Varsinais Suomen Asumisoikeus Oy:n tiedotuslehti Kevät Toimintakertomus ja tilinpäätös 2014

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Varsinais Suomen Asumisoikeus Oy:n tiedotuslehti Kevät 2015. Toimintakertomus ja tilinpäätös 2014"

Transkriptio

1 Varsinais Suomen Asumisoikeus Oy:n tiedotuslehti Kevät 2015 Toimintakertomus ja tilinpäätös 2014

2 Turku Tässä lehdessä: Asumisoikeuden tulevaisuus? Asumisoikeusasuntoja saisi olla enemmän 3 Vason viestiä vievät netti ja tyytyväinen asukas 4 Vaso-koti sopii moneen tilanteeseen 5 Tänä vuonna 25 vuotta täyttävän asumisoikeusjärjestelmän tulevaisuus on jatkuvasti epävarma. Vuonna 1990 voimaan tullut laki asumisoikeudesta ja vuoden 1994 laki asumisoikeusyhdistyksistä muodostivat meille kolmannen hallintamuodon asumiseen Suomessa. Tuliko siitä aidosti sellainen? Alku meni hyvin. Valitettavan 1990-luvun laman ansiosta aso-asuntoja nousi noin hyville paikoille silloisiin kasvukeskuksiin luvulle tullessa rakentamistahti hiipui. ARA-rahoitusta vähennettiin ja ohjattiin kansalaisia omistusasumiseen. Viime vuosina valtiovallan päätöksillä aso-tuotantoa rajoitettiin kytkemällä rahoitus vastaavaan määrään vuokra-asuntoja. Kun niitä ei oikein kukaan suostunut tekemään, oli aso-tuotantokin jumissa. Asumisoikeusasuntoja on nyt noin koko maassa. Siellä missä niitä on, on ason osuus asuntokannasta kaksi kolme prosenttia. Turun seudun asunto-ohjelman laadinnan yhteydessä tämän vuoden alussa lukemaksi todettiin kaksi prosenttia. Samassa yhteydessä todettiin, että seuraavalla kymmenvuotiskaudella aso-järjestelmän suhteellinen osuus on sama kaksi prosenttia uudistuotannosta. Monet paikalliset ja valtakunnalliset viime aikojen päätökset ja kannanotot eivät lupaa hyvää asumisoikeusjärjestelmän laajentumiselle. Syntyykö meille todellinen kolmas vaihtoehto asumisen hallintamuotoihin? Kaikessa ei ole onnistuttu tällä järjestelmän toimijoidenkaan puolella. Asumisoikeusyhdistysten toiminta ei ole lähtenyt vauhtiin aivan harvaa tapausta lukuun ottamatta. Tällä hetkellä ei liene laajentumista sillä alueella. Vapaarahoitteinen aso ei ole oikeastaan edes lähtenyt kehittymään sen mahdolliseksi tekevästä lainsäädännöstä huolimatta. Tuotantoa on ollut mainittavasti ainoastaan valtion korkotukemana ja lainatakauksin varustetussa muodossa. Niissäkin pari toimijaa on suurennuslasin alla toimintatapojensa johdosta. Kotivason toimittaja Lassi Lähteenmäki teki ennen eduskuntavaaleja kyselyn kahdeksalle alueemme nimekkäimmälle edustajaehdokkaalle eri puolueista. Lassi kysyi heidän kantaansa aso-järjestelmään. Positiivista on, että kaikki ehdokkaat tunsivat vähintään jossain määrin aso-järjestelmän. Muutamilla heistä oli jopa henkilökohtaista kokemusta asiassa. Gallupimme tulos antaa toivoa järjestelmällemme, mutta varsin monen ehdokkaan vastauksista paistoi läpi aso-asumisen tilapäisyys tai että sopii tiettyyn elämäntilanteeseen. Laajaksi ratkaisuksi kasvukeskuksiin asumisoikeutta ei tarjoa kukaan. Kaikilla aso näyttää olevan asuntopolitiikan ratkaisukeinoissa mukana yhtenä tekijänä. Lähikuukaudet ja hallitusneuvotteluiden tulos näyttävät mihin maamme asuntopolitiikka suuntaa. Jatkuuko omistusasumisen tukeminen, pyritäänkö väenvängällä rakennuttamaan tuettuja vuokra-asuntoja ja saako aso-järjestelmä uutta virtaa? Piikkiön keskustaan uusi kerrostalokohde 6 Isännöinti nyt saman katon alla 6 Remonttivasara ahkeroi siellä ja täällä 7 Maaliskuun yöpakkaset pysyivät Soinisten paksujen seinien takana 8 Soininen puolitti energialaskun 9 Veden hinta Vasossa 9 Srategia Yksinäisyys muutti vaso-kotiin 11 Pekka Aalto Mukiin menevä puutarha, kirsikka parvekkeella 12 Kissansilitysmatkalle Viroon 13 Kompostori yskii ilman isäntää 14 Eloperäinen jäte eroteltava joulun jälkeen 15 Viime hetkellä vasolaiseksi 15 Anna kyytiä jättipalsamille 16 Asukkaiden nimeämän valvojan kertomus 17 Kankaristo oppi esteettömyyden kantapään kautta 17 Energialähteiden kirjo on kasvamassa 18 Toimintakertomus ja tilinpäätös 19 Asumisoikeus piti asemansa vaikeassa markkinatilanteessa 20 Isotalon harjamäki kurvaili piispan kanssa 28 Kerro, miten hyvä naapuruus rakennetaan? 28 Kevätruno 28 Pekka Peltomäki 2

3 Ilkka Kantola (sdp) Annika Saarikko (kesk) Petteri Orpo (kok) Lauri Heikkilä (pers) Ville Niinistö (vihr) Ville Auvinen (kd) Li Andersson (vas) Stefan Wallin (rkp) Asumisoikeusasuntoja saisi olla enemmän Asumisoikeusasuntojen osuus Turun seudun rakennuskannasta on syytä kasvattaa tulevaisuudessa. Tätä mieltä on valtaosa Kotivason haastattelemista vaalikevään poliitikoista. Kotivaso haastatteli Eduskunnassa toimivien puolueiden ehdokkaita huhtikuun vaalikampanjan tiimellyksessä. Kuusi haastateltavaa kahdeksasta sanoi, että asumisoikeuden parin prosentin osuutta Turun seudun rakennuskannasta on syytä kasvattaa. Kaksi vastaajaa ei ottanut asiaan kantaa. Kaikki haastatellut pitivät tärkeänä, että omistusasumisen ja vuokra-asumisen välimaastossa on asumisoikeusjärjestelmä eli vaihtoehtoja pitää olla. Omistusasumista pidetään laajasti tavoitteena, mutta tämä sitoo perheitten voimavaroja valtavasti ja vaikeuttaa liikkumista työn perässä toiselle paikkakunnalle. Tarvitaan asennemuutosta ja medianäkyvyyttä tälle asumisoikeusteemalle paljon enemmän, sanoo SDP:n Ilkka Kantola. Asumisessa ja asuntopolitiikassa tarvitaan monenlaista tarjontaa ja asumisoikeusjärjestelmä on yksi palikka pelissä, toteaa RKP:n Stefan Wallin. Yhteisölliset senioriasunnot asumisoikeustaloissa palvelujen lähellä ovat yksi ratkaisumalli ikääntyneiden suomalaisten turvallisen kotona asumisen kasvattamiseksi, pohtii kokoomuksen Petteri Orpo. Keskustan mielestä tasapainoisessa kaupunkimaisessa asuinalueessa on pientaloja ja kerros- taloja, omistusasuntoja, asumisoikeusasuntoja ja vuokra-asuntoja, toteaa Annika Saarikko keskustasta. Asumisoikeusasunnot sopivat joillekin elämäntilanteesta riippuen, mutta kovin edullista asumista se ei ole. Monesti kuitenkin asunnot ovat melko uusia ja keskeisillä paikoilla, mikä selittää vastiketasoa, perussuomalaisten Lauri Heikkilä arvioi. Asumisoikeudella on rooli myös tulevaisuudessa yhtenä vaihtoehtona omistusasumisen ja vuokralla asumisen rinnalla. Tällä hetkellä näkisin myös Turun seudulla ensisijaisena sen, että saadaan turvattua riittävä määrä uusia kohtuuhintaisia vuokra-asuntokohteita, vasemmistoliiton Li Andersson sanoo. Asumisoikeusasunto on hyvä vaihtoehto, koska asumisturva on parempi kuin vuokra-asunnossa, eikä asukas tarvitse suurta alkupääomaa eikä niin ollen suuria asuntolainoja, kehuu vihreiden Ville Niinistö. Asumisoikeus on mielestäni varteenotettava vaihtoehto yhä useammalle sellaiselle, joka ei halua sitoutua omaan asuntoon, siihen liittyvään suureen velkaan ja epävarmuuteen siitä, saako asunnon tarvittaessa kaupaksi, kristillisdemokraattien Ville Auvinen arvioi. Niinistön mielestä asumisoikeusasumista voisi kehittää asukasdemokratiaa vahvistamalla. Kantolan mukaan Ruotsin kokemuksia asumisoikeudesta pitäisi seurata rohkeammin. Samoilla linjoilla on Wallin, joka harmittelee sitä, että Ruotsissa asumisoikeuden kaupankäynnin hintataso on jo paikoin epäterveen korkea. Kohtuuhintaisen asumisen esteet Kysyimme myös poliitikoilta, miten varmistetaan kohtuuhintainen asuminen kasvukeskuksissa. Kaavoituksen vauhdittamista suosittelevat Annika Saarikko ja Petteri Orpo. Stefan Wallin toivoo lisäksi byrokratian vähentämistä rakennusvalvonnassa. Ville Auvinen, Li Andersson ja Lauri Heikkilä uskovat, että riittävä määrä julkisesti omistettuja vuokrataloja pitää asumisen hinnan kurissa. Ville Niinistö toivoisi notkeutta ARA-järjestelmään, jotta se voisi reagoida nopeasti vaihteleviin markkinatilanteisiin. Ilkka Kantola haluaisi tiivistää rakentamista yhdyskuntien sisällä ja kehittää lähiöitä eriarvoisuuden torjumiseksi. Muuttaako Saarikko asumisoikeusasuntoon? Ville Niinistöllä on parhain käytännön tuntuma asumisoikeuteen. Hän asui myönteisin kokemuksin kymmenen vuotta asumisoikeusasunnossa Halisissa. Annika Saarikolla on perheenlisäyksen myötä nyt uuden asunnon etsiminen edessä ja hän lupasi harkita myös asumisoikeutta. Lauri Heikkilä harkitsi asumisoikeutta vuosia sitten. Ville Auvisen yksi lapsista asuu perheineen Vaso-kodissa ja he ovat asumiseensa tyytyväisiä. Teksti ja kuvat: Lassi Lähteenmäki 3

4 Vason viestiä vievät netti ja tyytyväinen asukas Liisa ja Timo Tuomi muuttivat TA-Asumisoikeus Oy:n asunnosta joulun alla Vason Kreulankartanon vastakorjattuun asuntoon. Vasossa ei ole tiukkoja sääntöjä ja kaikki muuttoon liittyvä on tapahtunut kodikkaasti. Asunto on sopiva ja fiksusti remontoitu, Liisa Tuomi kehuu. Liisa ja Timo viihtyvät koiransa kanssa mainiosti asunnon lämpimällä takapihalla, josta avautuu avara näkymä yli peltojen. Olen asunut tässä vasta puoli vuotta, mutta harmittaa etten ole tiennyt tästä asumismuodosta ennen. Tämä yhden Vason asukkaan kommentti kertoo siitä, että tiedottamisen sarkaa Vasolla vielä on. Vaso tekee joka toinen vuosi laajan asukastyytyväisyyskyselyn. Vasolla on asuntoa ja joulukuussa lähetettyyn kyselyyn tuli vastaus melkein joka toisesta asunnosta. Vastausprosenttia voidaan pitää erittäin hyvänä. Asuntojen haku on siirtynyt vahvasti nettiin ja se näkyy myös tässä kyselyssä. Joka kolmas ilmoitti Mistä sait tietoa Vason asunnoista ensimmäistä kertaa? saaneensa tietoa Vason asunnoista ensimmäistä kertaa Vason kotisivuilta. Myös muut netin asunnonvälityssivut olivat suosittuja. Lehtiilmoitus oli ensimmäinen tietolähde enää joka viidennelle. Merkittävä tietolähde on myös ystävä. Joka neljäs kertoi saaneensa tiedon Vaso-asunnoista ystävältä tai sukulaiselta. Noin 75 prosenttia vasolaisista sanoo, että asumisoikeus sopii omalle kohdalle hyvin tai erittäin hyvin. Jopa 90 prosenttia Vason asukkaista ilmoitti todennäköisesti suosittelevansa Vasolla asumista muille. Voidaan siis sanoa, että tyytyväiset vasolaiset on merkittävä ryhmä asumisoikeusviestin viemisessä eteenpäin. Luonnonläheisyys miellyttää Melkein 90 prosenttia vasolaisista on tyytyväinen oman kodin luonnonläheisyydestä. Vason asuntojen laajakaistapalvelu oli hyvin tiedossa ja sitä arvostettiin. Ennen muuttoa tehtyä remonttia kehuttiin tasokkaaksi ja Vason toimiston asuntomyynnin palvelutasoa kiiteltiin vuolaasti. Käyttövastiketta osa piti hintavana. Muutamia asukkaita harmitti se, että oma palkka ei nouse samaan tahtiin, kuin vastike. Lisää kohtuuhintaisia koteja Noin 40 prosenttia vasolaisista oli sitä mieltä, että Turun seudulla ei ole riittävästi kohtuuhintaisia asumisoikeusasuntoja. Myös kohtuuhintaisia vuokra- ja omistusasuntoja on vastaajien mukaan alueella aivan liian vähän. Asukkaiden mielestä seudulle pitäisi saada lisää kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja, asumisoikeuskoteja ja senioriasuntoja. Joka kolmannen mielestä seudulle pitäisi saada ehdottomasti lisää pieniä asuntoja. Vason kyselyyn vastanneista talouksista suurimman ryhmän muodostivat sinkut. Seuraava ryhmä on kahden aikuisen talous ja kolmantena lapsiperhe. Asuntomarkkina toimii netin kautta, vain vajaa viidennes saa oleellisen tiedon printtimediasta Suullisen tiedon merkitys on suuri, lähes neljännes nykyisistä asukkaistamme on toiminut tuttavien positiivisen kokemuksen perusteella Ylivoimaisesti eniten Vason kohteissa asuu työntekijöitä. Eläkeläisiä on myös paljon. Teksti ja kuva: Lassi Lähteenmäki 4

5 Vaso-koti sopii moneen tilanteeseen Kalevi, Gabriella ja Birgitta Wallin kävivät tutustumassa Pyynpään kohteeseen. Takarivissä Vason asuntoneuvottelijat Minna Salminen ja Piia Nevalainen. Asumisoikeusasuminen taipuu kuin jousipyssy. Tämän asumismuodon saa sopimaan lukuisiin erilaisiin elämäntilanteisiin. Wallinin perhe ottaa kutsun vastaan ja saapuu helmikuussa Vason asuntoesittelyyn Pyynpään kohteeseen. Pyynpää on komealla paikalla Pääskyvuorella. Kaksikerroksinen rivitalo on rinteessä ja kalliolta avautuu mukava näkymä yli omakotitalojen. Vastakkaisessa suunnassa on rauhoittava metsämaisema. Kalevi Wallin on rakentamisen ammattilainen ja häntä asumisoikeusasuminen kiinnostaa. Wallinin perheen omistama kerrostalo Ilpoisissa on käynyt pieneksi ja isompi koti olisi toiveissa. Asumisoikeustalot ovat laadukkaita perusasuntoja ja vastike liikkuu samalla tasolla, kuin saman tason vuokrataloissa, Wallin arvioi. Isompaan asuntoon pääsisi ilman lainan ottamista, hän jatkaa. Perhe kasvaa tai kutistuu Maaliskuun puolella Vaso esittelee asuntoa Liedossa. Taatilan paritalon huoneet oli sisustettu tyylikkäästi. Pyynpään tapaan myös Liedon kohteen stailauksen hoiti sisustuksen turkulainen ammattilainen Leena Anttila-Gers. Väriä löytyi verhoista ja makuuhuoneen kankaista. Sohvan ja pöytien sijoittelu auttaa asiakasta hahmottamaan, miten huoneet on kätevintä kalustaa. Liedon asuntoa tuli tutkiskelemaan tyttärensä kanssa Kyösti Pirskanen. Hän teki päivätyönsä lietolaisessa koulussa ja sitten oli aika muuttaa kerrostaloon Turkuun. Nyt alkoi tehdä mieli palata Lietoon, jossa vierähti elämästä 40 vuotta. Kyösti katselee Taatilan asunnon ikkunasta tien yli metsälle. Siellä suunnalla oli entinen koti ja työpaikka. Vanhat muistot palaavat mieleen ja Taatilan asunnon pihan kauniisti nouseva kallio tekee mieheen vaikutuksen. Kun lähtee tietä pitkin keskustan suuntaan, lukuisat palvelut löytyvät läheltä. Monet muutkin seniorit ovat oivaltaneet asumisoikeusasumisen mahdollisuudet. Kun vaihtaa esimerkiksi työlään omakotitalon asumisoikeusasuntoon, pääsee pihatöissä ja talonmiehen hommissa helpommalla. Kun myy omistusasunnon ja muuttaa asumisoikeusasuntoon, jää eläkevuosiksi käyttörahaa vaikka matkusteluun. Teksti ja kuvat: Lassi Lähteenmäki Asuntoneuvottelija Piia Nevalainen esittelee Taatilan asuntoa Kyösti Pirskaselle. 5

6 Piikkiön keskustaan uusi kerrostalokohde Viimeistään kesälomien jälkeen alkaa Piikkiön keskustassa Koroistenkujan varrella tapahtua. Vason seuraava kohde kiinnostaa varmasti ainakin senioreja, pohtii Vason hallituksessa toimiva piikkiöläinen Marjo Salminen. Pappilanaho on Piikkiön keskustan K-kaupan taakse kohta nousevan uuden kohteen nimi. Kerrostaloon tulee kaikkiaan 23 asuntoa. Kohteen urakoitsija on Peab Oy ja talo lämpiää maalämmöllä. Valmistuttuaan Pappilanaho on Vason 107. kiinteistö. Varsinais-Suomen Asumisoikeus Oy:n hallituksen jäsen Marjo Salminen uskoo kohteen kiinnostavan, sillä varsinkin moni seniori haluaa luopua työläästä omakotitalosta ja muuttaa lähemmäs palveluja. Tällaiseen elämäntilanteeseen asumisoikeus soveltuu hyvin, Salminen sanoo. Marjo Salminen asuu itse Piikkiön Rungon alueella ja lähistöllä moni on vaihtanut omakotitaloelämän helpompaan asumiseen. Salminen on innoissaan Vason kerrostalosta senkin takia, että Piikkiö saa nyt toisen Vaso-kohteen. Se ensimmäinen ja ainokainen on Sipilänmäen rinteen rivitalokohde Kototuomola. Piikkiö on Marjo Salmisen mukaan mainio paikka asua. Turku on vartin ajomatkan päässä, silti maisema on täällä maaseutumainen. Vasossa hyvä meininki Marjo Salminen istuu Vason hallituksessa Kaarinan edustajana nyt toista kolmivuotista kautta. Vason toiminta saa Marjolta plussia. Asumisoikeus on tullut tutuksi, tietoa saa runsaasti ja toiminnassa on hyvä fiilis, hän tiivistää. Marjo Salminen on myös Kaarinan kaupungin varavaltuutettu ja jäsenenä Kaarinan teknisessä lautakunnassa. Omakotiyhdistystoiminta on Salmisen harrastus. Teksti ja kuva: Lassi Lähteenmäki Vason hallituksen jäsen Marjo Salminen on syntyperäinen piikkiöläinen. Isännöinti nyt saman katon alla Muutoksen tuulet ovat puhaltaneet Vason isännöinnissä. Vuoden alussa kaikki isännöinnit keskitettiin Vason toimistoon. Takavuosina Vason kohteiden isännöinti oli järjestetty kokonaan ostopalveluna. Isännöintikumppanit valittiin kilpailutuksen kautta. Vuodesta 2008 alkaen isännöinti oli jaettu talon oman väen ja Varsinais-Suomen Isännöintitalon kesken. Kokemukset omalla väellä hoidetusta isännöinnistä olivat kannustavia. Tämän vuoden alusta isännöinnit hoidetaan kaikki Vason väen omana työnä. Muutos on mennyt hyvin, sanoo Vason kiinteistöpäällikkö Sirpa Laaksonen. Asioiden hoitaminen on Laaksosen mukaan nyt monella tavalla helpompaa, kun kaikki hoidetaan yhdestä ja samasta paikasta. Avainten haku, talousasiat, vastikeasiat ja monet muut asiat toimivat nyt selkeämmin. Vason asukkaan ei tarvitse enää miettiä, mihin pitää isännöintiasioissa mennä. Laaksosen mukaan palvelu on nyt tasalaatuisempaa. Esimerkiksi asuntojen lopputarkastukset tehdään ja remonttitarpeet arvioidaan yhtenäisten käytäntöjen mukaan. Uusia kasvoja toimistossa Vuoden alkaessa Vason toimistoon tuli töihin uutta väkeä, kun isännöintityöt lisääntyivät. Huonetilajärjestelyjen jälkeen kaikille löytyi Vason toimistosta sopiva työpiste. Teppo Heinonen on Vasossa uusi kasvo. Rakennusliikkeessä pitkään palvellut ja kiinteistöjohtamisen alalta insinööritutkinnon suorittanut Heinonen on nyt Vason tekninen isännöitsijä. Hän hoitaa muuttotarkastukset kaikissa kiinteistöissä ja arvioi mahdolliset remonttitarpeet. Tämän tehtävän lisäksi Teppo Heinonen hoitaa Vason Raision ja Naantalin kohteiden isännöinnit Soinista lukuun ottamatta. Soinista isännöi Sirpa Laaksonen. Kiinteistöalan restonomi Nina Barck on toiminut Vasossa ennen kiinteistöassistenttina. Oppisopimusopiskelun kautta hän valmistui isännöitsijäksi ja nyt hänen isännöintialueina ovat Aurajoen itäisen puolen Turku sekä Kaarina. Nina Barckin tilalle kiinteistöassistentiksi valittiin tradenomiopiskelija Heidi Uutela. Vuodesta 2008 Vasossa isännöineen Jari Kaupin vastuulla olevat kiinteistöt jonkin verran vaihtuivat ja hän on nyt isännöitsijänä Turun läntisellä puolella ja Liedossa. Isännöitsijän tehtävänä on hoitaa kiinteistöön liittyvä hallinto ja kiinteistönpito, mm. laatia kiinteistön talousarvio yhteistyössä asukastoimikunnan kanssa. Isännöitsijä ja asukastoimikunta järjestävät yhdessä kiinteistönhoitotyöt ja siivouksen. Asukkaat voivat ottaa hoitaakseen haluamansa osuuden esimerkiksi talkoilla. Teksti ja kuva: Lassi Lähteenmäki Teppo Heinonen tuli Vasoon tekniseksi isännöitsijäksi. Nina Barck nousi isännöitsijäksi Vasossa hankitun kokemuksen ja opiskelun kautta. 6

7 Waistenrivin sisäpiha nousee kauniisti kummulle. Kesällä alkava perusparannus tuo uutta ilmettä kiinteistöön. Remonttivasara ahkeroi siellä ja täällä Vasossa kunnostetaan asuntoja monessa kohteessa. Kaksikymppisten kohteiden tarkastus pääsee taas vauhtiin. Kreulankartanon perusparannuksessa uusittiin myös asuntojen väliset puuaidat. Teemu Laihinen mittailee peltiä, joka tulee sään suojaksi aidan päälle. Reelinkikadun Vaso-kohteen saumojen uusimisessa riittää Markus Virtaselle töitä. Maaliskuussa Kreulankartanon pihakäytäviä lähdettiin korjaamaan pohjia myöten. Kreulankartano on Vason vanhin kiinteistö ja samalla yhtiön ensimmäinen perusparannuskohde. Kylppärit ovat nyt tyylikkäitä ja uusi pinta kiiltää myös keittiössä. Parhaillaan Kreulankartanossa laitetaan piha kuntoon ja sen myötä perusparannus on kesällä valmis. Kreulankartanon jälkeen rakennettiin Vasossa paljon kiinteistöjä. Esimerkiksi vuosina syntyi 25 uutta kohdetta. Tämä tarkoittaa sitä, että Vason väellä pitää kiirettä kohteiden kunnon arvioimisessa. Vason isännöinnin uudelleenjärjestely vei aikansa, mutta kohta päästään kiinteistöpäällikkö Sirpa Laaksosen mukaan taas vauhtiin 20-vuotistarkastuksissa. Tuohon ikään päässeissä taloissa tehdään katselmointi, jossa käydään läpi asunnot, yhteiset tilat ja pihat. 20-vuotistarkastuksesta saatu tieto on arvokasta kiinteistön kunnossapidon suunnittelulle. Sen pohjalta tarkennetaan kiinteistön tulevien vuosien kunnossapitosuunnitelmaa eli PTS-suunnitelmaa. Tarkastus sinällään ei johda remontin aloittamiseen. Tarkastuksissa löytyvät vuotavat hanat, irrallaan olevat suihkutilan laatat tai laattojen alla oleva kosteus johtavat toki nopeisiin korjaustoimiin, kertoi kiinteistöpäällikkö Laaksonen tarkastusten johtopäätöksistä. Lasia parvekkeelle Waistenrivi Turussa Moisiossa on myös Vason vanhemman pään kohteita. Siellä perusparannuksen on määrä alkaa kesällä. Ohjelmaan kuuluu keittiö-, kylpyhuone- ja pihatöiden lisäksi vanhan öljylämmitysjärjestelmän saneeraaminen ja maalämpöjärjestelmän rakentaminen lämpöenergian päälähteeksi. Jaksottaisen kunnossapidon remontin nimikkeellä korjataan parvekkeita ja niitä lasitetaan tänä vuonna kahdessa kiinteistössä Turussa. Runosmäessä Aurinkopuistossa työ on käynnissä ja Haritussa Puistokentän vuoro on kesällä. Turussa Pernossa Isotalon kohde on jo 20-vuotisjuhlansa viettänyt. Siellä on kylpyhuoneremontti käynnissä. Reelinkikatu 5 on kerrostalokohde Majakkarannassa. Siellä uusitaan parhaillaan elementtien saumoja. Elementtisaumat uudistetaan myös Auringonpuiston parvekeremontin yhteydessä. Kohteen korjausvaraus auttaa alkuun Käynnissä olevat remontit rahoitetaan monesta rahavirrasta. Ensimmäisenä rahoitukseen puretaan kohteen korjausvaraus, jota on vuosien mittaan kerätty. Valitettavasti se ei riitä vaan yhtiön sisäisellä järjestelyllä Vason keskushallinto lainaa kohteelle rahaa ja Kreulankartanon perusparannuksen laajuiseen remonttiin tarvitaan myös valtion myöntämää perusparannuslainaa. Vuosittain vaihdellen on käytettävissä myös erilaisia valtion suhdannepoliittisia rahoituseriä. Viime vuonna oli mahdollista anoa ja Kreulankartanoon saatiinkin valtion perusparannusavustusta. Tänä vuonna ei ole käytössä Vasolle soveltuvia vastaavia keinoja. Remonttia pitää rahoittaa myös käyttövastikkeilla. Tähän mennessä saadut kokemukset kustannusten kohdistamisesta näyttävät, että remontin laajuudesta vaihdellen tulee käyttövastikkeen korotus olemaan 50 sentistä runsaaseen euroon. Remontin takaisinmaksuaika on laskelmissa noin 15 vuotta. Teksti ja kuvat: Lassi Lähteenmäki 7

8 Soinisten puupinnat ja talojen väliset kujanteet sopivat mainiosti Naantaliin, arvioi Petri Laajala. MAALISKUUN YÖPAKKASET PYSYIVÄT SOINISTEN PAKSUJEN SEINIEN TAKANA Maaliskuussa lämpötila sahasi hurjasti ja yöllä oli paikoin yli kymmenen asteen pakkasia. Vason Soinisten passiivienergiatalojen paksut seinät pitivät lämmön sisällä ilman lämmitystä. Soinisissa asuva Petri Laajala tietää, miten sähkömittarin kiekon saa kulkemaan verkkaisesti. Naantalin Soinisten 38 asunnon passiivitalokohde valmistui kahdessa erässä. Ensimmäiset pääsivät muuttamaan sinne jouluksi 2012, loput asunnot valmistuivat seuraavana keväänä. Petri Laajala muutti perheineen Soinisiin talvella Viisihenkinen perhe asettui Soinisten suurimpaan asuntoon. Rakentamisen aikana perhe sai toivomansa muutokset uuteen asuntoonsa: vessaan laitettiin kaakelit ja mieleinen tapetti nousi olohuoneen seinälle. Pihalle Petri Laajala rakensi ison terassin ja kalusteetkin vielä. Vaso on joustava neuvottelija ja kommunikointi sujuu hyvin, Petri kiittelee. Vason Soinisten taloissa on paljon puuta pinnassa. Se sopii Laajalan mukaan hyvin Naantalin ilmeeseen. Soinisten mainioita lenkkeilymaastoja Laajalan perhe on testannut useasti. Mustikoitakin on löytynyt lähimetsältä piirakan päälle. Kesähelle ja kirpeä pakkanen pysyvät ulkona Soinisten passiivienergiataloissa on runsaasti eristettä seinissä ja yläpohjassa. Lämpöenergia otetaan talteen ilmanvaihdon poistossa ja tuloputkessa on ilmaa lämmittävä sähkövastus. Tällä lämmöllä sekä muutamalla sähköpatterilla talot pidetään lämpiminä. Lisäksi käyttöveteen saadaan lämmitysapua katon päällä olevilta aurinkokeräimiltä. Hyvin eristetyssä talossa huomaa senkin, miten ihmiskehot asuntoa lämmittävät. Myös kodin sähkölaitteiden synnyttämä hukkalämpö viipyy huoneissa kauan. Petri Laajala on opetellut käyttämään asunnon säätöjä niin, että kesällä helle ei tule sisälle, pakkanen ei kiusaa talvella ja sähköä säästyy. Laajalan sähköpatteri on otettu pikasulakkeen kytkimestä kokonaan pois päältä vuoden ympäri. Lisäksi kodissa on kytketty virta pois ilmanvaihdossa olevasta lämpövastuksesta kesäkuukausien ajaksi. Vain muutaman talvikuukauden aikana sähkövastuksen tuottamaa lämpöä tarvitaan. Esimerkiksi nyt maaliskuussa Laajalan kotona pärjättiin ilman sähkölämmitystä, vaikka yöllä oli tuntuvia jopa kymmenen asteen pakkasia. Paksu seinä puskuroi kylmät yöt tehokkaasti. Asunnoissa ei ole jäähdytystä, joten kesälläkin ovat hyvät niksit tarpeen. Kun sähkölämmitys on kesäisin kokonaan katkaistu, termostaatti ei lähde lämmittämään asuntoa kylminä kesäöinä. Sälekaihtimilla pidetään huoli siitä, ettei aurinko porota liikaa asuntoon. Paksu seinä pitää siis huolen siitäkin, että helle ei tulvi asuntoon. Teksti ja kuvat: Lassi Lähteenmäki Soinisten talojen paksuista seinistä on Petri Laajalan mukaan paljon hyötyä. Seinä tasaa lämpötilaeroja, vaimentaa ääniä ja tuo jokaisen ikkunan alle huonekasveille sopivat ikkunalaudat. Soinisten passiivikohteen rakentaminen kiinnosti myös valtakunnallisesti. Silloinen asunto- ja viestintäministeri Krista Kiuru piipahti myös Naantalin työmaalla kesällä Ministerin seurana Kalle Tammi Hartela Oy:stä. 8

