Toimintakertomus ja tilinpäätös 2015

Transkriptio

1 Toimintakertomus ja tilinpäätös 2015

2 Mannerheimin Lastensuojeluliiton Lapin piirin piiritoimisto ja Perhetoimintakeskus Pirkkakatu 2, Rovaniemi p sp: Toiminnanjohtaja Perhepalvelupäällikkö Mervi Kestilä Tiia Nyman p p Koulutuskoordinaattori Lastenhoitovälitys Sari Törmänen p (klo 8-13) p Kannen kuva: Sanna Hiltunen 2

3 SISÄLTÖ MANNERHEIMIN LASTENSUOJELULIITON LAPIN PIIRI ry:n TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2015 sivu 1 MLL:n TOIMINNAN YDINALUEET JA ROOLI MUUTTUVASSA TOIMINTAYMPÄRISTÖSSÄ 5 2 LASTEN JA LAPSIPERHEIDEN HYVINVOINNIN JA ELINOLOJEN EDISTÄMINEN Vaikuttaminen Kotimaiset verkostot 8 3 KANSALAISTOIMINNAN TUKI JA JÄRJESTÖTYÖ Vapaaehtoistyön tuki Jäsenistö Perhekeskustoiminta 11 4 PERHEPALVELUT Lastenhoitotoiminta Ammatilliset perhepalvelut Perhetoimintakeskus Lapsi- ja perhetoimintaa Rovaniemellä 14 5 NUORISOTYÖ Tukioppilastoiminta Mediakasvatus Nuorten mukaan ja Nuorten mukaan 2 hankkeet Lasten ja nuorten puhelin ja netti 19 6 KEHITTÄMIS- JA KOKEILUHANKKEET Vahvuutta vanhemmuuteen -hanke ja Mentalisaatioperustainen vanhempainryhmätoiminta Paikka auki -avustusohjelma Koko Suomi leikkii Lapin järjestörakenne ja Oppilaitosyhteistyöhanke 21 7 HALLINTO JA TALOUS Piirihallitus Henkilöstö ja toimitilat 23 TILINPÄÄTÖS JA TILINTARKASTAJIEN LAUSUNTO 3

4 KUNTA VÄKILUKU MLL:n JÄSENMÄÄRÄ ENONTEKIÖ (-3) 3,55 INARI Inarin + Ivalon yhd (0)+ 306 (0) 5,83 KEMI (+18) 0,68 KEMIJÄRVI (+8) 1,61 KEMINMAA (+3) 0,98 KITTILÄ (+15) 8,64 KOLARI (+7) 5,12 MUONIO (+16) 16,37 PELKOSENNIEMI (+1) 2,62 PELLO (+10) 2,29 POSIO (-12) 2,01 RANUA (+8) 2,26 ROVANIEMI PTY + Roi yhd (-18) (+3) 0,66 SAVUKOSKI (+3) 6,13 SIMO (+15) 6,06 SODANKYLÄ (+19) 2,45 TERVOLA (+18) 8,04 TORNIO (-15) 1,76 UTSJOKI (-8) 4,89 YLITORNIO (-2) 2,17 LAPPI (-900) (+91) uinuvissa yhdistyksissä 155 jäsentä % 2,25 MLL:n valtakunnallinen jäsenmäärä suhteessa Suomen asukaslukuun on 1,62 %. Lähteet: Lapin liitto: kartta ja väestötilasto, MLL jäsentilasto

5 1 MLL:N TOIMINNAN YDINALUEET JA ROOLI MUUTTUVASSA TOIMINTAYMPÄRISTÖSSÄ Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL) on avoin kansalaisjärjestö, joka edistää lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia. Työn perustana ovat liiton perustamisjulistus ja säännöt, MLL:n Suunta 2024 ja YK:n lapsen oikeuksien sopimus. MLL:n arvot ovat lapsen ja lapsuuden arvostus, yhteisvastuu, inhimillisyys ja yhdenvertaisuus. Arvoja täydentävät periaatteet ovat avoimuus, ilo, kumppanuus, osallisuus ja arjen arvostus. MLL on lasten, nuorten ja perheiden arjen asiantuntija, luotettava ja ketterä kumppani, vapaaehtoistyön toteuttaja ja innovatiivinen kehittäjä sekä vahva vaikuttaja. MLL tarjoaa innostavan osallistumisympäristön vapaaehtoistoiminnalle lasten, nuorten ja perheiden kanssa. Lappi on erittäin harvaan asuttua aluetta. Keskimääräinen väestötiheys on vain kaksi asukasta neliökilometriä kohti (koko maa 18 as). Lapissa on selkeitä väestökeskittymiä. Suurimmat ovat Rovaniemen ja Kemi Tornion kaupunkiseudut, joissa asuu kaksi kolmasosaa alueen väestöstä. Väestö ja palvelut keskittyvät entistä selvemmin kuntakeskuksiin sekä monilta osin seutukunta- ja aluekeskuksiin. Hyvinvointipalvelujen saavutettavuusongelmat kasvavat entisestään vähenevän väestön alueilla ja eri alueilla asuvien ihmisten eriarvoisuus palvelujen saavutettavuuden suhteen kasvaa. Lapin maakunnassa on 21 kuntaa, joiden alueella on yli 300 elinvoimaista kylää. Asukkaita alueella oli vuoden 2015 lopulla (ennakkotieto ), joka on 3,3 % koko Suomen väkiluvusta. Vähennystä vuoteen 2014 oli 900 asukasta. Suomen n saamelaisesta n asuu Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kunnissa sekä Sodankylän kunnan pohjoisosassa. Lapissa syntyi 1609 vauvaa vuonna Lapin väestöstä vuotiaita oli Vuonna 2014 lapsiperheitä oli , joista yksinhuoltajaperheitä 26,04 % (koko maa 24,7 %). Lapsia, joista tehtiin lastensuojeluilmoitus vuonna 2014, oli koko maassa 5,9 % ja Lapissa 5,6 % suhteutettuna väestön 0 17-vuotiaisiin. Lapin maakunta muodostuu hyvin erilaisista seutukunnista, joilla kullakin on omat vahvuutensa ja mahdollisuutensa. Elinkeinoelämän myönteinen kehitys on heijastunut väestökehitykseen Rovaniemellä, Tunturi-Lapissa ja Pohjois- Lapissa. Kohtuullisesti ovat menestyneet myös Kemi- Tornio teollisuuskeskuksena ja Tunturi-Lappi matkailusektorinsa ja siihen liittyvän rakentamisen ansiosta. Ongelmallisempia seutukuntia ovat Itä-Lappi, Pohjois-Lappi ja Torniolaakso, joissa väestön ikääntyminen ja muuttotappiot verottavat erityisesti työikäisen väestön määrää. 5 Lapin elinkeinoelämän näkymät tukevat eri toimialojen positiivista kehitystä lähimmän vuoden aikana. Erityisesti kuljetus, kauppa ja matkailu jatkavat kasvuaan. Pkyrityksissä on myönteiset näkymät. Kaivos- ja energiasektori kasvavat pitemmällä aikavälillä. Myös luonnonvaraalalla on kasvumahdollisuuksia. Matkailun investoinneille puolestaan odotetaan sopivaa ajankohtaa. Lapin kipupisteinä ovat lentoliikenteen saavutettavuus ja hinta sekä kuntien taloustilanne. Työttömien määrä Lapissa oli joulukuussa 2015 sama kuin vuotta aiemmin. Nuorten työttömyys väheni vuoden takaisesta. Työttömyydet ovat pitkittyneet, mutta vähemmän kuin koko maassa. Lapissa oli joulukuun 2015 lopussa työtöntä työnhakijaa ja työttömien osuus työvoimasta 17,2 % (koko maa 14,4 %). Nuoria, alle 25-vuotiaita työttömiä oli Lapissa Vuositasolla nuorten työttömyyden aleneva kehitys kuitenkin jatkui ja nuoria työttömiä oli lähes 60 (-3 %) vähemmän kuin edellisen vuoden joulukuussa. Muuttoliikkeen myötä perheiden luonnolliset verkostot ovat ohentuneet ja perheiden kokema yksinäisyys on lisääntynyt. Yksinäisyys kuormittaa perheitä, ja on lasten kehityksen riskitekijä. Hyvinvoinnin eriytymiskehitys näkyy lasten ja nuorten keskuudessa. Kasvava joukko lapsia ja nuoria voi huonosti. Terveys- ja hyvinvointierot muodostuvat merkittävältä osin jo lapsuus- ja nuoruusiässä. Lapissa lasten pienituloisuusaste on pysytellyt suurempaa kuin Suomessa keskimäärin. Valtakunnallisesti pienituloisuusaste on noin 15 %, kun Lapissa asteluku on noin 20 %.

6 Lasten pienituloisuudella on tutkimusten mukaan välillisesti vaikutusta eniten lasten sosiaalisiin suhteisiin. Pienituloiset lapset kokevat usein ulkopuolisuutta ja kiusatuksi tulemista. Hyvinvoinnin eriytyminen on suuri yhteiskunnallinen haaste. Sosioekonomiset terveys- ja hyvinvointierot ja alueelliset erot ovat jo huomattavia ja eriytymiskehitys näkyy lasten, nuorten ja perheiden arjessa. Talouden epävarma kehitys vaikuttaa valtion ja kuntien toimintaan. Julkisiin palveluihin ja sosiaaliturvaan kohdistuu leikkauspaineita. Taantuman aikana päätöksentekoa ohjaavat lyhytnäköiset leikkaustavoitteet. Leikkaukset vaikuttavat kielteisesti lasten ja nuorten hyvinvointiin ja lisäävät eriarvoisuutta. Ilman vahvaa vaikuttamistyötä lasten, nuorten ja lapsiperheiden näkökulma jää yhteiskunnallisen päätöksenteon marginaaliin. MLL:n ja muiden lapsi-, nuoriso- ja perhejärjestöjen tärkeänä tehtävänä on tuoda lasten ja nuorten näkökulma päätöksentekijöiden tietoon sekä vaatia hyvinvointia koskevan tiedon hyödyntämistä ja lapsiin ja nuoriin kohdistuvien vaikutusten arviointia päätöksenteossa. MLL:n toimintaympäristössä tapahtuu muutoksia. Erilaisten perheiden kirjo lisääntyy. Eri sukupolvien vaikutus perheiden elämässä kasvaa eliniän pidetessä. Monikulttuurisuus näkyy vahvimmin lasten arjessa. Perhekeskeisyys ja tasavertainen vanhemmuus vahvistuvat. Työelämän kasvavat vaatimukset vaikeuttavat perheiden arjenhallintaa. Mediaympäristö kehittyy nopeasti ja lasten mediankäyttö moninaistuu. Vanhemmat tarvitsevat tietoa mediaympäristön muutoksista ja tukea mediakasvatukseen. Jatkuvasti muuttuvassa toimintaympäristössä yhteisöön kuulumisen tarve korostuu lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnissa. Kokemus osallisuudesta ja vaikutusmahdollisuuksista tulee yhä tärkeämmäksi. Ajankäyttö pirstaloituu ja kilpailu ihmisten ajasta ja huomiosta kiristyy. Lyhytaikainen vapaaehtoisuus lisääntyy. Järjestöjen kanssa samoista rahoituksista kilpailevien tahojen määrä kasvaa. Ketteryys, joustavuus ja reagointikyky ovat tärkeitä menestystekijöitä. Järjestöjen toiminnassa korostuvat toimintaympäristön muutosten luotaaminen, mahdollisuuksien kartoittaminen, yhteistyöhakuisuus ja kumppanuus. Strategisten kumppanuuksien merkitys kasvaa. Netin ja sosiaalisen median hyödyntäminen lisääntyy merkittävästi. Järjestöjen ja kuntien yhteistyön tarve kasvaa. Yhteistyön tulee perustua kumppanuuteen ja selkeään vastuunjakoon julkisen vallan ja kansalaisyhteiskunnan välillä. Järjestöjen tärkein tehtävä on edistää ihmisten osallisuutta ja toimintakykyä. Vapaaehtoistoiminnassa ammatillisen ohjauksen ja tuen sekä järjestöjen välisen yhteistyön merkitys kasvaa. Tavoitteiden määrittely, suunnitelmallisuus ja arviointi tulevat järjestötoiminnassa yhä tärkeämmäksi. MLL tekee kansalaisjärjestönä monipuolista ennaltaehkäisevää lastensuojelu-, terveys- ja päihdetyötä. Toiminnassa painottuvat lasten, nuorten ja perheiden lähiyhteisöjen, osallisuuden ja kasvatuskumppanuuden tukeminen. MLL:n toiminnan painopisteenä on vapaaehtoistoiminnan tukeminen ja kehittäminen. MLL:n perhekahvilat ja kerhot sekä paikallisyhdistystoiminta tarjoavat vertaistukea ja mahdollisuuksia osallistumiseen ja vaikuttamiseen. Lapin piirissä painottuivat vuonna 2015 nuorisotyön kehittäminen sekä vaikuttaminen maakunnalliseen järjestöstrategiaan ja sote-uudistukseen. Lähteet: MLL:n kolmivuotissuunnitelma; Lapin liitto: Väkiluku Lapin kunnissa , ennakkotieto ; Tilastokeskus: Perheet perhetyypin ja henkilöluvun mukaan alueittain; THL: Lastensuojelu 2014, Tilastoraportti 25/2015; Lapin ELY-keskus: Alueelliset kehitysnäkymät 2016; Lapin työllisyyskatsaus 12/

