LAPSEMME. Pitäisikö pojista huolestua? Liikettä luihin. Lastenvaunut. rullaavat ajassa. Kun lasta pelottaa Leikin iloa levittämässä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LAPSEMME. Pitäisikö pojista huolestua? Liikettä luihin. Lastenvaunut. rullaavat ajassa. Kun lasta pelottaa Leikin iloa levittämässä"

Transkriptio

1 Mannerheimin Lastensuojeluliiton jäsenlehti 3/2014 LAPSEMME Liikettä luihin Lastenvaunut rullaavat ajassa Lukumummi auttaa lukemaan Kun lasta pelottaa Leikin iloa levittämässä Pitäisikö pojista huolestua?

2 UUSI APOBASE. NYT ENTISTÄKIN IHANAMPI IHOLLESI. Uudet parabeenittomat Apobaset nyt apteekeissa. Lapsemme_Apobase_186x270_8/14.indd 1 20/08/14 11:49

3 Pääkirjoitus Kohti lapsiystävällistä yhteiskuntaa S uuretkin muutokset lähtevät unelmista. Ne voivat aluksi tuntua mahdottomilta, mutta muuttuvat vähitellen tekojen kautta todeksi. Muutoksen lähtökohta on, että joku uskaltaa ajatella uudella tavalla, sanoa ajatuksensa ääneen ja innostaa muitakin asiansa taakse. Jaettu toive konkretisoituu ja saa tarttumaan toimeen. Ajatus siitä, että jokaisella lapsella on oikeus hellyyteen, huolenpitoon ja hyvään elämään, synnytti aikanaan Mannerheimin Lastensuojeluliiton parantamaan suomalaisten lasten hyvinvointia. Se, mihin ongelmiin tartutaan ja miten käytännössä toimitaan, on muuttunut lasten elinolojen ja yhteiskunnan kehittymisen myötä. Perustehtävä on säilynyt samana, mutta tavoitteita ja toimintatapoja on päivitetty monta kertaa. Tänä kesänä Turun liittokokouksessa päätettiin strategiasta, joka ohjaa MLL:n työtä vuoteen 2024 saakka. Tahtotilamme on lapsiystävällinen yhteiskunta, jossa lapsen etu asetetaan etusijalle ja lapset ja nuoret voivat hyvin. Se, että päätöksiä arvioitaisiin lasten näkökulmasta ja lapsen etu ohjaisi valintoja, voi näinä päivinä tuntua kaukaiselta. Muutos ei synny helposti, mutta on mahdollinen. Meiltä muutoksentekijöiltä vaaditaan avoimuutta, ketteryyttä, kumppanuutta, osaamista sekä intoa jatkuvaan kehittämiseen. Oleellista on myös keskittyä vahvuuksiimme: monipuoliseen ja innostavaan vapaaehtoistoimintaan, lasten, nuorten ja vanhempien kuuntelemiseen ja tukemiseen sekä vahvaan vaikuttamiseen lasten ja perheiden puolesta. Strategiaa valmisteltiin pitkään ja isolla porukalla. Samaa voimaa tarvitaan sen toteuttamiseen. Mahdollisuudet ovat hyvät. Olemme iso ja aktiivinen joukko, jolla on yhteinen suunta, kyky löytää kumppaneita ja halu rakentaa lapsille parempaa maailmaa. Miksi emme onnistuisi? Liisa Partio, päätoimittaja Sisältö 3 Pääkirjoitus 4 Liitossa tapahtuu 8 Pitäisikö pojista huolestua? Koulumenestys ja terveysasiat askarruttavat 14 Turussa tehtiin tärkeitä päätöksiä MLL:n liittokokous Vaunut rullaavat muutosta Lastenvaunut kuvastavat ajan henkeä 19 Lasten asialla 20 Onkohan se mörkö? Lapsen pelko pitää ottaa vakavasti 24 Leikin iloa levittämässä 28 Viestejä Wilmassa Koulun ja kodin yhteydenpito puhuttaa 31 Isän kynästä 32 Lukumummi kannustaa Lukumummi auttaa lasta lukemaan 35 Lastenkulttuuri Kirjakko Kulttuurikierros 38 Liikettä luihin Osteoporoosi vaivaa myös lapsia ja nuoria 41 Kirjoissa & kansissa 44 Poimitut 47 Mitä mielessä? 48 Jäsensivut PAINOTUOTE LAPSEMME Päätoimittaja Liisa Partio l Toimitussihteeri Sisko Kajama l Tiedotustoimittaja Kaarina Kokkonen l Ulkoasu ja taitto Merja Lensu l Kansikuva Tomi Nuotsalo l Toimitusneuvosto: Anu Mustonen (pj), Joona Kallio, Eva Kuntsi, Petra Vesuri, Anne Vola l Toimituksen osoite PL 141, Helsinki, p , l Tilaukset ja osoitteen muutokset: p Vuosikerta 18 euroa. Jäsenillä lehti sisältyy jäsenmaksuun l Ilmoitukset: Bouser Oy, Vattuniemenranta 2, Helsinki, Jukka Tiainen, p. (09) , Jouni Kohonen, p. (09) , Ilmoitusaineistot: Lapsemme 4/2014 ilmestyy l Kustantaja Mannerheimin Lastensuojeluliitto. ISSN-L , ISSN , ISSN l Paino Forssa Print l Lapsemmelehti ilmestyy 4 kertaa vuodessa, 43. vuosikerta. Lapsemme 3/2014 3

4 Liitossa tapahtuu Perhekahvila on monen henkireikä Eri puolilla Suomea toimii 534 MLL:n perhekahvilaa. Niissä kokoonnuttiin viime vuonna kertaa, käyntikertoja oli yhteensä Kesän kynnyksellä tehdyn perhekahvilakyselyn mukaan kävijöistä ja ohjaajista noin kaksi kolmasosaa on vuotiaita äitejä. Enemmistö vastaajista oli äitiys-, vanhempain- tai hoitovapaalla. Kävijöistä noin kolmasosa koki olevansa uupunut ja yhtä moni arvioi tarvitsevansa tukea vanhemmuuteen. l Yli 80 % prosenttia kävijöistä oli saanut perhekahvilassa lisää tuttavia ja ystäviä. l 89 % kertoo lapsensa saaneen seuraa ja leikkikavereita, ja yli puolet arvioi, että heidän lapsensa taidot toimia ryhmässä vahvistuivat. l 81 % :n mielestä perhekahvilassa käyminen on vaikuttanut myönteisesti omaan mielialaan. l 34 % kävijöistä oli saanut perhekahvilassa tukea ja ideoita arjen pulmiin ja lasten kasvatukseen. l 61 % oli saanut tietoa alueensa lapsiperheille suunnatuista palveluista ja toiminnasta. Kyselyyn vastasi yhteensä 595 henkeä, joista perhekahvilan kävijöitä oli 425 ja ohjaajia 170. Kuva: Matti Matikainen Jos perhekahvilaa ei olisi Olisin yksinäisempi. Olisi arkemme tylsempää. Perhekahvila on suuri osa pienen kunnan kotiäitien ja -isien arkea. En tuntisi alueeni muita lapsiperheitä läheskään niin hyvin kuin nyt. Lasten olisi ollut vaikeampi tutustua ikäisiinsä lapsiin ja saada kavereita. Lapsiin investoiminen tuo yhteiskunnalle säästöä! Lue lisää: > kannanotot Ohjeita äideille 70 vuotta sitten w Jokaisella lapsella täytyy olla oma makuupaikka. Sen järjestämisen ei tarvitse tulla kalliiksi. Parhaimpia ovat rauta- tai puusängyt. Älkää tehkö niitä niin syviksi, että lapset makaavat syvällä kuin höyrykaapissa voimatta seurata, mitä ympärillä tapahtuu. Silloin on myös vaikea hoitaa heitä. Tehkää sänkyyn säleikköseinämä. Silloin ilma voi vapaasti kiertää, pienokaiset näkevät ympärilleen huoneeseen ja saavat säleistä kiinni nostaessaan itseään. Terveet lapset kodin ilo ja kansan tulevaisuus. Leikki- ja kouluikäisten lasten terveyden hoidon opas äideille. Kenraali Mannerheimin Lastensuojeluliitto Tutkimusapurahojen haku MLL:n tutkimussäätiö myöntää vuodeksi 2015 tutkimusapurahoja väitöstutkimuksiin, joiden tutkimusaiheena on - lasten ja kasvattajien myönteisen vuorovaikutuksen lisääminen, - lasten ja nuorten yksinäisyyden ehkäiseminen tai - leikkikulttuuria koskeva tutkimus. Hakemukseen liitetään tutkimussuunnitelma ja tutkimuksen ohjaajan lausunto. Apurahan saajilta edellytetään päätoimista sitoutumista tutkimukseen tutkimusapurahakaudella. Hakulomakkeen saa osoitteesta Hakemukset toimitetaan mennessä osoitteeseen: MLL:n tutkimussäätiö, PL 141, Helsinki. Hakemuksia ei palauteta. Lisätietoja: tutkimussäätiön asiamies Maarit Päivike, puh , Kiitos kaikille Kevätilo-keräykseen osallistuneille. Paikallisyhdistykset ja piirit keräsivät toimintaansa euroa. 4 Lapsemme 3/2014

5 Liitossa tapahtuu Lapsen oikeuksien päivänä leikitään Lapsen oikeuksien päivän kansallinen teema on tänä juhlavuotena leikki. Koko Suomi leikkii -hankkeen leikkilähetit järjestävät Lapsen oikeuksien viikolla eri puolella Suomea tilaisuuksia, joiden kautta tuodaan tutuksi leikin, mielikuvituksen ja sukupolvien sillan merkitystä sekä lapsen oikeutta leikkiin. Seuraa tapahtumailmoittelua hankkeen nettisivuilta Koulurauhaa! Kuva: Anu Pynnönen Valtakunnallinen koulurauha julistettiin Tampereen Ratinan stadionilla. Tapahtumaan osallistui yli koululaista. Tänä vuonna julistuksella haluttiin kiinnittää huomiota ystävyyteen. Koulurauha-ohjelmaa toteutetaan peruskouluissa ja toisen asteen oppilaitoksissa. Ohjelma on laajenemassa myös päiväkoteihin, joissa julistetaan eskarirauha. Kuva: Harri Joensuu Pääsihteerin pohdintoja...nukenvaunuista Pienen talon vinttikerroksessa on kahdet nukenvaunut, vaaleanpunaiset ja tummemman punaiset. Kovin vanhoja ne eivät ole, mallit lienevät 1980-luvun loppupuolelta. Minun huostaani ne päätyivät, kun aikuistuneet tyttäret eivät raaskineet kierrättää niitä vaan arvelivat, että ne ovat minulle tunnetasolla tärkeitä. Joten siellä ne nyt ovat. Enkä raaski kierrättää niitä, kun arvelen, että ne voivat olla tyttärille tunnetasolla tärkeitä. Kun vaunut nyt ovat siellä, käyn toisinaan katsomassa niitä. Muistelen, kuinka vähän aikaa sitten tytöt olivat pieniä ja leikkivät nukkeleikkejään. Kuinka nukkeja ruokittiin, niille vaihdettiin vaippoja, puettiin. Kuinka seisoin salaa katsomassa ja kuuntelemassa heidän leikkejään ja kuinka ajattelin silloin, että tyttö on nukkeleikissään samanaikaisesti äitinsä tytär ja tyttärensä äiti. Ja koska he käsittelivät nukkeja ja pehmoleluja hellästi joskin huolettomasti, arvelin asioiden olevan riittävän hyvin. En kuitenkaan silloin voinut tajuta, kuinka aika kiitää ja kuinka vähän aikaa lapset ovat pieniä, lähellä ja tarvitsevia. Kuinka paljon aikaa niille tulee antaa juuri sen takia, että aikaa on niin vähän. Samalla oivallan, että tämäkin aika kiitää yhtä nopeasti, joten mikä on se tärkein asia, jolle pitää antaa aikaa, nyt? Nukenvaunut vinttikerroksessa ovat palauttaneet minulle palan historiaa, jota tyttäret arvelevat minun arvostavan. Siinä he ovat oikeassa. Kunpa lisäksi muistaisin aina riittävästi arvostaa sitä, mitä minulla on tässä ja nyt. Mirjam Kalland Koululaiset kaipaavat kuuntelijaa Koulujen alkaessa lasten ja nuorten puhelimeen tulee puheluja huomattavasti enemmän kuin tavallisina viikkona. Lapset ja nuoret kaipaavat kuuntelevaa aikuista, jonka kanssa jutella koulujännityksestä, kaverisuhteista ja muista kouluasioista. Valitettavan monessa yhteydenotossa lapset ja nuoret kertovat koulussa kohtaamastaan väkivallasta ja sen aikaansaamista vakavista psyykkisistä oireista. Anne Viinikka (toim.) Mentalisaatio perheiden kohtaamisessa UUTUUS! Tukea kohtaamiseen MLL julkaisee lokakuussa kirjan Mentalisaatio perheiden kohtaamisessa. Kirjassa kerrotaan, mitä ovat mentalisaatio ja reflektiivinen työote ja mitä hyötyä niistä on lapsi- ja perhetyötä tekevälle tai alaa opiskelevalle. Tilaukset HYVÄ ALKU KOULUTIELLE Helli ja hoivaa pientä koululaista HYVÄ ALKU YLÄKOULUUN Kuuntele ja kannusta yläkoululaista Tukea koulun alkuun MLL tavoitti Hyvä alku koulutielle- ja Hyvä alku yläkouluun -kampanjoillaan yli koululaisen vanhemmat. Ensiluokkalaiset saivat koulujen kautta lahjaksi harrastuspussin, jonka sisällössä muistutettiin vanhempia perheen yhteisen ajan, leikin ja riittävän unen merkityksestä sekä kannustettiin yhteistyöhön koulun kanssa. Seitsemäsluokkalaisten vanhemmille lähetetyssä kirjeessä kerrottiin alakoulusta yläkouluun siirtymisestä ja murrosikäisen hyvinvoinnille tärkeistä asioista. Kampanjat mahdollisti yhteistyökumppaneilta ja säätiöiltä saatu tuki. Lapsemme 3/2014 5

6 Liitossa tapahtuu Kuva: MLL:n Kymen piiri Kouvolassa iloittiin onnistuneesta Taikamaratonista. Suomalaisista taikureista koostuva joukko esiintyi tauotta 72 tuntia ja keräsi yli 5200 euroa MLL:n Kymen piirille kiusaamisen vastaiseen työhön päivysti suojateillä Uudenmaan piirin ja alueen 40 paikallisyhdistyksen järjestämään suojatiepäivystykseen osallistui tänä vuonna ennätykselliset vapaaehtoista. Vapaaehtoiset päivystivät 120 koulun läheisyydessä olevilla suojateillä. Koulun alun tempauksen tarkoituksena on kiinnittää autoilijoiden ja muiden tiellä liikkujien huomio lapsiin ja varmistaa pienten koululaisten turvallinen tien ylitys. Kampanjan yhteistyökumppanina on If Vahinkovakuutusyhtiö. Nettisivuston suosikki Uusia ystäviä on Vanhempainnetin keskustelupalstojen suosikki. Palstalla vanhemmat voivat etsiä uusia ystäviä muista vanhemmista tai lapsiperheistä. Nimityksiä Satakunnan piirin uudeksi toiminnanjohtajaksi on valittu KM Tia Kemppainen. Hän aloittaa tehtävässään Kuva: MLL:n Uudenmaan piiri TEKSTI MAARIT PIIPPO KUVAT ANU PYNNÖNEN Parisuhde paremmaksi Hyvä parisuhde vahvistaa vanhemmuutta ja parhaimmillaan vanhemmuus syventää parisuhdetta. MLL:n Uudenmaan piirin Yhdessä vanhempana -hankkeessa etsitään keinoja tukea parisuhdetta. L apsiperheiden vanhemmille ruuhkavuodet ovat kiireisiä ja parisuhteen hoito saattaa jäädä vähemmälle. Hyvä ja turvallinen parisuhde auttaa puolisoita olemaan parempia vanhempia lapsilleen. Yhdessä vanhempana -hanke on Uudenmaan piirin matalan kynnyksen toimintaa, jossa tavoitetaan pariskuntia esimerkiksi perhekahviloiden ja isä-lapsi-ryhmien kautta. Hankkeen aikana on toteutettu te toja, järjestetty ohjattuja keskusteluja ja asiantuntijaluentoja sekä tehty osallistavia tehtäviä. Nuoret isät kiinnostuneita Vuonna 2013 käynnistyneen hankkeen toisena toimintavuonna kartutetaan kokemuksia ja niiden pohjalta kehitetään malleja valtakunnalliseen vapaaehtoistyöhön. Tarkoitus on luoda parisuhdetta tukevia malleja osaksi MLL:n jo olemassa olevaa lapsi- ja perhetoimintaa, kertoo hankkeen projektipäällikkö Kari Koponen. Äitien tavoittaminen on helppoa perhekahviloiden kautta, mutta päivisin työssä olevien isien saaminen mukaan on haaste. Uudenmaan piirillä on kuitenkin hyviä kokemuksia miesten tavoittamisesta esimerkiksi isä-lapsi-ryhmissä. Nykyaikana myös isät ovat kiinnostuneita miettimään parisuhdettaan. Miehiä motivoi mukaan erityisesti tehtävien ja pelien kautta tapahtuva toiminnallisempi työskentely kuin pelkkä keskustelu, huomio Koponen. Molempien vanhempien osallistuminen yhtä aikaa toimintaan vaatii erikoisjärjestelyjä. Siksi parikahviloiden ja parisuhdeiltojen oheen on tarjottu maksutonta lastenhoitoa. 6 Lapsemme 3/2014

7 Liitossa tapahtuu Parisuhdeillassa tehdään tehtäviä yhdessä puolison kanssa. Hanna ja Torbjörn Karlsson ovat oppineet huomioimaan enemmän toisiaan arjen keskellä. Aikaa kuunnella Porvoolaisilla Hanna ja Torbjörn Karlssonilla oli ollut useita voimavaroja vaativia tapahtumia elämässään, kun he lähtivät mukaan Yhdessä vanhempana -toimintaan. Vauvan syntymisen aikaan osuivat talon remontointi, Hannan äidin kuolema, sisarusperheen hajoaminen, Torbjörnin työkiireet sekä vesivahinko kotona. Kolmilapsisessa perheessä tekemistä riitti niin paljon, että voimat alkoivat olla vähissä ja tilanne vaikutti jo vanhempien keskinäiseen suhteeseen. MLL:n Uuden Porvoon paikallisyhdistyksen varapuheenjohtajana toimiva Hanna näki hankkeen keinona tarkistaa asenteita ja tavoitteita puolisona. Torbjörnin osallistumisen mahdollisti tilaisuuksien ajoitus illaksi töiden jälkeen. MLL:n palkkaama lastenhoitaja tapahtumien yhteyteen oli ehdoton edellytys molempien osallistumiselle, koska Karlssoneilta puuttuu oma tukiverkosto kotipaikkakunnalta. Yhdessä vanhempana -tilaisuuksissa Porvoossa alustivat muun muassa Väestöliiton, Perheasiain neuvottelukeskuksen ja paikallisen seurakunnan asiantuntijat. Teemat käsittelivät esimerkiksi vuorovaikutustaitoja, parisuhteen arvoja sekä miehen näkökulmaa isyyteen ja puolisona olemiseen. Tärkeä heräte vuorovaikutustaidoissa Karlssoneille oli pysähtyä kuuntelemaan, mitä puoliso todella sanoo. On hyvä tarkistaa, mikä on faktaa ja mikä on vain oletus. Usein oma kokemus on jotain aivan muuta kuin mitä puoliso on tarkoittanut, kuvailee Torbjörn Karlsson. Unelmia ja myönteistä palautetta Yhteisen aarrekartan teko muistutti alkuaikojen unelmista ja omista vahvuusalueista sekä kertoi tulevaisuuden tavoitteista, kuten remontin valmistumisesta ja koko perheen lomamatkasta. Suurin oivallus oli lisätä hyvinvointia arjessa ja ymmärtää positiivisen palautteen merkitys, kertoo Hanna Karlsson. Vertaistuessa on arvokasta huomata, että vastaavanlaisia ongelmia on muissakin perheissä. Parisuhteen hoitoon on varattava aikaa, sillä muuten tunteet ja ajatukset hukkuvat arjen pyöritykseen. Perheiden yhteisesti jakamat kokemukset innostavat oppimaan toinen toisiltaan. Toimintaan osallistuminen on ollut kuin suunnistusta rastilta rastille ja toivottavasti lopulta myös maaliin, Torbjörn kuvailee. Parisuhteeseen panostaminen on jo näkynyt Karlssoneiden kotona keventyneenä ilmapiirinä. Lapsetkin ovat huomanneet myönteisen vaikutuksen. Apua, nyt ne pussaa!, ovat lapset saattaneet kommentoida, kun vanhemmat ovat huomioineet toisiaan arjen keskellä. Yhdessä vanhempana -hanke jatkuu vuoden 2015 lopulle. Tavoitteena on, että hankkeen jälkeen kaikki MLL:n piirit jatkavat parisuhdetoimintaa paikallisyhdistystensä kanssa. Lisätiedot: uudenmaanpiiri.mll.fi Kirjavinkkejä parisuhteesta Åberg Ritva (toim): Sata kysymystä parisuhteesta. Väestöliitto ry, Parisuhdekeskus Lijeström Sari: Vuorovaikutustaidot parisuhteessa. Kataja-parisuhdekeskus ry Sjöroos Margit: Myötätunto - Ole lähellä, elä mukana. Minerva kustannus oy Tanskanen Elina: Auta, Elina! -parisuhdekirja. Tammi Parisuhteen hoito vaatii aikaa. Lapsemme 3/2014 7

8 Pitäisikö pojista TEKSTI TIINA KIRKAS KUVAT TOMI NUOTSALO huolestua? Pienellä patistuksella iso osa pojista saataisiin pärjäämään koulussa ja huolehtimaan itsestään nykyistä paremmin. Valtaosa suomalaisista pojista pärjää mainiosti. He käyvät koulua, harrastavat monipuolisesti ja viettävät vapaa-aikaa kavereidensa kanssa. Silti monien asiantuntijoiden mielestä suomalaispojilla voisi mennä paremminkin. Erityistä huolta on kannettu poikien heikkenevästä koulumenestyksestä. Esimerkiksi tuoreimmasta PISA-tutkimuksesta ilmenee, että joka seitsemäs 15-vuotias suomalaispoika ei suoriudu kelvollisesti yksinkertaisistakaan matemaattisista tehtävistä. Lisäksi lähes viidennes pojista on heikkoja lukijoita. Itäja Pohjois-Suomessa pojat ovat lukutaidoltaan jopa kaksi vuotta tyttöjä jäljessä. Tulokset tarkoittavat, että osa suomalaisista pojista saa peruskoulusta erittäin heikot valmiudet selviytyä niin jatko-opinnoissa, työelämässä kuin arjessakin. Se taas lisää heidän syrjäytymisriskiään. Poikien heikentyvä koulumenestys ei ole vain suomalainen ilmiö. Suomalaista sen sijaan on se, että pojat lukevat huomattavan paljon huonommin kuin tytöt, ja ero kasvaa koko ajan. Kun suurin osa koulutyöstä perustuu luetun omaksumiseen, sillä on merkitystä poikien opintomenestykselle. Syytä poikien tilanteeseen on haettu koulusta, jonka sanotaan suosivan lukuhaluisia tyttöjä toiminnallisten poikien kustannuksella. Kun tytöt istuvat paikoillaan ja puurtavat, pojat oppivat tekemällä projekteja. Koulua kuitenkin käydään enimmäkseen luokkahuoneessa, joten pojat turhautuvat ja tylsistyvät. 8 Lapsemme 3/2014 Lapsemme 3/2014 9

9 Pojat eivät vain terveyskäyttäydy vaan elävät nuoren ihmisen elämää tässä ja nyt. Poikien tyttöjä heikompaa koulumenestystä on selitetty myös biologialla eli sillä, että poikien aivot kypsyvät hitaammin kuin tyttöjen. Se taas vaikuttaa heidän oppimisvalmiuksiinsa. Varsinkin loppuvuodesta syntyneet pojat saattavat yläkouluikäisinä olla kehityksessään reilusti jäljessä luokkansa tyttöjä. Vastahakoiset pojat Tutkija Harry Lunabba Helsingin yliopistosta tunnistaa huolen poikien heikentyvästä koulumenestyksestä. Hän kuitenkin muistuttaa, että pojilla ei ole mitään luontaista estettä oppia ja viihtyä koulussa. Tutkimus ei myöskään tue väitettä, jonka mukaan pojat jäisivät opetuksessa paitsioon. Poikien suuri enemmistö pärjää koulussa ihan hyvin, eikä koulu ole pojille niin huono paikka kuin moni väittää. Toisaalta kaikki tytötkään eivät menesty koulussa. Lunabban mielestä poikien ja tyttöjen eroja ei ole tarvetta erikseen korostaa, sillä kumpaankin ryhmään kuuluu monenlaisia yksilöitä. Huonosti pärjäävien poikien joukko on myös suhteellisen pieni, eikä koulua tulisi kehittää yksinomaan heidän ehdoillaan, vaikka he tukea tarvitsevatkin. Jos Lunabba johonkin puuttuisi, niin poikien tapaan asennoitua koulutyöhön tyttöjä nuivemmin. Hän puhuu poikien vastahakoisuuskulttuurista, jota pitäisi purkaa aikuisin esimerkein. Samuli Kukkosta ja Niko Takkoa opiskelu kiinnostaa. Pojat harrastavat jalkapalloa, joka vie lähes koko vapaa-ajan. Poikien keskuudessa on jotenkin kiellettyä tai noloa pärjätä koulussa. Ainakaan ei saa osoittaa kavereille, että tekee jotain koulunkäyntinsä hyväksi. Lunabba kehottaa myös opettajia pohtimaan, miksi he antavat joidenkin poikien alisuoriutua luokalta toiselle ilman, että he kannustavat tai patistavat poikia opiskelemaan omalla tasollaan. Usein kyse on pojista, jotka ovat sosiaalisesti lahjakkaita mutta koulutyössään laiskoja. Poikien toimintatapaa ei tulisi vahvistaa toteamalla, että pojat ovat poikia, eikä heistä ole käymään koulua. Kyynistyvät pojat Toistaiseksi pojat ovat voineet suhtautua koulunkäyntiinsä huolettomammin kuin tytöt. Kehnotkaan arvosanat eivät ole erityisemmin estäneet heitä hankkiutumasta kohtuullisiin töihin ja asemiin yhteiskunnassa. Tulevaisuudessa poikien tilanne hankaloituu, kun yhä useammassa ammatissa vaaditaan koulutusta, ja kilpailu opiskelu- ja työpaikoista kiristyy. Heikoimmassa asemassa ovat ne, joita opiskelu ei kiinnosta lainkaan. Välinpitämätön asenne saattaa periytyä kotoa tai kertoa vaikeasta elämäntilanteesta. Koulussa se näkyy häiriökäyttäytymisenä tai poissaoloina. Piittaamattomuus voi olla myös tapa reagoida ongelmiin koulussa. Keskinäinen kilpailu ja suorituspaineet korostuvat etenkin lukiossa, jossa osa tytöistä uupuu ja masentuu, kun taas osa pojista kyynistyy. Se tarkoittaa, että koulunkäynti menettää merkityksensä heidän elämässään, kertoo tutkijatohtori Heta Tuominen-Soini Helsingin yliopistosta. On tyypillistä olla kyyninen poika lukion ensimmäisellä ja kolmannella luokalla. On myös tyypillistä olla koulusta innostunut poika vielä ensimmäisellä 10 Lapsemme 3/2014

10 Aleksi Rapeli aikoo parantaa keskiarvoaan yhdeksännellä luokalla päästäkseen lukioon. mutta ei enää kolmannella luokalla. Jotain siis pojille tapahtuu lukiossa. Myöhemmin pojat voivat suhtautua kielteisesti koulun lisäksi koko yhteiskuntaan, Tuominen-Soini sanoo. Suomalaistutkimusten mukaan kyynisillä nuorilla on lähes nelinkertainen riski pudota koulutusjärjestelmästä. Näkymättömät pojat Heta Tuominen-Soinin mielestä kaikki hyötyisivät, jos koulu korostaisi nykyistä enemmän oppimista ja asioiden syvällistä ymmärtämistä. Koulu on ykkönen Espoolaiselle Aleksi Rapelille koulu on nyt tärkeintä elämässä. Yhdeksännellä luokalla ratkeaa, pääseekö hän ensi vuonna tavoittelemaansa lukioon. Kahdeksannen luokan keskiarvoa on kyllä parannettava, hän sanoo. Aleksille koulu on aina maittanut, eikä lukeminenkaan tuota ongelmia. Koulustaan hän tuntee myös muita poikia, jotka ovat opiskelusta kiinnostuneita mutta saattavat arkailla sen tunnustamista kavereilleen. Muutoin Aleksi arvelee, että tytöt pärjäävät koulussa poikia paremmin, koska heidän murrosikänsä alkaa varhemmin kuin pojilla. He ymmärtävät aikaisemmin, mikä on tärkeää. Pojat taas pelaavat ja ovat kavereiden kanssa. Poikien pitäisi vain tajuta, että koulu on ykkönen. Järvenpääläiset Samuli Kukkonen ja Niko Takko opiskelevat ensimmäistä vuottaan lukiossa. Opiskelu kiinnosti jo yläkoulussa, kuten myös monia muita heidän kavereitaan. Niin tytöt kuin pojatkin kilpailivat koearvosanoista. Ne, joita koulunkäynti ei kiinnostanut, eivät välittäneet numeroistaan. Ehkä he ajattelevat nyt toisin, kun eivät ole päässeet mihinkään opiskelemaan, Samuli kertoo. Ei koske kaikkia Aleksi pelaa yhdeksättä vuotta jääkiekkoa ja käy harjoituksissa lähes joka päivä. En syö useinkaan pikaruokaa, ja äiti kehottaa muutenkin syömään terveellisesti. Samuli ja Niko pelaavat jalkapalloa, joka vie lähes kaikki heidän arkiiltansa ja viikonloppunsa. Urheilulliseen kaveripiiriin ei tupakointi kuulu. Lukiossakin keskitytään opiskelemaan, kun taas läheisessä ammattikoulussa näkyy taajaan poikia tupakkapaikalla. Olen kysynyt tupakoivilta kavereiltani, miksi he eivät lopeta tupakointia. He vastaavat, että voisivat hyvinkin lopettaa mutta polttavat silti, Niko kertoo. Hän sanoo, että nuoret eivät ajattele tekojensa seurauksia aikuisten tapaan. Ainakaan he eivät korvaa tupakointia tai oluen juontia terveysteoilla, kuten urheilulla. Kaverukset huomauttavat, että kaikkia poikia ei tulisi tuomita koulun ja terveen elämän vieroksujiksi pienen ryhmän perusteella. Lapsemme 3/

11 Aleksilla on terveelliset elämäntavat. Hän tapaa kavereitaan ja pelaa jääkiekkoa lähes joka päivä. Koulutyötä vältteleviä poikia voisi tukea tarjoamalla heille pystyvyyden ja osaamisen kokemuksia. Heidän pitäisi myös voida yhdistää opiskelu omaan elämään heille merkityksellisellä tavalla. Harry Lunabba näkisi koulussa nykyistä enemmän hyviä kohtaamisia. Eniten häntä mietityttävätkin pojat, jotka ovat luokassa lähes näkymättömiä. He eivät erotu muista pojista metelillä tai yksinololla, joka saisi aikuiset huolestumaan. Lunabba toteaa, että he ovat poikia, jotka eivät herätä opettajissa mitään tunteita. Nämä pojat ovat hiljaista keskikastia, joka hoitaa asiansa. Kukaan ei kuitenkaan tiedä, mitä heille oikein kuuluu. On selvää, että opettajilla ei ole mahdollisuutta tuntea jokaista oppilasta. Silti jokainen tarvitse koulussa ainakin yhden turvallisen aikuisen, ja sen toteutuminen ei vaadi opettajiltakaan liikoja. Hyvä opettaja on uskottava, ja häntä on helppo lähestyä, Lunabba sanoo. Terveyskuria uhmaavat pojat Tuoreimman kouluterveyskyselyn mukaan noin puolet pojista liikkuu ja nukkuu vähemmän kuin asiantuntijat suosittelevat. Sen sijaan he istuvat paljon myös vapaa-ajallaan ja syövät epäterveellisesti. Joka neljäs 16-vuotias poika arvioi itsensä ylipainoiseksi. Pojat myös tupakoivat enemmän ja juovat itsensä humalaan säännöllisemmin kuin tytöt. Riskikäyttäytyminen näkyy sairaaloissa, joihin pojat päätyvät tyttöjä useammin tapaturmien ja väkivallan seurauksena. Tutkija Anna Ojajärvi Nuorisotutkimusverkostosta kuitenkin muistuttaa, että poikien tilanne ei ole näin synkkä. Tilastoissa korostuvat ääripäät, ja suu- 12 Lapsemme 3/2014 rin osa suomalaisista pojista voi paremmin kuin koskaan. Ojajärvi kehottaakin pohtimaan, ovatko aikuiset aidosti huolissaan poikien terveydestä vai onko kyse pikemminkin siitä, että pojat eivät noudata aikuisten terveyskuria. Osa pojista saattaakin tietoisesti uhmata asiantuntijoiden neuvoja. He esimerkiksi tietävät, että tupakointi on vaaraksi terveydelle mutta tupakoivat siitäkin huolimatta. Pojalle tupakointi voi olla looginen ratkaisu, jos se esimerkiksi auttaa häntä saamaan kavereita tai rentoutumaan. Poika voi myös urheilla paljon ja ajatella, että siksi hän voi polttaa tupakkaa, Ojajärvi sanoo. Useista tutkimuksista myös tiedetään, että koti, kaverit ja asuinympäristö vaikuttavat suuresti terveyskäyttäytymiseen. Tilastoissa se näkyy siten, että ammattikoululaisista pojista 35 prosenttia mutta lukiolaisista vain kahdeksan prosenttia tupakoi päivittäin. Myös humalajuominen, huumekokeilut ja ylipaino ovat yleisempää ammattikouluissa kuin lukioissa. Ojajärvi huomauttaakin, että pojat eivät vain terveyskäyttäydy vaan elävät nuoren ihmisen elämää tässä ja nyt. Keskustelemalla poikien kanssa voi selvitä, miksi he toimivat omalla tavallaan. Tupakkapaikka voi olla koulussa ainoa tila, joka on rauhallinen ja jonka poika kokee omakseen. Meidän on pohdittava, miksi näin on ja millaisia muita paikkoja me voisimme hänelle tarjota. Raitistuvat pojat Syyllistämisen sijaan Anni Ojajärvi perää aikuisilta toimia poikien terveyden hyväksi. Esimerkkinä hän mainitsee liikunnan, joka on paljolti ulkoistettu urheiluseuroille. Ne taas keskittyvät seulomaan kilpaurheilijoita. Minkälaisia liikuntamahdollisuuksia tarjoamme niille, jotka eivät halua kilpaurheilla tai joilla ei siihen ole varaa? Nykyään yläkouluikäisen pojan voi olla vaikeaa aloittaa enää jääkiekkoa, koska harrasteryhmiä on heikosti tarjolla. Samaan aikaan mahdollisuudet liikkua arjessa vähenevät. Taajamissa kouluun kuljetaan joko perheen autolla, julkisilla liikennevälineillä tai omalla mopolla. Kaupunkikeskustoissa kävely tai pyöräily liikenteen seassa saattaa pelottaa niin poikia kuin vanhempiakin. Myös ulkoleikit korvautuvat tietokonepeleillä ja sisäistumisella. Aina se ei ole poikien oma valinta, koska monilla kaupunkipihoilla pallopelit ja skeittaaminen ovat kiellettyjä huveja. Toisaalta osa pojista on omaksunut terveellisen elämäntavan jo siksi, että se on keino rakentaa omaa identiteettiä ja erottua muista. Osittain kyse on poikien kasvaneista ulkonäköpaineista, mikä näkyy punttisaleilla mutta myös syömishäiriöinä. Tehokkainta valistusta on saada poika itse ajattelemaan terveyttään. Avoin keskustelu arjen valinnoista toimii paremmin kuin faktatiedon jakaminen ylhäältä alas. Ojajärvi näkee paljon hyvääkin poikien terveyskulttuurissa. Enää ei tarvitse tehdä perinteisen äijämäisiä valintoja, kuten tupakoida, jotta pääsee porukkaan. Raittiita nuoria on myös enemmän. Kyse ei ole vain nuorison alakulttuureista vaan yleistyvistä yksilövalinnoista. l Juttua varten on haastateltu myös lastenpsykiatrian erikoislääkäriä Jari Sinkkosta.

12 TÄMÄN MERKIN TAKANA ON TUHANSIA HYVIÄ KOJA RAY TUKEE TÄNÄ VUONNA MANNERHEIMIN LASTENSUOJELULIITTO RY:N HYVIÄ TEKOJA EUROLLA. Tämän merkin takana on tuhansia hyviä tekoja. RAY rahoittaa vuosittain n. 800 järjestön toimintaa. Sadattuhannet saavat apua eri elämäntilanteissa.

13 TEKSTI CAMILLA HEIKKILÄ KUVAT MARI MÄNNISTÖ Liittokokous käynnistyi perinteiseen tapaan Marsalkan hopeatorvilla ja lasten vauhdikkailla esityksillä. Turussa tehtiin tärkeitä päätöksiä Tutustu Suunta strategiaan Mannerheimin Lastensuojeluliiton liittokokous hyväksyi Turussa uuden, vuoteen 2024 ulottuvan strategian ja valitsi liitolle uudet puheenjohtajat. L iittokokous on MLL:n ylin päättävä elin, joka kokoontuu kolmen vuoden välein linjaamaan liiton toimintaa sekä valitsemaan liittovaltuuston sekä liittohallituksen puheenjohtajan. Tällä kertaa agendalla oli myös uuden strategian hyväksyminen. Kesäinen Turku houkutteli paikalle yli 270 osallistujaa eri puolilta Suomea. Tärkeiden päätösten lisäksi liittokokous on myös paikka tavata muita vapaaehtoisia, vaihtaa kuulumisia ja viettää aikaa yhdessä. Tavoitteena lapsiystävällinen yhteiskunta MLL:n uusi Suunta strategia painottaa avoimuutta, kumppanuutta, vapaaehtoistyötä ja lasten oikeuksien edistämistä. Strategian mukaan MLL rakentaa yhdessä kumppaneidensa kanssa lapsiystävällistä yhteiskuntaa, jossa lapsia ja lapsuutta arvostetaan ja jossa kaikki kantavat vastuunsa lasten hyvinvoinnista. Uuden strategian työstäminen käynnistyi jo kaksi vuotta sitten ja prosessissa on kuultu niin MLL:n piirejä, paikallisyhdistyksiä, yhdistysten jäseniä, lapsia ja nuoria kuin sidosryhmien edustajia. Uuden strategian tarkoituksena on vahvistaa MLL:n kykyä uudistua toimintaympäristön muuttuessa. Strategia auttaa meitä tekemään oikeita asioita ja uudistumaan mutta vain jos siitä tulee elävä osa arkea. Nyt onkin aika kirjata seuraavan vuoden toimintasuunnitelmiin, miten se viedään käytäntöön, muistuttaa pääsihteeri Mirjam Kalland. Liiton puheenjohtajisto vaihtuu Liittokokous valitsi liittohallituksen puheenjohtajan sekä liittovaltuuston. Puheenjohtajana aloittaa lasten- ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri Linnea Karlsson. 44-vuotias Karlsson seuraa tehtävässä lastentautiopin emeritusprofessoria Olli Simelliä, joka toimi Liittohallituksen puheenjohtajana aloittaa vuoden 2015 alusta lasten- ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri ja Turun yliopiston kehityspsykiatrian dosentti Linnea Karlsson. Arvostan vapaaehtoisten työtä ja olen mielelläni tukemassa sitä. MLL:n liittohallituksen puheenjohtajana kaksi kautta. Linnea Karlsson on ollut mukana perustamassa laajaa FinnBrain-seurantatutkimusta, jonka tavoitteena on selvittää stressin ja kasvuolosuhteiden vaikutuksia lapsen kehitykseen raskausajasta aikuisuuteen. Tutkimus pyrkii löytämään tekijöitä, joiden avulla voidaan kehittää lasten ja lapsiperheiden hyvinvointia tukevia palveluja ja hoitomuotoja. Valtuuston varapuheenjohtajat Anu Mustonen ja Jarmo Heimo saivat onnittelukukat kunniapuheenjohtaja Tuula Tammiselta ja pääsihteeri Mirjam Kallandilta. Työssäni näen paljon asioita, joita suomalaisessa yhteiskunnassa pitäisi kehittää. Siksi koen, että on äärimmäisen arvokasta saada olla mukana vaikuttamassa lasten asioihin mahdollisimman ennaltaehkäisevästi ja tehokkaasti, Karlsson sanoo. Puheenjohtajana koen olevani palvelutehtävässä ja haluan antaa työssäni ja tutkimuksissani kertyneen tiedon liiton käyttöön niin, että voimme yhdessä luo- da lasten hyvinvointia ja hyvän kasvun edellytyksiä. Arvostan vapaaehtoisten työtä ja olen mielelläni tukemassa sitä, Karlsson jatkaa. Valtuuston puheenjohtajaksi valittiin hallintojohtaja, varatuomari Tarja Larmasuo Helsingistä ja varapuheenjohtajiksi kaupunkiarkkitehti Jarmo Heimo Paimiosta ja yhteysjohtaja, psykologian tohtori Anu Mustonen Jyväskylästä. l 14 Lapsemme 3/2014 Lapsemme 3/

14 TEKSTI ANNI-ELINA KARVONEN KUVAT TOMI NUOTSALO JA SUOMALAISEN KIRJALLISUUDEN SEURA Lastenvaunut heijastavat aikaansa. Ne kertovat muutoksista lastenhoidossa, elämäntavoissa, arvoissa ja asenteissa luvulla vauvat pötköttelevät kierrätysvaunuissa ja kulkevat vanhempiensa mukana lähes kaikkialle. Vaunut rullaavat muutosta L astenvaunut ovat yleensä perheen ensimmäinen hankinta, johon äiti ja isä yhdessä osallistuvat. Hankintapäätös ei synny tuosta vaan. Vaunut rullaavat parin vuoden ajan perheen arjessa lähes joka päivä, joten ei ole ihan sama, millaisissa kärryissä pienokainen nukkuu ja liikkuu. Päätös lastenvaunuista onkin usein hyvin latautunut. Vaunuihin kiteytyy tulevien vanhempien iso elämänmuutos toiveineen ja tunteineen. Vaunut ovat usein myös ensimmäinen konkreettinen, muille ihmisille viestivä symboli siitä, että perheeseen tulee vauva. Vaunut viestivät perheen elämäntyylistä ja arvomaailmasta. Viimeisintä muotia seuraavien vanhempien vaunuissa näkyvät muotivärit ja -kuosit, liikunnalliset vanhemmat lykkivät vauvaansa sporttimallisilla vaunuilla, kertoo lastenvaunujen historiaa tutkinut ja keväällä aiheesta kirjan julkaissut kansantieteilijä Hanna Forssell luvulla vaunuissa on valinnanvaraa. Suomalaisten vaunuhankintojen keskeinen kriteeri on 1970-luvulta saakka ollut turvallisuus. Vaunut eivät saa kaatua eivätkä rämähtää kasaan eikä niissä saa olla välejä, joihin lapsi voisi työntää sormensa ja loukata itsensä. Materiaaleissa ei saa olla vaarallisia kemikaaleja. Turvallisuuden lisäksi vaunujen hankinnan kriteerit ovat käytännöllisyys ja tyyli. Kierrätetään ja tuunataan 1900-luvun alkupuolella lastenvaunuilla oli perheen varallisuuteen liittyvä statusarvo luvulla rahan vastavoimaksi ovat tulleet ekologisuus ja kierrättäminen. Mikäli vaunut kestävät, niitä käyttävät kaikki perheen lapset. Tämä tosin Pajukorivaunut kuvattuna vuonna Vaunuihin kuului vetoaisa. on nykyisin vaikeampaa kuin esimerkiksi 1960-luvulla, koska vaunut ovat nykyään heikommin tehtyjä kuin silloin. Joskus vanhat, esimerkiksi kirpputorilta ostetut vaunut, tuunataan käyttökelpoisiksi. Silloinkin käyttöönoton ratkaisee se, että vaunut ovat varmasti turvalliset. Vaunujen rinnalle on myös entistä enemmän tullut kantoliinoja ja -reppuja. Nykyisin myös retroillaan. Vanhemmat palaavat mielellään lapsuusmuistoihinsa ja omien vaunujensa tyyliin. Harvan vanhemman lapsuudenkodissa on kuitenkaan ollut riittävästi tilaa säilyttää isoja vaunuja ja ne on annettu pois tai niille on keksitty muuta käyttöä. Lastenvaunuvalmistajat ovat vastanneet kysyntään ottamalla uustuotantoon vanhoja muotoja mukailevia vaunumalleja. Vaikka lastenvaunuihin ei enää yhdistetäkään kovin vahvasti perheen varallisuuteen liittyvää statusta, ne kertovat kuitenkin kulutustottumuksista. Uudet lastenvaunut ovat kalliit eikä kaikilla perheillä ole varaa uusiin vaunuihin. Ne perheet, joilla rahaa on enemmän ja jotka haluavat käyttää sitä esimerkiksi autoihin, lastenvaunuihin ja muihin vastaaviin asioihin, voivat hankkia juuri sellaisen mallin, jonka haluavat, Forssell sanoo. Lastenvaunut 1930-luvulta luvun vaunut olivat kuplamaisen pyöreitä. Raittiiseen ilmaan Suomessa vauvat nukkuvat niin kesällä kuin talvella päiväuniaan lastenvaunuissa omakotitalojen pihoilla ja kerrostalojen parvekkeilla. Tämän kansallisen erikoisuuden toi suomalaiskoteihin Arvo Ylppö, joka 1920-luvulla kannusti vanhempia nukuttamaan lastaan raittiissa ilmassa. Lasten nukuttaminen ulkona ei ollut vain lapsen etu. Se antoi myös äideille mahdollisuuden lähteä hoitamaan asioita tai ulkoilemaan lapsen kanssa, Forssell kertoo. Koska vaunut olivat nykyajan vaatimuksiin nähden suuria ja kömpelöitä, äidit saattoivat jättää pienokaisensa vaunuihin nukkumaan kaupan ulkopuolelle sillä välin, kun he tekivät kaupassa ostoksia. Tällaista näkyi yleisesti vielä 1970-luvulla. Nykyisin vaunuilla pystyy liikkumaan kaupan sisällä, ja monien vaunujen alaosassa on kori tai työntöaisassa kassi, jonne voi kätevästi lastata ostoksensa. Suomen talvi asettaa lastenvaunuille muitakin kriteerejä kuin sen, että vaunuissa pitää olla lämmin nukkua. Etenkin maaseudulla niiden kanssa on voitava kulkea lumisessa maastossa. Onpa vaunuihin joskus kehitetty renkaiden tilalle jalakset, joilla vaunuja oli kevyempi työntää. Jalakset toimivat hyvin myös silloin, kun vaunut piti kerrostalossa vetää portaita pitkin yläkerroksiin. Nykyisin jalasten tilalle ovat tulleet kookkaat ja leveät renkaat, joilla pääsee epätasaista ja raskasta maastoa hyvin eteenpäin. Vaunut muuttuvat tänään moneksi, se on käytännöllisyyttä, jota vanhemmat arvostavat, Forssell sanoo. Kaupunkilaisvanhemmat tarvitsevat kaduille pienemmät renkaat kuin maaseudulla asuvat vanhemmat, jotka lykkivät vaunuja hiekkaisilla ja lumisilla teillä. Autoilevat perheet tarkistavat, kuinka hyvin vaunut menevät kasaan ja auton peräkonttiin. Vanhojen kerrostalojen hisseihin mahtuvat vain pienikokoiset rattaat. 16 Lapsemme 3/2014 Lapsemme 3/

15 1960-luvulta (vas.) 1990-luvulle tultaessa vaunut muuttuivat muhkeiksi ja pehmeiksi yhdistelmävaunuiksi. Kun vauva on kasvanut taaperoksi, vaunuilla on viety muuttokuormia, toreilla myyty niistä tavaraa ja niistä on tehty mäkiautoja. Kuin Ford Taunus Isät ovat osallistuneet vaunujen hankintaan silloinkin, kun he eivät vielä olleet mukana vauvanhoidossa niin kuin nyt ovat. Ei ole sattumaa, että vuosikymmenten ajan vaunut ovat muistuttaneet toista statusesinettä, autoa. Auto on ennen kuulunut niihin perheen hankintoihin, joista mies on ottanut vastuun. Auto- ja vaunuteollisuus ovat kulkeneet rinnakkain. Etenkin 1950-luvulla autojen ja lastenvaunujen muotoilu ja materiaali olivat lähellä toisiaan. Molempien kyljissä oli kromattuja virtaviivaisia koristeita luvulla Brion de Luxe -lastenvaunut toivat mieleen Ford Taunuksen. Vaikka lastenvaunujen ulospäin näkyvä muotoilu ja tekniset uudistukset kehitettiinkin autoteollisuutta mukaillen, vaunujen sisätilat suunniteltiin vapaammin. Sisäverhoilussa oli erivärisiä ja -kaltaisia kuoseja, ja kirkasta valontuloa vaunuihin estivät runsaat rimpsuverhot. Vauvan viihtyvyyttä alettiin 1970-luvulta alkaen lisätä vaunuleluilla. Pärekorista hybridiin l 1700-luvulla käynnistyi lastenvaunuteollisuus. l 1800-lopulla pajukorivaunut levisivät Suomen kaupunkikuvaan. Ne olivat ylellisyysesine. l 1920-luvulla vaunuihin tuli jouset, vaunut olivat matalat ja väril- tään usein mustat. l 1930-luvulla muun muassa teräsputkihuonekalufirma Heteka toi myyntiin helposti puhtaana pidettävät vaunut. l luvulla vaunut muistuttivat autoja. l 1950-luvulle saakka monien tavallisten perheiden lastenvaunut olivat Suomessa usein itse tehtyjä. Suurin osa lapsista nukkui pärekorissa, puukärryissä tai puuhun sidotussa pellavalakanassa. l 1960-luvulla teolliset lastenvaunut löytyivät jo lähes joka perheestä. Ne olivat aiempaa korkeammat ja yleensä sinisävyiset. l 1970-luvulla avainsana oli turvallisuus. Vaunuissa oli hyvät jarrut, vaunukori pysyi hyvin kiinni ja heijastimilla taattiin näkyvyys pimeällä. Vaunulelut viihdyttivät vauvaa. l 1980-luvulla vaunuteollisuus todella vauhdittui ja muun muassa kolmipyöräiset juoksurattaat keksittiin. Vaunut olivat värikkäitä. l 1990-luvulla lastenvaunut olivat muhkeita ja pehmeitä yhdistel- mävaunuja. l 2000-luvulla vaunut ovat ketterästi kääntyviä ja neutraalin sävyisiä hybridejä. Ne ovat turvallisemmat ja käytännöllisemmät kuin koskaan aiemmin. Entäpä nyt, kun isät ovat lähes yhtä tuttu näky vaunuja lykkimässä kuin äidit? Isien osallistuminen lastenhoitoon näkyy lastenvaunuissa siten, että niiden värit ovat neutraalimmat, väri on yleen- sä musta, ja vaunuissa on vähemmän verhoja ja rimpsuja. Säädettävä työntöaisakin tuli vaunuihin vasta, kun isät ryhtyivät niitä työntämään, vaikka eripituiset äiditkin sellaista tarvitsevat, kertoo Forssell. l 18 Lapsemme 3/2014

16 Lasten asialla Esa Iivonen asiantuntijalakimies, vaikuttamis- ja strategiatyö Tämän päivän säästö huomisen kustannus? Kansantalous on taantumassa ja julkinen talous vaikeuksissa. Hallitus on listannut rakennepoliittiseen ohjelmaansa erilaisia säästökohteita. Monet niistä kohdistuvat lapsiin ja nuoriin. Julkiset palvelut, kuten päiväkodit, koulut, lukiot, ammattikoulut ja vapaa-ajan palvelut ovat lasten ja nuorten arjen kasvuympäristöjä ja hyvinvoinnin rakentajia. Leikkausten kohdentuminen lasten ja nuorten kannalta olennaisiin kasvuympäristöihin herättää kysymyksen, onko tämän päivän säästö sittenkin huomisen iso kustannus? Yksi säästökohteista on lukio- ja ammattikoulutuksen rahoituksen leikkaaminen. Säästöjä on tarkoitus saada muun muassa karsimalla lukio- ja ammattioppilaitosverkkoa. Minkälaisia vaikutuksia lukioiden ja ammattikoulujen kohdistuvilla leikkauksilla on? Ensinnäkin leikkaukset heikentävät opetuksen laatua. Opettajia, opetusta ja yksilöllistä ohjausta on aiempaa vähemmän. Erityisesti opiskeluun heikosti motivoituneet nuoret kärsivät tästä. Aiempaa useamman nuoren opiskelu uhkaa jäädä kesken. Opiskelun keskeyttämisen ehkäiseminen vaatii opetuksen kehittämistä sekä riittävää opiskelun tukemista ja opiskeluhuoltoa. Nämä edellyttävät voimavaroja, joita ollaan nyt leikkaamassa. Toiseksi oppilaitosverkoston harventaminen johtaa siihen, että yhä useampi nuori joutuu vuotiaana muuttamaan pois kotoaan päästäkseen lukioon tai ammattikouluun. Kotoa pois muuttaminen tässä ikävaiheessa on riskitekijä nuoren hyvinvoinnille, koska vanhempien tarpeellinen päivittäinen tuki jää saamatta. Liikenneyhteydet kaupunkien ulkopuolella ovat usein niin huonot, että koulun käyminen kotoa on mahdotonta. Kolmanneksi koulutuksen periytyvyys vahvistuu. Vanhemmilla, joiden koulutus, työmarkkina-asema tai tulotaso on heikompi, on vähemmän mahdollisuuksia tukea lastensa opintoja toisella paikkakunnalla. Koulutuksen alueellisen saavutettavuuden heikentyminen vaikuttaa siis myös sosioekonomiseen tasaarvoon. Neljänneksi rakenneuudistusten perustavoite työllisyyden ja talouden paranemista uhkaa jäädä saavuttamatta, jos toisen asteen koulutuksen laadun ja saavutettavuuden heikentyessä koulutuksen keskeyttäminen lisääntyy. Tavoite siitä, että 90 %:lla ikäluokasta olisi vähintään toisen asteen tutkinto jää saavuttamatta. Joka viides vuotiaista nuorista oli vailla peruskoulun jälkeistä tutkintoa vuonna Koulutukseen ja opintojen etenemisen tukemisen panostamisella voidaan pidentää työuria. Tästä vahvana osoituksena on Tilastokeskuksen kehittämispäällikön Pekka Myrskylän selvitys (2012), jonka mukaan koulutuksen jääminen peruskoulun varaan leikkaa keskimäärin kolmanneksen työurasta. Työttömyys ja katkonainen työura on perusasteen koulutuksen varassa oleville tavallista. Toisen asteen tutkinnon suorittaminen nostaa miesten työvuosien odotearvoa kuudella ja naisten kymmenellä. Koulutus on hyvä investointi. l Lapsemme 3/

17 TEKSTI JAANA TAPIO PIIRROKSET JOHANNA SARAJÄRVI Onkohan se mörkö? Kun lasta pelottaa, tärkeintä on ottaa lapsen tunne vakavasti. Turvallisuudentunne palautuu yleensä ajan kanssa, kunhan tarjolla on tarpeeksi syliä. K un lapsi siirtyy taaperovaiheesta leikkiikään, mielikuvitus ja kielelliset kyvyt kehittyvät kohisten. Siinä missä pieni lapsi saattoi säikähtää kovia ääniä tai vaikka ampiaisia, leikki-ikäisen sängyn alle voi muuttaa yhtäkkiä mörkö, ja televisiosta tai satukirjoista tutut hahmot saattavat alkaa kummitella mielessä. Pimeässä huoneessa tuntuu mahdottomalta nukkua, kun mielikuvitus laukkaa. Yleensä pelot liittyvät johonkin konkreettiseen. Harvemmin lapset keksivät asioita ihan tyhjästä. Nähdyt ja koetut asiat lähtevät elämään omaa elämäänsä lapsen mielikuvituksessa, sanoo erityislastentarhanopettaja Kirsi Sutton. Oma osansa pelkojen syntymisessä on medialla. Sutton ei kuitenkaan väitä, että media itsessään lisäisi pelkoja, vaan kyse on pikemminkin siitä, näkevätkö lapset omalle ikätasolleen sopivia ohjelmia. Tärkeää on myös se, että aikuiset ovat läsnä ja käytettävissä, kun televisio on päällä, eikä telkkari vain toimi lapsenvahtina. Lapsi tulkitsee maailmaa eri tavalla kuin aikuinen. Lapsi ei välttämättä osaa pelätä niitä asioita kuin aikuinen luulisi, mutta sen sijaan lapsi voi napata pelon aiheeksi jotain aikuisen mielestä käsittämätöntä, lisää psykologi Tarja Salokoski. Pelot ilmenevät lapsissa eri tavoilla. Siinä, missä yksi itkee äänekkäästi, toinen voi jähmettyä paikoilleen, kolmas käyttäytyä aggressiivisesti ja neljäs aloittaa yökastelun. Ulkopuolisen on mahdotonta sanoa, kenen pelko on voimakkainta. Hyvin usein pieni lapsi ei vielä itse osaa nimetä tunnettaan peloksi eikä kertoa siitä muille. Vanhemman pitääkin oppia tuntemaan, miten oma lapsi ilmaisee pelkoa. Älä vähättele Vanhemman paras tapa auttaa lasta käsittelemään pelkoa on suhtautua siihen tosissaan ja olla tukena. Jos vanhempi vain tokaisee, että höpö höpö, ei noitia ole olemassakaan, lapsesta se saattaa tuntua vähättelyltä. Lapselle voi toki kertoa, ettei noitia oikeasti ole, mutta se ei saa olla ainut asia, mitä aikuisella on tilanteessa tarjota. Pelko on totta lapsen mielessä, joten aikuisen vakuuttelu ei sitä muuksi muuta. Aikuinen voi sanoa, että olen tässä sinun turvanasi, ei ole mitään hätää, Sutton sanoo. Vanhemman ja lapsen kannattaa yhdessä etsiä juuri heille sopivia tapoja käsitellä pelkoja. Kun joku innostuu piirtämään, toinen saattaa käsitellä asiaa satuja lukemalla ja kolmas taas roolileikeillä. Aloitteen olisi hyvä tulla lapselta, ja vanhemman on syytä olla tarkkana, jotta osaa tarttua aloitteisiin oikealla hetkellä. Toisaalta esimerkiksi päiväkodissa voidaan myös luoda varta vasten tilanteita, joissa pelkoja käsitellään vaikkapa draaman avulla. Satuja lukiessa on hyvä jutella kirjan tapahtumista laajemminkin ja pyrkiä sitä kautta etsimään yhteyttä lapsen ajatuksiin. Lapselta voi vaikka kysäistä, että huomasitko tämän tosi pelottavan kohdan, mutta kaikki päättyi silti hyvin, Sutton havainnollistaa. Tärkeintä on, että sekä vanhempi että lapsi kokevat valitun keinon omakseen. Lapsi kyllä huomaa vanhemman väkinäisyyden, jos tämä ei itsekään usko esimerkiksi piirtämisen auttavan. Mielikuvitus käyttöön Tarja Salokosken mielestä kannattaa muistaa, että mielikuvitusta voi myös käyttää hyväksi pelkojen purkamisessa. Se ei tarkoita, että pelkoon lähdetään mukaan, vaan että rikasta mielikuvitusta hyödynnetään hyvään tarkoitukseen. Silloin edetään lapsen logiikalla. Salokoski esimerkiksi itse kertoo aina painajaisista kärsiville lapsille salaisuutena, ettei painajaisia oikeasti ole olemassa. Hölmistyneet lapset väittävät yleensä vastaan, mutta Salokoski vertaa painajaista elokuvaan, jossa on onnellinen loppu. Jos unen uskaltaa katsoa loppuun, kaikki onkin taas hyvin. Jos lapsella on hyvä mielikuvitus, hänen saattaa olla helpompi kuvitella unelle onnellinen loppu. Erilaiset tekniikat oppia käsittelemään omia tunteitaan ovat lapselle vahvuus. Vanhemmat voivat satujen, leikkien ja mielikuvituksen avulla auttaa lasta löytämään tunteidenkäsittelyn keinoja, Salokoski sanoo. Joskus vanhemman oma temperamentti on hyvin erilainen kuin lapsen. Arka ja pelokas lapsi voi turhauttaa aikuista, joka itse on temperamentiltaan 20 Lapsemme 3/2014 Lapsemme 3/

18 Lapselle pelko on totta. rempseä ja peloton. Silloin hänen voi olla vaikea ymmärtää lasta. Niin Suttonin kuin Salokoskenkin mielestä on kuitenkin tärkeää, että lasta ei pakoteta olemaan reipas. Lapsen pitäisi saada olla sellainen kuin on ja käsitellä pelot omassa tahdissaan. Aina ei tarvitse olla reipas ja omatoiminen. Pakottaminen saattaa päinvastoin lisätä pelkoa. On hyvä harjoitella pienin askelin ja saada onnistumisen kokemuksia, Salokoski sanoo. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, ettei voisi asettaa rajoja. Ketä tahansa saattaa ärsyttää, jos lapsi tassuttelee vuoteestaan olohuoneeseen sadatta kertaa. Loputtomiin rallia ei kannata jatkaa. Siinäkin täytyy olla tosi herkkä. Käykö lapsi vain tavan vuoksi, vai onko hänellä oikeasti tunne, että pelottaa. Ei ole yleismaailmallista ohjetta, montako halausta vielä sallitaan, Sutton sanoo. Syli auttaa Yleensä pelot menevät ohi ajan kanssa. Ulkopuolista apua kannattaa etsiä siinä vaiheessa, kun pelot rajoittavat tekemästä asioita, esimerkiksi leikkimästä. Apua voi hakea muun muassa perheneuvolasta. Asia kannattaa ottaa puheeksi myös päivähoidossa, jotta ammattikasvattajat pystyvät käsittelemään pelkoja tarpeen mukaan ryhmässä. Joskus sama pelko voi vaivata muitakin ryhmän lapsia, jos esimerkiksi tietty satuhahmo on ollut hiljattain esillä. Häädä pelko Mielikuvituspelon käsittelyssä on asetuttava lapsen tasolle ja yritettävä toimia hänen logiikkansa mukaan. Koska pelko on lähtöisin mielikuvituksesta, sitä kannattaa käyttää hyväksi myös pelon häätämisessä. l Kysele lapselta pelon kohteesta. Missä mörkö on, mistä se ei tykkää ja mikä saisi mörön lähtemään pois. l Ennen nukkumaanmenoa voidaan yhdessä tarkistaa, ettei mörkö ole sängyn alla. Vai auttaisiko, että äiti istuu hetken aikaa huoneessa, ettei mörkö uskalla tulla sisään? l Mitä mörkö pelkää? Pelkääkö se valoa? Siis sytytetään huoneeseen lamppu. l Kuvitellaan mörkö hassuksi. Piirretään sille vaikkapa tutti tai kuvitellaan se ihan pieneksi. Vähitellen mörkö alkaa tuntuakin hassulta. l Pelon kohteesta piirretään kuva, joka suljetaan purkkiin. Purkki viedään pois, eikä mörkö enää pääse sieltä ulos. l Parhaat konstit syntyvät yhdessä lapsen kanssa, eivätkä kaikki kikat toimi kaikilla. Mielikuvituksen avulla löytyvät ne juuri omalle perheelle sopivat konstit. Lapset saattavat ilmaista asioita hyvinkin eriskummallisissa tilanteissa. Joskus kun lähdetään ulos ja autan lasta pukemaan, lapselle tulee läheinen tunne, ja hän saattaa haluta kertoa pelostaan. Silloin pitää yrittää olla läsnä ja kuunnella. Haasteena on tunnistaa se hetki, Sutton sanoo. Joskus vanhemmille ei koskaan selviä, mikä pelon aiheutti. Pelko saattaakin olla epäsuora viesti jostakin muusta tarpeesta, eikä lapsi osaa kertoa, mikä kaiken taustalla todella on. Päiväkodissa on ehkä tapahtunut jotain ikävää, mistä on jäänyt kaihertava tunne ja paha mieli. Lapsi ei välttämättä muista koko asiaa enää jälkikäteen, mutta tunne saattaa ilmentyä pelkona, koska sen kautta saa vanhemman lähelleen, Sutton sanoo. Joillakin lapsilla pelkoja on paljon, mutta se ei välttämättä ole merkki siitä, että lapsella olisi ongelmia perusturvallisuuden kanssa. Jotkut lapset vain ovat pelokkaampia kuin toiset. Toisaalta monien ongelmien kanssa kamppailevien perheiden lapset eivät välttämättä osaa pelätä lainkaan, koska he eivät erota turvallista aikuista turvattomasta. Pelkojen käsittelyssä tärkeintä on, että aikuinen on läsnä ja sylistä löytyy aina turva, Sutton sanoo. l 22 Lapsemme 3/2014

19 Katso video Tästä on vähän vaikea puhua... Yksin jääminen on musertava kokemus. Liian moni nuori on ilman yhtään läheistä ystävää tai aikuista kuuntelijaa. Auta meitä auttamaan. Jo 10 eurolla kuukaudessa saat paljon aikaan. Katso videot ja lahjoita:

20 "LEIKKImielellä" TEKSTI KAARINA KOKKONEN KUVAT MATTI MATIKAINEN Leikin iloa levittämässä Terhokerhoja syntyy parhaillaan nopeaan tahtiin pitkin maata. Sukupolvien kohtaamispaikkojen perustamisessa MLL:n yhdistysten ja SPR:n osastojen apuna ahkeroi 10 leikkilähettiä. S uomen Kulttuurirahaston, yhdessä MLL:n ja SPR:n kanssa keväällä käynnistämän Koko Suomi leikkiihankkeen tavoitteena on, että vuoden 2016 loppuun mennessä jokaisessa kunnassa toimii Terhokerho. Kerho on suunnattu erityisesti vuotiaille lapsille, jotka tarvitsevat vielä paljon leikkiä ja aikuisten huomiota. Terhokerhossa vanhemmilla ihmisillä on mahdollisuus antaa lapsille aikaansa. Samalla seniorit saavat omaan elämäänsä sisältöä ja tekemistä. Terhokerhoon, jossa unohdetaan hetkeksi hektinen arki ja kiire, ovat lämpimästi tervetulleita myös lasten vanhemmat. Kerhon sanoma on koettu tärkeäksi ja sitä on kiitelty vuolaasti. Monet vapaaehtoiset ja muut ihmiset ovat ottaneet yhteyttä ja kertoneet Terhokerhon olevan sellaista vapaaehtoistyötä, jota he haluavat tehdä, kertoo Pirkanmaan-Hämeen leikkilähetti Noora Pajari. Etelä-Savon ja Kymen leikkilähetti Piia Kleimola huomauttaa, että Suomesta on tullut ikäluokkayhteiskunta, jossa lapset, nuoret, aikuiset ja vanhukset ovat omissa lokeroissaan. Se, että Terhokerhossa puretaan ikäryhmien välisiä rajoja ja tuodaan eriikäisiä yhteen, sai minut kiinnostumaan leikkilähetin tehtävästä. Me tarvitsemme takaisin Mauri Kunnaksen kuvaamaa Koiramäen henkeä! Toinen asia, jonka puolesta leikkilähetti Kleimolan sydän sykkii, on ilo. Ilo pitää ihmisen hengissä ja laittaa menemään eteenpäin. Tässä työssä autan löytämään iloa ja yhdessä tekemistä, hän sanoo. Terhokerhon hienoja periaatteita ovat myös avoimuus ja maksuttomuus. Jokainen voi tulla kerhoon silloin, kun se itselle sopii. Piia K. Raili Anna Noora Maija Satuja, pihaleikkejä, saunavihtoja Kun MLL:n yhdistys tai SPR:n osasto tai vaikka ulkopuolinen kerhon ohjaamisesta kiinnostunut henkilö ottaa leikkilähettiin yhteyttä, tämä kokoaa molempien järjestöjen avainhenkilöt, muita vapaaehtoisia ja yhteistyötahoja yhteiseen työpajaan. Siinä päätetään kerhon perustamisesta ja toteutuksesta, kuten kerhopaikasta. Piia T. Eeva-Liisa Hanne Taija Inkeri Terhokerhoja on erilaisia. Niitä suunnitellaan yhdessä osallistujien, lasten ja aikuisten kanssa. Joissakin kerhoissa teemaksi on valittu esimerkiksi tarinat, taide, liikunta tai luonto. Myös vaihteleva teema on koettu hyväksi. Joku kerta ollaan luontopolulla, toisella kerralla luetaan satuja tai tehdään vaikka saunavihtoja, toteaa Noora Paja- 24 Lapsemme 3/2014

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Perhetalo Heideken Sepänkatu 3 20700 Turku p. 02 273 6000 info.varsinais-suomi@mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Kouluterveyskysely 2013 Kokkola Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.)

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 1 (Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 2 8.- ja 9.-luokkalaisista (14 16v) 5 % käyttää alkoholia kerran viikossa tai useammin ja 13 % käyttää alkoholia

Lisätiedot

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhempien Akatemia toimivia kasvatuskäytäntöjä vanhemmuuden tueksi Toteuttaja Nuorten Ystävät ry RAY:n tuella Vuosille

Lisätiedot

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika.

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika. Leikki ja vapaa-aika Lähes aina 1. Yhteisössäni minulla on paikkoja leikkiin, peleihin ja urheiluun. 2. Löydän helposti yhteisöstäni kavereita, joiden kanssa voin leikkiä. 3. Minulla on riittävästi aikaa

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely

Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v)

Lisätiedot

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Projektipäällikkö Heli Niemi heli.niemi@ely-keskus.fi p. 040-672 2330 Lapin ELY-keskus, Heli Niemi 10.11.2011 1 Esityksen tarkoitus Virittäytymistä yhteiseen työskentelyyn

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Terveys, hyvinvointi ja tuen tarve sekä avun saaminen ja palvelut kysely (THL) Ensimmäinen kysely 5. luokkalaisten kysely oppilaille

Lisätiedot

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Perheiden hyvinvoinnin merkitys lapselle MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Marita Viertonen toiminnanjohtaja marita.viertonen@mll.fi p. 044 299 0541 MLL on kaikille avoin poliittisesti

Lisätiedot

Mirjam Kalland 13.9.2012. Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin?

Mirjam Kalland 13.9.2012. Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin? Mirjam Kalland 13.9.2012 Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin? Yksin kotona? Usein esitetty kysymys Yksin pärjäämisen eetos ja epäily? Palvelujärjestelmän puutteet esimerkiksi

Lisätiedot

Ei tarvitse pärjätä yksin. Uudenmaan vapaaehtoistoiminta lapsiperheiden tueksi

Ei tarvitse pärjätä yksin. Uudenmaan vapaaehtoistoiminta lapsiperheiden tueksi Ei tarvitse pärjätä yksin Uudenmaan vapaaehtoistoiminta lapsiperheiden tueksi Perheet ovat erilaisia ja elämäntilanteet vaihtelevat. Vanhemmat voivat välillä tuntea väsymystä arjen pyörittämiseen, yksinäisyyttäkin.

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

Uudenmaan piiri. Yhdessä vanhempana toiminnan koulutus 4.6

Uudenmaan piiri. Yhdessä vanhempana toiminnan koulutus 4.6 Uudenmaan piiri Yhdessä vanhempana toiminnan koulutus 4.6 Ohjelma Tervetuloa Tietoa Yhdessä vanhempana - toiminnasta Perustietoa parisuhteesta Tauko Toimintamallien esittely Ryhmätyöskentelyä Jatkosta

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 1 Perhetyö Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 10.10.2012 Hanna Hirvonen, lastentarhanopettaja 2 MIKÄ ON PERHEIDEN VILLIINA? Ylikartanon päiväkodin avoimia varhaiskasvatuspalveluja tarjoava ryhmä

Lisätiedot

19/1/2012 Mervi Kestilä. Mannerheimin Lastensuojeluliitto lapsiperheiden arjen tukena

19/1/2012 Mervi Kestilä. Mannerheimin Lastensuojeluliitto lapsiperheiden arjen tukena 19/1/2012 Mervi Kestilä Mannerheimin Lastensuojeluliitto lapsiperheiden arjen tukena MLL:n arvot Inhimillisyys Lapsen ja lapsuuden arvostus Yhteisvastuu Suvaitsevaisuus ja yhdenvertaisuus Ilo 2 Toiminnan

Lisätiedot

TYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ. Sainio Pia-Christine

TYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ. Sainio Pia-Christine TYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ KOULUELÄMÄST STÄ Sainio Pia-Christine Lähtökohdat projektin käytännön kehittymiselle: Uusi työntekijä, odotukset korkealla Tyttöjen raju päihteiden käyttö

Lisätiedot

Koulutukset ja aineistot alakouluille 2015 2016

Koulutukset ja aineistot alakouluille 2015 2016 Koulutukset ja aineistot alakouluille 2015 2016 Koulutusta opettajille ja oppilashuollon henkilöstölle Lapsen ja nuoren kohtaaminen oppilashuollossa Tietoa uudistuneen oppilashuoltolain soveltamisesta

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

LNPN oikeus olla keskeneräinen

LNPN oikeus olla keskeneräinen LNPN oikeus olla keskeneräinen Lasten ja nuorten puhelin ja netti Valtakunnallinen, kaikille lapsille ja nuorille avoin ja maksuton tukipalvelu - Lasten ja nuorten puhelin 116 111 - Nuortennetin kirjepalvelu

Lisätiedot

2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 Hiljattain julkaistu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n kouluterveyskysely 2009 kertoo aiempaa uupuneemmista nuorista. Lukiolaiset kärsivät niin päivittäisestä väsymyksestä

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry

Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Luennon sisältö Mistä lähteä liikkeelle, jos oman lapsen paino huolestuttaa? Miten lapsen

Lisätiedot

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia? EKOLOGISUUS Ovatko lukiolaiset ekologisia? Mitä on ekologisuus? Ekologisuus on yleisesti melko hankala määritellä, sillä se on niin laaja käsite Yksinkertaisimmillaan ekologisuudella kuitenkin tarkoitetaan

Lisätiedot

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet JÄHMETYN JÄÄDYN Mihin olemme menossa? Miten tähän on tultu? OLET TÄSSÄ. Kalle Hamm, 2008 Mitä nyt tapahtuu?

Lisätiedot

MLL:n palvelut lapsille ja lapsiperheille Kainuussa. 4.6.2015 / Seija Karjalainen

MLL:n palvelut lapsille ja lapsiperheille Kainuussa. 4.6.2015 / Seija Karjalainen MLL:n palvelut lapsille ja lapsiperheille Kainuussa 4.6.2015 / Seija Karjalainen Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL) on avoin kansalaisjärjestö, joka edistää lasten,

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevien hyvinvointi ja terveys. Niina Mustonen, THL Kuntamarkkinat 15.9.2011

Ammattiin opiskelevien hyvinvointi ja terveys. Niina Mustonen, THL Kuntamarkkinat 15.9.2011 Ammattiin opiskelevien hyvinvointi ja terveys Niina Mustonen, THL Kuntamarkkinat 15.9.2011 Kouluterveyskyselyn tuloksia 2010 Fyysisissä työoloissa koetaan puutteita Opiskelua haittaa huono ilmanvaihto

Lisätiedot

Tukea vanhemmuuteen. Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014

Tukea vanhemmuuteen. Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014 Tukea vanhemmuuteen Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014 Miksi? Miksi? Turun sanomat 29.1.14: Tykkääköhän lapsi minusta, jos rajoitan? Vanhempien

Lisätiedot

Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä. ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava

Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä. ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava Sosiaaliset verkostot ja vertaistuki q Sosiaaliset verkostot tukevat pienlapsiperheen hyvinvointia q Vertaistuen

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

Mitä kuuluu isä? Isäseminaari 5.3 2009 Mirjam Kalland

Mitä kuuluu isä? Isäseminaari 5.3 2009 Mirjam Kalland Mitä kuuluu isä? Isäseminaari 5.3 2009 Mirjam Kalland Teoreettinen lähtökohta Raskausaikana vanhemman varhaiset, tiedostamattomat, esi-verbaaliset kokemukset aktivoituvat ja vaikuttavat mielikuviin vauvasta

Lisätiedot

TILAISUUS TEKEE TAITURIN LIIKKUMAAN

TILAISUUS TEKEE TAITURIN LIIKKUMAAN TILAISUUS TEKEE TAITURIN LIIKKUMAAN HOUKUTTELEVA YMPÄRISTÖ PÄIVÄKODIN ARJESSA Lotta Kivelä (lto) Lansantien päiväkoti, Espoo Kirsi Huotari (lh) Veräjäpellon esiopetus, Espoo LIIKUNTA ON LAPSELLE OMINAINEN

Lisätiedot

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Kyselyllä haluttiin tietoa Millainen toiminta kiinnostaa

Lisätiedot

Perheen yhteistä aikaa etsimässä. Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos

Perheen yhteistä aikaa etsimässä. Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Perheen yhteistä aikaa etsimässä Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Luennon aiheita Viekö työ kaikki mehut: onko vanhemmilla enää nykyisin aikaa lapsilleen? Kouluikäisten yksinolo Ulos

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Esityksen teemat Mitä sairaus tarkoittaa lapselle ja nuorelle? Miten sairaus näkyy perheessä? Mitä ja

Lisätiedot

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat?

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat? Raskauden alussa mielen täyttävät raskauden fyysiset muutokset ja ajatukset itse raskaudesta tunteellisuus huoli lapsen menettämisestä stressaantuminen väsymys Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä

Lisätiedot

Menninkäisen majatalo

Menninkäisen majatalo Ari Ruokola Menninkäisen majatalo runoja Menninkäisen majatalo Ari Ruokola Ulkoasu: R. Penttinen Kustantaja: Mediapinta, 2010 ISBN 978-952-235-224-8 Menninkäisen majatalohon, ovi auki aina on. Pääsee sinne

Lisätiedot

Välähdyksiä lasten maailmasta (4 -vuotiaat, 11 -vuotiaat)

Välähdyksiä lasten maailmasta (4 -vuotiaat, 11 -vuotiaat) (4 -vuotiaat, 11 -vuotiaat) Länsi- ja Keski-Uusimaalaisten lasten hyvinvointia kartoitettiin syksyn 2011 aikana Kokemuksia pienten lasten kotoa ja päivähoidosta (376 4 -vuotiasta lasta, neljästä kunnasta

Lisätiedot

TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama

TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama Tekijät: Auli Siltanen, Vaajakosken päiväkoti, erityislastentarhanopettaja Eva Iisakka, Haapaniemen päiväkoti, lastenhoitaja Sanna Leppänen, Linnan päiväkoti,

Lisätiedot

VAUVAPERHEEN VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE. Lapsi: Vanhempi: Haastattelija: Päivä ja paikka:

VAUVAPERHEEN VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE. Lapsi: Vanhempi: Haastattelija: Päivä ja paikka: VAUVAPERHEEN VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE Lapsi: Vanhempi: Haastattelija: Päivä ja paikka: 1 LAPSI VANHEMMAN SILMIN Kerro minulle lapsestasi. Millainen lapsesi on mielestäsi? Onko hän sellainen, joka osaa

Lisätiedot

Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti

Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti Miten avioero satuttaisi osapuolia mahdollisimman vähän? Belgiassa Lowenin ja Gentin yliopistoissa on

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

4-VUOTIAAN LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA

4-VUOTIAAN LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA 4-VUOTIAAN LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA LUOTTAMUKSELLINEN Lapsen nimi: Vanhemmat / huoltajat: Päivähoito-/kerhopaikka: Hoitaja: Syntymäaika: Terveydenhoitaja: 1. SOSIAALISET TAIDOT 1. Kuvaile millainen lapsi

Lisätiedot

NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA

NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA Neuvolan perhetyö Kaarinassa Vuonna 2014 neuvolan perhetyö on vakiinnuttanut paikkansa osana ennaltaehkäisevää palvelujärjestelmää. Neuvolan perhetyössä toimii kaksi perheohjaajaa

Lisätiedot

Kotitöiden tasa-arvoon on vielä matkaa. Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos

Kotitöiden tasa-arvoon on vielä matkaa. Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Kotitöiden tasa-arvoon on vielä matkaa Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Luennon aiheita Miksi työnjako perheessä ei muutu vai muuttuuko? Isän työt, äidin työt Onko tasa-arvolla väliä:

Lisätiedot

Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö

Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö TAVOITTEENA MAAILMAN OSAAVIN KANSA 2020 OPPIMINEN OSAAMINEN KESTÄVÄ HYVINVOINTI

Lisätiedot

AAMUNAVAUKSEN TEEMA: LIIKUNTA RAVINTO LEPO MUU, MIKÄ? AIHE: KESTO: VIIKON HAASTE (huomioi valitsemanne teema): AAMUNAVAUKSEEN TARVITTAVAT VÄLINEET:

AAMUNAVAUKSEN TEEMA: LIIKUNTA RAVINTO LEPO MUU, MIKÄ? AIHE: KESTO: VIIKON HAASTE (huomioi valitsemanne teema): AAMUNAVAUKSEEN TARVITTAVAT VÄLINEET: AAMUNAVAUKSEN TEEMA: LIIKUNTA RAVINTO LEPO MUU, MIKÄ? AIHE: KESTO: VIIKON HAASTE (huomioi valitsemanne teema): AAMUNAVAUKSEEN TARVITTAVAT VÄLINEET: Hyvää huomenta kaikille! Tänään puhutaan kouluruokailusta.

Lisätiedot

MITÄ SUOMESSA ON MENEILLÄÄN EROAUTTAMISESSA JÄRJESTÖNÄKÖKULMASTA

MITÄ SUOMESSA ON MENEILLÄÄN EROAUTTAMISESSA JÄRJESTÖNÄKÖKULMASTA MITÄ SUOMESSA ON MENEILLÄÄN EROAUTTAMISESSA JÄRJESTÖNÄKÖKULMASTA JUSSI PULLI KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ ENSI- JA TURVAKOTIEN LIITTO / NEUVOKESKUS EROFOORUMI 21.11.2012 Jos klikkaa internetistä (Google) olen eroamassa?

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Ajoissa liikkeelle reseptejä ehkäisevään työhön 12.6.2012 Iisalmi Mika Ketonen eroperhetyöntekijä, Eroperheen kahden kodin lapset projekti, Lahden ensi- ja turvakoti

Lisätiedot

Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla

Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla Pienryhmän erityisluokanopettaja Kati Evinsalo Yhdessä osallisuuteen Yläkoulun erityistä tukea tarvitsevien nuorten pienryhmässä kahdeksan 13-17-vuotiaan (7.-9.lk)

Lisätiedot

RAHA EI RATKAISE. Nuorisotutkimuspäivät 2015 Työryhmä: ALUEELLISET JA TILALLISET NÄKÖKULMAT

RAHA EI RATKAISE. Nuorisotutkimuspäivät 2015 Työryhmä: ALUEELLISET JA TILALLISET NÄKÖKULMAT RAHA EI RATKAISE Nuorisotutkimuspäivät 2015 Työryhmä: ALUEELLISET JA TILALLISET NÄKÖKULMAT Anna Anttila & Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus Hyvä vapaa-aika -hanke

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Sano näin itsellesi Ohjaa lasta Jos lapsi on jatkuvasti vihainen Kun aikuista suututtaa Ole etuviisas Kun aikuisen tunteet kiehuvat

SISÄLTÖ. Sano näin itsellesi Ohjaa lasta Jos lapsi on jatkuvasti vihainen Kun aikuista suututtaa Ole etuviisas Kun aikuisen tunteet kiehuvat Tunteet SISÄLTÖ Värikylläinen tunne-elämä Tunne on aina viesti Olet malli tunteiden ilmaisemisessa Auta lasta tunnistamaan Auta lasta nimeämään Kiukku lapsen haasteena Kun lapsi kiukustuu Sano näin itsellesi

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN PERHEOPPIMINEN. Opetushallituksen seminaari Jyväskylä 5.9.2008 Johanna Jussila

MAAHANMUUTTAJIEN PERHEOPPIMINEN. Opetushallituksen seminaari Jyväskylä 5.9.2008 Johanna Jussila MAAHANMUUTTAJIEN PERHEOPPIMINEN Opetushallituksen seminaari Jyväskylä 5.9.2008 Johanna Jussila MITÄ ON? Perheoppimisella tarkoitetaan eri sukupolveen kuuluvien ihmisten yhteistä usein informaalia oppimista,

Lisätiedot

TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 Eeva Iisakka Haapaniemen päiväkoti, Auli Siltanen Vaajakosken päiväkoti, Sanna Leppänen Linnan päiväkoti

TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 Eeva Iisakka Haapaniemen päiväkoti, Auli Siltanen Vaajakosken päiväkoti, Sanna Leppänen Linnan päiväkoti TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 Eeva Iisakka Haapaniemen päiväkoti, Auli Siltanen Vaajakosken päiväkoti, Sanna Leppänen Linnan päiväkoti Lopputyö: sosiodraama Tekijät: Auli Siltanen, Vaajakosken päiväkoti,

Lisätiedot

1 TERVEELLISEN ELÄMÄN TOIMINTAMALLI -HANKKEEN TAVOITTEET JA ARVI- OINTIKRITEERIT

1 TERVEELLISEN ELÄMÄN TOIMINTAMALLI -HANKKEEN TAVOITTEET JA ARVI- OINTIKRITEERIT Terve Elämä! -kampanjan toimintasuunnitelma 2009-2010 Projektikoordinaattori Tanja Ali-Yrkkö 1.6.2009 1 TERVEELLISEN ELÄMÄN TOIMINTAMALLI -HANKKEEN TAVOITTEET JA ARVI- OINTIKRITEERIT Sivistystoimen johtaman

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Isyyttä arjessa ja ihanteissa. KT Johanna Mykkänen & FM Ilana Aalto

Isyyttä arjessa ja ihanteissa. KT Johanna Mykkänen & FM Ilana Aalto Isyyttä arjessa ja ihanteissa KT Johanna Mykkänen & FM Ilana Aalto Mitä on tehty ja miksi? Tilannekatsaus tämän hetken isyyden tutkimuksen sisältöihin ja menetelmiin Tarkoituksena vastata kysymyksiin mitä

Lisätiedot

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Tytti Solantaus 2016 1 I LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELUUN VALMISTAUTUMINEN 1. Lapset puheeksi keskustelun tarkoitus Lapset puheeksi keskustelun pyrkimyksenä on

Lisätiedot

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10. Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.2013 MYRSKY-HANKE mahdollistaa nuorille suunnattuja, nuorten omia voimavaroja

Lisätiedot

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Lähivoimalaprojekti Asukaskysely raportti Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet Tampereen kaupungin Lähivoimala-projekti järjesti keväällä 2015 asukaskyselyn Multisillan, Peltolammin ja Härmälän asuinalueilla.

Lisätiedot

Perheverkko - yhdessä lasten ja perheiden asialla

Perheverkko - yhdessä lasten ja perheiden asialla Perheverkko - yhdessä lasten ja perheiden asialla Oululaisten lapsiperhejärjestöjen ja kaupungin toimijoiden työryhmä ja järjestöjen välisen sekä järjestö-kaupunki yhteistyön toimintamalli Tavoitteena:

Lisätiedot

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE Tieto isäksi tulemisesta Isän ja vauvan välinen suhde saa alkunsa jo silloin kun pariskunta suunnittelee vauvaa ja viimeistään silloin kun isä saa tiedon

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

Vanhempainryhmä osana polikliinisen luokan toimintaa. Laura Kortesoja Kalliomaan koulu

Vanhempainryhmä osana polikliinisen luokan toimintaa. Laura Kortesoja Kalliomaan koulu Vanhempainryhmä osana polikliinisen luokan toimintaa Laura Kortesoja Kalliomaan koulu Polikliininen luokka aloitti toimintansa syksyllä 2008 oppilaspaikkoja 8 opetuksesta vastaa pääosin polikliinisen luokan

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Koulutukset ja aineistot yläkouluille Syksy 2015

Koulutukset ja aineistot yläkouluille Syksy 2015 Koulutukset ja aineistot yläkouluille Syksy 2015 Koulutukset Lapsen ja nuoren kohtaaminen oppilashuollossa Tietoa uudistuneen oppilashuoltolain soveltamisesta käytäntöön Työvälineitä vaikeassa elämäntilanteessa

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

Tehtäviä. Sisko Istanmäki: Liian paksu perhoseksi

Tehtäviä. Sisko Istanmäki: Liian paksu perhoseksi Sisko Istanmäki: Liian paksu perhoseksi JULKAISIJA: Oppimateriaalikeskus Opike, Kehitysvammaliitto ry Viljatie 4 C, 00700 Helsinki puh. (09) 3480 9350 fax (09) 351 3975 s-posti: opike@kvl.fi www.opike.fi

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Aakkoset Aa Ii Uu Ss Nn Ee Oo Ll Rr Mm Tt Ää Pp Kk Jj Vv Hh Yy Öö Dd Gg Bb Ff Cc Ww Xx Zz Qq Åå Numerot 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Kuka on...? (adjektiivit) 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. Kenellä on...? (omistaminen)

Lisätiedot

Esityksemme sisältö ja tarkoitus:

Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Lyhyt esittely Vantaan Nuorten turvatalon sekä Vantaan kaupungin Viertolan vastaanottokodin toiminnasta. Osoittaa, että ennakoivaan, ennaltaehkäisevään lastensuojelutyöhön

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

Jutellaan murrosiästä! Tietoa ja tehtäviä kasvamisesta ja kehittymisestä 5.- ja 6.-luokkalaisille

Jutellaan murrosiästä! Tietoa ja tehtäviä kasvamisesta ja kehittymisestä 5.- ja 6.-luokkalaisille Jutellaan murrosiästä! Tietoa ja tehtäviä kasvamisesta ja kehittymisestä 5.- ja 6.-luokkalaisille 1 Hei koululainen! Tässä tehtävävihkossa käsitellään murrosikään liittyviä asioita. Tehtävät ovat kotitehtäviä,

Lisätiedot

Bewe Sport Koululuistelu ja -kaukalopallo. Hyvän asian puolesta. Auta Meitä Auttamaan

Bewe Sport Koululuistelu ja -kaukalopallo. Hyvän asian puolesta. Auta Meitä Auttamaan Bewe Sport Koululuistelu ja -kaukalopallo Hyvän asian puolesta Auta Meitä Auttamaan Koululaisliikunta on tärkeää? Miksi me haluamme tehdä tätä: Yhteiskunnallinen vastuu koululaisten hyvinvoinnista Liikuntamahdollisuuksien

Lisätiedot

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 1. Yleistä Pidä kiinni-projektista, Talvikista ja Tuuliasta 2. Äiti ja perhe päihdekuntoutuksessa

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointia tukeva ehkäisevän päihdetyön hanke 2006 2010

Lasten ja perheiden hyvinvointia tukeva ehkäisevän päihdetyön hanke 2006 2010 18.5.2010 Ehkäisevän päihdetyön hanke Lasten ja perheiden hyvinvointia tukeva ehkäisevän päihdetyön hanke 2006 2010 Mannerheimin Lastensuojeluliitto, yhteistyössä A-klinikkasäätiö ja Terveys ry Hankkeessa

Lisätiedot

Lapset ja nuoret jäävät liian yksin huolineen. Lasten ja nuorten puhelin ja netti vuonna 2007

Lapset ja nuoret jäävät liian yksin huolineen. Lasten ja nuorten puhelin ja netti vuonna 2007 Lapset ja nuoret jäävät liian yksin huolineen. Lasten ja nuorten puhelin ja netti vuonna 2007 Kerro aikuiselle, jolla on aikaa kuunnella. Kaikenlaiset asiat, fiilikset ja tapahtumat kannattaa jakaa läheisille

Lisätiedot

Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä

Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä Kysely vuonna 2010 Leena Pöysti Sisältö Johdanto... 3 Kokemuksia mopoilusta osana muuta liikennettä... 3 Mikä olisi mopolle sopiva huippunopeus liikenteessä... 3

Lisätiedot

Tervetuloa selkoryhmään!

Tervetuloa selkoryhmään! Tervetuloa selkoryhmään! SELKOESITE 1 Jutteletko mielelläsi erilaisista asioista? Haluatko saada tietoa maailman tapahtumista selkokielellä? Haluatko sanoa mielipiteesi, mutta et aina uskalla? Tuntuuko

Lisätiedot

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki Siskot-ryhmän taustaa Siskot -projekti on Mannerheimin Lastensuojeluliiton

Lisätiedot

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia Vuoden 20 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia Nuoren hyvinvointiin ja opiskelun sujumiseen vaikuttavat keskeisesti kokemus elämänhallinnasta, omien voimien ja kykyjen riittävyydestä sekä sosiaalisesta

Lisätiedot

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 Lapset palveluiden kehittäjiksi! Maria Kaisa Aula Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 1 YK-sopimuksen yleiset periaatteet Lapsia tulee kohdella yhdenvertaisesti eli lapsen oikeudet kuuluvat

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

TAIKURI VERTAISRYHMÄT

TAIKURI VERTAISRYHMÄT TAIKURI VERTAISRYHMÄT C LAPSILLE JOIDEN VANHEMMAT OVAT ERONNEET Erofoorumi 3.11.15 Tina Hav erinen Suom en Kasv atus- ja perheneuvontaliitto Kenelle ja miksi? Alakouluikäisille kahden kodin lapsille joiden

Lisätiedot

Tulevan ekaluokkalaisen vanhemmille! Kirkonkulman koulu Humppila

Tulevan ekaluokkalaisen vanhemmille! Kirkonkulman koulu Humppila Tulevan ekaluokkalaisen vanhemmille! Kirkonkulman koulu Humppila Hyvät vanhemmat! Koulun aloittaminen on samalla iloinen ja jännittävä asia. Tähän lehteen on koottu tärkeitä koulunkäyntiin liittyviä asioita.

Lisätiedot

Oppimalla ammattiin. Nuorten näkemyksiä oppisopimuksesta. Harri Leinikka Toimitusjohtaja T-Media Oy

Oppimalla ammattiin. Nuorten näkemyksiä oppisopimuksesta. Harri Leinikka Toimitusjohtaja T-Media Oy Oppimalla ammattiin Nuorten näkemyksiä oppisopimuksesta Harri Leinikka Toimitusjohtaja T-Media Oy 1 Kyselyn toteuttaminen Oppimalla ammattiin kyselyn kohderyhmänä olivat 16-29 - vuotiaat nuoret. Vastaajia

Lisätiedot

Ammattiopiston näkökulma. Erityisopettaja Tuula Niskanen Keski-Uudenmaan ammattiopisto 1.12.2015

Ammattiopiston näkökulma. Erityisopettaja Tuula Niskanen Keski-Uudenmaan ammattiopisto 1.12.2015 Ammattiopiston näkökulma Erityisopettaja Tuula Niskanen Keski-Uudenmaan ammattiopisto 1.12.2015 Mitä tukea nuoret haluavat vanhemmilta ja koululta? En oo tajunnu koskaan peruskoulussa matikkaa. Opettajan

Lisätiedot

ICEHEARTS - JOUKKUE, JOSSA KAIKKI PELAA

ICEHEARTS - JOUKKUE, JOSSA KAIKKI PELAA ICEHEARTS - JOUKKUE, JOSSA KAIKKI PELAA Yleistä Icehearts perustettiin vuonna 1995 Vantaalla, Ilkka ja Ville Turkan toimesta. Toimintamalli, joka on kehitetty ennaltaehkäisemään syrjäytymistä ja edistämään

Lisätiedot