tutkimus

Talousnäkymät. Reijo Heiskanen Ekonomisti, Chief Analyst Nordean taloudellinen tutkimus Talousnäkymät Reijo Heiskanen Ekonomisti, Chief Analyst Nordean taloudellinen tutkimus 1 2 Maailma elpymässä kehittyvien maiden vetoavulla 140 Indeksi, 2005=100 Teollisuustuotanto Indeksi 2005=100 140

Lisätiedot

Tietoa hyödykeoptioista

Tietoa hyödykeoptioista Tietoa hyödykeoptioista Tämä esite sisältää tietoa Danske Bankin kautta tehtävistä hyödykeoptiosopimuksista. Hyödykkeet ovat jalostamattomia tuotteita tai puolijalosteita, joita tarvitaan lopputuotteiden

Lisätiedot

MÄÄRÄYS ASIAKASVAROISTA

MÄÄRÄYS ASIAKASVAROISTA lukien toistaiseksi 1 (5) Arvopaperinvälittäjille MÄÄRÄYS ASIAKASVAROISTA Rahoitustarkastus antaa arvopaperimarkkinalain 4 luvun 5 a :n 5 momentin nojalla arvopaperinvälittäjille tämän määräyksen asiakkaan

Lisätiedot

OKON KORKO 12 VI/2004 LAINAKOHTAISET EHDOT

OKON KORKO 12 VI/2004 LAINAKOHTAISET EHDOT OKON KORKO 12 VI/2004 LAINAKOHTAISET EHDOT Nämä lainakohtaiset ehdot muodostavat yhdessä Op-joukkovelkakirjaohjelman 6.5.2004 listalleottoesitteen yleisten ehtojen kanssa tämän lainan ehdot. Yleisiä ehtoja

Lisätiedot

Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain

Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain Julkinen talous 2016 Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain 2016, 1. vuosineljännes Julkisyhteisöjen velka kasvoi 2,8 miljardia euroa vuoden 2016 ensimmäisellä neljänneksellä Julkisyhteisöjen EDP-velka

Lisätiedot

Uhkaako raha- ja rahoitusmarkkinoiden myllerrys kasvunäkymiä?

Uhkaako raha- ja rahoitusmarkkinoiden myllerrys kasvunäkymiä? Uhkaako raha- ja rahoitusmarkkinoiden myllerrys kasvunäkymiä? Pääjohtaja Erkki Liikanen Talousvaliokunnan seminaari 17.10.2007 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 1 Kolme pääkysymystä rahamarkkinoiden

Lisätiedot

Globaaleja kasvukipuja

Globaaleja kasvukipuja Samu Kurri Kansainvälisen ja rahatalouden toimisto, Suomen Pankki Globaaleja kasvukipuja Euro & talous 1/2016 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 22.3.2016 Julkinen 1 Esityksen teemat Maailmantalouden

Lisätiedot

Riskienhallintapäivä Varainhankinta muuttuvassa maailmassa- Miten sijoittaja tekee päätöksensä?

Riskienhallintapäivä Varainhankinta muuttuvassa maailmassa- Miten sijoittaja tekee päätöksensä? 1 Riskienhallintapäivä Varainhankinta muuttuvassa maailmassa- Miten sijoittaja tekee päätöksensä? Esa Kallio 07.05.2014 7.5.2014 Kuntarahoitus, Luottamuksellinen 2 Potentiaaliset sijoittajat Kuntarahoitukselle

Lisätiedot

Lähde: Reuters. Lähde: Venäjän keskuspankki

Lähde: Reuters. Lähde: Venäjän keskuspankki BOFIT - BLOGI Venäjän keskuspankki ilmoitti jo vuonna 2010 virallisesti vähentävänsä asteittain ruplan kurssin ohjausta, ja vuonna 2012 keskuspankki ilmoitti, että täyden kellutuksen edellyttämät valmistelut

Lisätiedot

KUINKA KESKUSPANKIT TOIMIVAT RAHOITUSMARKKINOILLA? MIKSI KESKUSPANKEILLA ON VALUUTTAVARANTO?

KUINKA KESKUSPANKIT TOIMIVAT RAHOITUSMARKKINOILLA? MIKSI KESKUSPANKEILLA ON VALUUTTAVARANTO? KUINKA KESKUSPANKIT TOIMIVAT RAHOITUSMARKKINOILLA? MIKSI KESKUSPANKEILLA ON VALUUTTAVARANTO? Pentti Pikkarainen Pankkitoimintaosasto 12.4.2005 PANKKITOIMINTAOSASTO Pankkitoimintaosasto vastaa seuraavista

Lisätiedot

Valtiokonttorin TALOUSARVIO- EHDOTUS

Valtiokonttorin TALOUSARVIO- EHDOTUS VALTIOKONTTORI Valtiokonttorin TALOUSARVIO- EHDOTUS 2005 Valtionvelka VALTIOKONTTORI SISÄLLYSLUETTELO 36 Valtionvelan korot 3 36.01 Euromääräisen velan korko 5 36.03 Valuuttamääräisen velan korko 6 36.09

Lisätiedot

Kuntaobligaatiolaina III/2011

Kuntaobligaatiolaina III/2011 LAINAKOHTAISET EHDOT Kuntaobligaatiolaina III/2011 Lainakohtaisten ehtojen päiväys: 18.5.2011 Kuntarahoitus Oyj:n 7.4.2011 laadittu Kotimaisen Velkaohjelman EUR 800.000.000 Ohjelmaesite on saatavissa Kuntarahoituksen

Lisätiedot

Makrokatsaus. Huhtikuu 2016

Makrokatsaus. Huhtikuu 2016 Makrokatsaus Huhtikuu 2016 Positiiviset markkinat huhtikuussa Huhtikuu oli heikosti positiivinen kuukausi kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla. Euroopassa ja USA:ssa pörssit olivat tasaisesti plussan

Lisätiedot

Suomi kyllä, mutta entäs muu maailma?

Suomi kyllä, mutta entäs muu maailma? Suomi kyllä, mutta entäs muu maailma? 18.5.2016 Sijoitusten jakaminen eri kohteisiin Korot? Osakkeet? Tämä on tärkein päätös! Tilanne nyt Perustilanne Perustilanne Tilanne nyt KOROT neutraalipaino OSAKKEET

Lisätiedot

Nordea Pankki Suomi Oyj

Nordea Pankki Suomi Oyj Nordea Pankki Suomi Oyj 21/2003 Nordea Pankki Suomi Oyj:n joukkovelkakirjaohjelman lainakohtaiset ehdot Nämä lainakohtaiset ehdot muodostavat yhdessä Nordea Pankki Suomi Oyj:n 4.3.2003 päivätyn joukkovelkakirjaohjelman

Lisätiedot

- mistä EU:n kriisijärjestelmissä on kyse? - miten ne vaikuttavat Suomeen?

- mistä EU:n kriisijärjestelmissä on kyse? - miten ne vaikuttavat Suomeen? The Economist ERVV, EVM, EVVK? - mistä EU:n kriisijärjestelmissä on kyse? - miten ne vaikuttavat Suomeen? Martti Salmi Kansainvälisten asioiden sihteeristö Valtiovarainministeriö Kriisin eteneminen EU-maissa

Lisätiedot

KAUPANKÄYNTIVARASTON POSITIORISKIN LASKEMINEN

KAUPANKÄYNTIVARASTON POSITIORISKIN LASKEMINEN 00 N:o 22 LIITE KAUPANKÄYNTIVARASTON POSITIORISKIN LASKEMINEN. Positioriskin laskemisessa käytettävät määritelmät Tässä liitteessä tarkoitetaan: arvopaperin nettopositiolla samanlajisen arvopaperin pitkien

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15

Lisätiedot

Suomen talouden haasteet ja yritysten rahoitusolot Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki

Suomen talouden haasteet ja yritysten rahoitusolot Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Suomen talouden haasteet ja yritysten rahoitusolot Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki 2.11.214 Julkinen Esityksen sisältö I. Suomen talouden haasteet II. Yritysten rahoitusolot 2.11.214

Lisätiedot

Valtion pääomantuonti ja kansainväliset rahoitusmarkkinat. Suomen Pankin historiaseminaari 16.8.2011 Turku Mika Arola/Valtiokonttori

Valtion pääomantuonti ja kansainväliset rahoitusmarkkinat. Suomen Pankin historiaseminaari 16.8.2011 Turku Mika Arola/Valtiokonttori Valtion pääomantuonti ja kansainväliset rahoitusmarkkinat Suomen Pankin historiaseminaari 16.8.2011 Turku Mika Arola/Valtiokonttori Valtionvelka (%/BKT) 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1860 1863 1866 1869 1872

Lisätiedot

Markets Academy Korkomatematiikka & rahamarkkinat. Leena Poikolainen FX/MM Sales

Markets Academy Korkomatematiikka & rahamarkkinat. Leena Poikolainen FX/MM Sales Markets Academy Korkomatematiikka & rahamarkkinat Leena Poikolainen FX/MM Sales Korkomatematiikka Mistä korkoriski muodostuu Korkopäiväkäytännöt Koronlaskutavat Rahamarkkinat Talletus Sijoitustodistus

Lisätiedot

Eurajoen Säästöpankin Debentuurilaina I/2014

Eurajoen Säästöpankin Debentuurilaina I/2014 MYYNTIESITE Eurajoen Säästöpankin Debentuurilaina I/2014 Lainan pääomalle maksetaan kultakin korkokaudelta 3,0 %:n vuotuinen nimelliskorko kuitenkin niin, että korko on aina vähintään 12 kk euribor vähennettynä

Lisätiedot

Julkisyhteisöjen EMU-velka 2008, 4. vuosineljännes

Julkisyhteisöjen EMU-velka 2008, 4. vuosineljännes Julkinen talous 2009 Julkisyhteisöjen EMU-velka 2008, 4. vuosineljännes Julkisyhteisöjen EMU-velka nousi vuoden 2008 viimeisellä neljänneksellä Julkisyhteisöjen nimellishintainen EMU-velka kasvoi vuoden

Lisätiedot

SOCIÉTÉ GÉNÉRALE HINNOITTELULIITE. liittyen 400.000 kappaleeseen Suomessa liikkeeseen laskettavia ostowarrantteja, joiden kohde-etuutena on

SOCIÉTÉ GÉNÉRALE HINNOITTELULIITE. liittyen 400.000 kappaleeseen Suomessa liikkeeseen laskettavia ostowarrantteja, joiden kohde-etuutena on SOCIÉTÉ GÉNÉRALE HINNOITTELULIITE liittyen 400.000 kappaleeseen Suomessa liikkeeseen laskettavia ostowarrantteja, joiden kohde-etuutena on BRENT BLEND CRUDE OIL futuuri Päättymispäivänä automaattisesti

Lisätiedot

Komission ilmoitus. annettu 16.12.2014, Komission ohjeet asetuksen (EU) N:o 833/2014 tiettyjen säännösten soveltamisesta

Komission ilmoitus. annettu 16.12.2014, Komission ohjeet asetuksen (EU) N:o 833/2014 tiettyjen säännösten soveltamisesta EUROOPAN KOMISSIO Strasbourg 16.12.2014 C(2014) 9950 final Komission ilmoitus annettu 16.12.2014, Komission ohjeet asetuksen (EU) N:o 833/2014 tiettyjen säännösten soveltamisesta FI FI Komission ohjeet

Lisätiedot

EUROOPAN KESKUSPANKIN PÄÄTÖS,

EUROOPAN KESKUSPANKIN PÄÄTÖS, 21.1.2014 Euroopan unionin virallinen lehti L 16/55 EUROOPAN KESKUSPANKIN PÄÄTÖS, annettu 29 päivänä elokuuta 2013, kansallisten keskuspankkien keskinäisiä Euroopan keskuspankin pääoman osuuksien siirtoja

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Maaliskuu 2016

Markkinakatsaus. Maaliskuu 2016 Markkinakatsaus Maaliskuu 2016 Talouskehitys Maailmantalouden kasvunäkymät heikentyneet, IMF varoitti kasvaneista riskeistä Suomen BKT kasvoi viime vuonna ennakkotietojen mukaan 0,4 prosenttia Euroalue

Lisätiedot

Kuntaobligaatiolaina I/2012

Kuntaobligaatiolaina I/2012 LAINAKOHTAISET EHDOT Kuntaobligaatiolaina I/2012 Lainakohtaisten ehtojen päiväys: 13.1.2012 Kuntarahoitus Oyj:n 7.4.2011 laadittu Kotimaisen Velkaohjelman EUR 800.000.000 Ohjelmaesite ja 24.8.2011 laadittu

Lisätiedot

SÄÄNNÖT [1] Sijoitusrahasto. Rahaston voimassa olevat säännöt on vahvistettu 12.1.2016. Säännöt ovat voimassa 1.3.2016 alkaen.

SÄÄNNÖT [1] Sijoitusrahasto. Rahaston voimassa olevat säännöt on vahvistettu 12.1.2016. Säännöt ovat voimassa 1.3.2016 alkaen. SÄÄNNÖT [1] Sijoitusrahasto Rahaston voimassa olevat säännöt on vahvistettu 12.1.2016. Säännöt ovat voimassa 1.3.2016 alkaen. -sijoitusrahaston säännöt Rahaston säännöt muodostuvat näistä rahastokohtaisista

Lisätiedot

Markkinakatsaus. tammikuu 2017

Markkinakatsaus. tammikuu 2017 Markkinakatsaus tammikuu 2017 Talouskehitys IMF:n odotukset Maailman BKT-kasvun suhteen ennallaan (3,4 prosenttia 2017 ja 3,6 prosenttia 2018). Talousennusteisiin liittyy kuitenkin tällä hetkellä tavallista

Lisätiedot

Osa 19. Raha, inflaatio ja rahapolitiikka

Osa 19. Raha, inflaatio ja rahapolitiikka Osa 19. Raha, inflaatio ja rahapolitiikka 1. Inflaatio ja deflaatio 2. Raha ja inflaatio 3. Rahapolitiikka 4. Rahamarkkinat 5. Euroopan keskuspankin rahapolitiikka Mankiw & Taylor, Chs 29-30; Taloustieteen

Lisätiedot

Määräys arvopaperikauppojen ilmoittamisesta

Määräys arvopaperikauppojen ilmoittamisesta lukien toistaiseksi 1 (5) Arvopaperipörsseille, sijoituspalveluyrityksille, luottolaitoksille, ulkomaisille luottolaitoksille ja sijoituspalveluyrityksille sekä muun julkisen kaupankäynnin järjestäjille

Lisätiedot

Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain

Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain Julkinen talous 2016 Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain 2015, 4. vuosineljännes Julkisyhteisöjen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen oli 63,1 prosenttia vuoden 2015 lopussa Julkisyhteisöjen

Lisätiedot

L 330/20 Euroopan unionin virallinen lehti

L 330/20 Euroopan unionin virallinen lehti L 330/20 Euroopan unionin virallinen lehti 15.12.2007 EUROOPAN KESKUSPANKIN ASETUS (EY) N:o 1489/2007, annettu 29 päivänä marraskuuta 2007, rahalaitossektorin konsolidoidusta taseesta annetun asetuksen

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Marraskuu 2015

Markkinakatsaus. Marraskuu 2015 Markkinakatsaus Marraskuu 2015 Talouskehitys EK:n suhdannebarometrin mukaan Suomessa teollisuuden tilauksiin odotetaan hienoista piristymistä loppuvuonna Saksan talouden luottamusta kuvaava IFO-indeksi

Lisätiedot

SOCIÉTÉ GÉNÉRALE HINNOITTELULIITE

SOCIÉTÉ GÉNÉRALE HINNOITTELULIITE SOCIÉTÉ GÉNÉRALE HINNOITTELULIITE liittyen 5.000.000 kappaleeseen Suomessa liikkeeseen laskettavia myyntiwarrantteja, joiden kohde-etuutena on STORA ENSO OYJ:n osake Päättymispäivänä automaattisesti toteutettavat

Lisätiedot

Suomalaisten pankkien jälleenrahoitukselle myönnettävät väliaikaiset valtiontakaukset. Tiedotustilaisuus 12.2.2009, klo 16 Säätytalo

Suomalaisten pankkien jälleenrahoitukselle myönnettävät väliaikaiset valtiontakaukset. Tiedotustilaisuus 12.2.2009, klo 16 Säätytalo Suomalaisten pankkien jälleenrahoitukselle myönnettävät väliaikaiset valtiontakaukset Tiedotustilaisuus 12.2.2009, klo 16 Säätytalo Tilaisuuden agenda > Tilaisuuden avaus toimialajohtaja Teppo Koivisto

Lisätiedot

TÄMÄ ASIAKIRJA ON TÄRKEÄ, JA SE ON LUETTAVA VÄLITTÖMÄSTI.

TÄMÄ ASIAKIRJA ON TÄRKEÄ, JA SE ON LUETTAVA VÄLITTÖMÄSTI. TÄMÄ ASIAKIRJA ON TÄRKEÄ, JA SE ON LUETTAVA VÄLITTÖMÄSTI. Jos sijoittaja on epävarma tarvittavista toimenpiteistä, sijoittajaa kehotetaan ottamaan välittömästi yhteyttä pörssivälittäjään, pankkiin, asiakassuhdejohtajaan,

Lisätiedot

jälkeen Return on Knowledge Arvopaperin Rahapäivä, 16. syyskuuta 2009 Finlandia-talo Aku Leijala Sampo Rahastoyhtiö Oy

jälkeen Return on Knowledge Arvopaperin Rahapäivä, 16. syyskuuta 2009 Finlandia-talo Aku Leijala Sampo Rahastoyhtiö Oy Rahastojen tuottonäkymät finanssikriisin jälkeen Arvopaperin Rahapäivä, 16. syyskuuta 2009 Finlandia-talo Aku Leijala Sampo Rahastoyhtiö Oy Return on Knowledge Houkuttelevat vaihtoehdot eri markkinatilanteisiin.

Lisätiedot

Nordea Pankki Suomi Oyj 34/2005 Euro/TRY

Nordea Pankki Suomi Oyj 34/2005 Euro/TRY Nordea Pankki Suomi Oyj 34/2005 Euro/TRY Nordea Pankki Suomi Oyj:n joukkovelkakirjaohjelman lainakohtaiset ehdot Nämä lainakohtaiset ehdot muodostavat yhdessä Nordea Pankki Suomi Oyj:n 10.3.2005 päivätyn

Lisätiedot

r1 2 (1 0,02) 1 0,027556 (1 0, 0125) A250A0100 Finanssi-investoinnit 6. harjoitukset 21.4.2015 Futuuri, termiinit ja swapit

r1 2 (1 0,02) 1 0,027556 (1 0, 0125) A250A0100 Finanssi-investoinnit 6. harjoitukset 21.4.2015 Futuuri, termiinit ja swapit A50A000 Finanssi-investoinnit 6. harjoitukset.4.05 Futuuri, termiinit ja swapit Tehtävä 6. Mikä on kahden vuoden bonditermiinin käypä markkinahinta, kun kohdeetuutena on viitelaina, jonka nimellisarvo

Lisätiedot

Kuntaobligaatiolaina VI/2010

Kuntaobligaatiolaina VI/2010 LAINAKOHTAISET EHDOT Kuntaobligaatiolaina VI/2010 Lainakohtaisten ehtojen päiväys: 11.8.2010 Kuntarahoitus Oyj:n 7.4.2010 laadittu Kotimaisen Velkaohjelman EUR 800.000.000 Ohjelmaesite on saatavissa Kuntarahoituksen

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Helmikuu 2016

Markkinakatsaus. Helmikuu 2016 Markkinakatsaus Helmikuu 2016 Talouskehitys Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) alensi maailmantalouden kasvuennustetta kuluvalle vuodelle 0,2 prosenttiyksiköllä tasolle 3,4 prosenttia Euroalueen tammikuun

Lisätiedot

PK-YRITYKSEN RAHOITUSINSTRUMENTTIEN SUUNNITTELU. KTT, DI TOIVO KOSKI elearning Community Ltd

PK-YRITYKSEN RAHOITUSINSTRUMENTTIEN SUUNNITTELU. KTT, DI TOIVO KOSKI elearning Community Ltd PK-YRITYKSEN RAHOITUSINSTRUMENTTIEN SUUNNITTELU KTT, DI TOIVO KOSKI elearning Community Ltd Yrityksen rahoituslähteet 1. Oman pääomanehtoinen rahoitus Tulorahoitus Osakepääoman korotukset 2. Vieraan pääomanehtoinen

Lisätiedot

Liite 111. Pääomainstrumenttien keskeiset ominaisuudet

Liite 111. Pääomainstrumenttien keskeiset ominaisuudet Liite 111. Pääomainstrumenttien keskeiset ominaisuudet Pääomainstrumenttien keskeisten ominaisuuksien malli Jäsenosuus (osuus) 1 Liikkeeseenlaskija Jäsenosuuspankit 2 Yksilöllinen tunniste (esim. CUSIP,

Lisätiedot

Asunto Oy Vantaan Kaneli Tikkurilantie 35,01370 Vantaa Asunto Oy Vantaan Kaneli sijaitsee omalla tontilla.