7 2 LASTEN JA LAPSIPERHEIDEN HYVINVOINNIN JA ELINOLOJEN EDISTÄMINEN 2.1 Vaikuttaminen Vaikuttamistyön perustana on vaikuttamisstrategia, joka ohjaa MLL:n vaikuttamistyötä tarkentaen Suunta strategian tavoitteita ja toimia. Vaikuttamistoiminnan keskeiset sisällöt on linjattu liittokokouksen, liittovaltuuston ja liittohallituksen hyväksymissä ohjelmissa ja kannanotoissa, mm. vaikuttamisstrategiassa. Alueelliset painopisteet määriteltiin piirin syys- ja kevätkokouksissa. Vaikuttamistyö kohdistuu julkisen vallan päätöksentekoon eli valtion, kuntien ja kuntayhtymien toimintaan. Tavoitteena on, että julkinen valta päätöksillään ja toimillaan edistää lapsiystävällisen yhteiskunnan rakentamista. Poliittisten päätöstentekijöiden lisäksi vaikuttamistyössä tärkeitä kohderyhmiä ovat myös päätöksiä valmistelevat virkamiehet, lasten kanssa työskentelevät, lasten vanhemmat, suuri yleisö, muut järjestötoimijat ja media. Vuonna 2015 vaikuttamisstrategia ja uusi yhdistysnetti olivat teemoina yhdistysten hallitusten vastuuhenkilöille järjestetyissä vertaisryhmissä MLL:n Lapin piiri piti yhteyttä liiton toimintaa lähellä oleviin virkamiehiin ja luottamushenkilöihin alueellisesti ja paikallisesti. MLL kokosi ja välitti tietoa lapsiperheiden arjesta päätöksenteon tueksi. Piirin edustajat osallistuivat erilaisiin verkostoihin ja foorumeihin toimien siten lasten, nuorten ja lapsiperheiden edunvalvojana. MLL vaikuttaa lapsen parhaaksi Tärkeimpiä vaikuttamisen paikkoja vuonna 2015 olivat eduskuntavaalit, jäsenyys Lapin liiton järjestöjen neuvottelukunnassa, työvaliokunnassa sekä Lapin sairaanhoitopiirin sote-uudistuksen Perheiden palvelut -työryhmässä. Vaikuttamistyö oli laajaa myös Lapin järjestörakenteessa ja Oppilaitos -yhteistyöhankkeessa. Kansainvälisenä Perheiden päivänä MLL:n Lapin piiri kiitti Rovaniemen kaupunkia, joka on etsinyt keinoja perheiden palvelujen parantamiseksi. Kaupunki tekee myös tavoitteellista yhteistyötä järjestöjen kanssa. Rovaniemen kaupunki ja MLL:n Lapin piiri ovat toimineet yhdessä mm. ryhmämuotoisen perhetyön ja Vahvuutta vanhemmuuteen ryhmätoiminnan kehittämisessä. Yhteistyötä tehdään myös mm. lastenhoidossa, perhetyössä ja tukihenkilötyössä. Mervi Kestilä käytti kommenttipuheenvuoron Lapin järjestöfoorumissa maakuntajohtaja Mika Riipin esittelemään aluehallinnon uudistukseen Lapikkaaseen, ja erityisesti projektijohtaja Tommi Syväjärven Lapin sote-savottaan. MLL:n Lapin piiri osallistui Vapaaehtoisten päivänä tapahtumaan, jossa Rovaniemen kaupunginvaltuuston jäsenille lahjoitettiin villasukat Neuvokkaan aloitteesta teemalla Vapaaehtoistoimintaan sijoittaminen on kuin panisi rahaa sukan varteen. Järjestöt myös esittelivät toimintaansa tapahtumassa. Lapin piiri esitteli toimintaansa myös opiskelija- ja ammattilaisryhmille. Lisäksi piirin edustajia oli mukana useissa tapahtumissa, joissa oli mahdollisuus esitellä MLL:n toimintaa, mm. Sosiaali- ja terveysjärjestöjen järjestömessuilla Lapin ammattikorkeakoulun kampuksella, Sosiaali- ja terveysturvan syyspäivillä Ylläksellä, Järjestömessuilla LKS:n aulassa ja Tornion Perheiden talon toimijatapaamisessa. MLL:n Lapin piirin toimintakertomus

8 2.2 Kotimaiset verkostot Vaikuttaminen lapsen parhaaksi on MLL:n keskeinen tehtävä. Osaamisen verkostoa lasten, nuorten ja perheiden asioita tutkivien ja kehittävien toimijoiden kanssa vahvistettiin edelleen. Yhteistyösuhteiden avulla kootaan voimia lapsen parhaaksi. Lapin piiri teki kiinteää yhteistyötä paikallisyhdistysten, keskusjärjestön ja muiden piirien kanssa. MLL:n Lapin piiri osallistui aktiivisesti kansalaisyhteiskunnan toimintaan ja sen kehittämiseen. Piirillä oli laaja ja monipuolinen yhteistyöverkosto. MLL teki tiivistä yhteistyötä muiden kansalaisjärjestöjen, erityisesti lastensuojelu-, lapsija nuorisojärjestöjen, sosiaalija terveysalan sekä sivistys- ja opetusalan järjestöjen kanssa. MLL piti tiiviisti yhteyttä muihin järjestöihin ja viranomaisiin MLL:n Lapin piiri on yhteistyösopimuksella mukana Lapin sosiaali- ja terveysturvayhdistys ry:n Lapin järjestörakenteessa ja Oppilaitosyhteistyöhankkeessa. MLL:n Lapin piiri oli edustettuna mm. Lapin liiton järjestöneuvottelukunnassa ja työvaliokunnassa Lapin järjestörakenteen ja Oppilaitosyhteistyöhankkeen ohjausryhmässä ja tukiryhmässä Viestintä-, Tiedontuotantoja Järjestökeskusverkostoissa, jotka liittyvät Lapin järjestöstrategian toteutukseen Lapin sairaanhoitopiirin kuntayhtymän potilas- ja omaisneuvostossa Lapin nuorisojärjestöjen verkostossa ja verkoston strategiatyöryhmässä Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen järjestöjen verkkoneuvonnassa Rikosuhripäivystyksen aluetyöryhmässä Soste ry:n Sosiaali- ja terveysjärjestöjen aluetiimissä Vapaaehtoisen pelastuspalvelun Lapin maakuntatoimikunnassa Paikka auki -verkostossa. Sosiaali- ja terveysalan oppilaitosten ja Lapin yliopiston kanssa tehtiin yhteistyötä tarjoamalla harjoittelupaikkoja sekä opinnäytetyöaiheita. Hyvä Joulumieli -kampanjaan osallistuttiin yhteistyössä Suomen Punaisen Ristin, Ylen, Keskon, Lidlin ja S-ryhmän kanssa. Hyvä Joulumieli - kampanjan lahjakorttien jako 2100 Lapin lapsiperheelle organisoitiin yhteistyössä SPR:n Lapin piirin kanssa. MLL:n paikallisyhdistykset, SPR:n osastot sekä kuntien ja muiden yhteistyökumppaneiden työntekijät ehdottivat lapsiperheitä lahjakortin saajiksi. MLL:n Tornion ja Rovaniemen yhdistykset, Perhetoimintayhdistys sekä SPR:n vapaaehtoiset ja sosiaalityöntekijäopiskelijat olivat konkreettisesti jakamassa 70 euron arvoisia lahjakortteja piirin työntekijöiden apuna. Lahjakorteilla ostettiin Lapissa Keskon, S-ryhmän ja Lidlin kaupoista elintarvikkeita jouluksi eurolla. 8 MLL:n Lapin piirin toimintakertomus 2015

9 3 KANSALAISTOIMINNAN TUKI JA JÄRJESTÖTYÖ 3.1 Vapaaehtoistyön tuki MLL:n vapaaehtoistoiminta toteutuu pitkälti yhdistyksissä. Vapaaehtoistoiminnan kautta MLL:lla on suora yhteys lasten, nuorten ja vanhempien arkeen. MLL:n paikallisyhdistykset kokosivat kuntansa perheitä toimimaan, osallistumaan ja vaikuttamaan lapsiperheiden hyväksi. Toiminta muotoutui paikallisista tarpeista, yhdistyksen voimavaroista sekä alueellisista ja valtakunnallisista toimintamalleista. Yhdistysten toimintaedellytysten on oltava kunnossa, jotta yhdistykset pystyvät vastaamaan oman alueensa lapsiperheiden tarpeisiin ja kehittämään toimintojensa sisältöjä. Paikallisyhdistykset osallistuivat oman alueensa hyvinvoinnin kehittämiseen. Yhdistysten perehdyttämisestä järjestötoiminnan perusteisiin vastasi ensisijaisesti piiri. Toiminnanjohtaja teki 10 yhdistyskäyntiä. Nuorisotyön vastaava kävi myös useita kertoja neljässä yhdistyksessä Nuorten mukaan -hankkeen tiimoilta. Hankkeen tavoitteena on MLL:n yhdistysten nuorisotyön laajentaminen sekä tukioppilastoiminnan ja yhdistysten yhteistyön parantaminen. Perhekahvilaohjaajille ja - vastaaville sekä hallitusten nuorisotyön vastaaville järjestettiin verkkokurssit Moodleoppimisympäristössä yhteistyössä MLL:n Kainuun piirin kanssa. Yhdistysten edustajia on tavattu myös piirin Täyskäsikoulutuksessa (20 osallistujaa), kevätkokouksessa (10 osallistujaa), Vapaaehtoisten risteilyllä (12 osallistujaa), hallitusten vastuuhenkilöiden vertaisryhmissä (24 osallistujaa) ja syyskokousviikonlopussa (38 osallistujaa). Vuoden 2015 aikana piirin edustaja on tavannut kaikkien yhdistysten puheenjohtajat ja hallituksen jäseniä lukuun ottamatta kahden yhdistyksen puheenjohtajia tai hallituksen edustajia. Edellä mainittujenkin yhdistysten puheenjohtajien kanssa on oltu puhelin- ja sähköpostiyhteydessä. Senni Honkanen ja Helena Siponmaa Keskusjärjestön henkilökunta koulutti mm. Täyskäsikoulutuksessa (Arja-Liisa Mauno), Arvostava kohtaaminen hoitajille ja perhetyöntekijöille koulutuksessa (Anne Viinikka) ja syyskokousviikonlopussa (Liisa Ylikojola ja Seppo Ristilehto). Yhdistyksiä koulutettiin mm. hallitustyöskentelyssä, taloudenhoidossa, varainhankinnassa, jäsentyössä, osallisuudessa, nuoriso-työssä, perhekahvilaohjauksessa, sosiaalisen median hyödyntämisessä, Yhdessä vanhempana toiminnassa (Tuulikki Matero, Uudenmaan piiri) sekä MLL:n vaikuttamisstrategian toteutuksessa ja Yhdistysnetin hyödyntämisessä. Isä-lapsitoimintaa toteuttavissa yhdistyksissä (Ivalo, Kemijärvi ja Sodankylä) järjestettiin kasvatustieteiden tohtori, professori Jouko Huttusen luentoilta Isänä olemisen onni ja tuska. Koko Suomi leikkii -hankkeen kanssa yhteistyössä järjestettiin Rovaniemellä lastenkirjailija Meiju Niskalan luento leikin merkityksestä aikuisille ja lapsille. Luentoon oli mahdollista osallistua myös etäyhteydellä Virtu-pisteissä. Meiju Niskala Paikallisyhdistyksille välitettiin tietoa piirin omalla Yhdistystiedotteella ja yhdistysten vastuuhenkilöille suunnatuilla kirjeillä, puhelimitse, sähköpostilla sekä MLL:n Lapin piirin Facebook- ja kotisivuilla. Puheenjohtajille perustettiin oma Facebookryhmä, joka muutettiin loppuvuodesta MLL-Lapin hallitusten jäsenten ryhmäksi. MLL:n Lapin piirin toimintakertomus

10 Raha-automaattiyhdistys (RAY) myönsi MLL:lle euron suuruisen kohdennetun toiminta-avustuksen lapsiperheiden osallistumismahdollisuuksien ja vapaaehtoistoiminnan edistämiseen Lapissa. Avustus mahdollisti monille aktiiveille koulutuksiin osallistumisen ja monia tapahtumia Lapin lapsille, nuorille ja lapsiperheille. 3.2 Jäsenistö MLL:n perustan muodostavat paikallisyhdistykset, joissa toimivat ihmiset osallistuvat oman alueensa lapsiperheiden hyvinvoinnin edistämiseen. Paikallisyhdistyksiä Lapissa on 25, joista 22 toimii tällä hetkellä. Liiton jäsenmäärä oli vuoden 2018 päättyessä henkilöjäsentä koko maassa ja Lapissa Lapin henkilöjäsenmäärä lisääntyi yli 90:llä. Osa yhdistyksistä onkin onnistunut todella hienosti jäsentyössään. Jäsenmäärä yhdistyksittäin Jäsenmäärä yhdistyksittäin MLL.N ENONTEKIÖN YHDISTYS MLL.N INARIN YHDISTYS MLL.N IVALON YHDISTYS MLL.N KARUNGIN YHDISTYS Purettu MLL.N KEMIJÄRVEN YHDISTYS MLL.N KEMIN YHDISTYS MLL.N KEMINMAAN YHDISTYS MLL.N KITTILÄN YHDISTYS MLL.N KOLARIN YHDISTYS MLL.N MUONION YHDISTYS MLL.N OULANGAN YHDISTYS MLL.N PELKOSENNIEMEN YHDISTY MLL.N PELLON YHDISTYS MLL.N PERHETOIMINTAYHDISTYS MLL.N POSION YHDISTYS MLL.N RANUAN YHDISTYS MLL.N ROVANIEMEN MLK.YHDISTYPurettu MLL.N ROVANIEMEN YHDISTYS MLL.N SAARISELÄN YHDISTYS MLL.N SALLAN YHDISTYS MLL.N SAVUKOSKEN YHDISTYS MLL.N SIMON YHDISTYS MLL.N SODANKYLÄN YHDISTYS MLL.N TERVOLAN YHDISTYS MLL.N TORNION YHDISTYS MLL.N UTSJOEN YHDISTYS MLL.N YLITORNION YHDISTYS Yhteensä MLL:n Lapin piirin toimintakertomus 2015

11 3.3 Perhekeskustoiminta MLL:n monimuotoinen tarjonta osana kunnan perhekeskustoimintaa lisää perheiden tukiverkostoja ja ehkäisee tehokkaasti arjen ongelmien kasaantumista. Useissa perheiden pulmatilanteissa toisten vanhempien tarjoama vertaistuki riittää, eikä ammattiapuun ole tarvetta turvautua. MLL tarjoaa Lapissa lapsiperheille mm.: Perhekahviloita Erilaisia vertaisryhmiä Harrastuskerhoja Erilaisia tapahtumia, tempauksia ja retkiä Terhokerhoja Auttavien puhelinten ja nettikirjepalvelun tuen Tilapäistä lastenhoitoapua MLL:n perheille tarjoamat palvelut ovat osa paikallista ja valtakunnallista hyvinvointiverkostoa. Ne perustuvat käytännössä testattuihin valtakunnallisiin malleihin. MLL kerää perheiltä ja yhteistyökunnilta säännöllisesti palautetta ja kehittää sen avulla toimintaansa. Lapissa paikallisyhdistysten lapsiperheille tarjoamia keskeisiä osallistumisen muotoja ovat perhekahvilat, lasten harrastuskerhot ja perhetapahtumat. Piirin työntekijät tukivat paikallisyhdistysten toimintoja ammatillisesti ohjaamalla, kouluttamalla ja välittämällä keskusjärjestön materiaalia. Piirin työntekijät toteuttivat erilaisia koulutuksia ja käyntejä yhdistyksissä yhteensä 43. Perhekahvilatoiminta tarjoaa samassa elämäntilanteessa oleville perheille mahdollisuuden saada tukea toisistaan. Perhekahvilan tehtävänä on myös edistää eri taustoista tulevien perheiden keskinäistä kohtaamista ja vertaistukea. Vuonna 2015 Lapin piirin alueella oli yhteensä 22 perhekahvilaa, joissa oli kokoontumiskertoja 531 ja kävijöinä 4746 lasta ja 3445 aikuista vuoden 2015 aikana. MLL:n perhekahvilat on kirjattu Aluehallintoviraston Lapin sisäisen turvallisuuden ohjelmaan toimenpiteenä Lisätään asukkaiden mahdollisuuksia osallistua oman alueensa turvallisuutta ja viihtyisyyttä lisäävään työhön -kokonaisuudessa. MLL:n paikallisyhdistykset ja Lapin piiri tarjoavat vanhemmille sekä eri-ikäisille lapsille ja nuorille omaa toimintaa. Erilaisia vanhempain- ja vertaisryhmiä toimi 17 ja niissä oli yhteensä 928 kävijää. Kerho- ja harrastustoimintaa tarjottiin 47 ryhmää, joissa oli yhteensä 3620 kävijää. Lisäksi lapsille ja nuorille suunnattuihin tapahtumiin, retkille ja leireille osallistui 1521 henkilöä. Miesten osallistuminen toimintaan lisääntyi. Isä-lapsitoiminnassakin kävijöitä oli 353. Kaikissa Lapin paikallisyhdistysten ja MLL:n Lapin piirin eri tapahtumissa, koulutuksissa, kerhoissa, vertaisryhmissä, perhekahviloissa, leireillä ja retkillä oli osallistujia Vapaaehtoiset tekivät työtunteja , mikä vastaa n. 10,5 henkilötyövuotta (yhden henkilön vuotuiseksi työtuntimääräksi lasketaan keskimäärin h). Tarkemmat toimija- ja tilastotiedot löytyvä liitteistä: Liite 1: MLL:n Lapin paikallisyhdistysten perustamisvuodet ja hallitusten toimihenkilöt 2015 Liite 2: MLL:n Lapin piirin yhdistysten toiminta lukuina 2015 Liite 3: MLL:n Lapin piirin toiminta lukuina 2015 MLL:n Lapin piirin toimintakertomus

12 4 PERHEPALVELUT 4.1 Lastenhoitotoiminta MLL:n perheille tarjoama tilapäinen lastenhoitotoiminta on valtakunnallista, ennaltaehkäisevää ja vanhemmuutta tukevaa apua. Perheet kokevat kotiin annettavan lastenhoitoavun tärkeänä ja joskus pelkkä tieto siitä, että apua on tarvittaessa saatavilla voi auttaa vanhemman jaksamista. Perheiden tarpeet ja asiakaspalaute ovat koko MLL:n historian olleet lähtökohta kotiin annettavan avun kehittymiselle nykyiseen muotoonsa. Hoitoapua on mahdollista saada kaikkina vuorokauden aikoina ja viikonpäivinä. Välitysjärjestelmä on internetpohjainen. Perhe voi tilata hoitajan netissä tai arkisin klo 8-13 p Lastenhoitotoimintaa on ollut Lapin piirin organisoimana vuodesta 1992 alkaen. Välityspiste toimii Rovaniemellä. Toiminnan organisointi perustuu kuntien avustuksiin. Vuonna 2015 lastenhoitotoiminnan välityskunnat olivat Inari, Kemi, Kittilä, Rovaniemi ja Sodankylä. MLL:n Lapin piirin tehtävänä on kouluttaa, rekrytoida, perehdyttää ja ohjata hoitajia sekä välittää internetohjelman avulla sopiva hoitaja perheeseen. Perheitä ohjataan työnantajavelvoitteissa ja tarvittaessa annetaan palveluohjausta. MLL ei peri perheiltä maksuja. Perhe toimii hoitajan työnantajana ja maksaa hoitajalle MLL:n suosituksen mukaisen tuntipalkan, joka on 8,20 /h. Hoitajina toimivat vuotiaat joko MLL:n järjestämän lastenhoitokurssin (60h) käyneet tai sosiaali-, terveystai kasvatusalan koulutusta saaneet hoitajiksi soveltuvat henkilöt. Kaikki toimintaan mukaan otettavat henkilöt haastatellaan ja perehdytetään. He ottavat vuosittain ammattivastuuvakuutuksen. Hoitajan työskentelyn painopisteenä on lapsen hyvinvointi ja turvallisuus vanhempien antamien ohjeiden mukaan. MLL:n lastenhoitotoiminta on myös nuorisotyötä. Lastenhoitotoiminnassa nuoret mm. oppivat työelämätaitoja ja saavat onnistumisen kokemuksia. MLL:n Lastenhoitokurssi antaa perus- ja täydennyskoulutusta lasten kanssa toimimiseen ja vahvistaa yksilön kansalaistaitoja. Kurssille voi osallistua kuka tahansa 15 vuotta täyttänyt eikä se edellytä MLL:n hoitajaksi alkamista. MLL:n Lastenhoitokurssi voidaan järjestää vain lastenhoitotoimintaa avustaviin kuntiin esimerkiksi koulun valinnaisaineena, kansalaisopistossa tai MLL:n Lapin piirin työntekijän pitämänä. Tilastot 2015 Lastenhoitotunteja kertyi 2245 tuntia 206 eri perheessä. Vuonna 2014 hoitotunteja kertyi 2690 tuntia 188 eri perheessä. Järjestelmään rekisteröityneitä perheitä oli Yleisin hoidon tarpeen syy oli vanhemman työ tai opiskelu, toiseksi yleisin vanhemman vapaa-aika ja kolmanneksi vanhemman asioilla käynti. Muita syitä olivat mm. vanhemman tuen tarve ja lapsen tai vanhemman sairaana olo. Vuoden aikana perehdytettiin viisi uutta hoitajaa yhdessä perehdytystilaisuudessa. Hoitajia toiminnassa oli noin 47. Hoitajille järjestettiin paikallisesti pienryhmätapaamisia sekä koulutus- ja virkistystilaisuuksia yhteensä seitsemän. Koulutus- ja virkistystapaamisten järjestämisessä sekä toiminnan markkinoinnissa toimittiin yhteistyössä paikallisyhdistysten kanssa. Lastenhoitotoiminnan laatukriteerit ovat valtakunnalliset; hoitajien itsearviointi, palautteiden käsittely sekä joka toinen vuosi asiakastyytyväisyys- ja hoitajakysely. 12 MLL:n Lapin piirin toimintakertomus 2015

13 4.2 Ammatilliset perhepalvelut MLL:n Lapin piirin ammatilliset perhepalvelut tarjoavat ammatillista osaamista ja yksilöllisiä, joustavia palveluja lapsiperheille kaikkina vuorokauden aikoina. Tavoitteena on tukea perheitä heidän arjessaan nostamalla lapsen hyvinvointi etusijalle. Ammatillisissa perhepalveluissa on painopisteenä ennaltaehkäisy ja työmuotoina ovat mm. lapsen kanssa toimiminen, lastenhoitoavun järjestäminen ja perheen arjen hallinnan tukeminen. MLL:n Lapin piirin ammatillisia perhepalveluita vuonna 2015 olivat kotiin tehtävä ennaltaehkäisevä perhetyö, ryhmähoito ja yritysten lastenhoitopalvelu sekä valvotut ja tuetut tapaamiset. Uutena palveluna aloitettiin ammatillinen tukihenkilötyö, johon koulutettiin seitsemän ammatillista tukihenkilöä. ammatillista koulutusta saaneet tuntityösuhteiset perhetyöntekijät (10). Vuoden aikana uusia työntekijöitä rekrytoitiin ja perehdytettiin seitsemän. Perhetyöntekijöille annettiin säännöllistä tukea, ohjausta ja koulutusta työhönsä. Aamukahvipalavereja eri teemoilla järjestettiin viisi. Lapsen hyvinvointi etusijalle Lapin piirin ammatillisista perhepalveluista, Lastenhoitotoiminnasta ja Perhetoimintakeskuksen toiminnasta vastasi perhepalvelupäällikkö Tiia Nyman. Perhepalveluiden tilaajana toimii yleensä kunnan sosiaalija terveystoimi, yhteisö tai yritys. Työntekijänä toimivat sosiaali-, terveys- tai kasvatusalan MLL:n Lapin piirissä tehtiin ennaltaehkäisevää perhetyötä Rovaniemellä yhteensä 1287 tuntia 55:ssa eri perheessä 238 lapsen kanssa. Käyntikertoja perheissä kertyi 430. Yritysten lastenhoitopalvelua käytettiin 228,5 h. Ammatillisen tukihenkilötyön tunteja kertyi 155,5 h kahdessa eri perheessä. Perhetyöstä raportoitiin palvelun tilaajalle kuukausittain. Yhteistyö ja verkostopalavereja tilaajan ja/tai perheiden kanssa pidettiin tarvittaessa. Perhetyön asiakaspalautekyselyn 2015 perheet kokivat yhteydenpidon ja asioinnin MLL:n perhetyön kanssa toimivaksi ja perheet saivat perhetyöntekijän kotiinsa tarvitsemanaan ajankohtana Perhetyö vastasi perheiden odotuksia ja toiveita. Suurin osa vastaajista koki perhetyön käyntien vaikuttaneen positiivisesti vanhempien jaksamiseen sekä perheen arjen sujuvuuteen. Osa vastaajista olisi kaivannut perhetyöntekijöiltä apua pieniin kodinhoidollisiin tehtäviin lastenhoidon ohessa. MLL:n Lapin piirin perhetyö sai perheiltä arvosanaksi 9 (asteikolla 4-10). MLL:n perhetyöntekijöille annettujen arvosanojen keskiarvo oli 9,3. Lapin piirin Ammatillisissa Perhepalveluissa on käytössä laatukansio, joka sisältää työntekijöiden perehdytysmateriaalin, keskustelumateriaalin, tuotekuvaukset ja hinnaston, sopimuspohjat, esitteet sekä dokumentointilomakkeet. MLL:n Lapin piirin toimintakertomus

14 Avun tarve Lapsen sairaus Vanhemman sairaus Vanhemman uupumus tai väsymys Tuki raskausaikana Tuki vauvan syntymän jälkeen Vanhemman asioiden hoitaminen kodin Lapsen asioiden hoitaminen kodin ulkopuolella Perheen kriisitilanne Muu syy Perhetoimintakeskus Lapsi- ja perhetoiminta Rovaniemellä Paikallisen lapsi- ja perhetoiminnan tavoitteena on lisätä lapsiperheiden keskinäistä tukea sekä ehkäistä ongelmia ja sosiaalista syrjäytymistä. MLL:n lapsi- ja perhetoiminta on ennaltaehkäisevää lastensuojelutyötä, joka korostaa vahvan ja vastuullisen vanhemmuuden ja yhteisvastuun merkitystä lapsen kasvun ja kehityksen turvaamisessa. Vanhempien saama tuki muodostuu emotionaalisesta, tiedollisesta, toiminnallisesta, käytännöllisestä ja henkisestä tuesta. Rovaniemen kaupunki avustaa toimintaa. Lapsiperheiden kohtaamispaikka Perhetoimintakeskus (Pirkkakatu 2) oli avoinna maanantaista perjantaihin klo 9-15 vuoden vaihteen pyhiä ja heinäkuuta lukuun ottamatta. Perhetoimintakeskusta vuokrattiin Coronaria OY:lle yhtenä päivänä viikossa. Toimintaa oli runsaasti myös iltaisin ja viikonloppuisin mm. vertaisryhmiä, vanhemman ja lapsen tapaamisia (tapaamispaikka), koulutuksia ja yhdistysten yöpymisiä (26). MLL:n Lapin piirin paikallisyhdistysten jäsenet voivat yöpyä PTK:ssa maksutta. Lapsiperheiden toiminta suunnitellaan mahdollisimman pitkälle kävijöiden tarpeiden/ toiveiden perusteella. Kysyttyjä olivat kerhotoiminta ja vertaisryhmät. Pirita Tammela ohjasi muskareita (1), Sintija Dutka synnytystanssia (1), Aksana Kurola äiti-vauva joogaa (3) ja äitiysjoogaa (1) sekä Virpi Peitso sanataiteilijat ryhmää (4). Kerhojen osallistujamäärä oli 56 aikuista ja 45 lasta. Vertaisryhminä kokoontuivat imetystukiryhmä, kestovaippailijat, monikkoperheet, adoptioperheet, nuoret äidit, diabetesta sairastavan lapsen perheet ja kantoliinatapaamiset. Tiloja vuokrattiin satunnaisesti ulkopuolisille mm. koulutuksiin ja perhejuhliin. MLL:n lapsi- ja perhetoimintaan kuuluu kiinteä yhteistyö julkisen sektorin ja muiden järjestöjen kanssa. Vertaistuki antaa virtaa! 14 MLL:n Lapin piirin toimintakertomus 2015

15 5 NUORISOTYÖ MLL:n nuorisotyö on monipuolista, mutta vähemmän tunnettu osa MLL:n toiminnassa. MLL:n Lapin piirissä tärkeimmät nuorisotyön muodot ovat tukioppilastoiminta, mediakasvatus ja yhdistysten nuorisotyön tukeminen. Lapin piirin nuorisotyön keskeisin toteuttamismuoto on koulutustoiminta. Vuonna 2015 nuorisotyön koulutustilaisuuksia järjestettiin Lapin piirissä yhteensä 90, joilla tavoitettiin lähes 2150 osallistujaa. Koulutuksiin osallistui yli 300 vanhempaa, yli 250 ammattikasvattajaa sekä yli 1400 lasta ja nuorta. Koulutuksia järjestettiin muun muassa tukioppilastoiminnasta, mediakasvatuksesta ja ryhmän toiminnan tukemisesta. Vuonna 2015 piirin alueella toimi viisi MLL:n nuorisotyön kouluttajaa, joista yksi on piirin nuorisotyön vastaava. Vuoden 2015 aikana koulutettiin kaksi uutta nuorisotyön kouluttajaa kouluttajarinkiin mukaan. Kouluttajat osallistuivat useisiin MLL:n keskusjärjestön tarjoamiin koulutuksiin ja kouluttajille järjestettiin vuoden aikana kaksi koulutusta myös piirin toimesta. MLL:n Lapin piiri tukee nuorten kansalaistaitoja MLL:n lastenhoitotoimintaa tukevissa kunnissa lastenhoitokursseilla, joita järjestettiin vuonna 2015 yksi (10 os.). Kouluttajana toimi piirin nuorisotyön vastaava. Tämän lisäksi koulujen järjestämillä kursseilla nuoria osallistujia oli reilu parikymmentä. Vuonna 2015 perehdytettiin kaksi uutta kouluttajaa lastenhoitokursseille. Nuorten kerhonohjaustaitoja puolestaan kehitettiin kerhonohjaajakoulutuksella, jossa tavoitettiin 17 nuorta. Kouluttajana toimi piirin nuorisotyön kouluttaja. Vuonna 2015 MLL:n Lapin piiri sai Lapin AVI:lta nuorisotyön kehittämisrahaa Nuorten mukaan 2 -hankkeeseen, jossa tavoitteena on kehittää paikallisyhdistysten nuorisotyötä. Nuorten mukaan 2 -hanke on jatkoa Nuorten mukaan - hankkeelle. Paikallisyhdistyksille järjestettiin koulutusta MLL:n nuorisotyöstä täyskäsikoulutuksessa sekä verkkokurssilla, joka toteutettiin yhdessä Kainuun piirin sekä keskusjärjestön kanssa. MLL:n Lapin piiri on mukana Lapin nuorisojärjestöjen verkostossa, johon kuuluvat myös Lapin Nuorison liitto, Lapin Partiolaiset, Lapin sosiaali- ja terveysturva-yhdistys, Nuorten Ystävät, Rovalan nuoret, Suomen Punaisen Ristin Lapin piiri ja Lapin 4H. Verkoston tavoitteena on lisätä järjestöjen sekä järjestöjen ja kuntien välistä yhteistyötä nuorisotyössä. Verkosto osallistui myös maakunnallisen järjestöstrategian toteutukseen. MLL:n nuorisotyön tukioppilastoiminta sekä mediakasvatus ovat kirjattuna Aluehallintoviraston Lapin sisäisen turvallisuuden ohjelmaan. 5.1 Tukioppilastoiminta Tukioppilastoiminnan tavoitteena on edistää hyviä toverisuhteita, kouluviihtyvyyttä, yhteisvastuuta sekä turvallista ja kannustavaa ilmapiiriä koulussa. Tukioppilastoiminta on peruskoulussa toimiva tukijärjestelmä, joka perustuu vertaistuen ajatukseen. Tukioppilas on tavallinen, vapaaehtoinen oppilas, joka haluaa toimia kouluyhteisön hyväksi ja auttaa muita oppilaita. Tukioppilaat saavat koulutuksen, samoin toiminnasta kouluissa vastaava opettaja eli tukioppilasohjaaja. MLL:n Lapin piirin toimintakertomus

16 Lapissa tukioppilastoimintaa oli vuonna %:ssa yläkouluja. Lisäksi neljällä uudella koululla aloitettiin prosessi tukioppilastoiminnan käynnistämiseen lähiaikoina. Vuonna 2015 seitsemällä Lapin koululla käytiin tukioppilastoiminnan ohjauskäynneillä, joissa joko suunniteltiin tukioppilastoiminnan aloittamista koululla tai pohdittiin nykyisen toiminnan tilaa ja tulevaisuutta. Ohjauskäynneillä tavoitettiin 35 tukioppilastoiminnasta kiinnostunutta koulun toimijaa: rehtoreita, oppilaskunnan ohjaavia opettajia, koulukuraattori, nuorisotyöntekijä, tukioppilasohjaajia, tukioppilaita ja oppilaskuntalaisia. Tukioppilastoiminnan kaksipäiväisiä peruskoulutuksia pidettiin piirin kouluttajien toimesta viisi. Lisäksi lyhempiä tukioppilaiden peruskoulutuksia järjestettiin kahdella koululla. Yhteensä 108 tukioppilasta osallistui piirin kouluttajan pitämään peruskoulutukseen. Syksyllä 2015 järjestettiin kaksi Myönteisen nettikulttuurin edistäminen koulussa - koulutusta useamman koulun kesken tukioppilaille ja tukioppilasohjaajille. Koulutuksissa tavoitettiin yhteensä viisi koulua, 32 tukioppilasta ja kuusi ohjaajaa, jotka veivät koulutuksen antia eteenpäin omille kouluilleen. Muita perus- ja jatkokoulutuksia ovat ohjaajat pitäneet itse kouluilla hyödyntäen MLL:n tuottamia aineistoja. Tukioppilasohjaajille pidettiin marraskuussa puolitoistapäiväinen tukioppilasohjaajien täydennyskoulutus Rovaniemellä, jossa kouluttajina olivat Kirsi Pihlaja MLL:n keskusjärjestöstä sekä piirin nuorisotyön vastaava. Osallistujia koulutuksessa oli viisitoista. Vuoden 2015 aikana MLL yhteyttä tukioppilaskouluihin on tuettu usein eri tavoin. Tukioppilasohjaajiin on pidetty yhteyttä sähköpostilla, puhelimitse sekä henkilökohtaisesti tapaamalla. Piiri on ylläpitänyt Lapin tukioppilasohjaajien Facebook-ryhmää vertaistuen foorumina. Lisäksi alueen paikallisyhdistyksiä on kannustettu yhteistyöhön tukioppilaiden kanssa. 5.2 Mediakasvatus Lapset ja nuoret elävät mediakulttuurissa. Mediakulttuurilla tarkoitetaan median merkityksen valtavaa lisääntymistä ihmisten arjessa ja kokemusten muuntumista mediavälitteisiksi. Mediakulttuuri tarjoaa kasvuun moninaisia aineksia, mutta vain vähäisesti suuntaviivoja siihen, millaiset valinnat tukevat hyvinvointia, edistävät yhteiskunnallista osallisuutta ja kehittävät eettistä asennetta toisia kohtaan. Siksi tarvitaan mediakasvatusta. MLL on mediakasvatuksen vahva osaaja ja asiantuntija. MLL:n mediakasvatustyö edistää lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia monialaisesti. MLL tukee vanhempia ja lasten kanssa toimivia ammattilaisia järjestämällä mediakasvatustilaisuuksia, tarjoamalla koulutusta ja tuottamalla aineistoja mediakasvatuksesta. Lisäksi MLL:n kouluttajat vierailevat peruskouluissa keskustelemassa oppilaiden kanssa heidän mediankäytöstään. Lapin piirin alueella pidettiin vuoden 2015 aikana yhteensä 52 mediakasvatus-koulutusta, joista neljä oli ammattikasvattajien koulutusta, 12 vanhempainiltaa ja 36 oppilaiden koulutuksia. Näissä tavoitettiin noin 1270 lasta ja nuorta sekä yli 460 aikuista. 16 MLL:n Lapin piirin toimintakertomus 2015

17 Vuonna 2015 Lapin piiri osallistui Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamaan Päivittelystä päivittämiseen - hankkeeseen tarjoten seitsemän kaikille avointa vanhempainiltaa sekä neljä ammattikasvattajien koulutusta alle kahdeksan vuotiaiden lasten mediakasvatuksesta ympäri Lappia. Suurin osa koulutuksista järjestettiin yhteistyössä MLL:n paikallisyhdistysten kanssa. Syksyllä 2015 järjestettiin 11 Vertaistuki verkossa -kouluvierailua yläkouluikäisille nuorille Rovaniemellä. Vierailuilla keskusteltiin omasta toiminnasta sekä vihapuheesta netissä. Näillä kouluvierailuilla tavoitettiin yli 230 rovaniemeläisnuorta opettajineen. MLL tarjoaa myös mediakasvatustusmateriaalia koulujen, varhaiskasvatuksen, nuorisotyön ja muiden toimijoiden käyttöön. Tietoa materiaaleista jaettiin piirin toimijoiden kautta eri toimijoiden kohtaamisissa. 5.3 Nuorten mukaan ja Nuorten mukaan 2 -hankkeet Vuonna 2015 jatkettiin Lapin AVI:n nuorisotyön kehittämisrahalla Nuorten mukaan - hanketta, jonka tavoitteina oli lisätä nuorten osallisuutta paikallisyhdistystoiminnassa, lisätä paikallisyhdistysten ja tukioppilastoiminnan yhteistyötä ja levittää verkk@ritoimintaa paikallisyhdistyksiin. Hankkeessa pyrittiin myös lisäämään MLL:n paikallisyhdistysten nuorisotyötä yhteistyössä muiden paikallisten toimijoiden kanssa. Hankkeelle saatiin myös jatkohanke Nuorten mukaan 2, jonka päämääränä oli laajentaa MLL:n yhdistys- ja vapaaehtoistoimintaa nuorille Lapin harvaan asutuissa kunnissa sekä hyödyntää luotuja malleja muissa MLL:n paikallisyhdistyksissä Lapissa vuosina Vuonna 2015 paikallisyhdistyksille järjestettiin koulutusta MLL:n nuorisotyöstä Täyskäsikoulutuksessa sekä hankkeen aikana kehitetyssä ja pidetyssä Nuorisotyötä yhdistyksessä - verkkokoulutuksessa. Koulutus toteutettiin Moodle-oppimisympäristössä. Mukana kehittämis- ja kouluttamistyössä on ollut MLL:n keskusjärjestö sekä MLL:n Kainuun piiri. Verkkokoulutusmalli on jatkossa käytössä myös muualla Suomessa MLL:n yhdistyskoulutuksena. Hankkeen aikana Lapin alueen MLL:n yhdistysten nuorisotyön ja tukioppilastoiminnan vastaaville ja muille kiinnostuneille on tarjottu vertaistapaamista piirin syyskokouksen yhteydessä. Nuorisotyön- ja tukioppilastoiminnan vastaaville sekä puheenjohtajille suunnatussa nuorisotyön kirjeessä sekä piirin omassa yhdistystiedotteessa on välitetty tietoa erilaisista MLL:n nuorisotyön toimintamuodoista sekä tuen mahdollisuuksista. Piirin nettisivuille on hankkeen aikana lisätty yhdistyksille oma osionsa, jonka yhtenä keskeisenä sisältönä on yhdistysten nuorisotyö. Nuorten mukaan 2 -hanke jatkuu vuonna Kuva: Samu Rötkönen MLL:n Lapin piirin toimintakertomus

18 5.4 Lasten ja nuorten puhelin ja netti Mannerheimin Lastensuojeluliiton Lasten ja nuorten puhelin on vuonna 1980 perustettu valtakunnallinen, maksuton, suomenkielinen, kaikille lapsille ja nuorille tarkoitettu auttava puhelin. Puhelin päivystää vuoden jokaisena päivänä numerossa Palvelun numero on yleiseurooppalainen lasten auttavien puhelinten numero, joka on yhteinen kaikissa Euroopan maissa. Päivystysajat ovat arkisin kello ja viikonloppuisin kello Juhlapyhinä päivystetään kello Lasten ja nuorten nettikirjepalvelu perustettiin vuonna Sinne voi kirjoittaa luottamuksellisen kirjeen milloin tahansa. Päivystäjä kirjoittaa viestiin vastauksen viimeistään kahden viikon kuluessa, käytännössä noin kolmessa päivässä. Kirjepalvelu on osa MLL:n nuorille suunnattua nettisivustoa, Nuortennettiä. Vuodesta 2010 alkaen nuorilla on ollut myös mahdollisuus kahdenkeskiseen chatkeskusteluun aikuisen kanssa. Kaikki yhteydenotot ovat nimettömiä ja luottamuksellisia. Lasten ja nuorten yhteydenottoihin vastaavat MLL:n kouluttamat vapaaehtoiset aikuiset päivystäjät. Päivystysvuoroa ohjaa aina MLL:n työntekijä, joka on myös vapaaehtoisten päivystäjien tukena. Nuortennetti ( on suunnattu vuotiaille nuorille. Nuortennetti sisältää paljon kiinnostavaa asiaa muun muassa seurustelusta, päihteistä, kiusaamisesta, mielenterveydestä ja mediasta. Sivustolle on mahdollista myös tuottaa itse sisältöjä ja osallistua keskusteluihin. Vuoden 2015 aikana MLL:n Lapin piirin edustajat kertoivat Lasten ja nuorten puhelimesta ja netistä erilaisissa tapahtumissa, koulutustilaisuuksissa ja yhdistyskäynneillä sekä jakoivat materiaalia. 6 KEHITTÄMIS- JA KOKEILUHANKKEET 6.1 Vahvuutta vanhemmuuteen -hanke ja Mentalisaatioperustainen vanhempainryhmätoiminta MLL edistää vauvojen ja vanhempien turvallisia kiintymyssuhteita, tasavertaista vanhemmuutta sekä vahvistaa vauvaperheiden vanhempien parisuhdetta yhteistyössä piirijärjestöjen, kuntien ja yhteistyökumppanien kanssa Vahvuutta vanhemmuuteen - hankkeessa Hankkeessa kehitettiin perhevalmennuksen jatkeeksi perheryhmämalli, jonka avulla tuetaan vanhemmuutta ja perheenjäsenten välistä vuorovaikutusta. Lisäksi tavoitteena oli vahvistaa piirien ja paikallisyhdistysten yhteistyötä neuvoloiden kanssa sekä ohjata vauvaja lapsiperheitä MLL:n vanhemmuutta tukevaan avoimeen toimintaan. Rovaniemen kaupunki sai Kaste-ohjelmasta rahoituksen Vahvuutta vanhemmuuteen - toimintamallin laajentamiseksi ja juurruttamiseksi osana Lapin Lasten Kaste -ohjelmaa koulutettiin 20 uutta vv-ohjaajaa Lappiin. Rovaniemellä on nyt 27 koulutettua ohjaajaa. Muita koulutettuja ohjaajia on Kemissä, Keminmaalla ja Kolarissa. Varhainen vuorovaikutus VV-perheryhmänohjaajien koulutus- ja kehittämispäivä järjestettiin Oulussa yhteistyössä keskusjärjestön kanssa. Kouluttajana toimi Eeva Koskinen. Mukana olivat myös Mervi 18 MLL:n Lapin piirin toimintakertomus 2015

19 Kestilä ja Johanna Sääskilahti MLL:n Lapin piiristä. Vahvuutta vanhemmuuteentoimintaa on esitelty erilaisissa tapahtumissa ja MLL-infotilaisuuksissa osana MLL:n toimintaa. Mentalisaatioperustaisen vanhempainryhmätoiminnan tarkoituksena on vahvistaa vauva- ja pienten lasten vanhempien kykyä tunnistaa lapsensa tunteita ja tarpeita sekä vastata niihin lapsen hyvää kehitystä tukevalla tavalla. Samalla halutaan edistää lasten ja lapsiperheiden hyvinvointia, ehkäistä lasten kaltoinkohtelua ja vahvistaa tasavertaista vanhemmuutta. Toimintaa suunnataan erityistä tukea tarvitseville vauva- ja pienten lasten perheille. Kuntien lisäksi sitä levitetään järjestöjen perhetyöhön. MLL toteuttaa hankkeen yhteistyössä Ensi- ja turvakotien liiton, Pelastakaa lapset ry:n, MLL:n Lasten ja Nuorten Kuntoutussäätiön ja Suomen Kuntaliiton kanssa. Toiminta on jatkoa vuosien Vahvuutta vanhemmuuteen - hankkeelle. 6.2 RAY:n Paikka auki -avustusohjelma Paikka auki -avustusohjelma edistää erityisesti vaikeasti työllistyvien ja työelämän ulkopuolella olevien, alle 30- vuotiaiden nuorten mahdollisuuksia päästä työelämään sekä vahvistaa nuorten työelämävalmiuksia. Ohjelman tavoitteena on löytää uusia toimintamalleja nuorten työelämävalmiuksien vahvistamiseksi ja mahdollistaa työelämän ulkopuolella olevien nuorten palkkaamisen terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia edistävien järjestöjen yleishyödyllisiin toimintoihin. MLL:n Lapin piirin sai avustusta nuoren työntekijän palkkaukseeni. Järjestöassistentin työhön valittiin Jenni Hartikainen ja Sari Törmänen Heidän työhönsä kuului mm. asiakaspalvelua, toimistotöitä, kartoituksia, sosiaalisen median kehittämistä sekä koulutusten, tapahtumien ja kampanjoiden organisointia. He toimivat myös kouluttajana. Lisäksi he saivat perehdytystä järjestömaailmaan Lapissa ja he ovat osallistuneet MLL:n kouluttajakoulutuksiin mm. tukioppilasohjaajien peruskoulutus, MLL:n mediakasvatuksen jatkokoulutukset: Nuoret verkossa sekä Lapset ja media tukea digiajan kasvattajalle. 6.3 Koko Suomi leikkii Koko Suomi leikkii on Suomen Kulttuurirahaston käynnistämä ja rahoittama kolmivuotinen ( ) suurhanke, joka innostaa kaikenikäisiä suomalaisia leikkimään. Hankkeen toteutuksesta vastaavat yhteistyössä Mannerheimin Lastensuojeluliitto ja Suomen Punainen Risti. Suomen Kulttuurirahasto on säätiö, joka jakaa apurahoja keskusrahastosta ja 17 maakuntarahastosta kulttuurielämän eri aloille. Säätiöllä on myös omaa kulttuuritoimintaa. Koko Suomi leikkii -hanke rakentaa uudella tavalla sukupolvien yhteyttä ja kiinnittää huomiota leikin merkitykseen. Hankkeen tavoitteena on perustaa vuoden 2016 loppuun mennessä jokaiseen Suomen kuntaan sukupolvien kohtaamispaikka, Terhokerho, johon ovat tervetulleita niin lapset kuin eläkeläiset ja muut aikuiset viettämään kiireetöntä aikaa ja leikkimään yhdessä. Terhokerho-nimi tulee Suomen Kulttuurirahaston tammesta. Terhokerho jokaiseen Suomen kuntaan Hankkeeseen on palkattu kymmenen leikkilähettiä, joi- MLL:n Lapin piirin toimintakertomus

20 den tehtävänä on auttaa MLL:n ja SPR:n osastoja ja yhdistyksiä käynnistämään Terhokerhoja. Lapin leikkilähettinä toimii Raili Pokka-Mattanen. Hän on SPR:n Lapin piirin työntekijä. Kerhoja ohjaamaan on etsitty vapaaehtoisia, jotka saavat tehtäväänsä ohjausta leikkilähetiltä. Kerhon ohjaajaksi sopii kuka tahansa luotettava aikuinen, joka haluaa käyttää aikaansa lasten ja senioriikäisten kanssa ja tykkää leikkimisestä. Terhokerhot suunnitellaan osallistujien kanssa yhdessä. Tekemistä voi ideoida vapaasti ja kerhoissa voi olla hyvin monenlaista toimintaa. Yhteistä Terhokerhoille on kiireetön yhdessäolo. Terhokerho on maksuton ja kaikille avoin. Terhokerhoissa on hyvä mahdollisuus siirtää leikkiperinnettä sukupolvelta toiselle. Suunnittelun avuksi on kerätty ohjeita tuttuihin leikkeihin, peleihin ja muuhun yhteiseen puuhailuun. Eri-ikäisten ihmisten kohdatessa sekä lapset että aikuiset voivat oppia toisiltaan ja ideoida jotakin ihan uutta mukavaa tekemistä. Lapissa Terhokerhoja on 26. Kuntia on mukana 20, joista uusia kuntia tuli vuonna 2015 mukaan seitsemän: Kemi, Keminmaa, Ivalo, Salla, Simo, Savukoski ja Tervola. Uusia kerhoja aloitti Kittilässä kaksi ja Sodankylässä Järvikylien Terhokerho, joka vaihtaa kylää kuukausittain. Terhokerhotta on enää Tornio, mutta sielläkin kerho on suunnitteilla. SPR emännöi kerhoa yhdeksässä kunnassa ja MLL 17 kunnassa. Kerhot toteutetaan yhteistyössä. Kävijöitä kerhoissa oli 1208, joista alle viisivuotiaita lapsia oli 557 ja yli viisivuotiaita 664. Aikuisia vuotiaita kävijöitä oli 671 ja yli 50-vuotiaita 537. Uusia vapaaehtoisia tuli 29. Lapin Terhokerhojen vapaaehtoiset saivat Lapin maakunnallisen järjestöneuvottelukunnan TEHEMÄ POIS -järjestöpalkinnon Palkinto jaettiin ensimmäistä kertaa. Terhokerhot olivat mukana yhteisötaideteoksessa LEIKKI2.0, jonka suunnitteli taiteilija ja lastenkirjailija Meiju Niskala. Hankkeelle tehtiin myös rekrytointivideo Kaksi Taavia, jossa kerrotaan kerhoista ja toivotaan uusia vapaaehtoisia mukaan sekä rohkeutta tulla tutustumaan kerhoon. 6.4 Lapin järjestörakenne ja Oppilaitosyhteistyöhanke Lapin sosiaali- ja terveysturvayhdistys ry hallinnoi Lapin järjestörakennetta ja sitä rahoittaa RAY. MLL:n Lapin piiri on yhteistyösopimuksella mukana hankkeessa. Piirin edustaja on järjestörakenteen ohjausryhmässä ja erilaisissa työryhmissä. Lapin järjestörakenteen päämääränä on lisätä kansalaisten hyvinvointia ja osallisuutta tukemalla Lapissa toimivia sosiaali- ja terveysjärjestöjä niiden perustehtävässä. Lapin järjestörakenteen tavoitteena on parantaa sosiaali- ja terveysjärjestöjen toimintamahdollisuuksia sekä edistää järjestöjen osallisuutta Lappia koskevassa sosiaali- ja terveysalan kehittämistyössä. Järjestörakenne edistää järjestötoimi-joiden tiivistä yhteydenpitoa ja kokoaa joustavasti verkostoja erilaisiin kehittämistehtäviin sekä tukee järjestöjä teknologian käyttöönotossa. Lapin järjestörakenteen tärkein kohderyhmä ovat lappilaiset ihmiset ja Lapin sosiaali- ja terveysalan järjestöt sekä muut hyvinvointia edistävät yhdis- 20 MLL:n Lapin piirin toimintakertomus 2015

21 tykset huomioon ottaen saamelaiserityisyys. Järjestörakenteen työllä tuetaan kuntien ja muiden julkisten organisaatioiden ja järjestöjen yhteistyötä. Lapin järjestörakenteen verkostomaisen kehittämisrakenteen muodostavat aluejärjestöt ja paikallisyhdistykset, seudulliset järjestökeskukset, valtakunnallisten liittojen aluetyöntekijät sekä erilaiset hankkeet ja projektit joiden toiminta liittyy järjestöjen toimintaan tai sosiaali- ja terveyspolitiikan kehittämiseen tai hyvinvoinnin edistämiseen. Järjestöneuvottelukunta on yksi merkittävä yhteistyöverkosto järjestörakenteen tavoitteiden toteuttamisessa. Maakunta- ja järjestöstrategiat sekä kuntien hyvinvointikertomukset saatattavat yhteen järjestö- ja kuntatoimijat. Yhteistyötä on tehty myös sairaanhoitopiirin ja koulutuskuntayhtymän kanssa. Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen (Poske) kanssa tehtiin yhteistyötä erityisesti virtuaalipalveluiden kehittämiseen ja käyttöönottoon liittyen Oppilaitosyhteistyöhanke ( ) käynnistettiin tunnistamaan, kehittämään sekä koordinoimaan maakunnassa toimivien sosiaali- ja terveysalan järjestöjen ja alan oppilaitosten yhteistyötä. Hankkeen tavoitteena on luoda pysyvä ja koordinoitu yhteistyörakenne vahvistamaan järjestö- ja vapaaehtoistoiminnan sekä kokemuksellisen asiantuntijuuden näkökulmia alan opetuksessa. Tätä tavoitetta kohti edetään mm. koordinoimalla sosiaali- ja terveysalan järjestöjen ja alan oppilaitosten yhteistyöverkostoa, pilotoimalla uusia toimintamalleja opetuksessa, kokoamalla ja välittämällä tietoa järjestöistä oppimisympäristöinä esim. työharjoittelupaikkoina ja opinnäytetyöaiheiden tarjoajina sekä kannustamalla opiskelijoita kiinnittymään järjestö- ja vapaaehtoistoimintaan jo opiskeluaikana. Piirin edustaja on hankkeen ohjaus- ja tukiryhmässä. 7 HALLINTO JA TALOUS Mannerheimin Lastensuojeluliiton liittokokous 2014 hyväksyi Suunta strategian, joka painottaa vaikuttamista, vapaaehtoistoimintaa sekä lasten ja nuorten kuulemista. Liittohallituksen puheenjohtajana toimii lasten- ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, dosentti Linnea Karlsson. Liittovaltuuston puheenjohtajana toimii hallintojohtaja, varatuomari Tarja Larmasuo. MLL:n Lapin piirin varsinaisina edustajina MLL:n liittovaltuustossa toimivat Petra Kataja Ranualta (varalla Elina Kehusmaa, Kemi) ja Mira Uusiportimo PTY:stä Rovaniemeltä (varalla Raili Pokka- Mattanen, Sodankylä). Paula Karjalainen Tervolasta ja Paula Haarahiltunen Ranualta olivat liittohallituksen varajäseniä. MLL:n Lapin piirin syys- ja kevätkokouksissa määritettiin piirin toimintaa ja taloutta. Piirihallitus kokoontui viisi kertaa. Paula Karjalainen toimi piirin puheenjohtajana. Kevätkokous pidettiin Rovaniemellä 9.5. Virallisia edustajia oli kuusi viidestä eri yhdistyksestä. Muita kokousvieraita oli neljä. Syyskokous pidettiin Torniossa Osallistujia oli 24, 10 eri yhdistystä. (18 virallista kokousedustajaa). Mukana olivat lisäksi kolme Lapin piirin työntekijää sekä keskusjärjestöstä hallintojohtaja Seppo Ristilehto ja koordinaattori Liisa Ylikojola. Varoja piirin toimintaan on hankittu Kevätilokeräyksen lisäksi lastentarvikevuokrauksella. Elokuussa 2015 avattiin lastenvaatteiden ja -tarvikkeiden Second Hand myymälä. Myytävät tuotteet saadaan lahjoituksina ja toiminnasta saatu tuotto käytetään piirin toiminnan tukemiseen. Merkittävä tulolähde ovat myös ammatil- MLL:n Lapin piirin toimintakertomus

22 listen palveluiden ja koulutusten myynti. 7.1 Piirihallitus 2015 Pj KARJALAINEN PAULA Lyseonpuiston Lukio lahjoitti päivätyökeräyksensä tuoton 2000 euroa MLL:n Lapin piirille lasten, nuorten ja heidän perheiden hyvinvoinnin takaamiseksi Lapin alueella. Tilinpäätös on alijäämäinen. Taloutta rasittivat vuonna 2015 erityisesti vähentynyt ammatillisten palveluiden osto ja Perhetoimintakeskuksen pienentyneet osallistumismaksutuotot. Kerhoihin oli todella haasteellista saada ammattitaitoisia ohjaajia minkä vuoksi kerhoja oli tavallista vähemmän. Varsinaiset jäsenet 1. KATAJA PETRA, RANUA 2. KIVINIEMI JOHANNA, ROVANIEMI (PTY) 3. UUSISALMI ERJA, KEMIJÄRVI 4. ALKKI JANNE, ROVANIEMI (PTY) 5. UUSIPORTIMO MIRA, ROVANIEMI (PTY) 6. KESTI ANNA-MARI, KEMI 7.vpj HAARANEN ULLA, ROVANIEMI 8. HYYPIÖ PÄIVI, KEMIJÄRVI 9. POKKA-MATTANEN RAILI, SODANKYLÄ Varajäsenet Valkonen Osmo, ROVANIEMI Karppinen Teija, ROVANIEMI (PTY) Pekonen Jenni, MUONIO Määttä Sirpa, TERVOLA, Paakki Katja, RANUA James Henna, KITTILÄ Rauhala Pirjo, MUONIO Tuulaniemi Heleena, KEMIJÄRVI Forsell Nina, KOLARI 7.2 Henkilöstö ja toimitilat MLL:n Lapin piirissä oli neljä kuukausipalkkaista työntekijää: toiminnanjohtaja Mervi Kestilä, perhepalvelupäällikkö Tiia Nyman, nuorisotyön vastaava/koulutuskoordinaattori Johanna Sääskilahti sekä RAY:n Paikka auki ohjelman kautta työllistetyt järjestöassistentit Jenni Hartikainen (3 kk) ja Sari Törmänen (9 kk). Tuntityönä teetettiin kerhojen ohjaus, IT-tuki sekä MLL:n perhetyö, yritysten lastenhoitopalvelu ja ryhmähoito. Tuntityöntekijät tekivät yhteensä noin yhden henkilötyövuoden. Lapin piirin Perhetoimintakeskus ja piiritoimisto sijaitsevat Rovaniemen keskustassa, osoitteessa Pirkkakatu 2. Piiritoimiston ja Perhetoimintakeskuksen tilat ovat piirin omistuksessa. Perhetoimintakeskusta vuokrattiin Coronaria OY:lle yhtenä päivänä viikossa. Myös joitakin yksittäisiä ilta- ja viikonloppuvuokrauksia tehtiin mm. perhejuhliin. 22 MLL:n Lapin piirin toimintakertomus 2015

23 Liite 1: MLL:n Lapin piirin yhdistysten perustamisvuodet ja toimihenkilöt MLL.N ENONTEKIÖN YHDISTYS MLL.N INARIN YHDISTYS MLL.N IVALON YHDISTYS MLL.N KEMIJÄRVEN YHDISTYS MLL.N KEMIN YHDISTYS MLL.N KEMINMAAN YHDISTYS MLL.N KITTILÄN YHDISTYS MLL.N KOLARIN YHDISTYS MLL.N MUONION YHDISTYS MLL.N PELKOSENNIEMEN YHDISTYS MLL.N PELLON YHDISTYS MLL.N PERHETOIMIN- TAYHDISTYS MLL.N POSION YHDISTYS (v. 2013) MLL.N RANUAN YHDISTYS (v. 2014) MLL.N ROVANIEMEN YHDISTYS (v. 2014) MLL.N SAVUKOSKEN YHDISTYS MLL.N SIMON YHDISTYS (v. 2014) MLL.N SODANKYLÄN YHDISTYS MLL.N TERVOLAN YHDISTYS MLL.N TORNION YHDISTYS MLL.N UTSJOEN YHDISTYS MLL.N YLITORNION YHDISTYS Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Sihteeri Rahastonhoitaja 1954 Anne Vuontissalmi Sirpa-Liisa Korva Jenni Saukkonen Kati Niemelä 1954 Anu Arrela Anne Näkkäläjärvi Tiisu Näkkäläjärvi Tiisu Näkkäläjärvi 1923 Johanna Taimi Mari-Lea Kovanen Emmi Haapasaari Anna-Kaisa Korhonen 1930 Senni Honkanen Miia Pöyliö Raili Kerkelä Helvi Salo 1921 Elina Kehusmaa Tytti Kumpulainen Anna-Mari Kesti Anna-Mari Kesti 1928 Helena Siponmaa Marketta Paavalniemi Tuula Lepojärvi Tuula Lepojärvi 1925 Kaisa Sirkiä Erja Uusisalmi Henna James Olivia Huilaja 1928 Nina Forsell Saara Koivisto Marika Tirroniemi Anne Grip 1922 Pirjo Rauhala Jenni Pekonen Kaisa Salo Sirkka Syväjärvi 1935 Annika Kostamo Niina Arvola Mervi Jaakkola Mervi Jaakkola 1941 Heli Rousu Mila Mäki Marja-Kristiina Outi Rowe Raappana 1992 Teija Karppinen Katja Siirtola Anne-Marie Haavikko Johanna Kiviniemi 1935 Minna Niemelä Seija Tuomivaara Päivi Tuppurainen Paula Posio 1938 Teija Pernu Satu Rinne-Kopalainen Katja Paakki Katja Paakki 1923 Ulla Haaranen Eliisa Lintula Katriina Haarala Inkeri Keskitalo 1935 Paula Tarkka Venla Väisänen Emilia Aaltovirta Teija Lappalainen 1924 Elisa Tihinen Outi Rajanen Aila Halttu Sari Pajari 1926 Raili Pokka-Mattanen Hannele Nevalainen Marke Mäntynen Johanna Mäki 1931 Minna Isto Salla Selin Sirpa Määttä Minna Karpoff 1922 Mari Palokangas Jaana Koivumaa Aino Pohjanen Heidi Juuso 1928 Maija Länsman Kirsi Kvist-Aikio Pirjo Seurujärvi Kirsi Kvist-Aikio 1928 Sanna Kangas Satu Kenttämaa Sanna Piuva Pirjo Kangas MLL:n Lapin piirin toimintakertomus

24 Liite 2: Lapin piirin yhdistysten toimintaa lukuina v Kooste toimintatilastoista 1. PERHEKAHVILATOIMINTA lukumäärä 1.1. Perhekahviloita Kokoontumiskertoja Perhekahviloiden kävijämäärä yhteensä (lapsia) Perhekahviloiden kävijämäärä yhteensä (aikuisia) Kuinka monta perhekahvilaa edellä mainituista järjestettiin yhteistyössä kunnan kanssa? VANHEMPAINRYHMÄ- JA VERTAISTOIMINTA lukumäärä 2.1.Vanhempien vertaisryhmiä Äitiryhmiä Muita aikuisten ryhmiä (esim. harrastusryhmiä) Ryhmissä osallistujia yhteensä KERHO- JA HARRASTUSTOIMINTA lukumäärä LASTEN KERHOJA 3.1.Musiikkikerhoja tai -leikkikouluja Kerhojen kävijämäärä yhteensä Liikuntakerhoja Kerhojen kävijämäärä yhteensä Muita kerhoja Kerhojen kävijämäärä yhteensä Lapsille ja nuorille suunnatut muut tapahtumat ja tilaisuudet Tapahtumissa osallistujia yhteensä 853 LASTEN JA AIKUISTEN YHTEISIÄ KERHOJA JA HARRASTUSRYHMIÄ 3.13 Lasten ja aikuisten yhteisiä musiikkikerhoja Kerhojen kävijämäärä yhteensä Lasten ja aikuisten yhteisiä taidekerhoja Kerhojen kävijämäärä yhteensä Lasten ja aikuisten yhteisiä liikuntakerhoja Kerhojen kävijämäärä yhteensä Isä-lapsikerhoja Kerhojen kävijämäärä yhteensä Lasten ja aikuisten yhteisiä muita kerhoja Kerhojen kävijämäärä yhteensä RETKI- JA LEIRITOIMINTA lukumäärä 4.1. Yhdistyksen järjestämiä retkiä Retkien osallistujia yhteensä (lapsia: 12-vuotiaat ja nuoremmat) Retkien osallistujia yhteensä (aikuisia) 4.4. Yhdistyksen järjestämiä isä-lapsiretkiä Isä-lapsiretkien osallistujia yhteensä (lapsia: 12-vuotiaat ja nuoremmat) Isä-lapsiretkien osallistujia yhteensä (aikuisia) MLL:n Lapin piirin toimintakertomus 2015

25 5. NUORISOTOIMINTA (13-17-vuotiaat) lukumäärä 5.1. Yhdistyksessä on nuoriso-/tukioppilastoiminnan vastaava (kyllä=1, ei=0) Yhdistys on avustanut tai tehnyt yhteistyötä tukioppilastoiminnan kanssa (kyllä=1, ei=0) Miten? 5.5. Tukioppilaat ovat osallistuneet yhdistyksen järjestämiin tilaisuuksiin (kyllä=1, ei=0) Onko yhdistys vaikuttanut nuoriin liittyviin asioihin alueellaan? (kyllä=1, ei=0) Yhdistyksen järjestämiä nuorten retkiä Retkille osallistuneita yhteensä Yhdistys järjestää muuta toimintaa, johon on osallistunut nuoria (kyllä=1, ei=0) Muussa toiminnassa käyneiden nuorten määrä yhteensä KOULUTUS- JA YLEISÖTILAISUUDET lukumäärä 6.1. Kaikille avoimia koulutus- ja luentotilaisuuksia Osallistujamäärä yhteensä Yhdistyksen järjestämiä kirpputoreja Yhdistyksen järjestämiä yleisö- ja koko perheen tapahtumia Kävijämäärä yhteensä (lapsia) Kävijämäärä yhteensä (aikuisia) Erillisiä MLL-toiminnan esittelytilaisuuksia LASTEN, NUORTEN, VANHEMPIEN JA PERHEIDEN KANSSA TOIMIVAT HENKILÖT palkattuja vapaaehtoisia 7.1. Perhekahvilaohjaajia Vertaisryhmien ohjaajia Kerhonohjaajia Isä-lapsitoiminnan vapaaehtoisia Muita henkilöitä Uusia vapaaehtoisia Vapaaehtoisten työtunteja yhteensä (arvio) VAIKUTTAMISTYÖ JA VIESTINTÄ lukumäärä 8.1. Aloitteita Kannanottoja Lausuntoja Mediaosumia JÄSENTYÖ lukumäärä 9.1. Jäsenkirjeitä ja -tiedotteita krt / v Yhdistys hyödyntää omia nettisivujaan (kyllä=1, ei=0) Yhdistys käyttää tiedotuksessaan Yhdistyskorttia (kyllä=1, ei=0) Yhdistyksellä on Facebook-sivut (kyllä=1, ei=0) Yhdistyksen neuvottelemia jäsenetuja (kpl) YHDISTYKSEN TARJOAMAT PALVELUT lukumäärä Yhdistyksellä oli: leikkipuistoja leikkipuistot tai leikkikentät, joissa yhdistys järjestää ohjattua toimintaa leikkikenttätoiminnan kokoontumiskertojen määrä turvaväline- ja lastentarvikevuokrausta (kyllä=1, ei=0) muita mahdollisia palveluita mitä? MLL:n Lapin piirin toimintakertomus

26 11. PAIKALLINEN KUMPPANUUS JA YHTEISTYÖ lukumäärä Nimeä tärkeimmät yhteistyökumppanit Työryhmät, ohjausryhmät tmv. joissa yhdistys on edustettuna (lukumäärä) Nimeä tärkeimmät Yhdistys tekee yhteistyötä muiden MLL:n yhdistysten kanssa (kyllä=1, ei= 0) Nimeä yhdistykset 12. HANKKEET lukumäärä Yhdistyksen hallinnoimia hankkeita (lukumäärä) Hankkeiden nimet Yhteistyökumppanin hallinnoimia hankkeita, joissa yhdistys mukana (lukumäärä) Hankkeiden nimet 13. YHDISTYKSEN HALLINTO JA HENKILÖSTÖ lukumäärä Yhdistyksen ja sen hallituksen kokouksia Yhdistyksen eri työryhmien ja toimikuntien kokouksia Luottamustehtäviin liittyneitä työtunteja (arvio) Yhdistyksen palveluksessa olleita vakituisia työntekijöitä Yhdistyksen palveluksessa olleita määräaikaisia, kuukausipalkkaisia työntekijöitä Yhdistyksen palveluksessa olleita tuntityöntekijöitä Muita työntekijöitä (opiskelijat, harjoittelijat, työllistetyt) 3 26 MLL:n Lapin piirin toimintakertomus 2015

27 Liite 3 Lapin piirin toimintaa lukuina v YHDISTYSTEN TUKI JA OHJAUS, JÄSENTYÖ lukumäärä 1.1. Yhdistysten määrä (22 toimivaa) Yhdistyskäyntejä Seurantapuheluja Perhekahvilakäyntejä Yhdistystiedotteita ja uutiskirjeitä (kertaa vuodessa) Piirin neuvottelemia jäsenetuja 1 2 VAPAAEHTOISTEN KOULUTUS- JA VERTAISTAPAAMISET lukumäärä 2.1. Yhdistystoiminnan koulutuksia Osallistujamäärä yhteensä Perhekahvilatoiminnan verkkokursseja (yhdessä Kainuun piirin kanssa) Osallistujamäärä yhteensä (Lapista) Perhekahvilatoiminnan vertaistapaamisia Osallistujamäärä yhteensä Kerhotoiminnan koulutuksia ja vertaistapaamisia Osallistujamäärä yhteensä Puheenjohtajien vertaistapaamisia Osallistujamäärä yhteensä Sihteerien vertaistapaamisia (tässä myös jäsenvastaavia ja rahastonhoitajia) Osallistujamäärä yhteensä Muita luottamus- ja vastuuhenkilökoulutuksia ja vertaistapaamisia Osallistujamäärä yhteensä 3 3 YLEISÖTILAISUUDET lukumäärä 3.1. Kaikille avoimia koulutus- ja luentotilaisuuksia Osallistujamäärä yhteensä Erillisiä MLL-toiminnan esittelytilaisuuksia 6 4 ALUEELLINEN KUMPPANUUS JA YHTEISTYÖ lukumäärä 4.1. Työryhmät, ohjausryhmät tmv. joissa piiri on edustettuna (lkm) Kuntien määrä piirin alueella Kirjallisten kuntasopimusten määrä 8 5 VAIKUTTAMISTYÖ lukumäärä 5.1. Aloitteita Lausuntoja 1 7 VANHEMPAINRYHMÄ- JA VERTAISTOIMINTA lukumäärä 7.1. Vanhempien vertaisryhmiä Äitiryhmiä Lasten ja aikuisten yhteisiä vertaisryhmiä Ryhmissä osallistujia yhteensä KERHO- JA HARRASTUSTOIMINTA lukumäärä LASTEN JA AIKUISTEN YHTEISIÄ KERHOJA JA HARRASTUSRYHMIÄ 8.13 Lasten ja aikuisten yhteisiä musiikkikerhoja Kerhojen kävijämäärä yhteensä Lasten ja aikuisten yhteisiä liikuntakerhoja Kerhojen kävijämäärä yhteensä 126 MLL:n Lapin piirin toimintakertomus

28 12 PIIRIN TARJOAMAT PALVELUT lukumäärä Piirillä oli: perhekeskuksia turvaväline- ja lastentarvikevuokrausta (kyllä=1, ei =0) piirin koulutus ammattilaisille (esim. kunnille) piirin järjestämät vanhempainillat mitä muita palveluja piiri on tarjonnut Ammatilliset perhepalvelut, lastenhoitotoiminta, koulutuspalvelut. Yöpymisahdollisuus piirin Perhetoimintakeskuksessa Lapin MLL-jäsenille: yht. 26 yöpymistä. Lasten tarvikkeiden ja vaatteiden second hand -liike. 13 HANKKEET lukumäärä Piirin hallinnoimia hankkeita Yhteistyökumppanin hallinnoimia hankkeita, joissa piiri mukana 5 14 PIIRIN HALLINTO JA HENKILÖSTÖ lukumäärä Piirin ja piirihallituksen kokouksia Luottamustehtäviin liittyneitä työtunteja (arvio) Piirin palveluksessa olleita vakituisia työntekijöitä Piirin palveluksessa olleita määräaikaisia, kuukausipalkkaisia työntekijöitä Piirin palveluksessa olleita tuntityöntekijöitä Muita työntekijöitä (opiskelijat, harjoittelijat, työllistetyt) 28 MLL:n Lapin piirin toimintakertomus 2015

29 MLL:n Lapin piirin toimintakertomus

30 30 MLL:n Lapin piirin toimintakertomus 2015

31 MLL:n Lapin piirin toimintakertomus

32 32 MLL:n Lapin piirin toimintakertomus 2015

33 MLL:n Lapin piirin toimintakertomus

34 MLL:n Lapin piiri on yksi kymmenestä MLL:n aluejärjestöstä. Piirin toimialue on Lapin maakunta. Vuonna 2016 piirin alueella on 22 paikallisyhdistystä ja noin 4000 jäsentä. MLL on avoin valtakunnallinen kansalaisjärjestö, joka edistää lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia. MLL:n tavoitteena on lapsiystävällinen Suomi. MLL tuntee perheiden arjen ja tarjoaa eri elämäntilanteissa vertaistukea, monipuolista vapaaehtoistoimintaa sekä osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksia. Mannerheimin Lastensuojeluliiton tehtävä (missio) Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL) on avoin kansalaisjärjestö, joka edistää lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia. Mannerheimin Lastensuojeluliiton tahtotila 2024 (visio) Suomi on lapsiystävällinen yhteiskunta, jossa lapsen etu asetetaan etusijalle ja jossa lapset ja nuoret voivat hyvin. Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL) on lasten, nuorten ja perheiden arjen asiantuntija, luotettava ja ketterä kumppani, vapaaehtoistyön toteuttaja ja innovatiivinen kehittäjä sekä vahva vaikuttaja. MLL tarjoaa innostavan ja arvostavan osallistumisympäristön vapaaehtoistoiminnalle lasten, nuorten ja perheiden kanssa. MLL:n arvot Lapsen ja lapsuuden arvostus Yhteisvastuu Inhimillisyys Yhdenvertaisuus MLL:n periaatteet Avoimuus Ilo Kumppanuus Osallisuus Arjen arvostus 34 MLL:n Lapin piirin toimintakertomus 2015