9 Soininen puolitti energialaskun Vason Soinisten passiivitalot ovat pärjänneet mainiosti energiankulutuksen vertailussa. Ensimmäinen kokonainen vuosi tuli tammikuussa täyteen: viime vuoden mittausten mukaan ostoenergiaa tarvittiin alle puolet normaalitaloihin verrattuna. Naantalin Soinisten 38 asunnon passiivitalokohde valmistui vuosina 2012 ja Taustalla oli tarkat suunnitelmat ja laskelmat. Kohde piti saada mahtumaan ARA:n kustannushaarukkaan ja silti energiatehokkaaksi kohteeksi. Seiniin ja yläpohjaan laitettiin paksu kerros villaa, seinien tiiveys varmistettiin huolella ja ilmanvaihtojärjestelmä valjastettiin nappaamaan lämmön tarkasti talteen. Kohteen rakentamisen hinta pysyi haarukassa ja nyt varmistui sekin, että kohde on mittausten mukaan saavuttanut passiivirakentamisen energiansäästötavoitteet. Ostoenergiaa kului alle puolet normaalikohteeseen verrattuna. Soinisesta saaduilla energian kulutusluvuilla tehty primäärienergiatarkastelu vahvistaa myös passiivitalotavoitteiden toteutumisen. Viime vuoden kulutus antaa primäärienergian tarpeen tunnusluvuksi 116 kwh rakennuksen bruttoneliömetriä kohden. Lukuarvo alittaa hyvin tavoitearvon 130, sanoo Vason toimitusjohtaja Pekka Peltomäki. Kaksi vertailukohdetta Soinisten viime vuoden kulutusta vertailtiin kahteen kohteeseen, joiden seinien välissä on normaali määrä eristysvillaa. Vertailuun otettiin Westpark Lehmuksen rivitalokohde, joka valmistui Soinisten kanssa samaan aikaan ja 1990-luvulla Löytänänkadulle valmistunut rivitalokohde Metsärinne. Yhteenvedon mukaan Soinisten ostoenergian vuoden kokonaiskulutus oli neliötä kohden 89,5 kwh. Westparkissa luku oli 195 ja Metsärinteessä 205 kwh. Soinisissa ostoenergia on sähköä. Westparkissa ja Metsärinteessä se on sähköä ja lämmityksen osalta kaukolämpöä. Soinisissa käyttövedestä osa lämpiää katon päällä olevissa aurinkokeräimissä. Tätä energiaa ei luokiteltu ostoenergiaksi, sillä se tulee ilmaiseksi asuntoihin. Yksi syy Soinisten vähäiseen energiankulutukseen on todennäköisesti myös se, että reaaliajassa tapahtuvaa kulutusta on asunnoissa helppo seurata. Mittarit kertovat myös vedenkulutuksen huoneistokohtaisesti. Soinisissa vettä kuluikin vain keskimäärin 82,3 litraa asukasta kohden vuorokaudessa. Westpark Lehmuksessa vettä kului noin 120 litraa vuorokaudessa. Koko Suomessa asuntojen veden keskikulutus on noin 160 litraa vuorokaudessa henkeä kohden. Teksti: Lassi Lähteenmäki Veden hinta VASOSSA VUONNA 2015 Kiinteistöissä, joissa on käytössä asuntokohtaiset vesimittarit, käytetään oheisessa taulukossa lueteltuja hintoja toteutuneen veden kulutuksen laskutuksessa. Hinnat ovat voimassa koko kuluvan vuoden sillä varauksella, että kunnat eivät muuta vuoden aikana merkittävästi kylmän veden tai jäteveden hintaa tai energian hinta ei oleellisesti muutu. Lämpimän veden hinta on laskettu liittämällä kylmän veden hintaan tarvittava lämmitysenergia. Hinnat vaihtelevat kunnittain huomattavasti. Vaso laskuttaa asukkaita omakustannusperiaatteella, veden ja energian alkuperäishintojen mukaan. Vesimaksun ennakkoa peritään kuntakohtaisesti vaihdellen. Vesimittarin kulutuslukemien ja em. hintatietojen mukaan syntyvä vesilasku johtaa joko perityn ennakkomaksun osittaiseen palautukseen tai lisälaskuun. Vesimittarit luetaan ja kulutus laskutetaan kiinteistökohtaisesti vaihdellen kaksi kertaa vuodessa, noin puolen vuoden välein ja Naantalissa neljännesvuosittain. Veden hinta ja vesiennakko vuonna 2015 Sähkön hinta Naantalissa Osassa Vason Naantalissa sijaitsevia kiinteistöjä asuntokohtaisen sähkön mittaus tapahtuu kiinteistön mittarin alamittarina. Silloin Vaso maksaa sähkön toimittajalle myös asukkaan käyttämän sähkön. Vaso laskuttaa asukkaalta alamittarin kulutuslukeman mukaan kolmen kuukauden jaksoissa sinä aikana toteutuneen sähköenergian keskihinnan mukaisella hinnalla. Energian hinta on sama, jonka Vaso maksaa pohjoismaisessa sähköpörssissä toteutuneena jakson keskihintana. Vuoden ensimmäisen neljänneksen sähkön kokonaishinta hinta oli 11,33 snt/kwh. Sähkön siirtohinta, sähköverot ja muut sähkön kokonaishinnan osat Vaso laskuttaa toteutuneiden kulujen mukaisesti. Kylmä vesi Lämmin vesi Perittävä vesiennakko litraa litraa jyv.asuntom 2 Turku 3,53 7,71 0,50 Raisio 6,14 10,32 0,55 Naantali 5,60 9,78 0,55 Kaarina 4,91 9,09 0,50 Lieto 5,86 9,92 0,55 9

10 Srategia ELÄMÄSI KOKOISIA KOTEJA Vaso Oy:n strategia vuosille on päivitetty niin, että se vastaa muuttuneisiin olosuhteisiin. Pohjana oli laajempi vuoden 2011 strategiaprosessi. Strategiatyöpajoja pidettiin yhtiön hallituksen, henkilökunnan ja asukkaita edustavan Vasoasumisen kehittämisryhmän kanssa syksyllä Vason hallitus vahvisti lopputuloksen tammikuussa. Tässä siitä muutamia keskeisiä poimintoja. Ympäristö- ja toiminta-arvioissa nousivat voimakkaasti esille mm. seuraavat asiat: Hyvä brändi ja hyvä henkilöstö, avoimuus, toimiva asukasyhteistyö. Uhkatekijänä ja mahdollisuutena nousi terävimmin esiin tonttien ja rakennuspaikkojen saatavuus. Vaso-asumisen suosiminen on yksi sosiaalipoliittinen keino tuottaa itsenäistä asumista tukevia asuntoja eri ryhmille, mm. ikääntyville. Vason tulee tarjota jatkossakin hyvää laatua kilpailukyiseen hintaan. Tämän johdosta tulee käynnistää ja ylläpitää mm. seuraavia toimia: Vason omistajien tulee aktiivisesti tukea Vasoa tontti- ja maapolitiikassa. Viestinnän ja vuorovaikutuksen kehittäminen: Vason tulee verkottua sekä alueellisesti että valtakunnallisesti aso-asumisen edistämiseksi ja tukemiseksi. Vasolla tulee olla ajantasaiset tietojärjestelmät paitsi käytännön toiminnan, myös yhteydenpidon ja vuoropuhelun tarpeisiin. Tavoitteena on, että myös alihankkijat antavat ystävälliset Vaso-kasvot arkisiin kohtaamisiin. Huoltoyhtiöiden ja siivouksen (alihankinnan) systemaattinen johtaminen parantaa taloudellista, toiminnallista ja koettua asumisen laatua. Senioriasuminen ja joustava asuminen Vason toivotaan olevan innovatiivinen ja uusia avauksia tekevä. Eräs uusi ehdotus oli Voidaanko uusia Vaso-koteja saneerata vanhoihin kiinteistöihin? Asuntojen tuotannon tulee kohdistua pieniin, joustaviin ja ympäristöystävällisiin koteihin, jotka ovat lähellä palveluja. Tutkitaan voidaanko asumista tukea uusilla palveluilla, kuten e-talkkari tai muut asumista tukevat lisäpalvelut. Peruskorjaussuunnitelmien ylläpito: Hyvällä suunnittelulla ja taloudellisella varautumisella pidetään asumisen laatu korkealla ja kustannukset kohtuullisina. Erityisesti tulee varautua asuntojen perusparannuksiin, sekä pihojen ja julkisivujen korjauksiin. Nämä ovat keinoja vahvistaa brändiä ja tehdä Vaso-asunnoista jatkossakin houkutteleva vaihtoehto vuokra-asumiselle, omistusasumiselle ja käänteisille asuntolainoille. Vason arvot Vason toimintaa ohjaavat seuraavat yhdessä määritellyt arvot: palvelualttius, asukasläheisyys, laadukkuus ja kilpailukykyisyys. Arvojen tehtävänä on muistuttaa monimutkaisissa ja kiireisissä arjen tilanteissa siitä, miten pyrimme toimimaan. Erilaisia vaihtoehtoja voi punnita kysymällä: Mikä näistä on eniten arvojemme mukainen tapa toimia? Arvoja ei voi laittaa tärkeysjärjestykseen, vaan niitä tulee tarkastella tasapainoisena kokonaisuutena. Vason arvopohja on pysynyt vakaana. Vason perustehtävä ja toiminta-ajatus Missio Vaso omistaa, ylläpitää ja tuottaa laadukkaita asumisoikeuskoteja kaikkiin elämäntilanteisiin. Yritys toimii yleishyödyllisenä yhtiönä kustannustehokkaasti ja jakamatta vastikkeetonta etua osakkailleen. Vaso ei tavoittele liiketaloudellista voittoa. Vason tahtotila Visio Vaso merkitsee asumisen turvallisuutta ja herättää luottamuksen tunnetta. Vason asiakasrehellisyys luo asiakastyytyväisyyteen voimaa. Vaso tunnetaan luovuudestaan, laadustaan ja vastuullisuudestaan. Vaso tarjoaa vaihtuviin elämäntilanteisiin viisaan asumisratkaisun. Vaso on vahva brändi. Aiemmin Vasoa on luonnehdittu mm. alla olevilla sanoilla Yksilöllinen Luotettava Reilu Ympäristö Tasapuolinen Koteja Joustava Ystävällisyys Yhteistyö Asukkaita varten 10

11 Olenko minä joskus etääntynyt kavereista, kun olen kuullut heiltä loukkaavia kommentteja minusta? Tämä pohdinta nousee pintaan, kun istui marraskuussa järjestetyssä näyttelyssä sohvalle seuraamaan Miia Westerholmin tekemää videoteosta. Vason juhliessa 10-vuotista taivalta vuonna 1990 kiinteistöneuvos Pekka Aallolle myönnettiin Vason plootu. Yksinäisyys MUUTTI VASO-KOTIIN Hiljaisuutta, nauruista itkua, tyhjyyttä... Miia Westerlund toteutti viime marraskuussa unelmansa ja rakensi taiteellisen ja kantaaottavan projektin tavalliseen asuntoon. Yksinäisyyttä heijasteltiin Vason asunnossa Turun Majakkarannassa osoitteessa Reelinkikatu 5 B. Näyttelykotiin pääsi kyläilemään Ketään kotona -projekti oli turkulaissyntyisen Miia Westerlundin Turun taideakatemian jatkoopintojen lopputyö. Näyttelyn rakentaminen tavalliseen asuntoon on aika rohkea veto. Sinne meneminen vaatii viitseliäisyyttä, mutta vastaanotto on kotoisempi ja intiimimpi. Kun idea lopputyöstä kypsyi, Miia otti yhteyttä Vasoon: Vastaanotto oli lämmin ja vapaa asunto järjestyi mutkattomasti, Miia kiittelee. Yksinäisyyttä on monta sorttia Yksinäisyys mielletään negatiiviseksi asiaksi, mutta sitä sen ei tarvitse olla. Itse tykkään olla yksin, Miia pohtii. Sitten on niitä muita yksinäisyyden tuntoja. Monille yksinäisyys on sitä, että ei ole ketään läheistä. Miian projekti sai ihmiset pohtimaan, miten he kokevat yksinäisyyden ja mikä on yksin jäämisen taustalla. Vaatehuoneen henkariin on ripustettu valkoinen paita. Kun vierailija asettuu paidan eteen, hänen kasvonsa heijastuvat paitaan. Siinä sitä ollaan: minä ja minä eikä muita näy. Olohuoneessa on nahkasohva ja televisio. Ruudusta tulee kylmiä ja alistavia viestejä katsojalle. Tätä katsoessa moni saattaa löytää omasta menneisyydestä epämiellyttäviä kohtaamisia, jotka ovat jääneet kalvamaan mieltä. Suihkuverhon takaa kuuluu itkunsekaista naurua. Onko se iloa vai surua tai sitten jotain muuta? Makuuhuoneen seinille on nostettu valokuvia. Niissä näkyy asuntojen ihmisiä, joita on kuvattu iltahämärissä ikkunan takaa. Meillä kotona on kaikki hyvin, vai onko sittenkään? Olin ihan varma, että poliisi tulee hakemaan minut pois tirkistelemästä ihmisiä, naurahtaa Miia. Sain luvan kuvata ihmisiä, mutta öiseen aikaan pihoilla liikkuminen tuntui silti aika pelottavalta, hän jatkaa. Viikon projekti Vason asunnon muuttaminen taidetilaksi, kokeeliseksi projektiksi kesti viikon verran. Miia oli asunnossa yötäpäivää itsensä kanssa kahden. Kun viimeinen vieras oli poistunut asunnosta ja tavarat kasattu autoon, Miia palasi kotiinsa Porvooseen monia kokemuksia rikkaampana. Teksti ja kuva: Lassi Lähteenmäki Pekka Aalto Pitkäaikaisesti eläkeikäänsä asti vuosina Turun apulaiskaupunginjohtajana toiminut insinööri ja kiinteistöneuvos Pekka Aalto oli merkittävässä roolissa kun asumisoikeusjärjestelmä käynnistyi 1990-luvun alussa Turussa ja laajeni vähän myöhemmin Turun seudulle. Hän oli keskeinen henkilö kaupungin teknisen sektorin, maankäytön ja asuntotoimen johtavana virkamiehenä siinä, että rakennustoiminnan käynnistyessä Vaso siirtyi 90-prosenttisesti Turun kaupungin omistukseen. Kymmenen prosenttia omistuksesta jäi alkuaikojen valtakunnalliselle aso-järjestelmän koordinaatioyhtiölle. Rakentamisen alkaessa naapurikaupungeissa Turku myi siivun yhtiötä naapureilleen, säilyttäen kuitenkin enemmistön osakkeista. Kiinteistöneuvos Pekka Aalto seurasi mielenkiinnolla Vason kehitystä työvuosiensa jälkeenkin. Hän oli syntyperäinen turkulainen ja innokas radioamatööri. Poliittiselta kannaltaan hän oli liberaali. Siinä lienee yksi selitys, miksi hän vaikutti kannustavasti uuden asumisen vaihtoehdon syntyyn. Pekka Aalto tunnettiin ja muistetaan Vasossa avoimena sekä iloisena miehenä. Hän kuoli Turussa 84 vuoden iässä. 11

12 MUKIIN MENEVÄ PUUTARHA, KIRSIKKA PARVEKKEELLA Puutarhamaailma osaa yllättää joka kevät. Nyt väsätään minikokoisia puutarhoja, istutetaan parvekepuita ja yhdistellään peruna tomaattiin. Saunapuutarha ja monet muut minipuutarhat ihastuttivat Lounais-Suomen puutarhayhdistyksen osastolla Turun puutarhamessuilla. Japaninkääpiökirsikka on lumoava ja sopivan hidaskasvuinen esimerkiksi parvekepuuksi, esittelevät Silja ja Mika Lassila. Turun puutarhamessujen ehkä ihastuttavin esittelykohde oli minikokoinen puutarha. Huhtikuun tapahtumaan Lounais-Suomen puutarhayhdistys toi kolmisenkymmentä erilaista sommitelmaa. Yksi puutarha oli rakennettu pajukoriin, toinen peltipaljuun ja kolmas lommoisen kottikärryn syliin. Pohjalla oli tuhti kerros turvetta ja päällä mielikuvituksellisia luomuksia. Asetelmat olivat kuin nukkekoteja, joissa kasveilla oli tietysti iso rooli. Minipuutarhan rakentamisessa ehkä kiitollisin asia on mittakaavalla leikittely: hentoinen kasvi ottaa minipuutarhassa vantteran puun roolin. Minipuutarha saa lisää ilmettä, kun kasvien keskelle nikkaroi pikku taloja tai muita rakennelmia. Pienistä kivistä saa ladottua kauniin polun saunalta tupaan. Minipuutarhan etu on sekin, että sen rakentamiseen ei tarvita hehtaareja. Minipuutarhan rakentelu sopii vallan hyvin myös vasolaisille. Toinen puutarhamessujen iso puheenaihe oli tomaatin ja perunan yhdistelmä. Nämä kasvit ovat samaa sukua, joten niiden ymppääminen onnistuu kyllä. Taustalla on toki lukuisia kokeiluvuosia. Kasvi todellakin tekee juuristoon mukuloita ja oksille tomaatteja. Ensin kerätään tomaatteja ja sitten kesän lopuksi nostetaan naatti ja poimitaan perunat. Yhden mielestä tässä on järkeä, toisen mielestä ei. Kirsikka parvekkeelle Kasvilajikkeiden jalostus on tuottanut kymmenittäin uusia versioita tutuista kasveista. Naantalin pikatien varrella toimivan Viherlassilan yrittäjäpari Silja ja Mika Lassila esittelevät valkoisena hohtavan pienen puun. Se on japaninkääpiökirsikka Kojou-no-mai. Kymmenessä vuodessa se kasvaa toiselle metrille. Syötäviä marjoja se ei tee, mutta kukkia sitäkin enemmän. Pikku puu oli täydessä kukassa jo huhtikuun alussa eli paljon ennen omenaa tai muita puita. Tämä puu sopii mainiosti myös vasolaisille. Sen voi nimittäin laittaa pihalle tai ruukkuun parvekkeelle. Jos parveke on lasitettu, puu kukkii aikaisin, muistuttaa Mika Lassila. Silja Lassila ehdottelee lisäksi uutukaisina pihalle mangonaromisia marjoja tekevää nelimarjaa sekä jostamarjaa, joka on mustaherukan ja karviaisen risteytys. Kukkatervehdys kännykällä Viherlassilalla on nyt juhlavuosi menossa. 30 vuotta tuli täyteen puutarhamyymälässä ja avioliitossa. Juhlavuoden varsinainen uutukainen on uusi mobiilisovellus Kukkapoika. Älypuhelimiin imuroitava ilmainen ohjelma muistuttaa omistajaa aina lähestyvästä juhlasta. Kun on hääpäivä, syntymäpäivä, äitienpäivä tai joku muu juhla, kännykän Kukkapoika pomppaa esiin. Yhdellä napinpainalluksella viesti menee Viherlassilaan, josta lähtee maksua vastaan kukkatoimitus haluttuun osoitteeseen. Mika Lassila uskoo tämän toimivan varsinkin miehillä. Heillä kun tahtoo se kukkien hankkiminen usein unohtua. Mobiilisovellus toimii nyt Varsinais-Suomessa, mutta laajentaminen on jo suunnitelmissa. Viherlassila on Vason Vihreän kortin asiakasyritys. Teksti ja kuva: Lassi Lähteenmäki 12

13 Kissa on kunkku Tallinnan kissakahvila Nurrissa. Kissansilitysmatkalle Viroon Kotona on yksi allerginen, ei siis voida ottaa kissaa Vaso-kotiin. Mikä neuvoksi? Mitäpä jos tekisit kissansilitysmatkan Tallinnaan. Nurrissa kissa on kunkku ja se saa luvan kanssa istua kahvilan pöydällä. Kissakahvila on ilmiö, joka saattaa levitä vielä paljonkin. Britanniassa tämä ajatus syntyi muutamia vuosia sitten. Viime vuoden puolella Tallinnassa avattiin Nurri Cat café. Viroksi se on Kassikohvik Nurri. Lahden tällä puolella kissakahvilatunnelmaan pääsee Raisiossa ja Tampereella. Kissakahvila on paikka, jossa kodittomiksi jääneet kesyt kissat saavat uuden kodin. Stockmannin nurkalla Tallinnan Nurri on sopivasti reilun kilometrin päässä laivaterminaaleista. Se löytyy Stockmannin risteyksestä Tartu-maanteen varrelta osoitteesta Tartu mnt 24. Moni ohikävelevä pysähtyy kissakahvilan kohdalle kurkistelemaan. Kahvilan kissojen suurta ajanvietettä on tarkkailla ohikulkevia ihmisiä, autoja ja muita ihmismaailman vekottimia. Kahvilan erikoisuus näkyy jo ovella. Ensin pitää soittaa ovikelloa, sitten tarjoilija tulee avaamaan liukuoven. Tämä toimenpide estää kissoja luikkimasta vilkkaalle kadulle. Näkymä kahvilan sisällä on vaikuttava: ruokailevan nuoren miehen sylissä kehrää kissa, valkoinen kissa katselee maisemia tyhjän kahvilapöydän päältä ja pari kattia muikistelee pehmeällä penkillä ikkunan ääressä. Yksi hymyilevä kissa on nuorten naisten ahkeran rapsuttelun kohteena. Kaikki asiakkaat ovat tyytyväisen oloisia. Tarjoilija ojentaa monelle kielelle käännetyn listan. Siinä sanotaan, ettei nukkuvia kissoja saa herättää. Valokuvia näistä saa ottaa, mutta ilman salamaa. Kahvilan kuuden kissan ylläpidon var- mistamiseksi jokaiselta aikuiselta asiakkaalta peritään viiden euron lisämaksu. Nurrin kahvi on sopivan vahvaa ja ruoka näyttää hyvältä. Muuttuva Tallinna Viron pääkaupunki Tallinna näyttää olevan jatkuvassa muutoksessa. Italialaisia, japanilaisia, intialaisia ja monia muita ravintoloita ilmestyy kaupungin katujen varsille. Myös kaupungin tapahtumissa on yhä enemmän kansainvälistä sävyä ja meininkiä. Kulttuurikattila on Tallinnan uusin konserttija tapahtumapaikka. Vanhasta sähkölaitoksesta kunnostettu tila avattiin helmikuussa, vaikka sen piti olla valmis jo vuosia sitten. Venäläisturistien katoamisen aistii puheensorinaa kuunnellessa. Venäläisten puuttuminen on myös laskenut hintoja varsinkin joissakin maan kylpylöissä. Setukaissukulaisilla on juhlavuosi Viroon kannattaa lähteä myös Tallinnaa edemmäs. Jos on auto käytettävissä, voi vaikka kurvailla Viron kaakkoiskulmalle, jota asuttavat itämerensuomalaisesta kansasta polveutuvat setukaiset. Tällä kansalla on monia kytköksiä suomalaisiin. Seton kielessä on useita suomalaisia sanoja ja samankaltainen vokaalisointu. Setukaisten runonlaulanta eli Leelo on yhä voimissaan ja se muistuttaa paljon karjalaisten runonlaulua. Leelo valittiin vuonna 2009 Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon. Moni virolainen ja matkailija käy ostamassa talven sipulit ja valkosipulit Peipsijärven rantatien varrelta. Tänä vuonna Setumaalle odotetaan runsaasti matkailijoita, sillä Setumaan Obinitsan kylä on nyt suomalais-ugrilaisten kulttuuripääkaupunki. Tapahtumia on pitkin vuotta: kansallispuvut heilahtavat, runonlaulanta raikuu, elokuvia esitetään, markkinoita pidetään ja seminaareja järjestetään varsinkin kesäkuukausina. Setumaalta kannattaa palata takaisin Tallinnaan Peipsijärven rantaa pitkin. Tällä rantatien varrella asuvat venäjää puhuvat vanhauskoiset ortodoksit. Varsinkin syyspuolella näky on komea, kun kylien mummot myyvät ohikulkijoille kauniisti palmikoituja sipuleja ja valkosipuleja. Teksti ja kuvat: Lassi Lähteenmäki 13

14 Kompostori yskii ilman isäntää Asuinkiinteistön pihalle hommattu kompostori ei toimi itsestään. Sen hoitamiseen pitää nimetä henkilö, joka on innostunut ja sitoutunut. Näin sanoo Vason Kaarinan Hovipojan kerrostalokohteen asukastoimikunnan puheenjohtaja Keijo Tapper. Varreltaan harvinaisen pulskan kirsikkapuun ympärillä kasvavat kohta raparperit. Kasvusto on kesällä niin rehevää, että pihamaan tuttu pupujussi muuttaa taas sinne asumaan. Kasvupenkki on nostettu oman väen mullalla ja se on pohjana myös runsaalle kirsikkasadolle. Seudun rastaat odottelevat jo heinäkuuta ja mehukkaita punaisia marjoja. Kaarinan Hovipojan asukastoimikuntaa johtava Keijo Tapper esittelee seuraavaksi kukkalaatikkoa, joka sekin on omalla mullalla täytetty. Krookus on nostettu laatikon keskelle. Kesällä laatikon mullassa kylpevät kesäkukkien juuret. Tontin reunalla nousee tuuhea vuorimäntyrykelmä. Järkälemäisten luonnonkivien keskelle on kuormattu kuutiokaupalla multaa mäntyjen ravinnoksi ja kasvupohjaksi. Vieressä on pienempi kivillä reunustettu penkki, jonka alkavaa kasvustoa pihan pupu on jo käynyt maistelemassa. Kaarinan Hovipojan isolla ja tasaisella pihalla koholle nostetut kasvustot antavat ilmettä. Huoltorakennuksen nurkalla olevan kehikon sisällä on vielä useita kuutioita valmista multaa kasvipaikoille levitettäväksi. Ei ihme, että kohde on voittanut pariin kertaan Vason pihakilpailun. Hovipojan vehreys perustuu paljolti siihen, että kohteessa on kompostoitu kotitalousjätteitä ja pihan kasvustoa yli kymmenen vuotta. Kompostori ei toimi ihan itsestään Kompostointi aloitettiin Hovipojassa kohteen valmistumisesta eli vuodesta 1993 alkaen. Pihalle hankittiin pari kompostoria ja kehikko jälkikompostointia varten. Kompostin hoitoon valittiin yksi perhe. Palkkioksi sovittiin se, ettei tämän perheen tarvinnut osallistua muihin kohteen talkoisiin, sanoo asukastoimikuntaa alusta asti johtanut Tapper. Jotta kompostointi toimii, pitää sille Tapperin mukaan nimetä vastuuhenkilö. Kompostia pitää käännellä, puhdistaa vieraista roskista ja huolehtia siitä, että asukkaat kippaavat keittiöjätteensä täyttövaiheessa olevaan kompostoriin. Suurin osa asukkaista oppi nopeasti tuomaan perunankuoret, mustuneet banaanit ja ylijääneet ruuantähteet kompostoriin. Haravointitalkoista on vuosien myötä kertynyt kompostoriin ja jälkikompostoriin hyvää raaka-ainetta. Multaa on syntynyt Hovipojan kompostoreista kymmeniä kuutioita. Sitä on hyödynnetty monenlaisissa istutuksissa eri puolilla pihaa. Kompostoinnin ansiosta kohteen asukkaat ovat saaneet hakea pihalta tuoreita raparperin varsia ja kirsikoita. Naapuruston onkimiehet oppivat hakemaan jälkikompostorista meheviä kastematoja, Tapper jatkaa. Kompostointi vai erilliskeräily Tällä vuosikymmenellä Hovipojassa ei ole enää kompostoitu, sillä kompostia hoitanut perhe muutti pois kohteesta. Uutta innokasta ei löytynyt tilalle, mutta kertyneestä mullasta on iloa pitkäksi aikaa. Uusi huoltoyhtiö aloittaa työnsä kohteessa lähiaikoina. Ehkäpä siinä yhteydessä kysellään taas halukkaita kompostia hoitamaan, Tapper pohtii. Kompostoiminen on ajankohtainen juttu kaikilla Vason kohteilla. Turun Seudun Jätehuolto alkaa ensi vuoden alusta alkaen kerätä taajamakohteista eloperäisen jätteen erikseen toimitettavaksi jatkojalostukseen. Erilliskeräystä ei toteuteta, mikäli kiinteistössä kompostoidaan. Keijo Tapper pitää asiaa periaatteessa hyvänä. Hän ei kuitenkaan usko, että uudistus onnistuu kaikilta ihan helposti. Totuttuja tapoja pitää muuttaa eikä kaikkien keittiöistä helposti löydy tilaa uudelle astialle. Teksti ja kuvat: Lassi Lähteenmäki Tähän kukkalaatikkoon vaihdetaan kukat vuodenaikojen mukaan. Keijo Tapper esittelee. Oman kohteen mullalla korotettu penkki pitää kirsikkapuun ja pian pinnalle nousevat raparperit vehreässä kunnossa. 14

15 ELOPERÄINEN JÄTE EROTELTAVA JOULUN JÄLKEEN Tämän kesän ja syksyn aikana Vason kohteissa on paikallaan miettiä, mitä eloperäiselle jätteelle tehdään. Ensi vuoden alusta alkaen se pitää kerätä erilliseen jäteastiaan tai kompostoitava omalla pihalla. Eloperäinen jäte ei kuulu kaatopaikalle. Sen kieltää EU:n direktiivi. Keittiöstä syntyvää jätettä ei jatkossa haluta myöskään polttokattilaan. Turun kaupunkiseudun jätehuoltolautakunta hyväksyi joulukuussa uudet jätehuoltomääräykset, jossa eloperäinen jäte sai uudet käsittelyohjeet. Turun seudun taajamissa yli 20 huoneiston kiinteistöissä eloperäinen jäte pitää erotella muusta jätteestä. Pykälä koskee lähes kaikkia Vason kohteita. Määräys astuu voimaan tammikuun alussa Kerätty jäte toimitetaan Turun Seudun Jätehuollon kautta jatkojalostukseen. Käsittelypaikan valintaa ei ole vielä tehty. Tuleeko kärpäsiä ja löyhkää? Muutamat asukkaat ovat jo pelänneet, että eloperäisen jätteen astia alkaa haista ja houkutella kärpäsiä. Turun kaupunkiseudun jätehuoltoasiamies Veli-Matti Suhonen pitää ongelmaa mahdollisena, senpä takia astia pitää jätehuoltomääräyksen mukaan kesäaikana tyhjentää kerran viikossa. Jos biojäte kerätään syväkeräyssäiliöön tai jäähdytetyssä tilassa olevaan säiliöön, voi tyhjennysväli olla pidempi. Ajatus on siis se, että syväkeräyssäiliössä ja jäähdytetyssä tilassa kerätyt biojätteistä aiheutuvat haittariskit ovat todennäköisesti pienemmät kuin ulkona pintaastioissa, lisää Veli-Matti Suhonen. Kreulankartanon pihalle asennettiin kohteen perusparannuksen yhteydessä jätteen syväkeräysastiat. Maan sisällä on ympäri vuoden viileää, siksi tämä malli soveltuu hyvin eloperäisen jätteen keräilyyn. Kompostoimista kannattaa harkita Suhonen suosittelee eloperäisen jätteen kompostoimista omalla tontilla. Silloin ei tule kuljetustarvetta ja rahaa säästyy. Ensin pitää varmistua siitä, että asukkaat sitoutuvat siihen, komposti tulee hoidettua ja kompostimulta saadaan hyödynnettyä. Ei ole kyse ihan pikku asiasta, jos asukkaita on paljon, Suhonen muistuttaa. Komposti muhii hyvin, jos se on ilmava ja kosteutta on riittävästi. Välillä sitä pitää möyhiä. Toimivan kompostin tuntee siitä, että se synnyttää lämpöä, eivätkä muurahaiset viihdy siellä. Valmis kompostimulta on syytä kipata vielä jälkikompostiin, jotta multa olisi pihan kasvustoille parempaa. Jos kompostoi ruoantähteitä, kompostorin on oltava suljettu. Puutarhajätteille riittää ritilämäinen kompostori. Jos kompostissa käsitellään pelkästään oman kiinteistön jätteitä, kompostoinnista ei tarvitse tehdä ilmoitusta viranomaisille. Teksti ja kuva: Lassi Lähteenmäki Viime hetkellä vasolaiseksi Minna Salmisen uusi työpaikka Vasossa oli sattumien summaa. Minna näki asuntoneuvottelijan työpaikkailmoituksen vasta sinä päivänä, kun hakuaika oli umpeutumassa. Minna ehti hakea paikkaa, tuli valituksi ja aloitti Vason toimistossa joulukuussa. Minna Salminen: Vasoon pääsy oli minulle lottovoitto, hehkuttaa asuntoneuvottelija Minna Salminen. Vaso on Minnan mukaan ihmisystävällinen yhteisö ja työ on juuri sellaista, mitä hän kaipasikin. Asiakaspalvelua dään läpi, käytännön asioista puhutaan ja neuvoja annetaan. Sitä se asuntoneuvottelijan työ on. Vanhat vasolaiset vaihtavat asuntoa yleensä silloin, kun elämässä tapahtuu muutoksia. Raisiolainen Minna Salminen on työskennellyt aiemmin mm. Nordeassa ja Stockmannilla. Viimeiset seitsemän vuotta hän on pääasiassa hoitanut lapsiaan kotona. Siirtyminen neljän lapsen ympäriltä kotoa takaisin töihin vakituiseen työsuhteeseen on ollut tervetullut elämänmuutos, Minna sanoo. Vason toimistossa Rauhankadulla Minna Salmisen tehtävänä on palvella uusia hakijoita ja asuntoaan vaihtavia vasolaisia. Puhelimet pirisevät ja ovi käy. Vason kohteita on yli sata ja niitä esitellään. Uudet asiakkaat kysyvät tavallisesti sitä, miten asumisoikeusasuntoon pääsee kiinni. Asumisoikeuden periaatteita käy- Kun lapset muuttavat pois kotoa, moni haluaa vaihtaa pienempään vasokotiin, täsmentää Salminen. Minna Salminen on koulutukseltaan tradenomi ja hän asuu neljän lapsensa ja yrittäjämiehensä kanssa Raisiossa. Teksti ja kuva: Lassi Lähteenmäki 15

16 Espanjansiruetana kasvaa jopa 14 sentin pituiseksi. Sen väritys on hyvin vaihteleva. Suomen yksilöt ovat olleet likaisen oranssinpunaruskeita ja niiltä ovat useimmiten puuttuneet sivujuovat. Yksilöt voivat olla myös harmaan vihertäviä tai lähes mustia. Jalan alapinta on valkea ja lima jokseenkin väritöntä. Älä sääli espanjansiruetanaa Anna kyytiä jättipalsamille Espanjansiruetana, jättiputki, kurtturuusu, komealupiini ja jättipalsami Luonnossamme on monia vieraslajeja, joita pitää kohdella tylysti, jotta alkuperäisluonto pärjäisi paremmin. Etana kiusaa varsinkin Katariinanlaaksossa. Ihminen liikkuu ja kuljettaa kasveja ja eläimiä mukanaan. Näitä ihmisen tuomia lajeja kutsutaan vieraslajeiksi. Osa näistä on harmittomia, mutta monia lajeja on syytä kitkeä armotta pois. Monet eksoottiset kasvit ovat tulleet suomalaiseen luontoon puutarhamyymälöiden kautta. Sitten on niitä kasviharrastajia, jotka kuljettavat taskussa mielenkiintoisia siemeniä ja kokeilevat lajeja kotona. Turun kaupungin luonnonsuojelutyöntekijä Emma Kosonen neuvoo hankkimaan pihoilleen vain tuttuja ja varmoja kasveja uusien ja eksoottisten sijaan. Esimerkiksi isotuomipihlaja on laji, josta saattaa tulla vielä iso ongelma. Se leviää metsiin lintujen mukana, sanoo Kosonen. Jättiputken moni tuntee. Sen lehdet polttavat iholla ja sen tuhoaminen on hankalaa. Kurtturuusu valloittaa rantahietikot ja tukehduttaa alkuperäiset lajit. Komealupiini vie elintilaa uhanalaisilta kasveilta kedoilla, niityillä ja varsinkin tienvarsilla. Jättipalsami voi kasvaa kolmen metrin korkeuteen. Se tuottaa tuhansittain siemeniä, jotka sinkoilevat metrienkin päähän. Tiheän kasvuston takia se vie tilaa alkuperäisiltä lajeilta. Vieraslajit saattavat karata omalta puutarhalta, jos kippaa puutarhajätteet metsään. Esimerkiksi jättipalsami leviää jo pienestä kasvinosasta, muistuttaa Kosonen. Espanjansiruetana kiusaa Katariinanlaaksossa Espanjansiruetana on varsinainen murheenkryyni pihoilla ja puutarhoissa. Se syö melkein kaiken, mikä eteen tulee. Yli kymmensenttiseksi kasvava otus syö salaatit, kukat ja paljon muuta. Espanjansiruetana ei talvehdi aikuisena, mutta niiden munat talvehtivat hyvin aina Oulun tasolle saakka. Etana siirtyy puutarhasta toiseen esimerkiksi maansiirtojen myötä. Lisäksi pitäisi olla aika varovainen kasvinvaihtotoreilla, sillä multapaakussa voi lymyillä espanjansiruetanan munia. Jos alueelta on tavattu espanjansiruetanaa, nurmikko ja piha-alueen kasvillisuus kannattaa pitää matalana ja siistinä. Näin etanat eivät löydä suojaa kuivumista vastaan. Myös lehti- ja risukasat on hyvä tuhota, jolloin etanoille ei jää talvehtimispaikkoja. Kompostien kalkitseminen on myös yksi keino torjua etanoita. Tehokkainta espanjansiruetanan torjunta on keväällä ennen kuin talvehtineet yksilöt ehtivät munia. Etana munii kerralla noin munaa ja jatkaa munintaansa pitkin kesää ja syksyä juuri kosteiden kausien aikaan. Sukukypsät etanat olisi siis syytä tuhota heti keväällä ja aina ennen munintaa. Espanjansiruetanan hävittäminen on tarkkaa puuhaa. Ne pitää tappaa ja raadot pitää kerätä talteen, sillä muut espanjansiruetanat syövät mielellään kuolleita lajitovereitaan, Emma Kosonen sanoo. Etanoita voi kerätä laittamalla maahan lauta tai levy, jonka alle etanat mielellään kerääntyvät, Kosonen opastaa. Turussa Espanjansiruetanoita on havaittu varsinkin Katariinanlaaksossa. Havaintoja on tehty myös lähellä Vason kohteita mm. Leinikkikadun, Kissankellonkadun, Rymättylänkadun, Taivassalonkadun ja Sävelkujan varsilla. Merkitse havainnot vieraslajien sivulle Turun Katariinanlaaksosta espanjansiruetanoita alkaa löytyä säiden lämmettyä, sanoo Turun kaupungin luonnonsuojelutyöntekijä Emma Kosonen. Siruetanaa ei saa sekoittaa ukkoetanaan, joka on kotoperäinen ja harmiton. Kuvassa olevan ukkoetanan jalan reunat ovat leveälti mustat. Siitä sen erottaa espanjansiruetanasta. Uusia vieraslajeja tulee Suomeen kaiken aikaa lisää. Puutarhojen ja pihojen lisäksi niitä löytyy vesistöistä ja metsistä. Esimerkiksi valtamerialusten painovesitankeissa kulkeutuu uusia lajeja mantereelta toiselle. Näistä tutuin on veneiden pohjiin tarttuva merirokko. Yksi uusimmista vieraslajeista on isoksi möykyksi kasvava hyytelömäinen sammaleläin. Vieraslajeista kiinnostuneiden kannattaa pitäytyä netissä sivulla Sieltä löytyvät kuvaukset vieraslajeista sekä tietoja haitoista ja torjunnasta. Nettisivulta löytyy lisäksi tarkat merkinnät paikoista, joissa vieraslajeja on havaittu. Sinne kannattaa ilmoittaa myös omat vieraslajihavainnot. Vieraslajien kitkemiseksi järjestetään myös talkoita. Myös vasolaiset voisivat tällaisen järjestää, jos oman kohteen ympäristössä on luontoon kuulumattomia vierailijoita. Teksti ja kuva: Lassi Lähteenmäki Etanakuvat: Emma Kosonen 16

17 Asukkaiden nimeämän valvojan kertomus 2014 Varsinais-Suomen Asumisoikeus Oy:n (Vaso) kevätkokouksessa Raimo Kurki valittiin asukkaiden nimeämäksi valvojaksi vuodeksi Valvojana olen selvittänyt korjaustoiminnan, vedenkulutuksen ja lämmönkulutuksen kustannuksia kyseiseltä vuodelta perehtymällä yrityksen 106 kohteen kirjanpitoon. Lisäksi olen liittänyt selvitykseeni osan aikaisemmin tekemääni selvitystä kohteiden energiatodistuksista. Korjaustoimintaan olen sisällyttänyt LVISkorjaukset, huoneistojen korjaukset ja piha-alueiden korjaukset, joiden yhteinen korjaussumma on yli 2 miljoonaa euroa. Tulokset on laskettu erikseen kullekin talotyypille: 1. rivitalot, 2. pienkerrostalot, pienkerrostalot + rivitalot, 3. kerrostalot. Kustannukset asuinneliömetriä kohden ovat yllämainitussa järjestyksessä 0,69 euroa, 1,22 euroa ja 0,71 euroa kuukaudessa. Vedenkulutuksen (runsaat 0,9 miljoonaa euroa) osalta kustannukset kuukaudessa ovat yllä olevassa järjestyksessä 0,45/0,49/0,39. Lämmönkulutuksen (2,2 miljoonaa euroa) luvut ovat 1,08/0,94/0,86. Esteettömyyden toteuttaminen asunnoissa ei ole ihan yksinkertainen juttu. Leveämmät kulkuväylä vaativat yleensä enemmän neliöitä. Hyvällä suunnittelulla saadaan kuitenkin paljon aikaan, pohtii Esa Kankaristo. Kankaristo oppi esteettömyyden kantapään kautta Syksyllä Yten uudeksi puheenjohtajaksi valittu raisiolainen Esa Kankaristo sai tehtäväänsä sellaisen startin, jota ei ollut suunnitellut. Vason yhteistyöelintä johti aiemmin Tapio Kaihtela useamman vuoden ajan. Kun Kaihtela viime syksynä halusi vetäytyä syrjään, hän kysyi Kankaristoa jatkamaan Yten keulilla. Syksyn Vasokokouksessa asian päätettiin ja puheenjohtajan nuija sai uuden kouran. Kankaristo on ollut tätä ennen Yten jäsenenä kolme vuotta sekä oman kohteensa Raision Uunilinnun vetäjänä jo pitkään. Uunilinnussa tavalliset talonmiehen hommat tehdään itse ja sen organisoinnissa kohteen vetäjällä on iso rooli. Jalkaremontti hiljensi vauhtia Esa Kankariston uusi tehtävä Ytessä sai odottamattoman käänteen, kun jalan keinonivelleikkaus ei onnistunutkaan piirustusten mukaan. Kankaristo joutui popsimaan särkylääkkeitä ja kulkemaan kainalosauvoilla pitkään. Kankaristo on mielissään siitä, että nyt Vasossa tehdään jatkossa enemmän yksitasoisia rivitaloasuntoja. Tällaisessa asunnossa esteettömyys on helpompi toteuttaa. Nyt suunnitellaan myös enemmän pieniä asuntoja. Sekin on hyvä, sillä niille on nyt enemmän kysyntää. Uusien kohteiden tarkastelussa yteläiset ovat pohtineen muitakin käytännön asioita. Saranaoven ja liukuoven vertailua on tehty ja pohdittu säilytystilan riittävyyttä. Kun ideoita esittää riittävän ajoissa, niitä myös kuullaan ja otetaan huomioon, Kankaristo sanoo. Yten keulamies on tyytyväinen myös siihen, että maalämpö on otettu mukaan, kun uusien kohteiden energiaratkaisuja mietitään. Viestejä voisi tulla enemmänkin Yhteistyöelin on asumisoikeusasukkaiden oma äänitorvi ja linkki asukkaiden ja Vason johdon välillä. Kankariston mukaan asukkailta tulee aika niukasti kommentteja ja kysymyksiä. Enemmänkin niitä saisi tulla, hän jatkaa. Kertomuksessani totean lisäksi mm. kaikki 106 asumisoikeuskohdetta ovat olleet tarkastuksen kohteena, olen osallistunut Yten kuuteen (6) sekä kahteen (2) Vaso-kokoukseen. Suorittamani tarkastuksen perusteella minulla ei ole huomautettavaa talouden ja hallinnon hoidosta. Turussa Raimo Kurki Asukkaiden nimeämä valvoja Se hyöty tästä kokemuksesta jäi, että nyt Kankaristo osaa paremmin arvioida esteettömyyttä Vason asunnoissa. Sen hän oppi lähes kirjaimellisesti kantapään kautta. Yksi Yten tärkeimmistä tehtävistä on arvioida uusien kohteiden toimivuutta asukkaan vinkkelistä. Miten pääsee kulkemaan huoneesta toiseen, löytyykö asunnosta leveyttä pyörätuolille, onko kynnys ulko-oven edessä liian korkea, onko pihalla tilaa kulkea, minkälainen on kulku takapihalle? Kaikkia näitä seikkoja Esa Kankaristo on pohtinut hoidellessaan jalkaansa. Systeemi on sellainen, että omaa asuntoa koskevat kysymykset hoidetaan isännöitsijän välityksellä ja yleisemmät asiat ja kysymykset voi viestittää juuri yhteistyöelimen kautta. Isännöinnin keskittämisestä Esa Kankaristo antaa hyvät pisteet. Kun kaikki isännöinti tehdään nyt Vason omalla väellä, kaikki asukkaat ovat samalla viivalla ja remontit tehdään samoilla kriteereillä. Aiemmin iso osa isännöinnistä oli ulkoistettu. Teksti ja kuva: Lassi Lähteenmäki 17

18 Huhtikuun Vaso-kokoukseen osallistui noin 50 vasolaista. Puhetta syntyi energiasta ja kohteiden kunnosta. Energialähteiden kirjo on kasvamassa Korvaako maalämpö öljyn? Ruuvataanko talojen katoille aurinkokennoja? Energia-asiat nousivat vahvasti esille kevään Vaso-kokouksessa. Valtaosa Vason yli sadasta kohteesta lämpiää kaukolämmöllä eli Naantalin voimalaitoksen hukkalämmöllä. Osa vanhimmista kohteista on varustettu öljykattilalla ja Soinisten passiivienergiatalojen vähäinen lisäenergia napataan sähköllä. Maalämpö tekee tuloaan ja se on jo valjastettu energialähteeksi mm. Vason kaksi vuotta sitten valmistuneessa Liedon Metsolassa. Soinisten kohteessa käyttövesi lämpiää kesällä auringon voimalla, kun vesi kierrätetään katon aurinkokeräimien kautta. Kevään Vaso-kokouksessa osallistujat innostuivat pohtimaan tulevaisuuden energiamuotoja Vason kohteissa. Halisten Kappakuja on yli 40 asunnon rivitalokohde ja se hyödyntää nykyisin kaukolämpöä. Kappakujalla asuva Arvo Malmi arveli, että se voisi olla potentiaalinen paikka siirtyä maalämmölle. Katoille voisi lisäksi kiinnittää aurinkokeräimet lämpimän käyttöveden saamiseksi. Naantalin Sinipiianrivissä asuva Päivi Laitinen satsaisi mieluummin sähköä tuottaviin aurinkokennoihin, sillä niiden hinnat ovat laskeneet viime vuosina. Lämmitysöljyn tehoa Laitinen kasvattaisi uusilla öljyn lisäaineilla. Piikkiön Kototuomolassa asuva Kari Laakso innostuu myös maalämmön käytöstä. Laakson mukaan lukuisissa naapuruston rivitaloissa on jo vaihdettu öljylämmitys maalämpöön. Vason toimitusjohtajan Pekka Peltomäen mukaan Moision Waistenrivissä on harkittu öljylämmityksen vaihtamista maalämpöön. Tarkemmat laskelmat valmistuvat kevään aikana. Mikäli Waistenriviin asennetaan maalämpö, saadaan siitä Peltomäen mukaan hyödyllistä kokemusta tulevaisuuden energiaremonttien pohjaksi. Vasossa on haluja jättää öljy historiaan, mutta ihan yksinkertaista se ei ole. Jos öljyn hinta pysyy kauan alhaalla, se pitää pintansa. Maalämpöön siirtyminen on investointina iso ja esimerkiksi huoneistojen lämpöpatterit pitää siinä yhteydessä vaihtaa matalalämpöpattereiksi. Maalämpö on energiamuotona Suomessa uusi ja laitteiden kestosta tai remonteista ei ole vielä paljoakaan kokemuksia. Vason asunnot hyvää D-luokkaa Energia-asiaa käsitteli puheenvuorossaan myös Vason asukkaiden nimeämä valvoja Raimo Kurki. Nykyisin asuintaloilla pitää olla energiatodistus ja sellaiset löytyvät myös kaikista Vason kohteista. Kurjen mukaan Vason asunnot kuuluvat energiankulutuksen mukaan hyvään keskikastiin eli D- luokkaan. Yksikerroksisissa rivitaloissa energiaa kuluu neliötä kohden enemmän, kuin kerrostaloasunnoissa. Vason kiinteistöt ja korjaukset läpi käynyt Kurki toteaa raportissaan, ettei huomautettavaa löydy. Vaso-kokous valitsi yksimielisesti Kurjen jatkamaan tässä tehtävässä tänä vuonna. Käyttöaste lievässä kasvussa Leuto talvi ja edullinen energia pitivät Vason kohteiden kustannukset kurissa. Hallintopäällikkö Teija Lammisen esittämien lukujen mukaan lämmityksen ja sähkön osuudet hoitokuluissa pienenivät viime vuonna. Käyttö- ja huoltokulut sen sijaan kasvoivat vuoden aikana. Vason asuntojen käyttöaste oli viime vuonna 94,6. Se on 0,3 prosenttia parempi luku, kuin vuotta aiemmin. Yhtiön ensimmäinen perusparannustyömaa, Halisten Kreulankartano valmistuu kesällä. Tähän työhön Vaso sai tukea valtiolta. Nyt tällaista kannustinta korjauksiin ei valtion budjetista löydy, harmitteli Pekka Peltomäki. Vason seuraavat uudet kohteet nousevat Piikkiön keskustaan ja Turun Kuninkojalle. Työt molemmissa paikoissa pyritään käynnistämään tämän vuoden aikana. Vason isännöintiväkeä työllistävät Peltomäen mukaan 20-vuotistarkastukset. Tämän vuoden aikana on tarkoitus käydä läpi 25 Vason kiinteistöä. Teksti ja kuva: Lassi Lähteenmäki 18

19 Varsinais-Suomen Asumisoikeus Oy Toimintakertomus ja tilinpäätös

20 Hallituksen puheenjohtaja Henrik Elfving (oik.) ja toimitusjohtaja Pekka Peltomäki ovat tyytyväisiä vuoteen Yhtiön strategiaa päivitettiin, korjaustoimintaan saatiin vauhtia, oma palvelutuotanto lisääntyi ja myös taloudessa onnistuttiin. Asumisoikeus piti asemansa vaikeassa markkinatilanteessa Saimme viime vuonna aikaan monia konkreettisia asioita. Vanhimman kiinteistömme perusparannus käynnistyi. Sitä voidaan sanoa onnistuneeksi harjoituskappaleeksi. Monia asioita on tehty ensimmäistä kertaa jopa valtakunnallisesti. Kohde sai valtakunnallisesti ensimmäisen aso-talon perusparannuslainan. Meillä ensimmäisenä työmaana läpivienti toteutettiin niin, että asukkaat asuivat kodeissaan keittiö- ja kylpyhuoneremonttien ajan. Tuntemuksia herkällä korvalla kuunnellen ja yhdessä oppien siinä onnistuttiin. Työmaa on talven jälkeen siirtynyt asunnoista pihatöihin ja valmistuu aikataulussa ja lähes budjetissaan. Kreulankartanon perusparannuksen lisäksi saatiin käyntiin useampia jaksottaisen kunnossapidon remontteja. Seuraava perusparannuksen laajuinen työmaa käynnistyy ensi kesänä Waistenrivissä. Isojen remonttien rahoituksessa käytetään kohteiden omia korjausvarauksia, Vason vahvaa kassaa ja perusparannuksissa valtion myöntämää lainaa. Korjattujen asuntojen asukkaat osallistuvat myös itse käyttövastikkeiden korotuksen kautta. Siirsimme vuoden vaihteessa kaikki nykyiset kiinteistömme omaan isännöintiin. Ratkaisu oli meille periaatteena merkittävä. Olemmehan vahvasti kilpailutusten kautta hankittujen ostopalvelujen käyttäjä. Omien kiinteistöjen kokonaisvaltainen hallinto kuitenkin haluttiin oman väen hoidettavaksi. Tätä varten palkattu laajentunut henkilökunta ja koko organisaatiomme on ottanut tehtävän hyvin haltuun. Siitä on hyvät merkit jo olemassa. Asuntojen markkinatilanne oli vaikea. Tilanne jatkuu yhä. Siitä huolimatta käyttöasteemme parani hieman, vaihtuvuus pysyi alhaisella tasolla ja vuosi toteutui taloudellisesti suunnitellusti. Kun kansalaisten halu ja kyky tehdä ratkaisuja asuntomarkkinoilla on alhainen, mekin keskitymme nykyisten asukkaidemme palvelemiseen mahdollisimman hyvin. Toivomme, että sellaiseksi koetaan maaliskuussa kasvanut Vasokotien digiyhteyksien parantuminen vanhalla hinnalla eli käyttövastikkeeseen sisältyvänä. Samoin 10 ja 20 vuotta samassa asunnossa asuneiden etuja sekä Vason Vihreään Korttiin sisältyviä etuja viedään eteenpäin. Mittasimme vuoden lopussa asiakkaidemme tyytyväisyyttä. Saimme paljon kehittämisideoita, mutta päähavainto oli, että olemme menneet eteenpäin Vaso-asumisen ja siihen liittyvien palveluketjujen laadun parantamisessa. Mukavaa oli todeta, että Vasoa suosittelevien vastaajin määrä oli lisääntynyt kaksi vuotta sitten tehdystä kyselystä. Vaso haluaa olla myös uusien asuntojen rakennuttaja ja olla mukana asumisen kehittämisessä. Tässä vaiheessa voidaan pitää varmana Piikkiön keskustaan käynnistyvää kerrostaloa. Oletamme, että se tulee palvelemaan ainakin ikääntyviä palvelujen ääreen muuttavia piikkiöläisiä Kaarinassa. Muitakin kysyntää vastaavia uudishankkeita on vireillä. Lausumme suuret kiitokset viime vuoden saavutuksista yhtiön henkilökunnalle ja hallitukselle, asukashallinnossa toimineille, isännöinti- ja kiinteistönhoito-organisaatioiden henkilökunnille ja ennen kaikkea uskollisille asukkaillemme! Henrik Elfving hallituksen puheenjohtaja Pekka Peltomäki toimitusjohtaja 20

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Hanskat tiskiin vai vasara käteen?

Hanskat tiskiin vai vasara käteen? Hanskat tiskiin vai vasara käteen? Mitä suomalaiset ajattelevat kotiensa kunnossapidosta ja korjaamisesta Tiedotustilaisuus 12.4.2011 Tina Wessman, Qualitems Oy Tutkimuksen tarkoitus ja toteutus Tarkoitus:

Lisätiedot

3/2014. Tietoa lukijoista

3/2014. Tietoa lukijoista 3/2014 Tietoa lukijoista Kantri on Maaseudun Tulevaisuuden, Suomen 2. luetuimman päivälehden, kuukausiliite. Se on maaseudulla asuvalle ihmiselle tehty aikakauslehti. Lehti on onnistunut tehtävässään ja

Lisätiedot

Kissaihmisten oma kahvila!

Kissaihmisten oma kahvila! Kissaihmisten oma kahvila! Teksti ja kuvat: Annika Pitkänen Jo ulkopuolelta voi huomata, ettei tamperelainen Purnauskis ole mikä tahansa kahvila. Ikkunalaudalla istuu kissa katselemassa uteliaana ohikulkevia

Lisätiedot

Tariffit 2012 (versio 5.12.2011)

Tariffit 2012 (versio 5.12.2011) Tariffit 2012 (versio 5.12.2011) Tariffien merkitys Indeksitalovertailun perusteella on seuraavan piiraan mukainen: 1. Kaukolämpö Vattenfallin kaukolämmön kulutukseen perustuvat hinnat ovat vuonna 2012

Lisätiedot

Kiteen kaupunki Kesälahden Vuokratalot Oy 1 (6) Asiakastyytyväisyyskysely

Kiteen kaupunki Kesälahden Vuokratalot Oy 1 (6) Asiakastyytyväisyyskysely Kiteen kaupunki Kesälahden Vuokratalot Oy 1 (6) Kiteen Kotitalot Oy ja KOY Kesälahden Vuokratalot asiakastyytyväisyyskysely Yhteenvetoraportti N=124 Julkaistu: 24.4.2014 Vertailuryhmä: Kesälahden Vuokratalojen

Lisätiedot

Asukastyytyväisyyskysely

Asukastyytyväisyyskysely Asukastyytyväisyyskysely toukokuu 2016 305 vastaajaa vuokra-asukkaiden vastausprosentti 31% Halusimme selvittää Mikä on asumisessa tärkeää? Miten hyvin se nykyisessä asumisessa toteutuu? Tyytyväisyyttä

Lisätiedot

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12.1. Liian pieni asunto Fereshten perheessä on äiti ja neljä lasta. Heidän koti on Hervannassa. Koti on liian pieni. Asunnossa on vain kaksi huonetta,

Lisätiedot

Kotien energia. Kotien energia Vesivarastot Norja

Kotien energia. Kotien energia Vesivarastot Norja Esitelmä : Pekka Agge Toimitusjohtaja Aura Energia Oy Tel 02-2350 915 / Mob041 504 7711 Aura Energia Oy Perustettu 2008 toiminta alkanut 2011 alussa. Nyt laajentunut energiakonsultoinnista energiajärjestelmien

Lisätiedot

TOTEUTUSKUVAUS EEMONTTI - REMONTISTA

TOTEUTUSKUVAUS EEMONTTI - REMONTISTA TOTEUTUSKUVAUS EEMONTTI - REMONTISTA Kohdekiinteistö 3: 2000-luvun omakotitalo Kiinteistön lähtötilanne ennen remonttia EEMontti kohdekiinteistö 3 on vuonna 2006 rakennettu kaksikerroksinen omakotitalokiinteistö,

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 9:2015

TILASTOKATSAUS 9:2015 TILASTOKATSAUS 9:2015 13.11.2015 VANTAAN ASUNTOKANTA JA SEN MUUTOKSIA 2004 2014 Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa kaikkiaan 102 455 asuntoa. Niistä runsas 62

Lisätiedot

Apua, tukea ja toimintaa

Apua, tukea ja toimintaa Soita meille numeroon 050 4440 199 tai lähetä sähköpostia osoitteeseen asiakaspalvelu@mereo.fi. Tavataan ja keskustellaan yhdessä tilanteestasi. Teemme sinulle henkilökohtaisen, hyvin vointiasi tukevan

Lisätiedot

Tariffit 2011 (versio 2/29.11.2010)

Tariffit 2011 (versio 2/29.11.2010) Tariffit 2011 (versio 2/29.11.2010) Arvoisat yhteistyökumppanit, Ensi vuoden tariffit ovat nyt selvillä. Tariffien merkitys Indeksitalovertailun perusteella on seuraavan piiraan mukainen: 1. Kaukolämpö

Lisätiedot

Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa

Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa Asukaskyselyn vastausten analysointia NCC Rakennus Oy Yleistä Tehdyn asukaskyselyn tavoitteena oli löytää hyvä ja toimiva ratkaisu remontin

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

hyvin suunniteltuja, rauhallisia ja turvallisia koteja ensisijaisesti yksin asuville ihmisille, jotka tarvitsevat kohtuuhintaista vuokra-asuntoa

hyvin suunniteltuja, rauhallisia ja turvallisia koteja ensisijaisesti yksin asuville ihmisille, jotka tarvitsevat kohtuuhintaista vuokra-asuntoa hyvin suunniteltuja, rauhallisia ja turvallisia koteja ensisijaisesti yksin asuville ihmisille, jotka tarvitsevat kohtuuhintaista vuokra-asuntoa S-Asunnot Oy Toimintaidea: Hyvin suunniteltuja, tehokkaita,

Lisätiedot

VASO HALISISSA JA RÄNTÄMÄESSÄ

VASO HALISISSA JA RÄNTÄMÄESSÄ 1 VASO HALISISSA JA RÄNTÄMÄESSÄ VASOn toimitusjohtaja Pekka Peltomäki työhuoneessaan Kuva: Timo Leinonen Vaso osakeyhtiö, eli Varsinais-Suomen Asumisoikeus Oy:n asumisoikeusasuntoja on paljon Halisten

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030 TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030 Ohjelman lähtökohdat: Asuntopoliittisen ohjelman konkreettisia tavoitteita ovat mm.: Asuntotuotannossa varaudutaan 90 000 asukkaan väestönkasvuun;

Lisätiedot

TOTEUTUSKUVAUS EEMONTTI - REMONTISTA

TOTEUTUSKUVAUS EEMONTTI - REMONTISTA TOTEUTUSKUVAUS EEMONTTI - REMONTISTA Kohdekiinteistö 2: 70-luvun omakotitalo Kiinteistön lähtötilanne ennen remonttia EEMontti kohdekiinteistö 2 on vuonna 1974 rakennettu yksikerroksinen, 139 m², omakotitalokiinteistö,

Lisätiedot

Asumismenot 2013. Tiedotustilaisuus 20.8.2013

Asumismenot 2013. Tiedotustilaisuus 20.8.2013 Asumismenot 2013 Tiedotustilaisuus 20.8.2013 Esityksen rakenne 1. Kotitalouksien asumismenojen mennyt ja tuleva kehitys 2. Verojen merkitys hoitokuluissa, pois lukien pääomakulut 3. Kotitalouksien tyyppiremontit

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Irja Henriksson 2.6.2016 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Lahdessa oli vuoden 2015 lopussa 61 930 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 457 asuntokunnalla. Asuntokuntien keskikoko pienenee jatkuvasti.

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 25.9.2015 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 Lahdessa oli vuoden 2014 lopussa 54 666 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 513 asuntokunnalla.

Lisätiedot

TULLIKATU 7, NAANTALI MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS.

TULLIKATU 7, NAANTALI MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS. TULLIKATU 7, NAANTALI MYYNTIESITE NAANTALI, KERROSTALO 3h+kt+s+ph/khh+wc+vh+las.terassi+v+ak, 84 m, 314 000 Vastaava välittäjä Johanna Willberg MYYNTIPÄÄLLIKKÖ, LKV, PARTNER, KAUPANVAHVISTAJA 040 041 048

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Asumisoikeuden siirtäminen ja huoneiston hallintaoikeuden luovuttaminen. Vesa Puisto Lakimies

Asumisoikeuden siirtäminen ja huoneiston hallintaoikeuden luovuttaminen. Vesa Puisto Lakimies Asumisoikeuden siirtäminen ja huoneiston hallintaoikeuden luovuttaminen Vesa Puisto Lakimies 3.5.2016 Taustaksi Asumisoikeusasuminen on eräänlainen omistus- ja vuokra-asumisen välimuoto Asumisoikeusasumista

Lisätiedot

Uusi, helpompi koti? 55 + Herttoniemi. Vuokrakoti. Abraham Wetterin tie 6

Uusi, helpompi koti? 55 + Herttoniemi. Vuokrakoti. Abraham Wetterin tie 6 Uusi, helpompi koti? Vuokrakoti 55 + Herttoniemi Abraham Wetterin tie 6 Kodista on tullut entistä tärkeämpi paikka, jossa voi levätä ja ladata akkuja ilman taakkaa tekemättömistä remonteista ja pihatöistä.

Lisätiedot

Tilastokatsaus 11:2012

Tilastokatsaus 11:2012 Osuus asuntokannasta, % Tilastokatsaus 11:2012 14.12.2012 Tietopalvelu B14:2012 n asuntokanta 31.12.2011 ja sen muutokset 2000-luvulla Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan lla oli vuoden 2011 lopussa

Lisätiedot

Asenteet uusiksi, keinoja yhteisölliseen asumiseen

Asenteet uusiksi, keinoja yhteisölliseen asumiseen Asenteet uusiksi, keinoja yhteisölliseen asumiseen Taloyhtiön varautuminen asukkaiden ikääntymiseen seminaari, Oulu 23.05.2016 Pasi Orava Pohjois-Suomen paikallisasiamies Suomen Vuokranantajat ry www.vuokranantajat.fi

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Tämä on perusohje sinulle, joka asut vastaanottokeskuksen vuokraamassa asunnossa. Asumiseen liittyviä ohjeita

Tämä on perusohje sinulle, joka asut vastaanottokeskuksen vuokraamassa asunnossa. Asumiseen liittyviä ohjeita Tämä on perusohje sinulle, joka asut vastaanottokeskuksen vuokraamassa asunnossa. Asumiseen liittyviä ohjeita Asuminen vastaanottokeskuksen asunnossa Vastaanottokeskus järjestää sinulle tilapäisen majoituksen

Lisätiedot

Tariffit 2014 (versio 14.11.2013)

Tariffit 2014 (versio 14.11.2013) Tariffit 2014 (versio 14.11.2013) Tariffien merkitys Indeksitalovertailun perusteella on seuraavan piiraan mukainen: 1. Kaukolämpö (2014) Elenian kaukolämmön kulutukseen perustuvat hinnat ovat vuonna 2014

Lisätiedot

YH-Asumisoikeus Länsi Oy Tampereen Tuluskatu Tuluskatu 3, 33580 Tampere

YH-Asumisoikeus Länsi Oy Tampereen Tuluskatu Tuluskatu 3, 33580 Tampere Y-Asumisoikeus Länsi Oy Tampereen Tuluskatu Tuluskatu 3, 33580 Tampere Y-AUMIOIU LÄNI OY TAMPRN TULUATU Linnainmaalla asut palvelujen vieressä, mutta luonnon helmassa! Luhtilalo errostalo Linnainmaa on

Lisätiedot

Lucia-päivä 13.12.2013

Lucia-päivä 13.12.2013 Lucia-päivä 13.12.2013 Perjantai 13.12.2013 oli tapahtumarikas päivä: oli Lucia-päivä! Päivä alkoi klo 8.15 juhlasalissa, kun Luciat esiintyivät EKOn väen ja joulupuuroon kutsuttujen vieraiden edessä.

Lisätiedot

VÄLJÄNTIE 370, LIETO MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS.

VÄLJÄNTIE 370, LIETO MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS. VÄLJÄNTIE 370, LIETO MYYNTIESITE LIETO, OMAKOTITALO 2 4h+k+tkh+khh+kph/wc+erill.wc+s+terassi, 180 m, 295 000 Vastaava välittäjä Karoliina Siikarla KIINTEISTÖNVÄLITTÄJÄ LKV, KiAT, PARTNER 040 571 4250 karoliina@bolkv.fi

Lisätiedot

Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä. Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos reetta.mietola@helsinki.

Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä. Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos reetta.mietola@helsinki. Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos reetta.mietola@helsinki.fi Kehitysvammaisten asumista koskeva selvitystyö (2011-2012,

Lisätiedot

Tietoja yrityksestä. Keskeisiä tunnuslukuja

Tietoja yrityksestä. Keskeisiä tunnuslukuja 85 LOMAKE Päivämäärä Nimi ja osoite: Kestävän kehityksen ohjelma 31.1.2010 Tietoja yrityksestä Vuokrataloyhtiö Oy Kiinteistökatu 10 A, 00000 ASUNTOLA erk ki KESTÄVÄN KEHITYKSEN OHJELMA JAYMPÄRISTÖOHJELMA

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 2/2015

Asuntotuotantokysely 2/2015 Asuntotuotantokysely 2/2015 Sami Pakarinen Kesäkuu 2015 1 (2) Kesäkuun 2015 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti

Lisätiedot

Energiatehokkuuden parantaminen taloyhtiöissä

Energiatehokkuuden parantaminen taloyhtiöissä Energiatehokkuuden parantaminen taloyhtiöissä Energiaekspertin peruskurssi osa 1: lämpö & vesi 17.03.2014, Tampere DI Petri Pylsy Ekspertti ei kuitenkaan koske säätöihin, sen tekee aina kiinteistönhoitaja

Lisätiedot

SURF IDEA BOOK 2013. www.surfaces.fi YOUR IDEA. OUR SURFACES.

SURF IDEA BOOK 2013. www.surfaces.fi YOUR IDEA. OUR SURFACES. SURF IDEA BOOK 2013 Arkkitehti: Ota yhteyttä saat 15 itunes App Store -lahjakortin käytettäväksi iphone ja ipad -applikaatioihin! Linkki sisällä 1 2 Vapaus keskittyä arkkitehtuurin suunnitteluun Puucomp

Lisätiedot

Koti Koskelassa kaikki on lähellä

Koti Koskelassa kaikki on lähellä Koti Koskelassa kaikki on lähellä Rakennamme uusia koteja valmiille asuinalueelle Emäpuuntielle Koskelaan, jossa kadut, puistot ja palvelut ovat jo rakennettu ja asuinympäristö on viihtyisä. Yliopistoon,

Lisätiedot

Asunto Oy Pikku-Heikki

Asunto Oy Pikku-Heikki Asunto Oy Pikku-Heikki Asunto Oy Dosentinranta Piispanpelto xx 20540 Turku As Oy Turun Pikku-Heikki Iso-Heikkiläntie 5 A 20200 Turku Pikku-Heikissä asut turvallisesti palvelujen naapurissa As Oy Pikku-Heikki

Lisätiedot

Säästöpankin Säästämisbarometri 2013. HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00

Säästöpankin Säästämisbarometri 2013. HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00 Säästöpankin Säästämisbarometri 2013 HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00 Säästöpankit osa suomalaista yhteiskuntaa jo 191 vuotta Suomen vanhin pankkiryhmä. Ensimmäinen Säästöpankki perustettiin

Lisätiedot

Miksi lähtisin vaihtoon? Miksi en lähtisi vaihtoon?

Miksi lähtisin vaihtoon? Miksi en lähtisi vaihtoon? Miksi en lähtisi vaihtoon? Kysely Bastian Fähnrich Kansainvälisyys- ja kulttuurisihteeri 2008: N = 35 opiskelijaa (Oulainen) 2007: N = 66 opiskelijaa (Oulainen) + 29 (Oulu) yhteensä = 95 - uusia kokemuksia

Lisätiedot

OPAS JÄRKEVÄÄN VEDEN KÄYTTÖÖN

OPAS JÄRKEVÄÄN VEDEN KÄYTTÖÖN 1 7 6 7 2 3 4 5 Kun tiedät mitä kulutat, tiedät mitä voit säästää OPAS JÄRKEVÄÄN VEDEN KÄYTTÖÖN Suomalainen käyttää vettä keskimäärin 160 litraa vuorokaudessa. Tällä kulutuksella vesimaksun pitäisi olla

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Kotaniementie 7 as 3 Kaunisharju, 40800 Vaajakoski

Kotaniementie 7 as 3 Kaunisharju, 40800 Vaajakoski Kotaniementie 7 as 3 Kaunisharju, 1 Nyt ennakkomarkkinoinnissa upea rivitalo järven rannalla! As Oy Kotaranta rakennetaan omalle tontille Leppäveden rantaan. Yhtiö on vapaarahoitteinen ja käsittää yhden

Lisätiedot

Pirkanmaalaisten pientalojen lämmitysenergian kulutus

Pirkanmaalaisten pientalojen lämmitysenergian kulutus Pirkanmaalaisten pientalojen lämmitysenergian kulutus Jari Lehtinen Lämpövinkki Oy 18.6.2012 Johdanto Kädessäsi on tiivistelmä Lämpövinkin tekemästä tutkimuksesta Pirkanmaalaisten pientalojen lämmitysenergian

Lisätiedot

SATON ASUNTOJEN VUOKRAUSTILANNE PARANTUNUT JA OMISTUSASUNTOJEN KYSYNTÄ EDELLEEN KORKEA

SATON ASUNTOJEN VUOKRAUSTILANNE PARANTUNUT JA OMISTUSASUNTOJEN KYSYNTÄ EDELLEEN KORKEA 1 (5) SATON ASUNTOJEN VUOKRAUSTILANNE PARANTUNUT JA OMISTUSASUNTOJEN KYSYNTÄ EDELLEEN KORKEA OSAVUOSIKATSAUS 1.1.- 30.9.2006 SATO-konsernin liikevaihto oli 214,0 miljoonaa euroa (213,4 M, 1.1.- 30.9.2005).

Lisätiedot

TURKU YHTEISÖLLISTÄ ASUMISTA JYRKKÄLÄN ALUEELLE MONIKKO -HANKE

TURKU YHTEISÖLLISTÄ ASUMISTA JYRKKÄLÄN ALUEELLE MONIKKO -HANKE TURKU YHTEISÖLLISTÄ ASUMISTA JYRKKÄLÄN ALUEELLE MONIKKO -HANKE TA P I O K A N G A S A H O 2 6. 1 0. 2 0 11 L Ä H TÖ KO H DAT S U UNNIT TE LUA LU E Lähdin suunnittelussa liikkeelle tutkimalla pääkaupunkiseudulla

Lisätiedot

VERKKOTIE 23, KAARINA MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS.

VERKKOTIE 23, KAARINA MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS. VERKKOTIE 23, KAARINA MYYNTIESITE KAARINA, RIVITALO 2 5h+k+kph+s+vh+2erill.wc+2v+lasitettu patio, 103 m, 207 000 Vastaava välittäjä Kaarina Nikkanen MYYNTINEUVOTTELIJA, KiAT, PARTNER 040 053 2642 kaarina@bolkv.fi

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030. Pekka Hinkkanen 20.4.2010

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030. Pekka Hinkkanen 20.4.2010 TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030 Pekka Hinkkanen 20.4.2010 Ohjelman lähtökohdat: Asuntopoliittisen ohjelman konkreettisia tavoitteita ovat mm.: Asuntotuotannossa varaudutaan 91 000

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

Korjausrakentamiselle määräykset

Korjausrakentamiselle määräykset KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSET TALOYHTIÖN MITÄ, MITEN JA MILLOIN Korjausrakentamiselle määräykset Energiatehokas korjaaminen on osa kiinteistön normaalia korjausrakentamista ja kiinteistön kunnossapitoa

Lisätiedot

Vuokra-asunto Lauttasaaressa: Lahnaruohontie 6 C 28

Vuokra-asunto Lauttasaaressa: Lahnaruohontie 6 C 28 Vuokra-asunto Lauttasaaressa: Lahnaruohontie 6 C 28 Vuokrauskohde sijaitsee ensimmäisessä kerroksen huoneistossa, ja kuvassa sen ikkuna on vasemmanpuoleinen ensimmäisenä oikealla olevasta eteläpäädyn parvekkeen

Lisätiedot

Vesihuoltomme on hyvin hoidettu

Vesihuoltomme on hyvin hoidettu Vesihuoltomme on hyvin hoidettu Asukkaan päivässä käyttämä 150 litraa vesijohtovettä maksaa jätevesimaksuineen vain 40 50 senttiä. Samalla rahalla ei saa puolta litraa pullovettä. Yhteistyö varmistaa tulevaisuudessakin

Lisätiedot

LINNANKATU 34, TURKU MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS.

LINNANKATU 34, TURKU MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS. LINNANKATU 34, TURKU MYYNTIESITE TURKU, KERROSTALO 2 4h+k+vh+kh+kph+s+erill.wc+las.p., 182 m, 719 000 Vastaava välittäjä Kaarina Nikkanen MYYNTINEUVOTTELIJA, KiAT, PARTNER 040 053 2642 kaarina@bolkv.fi

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys tunnukset 02/2012

Yhteiskunnallinen yritys tunnukset 02/2012 Yhteiskunnallinen yritys tunnukset 02/2012 Suomalaisen Työn Liitto ry myönsi 11:lle yritykselle oikeuden käyttää yhteiskunnallinen yritys -nimikettä. Suomen Setlementtiliiton omistamat yritykset olivat

Lisätiedot

Koti aitiopaikalta Knuutilankankaalta

Koti aitiopaikalta Knuutilankankaalta Koti aitiopaikalta Knuutilankankaalta Rakennamme uusia koteja valmiille asuinalueelle Syväkiventielle Knuutilankankaalle, jossa kadut, puistot ja palvelut ovat jo rakennettu ja asuinympäristö on viihtyisä.

Lisätiedot

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin!

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! 30.1.2015 Kankaanpään kehitysvammaisten ryhmäkodin harjannostajaiset Hyvä juhlaväki, On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! Tämä hanke on tärkeä monessakin

Lisätiedot

Ranska, Chamonix TAMMIKUU

Ranska, Chamonix TAMMIKUU Ranska, Chamonix TAMMIKUU Tulin Ranskaan 2.1.2013 Riitan & Katjan kanssa. Oltiin hotelilla, joskus 9 jälkeen illalla. Sain oman huoneen ja näytettiin pikaisesti missä on suihkut ja vessat. Ensimmäisenä

Lisätiedot

Tilastokatsaus 15:2014

Tilastokatsaus 15:2014 19.12.2014 Tietopalvelu B18:2014 n asuntokanta 31.12.2013 Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan lla oli vuoden 2013 lopussa kaikkiaan 100 600 asuntoa. Niistä vajaa 62 prosenttia (62 175) oli kerrostaloissa,

Lisätiedot

15 % OMARAHOITUSOSUUDELLA TURVALLINEN JA PYSYVÄ KÄYTTÖOIKEUS

15 % OMARAHOITUSOSUUDELLA TURVALLINEN JA PYSYVÄ KÄYTTÖOIKEUS ASUMISOIKEUSASUNNOT MITÄ ASUMISOIKEUS ON? Asumisoikeus on asuntojen hallintamuoto, joka ei ole omistamista eikä vuokraamista. Asukas maksaa osan asunnon hankintahinnasta (=asumisoikeusmaksu) sekä käyttövastiketta

Lisätiedot

Näytesivut. 100 ja 1 kysymystä putkiremontista

Näytesivut. 100 ja 1 kysymystä putkiremontista 18 Asuminen on Suomessa kallista. Asunto-osakkeen ostaminen on monelle elämän suurin yksittäinen hankinta, ja oma koti on jokaiselle hyvin tärkeä. Lisäksi taloyhtiön korjaushankkeet ovat kalliita, erityisesti

Lisätiedot

Huomioitavaa...4 Tarvittavat materiaalit...5 Seinäelementtien kokoaminen...6 Rungon kokoaminen...8 Viimeistelytyöt...10 Kompostointi voi alkaa!...

Huomioitavaa...4 Tarvittavat materiaalit...5 Seinäelementtien kokoaminen...6 Rungon kokoaminen...8 Viimeistelytyöt...10 Kompostointi voi alkaa!... Tammikuu 2015 Huomioitavaa...4 Tarvittavat materiaalit......5 Seinäelementtien kokoaminen...6 Rungon kokoaminen...8 Viimeistelytyöt...10 Kompostointi voi alkaa!...11 2 Onneksi olkoon, olet päättänyt aloittaa

Lisätiedot

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Ilari Rautanen

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Ilari Rautanen Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Ilari Rautanen 7.10.2015 Lauri Penttinen 2 Miksi energiaa kannattaa säästää? Energia yhä kalliimpaa ja ympäristövaikutuksia täytyy vähentää

Lisätiedot

Julkisivun energiakorjaus. JSY Kevätkokous 8.5.2012 Stina Linne

Julkisivun energiakorjaus. JSY Kevätkokous 8.5.2012 Stina Linne Julkisivun energiakorjaus JSY Kevätkokous 8.5.2012 Stina Linne Esityksen sisältö Korjausrakentamisen osuus energiansäästötalkoissa Rakennusten lämpöenergian kulutus Julkisivun energiakorjaukset Korjausten

Lisätiedot

Asumismenot 2012. Tiedotustilaisuus 12.6.2012

Asumismenot 2012. Tiedotustilaisuus 12.6.2012 Asumismenot 2012 Tiedotustilaisuus 12.6.2012 Tutkimuskysymys Mitä asuminen maksaa eri kotitalouksille, eri asumismuodoissa ja eri kaupungeissa nyt ja viiden vuoden päästä? Yhteenveto Keskimääräinen asumismenojen

Lisätiedot

VIILEÄMPI KOTI ON MUKAVAMPI Hanki kaukojäähdytys taloyhtiöösi

VIILEÄMPI KOTI ON MUKAVAMPI Hanki kaukojäähdytys taloyhtiöösi VIILEÄMPI KOTI ON MUKAVAMPI Hanki kaukojäähdytys taloyhtiöösi KODISTA MUKAVAMPI JA TERVEELLISEMPI JÄÄHDYTYKSELLÄ ASUINMUKAVUUTTA JA PAREMPIA YÖUNIA Toimistot ja ostoskeskukset pysyvät jäähdytyksen avulla

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko

Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko Marjo Virkkunen palvelutalon johtaja Onnellinen elämä syntyy välittämisestä ja kuuntelemisesta. Yhdessä olemisesta ja tekemisestä Alkoi Vire Koti

Lisätiedot

Asumisen näkymiä Helsingin seudulla. ARY-seminaari 9.12.2008 Osmo Soininvaara

Asumisen näkymiä Helsingin seudulla. ARY-seminaari 9.12.2008 Osmo Soininvaara Asumisen näkymiä Helsingin seudulla ARY-seminaari 9.12.2008 Osmo Soininvaara Oikeisiin paikkoihin vai haluttuihin Missä ihmiset halauvat asua? Missä heidän pitäisi haluta? Onko ristiriitaa suunnittelijoiden

Lisätiedot

Omatoiminen varautuminen 2014 (%)

Omatoiminen varautuminen 2014 (%) Väestön omatoiminen varautuminen on yleistynyt ja kehittynyt myönteisesti Omatoimisen varautumisen velvollisuuksia on jokaisella ihmisillä ja taloyhtiöillä. Pelastuslain velvoitteiden tavoitteena on, että

Lisätiedot

Rivitalokaksio. Hattula, Parola, Kuusitie 5C 2h, k, psh, s, 62,5m². Rakennusvuosi

Rivitalokaksio. Hattula, Parola, Kuusitie 5C 2h, k, psh, s, 62,5m². Rakennusvuosi Rivitalokaksio Hattula, Parola, Kuusitie 5C 2h, k, psh, s, 62,5m² Rakennusvuosi Myyntihinta 115000 Velaton hinta 115 000 Kaunis ja tunnelmallinen rivitalokaksio hyvinhoidetussa taloyhtiössä! Tilava ja

Lisätiedot

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen?

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen? 5. Vastaa kysymyksiin (kpl1) Onko sinulla sisaruksia? Asuuko sinun perhe kaukana? Asutko sinä keskustan lähellä? Mitä sinä teet viikonloppuna? Oletko sinä viikonloppuna Lahdessa? Käytkö sinä usein ystävän

Lisätiedot

Kompostorit. biolan.fi

Kompostorit. biolan.fi Kompostorit biolan.fi Kompostointi on ekoteko Kompostointi on luonnollinen tapa palauttaa eloperäinen, maatuva jäte takaisin luonnon kiertokulkuun. Kompostin ravinteet virkistävät maan pieneliötoimintaa

Lisätiedot

TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA. Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016

TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA. Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016 TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016 1 MIKSI TÄMÄ TUTKIMUS? Kuudes iareena ja neljäs julkistettu tutkimus Tutkimuksen teemana

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 2/2016

Asuntotuotantokysely 2/2016 Asuntotuotantokysely 2/2016 Sami Pakarinen Kesäkuu 2016 1 (2) Kesäkuun 2016 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti

Lisätiedot

Kunnat ja valtio vuokra-asumisen mahdollistajina Helsingin malli

Kunnat ja valtio vuokra-asumisen mahdollistajina Helsingin malli Kunnat ja valtio vuokra-asumisen mahdollistajina Helsingin malli 00.0.2008 Esitelmän pitäjän nimi Tanja Sippola-Alho, kaupunginsihteeri Tallinna 2.4.2014 Rakentamisen määrä Suomessa 2 Helsingin asuntokanta

Lisätiedot

Mestariasunnot 2 / 2013. Jarkko Kankkunen

Mestariasunnot 2 / 2013. Jarkko Kankkunen Mestariasunnot 2 / 2013 Jarkko Kankkunen Mestariasunnot konserni.... Järvenpään Mestariasunnot Oy Kiinteistö Oy Järvenpään Tilat Levysepänkatu 13 kiinteistö JMA:n 65,30 %, JL Kiinteistötaito 17,15 %, Caves

Lisätiedot

Asumisoikeusasuntojen markkinatilanne ja käyttövastikkeet 2013 2014

Asumisoikeusasuntojen markkinatilanne ja käyttövastikkeet 2013 2014 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola 0400 996 067 Selvitys 4/2014 Asumisoikeusasuntojen markkinatilanne ja käyttövastikkeet 2013 2014 31.10.2014 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA kerää ja analysoi

Lisätiedot

11. 1. Olemassaoloverbit ja Jonkun esineen (ei eläin tai ihminen) olemassaolosta tai sijainnista puhuttaessa käytetään

11. 1. Olemassaoloverbit ja Jonkun esineen (ei eläin tai ihminen) olemassaolosta tai sijainnista puhuttaessa käytetään 13 Luku 11 Kielioppia 11. 1. Olemassaoloverbit ja Jonkun esineen (ei eläin tai ihminen) olemassaolosta tai sijainnista puhuttaessa käytetään verbiä sanakirjamuoto ;. 1. (Jossain tilassa) on kukkia. 2.

Lisätiedot

Mauri Niemelä. Mauri Niemelä, Pohjois-Suomen Kiinteistö yhdistys ry.

Mauri Niemelä. Mauri Niemelä, Pohjois-Suomen Kiinteistö yhdistys ry. Mauri Niemelä Isännöitsijä vuodesta 1981 Vuoden isännöitsijä 2011, Isännöintiliitto ry Oulun Isännöitsijätoimisto Oy, yrittäjä, isännöitsijä, toimitusjohtaja, AIT Pohjois-Suomen Kiinteistöyhdistys ry I-

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi.

Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi. 2007 Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi. Nyt on hyvä muistella mennyttä kesää ja sen tapahtumia.

Lisätiedot

Asunto Oy Vantaan Sananjalantie 2. Rauhallinen ja tilava koti Simonkylässä.

Asunto Oy Vantaan Sananjalantie 2. Rauhallinen ja tilava koti Simonkylässä. Rauhallinen ja tilava koti Simonkylässä. Asunto Oy Vantaan Sananjalantie 2 Helsinki-Vantaa lentokenttä Koivukylänväylä Koivukylä Asunto Oy Vantaan Sananjalantie 2 rakennetaan Simonkylän alueelle Vantaalle

Lisätiedot

ASUMISPAKKI- koulutus Asukasdemokratia ja järjestysmääräykset

ASUMISPAKKI- koulutus Asukasdemokratia ja järjestysmääräykset ASUMISPAKKI- koulutus Asukasdemokratia ja järjestysmääräykset 1 Asukasdemokratia Laki yhteishallinnosta vuokrataloissa 16.7.1990/649 eli Yhteishallintolaki : Laki antaa vuokralaisille oikeuden ottaa osaa

Lisätiedot

YH-Asumisoikeus Länsi Oy Jannentie 3 33480 Ylöjärvi

YH-Asumisoikeus Länsi Oy Jannentie 3 33480 Ylöjärvi YH-Asumisoikeus Länsi Oy Jannentie 3 33480 Ylöjärvi YH-AUMIOIU LÄNI OY JANNNTI 3, YLÖJÄRVI dullista asumista Ylöjärven keskustassa! Asemapiirros odikas ja vehreä Ylöjärvi on monelle toiveiden asuinpaikka.

Lisätiedot

Energiatehokas koti - seminaari 25.3.2010

Energiatehokas koti - seminaari 25.3.2010 Energiatehokas koti - seminaari 25.3.2010 Kokemuksia ja kulutustietoja matalaenergia- ja passiivitaloista Pekka Haikonen 1 EU:n energiatehokkuusstrategia 2 Rakentamisen määräykset 3 4 Kokemuksia matalaenergiarakentamisesta

Lisätiedot

Senioritalon. juniori. Mervi 57 vuotta

Senioritalon. juniori. Mervi 57 vuotta Senioritalon juniori Mervi 57 vuotta Muutto pienempään kerrostalo - asuntoon vuokralle tuli ajan- kohtaiseksi lasten poismuuton jälkeen. Samalla toteutin haaveeni siirtolapuutarhamökin hankinnasta. Vuokrakoti

Lisätiedot

Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus

Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus 7.3.2011 17.4.2011 Joni Kärki ja Mikko Lehtola Matka alkoi Oulaisten rautatieasemalta sunnuntaina 16.3. Juna oli yöjuna, ja sen oli tarkoitus lähteä matkaan

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 3/2015

Asuntotuotantokysely 3/2015 Asuntotuotantokysely 3/2015 Sami Pakarinen Lokakuu 2015 1 (2) Lokakuun 2015 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti

Lisätiedot

Viremittari osana Innokkaan kasvutarinaa Sonja Heiskanen, Henry Foorumi 9.11.2010, Hotel Crowne Plaza

Viremittari osana Innokkaan kasvutarinaa Sonja Heiskanen, Henry Foorumi 9.11.2010, Hotel Crowne Plaza Viremittari osana Innokkaan kasvutarinaa Sonja Heiskanen, Henry Foorumi 9.11.2010, Hotel Crowne Plaza Medical- brändien taustalla vuodesta 1994 Innokas Medical Oy 20 000 Perustettu Oulussa vuonna 1994

Lisätiedot

SATO OYJ 1 (6) Tiedote 11.8.2006 OSAVUOSIKATSAUS 1.1.- 30.6.2006 SATOLLA HYVÄ TULOS

SATO OYJ 1 (6) Tiedote 11.8.2006 OSAVUOSIKATSAUS 1.1.- 30.6.2006 SATOLLA HYVÄ TULOS 1 (6) SATO OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.- 30.6.2006 SATOLLA HYVÄ TULOS SATO-konsernin liikevaihto oli 134,0 miljoonaa euroa (149,1 M, 2005). Katsauskauden tulos ennen satunnaisia eriä ja veroja oli 21,7 (22,6)

Lisätiedot

Laki. HE 274/1998 vp. EV 306/1998 vp -

Laki. HE 274/1998 vp. EV 306/1998 vp - EV 306/1998 vp - HE 274/1998 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi aravalain, vuokra-asuntolainojen korkotuesta annetun lain ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta

Lisätiedot

3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala

3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala 3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala Esityksen sisältö 1. Energiansäästö, energiatehokkuus ja asuminen 2. Vinkkejä

Lisätiedot

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kummikirje 1-2016 3.5. 2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Olen uusi Venäjän alueen kummityön kordinaattori Ammi Kallio. Tämä on ensimmäinen kummikirje, jonka kirjoitan teille alueelta.

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 1/2016

Asuntotuotantokysely 1/2016 Asuntotuotantokysely 1/2016 Sami Pakarinen Helmikuu 2016 1 (2) Helmikuun 2016 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmasti

Lisätiedot

SAIRASHUONEENKATU 11, TURKU MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS.

SAIRASHUONEENKATU 11, TURKU MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS. SAIRASHUONEENKATU 11, TURKU MYYNTIESITE TURKU, KERROSTALO 2 3h+k+kph+las.p, 62 m, 161 000 Vastaava välittäjä Maija Maunula Asuntomyyjä, KiAT, Partner 044 252 9733 maija@bolkv.fi Osta mitä rakastat. Näyttävän

Lisätiedot

MITEN KORJATA VANHAA PURKAMISEN SIJASTA???

MITEN KORJATA VANHAA PURKAMISEN SIJASTA??? MITEN KORJATA VANHAA PURKAMISEN SIJASTA??? Lähde:http://www.ruukki.com/www/corporate.nsf/Documents/92D7D182 B29B5FFFC22576C800378C8B?OpenDocument&lang=2 Rautaruukin tulo Raaheen 60-luvun alussa synnytti

Lisätiedot

Turkin pitkät lomat talvella 2015-2016

Turkin pitkät lomat talvella 2015-2016 Turkin pitkät lomat talvella 2015-2016 Turkin etelärannikon leuto talvi sopii hyvin talvehtimiseen! Kaikki pitkät lomat räätälöidään aina yksilöllisesti matkustajan toiveiden mukaan. Matkan keston, matka-ajankohdan,

Lisätiedot