Raha- ja pankkiteorian kurssi Luento 7

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Raha- ja pankkiteorian kurssi Luento 7"

Transkriptio

1 Raha- ja pankkiteorian kurssi Luento 7 HB15; HB K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

2 Rahamarkkinat Termin tavallinen merkitys: enintään 12 kk pituisten lainojen tukkumarkkinat Keskimääräisen voimassa olevan lainasopimuksen maturiteetti paljon lyhyempi, esim. yhden päivän pituiset lainat tavallisia Osapuolina ennen kaikkea pankkeja, jotka lainaavat toisilleen keskuspankkirahaa Pankkien raha = keskuspankkiraha! Pankit myöntävät toinen toisilleen lyhytaikaisia lainoja Keskuspankkirahan määrä yhteensä laskien sopiva, mutta voi olla jakautunut väärin => lainataan sille, jolla tarvetta Yleensä ei lainata seteleitä eikä talletuksia kolmannessa pankissa. Yksittäinen pankki voi laskea merkittävän osan rahoitustarpeistaan rahamarkkinoiden varaan. Pankkijärjestelmä ei saa lisää keskuspankkirahaa rahamarkkinoilla (ellei keskuspankista lainaamista lasketa osaksi rahamarkkinoita) Muitakin tahoja voi olla mukana, mutta usein / yleensä jonkin pankin asiakkaan ominaisuudessa Merkittävä poikkeus: valtio lainanottajana K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

3 Rahamarkkinat Useita sopimustyyppejä Pankkien välisiä vakuudettomia kahdenvälisiä lainoja Ei jälkimarkkinakelpoisia Sijoitustodistuksia (CD) Pankin liikkeeseen laskema vakuudeton joukkovelkakirja Oli Suomessa erityisen tavallinen oman rahan aikana, vieläkin suht. tavallinen Repo-kauppoja Arvopaperikauppa, jonka yhteydessä sovitaan vastakkaissuuntaisesta kaupasta, sen ajankohdasta ja hinnasta (repurchase agreement) Muiden tahojen liikkeeseen laskemia lyhytmaturiteettisia velkainstrumentteja X-todistus = X:n liikkeeseen laskema alle 12 kk:n velkapaperi Yritystodistus (CP) Kuntatodistus Valtion velkasitoumus (treasury bill) K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

4 Rahamarkkinat Rahamarkkinainstrumenttien tuottoerot yleensä melko pieniä Tosin kriisiaikoina totuttua isompia Hyvin monien rahamarkkinakorkojen nimi päättyy ibor (=Interbank Offered Rate) Euribor, Libor, Stibor, Nibor Ollut Talibor, Helibor Vanhin: Libor = London Interbank Offered Rate Tavallisimmat maturiteetit rahamarkkinapapereille ovat 1, 3, 6 ja 12 kk Ei ole korkokuponkeja, jotka maksettaisiin juoksuaikana Tuotto tulee siitä, että paperi lasketaan liikkeeseen halvemmalla kuin nimellisarvostaan Nimellisarvo = hinta, joka paperista maksetaan eräpäivänä K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

5 Interbank-talletukset Depo, suora laina, vakuudeton Yleensä sovitaan osapuolten välillä kahdenvälisesti Erittäin tavallisia Euriborkorkojen laskennan perusta Vakuudettomien talletusten markkina yleensä hyvin keskittynyt Etenkin lainanottajapuolella suurimpien pankkien osuus erittäin keskeinen Pienen pankin vaikea saada vakuudetonta lainaa? Tehtävistä talletuksista euroalueella suurin osa yhdeksi yöksi (Overnight deposit), vain harvoin yli kuukauden lainoja Osuus kannasta tietenkin pienempi Olennainen ero sijoitustodistukseen verrattuna: ei jälkimarkkinakelpoinen Libor-korot (London Interbank Offered Rate) lasketaan näistä eri valuutoille Kahden keskimmäisen pankin noteeraus BBA, British Banker s association BBA LiborTM K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

6 Repo-markkinat Repo = repurchase agreement Secured market Euroalueella kaikkein tavallisin pankkien välinen lyhytaikainen sopimus A myy arvopaperin B:lle hintaan 99, A ja B sopivat, että B myy sen takaisin kolmen kuukauden päästä hintaan 100. De facto eräänlainen vakuudellinen laina Tyypillisesti myyntihinta paperin markkina-arvoa alempi, ylivakuus Obligaatio A B A Obligaatio 100 B K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

7 Repo-markkinat Erittäin tavallinen, merkittävin rahamarkkinoiden lohko euroalueella Erittäin lyhyet maturiteetit tavallisimpia Yleensä enemmän kuin päivä mutta vähemmän kuin kuukausi Yli vuoden pituisiakin tehdään Pienten pankkien suhteellinen osuus lainanottajina suurempi kuin depo-markkinalla Pienikin saa lainaa, jos vakuuksia Euroalueen repo-sopimuksissa vakuus (=kaupan kohde) yleensä euroalueelta Paradoksi: repo-kaupat euroalueen pankkien välillä ensin vähenivät finanssikriisissä! (ECB Money Market Study 2008) Johtuiko ehkä siitä, että repo-kauppojen kohteena olevien paperien luotettavuus heikkeni? Osuus sittemmin noussut K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

8 Sijoitustodistukset CD / certificate of deposit Euroalueella vähemmän tärkeä kuin kaksi edellämainittua Pankkien liikkeeseen laskemia alle 12 kk rahamarkkinapapereita Vakuudettomia Alkoi Yhdysvalloissa 1961, Lontoo 1968 Suomessa vuodesta 1982 Määrä alkoi kasvaa 1987, jolloin Suomen Pankki aloitti sijoitustodistuskaupat pankkien kanssa Oli Suomen rahamarkkinoiden keskeisin instrumentti oman rahan ajan loppuvaiheet Helibor-korot laskettiin sijoitustodistusten ostonoteerauksista Vieläkin mm. kelpaavat keskuspankkiluoton vakuuksiksi Ei tietenkään pankin oma sijoitustodistus Syy sijoitustodistusten jatkuvaan suosioon? ( Rakkauskirjeet ) Suurtallettajan näkökulmasta poikkeaa määräaikaistalletuksesta lähinnä siksi, että jälkimarkkinakelpoinen K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

9 Valtion velkasitoumukset Treasury bill / T bill / treasury Perinteinen tapa liikkeeseenlaskulle: säännöllinen huutokauppa Joko: bid-price: jokainen osapuoli maksaa mitä tarjosi (tavallisempi) Tai Striking-price: kaikki saavat alimmalla hyväksytyllä hinnalla Yleensä alempi korko kuin muilla rahamarkkinapapereilla Erittäin vähäinen luottoriski, ellei valtio erityisen huonossa maineessa Kuntatodistuskin olemassa Suomessa liikkeeseenlaskuja usein ollut kerran kuukaudessa etukäteen ilmoitettuina päivinä - Osuus alentunut, maaliskuussa % valtion velasta K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

10 Yritystodistukset Commercial paper Vakuudeton, enintään 12 kk. Maturiteetin, jälkimarkkinakelpoinen yrityksen liikkeeseen laskema velkakirja Yleensä lyhyempää kuin 6 kk Suomalaisten yritysten liikkeeseenlaskujen kanta n. 4,5 mrd. Monissa maissa liikkeeseen laskijalle kriteereitä (pörssilistaus, vähimmäispääomitus ym) Tuoton laskennassa käytetty erilaisia tapoja H&B: Käytetään kaavaa d=(m-p)/(m*t) Missä d=tuotto, M=nimellisarvo, P=emissiohinta, t=juoksuaika Näkyy myös: i = (M-P)/P*t Ainakin suomalaisissa sijoitusesitteissä! Alkoi USA:ssa 1970, Euroopassa vähän myöhemmin Etenkin Ranska Banque de Francen vakuuspolitiikka? Pankit asettaneet paljon yritysten papereita vakuuksiksi keskuspankkilainaukselle (nykyään ei eroa euromaiden välillä) Toisaalta: osuus ei vähenemässä, Ranskan yritystodistusmarkkina pikemminkin kasvanut viime vuosina Pankit järjestävät liikkeeseenlaskun Järjestäjäpankki usein edistää jälkimarkkinoita antamalla osto- ja myyntinoteerauksen (pyydettäessä) Sijoittajina mm. paljon korkorahastoja Voi olla vakuudellinen K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

11 Euroalueen rahamarkkinoista Todennäköisesti integroitunein rahoitusmarkkinoiden lohko - ennen finanssikriisiä Korkojen välillä ei ollut maakohtaisia eroja, yhdentyneen markkinan tunnusmerkki Esim. vähittäispankkitoiminta ja osakekauppa paljon kansallisempia Integraatio väheni / heikkeni finanssikriisissä Ainakin vielä muutamia vuosia sitten depo-markkina oli integroituneempi kuin repo-markkina Repo yhä jossain määrin kansallinen? Vakuuksien arvoosuustilien ym takia? Kovin täsmällistä tilastointia ei ole, EKP tekee kyselyitä K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

12 Kuinka euriborkorot (vielä toistaiseksi) lasketaan? Euro Interbank Offered Rate Laskija: European Banking Federation Yksityinen taho Perustuu päivittäiseen kyselyyn Enimmäkseen euroalueen luotettuja ( first class credit standing, excellent reputation ) pankkeja, joilla merkittävää aktiviteettia euron rahamarkkinoilla Nyt enää 25 pankkia, määrä laskenut rajusti Euribor-skandaalin myötä Oli lähes 40 Tavoitteena maantieteellinen hajonta Ranskasta 5, Saksasta 2, Italiasta 3 Suomesta mukana Nordea (ollut pitkään) ja Pohjola (vuoden 2011 alusta) Joistain euromaista ei kuitenkaan vastaajaa (Itävalta, Kypros, Malta, Slovakia, Slovenia, Viro, Latvia, Liettua) Mukana myös muutama, joiden kotivaltio euroalueen ulkopuolella Etenkin Britannia K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

13 Kuinka euriborkorot lasketaan? Paneelipankki arvioitava päivittäin klo 11 mennessä (Brysselin aikaa), millä korolla eri maturiteettien interbank-talletuksia tarjotaan prime-pankkien välillä Luvut peruspisteen (=1/100 prosenttiyksikkö) tarkkuudella Huom! Ei siis perustu toteutuneisiin kauppoihin! Lukema on annettava, vaikka pankki ei olisi tehnyt eikä ottanut yhtään talletusta jossain maturiteetissa! Ei lauantaisin, sunnuntaisin eikä päivinä, joina Target on kiinni Target = eurojärjestelmän pankkienvälinen maksujärjestelmä Olennainen ero Suomen muinaiseen heliboriin: interbank-talletus, ei sijoitustodistus Paneelipankkien huolehdittava raportointikyvystään Tekniset varajärjestelmät, varahenkilöt etc. Paneelipankkien on edistettävä Euriborin käyttöä referenssikorkona Thomson-Reuters laskee korot eri maturiteeteille pankkien toimittamasta raakadatasta Tapahtuu hetkessä, julkaistaan samana päivänä Oli (vaan ei ole enää) melkoinen määrä maturiteetteja, myös sellaisia, joilla ei todellisuudessa markkinaa Jäljellä 1 ja 2 vkoa sekä 1, 2, 3, 6, 9 ja 12 kk. Marraksuussa 2013 lakkautettiin monia vähän käytettyjä (3vkoa, 4kk, 5kk, 7kk, 8kk, 10kk & 11kk) K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

14 Kuinka euriborkorot lasketaan? Jopa pankkikohtaiset luvut tulevat julkisiksi hyvin pienellä viiveellä Laskukaava Eliminoidaan korkeimmat 15 % havainnoista (26*0,15 = 3,9 => 4 jää pois) Eliminoidaan alimmat 15 % havainnoista Lasketaan jäljelle jäävistä keskiarvo Julkaistaan 0,1 peruspisteen tarkkuudella (=kymmenesosa prosenttiyksikön), siis enemmän desimaaleja kuin raakadatassa Tämänkaltaisissa referenssikoroissa melko tavallista, että äärihavaintoja suljetaan pois lopullisen luvun laskemisesta Tekee robustimmaksi häiriöille ja tahattomille möhläyksille Tekee vaikeammaksi manipuloida Valitettavasti ei tee manipuloinnista mahdotonta, kuten nähty Euribor-koroista ei voi suoraan päätellä, kuinka likvidi tai epälikvidi markkina on Luvun julkistaminen ei todista, että talletuksia todella tehty K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

15 Kuinka euriborkorot lasketaan 12 kk Euribor Barclays 0.13 Banco Bilbao Vizcaya Argentaria 0.17 Banque et Caisse d'épargne de l'état 0.17 Belfius 0.18 Banca Monte Dei Paschi Di Siena 0.17 BNP-Paribas 0.18 Banco Santander 0.18 Bank of Tokyo Mitsubishi 0.17 Crédit Agricole s.a CaixaBank S.A CECABANK 0.17 Caixa Geral De Depósitos 0.20 Deutsche 0.28 Danske Bank 0.22 DZ Bank 0.12 HSBC France 0.16 ING 0.17 Intesa Sanpaolo 0.18 JP Morgan Chase Bank N.A (London) 0.15 Natixis 0.18 National Bank of Greece 0.21 Nordea 0.17 Pohjola Bank 0.18 Société Générale 0.16 Unicredit 0.18 Näiden keskiarvo on *0.15 = 3.75 Jätetään pois ylimmät ja alimmat 4, keskiarvo = 0,173 => 12 kk euribor = 0, K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

16 Euribor+ Pitkälle valmisteltu uudistushanke Taustalla korkomanipulaatioskandaalit ja FSB:n raportti Reforming Major Interest Rate Benchmarks Viitekorkojen perustuttava toteutuneisiin lainoihin Uudistettu euribor todennäköisesti perustuisi toteutuneisiin rahamarkkinakauppoihin Noteerattavien korkojen määrä todennäköisesti vähenisi K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

17 Eonia-korko Euro overnigt index average Vain yksi maturiteetti: yksi päivä (tai seuraavaan Targetin aukiolopäivään) Sama paneeli kuin euriborissa EKP osallistuu laskentaan Jokainen paneelipankki raportoi EKP:lle klo 6 illalla (Frankfurtin aikaa) toteutuneiden lainasopimusten (lending) korot ja volyymit EKP laskee toteutuneiden sopimusten korkojen painotetun keskiarvon EKP lähettää Thomson-Reutersille, joka julkaisee samana iltana Siis: toteutuneet korot Jos joskus kävisi niin (epätodennäköistä), että yhtään sopimusta ei tehtäisi, ei eoniaa voisi laskea. Ei jätetä mitään laskuista pois äärihavaintona K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

18 Euromarkkinat Rahamarkkinoista puhuttaessa etuliite euro ei yleensä viittaa Eurooppaan Ulkomaan valuutan määräisten lyhytaikaisten lainojen markkinat Alk. USD-talletusten markkinat Euroopassa, reaktio USA:n valuuttasäännöstelyyn ja poliittisiin riskeihin Vaikeasti tilastoitava Tämäkin markkina luo rahaa Asiakas siirtää talletuksensa kotimaisesta pankista ulkomaiseen => ulkomaisen pankin tase kasvaa. Esim. yhdysvaltalainen asiakas siirtää talletuksensa Sveitsiin Yhdysvalt. pankki ei enää velkaa asiakkaalleen vaan sveitsiläiselle pankille Sveitsiläisellä pankilla nyt aiempaa enemmän saamisia USA:sta ja velkoja uudelle asiakkaalle. Sveitsiläisen pankin talletus Yhdysvalloissa hiukan kuin rahaperusta ; likviditeettiä asiakkaiden maksuliikennetarpeiden varalta. Ulkomainen pankki myöntää luottoja => luotonlaajeneminen Keskuspankilla ei ainakaan sääntelyvaltuuksia täysin ulkomaisiin pankkeihin Joskus ulkomaan valuutan määräiset talletukset vapautettu vähimmäisvarantovelvoitteesta K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

19 Joukkolainamarkkina Joukkolaina: alkup. maturiteetti enemmän kuin vuosi Voi olla jopa ikuinen ; maksetaan pelkkää korkoa, ei lyhennetä koskaan (konsoli) Tavallisin tyyppi: bullet bond Maksetaan pääoma kerralla, sitä ennen vain korkoa Maksetaan kuponkikorkoa Koronmaksu Manner-Euroopassa (ml Suomi) yleensä vuosittain, anglosaksisissa maissa useammin, jopa neljästi vuodessa) Vastaa liikkeeseen laskun ajankohdan vallitsevaa korkotasoa, mutta on harvoin tarkalleen se => emissiokursi ja nimellisarvo poikkeavat usein. Kuponkikorko usein näkyvästi esillä paperiin viitattaessa Liikkeeseenlaskuhinta voi poiketa nimellisarvosta Efektiivinen korkotuotto yleensä poikkeaa hieman kuponkikorosta Efektiivinen korkotuotto ja kuponkikorkotuotto poikkeavat melko paljon toisistaan, jos laina ostetaan jälkimarkkinoilta tilanteessa, jossa korot voimakkaasti muuttuneet. Strip: aletaan käydä kauppaa erikseen kupongeilla ja pääomalla, erotetaan toisistaan Esim. kymmenen vuoden obligaatiosta saadaan 11 strippiä Verotetaan luovutusvoittona K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

20 Sijoittajan ottamat riskit joukkolainamarkkinoilla Luottotappioriski Jopa valtiot jättäneet velkoja maksamatta Usein liittynyt poliittisiin mullistuksiin Tsaarin Venäjän obligaatioita yhä liikkeellä Maksukyvyttömyystapauksia ilman sotia ja vallankumouksia Argentiina, Venäjä 1998, Kreikka Yritysten vararikot eivät edes tavattomia Heijastunut 2007 alkaen selvästi voimakkaammin lainan korkoon kuin aiemmin Korkojen vaihtelusta aiheutuvat riskit Jälleensijoitusriski epävarmaa, millä tuotolla korot ja pääoman voi sijoittaa uudelleen Pääomariski epävarmaa, millä hinnalla paperin voi myydä eteenpäin, vaikka luottoriskiä ei olisikaan Inflaatioriski negatiivinen reaalikorko ollut historiassa melko tavallinen Olemassa inflaatioindeksoituja lainoja, mutta onko inflaatio kaikille sama? Esim. suomalainen TEL-yhtiö: relevantti hintaindeksi = TEL-indeksi? Lisäksi kauppaa käytäessä selvitykseen voi liittyä riskejä Kauppa sovittu, vastapuoli tekee konkurssin ennen selvitystä => kauppa jää toteutumatta K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

21 Liikkeeseen lasku Valtion lainojen liikkeeseen lasku monissa maissa keskuspankin tehtäviä Valtion lainojen myynti yleensä jonkinlaisessa huutokaupassa Koko määrä myydään, toteutuva korko pystytään suunnilleen arvaamaan etukäteen Voidaan myydä myös vain osa, jos tarjoukset liian vähäisiä Tavallinen järjestely: kaikki saavat alimmalla hyväksytyllä hinnalla Valtion lainojen huutokauppoihin saavat usein osallistua vain tietyt tahot, joilla vastaavasti velvoitteita jälkimarkkinan ylläpitämisestä (markkinatakaajat) Etenkin yritysten joukkolainat: järjestäjäpankki sopii sijoittamisesta kiinnostuneiden asiakkaittensa kanssa kahdenvälisesti Etenkin pienemmät lainat: järjestäjä ostaa joukkovelkakirjat (tai suurimman osan niistä) ja alkaa myydä edelleen K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

22 Valtion obligaatiot Emissioita jo ainakin 1600-luvulla Kehittyneiden maiden obligaatioita pidetään yleensä kaikkein luotettavimpina sijoituskohteina Tai ainakin pidettiin vuoteen 2010 saakka Verotusoikeus Mutta: inflaatioriski Kehittyneiden maiden obligaatioista suurin osa kotivaluutassa ja kotimaan lainsäädännön alaisia Usein käytetty pitkien korkojen viitearvona Nimiä liikkeeseenlaskijan mukaan (bund, gilt ) Markkina kasvanut valtioiden velkaantumisen vuoksi Valtion olisi teoriassa mahdollista vain kylmästi jättää velka maksamatta ilman erityistä syytä Ei tapahtunut juuri koskaan, maineriski K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

