Yhteinen ympäristö. Luonnon monimuotoisuudesta huolehtiminen EVIJÄRVI LAPPAJÄRVI VIMPELI KAUHAVA ALAJÄRVI LAPUA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Yhteinen ympäristö. Luonnon monimuotoisuudesta huolehtiminen EVIJÄRVI LAPPAJÄRVI VIMPELI KAUHAVA ALAJÄRVI LAPUA"

Transkriptio

1 Yhteinen ympäristö Luonnon monimuotoisuudesta huolehtiminen EVIJÄRVI KAUHAVA LAPPAJÄRVI VIMPELI LAPUA ALAJÄRVI 1

2 Tämä opas on tuotettu Aisapari ry:n Yhteinen ympäristö ja kestävä kehitys teoiksi -hankkeessa. Lisätietoja: LYHTEINEN YMPÄRISTÖ ympäristön, jossa liikkumalla ruumis vahvistuu ja mieli lepää. Ihmisen toiminta on yksi tapa, mutta omassa arjessa jokainen voi tehdä pieniä ja isompiakin tekoja. Luonto ja luonnonvarat tuottavat meille niin hengitysilman, ravinnon kuin viihtyisän vaikuttaa kuitenkin luontoon voimakkaasti, ja siitä on myös huolehdittava. Suojelu Tämä opas esittelee joitakin tapoja huolehtia lähiluonnosta maaseudulla. Osa on sellaisia, joihin viljelijät tai yhdistykset voivat saada tukea Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta. Osa on taas sellaisia, joita jokainen voi tehdä omassa puutarhassaan tai pihallaan. Välillisesti luonnon monimuotoisuutta voi edestää myös esimerkiksi siirtymällä uusiutuviin energiamuotoihin. Sähkön pientuotanto on nousussa, ja lämmön tuotantoon varsinkin puulla meillä on maaseudulla jo totuttu. Seuraavaksi otetaan haltuun tuuli, aurinko ja biokaasu. Erityisesti biokaasun tuotannolla on paikallisesti positiivisia ympäristövaikutuksia. Pidetään yhdessä huolta ympäristöstämme! Se on perusta monien meidän elinkeinoillemme, ja jokaiselle meistä tavalla tai toisella voiman ja elämänilon lähde. 2 3

3 Luonnon monimuotoisuus Monimuotoisuus ylläpitää luonnon ja elämän kirjoa, joka on elinehto myös ihmisille. Luonto toimii kokonaisuutena, joka sisältää kaiken elollisen luonnon vaihtelun. Monimuotoisuuteen eli biodiversiteettiin kuuluu lajien sisäinen perinnöllinen muuntelu, maapallon eliölajien runsaus ja elinympäristöjen kirjo. Monimuotoisuuden määrään tietyssä paikassa vaikuttavat lajien välinen kilpailu, geneettinen monimuotoisuus ja elinympäristön laatu. Monimuotoisuus jakautuukin epätasaisesti ja vaihtelee luontaisesti. Ihmisen aiheuttamat muutokset lajistossa ja ympäristössä ovat niin suuria ja nopeita, ettei luonnon sietokyky aina riitä sopeutumiseen. Artikkelin kirjoittaja, Aana Vainio, on luonto- ja ympäristöalan asiantuntija, joka työskentelee tällä hetkellä tutkijana Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksessa. Myös artikkelin kuvat ovat hänen ottamiaan. Monimuotoinen luonto on valtava luonnonvara. Ihmisen luonnosta saamia hyötyjä kutsutaan ekosysteemipalveluiksi. Monimuotoisuus tasoittaa lämpötilan vaihteluja, vaimentaa tuulia, hillitsee tulvia ja muita sään ääri-ilmiöitä. Ekosysteemipalveluja ovat myös esimerkiksi virkistysmahdollisuudet, kasvien pölytys ja ravinteiden kierto luonnossa. Myös puhdasta vettä, ilmaa, ravintoa, rakennusmateriaaleja ja vaikkapa lukuisia lääkeaineita saadaan luonnosta. Ekosysteemipalvelujen tuottaminen keinotekoisesti olisi äärimmäisen kallista ja osittain täysin mahdotontakin. Monimuotoisuus auttaa elinympäristöjä ja eliöstöä mukautumaan, uusiutumaan ja tarvittaessa sopeutumaan uusiin olosuhteisiin. Mitä enemmän lajeja eliöyhteisössä on, sitä paremmin lajisto sietää ympäristön luontaisia muutoksia. Kun luontaisia elinympäristöjä tuhoutuu, samalla katoaa eliölajeja, maaperä köyhtyy, eroosio ja ilmastonmuutos voimistuvat. Kun ympäristö muuttuu ja lajisto köyhtyy, eläimiä ja kasveja saattaa jopa kuolla sukupuuttoon. Enemmän kuin kolmasosa arvioiduista eläinlajeista on uhanalaisia. Kaikkia eliölajeja ei voida arvioida, koska niiden esiintymistä ja elinkiertoa ei tunneta tarpeeksi hyvin. Eliölajit tarvitsevat toisiaan. Kun joku lajeista vähenee tai häviää, kaikkien muidenkin lajien tasapaino järkkyy. Perinnemaisemana hoidettava niitty niitetään kukinnan jälkeen elokuussa. Niittojätteen poiskorjaamisella estetään rehevöityminen. Luonnonniityn voi perustaa myös vaikkapa puutarhan nurkkaan. Kurejoki, Alajärvi. 4 5

4 Vanhat metsät ovat arvokkaita elinympäristöjä myös usealle uhanalaiselle eliölajille. Kosteikot ovat valtavan monimuotoisia elinympäristöjä, lisäksi ne parantavat veden laatua pidättämällä ravinteita. Pitujärvi, Tarvola, Lappajärvi. Suomessa arvioiduista eliölajeista yli 2000 lajia on uhanalaisia eli noin joka kymmenes laji. Yli 330 lajia on jo kokonaan hävinnyt Suomesta. Vaikka uhanalaistuminen jatkuu, luonnonsuojelulla ja elinympäristöjen hoitamisella saadaan parannetuksi useiden lajien elinvoimaisuutta ja turvataan arvokkaiden luontoarvojen säilyminen. Suomessa uhanalaisia lajeja tunnetaan eniten metsäelinympäristöistä. Metsien muutokset ovat syynä noin seitsemänsadan eliölajin uhanalaisuuteen ja metsien luontotyypeistäkin reilusti yli puolet on uhanalaisia. Toisaalta perinnebiotoopit ovat Suomessa kaikkein uhanalaisimpia luontotyyppejä. Avoimien elinympäristöjen umpeenkasvaminen lisää melkein kuudensadan eliölajin uhanalaisuutta. Alueiden sulkeutumisen syistä tärkeimpiä ovat maatalouden muutokset ja soiden metsittäminen. Monet eliölajit elävät Suomessa esiintymisensä äärirajoilla karuissa olosuhteissa. Maanotto, rakentaminen, rehevöityminen, alueiden pirstoutuminen, ilmastonmuutos pienetkin muutokset erityisesti soilla, rannoilla, kallioilla ja tunturipaljakoilla voivat olla tuhoisia karujen elinympäristöjen eliöstölle. Vesistöt ovat monimuotoisuuden kannalta tärkeitä. Vesistökunnostuksissa ihmisten tarpeet ja monimuotoisuus ovat toisinaan ristiriidassa. Esimerkiksi ruoppaus voi heikentää vesialueen tilaa linnuston tai kalaston kannalta. Pääsääntöisesti kunnostuksissa kuitenkin pyritään parantamaan vesistöjen ekologista tilaa ja ylläpitämään monimuotoista vesielinympäristöä luontotyyppejä ja eliölajeja suojelemalla. Perinneniityn peruskunnostuksessa niitettiin pois vadelmapensaikot ja maitohorsmakasvustot. Pajuja ja muuta pensaikkoa raivattiin. Lupiinit poistettiin juurineen. Niittykasvillisuus niitetään joka syksy. Poistettu kasvillisuus kuljetetaan muualle kompostoitavaksi tai poltettavaksi. Pappilanmäki, Lehtimäki. Perinneympäristön kukkiva niitty kuhisee elämää, mutta vaatii maatalouden muutosten myötä hoitamista niittämällä tai laiduntamalla. Pappilanmäki, Lehtimäki. Perinneympäristön niittyä uhkaavat myös vieraslajit, mm. lupiini. Lupiini voimakkaana kilpailijana valtaa elintilaa niityn luontaisilta kasveilta ja samalla rehevöittää maaperää. Pappilanmäki, Lehtimäki. 6 7

