Svenska och finska servicenätet - bakgrundinformation. Juha Hovinen

Transkriptio

1 Svenska och finska servicenätet - bakgrundinformation Juha Hovinen

2 Sivistystoimen palveluita tuotetaan noin 630:ssa toimipisteessä, mm. 92 peruskoulua 12 lukiota 14 kirjastoa 163 kunnallista päiväkotia 18 kerho- ja nuorisotilaa 4 uimahallia 90 luistelukenttää 7 ulkoilusaarta 5 Espoon kaupunginmuseon toimipistettä

3 Sivistystoimen vuokra-ala 2016 yht huoneisto-m 2 Suomenkielinen opetus Suomenkielinen varhaiskasvatus Svenska bildningstjänster Liikuntapalvelut Nuorisopalvelut Kulttuuri SITO Esikunta

4 skola daghem, stadens daghem, köpavtal Arbis MIK Ungdomslokal Renovering/ oändamålsenliga lokaler Nya stadsdelar: Finno, Kera (och Hista)

5 Nuläge Population 0-6 år och daghem, 2016 finskt daghem svenskt daghem engelskt daghem populationstäthet

6 Population 7-15 år och skolor, 2016 finsk skola svensk skola

7 JHov Olevat toimitilat Säilytettävät - lakkautettavat Yhdyskuntarakenteen muutokset KAUPSU, KAKE, asuntomarkkinat Palvelutarveselvitykset SITO & SOTET Toiminnalliset strategiat SITO & SOTET Kaupunkitasoiset palveluverkkotavoitteet Valtuusto & lautakunnat Sijainti Kapasiteetti Käyttöaste Toimivuus Tekninen kunto (TILPA) Kaavoitus (KAUPSU) Liikenne- ja asuntorakentamisen toteuma Y-tonttivaranto (KAUPSU ja tonttiyksikkö) Asiakasennusteet v Asiakastieto, muutokset Lainsäädäntö Palvelujen tuottamis- ja toimintatavat Muutosten ennakointi Kustannustavoitteet Henkilöstö ja lainsäädäntö Yksityinen palvelutuotanto ja sopimukset Käyttäjien toimitilastrategia SITO & SOTET Toimialojen yhteiset tavoitteet Tulosyksikkökohtaiset tavoitteet Yksikkökoot ja palvelualueet Tilamitoitukset ja huonetilaohjelmat Toiminnalliset tilaominaisuudet Tonttivarannon toiminnalliset vaatimukset Tarpeet palveluverkkomuutoksille ja niitä toteuttavat hankekohtaiset tarveselvitykset Omistajan kiinteistöstrategia (TILPA) Investointi- tai elinkaariperusteinen päätöksenteko, valtuusto ja KH/TAJA Oma kiinteistövaranto Markkinoiden kiinteistövaranto Uudis- ja korjausinvestoinnit Toteutusmuodot julkinen-yksityinen Tonttivarannon tekniset vaatimukset 7

8 Tilakonseptien kehityssuuntia Uusia tilojen konsepteja ja uusia toimintatapoja syntyy palvelujen yhteishankkeissa, joissa yksi investointihanke korvaa useita rakennuskohteita: Ison Omenan palvelutori (aluekirjasto, nuorisotila, terveysasema, neuvola, HUS näytteenotto, yhteispalvelu, valtion palveluja, kohtaamo) Opinmäki (koulu, päiväkoti, liikuntasali, kirjasto, nuorisotila, TVO) Auroran koulu, päiväkoti ja neuvola Meri-Matti (lukio ja monikäyttösali) Leppävaaran koulukeskus (SUKO+SVEBI+SUVA) Espoonlahden aluekirjasto ja kulttuurisali Kaislikon avoin päiväkoti ja Haukilahden kirjasto Järvenperän asukaspuisto ja nuorisotila Varhaiskasvatuksen toimipisteiden, yhtenäisten peruskoulujen ja lukioiden yksikkökokojen kasvattaminen Varhaiskasvatus, esiopetus ja perusopetus saman katon alle SVEBI:n uudet toiminnalliset kokonaisuudet sisältäen varhaiskasvatus + perusopetus + Arbis + taiteen perusopetus Kaupunginkirjaston uudet toimintamuodot Haukilahden lukion SaaS-kokeiluhanke Otaniemessä: lukio+aalto-yliopisto

9 Länsimetron kehityskäytävä

10 SITO:n tilainvestointien tarvekehys Väestönkasvusta johtuva uudistilatarve (nyt SITO 2,7 htm 2 /asukas x ennuste 4100 asukasta/v), ohjelmoitu investointiesityksessä, vuositarve teoriassa keskimäärin M /v, josta valtaosa kouluja ja päiväkoteja Peruskorjaustarpeesta johtuva tekninen investointitarve htm 2 / 40v, ajoitetaan samanaikaisiksi laajennus-hankkeiden kanssa, ohjelmoitu investointiesityksessä, vuositarve olisi keskimäärin noin 36 M /v, ellei olisi jääty aikataulusta jälkeen (korjausvaje) ja ellei osaa korjauskohteista korvattaisi uudiskohteilla Palveluverkon rakenteellisen uudistamisen investointitarve = epätarkoituksenmukaisista tiloista luopuminen ja korvaavien tilojen hankinta, M jaettuna vuodelle on min 10 M /v Sivistystoimen tilainvestointien minimitarve yhteensä noin 85 M /v, mutta investointikatto tarjoaa vain 55 M /v eli tavalla tai toisella sopeutusta ainakin 30 M verran joka vuosi

11 Taustalla rajaavia puitteita Investointikatto vuotuinen kaupunkitasoinen investointikatto Talousarviokehys TATU-tavoitteet: tilakustannukset/asukas laskee vuosittain 1% vuoden 2013 tasosta 11

12 Koulutoimipisteen kustannusten muodostuminen toimipisteen elinkaaren aikana Lähde: Better Spaces for Learning RIBA

13 Svenska bildningstjänsters servicenät Baserar sig på : kundprognoser som gjorts på basen av stadens populationsprognos Investeringsprogrammet för , godkänt av fullmäktige Bekatar lokalanvädningskartläggningen ( ) Pohjois-Espoon osayleiskaavaan määritellään perusopetuksen koulun paikka Tarkoituksena antaa kokonaiskuva ja pohja yksikkökohtaisille ratkaisuille Yksikkökohtaiset ratkaisut tuodaan lautakunnan päätettäväksi erikseen remissdiskussionen grundprinciper för lokalanvändningen i SVEBI:s servicenät nämndernas utlåtanden

14 Tidigare beslut Nämnden Svenska rum godkände ( 110) vid sitt möte grundprinciperna för lokalanvändningen i svenska bildningstjänsters servicenät Fullmäktiges beslut om programmet för produktivitet och balansering av ekonomin (TATU 2). Enligt programmet ska lokalhyrorna per invånare minska med en procent per år från läget 2015 och onödiga lokaler ska avyttras. ( ) Nämnden Svenska rums beslut om det riktgivande antalet elever per klass bygger på att säkra en hög kvalitet och optimal användning av resurser ( )

15 Svenska servicenätet Servicenätet ska göra det möjligt att bibehålla och förstärka en stark svenskspråkig identitet i det tvåspråkiga Esbo samt erbjuda ett svenskspråkigt alternativ. Servicenätet möjliggör förverkligandet av läroplansenlig undervisning i ändamålsenliga lokaler. Lokalerna utnyttjas effektivt av såväl skola och småbarnspedagogisk verksamhet som ungdom, kultur och fri bildning. Förskoleverksamheten och i mån av möjlighet även den småbarnspedagogiska verksamheten samlokaliseras med skolan för att möjliggöra en enhetlig lärstig som är målet i den kommunala utvecklingsplanen, KuntaKesu Kvalitativ småbarnspedagogisk verksamhet erbjuds i olika delar av staden. Placeringen av verksamheten är inom räckhåll med allmänna trafikmedel från barnets hem. Barn i behov av särskilt stöd erbjuds stöd i samband med den övriga undervisningen. I vissa fall anordnas verksamheten centralt på stadsnivå eller i samarbete med huvudstadsregionens övriga städer

16 Svenska servicenätet Elevupptagningsområden justeras vid behov för att garantera tillräckliga och ändamålsenliga inlärningsmiljöer samt en effektiv lokalanvändning. Förändringar i servicenätet ska betraktas som en helhet, speciellt när enheter ligger i närheten av varandra. Svenska bildningstjänster erbjuder gymnasieutbildning i närheten av tågbanan, västmetron eller andra centrala trafikpunkter. Enheters lediga lokalkapacitet, såväl utomhus och inomhus, tas i dagligt undervisningsbruk med hjälp av pedagogiska lösningar. Hela årets lokalanvändning ses över för att få lokalerna i maximalt bruk

17 Svenska servicenätet Det svenska servicenätet skiljer sig från det finska skoloch småbarnspedagogiskanätet till struktur och kundantal. Det saknas privata producenter för småbarnspedagogisk verksamhet Nätverket är geografiskt vitt och erbjuder till en förhållandevis liten kundkrets bildningstjänster på svenska (skola, småbarnspedagogisk verksamhet, kultur, fri bildning och ungdomsverksamhet). Gemensamt och mångsidigt utnyttjade lokaler, gemensam ledning och förvaltning samt en spridd kundkrets ställer andra krav på det svenska servicenätet än det finska. Även en mer begränsad populationstillväxt påverkar utformandet av det svenska servicenätet

18 Suomenkielisen opetuksen Tilankäyttösuunnitelma Perustuu kaupungin omiin väestöennusteisiin perusopetus- ja lukioikäisten määrän kehityksestä On valtuuston hyväksymän investointiohjelman mukainen Huomioi valmistuneen tilankäyttöselvityksen Suunnitelmaa on tarkoitus päivittää vuosittain Tarkoituksena antaa kokonaiskuva ja pohja yksikkökohtaisille ratkaisuille Yksikkökohtaiset ratkaisut tuodaan lautakunnan päätettäväksi erikseen

19 Perusopetus Tapiola Oppilasmäärien muutos väestöennusteessa: ,9%, ,1% Investointiohjelmassa olevien hankkeiden lisäksi Haukilahden koulun peruskorjaus ja Niittykummun koulun peruskorjaus ja laajennus sekä Mankkaan koulun peruskorjaus on siirretty investointikauden ulkopuolelle. Aarnivalkean ja Sepon koulujen peruskorjauksia ei ole investointiohjelmassa. Matinkylä-Olari Oppilasmäärien muutos väestöennusteessa : ,9%, ,1% Siirretty investointikauden ulkopuolelle: Opinmäki II

20 Espoonlahti Oppilasmäärien muutos väestöennusteessa: ,3%, ,4% Siirretty investointikauden ulkopuolelle: Aarrekartan tai Tillinmäen uusi koulu tai Nöykkiönlaakson koulun laajennus Rehtorintien koulurakennus / peruskorjaus Espoonlahden lukion lisätilaksi Finnoon Djupsundsbäckenin koulu ja päiväkoti / uudisrakennus Nöykkiön koulu / peruskorjaus Keski-Espoo Oppilasmäärien muutos väestöennusteessa: ,2%, ,3% Tutkitaan mahdollisuutta hallitusti kasvattaa yksikkökokoja Saarnilaakson koulun peruskorjaus (ja laajennus?) siirretty investointikauden ulkopuolelle

21 Pohjois-Espoo Oppilasmäärien muutos: ,4%, ,3% Pohjois-Espoon kaavoituksen edistyessä määritellään yhtenäisen perusopetuksen koulun paikka. Tutkitaan mahdollisuutta hallitusti kasvattaa yksikkökokoja Läntinen Leppävaara Oppilasmäärien muutos: ,8%, ,7% Keran uusi koulu siirretty investointikauden ulkopuolelle

22 Itäinen Leppävaara Oppilasmäärien muutos väestöennusteessa : ,1%, ,7% Säterinmetsän koulu siirretty investointikauden ulkopuolelle

23 Lukioiden opiskelijamäärien ennuste Lukion aloituspaikkoja oli vuonna Vuonna 2025 aloituspaikkoja tarvitaan 1832 Lukiolaisten määrä kasvaa tästä lukuvuodesta lukuvuoteen noin 1137 opiskelijalla. Haukilahden ja Niittykummun koulukiinteistöjen peruskorjaukset on siirretty investointikauden ulkopuolelle, joten Haukilahdelle ei ole tässä vaiheessa esittää muuta ratkaisua kuin jatkaminen Otaniemessä. Myös Rehtorintien kiinteistön peruskorjaus Espoonlahden lukion lisätilaksi on siirretty investointikauden ulkopuolelle

24 Haaste Oppilas- ja opiskelijamäärä kasvaa väestö- ja asiakasennusteiden mukaan vuosien aikana 3270 oppilaalla ja opiskelijalla = joka vuosi noin 650 uudella oppilaalla Lisäksi joudutaan tilojen korjauksista ja käyttökielloista johtuen uudelleen sijoittamaan huomattava määrä oppilaita (syksyllä 2016 runsaat 3000 oppilasta poikkeusjärjestelyin sijoitettuja) Uutta tilakapasiteettia valmistuu väestönkasvua hitaammin TATU

25 Mitä on selvitetty Selvitysmiehet - Espoonlahden koulun entinen rehtori Jukka Penttinen - Mankkaan koulun entinen rehtori Lasse Utti Selvitys tehty kesä-joulukuun 2016 tilanteesta Selvitetty 90 suomenkielistä koulua ja lukiota + 13 ruotsinkielistä koulua ja lukiota, yhteensä 103 toimipistettä opetustilaa + koulujen muut tilat oppilastyöpistettä 103 lukujärjestystä Käyttöaste, täyttöaste, opetusryhmien vaihteluväli

26 Selvityksen tulos Oppilaspaikkakapasiteetin kaupunkitasoinen kokonaismäärä riittää lähivuosille Vapaa kapasiteetti ja tarve eivät kuitenkaan osu aina samaan paikkaan Kapasiteetin käyttöönotto edellyttää toimenpiteitä: - linjauksia/joustoa oppilaaksiottoalueisiin - joustoa lähipalvelujen, alueellisten palvelujen ja kaupunkitasoisten palvelujen keskinäiseen sijoitteluun - kotiluokka/omaluokka -ajattelusta luopumista ja opettajien työtilojen mahdollistamista - tilojen osittaista uudelleenkalustamista (määrärahaa) - pienien alakoulujen tarkoituksenmukaisuuden arviointia - tukea rehtoreille uusien lukujärjestysten laatimisessa

27 Toimenpiteet Yleiset palveluverkkoperiaatteet - SVERUM OVALA Koulujen systemaattinen tiivistäminen toteutetaan sivistystoimessa lukuvuosittain 8/2017 alkaen Rehtoreille kohdistettu johtamisen tuki aloitetaan välittömästi Osittainen uudelleen kalustaminen (määrärahatarve) SITO tiedottaa TILPA:a hyvissä ajoin suunnitelluista käyttömuutoksista, varmistetaan tekniset puitteet Tarvitaan TILPA:lta vuosikorjausten yhteydessä toteutettavia tilatoimenpiteitä (määrärahatarve)

28 Edelleen kriittistä seuraavan vuosikymmenen vaihteessa 2020-luvun uusien rakennettavien alueiden palvelut puuttuvat Tillinmäki-Saunalahti -tilanne Itäinen Leppävaara

29

30 Kaupungin alueelliset kasvutavoitteet tiivistyvillä alueilla Alue Tavoitteellinen asukasluvun lisäys nykyiseen Tapiola Leppävaara Matinkylä Olari Espoonlahti Keski-Espoo

31 Kaupungin alueelliset kasvutavoitteet uusilla rakennettavilla alueilla Alue Tavoitteellinen asukasluvun lisäys nykyiseen Finnoo-Kaitaa Kera Suurpelto Otaniemi Pohjois-Espoo / Histan suunta Pohjois-Espoo / Koillis-Espoo

32 POKE MITOITUS - varaudutaan Länsiradan myötä noin uuteen asukkaaseen ja noin uuteen työpaikkaan vuoteen 2050 mennessä. Mitoitus ja kasvukeskukset tarkentuvat kaavoitustyön kuluessa. TIIVISTÄMISEN PERIAATE Kaupunkirakennetta vahvistetaan täydennysrakentamisella ja palvelut keskitetään sitä tukeviksi. VAHVIN POTENTIAALI - Mahdollistetaan Länsiradan uusien asemanseutujen rakentaminen. PAIKALLISET LÄHTÖKOHDAT JA ASUMISEN MONIMUOTOISUUS Alueiden identiteettiä vahvistetaan korostamalla niiden ominaispiirteitä ja mahdollistamalla erilaiset asumisen muodot. KESTÄVÄT LIIKKUMISMUODOT JA VERKOSTON PARANTAMINEN Kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen edistämistä korostetaan alueiden suunnittelussa ja täydennysrakentamisessa. Parannetaan keskusten välisiä joukkoliikenneyhteyksiä ja lyhennetään matkaketjuja. SINIVIHERRAKENNE JA KULTTUURIYMPÄRISTÖT Turvataan ekologisena ja toiminnallisena kokonaisuutena sekä kulttuuriympäristöjen monimuotoisuutta kehitetään. Erityispiirteinä mm. kyläkokonaisuudet ja maaseutumaiset kulttuurimiljööt, laajat pelto- ja metsäalueet sekä yhtenäiset viheralueet