23 Valtionvelan uudelleenjärjestelyt / maksamatta jättämiset Tapahtunut eniten kehitysmaiden tapauksessa Usein kehitysmaiden joukkolainat lasketaan liikkeeseen dollarimääräisinä Yhdysvalloissa => New Yorkin lainsäädännön alaisia Näissä lainoissa usein sopimusehtoja, joiden mukaan velkojien enemmistö voi sopia uudelleenjärjestelyistä siten, että sopimus sitoo vähemmistöosakkaitakin. (Collective Action Clause) Kehitysmaiden lainat usein avustusluonteisia => valtion maksukyvyttömyys ei ole vaikuttanut varsinaisilla markkinoilla Ei konkurssimenettelyä valtioille Havainto: jos valtio jättää velkansa maksamatta ns. velkajärjestelyllä, se alkaa saada uutta lainaa markkinoilta yllättävän pian, mutta sakkokorolla. Vanhan velan mitätöinti => pienempi velkakuorma => paremmat mahdollisuudet hoitaa uusi velka kunnialla Sakkokorkoa joutuu maksamaan vuosikymmeniä maine ei palaudu kahdessakaan ihmissukupolvessa! K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

24 Suomen valtion obligaatiot Suomen valtion obligaatioista tärkeimpiä ns. sarjaobligaatiot Suunnilleen nykyisen kaltainen suursijoittajille suunnattu velanotto aloitettiin 1992 laman vuoksi Aiemmin ei tarvetta, koska ei juuri valtionvelkaa Maaliskuun 2015 lopussa liikkeellä 82,5 mrd ; valtion bruttovelka yhteensä 94,6 mrd Pitkämaturiteettisin erääntyy v. 2042, lyhytmaturiteettisin heinäk Eräpäivän lähestyessä usein tarjotaan mahdollisuutta vaihtaa muuhun instrumenttiin tms Ei liian monta erilaista lainaa kerralla liikkeellä => enemmän likviditeettiä yhteen lainaan Yhdenlaista sarjaobligaatiota liikkeellä 3 6½ mrd Viitelaina = sarjaobligaatio, jolle jotkut pankit ovat sitoutuneet ylläpitämään jälkimarkkinaa MTS Associated Markets SA (Belgia); MTS Finland Markkinatakaajan velvollisuutena antaa pyydettäessä osto- ja myyntinoteerauksia kullekin viitelainalle Minimikauppaerä 5 milj Lisäksi piensijoittajille suunnattuja tuotto-obligaatioita ja muissa valuutoissa otettuja lainoja K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

25 Rahoituslaitosten joukkolainat Tavallisten pankkien joukkolainat yleensä melko lyhytaikaisia Kiinnitysluottopankkien lainat usein pitempiä Suomessa pieni lainakanta, ei juuri kiinnitysluottopankkitoimintaa Suomessa kanta kasvoi välillä nopeasti 2006 alussa alle 5 mrd, loppuvuonna 2009 yli 9 mrd ; 2011 enää vajaat 6 mrd, nyt 8,1mrd (Suomessa liikkeeseen lasketut) Valtaosa talletuspankkien lainoja Lisäksi mm. Kuntarahoitus Kunnat laskevat omissa nimissään melko vähän lainoja Suomessa, kanta alle 500 milj ; markkinarahoitus Kuntarahoituksen kautta K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

26 Yritysten joukkolainat Hyvin monenlaisia erikoisehtoja Liikkeeseen laskija voi valita takaisinmaksupäivistä, sijoittajalla oikeus vaatia pääoma takaisin aiemmin Suomessa ei aivan näin laajaa kirjoa Erityisen tavallisia Yhdysvalloissa, Euroopassa vähemmän Ranskassa tosin melko tavallisia Suomessa hyvin suuri osa jälkimarkkinakaupasta OTC-kauppaa => volyymi ja toteutuneet korot heikosti tilastoitua Usein muodollinen pörssilistaus, mutta kauppa pörssissä vähäistä Kannat tiedetään; 10,3 mrd (helmikuu 2015, Suomessa liikkeeseen lasketut, lisäksi suom. Liikkeeseenlaskijat ulkomailla) Keskeinen ongelma yrityksen kannalta: joustamattomuus Kun kerran laskettu liikkeeseen, sijoittajien kanssa ei voi enää sopia mistään Pankin tai pankkien muodostaman lainasyndikaatin kanssa voisi yrittää sopia maturiteetin, viitekoron tms. vaihtamisesta Huom! Anglosaksinen debenture ei ole sama kuin suomen debentuuri Debenture = joukkolaina, jonka vakuutena ainakin osa yrityksen varoista Suom. Debentuuri = joukkolaina, jolla EI ole vakuutta K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

27 Luottoluokituslaitokset Luokiteltava taho itse tilaa ja maksaa arvion Salamyhkäisyys; hinnoista ei paljon julkista tietoa Luokittelijoiden sisäiset Kiinan muurit S&P antoi Suomelle AA+, Moody s ja Fitch yhä korkein kategoria Erittäin tavallista, että luokituksia useita Sijoittajat karsastavat, jos vain yksi luokitus? Luokitus yleensä lainalle, ei velalliselle Velallisen lainoilla voi olla erilaisia oikeuksia konkurssitilanteessa Näiden luokitusten virallinen status noussut Nykyään jopa pankkien pääomavaatimukset riippuvat siitä, mikä luottoluokitus on sen salkussa olevilla joukkovelkakirjoilla Eurojärjestelmän vakuuspolitiikka: paperin turvaavuutta arvioitaessa turvaudutaan reittareihin (Väh. BBB) Kritiikkiä Luokitukset liian hitaita muuttumaan, vaikka olisi tarvetta Menetelmät eivät tarpeeksi läpinäkyviä Rahalla saa luokituksen, vaikka luokittelijan kyvyt eivät riittäisi. Luokittelevat maksavalle asiakkaalle sellaisiakin instrumentteja, joiden arviointiin eivät oikeasti kykene K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

28 Luottoluokituslaitokset BBB tai korkeampi => investment grade, muuten junk bond Transitiomatriisi : siirtymätodennäköisyyden luokitusluokkien välillä; Millä todennäköisyydellä AAA:sta tulee BB vuoden kuluessa? Irlannin valtio maaliskuuhun 2009 AAA, huhtikuussa 2011 A- Historiallisesti näillä luokituksilla ollut korkea tilastollinen vastaavuus toteutuneiden maksuhäiriöiden kanssa Vuotuinen maksuhäiriötodennäköisyys K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

29 Arvopaperistaminen Alkoi Yhdysvalloissa 1960-luvun lopulla Perusajatus: pankki perustaa ns. erillisyhteisön (special purpose vehicle), joka on pöytälaatikkoyhtiö Ei henkilökuntaa, ei toimitiloja Yhtiö järjestetään sellaiseksi, ettei se ole pankin tytäryhtiö => ei sisällytetä konsernitilinpäätökseen. Erillisyhteisö järjestää joukkolainaemission, jonka tuotot se käyttää ostamaan pankilta saamaoikeuksia pankin asiakkaiden velkoihin. Erillisyhteisön liikkeeseen laskemien joukkolainojen ehdot sellaisia, että niiden saamat korot ja kuoletukset riippuvat asiakkaiden lainojen koroista ja kuoletuksista Sijoittajista tulee de facto pankin entisten velallisten uusia velkojia Pankin laskennalliset luottoriskit vähenevät => laskennallinen vakavaraisuus nousee K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

30 Arvopaperistaminen Hyvin usein erillisyhteisön liikkeeseen laskemilla joukkovelkakirjoilla erilaisia etuoikeuksia. Mahdolliset luottotappiot vähennetään ensin heikoimman etuoikeuden siivusta Parhaiten suojattu siivu: se, jonka sijoittajat kärsivät luottotappioista vasta sitten, jos kaikkien muiden siivujen sijoittajat jo menettäneet sijoituksensa Alkuperäinen luotonmyöntäjäpankki usein huolehtii korkojen ja kuoletusten perimisestä, mutta ei enää kerää tuottoja itselleen. Ollut tavallista etenkin asuntolainojen tapauksessa Paljon velallisia, jotka liian pieniä laskemaan liikkeeseen papereita omissa nimissään, perinteisesti ollut alhainen (=ulkopuolisen kannalta ongelmaton) luottoriski Suomessa arvopaperistaminen ollut erittäin vähäistä K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

31 Arvopaperimarkkinoiden selvityksestä Pelkkä kaupoista sopiminen ei johda mihinkään, ellei kauppoja panna toimeen Kertauksen vuoksi sama terminologia kuin valuuttakaupoissa Clearing = selvitys = sovitun varmistaminen, osapuolten velvoitteiden toteaminen Settlement = toimitus = kauppasumman siirtäminen ostajalta myyjälle ja kaupan kohteen siirtäminen myyjältä ostajalle Suomeksi joskus molempia kutsutaan selvitykseksi Yleensä pyritään DVP-järjestelyyn DVP = delivery versus payment Vähentää vastapuoliriskiä Riski, että kaupan toinen osapuoli ei hoida / ei pysty hoitamaan omia velvoitteitaan Selvitys voi tapahtua kahdenvälisesti (perinteinen tapa) tai keskusvastapuolen kautta, mikä yleistymässä Keskusvastapuoli = laitos, joka ottaa kantaakseen kaupan osapuolten velvollisuudet, vaatii vakuudet osapuolilta HUOM! KESKUSVASTAPUOLI EI KÄY KAUPPAA! SE EI OLE OSAPUOLENA KAUPANKÄYNNISSÄ, VAAN VASTA KAUPAN JÄLKEISESSÄ VAIHEESSA! Keskusvastapuolet yleistyivät ensimmäiseksi johdannaispörsseissä Esim. option asettajan vastuut / velvollisuudet voivat kasvaa huimasti, jos asettajan positio muuttuu tappiolliseksi => option ostanut vastapuoli alkaa olla huolissaan K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

32 Arvopaperimarkkinoiden selvityksestä T+3 = selvitys tehdään kolme päivää kaupanteon jälkeen Tavallinen Erittäin harvinaista, että selvitys samana päivänä Ei tarvetta? Voi olla myös T+2, T+1 tms Voi olla erilaisia nettoutuksia Pelkät rahatoimitukset Pelkät arvopaperit Selvityksen järjestely monimutkaisempaa, jos osapuolet eri maissa, tai jos kaupan kohde eri maan arvo-osuusjärjestelmässä kuin kaupan osapuolet K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

33 Perinteinen selvityskuvio vs. keskusvastapuoli Perinteinen selvitys velvoitteet hoidetaan kahdenvälisesti Keskusvastapuoli = punainen kolmio Kaupat alun perin sovittu kahdenvälisesti, mutta jokainen osapuoli toimittaa / saa maksut ja arvopaperit keskusvastapuolelle / keskusvastapuolelta K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

34 Keskusvastapuoli Ajatusleikki: 1000 ihmistä seisoo piirissä. Jokaisella on 1000 euroa saamisia vasemmalla puolellaan olevalta ja 1000 euroa velkaa oikealla puolellaan olevalle. Yhdellä on yksi euron kolikko. Maksaa velkojalleen, joka maksaa velkojalleen, joka maksaa velkojalleen Kolikko kiertää 1000 kertaa => velvoitteet selvitetty. Mutta jos yksi satunnaisesti valittu ihminen piiristä katoaa jäljettömiiin? Kolikko kiertää, kunnes on sillä, joka on kadonneen vasemmalla puolella. Kaikki ovat maksukyvyttömiä, luottotappiot yhteensä lähes miljoona. Ongelma poistuu, jos kaikkien velat ja saamiset muutettaisiin keskusvastapuolen kanssa oleviksi veloiksi ja saamisiksi, jotka voidaan netottaa => tappiot = K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

35 T2S Target2 Securities EU-maiden arvopaperimarkkinoiden integrointi, selvitys yhdellä laitealustalla Kansalliset järjestelmät liittyvät Eurojärjestelmän hanke, selvitys keskuspankkirahalla myös maidenvälisesti Siirtymä kesäkuusta 2015 vuoteen 2017 Ei arvo-osuusrekisteriä K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

Pankkitalletukset ja rahamarkkinasijoitukset. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Pankkitalletukset ja rahamarkkinasijoitukset. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Pankkitalletukset ja rahamarkkinasijoitukset Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Korkosijoitukset Korkosijoituksiin luokitellaan mm. pankkitalletukset, rahamarkkinasijoitukset,

Lisätiedot

PIENSIJOITTAJAN PERUSKURSSI HENRI HUOVINEN henri.huovinen.1@gmail.com

PIENSIJOITTAJAN PERUSKURSSI HENRI HUOVINEN henri.huovinen.1@gmail.com PIENSIJOITTAJAN PERUSKURSSI HENRI HUOVINEN henri.huovinen.1@gmail.com Korkosijoitusten analysointi Korkosijoituksiin luokitellaan mm. pankkitalletukset, rahamarkkinasijoitukset, yrityslainat ja valtioiden

Lisätiedot

PIENSIJOITTAJAN PERUSKURSSI HENRI HUOVINEN

PIENSIJOITTAJAN PERUSKURSSI HENRI HUOVINEN PIENSIJOITTAJAN PERUSKURSSI HENRI HUOVINEN Korkosijoituksiin luokitellaan mm. pankkitalletukset, rahamarkkinasijoitukset, yrityslainat ja valtioiden joukkolainat. Korkosijoitukset ovat yleensä osakkeita

Lisätiedot

Miksi ja miten valtio ottaa velkaa? Valtion menojen rahoitus. Studia Monetaria 15.2.2011. Mika Arola Valtiokonttori Rahoitus

Miksi ja miten valtio ottaa velkaa? Valtion menojen rahoitus. Studia Monetaria 15.2.2011. Mika Arola Valtiokonttori Rahoitus Miksi ja miten valtio ottaa velkaa? Valtion menojen rahoitus Studia Monetaria 15.2.2011 Mika Arola Valtiokonttori Rahoitus Suomen valtionvelka Tilaisuus, Esittäjä 2 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 70,0

Lisätiedot

Rahoitusinnovaatiot kuntien teknisellä sektorilla

Rahoitusinnovaatiot kuntien teknisellä sektorilla Rahoitusinnovaatiot kuntien teknisellä sektorilla Oma ja vieras pääoma infrastruktuuri-investoinneissa 12.5.2010 Tampereen yliopisto Jari Kankaanpää 6/4/2010 Jari Kankaanpää 1 Mitä tiedetään investoinnin

Lisätiedot

SANOMA OYJ Y-tunnus 15243611 Internet-osoite: sanoma.com

SANOMA OYJ Y-tunnus 15243611 Internet-osoite: sanoma.com SIJOITUSESITE SANOMA OYJ Y-tunnus 15243611 Internet-osoite: sanoma.com YRITYSTODISTUSOHJELMA 800.000.000 EUROA Sopimus yritystodistusten liikkeeseenlaskemisesta on allekirjoitettu 8.9.2003 ja sitä viimeksi

Lisätiedot

Strukturoitujen Sijoitustuotteiden Sanastoa

Strukturoitujen Sijoitustuotteiden Sanastoa Strukturoitujen Sijoitustuotteiden Sanastoa Arvostuspäivä on ajankohta, jonka mukaan lähtö- ja loppuarvo määritetään. Allokaatio Eri arvopaperilajien pidemmälle aikavälille määritetty suhteellinen osuus

Lisätiedot

Raha taseessa. Talousdemokratian keskustelutilaisuus Old Bankissa, Turussa 19.10.2013 Patrizio Lainà Suomen Talousdemokratia ry:n puheenjohtaja

Raha taseessa. Talousdemokratian keskustelutilaisuus Old Bankissa, Turussa 19.10.2013 Patrizio Lainà Suomen Talousdemokratia ry:n puheenjohtaja Raha taseessa Talousdemokratian keskustelutilaisuus Old Bankissa, Turussa 19.10.2013 Patrizio Lainà Suomen Talousdemokratia ry:n puheenjohtaja Aiheet Millaista rahaa on olemassa? Mikä on tase? Kuinka keskuspankki

Lisätiedot

Alkaako taloustaivaalla seljetä?

Alkaako taloustaivaalla seljetä? ..9 Alkaako taloustaivaalla seljetä? Lauri Uotila Pääekonomisti Sampo Pankki.9. 9 Kokonaistuotannon kasvu, % %, vuosikasvu neljänneksittäin Kiina 9 Venäjä USA Euroalue - - - Japani - - 9 9 - - - - - Teollisuuden

Lisätiedot

Valtion velanhallinnasta

Valtion velanhallinnasta Valtiokonttori 1 (6) Valtion velanhallinnasta Aika klo 10.00 Paikka Eduskunta, Verojaosto 1 Yleistä Valtiokonttori vastaa valtion velanhallintaan liittyvistä käytännön toimista. Valtiovarainministeriö

Lisätiedot

Raha- ja rahoitusmarkkinoiden myllerrys Mistä oikein on kysymys?

Raha- ja rahoitusmarkkinoiden myllerrys Mistä oikein on kysymys? Raha- ja rahoitusmarkkinoiden myllerrys Mistä oikein on kysymys? Jouni Timonen Rahamuseo 13.11.2007 1 Neljä pääkysymystä markkinoiden levottomuuksista Mitä vuoden 2007 elokuussa pintaan nousseet rahamarkkinoiden

Lisätiedot

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, oensuun kampus uento 1 Kirjallisuus Mishkin, The Economics of Money, Banking, and Financial Markets Ruuskanen, Osmo: Pankkikriisi

Lisätiedot

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola Luento 6. Swap -sopimukset

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola Luento 6. Swap -sopimukset Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola Luento 6 Swap -sopimukset 1. Swapit eli vaihtosopimukset Swap -sopimus on kahden yrityksen välinen sopimus vaihtaa niiden saamat tai maksamat rahavirrat keskenään.

Lisätiedot

Pankkijärjestelmä nykykapitalismissa. Rahatalous haltuun -luentosarja Jussi Ahokas 4.11.2014

Pankkijärjestelmä nykykapitalismissa. Rahatalous haltuun -luentosarja Jussi Ahokas 4.11.2014 Pankkijärjestelmä nykykapitalismissa Rahatalous haltuun -luentosarja Jussi Ahokas 4.11.2014 Mistä raha tulee? Luennon sisältö Yksityiset pankit ja keskuspankki Keskuspankit ja rahapolitiikka Rahan endogeenisuus

Lisätiedot

SAMPO PANKKI KORKO-OBLIGAATIO 1609: KORKOKAULURI XV

SAMPO PANKKI KORKO-OBLIGAATIO 1609: KORKOKAULURI XV Danske Bank Oyj, www.danskebank.fi SAMPO PANKKI KORKO-OBLIGAATIO 1609: KORKOKAULURI XV Tietoa lainasta: Lainan liikkeeseenlaskija: Danske Bank Oyj Lainan ISIN-koodi: FI4000050000 KORKOKAULURI XV Viiden

Lisätiedot

Kappale 9: Raha ja rahapolitiikka KT34 Makroteoria I. Juha Tervala

Kappale 9: Raha ja rahapolitiikka KT34 Makroteoria I. Juha Tervala Kappale 9: Raha ja rahapolitiikka KT34 Makroteoria I Juha Tervala Raha Raha on varallisuusesine, joka on yleisesti hyväksytty maksuväline 1. Hyödykeraha Luonnollinen arvo Esim.: kulta, oravanahkat, savukkeet

Lisätiedot

Siirtyminen arvopaperikohtaiseen tiedonkeruuseen

Siirtyminen arvopaperikohtaiseen tiedonkeruuseen Siirtyminen arvopaperikohtaiseen tiedonkeruuseen Tietosisällön muutokset kuukausittaiseen kyselyyn ulkomaisista saamisista ja veloista yrityksille, rahoitus- ja vakuutuslaitoksille, kunnille ja valtiolle

Lisätiedot

Hanken Svenska handelshögskolan / Hanken School of Economics www.hanken.fi

Hanken Svenska handelshögskolan / Hanken School of Economics www.hanken.fi Sijoittajan sanastoa Pörssisäätiön sijoituskoulu VERO 2014 Prof. Minna Martikainen Hanken School of Economics, Finland Sijoitusmaailman termistö ja logiikka, omat toimet ja näin luen. SIJOITUSMAAILMAN

Lisätiedot

Euro & talous 2/2009. Pääjohtaja Erkki Liikanen 9.6.2009 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND

Euro & talous 2/2009. Pääjohtaja Erkki Liikanen 9.6.2009 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND Euro & talous 2/2009 Pääjohtaja Erkki Liikanen 1 Teemat 1. Maailmantalouden ja rahoitusjärjestelmän tila 2. Inflaatiokehitys ja EKP:n rahapolitiikka 3. EKP:n rahapolitiikan välittyminen Suomessa ja Suomen

Lisätiedot

Sijoitusesite. ELTEL AB liikkeeseenlaskija yhtiötunnus 556728-6652, kotipaikka: Tukholma, Ruotsi www.eltelgroup.com

Sijoitusesite. ELTEL AB liikkeeseenlaskija yhtiötunnus 556728-6652, kotipaikka: Tukholma, Ruotsi www.eltelgroup.com 1 (5) Sijoitusesite ELTEL AB liikkeeseenlaskija yhtiötunnus 556728-6652, kotipaikka: Tukholma, Ruotsi www.eltelgroup.com YRITYSTODISTUSOHJELMA 100 MILJOONAA EUROA Sopimus yritystodistusten liikkeeseenlaskemisesta

Lisätiedot

Kansainvälinen rahatalous Matti Estola. Termiinikurssit ja swapit valuuttariskien hallinnassa

Kansainvälinen rahatalous Matti Estola. Termiinikurssit ja swapit valuuttariskien hallinnassa Kansainvälinen rahatalous Matti Estola ermiinikurssit ja swapit valuuttariskien hallinnassa 1. Valuuttariskien suojauskeinot Rahoitusalan yritykset tekevät asiakkailleen valuuttojen välisiä termiinisopimuksia

Lisätiedot

Rahoitusmarkkinoiden tila ja yritysrahoituksen näkymät

Rahoitusmarkkinoiden tila ja yritysrahoituksen näkymät Rahoitusmarkkinoiden tila ja yritysrahoituksen näkymät EK:n Yrittäjävaltuuskunnan kokous 9.5.212 Pentti Hakkarainen johtokunnan varapuheenjohtaja Suomen Pankki 1 Rahoitusmarkkinoiden tila 2 Euroopan valtioiden

Lisätiedot

RAHA- JA PANKKITEORIA 31C00900, Harjoitukset 2/2015

RAHA- JA PANKKITEORIA 31C00900, Harjoitukset 2/2015 RAHA- JA PANKKITEORIA 31C00900, Harjoitukset 2/2015 1. Valuuttakurssien korkopariteettiteoria Seuraavassa on todellista dataa Suomesta 1990-luvun alusta. Saksan 1 kk Suomen rahamarkk 1 kk inakorko korko

Lisätiedot

Korkomarkkinoiden erityispiirteet

Korkomarkkinoiden erityispiirteet Korkomarkkinoiden erityispiirteet - markkinoiden hinnoittelema talouskehitys / trading korkomarkkinoilla www.operandi.fi Rahoitusriskien hallinnan asiantuntijayritys esityksen rakenne I. peruskäsitteitä

Lisätiedot

Kuntaobligaatiolaina XI/2005 KÄÄNTEISKORKOLAINA (PRIVATE)

Kuntaobligaatiolaina XI/2005 KÄÄNTEISKORKOLAINA (PRIVATE) LAINAKOHTAISET EHDOT Kuntaobligaatiolaina XI/2005 KÄÄNTEISKORKOLAINA (PRIVATE) Lainakohtaisten ehtojen päiväys: 21.11.2005 Kuntarahoitus Oyj:n 24.3.2005 päivitetyn Kotimaisen Velkaohjelman EUR 500.000.000

Lisätiedot

VAIKKA LAINAN TAKAISIN MAKSETTAVA MÄÄRÄ ON SEN NIMELLISARVO, SIJOITTAJA VOI MENETTÄÄ OSAN MERKINTÄHINNASTA, JOS LAINA ON MERKITTY YLIKURSSIIN.

VAIKKA LAINAN TAKAISIN MAKSETTAVA MÄÄRÄ ON SEN NIMELLISARVO, SIJOITTAJA VOI MENETTÄÄ OSAN MERKINTÄHINNASTA, JOS LAINA ON MERKITTY YLIKURSSIIN. SAMPO PANKKI KORKO-OBLIGAATIO 1603: KORKOKAULURI IX Lainakohtaiset ehdot A. Sopimusehdot Nämä lainakohtaiset ehdot muodostavat yhdessä 29.11.2011 päivättyyn sekä 16.12.2011, 22.12.2011 ja 10.2.2012 täydennettyyn

Lisätiedot

Sijoitustodistuksen nykyinen markkinahinta: euroa. Jos viitekorko laskee 0,5 %-yksikköä, uusi markkinahinta: euroa

Sijoitustodistuksen nykyinen markkinahinta: euroa. Jos viitekorko laskee 0,5 %-yksikköä, uusi markkinahinta: euroa AB30A0101 Finanssi-investoinnit 4. harjoitukset 7.4.015 Tehtävä 4.1 45 päivän kuluttua erääntyvälle, nimellisarvoltaan 100 000 euron sijoitustodistukselle maksettava vuosikorko on 3,0 %. Jos viitekorko

Lisätiedot

FI LIITE XIII MAKSUVALMIUTTA KOSKEVA RAPORTOINTI (OSA 1(5): LIKVIDIT VARAT)

FI LIITE XIII MAKSUVALMIUTTA KOSKEVA RAPORTOINTI (OSA 1(5): LIKVIDIT VARAT) 1. Likvidit varat 1.1. Yleiset huomautukset FI LIITE XIII MAKSUVALMIUTTA KOSKEVA RAPORTOINTI (OSA 1(5): LIKVIDIT VARAT) 1. Tämä on yhteenvetotaulukko, johon kootaan asetuksen (EU) N:o 575/2013 412 artiklan

Lisätiedot

SOVELLETTAVAT RISKIKERTOIMET

SOVELLETTAVAT RISKIKERTOIMET N:o 1373 4573 Liite SOVELLETTAVAT RISKIKERTOIMET I Sovellettaessa lain 58 :ssä tarkoitettua vakiomenetelmää varat ja taseen ulkopuoliset sitoumukset painotetaan seuraavasti: Saamiset valtioilta ja keskuspankeilta

Lisätiedot

Joukkolainat sijoituskohteena. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Joukkolainat sijoituskohteena. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Korkosijoituksiin luokitellaan mm. pankkitalletukset, rahamarkkinasijoitukset, yrityslainat ja valtioiden joukkolainat. Korkosijoitukset ovat

Lisätiedot

Valtiokonttorin TALOUSARVIO- EHDOTUS

Valtiokonttorin TALOUSARVIO- EHDOTUS VALTIOKONTTORI Valtiokonttorin TALOUSARVIO- EHDOTUS 2004 Valtionvelka VALTIOKONTTORI SISÄLLYSLUETTELO 36 Valtionvelan korot 3 36.01 Euromääräisen velan korko 6 36.03 Valuuttamääräisen velan korko 7 36.09

Lisätiedot

OKON KERTYVÄ KORKO V/2005 LAINAKOHTAISET EHDOT

OKON KERTYVÄ KORKO V/2005 LAINAKOHTAISET EHDOT OKON KERTYVÄ KORKO V/2005 LAINAKOHTAISET EHDOT Nämä Lainakohtaiset ehdot muodostavat yhdessä :n 24.5.2005 päivätyn ja 6.9.2005 päivitetyn joukkovelkakirjaohjelman (Ohjelmaesite) Yleisten lainaehtojen kanssa

Lisätiedot

Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta

Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta Erkki Liikanen Suomen Pankki Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta Kesäkuu 2015 Eduskunnan talousvaliokunta 30.6.2015 Julkinen 1 Sisällys Keveä rahapolitiikka tukee euroalueen talousnäkymiä EU:n tuomioistuimen

Lisätiedot

Valtiokonttorin TALOUSARVIOEHDOTUS 2014 Valtionvelka

Valtiokonttorin TALOUSARVIOEHDOTUS 2014 Valtionvelka Valtiokonttorin TALOUSARVIOEHDOTUS 2014 Valtionvelka Sörnäisten rantatie 13, Helsinki, PL 14, 00054 Valtiokonttori Puh. (09) 77 251, Faksi (09) 7725 208, www.valtiokonttori.fi Pääluokka 36 36. VALTIONVELAN

Lisätiedot

EUROOPAN KESKUSPANKIN ASETUS (EU)

EUROOPAN KESKUSPANKIN ASETUS (EU) 24.9.2015 L 248/45 EUROOPAN KESKUSPANKIN ASETUS (EU) 2015/1599, annettu 10 päivänä syyskuuta 2015, rahamarkkinatilastoista annetun asetuksen (EU) N:o 1333/2014 muuttamisesta (EKP/2015/30) EUROOPAN KESKUSPANKIN

Lisätiedot

Eurojärjestelmän perusteista

Eurojärjestelmän perusteista Eurojärjestelmän perusteista Matti Estola Yleisöluento Muikku -salissa Joensuussa 15.3.2012 Paperirahan historiasta lyhyesti Aluksi ihmiset vaihtoivat tavaroita keskenään, jolloin niiden arvoja mitattiin

Lisätiedot

SÄÄNNÖT [1] Sijoitusrahasto. Rahaston voimassa olevat säännöt on vahvistettu 12.1.2016. Säännöt ovat voimassa 1.3.2016 alkaen.

SÄÄNNÖT [1] Sijoitusrahasto. Rahaston voimassa olevat säännöt on vahvistettu 12.1.2016. Säännöt ovat voimassa 1.3.2016 alkaen. SÄÄNNÖT [1] Sijoitusrahasto Rahaston voimassa olevat säännöt on vahvistettu 12.1.2016. Säännöt ovat voimassa 1.3.2016 alkaen. -sijoitusrahaston säännöt Rahaston säännöt muodostuvat näistä rahastokohtaisista

Lisätiedot

Keskuspankkitoiminnan riskit finanssikriisin aikana

Keskuspankkitoiminnan riskit finanssikriisin aikana Keskuspankkitoiminnan riskit finanssikriisin aikana Studia Monetaria 1.11.211 Johtokunnan varapuheenjohtaja Pentti Hakkarainen 1 Finanssikriisistä velkakriisiin Velkaantuminen, kiinteistöjen hintojen nousu

Lisätiedot

VAIKKA LAINAN TAKAISIN MAKSETTAVA MÄÄRÄ ON SEN NIMELLISARVO, SIJOITTAJA VOI MENETTÄÄ OSAN MERKINTÄHINNASTA, JOS LAINA ON MERKITTY YLIKURSSIIN.

VAIKKA LAINAN TAKAISIN MAKSETTAVA MÄÄRÄ ON SEN NIMELLISARVO, SIJOITTAJA VOI MENETTÄÄ OSAN MERKINTÄHINNASTA, JOS LAINA ON MERKITTY YLIKURSSIIN. SAMPO PANKKI KORKO-OBLIGAATIO 1609: KORKOKAULURI XV Lainakohtaiset ehdot A. Sopimusehdot Nämä lainakohtaiset ehdot muodostavat yhdessä 28.6.2012 päivättyyn sekä 8.8.2012 ja 5.11.2012 täydennettyyn ohjelmaesitteeseen

Lisätiedot

Front Capital Parkki -sijoitusrahasto

Front Capital Parkki -sijoitusrahasto Front Capital Parkki -sijoitusrahaston säännöt vahvistettiin Finanssivalvonnan toimesta 14.9.2009 ja rahasto aloitti sijoitustoiminnan 26.10.2009. Rahaston tavoitteena on matalalla riskillä sekä alhaisilla

Lisätiedot

OKON KORKO 13 III/2005 LAINAKOHTAISET EHDOT

OKON KORKO 13 III/2005 LAINAKOHTAISET EHDOT OKON KORKO 13 III/2005 LAINAKOHTAISET EHDOT Nämä Lainakohtaiset ehdot muodostavat yhdessä :n 24.5.2005 päivätyn joukkovelkakirjaohjelman (Ohjelmaesite) Yleisten lainaehtojen kanssa tämän Lainan ehdot.

Lisätiedot

SAMPO ASUNTOLUOTTOPANKKI OYJ 1

SAMPO ASUNTOLUOTTOPANKKI OYJ 1 SAMPO ASUNTOLUOTTOPANKKI OYJ 1 TILINPÄÄTÖSTIEDOTE VUODELTA 2009 Tilikauden voitto oli 19,0 miljoonaa euroa. Tilikaudella yhtiö osti Sampo Pankilta 0,5 miljardin euron antolainakannan Tilikauden aikana

Lisätiedot

PÄÄTÖKSET. ottaa huomioon Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännön ja erityisesti sen 5 artiklan ja 46.

PÄÄTÖKSET. ottaa huomioon Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännön ja erityisesti sen 5 artiklan ja 46. 1.6.2016 FI L 144/99 PÄÄTÖKSET EUROOPAN KESKUSPANKIN PÄÄTÖS (EU) 2016/868, annettu 18 päivänä toukokuuta 2016, valmistelevien toimien järjestämisestä yksityiskohtaisten luottotietojen keräämiseksi Euroopan

Lisätiedot

Rahoitusriskit ja johdannaiset Luentokurssi kevät 2011 Lehtori Matti Estola

Rahoitusriskit ja johdannaiset Luentokurssi kevät 2011 Lehtori Matti Estola Rahoitusriskit ja johdannaiset Luentokurssi kevät 2011 Lehtori Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, Yhteiskunta- ja Kauppatieteiden tiedekunta, Oikeustieteiden laitos, kansantaloustiede Luennot 22 t, harjoitukset

Lisätiedot

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 127 artiklan 2 kohdan ensimmäisen luetelmakohdan,

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 127 artiklan 2 kohdan ensimmäisen luetelmakohdan, L 14/30 21.1.2016 EUROOPAN KESKUSPANKIN SUUNTAVIIVAT (EU) 2016/65, annettu 18 päivänä marraskuuta 2015, eurojärjestelmän rahapolitiikan kehyksen täytäntöönpanossa sovellettavasta markkina-arvon aliarvostuksesta

Lisätiedot

VAIKKA LAINAN TAKAISIN MAKSETTAVA MÄÄRÄ ON SEN NIMELLISARVO, SIJOITTAJA VOI MENETTÄÄ OSAN MERKINTÄHINNASTA, JOS LAINA ON MERKITTY YLIKURSSIIN.

VAIKKA LAINAN TAKAISIN MAKSETTAVA MÄÄRÄ ON SEN NIMELLISARVO, SIJOITTAJA VOI MENETTÄÄ OSAN MERKINTÄHINNASTA, JOS LAINA ON MERKITTY YLIKURSSIIN. SAMPO PANKKI KORKO-OBLIGAATIO 1601: KORKOKAULURI VII Lainakohtaiset ehdot A. Sopimusehdot Nämä lainakohtaiset ehdot muodostavat yhdessä 30.11.2010 päivättyyn ja 18.2.2011, 12.5.2011, 20.5.2011, 10.8.2011

Lisätiedot

Rahoitusmarkkinoiden näkymiä. Leena Mörttinen/EK 5.3.2013

Rahoitusmarkkinoiden näkymiä. Leena Mörttinen/EK 5.3.2013 Rahoitusmarkkinoiden näkymiä Leena Mörttinen/EK 5.3.2013 Fundamentit, joiden varaan euron vakaus rakentuu Poliittinen vakaus Euroalueen vakaus Politiikka: Velkoja ja velallismaiden on löydettävä poliittinen

Lisätiedot

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, Joensuun kampus Luento 8: Pankkikriisien ja -konkurssien torjuntakeinot Pankkikriisien ja konkurssien syyt 1) Luototetaan asiakkaita,

Lisätiedot

Nordea Pankki Suomi Oyj

Nordea Pankki Suomi Oyj Nordea Pankki Suomi Oyj 15/2003 Nordea Pankki Suomi Oyj:n joukkovelkakirjaohjelman lainakohtaiset ehdot Nämä lainakohtaiset ehdot muodostavat yhdessä Nordea Pankki Suomi Oyj:n 4.3.2003 päivätyn joukkovelkakirjaohjelman

Lisätiedot

UB KORKOSALKKU. Aktiivinen korkorahasto. Mitä joukkovelkakirjalainat ovat? UB Korkosalkku -rahaston sijoituspolitiikka

UB KORKOSALKKU. Aktiivinen korkorahasto. Mitä joukkovelkakirjalainat ovat? UB Korkosalkku -rahaston sijoituspolitiikka UB KORKOSALKKU UB Korkosalkku on aktiivisesti hoidettu rahasto, jonka varat sijoitetaan pääasiassa eurooppalaisten yritysten liikkeeseen laskemiin euromääräisiin joukkovelkakirjoihin. Tavoitteena on kasvattaa

Lisätiedot

Kvalt liite 2 Kv 9.12.2014. Sijoitustoiminnan perusteet SUOMUSSALMEN KUNTA

Kvalt liite 2 Kv 9.12.2014. Sijoitustoiminnan perusteet SUOMUSSALMEN KUNTA 2015 Kvalt liite 2 Kv 9.12.2014 Sijoitustoiminnan perusteet SUOMUSSALMEN KUNTA 2 SIJOITUSTOIMINNAN PERUSTEET Kuntalain 13 mukaan kunnanvaltuuston tulee päättää kunnan sijoitustoiminnan yleisistä perusteista.

Lisätiedot

sama kuin liikkeeseenlaskijan muilla vakuudettomilla sitoumuksilla Nordea Pankki Suomi Oyj:n Structured Products -yksikkö

sama kuin liikkeeseenlaskijan muilla vakuudettomilla sitoumuksilla Nordea Pankki Suomi Oyj:n Structured Products -yksikkö Lainakohtaiset ehdot Nordea Pankki Suomi Oyj 11/2003 Erillisjoukkovelkakirjalaina Nordea Pankki Suomi Oyj:n joukkovelkakirjaohjelman lainakohtaiset ehdot Nämä lainakohtaiset ehdot muodostavat yhdessä Nordea

Lisätiedot

RAHA- JA PANKKITEORIA. 1. Hyödykeraha. 2. Raha-aggregaatin M2 muutokset

RAHA- JA PANKKITEORIA. 1. Hyödykeraha. 2. Raha-aggregaatin M2 muutokset RAHA- JA PANKKITEORIA 31C00900 1. Hyödykeraha Miten seuraavat asiat sopisivat hyödykerahaksi? Tarkastele asiaa rahan kolmen perusominaisuuden valossa! (1 piste/hyödyke) Vaihtovirta (230 V) Hyvä arvon mitta,

Lisätiedot

LEHDISTÖTIEDOTE EUROALUEEN RAHALAITOSTEN KORKOTILASTOJEN JULKISTAMINEN 1

LEHDISTÖTIEDOTE EUROALUEEN RAHALAITOSTEN KORKOTILASTOJEN JULKISTAMINEN 1 10 December 3 LEHDISTÖTIEDOTE EUROALUEEN RAHALAITOSTEN KORKOTILASTOJEN JULKISTAMINEN 1 Euroopan keskuspankki (EKP) julkaisee tänään ensimmäisen kerran uudet yhdenmukaistetut korkotilastot. Tilastotiedot

Lisätiedot

Syksyn 2007 sijoitusnäkymät Arvopaperilehti. 27.9.2007 Vesa Ollikainen

Syksyn 2007 sijoitusnäkymät Arvopaperilehti. 27.9.2007 Vesa Ollikainen Syksyn 2007 sijoitusnäkymät Arvopaperilehti 27.9.2007 Vesa Ollikainen Osakkeissa jälleen parhaat tuotot 124 120 Euroopan osakkeet 116 112 108 Maailman osakkeet 104 Euro-rahamarkkina 100 Euro-valtionobligaatiot

Lisätiedot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 4.10.2011

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 4.10.2011 Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I Hanna Freystätter, VTL Ekonomisti Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki 1 Inflaatio = Yleisen hintatason nousu. Deflaatio

Lisätiedot

RBS Warrantit NOKIA DAX. SIP Nordic AB Alexander Tiainen Maaliskuu 2011

RBS Warrantit NOKIA DAX. SIP Nordic AB Alexander Tiainen Maaliskuu 2011 RBS Warrantit DAX NOKIA SIP Nordic AB Alexander Tiainen Maaliskuu 2011 RBS Warrantit Ensimmäiset warrantit Suomen markkinoille Kaksi kohde-etuutta kilpailukykyisillä ehdoilla ; DAX ja NOKIA Hyvät spreadit

Lisätiedot

Eurojärjestelmän rahapolitiikka Tavoite, välineet ja tase

Eurojärjestelmän rahapolitiikka Tavoite, välineet ja tase Samu Kurri Kansainvälisen ja rahatalouden toimisto, Suomen Pankki Eurojärjestelmän rahapolitiikka Tavoite, välineet ja tase Elvyttävä kansalaisosinko tilaisuus 6.2.2016 Esitetyt näkemykset ovat omiani.

Lisätiedot

Miten rahoitan asunnon hankinnan ajankohtaista lainoituksesta

Miten rahoitan asunnon hankinnan ajankohtaista lainoituksesta Miten rahoitan asunnon hankinnan ajankohtaista lainoituksesta Asuntoreformiyhdistys r.y. seminaari 24.11.2009 Bottan juhlasali Kaija Erjanti, Finanssialan Keskusliitto Alustuksen teemat > Asuntorahoituksen

Lisätiedot

Rahoitusmarkkinoiden tilanne ja eurojärjestelmän toimet: mitä on tehty ja miksi? Studia Monetaria 8.11.2011. toimistopäällikkö Tuomas Välimäki

Rahoitusmarkkinoiden tilanne ja eurojärjestelmän toimet: mitä on tehty ja miksi? Studia Monetaria 8.11.2011. toimistopäällikkö Tuomas Välimäki Rahoitusmarkkinoiden tilanne ja eurojärjestelmän toimet: mitä on tehty ja miksi? Studia Monetaria 8.11.2011 toimistopäällikkö Tuomas Välimäki 1 Esityksen rakenne: 1. Rahapolitiikan toimeenpanon pohja:

Lisätiedot

OP-Local Emerging Market Debt -erikoissijoitusrahasto

OP-Local Emerging Market Debt -erikoissijoitusrahasto OP-Local Emerging Market Debt -erikoissijoitusrahasto Kehittyvien maiden talouskasvu jatkuu vahvana 10 % 9 % 8 % 2007 2008 Lähde: Consensus Economics 10/2007 7 % 6 % 5 % 4 % 3 % 2 % 1 % 0 % Turkki Brasilia

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Kesäkuu 2015

Markkinakatsaus. Kesäkuu 2015 Markkinakatsaus Kesäkuu 2015 Talouskehitys EK:n luottamusindikaattorit edelleen toukokuussa pitkäaikaisen keskiarvon alapuolella, rakentamisessa ja kaupan alalla kuitenkin merkkejä paremmasta Euroalueen

Lisätiedot

TAULUKOIDEN TÄYTTÖOHJEET

TAULUKOIDEN TÄYTTÖOHJEET 1 (5) TAULUKOIDEN TÄYTTÖOHJEET Lomakkeet täytetään tässä ohjeessa käytettyjen määritysten Erät on määritelty viranomaistiedonkeruun (VIRATI) Luokitusmuistion (18.10.2004) mukaisesti soveltuvin osin ja

Lisätiedot

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, Joensuun kampus Luento 8: Eurojärjestelmän perusteista ja euron kriisistä 1 1 Tämän luennon tekstit on poimittu lähteistä: http://www.ecb.int/home/html/index.en.html

Lisätiedot

TAULUKOIDEN TÄYTTÖOHJEET

TAULUKOIDEN TÄYTTÖOHJEET TAULUKOIDEN TÄYTTÖOHJEET Yleistä 1 (7) Maariskitiedonkeruussa (N-taulukot) analysoidaan raportoivan luottolaitoksen ilman ulkomaisia sivukonttoreita, luottolaitoksen ulkomaisten sivukonttoreiden, luottolaitoksen

Lisätiedot

Kuvio 1. Rahalaitosten lyhytaikaisten talletusten korot ja vertailussa käytetty markkinakorko (vuotuisina prosentteina; uusien liiketoimien korot)

Kuvio 1. Rahalaitosten lyhytaikaisten talletusten korot ja vertailussa käytetty markkinakorko (vuotuisina prosentteina; uusien liiketoimien korot) Kuvio 1. Rahalaitosten lyhytaikaisten talletusten korot ja vertailussa käytetty markkinakorko (vuotuisina prosentteina; uusien liiketoimien korot) 2,5 2,5 1,5 1,5 1,0 1,0 0,5 0,5 Tammi Helmi Maalis Huhti

Lisätiedot

Pub. Muinainen pankkitoiminta. Pankin kassakaappi. Pankin kassakaappi. Pankin kassakaappi

Pub. Muinainen pankkitoiminta. Pankin kassakaappi. Pankin kassakaappi. Pankin kassakaappi Muinainen pankkitoiminta Kultaa otetaan säilöön Pankin kassakaappi Kultaa annetaan lainaan Pankin kassakaappi Kultaa otetaan säilöön Pankin kassakaappi Pub Muinoin pankkiirit säilöivät asiakkaiden kultaharkkoja

Lisätiedot

Studia Monetaria: Ajankohtaista rahamarkkinoilla

Studia Monetaria: Ajankohtaista rahamarkkinoilla Studia Monetaria: Ajankohtaista rahamarkkinoilla Pääjohtaja Erkki Liikanen Suomen Pankki 20.4.2010 1 Teemat: Valtioiden velkaantuminen markkinoiden keskeisen huomion kohteena Vuoden ensimmäisten kuukausien

Lisätiedot

Pankkilainat käyttöön vakuutena Suomessa

Pankkilainat käyttöön vakuutena Suomessa Pankkilainat käyttöön vakuutena Suomessa 28.10.2005 Eurojärjestelmä siirtyy uudistettuun vakuuskäytäntöön koko euroalueella vuoteen 2012 mennessä. Suomen kannalta suurin muutos on pankkilainojen hyväksyminen

Lisätiedot

Kehikko 1. EKP:n neuvoston 6.9.2012 päättämät rahapoliittiset toimet Rahapolitiikan välittymismekanismin toiminta euroalueella on turvattava

Kehikko 1. EKP:n neuvoston 6.9.2012 päättämät rahapoliittiset toimet Rahapolitiikan välittymismekanismin toiminta euroalueella on turvattava Kehikko 1. :n neuvoston 6.9.2012 päättämät rahapoliittiset toimet :n neuvosto päätti 6.9.2012 rahapoliittisten suorien kauppojen (Outright Monetary Transactions, OMT) toteutuksesta valtion joukkolainojen

Lisätiedot

ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.2003

ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.2003 TIEDOTE 27.5.24 ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.23 Suomen Pankki kerää tietoa suomalaisten arvopaperisijoituksista 1 ulkomaille maksutasetilastointia varten. Suomalaisten sijoitukset ulkomaisiin

Lisätiedot

Raha kulttuurimme sokea kohta

Raha kulttuurimme sokea kohta Raha kulttuurimme sokea kohta Raha mitä se on? Yleisimmät vastaukset: Vaihdon väline Arvon mitta Arvon säilyttäjä Vähemmän yleiset vastaukset: Vaihdon kohde Keinottelun väline Vallan työkalu Mutta kaikki

Lisätiedot

HEINOLAN KAUPUNKI ENERGIARAHASTON SIJOITUSPERIAATTEET KH 3.9.2007, KH 25.11.2013 (esitys muutoksin)

HEINOLAN KAUPUNKI ENERGIARAHASTON SIJOITUSPERIAATTEET KH 3.9.2007, KH 25.11.2013 (esitys muutoksin) 1 HEINOLAN KAUPUNKI ENERGIARAHASTON SIJOITUSPERIAATTEET KH 3.9.2007, KH 25.11.2013 (esitys muutoksin) SIJOITTAMISEN PERIAATTEITA Sijoittaminen tapahtuu rahastojen kautta käyttäen vähintään kahta varainhoitajaa.

Lisätiedot

A250A0100 Finanssi-investoinnit 5. harjoitukset 14.4.2015 Futuurit ja termiinit

A250A0100 Finanssi-investoinnit 5. harjoitukset 14.4.2015 Futuurit ja termiinit A250A0100 Finanssi-investoinnit 5. harjoitukset 14.4.2015 Futuurit ja termiinit ehtävä 5.1 Kesäkuun 3. päivä ostaja O ja myyjä M sopivat syyskuussa erääntyvästä 25 kappaleen OMX Helsinki CAP-indeksifutuurin

Lisätiedot

Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 28.9.2010 Lauri Uotila Sampo Pankki

Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 28.9.2010 Lauri Uotila Sampo Pankki Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 8.9.1 Lauri Uotila Sampo Pankki Bruttokansantuotteen kasvu 16 1 1 1 %, vuosikasvu neljänneksittäin Kiina 16 1 1 1 8 8 6 Euroalue Intia Brasilia Venäjä 6 - USA

Lisätiedot

Sijoitusrahasto Seligson & Co Rahamarkkinarahasto AAA

Sijoitusrahasto Seligson & Co Rahamarkkinarahasto AAA Yksinkertainen on tehokasta Sijoitusrahasto Seligson & Co Rahamarkkinarahasto AAA Puolivuosikatsaus 30.6.2012 Rahastotyyppi: Lyhyet korot, euro-alue Rekisteröimisvuosi: 4/1998 Salkunhoitajat: Jani Holmberg

Lisätiedot

Euroalueen rahamarkkinat kehittyvät lyhytaikaisten arvopapereiden markkinat käynnistyivät

Euroalueen rahamarkkinat kehittyvät lyhytaikaisten arvopapereiden markkinat käynnistyivät Euroalueen rahamarkkinat kehittyvät lyhytaikaisten arvopapereiden markkinat käynnistyivät 3.11.2006 Euron käyttöönoton myötä syntyivät koko euroalueen kattavat yhteiset rahamarkkinat, joilla rahoituslaitokset,

Lisätiedot

Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla

Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla Tutkimus Marraskuu 2005 *connectedthinking Sisällysluettelo Yhteenveto... 3 Yleistä... 3 Kyselytutkimuksen tulokset... 3 Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla...

Lisätiedot

Korkojen aikarakenne

Korkojen aikarakenne Korkojen aikarakenne opetusnäyte: osa kuvitteellista Raha- ja pankkiteorian aineopintojen kurssia Antti Ripatti Taloustiede 4.11.2011 Antti Ripatti (Taloustiede) Korkojen aikarakenne 4.11.2011 1 / 30 2003),

Lisätiedot

Talouden näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla

Talouden näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla Talouden näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla Juhana Brotherus Ekonomisti 21.3.212 13 12 11 1 99 98 97 96 95 94 93 92 Yhdysvallat kasvoi loppuvuonna muiden kehittyneiden markkinoiden taantuessa

Lisätiedot

Valuuttariskit ja johdannaiset

Valuuttariskit ja johdannaiset Valuuttariskit ja johdannaiset Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, Yhteiskunta- ja Kauppatieteiden tiedekunta, Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos, kansantaloustiede Lähde: Hull, Options, Futures, & Other

Lisätiedot

Valtiokonttorin TALOUSARVIO- EHDOTUS

Valtiokonttorin TALOUSARVIO- EHDOTUS VALTIOKONTTORI Valtiokonttorin TALOUSARVIO- EHDOTUS 2005 Valtionvelka VALTIOKONTTORI SISÄLLYSLUETTELO 36 Valtionvelan korot 3 36.01 Euromääräisen velan korko 5 36.03 Valuuttamääräisen velan korko 6 36.09

Lisätiedot

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola. luento 7 Swap sopimuksista lisää

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola. luento 7 Swap sopimuksista lisää Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola luento 7 Swap sopimuksista lisää 1. Pankki swapin välittäjänä Yleensä 2 eri-rahoitusalan yritystä eivät tee swap sopimusta keskenään vaan pankin tai yleensäkin

Lisätiedot

Uusi tapa sijoittaa suomalaisiin osakkeisiin

Uusi tapa sijoittaa suomalaisiin osakkeisiin www.handelsbanken.fi/sertifikaatit KUPONKISERTIFIKAATTI SUOMI Uusi tapa sijoittaa suomalaisiin osakkeisiin VIIMEINEN MERKINTÄPÄIVÄ 9 HELMIKUUTA 2010 MARKKINATILANNE Globaalin talouden elpyminen jatkuu.

Lisätiedot

Riskienhallintapäivä Varainhankinta muuttuvassa maailmassa- Miten sijoittaja tekee päätöksensä?

Riskienhallintapäivä Varainhankinta muuttuvassa maailmassa- Miten sijoittaja tekee päätöksensä? 1 Riskienhallintapäivä Varainhankinta muuttuvassa maailmassa- Miten sijoittaja tekee päätöksensä? Esa Kallio 07.05.2014 7.5.2014 Kuntarahoitus, Luottamuksellinen 2 Potentiaaliset sijoittajat Kuntarahoitukselle

Lisätiedot

Bruttokansantuotteen kasvu

Bruttokansantuotteen kasvu Bruttokansantuotteen kasvu %, liukuva vuosikasvu 12 12 1 8 6 Kiina Baltian maat Intia Venäjä 1 8 6 4 2 Euroalue Japani USA 4 2-2 21 22 23 24 2 26 27 USA+Euroalue+Japani = 4 % maailman bruttokansantuotteesta

Lisätiedot

KUINKA KESKUSPANKIT TOIMIVAT RAHOITUSMARKKINOILLA? MIKSI KESKUSPANKEILLA ON VALUUTTAVARANTO?

KUINKA KESKUSPANKIT TOIMIVAT RAHOITUSMARKKINOILLA? MIKSI KESKUSPANKEILLA ON VALUUTTAVARANTO? KUINKA KESKUSPANKIT TOIMIVAT RAHOITUSMARKKINOILLA? MIKSI KESKUSPANKEILLA ON VALUUTTAVARANTO? Pentti Pikkarainen Pankkitoimintaosasto 12.4.2005 PANKKITOIMINTAOSASTO Pankkitoimintaosasto vastaa seuraavista

Lisätiedot

MITÄ RAHA ON? K. Kauko 10.4.2012 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND

MITÄ RAHA ON? K. Kauko 10.4.2012 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND MITÄ RAHA ON? K. Kauko 10.4.2012 1 Mitä on raha? Raha on sellainen millä maksetaan (Ilona, 7 v.) Se on vain sellaista rahaa (Justus, 5 v.) Todella hyvää määritelmää ei taida olla Perinteinen litania: arvon

Lisätiedot

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Euro & talous 4/2015. Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015. Julkinen

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Euro & talous 4/2015. Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015. Julkinen Erkki Liikanen Suomen Pankki Euro & talous 4/2015 Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015 1 EKP:n neuvosto seuraa taloustilannetta ja on valmis toimimaan 2 Inflaatio hintavakaustavoitetta hitaampaa

Lisätiedot

Yrityslainoista lisätuottoa sijoitussalkkuun

Yrityslainoista lisätuottoa sijoitussalkkuun 1 Yrityslainoista lisätuottoa sijoitussalkkuun Tommi Kokkarinen Head of Credit Pohjola Varainhoito 8.5.2012 Rahamarkkinat/Valtiolainat - Matala korkotaso pakottaa hakemaan tuottoja muualta 2 Korot ennätysalhaalla,

Lisätiedot

Onko finanssikriisistä opittu? Riittävätkö reformit? Pääjohtaja Erkki Liikanen Suomen sosiaalifoorumi Helsinki 26.4.2014. Julkinen

Onko finanssikriisistä opittu? Riittävätkö reformit? Pääjohtaja Erkki Liikanen Suomen sosiaalifoorumi Helsinki 26.4.2014. Julkinen Onko finanssikriisistä opittu? Riittävätkö reformit? Pääjohtaja Erkki Liikanen Suomen sosiaalifoorumi Helsinki 26.4.2014 1 Johdanto Kriisin mahdollisuuteen kansainvälisen rahoitusjärjestelmän ytimessä

Lisätiedot

Rahoitusmarkkinat; markkinoiden ja sääntelyn tasapainosta Pääjohtaja Erkki Liikanen Helsingin yliopisto: Studia Collegialia. 27.2.

Rahoitusmarkkinat; markkinoiden ja sääntelyn tasapainosta Pääjohtaja Erkki Liikanen Helsingin yliopisto: Studia Collegialia. 27.2. Rahoitusmarkkinat; markkinoiden ja sääntelyn tasapainosta Pääjohtaja Erkki Liikanen Helsingin yliopisto: Studia Collegialia 27.2.2014 1 Johdanto Kriisin mahdollisuuteen kansainvälisen rahoitusjärjestelmän

Lisätiedot

Kattavan arvion tulokset

Kattavan arvion tulokset Kattavan arvion tulokset 26.10.2014 Kattavan arvion tulokset Pääomavajeita havaittiin 25 pankissa, yhteensä 25 miljardia euroa Tasearvion tuloksena 48 miljardin euron heikennys tase-erien arvoihin Tasearvion

Lisätiedot

Osa 19. Raha, inflaatio ja rahapolitiikka

Osa 19. Raha, inflaatio ja rahapolitiikka Osa 19. Raha, inflaatio ja rahapolitiikka 1. Inflaatio ja deflaatio 2. Raha ja inflaatio 3. Rahapolitiikka 4. Rahamarkkinat 5. Euroopan keskuspankin rahapolitiikka Mankiw & Taylor, Chs 29-30; Taloustieteen

Lisätiedot

Irlannin tilanne. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010

Irlannin tilanne. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010 Irlannin tilanne Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010 Irlanti pyysi lainaa rahoitusmarkkinoidensa vakauttamiseksi Irlannin hallitus pyysi eilen Euroopan rahoitusvakausjärjestelyjen

Lisätiedot

Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain

Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain Julkinen talous 2016 Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain 2016, 1. vuosineljännes Julkisyhteisöjen velka kasvoi 2,8 miljardia euroa vuoden 2016 ensimmäisellä neljänneksellä Julkisyhteisöjen EDP-velka

Lisätiedot

Nordea Pankki Suomi Oyj

Nordea Pankki Suomi Oyj Nordea Pankki Suomi Oyj 21/2003 Nordea Pankki Suomi Oyj:n joukkovelkakirjaohjelman lainakohtaiset ehdot Nämä lainakohtaiset ehdot muodostavat yhdessä Nordea Pankki Suomi Oyj:n 4.3.2003 päivätyn joukkovelkakirjaohjelman

Lisätiedot

Globaaleja kasvukipuja

Globaaleja kasvukipuja Samu Kurri Kansainvälisen ja rahatalouden toimisto, Suomen Pankki Globaaleja kasvukipuja Euro & talous 1/2016 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 22.3.2016 Julkinen 1 Esityksen teemat Maailmantalouden

Lisätiedot

Kuntaobligaatiolaina III/2011

Kuntaobligaatiolaina III/2011 LAINAKOHTAISET EHDOT Kuntaobligaatiolaina III/2011 Lainakohtaisten ehtojen päiväys: 18.5.2011 Kuntarahoitus Oyj:n 7.4.2011 laadittu Kotimaisen Velkaohjelman EUR 800.000.000 Ohjelmaesite on saatavissa Kuntarahoituksen

Lisätiedot

Suomen talouden haasteet ja yritysten rahoitusolot Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki

Suomen talouden haasteet ja yritysten rahoitusolot Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Suomen talouden haasteet ja yritysten rahoitusolot Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki 2.11.214 Julkinen Esityksen sisältö I. Suomen talouden haasteet II. Yritysten rahoitusolot 2.11.214

Lisätiedot