5 Järvien kunnostukset parantavat vesistöjen ekologista tilaa. Kunnostusten yhteydessä tehdään usein rakenteita, joiden avulla säädellään vedenpinnan korkeutta ja hidastetaan ravinteiden valumista alapuoliseen vesistöön. Paalijärvi, Alajärvi Talousmetsien hakkuissa jätetään säästöpuuryhmiä, joiden tarkoitus on lisätä elinympäristön monimuotoisuutta jatkossakin. Säästöpuuryhminä suositaan esimerkiksi haapoja ja muita lehtipuita. Alajärvi Taimikon ja hakkuuaukean välissä oleva säästöpuuryhmä mäntykankaalla. Säästöpuuryhmät jätetään myöhemmissäkin hakkuissa koskematta. Alajärvi Kansallispuistojen tehtävänä on suojella lajistoa ja erilaisia elinympäristöjä, mm. monimuotoisia metsätyyppejä. Salamajärven kansallispuisto, Kivijärvi 8 9 Vaihettumisvyöhyke suosta metsäksi. Kansallispuistossa metsä kasvaa luontaisesti eri puulajeja ja eri-ikäisiä puita. Varpukasvillisuus on etenkin linnustolle tärkeää. Salamajärven kansallispuisto, Kivijärvi

6 Maatalous ylläpitää monia arvokkaita ja uhanalaisia luontotyyppejä. Maiseman- ja luonnonhoitoa maaseutuympäristössä Maaseudun ympäristön tila on kaikkien maaseudun toimijoiden vastuulla ja jokainen voi siihen vaikuttaa omalla toiminnallaan. Vieraslajien torjunnasta monivaikutteisen kosteikon perustamiseen, toimenpiteitä on moninaisia aivan kuin tarpeitakin. Maiseman- ja luonnonhoito on muutakin kuin suojelua. 1/10 osa Suomen maa-alasta on suojeltua, joten luonnon monimuotoisuuden kannalta on oleellista se, miten loppua 9/10 osaa hoidetaan. Monimuotoisuuden kannalta ovat oleellisia kaikenlaiset reunavyöhykkeet: peltojen, vesistöjen, metsien ja teidenkin reunoilla kasvillisuus ja eläimistö on monipuolisimmillaan. Siksi näitä reunavyöhykkeitä on hyvä hoitaa ja myös perustaa uusia sinne, missä niitä on vähemmän. Reuna- eli suojavyöhykkeet ovat tärkeitä myös vesistöjen kannalta: ne pidättävät pelloilta ja metsistä tulevia ravinteita, jotka muuten rehevöittäisivät vesistöjä. Vesistöjen varsille rakennetaan myös kosteikkoja. Kosteikot pidättävät ravinteiden lisäksi tulvavesiä ja toimivat lintujen levähdys- ja pesintäpaikkoina. Maatalous ylläpitää monia arvokkaita ja uhanalaisia luontotyyppejä. Maatalouden muutos uhkaa kuitenkin joitakin maatalousympäristöjä. Ns. perinnebiotooppeja ovat esimerkiksi rantaniityt, metsälaitumet ja hakamaat. Näitä uhkaa lähinnä laidunnuksen väheneminen. Perinnebiotooppien raivaukseen ja hoitoon voi hakea tukea maatalousrahastosta

7 Esimerkkejä monimuotoisuuden edistämisestä maaseutuympäristössä Leader-rahoitusta myönnetään monenlaisiin ympäristöä parantaviin hankkeisiin. Pihassa ja puutarhassa Metsissä Viljelymaalla Estä vieraslajien leviäminen suosi paikallisia luonnonkasveja istutuksissa Perusta niitty nurmikon tilalle Nikkaroi hyönteishotelli ja linnunpönttö Istuta hedelmä- ja marjapuita Selvitä jatkuvan kasvatuksen mahdollisuudet metsässäsi Huolehdi riittävistä suojakaistoista vesistöjen varsilla Selvitä METSO-ohjelman mahdollisuudet omassa metsässäsi Taloudellisesti vähäarvoisten puiden ja vesakon arvostus osana metsäluontoa Erityisympäristötukien hyödyntäminen Reunavyöhykkeiden perustaminen Alkuperäisrotujen säilyttäminen ja kasvatus Perinnebiotooppien kunnostus ja hoito Leader- rahoituksen avulla on mm. perustettu monivaikutteisia kosteikkoja, parannettu jätevesijärjestelmiä ja investoitu uusiutuvaan energiaan. Sekä viljelijät että yhdistykset voivat saada tukea arvokkaiden perinnebiotooppien alkuraivaamiseen ja aitaamiseen sekä monivaikutteisten kosteikkojen perustamiseen. Myönnettävää rahoitusta kutsutaan ei-tuotannollisten investointientueksi. Omalla alueella toimivan Leader-ryhmän kanssa kannattaa keskustella siitä, miten maiseman- ja luonnonhoitoon liittyviä asioita voidaan viedä eteenpäin. Ota yhteyttä Aisapariin, yhteystiedot löytyvät sivulta Rahoitusta maiseman- ja luonnonhoitoon Kun halutaan lähteä tekemään maiseman- ja luonnonhoitoon liittyviä toimenpiteitä, kannattaa jo ennen varsinaisen suunnitelman tekemistä selvittää, onko suunnitteluun ja toteutukseen saatavissa rahoituksellista tukea. Lähteet: Maiseman- ja luonnonhoidon tuet viljelijöille ja yhdistyksille -esitys. Maarit Satomaa, YmpäristöAgro-hanke, ProAgria Oulu 2013 Käsi kädessä ympäristönhoito ja maaseudun kehittäminen. Mahdollisuudet maatalousympäristön hoitoon Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Maaseutuviraston opas 2010 Mitä maatalouden ympäristönhoito on? -esitys. Kimmo Härjämäki, Järki-hanke, Luonnon- ja riistanhoitosäätiö

8 Itäkylän Ukonniemi on vanha yhteislaidun, jossa viimeksi ovat laiduntaneet hevoset 1970-luvulla. Nyt niemessä on venelaituri ja venevalkamia. Se on kaunis alue, mutta on vaikea kuvitella, että tiheässä metsikössä olisi koskaan laidunnettu. Alue on yksi Etelä-Pohjanmaan kartoitetuista perinnebiotoopeista. Ihmisen toiminnasta n. 1,5 hehtaarin alueella kertoo myös vanha tervahauta, sekä Rantakankaan ensimmäisen asukkaan muistokivi. Kivi on pystytetty 1960-luvulla nyt vadelmaa kasvavan pellon laitaan. Paikalla voi kuvitella, miten hieno näkymä pienen mäen päältä on ollut järvelle. Nyt näkymän edessä on tiheä metsä. Vielä 1960-luvulla niemi oli kuitenkin avoin laidun, ja näkymä järvelle oli esteetön, kertoo Erkki Niemelä, joka kuluu alueen hoitotoimikuntaan. Alue on metsittynyt, vaikka sitä raivataan talkoilla lähes joka vuosi. Nyt alueen perusteellisempaa kunnostusta ollaan aloittamassa. Kunnostussuunnitelma on parhaillaan työn alla Pro Agria Etelä-Pohjanmaan maisemasuunnittelijoilla. Yhteistyö Pro Agrian kanssa on sujunut Niemelän mukaan hyvin. Hoitotoimikuntaa on kuunneltu, ja suunnitelmia on tehty yhteistyössä. Alueen hoidon onnistumisen kannalta onkin tärkeää, että omistajat ottavat suunnitelman omakseen. Kunnostussuunnitelma on herättänyt myös huolta, että kaunis virkistysalue raivataan pilalle. Niemelä kuitenkin kertoo, että puita poistetaan varovasti. Esimerkiksi metsäkonetta ei paikalle päästetä, ellei lunta ole tarpeeksi maan suojana. Tavoitteena on eri-ikäinen puusto, jonka välistä myös näkymä järvelle saataisiin taas esiin. Puuston harventaminen suorastaan villiinnyttää aluskasvillisuuden ja pajut kasvamaan. Alkukesästä niitetty alue kasvoikin taas heinäkuun puolessa välissä jo puolimetristä vadelmaa ja horsmaa. Hoitotoimikunnan tarkoituksena on saada ainakin osa alueesta aidattua lammaslaitumeksi jo ensi kesänä. Laidunnus onkin paras keino hoitaa tämän tyyppistä perinnemaisemaa

9 Perinnemaisemien muuttuminen Perinnebiotoopit ja -maisemat ovat maataloudesta riippuvaisia ympäristöjä. Ne ovat syntyneet ihmistoiminnan ja luonnon sopeutuessa toisiinsa. Perinnebiotoopit ovat kasvistoltaan ja eläinlajistoltaan erityisiä, yleensä laidunnuksen tai niiton seurauksena syntyneitä alueita. Perinnemaisemat muodostuvat asuin- ja maatalousrakennusten sekä perinnebiotooppien ja luonnon mosaiikista. Aiemmin nämä maisemat ja biotoopit olivat itsestään selviä maaseudulla. Maatalouden koneellistuminen ja siirtyminen pienistä, omavaraisista perheviljelmistä teolliseen maatalouteen, on köyhdyttänyt lajistoa ja muuttanut maisemia. Pelto-ojat on korvattu salaojilla, eivätkä lehmät enää laidunna vähätuottoisilla metsätai rantalaitumilla. Laidunnusta kestävät kasvit ovat korvautuneet horsmalla, vadelmalla, pajulla ja lepällä, samalla kun peltoekosysteemi on köyhtynyt äärimmilleen. Maailma muuttuu ja maisemat sen mukana. Miksi perinnebiotooppeja tai maisemia pitäisi säilyttää? Perinnebiotoopeille on tyypillistä runsas lajien kirjo, jota myös monimuotoisuudeksi kutsutaan. Muuttuessaan elinympäristöistä katoaa lajeja, ja vallan ottaa tyypillisesti yksi tai kaksi lajia, kuten horsma tai paju. Maisemat taas vaikuttavat meihin monella tavalla. Avoimet näkyvät ovat paitsi matkailuvaltti, ne ilahduttavat myös maaseudun vakinaisia asukkaita. Kauneutta ei pidä aliarvioida! Esimerkiksi Savonjoen varressa on 1990-luvulla maakunnallisesti arvokkaaksi perinnebiotoopiksi luokiteltu rantalaidun. Alunperin lammaslaitumena toimineella rannalla laidunsi luokittelun aikaan alle kymmenen lypsylehmän karja. Laidunnus loppui alueella 2000-luvun alkupuolella. Ranta on nopeasti pusikoitunut ja maisema alkanut kasvaa umpeen. Puuston raivaus ja laidunnuksen uudelleen aloittamisen palauttaisivat tämän kohteen entiseen arvoonsa. Samalla näkymät alueen poikki kulkevalta tieltä avautuisivat. Samat toimet sopisivat myös joen vastarannalle, jossa laidunnus on loppunut ja pusikoituminen alkanut jo 1980-luvulla

10 Perinnebiotooppeja voi hoitaa myös niittämällä. Laidunnus olisi kuitenkin tehokkaampi hoitotapa. Niittämällä voi kuitenkin saada aikaan muutosta. Tästä esimerkkinä on Lehtimäen kotiseutumuseon piha-alue. Pappilanmäellä sijaitseva niitty on luetteloitu paikallisesti arvokkaaksi perinnebiotoopiksi. Sen käyttöhistoriasta ei ole varmaa tietoa, mutta se on osa vanhaa asuinpaikkaa. Museorakennusten edusta on käytännön syistä ajettu matalaksi nurmikoksi. Rakennusten sivuilla, puuston alla, on monipuolinen kasvillisuus. Piha-alueeseen liittyvä niitty on osin niitetty ja osin horsman valtaama. Paikan päällä oli helppo nähdä niiton tulokset. Vaikka horsma sinänsä on luontoon kuuluva ja syötäväksin kelpaava kasvi, se valtaa alaa muilta kasveilta ja köyhdyttää näin lajistoa. Niitetyllä alueella lajisto onkin huomattavasti monipuolisempi. Niitetyllä alueella lajisto on huomattavasti monipuolisempi

11 Hajautettu energiantuotanto osana energiaviisasta asumista ja yrittämistä Suomi haluaa olla energiaviisauden kärkimaa, jossa energiatehokkuus ja vähäpäästöisyys ovat olennainen osa rakentamista ja asumista. Hajautettu, paikallinen energiantuotanto on keskeinen työväline tämän tavoitteen saavuttamiseen. Tämä tarjoaa yksilöille, yrityksille ja yhteisöille mahdollisuuden, johon tarttumalla saadaan aikaiseksi säästöjä ja uutta työtä. Fossiilisten polttoaineiden korvaaminen uusiutuvalla, paikallisella energialla edistää myös luonnon monimuotoisuuden säilymistä ja hillitsee ilmastonmuutosta. Artikkelin kirjoittaja, Krista Laurila toimii projektipäällikkönä Thermopolis Oy:ssä, joka auttaa yrityksiä ja yhteisöjä energiatehokkuuden parantamisessa ja uusiutuvien energiamuotojen käyttöön ottamisessa. Bioenergian käyttö luo alueelle työtä Tämä kävi ilmi Hellanmaan kylässä Lapualla, jossa niin asuntoja, yrityksiä kuin julkisia rakennuksia lämmitetään puuperäisillä polttoaineilla. Muun muassa kylän koulu lisärakennuksineen, entinen Säästöpankin rakennus, Veljekset Ala-Talkkarin ja Megakone Oy:n tehdasrakennukset sekä luontokuvaaja Benjam Pöntisen Willa Ukuli lämpiävät uusiutuvalla energialla. Puupolttoaineen toimittamisesta ja lämpökeskusten valvonnasta huolehtii paikallinen lämpöyrittäjä. Toimitusjohtaja Antti Ala-Talkkari ei ihmettele biopolttoaineiden suosiota. Maatilayrityksissä energiantarve on yleensä suuri ja lämpökeskuksen tarvitsemat rakenteet valmiina. Kun käyttää lämpöyrittäjän palveluja, toimintavarmuudesta ei tarvitse murehtia. Käytön vaivattomuutta tuetaan nykyaikaisella tekniikalla. Lämpökeskuksen seuranta ja säätötoimenpiteet onnistuvat joko tietokoneen tai puhelimen välityksellä, Ala-Talkkari analysoi. Suomen Metsäkeskuksen energia-asiantuntija Juha Viirimäki kannustaa lähienergian hyödyntämiseen. Metsiemme energiapotentiaalista hyödynnetään keskimäärin 70%. Koska tukea investointeihin on saatavissa, olisi hulluutta jättää mahdollisuus käyttämättä. Toimitusjohtaja Antti Ala-Talkkarille bioenergia on vakavasti otettava business, jonka avulla Veljekset Ala-Talkkari Oy on kasvanut yhdeksi Lapuan suurimmista työllistäjistä. Kuva: Krista Laurila, Thermopolis Oy Hakekuva: Merja Järvelä, Thermopolis Oy 20 21

12 Syöttötariffi tekee tuulivoimasta houkuttelevaa Tuulimyllyt ovat olennainen osa jalasjärveläistä maisemaa. Kivistön tilalla tuulivoimala on pyörinyt vuodesta Kiinnostus, koulutus ja ammatillinen osaaminen auttoivat käyttöönotossa. Tällä hetkellä tuulivoimarakentaminen on houkuttelevaa myös taloudellisesti, Hannu-Pekka Kivistö toteaa. Syöttötariffijärjestelmään hyväksytyt tuulivoimalat voivat saada korotettua tukea (105,3 /MWh) vuoden 2015 loppuun asti, minkä jälkeen tuki tippuu 83,5 /MWh. Maksimitukiaika on 12 vuotta. Suuret rakennukset ja viljan kuivaus ovat Kivistön tilan suurimmat energiasyöpöt. Tuulivoimaan siirtyminen on auttanut kustannussäästöjen aikaan saamisessa. Yli jäävä sähkö myydään verkkoon. - Suomi on harvaan asuttu maa, jossa on paljon asumatonta, tuulivoimalle soveltuvaa tilaa. Mahdollisuus uusiutuvan ja päästöttömän energian tuotantoon kannattaa hyödyntää, Kivistö kannustaa. Kivistön tilalla on säästetty energiakuluissa tuulivoimaan siirtymisen jälkeen. Yli jäävä sähkö myydään verkkoon. Kuva: Kivistön tilan kotiarkisto Biokaasulaitoksessa tehdään bisnestä sivuvirroilla Kun halsualainen Harri Riihimäki kyllästyi öljyn hinnannousuun, sikatilalle rakennettiin biokaasulaitos. Kaksi ekaa vuotta me sitten ihmeteltiin biokaasulaitoksen toimintaa. Vain kerran on tullut kiirus prosessin ylikuumenemisen takia, viljelijä nauraa. Riihimäen tilalla on tuotettu vuodesta 2003 alkaen biokaasua sian lietelannasta, yhdyskuntalietteestä, perunajätteistä, paperiteollisuuden massoista ja muista biohajoavista jätteistä. Näin muille tarpeettomat sivuvirrat saadaan hyötykäyttöön ja tilan ulkopuolelta tulevista jakeista perittävä porttimaksu tekee biokaasulaitoksen toiminnasta kannattavampaa, Riihimäki kertoo. Biokaasulaitoksen avulla on pystytty korvaamaan ostosähkön lisäksi noin litraa polttoöljyä vuodessa. Vaikka rakentamisprosessissa oli katkoja, noin euron investointi maksoi itsensä vajaassa kymmenessä vuodessa takaisin. Etelä-Pohjanmaan Energiatoimisto Thermopolis Oy auttaa asukkaita, yrityksiä ja yhteisöjä energiatehokkuuden ja uusiutuvien energiamuotojen käytön edistämisessä. Lisätietoja: Seinäjoen seudun ilmastotyössä mukana olevat toimijat tutustuivat Harri Riihimäen tilan biokaasulaitokseen syksyn 2012 ilmastomatkalla. Kuva: Krista Laurila, Thermopolis Oy Hannu-Pekka Kivistön mielestä satsaukset uusiutuvaan ja päästöttömään energiaan kannattavat. Kuva: Krista Laurila, Thermopolis Oy

13 Tätä metsää rakastan: naavapartakuusia suopursusoita kivikkorinteitä neulaspolkuja... Keloineen pahkoineen lahorastaineen. Tätä metsää rakastan. Tätä maata. (otteita Maaria Leinosen runosta, kuva Heli Hämäläinen) 24

Taustaa puustoisista perinneympäristöistä

Taustaa puustoisista perinneympäristöistä Taustaa puustoisista perinneympäristöistä Laitila 4.- 5.9.2012 Hannele Kekäläinen ylitarkastaja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue Maatalousympäristöt Suomen viidenneksi

Lisätiedot

Kuvat: Eija Hagelberg ja Sakari Mykrä

Kuvat: Eija Hagelberg ja Sakari Mykrä ERITYISYMPÄRISTÖTUKIEN KUSTANNUSLASKENTAA Projektipäällikkö Eija Hagelberg, FM Järki-hanke Baltic Sea Action Group & Luonnon- ja riistanhoitosäätiö YMPÄRISTÖKUISKAAJA-HANKE Oulussa 26.-27.1.2011 Kuvat:

Lisätiedot

Maisemaraivaus Maisemat Ruotuun -hanke Aili Jussila 23.9.2014

Maisemaraivaus Maisemat Ruotuun -hanke Aili Jussila 23.9.2014 Maisemaraivaus Maisemat Ruotuun -hanke Aili Jussila 23.9.2014 Maisemaraivaus on maisemallisesti tärkeille alueille tehtyä puiden harventamista. Puustoa ei harvenneta tasavälein eikä kaavamaisesti, vain

Lisätiedot

YmpäristöAgro II Vinkkejä maiseman- ja luonnonhoitoon

YmpäristöAgro II Vinkkejä maiseman- ja luonnonhoitoon YmpäristöAgro II Vinkkejä maiseman- ja luonnonhoitoon Maarit Satomaa Maisema- ja ympäristöasiantuntija ProAgria Oulu/ Maa- ja kotitalousnaiset 13.1.2014 Kuusamo Maiseman- ja luonnonhoito osana viljelijän

Lisätiedot

Maiseman-ja luonnonhoidon tuet viljelijöille ja yhdistyksille

Maiseman-ja luonnonhoidon tuet viljelijöille ja yhdistyksille Maiseman-ja luonnonhoidon tuet viljelijöille ja yhdistyksille HUOM! Tiedot perustuvat vuoden 2011 asetusmuutokseen, katso viimeisin tieto vuoden 2011 hakuoppaasta tai ympäristötuen asetuksesta Lisätiedot

Lisätiedot

Viljelijöiden Ympäristöinfot Keski-Suomessa vuonna Projektisuunnittelija Ilona Helle Keski-Suomen ELY-keskus TARKKA! -hanke

Viljelijöiden Ympäristöinfot Keski-Suomessa vuonna Projektisuunnittelija Ilona Helle Keski-Suomen ELY-keskus TARKKA! -hanke Viljelijöiden Ympäristöinfot Keski-Suomessa vuonna 2013 Projektisuunnittelija Ilona Helle Keski-Suomen ELY-keskus TARKKA! -hanke 9.4.2013 2 Maatalousluonnon erityispiirteitä Viljeltyjen peltojen lisäksi

Lisätiedot

ristöjen hoito - Vesilinnut

ristöjen hoito - Vesilinnut Elinympärist ristöjen hoito - Vesilinnut Vesilintuelinympärist ristöt t = vesiensuojelu + maisema + luonnon Piirrokset: Jari Kostet ja MKJ Kuvat: Mikko Alhainen, Marko Svensberg, Marko Muuttola, Harri

Lisätiedot

Maiseman- ja luonnonhoidon tuet viljelijöille ja yhdistyksille

Maiseman- ja luonnonhoidon tuet viljelijöille ja yhdistyksille Maiseman- ja luonnonhoidon tuet viljelijöille ja yhdistyksille Lisätiedot ja esityksen kuvat: Maarit Satomaa, YmpäristöAgro-hanke, ProAgria Oulu/ Maa- ja kotitalousnaiset, maarit.satomaa@maajakotitalousnaiset.fi,

Lisätiedot

Puustoisten perinneympäristöjen kasvillisuudesta

Puustoisten perinneympäristöjen kasvillisuudesta Puustoisten perinneympäristöjen kasvillisuudesta Esko Vuorinen, Silvestris luontoselvitys oy "Puustoisten perinneympäristöjen monimuotoisuuden ja monikäytön turvaaminen" maastoseminaari 31.8.-1.9.2010

Lisätiedot

Maatalousluonnon monimuotoisuus

Maatalousluonnon monimuotoisuus Maatalousluonnon monimuotoisuus Kimmo Härjämäki Luonnon- ja riistanhoitosäätiö Hiidenveden kunnostus & LuVy & JÄRKI hankkeen viljelijäilta VIHTI 3.4.2013 Kuvat: Kimmo Härjämäki, ellei toisin mainita Esityksen

Lisätiedot

Bioenergia, Bioenergia, lisääntyvät hakkuut ja monimuotoisuus monimuotoisuus

Bioenergia, Bioenergia, lisääntyvät hakkuut ja monimuotoisuus monimuotoisuus Bioenergia, Bioenergia, lisääntyvät lisääntyvät hakkuut ja hakkuut ja monimuotoisuus monimuotoisuus 30.11.2016 Suojeluasiantuntija Paloma Hannonen 30.11.2016 paloma.hannonen@sll.fi 050 5323 219 Suojeluasiantuntija

Lisätiedot

Ajankohtaista maiseman ja ympäristönhoidosta

Ajankohtaista maiseman ja ympäristönhoidosta Ajankohtaista maiseman ja ympäristönhoidosta VYYHTI työpaja Taivalkoskella 10.4.2014 Kalle Hellström ProAgria Oulu/maa ja kotitalousnaiset Kuva: Aili Jussila Arvokkaiden maisema alueiden päivitysinventointi

Lisätiedot

Maatalouden ympäristötuen erityistuen ja laidunpankin mahdollisuudet. Puustoisten perinneympäristöjen hoidossa

Maatalouden ympäristötuen erityistuen ja laidunpankin mahdollisuudet. Puustoisten perinneympäristöjen hoidossa Maatalouden ympäristötuen erityistuen ja laidunpankin mahdollisuudet Puustoisten perinneympäristöjen hoidossa 1 Esityksen sisältö Maatalouden ympäristötuki - erityistukimuodot: perinnebiotooppien hoito,

Lisätiedot

Maatalousluonnon monimuotoisuus. FT, Ympäristöasiantuntija Heli Jutila Maatalouden uusimman ympäristötiedon vaihtopäivät

Maatalousluonnon monimuotoisuus. FT, Ympäristöasiantuntija Heli Jutila Maatalouden uusimman ympäristötiedon vaihtopäivät Maatalousluonnon monimuotoisuus FT, Ympäristöasiantuntija Heli Jutila vaihtopäivät 17.-18.1.2017 Maatalousluonnon monimuotoisuus on vähentynyt Ilmastonmuutos + Lumo Vieraslajit Luontotyypit Lajistollinen

Lisätiedot

Perinneympäristöjen hoito luonnonlaiduntamisella

Perinneympäristöjen hoito luonnonlaiduntamisella Perinneympäristöjen hoito luonnonlaiduntamisella 3.6.2013 panu.kunttu@wwf.fi Metsäasiantuntija Airi Matila Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Ohjelmapäällikkö Petteri Tolvanen WWF WWF Suomi Puustoisten

Lisätiedot

Puustoiset perinneympäristöt ja niiden hoito

Puustoiset perinneympäristöt ja niiden hoito Kuvat: Maija Mussaari Puustoiset perinneympäristöt ja niiden hoito Maastoseminaari 10.8.2010 Leivonmäki Kaisa Raatikainen, Keski-Suomen ELY-keskus Keski-Suomen ELY, Kaisa Raatikainen, luonto ja kulttuuriympäristöt

Lisätiedot

Maatalouden ympäristötuet ja eituotannollisten. yhdistyksille 10.3.2011. Uudenmaan Ely muokannut Esme Manns-Metso

Maatalouden ympäristötuet ja eituotannollisten. yhdistyksille 10.3.2011. Uudenmaan Ely muokannut Esme Manns-Metso Maatalouden ympäristötuet ja eituotannollisten investointien tuet yhdistyksille 10.3.2011 Uudenmaan Ely muokannut Esme Manns-Metso 1 2 Aiheita Taustaa maatalouden ympäristötuesta ja eituotannollisten investointien

Lisätiedot

Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin

Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin Markus Nissinen ympäristöasiantuntija MTK metsälinja Monimetsä-hankkeen työpaja, Ellivuori 8.6..2016 Investointeja ja puuta riittää Metsätalouden on oltava

Lisätiedot

Miten mitata alkutuotannon ympäristövaikutuksia

Miten mitata alkutuotannon ympäristövaikutuksia Miten mitata alkutuotannon ympäristövaikutuksia Kati Berninger 29.11. 2010 Millainen on hyvä indikaattori Indikaattori = muuttuja joka kuvaa asiaa, jota ei voida suoraan mitata Hyvä indikaattori kuvaa

Lisätiedot

Maatalouden ilmasto-ohjelma. Askeleita kohti ilmastoystävällistä

Maatalouden ilmasto-ohjelma. Askeleita kohti ilmastoystävällistä Maatalouden ilmasto-ohjelma Askeleita kohti ilmastoystävällistä ruokaa Maatalouden ilmasto-ohjelma Askeleita kohti ilmastoystävällistä ruokaa SISÄLLYS: Askel 1: Hoidetaan hyvin maaperää 4 Askel 2: Hoidetaan

Lisätiedot

Maatalouspolitiikka ja ilmastonmuutos miten maataloustuet tukevat ilmastoviisaita ratkaisuja.

Maatalouspolitiikka ja ilmastonmuutos miten maataloustuet tukevat ilmastoviisaita ratkaisuja. Maatalouspolitiikka ja ilmastonmuutos miten maataloustuet tukevat ilmastoviisaita ratkaisuja. Ilmastoviisaita ratkaisuja maatalouteen -työpaja Joensuussa, 30.11.2016 Tutkija Kauko Koikkalainen, Luonnonvarakeskus

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Metsänhoitoa kanalintuja suosien

Metsänhoitoa kanalintuja suosien RIISTAMETSÄNHOITO Metsänhoitoa kanalintuja suosien Riistametsänhoito on helppoa, ja sen menetelmät sopivat tavallisen talousmetsän hoitoon. Metsänhoitotöissä voidaan ottaa riista huomioon läpi metsikön

Lisätiedot

Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma

Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ Työpaja Kotkassa 30.9.2010 Biovakka Suomi Oy Markus Isotalo Copyright Biovakka Suomi Oy, Harri Hagman 2010 Esitys keskittyy

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA YK:n Polaari-vuosi ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympärist ristöuhka. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktisilla alueilla. Vaikutus

Lisätiedot

Thermopolis Oy. - Kestävän kehityksen ja energia-asioiden kehittämisen asiantuntija

Thermopolis Oy. - Kestävän kehityksen ja energia-asioiden kehittämisen asiantuntija Thermopolis Oy - Kestävän kehityksen ja energia-asioiden kehittämisen asiantuntija Energiatehokkuuden hanketreffit 28.1.2016 Mika Yli-Petäys, Thermopolis Oy Thermopolis Oy:n tavoitteet Parantaa energiateollisuuden

Lisätiedot

Pirkanmaan ympäristöohjelma Teema: Ympäristövastuullinen elinkeinotoiminta

Pirkanmaan ympäristöohjelma Teema: Ympäristövastuullinen elinkeinotoiminta Pirkanmaan ympäristöohjelma Teema: Ympäristövastuullinen elinkeinotoiminta Neljä strategista tavoitetta vuoteen 2030 Toimenpiteet asetettu vuosille 2011-2016 Ympäristövastuullinen elinkeinotoiminta Strategiset

Lisätiedot

Maaperä ravinnon laadun ja riittävyyden kulmakivenä

Maaperä ravinnon laadun ja riittävyyden kulmakivenä Maaperä ravinnon laadun ja riittävyyden kulmakivenä Sanna Kanerva ja Helena Soinne Helsinki Insight aamukahviseminaari 26.10.2012 29.10.2012 1 Maaperä elämän ylläpitäjä ja ekosysteemipalvelujen tuottaja

Lisätiedot

Köyhtynyt maatalousluonto Miksi biodiversiteetti katoaa Suomen maataloudessa? Mikko Kuussaari Suomen ympäristökeskus

Köyhtynyt maatalousluonto Miksi biodiversiteetti katoaa Suomen maataloudessa? Mikko Kuussaari Suomen ympäristökeskus Köyhtynyt maatalousluonto Miksi biodiversiteetti katoaa Suomen maataloudessa? Mikko Kuussaari Suomen ympäristökeskus Esityksen rakenne Miten maatalousluontomme on köyhtynyt? Mitkä syyt ovat luonnon köyhtymisen

Lisätiedot

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa 25.8.2014 Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa sekä terävöittää sen sisältöä ja toteutusta

Lisätiedot

LUMO-suunnittelu ja maatalouden vesiensuojelu Kyyvedellä

LUMO-suunnittelu ja maatalouden vesiensuojelu Kyyvedellä LUMO-suunnittelu ja maatalouden vesiensuojelu Kyyvedellä Kalle Hellström 22.2.2012 Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 1 Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue - vesienhoitosuunnitelma

Lisätiedot

Metsäluonnon suojelu. Metsäakatemia Paloma Hannonen

Metsäluonnon suojelu. Metsäakatemia Paloma Hannonen Metsäluonnon suojelu Metsäakatemia 11.5.2016 Paloma Hannonen paloma.hannonen@sll.fi 050 5323 219 Suomen sitoumukset Pysäytetään luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen vuoteen 2020 mennessä. YK:n Biologista

Lisätiedot

Ympäristönhoidon yhteistyöprojekteja. Viljelijät ja WWF

Ympäristönhoidon yhteistyöprojekteja. Viljelijät ja WWF Ympäristönhoidon yhteistyöprojekteja Viljelijät ja WWF WWF Suomi, Elina Erkkilä 13.06.2012 Maanviljelyn tärkeys luonnolle ja meille ihmisille - Historia ja perinnekulttuuri - Maalaismaisemat, lapsuuden

Lisätiedot

Aloite Juhannuskukkulan kallioketojen suojelusta

Aloite Juhannuskukkulan kallioketojen suojelusta Turun luonnonsuojeluyhdistys ry 7.12.2014 Martinkatu 5, 20810 TURKU Pj. Riikka Armanto Puh. 050-5265399 Email: riikka.armanto@gmail.com http://www.sll.fi/varsinais-suomi/turku Varsinais-Suomen ELY-keskus

Lisätiedot

Metsätalouden vesiensuojelupäivät Kolilla Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö

Metsätalouden vesiensuojelupäivät Kolilla Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö Metsätalouden vesiensuojelupäivät 22.-23.9.2015 Kolilla Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö Kemera-laki Uusi kemera-laki on määräaikainen ja voimassa 1.6.2015-31.12.2020 Tukijärjestelmän

Lisätiedot

LUONNONARVON MERKITTÄVYYDEN ARVIOIMISEEN KÄYTETTÄVIÄ INDIKAATTOREJA KOSKEVA SELVITYS

LUONNONARVON MERKITTÄVYYDEN ARVIOIMISEEN KÄYTETTÄVIÄ INDIKAATTOREJA KOSKEVA SELVITYS LYHYT YHTEENVETO LUONNONARVON MERKITTÄVYYDEN ARVIOIMISEEN KÄYTETTÄVIÄ INDIKAATTOREJA KOSKEVA SELVITYS Lokakuu 2007 1 MERKITTÄVÄÄ LUONNONARVOA KOSKEVA KÄSITE Merkittävää luonnonarvoa (High Nature Value,

Lisätiedot

Kohti riistarikkaita reunoja - vaihettumisvyöhykkeiden hoito

Kohti riistarikkaita reunoja - vaihettumisvyöhykkeiden hoito Kohti riistarikkaita reunoja - vaihettumisvyöhykkeiden hoito Piirroakuvat: Jari Kostet ja Tom Björklund. Valokuvat: Sami Tossavainen Vaihettumisvyöhykkeet Tarkoitetaan kahden erilaisen ekosysteemin reuna-

Lisätiedot

Ajatuksia Vanajavesihankkeesta

Ajatuksia Vanajavesihankkeesta Ajatuksia Vanajavesihankkeesta Ympäristökeskuksen näkökulma, Vanajavesi kuntoon starttitilaisuus 1.10.2009 1 Vanajavesi mikä se on? 2 Millainen vesien tila on nyt? erinomainen hyvä tyydyttävä välttävä

Lisätiedot

OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE ESPOON YMPÄRISTÖKESKUS Kuva: Heimo Rajaniemi, Kuvaliiteri

OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE ESPOON YMPÄRISTÖKESKUS Kuva: Heimo Rajaniemi, Kuvaliiteri OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE ESPOON YMPÄRISTÖKESKUS 2016 Kuva: Heimo Rajaniemi, Kuvaliiteri 2 OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE

Lisätiedot

Kolin kansallispuiston luontopolut ENNALLISTAJAN POLKU OPETTAJAN JA OPPILAAN AINEISTOT. Toimittaneet Eevi Nieminen, Kalle Eerikäinen ja Lasse Lovén

Kolin kansallispuiston luontopolut ENNALLISTAJAN POLKU OPETTAJAN JA OPPILAAN AINEISTOT. Toimittaneet Eevi Nieminen, Kalle Eerikäinen ja Lasse Lovén Kolin kansallispuiston luontopolut ENNALLISTAJAN POLKU OPETTAJAN JA OPPILAAN AINEISTOT Toimittaneet Eevi Nieminen, Kalle Eerikäinen ja Lasse Lovén ENNALLISTAJAN POLKU KARTTA Pohjakartta Maanmittauslaitos,

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen ilman sitä maapallolla olisi 33 C kylmempää. Ihminen voimistaa kasvihuoneilmiötä ja siten lämmittää ilmakehää esimerkiksi

Lisätiedot

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI. Rahoitusmahdollisuuksia

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI. Rahoitusmahdollisuuksia Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI Rahoitusmahdollisuuksia Rahoituksen järjestymiseksi Paikallinen aktiivisuus ja sitoutuminen ensiarvoisen tärkeää! Kuka toimii hakijana? Jos konkreettisia

Lisätiedot

Rudus LUMO-ohjelma. Lauri Kivekäs 27.10.2015

Rudus LUMO-ohjelma. Lauri Kivekäs 27.10.2015 Rudus LUMO-ohjelma Lauri Kivekäs 27.10.2015 Rudus Oy Historia ulottuu Suomessa yli 110 vuoden taakse. Kiviainestoiminta aloitettiin 1931 ja valmisbetonitoiminta 1958. Liiketoiminnot: Valmisbetoni Betonituotteet

Lisätiedot

Joen määritelmä. Joella tarkoitetaan virtaavan veden vesistöä. Joen valuma-alue on vähintään 100 km 2.

Joen määritelmä. Joella tarkoitetaan virtaavan veden vesistöä. Joen valuma-alue on vähintään 100 km 2. Joet ja kunnostus Joen määritelmä Joella tarkoitetaan virtaavan veden vesistöä. Joen valuma-alue on vähintään 100 km 2. Valuma-alueella tarkoitetaan aluetta, jolta vedet kerääntyvät samaan vesistöön. Jokiekosysteemin

Lisätiedot

Biovakan yritysesittely

Biovakan yritysesittely Biovakan yritysesittely Biokaasulaitos Vehmaalla Ensimmäinen suuren mittaluokan yksikkö Suomessa Toiminta alkanut 2004 Käsittelee erilaisia biohajoavia materiaaleja 120 000 tn/v Menetelmänä mesofiilinen

Lisätiedot

VEDET, METSÄT JA MÄET HUIKONMÄKI - HANKASALMI

VEDET, METSÄT JA MÄET HUIKONMÄKI - HANKASALMI VEDET, METSÄT JA MÄET HUIKONMÄKI - HANKASALMI KIVIJÄRVI - KEURUU PIENET YKSINÄISTALOT - REKOLA - LUHANKA RINTAMAMIESTALOT - SEPÄNKATU HANKASALMEN ASEMANKYLÄ ASEMARAKENNUKSET - HAAPAMÄKI KIRKKORAKENNUKSET

Lisätiedot

Valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston avajaisseminaari Helsinki Timo Yrjänä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston avajaisseminaari Helsinki Timo Yrjänä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Virtavesien kunnostus Valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston avajaisseminaari 26.1.2012 Helsinki Timo Yrjänä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Nykytilaa Suomessa tehty paljon entiset uittoväylät pääkohde

Lisätiedot

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Maakaasuyhdistys 23.4.2010 Kymen Bioenergia Oy KSS Energia Oy, 60 % ajurina kannattava bioenergian tuottaminen liiketoimintakonseptin tuomat monipuoliset mahdollisuudet tehokkaasti

Lisätiedot

Perinnebiotooppien ekosysteemipalvelut ja tukea niiden päivitysinventoinnille. Janne Heliölä, SYKE MATO-seminaari, Säätytalo 15.2.

Perinnebiotooppien ekosysteemipalvelut ja tukea niiden päivitysinventoinnille. Janne Heliölä, SYKE MATO-seminaari, Säätytalo 15.2. Perinnebiotooppien ekosysteemipalvelut ja tukea niiden päivitysinventoinnille Janne Heliölä, SYKE MATO-seminaari, Säätytalo 15.2.2017 Perinnebiotoopit ovat arvokas osa maaseutuamme Perinteisen laidunnuksen

Lisätiedot

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI Kuusamo 13.1.2014 Projektipäällikkö Riina Rahkila / ProAgria Oulu Vesistö on valuma-alueensa alueensa summa Kaikki valuma-alueen toiminta vaikuttaa lähivesistön

Lisätiedot

Järviruoko -rantojen inhokista Pohjois-Karjala nousuun?

Järviruoko -rantojen inhokista Pohjois-Karjala nousuun? Järviruoko -rantojen inhokista Pohjois-Karjala nousuun? 13.5.2013 ISLO, Joensuu Ilona Joensuu Suomen ympäristökeskus, Joensuun toimipaikka Järviruoko energiaksi, vesien tila paremmaksi Pohjois-Karjalassa

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseudun näkymiä

Keski-Suomen maaseudun näkymiä Keski-Suomen maaseudun näkymiä Nurmesta biokaasua, ravinteet viljelykiertoon seminaari 26.3.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Maaseudun näkymät ovat varsin haasteelliset Palvelut etääntyvät, kuntien talousvaikeudet

Lisätiedot

Maatalouden kosteikot Kosteikkopäivä 25.4.2013. Tarja Stenman 1

Maatalouden kosteikot Kosteikkopäivä 25.4.2013. Tarja Stenman 1 Maatalouden kosteikot Kosteikkopäivä 25.4.2013 1 Kosteikot yleensä Kosteikkoja on Suomen maapinta-alasta noin 25 % Kosteikkoja ovat esimerkiksi märät maa-alueet, suot, matalat järvet ja merialueet sekä

Lisätiedot

Ympäristöriskianalyysit 1/7 Jätevedet Kyllä Osittain Ei

Ympäristöriskianalyysit 1/7 Jätevedet Kyllä Osittain Ei Ympäristöriskianalyysit 1/7 Jätevedet Kyllä Osittain Ei 1. Tunnetaanko tilalla muodostuvien jätevesien laatu ja niille soveltuvat käsittelymenetelmät? 2. Toimiiko asuinrakennusten jätevesien käsittely

Lisätiedot

Iin Hiastinhaaran laidunhanke

Iin Hiastinhaaran laidunhanke Iin Hiastinhaaran laidunhanke Kalle Hellström Työpaja Pohjois-Iin kyläyhdistys 6.6.2013 Kuvat: Kalle Hellström Perinnemaisema =Perinteisen maankäytön synnyttämä maaseutumaisema: perinnebiotoopit, pellot,

Lisätiedot

MONIVAIKUTTEISET KOSTEIKOT -TOIMINTA JA MERKITYS. Ympäristö ja luonnonvarat, Vesien tila, Anni Karhunen

MONIVAIKUTTEISET KOSTEIKOT -TOIMINTA JA MERKITYS. Ympäristö ja luonnonvarat, Vesien tila, Anni Karhunen MONIVAIKUTTEISET KOSTEIKOT -TOIMINTA JA MERKITYS Ympäristö ja luonnonvarat, Vesien tila, Anni Karhunen 8.12.2011 MIKSI KOSTEIKKOJA? vesiensuojelutoimia pitää tehdä, vedet eivät ole kunnossa, kosteikko

Lisätiedot

Rauhanniemi-Matintuomio asemakaava 25.5.2009 1 (5) Seija Väre RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS

Rauhanniemi-Matintuomio asemakaava 25.5.2009 1 (5) Seija Väre RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS Seija Väre 25.5.2009 1 (5) RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS Asemakaava-alue sijaitsee Pyhäjärven pohjoisrannalla. Maantien eteläpuolella rannalla on omakotitalojen rivi.

Lisätiedot

Miten saamme vesistöt yhdessä hyvään tilaan? Projektipäällikkö Riina Rahkila, VYYHTI-hanke Vesistökunnostusverkoston seminaari Iisalmi 12.6.

Miten saamme vesistöt yhdessä hyvään tilaan? Projektipäällikkö Riina Rahkila, VYYHTI-hanke Vesistökunnostusverkoston seminaari Iisalmi 12.6. Miten saamme vesistöt yhdessä hyvään tilaan? Projektipäällikkö Riina Rahkila, VYYHTI-hanke Vesistökunnostusverkoston seminaari Iisalmi 12.6.2014 Vesistö on valuma-alueensa summa Kaikki valuma-alueen toiminta

Lisätiedot

Luonnon ja ihmisen kohtauspaikka kaupunkimetsien ekologiaa

Luonnon ja ihmisen kohtauspaikka kaupunkimetsien ekologiaa Luonnon ja ihmisen kohtauspaikka kaupunkimetsien ekologiaa Kati Vierikko Bio- ja ympäristötieteiden laitos Helsingin yliopisto kati.vierikko@helsinki.fi www.kativierikko.blogspot.com SUOMALAINEN LUONNONTILAINEN

Lisätiedot

PUUSTOISTEN PERINNEYMPÄRISTÖJEN HOIDON KEHITTÄMINEN

PUUSTOISTEN PERINNEYMPÄRISTÖJEN HOIDON KEHITTÄMINEN PUUSTOISTEN PERINNEYMPÄRISTÖJEN HOIDON KEHITTÄMINEN Viranomaislähtöiset inventoinnit, ohjelmat, seurannat ja julkaisut perinneympäristöihin liittyen Inventoinnit tehtiin 1990-luvulla koko maassa SYKE:n

Lisätiedot

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma Energiaa luonnosta GE2 Yhteinen maailma Energialuonnonvarat Energialuonnonvaroja ovat muun muassa öljy, maakaasu, kivihiili, ydinvoima, aurinkovoima, tuuli- ja vesivoima. Energialuonnonvarat voidaan jakaa

Lisätiedot

MAISEMAN HOITO Lumon ja maiseman arvo maatilayrityksessä

MAISEMAN HOITO Lumon ja maiseman arvo maatilayrityksessä MAISEMAN HOITO Lumon ja maiseman arvo maatilayrityksessä Ympäristöneuvojakoulutus 4.6.2013 Tampere Jutta Ahro MKN Maisemapalvelut Etelä-Suomen maa- ja kotitalousnaiset ProAgria Etelä- Eurooppalainen maisemayleissopimus

Lisätiedot

Maisemanhoidon edistämistä mallisuunnitelmien avulla Kärsämäeltä Kuusamoon

Maisemanhoidon edistämistä mallisuunnitelmien avulla Kärsämäeltä Kuusamoon Maisemanhoidon edistämistä mallisuunnitelmien avulla Kärsämäeltä Kuusamoon Kalle Hellström ProAgria Oulu/Maa ja kotitalousnaiset VYYHTI:n loppuseminaari, POHTO 25.11.2014 Kuva: Kalle Hellström Perinnebiotoopit

Lisätiedot

Sammalet ja jäkälät perinnemaisemassa

Sammalet ja jäkälät perinnemaisemassa Jäkäliä on Suomessa 1594 ja sammalia 892 lajia Jäkälistä uhanalaisia on noin 15 % (271) ja sammalista 20% (183) Molemmissa ryhmissä kivialustalla, maalla, puiden rungolla ja lahopuulla kasvavia lajeja

Lisätiedot

2c Valokuvaa ekosysteemipalveluja

2c Valokuvaa ekosysteemipalveluja 2c Valokuvaa ekosysteemipalveluja Tavoite: Oppilaat oppivat löytämään ja tunnistamaan ekosysteemipalveluja Vaikeusaste: vaikea Aineisto: - Jokaiselle ryhmälle digikamera tai puhelinkamera - Kannettava

Lisätiedot

Ekologinen kompensaatio ja liito-oravan suotuisa suojelun taso. Espoo Nina Nygren, Tampereen yliopisto

Ekologinen kompensaatio ja liito-oravan suotuisa suojelun taso. Espoo Nina Nygren, Tampereen yliopisto Ekologinen kompensaatio ja liito-oravan suotuisa suojelun taso Espoo 11.4.2013 Nina Nygren, Tampereen yliopisto Luontodirektiivin tavoitteet Tavoite: edistää luonnon monimuotoisuuden säilymistä suojelemalla

Lisätiedot

YHDISTYKSET MAISEMAN- JA VESIENHOITOTÖISSÄ. Juha Siekkinen Kempeleen-Oulunsalon luonnonsuojeluyhdistys ry.

YHDISTYKSET MAISEMAN- JA VESIENHOITOTÖISSÄ. Juha Siekkinen Kempeleen-Oulunsalon luonnonsuojeluyhdistys ry. YHDISTYKSET MAISEMAN- JA VESIENHOITOTÖISSÄ Juha Siekkinen Kempeleen-Oulunsalon luonnonsuojeluyhdistys ry. 1 MIKSI YKSITYISIÄ IHMISIÄ JA YHDISTYKSIÄ TARVITAAN KOSTEIKKOLUONNON EDISTÄMISEKSI? Aikoinaan:

Lisätiedot

Luontotyyppi vai laji, kumpi voittaa luontotyyppien uhanalaisuus

Luontotyyppi vai laji, kumpi voittaa luontotyyppien uhanalaisuus Aulikki Alanen Anna Schulman Carl-Adam Hæggström Ari-Pekka Huhta Juha Jantunen Hannele Kekäläinen Leena Lehtomaa Juha Pykälä Maarit vainio Luontotyyppi vai laji, kumpi voittaa luontotyyppien uhanalaisuus

Lisätiedot

Metsien uhanalaiset: kehityssuuntia, toimenpiteitä ja haasteita

Metsien uhanalaiset: kehityssuuntia, toimenpiteitä ja haasteita Metsien uhanalaiset: kehityssuuntia, toimenpiteitä ja haasteita Juha Siitonen Metsäntutkimuslaitos, Vantaan toimipaikka Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: 26016. Turku, 02.05.2013

EURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: 26016. Turku, 02.05.2013 EURAJOEN KUNTA Hirveläntien Peräpellontien alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Luontoselvitys Työ: 26016 Turku, 02.05.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 241 4400 www.fmcgroup.fi

Lisätiedot

Kodin tuntu tulee läheltä

Kodin tuntu tulee läheltä Kodin tuntu tulee läheltä Lämmin koti on arvokas, muttei kallis Hippu-kaukolämpö tuo arkeesi turvaa. Edullisesti ja ekologisesti Lapista. Miksi liittyä kaukolämpöön? Kaukolämpö tuo mukavuutta arkeen ihmisistä

Lisätiedot

METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma Harjunsinisiipi/Antti Below

METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma Harjunsinisiipi/Antti Below METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2016 Harjunsinisiipi/Antti Below 1 METSO turvaa monimuotoisuutta Suojelemalla tai hoitamalla arvokkaita metsiä suojellaan myös niissä eläviä harvinaisia

Lisätiedot

Tuulivoiman ympäristövaikutukset

Tuulivoiman ympäristövaikutukset Tuulivoiman ympäristövaikutukset 1. Päästöt Tuulivoimalat eivät tarvitse polttoainetta, joten niistä ei synny suoria päästöjä Valmistus vaatii energiaa, mikä puolestaan voi aiheuttaa päästöjä Mahdollisesti

Lisätiedot

Vanajavesi Hämeen helmi

Vanajavesi Hämeen helmi Vanajavesi Hämeen helmi Tiedollisia ja tutkimuksellisia haasteita Lauri Arvola Helsingin yliopisto, Lammin biologinen asema lauri.arvola@helsinki.fi Vanajaveden lyhyt historia 8 vuotta sitten omaksi vesistöksi

Lisätiedot

Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle

Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle - Lannankäsittelytekniikat nyt ja tulevaisuudessa- Toni Taavitsainen, Envitecpolis Oy 6/30/2009 4/15/2009 12/10/2010

Lisätiedot

KOJONKULMA. - Mahdollisuuksien maaseutu -

KOJONKULMA. - Mahdollisuuksien maaseutu - KOJONKULMA - Mahdollisuuksien maaseutu - Kyläkävelyraportti KOJONKULMA 10.7.2012 Katri Salminen ProAgria Farma / Maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA Kyläkävelyt kuuluvat yhtenä osana Varsinais-Suomen Maa-

Lisätiedot

NCC Green, KIELO Kiviaineksen elävä luonto

NCC Green, KIELO Kiviaineksen elävä luonto NCC Green, KIELO Kiviaineksen elävä luonto 2 NCC GREEN KIELO NCC GREEN KIELO 3 NCC ja luonnon Kiviainesalueet ovat yleensä laajoja alueita, joilta pintamaa on kuorittu pois. Alueet ovat siis karuja ja

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 EU-rahoitusinstrumentit ja luonnon monimuotoisuus seminaari 27.10.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Maaseutuohjelman tavoitteet

Lisätiedot

Miten arvokkaat pienvedet tunnistetaan maastossa? Metsätalouden vesiensuojelupäivät, Koli Jari Ilmonen, Luontopalvelut

Miten arvokkaat pienvedet tunnistetaan maastossa? Metsätalouden vesiensuojelupäivät, Koli Jari Ilmonen, Luontopalvelut Miten arvokkaat pienvedet tunnistetaan maastossa? 22.09.2015 Metsätalouden vesiensuojelupäivät, Koli Jari Ilmonen, Luontopalvelut Mitä ovat arvokkaat pienvedet? Pienvedet = purot ja norot, lammet, lähteiköt

Lisätiedot

Mitä neuvoja tarvitsee tutkimukselta?

Mitä neuvoja tarvitsee tutkimukselta? Mitä neuvoja tarvitsee tutkimukselta? Erityisasiantuntija, kasvintuotanto ja ympäristö ProAgria Oulu Mitä neuvoja tarvitsee tutkimukselta? Tarvitsemme oikeisiin asioihin paneutuvaa perusteellista tutkimusta,

Lisätiedot

PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA

PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA Clean Watersin tarina alkaa Vapo Oy:n turvetuotannosta, jonka myötä on suunniteltu ja toteutettu suuri määrä vesienkäsittelyratkaisuja: noin 1000 laskeutusallasta

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 hyväksyttiin Euroopan komissiossa virallisesti joulukuun 12. päivänä 2014. Kehittämisohjelmassa

Lisätiedot

Savon ilmasto-ohjelma Kuntalaisten silmin

Savon ilmasto-ohjelma Kuntalaisten silmin Savon ilmasto-ohjelma Kuntalaisten silmin www.ymparisto.fi/savonilmasto-ohjelma Pohjois-Savon ELY-keskuksen kuntakoulutus 5.12.2012 Suonenjoki 12.12.2012 Mikkeli 1 Maapallon ilmasto muuttuu - nopeus? 2

Lisätiedot

VYYHTI II -hankkeen Aloitustilaisuus. Maarit Satomaa ProAgria Oulu

VYYHTI II -hankkeen Aloitustilaisuus. Maarit Satomaa ProAgria Oulu VYYHTI II -hankkeen Aloitustilaisuus Maarit Satomaa ProAgria Oulu 05.04.2016 Hae VYYHTI II pilottialueeksi tule mukaan luomaan vesienhoidon verkostoa ja hyviä käytäntöjä Pilottialuehaku 2016 - Koko valuma-aluetta

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset 28.4.2016 Muutostekijöitä on runsaasti Ilmastonmuutos Niukkeneva julkinen talous Väestön ikääntyminen Elinkeinoelämän

Lisätiedot

Ekosysteemipalvelut. ihmisen ja luonnon toimet hyvinvointimme eteen

Ekosysteemipalvelut. ihmisen ja luonnon toimet hyvinvointimme eteen Ekosysteemipalvelut ihmisen ja luonnon toimet hyvinvointimme eteen 15.11. 2016 Luonnonvara- ja ympäristöalan ammatillisen koulutuksen kehittämispäivät, Helsinki Liisa Pietola, MTK ympäristöjohtaja Sisältö

Lisätiedot

Peltobiomassojen hyödyntäminen biokaasun tuotannossa. Annimari Lehtomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos

Peltobiomassojen hyödyntäminen biokaasun tuotannossa. Annimari Lehtomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Peltobiomassojen hyödyntäminen biokaasun tuotannossa Annimari Lehtomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasu Muodostuu bakteerien hajottaessa orgaanista ainesta hapettomissa

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 25.6.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 25.6.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista VALMIS LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT HUOMAUTUS Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 TUTKIMUSALUEEN

Lisätiedot

ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVA YHTEENVETO ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVAN VAIKUTUKSISTA NATURA VERKOSTON ALUEISIIN

ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVA YHTEENVETO ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVAN VAIKUTUKSISTA NATURA VERKOSTON ALUEISIIN ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVA YHTEENVETO ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVAN VAIKUTUKSISTA NATURA 2000 -VERKOSTON ALUEISIIN 2007 1. Taustaa Natura 2000 verkosto on Euroopan Unionin kattava luonnonsuojelulle tärkeiden

Lisätiedot

Mitä on ympäristövastuullinen metsätalous?

Mitä on ympäristövastuullinen metsätalous? Mitä on ympäristövastuullinen metsätalous? PEFC-seminaari 3.12.2013 Risto Mustonen vt. suojeluasiantuntija Suomen luonnonsuojeluliitto Metsätalouden ympäristövaikutuksia Suomessa: 1,5 miljonaa kilometriä

Lisätiedot

Riistaelinympäristöjen hoito ja tuet KOSTEIKOT

Riistaelinympäristöjen hoito ja tuet KOSTEIKOT Riistaelinympäristöjen hoito ja tuet KOSTEIKOT Oulu 26.1.2011 Mikko Alhainen Projektipäällikkö, Kotiseutukosteikko Life Return of Rural Wetlands Piirrokset: Jari Kostet, Tom Björklund ja MKJ 24.01.2011

Lisätiedot

Farmivirta. Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Olli Tuomivaara OULUN ENERGIA

Farmivirta. Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Olli Tuomivaara OULUN ENERGIA Farmivirta Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Olli Tuomivaara OULUN ENERGIA Farmivirta on puhdasta lähienergiaa pientuottajalta sähkönkäyttäjille Farmivirta tuotetaan mikro- ja pienvoimaloissa uusiutuvilla

Lisätiedot

METSO:n jäljillä. Tupuna Kovanen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

METSO:n jäljillä. Tupuna Kovanen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus METSO:n jäljillä Tupuna Kovanen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus METSO II Metso I 2003-2007 Vapaaehtoinen suojelu katsottiin tehokkaaksi ja yhteiskunnallisesti hyväksyttäväksi keinoksi edistää metsiensuojelua

Lisätiedot

PIENTAREET, SUOJAKAISTAT JA SUOJAVYÖHYKKEET

PIENTAREET, SUOJAKAISTAT JA SUOJAVYÖHYKKEET PIENTAREET, SUOJAKAISTAT JA SUOJAVYÖHYKKEET Piennar valtaoja, vesistö Täydentävät ehdot Täydentävät ehdot/viljelytapa ja ympäristöehdot: Vesistöjen ja valtaojien varsilla oleville peltolohkoille on jätettävä

Lisätiedot

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Biojalostamohanke BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Sunpine&Preem Arizona Chemicals SP Processum Fortum Borregaard Forssa UPM Forchem Neste Oil Kalundborg FORSSAN ENVITECH-ALUE Alueella toimii jätteenkäsittelylaitoksia,

Lisätiedot

Vesiensuojelulliset ja riistanhoidolliset kosteikot metsästyksen näkökulmasta

Vesiensuojelulliset ja riistanhoidolliset kosteikot metsästyksen näkökulmasta Vesiensuojelulliset ja riistanhoidolliset kosteikot metsästyksen näkökulmasta 23.10.2013 Joensuun Tiedepuisto Reijo Kotilainen 29.10.2013 Suomen riistakeskus 1 Hyvä vesilintukosteikko 50 % avovettä 50

Lisätiedot

Ramoninkadun luontoselvitys

Ramoninkadun luontoselvitys Ramoninkadun luontoselvitys Elina Lehtinen Jyväskylän kaupunki Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö 7.4.2016 Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Työmenetelmät... 3 2.1 Esiselvitys... 3 2.2 Maastotyöskentely... 3 2.3

Lisätiedot

Suomi ja kestävän kehityksen haasteet

Suomi ja kestävän kehityksen haasteet Suomi ja kestävän kehityksen haasteet Maailmanpolitiikka ja tulevaisuuden kehityslinjat Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 11.5.2010 Mitä on kestävä kehitys? Taloudellinen, sosiaalinen ja ympäristöllinen

Lisätiedot

Ryhmä 5. Ihminen ja Ympäristö Tms. 5 op

Ryhmä 5. Ihminen ja Ympäristö Tms. 5 op Ryhmä 5 Ihminen ja Ympäristö Tms. 5 op Perustiedot Ajankohta: kevätlukukausi, muiden moduulien jälkeen Korvaa: YMPP123 YMPP105 (biologia, avoin yliopisto) Koordinoi: YMP Keskeisin oppiaines.ideointia.

Lisätiedot