Uniuutiset Uniliitto ry:n jäsen- ja tiedotuslehti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Uniuutiset 3-2013. Uniliitto ry:n jäsen- ja tiedotuslehti"

Transkriptio

1 Uniuutiset Uniliitto ry:n jäsen- ja tiedotuslehti

2 Uniuutiset 3/2013 Sisältö Kansisivu (lähde: 1 Yhteystiedot Unishop... 2 Pääkirjoitus; In Memoriam; Kiitos... 3 Syksy, vireys ja yhteenkuuluvuus; Vertaistukiryhmät... 4 Uni ja terveys; Unentaidot kirja-ilmoitus... 5 Haastattelu... 6 Miksi teinit tarvitsevat ylimääräistä aikaa vuoteessa... 6 Haikon Kartanon ilmoitus... 7 Voitko kouluttaa itsesi tulemaan toimeen vähemällä unella?.. 8 LJ/RLS kansainvälinen tiedotuspäivä... 8 Syljen melatoniinimääritykset unettomuuden hoidossa... 9 Lab-TEch ilmoitus... 9 Jäsenkertomukset Tarina uniapneasta Narkolepsia, lääkkeet ja liikunta Minun tarina narkolepsiasta Tempur ilmoitus JULKAISIJA: Uniliitto ry, Sitratori Helsinki Y-tunnus: Puh.: internetissä: LEVIKKI: 5000 kpl Paino ja taitto: KTMP ISSN JAKELU: Jäsenistö, sairaalat, terveyskeskukset, lääkäriasemat, työterveysasemat, apteekit ja Uniliiton postituslistalla olevat neurologit, tutkijat, terveydenhoitohenkilöt ja muita asiasta kiinnostuneita. LEHDEN TOIMITUS: Päätoimittaja: Pentti Fri Toimituskunta: Rose-Marie Kjellberg, Jaana Honkonen, Mika Huhtakangas Taitto: Anne Teisseire TEKNISET TIEDOT: Väri: 4/4 Lehden koko: A4 Lehden laajuus: sivua LEHDEN ILMESTYMISAJAT: Uniuutiset 4/2013 ilmestyy marraskuussa. MATERIAALIEN TOIMITUSAJAT: mennessä MAINOKSET JA MATERIAALI: Mainoskoot: 1/1 sivu on A4 (+ bleedit 3mm) 1/2 sivua vaaka 184x133 1/2 sivua pysty 90x272 1/4 sivua vaaka 184x64 1/4 sivua pysty 90x13 PANKKIYHTEYS: FI MAKSUEHTO: 8 vrk Digitaalinen aineisto: PDF-tiedostona tai kuvauskelpoisina paperioriginaaleina sisältäen tekstityyppi- ja 4-värimääritykset. Kuvat paperikopioina, dioina tai tiedostoina tulosteineen. YHTEYSTIEDOT Helsingin Uniyhdistys ry Levottomat Jalat Restless Legs ry Suomen Unettomat ry Vantaan Uniyhdistys ry Suomen Uniapneayhdistys ry Suomen Narkolepsiayhdistys ry PL 93, Lahti, gsm sähköposti: Pirkanmaan Uniyhdistys ry c/o Tampereen Seudun Vertaiskeskus ry Mustanlahdenkatu 19, Tampere Puh. (03) Satakunnan Uniyhdistys c/o Satakunnan Yhteisökeskus Isolinnankatu 16, Pori Puh Turun Uniyhdistys ry Pintelikatu 1, Littoinen Puh gsm UNISHOP Uniliitto palvelee jäsenistöään välittämällä uneen liittyviä tuotteita: - 10 % jäsenalennus Tempur tuotteista! - Philips Respironics, ResMed ja Weinmann maskeja - Torkkupeitto-Rentoutus-ja Uni- CD - Terve Uni, Unikoulu aikuisille ja Unen Taidot kirjat Toimitus tapahtuu suoraan toimittajalta, joka perii toimituskulut. Lisätietoja: Kyselyt ja tilaukset Uniliiton toimistolta: Sitratori 3, 4. krs, Helsinki Puh.: / Suomi ei ole ainakaan menneisyyden vanki muun muassa vanhat hyvät tavat, hyvä käytös, yhteisöllisyys, toisista välittäminen, häpeän tunne ja oma kulttuuriperinteen vaaliminen ovat vaihtuneet. Poliitikot ovat näyttäneet mallia taitamattomuudessa ja päättömissä päätöksissä. Tuntuu siltä, kuin olisi kanoilta/kukoilta katkaistu päät ja kohelletaan siihen malliin. Poliittisille päättäjille tuntuu olevan ensisijaisen tärkeätä hoitaa aina vaalien jälkeen omat palkan korotukset. Puhutaan tulopolitiikassa kolmikannasta, mutta mukaan pitää ottaa yksi tärkeä kulmakivi yritykset ja laitokset. Näiden toiminnoilla on hyvin suuret vaikutukset kansantalouteen, työllisyyteen ja kansalaisten ostokykyyn. Yritykset ovat jo kauan sitten unohtaneet toimintaajatuksensa ja tilalla on vain toiminnan tuottavuus ja tuloksen teko. Yritysten ja laitoksien johtajat ja hallitukset PÄÄKIRJOITUS Suomi missä menet - elämmekö feodaaliyhteiskunnassa? IN MEMORIAM IRMELI TAKALA Pitkään hallituksen jäsenenämme ollut Irmeli Takala on nukkunut pois vaikean sairauden murtamana. Muistamme lämmöllä Irmeliä monien yhteisten vuosien varrelta. Irmeli ilahdutti usein anteliaisuudellaan, saimme nauttia hallituksen kokouksissa Irmelin tuomia hienoja kakkuja. Muistan myös Uniliiton keväisiä tilaisuuksia Kampissa, jonka jälkeen yleensä poikkesimme kahville, olimme molemmat syntyneet samana päivänä maaliskuussa ja Irmeli halusi tarjota kahvit sen kunniaksi. Irmeli oli erittäin velvollisuudentuntoinen ja otti tehtävänsä vakavasti. Hän osallistui kaikkiin tilaisuuksiin, Unikeonpäiville, Terveysmessuille, Unilääketieteen koulutuspäiville ym. Irmeli toimi vapaaehtoisena tilaisuuksissa ja jakoi tietoa unettomuudesta ja levottomista jaloista. Vielä viime syksynä hän jaksoi tulla unilääketieteen koulutuspäiville, vaikka sairaus oli vienyt hänen voimavarojaan. Kiitollisena muistaen, ym. ovat työntekijöitä kuten muutkin, mutta ovatko nämä oikeasti palkkansa, bonuksensa, lisäpalkkiot ja eläkeetuudet ansainneet? Veroparatiiseihin ohjatut varat eivät tue millään tavoin työllisyyttä ja kansantaloutta näillä on todella kielteinen vaikutus, koska varat ovat poissa yrityksien investoinneista, työllistämisestä ja koko kansantaloudesta. Verotusta tulee todella kiristää suurissa palkka-, palkkio-, osinko-, eläke- ja bonustuloissa, koska nämä varat eivät mene kulutukseen ja siten lisää työpaikkoja ja palveluita. Saadut varat tulee ohjata pienituloisille, yhteiskunnan avustuksien varassa eläville ja lapsiperheille, koska suurin osa heidän tuloistaan ja avustuksista menee kulutukseen ja siten suoraan luovat tarpeen palveluille ja työpaikoille. Pentti Fri Uniliitto ry:n puheenjohtaja Rose-Marie Kjellberg, Pentti Fri, Uniliitto ry:n hallitus ja henkilökunta Markku Partinen kiittää kaikkia tukijoita, joiden taloudellisella tuella hänen professuuriutensa toteutui. Beddit Oy, Resmed Finland Oy, Tempur Suomi Oy Uniliitto ry ja Vitalmed Oy 2 Uniuutiset Uniuutiset

3 SYKSY, VIREYS JA YHTEENKUULUVUUS UNI JA TERVEYS Kesän jälkeen olemme toivottavasti saaneet lepoa ja virkistystä. Kesällä voimme hyvällä omallatunnolla ottaa rennommin ja moni julkinen paikka onkin suljettuna ja kurssit ym. aktiviteetit alkavat vasta syyskuussa. Auringosta saamamme D-vitamiinin pitäisi riittää, jotta jaksaisimme siirtyä syksyn vireämpään toimintaan. Uniliitto on ollut myös kesätauolla, mutta Hyvä Uni erikoisnumero valmistui, koska valmistavat työt oli tehty ennen lomalle lähtöä. Edellinen erikoisjulkaisu ilmestyi Syksyllä Uniliitossa alkavat taas ohjatut terapiaryhmät unettomille sekä Unitupa, vertaistukiryhmä kaikista unihäiriöstä kärsiville. Paikalla Unituvassa on myös Uniliiton edustajia ja molemmissa ryhmissä tarjotaan pientä välipalaa ja teetä. Unitupaan voivat osallistua myös omaiset, eli vanhemmat jotka ovat huolissaan nuorten ja lasten unihäiriöistä voivat tulla keskustelemaan ja saamaan vinkkejä. Uuden oppiminen on suosittua syksyllä, monenlaiset kurssit alkavat ja niistä saa tiedon lisäksi myös kontakteja kanssaihmisiin. Yksinäisyys on yhteiskunnallinen ongelma, varsinkin varttuneempien keskuudessa ja jos asumismuotona on tavallinen kerrostalo, ei yleensä juurikaan kontakteja toisiin synny. Olin ottanut talteen pari lehtiartikkelia yksinäisyydestä. Artikkeleissa mainittiin John. T. Cacioppon teos: Loneliness- Human Nature and the Need for Social Connection. Kirjassa kerrotaan, että vaikka länsimaissa arvostetaankin itsenäisyyttä, niin seurankaipuu on meillä synnynnäinen tunne. Yhteys muihin tuottaa elimistössämme mielihyvähormoneja. Kaipaamme lajitovereidemme hyväksyntää ja yhteenkuuluvaisuuden tunnetta. Kirjassaan Cacioppo väittää, että yksinäisellä on yhtä suuri riski sairastua tai kuolla ennenaikaisesti kuin tupakoitsijoilla tai ylipainoisilla. Vuodelta 2007 on tilastotietoa yksinäisistä Suomessa - joka viidennes suomalaisista koki yksinäisyyttä. Kuitenkaan suomalaiset ja pohjoismaalaiset eivät olleet niin yksinäisiä kuin etelä- ja itäeurooppalaiset. Yksinäisyys kulkee usein käsi kädessä masennuksen ja sairauksien kanssa, niin myös unihäiriöiden. Valvotut yöt estävät päivävireyden ja siten voi helposti joutua eristykseen, sekä itsensä että muiden kanssa. Useimmille sairauksille löytyy vertaistukea, jossa voi jakaa omat ongelmat ja saada voimia ryhmästä. Sosiaalinen media on myös keino saada ystäviä ja kannanottoja. Se on hauska yhteisö parhaimmillaan, mutta ei vastaa elävää kontaktia, päinvastoin se voi jopa kääntyä itseään vastaan pahimmillaan. Vuodenajan vaihtumiseen liittyy usein haikeutta, rento, lämmin kesä jää taakse ja voi aiheuttaa joillekin jopa masennusta. Itselleni syksy on kuitenkin ollut tervetullut ja olen sitä odottanut innokkaasti. Ainoana lapsena olin kesäisin paljon itsekseni ja maailma tuntui olevan pysähdyksissä. Kouluunmeno edusti henkistä selkärankaa ja menin sinne mielelläni. Nyt aikuisena olen ilmoittautunut venäjän kielen kurssille, pitkällinen haaveeni on ollut oppia toisen naapurimaamme kieltä. Toinen mielessä pyörivä ajatus on mennä liikuntaryhmään, asia joka ei ole toteutunut - vielä. Itsestä huolen pitäminen on tärkeä asia ja fyysinen suoritus lisää hyvinvointia. Jostain syystä vanhana koiranomistajana uloslähtö ei tunnu mielekkäältä ilman koiraa, tarkoitus kävellä vain omaksi hyvinvoinniksi ei tunnu riittävän. Jos lisään siihen esimerkiksi sienten keräämisen, tuntuu liikunta houkuttelevammalta. Oma elämäni olisi melko lailla yksinäistä, jos en olisi jo vuosia sitten löytänyt yhdistystoimintaa. Uniliittoon olen jo kuulunut toistakymmentä vuotta ja nyt myös toiseen suomenruotsalaiseen yhdistykseen. Tunnen olevana tervetullut ja saan paljon voimia tavatessani henkilökuntaa ja muita jäseniä. Kotiin tullessa huomaa, että olo ei olekaan niin yksinäinen, vaikka siellä ei ole nyt edes lemmikkiä. Syksyssä on myös se hyvä puoli, että kun illat pimenevät niin huonounisen, kuten minä, on helpompi nukkua. Hyvää Syksyä! Lähteet: Kauneus ja Terveys nro 12/2012 ja HS Lauantai/Tiede Lisätietoa John Cacioppon kirjasta: sivuilta: : Ppsychologist J. Cacioppo explains why loneliness is bad for your health Lyhennelmä pdf-muodossa: VERTAISTUKI Rose-Marie Kjellberg Suomen Unettomat ry Dos Christer Hublin Apulaisylilääkäri, Työterveyslaitos, Helsinki Ihminen nukkuu elämästään lähes kolmanneksen. Uni on ihmisen hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kannalta välttämätöntä - miksi, sitä emme aivan tarkkaan pysty tieteellisesti selittämään vaikka kaikki sen kokemusperäisesti tietävät. Unen perustehtävät liittyvät todennäköisesti muistin toimintaan, mielenterveyteen, soluvaurioiden korjaamiseen ja aivojen energiavarastojen ylläpitoon. Uniongelmat ovat yleisiä kaikenikäisillä. Erilaiset kuormitustekijät ja muut sairaudet heijastuvat herkästi uneen ja vireystilaan. Pitkittyneet oireistot heikentävät elämänlaatua ja toimintakykyä, ja voivat lisätä riskiä sairastua muihin sairauksiin tai estää olemassa olevan sairauden hoidon onnistumista. Jotta kykenee nukahtamaan kohtuullisessa ajassa ja sen jälkeen pysymään unessa kolmen perusedellytyksen tulisi täyttyä. Ensiksikin unen tarpeen täytyy olla riittävä eli unta edeltäen pitää olla tarpeeksi pitkä valvejakso. Jos on nukkunut puolillepäivin tai pitkät päiväunet voi seuraava unijakso siirtyä tunteja tavallista myöhemmäksi. Toiseksi unijakson täytyy olla oikeaan aikaan sisäisen vuorokausirytmin kannalta. Jos esimerkiksi päivän jälkeen valvoo yön ja menee vasta aamulla nukkumaan, unijakso jää yleensä tavallista lyhyemmäksi huolimatta ylisuuresta unentarpeesta, koska sisäiset rytmit ovat aamusta alkaen vahvasti aktivaation puolella ja jyräävät unen. Kolmanneksi tulee toteutua riittävä deaktivaatio, ts. ennen nukahtamista on tärkeää kokonaisvaltaisesti rauhoittua, jotta unta ylläpitävät mekanismit alkavat toimia valvetta ylläpitävien sijaan. Jos esim. mielessä pyörii huoli, kipu jäytää kehoa tai naapuri metelöi voi uni jäädä tulematta koska elimistön aktivaatiotaso on unta ajatellen liian korkealla tasolla. Liian vähäinen uni vaikuttaa sekä kehoon että mieleen. Se aiheuttaa fysiologisia muutoksia (esim. stressimekanismit aktivoituvat, sokeri- ja rasva-aineenvaihdunta sekä vastustuskyky heikentyvät), tapaturmariski kasvaa, mieliala ja suorituskyky alenevat ja valppaus heikentyy. Valvomisen vaikutusta ihmisen suoritus-kykyyn on verrattu alkoholin vaikutukseen. Suorituskyky on heikoin noin 22 tunnin valvomisen jälkeen ja vastaa noin yhden promillen alkoholivaikutusta. Unenpuutteen sieto on yksilöllistä. Toistomittauksissa osalla suorituskyky säilyy hyvänä jopa 40 tunnin valvomisen aikana, mutta monet alkavat tehdä 20 tunnin valvomisen jälkeen enemmän virheitä. Unen puutteella on itsenäinen vaikutuksensa psyykkisten ja elimellisten sairauksien synnyssä. Unenpituuden ja terveyden välinen U-muotoinen yhteys (pienin riski keskimittaisia 7-8 tunnin unia nukkuvilla) kuvattiin jo 1960-luvulla, ja se on sittemmin osoitettu kuolleisuuden ja monien sairauksien osalta. Toistaiseksi selkein näyttö on unenpituuden ja myös unenlaadun U-muotoisesta yhteydestä tyyppi 2 diabetekseen, sekä lyhyen unen ja ylipainon välillä nuorilla ihmisillä. Ilmiön taustalla olevia mekanismeja ei tunneta eikä ole varmuutta onko kyse syy-seuraussuhteesta. On syytä huomata, että yhteydet on osoitettu väestötasolla, mutta vaikutuksia yksilötasolla on vaikea arvioida ja ovat voimakkuudeltaan vähäisempiä kuin esim. tupakoinnin riskit. Hyvä uni on yksi hyvinvoinnin ja toimintakyvyn peruspilari. Sen saavuttaminen ei kaikille ole helppoa erilaisten oireiden ja sairauksien takia, mutta myös terveiden joukossa on sekä hyvä- että huonounisia. Kroonisen oireen tai sairauden hyvä hoito on parasta unilääkettä, ja varsinaisia unilääkkeitä ei pitäisi käyttää säännöllisesti niiden monien haittojen takia (mm. väsymys, muistivaikeudet ja lisääntynyt tapaturmariski seuraavana päivänä). Jos kärsii uniongelmista yleisimmistä eli unettomuusoireista kannattaa ensin miettiä, onko unenhuolto (unihygienia) kohdallaan: usein esim. nukkumaanmeno- ja ylösnousuajankohtien säännöllistäminen, pidättyvyys nautintoaineiden käytössä ja nukkumisolosuhteiden (makuuhuoneen lämpötila ja pimennys, jos melua korvatulppien käyttö jne.) korjaaminen helpottavat merkittävästi ongelmia. Pitkäkestoisten oireiden yhteydessä on syytä keskustella omalääkärin kanssa ja perehtyä lääkkeettömiin hoitomenetelmiin, joista on julkaistu itsehoito-oppaita myös suomeksi. Unitupa on tarkoitettu kaikille unihäiriöistä kärsiville. Vertaistukiryhmät ehkäisevät syrjäytymistä tehokkaasti, koska yhteisöllisyys lisää yhteenkuuluvuuden tunnetta ja kaikilla on ryhmässä vapaa sana. Vertaistukiryhmässä on mahdollisuus jakaa uniongelman herättämiä ajatuksia ja tunteita muiden samassa Helsingin Unitupa Uniliiton toimistolla Lisätietoja: (Mika Huhtakangas) / Seuraava tapaaminen: to klo Vantaan Unitupa Viola - Orvokkirinne Vantaa Lisätietoja: (Eero Eronen) Seuraavat tapaamiset: ke 4.9, 2.10., ja klo tilanteessa olevien kanssa. Tapaamisten tarkoituksena on antaa mahdollisuus tutustua muihin samankaltaisista ongelmista kärsiviin. Ryhmäläisillä on mahdollisuus vaihtaa yhteystietoja ja olla yhteydessä toisiinsa myös tapaamisten välillä, jolloin vertaistuki on puhelinsoiton päässä joka päivä. Levottomat Jalat vertaistukiryhmä Helsingissä Seuraavat tapaamiset: Levottomat Jalat tiedotuspäivänä 23.9 klo 16 Kampin palvelukeskuksessa (Salomonkatu 21 B, Helsinki) ma klo 17 ja ma klo 17 Lisätietoja: (Mika Huhtakangas) / Pirkanmaan Uniyhdistys ry:n vertaisillat Tampereella Jokaisen kuukauden kolmas keskiviikko klo 17 Tampereen Seudun Vertaiskeskuksessa Mustanlahdenkatu Tampere. Lisätietoja: Matti Mustajärvi UNENTAIDOT - Voita unettomuus ja uniongelmat ilman lääkkeitä! Vapaudu nukkumista vaikeuttavista ajattelumalleista. Opi uusia itsetuntoa ja elämänhalua lisääviä toimintatapoja. Luo mieleesi tyyneyttä, lempeyttä sekä joustavuutta ja saavuta hyvä uni. Unentaidot keskittyy lääkkeettömään hoitoon. Sen kymmenet käytännölliset ohjeet ja harjoitukset pohjaavat uusimpaan kognitiiviseen psykoterapiaan ja tietoisen lasnaolon menetelmiin. Se sopii unettomuudesta kärsiville ja kaikille huonosti nukkuville itsehoitoon ja käytettäväksi terapian yhteydessä. Kirjan kirjoittajilla Susan Pihlillä ja Anna-Mari Arosella on pitkäaikainen kokemus unitutkimuksista ja unihäiriöiden hoidosta. 4 Uniuutiset Uniuutiset

4 HAASTATTELU Salla Lamusuo Salla Lamusuo on neurologian erikoislääkäri ja toimii osa-aikaisena neurologian apulaisylilääkärinä Salon aluesairaalassa. Unilääketieteen erityispätevyyden hän sai viime vuonna. Salla asuu perheen kanssa Turussa, mutta kotoisin on Hyvinkäältä. Tampere on taas tullut tutuksi opiskeluvuosilta. Sinun erityismielenkiinnon kohteet ovat unenaikaiset kohtaukselliset oireet. Voisitko kertoa lisää? Olen tehnyt väitöskirjani epilepsiasta ja työskennellyt TYKS:n epilepsiapoliklinikalla. Tämän poliklinikan vastuuseen kuului myös unihäiriöpotilaat. Unenaikaisten kohtauksellisten oireiden selvittelyssä täytyy usein miettiä onko unenaikaisen kohtaus uneen liittyvä vaiko epileptinen. Tässä selvittelyssä käytetään usein tutkimusmenetelmänä video-eeg:tä, jolloin siis potilaan unenaikainen oire videoidaan ja samanaikaisesti rekisteröidään aivosähkökäyrää, jolloin sekä kohtauksen kuvauksen ja aivosähkökäyrän perusteella voidaan yleensä sitten arvioida kummasta tilanteesta on kyse. Unenaikaisten kohtauksellisten oireiden diagnostiikassa joutuu siis käyttämään sekä uni- että epilepsiatietämystä. Mitä mieltä olet unilääketieteen koulutuksesta Suomessa? Unilääketieteen koulutusta pitäisi saada markkinoitua enemmän niin, että unilääketieteen erityispätevyyden omaavien määrä Suomessa lisääntyisi ja siten tietenkin unihäiriöiden diagnostiikka paranisi ja tulisi koko Suomessa yhtenäisemmäksi. Unilääketieteen opetusmäärä myös lääketieteen opiskelijoille tulisi lisätä, samoin kuin hoitaja- ja psykologikoulutuksessa. Mitä mieltä olet unihäiriöiden hoidosta Suomessa? Hoidossa olisi paljon parannettavaa, vaikka edistymistäkin on jo pikku hiljaa tapahtunut. Esimerkiksi unettomuuden hoitoonhan on viime vuosina järjestetty koulutustilaisuuksia, joihin on mm. työterveyslääkäreitä ja psykologeja osallistunut. Mutta unettomuus varsinkin on niin tavallinen unihäiriö, ettei kaikki siitä kärsivät varmasti saa vielä asianmukaista hoitoa. Uniapnea on toinen tavallinen unihäiriö, jopa kansantauti. Lisäksi on paljon unihäiriöitä, joihin vain harva antaa hoitoa tai oheistusta kuinka ongelman kanssa tulisi toimia (esim. uni-valve rytmin häiriöt). Entä mitä mielestäsi ovat hoitamattomien unihäiriöiden riskit ja merkitys? Lääkäreiden ja hoitajienkin pitäisi oppia kysymään unesta useammin, Hoitipa lääkäri sitten potilaan verenpainetta, diabetesta, erilaisia kiputiloja tai jotain työkykyä uhkaavaa sairautta. Huono yöuni vaikuttaa moniin sairauksiin ja oireisiin ja ennustaa niistä toipumista. Tähän asti on keskitytty hoitamaan vain päiväsaikaisia oireita.hoitamaton unihäiriö vaikuttaa moniin sairauksiin, laskee työkykyä ja elämänlaatua. Jos potilasta haluaa hoitaa kokonaisvaltaisesti, tähän hoitoon kuuluu myös unen hoito. Mitä neuvoja haluaisit antaa lukijoillemme? Unihäiriöitä puhuminen ja tiedottaminen on mielestäni erittäin tärkeää. Se ensinnäkin auttaa tietenkin toisia samasta ongelmasta kärsiviä, mutta lisää myös unilääketieteen tärkeyttä. Nuku hyvin ja paranna hyvinvointiasi Haikon Kartanossa Nuku hyvin ja paranna hyvinvointiasi Haikon Kartanossa! Unen aikana elimistö korjaa itseään ja rakentaa uutta. Hyvän levon varaan rakentuu koko päiväaikainen aktiivisuutemme se minkä koemme elämänä. Hyvinvointi alkaa siis unesta! Haikon Uni -huoneeessa nukut levollisemmin. Beddit unianalyysi yhdessä Haikon Sleep Coachin kanssa auttaa Sinua nukkumaan paremmin ja voimaan hyvin! arvo Edun MIKSI TEINI-IKÄISET TARVITSEVAT YLI-MÄÄRÄISEN VUOTEESSA VIETETYN TUNNIN Koulujen ja yhteiskunnan on herättävä ymmärtämään nuorten aikuisten erityinen unen tarve. Ihmisen unen ajoitus muuttuu iän myötä. Kun puberteetti alkaa, nukkumaanmeno- ja heräämisaika lykkääntyvät. Tämä trendi jatkuu naisilla 19,5 ikävuoteen ja miehillä 21 ikävuoteen saakka. Sen jälkeen trendi kääntyy. 55 vuoden ikäisinä heräämme suurin piirtein samoihin aikoihin kuin ennen puberteettia. Heräämisaika on keskimäärin kaksi tuntia aikaisemmin kuin nuoruudessa. Tämä tarkoittaa, että teini-ikäisille kello 7 aamulla vastaa kello 5:ttä aamulla 50-vuotta täyttäneelle. Teini-ikäisten unen määrä vaihtelee maittain, alueittain ja yhteiskuntaluokan mukaan. Kaikki tutkimukset kuitenkin osoittavat, että teini-ikäiset menevät myöhemmin nukkumaan eivätkä siksi saa riittävästi unta, koska koulu alkaa aikaisin. Professori Russell Forsterin * tutkimusten mukaan eräässä Liverpoolissa sijaitsevassa koulussa teini-ikäiset saivat unta vain viisi tuntia koulupäivinä. Ei ihme, että opettajat kertoivat opiskelijoiden torkkuvan luokassa. Todisteita unen merkityksestä on yllin kyllin. Tutkimukset ovat osoittaneet unen kriittisen roolin muistiin painamisessa sekä kyvyssämme saada aikaan innovatiivisia ratkaisuja monimutkaisiin ongelmiin. Unen hajanaisuus lisää stressihormoni kortisonin tasoa. Samalla tavoin lisääntyy impulsiivinen käyttäytyminen sekä empatian ja huumorin puute. 6 Uniuutiset /hlö Hyvä Uni -lehden lukijoille Nuku 149 /hlö/ 2hh (norm. 199 ) HyviN -paketti 1 yön majoitus 2hh (tulo ma pe) Aamiaisbuffet Kartanossa Beddit-unenmittaus sisältäen henkilökohtaisen alkuohjauksen ja unianalyysin Huippukylmähoito -110 C TAI ääniaaltorentoutus Kylpylän HyvänOlon altaat ja saunat Fitness Studion käyttö (1-hengen lisämaksu + 40 ) Etu voimassa uusiin varauksiin asti (poislukien juhlapyhät) Mainitse varaustunnus UNIM13 Varaukset: Haikon myyntipalvelu puh Tutkimukset ovat myös antaneet viitteitä siitä, että pitkään jatkunut unen puute on merkittävä tekijä, joka altistaa ihmisiä diabetekselle, ylipainolle sekä kohonneelle verenpaineelle. Nuoret aikuiset käyttävät lisääntyvässä määrin stimulantteja korvaamaan univajetta, jolloin kofeiinia ja sokeria sisältävät juomat ovat tavanomainen valinta. Kofeiini vaikutus kestää 5:stä 9:ään tuntiin. Siksi myöhään nautittuna kofeiinia sisältävä juoma viivästyttää yöunta. Väsymys myös lisää tupakanpolttoa. Vuonna 2009 Newcastlessa sijaitseva Monkseatonin lukio otti koulutyöhön käyttöön uudeksi alkamisajaksi kello 10. Uudistuksen seurauksena oppimistulokset paranivat. Myöhempi ajankohta ei kuitenkaan riitä. Yhteiskunnan yleensä ja teini-ikäisten erityisesti pitäisi ottaa uni vakavasti. Uni ei ole ylellisyyttä vaan perustavaa laatua oleva biologinen tarve, joka edistää luovuutta, tuottavuutta, hyvää mielialaa sekä kykyä toimia yhdessä muiden kanssa. Pentti Honkanen. *Russell Forster on Oxfordin yliopiston professori. Hän on toinen kirjoittaja teoksessa Sleep A Very Short Introduction Hotelli Haikon Kartano Porvoo, p Uniuutiset

5 VOITKO KOULUTTAA ITSESI TULEMAAN TOIMEEN VÄHEMMÄLLÄ UNELLA? SYLJEN MELATONIINIMÄÄRITYKSET UNETTOMUUDEN HOIDOSSA Margaret Thatcher pystyi samoin Salvador Dali. He selvisivät päivästä vain muutaman tunnin unilla. Kysymys kuuluukin, voitko pakottaa itsesi tekemään samoin. Tuhlaamme kolmanneksen elämästämme nukkumalla - tai niin jotkut ihmiset näkevät sen. Kun tuntuu, etteivät tunnit riitä päivässä, kaipaat olevasi kuin entinen pääministeri Margaret Thatcher jonka sanottiin tulevan toimeen vain neljän tunnin yöunilla tai taiteilija Salvador Dali joka tahtoi hukata aikaa mahdollisimman vähän nukkumalla. On melkoinen tuntimäärä minkä haluamme nukkua. Jim Horne kirjoittaa kirjassaan Sleepfaring, että 80 % ihmisistä tulee toimeen 6-9 h yöunilla, 20 % nukkuu vähemmän. Kuinka helppoa on vaihtaa päivittäinen aikataulusi? Jos pystyt pakottamaan itsesi nousemaan sängystä, muutamaa tuntia aikaisemmin joka päivä tottuuko vartalosi siihen? valitettavasti ei. On runsaasti todisteita siitä, että univaje vaikuttaa haitallisesti. Emme yksinkertaisesti pysty sopeutumaan siihen että lyhyellä aikavälillä se vähentäisi meidän keskittymistä. Se saa meidät äärimmäisen sekavaksi ja ahdistuneeksi. Tämä tekee meistä ns. huonoja kuljettajia, ja sen vastine on kuin ajaisi humalassa. Pitkällä aikavälillä tulokset ovat huolestuttavia. Toistuvasti vähemmällä unella kuin olet tarvinnut vuosikymmenten ajan, siihen liittyy suurentunut riski lihavuuteen, diabetekseen, korkeaan verenpaineeseen sekä sydän- ja verisuontitauteihin. Mutta entä ne ihmiset jotka antavat sen kuvan, että pärjäävät helposti muutaman tunnin yöunilla kuin muut? Miksi heidän toimita kyky ei kärsi univajeesta? Ensiksi voit lohduttautua sillä asialla, että on paljon myyttejä kansojen rohkeista väitteistä. Napoleonin väitetään sanoneen, että uni on heikkoja varten, mutta tosiasiassa hän itse nukkui paljon. On olemassa muutamia hyvin harvinaisia yksilöitä, jotka voivat pärjätä vain viiden tunnin yöunilla kokematta haitallisia vaikutuksia. Heitä kutsutaan unettomien eliitiksi johtava genetiikan tutkija Ying-Hui Fu Californian yliopistosta San Franciscosta löysi äidin ja tyttären jotka menivät nukkumaan todella myöhään ja nousivat aikaisin aamulla virkeinä. Vaikka viikonloppuisin kun heillä oli mahdollisuus Lähde: Can you Train Yourself to Get by on less Sleep?, Claudia Hammond jäädä sänkyyn lepäämään he eivät, jääneet makaamaan. Testi osoitti sekä äiti että tytär molemmat kantavat mutaatio geeniä nimeltä HDEC2. Kun tutkijat istuttivat saman geenin hiiriin ja kärpäsiin he huomasivat, että ne alkoivat myös nukkua vähemmän. Kun hiiriä estettiin nukkumasta, ne eivät näyttäneet tarvitsevansa niin paljon unta. Tämä osoittaa, että genetiikka peilaa ainakin osin unen tarvetta, koska tällä hetkellä olemme jumissa näissä geeneissä mitä meillä on (se on minun tekosyyni) kun se ei ehkä ole mahdollista kouluttaa itseään nukkumaan vähemmän. Tutkijat tekevät yhteistyötä armeijan kanssa ja ovat havainneet, että voit tallettaa unta etukäteen hyvissä ajoin. Walter Reed armeijan instituutin tutkimuskeskuksessa, oli ihmiset mennyt nukkumaan pari tuntia aikaisemmin kuin normaalisti joka ilta viikon ajan. Kun heidät annettiin nukkua, he eivät kärsineet yhtä paljon kuin ihmiset, joilla ei ollut mahdollisuutta siihen. Tähän ei liity niin paljon vaivaa. Yleensä mitä sinun tarvitsee tehdä, on selvittää oma unen tarpeesi ja yrittää pitää kiinni siitä. Kirjassaan Laske lampaita Paul Martin kuvaa tätä työskentelytapaa. Suositeltavaa on tehdä kun olet lomalla. Esimerkiksi käytä samaa rytmiä joka ilta ja aamu niin kuin arkena. Mennä nukkumaan samaan aikaan ja herätä samaan aikaan ilman herätyskelloa. Kun olet nukkunut univelkaasi pois ja herännyt virkeänä, niin olet löytänyt ihanteellisen yöunen pituuden. Voit pettyä kun huomaat, että tarvitset enemmän unta kuin olit toivonut, mutta et koe sitä ajanhukkana. Unentarpeesi on arvokasta aikaa kropalle ja mielelle toimia hereillä olon aikana. Poliitikko jonka unirytmi kiinnostaa on Winston Churchill, joka ei pitänyt paheksuttavana sitä, ettei noussut sängystä vaan työskenteli ja otti vieraita vastaan makuuhuoneessa aamupäivän ajan. Jaana Honkonen Hollanti on Euroopan johtava maa unettomuuden hoidossa, ja Hollannissa unihormoni melatoniinin määrityksiä on tehty jo vuosikymmeniä. Tämä siksi että henkilökohtainen melatoniinin määrityskuvaja antaa ratkaisevaa tietoa unihäiriön luonteesta sekä itse diagnoosin että unihäiriön hoidon kannalta. Gelderse Vallei sairaalassa käy vuosittain potilasta joilta määritetään melatoniinin erityskuvaja. Nämä potilaat vierailevat klinikalla pääasiassa 1-2 kertaa ja heistä 85 % on joko tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä saamaansa hoitomenetelmään. Sleep Check menetelmässä potilas ottaa 5 sylkinäytettä itsenäisesti kotonaan tunnin välein noin 5 h ennen oletettua nukahtamisaikaa. Näytteet hän lähettää normaalin postin kautta laboratorioon ja tulokset tulevat hoitavalle lääkärille. Mikäli melatoniini tulee hoitomuodoksi, sen käyttö määrätään yksilöllisen melatoniinin erityskuvajan perusteella tiettyyn ajankohtaan. Suurin osa unihäiriöpotilaista kärsii viivästyneen unijakson syndroomasta jossa melatoniinipitoisuudet nousevat hyvin myöhään illalla/yöllä, kun taas seuraavaksi yleisin ryhmä kärsii liian varhaisesta unen tulosta. Kummankin potilasryhmän melatoniinipitoisuutta voidaan säätää ja unijaksoa ylläpitää melatoniinilisällä, joka parhaassa tapauksessa (säännöllisesti ajoitetun käytön jälkeen) voidaan jopa osassa tapauksista pikkuhiljaa lopettaa. Parhaat unettomuuden hoidon tulokset melatoniinilla saavutetaan kun melatoniinia annostellaan henkilökohtaisen määrityskuvajan tulosten mukaisesti [1]. Kun potilas nukahtaa myöhään tai hänellä on vaikeuksia aamuheräämisessä, ja oma melatoniinin tuotanto nousee myöhään, melatoniinin lisä aikaistaa unijaksoa tehokkaimmin kun se otetaan 5 h ennen kuin oma melatoniinin eritys syljessä alkaa nousta (2-5 pg/ml). Toinen vaihtoehto melatoniinin sijasta on kirkasvalohoito aikaisin aamulla. Jos potilas nousee ylös hyvin aikaisin aamulla tai nukahtaa liian aikaisin illalla, melatoniini hidastaa unijaksoa eniten kun sitä otetaan 10 h oman melatoniinipitoisuuden nousun jälkeen. Vaihtoehtoinen tehokas hoito tässä aikaistuneessa valverytmissä on valohoito min ennen kuin oma melatoniini tuotanto nousee. Tästä huolimatta kaikkia unihäiriöpotilaita ei voida auttaa tällä menetelmällä tai hoito ei sovi kaikille koska unihäiriö ei ole melatoniinista kiinni. Lisäksi on henkilöitä joilla on erittäin matala tai poikkeuksellisen korkea melatoniinitaso läpi koko vuorokauden. Yllättäen on myös löydetty henkilöitä joilla onkin poikkeavaa maksan entsyymien toimintaa, ns. P 450 entsyymin, CYP1A2:n geenien poikkeavuutta eli polymorfismia. Osalla potilaista kyse on hidastuneesta metaboliasta eli aineenvaihdunnasta ja heidän ongelmansa on se, että itse tuotettu tai pillerinä käytetty melatoniinin määrä puoliintuu min sijasta yli 2 h ajan. Tästä on näyttöjä kehitysvammaisten ja autistien kohdalla [2, 3]. Heillä normaaliannos melatoniinia aluksi auttaa, mutta muutaman viikon käytön jälkeen pahentaa unihäiriötä sekä lisää päiväaikaista levottomuutta. Tämä ei estä melatoniinihoitoa annostusta pitää vain laskea esimerkiksi 10-kertaisesti. Tämän ongelman selvittämisessä melatoniinin määritykset ovat vieläkin tärkeämpiä. Hitaasti melatoniinia metaboloivat henkilöt (joille siis pitäisi määrätä vain pieniä annoksia melatoniinia) voidaan diagnostisoida mittaamalla syljen melatoniinia päivän aikana (klo 9, 11, 13, 15 ja 17) edellisen illan melatoniiniannoksen jälkeen. Kun melatoniinia metaboloidaan normaalisti, seuraavan päivän syljen melatoniinipitoisuus pitäisi olla lähes perustasolla. Jos korkeita syljen melatoniinitasoja löydetään seuraavan päivän näytteistä, on annos ollut liian korkea ja annosta pitäisi laskea. Muita potilasryhmiä, joilla voisi olla poikkeuksellinen melatoniiinin metabolia, voisivat olla ADHD:ta, kroonisen väsymysoireyhtymää ja narkolepsiaa sairastavat henkilöt. Mielenkiintoista olisi myös tietää onko metabolia erilaista esimerkiksi vanhuksilla ja teini-ikäisillä, vaihdevuosista kärsivillä tai levottomien jalkojen oireyhtymän potilailla. Huomautettakoon vielä että esimerkiksi kolarissa päähän kohdistunut raipanisku on tekijä, joka on voinut siirtää unijaksoa kenellä tahansa, jolla ei ole aineenvaihdunnallisia taustatekijöitä. Biologisen kellon väärää ajastusta esiintyy myös henkilöillä jotka ovat olleet syntymästään saakka täysin sokeita. Tietyt ruoka- ja lääkeaineet nopeuttavat tai hidastavat melatoniinin metaboliaan juuri maksan entsyymien kautta (joista tärkeimmät ovat CYP 1A2 ja CYP 1A1), näistä merkittävin melatoniinin metaboliaa häiritsevä ulkopuolinen tekijä on kofeiini. Tarjoamme melatoniinimäärityksiä unettomuuden diagnoosiin ja hoitoon. Määritykset ovat saaneet KELA-korvattavuuden 2012 syksyllä. Näytteiden keräys voidaan tehdä potilaan kotona ja näytteet voidaan lähettää laboratorioon postitse. Määrityksiin on myös tarvittaessa saatavissa konsultaatiolausunto unilääketieteen erityispätevyyden saaneelta Gabriele Svediltä (Vitalmed klinikan neurologian erikoislääkäri). Kirsi Vaali, dosentti, Lab-Tech AS, Yhteystiedot: tai vietetään levottomat jalat kansainvälistä tiedotuspäivää ET OLE YKSIN! Oireyhtymä, joka usein tulee muuten terveelle henkilölle, ei ole psykologinen tai emotionaalinen häiriö. Levottomista jaloista kärsii Suomessa 5-10 % ihmisistä. Kyseessä on siis sairaus, joka on yhtä yleinen kuin migreeni! Kirjallisuus: 1. Nagtegaal, J.E., et al., Delayed sleep phase syndrome: A placebo-controlled cross-over study on the effects of melatonin administered five hours before the individual dim light melatonin onset. J Sleep Res, (2): p Braam, W., et al., Loss of response to melatonin treatment is associated with slow melatonin metabolism. J Intellect Disabil Res, (6): p Braam, W., et al., CYP1A2 polymorphisms in slow melatonin metabolisers: a possible relationship with autism spectrum disorder? J Intellect Disabil Res, Lisätietoa: > Levottomat Jalat-RLS ry:n kotisivut > European Alliance for RLS > European R L S Study Group 8 Uniuutiset Uniuutiset

6 JÄSENKERTOMUKSET Minun tarina Minulla todettiin vaikea uniapnea vuonna 1993, oltuani Laakson sairaalassa unitutkimuksissa. Toisin sanoen kävin Laaksossa nukkumassa piuhat kehossa ja pyykkipoika sormessa. Muistan että yö Laaksossa maksoi 60 mk ja hintaan kuului iltapala, sekä aamiainen. Olin 29-vuotias, enkä oikein tiennyt sairaudestani mitään. Lääkärini ehdotti hoidoksi laihdutusta ja cpap laitteen käyttöä. Leikkausta hän ei pitänyt hyvänä vaihtoehtona, koska olin erittäin yli-painoinen (178 cm ja 142 kg). Laitehoito aloitettiin 1994 ja alkuvaikeuksien jälkeen aloin tottua laitteeseen. Motiivia käyttää epämukavaa laitetta lisäsi kohonnut päiväaikainen vireystila, painokin putosi muutamia kiloja. Vuodet vierivät ja hoito jatkui, cpap laitteiden muuttuessa yhä kevyemmiksi ja paremmiksi. Sairastuin myöhemmin verenpainetautiin ja kakkostyypin diabetekseen. Oma tarinani narkolepsian kanssa on alkanut jo vuosikymmenet sitten ja lääkitysten kanssa olen tehnyt tuttavuutta yli kymmenen vuoden ajan. Toimiva lääkitys on ensisijaisen tärkeä narkoleptikon toimintakyvyssä ja elämänlaadussa, joten mistään pienestä asiasta ei ole kyse. Olin jo ehtinyt unohtaa millaista elämä oli ennen toimivaa lääkitystä, olinhan syönyt kymmenen vuotta samaa hyvin toimivaa lääkettä, jonka avulla olen myös valmistunut yliopistosta ja käynyt täysipäiväisesti töissä. Tämä päivieni pelastus alkoi kuitenkin viime keväänä tulla tiensä päähän: teho heikkeni ja sivuvaikutuksista jatkuvat rytmihäiriöt haittasivat elämääni huomattavasti. Vaihtoehtoja ei enää ollut ja tämä lääke oli jätettävä pois. Olin jo aiemmin kokeillut useampaa narkolepsian hoidossa käytettävistä lääkkeistä huonoin kokemuksin. Teho on ollut joko huono tai surkea ja olin hieman epätoivoinen aloittaessamme lääkekokeiluja jälleen. Elämääni palasi sumu, väsymys, masentuneisuus, syöminen, painajaiset, unihalvaukset, katapleksiat ja kiukkuisuus... Inhosin itseäni ilman lääkitystä, se en ole oikea minä. Yksi lääke aiheutti hankalana sivuvaikutuksena varpaiden nahkojen kuoriutumisen, toinen sellaisen migreenin johon mitkään migreenilääkkeeni eivät tehonneet. Kaiken kaikkiaan kokeiluihin aikaa kului 4-5kk kunnes päädyimme nykyiseen lääkitykseen. Näitä en voi syödä niin paljon kun tarvitsisi (sanotaan että pää ja maha eivät kestä sitä mitä naama vaatisi)! Mutta toimintakykyni on kuitenkin kohtuullinen ja elämäni ei ole yhtä sumua. Kirjoita Uniuutisiin! Tarina uniapneasta Narkolepsia, lääkkeet ja liikunta Vuonna 2010 osallistuin laihdutusryhmään, joka järjestettiin Laakson sairaalassa sairaanhoitajien valvonnassa. Laihdutusryhmän jäsenten ruokavaliossa ateriat korvattiin niukkaenergisillä pussikeitoilla, jotka sisälsivät vitamiineja ja hivenaineita. Lisäksi sai syödä määrättyjä juureksia ja vihanneksia. Hedelmät olivat pannassa. Juomana sai olla sokeriton mehu, vesi tai kahvi. Maitoa kahviin ei saanut laittaa. Mietin pääni puhki mikä vihannes sopisi kahvin kanssa. Päädyin jättiherkkusieneen raakana, muistuttihan se etäisesti pullaa. Kuuria jatkettiin kymmenen viikkoa ja paino putosi 140 kilosta 116 kiloon. Nyt vuonna 2013 painoni noussut 125 kiloon ja yritän jatkuvasti kamppailla painonhallinnan kanssa. Kaiken kaikkiaan olen ollut tyytyväinen cpap hoitoon. Nykyaikaiset laitteet on helppo ottaa mukaan matkoille, vaikka ulkomaillekin ja niiden käyttömukavuus on parantunut. Pienenä sivumausteena koko vuoden projektissa on ollut painon nousu, josta olen aiemmin vain kuullut muilta narkoleptikoilta. Vuodessa voi tulla 20kg lisää, ja itselläni tuon syksyn aikana painoa tuli entisten kilojen päälle 7kg lisää. Keväällä puntarissa oli sama lukema kun odottaessani kuopusta viimeisilläni. Narkoleptikkojen ylipaino-ongelmat, jotka johtuvat hyvin pitkälti sekä sairaudesta että väsymyksestä, ovat todellinen haaste meille kaikille. Sairautemme lisäksi ylipaino ja liikkumattomuus sekä väärät ruokailutottumukset lisäävät väsymystämme ja painoamme ja tarvitsisimme tähän apua. Painon hallinta on yksi osa sairautemme hoitoa, mutta kuka lääkäri on kirjoittanut tähän kuntoutusta tai mistä saamme apua? Yksin harvempi jaksaa lähteä läskejään sulattelemaan ja ilman toimivaa lääkitystä liikkuminen voi tuntua mahdottomalta. Nyt olen saanut sulateltua 9 kg viime vuosien syötyä ylipainoa, mutta vielä on haastetta jäljellä. Toivon että kaikki uniongelmien kanssa painivat kiinnittäisivät liikuntaan ja ylipainoon huomiota ja lähtisivät edes pari kertaa viikossa reippailemaan! Itselläni olo on huomattavasti parempi, nukun paremmin, tarvitsen vähemmän lääkettä ja mielikin on iloisempi kuin ennen oman liikuntaprojektin aloitusta. Ottakaa rohkeasti yhteyttä vaikkapa paikalliseen kuntosaliin, lähtekää zumbaamaan kesänurmikoille tai uimahallille polskimaan. Kerro oma tarinasi tai mielipiteesi vaikka nimimerkillä. Lehtemme kaipaa jäsentemme kirjoituksia. Tarinan voi lähettää meille kirjeitse tai sähköpostitse: Uniliitto ry, Eräs uniapneetikko Johanna Saukkonen Kun kirjoitan tätä, mietin onko edes aiheellista omia ajatuksia kirjata paperille? Teen sen kuitenkin, kun aiheena on narkolepsia, joka on tullut nyt kovin esille. Narkolepsia on sairaus, jota itse sairastan. Sairauteni alkoi ja noin 12 vuotiaana. Oikean diagnoosin ja nimen sairaudelleni sain noin 25 vuotiaana. Olen nyt jälkeenpäin ajattelut, kuinka yksin olin sairauteni kanssa. Ajattelin sitä kyllä silloinkin, kirjoitin siitä tuntemuksia jo silloin päiväkirjaani onneksi! Sillä on helppo löytää sieltä ihmettelyni ja pohtimiseni muuttuneeseen tilanteeseen. Kävin kyllä lääkärissä, mutta ei minusta vikaa löydetty. Tiesin kyllä itse, että paljon on minussa pielessä, mutta ei asialle mitään oikein voinut tehdä. Elämäni muuttui silloin paljon. Oma järkeni saneli minulle käyttäytymissääntöjä: - Älä anna naurulle valtaa, sillä menet veteläksi ja lysähdät!!! - Älä heitä käsillä seisontaan voimistelussa, sillä saatat lysähtää ja niska katkeaa. - Älä osallistu hauskoihin pallopeleihin, sillä saatat lysähtää. - Älä suutu, äläkä pahoita mieltäsi, vaikka opettajat jatkuvasti rankaisevat sinua tunnilla nukahtelusta nostamalla sinut luokan perälle seisomaan sillä jalkasi saattaa pettää kesken seisomisen ja lysähdät maahan. En pysynyt hereillä, nukahtelin, milloin missäkin!! Koulumenestykseni laski, olin siitä pahoillani, mutta enemmän suretin isän mielipahaa, kun hän maksoi kallista koulua ja odotti hyviä numeroita kokeista, eikä niitä tullut. Vaikka yritin monella tavalla, illalla kopioida naapurin tytön läksyjä, nukuin illatkin. Isä yritti maksaa matikan yksityistunteja, nukuin sielläkin. Serkkuni yritti auttaa englannin läksyissä, nukahdin sielläkin. Totesin, että en pysty suoriutumaan oppikoulusta, joten oli pakko saada jokin todistus, joten takaisin kansakouluun. Tiesin silloin, että en voi mitään toteuttaa niistä asioista, joita olin suunnitellut ammatin ja harrastusten suhteen. Kirjoitin asiasta silloin päiväkirjaani. Sen aikuiset ajastukseni. Kyllä sieltä löytyy tarkkaan kuvattuina. Se miksi nyt kirjoitan, on siitä yksinäisyydestä outojen tuntemusten kanssa. En voinut niistä kenenkään kanssa keskustella. Paljon nukahtelusta ja nukkumisesta johtuen näin hirveän pahoja painajaisia, sairaalloisia unia, hallusinaatioita ja lentounia. Järkeni sanoi, että älä kerro kenellekään, sillä ainakin isäni ja äitini olisi lähettänyt minut Kellokoskelle, siellä oli mielisairaala. Ei tullut kyllä mieleenkään häiritä parhaiten ystävien mielenrauhaa omituisuudellani. Sitten isäni kuoli, en ollut pääsyt ripillekään. Muistan vaan sen, kun kaikki itkivät - äitini, siskoni, veljeni ja muut sukulaiseni. En itkenyt. En osannut. Olin niin hyvin oppinut hallitsemaan tunteilua sen lysähtämisen pelossa. Ajattelin, että minun on mentävä heti koulun loputtua töihin ja muutettava pois kotoa, etten olisi äitini rasitteena rahallisesti. Hänelle kun jäi kaksi koulutettavaa. Siskoni, joka menestyi koulussa. Hänestä tuli opettaja, jonka hän jo lapsena esitti toiveammatikseen. Veljeni ei halunnut oppikouluun, joten hänen koulunsa ei maksanut. Kenen kanssa oikeasti olisin voinut puhua oudosta viastani? En luottanut siihen, että minua olisi ymmärretty, sillä isoäitini, ihana mamma, joka tuli meille huushollerskaksi isän kuoleman jälkeen äidin mennessä ansiotyöhön, suuttui ja loukkaantui minulle, kun nukahdin ruokapöytään haarukka ja veitsi kädessä. Havahduin hereille hänen sanoessa: On niin huonoa ruokaa, että pitää ihan nukkua syödessä. Huh huh, mitäs siihenkään selittäisi? Paras oli olla hiljaa. Se siitä omaisten ja sukulaisten ymmärryksestä, joten olin yksin. Lähtiessäni kotoa en kuvitellutkaan kenenkään ymmärtävän tai tukevan minua mitenkään. Enemmän olin tottunut rangaistuksiin ja arvosteluihin väsymyksestä. Osasia lapsuuteni varhaisesta ajasta. Arki oli kotona vanhempieni ja nuorempien sisarusten seurassa. Oli hyvin tavallista työläisperheen elämää. Äiti oli kotiäiti, kuten muutkin sen alueen perheiden äidit. Omakotitalot oli rakennettu jaetuille rintamamiestonteille, joten siellä kasvoi sodan jälkeinen sukupolvi, johon minäkin kuulun, vuonna -46 syntyneenä. Jokaisella on tietysti oma luonteensa, mutta mikä muokkaa asenteita ja näkemystä asioista ja elämästä, on mielestäni kotikasvatus, elinympäristö ja ajan henki. Pieni tehtaan ympärille muodostunut kylä oli turvallinen paikka elää. Kotikasvatus oli normaalia sen ajan hengen mukaista. Vanhempia piti kunnioittaa. Valehdella, varastaa ja kirota ei saanut. Jos niitä teki ja jäi kiinni, heti rangaistiin. Muuten ei paljoa vahdittu leikkejä ja tekemisiä. Varhaislapsuuden pihakaverit olivat vilkkaita poikia, osa minua vanhempia ja saman ikäisiä. Heidän perässä pysyminen ja seurassa oleminen vaati nöyrtymistä ja alistumisista poikien määräämiin sääntöihin päästäkseen mukaan leikkiin, kun olin heille likka, vaikka olihan minulla etunimi Maija. Monta kertaa kokiessani vääryyttä tai kiusantekoa menin parkuen itku kurkussa äidille kantelemaan. Aina sama vastaus: Mitäs menet heidän mukaan, pysy poissa omalla pihalla. En kyllä ollut yksin viihtyvää tyyppiä jos oli leikkikavereita tiedossa, joten ei kannattanut mennä hakemaan äidiltä myötätuntoa tai lohdutusta pahaan mieleen. Ei kun toteuttamaan poikien asettamia ehtoja päästäkseni likkana leikkiin mukaan, jotka olivat kyllä kaukana helpoista nukkeleikeistä. Jos mikä, niin tämä kyllä muokkasi omaa asennettani arjen elämässä. Oo sä hiljaa ja tyydy kohtaloosi Maria 10 Uniuutiset Uniuutiset

7 TEMPUR -parivuodepatjapaketeista HINNASTA POIS YLI 1000 TEMPUR-tyynyn, -petarin, -peiton tai ergonomisen tuen ostajalle SISUSTUSTYYNYT KAUPAN PÄÄLLE! Tutkitusti tyytyväisimmät asiakkaat Koska jokainen kokee mukavuuden yksilöllisesti, TEMPURilla on kolme ensituntumaltaan erilaista patjamallistoa: tuttu vahvan tuen tunteen ORIGINAL, ylellisen pehmeä CLOUD ja joustava SENSATION. TEMPUR sopii kaikille! Ostaessasi TEMPUR-sinkkupatjapaketin (80/ cm) saat HINNASTA POIS 596 ja TEMPUR-parivuoteen patjapaketin (160/ cm) saat HINNASTA POIS EDUN ARVO 45 UNILIITTO JÄSENETU -tarjous Jäsenetutarjoukset voimassa asti. Tilaamalla TEMPUR-tuotteet Uniliiton kautta tuet yhdistyksen toimintaa! Tilaan seuraavat TEMPUR-tuotteet ilman muita kuluja (UNILIITTO maksaa toimituskulut) TEMPUR-patjatarjous, esim. nämä koot: TEMPUR Original tai Cloud -patja +sijauspatja cm (1945 ) VAIN 1349 HINNASTA POIS 596 TEMPUR Original tai Cloud -patja +sijauspatja cm (3997 ) VAIN 2898 HINNASTA POIS 1099 TEMPUR Original, Cloud tai Sensation -patja +sijauspatja 21/ cm (4757 ) VAIN 3658 HINNASTA POIS 1099 TEMPUR Original, Cloud tai Sensation -patja +sijauspatja 25/ cm (5685 ) VAIN 4586 HINNASTA POIS 1099 TEMPUR Cloud -tyyny erikoispehmeää Tempur Extra Soft -materiaalia Cloud SISUSTUSTYYNYT KAUPAN PÄÄLLE! Arvo 45 Uniliitto maksaa postimaksun Uniliitto ry Vastauslähetys Tunnus Vastauslähetys TEMPUR Millennium -tyyny sopii kylki- ja selinmakuulla nukkujille Millennium S SISUSTUSTYYNYT KAUPAN PÄÄLLE! Arvo 45 Millennium M SISUSTUSTYYNYT KAUPAN PÄÄLLE! Arvo 45 Millennium L SISUSTUSTYYNYT KAUPAN PÄÄLLE! Arvo 45 Millennium XL SISUSTUSTYYNYT KAUPAN PÄÄLLE! Arvo 45 TEMPUR asiakaspalvelu puh. (09) Tilaa helposti tällä kupongilla tai soittamalla. Olen jäsen Liityn jäseneksi NIMI: OSOITE: PUHELINNUMERO: 12 Uniuutiset

Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi. Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö

Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi. Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö Hyvä arki Luennon tavoitteena on lisätä tietoa omaan hyvinvointiin vaikuttavista

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Ammattikuljettajan työhyvinvointi turvallinen ja ergonominen työpäivä Virkeä ja terve kuljettaja 1 Virkeä ja terve kuljettaja Ammattikuljettajalla riittävä uni ja lepo, säännöllinen

Lisätiedot

NUKKUMALLA MENESTYKSEEN

NUKKUMALLA MENESTYKSEEN NUKKUMALLA MENESTYKSEEN Henri Tuomilehto, dosentti Korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri Unilääketieteen erityispätevyys Somnologist Eurooppalainen unilääketieteen pätevyys Uniopastuksen tavoitteita

Lisätiedot

Kokemuksia opiskelijoiden uniryhmästä. Päivi Granholm, PsM Leena Koskinen, th

Kokemuksia opiskelijoiden uniryhmästä. Päivi Granholm, PsM Leena Koskinen, th Kokemuksia opiskelijoiden uniryhmästä Päivi Granholm, PsM Leena Koskinen, th KYYTIÄ UNIONGELMILLE -UNIRYHMÄ Tarkoitettu opiskelijoille, joilla nukahtamiseen tai nukkumiseen liittyviä ongelmia Lyhyt haastattelu

Lisätiedot

UNTA KOSKEVIA KYSYMYKSIÄ KOULUIKÄISELLE (7-16 VUOTTA) (Vaihtoehtokysymyksissä ympyröi parhaat vaihtoehdot ja tarvittaessa täydennä!

UNTA KOSKEVIA KYSYMYKSIÄ KOULUIKÄISELLE (7-16 VUOTTA) (Vaihtoehtokysymyksissä ympyröi parhaat vaihtoehdot ja tarvittaessa täydennä! LIITE 1/1(5) UNTA KOSKEVIA KYSYMYKSIÄ KOULUIKÄISELLE (7-16 VUOTTA) Kysymyksiin voi vastata lapsi itse ja/tai vanhemmat (Vaihtoehtokysymyksissä ympyröi parhaat vaihtoehdot ja tarvittaessa täydennä!) I TAUSTATIETOJA

Lisätiedot

MALMIN TERVEYDENHUOLTOALUE KY

MALMIN TERVEYDENHUOLTOALUE KY MALMIN TERVEYDENHUOLTOALUE KY PSYKIATRIA: Mielenterveystoimisto; aikuistenlasten ja nuorten vastaanotto, syömishäiriöpoliklinikka, sivuvastaanotto Uudessakaarlepyyssä Päiväosasto ja yöpymismoduli Psykiatrinen

Lisätiedot

Uni ja sydän; sykevariaatio ja uni

Uni ja sydän; sykevariaatio ja uni Uni ja sydän; sykevariaatio ja uni, LKT, neurologian dosentti Unilääketieteen erityispätevyys Biologisia rytmejä ja vireystaso Lmptila Kortisoli Vireystaso Somatotropiini Melatoniini 24 3 6 9 12 15 18

Lisätiedot

FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja toipumisesta 2002 FSD1296 Elämä masentuneena 2002

FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja toipumisesta 2002 FSD1296 Elämä masentuneena 2002 1 of 8 19.7.2011 8:42 KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoituja tutkimusaineistoja FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

TERVEELLISET ELÄMÄNTAVAT

TERVEELLISET ELÄMÄNTAVAT Oikeat ruokailutottumukset Riittävä lepo Monipuolinen liikunta Miksi pitäisi liikkua? Liikunta pitää kuntoa yllä Liikkuminen on terveyden antaa mielihyvää ja toimintakyvyn kannalta ehkäisee sairauksia

Lisätiedot

Healthy eating at workplace promotes work ability. Terveellinen ruokailu työpaikalla edistää työkykyä

Healthy eating at workplace promotes work ability. Terveellinen ruokailu työpaikalla edistää työkykyä Healthy eating at workplace promotes work ability Terveellinen ruokailu työpaikalla edistää työkykyä Jaana Laitinen Dosentti, Team Leader Työterveyslaitos, Suomi Finnish Institute of Occupational Health

Lisätiedot

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Positiivisten asioiden korostaminen Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Krooninen sairaus - Pitkäaikainen sairaus = muuttunut terveydentila, mikä ei korjaannu yksinkertaisella kirurgisella toimenpiteellä

Lisätiedot

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille

Lisätiedot

Tarja Ketola 17.11.2015. Uni ja univaje. Vireyden säätely. Väsyvyys (fatiikki)

Tarja Ketola 17.11.2015. Uni ja univaje. Vireyden säätely. Väsyvyys (fatiikki) Tarja Ketola 17.11.2015 Uni ja univaje Vireyden säätely Väsyvyys (fatiikki) Nukumme noin 1/3 elämästämme. Ideaali unen määrä on 7 tuntia/vrk (alle 6 yli 9) Sekä lyhyemmät että pidemmät unimäärät nostavat

Lisätiedot

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Maria Leisti, Elixia

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Maria Leisti, Elixia Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Maria Leisti, Elixia tauoton liikkumaton tupakkapitoinen kahvipitoinen runsasrasvainen alkoholipitoinen heikkouninen? Miten sinä voit? Onko elämäsi Mitä

Lisätiedot

VEIJOLLA ON LASTENREUMA

VEIJOLLA ON LASTENREUMA VEIJOLLA ON LASTENREUMA T ässä on Veijo ja hänen äitinsä. Veijo on 4-vuotias, tavallinen poika. Veijo sairastaa lastenreumaa. Lastenreuma tarkoittaa sitä, että nivelet ovat kipeät ja tulehtuneet. Nivelet

Lisätiedot

Hyvinvointia syömällä Järkeä välipalaan! Tampereen Ateria Susanna Järvinen asiakasvastaava

Hyvinvointia syömällä Järkeä välipalaan! Tampereen Ateria Susanna Järvinen asiakasvastaava Hyvinvointia syömällä Järkeä välipalaan! Tampereen Ateria Susanna Järvinen asiakasvastaava Järkipala hanke Järkipala hanke Tampereella vuonna 2007 2008 Hankkeessa keskityttiin terveelliseen välipalaan

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti)

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Verenpaine on koholla, kun yläarvo on 140 tai ala-arvo yli 90 tai kumpikin luku on korkeampi. Kohonnut

Lisätiedot

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen tauoton liikkumaton tupakkapitoinen kahvipitoinen runsasrasvainen alkoholipitoinen heikkouninen? Miten sinä voit? Onko elämäsi Mitä siitä voi olla seurauksena

Lisätiedot

Uni ja vireystaso. Marjo-Riitta Anttila Tutkimus- ja kehittämiskoordinaattori Sairaanhoitaja

Uni ja vireystaso. Marjo-Riitta Anttila Tutkimus- ja kehittämiskoordinaattori Sairaanhoitaja Uni ja vireystaso Marjo-Riitta Anttila Tutkimus- ja kehittämiskoordinaattori Sairaanhoitaja Miksi nukutaan? Elpyminen Varastoidaan energiaa seuraavaan päivää varten Aivojen määräaikaishuoltoa Muistitoimintojen

Lisätiedot

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Työpajan tavoite Tunnistetaan palvelukokemukseen lii4yvien

Lisätiedot

Työntekijänä 24h taloudessa: Mobiilipäiväkirjatutkimus päivittäisestä hyvinvoinnista ja terveydestä

Työntekijänä 24h taloudessa: Mobiilipäiväkirjatutkimus päivittäisestä hyvinvoinnista ja terveydestä Työntekijänä 24h taloudessa: Mobiilipäiväkirjatutkimus päivittäisestä hyvinvoinnista ja terveydestä Anna Rönkä JY, Sanna Sihvonen JAMK, Mari Punna JAMK, Ulla Teppo JAMK & Kaisa Aunola JY Näkökulmamme epätyypilliseen

Lisätiedot

Keskittymisharjoitus. Sinikka Hiltunen/Muistikoulutus 2.10.2009 1/6. Lue teksti, jota ei ole lihavoitu

Keskittymisharjoitus. Sinikka Hiltunen/Muistikoulutus 2.10.2009 1/6. Lue teksti, jota ei ole lihavoitu Sinikka Hiltunen/Muistikoulutus 2.10.2009 1/6 Keskittymisharjoitus Lue teksti, jota ei ole lihavoitu Ikääntymisen myötä hermojärjestelmän kyky ylläpitää Säännöllinen alkoholin nauttiminen nuoruudessa muuttaa

Lisätiedot

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen

Lisätiedot

Huolehdi muististasi!

Huolehdi muististasi! Huolehdi muististasi! HUOLEHDI MUISTISTASI Sinun voi olla joskus vaikea muistaa asioita. Muistisi toimintaa ja keskittymistäsi haittaavat monet asiat. Muistin toimintaan vaikuttavat esimerkiksi: väsymys

Lisätiedot

Löydät meidät kanttiinin yläpuolelta, kolmannesta kerroksesta.

Löydät meidät kanttiinin yläpuolelta, kolmannesta kerroksesta. Osastollamme tehdään paljon erilaisia tutkimuksia. Lääkärin pyynnöstä haluamme ottaa sinusta EEG- eli aivosähkötutkimuksen, joka tutkii aivojen toimintaa. Löydät meidät kanttiinin yläpuolelta, kolmannesta

Lisätiedot

Osteoporoosi (luukato)

Osteoporoosi (luukato) Osteoporoosi (luukato) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Osteoporoosi tarkoittaa, että luun kalkkimäärä on vähentynyt ja luun rakenne muuttunut. Silloin luu voi murtua

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito

Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito Sodankylä Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito Kotihoidon palveluohjaaja, muistihoitaja Tuula Kettunen 17.2.2014 2014 DEMENTIAINDEKSI Sodankylässä geriatri 2005 2013, muistineuvolatoiminta aloitettiin

Lisätiedot

Hemodialyysihoitoon tulevalle

Hemodialyysihoitoon tulevalle Hemodialyysihoitoon tulevalle Potilasohje Olet aloittamassa hemodialyysihoidon eli keinomunuaishoidon. Tästä ohjeesta saat lisää tietoa hoidosta. Satakunnan sairaanhoitopiiri Dialyysi Päivitys 01/2016

Lisätiedot

3 / 2014. Uniuutiset. Uniliitto ry:n jäsen- ja tiedotuslehti

3 / 2014. Uniuutiset. Uniliitto ry:n jäsen- ja tiedotuslehti 3 / 2014 Uniuutiset Uniliitto ry:n jäsen- ja tiedotuslehti SISÄLTÖ Kansisivu Sisältö - Yhteystiedot - Unishop - Vertaistuki...2 Päätoimittajalta - Yhdistykset...3 Unilääketieteen koulutuspäivät...4 Väärään

Lisätiedot

4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake

4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake 1 4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytäthän ystävällisesti tämän omahoitolomakkeen ennen suunnitellulle kontrollikäynnille

Lisätiedot

Koululaisten lepo ja uni

Koululaisten lepo ja uni Koululaisten lepo ja uni Hyvinvoinnin kolmio tasapainoon ravinto lepo liikunta 1 Lepo ja rentoutuminen Mikä on lepoa ja rentoutumista, mikä taas ei? Jokaisella on oma tapansa levätä ja rentoutua. Kauhuelokuvan

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

Diabetes (sokeritauti)

Diabetes (sokeritauti) Diabetes (sokeritauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Diabeteksessa eli sokeritaudissa veren sokerimäärä on liian korkea. Lääkäri tai hoitaja mittaa verensokerin verinäytteestä

Lisätiedot

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka TAPAAMINEN Tehtävä Tutki liikuntapiirakkaa ja suunnittele itsellesi oma piirakka. Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka Liikuntapiirakka: UKK-instituutti 34 TAPAAMINEN Oma liikuntapiirakkani 35 TAPAAMINEN

Lisätiedot

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN JOHDANNOKSI JOKA NELJÄNNELLÄ SUOMALAISELLA ON JOKIN MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖ MASENNUS ON YKSI KANSASAIRAUKSISTAMME MASENNUS AIHEUTTAA VIREYSTILAN

Lisätiedot

ASTMAPOTILAAN HOITOPOLKU: HENGITYSHOITAJA/ASTMALÄÄKÄRI

ASTMAPOTILAAN HOITOPOLKU: HENGITYSHOITAJA/ASTMALÄÄKÄRI Astmapotilaan hoidon aloitus ja hoitopolku Simon terveysasemalla ASTMAPOTILAAN HOITOPOLKU: HENGITYSHOITAJA/ASTMALÄÄKÄRI Terveyskeskuksessa on jo ennestään käytössä suhteellisen hyvin toimiva astmapotilaan

Lisätiedot

Uniuutiset 1/2013 YHTEYSTIEDOT. Sisältö UNISHOP. Helsingin Uniyhdistys ry Sitratori 3, 00420 Helsinki. sähköposti: uniliitto@uniliitto.

Uniuutiset 1/2013 YHTEYSTIEDOT. Sisältö UNISHOP. Helsingin Uniyhdistys ry Sitratori 3, 00420 Helsinki. sähköposti: uniliitto@uniliitto. 1 Uniuutiset 1/2013 Sisältö Kansisivu 1 Yhteystiedot; Unishop 2 Pääkirjoitus; Ajankohtaista 3 Kevätkokoukset; Vertaistuki; Terapiaryhmät 4 Hotakaisen Uni; Jäsenkertomus 5 Jäsenkertomus 6 Levottomat Jalat

Lisätiedot

9.1. Mikä sinulla on?

9.1. Mikä sinulla on? 9.kappale (yhdeksäs kappale) 9.1. Mikä sinulla on? Minulla on yskä. Minulla on nuha. Minulla on kuumetta. Minulla on kurkku kipeä. Minulla on vesirokko. Minulla on flunssa. Minulla on vatsa kipeä. Minulla

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla! Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa

Lisätiedot

NUORTEN HYVINVOINTISELVITYS. Nuorten hyvinvoinnin ankkurit Lapissa hanke Tutkija Riikka Sutinen

NUORTEN HYVINVOINTISELVITYS. Nuorten hyvinvoinnin ankkurit Lapissa hanke Tutkija Riikka Sutinen NUORTEN HYVINVOINTISELVITYS Nuorten hyvinvoinnin ankkurit Lapissa hanke Tutkija Riikka Sutinen HYVINVOINTISELVITYKSEN LÄHTÖKOHTIA -Peruskoulun jälkeisessäsiirtymävaiheessa elävien lappilaisten nuorten

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi. Sampsa Puttonen & Mikael Sallinen 1 18.2.2013

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi. Sampsa Puttonen & Mikael Sallinen 1 18.2.2013 Hyvinvointia työstä Sampsa Puttonen & Mikael Sallinen 1 Uni, aivot stressi Sampsa Puttonen Sampsa Puttonen & Mikael Sallinen 2 Sisällys 1. Uni ja aivot - unen merkitys aivoille - miten huolehtia unesta

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Ariel Gordin. LKT, professori Suomen Parkinson-liiton hallituksen jäsen Suomen Parkinson-säätiön hallituksen jäsen

Ariel Gordin. LKT, professori Suomen Parkinson-liiton hallituksen jäsen Suomen Parkinson-säätiön hallituksen jäsen Ariel Gordin LKT, professori Suomen Parkinson-liiton hallituksen jäsen Suomen Parkinson-säätiön hallituksen jäsen Unessa on todettu olevan selvästi erilaisia tiloja, jotka vaihtelevat 90-100 minuutin jaksoissa.

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä

Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä TULOHAASTATTELU Nimi Nuoren nro Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä Tulohaastattelun tarkoituksena on nuoren mielipiteiden kuuleminen ja nuoren tilanteen laajempi

Lisätiedot

HALUATKO NUKKUA PAREMMIN? 1. UNEN TEHTÄVISTÄ 2. UNEN RAKENTEESTA 6.5.2015. Sisältö. Johannes Kajava, Unipalvelut / Hyks psykiatria

HALUATKO NUKKUA PAREMMIN? 1. UNEN TEHTÄVISTÄ 2. UNEN RAKENTEESTA 6.5.2015. Sisältö. Johannes Kajava, Unipalvelut / Hyks psykiatria HALUATKO NUKKUA PAREMMIN? Lohjan kaupungin työhyvinvointiteema 5.5.2015 [lyhennelmä] Johannes Kajava, Unipalvelut / Hyks psykiatria Sisältö 1. Unen tehtävistä 2. Unen rakenteesta 3. Unen häiriöistä 4.

Lisätiedot

Tervetuloa CrossFit Kidsvanhempainiltaan

Tervetuloa CrossFit Kidsvanhempainiltaan Tervetuloa CrossFit Kidsvanhempainiltaan 8.9.2014 Aiheet Mitä on CrossFit valmennettavien terveyteen liittyvät asiat, jotka valmentajan tulisi tietää/ ottaa huomioon harjoituksissa ja leireillä urheilevan

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

ABC-OPAS OMAISELLE. Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä?

ABC-OPAS OMAISELLE. Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä? ABC-OPAS OMAISELLE Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä? Mielenterveysomaiset Pirkanmaa FinFami ry 2016 Hyvä lukija! Onko läheiselläsi mielenterveys-

Lisätiedot

ASIAKASLÄHTÖINEN TERVEYDEN- JA SAIRAUDENHALLINTA SOSIAALINEN MEDIA SAIRAANHOITOPIIREISSÄ

ASIAKASLÄHTÖINEN TERVEYDEN- JA SAIRAUDENHALLINTA SOSIAALINEN MEDIA SAIRAANHOITOPIIREISSÄ ASIAKASLÄHTÖINEN TERVEYDEN- JA SAIRAUDENHALLINTA SOSIAALINEN MEDIA SAIRAANHOITOPIIREISSÄ Sari Östman sari.ostman@utu.fi / Sairaalatekniikan päivät 6.2.2013 TAUSTAA Digitaalisen kulttuurin tutkija Turun

Lisätiedot

Sh, Endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS, Kirurginen sairaala

Sh, Endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS, Kirurginen sairaala Sh, Endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS, Kirurginen sairaala POTILAAN VALMISTAUTUMISEN TULEE ALKAA VIIMEISTÄÄN KUN LÄHETE TYKSIIN TEHDÄÄN Kaikki konservatiiviset keinot käytetty Potilaalle annetaan

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Case Kiireinen äiti. Hyvinvointianalyysi Raportit

Case Kiireinen äiti. Hyvinvointianalyysi Raportit Case Kiireinen äiti Hyvinvointianalyysi Raportit HYVINVOINTIANALYYSI Henkilö: Case Kiireinen äiti Ikä 47 Pituus (cm) 170 Paino (kg) 62 Painoindeksi 21.5 Aktiivisuusluokka Leposyke Maksimisyke 6.0 (Hyvä)

Lisätiedot

Kuva- ja äänivälitteinen palvelu ikääntyneiden kotona asumisen tukena Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa - Pieni piiri-hanke

Kuva- ja äänivälitteinen palvelu ikääntyneiden kotona asumisen tukena Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa - Pieni piiri-hanke Kuva- ja äänivälitteinen palvelu ikääntyneiden kotona asumisen tukena Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa - Pieni piiri-hanke Anna-Liisa Niemelä Erityissuunnittelija, FT Kehittämisen ja toiminnan

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni,

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, Sydän- ja verisuoni sairaudet Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, - Yli miljoona suomalaista sairastaa sydän-ja verisuoni sairauksia tai diabetesta. - Näissä sairauksissa on kyse rasva- tai sokeriaineenvaihdunnan

Lisätiedot

Unettomuus. Rea Lagerstedt kliin. opettaja, Helsingin yliopisto

Unettomuus. Rea Lagerstedt kliin. opettaja, Helsingin yliopisto Unettomuus Rea Lagerstedt kliin. opettaja, Helsingin yliopisto Sidonnaisuudet Unettomuuden Käypä Hoito -työryhmä Koulutustilaisuuksia yhdessä lääkealan yritysten kanssa Takeda, asiantuntijapalkkio 1 Unihäiriöt

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

1 / 24. Kalvosarja vanhempainiltaan nuorten hyvinvointi ja ravitsemus

1 / 24. Kalvosarja vanhempainiltaan nuorten hyvinvointi ja ravitsemus 1 / 24 Kalvosarja vanhempainiltaan nuorten hyvinvointi ja ravitsemus Täydellisiähän emme ole, mutta pikkuisen paremmaksi on helppo tulla. Mieti nuoresi/perheesi viimeisintä viikkoa ja vastaa kuten asia

Lisätiedot

Itsesäätelykyvyn kehittämisestä tukea terveellisille ruokailutottumuksille

Itsesäätelykyvyn kehittämisestä tukea terveellisille ruokailutottumuksille Itsesäätelykyvyn kehittämisestä tukea terveellisille ruokailutottumuksille Hanna Ollila Pilvikki Absetz 21.10.2012 www.tempestproject.eu 1 Terveelliset ruokailutottumukset perustana hyvinvoinnille Lapsuuden

Lisätiedot

Ylipainoisen lapsen vanhempien kokemuksia. Sydänliitto Terhi Koivumäki 2015 1

Ylipainoisen lapsen vanhempien kokemuksia. Sydänliitto Terhi Koivumäki 2015 1 Ylipainoisen lapsen vanhempien kokemuksia Sydänliitto Terhi Koivumäki 2015 1 Mistä perheen ääni - Reijo Laatikainen. 2013. Lasten ylipaino. Laadullinen tutkimus. - Ryhmissä saadut palautteet eri puolilta

Lisätiedot

Näin elämme tänään kuinka voimme huomenna?

Näin elämme tänään kuinka voimme huomenna? Näin elämme tänään kuinka voimme huomenna? Yrittäjälääkäri Ville Pöntynen 22.1.2015 Lupauksen toiminta-ajatukset Hoidamme ja ennaltaehkäisemme sairauksia sekä työ- ja toimintakyvyn laskua lääketieteen,

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

TYÖHÖN PALUU PROJEKTIN ARVIOINNIN TULOKSIA

TYÖHÖN PALUU PROJEKTIN ARVIOINNIN TULOKSIA TYÖHÖN PALUU PROJEKTIN ARVIOINNIN TULOKSIA Jouni Puumalainen, Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Kuntoutuspäivät 12.-13.04. 2011, työryhmä 8 24.5.2011 1 Työhön paluu -projekti (RAY 2007-2011)

Lisätiedot

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO VANHEMPAINILTA Valintojen stoori -menetelmän läpi käyneiden oppilaiden huoltajille järjestetään Valintojen stoori - viikon aikana vanhempainilta, jossa heillä on mahdollisuus tutustua Valintojen stooriin

Lisätiedot

Fyysinen kunto. Terveystieto. Anne Partala

Fyysinen kunto. Terveystieto. Anne Partala Fyysinen kunto Terveystieto Anne Partala Miksi liikuntaa? Keho voi hyvin Aivot voivat hyvin Mieliala pysyy hyvänä Keho ja mieli tasapainottuu Liikunta tuo tyydytystä Yksi hyvinvoinnin peruspilari Ihminen

Lisätiedot

Ammattikuljettajien elintapaohjauksen käytännön toteutus

Ammattikuljettajien elintapaohjauksen käytännön toteutus Suomen Akatemian Metrimies-hanke, Ammattikuljettajien laihdutuksen vaikutus työvireyteen. Tutkimus on osa Finnish Sleep & Health tutkimuskonsortiota, ja Uni ja terveys: sopeutuminen epäsäännöllisiin työaikoihin

Lisätiedot

Uniuutiset 1/2014. Erikoisnumero Uniliitto ry:n jäsen- ja tiedotuslehti

Uniuutiset 1/2014. Erikoisnumero Uniliitto ry:n jäsen- ja tiedotuslehti Uniuutiset 1/2014 Erikoisnumero Uniliitto ry:n jäsen- ja tiedotuslehti Uniuutiset 2/2013 Uniuutiset 1/2014 SISÄLTÖLUETTELO Kansi 1 Uniuutiset Erikoisnumero ja yhteystiedot Hyvä Uni 2 Lukijalle, Mitä uni

Lisätiedot

Muurahaisia pöksyissä ja päässä.

Muurahaisia pöksyissä ja päässä. Lasten Muurahaisia pöksyissä ja päässä. Vaikka adhd ei välttämättä näkyisikään päällepäin, niin usein se kyllä tuntuu koko kehossa. Adhd voi aiheuttaa sen, että on vaikea istua paikoillaan, kuunnella tai

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.

Lisätiedot

Masennuksesta voi parantua ja päihteistä pääsee eroon.

Masennuksesta voi parantua ja päihteistä pääsee eroon. Masennuksesta voi parantua ja päihteistä pääsee eroon. Tässä tilaa tekstille! POHJAN MA A-HAN KE ÖSTERBOTTEN-PROJEKTET 2005-2014 Etelä-Pohjanmaan Sairaanhoitopiiri Keski-Pohjanmaan Sairaanhoitopiiri Vaasan

Lisätiedot

TERVETULOA PERHE- VALMENNUKSEEN!

TERVETULOA PERHE- VALMENNUKSEEN! TERVETULOA PERHE- VALMENNUKSEEN! Perhevalmennuksen tavoitteena on tukea ja vahvistaa vanhempia heidän hoito- ja kasvatustehtävässään jotta arki vauvan kanssa sujuisi hyvin. Valmennus toteutetaan vuorovaikutteisesti

Lisätiedot

Liikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys

Liikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys Liikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys Lassi-Pekka Risteelä & Virpi Louhela on PoP Liikkua POHJOIS-POHJANMAAN LIIKUNTA RY yksi Suomen 15:sta liikunnan aluejärjestöstä kouluttaa liikuttaa palvelee

Lisätiedot

Peittyvä periytyminen. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent www.rebeccajkent.com rebecca@rebeccajkent.com

Peittyvä periytyminen. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent www.rebeccajkent.com rebecca@rebeccajkent.com 12 Peittyvä periytyminen Muokattu allamainittujen instanssien julkaisemista vihkosista, heidän laatustandardiensa mukaan: Guy's and St Thomas' Hospital, London, United Kingdom; and the London IDEAS Genetic

Lisätiedot

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alue Janakkalan neuvola Lapsi 4 vuotta Arvoisat vanhemmat Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan terveydenhoitajalle / 201 klo. Käynti on osa

Lisätiedot

Tehty yhteistyönä tri Jan Torssanderin kanssa. Läkarhuset Björkhagen, Ruotsi.

Tehty yhteistyönä tri Jan Torssanderin kanssa. Läkarhuset Björkhagen, Ruotsi. idslofi04.12/06.2 Tehty yhteistyönä tri Jan Torssanderin kanssa. Läkarhuset Björkhagen, Ruotsi. Galderma Nordic AB. Box 15028, S-167 15 Bromma. Sweden Tel +46 8 564 355 40, Fax +46 8 564 355 49. www.galdermanordic.com

Lisätiedot

Henkilötunnus: Pituus: cm Paino nyt kg, 10 v. sitten kg Ammatti (nykyinen tai entinen): / Eläke v. Millaista työtä teette?

Henkilötunnus: Pituus: cm Paino nyt kg, 10 v. sitten kg Ammatti (nykyinen tai entinen): / Eläke v. Millaista työtä teette? Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri UNIKYSELYLOMAKE 2 sivu 1/7 Ohjeet vastaajalle: Rengastakaa / alleviivatkaa kysymyksen kohdalta parhaiten sopiva vaihtoehto tai kirjoittakaa tieto sille varattuun tilaan.

Lisätiedot

NUORET, MIKSI ON NUKUTTAVA?

NUORET, MIKSI ON NUKUTTAVA? NUORET, MIKSI ON NUKUTTAVA? Unta palloon teemavuodet Kirkkonummi 19.11.2014 FM, mth Johannes Kajava HYKS nuorisopsykiatria www.uniresepti.fi SISÄLTÖ 1. Unen tehtävistä nuoruusiässä 2. Nuoruusikäisen unen

Lisätiedot

SARAN JA TUOMAKSEN TARINA

SARAN JA TUOMAKSEN TARINA SARAN JA TUOMAKSEN TARINA Opettajalle Sara on 15-vuotias ja Tuomas 17. He ovat seurustelleet parisen kuukautta. He olivat olleet yhdynnässä ensimmäistä kertaa eräissä bileissä, joissa he olivat myös juoneet

Lisätiedot

E2 2014-2015 LEPO JA RAVINTO AINEISTO JA KUVAT:SPORT.FI

E2 2014-2015 LEPO JA RAVINTO AINEISTO JA KUVAT:SPORT.FI E2 2014-2015 LEPO JA RAVINTO AINEISTO JA KUVAT: ROKI E2 Tee jokaisesta päivästä Urheilijan hyvä päivä! Nuku 8-9 h, urheile 3 h ja nauti 5-7 terveellistä ateriaa! Urheilijan hyvään päivään kuuluu myös tunnollinen

Lisätiedot

EVOilut on kokeellisen journalismin äänenkannattaja, jonka toimitus koostuu luotsikoulutettavista Ilmestynyt Rahtijärven kämpällä 23.8.

EVOilut on kokeellisen journalismin äänenkannattaja, jonka toimitus koostuu luotsikoulutettavista Ilmestynyt Rahtijärven kämpällä 23.8. t u l i EV O EVOilut on kokeellisen journalismin äänenkannattaja, jonka toimitus koostuu luotsikoulutettavista Ilmestynyt Rahtijärven kämpällä 23.8.2011 Onko senioreilla oikeus kieltäytyä atk:n käytöstä?

Lisätiedot

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Terveys, hyvinvointi ja tuen tarve sekä avun saaminen ja palvelut kysely (THL) Ensimmäinen kysely 5. luokkalaisten kysely oppilaille

Lisätiedot

Sampsa Puttonen, vanhempi tutkijatkij. 10.11.2010 Hämeenlinna

Sampsa Puttonen, vanhempi tutkijatkij. 10.11.2010 Hämeenlinna Vireyden hallinnalla turvallisuutta Sampsa Puttonen, vanhempi tutkijatkij 10.11.2010 Hämeenlinna Kaksi prosessia, S&C, jotka säätelevät elämäämme (itsearvioitu uneliaisuus) (itsearvioitu uneliaisuus) uni

Lisätiedot

Uni on TURVALLISUUTTA. Uni on OPPIMISTA

Uni on TURVALLISUUTTA. Uni on OPPIMISTA UNTA PALLOON! 1 MITÄ UNI ON? Uni on pakollinen juttu meille jokaiselle. Ihmisten lisäksi myös kaikki eläimet ja kasvit, jopa puut nukkuvat. Alakoululainen tarvitsee unta noin 10 tuntia vuorokaudessa. 10-vuotias

Lisätiedot

Ureakierron häiriöt ja rgaanishappovirtsaisuudet Lapsille

Ureakierron häiriöt ja rgaanishappovirtsaisuudet Lapsille Ureakierron häiriöt ja rgaanishappovirtsaisuudet Lapsille www.e-imd.org Mikä on ureakierron häiriö/orgaanishappovirtsaisuus? Kehomme hajottaa syömämme ruoan tuhansien kemiallisten reaktioiden avulla ja

Lisätiedot

Miten hoidan muistiani? Geriatri Pirkko Jäntti 3.11.2015. Alzheimerin taudin ehkäisy on elinikäinen haaste

Miten hoidan muistiani? Geriatri Pirkko Jäntti 3.11.2015. Alzheimerin taudin ehkäisy on elinikäinen haaste Miten hoidan muistiani? Geriatri Pirkko Jäntti 3.11.2015 Alzheimerin taudin ehkäisy on elinikäinen haaste FINGERin tuloksia Merkittävä läpimurto muistisairauksien ehkäisyssä Elintapaohjauksella (ravitsemusneuvonta,

Lisätiedot

Vauvan itkuherkkyys ja koliikki

Vauvan itkuherkkyys ja koliikki Vauvan itkuherkkyys ja koliikki Juulia Ukkonen Kätilö ja perheneuvoja, BSc Health Communication Miksi vauvat itkevät? Kaikki vauvat itkevät ja itku kuuluu normaalina osana vauvan elämään. Itkun avulla

Lisätiedot

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Taulukkoraportti Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Tässä taulukkoraportissa verrataan kaupan esimiesten ja myymälätyöntekijöiden työn voimavaroja, vaatimuksia ja hyvinvointia. Kysely toteutettiin

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2012 1 (5) Terveyslautakunta Tja/13 06.03.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2012 1 (5) Terveyslautakunta Tja/13 06.03.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2012 1 (5) 52 Lausunto aloitteesta kouluunmenoajan kohtuullistamisesta HEL 2011-006171 T 12 01 01 Päätös päätti antaa kaupunginhallitukselle seuraavan, esittelijän ehdotuksen

Lisätiedot

Sinähän osaat, Liinu!

Sinähän osaat, Liinu! Sinähän osaat, Liinu! Tässä kirjassa kerrotaan, minkälaista on, kun on tarkkaavaisuus- ja keskittymisvaikeuksia. Niitä voi olla monenlaisia. Tämä kirja kertoo Liinusta, jolle tarkkaavaisuus ja keskittyminen

Lisätiedot

MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA?

MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA? MIKÄ NUORTA AUTTAA? MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA? KUN ITSE OLIN NUORI? KUINKA MONI KÄYNYT ITSE TERAPIASSA TAI SAANUT APUA? Innostunut, olen mukana kaikessa ikä Teen työni hyvin, ei muuta Oven

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

MONTA TIETÄ MUUTOKSEEN

MONTA TIETÄ MUUTOKSEEN 1 MONTA TIETÄ MUUTOKSEEN MUUTOSREITTI - Pohdintaa: Mikä elämässä on arvokasta? - Tahtoa - Uskoa omiin vaikutusmahdollisuuksiin - Uskoa omiin kykyihin ja taitoihin - Päätöksentekoa - Tavoitteita - Aikaa

Lisätiedot

Case Kiireinen äiti. Hyvinvointianalyysi Raportit

Case Kiireinen äiti. Hyvinvointianalyysi Raportit Case Kiireinen äiti Hyvinvointianalyysi Raportit HYVINVOINTIANALYYSI Henkilö: Case Kiireinen äiti Ikä 47 Pituus (cm) 170 Paino (kg) 62 Painoindeksi 21.5 Aktiivisuusluokka Leposyke Maksimisyke 6.0 (Hyvä)

Lisätiedot