Asunto Oy Vantaan Kaneli Tikkurilantie 35,01370 Vantaa Asunto Oy Vantaan Kaneli sijaitsee omalla tontilla. Asunto Oy Vantaan Kaneli Tikkurilantie 35,01370 Vantaa Asunto Oy Vantaan Kaneli sijaitsee omalla tontilla. MYYNTIHINTALUETTELO pvm 26.1.2015 Hinnat voimassa toistaiseksi Päivitetty 4.1.2016 Huoneisto tyyppi

Lisätiedot

Voimmeko välttää finanssikriisejä tulevaisuudessa? Subprimen opit markkinoilta

Voimmeko välttää finanssikriisejä tulevaisuudessa? Subprimen opit markkinoilta Voimmeko välttää finanssikriisejä tulevaisuudessa? Subprimen opit markkinoilta Pohjola Pankki Oyj:n aamukahvit 26.5.2008 Pentti Hakkarainen johtokunnan varapuheenjohtaja Suomen Pankki SUOMEN PANKKI FINLANDS

Lisätiedot

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus Juha Kilponen Suomen Pankki Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus ELY Areena Talousseminaari Turku, 25.1.2016 25.1.2016 Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla

Lisätiedot

Euro & talous 2/2011 Rahoitusjärjestelmän vakaus 2011

Euro & talous 2/2011 Rahoitusjärjestelmän vakaus 2011 Euro & talous 2/2011 Rahoitusjärjestelmän vakaus 2011 Johtokunnan varapuheenjohtaja Pentti Hakkarainen 12.5.2011 12.5.2011 Pentti Hakkarainen Teemat 1) Suomen ja muun Euroopan rahoitusjärjestelmän vakaustilanne

Lisätiedot

WARRANTTIKOHTAISET EHDOT 51/2004

WARRANTTIKOHTAISET EHDOT 51/2004 1(6) WARRANTTIKOHTAISET EHDOT 51/2004 Nämä warranttikohtaiset ehdot muodostavat yhdessä 19.04.2004 päivätyn Alfred Berg Finland Oyj Abp:n warranttiohjelmaa koskevan listalleottoesitteen perusosan ja siihen

Lisätiedot

Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016 Rahamäärä, hintataso ja valuuttakurssit

Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016 Rahamäärä, hintataso ja valuuttakurssit Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016 Rahamäärä, hintataso ja valuuttakurssit Monisteen sisältö Rahamäärän ja inflaation yhteys pitkällä aikavälillä Nimelliset ja reaaliset valuuttakurssit Ostovoimapariteetti

Lisätiedot

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 SM Waismaa Marjo 3.12.2004 EDUSKUNTA Suuri valiokunta Viite Asia E-kirjelmä aloitteesta neuvoston päätökseksi euron suojelemisesta väärentämiseltä nimeämällä

Lisätiedot

Kappale 9: Raha ja rahapolitiikka, osa II: Taylorin sääntö ja QE

Kappale 9: Raha ja rahapolitiikka, osa II: Taylorin sääntö ja QE Kappale 9: Raha ja rahapolitiikka, osa II: Taylorin sääntö ja QE KT34 Makroteoria I Juha Tervala Rahapolitiikka lyhyellä ajalla Rahapolitiikka on korkojen, rahan määrän ja valuuttakurssin ohjaamista rahapolitiikan

Lisätiedot

Nordea Pankki Suomi Oyj 11/2005 EuroTaala

Nordea Pankki Suomi Oyj 11/2005 EuroTaala Nordea Pankki Suomi Oyj 11/2005 EuroTaala Nordea Pankki Suomi Oyj:n joukkovelkakirjaohjelman lainakohtaiset ehdot Nämä lainakohtaiset ehdot muodostavat yhdessä Nordea Pankki Suomi Oyj:n 10.3.2005 päivätyn

Lisätiedot

Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 14.4.2011 Lauri Uotila Johtava neuvonantaja Sampo Pankki

Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 14.4.2011 Lauri Uotila Johtava neuvonantaja Sampo Pankki Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 14.4.211 Lauri Uotila Johtava neuvonantaja Sampo Pankki 13 12 11 1 9 8 7 6 4 3 2 1-1 -2-3 -4 - -6-7 -8-9 -1-11 Maailma: Bkt ja maailmankauppa %, volyymin vuosikasvu

Lisätiedot

Valuuttapalvelut Venäjän-kaupan tukena. Matti Honkanen 6.3.2014

Valuuttapalvelut Venäjän-kaupan tukena. Matti Honkanen 6.3.2014 Valuuttapalvelut Venäjän-kaupan tukena Matti Honkanen 6.3.2014 Valuuttapalvelut Venäjä-kaupan tukena Mitä ruplalle kuuluu? Kilpailuetua oikealla valuutan valinnalla Tunne ja hallitse valuuttariskisi 2

Lisätiedot

Iisalmen kaupunki Hallintopalvelukeskus. Kaupunginvaltuusto hyväksynyt (tarpeettomaksi jääneet kohdat suluissa)

Iisalmen kaupunki Hallintopalvelukeskus. Kaupunginvaltuusto hyväksynyt (tarpeettomaksi jääneet kohdat suluissa) 1 (5) SIJOITTAMISEN PUITTEET JA SIJOITUSSUUNNITELMA Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 18.6.2007 70 (tarpeettomaksi jääneet kohdat suluissa) Sijoittamisen puitteet Kaupungin investointi- ja kehittämisrahaston

Lisätiedot

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015 Suomen Pankki Talouden näkymistä Budjettiriihi 1 Kansainvälisen talouden ja rahoitusmarkkinoiden kehityksestä 2 Kiinan pörssiromahdus heilutellut maailman pörssejä 2.4 2.2 2.0 1.8 1.6 1.4 1.2 1.0 0.8 MSCI

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Toukokuu 2015

Markkinakatsaus. Toukokuu 2015 Markkinakatsaus Toukokuu 2015 Talouskehitys IMF ennustaa maailmantalouden kasvavan kuluvana vuonna 3,5 prosenttia ja ensi vuonna 3,8 prosenttia IMF:n mukaan euroalueen talous on piristymässä vähitellen,

Lisätiedot

KYSYMYKSET JA VASTAUKSET 29.4.2016

KYSYMYKSET JA VASTAUKSET 29.4.2016 1 Suhdannevaihteluilla tarkoitetaan arvo- ja kasvuosakkeiden paremmuuden vaihtelua sijoittajien näkökulmasta. V Taloudellista pääomaa s. 88. 2 Inflaation vastakohta on devalvaatio. V Taloudellista pääomaa

Lisätiedot

SIJOITUSRAHASTO SELIGSON & CO EURO-OBLIGAATIO TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS

SIJOITUSRAHASTO SELIGSON & CO EURO-OBLIGAATIO TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS SIJOITUSRAHASTO SELIGSON & CO EURO-OBLIGAATIO TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS 1.1. - 31.12.2012 SIJOITUSRAHASTO SELIGSON & CO EURO-OBLIGAATIO 1 (8) SISÄLLYSLUETTELO Sivu Toimintakertomus 2 Tuloslaskelma

Lisätiedot

Danske Bank Valuuttaobligaatio 2305: Valuuttaobligaatio BRIC II

Danske Bank Valuuttaobligaatio 2305: Valuuttaobligaatio BRIC II Danske Bank Oyj, www.danskebank.fi Danske Bank Valuuttaobligaatio 2305: Valuuttaobligaatio BRIC II Tietoa lainasta: Lainan liikkeeseenlaskija: Danske Bank A/S Lainan järjestäjä: Danske Bank A/S. Lainan

Lisätiedot

33 LIEDON SÄÄSTÖPANKKI PALVELUHINNASTO Osa 6 Arvopaperi- ja säilytyspalvelut

33 LIEDON SÄÄSTÖPANKKI PALVELUHINNASTO Osa 6 Arvopaperi- ja säilytyspalvelut 33 LIEDON SÄÄSTÖPANKKI 2 Sisällysluettelo 1 ARVOPAPERIKAUPPA... 3 1.1 Toimeksiannot konttoripalveluna Helsingin Pörssiin... 3 1.2 Toimeksiannot muihin pörsseihin... 3 1.3 Internet-arvopaperikaupankäynti

Lisätiedot

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 45 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 16.5.23/SAK /TL Lähde: European Commission 2 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot