54 Ellan Muisto ui Tornionjoessa.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "54 Ellan Muisto ui Tornionjoessa."

Transkriptio

1 10 x 2011

2 Sisältö 10 / Ellan Muisto ui Tornionjoessa. 44 Osa vanhuksista pelkää ulkona liikkumista. 14 Jenni Liikanen tuntee sairaalavälineet. 8 Vanhusten puolesta kannattaa kilpailla, toteaa sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko. 3 Pääkirjoitus 4 Ajankohtaista 5 Puheenjohtajalta 6 Kampanja yksityissektorin mitoituksista 7 Hoitaja haluaa auttaa 8 Risikko: työssäjaksaminen otettava vakavasti 10 Lokakuun lyhyet 11 Näin vastattiin! 11 Lehtikatsaus 12 Lempiesine: valokuva 14 Jenni Liikanen on välinehuoltaja 19 Rintasyöpägeeni periytyy 20 Miten pysyä mukana muutoksessa? 24 Puheenjohtajaehdokkaat kiertueella 30 SuPer kampanjoi ikälain mitoitusten puolesta 32 Hyvää asiaa ja markkinameininkiä 34 Luontaistuotteet, osa LH Tuomo Tumppi Valokainen 36 Dieetit 3/5: rasvat 38 Vaikuta liittokokousvaaleissa 39 Palasia sieltä täältä 40 Rankka ladythai 42 Tunnustusta muistiosaajille 44 Ulkoilu ylellisyyttä? 48 Pienistä oivalluksista suurta hyötyä Erkkilässä 50 Edunvalvontayksikkö tiedottaa 52 Superristikko 53 Lähihoitaja Kähönen 53 Paras juttu vastaa kyselyyn! 54 Ravit koukuttavat Pellossa 58 Jäsenrekisteri tiedottaa 59 Siskon pakina 60 Työttömyyskassan ajankohtaiset 63 Kuulumisia 66 Luonnossa 67 P.S. Maaningalta 20 Muutokseen pitäisi tarttua jo ennen kuin on pakko. 2 super

3 Pääkirjoitus Leena Lindroos super 58. vuosikerta Tilaushinta 48 /vuosi Aikakauslehtien Liiton jäsen julkaisija Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Ratamestarinkatu Helsinki Fax (09) päätoimittaja Leena Lindroos (09) taittava toimittaja Jukka Järvelä (09) toimittajat Marjo Sajantola (09) Sonja Kähkönen (09) vierailevat kirjoittajat Anna-Liisa Enkovaara, Minna Lyhty, Mikko Rinta, Liisa Uusiniitty, Antti Vanas kannen kuva Haavanlevittäjiä kuvasi Jukka Salminen ulkoasu Timo Numminen Joonas Väänänen Jukka Järvelä painos kpl ilmoitukset Sonja Kähkönen (09) osoitteenmuutokset Jäsenet: jäsenrekisteri Tilatut: toimitus (09) kirjapaino ISSN SuPer ei vastaa tilaamatta lähetettyjen juttujen eikä kuvien säilyttämisestä tai palauttamisesta. Parasta on saada auttaa SuPer-lehti kysyi Lähihoitajatapahtumaan osallistuneilta nuorilta lähihoitajilta ja alan opiskelijoilta mikä heidän mielestään on parasta lähihoitajan ammatissa. Vastauksia tuli yli 700 ja lähes kaikissa niissä korostetaan ihmisen lähellä toimimisen tärkeyttä ja halua auttaa: Parasta on ihmisten kanssa työskenteleminen ja toisten auttaminen. Saa hoitaa ja olla lähellä ihmistä. Näkee heti oman käden jäljen. Saa tehdä työtä jolla on merkitystä. Parasta on, että saa auttaa muita parhaansa mukaan ja onnistuu siinä. Ihmisten elämään vaikuttaminen positiivisesti. Ihmisläheisyys. Ihmisten kiitollisuus. Kun vielä näkee näiden satojen vastauslomakkeiden alalaidasta vastaajan usein alle 20 vuoden iän, tulee samaan aikaan sekä ilahtunut että hieman epäuskoinenkin olo. Paljon keskustellaan siitä, miten sosiaali- ja terveysalalle hakeutuvien nuorten motivaatio kantaa, ovatko he tosissaan ja sydämellä mukana opinnoissaan. Kutsumuksen sanotaan olevan menneen talven lumia, mutta mitä muuta kuin syvää eettistä sitoutumista osoittaa esimerkiksi 17-vuotiaan vastaus: Parasta on se, että saa auttaa sairaita ja apua tarvitsevia. Kaikki tuki ja kannustus siis tälle uudelle lähihoitajasukupolvelle, jolle työelämä tulee antamaan kenties nykyistäkin mittavammat haasteet suurten ikäluokkien eläköitymisen myötä. Superilaista toimintaa on syksyllä ollut runsaasti. Yksityissektorille on järjestetty Mitta täynnä -kampanja, jossa on perehdytty yksityisten hoitolaitosten henkilöstömitoitukseen. Liitossa kesällä tehty kysely osoitti, että joka viidennessä yrityksessä henkilöstömitoitus jää alle suositusten ja hyvällä mallilla henkilöstömäärä on vain 12 prosentissa yrityksistä. Henkilöstömitoitusten kirjaaminen ikälakiin on yksi SuPerin tavoitteista. Tätä tavoitetta tukevat ne reilusti yli suomalaista, jotka ovat kirjoittaneet nimensä liiton nettisivuilla syyskuun loppuun asti avoinna olleeseen adressiin. Nimiä mitoitusten puolesta kerättiin myös SuPerin ikälakitempauksessa 20. syyskuuta Helsingin keskustassa. SuPerin puheenjohtajaehdokkaat ovat kiertäneet ahkerasti maata. Syksyn kahdestakymmenestä jäsenillasta on tämän lehden ilmestyttyä jäljellä vielä neljä. Jos juttumme ehdokkaiden päivästä Salossa jättää avoimia kysymyksiä, on Järvenpään, Jyväskylän, Kuopion ja Mikkelin alueen superilaisilla vielä tilaisuus lähteä esittämään niitä.. super

4 Ajankohtaista Lokakuu Maailman mielenterveyspäivä Luottamusmiestutkinto, 3. opintojakso, Helsinki, SuPer Valtakunnalliset ravitsemuspäivät, Helsinki, RTY Viestinnän jatkokurssi, Sokos Hotel Vantaa, SuPer Oulun alueelliset lähi- ja perushoitajien opintopäivät, hotelli Radisson Blu PeSu-koulutus, perustietoa SuPerista, Pori, Sokos Hotel Vaakuna Yhdistyksen taloudenhoidon peruskurssi, Helsinki, SuPer Kansainvälinen ravintopäivä SuPer vastustaa vuorotteluvapaan korvausten leikkauksia SuPerin puheenjohtaja Juhani Palomäki pitää suunnitelmia vuorottelukorvausten leikkauksista virhearviointina. Vuorotteluvapaa on erittäin tärkeä työssä jaksamista tukeva järjestelmä, jota ei saa romuttaa. Pienituloisille vuorotteluvapaan pitäminen muodostuu mahdottomaksi, jos korvauksia leikataan. Jos työuria halutaan aidosti pidentää, tällaiset suunnitelmat ovat täysin käsittämättömiä. Päättäjien olisi lopultakin ymmärrettävä, että kestävät keinot työurien pidentämisessä ovat panostaminen työhyvinvointiin sekä työn ja perhe-elämän yhteensovittamiseen. SuPer on vastustanut jyrkästi vuorotteluvapaajärjestelmän romuttamista ja kaavailtuja leikkauksia vuorotteluvapaakorvaukseen. Toteutuessaan leikkaukset synnyttäisivät syvän loven jokaisen pienipalkkaisen talouteen ja laskevat koko vuorotteluvapaajärjestelmän houkuttelevuutta erityisesti aloilla, joilla se on näytellyt merkittävää asemaa työssä jaksamisen kannalta. Vuorotteluvapaalain kohtalo oli vielä avoin lehtemme lähtiessä painoon. Vuorottelukorvauksen muutokset eivät kuitenkaan vaikuta jo vapaalla olevien korvauksiin. Lain muutosten valmistelussa on otettu huomioon, jos työntekijä on aloittanut vuorotteluvapaan vuoden 2011 aikana tai jo sopinut vuorotteluvapaan alkamisesta vuonna Ammattiosastojen edunvalvontapäivät, Sokos Hotel Vantaa, SuPer Puheenjohtaja- ja sihteeripäivä, Helsinki, SuPerin toimisto AVH-päivät, Tampere, Aivoliitto Verkkoviestintäpäivä, Helsinki, SuPer Päivähoitokoulutus, Scandic Tampere City, SuPer Marraskuu Ihopäivä Oulussa, Aleksinkulma, Atopialiitto SuPer-Nuorille uusi puheenjohtaja SuPer-Nuorten valtakunnallinen työryhmä eli SuNu on saanut uuden puheenjohtajan, Suvi Harlinin Pieksamäeltä. Varapuheenjohtajaksi on valittu Mirva Krunniniva Torniosta. Uusien puheenjohtajien kausi kestää vuoden 2012 loppuun. SuPer-Nuori on SuPerin alle 35-vuotias varsinainen jäsen. SuPer-Nuoria edustaa valtakunnallinen työryhmä Su- Nu, jonka tavoitteena on kannustaa nuoria jäseniä lähtemään mukaan superilaiseen toimintaan, lisätä työelämätietoutta sekä ylläpitää superilaista mehenkeä. Lisäksi SuNu pyrkii omalla esimerkillään vahvistamaan nuorten kollegojen ammatti-identiteettiä. SuNun toimikausi on aina kaksi vuotta kerrallaan, jonka jälkeen 35 vuotta täyttäneet joutuvat eläkkeelle XXIV Valtakunnalliset tartuntatautipäivät, Helsinki, Filha Puheenjohtajien valmennus, 3. jakso, SuPerin toimisto Työmarkkinapäivät, Helsinki, SuPer i n g i m a g e Nyt on aika: tarkastaa omat jäsentiedot vaalikelpoisuuden varmistamiseksi. aktiivijäsenten hakea palkitsemislomaa, lisätietoja uutiset aloittaa yksityissektorin työpaikoilla työsuojeluvaalien valmistelu, sillä vaalit on järjestettävä marraskuun 2011 aikana. tutustua liittokokousasioihin liiton verkkosivuilla ja miettiä ehdokkaita liittohallitukseen, edustajistoon ja liittokokoukseen. lähteä tutustumaan puheenjohtajaehdokkaisiin jäsenilloissa. keskustella työnantajan kanssa ensi vuoden täydennyskoulutuksesta. merkitä kalenteriin SuPerin ammatilliset opintopäivät Helsingissä. Tiedot marraskuun SuPer-lehdessä. kerätä porukka ja lähteä Osaava Nainen -messuille Turkuun. nauttia syksyn kirpeydestä. 4 super

5 Puheenvuoro Puheenjohtaja Juhani Palomäki Lääkehoidon osaamista rajoitetaan SuPeriin tulee usein yhteydenottoja siitä, että lähija perushoitajilta otetaan lääkelupia pois, vaikka nämä luvat ovat kunnossa. Työnantajat perustelevat jäsenillemme asiaa erilaisilla laeilla ja asetuksilla, jotka työnantajien mukaan määrittävät lääkehoidon vain laillistetuille terveydenhuollon ammattihenkilöille. Kehotammekin aina jäseniä pyytämään esimiehiltä selvityksen tällaisista säädöksistä, jotta saisimme liittoon tiedon asiasta. Esimiehet eivät ole koskaan esittäneet mitään tällaista, koska sellaisia lakeja tai asetuksia ei ole olemassa. Terveydenhuollon ammattihenkilöstä annettu laki ( /559) ei määritä sitä, mitkä tehtävät kuuluvat lähi- ja perushoitajille ja mitkä sairaanhoitajille. Laki määrittää ainoastaan sen, että laillistettu lääkäri päättää potilaan lääketieteellisestä tutkimuksesta, taudin määrityksestä ja siihen liittyvästä hoidosta sekä laillistettujen terveydenhuollon ammattihenkilöiden rajatusta lääkkeenmääräämisoikeudesta. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaiseman Turvallinen lääkehoito -oppaan tarkoituksena oli antaa valtakunnallisesti selkeät ohjeet, mitä kukin ammattiryhmä voi tehdä koulutuksen ja kokemuksen perusteella. Opasta ei ole otettu valtakunnallisesti käyttöön. Osaamista rajoitetaan perusteetta ja näin hankaloitetaan potilaan hoitoa. Tärkeintä olisi ottaa kaikkien osaami- nen käyttöön. Se lisäisi työn tehokkuutta ja tuloksellisuutta. Koulutettu nimikesuojattu terveydenhuollon ammattihenkilö voi tutkinnon antamin valmiuksin osallistua lääkehoitoon ja osaamisen varmistamisen, perehdyttämisen ja kirjallisen luvan myötä vielä laajemmin. Sosiaali- ja terveysministeriön laatiman Turvallinen lääkehoito -ohjekirjan mukaan nimikesuojatut hoitajat saavat pistää lääkkeitä ihon alle ja lihakseen. Ohjeessa ei kuitenkaan mainita mitä lääkkeitä voi pistää. Kipulääkkeenä käytettäviä PKVlääkkeitä, kuten esimerkiksi Oxanestia, saa pistää. Lisäksi oppaassa mainitaan, että myös luonnollista tietä näitä lääkkeitä voi antaa. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto antaa lähihoitajille hyvät valmiudet osallistua lääkehoidollisiin tehtäviin. Haluamme kannustaa kaikkia jäseniämme osallistumaan lääkehoidon täydennyskoulutukseen. Olemalla itse aktiivisia ja halukkaita kehittymään takaamme sen, että myös tulevat ammattilaiset saavat osallistua lääkehoitoon. Vain tällä tavoin voidaan turvata mahdollisimman monipuoliset työpaikat lähihoitajille. Lähi- ja perushoitajien osaamisen rajoittaminen nousee pintaan tavallista voimakkaammin silloin, kun mikä tahansa ammattiryhmä toimii virheellisesti lääkehoidossa tai varastaa lääkkeitä. Tällöin aina näyttää rangaistus kohdistuvan lähi- ja perushoitajiin. Seurauksena tästä työnantajat ovat usein päättäneet rajoittaa lähi- ja perushoitajien osallistumista lääkehoitoon. Tällainen työnantajan toiminta on vastuutonta. Silloin, kun näistä asioista kiistellään työnantajien kanssa salongeissa, ei lähija perushoitajien puolesta puhu kukaan muu kuin SuPer.. Haluamme kannustaa kaikkia jäseniämme osallistumaan lääkehoidon täydennyskoulutukseen. super

6 Uutiset Esillä juuri nyt SuPer kampanjoi yksityissektorin mitoituksista Liian vähän hoitajia! teksti jukka järvelä SuPerin Mitta täynnä? -kampanja osoittaa, että yksityissektorilla on liian vähän hoitohenkilökuntaa. Kampanjaan liittyy jäsentilaisuuksia ympäri Suomea. Viime aikojen tiedot eivät anna mairittelevaa kuvaa yksityisten hoitolaitosten henkilöstömitoituksista. Erityisesti yksityisellä sosiaalialalla henkilöstön määrä on minimissä tai jopa suosituksia alhaisempi. Liittoon on otettu asian tiimoilta runsaasti yhteyttä. SuPerin kesällä tekemä kysely paljasti, että joka viidennessä yrityksessä henkilöstömitoitus on alle minimisuositusten. Hyvällä mallilla henkilöstömäärä on vain 12 prosentissa yrityksistä. Mitoituksia lasketaan joissakin yrityksissä virheellisesti. Tällöin hoitohenkilökunnaksi kirjataan johdon ja hallinnon väkeä sekä vailla alan koulutusta olevia ja oppisopimusopiskelijoita. Monet yritykset säästävät viikonloppuisin, kun henkilöstöä on töissä vähemmän kuin arkena. Kyselystä ilmeni myös, kuinka paljon hoitajat tekevät ei-hoidollisia tehtäviä. Yleisimpiä olivat pyykinpesu, siivous ja ruuanlaitto. Kyselyyn vastasi 271 henkilöä, joista suurin osa työskentelee vanhustenhoidossa. Kunnille lisää ostopalveluosaamista SuPerin puheenjohtaja Juhani Palomäki muistuttaa, että myös julkisella puolella on mitoitusongelmia, mutta nykyinen kampanja on suunnattu yksityispuolelle. Palomäki ihmettelee hoitoalan yritysten tuottamia voittoja, joita tehdään osin hoitajien ja hoidettavien kustannuksella. Liittomme jäsenten kannalta kaikkien ongelmien äiti on hoitajapula. Kun mitoitukset ovat alhaisia, hoidon laatu kärsii. Haluamme jäsenillemme oikeutta ja oikeudenmukaisuutta, kun puhutaan huonosta hoidosta. Palomäki miettii, kuinka kuntien päättäjät suostuvat ostamaan vähäisellä henkilöstöllä tuotettuja palveluita. Päättäjätkään eivät tiedä kuinka huonokuntoisia esimerkiksi vanhukset ovat ja kuinka raskasta heidän hoitonsa on. Yrityksen repivät tuoton hoitajien selkänahasta. Palomäen mukaan kuntien ja kuntayhtymien kilpailutusja osto-osaamista on parannettava, samoin valvontaa. Lakiin on saatava selvä henkilöstömitoitus ja sanktiot liian vähäisellä työvoimalla tapahtuvasta hoidosta. SuPer vaatii vanhuspalvelulakiin henkilöstömitoitusta ja on määritellyt hyvän mitoituksen tasoksi 0,8 sosiaali- ja terveydenhuollon koulutuksen saanutta työntekijää asukasta kohden. Ongelmia ja ratkaisuja SuPerin yksityissektorin neuvottelupäällikkö Pia Zaerens kertoo, että ongelmia on niin pienissä kuin suurissa hoito- ja hoiva-alan yrityksissä. Kun henkilökuntaa on vähän, työvuorolistoja muutellaan työehtosopimusten vastaisesti, työvuorot ovat ylipitkiä ja sijaisia ei palkata, hoitajat eivät jaksa ja tuntevat itsensä riittämättömiksi. Tämä näkyy hoidon laadussa. Yksi hoitaja voi yöllä joutua yksin valvomaan yli 30 henkilöä, jotka ovat useassa eri rakennuksessa. Tämän päälle hänelle saattavat tulla vielä turvapuhelinhälytykset. Vuorossa voi myös olla oppisopimusopiskelija yksin. Tällaiset epäkohdat täytyy saada kuntoon, Zaerens alleviivaa. SuPerin järjestöpäällikkö Raija Moilanen kertoo, että monesti asiat valitettavasti saadaan kuntoon vasta kanteluiden kautta. Näin on käynyt esimerkiksi eräässä hämeenlinnalaisessa hoivakodissa, johon aluehallintoviranomaisen päätöksellä tulee lisätä seitsemän hoitajaa ja kuusi avustavaa työntekijää. Runsas henkilöstön lisäys selittyy sillä, että Hämeenlinnan kaupunki oli ostanut palvelut minimihenkilömäärällä, ja palvelun tuottava yritys oli laskenut mitoitukseen myös hallintohenkilöitä, jotka eivät työskentele yksikössä.. 6 super

7 SuPer-lehden kysely: Hoitaja haluaa auttaa! Lähihoitajan ammatissa on kaksi myönteistä asiaa ylitse muiden: auttaminen ja ihmisten kanssa työskentely. Asia vahvistui, kun SuPer-lehti kysyi asiaa yli 700 hoitajalta, opettajalta ja alan opiskelijalta. Mikä on parasta lähihoitajan ammatissa? Tämä kysymys kirvoitti runsaasti vastauksia SuPer-lehden pisteessä Lähihoitajatapahtumassa. Yksi vastauksista tiivisti monen ajatukset: "Niin kuin ammatin nimikin sanoo: olla lähellä ja hoitaa". Auttamisen ja ihmisläheisyyden lisäksi työn sisältö toi vastaajien mieleen myös seuraavia iloa tuottavia asioita: saa olla hyödyksi, työn monipuolisuus, luovuus, vuorovaikutus, haasteet, jokainen päivä on erilainen, palaute tulee heti ja näkee konkreettisesti, kuinka on ollut avuksi. Moni piti työssään parhaana ihmisiä ja asiakkaita, niin lapsia kuin vanhuksia. Jotkin näkivät ykkösasiana palkan tai työajat. Toisille arvostus, onnistumisen tunne, työn tulokset ja työn merkitys olivat tärkein asia. Myös vaikutusmahdollisuudet ja laaja-alainen tutkinto saivat mainintoja. Vastaajien joukossa oli kaikenikäisiä, runsaasti myös alle 20-vuotiaita ja opiskelijoita. Kyselyssä arvontapalkinnon voittaneiden nimet löytyvät tämän lehden sivulta 32.. Ikälaista 127 lausuntoa Lausunnolla ollut lakiluonnos iäkkään sosiaali- ja terveyspalvelujen saannin turvaamisesta pani kiinnostuneet kommentoimaan luonnoksen sisältöä ahkerasti. Sosiaali- ja terveysministeriö sai lausuntoja yhteensä 127 kappaletta. Virallisesti pyydettyjen lausuntojen lisäksi kannanottoja antoivat myös muun muassa vanhusneuvostot, järjestöt, kunnat ja muutamat yksittäiset kuntalaiset. Potilasvahingot halutaan puolittaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos käynnistää sairaaloiden, terveyskeskusten ja kansallisten toimijoiden kanssa nelivuotisen Potilasturvallisuutta taidolla -ohjelman. Ohjelmalla pyritään vahvistamaan potilaiden turvallisuus huomioon ottavaa hoitokulttuuria ja puolittamaan potilaille hoidossa aiheutuvien haittojen ja vahinkojen määrä vuoteen 2020 mennessä. Terveyskioskeja halutaan lisää Myönteiset kokemukset terveyskioskista kannustavat levittämään toimintamallia Suomen kuntakentällä. Ylöjärvellä kauppakeskuksen yhteyteen kaksi vuotta sitten avatulle terveyskioskille on ollut kysyntää ja toiminta on ollut kustannuksiltaan suhteellisen edullista, käy ilmi Tampereen yliopiston laatimasta loppuarviointiraportista. Asiakkaita ilman ajanvarausta toimivassa terveyskioskissa kävi tutkimuksen tarkastelujaksolla , mikä edusti lähes kahta kolmasosaa pääterveysaseman käynneistä. Asiakkaat tulivat terveyskioskille useimmiten mittauttamaan verenpainettaan, verensokeriaan tai kolesterolia. Terveyskioskin palveluiden laadulle ja palveluvalikoimalle he antoivat arvosanan 9,3. Tutkimuksessa terveyskioskin alhaisia toimintakustannuksia perusteltiin yksikön pienellä koolla, suppealla palveluvalikoimalla ja matalan kynnyksen toimintamallilla, joka parantaa asiakkaiden palveluun pääsyä ja voi edistää varhaista terveysongelmiin puuttumista. Etuna pidettiin myös sitä, että henkilökunta koostui hoitajista. Hoitajavetoisuudesta huolimatta terveyskioskeissa ei ole työskennellyt lähi- tai perushoitajia. Ylöjärven terveyskioskin painopisteenä on ollut parantaa asiakkaiden palvelun saantia ja vähentää terveyskeskuskäyntien määrää ja jonoja. Lahdessa toimineen terveyskioskin painopiste on puolestaan ollut terveysneuvonnassa. Myönteisten kokemusten myötä toimintamallia halutaan levittää yhä laajemmin Suomen kuntakentällä. Kotkaan avattiin oma terveyskioski syyskuussa. Tavoitteenamme on, että kahden vuoden aikana Suomeen perustettaisiin 50 terveyskioskia, sanoo Sitran Kuntaohjelman johtaja Antti Kivelä.. JulkiTerhikki on lunastanut odotukset Vuosi sitten avatusta terveydenhuollon ammattihenkilörekisteristä tehdään noin hakua kuukaudessa, joten palvelu tuli tarpeeseen. Valviran tietoon ei ole enää tullut esimerkiksi opiskelijoita, joita olisi palkattu terveydenhuollon ammattihenkilön tehtäviin, joihin heidän opintonsa eivät vielä oikeuttaisi. Terveydenhuollon ammattihenkilörekisterin, Terhikin, julkinen tietopalvelu, JulkiTerhikki, avattiin syyskuussa i n g i m a g e super

8 Uutiset Esillä juuri nyt Ministeri Paula Risikko painottaa: Työssäjaksaminen on otettava vakavasti teksti marjo sajantola kuva jukka järvelä Sosiaali- ja terveysministeri arvostaa hoitotyön ammattilaisia. Työhyvinvoinnin parantaminen auttaisi jaksamaan eläkeikään asti myös raskaassa hoitotyössä. Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko toteaa, että tällä hallituskaudella tulee korostumaan syrjäytymisen ja köyhyyden sekä terveyserojen vastainen työ. Yksi painopistealueista on sosiaalija terveyspalveluiden rahoitus ja järjestäminen. Erittäin tärkeää on myös työelämän laadun ja työhyvinvoinnin edistäminen. Ministeri Risikon mielestä työn vaativuuden jatkuvalla arvioinnilla voitaisiin saavuttaa tasapaino työntekijän voimavarojen ja työn vaativuuden välille. Jos oikeasti haluamme pidentää työuria, on työssäjaksaminen otettava vakavasti. Kysymys on siitä, että työn vaativuus ja raskaus sekä henkilön omat voimavarat ovat tasapainossa. Työn vaativuuden arvioinnin mittareita kannattaisi käyttää myös työhyvinvoinnin kehittämistyössä, ministeri Risikko sanoo. Hän muistuttaa, että hyvä johtaja arvioi jatkuvasti työn vaativuutta ja henkilöstön voimavaroja. Hyvä johtaminen, työnohjaus, apuvälineet ja koulutus sekä yksilön oma hyvinvointi tukevat työssäjaksamista. Kehittämällä työhyvinvointia autetaan myös raskasta hoitotyötä tekeviä jaksamaan työelämässä eläkeikään asti. Risikko kertoo, että ministeriössä ollaankin käynnistämässä johtamisverkostoa ja laatimassa julkisen sektorin hyvän johtamisen periaatteita ja käytäntöä halukkaiden työyhteisöjen kanssa. SuPer on paheksunut voimakkaasti vuorotteluvapaakorvausten leikkauksia. Risikko toteaa olevansa samaa mieltä SuPerin kanssa siinä, että vuorotteluvapaa lisää työssäjaksamista. Hän jatkaa kuitenkin, että jokainen ministeriö joutui hallitusneuvotteluissa säästötoimenpiteiden kohteeksi. Tämä on yhtä harmillinen asia kuin lääkekorvauskustannusten alentaminen. Tähän on sitouduttu, ja lääkekorvauskustannusten leikkauskin on tehtävä mahdollisimman vähillä vaurioilla. Perushoito kunniaan Paula Risikko kertoo olevansa niin vanhan perushoitajakoulutuksen kuin lähihoitajakoulutuksenkin vahva kannattaja. Hän oli itse mukana tekemässä ensimmäistä lähihoitajakoulutuksen opetussuunnitelmaa. Olen sitä mieltä, että meillä on hoitajissa rautaisia ammattilaisia, joilla on enemmän osaamista kuin mitä he voivat työssään käyttää. Olen huolissani siitä, moniko heistä jaksaa tällaisessa tilanteessa jatkaa alalla. Valtiosihteeri Vesa Rantahalvari Valtiosihteeri Vesa Rantahalvari toimii ministerin apuna ja edustajana. Hänen tehtäviinsä kuuluu ohjata asioiden valmistelua ja edistää ja seurata hallitusohjelman toteuttamista ministerin toimialalla. Hän avustaa Ministeri sanoo suhtautuvansa kriittisesti siihen, että erikoissairaanhoidon vuodeosastoilta poistetaan perushoitajan vakansseja. Hän näkee, että niin teho-osastolla kuin kaikilla vuodeosastoilla on hyvä perushoito laadun edellytys. Perushoito kunniaan! Sen sanon vanhana laatupäällikkönä, opettajana ja terveysalan ihmisenä. Tietoa on, onko ymmärrystä Paula Risikon mielestä on erittäin hyvä kysyä, miksi sosiaali- ja terveydenhoitoalan arvostus ei näy palkoissa. Työtä arvostetaan suuresti, se näkyy kaikissa gallupeissa, mutta ei palkkauksessa. Hän toteaa, että monella on vielä väärä kuva lähihoitajan työstä. Minusta on mukavaa, että SuPer on tuottanut runsaasti erilaista katsausta ja kirjallisuutta, joten päättäjillä ei pitäisi olla tiedon puutetta. Näin vanhana alan ihmisenä huvittaa se, että päättäjät ovat yhden päivän vanhustenhuollossa ja sanovat sitten tietävänsä, mitä se työ on. Toki sosiaali- ja terveysministerin kansainvälisten tehtävien ja etenkin EU-asioiden valmistelussa ja edustaa ministeriä tämän toimeksiantojensa mukaisesti. Lisäksi valtiosihteeri huolehtii yhdessä kansliapäällikön kanssa ministeriön ja muiden hallinnonalojen yhteistyöstä ja hoitaa muutkin tehtävät, jotka ministeri hänelle antaa. 8 super

9 Vanhuspalvelulaissakin edellytetään jokaiselle ikäihmiselle oman vastuuhenkilön nimeämistä. Nyt on jo kuntoutusohjaajia sairaaloissa, sosiaaliasiamiehiä, potilasasiamiehiä ja vanhuksille tulisivat omat vastuuhenkilöt. Tarvitsemme näitä rinnalla kulkijoita, jotka ottavat taakasta siivun kantaakseen, kun ei jaksa itse mennä luukulta luukulle. Ministeri Paula Risikko rohkaisee jokaista puuttumaan oman työpaikkansa ongelmiin, sillä vaikenemalla ei muutu mikään. mielestä on hyväkin, että päättäjät käyvät katsomassa hoitolaitosten arkea, mutta myös SuPerin jatkuvaa panosta tarvitaan. Työhyvinvoinnin edistämisessä on tärkeää, että ammattijärjestökin tuo esiin, mitä tämä työ on. Hyvää työtä SuPer tekee ja nyt pitää jatkaa sitä. Kunnan ydintoimintoja Ministeri Risikko painottaa, että sosiaali- ja terveydenhoito ei ole erillinen osa kunnan terveyttä edistävää toimintaa. Siihen kuuluu muun muassa liikunta, nuorisotyö, kulttuuri ja katastrofeihin varautuminen. Kunnalla on palvelujen järjestämisvastuu. Se voi tuottaa ne itse tai ostaa ne. Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että sosiaali- ja terveyspalvelut ovat kunnan ydintoimintoja, joita ei pitäisi kokonaan ulkoistaa, mutta niitä pitää täydentää tarvittaessa. Terveydenhoitolakiuudistuksen tuoma hoitopaikan valinnanvapaus ei ole saanut massoja liikkeelle. Ministeri toteaa, että vielä onkin liian aikaista arvioida kokonaisuutta. Vaikka vuoden 2014 alusta potilaan hoitopaikan valinnanvapaus erikoissairaanhoidossa laajenee koko maan kattavaksi, hän ei usko tämän tuovan merkittäviä muutoksia palvelujen tarjontaan tai kysyntään. Ennustan, että mikään sairaaloista ei tule häviämään, sillä erikoissairaanhoitoa tarvitaan maan kattavasti ja päivystyskeskuksia sekä täyden palvelun keskussairaaloita on oltava riittävän lähellä. Syyperusteinen sosiaaliturva on järjestelmä, johon voimiltaan vähäiset eivät jaksa paneutua, joten moni etu voi jäädä saamatta. Luukulta toiselle juoksemista on helpottanut Kelan pilotti pitkäaikaissairaiden vastuuhenkilöstä. Osaava henkilöstö laadun tae Edellisen hallituksen aikana valmisteltu vanhuspalvelulakiluonnos on ollut lausuntokierroksella ja SuPerillakin on ollut siihen useita korjausehdotuksia. Liitto on vaatinut muun muassa henkilöstömitoituksen kirjaamista lakiin. Ministeri Risikko uskoo kuitenkin, että henkilöstömitoitus saadaan kuntoon ilman erityistä kirjaustakin, sillä vaatimus riittävästä henkilöstöstä on ikään kuin sisäänrakennettu vanhuspalvelulakiin, tosin ilman lukumääriä. Hän muistuttaa, että hoidon laadun ja vaikuttavuuden tae on riittävä määrä osaavaa henkilöstöä. Henkilöstön määrään vaikuttaa asiakkaiden hoitoisuus. Ministeri toivookin lisää tutkimustietoa Rava- ja Rai-mittareiden mukaan lasketusta hoitoisuusasteesta. Hän näkee minimimäärävaatimuksessa vaaran, että minimistä tulee pysyvä maksimi. Alan ihmisenä ymmärrän kritiikin, että olisi edes vähintään, niin saataisiin edes se. Painotan edelleen, että lain muut pykälät velvoittavat, että henkilöstöä on riittävästi ja se on osaavaa. Muuten tämän lain muut pykälät eivät toteudu. Ja toki lakiin tehdään vielä tarkennuksia. Vanhuspalvelujen laadun varmistaa myös valpas henkilökunta, joka puuttuu epäkohtiin niitä havaitessaan. Tosin vaaditaan myös rohkeutta puuttua oman työpaikkansa ongelmiin, koska moni pelkää joutuvansa esimiehen silmätikuksi tai irtisanomisuhan alle. Risikko ihmettelee, miksi mikään yritys edes haluaisi tuottaa huonoja palveluja. Hän kuitenkin painottaa, että lakia on noudatettava. Laki menee aina edelle. Ongelmista kannattaa aina neuvotella esimiehen kanssa, vaikenemalla ei muutu mikään. Jos minä olisin vaiennut, en olisi tässä nyt.. super

10 Lokakuun lyhyet Koonnut Jukka Järvelä Lapsilla liian pienet kengät Liian pienet kengät aiheuttavat jalkavaivoja monille suomalaisille lapsille. Asiaa on tutkinut itävaltalainen ryhmä osana kansainvälistä tutkimusta. Helsingissä kiertänyt testiryhmä tarkasti neljänsadan 1 12-vuotiaan lapsen jalkineita, ja kolmella neljästä ne olivat liian pienet. Yksi syy pieniin kenkiin olivat harhaanjohtavat kokonumerot. cision i n g i m a g e Ei rahapelejä nuorena Nuorena rahapelaamisen aloittavat jäävät helposti koukkuun, joten uusi 18 vuoden ikäraja näyttää vähentävän ongelmapelaamista myöhemmällä iällä. Suomessa uuteen ikärajaan on siirrytty kuluneen vuoden aikana. Peliriippuvaisista miehistä yli puolet on aloittanut pelaamisen alle 15-vuotiaana. Peliongelmiin ajautuneilla naisilla aloitusikä on huomattavasti korkeampi. Ongelmapelaajia auttavan Peluurin tilastot antavat tietoa ikärajamuutoksen mahdollisista vaikutuksista. Viime vuoden tilastoissa huomio kiinnittyi erityisesti alle 15-vuotiaiden liikapelaamista koskevien yhteydenottojen lisääntymiseen. Yhteydenotot koskivat pääasiassa raha-automaattien pelaamista. cision Rintasyöpä lisääntynyt hurjasti 30 vuodessa Rintasyöpään sairastuu maailmassa nykyään kaksi kertaa enemmän naisia kuin 1980-luvun alussa, tuore tutkimus osoittaa. Myös kohdunkaulan syöpä on lisääntynyt, mutta selvästi hitaammin. Lancetlehden julkaisema tutkimus on ensimmäinen globaali selvitys rinta- ja kohdunkaulan syövästä. duodecim tiesitkö: D-vitamiinin riittävyys voi mahdollisesti ehkäistä masennusoireiden kehittymistä, tutkimus osoittaa. Yhteys todettiin vuotiailla naisilla. tiesitkö: Alkoholin kokonaiskulutus on yli kolminkertaistunut neljän viimeisen vuosikymmenen aikana Suomessa. Itä-Suomen kissoille rokotetta Ulkona liikkuvien koirien ja kissojen rokottaminen on nyt tärkeää erityisesti Itä-Suomessa, koska itärajan läheisyydessä Venäjän Karjalassa on havaittu raivotautia. Suosituksen on antanut Evira. Ohjeen tarkoituksena on estää raivotaudin leviäminen Suomeen ja suojata myös ihmisiä. edilex 10 super

11 syyskuun kysymys oli: Lähdetkö jäseniltaan tutustumaan puheenjohtajaehdokkaisiin? kyllä 47 % en 53 % Kyllä, koska Mitä Mieltä Vastaus kuukauden kysymykseen. SuPer-tapahtumat ovat aina mukavia. pitää saada reipasotteinen puheenjohtaja jatkamaan erinomaista työtä! haluan kuulla, mitä uudistuksia on tulossa. haluan tutustua ehdokkaisiin livenä. kiinnostaa, onko ehdokas vahva, osaava, todelliseen muutokseen pyrkivä tyyppi. SuPerin tuleva kehitys kiinnostaa. pitäähän sitä tietää, ketä äänestää ja kuuluuhan se vähän virkanikin puolesta. En, koska olen silloin koulutuksessa muualla. Olisin muuten mennyt. työvuoroa pukkaa, eikä kukaan halua vaihtaa. en jaksa. olen sopinut jo muuta sille illalle. en kerkiä. asun niin syrjässä, eikä opiskelut ja keikkahommat jätä paljoa vapaaaikaa. on liian pitkä matka lähimmällekin jäseniltapaikkakunnalle. olen työvuorossa. piti mennä, mutta nukuin liian pitkät päikkärit. uusi kuukauden kysymys löytyy liiton jäsensivuilta. kaikkien mennessä vastanneiden kesken arvotaan super-lehden pyyhe-saippuasetti. syyskuussa arpa suosi susanna lähdettä imatralta. onnittelut! muut lehdet Laitosvaltainen järjestelmä ei vastaa tämän päivän sosiaalihuollon järjestämisen perusperiaatteita ja lähtökohtia. sosiaali- ja terveysminiteriön hallitussihteeri jaana huhta kehitysvammaisten hoidosta ketju 4/2011 Miten lapselle voisi opettaa tasa-arvoa tai vastuunkantoa, jos jo kotona työt hoitaa äiti tai joku muu nainen? toimittaja, kirjailija anu silfverberg pam 13/2011 Ongelmana on se, että lääkärit osaavat määrätä lääkkeitä, apteekit osaavat toimittaa niitä, mutta potilaat eivät syö niitä." lääkäriliiton puheenjohtaja timo kaukonen apteekkari 9/ vuotta sitten Lehden pääkirjoitus muistutti, että vuosi 1982 tulee olemaan Suomen Apuhoitajaliitossa työpaikkademokratian vuosi. Tavoitteita oli asetettu aikaisemmin, ja nyt oli määrä aloittaa niiden toteuttaminen. Järjestelmä sinänsä ei vielä tuo demokratiaa. Se suo kuitenkin mahdollisuuksia työelämän demokratisointiin ja julkisen hallinnon johtamismenetelmien kehittämiseen. Luotamme siihen, että monet jäsenkuntamme ongelmat ovat ratkaistavissa työpaikkademokratian suomin mahdollisuuksin. apuhoitajalehti 10 / 1981 super

12 Lempiesine Palstalla tutustutaan superilaisten tunteita herättäviin esineisiin Valokuva teksti ja kuva marjo sajantola Mummon siskon häissä otettu ryhmäkuva henkii 1930-luvun tunnelmaa. Perushoitaja Sirpa Balakin on sisustanut asuntoaan kehystämillään mustavalkovalokuvilla. Sen lisäksi, että kuvat ovat kauniita, jokaisella niillä on oma tarinansa. Sirpa pitää erityisen paljon mummon tädin häissä otetusta ryhmäkuvasta. Hääparin lisäksi kuvassa on 1930-luvun tyylin juhlavaatteissa lapsia ja aikuisia sekä arkisemmin pukeutuneita, ehkäpä naapureita tai talon piikoja. Vaikka kuva on muisto iloisesta tapahtumasta, ihmiset katsovat kameraan sen ajan tapojen mukaan totisina. Valokuvaus oli vakava asia. Kuvassa piti seistä suorana ja olla hiljaa ja kenties varmuuden vuoksi vielä hengittämättäkin! Otto-sedän ja Aino-tädin eli hääparin lisäksi tunnistan tästä mummon ja papan sekä mummon isän. Tämä lapsi on äidin vanhin sisko, Sirpa osoittelee valokuvan henkilöitä. Hääparin sukua neljännessä polvessa oleva nykynainen on kiinnostunut valokuvien lisäksi myös sukututkimuksesta. Sirpan äidin puolella tiedoissa onkin päästy jo 1600-luvulle. Suku on lähtöisin Keski- Suomesta. Siellä hääkuva on otettu. Siellä Sirpakin vietti lapsena kesälomiaan, kulki metsäpoluilla ja leikki kukkakaupan myyjää. Muistan lämmöllä äidin äitiä, Idamummoa. Hän oli aina meidän lasten puolella ja sanoi, että kyllä pitää lapsia muistaa. Minun äitini oli tosi nuori, kun pappa kuoli ja Ida-mummo jäi yksin pitämään maatilaa viiden lapsen kanssa. Sittemmin hän meni uudestaan naimisiin ja kaikkiaan hänellä oli yhdeksän lasta. Arjen tilannekuvat parhaimpia Sirpasta on kiva katsoa tuttujen Facebook-kuvia niin arjesta kuin matkoilta. Hän on itsekin ahkera valokuvaaja. Hän haluaa tallettaa juhlahetkien ja lomamatkojen lisäksi aivan arkista ajankuvaa, ihmisten tavallista elämää. Pidän paljon tilannekomiikasta ja otan kyllä kuvan, vaikka kaverit sanoisivat, että nyt et ainakaan ota! Aitoja tilanteita, eikä kädet suorana seisovia tikku-ukkoja. Valokuvista riittää jutunjuurta myös asiakkaiden kanssa. Sirpa työskentelee perushoitajana Helsingin Kustaankartanon Vanhainkodissa. Osastomme asukkaat ovat muistihäiriöisiä. Asukastilat ovat mielestäni meillä kodikkaat. Monilla asukkaistamme on huoneissaan valokuvia seinillä tai pöydillä ja niistä syntyy aina keskustelua, Sirpa kertoo. Hän toteaa saaneensa kuulla valokuvien pohjalta monen monta tarinaa. Asukkaiden muistot ovatkin yksi lisämauste kiinnostavassa vanhustyössä. Lähde työkiertoon, niin jaksat enemmän! Sirpa Balakin valmistui perushoitajaksi jouluna Hän on tehnyt hoitotyötä niin akuuttipuolella kuin pitkäaikaisosastolla ja erilaisissa vanhustenhoidon yksiköissä. Yhden vuoden hän kokeili myös pelkkää yötyötä, mutta se ei tuntunut hyvältä. Vanhustyö ei ole sen raskaampaa kuin akuuttiosastolla tehtävä työkään. Se on aika paljon itsestä kiinni, miten työnsä kokee. Vaihtelua saa myös lähtemällä vaikka työkiertoon, Sirpa kannustaa. Hän on itsekin ottanut työlomaa, jonka aikana teki keikkatöitä ja muutaman viikon työjakson aivan toisenlaisessa hoitoympäristössä. Sirpa muistuttaa, että myös oman ammattitaidon syventäminen täydennyskoulutuksella on yksi työhyvinvoinnin lähde. Hän on itse nyt eräänlaisella virranjakajalla. Vanhempi lapsista, 23-vuotias tytär, on asunut jo jonkin aikaa omillaan ja nyt kuopus, 21-vuotias poika muutti kotoa. En ole koskaan asunut yksin. Nyt on sen aika, vaikka seurustelenkin. Aion elää aikuisen naisen itsellistä elämää.. Sirpa Balakin sanoo olevansa vanha sielu, sillä hän rakastaa vanhoja esineitä ja valokuvia. 12 super

13 super

14 14 super

15 Välinehuoltajan vilkas yövuoro teksti liisa uusiniitty kuvat jukka salminen Jenni Liikanen halusi vaihtelevan työn ja päätyi ison sairaalan välinehuoltajaksi. Iltaan ja yöaikaan painottuva, valppautta vaativa työ pitää liikkeessä, mutta Jenni viihtyy hyvin: Minusta ei olisi kirjoituspöydän taakse. On syksyinen maanantai-ilta, ja kello lähestyy iltayhdeksää. Tampereen yliopistollisen sairaalan pääaula on hiljainen. Yksinäinen kävelijä pysähtyy naputtelemaan aulan tietokonetta. Pääovesta pyyhältää määrätietoisen näköinen nuori nainen. Työvuoron alkuun on vartti, mutta Jenni Liikanen haluaa vaihtaa rauhassa muutaman sanan kotiin lähtevien kollegoiden kanssa. Jenni työskentelee sairaalan kolmannen kerroksen operatiivisessa välinehuoltokeskuksessa. Edellinen yö oli rauhallinen. Nyt ei ole ehkä yhtä hiljaista, Jenni sanoo. Hän tekee toista peräkkäistä yövuoroa ja kertoo nukkuneensa päivällä hiukan huonosti. Työtoveri huikkaa ovelta hyvät yöt, ja Jenni Liikanen alkaa laskea instrumenttikorien sisältöä. Hän vertaa niitä listaan, johon on merkitty leikkauksessa käytetyt välineet. Välillä hän napauttaa tietokonetta. Gemini-järjestelmästä hän vielä etsii korit, joihin on kirjattu kyseisessä leikkauksessa käytetyt instrumentit. Aamu- ja iltavuorossa meillä on erikseen henkilö, juoksija, joka hakee leikkaussaleista instrumentit pesutilaan. Päivystysaikana eli yövuorossa ja viikonloppuisin olen töissä ollessani juoksijana ja haen ne, kun leikkaussalista soitetaan. Olisi ihme, ellei teho-osastolta ainakin kerran yössä tulisi puhelua, Jenni kertoo. Hän silmäilee tutkivasti neulankuljetinta ja saksia, ja laittaa ne takaisin koriin. Hänen tehtävänsä on tarkistaa, että välineet ovat kunnossa ja puhtaita. Jos jokin instrumenteista on rikki, se lähetetään talon hienomekaanikoille korjattavaksi ja haetaan tilalle korvaava esine varastosta. Ellei löydy, tilataan uusi. Jokainen esine kirjataan Jennin työpari Merja Loponen tarkistaa pakkaamon toisella puolella pesusta tulleiden instrumenttikorien sisältöä. Metallikoreja näyttää olevan loputtomiin ja kuivaustunnelin kuljetusrata tuo niitä lisää. Ei tämä vielä mitään, mutta joskus on tosi kiireisiä öitä, kun päivystysleikkauksia tehdään läpi yön. Öisin olen tekemisissä myös neurokirurgian, korva-, kurkku- ja suusairauksien sekä naistentautien leikkausosastojen kanssa. Itse asiassa päivystämme koko taloa vuodeosastoja myöten. Päivisin leikkausosastoilla on omat välinehuoltajansa, Jenni kertoo. Keskustellessakin hänen sormensa toimivat nopeasti ja katse pysyy valppaana, kun hän seuraa tietokonetta: kone ilmoittaa, että korista pitää löytyä kuusi kappaletta tiettyjä pihtejä. Jos yksikin pihti puuttuu, katson leikkauslistasta, missä salissa ja missä toimenpiteessä instrumenttia on käytetty. Välinehuolto käännetään melkein ylösalaisin ja jos ei löydy, lähdetään leikkaussaliin kyselemään. Joskus kuvataan potilaitakin, mutta yleensä kadonneet instrumentit löytyvät, joskus jopa roskista. Kun kori on täynnä siihen kuuluvia esineitä, Jenni Liikanen liittää siihen sterilointiklipsin ja leikkauslistan. Kori on valmis pakattavaksi ja siirrettäväksi autoklaaviin. Jo- super

16 Yön kiireisinä tunteina välinehuoltaja hakee leikkaussaleista käytetyt instrumentit, puhdistaa, steriloi, pakkaa ja vie ne varastoon. 2. Välinehuoltajat käsittelevät ja tarkastavat päivittäin satoja instrumentteja. Työtä helpottaa, kun tietää, mihin niitä käytetään. 3. Painavien esineiden käsittelyssä työparin apu on tarpeen. Jenni Liikanen ja Päivi Ratalahti pakkaavat autoklaaviin meneviä instrumenttikoreja. kaisen korin sisältö on määritetty tarkasti sen mukaan, millaiseen operaatioon sitä tarvitaan. Välineitä on valtavasti ja joissakin niistä on vain pieniä eroja, mutta Jennin ammattisilmä ei petä: vatsaleikkauksen koriin ei vahingossakaan luiskahda selkäleikkauksen instrumentteja. Radio soi hiljaisella ja sinne saa lähettää musiikkitoivomuksia. Ollessaan sunnuntain ja maanantain välisen yön yksin Jenni sanoo huudattaneensa radiota. Pelkäsin viime yönä, että musiikki kuuluu yläkerran keskolaan, hän nauraa. Hänestä on mieluisaa olla töissä kaverin kanssa, mutta kun viikonloppuisin yövuorossa joutuu olemaan yksin, radiokin kelpaa ääniseuraksi. Kymmenen tuntia on liian pitkä aika olla ilman höpötysseuraa. Sitä paitsi kaverin kanssa voi jakaa hommia ja pyytää häntä avuksi, Jenni tunnustaa. Leikkaussali pitää liikkeessä Työ vaatii keskittymistä eikä voi ajatella, että teenpä kaiken äkkiä pois. Puoli kymmeneltä puhelin soi. Jenni vastaa ja lähtee hakemaan kuudennen kerroksen leikkaussalissa käytettyjä instrumentteja. Hän palaa kärryjen kanssa pesutilaan, jossa työntää välineet koreineen pesukoneeseen desinfektoitaviksi. Puolen tunnin pesuohjelmassa lämpötila nousee nopeasti yli 90 asteeseen. Tiedän suurin piirtein välineiden perusteella, mitä leikkaussaleissa on tehty. Toisessa on operoitu käsi, toisessa on ollut vatsakirurginen työ, Jenni Liikanen sanoo ja kiirehtii pesulan tietokoneelle. Hän lukee viivakoodilla instrumentit ja korit tietokoneelle, jotta niiden käsittelystä voidaan myöhemmin laskuttaa leikkausosastoja ja jäljittää samalla instrumentteja. Välinehuoltaja palaa pakkaamoon ja jatkaa korien tarkistamista. Pesukoneesta ja kuivaustunnelista tulleet instrumentit hän laittaa pusseihin ja sulkee ne kuumasaumaajalla. Tulostin syöttää pusseihin tarrat, jossa on välineen nimi, sterilointipäivämäärä, steriloinnin lämpötila sekä päivämäärä, koska instrumentilla on ollut viimeinen käyttöpäivä. Joitakin esineitä on niin vähän, että niitä saatetaan tarvita saman tien kun ne on pussitettu. Kello lähestyy yhtätoista, eivätkä Jenni ja Merja ole pitäneet taukoa. Työ on muuttunut ilta- ja yöpainotteiseksi ja siksi meitä on liian vähän yövuorossa. Unta vastaan ei todellakaan tarvitse taistella, Jenni naurahtaa. Yhdeltätoista Jenni menee keittämään kahvia seinän takana olevaan taukotilaan. Kaupin ulkoilualueella näkyy syyspimeässä yössä harvakseltaan valoja. Kahvin hän juo paljaaltaan: Tähän aikaan en syö mitään. Pelkkä kahvi riittää. Tampereen yliopistollinen sairaala on Jenni Liikaselle tuttu talo. Hänen tätinsä oli töissä sairaalan keittiössä ja Jenni kävi joskus tätä tapaamassa. Kun kuulin tädiltä välinehuollosta, sanoin haluavani sinne töihin, koska työ kuulosti mielenkiintoiselta. Olen aikaisemmin kokeillut kaikenlaista, ollut automaalarina ja ravintola-alalla. En osaisi istua kassalla päivät pitkät. Minulle työpäivässä pitää olla vaihtelua. 16 super

17 Keskussairaalan kolmannen kerroksen operatiivisessa välinehuoltokeskuksessa paiskitaan töitä aamuneljältä. 5. Jenni Liikanen haluaisi välinehuoltajat ammattirekisteriin. Työn merkityksestä kertoo se, että leikkaukset keskeytyisivät välittömästi ilman välinehuoltajia. Välinehuoltajista superilaisia Operatiivisessa välinehuollossa on kaikkiaan 30 työntekijää ja koko sairaalassa heitä on noin 70. Kevään ja kesän aikana kolmekymmentä keskussairaalan välinehuoltajaa siirtyi SuPeriin, Jenni muiden mukana. SuPerin pääluottamusmies kertoi liitosta ja katsoimme, että se on meille oikea ammattiliitto. Monet meistä ovat kuuluneet useaan eri liittoon. Jenni toivoo, että SuPer pureutuisi välinehuoltajien palkka-asioihin. Palkkamme ei ole todellakaan suhteessa työn vastuullisuuteen. Emme ole pelkkiä tiskaajia, kuten joskus olen kuullut mainittavan. Jenni Liikanen haluaisi SuPerin vaikuttavan myös siihen, että välinehuoltajat saataisiin vihdoinkin ammattirekisteriin. Olemme saaneet kaksi välinehuoltajaa SuPerin yhteistyöryhmään. Uskon, että ammattimme alkaa tulla enemmän esille. Jenni siirtää painavan instrumenttikorin autoklaaviin menevään kontaineriin. Välinehuoltajan on oltava paitsi tarkka ja nopea myös vahvaselkäinen. Selkä on joskus työpäivän jälkeen kipeä ja jalkoja särkee, jos olen joutunut usein hakemaan leikkaussaleista instrumenttilaatikoita, hän tunnustaa. Jenni alkaa paketoida autoklaaviin meneviä koreja erikoisvalmisteiseen sterilointikääreeseen ja teippaa ne huolellisesti. Hän saa työparikseen Päivi Ratalahden, joka on tullut päivävuoron jälkeen illan suussa jatkaman työtään. Ratalahti on selvittänyt selkäleikkauksessa käytetyn kahdeksan välinelaatikon sisältöä. Kello yhdentoista jälkeen hän on valmis ja voi lähteä ponkaisemaan pyörällä kotiinsa Pappilan kaupunginosaan. Ratalahden seuraava työvuoro alkaa aamukahdeksalta. Päivi Ratalahti on työskennellyt sairaalan välinehuoltajana 23 vuotta. Tietotekniikka on mullistanut työn lähes täysin, vaikka perustyö, välineiden huolto on tietysti säilynyt. Sama tila on ollut käytössä vuodesta 1990 ja se on käynyt ahtaaksi. Kipeimmin tarvittaisiin lisää väkeä, Ratalahti toteaa. Kirurgien työkalut tulevat tutuiksi Jenni Liikanen jatkaa instrumenttikorien pakkaamista. Leikkaussalista ei ole soitettu, vaikka siellä on vielä pari umpilisäkettä leikattavana. Tunnet aika hyvin kirurgien työkalut. Oletko ollut itse leikattavana? Minulta operoitiin viimeksi poskiontelot. Tunnistin suurimman osan instrumenteista vaikken ole ollut kyseisellä osastolla töissä. Oli kieltämättä erilaista olla välineiden kohteena, kun tiesi, mitä niillä suurin piirtein tehdään. Autoklaavit humisevat. Välinehuoltaja kokoaa tähystysleikkauksessa käytettyjä pihtejä. On hiljaista. Vain radio on äänessä. Puoli yhdeltä puhelin soi: Pitää mennä hakemaan käytetyt välineet leikkaussalista. Siellä on umpilisäke poistettu, Jenni sanoo. Palattuaan hän asettaa instrumentit pesukoneeseen. Näyttääkin olleen isompi juttu kun on otettu mahakori käyttöön, ja tavaraa on näin paljon. Nyt on aika puhdasta pestävää toisin kuin esimerkiksi murtumia operoitaessa. Pesukone alkaa hyrskyttää ja Jenni palaa pakkaamoon. Kello lähestyy yhtä eikä Jennissä näy väsymisen merkkejä. Viitsitkö Merja pakata minun kanssani nämä isot laatikot, hän kysäisee työtoverilta. super

18 Kuinkahan olisi, viitsisinkö, toinen vastaa. Jennin mielestä työpaikalla lentää vitsi ja kahvipöydässä meno on joskus hervotonta. Aamuyön tunneilla saattaa käydä niin, ettei aina tiedä itketäänkö vai nauretaanko. Tulostin jumittaa, eikä sieltä tule tarra ulos, jotta sen voisi kiinnittää pussitetun instrumentin päälle. Joskus katkos kestää yöllä tunninkin. Jos tarraa ei saada koneesta, instrumenttipussien merkinnät on kirjoitettava käsin. Jenni tulee Merjan avuksi katsomaan, mikä konetta vaivaa, mutta vika ei selviä. He päättävät vielä odottaa hetken. Tavarat omille paikoilleen Jenni Liikanen lähtee viemään autoklaavissa steriloidut tavarat useaan eri varastoon. Hän käyttää steriilikuljetuksia varten tarkoitettua hissiä. Leikkaussalien välinevarastot pursuavat tarvikkeita ja paketteja, joilla kaikilla on tarkka sijaintinsa. Vaikeinta oli oppia viemään tavarat juuri niiden oikeille paikoille. Jos ne ovat väärässä paikassa, niitä ei löydä kukaan. Apua sain ja saan edelleen vanhemmilta kollegoilta. Tarkkana pitää olla kaiken aikaa. Tavaroita siirtäessään Jenni miettii, millainen on hyvä välinehuoltaja: On tultava toimeen erilaisten ihmisten kanssa, koska palvelemme leikkaussaleja. Myös työtoverit ovat luonteeltaan erilaisia. Työ vaatii keskittymistä eikä voi ajatella, että teenpä kaiken äkkiä pois. Jos hutiloi ja mahalaukun leikkauksessa käytettävään instrumenttikoriin meneekin vahingossa murtumassa käytettyjä esineitä, tilanne on nolo meille, mutta kyse on myös potilasturvallisuudesta. Jennin mielestä keskittyminen vaatii myös sitä, ettei tuo omia huoliaan työpaikalle. Työhuolia ei liioin kuljetella kotiin. Kello on kolme ja Jenni menee taukohuoneeseen syömään salaattiannoksen. Merja Loponen liittyy seuraan. Puheluja ei ole enää leikkaussalista tullut ja naisilla on tuokio aikaa istahtaa. Jennin mielestä yön hankalin aika on kolmen ja viiden välillä. Silloin nukuttaisi armottomasti. Ajatus ei kulje täydellä teholla. Vaikka kuinka suunnittelisi, että tuon asian teen seuraavaksi, unohdan samassa, mitä pitikään tehdä. En ole yhtä järjestelmällinen kuin virkeänä ollessani. Silloin on parempi istua aloillaan, koska väsymys menee ohi. Joskus olen aivan virkeä, kun lähden kotiin. Ruokatauko on ohi ja Jenni palaa pakkaamaan instrumentteja. Niiden parissa vierähtää aamuyö. Kaupunki alkaa heräillä ja valo kajastaa idän taivaalta. Puoli kuudelta Jenni pitää tauon. Hän käy lukaisemassa netistä talon sisäiset uutiset ja sähköpostin. Kuudelta hän vie viimeiset autoklaavista otetut tarvikkeet leikkaussalien varastoon. Hommat on tältä erää tehty. Ennen kotiinlähtöä hän syö vielä jogurtin. Työparin kyydissä hän pääsee kotiin, sillä he asuvat naapuruksina.. Tänään töissä Kuka: Tamperelainen Jenni Liikanen, 31, on valmistunut välinehuoltajaksi Tampereen terveydenhuolto-oppilaitoksesta Perhe: Lapset Jarkko, 13, ja Eveliina, 8. Työ ja työura: Toiminut välinehuoltajana tamperelaisella Koskiklinikalla, josta siirtyi Tampereen yliopistolliseen sairaalaan 2006, ensin sijaiseksi lastenosastolle. Nykyiseen työpaikkaansa operatiiviselle osastolle hän siirtyi 2008 ja sai vakituisen toimen Harrastukset: Mökkeily kesäkodilla Urjalassa, uinti. Parasta työssä: Työtoverit, työn monipuolisuus ja muuttuvat tilanteet, vaihtelevat työpäivät. Työssä ikävintä: Miettii kauan: kolmivuorotyö, ahtaat työtilat, kiire, tunne ettei jaksa enempää vaikka pitäisi. 18 super

19 Perintönä rintasyöpäriski? teksti marjo sajantola Kaikkia rintasyövälle altistavia tekijöitä ei tunneta, mutta yksi on perimä. Geenivirheen aiheuttaman rintasyöpäalttiuden kantajia on Suomessa tunnistettu noin 400. Osa heistä on sairastunut syöpään. Suomessa todetaan vuosittain yli 4000 rintasyöpätapausta. Miehillä rintasyöpä on harvinainen, mutta noin joka kymmenes nainen Suomessa sairastuu elämänsä aikana tähän syöpään. Rintasyövän kaikkia altistavia tekijöitä ei tunneta, mutta kasvainten syntyyn vaikuttavat ainakin perimä, hormonaaliset tekijät, ravinto ja ympäristö. Kuukautisten varhainen alkamisikä ja myöhään alkavat vaihdevuodet lisäävät jonkin verran sairastumisvaaraa. Myös lapsettomuus tai ensimmäinen synnytys yli 30-vuotiaana altistavat jossain määrin rintasyövälle. Pitkäaikainen hormonihoito vaihdevuosi-iän jälkeen, ylipaino sekä runsas alkoholin käyttö ovat myös vaaratekijöitä. Puolella ei riskitekijöitä Lokakuu on roosa Syöpäsäätiön Roosa nauha -kampanjalla kerätään varoja rintasyöpätutkimukseen ja Syöpäjärjestöjen neuvontapalveluiden periytyvyysneuvonnan kehittämiseen. Katukuvasta tutuksi tulleen roosan nauhan lisäksi kuluttajille on suunnattu monenlaista vaaleanpunaista tuotetta, joiden tuotosta osa lahjoitetaan kampanjakeräykseen. Tuotteita löytyy hyvin varustetuista päivittäistavarakaupoista ja nettikaupasta. Lisää tietoa osoitteessa Yhden tai useamman altistavan tekijän poistamisella ei voida ehkäistä rintasyöpää. Yli puolella rintasyöpään sairastuneista naisista ei ole yhtään edellä mainituista riskitekijöistä. Toisaalta suuren sairastumisriskin henkilöillä on rintarauhaskudoksen ja munasarjojen poistolla voitu vähentää sairastumisriskiä. Vaikka syöpä on ihmisen perimään liittyvä tauti, vain pieni osa sairaudesta on varsinaisesti perinnöllisen alttiuden aiheuttamaa. Geenivirheen aiheuttaman perinnöllisen rintasyöpäalttiuden kantajia on tähän mennessä tunnistettu Suomessa noin 400. Heistä osa on sairastunut syöpään. Rintasyövistä 5 10 prosenttia johtuu suuren riskin geenivirheistä geeneissä BRCA1 ja 2 ja noin 20 prosenttia pienemmän riskin geenivirheistä. Alttiuden selvitys on koko suvun asia Dosentti Kristiina Aittomäki kertoo, että periytyvään alttiuteen viittaa useiden lähisukulaisten sairastuminen rinta- tai munasarjasyöpään, sairastuneiden nuori ikä ja rintasyövän esiintyminen miehellä. Toisaalta monissa suvuissa rintasyöpää esiintyy varhaisella iällä ja usealla sukulaisella, mutta altistavaa geenivirhettä ei voida tunnistaa. Jotta periytyvää syöpäalttiutta voitaisiin arvioida, on saatava sukutiedot, suvun terveet ja sairaat ja sairastuneiden diagnoosit, Aittomäki jatkaa. Periytyvyysneuvontaa saa oman maakunnan syöpäyhdistykseltä, eikä jäsenyyttä vaadita. Neuvonta on maksutonta tai maksaa toimistomaksun verran. Yleensä perinnöllinen syöpäalttius arvioidaan yliopistosairaaloiden perinnöllisyysklinikalla. Periytyvyyden arviointi pohjaa dokumentoituihin syöpätapauksiin suvussa. Kun geenivirhe paljastuu, pitäisi sukulaisten saada siitä tieto. Monilla suvun jäsenillä on 50 prosentin riski geenivirheen kantajuuteen. Jos asiasta ei kerrota, pahimmassa tapauksessa periytyvä alttius selviää vasta, kun pitkälle edennyt syöpä todetaan. Dosentti Aittomäki sanoo, että tilanteessa vaikuttaa myös geenivirheen kantajan sukuhistoria. Jos suvussa ovat monet sairastuneet syöpään, mutta jokainen heistä on parantunut, on kantajuuden tunnistaminen eri asia kuin suvussa, jossa monet ovat menehtyneet sairauteen. Hän jatkaa, että ihminen tarvitsee runsaasti tukea kuultuaan olevansa syövälle altistavan geenivirheen kantaja. Syöpäjärjestön kanssa on jo pohdittu yhteistyötä.. super

20 20 super i S t o c k p h o t o

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER Työtä lähellä ihmistä SuPer Lähi- ja perushoitajan oma liitto Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on Suomen suurin sosiaali- ja terveysalan sekä kasvatusalan

Lisätiedot

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

LAUSESANAT KONJUNKTIOT LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

Lähihoitajasta on moneksi

Lähihoitajasta on moneksi Lähihoitajasta on moneksi SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON AMMATTIHENKILÖ Lähihoitajalla on sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Lähihoitajaksi voi opiskella ammatillisessa peruskoulutuksessa koulumuotoisesti,

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

Lapin sote-mallin maakuntaseminaari

Lapin sote-mallin maakuntaseminaari Lapin sote-mallin maakuntaseminaari Rovaniemi Ministeri Huovinen OSASTONHOITAJAPÄIVÄT 2014 Sote-uudistuksen tavoitteet terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen ja terveyserojen kaventaminen sote-palvelujen

Lisätiedot

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.)

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 1 (Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 2 8.- ja 9.-luokkalaisista (14 16v) 5 % käyttää alkoholia kerran viikossa tai useammin ja 13 % käyttää alkoholia

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista Valitse kohde. 1 (13) 28.3.2014 Kysely kotona asuvien 15-35 -vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista A. Taustatiedot Syntymävuosi? Sukupuoli? nainen mies Äidinkieli? suomi ruotsi muu Postinumero?

Lisätiedot

Sairaanhoitajan tehtävissä tilapäisesti toimineiden opiskelijoiden perehdytys

Sairaanhoitajan tehtävissä tilapäisesti toimineiden opiskelijoiden perehdytys Sairaanhoitajan tehtävissä tilapäisesti toimineiden opiskelijoiden perehdytys SELVITYKSIÄ 2:2017 Helsinki 2017 ISSN 1799-7860 (Verkkojulkaisu) ISSN-L 1799-7860 ISBN 978-952-5978-57-5 (pdf) 2 KUVAILULEHTI

Lisätiedot

Pidetään kaikki mukana. Jokaista ihmistä pitää arvostaa

Pidetään kaikki mukana. Jokaista ihmistä pitää arvostaa ver Ohjelma kuntavaaleihin Pidetään kaikki mukana Jokaista ihmistä pitää arvostaa SDP:n tavoite on inhimillinen Suomi. SDP haluaa, että Suomessa kaikki ihmiset ovat tasa-arvoisia. Jokaista ihmistä pitää

Lisätiedot

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA 24.2.2015 Salo Katri Inkinen, erityisperhetyöntekijä, Tl&p-menetelmäkouluttaja Lausteen perhekuntoutuskeskus, Vaalan Perheyksikkö, Turku MITEN KOULUTUSTA

Lisätiedot

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi Akuliinan tarina Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi muuten kerennyt kouluun. Oli matikan

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

Kansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti

Kansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti Kansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti Timo Järvensivu Anne Kumpusalo-Vauhkonen Antti Mäntylä Keskeiset verkoston työtä ohjaavat kysymykset: Mitkä

Lisätiedot

Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo

Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari 31.8.2012 Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo 31.8.2012 KATJA NOPONEN OY 2011 Tulevaisuuspolku-palveluiden

Lisätiedot

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Rauhala on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Yrityksen perustiedot Omistajat: Ismo ja Miika Takkunen Ismo vastaa tilanjohtaminen

Lisätiedot

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja Henkilökohtaisen avun hakeminen Työpaja 10.10.2013 Vammaispalvelulaki - Henkilökohtainen apu liittyy vammaispalvelulakiin. - Vammaispalvelulaki uudistui 1.9.2009. - Vammaispalvelulakia muutettiin, jotta

Lisätiedot

Moniammatillinen verkosto vuosina : tavoitteet, menetelmät ja tulokset

Moniammatillinen verkosto vuosina : tavoitteet, menetelmät ja tulokset Moniammatillinen verkosto vuosina 2012-2016: tavoitteet, menetelmät ja tulokset Antti Mäntylä, apteekkari, FaT 26.1.2017 Keskustelutilaisuus: Moniammatillinen yhteistyö tulevissa sote-rakenteissa Helsinki

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Lääkehoidon toteuttaminen vanhuspalveluissa Vanhustyön johdon päivä, PSAVI, Marja-Leena Arffman Terveydenhuollon ylitarkastaja

Lääkehoidon toteuttaminen vanhuspalveluissa Vanhustyön johdon päivä, PSAVI, Marja-Leena Arffman Terveydenhuollon ylitarkastaja Lääkehoidon toteuttaminen vanhuspalveluissa Vanhustyön johdon päivä, PSAVI, 20.3.2014 Terveydenhuollon ylitarkastaja Lääkkeen käyttötarkoitukset Lievittää oireita Lääke Auttaa terveydentilan tai sairauden

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

Tehtävät. ravintoon liittyvät tehtävät 1 4. Opiskelijaelämä ja ruokailu. Oma ruokarytmini. Minkä haluaisin olevan toisin? Oletko tunnesyöjä?

Tehtävät. ravintoon liittyvät tehtävät 1 4. Opiskelijaelämä ja ruokailu. Oma ruokarytmini. Minkä haluaisin olevan toisin? Oletko tunnesyöjä? Tehtävät 1 ravintoon liittyvät tehtävät 1 4 Opiskelijaelämä ja ruokailu Pohdi, miten ruokailusi on muuttunut opintojen aloittamisen jälkeen. 2 Oma ruokarytmini Millainen on oma ruokarytmisi? Oletko huomannut

Lisätiedot

Hei terveydenhoitaja, tervetuloa meidän joukkoon!

Hei terveydenhoitaja, tervetuloa meidän joukkoon! Hei terveydenhoitaja, tervetuloa meidän joukkoon! Terveydenhoitaja huolehtii suomalaisten terveydestä, Tehy hoitajien eduista Suomen suurin sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö valvoo koulutetun hoitohenkilöstön

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

THASO12 - Ravitsemus Janne Rautiainen TH11K. Hoitotyön koulutusohjelma

THASO12 - Ravitsemus Janne Rautiainen TH11K. Hoitotyön koulutusohjelma THASO12 - Ravitsemus 25.10.2011 Janne Rautiainen TH11K Hoitotyön koulutusohjelma THASO12 - Ravitsemus 2 / 7 5.9.2012 Sisältö 1 Johdanto... 3 2 Ensimmäinen ohjauskerta... 4 2.1 Ravintoanamneesi... 4 2.2

Lisätiedot

Suomen lippu. lippu; liputus, liputtaa, nostaa lippu salkoon

Suomen lippu. lippu; liputus, liputtaa, nostaa lippu salkoon Suomen lippu Suomessa on laki, miten saat liputtaa. Lipussa on valkoinen pohja ja sininen risti. Se on kansallislippu. Jokainen suomalainen saa liputtaa. Jos lipussa on keskellä vaakuna, se on valtionlippu.

Lisätiedot

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia 1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia Ihmisarvon kunnioittaminen ja siihen liittyen yhdenvertaisuus, syrjimättömyys ja yksityisyyden

Lisätiedot

kielipassi Moduuli 1

kielipassi Moduuli 1 kielipassi Moduuli 1 minä ja lähipiiri MINÄ / IHMINEN / MODUULI 1 / A1.3 Osaan kertoa perustiedot itsestäni kirjallisesti ja suullisesti. Osaan vastata henkilötietokysymyksiin. Osaan täyttää henkilötietolomakkeen.

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Kemppainen, Rahkonen, Korkiakangas, Laitinen Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä. Kemppainen, Rahkonen, Korkiakangas, Laitinen Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Herättelevät kysymykset ammattikuljettajalle Terveenä ja hyvinvoivana jo työuran alussa POHDI OMAA TERVEYSKÄYTTÄYTYMISTÄSI VASTAAMALLA SEURAAVIIN KYSYMYKSIIN: TYÖ Kuinka monta tuntia

Lisätiedot

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö HYVINVOIVA SIHTEERI Haasta itsesi huipulle seminaari 23.9.2016 Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö SIHTEERI 2 26.9.2016 SIHTEERI ENNEN Kun esimies tuli aamulla töihin, hänen sihteerinsä oli ovella vastassa

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti 21.10.2015 Sivu 1 / 1 4727/00.01.03/2014 96 Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti Valmistelijat / lisätiedot: Niina Savikko, puh. 043 825 3353 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

TULISIKO SUOMALAISTEN LÄÄKKEIDEN SAANTIA JA KÄYTTÖÄ OHJAILLA?

TULISIKO SUOMALAISTEN LÄÄKKEIDEN SAANTIA JA KÄYTTÖÄ OHJAILLA? TULISIKO SUOMALAISTEN LÄÄKKEIDEN SAANTIA JA KÄYTTÖÄ OHJAILLA? Palveluvalikoimaneuvoston näkökulma Reima Palonen 10.9.2015 Esityksen sisältö Mikä on terveydenhuollon palveluvalikoima? Mikä on terveydenhuollon

Lisätiedot

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS 2010 20.5.2010 Neuvotteleva virkamies Onko informaatio-ohjauksella tulevaisuutta? Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN PUHUMISEN HARJOITUSTESTI Tehtävä 1 KERTOMINEN Kerro, mitä teet, kun sinua jännittää. Sinulla on kaksi minuuttia aikaa miettiä, mitä sanot ja 1,5 minuuttia aikaa puhua. Aloita puhuminen, kun kuulet kehotuksen

Lisätiedot

Tyttö, joka eli kahdesti

Tyttö, joka eli kahdesti Nettiraamattu lapsille Tyttö, joka eli kahdesti Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2007 Bible

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 1. Tavoitteet Suomen Potilasliitto ry, Finlands Patientförbund rf, on vuonna 1970 potilaiden perustama valtakunnallinen potilaiden etujen ja oikeuksien ajaja.

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työhyvinvointia työkaarelle Työkaari kantaa on teknologiateollisuuden työnantaja- ja palkansaajajärjestöjen yhteishanke, jonka päätavoitteena on

Lisätiedot

KUUMA-johtokunta

KUUMA-johtokunta KUUMA-johtokunta 28.4.2016 Maakuntauudistuksen / ja sote-uudistuksen tilannekatsaus Erkki Kukkonen Järvenpään kaupunginjohtaja Koonnut: Teija Sutinen / HS, grafiikka: Jukka Himanen / HS, lähde: Selvityshenkilön

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Kim Polamo T:mi Tarinapakki

Kim Polamo T:mi Tarinapakki Kim Polamo T:mi Tarinapakki Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Tässä esitteessä on konkreettisia esimerkkejä työnohjaus -formaatin vaikutuksista. Haluan antaa oikeaa tietoa päätösten

Lisätiedot

Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt. Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti

Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt. Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti Lähimmäisyys merkitsee parhaimmillaan sitä, että meitä ympäröi ihmisten turvaverkko. Tarvittaessa se auttaa ja tukee

Lisätiedot

Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta

Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta Anna-Mari Aalto ja Laura Hietapakka Mitä valinnanvapaus tuo tullessaan näkökulmia sote-uudistukseen seminaari 15.3.2016

Lisätiedot

86. Oman seuran analyysi 4/15/14

86. Oman seuran analyysi 4/15/14 86. Oman seuran analyysi // Oman seuran analyysi Vastaajat Ikä 0 8 6 % % 6 % alle -7 8-9 0-9 0-6 6 + Kaikki (KA:.9, Hajonta:.0) (Vastauksia:) Oman seuran analyysi Vastaajat Sukupuoli 0 8 6 7 % % Nainen

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Yhteinen ote alkoholi-, huume- ja rahapelihaittojen sekä tupakoinnin vähentämiseen EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Alkoholin aiheuttamia kuolemia on yli 40 %

Lisätiedot

Ikääntyvien palvelutarvekartoitus

Ikääntyvien palvelutarvekartoitus Ikääntyvien palvelutarvekartoitus Alueiden ennakointiseminaari 14.3.2013 Tuukka Arosara, projektipäällikkö Hanna Silvennoinen, projektisuunnittelija POKETTI-hanke Ikääntyvät mukaan tulevaisuustyöhön! Vuosi

Lisätiedot

Perusturvalautakunta Kunnanhallitus

Perusturvalautakunta Kunnanhallitus Perusturvalautakunta 7 28.01.2016 Kunnanhallitus 43 15.02.2016 Kunnan vastaus aluehallintovirastolle selvityspyyntöön ESAVI/4431/05.07.03/2015, Kirkkonummen kunnan suun terveydenhuollon kuukausikohtainen

Lisätiedot

Tukea vapaaehtoistoiminnasta. Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä

Tukea vapaaehtoistoiminnasta. Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä Tukea vapaaehtoistoiminnasta Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä Lohduttaminen ei tarvitse suuria sanoja, ei valmiita vastauksia.

Lisätiedot

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? kaunis pimeä viileä rauhallinen raikas virkistävä ikävä Viihdyn täällä. ruma valoisa lämmin levoton tunkkainen unettava kiinnostava Haluan pois täältä! CC Kirsi

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Täyttä elämää eläkkeellä

Täyttä elämää eläkkeellä Täyttä elämää eläkkeellä Saija Ohtonen-Jones 5.2.2016 TÄYTTÄ ELÄMÄÄ ELÄKKEELLÄ / copyright Suomen Punainen Risti 1 Punainen Risti kansainvälinen liike ja kotimainen järjestö auttaa katastrofien ja onnettomuuksien

Lisätiedot

Paritreenejä. Lausetyypit

Paritreenejä. Lausetyypit Paritreenejä Lausetyypit Keskustele parin kanssa, kysy parilta! Omasta mielestäni olen Minun perhe on Minun suku on Minun äiti on Minun isä on Minun koti on Minun lempiruoka on Minun suosikkilaulaja on

Lisätiedot

Keskisuomalaisille kansanedustajille

Keskisuomalaisille kansanedustajille Keskisuomalaisille kansanedustajille eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunta 20.11.2011 Neuvottelukunnan tehtävä Neuvottelukunnan tehtävänä on toimia keskisuomalaisten eläkeläisten yhdyssiteenä sekä harjoittaa

Lisätiedot

Keski-Suomen Syöpäyhdistys ry

Keski-Suomen Syöpäyhdistys ry Keski-Suomen Syöpäyhdistys ry ry Maakunnallinen kansanterveysjärjestö Perustettu vuonna 1956 Toiminta-alueena Keski-Suomen maakunta Jäseniä n. 6000 Paikallisosastoja maakunnissa Immu Isosaari 1 Henkilökunta

Lisätiedot

Opiskelijapalaute 2014 (terveys-ja sosiaaliala)

Opiskelijapalaute 2014 (terveys-ja sosiaaliala) Opiskelijapalaute 2014 (terveys-ja sosiaaliala) Opiskelijoiden vastauksia PKSSK:n toimintaan liittyen: 14. Tukiko PKSSK:ssa järjestetty alkuperehdytys ja vastaanotto harjoitteluun tuloasi? 15. Oliko harjoitteluyksikössä

Lisätiedot

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Sidonnaisuudet Tutkija, Oulun yliopisto, PPSHP Psykoterapiakouluttaja,

Lisätiedot

TerveydenhuollonLaatupäivät Helsinki 17.4.2012 Lääkintöneuvos Ulla Mattelmäki TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA ON MAHDOLLISUUS

TerveydenhuollonLaatupäivät Helsinki 17.4.2012 Lääkintöneuvos Ulla Mattelmäki TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA ON MAHDOLLISUUS TerveydenhuollonLaatupäivät Helsinki 17.4.2012 Lääkintöneuvos Ulla Mattelmäki TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA ON MAHDOLLISUUS SUUNNITELMAN PERUSTEET Terveydenhuoltolaki 30.12.2010/1326 Valtioneuvoston

Lisätiedot

Pidämme huolen P IDÄ M ME HUOLEN

Pidämme huolen P IDÄ M ME HUOLEN Pidämme huolen P IDÄ M ME HUOLEN 2 Inergia on monipuolinen energia-alan ammattilainen läheinen, inhimillinen ja lappilaisten tarpeita aidosti ymmärtävä Alkusanat Inergian toiminta-ajatus on selkeä: Inergia-konserni

Lisätiedot

Seksuaali- ja lisääntymisterveys

Seksuaali- ja lisääntymisterveys Seksuaali- ja lisääntymisterveys 27.10.2015 Rovaniemi Kristiina Poikajärvi Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue 11.11.2015 1 Hallituksen strategiset painopistealueet Työllisyys ja kilpailukyky

Lisätiedot

Palkansaajien osaaminen ja kouluttautuminen. Vastausjakaumia TNS Gallup 2016 kyselystä

Palkansaajien osaaminen ja kouluttautuminen. Vastausjakaumia TNS Gallup 2016 kyselystä Palkansaajien osaaminen ja kouluttautuminen Vastausjakaumia TNS Gallup 016 kyselystä Vastaajien lukumääriä Painottamaton Painotettu Akavalaiset 769 816 Muut 58 577 Akavalaiset: Mies 60 7 Nainen 09 5 Alle

Lisätiedot

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi Työpahoinvoinnin alkeet Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus 12.11.2014 Maija Saviniemi Miksi olen pessimisti? Miksi tarkastelemme työtä pahoinvoinnin näkökulmasta? Onko työpahoinvoinnissa edes

Lisätiedot

Lapsiasianeuvottelukunnan toimintaa arvioivan kyselyn tulokset Mirella Huttunen, Lapsiasianeuvottelukunnan sihteeri/ Suomen UNICEFin kotimaan

Lapsiasianeuvottelukunnan toimintaa arvioivan kyselyn tulokset Mirella Huttunen, Lapsiasianeuvottelukunnan sihteeri/ Suomen UNICEFin kotimaan Lapsiasianeuvottelukunnan toimintaa arvioivan kyselyn tulokset Mirella Huttunen, Lapsiasianeuvottelukunnan sihteeri/ Suomen UNICEFin kotimaan vaikuttamistyön päällikkö Osa I Taustamuuttujat Vastaajat Vastaajia

Lisätiedot

Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla

Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla KKI Päivät 2016 Oulu 16.-17.3.2016 Oili Ojala, työhyvinvointipäällikkö Tuottaa Pohjois-Suomen asukkaille korkeatasoiset erikoissairaanhoidon

Lisätiedot

Sädehoitoon tulevalle

Sädehoitoon tulevalle Sädehoitoon tulevalle Satakunnan sairaanhoitopiiri Sädehoitoyksikkö Päivitys 10//2015 Päivittäjä MM, mi Tämä opas on selkokielinen. Saat siitä tietoa helposti ja nopeasti. Ohjeen laatinut: Satakunnan sairaanhoitopiiri,

Lisätiedot

Kansallinen muistiohjelma - Tavoitteena muistiystävällinen Suomi

Kansallinen muistiohjelma - Tavoitteena muistiystävällinen Suomi Kansallinen muistiohjelma - Tavoitteena muistiystävällinen Suomi AVI verkostopäivä 17.11.2015 Helsinki Anita Pohjanvuori Asiantuntija, Muistiliiton muistiohjelmatoiminta v v Muistisairaiden ihmisten ja

Lisätiedot

HAKEMUS RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSTERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEEN 1.6.

HAKEMUS RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSTERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEEN 1.6. Sosiaali- ja terveysministeriö Lääkintöneuvos Timo Keistinen Hallintoneuvos Anne Koskela Viitteet: Asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä (annettu 23.9.2014)

Lisätiedot

VARHAISKASVATUKSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA (VASU) -KYSELY LASTEN VANHEMMILLE JOULUKUUSSA 2016 TULOKSET. Kyselyyn vastanneita 52

VARHAISKASVATUKSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA (VASU) -KYSELY LASTEN VANHEMMILLE JOULUKUUSSA 2016 TULOKSET. Kyselyyn vastanneita 52 VARHAISKASVATUKSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA (VASU) -KYSELY LASTEN VANHEMMILLE JOULUKUUSSA 2016 TULOKSET Kyselyyn vastanneita 52 Varhaiskasvatuksen vasukysely huoltajille Mitkä arvot ovat Sinulle tärkeitä

Lisätiedot

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan:

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan: Kero, mitä menet tekemään. Malli: Menen yliopistoon Menen yliopistoon opiskelemaan. Menen kauppaan 5. Menen uimahalliin Menen kotiin 6. Menen kahvilaan Menen ravintolaan 7. Menen pankkiin 4. Menen kirjastoon

Lisätiedot

Asenteet uusiksi, keinoja yhteisölliseen asumiseen

Asenteet uusiksi, keinoja yhteisölliseen asumiseen Asenteet uusiksi, keinoja yhteisölliseen asumiseen Taloyhtiön varautuminen asukkaiden ikääntymiseen seminaari, Oulu 23.05.2016 Pasi Orava Pohjois-Suomen paikallisasiamies Suomen Vuokranantajat ry www.vuokranantajat.fi

Lisätiedot

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 60 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): Reilu 3/7 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on.

Lisätiedot

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä Työn kaari kuntoon Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä 2 Keva tukee työssä jatkamista työkyvyn heikentyessä Jos sinulla on sairaus, jonka vuoksi työkykysi on uhattuna, Kevan tukema ammatillinen

Lisätiedot

Hoivakoti kuntoon. Kohti uutta hoitokulttuuria! Palvelutalo Tervaskannon tiimivastaavat Taru-Tiina Laaksonen ja Mervi Uutela

Hoivakoti kuntoon. Kohti uutta hoitokulttuuria! Palvelutalo Tervaskannon tiimivastaavat Taru-Tiina Laaksonen ja Mervi Uutela Hoivakoti kuntoon Kohti uutta hoitokulttuuria! Palvelutalo Tervaskannon tiimivastaavat Taru-Tiina Laaksonen ja Mervi Uutela Palvelutalo Tervaskanto Someron kaupungin 61- paikkainen entinen vanhainkoti,

Lisätiedot

Iloa yhteistyöstä. Mielekäs ja tuloksekas koiraharrastus. Kati Kuula

Iloa yhteistyöstä. Mielekäs ja tuloksekas koiraharrastus. Kati Kuula Iloa yhteistyöstä Mielekäs ja tuloksekas koiraharrastus Kati Kuula 8.10.2016 Koirilla on oikeus hyvään elämään Meillä kaikilla on oikeus hyvään elämään Mitä kaikkea hyvää koiraharrastustoimintaan osallistumisesta

Lisätiedot

Ammattitaitoista työvoimaa yhteistyöllä -projekti

Ammattitaitoista työvoimaa yhteistyöllä -projekti YHDEKSÄN N + 1 KYSYMYSTÄ YSEILLE Pohjois-Karjalan kauppakamari ja Pohjois-Karjalan Aikuisopisto toteuttivat 13.-24.11.2006 Yhdeksän + 1 kysymystä yseille internetkyselyn Pohjois-Karjalan peruskoulujen

Lisätiedot

Terveydenhuollon arvot ja tulevaisuus Kyselytutkimus elo-syyskuu Tärkeimmät löydökset

Terveydenhuollon arvot ja tulevaisuus Kyselytutkimus elo-syyskuu Tärkeimmät löydökset Terveydenhuollon arvot ja tulevaisuus 2020 Kyselytutkimus elo-syyskuu 2012 Tärkeimmät löydökset Tutkimuksen taustaa Success Clinic Oy ja Tervemedia Oy toteuttivat 13.8.- 18.9.2012 kyselytutkimuksen suomalaisen

Lisätiedot

ZA5209. Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland

ZA5209. Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland ZA5209 Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland FLASH 269 Haluaisin kysyä muutaman kysymyksen, jotka liittyvät yhteiskuntamme muodostavien eri sukupolvien

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen työterveyslääkäriyhdistys 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Katri Tiitola 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

VANHUSTEN YMPÄRIVUOROKAUTISTEN PALVELUJEN VALVONTA Valviran kysely palvelua tuottaville yksiköille maalis-huhtikuussa 2010

VANHUSTEN YMPÄRIVUOROKAUTISTEN PALVELUJEN VALVONTA Valviran kysely palvelua tuottaville yksiköille maalis-huhtikuussa 2010 Raportti 1 (2) 1882/05.01.05.07/2010 22.06.2010 VANHUSTEN YMPÄRIVUOROKAUTISTEN PALVELUJEN VALVONTA Valviran kysely palvelua tuottaville yksiköille maalis-huhtikuussa 2010 Valviran ja Aluehallintovirastojen

Lisätiedot

MITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi

MITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi MITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi luukku, monialainen tieto ja tuki 2. nuorten työmahdollisuuksien

Lisätiedot

Kurssitusten tarve kipuaa

Kurssitusten tarve kipuaa Kurssitusten tarve kipuaa 9.11.2000 08:02 Muinoin tietotekniikkakurssilla opeteltiin ohjelmat läpikotaisin. Nyt niistä opetellaan vain työssä tarvittavat toiminnot. Niissäkin on työntekijälle tekemistä,

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

EI MIKÄÄN NÄISTÄ. KUVITETTU MINI-MENTAL STATE EXAMINATION Ohjeet viimeisellä sivulla. 1. Mikä vuosi nyt on? 2. Mikä vuodenaika nyt on?

EI MIKÄÄN NÄISTÄ. KUVITETTU MINI-MENTAL STATE EXAMINATION Ohjeet viimeisellä sivulla. 1. Mikä vuosi nyt on? 2. Mikä vuodenaika nyt on? POTILAS: SYNTYMÄAIKA: TUTKIJA: PÄIVÄMÄÄRÄ: 1. Mikä vuosi nyt on? 2000 2017 2020 1917 EI MIKÄÄN NÄISTÄ 2. Mikä vuodenaika nyt on? KEVÄT KESÄ SYKSY TALVI 3. Monesko päivä tänään on? 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan tulevaisuus ennakointiraporttien valossa

Sosiaali- ja terveysalan tulevaisuus ennakointiraporttien valossa Sosiaali- ja terveysalan tulevaisuus ennakointiraporttien valossa Anne Saarnio-Jokinen Koulutussuunnittelija Faktia OY Eeva-Liisa Breilin Opetusjohtaja HAMK Ammatillinen koulutus ei voi reagoida työelämän

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot