54 Ellan Muisto ui Tornionjoessa.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "54 Ellan Muisto ui Tornionjoessa."

Transkriptio

1 10 x 2011

2 Sisältö 10 / Ellan Muisto ui Tornionjoessa. 44 Osa vanhuksista pelkää ulkona liikkumista. 14 Jenni Liikanen tuntee sairaalavälineet. 8 Vanhusten puolesta kannattaa kilpailla, toteaa sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko. 3 Pääkirjoitus 4 Ajankohtaista 5 Puheenjohtajalta 6 Kampanja yksityissektorin mitoituksista 7 Hoitaja haluaa auttaa 8 Risikko: työssäjaksaminen otettava vakavasti 10 Lokakuun lyhyet 11 Näin vastattiin! 11 Lehtikatsaus 12 Lempiesine: valokuva 14 Jenni Liikanen on välinehuoltaja 19 Rintasyöpägeeni periytyy 20 Miten pysyä mukana muutoksessa? 24 Puheenjohtajaehdokkaat kiertueella 30 SuPer kampanjoi ikälain mitoitusten puolesta 32 Hyvää asiaa ja markkinameininkiä 34 Luontaistuotteet, osa LH Tuomo Tumppi Valokainen 36 Dieetit 3/5: rasvat 38 Vaikuta liittokokousvaaleissa 39 Palasia sieltä täältä 40 Rankka ladythai 42 Tunnustusta muistiosaajille 44 Ulkoilu ylellisyyttä? 48 Pienistä oivalluksista suurta hyötyä Erkkilässä 50 Edunvalvontayksikkö tiedottaa 52 Superristikko 53 Lähihoitaja Kähönen 53 Paras juttu vastaa kyselyyn! 54 Ravit koukuttavat Pellossa 58 Jäsenrekisteri tiedottaa 59 Siskon pakina 60 Työttömyyskassan ajankohtaiset 63 Kuulumisia 66 Luonnossa 67 P.S. Maaningalta 20 Muutokseen pitäisi tarttua jo ennen kuin on pakko. 2 super

3 Pääkirjoitus Leena Lindroos super 58. vuosikerta Tilaushinta 48 /vuosi Aikakauslehtien Liiton jäsen julkaisija Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Ratamestarinkatu Helsinki Fax (09) päätoimittaja Leena Lindroos (09) taittava toimittaja Jukka Järvelä (09) toimittajat Marjo Sajantola (09) Sonja Kähkönen (09) vierailevat kirjoittajat Anna-Liisa Enkovaara, Minna Lyhty, Mikko Rinta, Liisa Uusiniitty, Antti Vanas kannen kuva Haavanlevittäjiä kuvasi Jukka Salminen ulkoasu Timo Numminen Joonas Väänänen Jukka Järvelä painos kpl ilmoitukset Sonja Kähkönen (09) osoitteenmuutokset Jäsenet: jäsenrekisteri Tilatut: toimitus (09) kirjapaino ISSN SuPer ei vastaa tilaamatta lähetettyjen juttujen eikä kuvien säilyttämisestä tai palauttamisesta. Parasta on saada auttaa SuPer-lehti kysyi Lähihoitajatapahtumaan osallistuneilta nuorilta lähihoitajilta ja alan opiskelijoilta mikä heidän mielestään on parasta lähihoitajan ammatissa. Vastauksia tuli yli 700 ja lähes kaikissa niissä korostetaan ihmisen lähellä toimimisen tärkeyttä ja halua auttaa: Parasta on ihmisten kanssa työskenteleminen ja toisten auttaminen. Saa hoitaa ja olla lähellä ihmistä. Näkee heti oman käden jäljen. Saa tehdä työtä jolla on merkitystä. Parasta on, että saa auttaa muita parhaansa mukaan ja onnistuu siinä. Ihmisten elämään vaikuttaminen positiivisesti. Ihmisläheisyys. Ihmisten kiitollisuus. Kun vielä näkee näiden satojen vastauslomakkeiden alalaidasta vastaajan usein alle 20 vuoden iän, tulee samaan aikaan sekä ilahtunut että hieman epäuskoinenkin olo. Paljon keskustellaan siitä, miten sosiaali- ja terveysalalle hakeutuvien nuorten motivaatio kantaa, ovatko he tosissaan ja sydämellä mukana opinnoissaan. Kutsumuksen sanotaan olevan menneen talven lumia, mutta mitä muuta kuin syvää eettistä sitoutumista osoittaa esimerkiksi 17-vuotiaan vastaus: Parasta on se, että saa auttaa sairaita ja apua tarvitsevia. Kaikki tuki ja kannustus siis tälle uudelle lähihoitajasukupolvelle, jolle työelämä tulee antamaan kenties nykyistäkin mittavammat haasteet suurten ikäluokkien eläköitymisen myötä. Superilaista toimintaa on syksyllä ollut runsaasti. Yksityissektorille on järjestetty Mitta täynnä -kampanja, jossa on perehdytty yksityisten hoitolaitosten henkilöstömitoitukseen. Liitossa kesällä tehty kysely osoitti, että joka viidennessä yrityksessä henkilöstömitoitus jää alle suositusten ja hyvällä mallilla henkilöstömäärä on vain 12 prosentissa yrityksistä. Henkilöstömitoitusten kirjaaminen ikälakiin on yksi SuPerin tavoitteista. Tätä tavoitetta tukevat ne reilusti yli suomalaista, jotka ovat kirjoittaneet nimensä liiton nettisivuilla syyskuun loppuun asti avoinna olleeseen adressiin. Nimiä mitoitusten puolesta kerättiin myös SuPerin ikälakitempauksessa 20. syyskuuta Helsingin keskustassa. SuPerin puheenjohtajaehdokkaat ovat kiertäneet ahkerasti maata. Syksyn kahdestakymmenestä jäsenillasta on tämän lehden ilmestyttyä jäljellä vielä neljä. Jos juttumme ehdokkaiden päivästä Salossa jättää avoimia kysymyksiä, on Järvenpään, Jyväskylän, Kuopion ja Mikkelin alueen superilaisilla vielä tilaisuus lähteä esittämään niitä.. super

4 Ajankohtaista Lokakuu Maailman mielenterveyspäivä Luottamusmiestutkinto, 3. opintojakso, Helsinki, SuPer Valtakunnalliset ravitsemuspäivät, Helsinki, RTY Viestinnän jatkokurssi, Sokos Hotel Vantaa, SuPer Oulun alueelliset lähi- ja perushoitajien opintopäivät, hotelli Radisson Blu PeSu-koulutus, perustietoa SuPerista, Pori, Sokos Hotel Vaakuna Yhdistyksen taloudenhoidon peruskurssi, Helsinki, SuPer Kansainvälinen ravintopäivä SuPer vastustaa vuorotteluvapaan korvausten leikkauksia SuPerin puheenjohtaja Juhani Palomäki pitää suunnitelmia vuorottelukorvausten leikkauksista virhearviointina. Vuorotteluvapaa on erittäin tärkeä työssä jaksamista tukeva järjestelmä, jota ei saa romuttaa. Pienituloisille vuorotteluvapaan pitäminen muodostuu mahdottomaksi, jos korvauksia leikataan. Jos työuria halutaan aidosti pidentää, tällaiset suunnitelmat ovat täysin käsittämättömiä. Päättäjien olisi lopultakin ymmärrettävä, että kestävät keinot työurien pidentämisessä ovat panostaminen työhyvinvointiin sekä työn ja perhe-elämän yhteensovittamiseen. SuPer on vastustanut jyrkästi vuorotteluvapaajärjestelmän romuttamista ja kaavailtuja leikkauksia vuorotteluvapaakorvaukseen. Toteutuessaan leikkaukset synnyttäisivät syvän loven jokaisen pienipalkkaisen talouteen ja laskevat koko vuorotteluvapaajärjestelmän houkuttelevuutta erityisesti aloilla, joilla se on näytellyt merkittävää asemaa työssä jaksamisen kannalta. Vuorotteluvapaalain kohtalo oli vielä avoin lehtemme lähtiessä painoon. Vuorottelukorvauksen muutokset eivät kuitenkaan vaikuta jo vapaalla olevien korvauksiin. Lain muutosten valmistelussa on otettu huomioon, jos työntekijä on aloittanut vuorotteluvapaan vuoden 2011 aikana tai jo sopinut vuorotteluvapaan alkamisesta vuonna Ammattiosastojen edunvalvontapäivät, Sokos Hotel Vantaa, SuPer Puheenjohtaja- ja sihteeripäivä, Helsinki, SuPerin toimisto AVH-päivät, Tampere, Aivoliitto Verkkoviestintäpäivä, Helsinki, SuPer Päivähoitokoulutus, Scandic Tampere City, SuPer Marraskuu Ihopäivä Oulussa, Aleksinkulma, Atopialiitto SuPer-Nuorille uusi puheenjohtaja SuPer-Nuorten valtakunnallinen työryhmä eli SuNu on saanut uuden puheenjohtajan, Suvi Harlinin Pieksamäeltä. Varapuheenjohtajaksi on valittu Mirva Krunniniva Torniosta. Uusien puheenjohtajien kausi kestää vuoden 2012 loppuun. SuPer-Nuori on SuPerin alle 35-vuotias varsinainen jäsen. SuPer-Nuoria edustaa valtakunnallinen työryhmä Su- Nu, jonka tavoitteena on kannustaa nuoria jäseniä lähtemään mukaan superilaiseen toimintaan, lisätä työelämätietoutta sekä ylläpitää superilaista mehenkeä. Lisäksi SuNu pyrkii omalla esimerkillään vahvistamaan nuorten kollegojen ammatti-identiteettiä. SuNun toimikausi on aina kaksi vuotta kerrallaan, jonka jälkeen 35 vuotta täyttäneet joutuvat eläkkeelle XXIV Valtakunnalliset tartuntatautipäivät, Helsinki, Filha Puheenjohtajien valmennus, 3. jakso, SuPerin toimisto Työmarkkinapäivät, Helsinki, SuPer i n g i m a g e Nyt on aika: tarkastaa omat jäsentiedot vaalikelpoisuuden varmistamiseksi. aktiivijäsenten hakea palkitsemislomaa, lisätietoja uutiset aloittaa yksityissektorin työpaikoilla työsuojeluvaalien valmistelu, sillä vaalit on järjestettävä marraskuun 2011 aikana. tutustua liittokokousasioihin liiton verkkosivuilla ja miettiä ehdokkaita liittohallitukseen, edustajistoon ja liittokokoukseen. lähteä tutustumaan puheenjohtajaehdokkaisiin jäsenilloissa. keskustella työnantajan kanssa ensi vuoden täydennyskoulutuksesta. merkitä kalenteriin SuPerin ammatilliset opintopäivät Helsingissä. Tiedot marraskuun SuPer-lehdessä. kerätä porukka ja lähteä Osaava Nainen -messuille Turkuun. nauttia syksyn kirpeydestä. 4 super

5 Puheenvuoro Puheenjohtaja Juhani Palomäki Lääkehoidon osaamista rajoitetaan SuPeriin tulee usein yhteydenottoja siitä, että lähija perushoitajilta otetaan lääkelupia pois, vaikka nämä luvat ovat kunnossa. Työnantajat perustelevat jäsenillemme asiaa erilaisilla laeilla ja asetuksilla, jotka työnantajien mukaan määrittävät lääkehoidon vain laillistetuille terveydenhuollon ammattihenkilöille. Kehotammekin aina jäseniä pyytämään esimiehiltä selvityksen tällaisista säädöksistä, jotta saisimme liittoon tiedon asiasta. Esimiehet eivät ole koskaan esittäneet mitään tällaista, koska sellaisia lakeja tai asetuksia ei ole olemassa. Terveydenhuollon ammattihenkilöstä annettu laki ( /559) ei määritä sitä, mitkä tehtävät kuuluvat lähi- ja perushoitajille ja mitkä sairaanhoitajille. Laki määrittää ainoastaan sen, että laillistettu lääkäri päättää potilaan lääketieteellisestä tutkimuksesta, taudin määrityksestä ja siihen liittyvästä hoidosta sekä laillistettujen terveydenhuollon ammattihenkilöiden rajatusta lääkkeenmääräämisoikeudesta. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaiseman Turvallinen lääkehoito -oppaan tarkoituksena oli antaa valtakunnallisesti selkeät ohjeet, mitä kukin ammattiryhmä voi tehdä koulutuksen ja kokemuksen perusteella. Opasta ei ole otettu valtakunnallisesti käyttöön. Osaamista rajoitetaan perusteetta ja näin hankaloitetaan potilaan hoitoa. Tärkeintä olisi ottaa kaikkien osaami- nen käyttöön. Se lisäisi työn tehokkuutta ja tuloksellisuutta. Koulutettu nimikesuojattu terveydenhuollon ammattihenkilö voi tutkinnon antamin valmiuksin osallistua lääkehoitoon ja osaamisen varmistamisen, perehdyttämisen ja kirjallisen luvan myötä vielä laajemmin. Sosiaali- ja terveysministeriön laatiman Turvallinen lääkehoito -ohjekirjan mukaan nimikesuojatut hoitajat saavat pistää lääkkeitä ihon alle ja lihakseen. Ohjeessa ei kuitenkaan mainita mitä lääkkeitä voi pistää. Kipulääkkeenä käytettäviä PKVlääkkeitä, kuten esimerkiksi Oxanestia, saa pistää. Lisäksi oppaassa mainitaan, että myös luonnollista tietä näitä lääkkeitä voi antaa. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto antaa lähihoitajille hyvät valmiudet osallistua lääkehoidollisiin tehtäviin. Haluamme kannustaa kaikkia jäseniämme osallistumaan lääkehoidon täydennyskoulutukseen. Olemalla itse aktiivisia ja halukkaita kehittymään takaamme sen, että myös tulevat ammattilaiset saavat osallistua lääkehoitoon. Vain tällä tavoin voidaan turvata mahdollisimman monipuoliset työpaikat lähihoitajille. Lähi- ja perushoitajien osaamisen rajoittaminen nousee pintaan tavallista voimakkaammin silloin, kun mikä tahansa ammattiryhmä toimii virheellisesti lääkehoidossa tai varastaa lääkkeitä. Tällöin aina näyttää rangaistus kohdistuvan lähi- ja perushoitajiin. Seurauksena tästä työnantajat ovat usein päättäneet rajoittaa lähi- ja perushoitajien osallistumista lääkehoitoon. Tällainen työnantajan toiminta on vastuutonta. Silloin, kun näistä asioista kiistellään työnantajien kanssa salongeissa, ei lähija perushoitajien puolesta puhu kukaan muu kuin SuPer.. Haluamme kannustaa kaikkia jäseniämme osallistumaan lääkehoidon täydennyskoulutukseen. super

6 Uutiset Esillä juuri nyt SuPer kampanjoi yksityissektorin mitoituksista Liian vähän hoitajia! teksti jukka järvelä SuPerin Mitta täynnä? -kampanja osoittaa, että yksityissektorilla on liian vähän hoitohenkilökuntaa. Kampanjaan liittyy jäsentilaisuuksia ympäri Suomea. Viime aikojen tiedot eivät anna mairittelevaa kuvaa yksityisten hoitolaitosten henkilöstömitoituksista. Erityisesti yksityisellä sosiaalialalla henkilöstön määrä on minimissä tai jopa suosituksia alhaisempi. Liittoon on otettu asian tiimoilta runsaasti yhteyttä. SuPerin kesällä tekemä kysely paljasti, että joka viidennessä yrityksessä henkilöstömitoitus on alle minimisuositusten. Hyvällä mallilla henkilöstömäärä on vain 12 prosentissa yrityksistä. Mitoituksia lasketaan joissakin yrityksissä virheellisesti. Tällöin hoitohenkilökunnaksi kirjataan johdon ja hallinnon väkeä sekä vailla alan koulutusta olevia ja oppisopimusopiskelijoita. Monet yritykset säästävät viikonloppuisin, kun henkilöstöä on töissä vähemmän kuin arkena. Kyselystä ilmeni myös, kuinka paljon hoitajat tekevät ei-hoidollisia tehtäviä. Yleisimpiä olivat pyykinpesu, siivous ja ruuanlaitto. Kyselyyn vastasi 271 henkilöä, joista suurin osa työskentelee vanhustenhoidossa. Kunnille lisää ostopalveluosaamista SuPerin puheenjohtaja Juhani Palomäki muistuttaa, että myös julkisella puolella on mitoitusongelmia, mutta nykyinen kampanja on suunnattu yksityispuolelle. Palomäki ihmettelee hoitoalan yritysten tuottamia voittoja, joita tehdään osin hoitajien ja hoidettavien kustannuksella. Liittomme jäsenten kannalta kaikkien ongelmien äiti on hoitajapula. Kun mitoitukset ovat alhaisia, hoidon laatu kärsii. Haluamme jäsenillemme oikeutta ja oikeudenmukaisuutta, kun puhutaan huonosta hoidosta. Palomäki miettii, kuinka kuntien päättäjät suostuvat ostamaan vähäisellä henkilöstöllä tuotettuja palveluita. Päättäjätkään eivät tiedä kuinka huonokuntoisia esimerkiksi vanhukset ovat ja kuinka raskasta heidän hoitonsa on. Yrityksen repivät tuoton hoitajien selkänahasta. Palomäen mukaan kuntien ja kuntayhtymien kilpailutusja osto-osaamista on parannettava, samoin valvontaa. Lakiin on saatava selvä henkilöstömitoitus ja sanktiot liian vähäisellä työvoimalla tapahtuvasta hoidosta. SuPer vaatii vanhuspalvelulakiin henkilöstömitoitusta ja on määritellyt hyvän mitoituksen tasoksi 0,8 sosiaali- ja terveydenhuollon koulutuksen saanutta työntekijää asukasta kohden. Ongelmia ja ratkaisuja SuPerin yksityissektorin neuvottelupäällikkö Pia Zaerens kertoo, että ongelmia on niin pienissä kuin suurissa hoito- ja hoiva-alan yrityksissä. Kun henkilökuntaa on vähän, työvuorolistoja muutellaan työehtosopimusten vastaisesti, työvuorot ovat ylipitkiä ja sijaisia ei palkata, hoitajat eivät jaksa ja tuntevat itsensä riittämättömiksi. Tämä näkyy hoidon laadussa. Yksi hoitaja voi yöllä joutua yksin valvomaan yli 30 henkilöä, jotka ovat useassa eri rakennuksessa. Tämän päälle hänelle saattavat tulla vielä turvapuhelinhälytykset. Vuorossa voi myös olla oppisopimusopiskelija yksin. Tällaiset epäkohdat täytyy saada kuntoon, Zaerens alleviivaa. SuPerin järjestöpäällikkö Raija Moilanen kertoo, että monesti asiat valitettavasti saadaan kuntoon vasta kanteluiden kautta. Näin on käynyt esimerkiksi eräässä hämeenlinnalaisessa hoivakodissa, johon aluehallintoviranomaisen päätöksellä tulee lisätä seitsemän hoitajaa ja kuusi avustavaa työntekijää. Runsas henkilöstön lisäys selittyy sillä, että Hämeenlinnan kaupunki oli ostanut palvelut minimihenkilömäärällä, ja palvelun tuottava yritys oli laskenut mitoitukseen myös hallintohenkilöitä, jotka eivät työskentele yksikössä.. 6 super

7 SuPer-lehden kysely: Hoitaja haluaa auttaa! Lähihoitajan ammatissa on kaksi myönteistä asiaa ylitse muiden: auttaminen ja ihmisten kanssa työskentely. Asia vahvistui, kun SuPer-lehti kysyi asiaa yli 700 hoitajalta, opettajalta ja alan opiskelijalta. Mikä on parasta lähihoitajan ammatissa? Tämä kysymys kirvoitti runsaasti vastauksia SuPer-lehden pisteessä Lähihoitajatapahtumassa. Yksi vastauksista tiivisti monen ajatukset: "Niin kuin ammatin nimikin sanoo: olla lähellä ja hoitaa". Auttamisen ja ihmisläheisyyden lisäksi työn sisältö toi vastaajien mieleen myös seuraavia iloa tuottavia asioita: saa olla hyödyksi, työn monipuolisuus, luovuus, vuorovaikutus, haasteet, jokainen päivä on erilainen, palaute tulee heti ja näkee konkreettisesti, kuinka on ollut avuksi. Moni piti työssään parhaana ihmisiä ja asiakkaita, niin lapsia kuin vanhuksia. Jotkin näkivät ykkösasiana palkan tai työajat. Toisille arvostus, onnistumisen tunne, työn tulokset ja työn merkitys olivat tärkein asia. Myös vaikutusmahdollisuudet ja laaja-alainen tutkinto saivat mainintoja. Vastaajien joukossa oli kaikenikäisiä, runsaasti myös alle 20-vuotiaita ja opiskelijoita. Kyselyssä arvontapalkinnon voittaneiden nimet löytyvät tämän lehden sivulta 32.. Ikälaista 127 lausuntoa Lausunnolla ollut lakiluonnos iäkkään sosiaali- ja terveyspalvelujen saannin turvaamisesta pani kiinnostuneet kommentoimaan luonnoksen sisältöä ahkerasti. Sosiaali- ja terveysministeriö sai lausuntoja yhteensä 127 kappaletta. Virallisesti pyydettyjen lausuntojen lisäksi kannanottoja antoivat myös muun muassa vanhusneuvostot, järjestöt, kunnat ja muutamat yksittäiset kuntalaiset. Potilasvahingot halutaan puolittaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos käynnistää sairaaloiden, terveyskeskusten ja kansallisten toimijoiden kanssa nelivuotisen Potilasturvallisuutta taidolla -ohjelman. Ohjelmalla pyritään vahvistamaan potilaiden turvallisuus huomioon ottavaa hoitokulttuuria ja puolittamaan potilaille hoidossa aiheutuvien haittojen ja vahinkojen määrä vuoteen 2020 mennessä. Terveyskioskeja halutaan lisää Myönteiset kokemukset terveyskioskista kannustavat levittämään toimintamallia Suomen kuntakentällä. Ylöjärvellä kauppakeskuksen yhteyteen kaksi vuotta sitten avatulle terveyskioskille on ollut kysyntää ja toiminta on ollut kustannuksiltaan suhteellisen edullista, käy ilmi Tampereen yliopiston laatimasta loppuarviointiraportista. Asiakkaita ilman ajanvarausta toimivassa terveyskioskissa kävi tutkimuksen tarkastelujaksolla , mikä edusti lähes kahta kolmasosaa pääterveysaseman käynneistä. Asiakkaat tulivat terveyskioskille useimmiten mittauttamaan verenpainettaan, verensokeriaan tai kolesterolia. Terveyskioskin palveluiden laadulle ja palveluvalikoimalle he antoivat arvosanan 9,3. Tutkimuksessa terveyskioskin alhaisia toimintakustannuksia perusteltiin yksikön pienellä koolla, suppealla palveluvalikoimalla ja matalan kynnyksen toimintamallilla, joka parantaa asiakkaiden palveluun pääsyä ja voi edistää varhaista terveysongelmiin puuttumista. Etuna pidettiin myös sitä, että henkilökunta koostui hoitajista. Hoitajavetoisuudesta huolimatta terveyskioskeissa ei ole työskennellyt lähi- tai perushoitajia. Ylöjärven terveyskioskin painopisteenä on ollut parantaa asiakkaiden palvelun saantia ja vähentää terveyskeskuskäyntien määrää ja jonoja. Lahdessa toimineen terveyskioskin painopiste on puolestaan ollut terveysneuvonnassa. Myönteisten kokemusten myötä toimintamallia halutaan levittää yhä laajemmin Suomen kuntakentällä. Kotkaan avattiin oma terveyskioski syyskuussa. Tavoitteenamme on, että kahden vuoden aikana Suomeen perustettaisiin 50 terveyskioskia, sanoo Sitran Kuntaohjelman johtaja Antti Kivelä.. JulkiTerhikki on lunastanut odotukset Vuosi sitten avatusta terveydenhuollon ammattihenkilörekisteristä tehdään noin hakua kuukaudessa, joten palvelu tuli tarpeeseen. Valviran tietoon ei ole enää tullut esimerkiksi opiskelijoita, joita olisi palkattu terveydenhuollon ammattihenkilön tehtäviin, joihin heidän opintonsa eivät vielä oikeuttaisi. Terveydenhuollon ammattihenkilörekisterin, Terhikin, julkinen tietopalvelu, JulkiTerhikki, avattiin syyskuussa i n g i m a g e super

8 Uutiset Esillä juuri nyt Ministeri Paula Risikko painottaa: Työssäjaksaminen on otettava vakavasti teksti marjo sajantola kuva jukka järvelä Sosiaali- ja terveysministeri arvostaa hoitotyön ammattilaisia. Työhyvinvoinnin parantaminen auttaisi jaksamaan eläkeikään asti myös raskaassa hoitotyössä. Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko toteaa, että tällä hallituskaudella tulee korostumaan syrjäytymisen ja köyhyyden sekä terveyserojen vastainen työ. Yksi painopistealueista on sosiaalija terveyspalveluiden rahoitus ja järjestäminen. Erittäin tärkeää on myös työelämän laadun ja työhyvinvoinnin edistäminen. Ministeri Risikon mielestä työn vaativuuden jatkuvalla arvioinnilla voitaisiin saavuttaa tasapaino työntekijän voimavarojen ja työn vaativuuden välille. Jos oikeasti haluamme pidentää työuria, on työssäjaksaminen otettava vakavasti. Kysymys on siitä, että työn vaativuus ja raskaus sekä henkilön omat voimavarat ovat tasapainossa. Työn vaativuuden arvioinnin mittareita kannattaisi käyttää myös työhyvinvoinnin kehittämistyössä, ministeri Risikko sanoo. Hän muistuttaa, että hyvä johtaja arvioi jatkuvasti työn vaativuutta ja henkilöstön voimavaroja. Hyvä johtaminen, työnohjaus, apuvälineet ja koulutus sekä yksilön oma hyvinvointi tukevat työssäjaksamista. Kehittämällä työhyvinvointia autetaan myös raskasta hoitotyötä tekeviä jaksamaan työelämässä eläkeikään asti. Risikko kertoo, että ministeriössä ollaankin käynnistämässä johtamisverkostoa ja laatimassa julkisen sektorin hyvän johtamisen periaatteita ja käytäntöä halukkaiden työyhteisöjen kanssa. SuPer on paheksunut voimakkaasti vuorotteluvapaakorvausten leikkauksia. Risikko toteaa olevansa samaa mieltä SuPerin kanssa siinä, että vuorotteluvapaa lisää työssäjaksamista. Hän jatkaa kuitenkin, että jokainen ministeriö joutui hallitusneuvotteluissa säästötoimenpiteiden kohteeksi. Tämä on yhtä harmillinen asia kuin lääkekorvauskustannusten alentaminen. Tähän on sitouduttu, ja lääkekorvauskustannusten leikkauskin on tehtävä mahdollisimman vähillä vaurioilla. Perushoito kunniaan Paula Risikko kertoo olevansa niin vanhan perushoitajakoulutuksen kuin lähihoitajakoulutuksenkin vahva kannattaja. Hän oli itse mukana tekemässä ensimmäistä lähihoitajakoulutuksen opetussuunnitelmaa. Olen sitä mieltä, että meillä on hoitajissa rautaisia ammattilaisia, joilla on enemmän osaamista kuin mitä he voivat työssään käyttää. Olen huolissani siitä, moniko heistä jaksaa tällaisessa tilanteessa jatkaa alalla. Valtiosihteeri Vesa Rantahalvari Valtiosihteeri Vesa Rantahalvari toimii ministerin apuna ja edustajana. Hänen tehtäviinsä kuuluu ohjata asioiden valmistelua ja edistää ja seurata hallitusohjelman toteuttamista ministerin toimialalla. Hän avustaa Ministeri sanoo suhtautuvansa kriittisesti siihen, että erikoissairaanhoidon vuodeosastoilta poistetaan perushoitajan vakansseja. Hän näkee, että niin teho-osastolla kuin kaikilla vuodeosastoilla on hyvä perushoito laadun edellytys. Perushoito kunniaan! Sen sanon vanhana laatupäällikkönä, opettajana ja terveysalan ihmisenä. Tietoa on, onko ymmärrystä Paula Risikon mielestä on erittäin hyvä kysyä, miksi sosiaali- ja terveydenhoitoalan arvostus ei näy palkoissa. Työtä arvostetaan suuresti, se näkyy kaikissa gallupeissa, mutta ei palkkauksessa. Hän toteaa, että monella on vielä väärä kuva lähihoitajan työstä. Minusta on mukavaa, että SuPer on tuottanut runsaasti erilaista katsausta ja kirjallisuutta, joten päättäjillä ei pitäisi olla tiedon puutetta. Näin vanhana alan ihmisenä huvittaa se, että päättäjät ovat yhden päivän vanhustenhuollossa ja sanovat sitten tietävänsä, mitä se työ on. Toki sosiaali- ja terveysministerin kansainvälisten tehtävien ja etenkin EU-asioiden valmistelussa ja edustaa ministeriä tämän toimeksiantojensa mukaisesti. Lisäksi valtiosihteeri huolehtii yhdessä kansliapäällikön kanssa ministeriön ja muiden hallinnonalojen yhteistyöstä ja hoitaa muutkin tehtävät, jotka ministeri hänelle antaa. 8 super

9 Vanhuspalvelulaissakin edellytetään jokaiselle ikäihmiselle oman vastuuhenkilön nimeämistä. Nyt on jo kuntoutusohjaajia sairaaloissa, sosiaaliasiamiehiä, potilasasiamiehiä ja vanhuksille tulisivat omat vastuuhenkilöt. Tarvitsemme näitä rinnalla kulkijoita, jotka ottavat taakasta siivun kantaakseen, kun ei jaksa itse mennä luukulta luukulle. Ministeri Paula Risikko rohkaisee jokaista puuttumaan oman työpaikkansa ongelmiin, sillä vaikenemalla ei muutu mikään. mielestä on hyväkin, että päättäjät käyvät katsomassa hoitolaitosten arkea, mutta myös SuPerin jatkuvaa panosta tarvitaan. Työhyvinvoinnin edistämisessä on tärkeää, että ammattijärjestökin tuo esiin, mitä tämä työ on. Hyvää työtä SuPer tekee ja nyt pitää jatkaa sitä. Kunnan ydintoimintoja Ministeri Risikko painottaa, että sosiaali- ja terveydenhoito ei ole erillinen osa kunnan terveyttä edistävää toimintaa. Siihen kuuluu muun muassa liikunta, nuorisotyö, kulttuuri ja katastrofeihin varautuminen. Kunnalla on palvelujen järjestämisvastuu. Se voi tuottaa ne itse tai ostaa ne. Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että sosiaali- ja terveyspalvelut ovat kunnan ydintoimintoja, joita ei pitäisi kokonaan ulkoistaa, mutta niitä pitää täydentää tarvittaessa. Terveydenhoitolakiuudistuksen tuoma hoitopaikan valinnanvapaus ei ole saanut massoja liikkeelle. Ministeri toteaa, että vielä onkin liian aikaista arvioida kokonaisuutta. Vaikka vuoden 2014 alusta potilaan hoitopaikan valinnanvapaus erikoissairaanhoidossa laajenee koko maan kattavaksi, hän ei usko tämän tuovan merkittäviä muutoksia palvelujen tarjontaan tai kysyntään. Ennustan, että mikään sairaaloista ei tule häviämään, sillä erikoissairaanhoitoa tarvitaan maan kattavasti ja päivystyskeskuksia sekä täyden palvelun keskussairaaloita on oltava riittävän lähellä. Syyperusteinen sosiaaliturva on järjestelmä, johon voimiltaan vähäiset eivät jaksa paneutua, joten moni etu voi jäädä saamatta. Luukulta toiselle juoksemista on helpottanut Kelan pilotti pitkäaikaissairaiden vastuuhenkilöstä. Osaava henkilöstö laadun tae Edellisen hallituksen aikana valmisteltu vanhuspalvelulakiluonnos on ollut lausuntokierroksella ja SuPerillakin on ollut siihen useita korjausehdotuksia. Liitto on vaatinut muun muassa henkilöstömitoituksen kirjaamista lakiin. Ministeri Risikko uskoo kuitenkin, että henkilöstömitoitus saadaan kuntoon ilman erityistä kirjaustakin, sillä vaatimus riittävästä henkilöstöstä on ikään kuin sisäänrakennettu vanhuspalvelulakiin, tosin ilman lukumääriä. Hän muistuttaa, että hoidon laadun ja vaikuttavuuden tae on riittävä määrä osaavaa henkilöstöä. Henkilöstön määrään vaikuttaa asiakkaiden hoitoisuus. Ministeri toivookin lisää tutkimustietoa Rava- ja Rai-mittareiden mukaan lasketusta hoitoisuusasteesta. Hän näkee minimimäärävaatimuksessa vaaran, että minimistä tulee pysyvä maksimi. Alan ihmisenä ymmärrän kritiikin, että olisi edes vähintään, niin saataisiin edes se. Painotan edelleen, että lain muut pykälät velvoittavat, että henkilöstöä on riittävästi ja se on osaavaa. Muuten tämän lain muut pykälät eivät toteudu. Ja toki lakiin tehdään vielä tarkennuksia. Vanhuspalvelujen laadun varmistaa myös valpas henkilökunta, joka puuttuu epäkohtiin niitä havaitessaan. Tosin vaaditaan myös rohkeutta puuttua oman työpaikkansa ongelmiin, koska moni pelkää joutuvansa esimiehen silmätikuksi tai irtisanomisuhan alle. Risikko ihmettelee, miksi mikään yritys edes haluaisi tuottaa huonoja palveluja. Hän kuitenkin painottaa, että lakia on noudatettava. Laki menee aina edelle. Ongelmista kannattaa aina neuvotella esimiehen kanssa, vaikenemalla ei muutu mikään. Jos minä olisin vaiennut, en olisi tässä nyt.. super

10 Lokakuun lyhyet Koonnut Jukka Järvelä Lapsilla liian pienet kengät Liian pienet kengät aiheuttavat jalkavaivoja monille suomalaisille lapsille. Asiaa on tutkinut itävaltalainen ryhmä osana kansainvälistä tutkimusta. Helsingissä kiertänyt testiryhmä tarkasti neljänsadan 1 12-vuotiaan lapsen jalkineita, ja kolmella neljästä ne olivat liian pienet. Yksi syy pieniin kenkiin olivat harhaanjohtavat kokonumerot. cision i n g i m a g e Ei rahapelejä nuorena Nuorena rahapelaamisen aloittavat jäävät helposti koukkuun, joten uusi 18 vuoden ikäraja näyttää vähentävän ongelmapelaamista myöhemmällä iällä. Suomessa uuteen ikärajaan on siirrytty kuluneen vuoden aikana. Peliriippuvaisista miehistä yli puolet on aloittanut pelaamisen alle 15-vuotiaana. Peliongelmiin ajautuneilla naisilla aloitusikä on huomattavasti korkeampi. Ongelmapelaajia auttavan Peluurin tilastot antavat tietoa ikärajamuutoksen mahdollisista vaikutuksista. Viime vuoden tilastoissa huomio kiinnittyi erityisesti alle 15-vuotiaiden liikapelaamista koskevien yhteydenottojen lisääntymiseen. Yhteydenotot koskivat pääasiassa raha-automaattien pelaamista. cision Rintasyöpä lisääntynyt hurjasti 30 vuodessa Rintasyöpään sairastuu maailmassa nykyään kaksi kertaa enemmän naisia kuin 1980-luvun alussa, tuore tutkimus osoittaa. Myös kohdunkaulan syöpä on lisääntynyt, mutta selvästi hitaammin. Lancetlehden julkaisema tutkimus on ensimmäinen globaali selvitys rinta- ja kohdunkaulan syövästä. duodecim tiesitkö: D-vitamiinin riittävyys voi mahdollisesti ehkäistä masennusoireiden kehittymistä, tutkimus osoittaa. Yhteys todettiin vuotiailla naisilla. tiesitkö: Alkoholin kokonaiskulutus on yli kolminkertaistunut neljän viimeisen vuosikymmenen aikana Suomessa. Itä-Suomen kissoille rokotetta Ulkona liikkuvien koirien ja kissojen rokottaminen on nyt tärkeää erityisesti Itä-Suomessa, koska itärajan läheisyydessä Venäjän Karjalassa on havaittu raivotautia. Suosituksen on antanut Evira. Ohjeen tarkoituksena on estää raivotaudin leviäminen Suomeen ja suojata myös ihmisiä. edilex 10 super

11 syyskuun kysymys oli: Lähdetkö jäseniltaan tutustumaan puheenjohtajaehdokkaisiin? kyllä 47 % en 53 % Kyllä, koska Mitä Mieltä Vastaus kuukauden kysymykseen. SuPer-tapahtumat ovat aina mukavia. pitää saada reipasotteinen puheenjohtaja jatkamaan erinomaista työtä! haluan kuulla, mitä uudistuksia on tulossa. haluan tutustua ehdokkaisiin livenä. kiinnostaa, onko ehdokas vahva, osaava, todelliseen muutokseen pyrkivä tyyppi. SuPerin tuleva kehitys kiinnostaa. pitäähän sitä tietää, ketä äänestää ja kuuluuhan se vähän virkanikin puolesta. En, koska olen silloin koulutuksessa muualla. Olisin muuten mennyt. työvuoroa pukkaa, eikä kukaan halua vaihtaa. en jaksa. olen sopinut jo muuta sille illalle. en kerkiä. asun niin syrjässä, eikä opiskelut ja keikkahommat jätä paljoa vapaaaikaa. on liian pitkä matka lähimmällekin jäseniltapaikkakunnalle. olen työvuorossa. piti mennä, mutta nukuin liian pitkät päikkärit. uusi kuukauden kysymys löytyy liiton jäsensivuilta. kaikkien mennessä vastanneiden kesken arvotaan super-lehden pyyhe-saippuasetti. syyskuussa arpa suosi susanna lähdettä imatralta. onnittelut! muut lehdet Laitosvaltainen järjestelmä ei vastaa tämän päivän sosiaalihuollon järjestämisen perusperiaatteita ja lähtökohtia. sosiaali- ja terveysminiteriön hallitussihteeri jaana huhta kehitysvammaisten hoidosta ketju 4/2011 Miten lapselle voisi opettaa tasa-arvoa tai vastuunkantoa, jos jo kotona työt hoitaa äiti tai joku muu nainen? toimittaja, kirjailija anu silfverberg pam 13/2011 Ongelmana on se, että lääkärit osaavat määrätä lääkkeitä, apteekit osaavat toimittaa niitä, mutta potilaat eivät syö niitä." lääkäriliiton puheenjohtaja timo kaukonen apteekkari 9/ vuotta sitten Lehden pääkirjoitus muistutti, että vuosi 1982 tulee olemaan Suomen Apuhoitajaliitossa työpaikkademokratian vuosi. Tavoitteita oli asetettu aikaisemmin, ja nyt oli määrä aloittaa niiden toteuttaminen. Järjestelmä sinänsä ei vielä tuo demokratiaa. Se suo kuitenkin mahdollisuuksia työelämän demokratisointiin ja julkisen hallinnon johtamismenetelmien kehittämiseen. Luotamme siihen, että monet jäsenkuntamme ongelmat ovat ratkaistavissa työpaikkademokratian suomin mahdollisuuksin. apuhoitajalehti 10 / 1981 super

12 Lempiesine Palstalla tutustutaan superilaisten tunteita herättäviin esineisiin Valokuva teksti ja kuva marjo sajantola Mummon siskon häissä otettu ryhmäkuva henkii 1930-luvun tunnelmaa. Perushoitaja Sirpa Balakin on sisustanut asuntoaan kehystämillään mustavalkovalokuvilla. Sen lisäksi, että kuvat ovat kauniita, jokaisella niillä on oma tarinansa. Sirpa pitää erityisen paljon mummon tädin häissä otetusta ryhmäkuvasta. Hääparin lisäksi kuvassa on 1930-luvun tyylin juhlavaatteissa lapsia ja aikuisia sekä arkisemmin pukeutuneita, ehkäpä naapureita tai talon piikoja. Vaikka kuva on muisto iloisesta tapahtumasta, ihmiset katsovat kameraan sen ajan tapojen mukaan totisina. Valokuvaus oli vakava asia. Kuvassa piti seistä suorana ja olla hiljaa ja kenties varmuuden vuoksi vielä hengittämättäkin! Otto-sedän ja Aino-tädin eli hääparin lisäksi tunnistan tästä mummon ja papan sekä mummon isän. Tämä lapsi on äidin vanhin sisko, Sirpa osoittelee valokuvan henkilöitä. Hääparin sukua neljännessä polvessa oleva nykynainen on kiinnostunut valokuvien lisäksi myös sukututkimuksesta. Sirpan äidin puolella tiedoissa onkin päästy jo 1600-luvulle. Suku on lähtöisin Keski- Suomesta. Siellä hääkuva on otettu. Siellä Sirpakin vietti lapsena kesälomiaan, kulki metsäpoluilla ja leikki kukkakaupan myyjää. Muistan lämmöllä äidin äitiä, Idamummoa. Hän oli aina meidän lasten puolella ja sanoi, että kyllä pitää lapsia muistaa. Minun äitini oli tosi nuori, kun pappa kuoli ja Ida-mummo jäi yksin pitämään maatilaa viiden lapsen kanssa. Sittemmin hän meni uudestaan naimisiin ja kaikkiaan hänellä oli yhdeksän lasta. Arjen tilannekuvat parhaimpia Sirpasta on kiva katsoa tuttujen Facebook-kuvia niin arjesta kuin matkoilta. Hän on itsekin ahkera valokuvaaja. Hän haluaa tallettaa juhlahetkien ja lomamatkojen lisäksi aivan arkista ajankuvaa, ihmisten tavallista elämää. Pidän paljon tilannekomiikasta ja otan kyllä kuvan, vaikka kaverit sanoisivat, että nyt et ainakaan ota! Aitoja tilanteita, eikä kädet suorana seisovia tikku-ukkoja. Valokuvista riittää jutunjuurta myös asiakkaiden kanssa. Sirpa työskentelee perushoitajana Helsingin Kustaankartanon Vanhainkodissa. Osastomme asukkaat ovat muistihäiriöisiä. Asukastilat ovat mielestäni meillä kodikkaat. Monilla asukkaistamme on huoneissaan valokuvia seinillä tai pöydillä ja niistä syntyy aina keskustelua, Sirpa kertoo. Hän toteaa saaneensa kuulla valokuvien pohjalta monen monta tarinaa. Asukkaiden muistot ovatkin yksi lisämauste kiinnostavassa vanhustyössä. Lähde työkiertoon, niin jaksat enemmän! Sirpa Balakin valmistui perushoitajaksi jouluna Hän on tehnyt hoitotyötä niin akuuttipuolella kuin pitkäaikaisosastolla ja erilaisissa vanhustenhoidon yksiköissä. Yhden vuoden hän kokeili myös pelkkää yötyötä, mutta se ei tuntunut hyvältä. Vanhustyö ei ole sen raskaampaa kuin akuuttiosastolla tehtävä työkään. Se on aika paljon itsestä kiinni, miten työnsä kokee. Vaihtelua saa myös lähtemällä vaikka työkiertoon, Sirpa kannustaa. Hän on itsekin ottanut työlomaa, jonka aikana teki keikkatöitä ja muutaman viikon työjakson aivan toisenlaisessa hoitoympäristössä. Sirpa muistuttaa, että myös oman ammattitaidon syventäminen täydennyskoulutuksella on yksi työhyvinvoinnin lähde. Hän on itse nyt eräänlaisella virranjakajalla. Vanhempi lapsista, 23-vuotias tytär, on asunut jo jonkin aikaa omillaan ja nyt kuopus, 21-vuotias poika muutti kotoa. En ole koskaan asunut yksin. Nyt on sen aika, vaikka seurustelenkin. Aion elää aikuisen naisen itsellistä elämää.. Sirpa Balakin sanoo olevansa vanha sielu, sillä hän rakastaa vanhoja esineitä ja valokuvia. 12 super

13 super

14 14 super

15 Välinehuoltajan vilkas yövuoro teksti liisa uusiniitty kuvat jukka salminen Jenni Liikanen halusi vaihtelevan työn ja päätyi ison sairaalan välinehuoltajaksi. Iltaan ja yöaikaan painottuva, valppautta vaativa työ pitää liikkeessä, mutta Jenni viihtyy hyvin: Minusta ei olisi kirjoituspöydän taakse. On syksyinen maanantai-ilta, ja kello lähestyy iltayhdeksää. Tampereen yliopistollisen sairaalan pääaula on hiljainen. Yksinäinen kävelijä pysähtyy naputtelemaan aulan tietokonetta. Pääovesta pyyhältää määrätietoisen näköinen nuori nainen. Työvuoron alkuun on vartti, mutta Jenni Liikanen haluaa vaihtaa rauhassa muutaman sanan kotiin lähtevien kollegoiden kanssa. Jenni työskentelee sairaalan kolmannen kerroksen operatiivisessa välinehuoltokeskuksessa. Edellinen yö oli rauhallinen. Nyt ei ole ehkä yhtä hiljaista, Jenni sanoo. Hän tekee toista peräkkäistä yövuoroa ja kertoo nukkuneensa päivällä hiukan huonosti. Työtoveri huikkaa ovelta hyvät yöt, ja Jenni Liikanen alkaa laskea instrumenttikorien sisältöä. Hän vertaa niitä listaan, johon on merkitty leikkauksessa käytetyt välineet. Välillä hän napauttaa tietokonetta. Gemini-järjestelmästä hän vielä etsii korit, joihin on kirjattu kyseisessä leikkauksessa käytetyt instrumentit. Aamu- ja iltavuorossa meillä on erikseen henkilö, juoksija, joka hakee leikkaussaleista instrumentit pesutilaan. Päivystysaikana eli yövuorossa ja viikonloppuisin olen töissä ollessani juoksijana ja haen ne, kun leikkaussalista soitetaan. Olisi ihme, ellei teho-osastolta ainakin kerran yössä tulisi puhelua, Jenni kertoo. Hän silmäilee tutkivasti neulankuljetinta ja saksia, ja laittaa ne takaisin koriin. Hänen tehtävänsä on tarkistaa, että välineet ovat kunnossa ja puhtaita. Jos jokin instrumenteista on rikki, se lähetetään talon hienomekaanikoille korjattavaksi ja haetaan tilalle korvaava esine varastosta. Ellei löydy, tilataan uusi. Jokainen esine kirjataan Jennin työpari Merja Loponen tarkistaa pakkaamon toisella puolella pesusta tulleiden instrumenttikorien sisältöä. Metallikoreja näyttää olevan loputtomiin ja kuivaustunnelin kuljetusrata tuo niitä lisää. Ei tämä vielä mitään, mutta joskus on tosi kiireisiä öitä, kun päivystysleikkauksia tehdään läpi yön. Öisin olen tekemisissä myös neurokirurgian, korva-, kurkku- ja suusairauksien sekä naistentautien leikkausosastojen kanssa. Itse asiassa päivystämme koko taloa vuodeosastoja myöten. Päivisin leikkausosastoilla on omat välinehuoltajansa, Jenni kertoo. Keskustellessakin hänen sormensa toimivat nopeasti ja katse pysyy valppaana, kun hän seuraa tietokonetta: kone ilmoittaa, että korista pitää löytyä kuusi kappaletta tiettyjä pihtejä. Jos yksikin pihti puuttuu, katson leikkauslistasta, missä salissa ja missä toimenpiteessä instrumenttia on käytetty. Välinehuolto käännetään melkein ylösalaisin ja jos ei löydy, lähdetään leikkaussaliin kyselemään. Joskus kuvataan potilaitakin, mutta yleensä kadonneet instrumentit löytyvät, joskus jopa roskista. Kun kori on täynnä siihen kuuluvia esineitä, Jenni Liikanen liittää siihen sterilointiklipsin ja leikkauslistan. Kori on valmis pakattavaksi ja siirrettäväksi autoklaaviin. Jo- super

16 Yön kiireisinä tunteina välinehuoltaja hakee leikkaussaleista käytetyt instrumentit, puhdistaa, steriloi, pakkaa ja vie ne varastoon. 2. Välinehuoltajat käsittelevät ja tarkastavat päivittäin satoja instrumentteja. Työtä helpottaa, kun tietää, mihin niitä käytetään. 3. Painavien esineiden käsittelyssä työparin apu on tarpeen. Jenni Liikanen ja Päivi Ratalahti pakkaavat autoklaaviin meneviä instrumenttikoreja. kaisen korin sisältö on määritetty tarkasti sen mukaan, millaiseen operaatioon sitä tarvitaan. Välineitä on valtavasti ja joissakin niistä on vain pieniä eroja, mutta Jennin ammattisilmä ei petä: vatsaleikkauksen koriin ei vahingossakaan luiskahda selkäleikkauksen instrumentteja. Radio soi hiljaisella ja sinne saa lähettää musiikkitoivomuksia. Ollessaan sunnuntain ja maanantain välisen yön yksin Jenni sanoo huudattaneensa radiota. Pelkäsin viime yönä, että musiikki kuuluu yläkerran keskolaan, hän nauraa. Hänestä on mieluisaa olla töissä kaverin kanssa, mutta kun viikonloppuisin yövuorossa joutuu olemaan yksin, radiokin kelpaa ääniseuraksi. Kymmenen tuntia on liian pitkä aika olla ilman höpötysseuraa. Sitä paitsi kaverin kanssa voi jakaa hommia ja pyytää häntä avuksi, Jenni tunnustaa. Leikkaussali pitää liikkeessä Työ vaatii keskittymistä eikä voi ajatella, että teenpä kaiken äkkiä pois. Puoli kymmeneltä puhelin soi. Jenni vastaa ja lähtee hakemaan kuudennen kerroksen leikkaussalissa käytettyjä instrumentteja. Hän palaa kärryjen kanssa pesutilaan, jossa työntää välineet koreineen pesukoneeseen desinfektoitaviksi. Puolen tunnin pesuohjelmassa lämpötila nousee nopeasti yli 90 asteeseen. Tiedän suurin piirtein välineiden perusteella, mitä leikkaussaleissa on tehty. Toisessa on operoitu käsi, toisessa on ollut vatsakirurginen työ, Jenni Liikanen sanoo ja kiirehtii pesulan tietokoneelle. Hän lukee viivakoodilla instrumentit ja korit tietokoneelle, jotta niiden käsittelystä voidaan myöhemmin laskuttaa leikkausosastoja ja jäljittää samalla instrumentteja. Välinehuoltaja palaa pakkaamoon ja jatkaa korien tarkistamista. Pesukoneesta ja kuivaustunnelista tulleet instrumentit hän laittaa pusseihin ja sulkee ne kuumasaumaajalla. Tulostin syöttää pusseihin tarrat, jossa on välineen nimi, sterilointipäivämäärä, steriloinnin lämpötila sekä päivämäärä, koska instrumentilla on ollut viimeinen käyttöpäivä. Joitakin esineitä on niin vähän, että niitä saatetaan tarvita saman tien kun ne on pussitettu. Kello lähestyy yhtätoista, eivätkä Jenni ja Merja ole pitäneet taukoa. Työ on muuttunut ilta- ja yöpainotteiseksi ja siksi meitä on liian vähän yövuorossa. Unta vastaan ei todellakaan tarvitse taistella, Jenni naurahtaa. Yhdeltätoista Jenni menee keittämään kahvia seinän takana olevaan taukotilaan. Kaupin ulkoilualueella näkyy syyspimeässä yössä harvakseltaan valoja. Kahvin hän juo paljaaltaan: Tähän aikaan en syö mitään. Pelkkä kahvi riittää. Tampereen yliopistollinen sairaala on Jenni Liikaselle tuttu talo. Hänen tätinsä oli töissä sairaalan keittiössä ja Jenni kävi joskus tätä tapaamassa. Kun kuulin tädiltä välinehuollosta, sanoin haluavani sinne töihin, koska työ kuulosti mielenkiintoiselta. Olen aikaisemmin kokeillut kaikenlaista, ollut automaalarina ja ravintola-alalla. En osaisi istua kassalla päivät pitkät. Minulle työpäivässä pitää olla vaihtelua. 16 super

17 Keskussairaalan kolmannen kerroksen operatiivisessa välinehuoltokeskuksessa paiskitaan töitä aamuneljältä. 5. Jenni Liikanen haluaisi välinehuoltajat ammattirekisteriin. Työn merkityksestä kertoo se, että leikkaukset keskeytyisivät välittömästi ilman välinehuoltajia. Välinehuoltajista superilaisia Operatiivisessa välinehuollossa on kaikkiaan 30 työntekijää ja koko sairaalassa heitä on noin 70. Kevään ja kesän aikana kolmekymmentä keskussairaalan välinehuoltajaa siirtyi SuPeriin, Jenni muiden mukana. SuPerin pääluottamusmies kertoi liitosta ja katsoimme, että se on meille oikea ammattiliitto. Monet meistä ovat kuuluneet useaan eri liittoon. Jenni toivoo, että SuPer pureutuisi välinehuoltajien palkka-asioihin. Palkkamme ei ole todellakaan suhteessa työn vastuullisuuteen. Emme ole pelkkiä tiskaajia, kuten joskus olen kuullut mainittavan. Jenni Liikanen haluaisi SuPerin vaikuttavan myös siihen, että välinehuoltajat saataisiin vihdoinkin ammattirekisteriin. Olemme saaneet kaksi välinehuoltajaa SuPerin yhteistyöryhmään. Uskon, että ammattimme alkaa tulla enemmän esille. Jenni siirtää painavan instrumenttikorin autoklaaviin menevään kontaineriin. Välinehuoltajan on oltava paitsi tarkka ja nopea myös vahvaselkäinen. Selkä on joskus työpäivän jälkeen kipeä ja jalkoja särkee, jos olen joutunut usein hakemaan leikkaussaleista instrumenttilaatikoita, hän tunnustaa. Jenni alkaa paketoida autoklaaviin meneviä koreja erikoisvalmisteiseen sterilointikääreeseen ja teippaa ne huolellisesti. Hän saa työparikseen Päivi Ratalahden, joka on tullut päivävuoron jälkeen illan suussa jatkaman työtään. Ratalahti on selvittänyt selkäleikkauksessa käytetyn kahdeksan välinelaatikon sisältöä. Kello yhdentoista jälkeen hän on valmis ja voi lähteä ponkaisemaan pyörällä kotiinsa Pappilan kaupunginosaan. Ratalahden seuraava työvuoro alkaa aamukahdeksalta. Päivi Ratalahti on työskennellyt sairaalan välinehuoltajana 23 vuotta. Tietotekniikka on mullistanut työn lähes täysin, vaikka perustyö, välineiden huolto on tietysti säilynyt. Sama tila on ollut käytössä vuodesta 1990 ja se on käynyt ahtaaksi. Kipeimmin tarvittaisiin lisää väkeä, Ratalahti toteaa. Kirurgien työkalut tulevat tutuiksi Jenni Liikanen jatkaa instrumenttikorien pakkaamista. Leikkaussalista ei ole soitettu, vaikka siellä on vielä pari umpilisäkettä leikattavana. Tunnet aika hyvin kirurgien työkalut. Oletko ollut itse leikattavana? Minulta operoitiin viimeksi poskiontelot. Tunnistin suurimman osan instrumenteista vaikken ole ollut kyseisellä osastolla töissä. Oli kieltämättä erilaista olla välineiden kohteena, kun tiesi, mitä niillä suurin piirtein tehdään. Autoklaavit humisevat. Välinehuoltaja kokoaa tähystysleikkauksessa käytettyjä pihtejä. On hiljaista. Vain radio on äänessä. Puoli yhdeltä puhelin soi: Pitää mennä hakemaan käytetyt välineet leikkaussalista. Siellä on umpilisäke poistettu, Jenni sanoo. Palattuaan hän asettaa instrumentit pesukoneeseen. Näyttääkin olleen isompi juttu kun on otettu mahakori käyttöön, ja tavaraa on näin paljon. Nyt on aika puhdasta pestävää toisin kuin esimerkiksi murtumia operoitaessa. Pesukone alkaa hyrskyttää ja Jenni palaa pakkaamoon. Kello lähestyy yhtä eikä Jennissä näy väsymisen merkkejä. Viitsitkö Merja pakata minun kanssani nämä isot laatikot, hän kysäisee työtoverilta. super

18 Kuinkahan olisi, viitsisinkö, toinen vastaa. Jennin mielestä työpaikalla lentää vitsi ja kahvipöydässä meno on joskus hervotonta. Aamuyön tunneilla saattaa käydä niin, ettei aina tiedä itketäänkö vai nauretaanko. Tulostin jumittaa, eikä sieltä tule tarra ulos, jotta sen voisi kiinnittää pussitetun instrumentin päälle. Joskus katkos kestää yöllä tunninkin. Jos tarraa ei saada koneesta, instrumenttipussien merkinnät on kirjoitettava käsin. Jenni tulee Merjan avuksi katsomaan, mikä konetta vaivaa, mutta vika ei selviä. He päättävät vielä odottaa hetken. Tavarat omille paikoilleen Jenni Liikanen lähtee viemään autoklaavissa steriloidut tavarat useaan eri varastoon. Hän käyttää steriilikuljetuksia varten tarkoitettua hissiä. Leikkaussalien välinevarastot pursuavat tarvikkeita ja paketteja, joilla kaikilla on tarkka sijaintinsa. Vaikeinta oli oppia viemään tavarat juuri niiden oikeille paikoille. Jos ne ovat väärässä paikassa, niitä ei löydä kukaan. Apua sain ja saan edelleen vanhemmilta kollegoilta. Tarkkana pitää olla kaiken aikaa. Tavaroita siirtäessään Jenni miettii, millainen on hyvä välinehuoltaja: On tultava toimeen erilaisten ihmisten kanssa, koska palvelemme leikkaussaleja. Myös työtoverit ovat luonteeltaan erilaisia. Työ vaatii keskittymistä eikä voi ajatella, että teenpä kaiken äkkiä pois. Jos hutiloi ja mahalaukun leikkauksessa käytettävään instrumenttikoriin meneekin vahingossa murtumassa käytettyjä esineitä, tilanne on nolo meille, mutta kyse on myös potilasturvallisuudesta. Jennin mielestä keskittyminen vaatii myös sitä, ettei tuo omia huoliaan työpaikalle. Työhuolia ei liioin kuljetella kotiin. Kello on kolme ja Jenni menee taukohuoneeseen syömään salaattiannoksen. Merja Loponen liittyy seuraan. Puheluja ei ole enää leikkaussalista tullut ja naisilla on tuokio aikaa istahtaa. Jennin mielestä yön hankalin aika on kolmen ja viiden välillä. Silloin nukuttaisi armottomasti. Ajatus ei kulje täydellä teholla. Vaikka kuinka suunnittelisi, että tuon asian teen seuraavaksi, unohdan samassa, mitä pitikään tehdä. En ole yhtä järjestelmällinen kuin virkeänä ollessani. Silloin on parempi istua aloillaan, koska väsymys menee ohi. Joskus olen aivan virkeä, kun lähden kotiin. Ruokatauko on ohi ja Jenni palaa pakkaamaan instrumentteja. Niiden parissa vierähtää aamuyö. Kaupunki alkaa heräillä ja valo kajastaa idän taivaalta. Puoli kuudelta Jenni pitää tauon. Hän käy lukaisemassa netistä talon sisäiset uutiset ja sähköpostin. Kuudelta hän vie viimeiset autoklaavista otetut tarvikkeet leikkaussalien varastoon. Hommat on tältä erää tehty. Ennen kotiinlähtöä hän syö vielä jogurtin. Työparin kyydissä hän pääsee kotiin, sillä he asuvat naapuruksina.. Tänään töissä Kuka: Tamperelainen Jenni Liikanen, 31, on valmistunut välinehuoltajaksi Tampereen terveydenhuolto-oppilaitoksesta Perhe: Lapset Jarkko, 13, ja Eveliina, 8. Työ ja työura: Toiminut välinehuoltajana tamperelaisella Koskiklinikalla, josta siirtyi Tampereen yliopistolliseen sairaalaan 2006, ensin sijaiseksi lastenosastolle. Nykyiseen työpaikkaansa operatiiviselle osastolle hän siirtyi 2008 ja sai vakituisen toimen Harrastukset: Mökkeily kesäkodilla Urjalassa, uinti. Parasta työssä: Työtoverit, työn monipuolisuus ja muuttuvat tilanteet, vaihtelevat työpäivät. Työssä ikävintä: Miettii kauan: kolmivuorotyö, ahtaat työtilat, kiire, tunne ettei jaksa enempää vaikka pitäisi. 18 super

19 Perintönä rintasyöpäriski? teksti marjo sajantola Kaikkia rintasyövälle altistavia tekijöitä ei tunneta, mutta yksi on perimä. Geenivirheen aiheuttaman rintasyöpäalttiuden kantajia on Suomessa tunnistettu noin 400. Osa heistä on sairastunut syöpään. Suomessa todetaan vuosittain yli 4000 rintasyöpätapausta. Miehillä rintasyöpä on harvinainen, mutta noin joka kymmenes nainen Suomessa sairastuu elämänsä aikana tähän syöpään. Rintasyövän kaikkia altistavia tekijöitä ei tunneta, mutta kasvainten syntyyn vaikuttavat ainakin perimä, hormonaaliset tekijät, ravinto ja ympäristö. Kuukautisten varhainen alkamisikä ja myöhään alkavat vaihdevuodet lisäävät jonkin verran sairastumisvaaraa. Myös lapsettomuus tai ensimmäinen synnytys yli 30-vuotiaana altistavat jossain määrin rintasyövälle. Pitkäaikainen hormonihoito vaihdevuosi-iän jälkeen, ylipaino sekä runsas alkoholin käyttö ovat myös vaaratekijöitä. Puolella ei riskitekijöitä Lokakuu on roosa Syöpäsäätiön Roosa nauha -kampanjalla kerätään varoja rintasyöpätutkimukseen ja Syöpäjärjestöjen neuvontapalveluiden periytyvyysneuvonnan kehittämiseen. Katukuvasta tutuksi tulleen roosan nauhan lisäksi kuluttajille on suunnattu monenlaista vaaleanpunaista tuotetta, joiden tuotosta osa lahjoitetaan kampanjakeräykseen. Tuotteita löytyy hyvin varustetuista päivittäistavarakaupoista ja nettikaupasta. Lisää tietoa osoitteessa Yhden tai useamman altistavan tekijän poistamisella ei voida ehkäistä rintasyöpää. Yli puolella rintasyöpään sairastuneista naisista ei ole yhtään edellä mainituista riskitekijöistä. Toisaalta suuren sairastumisriskin henkilöillä on rintarauhaskudoksen ja munasarjojen poistolla voitu vähentää sairastumisriskiä. Vaikka syöpä on ihmisen perimään liittyvä tauti, vain pieni osa sairaudesta on varsinaisesti perinnöllisen alttiuden aiheuttamaa. Geenivirheen aiheuttaman perinnöllisen rintasyöpäalttiuden kantajia on tähän mennessä tunnistettu Suomessa noin 400. Heistä osa on sairastunut syöpään. Rintasyövistä 5 10 prosenttia johtuu suuren riskin geenivirheistä geeneissä BRCA1 ja 2 ja noin 20 prosenttia pienemmän riskin geenivirheistä. Alttiuden selvitys on koko suvun asia Dosentti Kristiina Aittomäki kertoo, että periytyvään alttiuteen viittaa useiden lähisukulaisten sairastuminen rinta- tai munasarjasyöpään, sairastuneiden nuori ikä ja rintasyövän esiintyminen miehellä. Toisaalta monissa suvuissa rintasyöpää esiintyy varhaisella iällä ja usealla sukulaisella, mutta altistavaa geenivirhettä ei voida tunnistaa. Jotta periytyvää syöpäalttiutta voitaisiin arvioida, on saatava sukutiedot, suvun terveet ja sairaat ja sairastuneiden diagnoosit, Aittomäki jatkaa. Periytyvyysneuvontaa saa oman maakunnan syöpäyhdistykseltä, eikä jäsenyyttä vaadita. Neuvonta on maksutonta tai maksaa toimistomaksun verran. Yleensä perinnöllinen syöpäalttius arvioidaan yliopistosairaaloiden perinnöllisyysklinikalla. Periytyvyyden arviointi pohjaa dokumentoituihin syöpätapauksiin suvussa. Kun geenivirhe paljastuu, pitäisi sukulaisten saada siitä tieto. Monilla suvun jäsenillä on 50 prosentin riski geenivirheen kantajuuteen. Jos asiasta ei kerrota, pahimmassa tapauksessa periytyvä alttius selviää vasta, kun pitkälle edennyt syöpä todetaan. Dosentti Aittomäki sanoo, että tilanteessa vaikuttaa myös geenivirheen kantajan sukuhistoria. Jos suvussa ovat monet sairastuneet syöpään, mutta jokainen heistä on parantunut, on kantajuuden tunnistaminen eri asia kuin suvussa, jossa monet ovat menehtyneet sairauteen. Hän jatkaa, että ihminen tarvitsee runsaasti tukea kuultuaan olevansa syövälle altistavan geenivirheen kantaja. Syöpäjärjestön kanssa on jo pohdittu yhteistyötä.. super

20 20 super i S t o c k p h o t o

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER Työtä lähellä ihmistä SuPer Lähi- ja perushoitajan oma liitto Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on Suomen suurin sosiaali- ja terveydenhuoltoalan toisen

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

PAMin vetovoimabarometri 2012. PAMin vetovoimabarometri 2012

PAMin vetovoimabarometri 2012. PAMin vetovoimabarometri 2012 Barometrin teki TNS-Gallup Toteutettu Gallup Forumissa lokamarraskuussa Tehty aikaisemmin 2010 ja 2011 Selvittää kaupan, majoitus-ja ravitsemisalan sekä kiinteistöpalvelualan vetovoimaisuutta (mukana joissain

Lisätiedot

Aakkoset Aa Ii Uu Ss Nn Ee Oo Ll Rr Mm Tt Ää Pp Kk Jj Vv Hh Yy Öö Dd Gg Bb Ff Cc Ww Xx Zz Qq Åå Numerot 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Kuka on...? (adjektiivit) 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. Kenellä on...? (omistaminen)

Lisätiedot

Vetovoimaa sote-alan työpaikoille 20.2.2015 Säätytalo, Helsinki. Riitta Sauni

Vetovoimaa sote-alan työpaikoille 20.2.2015 Säätytalo, Helsinki. Riitta Sauni Vetovoimaa sote-alan työpaikoille 20.2.2015 Säätytalo, Helsinki Riitta Sauni Hankkeen taustaa Sote-alalla tarvitaan tulevaisuudessa runsaasti uutta työvoimaa ja laaja-alaista osaamista On arvioitu, että

Lisätiedot

MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA?

MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA? MIKÄ NUORTA AUTTAA? MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA? KUN ITSE OLIN NUORI? KUINKA MONI KÄYNYT ITSE TERAPIASSA TAI SAANUT APUA? Innostunut, olen mukana kaikessa ikä Teen työni hyvin, ei muuta Oven

Lisätiedot

Jäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta?

Jäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta? Jäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta? KOTIHOIDON HENKILÖSTÖMITOITUS Vanhuspalvelulaki säätää, että toimintayksikössä on oltava henkilöstö, jonka määrä, koulutus ja tehtävärakenne vastaavat

Lisätiedot

www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. LENITA KANSANEDUSTAJA TOIVAKKA

www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. LENITA KANSANEDUSTAJA TOIVAKKA www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. KANSANEDUSTAJA LENITA TOIVAKKA www.lenitatoivakka.fi Teen enkä meinaa! Jo ensimmäisellä kansanedustajakaudella olen kovalla työllä ja asioihin perehtymällä saavuttanut

Lisätiedot

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA KERROMME KULUNEEN VUODEN KUULUMISISTA JA VIIME VUODEN MIELEENPAINUVISTA TAPAHTUMISTA Talvella oli paljon pakkasta ja lunta. Paljon vaatteita päälle ja

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Tehdään yhdessä hyviä vuosia HENKILÖSTÖMITOITUS VANHUSTENHUOLLON YKSIKÖISSÄ

Tehdään yhdessä hyviä vuosia HENKILÖSTÖMITOITUS VANHUSTENHUOLLON YKSIKÖISSÄ Tehdään yhdessä hyviä vuosia HENKILÖSTÖMITOITUS VANHUSTENHUOLLON YKSIKÖISSÄ Vanhuspalvelulaki säätää, että toimintayksikössä on oltava henkilöstö, jonka määrä, koulutus ja tehtävärakenne vastaavat toimintayksikön

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 - Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia 1. Hyvinvoinnille vahva perusta Terveys

Lisätiedot

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY Lähetettiin syyskuussa kaikille Jytyn jäsenille, joiden sähköpostiosoitteet olivat jäsenrekisterissä. Vastauksia yhteensä

Lisätiedot

Väkivallan esiintyminen työssä

Väkivallan esiintyminen työssä Väkivallan esiintyminen työssä Väkivalta pois palvelutyöstä -aamuteematilaisuus 17.11.2008, Helsinki asiantuntija Timo Suurnäkki, TTK Työväkivaltatapaturmat vuonna 2003 TVL:n tapaturmapakki työtapaturmatiedon

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

Turvallisuus. Ymmärrys. Lämpö. Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY

Turvallisuus. Ymmärrys. Lämpö. Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY Turvallisuus Lämpö & Ymmärrys Terveystalossa tunnen olevani parhaissa käsissä. Asiakkaalle välittyy lämmin tunnelma. Minusta

Lisätiedot

Nuoret työntekijät Asenteet ja motivaatio. Kaupan päivä 2014 KESKO

Nuoret työntekijät Asenteet ja motivaatio. Kaupan päivä 2014 KESKO Nuoret työntekijät Asenteet ja motivaatio Kaupan päivä 2014 KESKO Puheenjohtaja Ann Selin 20.1.2014 PAM lukuina Jäseniä 230 000 Ammattiosastoja 182 Luottamushenkilöitä noin 5 000 42 työehtosopimusta ja

Lisätiedot

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa.

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa. 1 Sosiaali- ja terveysalan tutkintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille OSAAMISEN TUNNISTAMINEN LÄHIHOITAJAN AMMATTITAITO - perustuu Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja 2010 ammatillisen

Lisätiedot

CASE: Lumipalloefekti:

CASE: Lumipalloefekti: CASE: Lumipalloefekti: Korkea-asteen oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus terveysalalla Marja-Anneli Hynynen Projektisuunnittelija, lehtori Savonia-ammattikorkeakoulu 14.11.2012 Taustaa Diabeetikon hoidon

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.)

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 1 (Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 2 8.- ja 9.-luokkalaisista (14 16v) 5 % käyttää alkoholia kerran viikossa tai useammin ja 13 % käyttää alkoholia

Lisätiedot

Tiukilla mennään Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2015 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä

Tiukilla mennään Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2015 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä Tiukilla mennään Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2015 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä Mervi Flinkman Työvoimapoliittinen asiantuntija, sh, TtT Yhteiskuntasuhteet

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Ammattikuljettajan työhyvinvointi turvallinen ja ergonominen työpäivä Virkeä ja terve kuljettaja 1 Virkeä ja terve kuljettaja Ammattikuljettajalla riittävä uni ja lepo, säännöllinen

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

Pablo-vaari pääsee hoivakotiin

Pablo-vaari pääsee hoivakotiin Pablo-vaari pääsee hoivakotiin Tämä on tarina kunnan hoivakodin rakentamisesta. Päättävistä kunnan sedistä ja tädeistä, hoivakotipaikkaa tarvitsevista vanhuksista ja hoivakotien rakentajasta. Tämä tarina

Lisätiedot

Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa

Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa Maahanmuuttajille suunnattu tukimateriaali työturvallisuuskorttikoulutukseen/ Luonnos/ KK Tavastia / Tiina Alhainen Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa s. 7 Yhteinen työpaikka tarkoittaa, että

Lisätiedot

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013 JÄSENKIRJE 2/2013 13.9.2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY Syksyn tuuli jo puissa puhaltelee ja on tullut aika ryhtyä hommiin. Syksyn toimintakalenteriin on koottu tuttuun tapaan yritysvierailuja ja

Lisätiedot

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto.

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto. TEE OIKEIN Kumpi on (suuri), Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) kuin tuo. Minä olen (pitkä) kuin

Lisätiedot

Liikkumisen edistäminen omassa työssäni Ota kaveri mukaan!

Liikkumisen edistäminen omassa työssäni Ota kaveri mukaan! Liikkumisen edistäminen omassa työssäni Ota kaveri mukaan! Liikunnan palveluketju vahvaksi suunnitelmista toiminnaksi 26.5.2015 Erja Toropainen THM, tutkija Liikuntaneuvontaan vaikuttavia seikkoja Yhteiskunta

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

ARVOSTAN KONSEPTI. Kokemuksia hoito- ja hoiva-alan ennakoivasta rekrytoinnista. HYVÄ-asiantuntijafoorumi Osaavan työvoiman saanti hyvinvointialalla

ARVOSTAN KONSEPTI. Kokemuksia hoito- ja hoiva-alan ennakoivasta rekrytoinnista. HYVÄ-asiantuntijafoorumi Osaavan työvoiman saanti hyvinvointialalla ARVOSTAN KONSEPTI Kokemuksia hoito- ja hoiva-alan ennakoivasta rekrytoinnista HYVÄ-asiantuntijafoorumi Osaavan työvoiman saanti hyvinvointialalla 14.5.2009 Ennakoivan rekrytointityön perusteluja 1/2 Hoito-

Lisätiedot

EVÄSPAKETTI OPISKELIJAN TYÖSSÄOPPIMISEEN

EVÄSPAKETTI OPISKELIJAN TYÖSSÄOPPIMISEEN EVÄSPAKETTI OPISKELIJAN TYÖSSÄOPPIMISEEN TYÖSSÄOPPIMINEN 1. Neuvottele ensin opettajan kanssa Kerro opettajalle minne työpaikkaan aiot soittaa. Työpaikka: Puhelinnumero: Varaa itsellesi - rauhallinen

Lisätiedot

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Stephar Stephar Matkaraportti Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Tässä matkaraportista yritän kertoa vähän, että miten minulla meni lentomatka,

Lisätiedot

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Taulukkoraportti Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Tässä taulukkoraportissa verrataan kaupan esimiesten ja myymälätyöntekijöiden työn voimavaroja, vaatimuksia ja hyvinvointia. Kysely toteutettiin

Lisätiedot

Hyvää perhehoitoa. perhehoitajien ja kuntaedustajien työtapaaminen

Hyvää perhehoitoa. perhehoitajien ja kuntaedustajien työtapaaminen Hyvää perhehoitoa perhehoitajien ja kuntaedustajien työtapaaminen Laukaa, Peurunka 17.9.2013 Paula Korkalainen Kyselyyn 2013 vastasi yht. 25 perhehoitajaa * Vammaisia tai muita erityisen tuen tarpeessa

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 23.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Asiakkaat ovat ihmisiä - eivät prosentteja

Asiakkaat ovat ihmisiä - eivät prosentteja Asiakkaat ovat ihmisiä - eivät prosentteja Selvitys superilaisten työstä kotihoidossa ja kotihoitotyön kehittämisestä Työskentely kuntana Salo verrattuna koko aineistoon SINISELLÄ koko aineisto 2408 vastaajaa

Lisätiedot

Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiirin strategiaseminaari 18.3.2010 Joutsenossa Marja-Liisa Vesterinen sote-piirin valtuuston pj.

Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiirin strategiaseminaari 18.3.2010 Joutsenossa Marja-Liisa Vesterinen sote-piirin valtuuston pj. Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiirin strategiaseminaari 18.3.2010 Joutsenossa Marja-Liisa Vesterinen sote-piirin valtuuston pj. YKSITYISEN JA JULKISEN SEKTORIN EROJA AJATTELUSSA JA TOIMINNASSA SOTE-ALALLA

Lisätiedot

Perusturvakuntayhtymä Akseli. Masku Nousiainen - Mynämäki

Perusturvakuntayhtymä Akseli. Masku Nousiainen - Mynämäki Masku Nousiainen - Mynämäki UUDENLAISIA YHTEISIÄ TOIMINTATAPOJA OPPIMASSA Perusturvakuntayhtymä Akseli aloi4 toimintansa 2011 alussa, siihen kuuluu kolme kuntaa Masku- Nousiainen Mynämäki. Alueella on

Lisätiedot

Osteoporoosi (luukato)

Osteoporoosi (luukato) Osteoporoosi (luukato) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Osteoporoosi tarkoittaa, että luun kalkkimäärä on vähentynyt ja luun rakenne muuttunut. Silloin luu voi murtua

Lisätiedot

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Työterveyshuolto kehittää työuria KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Diapaketin tarkoitus ja käyttö Diapaketti toimii tukimateriaalina, kun kunnat ja kuntayhtymät miettivät, miten voivat tukea henkilöstön työurien

Lisätiedot

MYYNTI- VALMENNUKSEN OSTAJAN OPAS MIISA HELENIUS - POINTVENUE

MYYNTI- VALMENNUKSEN OSTAJAN OPAS MIISA HELENIUS - POINTVENUE MYYNTI- VALMENNUKSEN OSTAJAN OPAS MIISA HELENIUS - POINTVENUE 8 ASIAA, JOTKA KANNATTAA HUOMIOIDA, KUN OSTAA MYYNTI- VALMENNUSTA 8 ASIAA, JOKTA KANNATTAA HUOMIOIDA KUN OSTAA MYYNTI- VALMENNUSTA Olen kerännyt

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Lahden tiedepäivä 12.11.2013

Lahden tiedepäivä 12.11.2013 Lahden tiedepäivä 12.11.2013 Tosielämän Sankarit - terveysviestintää käyttäjälähtöisesti Satu Parjanen LUT Lahti School of Innovation Sari Kullaa HY Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Käyttäjälähtöisyys

Lisätiedot

Meillä on matala kynnys käykää vaan peremmälle!

Meillä on matala kynnys käykää vaan peremmälle! Meillä on matala kynnys käykää vaan peremmälle! Sosiaali- ja terveystoimiala Lahden Terveyskioskista Neuvontaa kaikenikäisille Lahti avasi ensimmäisenä suurena kaupunkina Terveyskioskin 10.3.2010 Kauppakeskus

Lisätiedot

KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA. Varhainen havaitseminen ja tukeminen

KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA. Varhainen havaitseminen ja tukeminen KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA Varhainen havaitseminen ja tukeminen Ihminen tarvitsee toista» Mutta me pohojalaaset... OMAISHOIDON TUKEMISEN ALKUTAIVAL v. 2009 alkoi "Yhdessä tehden- Ajoissa

Lisätiedot

NUORISSA ON TULEVAISUUS!

NUORISSA ON TULEVAISUUS! NUORISSA ON TULEVAISUUS! TERVETULOA! 1 HUKASSA Keitä ovat syrjäytyneet nuoret? - Pekka Myrskylä, EVA-analyysi Syrjäytyneitä 15-29-vuotiaita nuoria oli vuonna 2010 yhteensä noin 51 300. Syrjäytymisen ytimessä

Lisätiedot

AVOMAANKURKUN KASVATUS

AVOMAANKURKUN KASVATUS AVOMAANKURKUN KASVATUS Atte Ahlqvist 8 B Avomaankurkun kukkia ja kurkkuja heinäkuussa 2012 / oma kuva-arkisto Me viljelemme kotonani avomaankurkkua, nippusipulia ja perunaa. Tässä työssä kerron avomaankurkun

Lisätiedot

RETKET NOSTALGIA PROJEKTI. Huomioitavaa retkelle lähtiessä s. 105. Kotiseuturetki taksilla s. 107. Liitteet

RETKET NOSTALGIA PROJEKTI. Huomioitavaa retkelle lähtiessä s. 105. Kotiseuturetki taksilla s. 107. Liitteet NOSTALGIA PROJEKTI RETKET Huomioitavaa retkelle lähtiessä s. 105 Kotiseuturetki taksilla s. 107 Liitteet NOSTALGIA PROJEKTI Huomioitavaa retkelle lähtiessä tee retkestä kirjallinen tiedote, jossa on retken

Lisätiedot

Eliisa Yli-Takku Hygieniahoitaja Sairaalahygienia ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 2014

Eliisa Yli-Takku Hygieniahoitaja Sairaalahygienia ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 2014 Miten infektiontorjunnan laatua voidaan mitata ja arvioida pitkäaikaishoitolaitoksissa Eliisa Yli-Takku Hygieniahoitaja Sairaalahygienia ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 2014 NÄKÖKULMIA LAATUUN JA LAADUN

Lisätiedot

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme Kiinaraportti Sain kuulla lähdöstäni Kiinaan 3 viikkoa ennen matkan alkua ja siinä ajassa en ehtinyt edes alkaa jännittää koko matkaa. Meitä oli reissussa 4 muuta opiskelijaa lisäkseni. Shanghaihin saavuttua

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Ratkaisuja. kunnan terveyspalveluihin

Ratkaisuja. kunnan terveyspalveluihin Ratkaisuja kunnan terveyspalveluihin Valinnanvapaus parantaa kuntalaisten asemaa. Terveyspalvelut kuntalaisille Terveyspalveluiden tuotanto LPY korostaa kuntavaaleissa kansalaisten valinnanvapauden lisäämistä.

Lisätiedot

Gepa Käpälä Jännittävä valinta

Gepa Käpälä Jännittävä valinta Gepa Käpälä Jännittävä valinta Moikka! Mä oon Gepa Käpälä. Oon 7-vuotias ja käyn eskaria. Siili Iikelkotti ja oravakaksoset on siellä kanssa. Mutta mä oon niitä nopeampi. Oon koko Aparaattisaaren nopein.

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

Terveydenhuollon barometri 2009

Terveydenhuollon barometri 2009 Terveydenhuollon barometri 009 Sisältö Johdanto Sivu Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus 4 Aineiston rakenne 5 Tutkimuksen rakenne 6 Tulokset Terveystyytyväisyyden eri näkökulmat 9 Omakohtaiset näkemykset

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 Lähihoitajan tutkinto, suuntautuminen kuntoutukseen Kyky itsenäiseen ja aktiiviseen työskentelyyn Omaa hyvät

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

3. kappale (kolmas kappale) AI KA

3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3.1. Kellonajat: Mitä kello on? Kello on yksi. Kello on tasan yksi. Kello on kaksikymmentä minuuttia vaille kaksi. Kello on kymmenen minuuttia yli yksi. Kello on kymmenen

Lisätiedot

Opas sädehoitoon tulevalle

Opas sädehoitoon tulevalle Opas sädehoitoon tulevalle Satakunnan keskussairaala Syöpätautien yksikkö / sädehoito 2014 Teksti ja kuvitus: Riitta Kaartinen Pekka Kilpinen Taru Koskinen Syöpätautien yksikkö / sädehoito Satakunnan keskussairaala

Lisätiedot

Muutoksessa elämisen taidot

Muutoksessa elämisen taidot Muutoksessa elämisen taidot Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työelämän muutosvirtoja Teknologian kehitys Tietotekniikan ja siihen liittyvien sovellusten kehitys

Lisätiedot

VEROILLA JA VAROILLA

VEROILLA JA VAROILLA VEROILLA JA VAROILLA LÄHITAPIOLAN SELVITYS TERVEYS- JA HYVINVOINTIPALVELUJEN TULEVAISUUDESTA SUOMESSA Melina Mäntylä & Juha Vekkilä 27.5.2015 TUTKIMUSKOKONAISUUDESTA YLEISESTI Tutkimuksella haluttiin tuoda

Lisätiedot

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Ilolan perhe

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Ilolan perhe Ilolan perhe 1 Pentti ja Liisa ovat Reinon, Jaanan ja Veeran isä ja äiti. Heidän lapsiaan ovat Reino, Jaana ja Veera. 'Pikku-Veera' on perheen nuorin. Hän on vielä vauva. Henry-vaari on perheen vanhin.

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteet T-Media Oy T-Media on vuonna 1997 perustettu työnantajakuvaan ja maineeseen erikoistunut tutkimus- ja viestintäyhtiö. T-Median missiona on auttaa asiakkaitaan luomaan sidosryhmilleen kestävää kilpailuetua

Lisätiedot

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

lehtipajaan! Opettajan aineisto

lehtipajaan! Opettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

keho ja mieli Oulun Diakoniaopisto Innostavaa opiskelua Oulussa ja Ylitorniolla

keho ja mieli Oulun Diakoniaopisto Innostavaa opiskelua Oulussa ja Ylitorniolla Oulun Diakoniaopisto Innostavaa opiskelua Oulussa ja Ylitorniolla Ajankohtaiset koulutukset, kurssit ja hakuohjeet: www.oulundiakoniaopisto.fi keho ja mieli Monien mahdollisuuksien opisto Ammattikoulutus

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

SUOKI TOIMINTA PASSI

SUOKI TOIMINTA PASSI I K O SU M I TO A T IN A P I SS nimi: Näitä taitoja, joita harjoittelet tässä passissa, sinä tarvitset: A Työharjoittelussa B Vapaa-aikana C Koulussa Nämä taidot kehittyvät, kun teet tehtävät huolellisesti:

Lisätiedot

KEHITTÄVÄT KESÄPÄIVÄT: Nakitus

KEHITTÄVÄT KESÄPÄIVÄT: Nakitus 24. 25.8.2010 Koska ruoka on tärkeä osa inhimillistä elämää, aloitettiin KEKE-tapahtuma perinteiseen tapaan ruokailemalla kunnolla. Ruokailun jälkeen olikin vuorossa tiukka työskentelyrupeama, joka kesti

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Tampereen seudun kyselyn kohderyhmänä olivat paikalliset yliopistossa, ammattikorkeakoulussa ja ammattiopistossa

Lisätiedot

Liikuntajärjestöt osana palvelurakennetta. Salon Kättä Päälle -ratkaisupaja

Liikuntajärjestöt osana palvelurakennetta. Salon Kättä Päälle -ratkaisupaja Liikuntajärjestöt osana palvelurakennetta Salon Kättä Päälle -ratkaisupaja Riikka Juntunen, Suomen Vammaisurheilu ja liikunta VAU ry 9.11.2015 Suomalaiset liikuntajärjestöt Suomalaisia valtakunnallisia

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Seinäjoen raportissa käsitellään sekä Tamperelaisten että Seinäjokelaisten nuorten vastauksia.

Lisätiedot

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat Savon ammattija aikuisopistossa sekä Savonia ammattikorkeakoulussa opiskelevat

Lisätiedot

Osasto-opas. Synnytysvuodeosasto. www.eksote.fi

Osasto-opas. Synnytysvuodeosasto. www.eksote.fi Osasto-opas Synnytysvuodeosasto www.eksote.fi Synnytysvuodeosasto sijaitsee sairaalan päärakennuksen ensimmäisessä kerroksessa C-siivessä. Sisäänkäynti pääovesta. Osastolla hoidetaan raskaana olevia ja

Lisätiedot

Ohjeita lapsiperheille

Ohjeita lapsiperheille Oulun vastaanottokeskus Heikinharjuntie 66 90620 Oulu Puhelin: 0718763100 Ohjeita lapsiperheille Minna Märsynaho Diakonia-ammakorkeakoulu 2 SISÄLLYSLUETTELO LAPSI JA TURVALLISUUS 3 ARJEN PERUSTOIMINNOT

Lisätiedot

Kanta-Hämeen lähitutormalli pieni tarina 200 tukea tarvitsevan nuoren ohjaamisesta elämässään eteenpäin

Kanta-Hämeen lähitutormalli pieni tarina 200 tukea tarvitsevan nuoren ohjaamisesta elämässään eteenpäin Kanta-Hämeen lähitutormalli pieni tarina 200 tukea tarvitsevan nuoren ohjaamisesta elämässään eteenpäin Nuorten tuetut opinpolut -ohjelman esittely 9.12.2010 Verkatehdas, Hämeenlinna Esityksen sisältö

Lisätiedot

Ollaan kuin kotona TEKSTI RAIJA LEINONEN, PROJEKTITYÖNTEKIJÄ, PERHEHOITOLIITTO KUVAT VILLE KOKKOLA

Ollaan kuin kotona TEKSTI RAIJA LEINONEN, PROJEKTITYÖNTEKIJÄ, PERHEHOITOLIITTO KUVAT VILLE KOKKOLA 28 Töissä Ollaan kuin kotona Sairaanhoitaja Anja Halonen irrottautui hallinnollisista töistä ja perusti kotiinsa ikäihmisten perhehoitopaikan. Vain yksi asia on kaduttanut: ettei aloittanut aikaisemmin.

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta

Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta Terveyskeskusjohdon päivät 10.2.2012 Eija Peltonen Johtava hoitaja, TtT 10.2.2012 1 Hyvä johtaminen ja henkilöstö? Hyvät johtamis-

Lisätiedot

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana Ääni toimitukselle Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana TOIMI-hanke, päätösseminaari 6.11.2014 Aurora Airaskorpi Projektitutkija, Media Concepts Research Group @aairaskorpi auroraairaskorpi.com

Lisätiedot

Tapaturmapotilaiden puhalluttaminen ensiavussa ei vain tapaturmien hoitoa

Tapaturmapotilaiden puhalluttaminen ensiavussa ei vain tapaturmien hoitoa Tapaturmapotilaiden puhalluttaminen ensiavussa ei vain tapaturmien hoitoa Aluekoordinaattori Anne Heikkilä Etelä- Kymenlaakso anne.heikkila@kotka.fi 13.9.2011 pro gradu tutkimus aiheesta Tutkimus suoritettiin

Lisätiedot

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet 7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot