Yhteinen ympäristö. Luonnon monimuotoisuudesta huolehtiminen EVIJÄRVI LAPPAJÄRVI VIMPELI KAUHAVA ALAJÄRVI LAPUA
|
|
- Tommi Mikkonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Yhteinen ympäristö Luonnon monimuotoisuudesta huolehtiminen EVIJÄRVI KAUHAVA LAPPAJÄRVI VIMPELI LAPUA ALAJÄRVI 1
2 Tämä opas on tuotettu Aisapari ry:n Yhteinen ympäristö ja kestävä kehitys teoiksi -hankkeessa. Lisätietoja: LYHTEINEN YMPÄRISTÖ ympäristön, jossa liikkumalla ruumis vahvistuu ja mieli lepää. Ihmisen toiminta on yksi tapa, mutta omassa arjessa jokainen voi tehdä pieniä ja isompiakin tekoja. Luonto ja luonnonvarat tuottavat meille niin hengitysilman, ravinnon kuin viihtyisän vaikuttaa kuitenkin luontoon voimakkaasti, ja siitä on myös huolehdittava. Suojelu Tämä opas esittelee joitakin tapoja huolehtia lähiluonnosta maaseudulla. Osa on sellaisia, joihin viljelijät tai yhdistykset voivat saada tukea Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta. Osa on taas sellaisia, joita jokainen voi tehdä omassa puutarhassaan tai pihallaan. Välillisesti luonnon monimuotoisuutta voi edestää myös esimerkiksi siirtymällä uusiutuviin energiamuotoihin. Sähkön pientuotanto on nousussa, ja lämmön tuotantoon varsinkin puulla meillä on maaseudulla jo totuttu. Seuraavaksi otetaan haltuun tuuli, aurinko ja biokaasu. Erityisesti biokaasun tuotannolla on paikallisesti positiivisia ympäristövaikutuksia. Pidetään yhdessä huolta ympäristöstämme! Se on perusta monien meidän elinkeinoillemme, ja jokaiselle meistä tavalla tai toisella voiman ja elämänilon lähde. 2 3
3 Luonnon monimuotoisuus Monimuotoisuus ylläpitää luonnon ja elämän kirjoa, joka on elinehto myös ihmisille. Luonto toimii kokonaisuutena, joka sisältää kaiken elollisen luonnon vaihtelun. Monimuotoisuuteen eli biodiversiteettiin kuuluu lajien sisäinen perinnöllinen muuntelu, maapallon eliölajien runsaus ja elinympäristöjen kirjo. Monimuotoisuuden määrään tietyssä paikassa vaikuttavat lajien välinen kilpailu, geneettinen monimuotoisuus ja elinympäristön laatu. Monimuotoisuus jakautuukin epätasaisesti ja vaihtelee luontaisesti. Ihmisen aiheuttamat muutokset lajistossa ja ympäristössä ovat niin suuria ja nopeita, ettei luonnon sietokyky aina riitä sopeutumiseen. Artikkelin kirjoittaja, Aana Vainio, on luonto- ja ympäristöalan asiantuntija, joka työskentelee tällä hetkellä tutkijana Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksessa. Myös artikkelin kuvat ovat hänen ottamiaan. Monimuotoinen luonto on valtava luonnonvara. Ihmisen luonnosta saamia hyötyjä kutsutaan ekosysteemipalveluiksi. Monimuotoisuus tasoittaa lämpötilan vaihteluja, vaimentaa tuulia, hillitsee tulvia ja muita sään ääri-ilmiöitä. Ekosysteemipalveluja ovat myös esimerkiksi virkistysmahdollisuudet, kasvien pölytys ja ravinteiden kierto luonnossa. Myös puhdasta vettä, ilmaa, ravintoa, rakennusmateriaaleja ja vaikkapa lukuisia lääkeaineita saadaan luonnosta. Ekosysteemipalvelujen tuottaminen keinotekoisesti olisi äärimmäisen kallista ja osittain täysin mahdotontakin. Monimuotoisuus auttaa elinympäristöjä ja eliöstöä mukautumaan, uusiutumaan ja tarvittaessa sopeutumaan uusiin olosuhteisiin. Mitä enemmän lajeja eliöyhteisössä on, sitä paremmin lajisto sietää ympäristön luontaisia muutoksia. Kun luontaisia elinympäristöjä tuhoutuu, samalla katoaa eliölajeja, maaperä köyhtyy, eroosio ja ilmastonmuutos voimistuvat. Kun ympäristö muuttuu ja lajisto köyhtyy, eläimiä ja kasveja saattaa jopa kuolla sukupuuttoon. Enemmän kuin kolmasosa arvioiduista eläinlajeista on uhanalaisia. Kaikkia eliölajeja ei voida arvioida, koska niiden esiintymistä ja elinkiertoa ei tunneta tarpeeksi hyvin. Eliölajit tarvitsevat toisiaan. Kun joku lajeista vähenee tai häviää, kaikkien muidenkin lajien tasapaino järkkyy. Perinnemaisemana hoidettava niitty niitetään kukinnan jälkeen elokuussa. Niittojätteen poiskorjaamisella estetään rehevöityminen. Luonnonniityn voi perustaa myös vaikkapa puutarhan nurkkaan. Kurejoki, Alajärvi. 4 5
4 Vanhat metsät ovat arvokkaita elinympäristöjä myös usealle uhanalaiselle eliölajille. Kosteikot ovat valtavan monimuotoisia elinympäristöjä, lisäksi ne parantavat veden laatua pidättämällä ravinteita. Pitujärvi, Tarvola, Lappajärvi. Suomessa arvioiduista eliölajeista yli 2000 lajia on uhanalaisia eli noin joka kymmenes laji. Yli 330 lajia on jo kokonaan hävinnyt Suomesta. Vaikka uhanalaistuminen jatkuu, luonnonsuojelulla ja elinympäristöjen hoitamisella saadaan parannetuksi useiden lajien elinvoimaisuutta ja turvataan arvokkaiden luontoarvojen säilyminen. Suomessa uhanalaisia lajeja tunnetaan eniten metsäelinympäristöistä. Metsien muutokset ovat syynä noin seitsemänsadan eliölajin uhanalaisuuteen ja metsien luontotyypeistäkin reilusti yli puolet on uhanalaisia. Toisaalta perinnebiotoopit ovat Suomessa kaikkein uhanalaisimpia luontotyyppejä. Avoimien elinympäristöjen umpeenkasvaminen lisää melkein kuudensadan eliölajin uhanalaisuutta. Alueiden sulkeutumisen syistä tärkeimpiä ovat maatalouden muutokset ja soiden metsittäminen. Monet eliölajit elävät Suomessa esiintymisensä äärirajoilla karuissa olosuhteissa. Maanotto, rakentaminen, rehevöityminen, alueiden pirstoutuminen, ilmastonmuutos pienetkin muutokset erityisesti soilla, rannoilla, kallioilla ja tunturipaljakoilla voivat olla tuhoisia karujen elinympäristöjen eliöstölle. Vesistöt ovat monimuotoisuuden kannalta tärkeitä. Vesistökunnostuksissa ihmisten tarpeet ja monimuotoisuus ovat toisinaan ristiriidassa. Esimerkiksi ruoppaus voi heikentää vesialueen tilaa linnuston tai kalaston kannalta. Pääsääntöisesti kunnostuksissa kuitenkin pyritään parantamaan vesistöjen ekologista tilaa ja ylläpitämään monimuotoista vesielinympäristöä luontotyyppejä ja eliölajeja suojelemalla. Perinneniityn peruskunnostuksessa niitettiin pois vadelmapensaikot ja maitohorsmakasvustot. Pajuja ja muuta pensaikkoa raivattiin. Lupiinit poistettiin juurineen. Niittykasvillisuus niitetään joka syksy. Poistettu kasvillisuus kuljetetaan muualle kompostoitavaksi tai poltettavaksi. Pappilanmäki, Lehtimäki. Perinneympäristön kukkiva niitty kuhisee elämää, mutta vaatii maatalouden muutosten myötä hoitamista niittämällä tai laiduntamalla. Pappilanmäki, Lehtimäki. Perinneympäristön niittyä uhkaavat myös vieraslajit, mm. lupiini. Lupiini voimakkaana kilpailijana valtaa elintilaa niityn luontaisilta kasveilta ja samalla rehevöittää maaperää. Pappilanmäki, Lehtimäki. 6 7
5 Järvien kunnostukset parantavat vesistöjen ekologista tilaa. Kunnostusten yhteydessä tehdään usein rakenteita, joiden avulla säädellään vedenpinnan korkeutta ja hidastetaan ravinteiden valumista alapuoliseen vesistöön. Paalijärvi, Alajärvi Talousmetsien hakkuissa jätetään säästöpuuryhmiä, joiden tarkoitus on lisätä elinympäristön monimuotoisuutta jatkossakin. Säästöpuuryhminä suositaan esimerkiksi haapoja ja muita lehtipuita. Alajärvi Taimikon ja hakkuuaukean välissä oleva säästöpuuryhmä mäntykankaalla. Säästöpuuryhmät jätetään myöhemmissäkin hakkuissa koskematta. Alajärvi Kansallispuistojen tehtävänä on suojella lajistoa ja erilaisia elinympäristöjä, mm. monimuotoisia metsätyyppejä. Salamajärven kansallispuisto, Kivijärvi 8 9 Vaihettumisvyöhyke suosta metsäksi. Kansallispuistossa metsä kasvaa luontaisesti eri puulajeja ja eri-ikäisiä puita. Varpukasvillisuus on etenkin linnustolle tärkeää. Salamajärven kansallispuisto, Kivijärvi
6 Maatalous ylläpitää monia arvokkaita ja uhanalaisia luontotyyppejä. Maiseman- ja luonnonhoitoa maaseutuympäristössä Maaseudun ympäristön tila on kaikkien maaseudun toimijoiden vastuulla ja jokainen voi siihen vaikuttaa omalla toiminnallaan. Vieraslajien torjunnasta monivaikutteisen kosteikon perustamiseen, toimenpiteitä on moninaisia aivan kuin tarpeitakin. Maiseman- ja luonnonhoito on muutakin kuin suojelua. 1/10 osa Suomen maa-alasta on suojeltua, joten luonnon monimuotoisuuden kannalta on oleellista se, miten loppua 9/10 osaa hoidetaan. Monimuotoisuuden kannalta ovat oleellisia kaikenlaiset reunavyöhykkeet: peltojen, vesistöjen, metsien ja teidenkin reunoilla kasvillisuus ja eläimistö on monipuolisimmillaan. Siksi näitä reunavyöhykkeitä on hyvä hoitaa ja myös perustaa uusia sinne, missä niitä on vähemmän. Reuna- eli suojavyöhykkeet ovat tärkeitä myös vesistöjen kannalta: ne pidättävät pelloilta ja metsistä tulevia ravinteita, jotka muuten rehevöittäisivät vesistöjä. Vesistöjen varsille rakennetaan myös kosteikkoja. Kosteikot pidättävät ravinteiden lisäksi tulvavesiä ja toimivat lintujen levähdys- ja pesintäpaikkoina. Maatalous ylläpitää monia arvokkaita ja uhanalaisia luontotyyppejä. Maatalouden muutos uhkaa kuitenkin joitakin maatalousympäristöjä. Ns. perinnebiotooppeja ovat esimerkiksi rantaniityt, metsälaitumet ja hakamaat. Näitä uhkaa lähinnä laidunnuksen väheneminen. Perinnebiotooppien raivaukseen ja hoitoon voi hakea tukea maatalousrahastosta
7 Esimerkkejä monimuotoisuuden edistämisestä maaseutuympäristössä Leader-rahoitusta myönnetään monenlaisiin ympäristöä parantaviin hankkeisiin. Pihassa ja puutarhassa Metsissä Viljelymaalla Estä vieraslajien leviäminen suosi paikallisia luonnonkasveja istutuksissa Perusta niitty nurmikon tilalle Nikkaroi hyönteishotelli ja linnunpönttö Istuta hedelmä- ja marjapuita Selvitä jatkuvan kasvatuksen mahdollisuudet metsässäsi Huolehdi riittävistä suojakaistoista vesistöjen varsilla Selvitä METSO-ohjelman mahdollisuudet omassa metsässäsi Taloudellisesti vähäarvoisten puiden ja vesakon arvostus osana metsäluontoa Erityisympäristötukien hyödyntäminen Reunavyöhykkeiden perustaminen Alkuperäisrotujen säilyttäminen ja kasvatus Perinnebiotooppien kunnostus ja hoito Leader- rahoituksen avulla on mm. perustettu monivaikutteisia kosteikkoja, parannettu jätevesijärjestelmiä ja investoitu uusiutuvaan energiaan. Sekä viljelijät että yhdistykset voivat saada tukea arvokkaiden perinnebiotooppien alkuraivaamiseen ja aitaamiseen sekä monivaikutteisten kosteikkojen perustamiseen. Myönnettävää rahoitusta kutsutaan ei-tuotannollisten investointientueksi. Omalla alueella toimivan Leader-ryhmän kanssa kannattaa keskustella siitä, miten maiseman- ja luonnonhoitoon liittyviä asioita voidaan viedä eteenpäin. Ota yhteyttä Aisapariin, yhteystiedot löytyvät sivulta Rahoitusta maiseman- ja luonnonhoitoon Kun halutaan lähteä tekemään maiseman- ja luonnonhoitoon liittyviä toimenpiteitä, kannattaa jo ennen varsinaisen suunnitelman tekemistä selvittää, onko suunnitteluun ja toteutukseen saatavissa rahoituksellista tukea. Lähteet: Maiseman- ja luonnonhoidon tuet viljelijöille ja yhdistyksille -esitys. Maarit Satomaa, YmpäristöAgro-hanke, ProAgria Oulu 2013 Käsi kädessä ympäristönhoito ja maaseudun kehittäminen. Mahdollisuudet maatalousympäristön hoitoon Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Maaseutuviraston opas 2010 Mitä maatalouden ympäristönhoito on? -esitys. Kimmo Härjämäki, Järki-hanke, Luonnon- ja riistanhoitosäätiö
8 Itäkylän Ukonniemi on vanha yhteislaidun, jossa viimeksi ovat laiduntaneet hevoset 1970-luvulla. Nyt niemessä on venelaituri ja venevalkamia. Se on kaunis alue, mutta on vaikea kuvitella, että tiheässä metsikössä olisi koskaan laidunnettu. Alue on yksi Etelä-Pohjanmaan kartoitetuista perinnebiotoopeista. Ihmisen toiminnasta n. 1,5 hehtaarin alueella kertoo myös vanha tervahauta, sekä Rantakankaan ensimmäisen asukkaan muistokivi. Kivi on pystytetty 1960-luvulla nyt vadelmaa kasvavan pellon laitaan. Paikalla voi kuvitella, miten hieno näkymä pienen mäen päältä on ollut järvelle. Nyt näkymän edessä on tiheä metsä. Vielä 1960-luvulla niemi oli kuitenkin avoin laidun, ja näkymä järvelle oli esteetön, kertoo Erkki Niemelä, joka kuluu alueen hoitotoimikuntaan. Alue on metsittynyt, vaikka sitä raivataan talkoilla lähes joka vuosi. Nyt alueen perusteellisempaa kunnostusta ollaan aloittamassa. Kunnostussuunnitelma on parhaillaan työn alla Pro Agria Etelä-Pohjanmaan maisemasuunnittelijoilla. Yhteistyö Pro Agrian kanssa on sujunut Niemelän mukaan hyvin. Hoitotoimikuntaa on kuunneltu, ja suunnitelmia on tehty yhteistyössä. Alueen hoidon onnistumisen kannalta onkin tärkeää, että omistajat ottavat suunnitelman omakseen. Kunnostussuunnitelma on herättänyt myös huolta, että kaunis virkistysalue raivataan pilalle. Niemelä kuitenkin kertoo, että puita poistetaan varovasti. Esimerkiksi metsäkonetta ei paikalle päästetä, ellei lunta ole tarpeeksi maan suojana. Tavoitteena on eri-ikäinen puusto, jonka välistä myös näkymä järvelle saataisiin taas esiin. Puuston harventaminen suorastaan villiinnyttää aluskasvillisuuden ja pajut kasvamaan. Alkukesästä niitetty alue kasvoikin taas heinäkuun puolessa välissä jo puolimetristä vadelmaa ja horsmaa. Hoitotoimikunnan tarkoituksena on saada ainakin osa alueesta aidattua lammaslaitumeksi jo ensi kesänä. Laidunnus onkin paras keino hoitaa tämän tyyppistä perinnemaisemaa
9 Perinnemaisemien muuttuminen Perinnebiotoopit ja -maisemat ovat maataloudesta riippuvaisia ympäristöjä. Ne ovat syntyneet ihmistoiminnan ja luonnon sopeutuessa toisiinsa. Perinnebiotoopit ovat kasvistoltaan ja eläinlajistoltaan erityisiä, yleensä laidunnuksen tai niiton seurauksena syntyneitä alueita. Perinnemaisemat muodostuvat asuin- ja maatalousrakennusten sekä perinnebiotooppien ja luonnon mosaiikista. Aiemmin nämä maisemat ja biotoopit olivat itsestään selviä maaseudulla. Maatalouden koneellistuminen ja siirtyminen pienistä, omavaraisista perheviljelmistä teolliseen maatalouteen, on köyhdyttänyt lajistoa ja muuttanut maisemia. Pelto-ojat on korvattu salaojilla, eivätkä lehmät enää laidunna vähätuottoisilla metsätai rantalaitumilla. Laidunnusta kestävät kasvit ovat korvautuneet horsmalla, vadelmalla, pajulla ja lepällä, samalla kun peltoekosysteemi on köyhtynyt äärimmilleen. Maailma muuttuu ja maisemat sen mukana. Miksi perinnebiotooppeja tai maisemia pitäisi säilyttää? Perinnebiotoopeille on tyypillistä runsas lajien kirjo, jota myös monimuotoisuudeksi kutsutaan. Muuttuessaan elinympäristöistä katoaa lajeja, ja vallan ottaa tyypillisesti yksi tai kaksi lajia, kuten horsma tai paju. Maisemat taas vaikuttavat meihin monella tavalla. Avoimet näkyvät ovat paitsi matkailuvaltti, ne ilahduttavat myös maaseudun vakinaisia asukkaita. Kauneutta ei pidä aliarvioida! Esimerkiksi Savonjoen varressa on 1990-luvulla maakunnallisesti arvokkaaksi perinnebiotoopiksi luokiteltu rantalaidun. Alunperin lammaslaitumena toimineella rannalla laidunsi luokittelun aikaan alle kymmenen lypsylehmän karja. Laidunnus loppui alueella 2000-luvun alkupuolella. Ranta on nopeasti pusikoitunut ja maisema alkanut kasvaa umpeen. Puuston raivaus ja laidunnuksen uudelleen aloittamisen palauttaisivat tämän kohteen entiseen arvoonsa. Samalla näkymät alueen poikki kulkevalta tieltä avautuisivat. Samat toimet sopisivat myös joen vastarannalle, jossa laidunnus on loppunut ja pusikoituminen alkanut jo 1980-luvulla
10 Perinnebiotooppeja voi hoitaa myös niittämällä. Laidunnus olisi kuitenkin tehokkaampi hoitotapa. Niittämällä voi kuitenkin saada aikaan muutosta. Tästä esimerkkinä on Lehtimäen kotiseutumuseon piha-alue. Pappilanmäellä sijaitseva niitty on luetteloitu paikallisesti arvokkaaksi perinnebiotoopiksi. Sen käyttöhistoriasta ei ole varmaa tietoa, mutta se on osa vanhaa asuinpaikkaa. Museorakennusten edusta on käytännön syistä ajettu matalaksi nurmikoksi. Rakennusten sivuilla, puuston alla, on monipuolinen kasvillisuus. Piha-alueeseen liittyvä niitty on osin niitetty ja osin horsman valtaama. Paikan päällä oli helppo nähdä niiton tulokset. Vaikka horsma sinänsä on luontoon kuuluva ja syötäväksin kelpaava kasvi, se valtaa alaa muilta kasveilta ja köyhdyttää näin lajistoa. Niitetyllä alueella lajisto onkin huomattavasti monipuolisempi. Niitetyllä alueella lajisto on huomattavasti monipuolisempi
11 Hajautettu energiantuotanto osana energiaviisasta asumista ja yrittämistä Suomi haluaa olla energiaviisauden kärkimaa, jossa energiatehokkuus ja vähäpäästöisyys ovat olennainen osa rakentamista ja asumista. Hajautettu, paikallinen energiantuotanto on keskeinen työväline tämän tavoitteen saavuttamiseen. Tämä tarjoaa yksilöille, yrityksille ja yhteisöille mahdollisuuden, johon tarttumalla saadaan aikaiseksi säästöjä ja uutta työtä. Fossiilisten polttoaineiden korvaaminen uusiutuvalla, paikallisella energialla edistää myös luonnon monimuotoisuuden säilymistä ja hillitsee ilmastonmuutosta. Artikkelin kirjoittaja, Krista Laurila toimii projektipäällikkönä Thermopolis Oy:ssä, joka auttaa yrityksiä ja yhteisöjä energiatehokkuuden parantamisessa ja uusiutuvien energiamuotojen käyttöön ottamisessa. Bioenergian käyttö luo alueelle työtä Tämä kävi ilmi Hellanmaan kylässä Lapualla, jossa niin asuntoja, yrityksiä kuin julkisia rakennuksia lämmitetään puuperäisillä polttoaineilla. Muun muassa kylän koulu lisärakennuksineen, entinen Säästöpankin rakennus, Veljekset Ala-Talkkarin ja Megakone Oy:n tehdasrakennukset sekä luontokuvaaja Benjam Pöntisen Willa Ukuli lämpiävät uusiutuvalla energialla. Puupolttoaineen toimittamisesta ja lämpökeskusten valvonnasta huolehtii paikallinen lämpöyrittäjä. Toimitusjohtaja Antti Ala-Talkkari ei ihmettele biopolttoaineiden suosiota. Maatilayrityksissä energiantarve on yleensä suuri ja lämpökeskuksen tarvitsemat rakenteet valmiina. Kun käyttää lämpöyrittäjän palveluja, toimintavarmuudesta ei tarvitse murehtia. Käytön vaivattomuutta tuetaan nykyaikaisella tekniikalla. Lämpökeskuksen seuranta ja säätötoimenpiteet onnistuvat joko tietokoneen tai puhelimen välityksellä, Ala-Talkkari analysoi. Suomen Metsäkeskuksen energia-asiantuntija Juha Viirimäki kannustaa lähienergian hyödyntämiseen. Metsiemme energiapotentiaalista hyödynnetään keskimäärin 70%. Koska tukea investointeihin on saatavissa, olisi hulluutta jättää mahdollisuus käyttämättä. Toimitusjohtaja Antti Ala-Talkkarille bioenergia on vakavasti otettava business, jonka avulla Veljekset Ala-Talkkari Oy on kasvanut yhdeksi Lapuan suurimmista työllistäjistä. Kuva: Krista Laurila, Thermopolis Oy Hakekuva: Merja Järvelä, Thermopolis Oy 20 21
12 Syöttötariffi tekee tuulivoimasta houkuttelevaa Tuulimyllyt ovat olennainen osa jalasjärveläistä maisemaa. Kivistön tilalla tuulivoimala on pyörinyt vuodesta Kiinnostus, koulutus ja ammatillinen osaaminen auttoivat käyttöönotossa. Tällä hetkellä tuulivoimarakentaminen on houkuttelevaa myös taloudellisesti, Hannu-Pekka Kivistö toteaa. Syöttötariffijärjestelmään hyväksytyt tuulivoimalat voivat saada korotettua tukea (105,3 /MWh) vuoden 2015 loppuun asti, minkä jälkeen tuki tippuu 83,5 /MWh. Maksimitukiaika on 12 vuotta. Suuret rakennukset ja viljan kuivaus ovat Kivistön tilan suurimmat energiasyöpöt. Tuulivoimaan siirtyminen on auttanut kustannussäästöjen aikaan saamisessa. Yli jäävä sähkö myydään verkkoon. - Suomi on harvaan asuttu maa, jossa on paljon asumatonta, tuulivoimalle soveltuvaa tilaa. Mahdollisuus uusiutuvan ja päästöttömän energian tuotantoon kannattaa hyödyntää, Kivistö kannustaa. Kivistön tilalla on säästetty energiakuluissa tuulivoimaan siirtymisen jälkeen. Yli jäävä sähkö myydään verkkoon. Kuva: Kivistön tilan kotiarkisto Biokaasulaitoksessa tehdään bisnestä sivuvirroilla Kun halsualainen Harri Riihimäki kyllästyi öljyn hinnannousuun, sikatilalle rakennettiin biokaasulaitos. Kaksi ekaa vuotta me sitten ihmeteltiin biokaasulaitoksen toimintaa. Vain kerran on tullut kiirus prosessin ylikuumenemisen takia, viljelijä nauraa. Riihimäen tilalla on tuotettu vuodesta 2003 alkaen biokaasua sian lietelannasta, yhdyskuntalietteestä, perunajätteistä, paperiteollisuuden massoista ja muista biohajoavista jätteistä. Näin muille tarpeettomat sivuvirrat saadaan hyötykäyttöön ja tilan ulkopuolelta tulevista jakeista perittävä porttimaksu tekee biokaasulaitoksen toiminnasta kannattavampaa, Riihimäki kertoo. Biokaasulaitoksen avulla on pystytty korvaamaan ostosähkön lisäksi noin litraa polttoöljyä vuodessa. Vaikka rakentamisprosessissa oli katkoja, noin euron investointi maksoi itsensä vajaassa kymmenessä vuodessa takaisin. Etelä-Pohjanmaan Energiatoimisto Thermopolis Oy auttaa asukkaita, yrityksiä ja yhteisöjä energiatehokkuuden ja uusiutuvien energiamuotojen käytön edistämisessä. Lisätietoja: Seinäjoen seudun ilmastotyössä mukana olevat toimijat tutustuivat Harri Riihimäen tilan biokaasulaitokseen syksyn 2012 ilmastomatkalla. Kuva: Krista Laurila, Thermopolis Oy Hannu-Pekka Kivistön mielestä satsaukset uusiutuvaan ja päästöttömään energiaan kannattavat. Kuva: Krista Laurila, Thermopolis Oy
13 Tätä metsää rakastan: naavapartakuusia suopursusoita kivikkorinteitä neulaspolkuja... Keloineen pahkoineen lahorastaineen. Tätä metsää rakastan. Tätä maata. (otteita Maaria Leinosen runosta, kuva Heli Hämäläinen) 24
Taustaa puustoisista perinneympäristöistä
Taustaa puustoisista perinneympäristöistä Laitila 4.- 5.9.2012 Hannele Kekäläinen ylitarkastaja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue Maatalousympäristöt Suomen viidenneksi
LisätiedotTULEVA YMPÄRISTÖKORVAUSJÄRJESTELMÄ Tukimahdollisuudet metsässä
Materiaali perustuu julkaisuhetkellä käytettävissä oleviin tietoihin. TULEVA YMPÄRISTÖKORVAUSJÄRJESTELMÄ Tukimahdollisuudet metsässä Maisemasuunnittelija Sanna Seppälä ProAgria Länsi-Suomi /Länsi-Suomen
LisätiedotLUMO ja PEBI korvausta maisemanhoidosta
LUMO ja PEBI korvausta maisemanhoidosta PUHTIA MAATALOUTEEN YMPÄRISTÖNHOIDOSTA Ahlman 13.10.2011 Jutta Ahro, maisemasuunnittelija, Pirkanmaan maa- ja kotitalousnaiset PEBI eli perinnebiotooppi Perinnebiotooppi
LisätiedotMaisemanhoito laiduntamalla Käytännöt ja rahoitus. Eeva Puustjärvi Maisema- ja ympäristöasiantuntija Etelä-Savon Maa- ja kotitalousnaiset
Maisemanhoito laiduntamalla Käytännöt ja rahoitus Eeva Puustjärvi Maisema- ja ympäristöasiantuntija Etelä-Savon Maa- ja kotitalousnaiset Maatalouden ympäristösopimus maisemanhoitoon Perinnebiotoopin, luonnonlaitumen
LisätiedotHÄÄVI Härkää sarvista Laidunnus luonnon ja maiseman hoidossa
HÄÄVI Härkää sarvista Laidunnus luonnon ja maiseman hoidossa Ympäristökuiskaaja-koulutus 3.2.2011, Jyväskylä Kaisa Raatikainen, Keski-Suomen ELY-keskus 01.02.2011 1 Esityksen sisältöä Mistä maatalousalueiden
LisätiedotVINKKEJÄ MAATILAN YMPÄRISTÖNHOITOON -perhosniityistä riistaelinympäristöihin Projektipäällikkö Eija Hagelberg, FM Järki-hanke Baltic Sea Action Group
VINKKEJÄ MAATILAN YMPÄRISTÖNHOITOON -perhosniityistä riistaelinympäristöihin Projektipäällikkö Eija Hagelberg, FM Järki-hanke Baltic Sea Action Group & Luonnon- ja riistanhoitosäätiö YMPÄRISTÖKUISKAAJA-HANKE
LisätiedotPirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso
Pirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso 1 Kosteikon perustaminen ja hoito Edistetään vesiensuojelua ja luonnon monimuotoisuutta huoltamalla perustettua kosteikkoa Alueelle, jossa peltoa on yli
LisätiedotYhdistysten hoitokohteet lajisuojelun ja luontotyyppien näkökulmasta. Millaisia kohteita ELYkeskus toivoo yhdistysten hoitavan
Yhdistysten hoitokohteet lajisuojelun ja luontotyyppien näkökulmasta Millaisia kohteita ELYkeskus toivoo yhdistysten hoitavan Leena Lehtomaa, naturvårdsenheten 17.9.2011 1 Hyvin hoidettu monimuotoinen
LisätiedotMAATALOUDEN MAISEMAN- JA LUONNONHOIDON AJANKOHTAISIA ERITYISTUKIASIOITA 2010
MAATALOUDEN MAISEMAN- JA LUONNONHOIDON AJANKOHTAISIA ERITYISTUKIASIOITA 2010 HUOM! Tiedot varmistuvat kevään 2010 kuluessa, tilanne 5.1.2010 mukaan Hakuaika huhtikuun loppuun mennessä, hakemukset liitteineen
LisätiedotKuvat: Eija Hagelberg ja Sakari Mykrä
ERITYISYMPÄRISTÖTUKIEN KUSTANNUSLASKENTAA Projektipäällikkö Eija Hagelberg, FM Järki-hanke Baltic Sea Action Group & Luonnon- ja riistanhoitosäätiö YMPÄRISTÖKUISKAAJA-HANKE Oulussa 26.-27.1.2011 Kuvat:
LisätiedotYmpäristönhoito info Tuet yhdistyksille
Ympäristönhoito info Tuet yhdistyksille HYMY hanke, Aisapari ry Ympäristötuen erityistuet Hoitosopimukset 5 10 vuotta EI-tuotannolliset investoinnit Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa 2007-2013
LisätiedotPerinnemaisemien hoito
Perinnemaisemien hoito Kylämaisemat kuntoon 23.10.2009 1 Esityksen teemat 1. Perinnemaisema ja perinnebiotoopit 2. Laidunnus luonnon ja maiseman hoitokeinona 3. Härkää sarvista (HÄÄVI) - hanke 4. Erilaiset
LisätiedotMaisemaraivaus Maisemat Ruotuun -hanke Aili Jussila 23.9.2014
Maisemaraivaus Maisemat Ruotuun -hanke Aili Jussila 23.9.2014 Maisemaraivaus on maisemallisesti tärkeille alueille tehtyä puiden harventamista. Puustoa ei harvenneta tasavälein eikä kaavamaisesti, vain
LisätiedotYmpäristöAgro II Vinkkejä maiseman- ja luonnonhoitoon
YmpäristöAgro II Vinkkejä maiseman- ja luonnonhoitoon Maarit Satomaa Maisema- ja ympäristöasiantuntija ProAgria Oulu/ Maa- ja kotitalousnaiset 13.1.2014 Kuusamo Maiseman- ja luonnonhoito osana viljelijän
LisätiedotMaatalousluonnon monimuotoisuus- ja maisemanhoitosopimukset - kohteet ja niiden hoito
Maatalousluonnon monimuotoisuus- ja maisemanhoitosopimukset - kohteet ja niiden hoito Biologi Sirpa Peltonen Etelä-Savon ELY-keskus 23.3.2018 Perinnebiotooppi on: keto, niitty, rantaniitty, lehdesniitty,
LisätiedotKylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset
Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kulttuuriympäristö on ihmisen muokkaamaa luonnonympäristöä ja ihmisten jokapäiväinen
LisätiedotYmpäristösopimukset:
Ympäristösopimukset: Maatalousluonnon monimuotoisuuden ja maiseman hoito Päivi Jokinen ProAgria Pohjois-Karjala/ Maa- ja kotitalousnaiset paivi.jokinen@proagria.fi puh. 040 301 2409 Maatalousluonnon monimuotoisuuden
LisätiedotViljelijöiden Ympäristöinfot Keski-Suomessa vuonna Projektisuunnittelija Ilona Helle Keski-Suomen ELY-keskus TARKKA! -hanke
Viljelijöiden Ympäristöinfot Keski-Suomessa vuonna 2013 Projektisuunnittelija Ilona Helle Keski-Suomen ELY-keskus TARKKA! -hanke 9.4.2013 2 Maatalousluonnon erityispiirteitä Viljeltyjen peltojen lisäksi
LisätiedotKYLÄMAISEMAN ARVOT JA MAISEMANHOITO Kylämaisemat kuntoon 30.9.2010 Mäntsälä
KYLÄMAISEMAN ARVOT JA MAISEMANHOITO Kylämaisemat kuntoon 30.9.2010 Mäntsälä Helena Pakkanen Kymenlaakson Maa- ja kotitalousnaisten piirikeskus/proagria Kymenlaakso ry Mitä kylämaisema on Jokaisella kylämaisemalla
LisätiedotMaiseman-ja luonnonhoidon tuet viljelijöille ja yhdistyksille
Maiseman-ja luonnonhoidon tuet viljelijöille ja yhdistyksille HUOM! Tiedot perustuvat vuoden 2011 asetusmuutokseen, katso viimeisin tieto vuoden 2011 hakuoppaasta tai ympäristötuen asetuksesta Lisätiedot
LisätiedotLuvun 15 tehtävät: 1. Mitä tarkoittaa biodiversiteetti? Mitä eri tasoja siinä tavataan?
Luvun 15 tehtävät: 1. Mitä tarkoittaa biodiversiteetti? Mitä eri tasoja siinä tavataan? Tarkoittaa maapallon tai jonkun sen osan monimuotoisuutta. Lajin sisäinen monimuotoisuus; Biodiversiteetti on elävän
LisätiedotRantaniityt ja niiden hoito laiduntaen. Ympäristökuiskaaja koulutus Tornio 29.11.2011 Marika Niemelä, MTT
Rantaniityt ja niiden hoito laiduntaen Ympäristökuiskaaja koulutus Tornio 29.11.2011 Marika Niemelä, MTT 30.11.2011 Esityksen sisältö Rantaniityistä yleensä Tulvaniityt Hoidon hyödyt Erilaisia hoitotapoja
LisätiedotLAIDUNTAMINEN LUONNONLAITUMILLA
LAIDUNTAMINEN LUONNONLAITUMILLA Ypäjä 30.5.2013 Hannele Partanen Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ProAgria Keskukset Hevostallit lisääntyvät Hevostalleja 16 000 kpl Hevosia 76 000, lisääntyy 1 500 hevosta
LisätiedotMaiseman- ja luonnonhoidon tuet viljelijöille ja yhdistyksille
Maiseman- ja luonnonhoidon tuet viljelijöille ja yhdistyksille Lisätiedot ja esityksen kuvat: Maarit Satomaa, YmpäristöAgro-hanke, ProAgria Oulu/ Maa- ja kotitalousnaiset, maarit.satomaa@maajakotitalousnaiset.fi,
Lisätiedothakkuut rakent am ja monimuotoisuus
Bioenergia, Metsien tulevaisuutta lisääntyvät hakkuut rakent am ja monimuotoisuus assa 30.11.2016 Suojeluasiantuntija 16.02.20178 Paloma Hannonen paloma.hannonen@sll.fi Suojeluasiantuntija Paloma 050 Hannonen
LisätiedotMetsälaitumien ja luonnonsuojelualueiden hyödyntäminen nautojen ruokinnassa. Päivi Jokinen ProAgria Pohjois-Karjala/ Maa- ja kotitalousnaiset
Metsälaitumien ja luonnonsuojelualueiden hyödyntäminen nautojen ruokinnassa Päivi Jokinen ProAgria Pohjois-Karjala/ Maa- ja kotitalousnaiset Luonnonlaitumet viljellyt peltolaitumet - luonnonheinän energiamäärä
LisätiedotPuustoisten perinneympäristöjen kasvillisuudesta
Puustoisten perinneympäristöjen kasvillisuudesta Esko Vuorinen, Silvestris luontoselvitys oy "Puustoisten perinneympäristöjen monimuotoisuuden ja monikäytön turvaaminen" maastoseminaari 31.8.-1.9.2010
Lisätiedotristöjen hoito - Vesilinnut
Elinympärist ristöjen hoito - Vesilinnut Vesilintuelinympärist ristöt t = vesiensuojelu + maisema + luonnon Piirrokset: Jari Kostet ja MKJ Kuvat: Mikko Alhainen, Marko Svensberg, Marko Muuttola, Harri
LisätiedotKysely suomalaisten luontosuhteesta. Kyselyn tulosten koonti
Kysely suomalaisten luontosuhteesta Kyselyn tulosten koonti 21.6.2018 Kyselyllä selvittiin suomalaisten suhdetta luontoon, sen monimuotoisuuden turvaamiseen ja siihen, miten vastuut tulisi jakaa eri tahojen
LisätiedotYmpäristöAgro II Ajankohtaista maiseman ja luonnonhoitoon 2014 2015
YmpäristöAgro II Ajankohtaista maiseman ja luonnonhoitoon 2014 2015 Maarit Satomaa Maisema ja ympäristöasiantuntija ProAgria Oulu/ Maa ja kotitalousnaiset 2014 2015 Kylämaisema uusien arvojen tyyssija
LisätiedotPERINNEBIOTOOPIT, KOSTEIKOT, LUONNON JA MAISEMAN MONIMUOTOISUUS
PERINNEBIOTOOPIT, KOSTEIKOT, LUONNON JA MAISEMAN MONIMUOTOISUUS Ohjeita yhdistyksille ei-tuotannollisten investointien ja hoitosopimusten hakemiseen 1.3.2010 Suupohjan Kehittämisyhdistys ry 2 MITÄ OVAT
LisätiedotAjankohtaista maiseman ja ympäristönhoidosta
Ajankohtaista maiseman ja ympäristönhoidosta VYYHTI työpaja Taivalkoskella 10.4.2014 Kalle Hellström ProAgria Oulu/maa ja kotitalousnaiset Kuva: Aili Jussila Arvokkaiden maisema alueiden päivitysinventointi
LisätiedotKellosalmi, Seitniemi, Virmaila
Maatalousalueiden luonnon monimuotoisuuskohteiden kartoitus Kellosalmi, Seitniemi, Virmaila 13.3.2013 Maire Heija 1 Esityksen sisältö Miksi kartoitettiin Miten ja missä kartoitettiin Kartoituksen kohteet
LisätiedotMaatalousluonnon monimuotoisuus
Maatalousluonnon monimuotoisuus Kimmo Härjämäki Luonnon- ja riistanhoitosäätiö Hiidenveden kunnostus & LuVy & JÄRKI hankkeen viljelijäilta VIHTI 3.4.2013 Kuvat: Kimmo Härjämäki, ellei toisin mainita Esityksen
LisätiedotMaatalouden ympäristötuen erityistuen ja laidunpankin mahdollisuudet. Puustoisten perinneympäristöjen hoidossa
Maatalouden ympäristötuen erityistuen ja laidunpankin mahdollisuudet Puustoisten perinneympäristöjen hoidossa 1 Esityksen sisältö Maatalouden ympäristötuki - erityistukimuodot: perinnebiotooppien hoito,
LisätiedotBioenergia, Bioenergia, lisääntyvät hakkuut ja monimuotoisuus monimuotoisuus
Bioenergia, Bioenergia, lisääntyvät lisääntyvät hakkuut ja hakkuut ja monimuotoisuus monimuotoisuus 30.11.2016 Suojeluasiantuntija Paloma Hannonen 30.11.2016 paloma.hannonen@sll.fi 050 5323 219 Suojeluasiantuntija
LisätiedotLuonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeiden kohteiden tunnistaminen
Luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeiden kohteiden tunnistaminen YMPÄRISTÖHANKKEISTA YHTEISTYÖN MAHDOLLISUUKSIA MAASEUDULLE KOKKOLA 31.10.2012 Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus,
LisätiedotMaatalousluonnon monimuotoisuus. FT, Ympäristöasiantuntija Heli Jutila Maatalouden uusimman ympäristötiedon vaihtopäivät
Maatalousluonnon monimuotoisuus FT, Ympäristöasiantuntija Heli Jutila vaihtopäivät 17.-18.1.2017 Maatalousluonnon monimuotoisuus on vähentynyt Ilmastonmuutos + Lumo Vieraslajit Luontotyypit Lajistollinen
LisätiedotEi-tuotannollisten investointien haku v.2013. Ympäristöhankkeista eloa maaseudulle 21.5.2013 Merja Lehtinen
Ei-tuotannollisten investointien haku v.2013 Ympäristöhankkeista eloa maaseudulle 21.5.2013 Merja Lehtinen Esityksen sisältö Maatalouden ympäristötuet rekisteröidyille yhdistyksille 2013 Ei-tuotannolliset
LisätiedotHOITOSUUNNITELMA: MAATALOUSLUONNON MONIMUOTOISUUDEN JA MAISEMAN HOITO
1 HOITOSUUNNITELMA: MAATALOUSLUONNON MONIMUOTOISUUDEN JA MAISEMAN HOITO TÄMÄ MALLIPOHJA ON TEHTY AVUKSI HOITOSUUNNITELMAN TEKEMISEEN. MALLIPOHJAAN ON TUOTU ESIIN NIITÄ ASIOITA, MITÄ HOITOSUUNNITELMAN ON
LisätiedotKuinka voin hyödyntää ympäristökorvauksen täysimääräisenä?
Ympäristösopimukset Kuinka voin hyödyntää ympäristökorvauksen täysimääräisenä? Keski-Suomen ELY-keskus/Merja Lehtinen P.0295 024570 1 16.2.2018 Merja Lehtinen/Keski-suomen ELY-keskus 2 Laitinen Riitta
LisätiedotMetsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin
Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin Markus Nissinen ympäristöasiantuntija MTK metsälinja Päättäjien Metsäakatemia, maastojakso 11.-13.5.2016 Sisältö Arvokkaat metsän rakennepiirteet Metsänhoitosuositukset
LisätiedotHelsingin luonnon monimuotoisuuden turvaamisen toimintaohjelman (LUMO) tavoitteiden toteutuminen luonnonhoidossa
Helsingin luonnon monimuotoisuuden turvaamisen toimintaohjelman (LUMO) 2008 2017 tavoitteiden toteutuminen luonnonhoidossa LUMO seminaari 3.6.2014 Helsingin ympäristökeskus Tiina Saukkonen, luonnonhoidon
LisätiedotMetsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin
Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin Markus Nissinen ympäristöasiantuntija MTK metsälinja Monimetsä-hankkeen työpaja, Ellivuori 8.6..2016 Investointeja ja puuta riittää Metsätalouden on oltava
LisätiedotPuustoiset perinneympäristöt ja niiden hoito
Kuvat: Maija Mussaari Puustoiset perinneympäristöt ja niiden hoito Maastoseminaari 10.8.2010 Leivonmäki Kaisa Raatikainen, Keski-Suomen ELY-keskus Keski-Suomen ELY, Kaisa Raatikainen, luonto ja kulttuuriympäristöt
LisätiedotKYLÄMAISEMA KUNTOON 1.1.2011-31.12.2012. Katri Salminen Varsinais-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset ProAgria Farma 15.6.2011
KYLÄMAISEMA KUNTOON 1.1.2011-31.12.2012 Katri Salminen Varsinais-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset ProAgria Farma 15.6.2011 LÄHTÖKOHTANA: KYLÄ VARSINAIS-SUOMESSA ALUEELLINEN KULTTUURIPERINTÖ HENKILÖKOHTAINEN
LisätiedotKokemäenjoen vesistöalue v mihin tutkimuksella tulisi hakea ratkaisuja? Lauri Arvola Helsingin yliopisto Lammin biologinen asema
Kokemäenjoen vesistöalue v. 2050 mihin tutkimuksella tulisi hakea ratkaisuja? Lauri Arvola Helsingin yliopisto Lammin biologinen asema Mitä vesistöalue meille merkitsee ja tarjoaa? Maiseman ja asuinympäristön,
LisätiedotMiten mitata alkutuotannon ympäristövaikutuksia
Miten mitata alkutuotannon ympäristövaikutuksia Kati Berninger 29.11. 2010 Millainen on hyvä indikaattori Indikaattori = muuttuja joka kuvaa asiaa, jota ei voida suoraan mitata Hyvä indikaattori kuvaa
LisätiedotMaatalouden ympäristötuet ja eituotannollisten. yhdistyksille 10.3.2011. Uudenmaan Ely muokannut Esme Manns-Metso
Maatalouden ympäristötuet ja eituotannollisten investointien tuet yhdistyksille 10.3.2011 Uudenmaan Ely muokannut Esme Manns-Metso 1 2 Aiheita Taustaa maatalouden ympäristötuesta ja eituotannollisten investointien
LisätiedotLUMO-KOHTEET JA PERINNEBIOTOOPIT MUSTIALASSA: KUVATEOS JA HOITOPÄIVÄKIRJA. Reetta Muurinen Loppuseminaari 25.3.2011
LUMO-KOHTEET JA PERINNEBIOTOOPIT MUSTIALASSA: KUVATEOS JA HOITOPÄIVÄKIRJA Reetta Muurinen Loppuseminaari 25.3.2011 2 LUMO-kohteet ja perinnebiotoopit Mustialassa: kuvateos ja hoitopäiväkirja Luonnon monimuotoisuus
LisätiedotPerinneympäristöjen hoito luonnonlaiduntamisella
Perinneympäristöjen hoito luonnonlaiduntamisella 3.6.2013 panu.kunttu@wwf.fi Metsäasiantuntija Airi Matila Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Ohjelmapäällikkö Petteri Tolvanen WWF WWF Suomi Puustoisten
LisätiedotMiksi luonnonsuojelu on tärkeää?
BIOS 3 jakso 3 Luonnonsuojelu Miksi luonnonsuojelu on tärkeää? BIOS 3 jakso 3 Luonnonsuojelussa suojellaan alkuperäistä luontoa Luonnonsuojelun tarkoituksena on varjella alkuperäistä luontoa ja sen monimuotoisuutta.
LisätiedotUlkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma
Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma 1.10.2015 Helsingin kaupunki Rakennusvirasto Keskuspuiston ulkoilumetsiä hoidetaan luonnonmukaisesti
LisätiedotVesistökunnostuksen ja luonnonsuojelun tavoitteiden yhdistäminen
Vesistökunnostuksen ja luonnonsuojelun tavoitteiden yhdistäminen hankekoordinaattori Kolmen helmen joet Vesistökunnostus -verkoston vuosiseminaari Kolmen helmen joet Hämeenkyrön kunnan, Nokian kaupungin
LisätiedotLuonnonsuojelu ja luonnon monimuotoisuuden edistäminen kunnassa
Luonnonsuojelu ja luonnon monimuotoisuuden edistäminen kunnassa FT, Ympäristöasiantuntija Heli Jutila Ympäristönsuojeluviranhaltijoiden Lammin Päivät 4.-5.10.2017 MIKSI? Luonnon monimuotoisuuden kaventuminen
LisätiedotLisää kasvua ja monimuotoisuus
Bioenergia, lisääntyvät Lisää kasvua vai hakkuut ja monimuotoisuus kestävämpää politiikkaa? 30.11.2016 Suojeluasiantuntija Paloma Hannonen 27.04.2017 paloma.hannonen@sll.fi 050 5323 219 Suojeluasiantuntija
LisätiedotBiokaasulaskuri.fi. Markku Riihimäki Erika Winquist, Luonnonvarakeskus
Markku Riihimäki Erika Winquist, Luonnonvarakeskus Hajautettu / paikallinen energiantuotanto Hajautetun energiatuotannon ajatus lähtee omasta tai alueellisesta tarpeesta sekä raaka-ainevaroista Energian
LisätiedotKANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA
KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA Kehittämisyhdistys Kalakukko ry Varpu Mikola 2009 Sisältö Maisemanhoidon tavoitteet 3 Maisemanhoidon painopisteet 5 Maisemanhoitotoimenpiteet 6 Viljelymaisema 6 Avoimena
LisätiedotPERINNEBIOTOOPIT JA KOSTEIKOT
PERINNEBIOTOOPIT JA KOSTEIKOT Ohjeita yhdistyksille perinnebiotooppien ja kosteikkojen perustamis- ja ennallistamisinvestointeihin sekä ylläpitorahoituksen hakemiseen. 23.4.2009 2 MITÄ OVAT PERINNEBIOTOOPIT?...
LisätiedotEnergiantuotantoinvestoinnin edellytykset ja tuen taso. Säätytalo 01.02.2011
Biopolttoaineet maatalouden työkoneissa Hajautetun tuotannon veroratkaisut Energiantuotantoinvestoinnin edellytykset ja tuen taso Säätytalo 01.02.2011 Toimialapäällikkö Markku Alm Varsinais-Suomen ELY-keskus
LisätiedotMAATALOUSLUONNON MONIMUOTOISUUDEN JA MAISEMAN HOITOSOPIMUS
Ympäristösopimukset MAATALOUSLUONNON MONIMUOTOISUUDEN JA MAISEMAN HOITOSOPIMUS Perinnebiotoopit ja luonnonlaitumet Merenranta- ja järvenrantaniityt Kedot Hakamaat ja metsälaitumet Alueelle nähtävissä selviä
LisätiedotMitä tarkoitetaan ekosysteemipalveluilla? Anne Tolvanen Metla / Oulun yliopisto
Mitä tarkoitetaan ekosysteemipalveluilla? Anne Tolvanen Metla / Oulun yliopisto Miksi ekosysteemipalvelukeskustelu on käynnistynyt? Maailmanlaajuiset muutokset Väestö kasvaa Energiantarve lisääntyy Luonnonvarat
LisätiedotLuontopalvelut luonnonhoitajana ja ennallistajana
Luontopalvelut luonnonhoitajana ja ennallistajana Kaija Eisto Metsähallitus Luontopalvelut 14.11.2018 Ennallistaminen ja luonnonhoito muuttuvassa ilmastossa -seminaari Ennallistaminen ja luonnonhoito suojelualueilla
LisätiedotLuonnonsuojelu on ilmastonsuojelua
Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua MATTI SNELLMAN Suomessa erityisesti metsät ja suot varastoivat suuria määriä hiiltä. Luonnon omista hiilivarastoista huolehtimalla suojelemme sekä luonnon monimuotoisuutta
LisätiedotMiltä elinympäristöjen heikkeneminen näyttää Suomen kannalta? Viestejä päätöksentekoon?
Miltä elinympäristöjen heikkeneminen näyttää Suomen kannalta? Viestejä päätöksentekoon? Luontopaneelin ja Ympäristötiedon foorumin seminaari 28.5.2018 Johanna Niemivuo-Lahti, maa- ja metsätalousministeriö
LisätiedotKulttuuriympäristö näkyväksi KYNÄ-hanke
Yhteinen kulttuuriympäristömme esille KYNÄ jättää jäljen Kulttuuriympäristö näkyväksi KYNÄ-hanke Hankeaika 1.9.2015-31.8.2018 Yhteistyössä Etelä-Savon ja Keski-Suomen MKN Maa- ja kotitalousnaiset ja ProAgriat.
LisätiedotVARSINAIS-SUOMEN PERINNEMAISEMIEN NYKYTILA. leena Lehtomaa, VARELY, ls-yksikkö
VARSINAIS-SUOMEN PERINNEMAISEMIEN NYKYTILA leena Lehtomaa, VARELY, ls-yksikkö 7.6.2019 1 SISÄLTÖ Käsitteitä Perinnebiotooppien uhanalaisuus Suomessa Luontodirektiivin luontotyypit ja niiden tila Suomessa
LisätiedotEsitysmateriaali metsäsertifioinnin standardin FFCS 1002-1:2003 kriteeristä 12 Säästöpuustoa jätetään uudistusaloille
Esitysmateriaali metsäsertifioinnin standardin FFCS 1002-1:2003 kriteeristä 12 Säästöpuustoa jätetään uudistusaloille Julkaisija - Suomen Metsäsertifiointi ry Toteuttajat - Suomen Metsäsertifiointi ry
LisätiedotLUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ
LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ Syöminen vaikuttaa ympäristöön. Ruoan tuottamiseen tarvitaan valtavasti peltoja, vettä, ravinteita ja energiaa. Peltoja on jo niin paljon, että niiden määrää on vaikeaa lisätä,
LisätiedotLuomuliiton ympäristöstrategia
Luomuliiton ympäristöstrategia Luomun ympäristöhyödyt esille ja tavoitteet kirkkaiksi. Elisa Niemi Luomuliiton toiminnanjohtaja Luomu. Hyvää sinulle, hyvää luonnolle. Luomu. Hyvää vesistöille, ilmastolle
LisätiedotSuomen metsäkeskus. Metsien vapaaehtoinen suojelu, luonnonhoitohankkeet ja vesienhoito. Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä
Suomen metsäkeskus Metsien vapaaehtoinen suojelu, luonnonhoitohankkeet ja vesienhoito Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä METSIEN EKOSYSTEEMIPALVELUT seminaari 6.11.2014 Metsien ekosysteemipalveluja
LisätiedotMaatalouden ilmasto-ohjelma. Askeleita kohti ilmastoystävällistä
Maatalouden ilmasto-ohjelma Askeleita kohti ilmastoystävällistä ruokaa Maatalouden ilmasto-ohjelma Askeleita kohti ilmastoystävällistä ruokaa SISÄLLYS: Askel 1: Hoidetaan hyvin maaperää 4 Askel 2: Hoidetaan
LisätiedotKöyhtynyt maatalousluonto Miksi biodiversiteetti katoaa Suomen maataloudessa? Mikko Kuussaari Suomen ympäristökeskus
Köyhtynyt maatalousluonto Miksi biodiversiteetti katoaa Suomen maataloudessa? Mikko Kuussaari Suomen ympäristökeskus Esityksen rakenne Miten maatalousluontomme on köyhtynyt? Mitkä syyt ovat luonnon köyhtymisen
LisätiedotMaatalouspolitiikka ja ilmastonmuutos miten maataloustuet tukevat ilmastoviisaita ratkaisuja.
Maatalouspolitiikka ja ilmastonmuutos miten maataloustuet tukevat ilmastoviisaita ratkaisuja. Ilmastoviisaita ratkaisuja maatalouteen -työpaja Joensuussa, 30.11.2016 Tutkija Kauko Koikkalainen, Luonnonvarakeskus
LisätiedotRanta-alueiden monikäyttösuunnittelun tavoitteet
Ranta-alueiden monikäyttösuunnittelun tavoitteet Sarsalanaukon Musta-aukon rantaaluesuunnittelun yleisötilaisuus 21.8.12 Saaren kartano, Mietoinen Terhi Ajosenpää projektikoordinaattori VELHO-hanke Varsinais-Suomen
LisätiedotPuhtaan veden merkitys elämän eri osa-alueille. Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio Maa- ja metsätalousministeriö Puula-forum 16.7.
Puhtaan veden merkitys elämän eri osa-alueille Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio Maa- ja metsätalousministeriö Puula-forum 16.7.2014 1 Veden käyttö globaalisti lisääntyy Väestönkasvu Eliniän kasvu Kulutustottumusten
LisätiedotLuontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä. Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä
Luontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä 26.4.2017 27.4.2017 Sisältö Miksi ekologinen näkökulma on tärkeä? Mitä kuuluu Suomen metsäluonnolle? Suojelutaso
LisätiedotRanta-alueiden monikäyttösuunnittelun tarkoitus ja tavoitteet
Ranta-alueiden monikäyttösuunnittelun tarkoitus ja tavoitteet Eurajoen Luvian ranta-aluesuunnittelun yleisötilaisuus 3.4.2014 Eurajoki Terhi Ajosenpää projektikoordinaattori VELHO-hanke Varsinais-Suomen
LisätiedotSuomen metsäluonnon monimuotoisuuden turvaaminen
Suomen metsäluonnon monimuotoisuuden turvaaminen ZIG KOCH / WWF BENNY ANG / FLICKR WWF:n tavoitteet vuoteen 2020 Luonnon monimuotoisuus ei heikkene 2020 jälkeen Ekologinen jalanjälki ei kasva 2020 jälkeen
LisätiedotMaaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö
Maaseutupolitiikka Suomessa Maa- ja metsätalousministeriö Lähes puolet suomalaisista asuu maaseudulla Lähes puolet väestöstä asuu maaseudulla. Suomi on myös hyvin harvaan asuttu maa. Asukastiheys on keskimäärin
LisätiedotIhmisen paras ympäristö Häme
Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena
LisätiedotSATAKUNNAN BIO- JA KIERTOTALOUDEN KASVUOHJELMA. Koordinaattori Sari Uoti
SATAKUNNAN 30.11.2018 BIO- JA KIERTOTALOUDEN KASVUOHJELMA Koordinaattori Sari Uoti Kiertotalous ja Biotalous Kiertotalous on Satakunnalle ja satakuntalaisille yrityksille suuri mahdollisuus. Satakunnassa
LisätiedotYMPÄRISTÖTUKIEN HAKUPROSESSEJA - Ja mistä löydät lisää tietoa Projektipäällikkö Eija Hagelberg, FM Järki-hanke Baltic Sea Action Group & Luonnon- ja
YMPÄRISTÖTUKIEN HAKUPROSESSEJA - Ja mistä löydät lisää tietoa Projektipäällikkö Eija Hagelberg, FM Järki-hanke Baltic Sea Action Group & Luonnon- ja riistanhoitosäätiö YMPÄRISTÖKUISKAAJA-HANKE TORNIOSSA
LisätiedotMetsänhoitoa kanalintuja suosien
RIISTAMETSÄNHOITO Metsänhoitoa kanalintuja suosien Riistametsänhoito on helppoa, ja sen menetelmät sopivat tavallisen talousmetsän hoitoon. Metsänhoitotöissä voidaan ottaa riista huomioon läpi metsikön
LisätiedotYmpäristönhoidon yhteistyöprojekteja. Viljelijät ja WWF
Ympäristönhoidon yhteistyöprojekteja Viljelijät ja WWF WWF Suomi, Elina Erkkilä 13.06.2012 Maanviljelyn tärkeys luonnolle ja meille ihmisille - Historia ja perinnekulttuuri - Maalaismaisemat, lapsuuden
LisätiedotMonimuotoisuuden suojelu
Monimuotoisuuden suojelu Metson keinoin i Ylitarkastaja Leena Lehtomaa, Lounais-Suomen ELY-keskus METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2016 1 Esityksen sisältö METSO turvaa monimuotoisuutta
LisätiedotKyläkävelyraportti ASKAINEN Katri Salminen ProAgria Länsi-Suomi / maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA
Kyläkävelyraportti ASKAINEN 2.7.2013 Katri Salminen ProAgria Länsi-Suomi / maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA Kyläkävelyt kuuluvat yhtenä osana Länsi-Suomen maa- ja kotitalousnaisten Matka kylämaisemaan
LisätiedotMAATALOUDEN VESIENSUOJELU
MAATALOUDEN VESIENSUOJELU MAATALOUDEN VESIENSUOJELUN KEHITTÄMINEN SAARIJÄRVEN VESISTÖREITIN VARRELLA (MAISA-HANKE) Tarja Stenman MAATALOUDEN YMPÄRISTÖTUKIJÄRJESTELMÄ Ympäristötukijärjestelmä on keskeinen
LisätiedotKuinka voin hyödyntää ympäristökorvauksen täysimääräisenä?
Ympäristösopimukset Kuinka voin hyödyntää ympäristökorvauksen täysimääräisenä? Merja Lehtinen/K-S ELY-keskus p. 0295 024570 1 20.2.2018 Merja Lehtinen/Keski-suomen ELY-keskus Pyhähäkin kansallispuisto/poika-aho
LisätiedotLaidunnus ja maisema seminaari Tiina Seppänen. Miksi haluamme tukea maisemanhoitoa?
Laidunnus ja maisema seminaari 11.01.2018 Tiina Seppänen Miksi haluamme tukea maisemanhoitoa? Suomi toimii sähköllä. Fingridin tärkein tehtävä on huolehtia, että Suomi saa sähköä häiriöttä joka hetki.
LisätiedotSUOMEN LUONNON TILA VUONNA 2010
SUOMEN LUONNON TILA VUONNA 2010 Heikki Toivonen & Ari Pekka Auvinen Suomen ympäristökeskus SUOMEN LUONNON TILA 2010 SEMINAARI, SÄÄTYTALO 19.2.2010, HELSINKI INDIKAATTORIEN KEHITTÄMISEN TAUSTALLA Kansainväliset
LisätiedotBiokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma
Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ Työpaja Kotkassa 30.9.2010 Biovakka Suomi Oy Markus Isotalo Copyright Biovakka Suomi Oy, Harri Hagman 2010 Esitys keskittyy
LisätiedotAloite Juhannuskukkulan kallioketojen suojelusta
Turun luonnonsuojeluyhdistys ry 7.12.2014 Martinkatu 5, 20810 TURKU Pj. Riikka Armanto Puh. 050-5265399 Email: riikka.armanto@gmail.com http://www.sll.fi/varsinais-suomi/turku Varsinais-Suomen ELY-keskus
LisätiedotIin Hiastinhaaran laidunhanke
Iin Hiastinhaaran laidunhanke Kalle Hellström Työpaja Pohjois-Iin kyläyhdistys 6.6.2013 Kuvat: Kalle Hellström Perinnemaisema =Perinteisen maankäytön synnyttämä maaseutumaisema: perinnebiotoopit, pellot,
LisätiedotILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA
YK:n Polaari-vuosi ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympärist ristöuhka. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktisilla alueilla. Vaikutus
LisätiedotMaatalousympäristöjen ekosysteemipalvelut: kysyntä, tarjonta ja politiikkaohjaus
Maatalousympäristöjen ekosysteemipalvelut: kysyntä, tarjonta ja politiikkaohjaus Eija Pouta, Luke Emmi Haltia, PTT Luke: Annika Tienhaara, Heini Ahtiainen, Janne Artell, Terho Hyvönen, Antti Miettinen,
LisätiedotPirkanmaan ympäristöohjelma Teema: Ympäristövastuullinen elinkeinotoiminta
Pirkanmaan ympäristöohjelma Teema: Ympäristövastuullinen elinkeinotoiminta Neljä strategista tavoitetta vuoteen 2030 Toimenpiteet asetettu vuosille 2011-2016 Ympäristövastuullinen elinkeinotoiminta Strategiset
LisätiedotMiten METSO-ohjelma turvaa luonnon monimuotoisuutta. Johanna Viljanen / Keski-Suomen ELY-keskus Riitta Raatikainen / Suomen metsäkeskus
Miten METSO-ohjelma 2008-2025 turvaa luonnon monimuotoisuutta Johanna Viljanen / Keski-Suomen ELY-keskus Riitta Raatikainen / Suomen metsäkeskus Tavoitteet ja keinot valtakunnallisesti METSO-ohjelman tavoitteena
LisätiedotThermopolis Oy. - Kestävän kehityksen ja energia-asioiden kehittämisen asiantuntija
Thermopolis Oy - Kestävän kehityksen ja energia-asioiden kehittämisen asiantuntija Energiatehokkuuden hanketreffit 28.1.2016 Mika Yli-Petäys, Thermopolis Oy Thermopolis Oy:n tavoitteet Parantaa energiateollisuuden
LisätiedotLUMO-suunnittelu ja maatalouden vesiensuojelu Kyyvedellä
LUMO-suunnittelu ja maatalouden vesiensuojelu Kyyvedellä Kalle Hellström 22.2.2012 Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 1 Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue - vesienhoitosuunnitelma
Lisätiedot