Vierailin äskettäin Nummi-Pusulan

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vierailin äskettäin Nummi-Pusulan"

Transkriptio

1 Kehittyvä

2 Kehittyvä ELINTARVIKE 13. vuosikerta ISSN Aikakauslehtien liiton jäsen Julkaisija Elintarviketieteiden Seura r.y. Toimitus PL 115, Helsinki Puhelin/faksi (09) GSM Päätoimittaja Raija Ahvenainen VTT Biotekniikka PL 1500, VTT Puh. (09) faksi (09) Toimittaja Pirjo Huhtakangas Avustajat Marianne Boström-Kouri Anne Haikonen Anneli Koskenkorva Kaisu Meronen Marjatta Vahvaselkä Ari Virtanen Toimituskunta 5/2002 Anu Hopia Sonja Manssila Susanna Eerola Raija Ahvenainen Pirjo Huhtakangas Neuvottelukunta Juha Ahvenainen Seppo Heiskanen Juhani Hvitfelt Matti Kalervo Anneli Koskenkorva Riitta Maijala Hannu Mykkänen Esko Pajunen Eero Puolanne Marjatta Rahkio Mervi Sibakov Ilmoitusmyynti Infoteam Oy Tarja Nikki, Kaija Palokas, Jukka Peussa, Anna-Liisa Virkki Puhelin (09) Faksi (09) Ulkoasu Kati Kaivo/Vammalan Kirjapaino Oy Puhelin (09) Faksi (09) Kaisaniemenkatu 1 F 159, Hki Painopaikka Vammalan Kirjapaino Oy Tilaushinta /vsk, 6 numeroa vuodessa Irtonumero 7 /kpl + postituskulut Kansikuva: VTT Biotekniikka/Merja Tulokas Lehden tilaukset ja osoitteenmuutokset sekä ETS r.y:n jäsenasiat Suvi Ryynänen Puhelin: GSM , (09) , faksi: (09) Sähköposti: Postiosoite: c/o Maa- ja metsätalousministeriö Maatalousosasto Tutkimus- ja neuvontayksikkö, PL 30 (Malminkatu 16), VALTIONEUVOSTO pääkirjoitus Laboratorio tänään Vierailin äskettäin Nummi-Pusulan Saukkolassa Valion meijerimuseossa. Upean museon vielä upeampiin tiloihin oli yhteen huoneeseen kalustettu menneen ajan laboratorio. Wanha interiööri oli hätkähdyttävän tutunoloinen. Iso työskentelypöytä keskihyllyineen ja pöydän päässä olevine vesipisteineen edusti samaa muotoilua kuin tuhannet laboratoriotilat tänä päivänä kaikkialla Suomessa. Mitä puuttui? Ilmeisimpänä erona nykyhetkeen kiinnitin huomiota perinteisiin, märkätietä tapahtuviin määrityksiin. Poissa olivat tietokoneohjatut, pitkiä näytesarjoja automaattisesti jauhavat analysaattorit. Nykyään analyysityöskentelyn alku- ja loppupää on korostunut. Näytteet preparoidaan määrityslaitteita varten, ja kemistit tulkitsevat otsa rypyssä niiden tuottamia käppyröitä. Koskakohan preparointirobotit toden teolla saapuvat? Laboratoriohenkilökunta korvataan robottien huoltohenkilökunnalla. Kemistin työ on painaa kolmasti enteriä käynnistääkseen preparoinnin, hyväksyäkseen tulokset ja lähettääkseen analyysiraportin eteenpäin. Ihmisjärkeä ja asiantuntemusta tietokoneet eivät onneksi vielä voi korvata, umpityhmiä kun ovat. Tätä en tiedä, mutta voin arvailla. Toisin kuin eilen, tänään laboratoriossa puhutaan sisäisistä ja ulkoisista asiakkaista. Jopa asiakaspalvelusta. Vielä enemmän: laboratorion tehtävä on olla joustava osa toimintaprosesseja. Vaakasuoraan ja pystysuoraan. Kustannustehokkaasti ja nopeasti. Samat vaatimukset koskevat kaikkia elintarvikelaboratorioita. Oli kyseessä sitten tutkimus, koulutus, viranomaiset, teollisuus tai kauppa. EU:kin on rientämässä apuun uusine kaavailuineen elintarvikevalvonnan ja laboratorioiden tason yhdenmukaistamisesta. Kaikki tämä johtanee laboratoriotoimintojen keskittämiseen ja kaupallisten analyysipalvelujen lisääntymiseen myös Suomessa. Käyköhän samalla lailla kuin elintarviketeollisuudessa on jo käynyt? Hyvin isot ja hyvin pienet näyttävät pärjäävän parhaiten. Good Laboratory Practice -periaatteita varmasti noudatettiin ennen vanhaankin. GLP-nimeä ei tietenkään tunnettu, mutta toiminnassa pyrittiin yhtä kaikki luotettavuuteen, tarkkuuteen ja toistettavuuteen. Nykyään apunamme ovat myös erilaiset sertifikaatit ja akkreditoinnit, joilla toiminnan taso voidaan varmistaa ja todistaa. Tekniikka tosin on kehittynyt niin huikeasti, että yhä pienemmät ja pienemmät pitoisuudet saadaan määritettyä. Tämä asettaa analyysitoiminnalle tiukkoja vaatimuksia huippusuorituksiin on kyettävä joka päivä. Alhaiset toteamisrajat tuottavat myös lieveilmiöitä. Esimerkkinä toimikoon verrattain ikävällä tavalla huhtikuussa julkisuuteen pullahtanut akryyliamidikohu. Kehittyvä elintarvikeanalytiikka hyödyttää poikkitieteellisesti myös muita aloja, toivottavasti se tässäkin esimerkkitapauksessa koituu ihmiskunnan parhaaksi. Matti Kalervo Tuotetutkimuspäällikkö Kesko Oyj/Päivittäistavararyhmä Elintarviketieteiden Seuran Puheenjohtaja 3

3 Sisällys 5/ Pääkirjoitus Laboratorio tänään...3 Matti Kalervo Teema: Laboratorio tänään Elintarvikevalvonta sujuu vain hyvällä yhteistyöllä...6 Haastattelu: Pirjo Huhtakangas Gallup: Laboratorioissa valinnanvaraa...8 Sovellusten testaus sujuu parhaiten tosielämässä...10 Seppo Lehvänen Kolumni: Analyysityötä, kansalaisapua ja häivähdys väkivallasta...11 Tuomo Kiutamo Miten pienyritys ja laboratorio kohtaavat?...12 Sonja Manssila Aistinvarainen arviointi apuna tuotekehitystyössä...14 Soili Lampolahti, Ulla Appelbye EELA tekee akryyliamiditutkimuksia...16 Mari Eskola, Susanna Eerola Ulkomaanlehtikatsaus...17 Marjatta Vahvaselkä Ruoan akryyliamidia tutkitaan perusteellisesti...18 Pirkko Raunemaa Viljellyissä elintarvikkeissa vähän radioaktiivisia aineita...20 Riitta Hänninen Hirven lihan raskasmetallipitoisuudet pieniä...22 Eija-Riitta Venäläinen Voimakasaromiset ja vähärasvaiset juustot kuluttajien toivelistalla...24 Merja Isoniemi Maidon lämpötiloja kartoitettu meijereistä kauppoihin ja suurtalouksiin...26 Haastattelu: Pirjo Huhtakangas Ordiorin liikevaihdosta yli puolet elintarviketeollisuudesta...28 Haastattelu: Pirjo Huhtakangas Arktisen luonnon tehoaineet kiinnostivat kansainvälisillä messuilla...30 Anneli Koskenkorva Vitafoods sykkii ajan valtimolla...31 Anneli Koskenkorva Ravitsemus Koko keho hyötyy DASH-dieetistä...32 Kaisu Meronen E-koodiavain apuna pakkausmerkintöjen tulkitsemisessa...33 Sari Kankaanpää Ulkomailta Lemmikkielämää Amerikassa...34 Ari Virtanen Markkinointi Hyvän esitteen kuvat ja teksti tukevat toisiaan...35 Terri Kupiainen Tiede & Tutkimus Ruoansulatuskanavan hyvinvointia tutkitaan perusteellisesti Euroopassa...37 Jaana Mättö, Marika Lyly Elintarvikeklusterin tutkimusrahat luomuun ja terveysruokiin...38 Eeva-Liisa Ryhänen Uusi käsittely parantaa pakastemansikoitten ja hillojen rakennetta...40 Marjaana Suutarinen Kaupan ja teollisuuden yhteinen tuotetietopankki tuo säästöjä molemmille...42 Katja Kivimäki Elinvoiman eväät -verkostohanke käynnistynyt...42 Kaj Työppönen Elintarvikekemia esillä KEMIA 2002 KEMIAN PÄIVILLÄ...46 Palstat Nimityksiä...41 Haarukka...43 Nettinurkka...45 Tapahtumia...45 Hankintaopas...47 ETS-palsta...51 Suvi Ryynänen Ilmestymispäivä ja teemat Nro 6/ Tuotantotekniikka & pakkaaminen Nro 1/ Elintarvikevalvonta & hygienia Nro 2/ ELKO messunumero: Tuotantotekniikka, raaka-aineet & pakkaaminen Nro 3/ Ruokakulttuurit & Trendit Nro 4/ Ravitsemus Nro 5/ Tuoteturvallisuus Nro 6/ Elintarvikelogistiikka Kehittyvä Elintarvike -lehteä julkaisee Elintarviketieteiden Seura r.y. (ETS). Se on maamme suurin elintarvikealan aatteellinen yhdistys. Seura toimii yhdyssiteenä tutkimuksen ja teollisuuden välillä ja kattaa elintarvikekemian, -teknologian, -ekonomian, ravitsemuksen ja biotekniikan alueet. ETS on mukana järjestämässä mm. Kemianpäivien Elintarvikesymposiumia ja Elintarvikepäivää. Mikäli haluat kirjoittaa lehteen, ota hyvissä ajoin yhteyttä toimitukseen, jotta kirjoitukselle voidaan varata tilaa. Kunkin numeron sisältö päätetään jo noin kolme kuukautta ennen lehden ilmestymistä. Seuraavaan lehteen tulevien kirjoitusten pitää olla toimituksessa mennessä. Toimitus pidättää itselleen oikeuden muokata ja lyhentää tekstejä. Lehti ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta. Kirjoituksista ei makseta palkkioita. Kirjoituksissa ja ilmoituksissa esitetyistä mielipiteistä vastaa niiden laatija.

4 teema Elintarvikevalvonta sujuu vain hyvällä yhteistyöllä Vain eri ammattiryhmien hyvä yhteistyö takaa elintarvikevalvonnan kehittymisen. Mikään ammattiryhmä ei pysty yksin hallitsemaan koko kenttää, noin 30 vuotta elintarvikevalvontaa työkseen tehnyt Tullilaboratorion mikrobiologisen jaoston päällikkö Olli Pensala tähdentää. Olli Pensala perää ennakkoluulotonta suhtautumista organisaatioiden uudistamiseen, niiden mahdollisiin yhdistämisiin sekä yhteistyöhön. Muutosprosessi on jo käynnistetty, joten on sopiva hetki miettiä vielä kerran, mitä pitäisi tehdä, miten ja missä. Ministeriöiden työnjako pitäisi saada paremmin vastaamaan nykytilannetta. Ajattelun pitäisi lähteä puhtaalta pöydältä, eikä siihen saisi liittyä minkään ammattikunnan omia intressejä. Jos näin on, voidaan kysyä, kuka kärsii. Ainakin kuluttaja ja mahdollisesti elintarviketeollisuus, Pensala pohtii. Uudet ruokaperäiset, terveydelle vaaralliset mikrobit eivät välttämättä mene enää viikon sairastetulla ohi, vaan vaativat hoitoa. Siksi ruokamyrkytyksiä ei voi Pensalan mukaan enää vähätellä sanomalla, että Suomessa on muita paljon tärkeämpiä lääketieteellisiä ongelmia. Lääkäreiden rooli elintarvikesektorilla on muuttunut aikaisempaa keskeisemmäksi. Pitäisikö elintarvikkeiden valvonnan koordinointi alkutuotannon jälkeen keskittää sosiaali- ja terveysministeriöön, ja maa- ja metsätalousministeriö keskittyisi ensisijaisesti alkutuotannon valvontaan, Pensala miettii. Ruoan laatu vaihtelee Euroopassa Suomen elintarvikkeiden korkea laatu ja sen ylläpitäminen eivät olleet etusijalla, kun Suomi liittyi EU:hun, vaan muiden teollisuusalojen edut painoivat enemmän vaakakupissa. Euroopassa on monenmoisia tuotantolaitoksia. Niissä valmistettujen elintarvikkeiden laatua ja turvallisuutta saattaa vain arvailla, koska elintarvikevalvonnassa on huikeita maakohtaisia eroja. Lisäksi monen EUmaan rajat vuotavat. Tavaraa tulee EU:n sisämarkkinoille sieltä, missä valvonta on lepsuinta. Kun tuotteet ovat päässeet EUmarkkinoille, tuote voidaan levittää koko alueelle, Pensala sanoo. Ruoan laadun parantaminen tai edes sen tason säilyttäminen on hänen mukaansa vaikea tehtävä EU-alueella. Valitettavasti tuntuu siltä, että vain BSE- ja suu- ja sorkkatautitapausten kaltaiset skandaalit pakottavat riitelevät jäsenmaat puhaltamaan yhteen hiileen. Rahan niukkuus pakottaa fuusioihin Suomessa on Pensalan mukaan käsittämättömän suuri määrä elintarvikevalvonnan laboratorioita. Tilanne on kestämätön, ja laboratorioiden määrä tulee vähenemään. Jos päättäjät eri puolilla Suomea eivät käsitä tilannetta ja ryhdy asianmukaisiin toimenpiteisiin, rahan niukkuus ajaa heidät siihen enemmin tai myöhemmin, Pensala vakuuttaa. Hän näkee laboratorioiden välisen yhteistyön osaratkaisuna rahoitusongelman hoitamisessa. Jatkossa tarvitaan tehokkuutta, osaamista, riittävän hyviä laitteita ja toimivaa yhteistyötä laboratorioiden kesken. Toiminnan tehostaminen, kuten automatisointi, merkitsee ennen pitkää laboratorioiden työntekijämäärän supistumista. Erilaisilla omistuspohjilla toimivien laboratorioiden kilpailuttaminen on Pensalan mukaan tervettä, mutta sen pitäisi pohjautua todellisiin kustannuksiin, muutoin yksityiset ja julkiset laboratoriot ovat eri asemassa. Pohjana voisivat olla valtakunnalliset suositushinnat, tai hintojen pitäisi pohjautua todellisiin kustannuksiin. Elintarvikevalvonnassa tarvitaan Pensalan mielestä mm. biokemistejä, eläinlääkäreitä, geeniteknikkoja, kemistejä, lääkäreitä ja mikrobiologeja. Onneksi nykyisin ei tuijoteta vain siihen, mistä on valmistunut, vaan mitä osaa. Poikkitieteellinen tiimityö on ehdoton vaatimus, jotta ala pysyy kehityksen mukana. ETS pohtimaan tulevaisuutta Pensala moittii sitä, että elintarvikevalvontaa pohtivissa työryhmissä tai vastaavissa elimissä istuvat herkästi samat ihmiset vuodesta toiseen. Pääkaupunkikeskeisyyttä tulisi välttää. Työryhmiin pitäisi saada mukaan tutkimusmaailman edustajia sekä valvontaviranomaisia myös muualta Suomesta tilanteesta ja työryhmästä riippuen. Olen kadehtien seurannut, kuinka esimerkiksi Saksassa ja Ranskassa työryhmiin pystytään valjastamaan monipuolinen joukko sekä valvonnan että tuotannon asiantuntijoita, Pensala painottaa. Hänen mielestään Suomeen tarvitaan yleinen, tarpeeksi laaja fundeerausporukka, jossa on mukana niin lainsäätäjiä, elintarvikevalvojia, tutkijoita kuin elintarviketeollisuuden ja kaupan sekä elintarvikealan pk-yrittäjien edustajia. Elintarviketieteiden Seura edustaa tarpeeksi laajasti elintarvikealaa. Sen piirissä voisi ideoida elintarvikevalvonnan tulevaisuutta. Seuralle voitaisiin antaa toimeksianto laatia esimerkiksi kahden vuoden välein lyhyt yhteenveto elintarvikevalvonnan painopistealueista: uhkista ja haasteista, Olli Pensala ehdottaa. PH 6 Kehittyvä Elintarvike 5 02

5 kuva Pirjo Huhtakangas BioFund on yksi Euroopan johtavista biotekniikka-alan pääomasijoitusyhtiöistä. Sijoitamme biologista osaamista hyödyntäviin terveyden, ravitsemuksen ja ympäristöteknologian alueilla työskenteleviin yrityksiin. Ravitsemuksen toimialalla rahoituksen painopiste on turvallisuuden, terveysvaikutusten, hygienian ja kestävän kehityksen lisäämisessä. Laboratorioiden määrä on Suomessa käsittämättömän korkea: meillä on noin 50 elintarvikkeita tutkivaa laboratoriota, Irlannissa kymmenesosa siitä, Olli Pensala sanoo. Tullilaboratorio lyhyesti Tullilaboratorio on FINASin akkreditoima testauslaboratorio (T006), jonka laatujärjestelmä vastaa EN ja ISO Guide 25 -standardien vaatimuksia. Akkreditointialue kattaa kaikki tärkeimmät laboratoriossa käytettävät tutkimusmenetelmät. Akkreditoitujen menetelmien lisäksi laboratorio käyttää myös muita elintarvike- ja kulutustavara-analytiikassa tarvittavia tutkimusmenetelmiä. Tutkittavat tuotteet voivat olla tuontiin, vientiin tai kotimaiseen kulutukseen valmistetuista eristä Kehittyvä Elintarvike 7

6 gallup Laboratorioissa valinnanvaraa Suomessa on kymmeniä laboratorioita, jotka tarjoavat muun muassa elintarvikeanalyysipalveluja. Joukossa on kunnallisia, yksityisiä ja valtion omistamia laboratorioita. Niistä kolme vastasi Kehittyvä Elintarvike -lehden kyselyyn. Juha Lahti Laboratorion johtaja Hämeenlinna 1) Mikä on yrityksenne/laboratorionne nimi, omistuspohja ja työntekijämäärä? Hämeenlinnan seudun kansanterveystyön kuntayhtymä. Ympäristö- ja elintarvikelaboratorion omistaa kuntayhtymä, johon kuuluvat Hämeenlinna, Hattula, Hauho, Kalvola ja Renko. Henkilöstömäärä laboratoriossa on 16 ja koko kuntayhtymässä noin ) Mitä palveluja yrityksenne/laboratorionne tarjoaa ja keille? Tarjoamme ympäristö- ja elintarvikealan tutkimus- ja asiantuntijapalveluja yrityksien, kuntien, valtionhallinnon ja yksityisasiakkaiden tarpeisiin. Rekisterissämme on noin 300 erilaista aistinvaraista, mikrobiologista, fysikaalista ja kemiallista menetelmää. Analyysipalvelujen lisäksi tarjoamme mm. näytteenottoja konsultointipalveluja. 3) Kuinka suuren osuuden elintarviketutkimukset lohkaisevat liikevaihdostanne? Noin kolmanneksen. 4) Onko laboratorionne akkreditoitu? Olemme elintarvikkeiden ja veden kemialliseen ja mikrobiologiseen testaukseen akkreditoitu laboratorio T063. Pätevyysalueemme sisältää yli 50 akkreditoitua tutkimusmenetelmää. 5) Kuinka pitkälle laboratoriotoimintonne on automatisoitu? Toimintoja ei ole laajassa mittakaavassa automatisoitu, jonkin verran kylläkin. Laboratoriomme toiminta on erittäin laaja-alaista ja vaihtelevaa, jolloin näytesarjojen koko ei yleensä kasva niin suureksi, että automatisoinnista saataisiin vastaava hyöty. 6) Onko teillä asiakkaiden on line -palvelua? Jos on, miten se toimii käytännössä? Käytössämme on asiakaspalvelujärjestelmä, joka mahdollistaa tulosten reaaliaikaisen seurannan, tilastoinnin yms. suoraan laboratoriomme tiedonhallintajärjestelmästä internetin välityksellä. Järjestelmä on tietosuojattu ja sallii ainoastaan niiden tulosten selailun, joihin käyttäjällä on oikeus. 7) Onko teillä laatujärjestelmää? Jos on, mitkä sen edut ja haitat ovat? Laatujärjestelmämme täyttää standardin SFS-EN ISO/IEC vaatimukset. Järjestelmän etuina ovat mm. järjestelmällinen ja suunniteltu toiminta sekä varautuminen ennakolta myös tavanomaisesta poikkeaviin tilanteisiin. Haittana on ainakin joissakin tilanteissa joustamattomuus ja tietenkin kustannustekijät. 8) Miten laboratorioiden välinen kilpailu näkyy toiminnassanne, kuten kustannustehokkuudessa? Laboratorioiden välinen kilpailu on lisääntynyt, ja etenkin kunnallisella puolella viime vuodet ovat olleet muutosten aikaa. Kilpailuvalteiksi on pyritty hinnoittelun lisäksi nostamaan sellaisia tekijöitä kuin laatu, toimitusaika, asiakaspalvelu jne. Valitettavasti edelleenkin hinta näyttää olevan määräävä tekijä, ehkäpä jopa muiden tekijöiden kustannuksella. Nykypäivänä asiakkaat ovat hintatietoisia ja kilpailuttavat myös laboratoriopalveluja aikaisempaa enemmän. Jokapäiväisessä toiminnassa mietitään yhä tarkemmin kustannusvastaavuutta. Suunnittelu, toiminnan tehostaminen, markkinointi jne. ovat jatkuvia toimintoja nykypäivän laboratoriossa. 9) Onko alan laboratorioita Suomessa liikaa? Jos on, missä on vara tehostaa toimintaa? Vaikea kysymys. Elintarvikealan laboratorioiden määrä Suomessa on kieltämättä mittava, joskin ei lähes tulkoonkaan niin mittava kuin esimerkiksi kliinisten laboratorioiden määrä. Kustannustehokkuuden nimissä tulisi pyrkiä suurempiin ja tehokkaampiin yksiköihin sekä erikoistumiseen siten, ettei kaikkien tarvitse osata kaikkea. Eri selvitykset ovat osoittaneet, että nykyiseen kysyntään nähden ylikapasiteettia alalla on. Uskon tästä syystä, että tulevaisuudessa alan laboratorioiden määrä tulee vähenemään, mutta kuinka monta jää jäljelle, sitä en lähde arvaamaan. 10) Millä tasolla elintarvikeanalytiikka on Suomessa? Onko puutteita? Kaiken kaikkiaan elintarvikeanalytiikan, etenkin kemiallisen analytiikan kysyntä on vuosien varrella ollut laskemaan päin. Vähentyvä kysyntä on johtanut väistämättä siihen, että laboratorioiden ei enää kannata pitää yhtä laajaa analyysirepertuaaria palveluvalikoimassaan kuin aikaisemmin. Näin kemiallisen elintarvikeanalytiikan perusosaaminen on vaarassa vähitellen heiketä. Suuret valtiolliset alan laboratoriot voisivatkin ehkä entistä enemmän keskittyä kalliita investointeja vaativan analytiikan tekemiseen sekä uusien menetelmien ja tekniikoiden kehittämiseen ja jättää rutiinianalytiikan tekemisen alan muille laboratorioille. Outi Kurri Laboratorioinsinööri MTT Kemian laboratorio 1) Mikä on yrityksenne/laboratorionne nimi, omistuspohja ja työntekijämäärä? MTT Kemian laboratorio. MTT on maa- ja metsätalousministeriön alainen tutkimuskeskus. Työntekijöitä on ) Mitä palveluja yrityksenne/laboratorionne tarjoaa ja keille? Kemian laboratorio tuottaa monipuolisia analyysi- ja testauspalveluja elintarvikkeista ja maataloustuotteista MTT:lle ja sidosryhmille. 3) Kuinka suuren osuuden elintarviketutkimukset lohkaisevat liikevaihdostanne? Koko elintarvikeketjua ajatellen 100 %. 4) Onko laboratorionne akkreditoitu? Laboratorio on Mittatekniikan keskuksen (FINAS) akkreditoima testauslaboratorio (T041), joka noudattaa SFS-EN ISO/IEC standardin mukaista laatujärjestelmää. 5) Onko laboratorionne automatisoitu? Laboratoriolla on käytössään korkeatasoiset mittauslaitteet. 6) Onko teillä asiakkaiden on line -palvelua? Jos on, miten se toimii käytännössä? Web-Lims on testauskäytössä. 7) Onko teillä laatujärjestelmää? Jos on, mitkä sen edut ja haitat ovat? SFS-EN ISO/IEC standardin mukaisen laatujärjestelmän edut ovat tulosten oikeellisuus, jäljitettävyys ja vertailukelpoisuus kansainvälisesti, toiminnan selkeys sekä kehittämistoimenpiteet ja niiden tehokkuus. Haittana on työn lisääntyminen, esimerkiksi dokumentointi. 8) Miten laboratorioiden välinen kilpailu näkyy toiminnassanne, kuten kustannustehokkuudessa? Olemme varautuneet kilpailuun kehittämällä laatujärjestelmää, akkreditoimalla menetelmiä ja pitämällä huolta henkilökunnan pätevyydestä ja hyvinvoinnista. 8 Kehittyvä Elintarvike 5 02

7 Kuvat VTT Biotekniikka Matti Mäkelä Toimitusjohtaja Novalab Oy 1) Mikä on yrityksenne/laboratorionne nimi, omistuspohja ja työntekijämäärä? Novalab Oy, yksityinen (henkilöomistus), työntekijämäärä 15 henkilöä. 2) Mitä palveluja yrityksenne/laboratorionne tarjoaa ja keille? Kemiallisia ja mikrobiologisia analyysipalveluja mm. kunnille, tutkimuslaitoksille, yrityksille ja yksityishenkilöille. 3) Kuinka suuren osuuden elintarviketutkimukset lohkaisevat liikevaihdostanne? Elintarviketutkimusten osuus on noin 20 % liikevaihdosta. 4) Onko laboratorionne akkreditoitu? Laboratorio on akkreditoitu. 5) Onko laboratorionne automatisoitu? Kohtuullisesti automatisoitu. 6) Onko teillä asiakkaiden on line -palvelua? Jos on, miten se toimii käytännössä? Ei ole asiakkaiden on line -palvelua. 7) Onko teillä laatujärjestelmää? Jos on, mitkä sen edut ja haitat ovat? Laatujärjestelmä on, nykyään ei saa asiakkaita ilman sitä. 8) Miten laboratorioiden välinen kilpailu näkyy toiminnassanne, kuten kustannustehokkuudessa? Kustannukset nousevat, ja hinnat laskevat. 9) Onko alan laboratorioita Suomessa liikaa? Jos on, missä on vara tehostaa toimintaa? On, sulkee kuntalaboratorioista tappiolliset. 10) Millä tasolla elintarvikeanalytiikka on Suomessa? Onko puutteita? Elintarvikeanalytiikka on hyvällä tasolla Suomessa. Kalibroinneilla laatua laboratoriomittauksiin Inspecta kalibroi nopeasti ja luotettavasti kaikki laboratorioiden mittauslaitteet vaaoista lämpömittareihin. Kalibroitavat laboratoriomittalaitteet n Vaa at n Punnukset n Tilavuusmitat n Lämpömittarit n Painemittarit n Verenpainemittarit Autoklaavien validointi Muista mittauspalveluistamme lisätietoa kotisivuiltamme ja asiantuntijoiltamme. Inspecta Oy Mittaus PL 44, Sahaajankatu 20 D Helsinki puh faksi Kehittyvä Elintarvike 9

8 teema Sovellusten testaus sujuu parhaiten tosielämässä Seppo Lehvänen Laboratorioiden tiedonhallintosovellusten testaus onnistuu parhaiten todellisessa tuotantoympäristössä, vaikka se herättää käyttäjissä aika ajoin voimakkaita tunteita, hallintopäällikkö Seppo Lehvänen tullilaboratoriosta kirjoittaa LIMS-sovelluksen käyttöönotosta. Järjestelmän hankintaan ja käyttöönottoon hupenee aikaa. Ennenkuin päästään edes tarjouspyyntövaiheeseen, on tehtävä selväksi, mitä kirjainyhdistelmä LIMS (Laboratory Information Management System) sisältää. Tullilaboratorion LIMS-projektin ennakkovalmistelut ennen tarjouspyynnön jättämistä kestivät noin yhdeksän kuukautta. Valmistelutyön aikana tarjouspyynnön liitteeksi syntyi paperi niistä vaatimuksista, jotka valittavan sovellutuksen tuli täyttää. Ajatuksena oli helpottaa sovelluksen ja toimittajan valintaa, mutta vaatimuspaperi ei helpottanut oleellisesti saatujen tarjousten vertailua. Toimittajat kiersivät vastauksen tai vastasivat ympäripyöreästi. Myöskään pelkästään hinnan perusteella valinta ei olisi onnistunut. Hintaerot sovellusten välillä olivat suuria, samoin sovellusten sisältö ja toimittajan referenssit projektin toteutuksesta. Kaikki toimittajat tarjosivat Tullilaboratoriolle sopivaa LIMS-sovellusta, mutta siihen yhtäläisyydet päättyivätkin. Lopulta ostimme ennakkoluulottomasti LIMS-tuotteen, jota ei ollut edes olemassa ostohetkellä: Javalla ohjelmoidun version. Valintaan oli osasyynä tullin valitsema laite- ja ohjelmistostrategia. Käytämme verkkotietokoneita henkilökohtaisten PC-työasemien sijasta. Henkilökunta mukana alusta alkaen On välttämätöntä, että laboratorion henkilöstö on mukana projektissa alusta alkaen. Tullilaboratorion projektiryhmä oli poikkeuksellisen suuri. Ryhmässä olivat edustettuna kaikki henkilöstöryhmät, jotka joutuivat LIMSin kanssa tekemisiin: jaostopäälliköt, kemistit, laborantit ja hallintohenkilöstö. Mukana oli myös laboratorion laatupäällikkö, koska LIMS-validointi on osa SFS-EN ISO/IEC standardin testauslaboratorioille asettamia vaatimuksia. Aika ajoin koko henkilöstölle järjestettiin yleisiä infotilaisuuksia hankkeen etenemisestä. Projektipäällikkö piti lankoja käsissään: vastasi budjetin toteutumisesta, ampui alas haikailut, piti koneen käynnissä ja teki ratkaisuja, vaikka kaikki projektiryhmän jäsenet eivät olleet yksityiskohdista samaa mieltä. Elintarkeää oli myös kitkaton yhteistyö toimittajan projektipäällikön kanssa. Laboratorioiden toimintakulttuurin, työskentelytapojen sekä käytettävien käsitteiden oppiminen vie tovin tai enemmänkin. Saman kielen oppiminen laboratorion ja toimittajan projektipäällikön kesken vei myös oman aikansa. Prosessit ensin yhtenäisiksi Useimmissa laboratorioissa kuvitellaan, että prosessien hallinta on kunnossa. Rahaa ja aikaa kuitenkin säästyy melkoisesti, jos tehdään heti alussa prosessikuvaukset ja pyritään yhtenäistämään prosesseja laboratorion eri yksiköissä. On turha kuvitella, että ainakaan isossa palvelulaboratoriossa prosessit olisivat yhtenäisiä, vaikka asiasta on keskusteltu moneen kertaan yhteisissä palavereissa. Prosessikuvauksessa hahmotellaan näytteen kulku kirjauksesta tulosten lähettämiseen sekä arkistointiin. Suurin muutos Tullilaboratorion joissakin yksiköissä oli LIMS-sovelluksen muodostuminen osaksi tutkimusprosessia. Se ei ollut enää välttämätön paha, joka tehtiin vasta sitten, kun kaikki tutkimuksen osat olivat valmiina ja piti saada tutkimusselostus asiakkaalle. Oma lukunsa on myös relaatiotietokannan suunnittelu. Tullilaboratorion LIMS-tietokantaan kerätään mittava määrä tietoa tutkittavasta näytteestä, valmistajasta, myyjästä, maahantuojasta jne. Erityisesti hierarkiatasojen oikea hahmottaminen on joskus työlästä, eli mitkä tiedot kuuluvat tutkimus-, näyte- tai erätasolle Tutkimusselosteet bittimuotoon? Tullilaboratorion LIMS-sovelluksessa nopeutetaan näytteiden kirjausta automaattisella työmääräyksellä näytetyypin mukaan. Tiettyihin projekteihin voidaan jo ennalta määritellä tehtävät tutkimukset tuotematriisin, tuoteryhmän tai tuotteen perusteella. Keskeisimmät tutkimuslaitteet on liitetty LIMS-järjestelmään. Mittaustulokset siirtyvät suoraan järjestelmän tietokantaan. Tällä eliminoidaan virheitä tietojen uudelleen tallennuksessa, ja nopeutetaan tallennusprosessia. Tutkimustulosten sähköisestä lähettämisestä on käytössä tullin sisäinen informaatio. Tieto tutkimustuloksesta lähtee sähköisesti toimeksi antavalle tullitoimipaikalle. Tämä sovellus ennakoi aikanaan käyttöönotettavan ITU-järjestelmän (integroitu tullausjärjestelmä) mahdollistamaa laitoksen sisäistä sähköistä asiointia. Tutkimusselosteiden sähköiseen lähettämiseen on jo olemassa tekninen valmius. Tällä hetkellä selvitetään asiakirjan tietoturvaa ja sähköistä allekirjoitusta. Tullilaboratorio selvittää tärkeimpien asiakasyritysten halukkuuden tutkimusselosteiden sähköiseen vastaanottoon. Testaus tehtävä tosielämässä Normaalisti LIMSin käyttöönotto vie aikaa kolmesta kuuteen kuukauteen, mutta silloin prosessit on jo etukäteen kuvattu ja tietokannan rakenne on valmis. Näin lienee harvoin asian laita, vaan on varauduttava aikataulun venymiseen. Turhan löysää aikataulua ei kuitenkaan ole syytä tehdä. Projektiryhmämme piti 14 kuukauden aikana yhteensä 14 kokousta, projektin johtoryhmä kokoontui neljä kertaa ja Tullilaboratorion sisäinen työryhmä 21 kertaa, joista kuuteen osallistui toimittajan projektipäällikkö. Sisäiset palaverit ilman toimittajan projektipäällikköä olivat osittain turhia, sillä esitettyihin kysymyksiin ei osattu vastata itse. Kaikki projektiryhmän jäsenet olivat mukana hankkeessa oman työnsä ohessa. On harhaluuloa kuvitella, että kaikki on valmiina tuotantokäytön alkaessa. Raportit ovat usein kesken, sovelluksen käytettävyyttä on hiottava, ehkä tietokantaankin on lisättävä kenttiä. Parhaiten sovelluksen testaus sujuu todellisessa tuotantoympäristössä, vaikka se herättää käyttäjissä aika-ajoin voimakkaita tunteita. Työ ei ole tuotantokäytön alkaessa valmis, mutta siitä ei saa tehdä loputtomasti jatkuvaa prosessia, jolla toimittaja elää seuraavat kymmenen vuotta. Seppo Lehvänen Hallintopäällikkö Tullilaboratorio 10 Kehittyvä Elintarvike 5 02

9 kolumni Analyysityötä, kansalaisapua ja häivähdys väkivallasta Kuva Auvo Ahvenjärvi Tuomo Kiutamo Tutkija VTT Biotekniikka Oma, kaikki tarpeet kattava laboratorio suomalaisessa elintarvikkeita valmistavassa laitoksessa ei ole enää mikään itsestäänselvyys. Toki tuotekehitys ja laadunvalvonta omaehtoinen ja viranomaisten edellyttämä vaatii sopivat järjestelyt. Entisessä määrin ei enää tarvita valkotakkien käsityötä, monet analyysit kun sujuvat automaattisten on line -systeemien avulla. Yhä useampi firma harkitsee, mikä on järkevää tehdä omassa laboratoriossa ja mitkä tutkimukset ja analyysit voidaan teettää muualla. Kustannuspaine ja henkilökunnan vähyys näkyvät. Meillä Suomessa on joukko asiakaspalveluun orientoituneita laboratorioita yksityisellä ja julkisella sektorilla. Analyysisopimuksia on tehty firmojen ja mm. kunnallisten elintarvikelaboratorioiden kesken. Jotkut laboratoriot toimivat puhtaasti analyyttisesti vain antaen pyydetyt tulokset, mutta osa myös keskustelee saatujen tulosten pohjalta. Yhteistä keskustelua tarvitaan usein elintarvikkeiden tuotekehityksessä ja tuotantoteknologiassa. Omassa työssäni, elintarvikkeiden koostumusanalytiikassa, tuloksilta kuitenkin eniten toivotaan pikaista toimitusta: "Tuotekehitys haluaa jatkaa... Painotalo odottaa ravintosisältömerkintöjä... Prosessia on muutettava..." Analyysityö on aika ajoin hektistä. Tuloksen oikeellisuus ei saa kiireestä kärsiä, mutta pilkun jälkeisistä numeroista ei aina kannata ottaa turhia huolia. Analyysityön kulloinenkin tarkoitus täytyy pitää mielessä. Kannattaa ajatella, ettei tässä nyt olla tekemässä kliinistä analyysiä, jonka tuloksesta tehdään potilaan hoitoa koskevia päätöksiä. Analyysi vai ei? Nopeinta ja halvinta on, jos tulokset voidaan saada aikaan muuten kuin laboratorioanalyysin avulla. Esimerkiksi ravintosisältötiedot koostetuille elintarvikkeille voidaan työstää laskennollisesti, kun liitetään yhteen taulukkotiedot valmistusaineiden ravintosisällöstä, oma reseptitieto ja mahdollinen painohäviö valmistuksen yhteydessä. Kerran, erään toimeksiannon yhteydessä vertasin ruokaleipien pakkauksessa ilmoitettuja laskennollisia ravintoarvotietoja analyysissä saamiini arvoihin. Ei niissä ollut suuria eroja. Sokeripitoisuudet olivat suhteellisesti eniten poikkeavia, pienempään päin. Tämän päivän laboratorio lyö lukkoon oman toimintatapansa yhteistyössä ympärillään olevan organisaation kanssa. Enää ei juuri mitään tehdä sattumanvaraisesti suunnitelmien ulkopuolelta, ja osa työstä ulkoistetaan toisiin laboratorioihin. Suunnitelmallisuus palvelee tuloksiin pääsemistä ja taloudellisuutta, mutta se voi riistää työnteosta hauskuuden ja vaihtelevuuden. Me kemistit pidämme pikku yllätyksistä... "Ei analyysiä!" Näin joutuu lähes aina vastaamaan puhelinluuriin tarttuneelle kansalaiselle, joka epäilee naapurin vierailullaan sekoittaneen jotakin jauhetta kidesokeriin tai puolison panneen myrkkyä ruokaan. Soittaja ei pysty nimeämään epäilemäänsä ainetta, ja niinpä valkotakki joutuu selittämään, miten vaikeaa ja kallista on lähteä ilman pohjatietoja tutkimaan, onko vierasta ainetta ja mitä se mahdollisesti on. Soittajan hätä on suuri, eikä auta muu kuin neuvoa menemään pikaisesti lääkäriin, jos myrkytykseen viittaavat oireet ovat jo päällä. Jos asia on vasta epäilyksen asteella, niin kuin onneksi useimmin on, neuvon kääntymään poliisin tai terveystarkastajan puoleen, he kun osaavat arvioida tilanteen objektiivisesti. Soittaja on jo saattanut käydä läpi tämän vaiheen, tuloksetta. Silloin ei voi muuta kuin ottaa levollinen asento ja rauhallisesti keskustella tilanteesta ajattelematta kirjattuja tulostavoitteita. Ajattelu tyyliin "olen sentään valtiolla töissä veronmaksajia palvelemassa" auttaa. Elintarvikeanalytiikan sivuvirtoja Entä ne pikku yllätykset? Ennen kuin geenitekniikkaan pohjautuvat analyysimenetelmät tulivat käyttöön alalla kuin alalla käytettiin kaasukromatografisia menetelmiä analyyttisten ongelmien selvittämiseen. Tässä pari tapausta väkivalta-suomesta. Pojalla tuli tyttöystävän kanssa riitaa ja puukko heilahti. Henki siinä tytöltä lähti. Tappo vai murha? Tekijä oli poliisille selittänyt olleensa levittämässä puukolla voita leivälle, ja tyttö käyttäytyi ärsyttävästi. Jos pojan kertomus voin levittämisestä olisi totta, saattaisi kyseessä olla pikaistuksissa tehty tappo. Jos väite olisi valetta, niin puukko olisi otettu esiin varta vasten, surmaaminen mielessä, ja murhasyyte voisi olla edessä. Kaasukromatografinen analyysi puukonterän pinnasta osoitti terässä olevan voita. Rasvahapot, tiedäthän ne lyhytketjuiset, sen todistivat. Selvisikö jannu tappotuomiolla vai tuliko pitempi kakku murhasta, siitä ei koskaan kantautunut tieto meille laboratorioon. Vesuri ja pokasaha labrapöydällä! Enpä kerro enempää. Sanon vain, että ihmisen ja muiden imettäväisten rasvakudoksen rasvahapot ovat aika samanlaisia Kehittyvä Elintarvike 11

10 teema Miten pienyritys ja laboratorio kohtaavat? Sonja Manssila Maaseudulle on syntynyt useita toinen toistaan upeampia elintarvikkeita valmistavia pienyrityksiä. Ne työllistävät pääsääntöisesti tuotteiden valmistajan eli yrittäjän itsensä. Miten nämä yritykset ja laboratoriot onnistuvat kohtaamaan toisensa, jos yhteinen kieli puuttuu? Lähtökohta yritystoiminnan aloittamiseen on usein toive kotona valmistettujen tuotteiden saatavuudesta myös kodin ulkopuolella. Toivetta lähdetään toteuttamaan yleisesti paikallisen elinkeinoasiamiehen tai neuvontajärjestön tuella ja kannustuksella. Potkun aloittamiseen voi saada myös yrityskursseilla. Aloittamisen haasteeksi muodostuvat asianmukaisten elintarviketilojen investointi ja tuotteiden omavalvonta. Valmistusteknisesti yrittäjät ovat asiantuntijoita, pienien sarjojen tuottajina suorastaan taikureita. Suoramyynnin kasvattaminen vähittäismyyntiin haastaa yrityksen tuotteen säilyvyyden, koostumuksen ja ravintoainepitoisuuksien selvittämisen tielle. Turhaako? Usein pienyrityksissä käyneenä kommentteja saa byrokratian jatkuvasta lisääntymisestä ja pienyrityksen ahdingosta ja elintarvikevalvonnan velvollisuuksista. Yritykset kokevat, että mittaamisia, analyysejä ja turhanpäiväisiä lämpötilojen kirjaamisia on liikaa. Aika on pois tuotannosta. Usein kysytäänkin, miksi tuotteiden analysointi on edes tarpeellista. Yhteinen kieli ehdoton vaatimus Usein suurimpina esteinä tutkimustoiminnalle ovat tiedonpuute ja yhteisen kielen puuttuminen. Yrittäjälle ei aina ole itsestään selvää, että tuotteesta voidaan selvittää hyvin moninaisia asioita, joita tarvitaan ja jotka ovat hyödynnettävissä tuoteselosteessa ja jopa markkinoinnissa. Maakunnittain laadukkaita laboratoriopalveluita on saatavilla runsaasti. Kaupunkien ja kuntien elintarvikelaboratoriot tutkivat tuotteista tärkeitä ominaisuuksia yrityksen kehitystyön pohjaksi sekä antavat tuotteen säilyvyydestä ja maku- ja rakenneominaisuuksista parhaat ja luotettavimmat tiedot. Kunnallisten laboratorioiden valikoimissa ovat ainakin säilyvyyteen ja koostumuksen selvittämiseen liittyvät laitteistot. Useimmissa on käytettävissä myös aistittavaan laatuun perehtyneet asiantuntijat sekä raati. Tuotteen vertailutesteissä voidaan etsiä makuominaisuuksiin uusia ulottuvuuksia ja kehittää rakennetta ja koostumusta kuluttajaystävällisempään muotoon. Yhteinen kieli on kuitenkin ehdoton edellytys analyysipalvelujen ostamiseksi. Saadessani käteen laboratorion palveluhinnaston olin itsekin ymmälläni. Missään ei lukenut hiivojen määritystä, kuiva-ainepitoisuutta, suolan määrää tai muita maalaisjärjellä käsitettäviä asioita. Miten pienyrittäjä osaa hyödyntää palveluja, jos palvelua ei osata tilata saati lukea raportteja. Myös hinnoittelu on oma maailmansa. Yksittäinen näytteen tutkiminen on paloiteltu osiin, eikä kokonaishintoja ole hinnastoissa useinkaan mainittu. Montako näytettä pitäisi siis tutkia? Markkinointia laboratoriot eivät useinkaan harrasta. Kunnallisten laboratorioiden olemassaoloa ei monikaan kunnan asukas edes tiedä. Veren hemoglobiinimittaus on kaikille tuttu, mutta usein samassa laboratorioyksikössä määritetään myös elintarvikkeiden ominaisuuksia. Pienyrityksille perusanalyysipaketti ja neuvoja Perusanalyysipakettia pienyritysten tarpeisiin ei ole useinkaan olemassa. Keskitettyjä neuvontapalveluitakin on harvassa. Tuotetta koskevaa analysointia saa vain silloin, kun osaa pyytää tai on useammin käyttänyt palveluita ja muodostanut asiakassuhteen. Sen paremmin yrittäjässä kuin laboratoriossakaan ei kuitenkaan liene mitään vikaa. Asetelma on vain hankala. Välissä asioivat myös terveysviranomaiset tehden tärkeää työtä laadukkaiden elintarvikkeiden turvaamiseksi. Yhteistyön opettelun tarve on selkeästi olemassa. Yksityiset laboratoriot osaavat asiakaspalvelun paremmin. Asiakkaiden määrä on suoraan verrattavissa kassaan tulevan rahan määrään. Myös markkinoinnissa yksityiset ovat aktiivisempia. Laboratoriossa olisi hyvä olla elintarvikkeisiin liittyvä neuvontahenkilö, joka kertoisi analyyseistä ja niiden merkityksestä pienyrityksille. Tarvittaessa hän voisi laatia ennakkosuunnitelman yritykselle pitkällä aikavälillä ja palvella kokonaisvaltaisesti yrityksen tuotekehitystä sekä tuotteen laadullista kehitystä. Tietoa palveluista tarvitaan lisää Tietoa olemassa olevista palveluista ja tekijöistä tarvitaan lisää. 12 Kehittyvä Elintarvike 5 02

11 Pääsääntöisesti neljän seinän sisäpuolella työskentelevä ammattiryhmä tunnetaan huonosti pienyrityselintarvikekentässä. Asiantuntemusta on paljon, mutta tietoisuus siitä, mitä kaikkea on mahdollista tehdä, on edelleen suurelle osalle pienyrityksistä hämärän peitossa. Yrityksen ajatusmaailmaan olisi hyvä tuoda viestiä tuotteen testaamisen merkityksellisyydestä. Laatutekijät ovat yrityksen käyntikortti ja samalla omavalvonnan osa. Säilyvyystekijöiden määrittäminen antaa vahvistuksen tuotteen soveltuvuudesta kauppaan, tuotteen käyttöajan pituudesta sekä tuotteessa tapahtuvista muutoksista. Haasteita ja yhteistyön kehittymistä tarvitaan tähänkin asiaan. Maakunnallisesti elintarvikeneuvontaa tekevät voisivat toimia tahojen tutustuttajina. Avointen ovien päiviä tarvitaan yhä. Hyviä esimerkkejä toiminnasta on olemassa, siksi malleja voidaan ottaa onnistumisista. Yksi toimiva malli on tuotteiden analysointi esimerkiksi ammatillisen oppilaitoksen kanssa. Aistittavan arvioinnin luokassa voidaan verrata tuotetta vastaaviin markkinoilla oleviin. Kustannuksellisesti testi on edullinen. Seuraavana vaiheena olisivat määritykset laboratoriossa mikrobien ja säilyvyyden osalta. Näiden vaiheiden jälkeen tuote olisi turvallista saattaa koemarkkinoinnin kautta markkinoille. Yritys on usein liian yksin kehitystyössä. Apu on paikallaan ja tarpeellista! Sonja Manssila Elintarvikekoordinaattori ELO-aluekoordinaattori Pohjois-Pohjanmaa ja Lappi Kuva Raili Heikkilä/Haapavesi Laja Medigo työjalkineet, ilmastoitua mukavuutta Laja Medigo -jalkineet lisäävät työjalkineeseen "viileän" ominaisuuden. Vakiona olevien Medigo-pohjallisten kantakompressori pumppaa joka askeleella viilentävää ilmaa kenkään ja jalkapohjaan. Pohjallisten tilalle voi myös upottaa oman yksilöllisen pohjallisen. Postita tai faxaa meille tämä ilmoitus, niin kerromme lisää. Lähettäkää minulle esite Laja edustaja voi ottaa minuun yhteyttä numeroon: Laitosjalkine Oy maksaa postimaksun Laitosjalkine Oy Sopimus 35320/ Vastauslähetys Kehittyvä elintarvike Laitosjalkine Oy Hirsilä Puh Fax Kehittyvä Elintarvike 13

12 teema Aistinvarainen arviointi apuna tuotekehitystyössä Soili Lampolahti, Ulla Appelbye Valion tutkimus- ja tuotekehitysyksikön aistittavan laadun ryhmässä työskentelee viisi henkilöä. Ryhmän työstä noin puolet koostuu tuotekehityksen avustamisesta, ja puolet kuluu eri tuotantolaitoksista tulevien tuotteiden aistittavan laadun seurantaan. Tuotantolaitosten tukeen kuuluvat menetelmien ylläpito, aistivaraiset kalibrointinäytteet sekä koulutustilaisuudet tuotantolaitoksissa. Tuotekehityksen testit voidaan jakaa karkeasti kahteen eri osaan: asiantuntija- ja kuluttajatesteihin. Asiantuntijaraadeissa Valion tuotekehitys- ja tutkimusyksikössä Pitäjänmäellä on noin 50 henkilöä. Jatkuvasti käytettäviä raateja on kahdeksan: mm. maito-, jogurtti- ja juustoraadit. Näiden kahdeksan raadin lisäksi on neljä harvemmin käytettävää raatia (esim. jäätelöraati), jotka koulutetaan tarvittaessa arviointia varten. Raatilaiset on koottu Valion omasta henkilökunnasta. Pitäjänmäellä tuotteiden aistinvaraisen arvioinnin perustana on se, että arvioijat ovat motivoituneita ja ymmärtävät tehtävänsä tärkeyden. Osallistuminen arviointeihin perustuu vapaaehtoisuuteen, ja arvioijat käyvät arvioimassa tuotteita varsinaisen työnsä ohella. Arvioijia koulutetaan vuosittain, ja heidän työtään seurataan mm. toistonäytteiden avulla. Kolme laboratoriotestiä työpäivässä Erilaisia laboratoriotestejä kertyi viime vuonna keskimäärin kolme työpäivää kohden. Laboratoriotestit tehdään kontrolloidussa ympäristössä, ja kaikille arvioijille pyritään järjestämään mahdollisimman samanlaiset olosuhteet. Valion aistittavan laadun yksikkö on palveluyksikkö, josta mm. tuotekehittäjät tilaavat näytteilleen haluamiaan testejä. Käytössä on erilaisia testejä, kuten erotus-, laatupiste- ja profiilitesti. Erotustesteillä (esim. kolmitesti) voidaan selvittää, kuinka pakkauksen vaihtaminen vaikuttaa tuotteeseen, säilyykö tuote myyntiajan kaupan olosuhteissa tai kuinka eri valmistusaineet vaikuttavat tuotteen makuun ja koostumukseen. Profiilitesteissä mitataan tuotteiden tärkeiden aistittavien ominaisuuksien voimakkuuksia, kuten jogurtin rakenteen paksuutta tai maun happamuutta. Arvioijat eivät tiedä etukäteen, mitä tutkitaan ja ovatko näytteet vasta tuotekehitysasteella olevia näytteitä vai jo valmiita tuotteita. Kotitestaajana 800 perhettä Kun tuote on todettu hyväksi asiantuntijaraatitesteissä, se lähetetään kuluttajatesteihin. Valiolla kuluttajatestejä toteutetaan sekä tilaamalla testi markkinatutkimuslaitokselta että toteuttamalla osa nk. tuotetesteistä itse. Tuotetesteissä näytteet annetaan arvioijalle mukaan kotiin, tai testi toteutetaan niin kutsuttuna hallitestinä. Mukana on tavallisesti koehenkilöä. Testiin valittavat kuluttajat pyritään saamaan testattavan tuot- 14 Kehittyvä Elintarvike 5 02

13 Kuva Valio FOSSilta Meijeriteknikko Esko Jussila (vas.), ryhmäpäällikkö ETT Ulla Appelbye ja kotitalousteknikko Anneli Tuovio keskustelevat emmentaljuuston aistittavista ominaisuuksista. teen kohderyhmään kuuluvista ja tuotetta arkipäivän elämässä käyttävistä henkilöistä. Kotitestaajaringissä on mukana noin 800 valiolaista perhettä, jotka ovat etukäteen ilmoittaneet halukkuutensa osallistua testeihin. Kotitestejä tehdään kahdellatoista paikkakunnalla ympäri Suomea. Vuonna 2001 järjestettiin 45 kotitestiä. Kotitestit ovat halpa ja nopea tapa selvittää kuluttajien mieltymyksiä ja täydentää markkinatutkimuslaitoksilta ostettuja testejä. Tietokoneet apuna testauksessa Sekä laboratorio- että kuluttajatestien tulosten keräämisessä ja käsittelyssä käytetään hyväksi tietokoneita ja tilasto-ohjelmia. Laboratorion arviointikoppien tietokoneet ovat verkkoyhteydessä laboratorio-ohjelmaan. Arvioijat vastaavat näppäimistön ja hiiren avulla ruudulla oleviin kysymyksiin maistettuaan näytteitä. Kuluttajatesteissä käytettävät lomakkeet tehdään saman ohjelman avulla ja printataan paperille. Palautetut vastaukset luetaan skannaamalla lomakkeet. Ohjelmassa on myös tilastoominaisuus, joten myös tulosten käsittely tehdään ko. ohjelmalla. Ohjelma on ollut käytössä Valiolla vuodesta Soili Lampolahti Tutkija, FM Ulla Appelbye Ryhmäpäällikkö, ETT Valio FoodScan Liha- ja meijerituotteiden nopeaan, tarkkaan ja helppoon analysointiin. Esim. - rasvapitoisuus - proteiinipitoisuus - kosteus - kollageeni (beffe) ETS:N KANNATTAJAJÄSEN Elintarviketieteiden Seuralla on henkilöjäsenten lisäksi 27 kannattajajäsentä. Ne ovat mm. elintarviketeollisuusyrityksiä, elintarvikealan järjestöjä sekä elintarvikealan raaka-aine- tai laitetoimittajia. ETS:n kannattajajäsenet löytyvät Kehittyvä Elintarvike -lehdestä ETS-palstan yhteydestä. Yksi niistä on Valio. Puh Fax Kehittyvä Elintarvike 15

14 teema EELA tekee akryyliamiditutkimuksia Mari Eskola, Susanna Eerola Eläinlääkintä- ja elintarviketutkimuslaitos EELA tekee akryyliamiditutkimuksia elintarviketeollisuudelle erilaisista elintarvikkeista ja osallistuu ensi vuonna alkaviin yhteistutkimushankkeisiin. KuvaEELA Ruotsalaiset tutkijat julkaisivat huhtikuussa 2002 tuloksia syöpää aiheuttavasta akryyliamidista. He löysivät sitä erilaisista paistetuista tärkkelystä sisältävistä elintarvikkeista. Tutkittuja elintarvikkeita olivat mm. perunalastut, ranskanperunat, keksit, näkkileivät ja aamiaisviljavalmisteet. Pitoisuuksien vaihteluväli erilaisille tuotteille oli < µg/kg. Tutkimustulos aiheutti tutkimustarpeen myös Suomessa. Siksi EELAssa päätettiin pystyttää määritysmenetelmä akryyliamidin analysoimiseksi elintarvikkeista. EELAn kemian tutkimusyksikössä mietittiin vaihtoehdot tutkimuksen käynnistämiselle. Ulkopuolisen tutkimusrahoituksen hankkiminen halutussa aikataulussa heinäkuussa oli käytännössä mahdotonta. Ainoaksi vaihtoehdoksi jäivät sisäiset järjestelyt. Nestekromatografi-massaspektrometriseen analyysitekniikkaan perehtyneet tutkija ja laborantti saatiin irrotettua muista töistä hyvällä tahdolla ja ryhmän joustolla. Onnellisena sattumana oli sopiva analyysilaitteisto, jonka EELA oli hankkinut asennettavaksi toukokuun alussa. Akryyliamiditutkimukset saatiin aloitettua heti laitteiston käyttöönoton yhteydessä. Toki laitteistolle oli tilausta muussakin tutkimuksessa. Akryyliamidimenetelmän pystyttämisessä ja testaamisessa tehtiin heti alusta alkaen yhteistyötä ruotsalaisten tutkijoiden kanssa. Yhteistyötä nopeutti aikaisempi yhteistyö tutkimuslaitosten välillä. Menetelmä saatiin aikataulussa validoitua, ja tilaustutkimukset kotimaiselle elintarviketeollisuudelle oltiin valmiit aloittamaan heinäkuussa. Kesälomakausi kuitenkin hidasti työn aloittamista, ja elintarviketeollisuus sopi haluamiensa näytteiden tutkimisesta elokuussa. Mari Eskola ja Susanna Eerola Akryyliamiditutkimus monipuolisti työtä Kemian tutkimusyksikkö määrittää akryyliamidipitoisuudet näytteistä ja hankkii niistä suurimman osan lähikauppojen hyllyiltä. Lisäksi tutkimusyksikössä osa näytteistä kypsennetään ja valmistetaan elintarviketeollisuuden kanssa sovitulla tavalla. Tutkimusyksikössä ollaan siinä onnellisessa asemassa, että aistinvaraisen arvioinnin tiloista löytyy hyvä keittiö näytteiden valmistamiseksi. Lisäksi eräät elintarvikkeet valmistetaan siten, että niiden kypsennysaste on erilainen. Tätä havainnollistetaan valokuvaamalla. Tällainen tutkimuksen monisärmäisyys lisää työtä laboratoriossa sekä vaatii joustoa päivärutiineissa ja organisointikykyä, jotta näytteet tulee hankittua ja valmistettua elintarviketeollisuuden haluamalla tavalla ja jotta saadaan paras mahdollinen kokonaistulos valokuvia myöten. Myös tiedotusvälineiden tuoma julkisuus tuntuu välillä laboratoriossa asti: akryyliamidi on tuonut mukanaan monipuolisuutta perinteiseen laboratoriotyöhön. Elintarvikkeiden akryyliamidipitoisuudet määritetään kemian tutkimusyksikössä lähes samalla tavalla kuin ruotsalaistutkimuksissa. Akryyliamidi on varsin pieni molekyyli ja massaltaan hyvin matala. Tämä vaatii menetelmältä ja tutkijoilta paljon, sillä elintarvikkeessa on valtavasti muitakin pieniä molekyylejä, eli häiriötekijöitäkin esiintyy helposti. Aluksi tutkittava näyte jauhetaan, jonka jälkeen se uutetaan ja sentrifugoidaan. Tämän jälkeen näyte puhdistetaan kiinteäfaasiuutolla, minkä jälkeen se vielä sentrifugoidaan toistamiseen. Pitoisuudet määritetään nestekromatografi-massaspektrometrisesti käyttäen tandemmassaspektrometriaa. Yhteiset tutkimushankkeet käyntiin ensi vuonna Koska elintarvikkeiden rakenne vaihtelee kovasti, joudutaan määritysmenetelmää välillä modifioimaan ja muuntelemaan. Tämän vuoksi myös määritysrajat vaihtelevat elintarvikkeesta toiseen. Voidaan kuitenkin sanoa, että määritysraja on noin 100 µg/kg. Syyskuun puoliväliin mennessä EELAssa on tutkittu menetelmän toimivuuden testauksen yhteydessä muun muassa perunalastuja, ranskanperunoita, näkkileipää, kahvia ja lihapullia. Näiden tuotteiden akryyliamidipitoisuudet ovat ruotsalaistulosten kanssa hyvin yhteneviä. Tosin tutkittu näytemäärä ei ole kovin suuri. Tällä hetkellä elintarviketeollisuuden teettämät tilaustutkimukset erilaisista elintarvikkeista täyttävät työpäivät. Tulokset julkaisee aikanaan tilaaja. Jatkossa EELA osallistuu yhteistutkimushankkeisiin, joita ollaan käynnistämässä niin Pohjoismaiden kuin EU-maidenkin kesken. Niissä selvitetään elintarvikkeiden akryyliamidipitoisuuksia, sen muodostumista sekä toksisuutta. Saatuja tuloksia tullaan hyödyntämään riskinarvioinnissa. Nämä hankkeet alkanevat vuoden 2003 puolella. Mari Eskola Kemisti, ETT Susanna Eerola Kemisti, FT EELA/Kemian tutkimusyksikkö 16 Kehittyvä Elintarvike 5 02

15 ulkomaanlehtikatsaus Mikrobiologia/Turvallisuus koonnut Marjatta Vahvaselkä/TKK Alipaineen ja höyryn vuorottelulla bakteerit kuriin USA:n maatalousministeriössä on kehitetty prosessi, jonka avulla tuhotaan erityisesti raakojen elintarvikkeiden pinnan bakteereja. Menetelmä koostuu sekunnin kymmenesosia kestävistä peräkkäisistä alipaine- ja vesihöyrykäsittelyistä. Ensimmäisessä alipainevaiheessa elintarvikkeen pinnalta Riski saada katukaupustelijalta mikrobiologisesti huonolaatuista pikaruokaa vaihtelee suuresti eri puolilla maapalloa. Pasteurinstituutit pääasiassa Ranskan entisissä siirtomaissa selvittivät 13 kaupungissa Afrikassa, Amerikassa ja Aasiassa kadulla myytävien ruokien mikrobiologista laatua. Lisäksi arvioitiin tuotteiden valmistukseen ja myyntiin Voileipiä Yaoundén katukaupustelijoilta? liittyviä yleisimpiä riskitekijöitä. Kaikkiaan tutkittiin 3000 ruokanäytettä 1270 myyjältä. Phnom-Penhissa Kambodzassa 83 % tutkituista jäätelöistä ja sorbeteista osoittautui mikrobiologisesti huonolaatuisiksi. Antananarivossa Madagaskarilla osuus oli 76 %. Sen sijaan Algerissa vain 13 % tuotteista oli mikrobiologisesti epätyydyttäviä. Suolan ja happamuuden yllättävä yhteisvaikutus Elintarvikkeiden valmistuksessa käytetään haittamikrobien kontrolloimiseksi yleisesti useaa mikrobeja tuhoavaa tai niiden kasvua estävää menetelmää yhdessä. Tutkimusryhmä Corkin yliopistosta osoitti, että antimikrobisten tekijöiden haluttuun yhteisvaikutukseen ei kuitenkaan voi aina luottaa. Tutkijat havaitsivat, että ruokasuola vähensi selvästi maitohapon inhiboivaa tehoa E. coli - bakteeria vastaan happamassa ja paransi siten solujen selviytymistä hengissä jopa yli tuhatkertaisesti. Ilmiö voitiin osoittaa ph:ssa 4,2 jo NaCl-pitoisuudella Ruoan mikrobiologinen turvallisuus tulevaisuudessa poistuu ilma ja vesi. Sitä seuraa lyhyt höyrytys, joka tuhoaa edellisen vaiheen suojattomiksi tekemät bakteerisolut. Kolmas vaihe koostuu lyhyestä alipainekäsittelystä, joka viilentää käsitellyn pinnan. Kokonaisprosessiaika on noin 1 2 sekuntia riippuen mahdollisten toistokäsittelyjen määrästä. Optimaaliset prosessiparametrit (aika, höyryn lämpötila) ovat tuotekohtaisia. Menetelmä on toimiva mm. broilereille ja monille hedelmille ja vihanneksille, kuten meloneille, greipeille ja porkkanoille. Alipaine/höyry/alipaine -käsittelyllä elintarvikkeiden pinnan bakteerien määrä on saatu vähenemään 2 5 log-yksikköä ilman materiaalin lämpövaurioita. Innovative Food Sci. Emerging Technol. 3 (1) (2002) Kadulla myytävien voileipien osalta tilanne oli huonoin Tunisissa (92 % huonolaatuisia) ja Yaoundéssa Kamerunissa (74 %). Yaoundéssa keskimäärin joka kahdeksannesta voileivästä löytyi Shigella. Tutkituista kaupungeista paras tilanne oli Papeetessa, Tahitilla (11 % huonolaatuisia). Suurimmalta osalta katumyyjiä puuttui tyystin elintarvikehygienian koulutus. Useimmissa kaupungeissa tietoutta löytyi vain 0 25 %:lla myyjistä. Huonolaatuisten jäätelöiden ja sorbettien riski kasvoi liki kolminkertaiseksi, jos myynti tapahtui liikkuvista kärryistä tai jos myynti oli yli 80 annosta päivässä. J. Food Prot. 65 (1) (2002) ,5 %. Paras suoja soluille syntyi happamassa suolapitoisuudella 2 %. Tutkimuksessa käytettiin enteropatogeenista E. coli -kantaa, joka aiheutti muutama vuosi sitten laajan epidemian Japanissa. Ilmiön selitys näyttää tutkijoiden mukaan olevan se, että ainakin kyseinen bakteerikanta pystyy suolan avulla estämään orgaanisten happojen aiheuttamaa vahingollista solunsisäisen ph:n laskua. Int. J. Food Microbiol. 76 (3) (2002) Institute of Food Technologists on julkaissut mielenkiintoisen tieteellisen raportin Emerging Microbiological Food Safety Issues: Implications for Control in the 21st Century. IFT:n kokoama asiantuntijaryhmä arvioi raportissa elintarvikkeiden mikrobiologiseen turvallisuuteen liittyvää uutta tieteellistä kirjallisuutta sekä esittää johtopäätökset tulevaisuuden ruokaturvan hallintaa varten. Noin satasivuisessa raportissa käsitellään mm. elintarvikepatogeenien esiintymiseen ja muuntumiseen vaikuttavia tekijöitä, väestön eri riskiryhmien osuuden lisääntymisen vaikutuksia, vaihtoehtoisten mikrobienhallintamenetelmien tehokkuuteen vaikuttavia tekijöitä sekä mikrobiologisen riskinarvioinnin merkitystä. Raportissa painotetaan sitä, että elintarviketurvallisuuteen vaikuttavat lukuisat tekijät muuttuvat jatkuvasti. Tämän takia tarvitaan alan uusimman tieteellisen tiedon nopeaa ja joustavaa hyödyntämistä. Raportti löytyy osoitteesta Kehittyvä Elintarvike 17

16 teema Ruoan akryyliamidia tutkitaan perusteellisesti Pirkko Raunemaa Kuva Pirjo Huhtakangas Tukholman yliopiston ja Ruotsin elintarvikeviraston huhtikuussa julkaisemat tulokset korkeista akryyliamidipitoisuuksista kuumennetuissa, hiilihydraattipitoisissa elintarvikkeissa aloittivat laajat selvitykset ongelman laajuudesta ja keinoista, joilla akryyliamidien muodostumista ruokaan voitaisiin estää. Eri puolilla maailmaa ja erityisesti Euroopassa selvitetään edelleenkin, missä elintarvikkeissa akryyliamidia on ja miten se sinne muodostuu. Toisaalta tutkimusten kohteina ovat ihmisen altistuminen akryyliamidille ja niiden väestöryhmien tunnistaminen, jotka ovat tässä suhteessa riskiryhmiä. Vaikka tupakan, veden ja liuottimien sisältämän akryyliamidin vaarallisuus ihmiselle on hyvin tunnettua, ruoan ja veden osalta ei kuitenkaan tiedetä, miten akryyliamidi käyttäytyy aineenvaihdunnassa ja miten elimistö sitä kenties torjuu. Sen toksisuudesta ja syöpävaarallisuudesta eläinkokeiden perusteella ei ole suuria epäilyjä. Suomessa hyvä tutkimusvalmius Suomessa Elintarvikevirasto kutsui välittömästi koolle viranomaisista, tutkijoista, elintarvikealan järjestöedustajista ja kuluttajista muodostuneen yhteistyöryhmän ja asetti erillisen tutkimusryhmän, joka seuraa ja koordinoi kotimaista ja kansainvälistä akryyliamiditutkimusta. Yhteisiä tilannearvioita on tehty mm. pohjoismaisen elintarvikevirkamieskomitean, EU:n tieteellisen elintarvikekomitean ja pysyvän elintarvikeketjun komitean sekä FAO/WHO:n kesäkuun lopussa pidetyn asiantuntijakokouksen avulla. Teollisuus, pikaruokaketjut ja kauppa aloittivat myös meillä Suomessa omien riskituotteidensa kemialliset analyysit, aluksi Tampereen AnalyCen laboratorion kautta Ruotsissa. Kesäkuussa Eläinlääkintä- ja elintarviketutkimuslaitos sai pystyyn oman tutkimusmenetelmänsä. Tällä hetkellä akryyliamidin tutkimusvalmiudet ovat myös Tullilaboratoriossa. Muun muassa Norjan arvioinnin mukaan akryyliamidin saanti elintarvikkeista on suurinta kasvuikäisillä nuorilla ja nuorilla aikuisilla, suurinta vuotiailla pojilla. Elintarvikevirasto ei ole tässä vaiheessa ryhtynyt tutkituttamaan suomalaisen ruoan akryyliamidipitoisuuksia. Meillä on tällä hetkellä varsin selkeä, mutta yksityiskohdiltaan riittämätön kuva siitä, mistä suurin altistus ruoan akryyliamidille on peräisin. Tuotevalikoimamme on varsin samanlainen kuin muissa Pohjoismaissa, yhteisiä tuotemerkkejä myöten. Tärkeimmät akryyliamidin lähteet ovat siten ruoan osalta samoja kuin alkuperäisessä ruotsalaistutkimuksessa: korkeassa kuumuudessa valmistetut tärkkelys- ja yleensä hiilihydraattipitoiset elintarvikkeet, kuten peruna- ja maissilastut, ranskanperunat, eräät näkkileivät ja korput, keksit, aamiaishiutaleet ja kahvijauho. Teollisuuden omavalvonnan kautta tietoon tulleet analyysitulokset parista sadasta elintarvikkeesta osoittavat muissa Euroopan maissa saatujen pitoisuustietojen pätevän myös Suomessa. Lisää tuoteryhmäkohtaista tietoa meillä kuitenkin tarvitaan. Synty ruokaketjussa ja tiedotus Valmistusmenetelmien kehittämistä varten on jo nyt olemassa varteenotettavaa uutta tietoa. Mitä kuumemmassa lämpötilassa hiilihydraattipitoinen elintarvike valmistetaan tai kypsennetään syötäväksi, sitä enemmän akryyliamidia muodostuu, ja eniten kuoreen Maillardin reaktion myötä. Pitoisuudet nousevat kuitenkin myös mikroaaltokuumennuksessa. Aminohappojen läsnäolo reaktiolle on välttämätöntä ja näyttää sille, että joidenkin rasvahappojen läsnäolo lisää akryyliamidin muodostumista. Kun lämpöä lasketaan alle 160 C, akryyliamidin muodostuminen vähenee huomattavasti. Epävirallisten tietojen mukaan joidenkin teollisuustuotteiden osalta olisi jo päästy prosentin laskuun pelkästään lämpötilan avulla. Prosessien pysyvä muuttaminen saattaa kuitenkin viedä aikaa. Tutun, turvallisen ja herkullisen syöntivalmiin tai kotona viimeisteltävän elintarvikkeen aikaansaamisessa on varmasti muitakin kiperiä kohtia kuin akryyliamidin vähentäminen. Myönteisistä tuloksista teollisuuden kannattaisi kuitenkin kertoa julkisuuteen, jotta pelot vähenisivät ja kulutus ohjautuisi mahdollisimman haitattomiin tuotteisiin. Liian monet perusruokamme olennaiset osat ovat nyt omasta ja läheistensä terveydestä huolestuneiden ja mm. kouluruokailusta vastaavien keskuudessa epäilyksenalaisia. Tuloksista pitäisi meillä voida tässäkin asiassa kertoa avoimemmin, jotta kuluttajien ei tarvitse välttää elintarvikkeita umpimähkään tai syödä niitä huonolla omallatunnolla. 18 Kehittyvä Elintarvike 5 02

17 Vastuuta ja avoimuutta kaivataan nyt myös jakelukanavilta, ennen kaikkea tukku- ja vähittäiskaupalta ja ravintoloilta ja niistä etenkin pikaruokaketjuilta. Omavalvontavelvoitehan koskee koko elintarvikeketjua, joten myös kauppiaan ja ravintolanpitäjän tulee tuntea tuotteensa haitallisetkin aineet ja toimia terveyshaittojen estämiseksi, vaikka erityissäädöksiä ei olisi. Kauppaketjut ja ravintolat ovatkin tutkituttaneet tuotteitaan ja valmisruokia, ja karsinevat niistä pois sellaisia, joissa akryyliamidia on paljon ja korvaavia tuotteita on saatavana. Ruoankäyttötiedot puutteellisia Suureksi ongelmaksi meillä Suomessa on yllättäen muodostunut riskikuluttajaryhmien nimeäminen ja saantiarvioiden tekeminen riskinarviointia ja kuluttajavalistusta varten. Kansanterveyslaitoksen FIN- RAVINTO-tutkimus, jota meillä yleensä käytetään vierasaineiden ja lisäaineiden saanninarvioinnissa, ei sisällä tietoja lasten ja nuorten ruoankäytöstä aina 24 ikävuoteen asti. Myöskään yliopistoilla ja muilla tutkimuslaitoksilla ei ole kattavaa ajankohtaista tietoa näiden ikäryhmien ruokailutavoista. Voimme vain arvata, että ne ovat aika toisenlaisia kuin työssäkäyvällä aikuisväestöllä. Mm. Norjan arvioinnin mukaan akryyliamidin saanti elintarvikkeista on suurinta kasvuikäisillä nuorilla ja nuorilla aikuisilla, suurinta vuotiailla pojilla. Tarvitsisimme valistusaineiston ja tiedotuksen pohjaksi vastaavia tietoja Suomesta. Lasten ja nuorten ruoankäyttö ja ravitsemus ovat muutoinkin tarpeellisia tuntea mm. ravitsemusperäisten sairauksien ennaltaehkäisemisessä ja terveydenedistämisessä muutoinkin. Riskinarviointeja ei voi tehdä muidenkaan haitta-aineiden osalta ilman, että ruoankäyttö tunnetaan koko väestön, myös lasten osalta. Kansanterveyslaitos on onneksi luvannut ottaa riskinarvioinnin lisääntyvät tarpeet huomioon tutkimusta suunnatessaan. Tutkimusta kansainvälisin hankkein Ovatko suomalaiset sitten suuressa vaarassa akryyliamidin vuoksi? Ei ainakaan suuremmassa kuin tähän asti. Kyse on uudesta tiedosta, ei uudesta haitallisesta aineesta, jota joutuu elintarvikkeeseen. Ihminen on kypsyttänyt ruokaansa avotulella ja myöhemmin liedellä ja uunissa kautta aikojen, mitä koe-eläinrotta ei liene evoluutionsa eri vaiheissa koskaan tehnyt. Koska akryyliamidi kuitenkin on ihmisellekin hermosto-oireita aiheuttava, mutageeninen ja syöpävaaralliseksi rotilla epäilty aine, sen muodostuminen ostettaviin elintarvikkeisiin ja jopa kotiruokaan pitäisi pystyä estämään. Samalla olisi pienennettävä muutakin, mm. tupakan, veden ja ilman kautta tulevaa altistusta. Vaikeutena käytännön työssä on se, että pitoisuuksien vaihtelu elintarvikkeissa on suurta saman tuoteryhmänkin sisällä. Ainoa hyvä keino välttyä ruoan akryyliamidilta olisi syödä kasvisja viljaruoka raakana, haudutettuna tai keitettynä. Näin aikaisemmat ohjeet käristämisen välttämisestä, palaneen ruoan syömättä jättämisestä ja mietojen valmistusmenetelmien suosimisesta pätevät edelleen. EU:n tieteellisen elintarvikekomitean raportin (SCF/CS/ CNT/CONT/4 Final 3 July 2002) mukaan akryyliamidin päivittäinen saanti Euroopassa on keskimäärin vain 0,2 0,4 µg/rp kg/pv, mutta vaihtelu on suurta. Väestöryhmistä lapset ja nuoret ovat suhteellisesti ottaen altistuneimpia, samoin aikuiset, jotka syövät paljon ranskanperunoita, sipsejä ja käristettyä ruokaa. On arvioitu, että jopa kolmasosa ruokaperäisistä syöpätapauksista voisi johtua akryyliamidista, mutta nämä olettamukset ovat hyvin alustavia. Tänä syksynä alkava, yhteispohjoismainen ja erityisesti laboratorioiden tutkimusvalmiuksien kehittämiseen tähtäävä projekti tuo meillekin tarpeellista lisätietoa mm. veren akryyliamidipitoisuuksista. Sen aineenvaihdunta, käyttäytyminen elimistössä, on arvoitus koko maailmassa, mutta lisää tietoa on tulossa mm. WHO:n tutkimusverkoston kautta. Raja-arvot? Euroopassa mm. Saksan ja Norjan viranomaiset ovat ehdottaneet raja-arvojen asettamista muiden vierasaineiden tavoin myös akryyliamidille. Sille on hyvät perustelut, mutta sitä ennen tarvittaisiin vielä lisätutkimusta ongelman laajuudesta ja luonteesta. Suurimmat sallitut pitoisuudet tulisi lisäksi asettaa niin, että niitä pystytään käytännössä valvomaan. Mitä tehdään tuotteille, joissa pitoisuudet vaihtelevat satojakin mikrogrammoja kiloa kohti? On myös kyselty, pitäisikö joidenkin nykyelintarvikkeiden valmistus ja myynti kieltää kokonaan? Menettely olisi kyllä nykyisin tiedoin yliampuvaa yhden haitallisen aineen kohdalla, jollei samalla kielletä vaikkapa tupakan myyntiä. Nyt jos koskaan tarvitaan nykyistä tarkempaa tieteellistä riskinarviointia ruoan akryyliamidipitoisuuksien osalta, koska muut akryyliamidin vaarat jo tunnetaan. Tämän työn koordinoinnissa ja tuessa Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisella EFSAlla on varmasti vahva ote. Virasto lyö jo lähiaikoina lukkoon työsuunnitelmiaan ja uudistaa myöhemmin tieteellisen riskinarviointiverkostonsa sekä sisäisesti että yhteistyössä jäsenmaiden kanssa. Akryyliamidiongelma on kuitenkin maailmanlaajuinen, joten työhön on tarpeen sitoa myös muita maita ja mantereita mm. WHO:n ja Codex Alimentarius - neuvoston kautta. Pirkko Raunemaa Johtaja Tuotevalvonnan yksikkö Elintarvikevirasto EFSA:n johtokunnan jäsen 5 02 Kehittyvä Elintarvike 19

18 Luonnontuotteiden pitoisuuden vaihtelevat Pitkällä aikavälillä säteilyaltistuksen kannalta merkittävin radioaktiivinen aine on cesium Sen puoliintumisaika on 30 vuotta. Tshernobylin laskeumaalueella, etenkin kaakosta luoteeseen Suomen halki kulkevalteema Viljellyissä elintarvikkeissa vähän radioaktiivisia aineita Kotimaisissa viljellyissä elintarvikkeissa on hyvin vähän keinotekoisia radioaktiivisia aineita, mutta luonnonsienet, metsämarjat, riistanliha ja järvikala sisältävät vielä Tshernobylin laskeumasta peräisin olevaa radioaktiivista cesiumia paikoitellen paljonkin. Luonnontuotteiden cesiumpitoisuudet vaihtelevat huomattavasti. Sienilajien välillä voi olla yli satakertaisia eroja. Kuva Pirjo Huhtakangas Säteilyturvakeskuksen tuoreen Radioaktiivinen laskeuma ja ravinto -katsauksen mukaan suomalaiset saavat kaikista lähteistä vuosittain yhteensä keskimäärin noin neljän millisievertin (msv) säteilyannoksen. Ihminen saa yhden millisievertin säteilyannoksen vuodessa, jos hän saa ravinnon ja veden mukana elimistöönsä noin becquerelia (Bq) radioaktiivista cesium-137:ää. Tshernobylin laskeumasta aiheutuva annos on nykyisin vuodessa vajaa 0,04 msv, josta puolet tulee ravinnosta. Vuonna 2001 ruuan sisältämän cesiumin osuus vuotuisesta kokonaisannoksesta oli alle yhden prosentin, mistä suurin osa aiheutui luonnosta saatavista elintarvikkeista. Kala, metsämarjat, sienet ja riistaeläinten liha aiheuttavat noin kolme neljäsosaa ravinnosta saatavasta annoksesta ja maataloustuotteet noin yhden neljäsosan. Kaikessa ruuassa on myös luonnon omia radioaktiivisia aineita, joista merkittävin on kalium-40. Ruuan radioaktiivisuutta voidaan vähentää Hyvä keino vähentää cesiumin saantia sienistä on keittää ne kunnolla väljässä vedessä. Valtaosa cesiumista poistuu veden mukana. Kuivattuja ja suolattuja sieniä liotettaessa suurin osa cesiumista poistuu liotusveden mukana. Radioaktiivisten aineiden kertymistä kasveihin ja edelleen maitoon ja lihaan voidaan laskeumatapahtuman jälkeen vähentää muuttamalla maatalouden tuotanto-olosuhteita, viljelymenetelmiä, kotieläinten ruokintaa ja elintarvikkeiden jalostusmenetelmiä. Peltojen muokkaus ja riittävä lannoitus vähentävät radioaktiivisten aineiden siirtymistä kasveihin. Savipitoinen maa sitoo cesiumia, ja runsaasti ravinteita sisältävästä viljelymaasta cesiumin siirtyminen kasveihin on huomattavasti vähäisempää kuin niukkaravinteisesta metsämaasta. Kotieläintuotteiden pitoisuudet seuraavat eläinten rehun radioaktiivisuuspitoisuuksia. Maidon ja lihan puhtauteen voidaan vaikuttaa rehuvalinnoilla. Eläimiä ei päästetä laitumelle, jos puhdasta rehua on saatavilla. Maidosta voidaan valmistaa pitkää säilytystä kestäviä tuotteita, esim. maitojauhetta, josta lyhytikäiset radioaktiiviset aineet ehtivät hävitä ennen kulutukseen joutumista. Heti Tshernobylin onnettomuuden jälkeen lehmiä suositeltiin pidettäväksi sisäruokinnassa noin kuukauden ajan. Tällä voitiin estää radioaktiivisten aineiden pitoisuuden merkittävä nouseminen maidossa ja vähennettiin suomalaisten saamaa säteilyannosta. 20 Kehittyvä Elintarvike 5 02

19 Laajasta analyysivalikoimastamme esim. elintarvikkeille akkreditoitu AKRYYLIAMIDI-määritys valmistuu parissa viikossa. Määrityksen hinta on 236 euroa + alv / näyte, yli viiden näytteen sarjoille 195 euroa + alv / näyte. la alueella, luonnontuotteiden cesiumpitoisuudet vaihtelevat huomattavasti. Syötävien sienilajien välillä voi olla yli satakertaisia eroja. Esimerkiksi suppilovahvero, kangastatti, orakkaat, haperot ja rouskut sisältävät paljon cesiumia, mutta mm. lampaankääpä, kantarelli sekä herkku- ja punikkitatti vähän. Puolukan ja mustikan cesiumpitoisuudet ovat yleensä pienempiä kuin sienten, mutta hillassa on korkeampia pitoisuuksia kuin puolukassa ja mustikassa. Riistanlihan cesiumpitoisuus riippuu eläinten ravinnosta. Hirven vasojen lihassa cesiumpitoisuus on 1,2 1,5-kertainen täysikasvuiseen hirveen verrattuna. Metsäjäniksen lihassa pitoisuus voi olla kaksin- tai kolminkertainen saman alueen hirvenlihaan verrattuna. Vesilinnuissa, rusakoissa ja peltokanalinnuissa on cesiumia paljon vähemmän. Pääosa Suomen poronhoitoalueelta säästyi merkittävältä Tshernobylin laskemalta keväällä 1986, mutta poronhoitoalueen ulkopuolella metsäpeurojen lihassa on havaittu cesiumia Bq/kg. Poronlihan cesiumin keskiarvo on alle 200 Bq/kg. Kalojen pitoisuuksissa järvikohtaisia eroja Kalojen cesiumpitoisuuksissa on järvikohtaisia eroja. Järvikalojen cesium-137 on monin paikoin laskenut Tshernobylin onnettomuutta edeltäneelle tasolle ( Bq/kg) Itä- ja Pohjois-Suomessa. Maan muissa osissa cesiumin keskipitoisuudet kaloissa vaihtelevat välillä Bq/kg. Merissä kalojen cesiumpitoisuus on pienempi kuin järvissä, koska iso vesimäärä laimentaa pitoisuuksia ja suolapitoisuus vähentää kalojen cesiumin ottoa. Itämeren kaloissa cesium- 137:n pitoisuus on alle 100 Bq/kg. Pitemmän ravintoketjun vuoksi petokalat saavuttivat korkeimmat cesiumpitoisuudet vasta pari vuotta laskeuman jälkeen. Juomavedessä on cesiumia vain vähän. Vuonna 2001 pintavedestä tehdyn juomaveden cesiumpitoisuus vaihteli välillä 0,001 0,05 Bq/kg. EU:n tuontirajoituksissa cesium-137:n pitoisuus maidossa, maitotuotteissa ja vauvan ruuassa on 370 Bq/kg ja muissa elintarvikkeissa 600 Bq/kg. Rajoitukset ulottuvat vuoteen 2010 saakka. Etenkin sienet ovat tehovalvonnassa. Lisätietoja: Riitta Hänninen Laboratorionjohtaja Säteilyturvakeskus Ekologia ja elintarvikkeet AnalyCen Laboratoriot Oy Vesi-, elintarvike-, ympäristö-, rehu-, maa- ym. tutkimukset Hatanpäänkatu 10, Tampere Puh. (03) LTK-Maustepalvelu Oy on luotettava ja monipuolinen elintarviketeollisuuden yhteistyökumppani. Tarjoamme kaikille asiakkaillemme laajan ja monipuolisen tuotevalikoiman, josta jokainen ruuanvalmistaja löytää tarvitsemansa valmistusaineet. Valikoimaamme kuuluvat mausteet, maustamisvalmisteet, marinadiseokset ja valmismarinadit, sekä valmistusaineet ja lisäaineseokset, annospakattuina ja juuri asiakkaan tarpeen mukaan rakennettuina. Me palvelemme asiakkaitamme nopeasti ja joustavasti, oli kyse tuotekehitysasioista tai tavaran toimituksesta aina varmasti ja laadukkaasti! LTK-MAUSTEPALVELU OY * maustava tekijä elintarviketeollisuudessa* Postiosoite: LTK-Maustepalvelu Oy, PL 56, HÄMEENLINNA Tilaukset: (03) , fax (03) Tuotekehitys: (03) , fax (03) Vaihde: (03) Kehittyvä Elintarvike 21

20 teema Hirven lihan raskasmetallipitoisuudet pieniä Kuva Pirjo Huhtakangas Eija-Riitta Venäläinen Hirven lihan lyijy- ja kadmiumpitoisuudet ovat alle EU:n naudan lihalle asettaman raja-arvon. Lyijylle raja-arvo on 0,10mg/kg ja kadmiumille 0,05mg/kg. Samoin maksan ja munuaisten lyijypitoisuudet jäävät EU:n raja-arvon 0,5mg/kg alle, mutta kadmiumpitoisuudet ylittävät EU:n raja-arvot. Maksalle maksimipitoisuus on 0,5mg/kg ja munuaisille 1,0mg/kg. Myös hirven vasojen kadmiumpitoisuudet ylittävät nämä raja-arvot. Hirven kudosten raskasmetallipitoisuuksia seurataan Eläinlääkintä- ja elintarviketutkimuslaitoksessa säännöllisesti valtakunnallisen vierasaineohjelman puitteissa. Vuonna 2001 tutkittiin lyijy ja kadmium lähes 50 hirven maksasta ja munuaisista. Niiden lyijypitoisuudet olivat alle raja-arvon, mutta suurin osa maksa- ja munuaisnäytteistä ylitti EU:n asettamat kadmiumin raja-arvot. Näiden tulosten perusteella voidaan suositella, ettei hirven sisäelimiä, erityisesti munuaisia, käytettäisi ravinnoksi ainakaan säännöllisesti. Sen sijaan hirven liha on lähes puhdas raskasmetalleista. Suomen lainsäädännön mukaan yli 1-vuotiaiden hirvien maksaa ja munuaisia ei hyväksytä elintarvikkeeksi lähinnä siksi, että niiden kadmiumpitoisuudet ylittävät edellä mainitut suositusrajat (MMMp 20/EEO/1997). Hirvien raskasmetalleja tutkittu kolmesti Valtion eläinlääketieteellisessä laitoksessa (nyk. EELA) tehtiin vuosina laaja hirvien raskasmetallitutkimus, joka käsitti lähes 300 hirveä. Hirven lihasta, maksasta ja munuaisista tutkittiin tällöin kadmium, lyijy, kupari ja sinkki. Tutkimus uusittiin syksyllä Hirvien lihas- maksa- ja munuaisnäytteitä kerättiin kolmelta aikaisemmin mukana olleelta riistanhoitopiirin alueelta eli Uudenmaan, Satakunnan ja Keski-Suomen riistanhoitopiireistä. Tutkimus uusittiin kolmannen kerran syksyllä 1999, jolloin hirvinäytteitä kerättiin samoilta riistanhoitopiirien alueilta kuin kymmenen vuotta sitten. Lisäksi hirvinäytteitä pyydettiin Kymen riistanhoitopiirin alueelta. Näytteitä saatiin yhteensä lähes 100 hirvestä. Näytteiden keräämisestä vastasivat edellä olevien Riistanhoitopiirien metsästäjät, joille lähetettiin EELAsta tarvikkeet ja tarkat ohjeet näytteiden ottamista varten. Hirvien ikämääritykset tehtiin Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksessa ja viimeisimmän tutkimuksen ikämääritykset USA:ssa (Matson s Laboratory) yhteistyössä EELAn Patologian tutkimusyksikön kanssa. Raskasmetallimääritykset tehtiin EELAn Kemian tutkimusyksikössä. Lisäksi hirven kudosten raskasmetallipitoisuuksia seurataan säännöllisesti kansallisessa vierasaineohjelmassa. Lyijypitoisuudet pysyneet samoina 10 vuotta Taulukossa 1 on esitetty hirven lihan, maksan ja munuaisen lyijypitoisuuksia vuosina 1980, 1990 ja Varsinkin maksan ja munuaisen lyijypitoisuudet laskivat huomattavasti 1980 ja 1990 lukujen välillä. Samoin lihan lyijypitoisuus pieneni tuona aikana. Hirven lihan lyijypitoisuus on nykyään lähellä menetelmän määritysrajaa eli pitoisuus on pieni. Vuosien 1990 ja 1999 välillä lyijypitoisuuksissa ei ole tapahtunut oleellista muutosta. Tällä hetkellä lyijypitoisuudet hirven maksassa ja munuaisessa ovatkin samaa tasoa kuin naudan maksan ja munuaisen lyijypitoisuus (kuva 1). Lyijypitoisuuksien pienentyminen selittyy lähinnä lyijyttömän bensiinin käyttöön siirtymisellä. Lyijyllisen bensiinin käyttö tieliikenteessä lopetettiin vuonna Lyijypäästöt ilmaan ovat vähentyneet vuoden 1990 alusta vuoteen 1997 noin 95 %. Myös metalliteollisuuden prosessien lyijypäästöt ovat pienentyneet yli 90 % 1990-luvulla. Päästöt ovat vähentyneet, vaikka sekä teollisuus- että energiantuotanto ovat kasvaneet. Päästöjen vähentyminen johtuu tehostuneista erotinlaitteista ja polttotekniikoista sekä prosessien hallinnan parantumisesta. Lyijyn haittavaikutukset kohdistuvat alhaisilla pitoisuuksilla pääasiassa hermostoon ja luuytimeen. Erityisen herkkiä lyijylle ovat pienet lapset. Lasten alistuminen lyijylle aiheuttaa häiriöitä oppimisessa ja eräissä hermoston toiminnoissa. Sisäelinten kadmiumpitoisuus noussut, lihan laskenut Kadmium on elimistöön kerääntyvä raskasmetalli, jonka määrä kasvaa iän myötä. Kadmium kerääntyy lähinnä munuaisiin ja aiheuttaa suurina pitoisuuksina erilaisia munuaisten toiminnan häiriöitä. Kadmiumin tärkeimpiä päästölähteitä ovat teollisuus, liikenne ja kaukokulkeuma. Taulukossa 2 on esitetty hirven lihan, maksan ja munuaisen kadmiumpitoisuuksia vuosina 1980, 1990 ja Kadmiumpitoisuus hirven sisäelimissä on kasvanut vuosien 1980 ja 1999 välisenä aikana: mitä vanhempi eläin sitä korkeampi kadmiumpitoisuus. Sen sijaan lihan kadmiumpitoisuus on pienentynyt. Se on tällä hetkellä lyijyn tapaan lähellä menetelmän määritysrajaa eli hyvin pieni. Kuvissa 2 ja 3 on esitetty hirven maksan ja munuaisten kadmiumpitoisuus eri ikäryhmissä. Vaikka kadmiumpäästöt ovat laskeneet noin 80 % vuodesta 1990 vuoteen 1997, luonnoneläinten raskasmetallipitoisuudet ovat kasvaneet tuona aikana selvästi. Yksi syy kadmiumpitoisuuksien kasvuun voi olla happamoituminen. Kadmium varastoituu maaperässä orgaaniseen ainekseen. Happamoitumisen johdosta maaperään sitoutunut kadmium muuttuu liukoiseen muotoon, jolloin kasvit ja edelleen eläimet pystyvät ottamaan sitä helpommin. Suomen peltomaassa kadmiumia on kuitenkin vähän verrattuna esim. Keski-Eurooppaan, koska kotimaisten fosforilannoitteiden raaka-aineena käytet- 22 Kehittyvä Elintarvike 5 02

Maku kohdallaan? FFF-Flavorin aistittavan laadun tutkimus ja palvelut. Turun yliopiston funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskus

Maku kohdallaan? FFF-Flavorin aistittavan laadun tutkimus ja palvelut. Turun yliopiston funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskus Maku kohdallaan? FFF-Flavorin aistittavan laadun tutkimus ja palvelut Turun yliopiston funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskus 2 Aistinvarainen arviointi Menetelmä, jolla tuotteen tai raaka-aineen

Lisätiedot

Mistä tulevat hankehakujen painoalueet? 10.2.2015 Anna Lemström elintarvikeylitarkastaja, ruokaosasto, MMM

Mistä tulevat hankehakujen painoalueet? 10.2.2015 Anna Lemström elintarvikeylitarkastaja, ruokaosasto, MMM Mistä tulevat hankehakujen painoalueet? 10.2.2015 Anna Lemström elintarvikeylitarkastaja, ruokaosasto, MMM 1 Sisältö Hankehaku 2014 painoalueet Taustalla vaikuttavat asiakirjat Elintarviketurvallisuuselonteko

Lisätiedot

Myymälässä pakattujen juustojen mikrobiologinen laatu ja käsittelyhygienia

Myymälässä pakattujen juustojen mikrobiologinen laatu ja käsittelyhygienia Myymälässä pakattujen juustojen mikrobiologinen laatu ja käsittelyhygienia Projektiyhteenveto 2014 Pääkaupunkiseudun kunnissa toteutettiin touko-lokakuussa 2014 yhteinen projekti, jonka tarkoituksena oli

Lisätiedot

Pienimuotoisen maidonjalostuksen hyvät käytännöt & Pienmeijeriopas

Pienimuotoisen maidonjalostuksen hyvät käytännöt & Pienmeijeriopas Pienimuotoisen maidonjalostuksen hyvät käytännöt & Pienmeijeriopas Pienmeijeripäivät Johanna Aho, Hämeen ammatti-instituutti Sivu 2 Hyvät käytännöt toiminnassa Parantavat ja kehittävät - yrityksen tuotteiden

Lisätiedot

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Tavoite selvittää Elintarvikealan pk-yritysten nykytila ja tulevaisuuden näkymät Toimintaympäristötutkimuksia tehty n 4 vuoden välein Edelliset 2004

Lisätiedot

Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio

Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio Miten ruokaan käytettävät kulutusmenot jakautuvat elintarvikeketjussa? Lähestymistapa perustuu kotimaisten elintarvikkeiden,

Lisätiedot

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Tutkimusaineiston toimialoittainen yritysjakauma Toimiala N % vastanneista Ruoka-Suomi 2012 Leipomotuotteet 41 15,9 % 33 % Maidon jatkojalostus 14 5,4

Lisätiedot

Maija-Liisa Välimäki Eeva-Liisa Laakso. Ruokaa hygieenisesti

Maija-Liisa Välimäki Eeva-Liisa Laakso. Ruokaa hygieenisesti Maija-Liisa Välimäki Eeva-Liisa Laakso Ruokaa hygieenisesti o p e t u s h a l l i t u s Sisältö Käyttäjälle... 6 Näin käytät kirjaa... 7 Hygienian perusteita... 8 Mitä on hygieniaosaaminen?... 10 Säilytä

Lisätiedot

Huomioitavat asiat päivittäistavarakaupoissa myytävien käyttö- ja kulutustavaroiden turvallisuudesta ostoprosessissa

Huomioitavat asiat päivittäistavarakaupoissa myytävien käyttö- ja kulutustavaroiden turvallisuudesta ostoprosessissa Huomioitavat asiat päivittäistavarakaupoissa myytävien käyttö- ja kulutustavaroiden turvallisuudesta ostoprosessissa 1 Huomioitavat asiat päivittäistavarakaupoissa myytävien käyttö- ja kulutustavaroiden

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Susanna Määttä susanna.maatta@helsinki.fi Kainuun Maaseutu- ja Elintarvikepäivä 28.11.2014 9.10.2013 1 Valtakunnallisen lähiruokaselvityksen tuloksia 03.12.2014

Lisätiedot

SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA.

SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA. SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA. Se tulee omalle pöydälle tai kaverin kylmälaukkuun tutusta kaupasta. Me kannamme sen kassalle tutunnäköisessä pakkauksessa, josta tiedämme tarkkaan, mitä

Lisätiedot

Neuvoston päätelmät hygienia-asetusten soveltamisesta saatuja kokemuksia koskevasta komission kertomuksesta neuvostolle ja Euroopan parlamentille

Neuvoston päätelmät hygienia-asetusten soveltamisesta saatuja kokemuksia koskevasta komission kertomuksesta neuvostolle ja Euroopan parlamentille EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 3. lokakuuta 2009 (5.0) (OR. en) 4299/09 ADD AGRILEG 82 DENLEG 93 LISÄYS I/A-KOHTAA KOSKEVAAN ILMOITUKSEEN Lähettäjä: Eläinlääkintäasiantuntijoiden työryhmä (kansanterveys)

Lisätiedot

Testauksen tuki nopealle tuotekehitykselle. Antti Jääskeläinen Matti Vuori

Testauksen tuki nopealle tuotekehitykselle. Antti Jääskeläinen Matti Vuori Testauksen tuki nopealle tuotekehitykselle Antti Jääskeläinen Matti Vuori Mitä on nopeus? 11.11.2014 2 Jatkuva nopeus Läpäisyaste, throughput Saadaan valmiiksi tasaiseen, nopeaan tahtiin uusia tuotteita

Lisätiedot

VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND. Foodle.fi. ovi elintarviketutkimukseen

VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND. Foodle.fi. ovi elintarviketutkimukseen VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND Foodle.fi ovi elintarviketutkimukseen 1 Mikä on Foodle.fi? Uusi, helppokäyttöinen palvelu suomalaisen elintarviketutkimustiedon hakuun ja välitykseen Suunnattu

Lisätiedot

FINAS - akkreditointipalvelu. Espoo 2012 ISBN 978-952-5610-87-1

FINAS - akkreditointipalvelu. Espoo 2012 ISBN 978-952-5610-87-1 Periaatteet laboratorioiden laadunvarmistusja FINAS - akkreditointipalvelu Espoo 2012 ISBN 978-952-5610-87-1 1(6) Periaatteet laboratorioiden laadunvarmistusja Alkusanat Tämän FINAS-akkreditointipalvelun

Lisätiedot

Alkutuotannon tuotteiden jatkojalostus ja suoramyynti. Monialayrittäjyys maaseudulla 6.3.2013

Alkutuotannon tuotteiden jatkojalostus ja suoramyynti. Monialayrittäjyys maaseudulla 6.3.2013 Alkutuotannon tuotteiden jatkojalostus ja suoramyynti Monialayrittäjyys maaseudulla 6.3.2013 Alkutuotannon suoramyynti = Alkutuotannon toimijoiden harjoittama omien alkutuotannon tuotteiden myynti Ei vaadi

Lisätiedot

Mitä on ruokakulttuuri. - kuluttajan silmin?

Mitä on ruokakulttuuri. - kuluttajan silmin? itä on ruokakulttuuri - kuluttajan silmin? toiminnanjohtaja Tiina Lampisjärvi Finfood Suomen Ruokatieto ry Kulttuurin Kaukametsä -seminaari Onko ruoka kulttuuria? 7. 8.9.008 istä tuntee vahvan ruokakulttuurin?

Lisätiedot

Laboratoriopalveluiden saatavuus, riittävyys ja käyttö elintarvikkeiden viranomais- ja omavalvonnassa

Laboratoriopalveluiden saatavuus, riittävyys ja käyttö elintarvikkeiden viranomais- ja omavalvonnassa Laboratoriopalveluiden saatavuus, riittävyys ja käyttö elintarvikkeiden viranomais- ja omavalvonnassa Eviran laboratorioselvitys 2014 Taija Rissanen Evira Selvityksen tavoite kuvata laboratoriokentän ja

Lisätiedot

Aika Vaihe Lopputulos

Aika Vaihe Lopputulos Ruokis-hanke ICT PROJEKTI: Projektin ohjaaja: Lasse Seppänen Projektipäällikkö: Tommi Leppänen Projektin jäsenet: Jenita Karimäki, Tuija Pörhölä, Kalle Veuro ja Olli Savisaari Projekti Projektin tarkoitus

Lisätiedot

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Toimintaympäristötutkimuksia tehty n 4 vuoden välein Edelliset 2004 ja 2008 Sähköinen kysely Tukena Ruoka-Suomi teemaryhmä ja Aitojamakuja.fi Kohderyhmänä

Lisätiedot

Eviran uusi opas elintarvikkeiden mikrobiologisista tutkimuksista Ylitarkastaja Taina Niskanen Hygieniayksikkö

Eviran uusi opas elintarvikkeiden mikrobiologisista tutkimuksista Ylitarkastaja Taina Niskanen Hygieniayksikkö Eviran uusi opas elintarvikkeiden mikrobiologisista tutkimuksista Ylitarkastaja Taina Niskanen Hygieniayksikkö Ajankohtaista laboratoriorintamalla, Helsinki 13.10.2010 Elintarvikkeiden mikrobiologiset

Lisätiedot

Jäljitettävyysjärjestelmän hyödyt

Jäljitettävyysjärjestelmän hyödyt Miksi viljan jäljitettävyysjärjestelmää tarvitaan? Jäljitettävyysjärjestelmän hyödyt Ari Ronkainen MTT 28.11.2013 Agroteknologiaverkosto Viljaketju Vastuullisuus Viljelijä Ostaja Teollisuus, Prosessoija

Lisätiedot

MITEN KULUTTAJAT LUKEVAT PAKKAUSMERKINTÖJÄ. Tuoreet kasvot pakkausmerkinnät valokeilassa 3.6.2010

MITEN KULUTTAJAT LUKEVAT PAKKAUSMERKINTÖJÄ. Tuoreet kasvot pakkausmerkinnät valokeilassa 3.6.2010 MITEN KULUTTAJAT LUKEVAT PAKKAUSMERKINTÖJÄ Tuoreet kasvot pakkausmerkinnät valokeilassa 3.6.2010 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Mitä tutkittiin ja miksi: miten suomalaiset lukevat elintarvikkeiden pakkausmerkintöjä

Lisätiedot

Doodle helppoa aikatauluttamista

Doodle helppoa aikatauluttamista Doodle helppoa aikatauluttamista Kuinka käytän Doodlea? -vaiheittainen opas käyttöön ja aikataulukyselyn luomiseen http://www.doodle.com/ Doodle on ohjelma joka auttaa sinua aikatauluttamaan kokouksia

Lisätiedot

Työvaihe Uhka / Vaara Kansallinen hyvä toimintatapa Valvonta ja dokumentointi Korjaavat toimenpiteet. Vastaanottotarkastus, raakaainetyypistä

Työvaihe Uhka / Vaara Kansallinen hyvä toimintatapa Valvonta ja dokumentointi Korjaavat toimenpiteet. Vastaanottotarkastus, raakaainetyypistä Työvaihe Uhka / Vaara Kansallinen hyvä toimintatapa Valvonta ja dokumentointi Korjaavat toimenpiteet Raakamaidon vastaanotto Raakamaidossa on haittamikrobeja, kasvunestoaineita tai sen aistittava laatu

Lisätiedot

SALAATTIA ITSEPALVELUNA projektin tulokset

SALAATTIA ITSEPALVELUNA projektin tulokset SALAATTIA ITSEPALVELUNA projektin tulokset Elintarvikevalvonnan valvontasuunnitelmaan kuuluva projekti, 2015 PROJEKTIN TOTEUTUS o Projekti toteutettiin normaalien perustarkastusten eli Oiva-tarkastusten

Lisätiedot

SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY. Laatujärjestelmät yrityksen toiminnan tehostajana 4.3.2015. Marika Kilpivuori ISO 9001 ISO / FSSC 22000 ISO 14001

SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY. Laatujärjestelmät yrityksen toiminnan tehostajana 4.3.2015. Marika Kilpivuori ISO 9001 ISO / FSSC 22000 ISO 14001 SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY Laatujärjestelmät yrityksen toiminnan tehostajana 4.3.2015 Marika Kilpivuori OMAVALVONTA ISO 9001 ISO / FSSC 22000 BRC ISO 14001 OHSAS 18001 IFS 1 MIKSI OMAVALVONTA EI AINA

Lisätiedot

HACCP:n todentaminen Valmisruokien ja lihavalmisteiden mikrobiologiset ohjausarvot viimeisenä käyttöpäivänä. Suositus 27.4.2012

HACCP:n todentaminen Valmisruokien ja lihavalmisteiden mikrobiologiset ohjausarvot viimeisenä käyttöpäivänä. Suositus 27.4.2012 HACCP:n todentaminen Valmisruokien ja lihavalmisteiden mikrobiologiset ohjausarvot viimeisenä käyttöpäivänä Suositus 27.4.2012 2 (3) JOHDANTO HACCP:n toimivuuden todentamisen tärkeimpiä keinoja on tuotteiden

Lisätiedot

Kustannustehokas hankintaosastosi. Beijing - Shanghai - Hong Kong - New Delhi - Stockholm - Helsinki

Kustannustehokas hankintaosastosi. Beijing - Shanghai - Hong Kong - New Delhi - Stockholm - Helsinki Kustannustehokas hankintaosastosi Beijing - Shanghai - Hong Kong - New Delhi - Stockholm - Helsinki Nikolai Sourcing Hankinta- ja logistiikkaratkaisuja ja vastuullisuuden hankintapalveluita teollisuudelle

Lisätiedot

Vedenlaadun seurannat murroksessa. Työkaluja laadukkaaseen mittaustulokseen

Vedenlaadun seurannat murroksessa. Työkaluja laadukkaaseen mittaustulokseen Vedenlaadun seurannat murroksessa Työkaluja laadukkaaseen mittaustulokseen FINAS-päivä 27.1.2015 Teemu Näykki FT, kemisti, tiiminvetäjä Taustaa Mittaustulos ei ole koskaan täysin oikein Lukuisia tärkeitä

Lisätiedot

Omavalvonta ja laadunhallintajärjestelmä. Elintarvikkeiden tarjoaminen julkisille keittiöille 16.8.12

Omavalvonta ja laadunhallintajärjestelmä. Elintarvikkeiden tarjoaminen julkisille keittiöille 16.8.12 Omavalvonta ja laadunhallintajärjestelmä Elintarvikkeiden tarjoaminen julkisille keittiöille 16.8.12 Omavalvonnan säädökset Elintarvikelain 23/2006 mukaisesti kaikilla elintarvikealan toimijoilla on oltava

Lisätiedot

Laboratorion näkökulma muuttuvaan standardiin 15189: 2012 mikä muuttuu?

Laboratorion näkökulma muuttuvaan standardiin 15189: 2012 mikä muuttuu? Laboratorion näkökulma muuttuvaan standardiin 15189: 2012 mikä muuttuu? Laatupäällikkö Anna-Maija Haapala osastonylilääkäri, dosentti Fimlab Laboratoriot Oy STANDARDI 15189 (2012) Suomennos standardista

Lisätiedot

Periaatteet standardien SFS-EN ISO/IEC 17025:2005 ja SFS-EN ISO 15189:2007 mukaisen näytteenottotoiminnan arvioimiseksi

Periaatteet standardien SFS-EN ISO/IEC 17025:2005 ja SFS-EN ISO 15189:2007 mukaisen näytteenottotoiminnan arvioimiseksi Periaatteet standardien SFS-EN ISO/IEC 17025:2005 ja SFS-EN ISO 15189:2007 mukaisen näytteenottotoiminnan arvioimiseksi FINAS - akkreditointipalvelu Espoo 2012 ISBN 978-952-5610-85-7 1(7) Periaatteet standardien

Lisätiedot

Elintarvikealan pk-yritysten neuvontaa koskeva selvitys ja koulutusohjelma- projekti PK-Yrittäjien koulutus ELINTARVIKELAINSÄÄDÄNNÖSTÄ

Elintarvikealan pk-yritysten neuvontaa koskeva selvitys ja koulutusohjelma- projekti PK-Yrittäjien koulutus ELINTARVIKELAINSÄÄDÄNNÖSTÄ Elintarvikealan pk-yritysten neuvontaa koskeva selvitys ja koulutusohjelma- projekti PK-Yrittäjien koulutus ELINTARVIKELAINSÄÄDÄNNÖSTÄ 2.11 Seinäjoki, 9.11 Kuopio, 17.11 Hämeenlinna, 19.1.2012 Rovaniemi,

Lisätiedot

Rakennustuotteiden -merkintä

Rakennustuotteiden -merkintä Rakennustuotteiden -merkintä Eurooppalainen käytäntö rakennustuotteiden kelpoisuuden osoittamiseen Rakennustuotteiden CE-merkintä perustuu rakennustuotedirektiiviin Euroopan komission rakennustuotedirektiivin

Lisätiedot

Jatkuva parantaminen Case: Alkon laboratorio Pekka Lehtonen /

Jatkuva parantaminen Case: Alkon laboratorio Pekka Lehtonen / Jatkuva parantaminen Case: Alkon laboratorio Pekka Lehtonen Akkreditointi vuodesta 1993 Väkiviinan ja alkoholia sisältävien juomien ja teknokemiallisten tuotteiden kemiallinen testaus 34 akkreditoitua

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y T U T K I M U S- H I N N A S T O 2015

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y T U T K I M U S- H I N N A S T O 2015 S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y T U T K I M U S- H I N N A S T O 2015 30.1.2015 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy laboratorioiden yhteystiedot Kuopion laboratorio Yrittäjäntie

Lisätiedot

Asiakas ja tavoite. Tekninen toteutus

Asiakas ja tavoite. Tekninen toteutus Asiakas ja tavoite Heikieli on vuonna 2015 perustettu yhden hengen asiantuntijayritys, joka tarjoaa käännös- ja oikolukupalveluita englannista ja saksasta suomeksi. Freelance-kääntäjiä on Suomessa paljon,

Lisätiedot

Elintarvikealan mikroyritysten valmentaminen päivittäistavarakaupan yhteistyökumppaneina

Elintarvikealan mikroyritysten valmentaminen päivittäistavarakaupan yhteistyökumppaneina Elintarvikealan mikroyritysten valmentaminen päivittäistavarakaupan yhteistyökumppaneina Hankkeen tausta Kaupalla on valmiudet toimia kaiken kokoisten tavarantoimittajien kanssa Mikroyritysten pienemmät

Lisätiedot

Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma

Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma Maidontuotannon kokonaisvaltainen laatu Yhteenveto: Toimintaympäristön tarkastelu- ja ennakointitilaisuus 6/6 Tilaisuuden avaus ja tavoitteet Matti

Lisätiedot

Laboratoriopalvelut biolaitosasiakkaille. Biolaitosyhdistys ry 16.11.2012 Novalab Oy/Vera Martomaa

Laboratoriopalvelut biolaitosasiakkaille. Biolaitosyhdistys ry 16.11.2012 Novalab Oy/Vera Martomaa Laboratoriopalvelut biolaitosasiakkaille Biolaitosyhdistys ry 16.11.2012 Novalab Oy/Vera Martomaa Novalab Oy on yksityinen, kotimaisessa omistuksessa oleva ympäristö- ja vesilaboratorio toimipiste Karkkilassa

Lisätiedot

lehtipajaan! Opettajan aineisto

lehtipajaan! Opettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,

Lisätiedot

TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Toiminnan raportointi ja seuranta, tapahtuneisiin poikkeamiin nopea reagointi.

TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Toiminnan raportointi ja seuranta, tapahtuneisiin poikkeamiin nopea reagointi. TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Sähköisen liiketoiminnan mahdollisuudet: Sisäiset ja ulkoiset prosessit Toiminnan tehostaminen, reaaliaikaisuus Toiminnan raportointi ja seuranta,

Lisätiedot

Prosessien hallinta. Lean-näkökulma laboratorion prosessien kehittämiseen ja hallintaan

Prosessien hallinta. Lean-näkökulma laboratorion prosessien kehittämiseen ja hallintaan Prosessien hallinta Lean-näkökulma laboratorion prosessien kehittämiseen ja hallintaan Tommi Jokiniemi Kehittämispäällikkö Viitekehykset Luennoitsija: Biofysiikan ja lääketieteellisen tekniikan DI 15v

Lisätiedot

Miten asiakas tekee valintansa?

Miten asiakas tekee valintansa? Miten asiakas tekee valintansa? ja miten me voimme vaikuttaa siihen? TkT Asiantuntija Harri Karkkila Strategia Asiakkaan kokema arvo Asiakastyytyväisyys ja asiakaskokemus Kilpailuedut Yrittäjä Kouluttaja

Lisätiedot

Opas koulujen VALO-hankintaan. Elias Aarnio Avoimet verkostot oppimiseen -hanke Educoss Innopark Oy

Opas koulujen VALO-hankintaan. Elias Aarnio Avoimet verkostot oppimiseen -hanke Educoss Innopark Oy Opas koulujen VALO-hankintaan Elias Aarnio Avoimet verkostot oppimiseen -hanke Educoss Innopark Oy Mikä ihmeen VALO? VALO = vapaat ja avoimen lähdekoodin ohjelmistot Kyse on siis Open Sourcesta eli vapaista

Lisätiedot

Lipidi ry Elintarvikeylioppilaiden yhdistys

Lipidi ry Elintarvikeylioppilaiden yhdistys Lipidi ry Elintarvikeylioppilaiden yhdistys Lipidin tarkoitus Toimia linkkinä työelämän ja opiskelijoiden välillä Ajaa opiskelijoiden etua (MMYL:n kautta) Järjestää viihdyttävää ohjelmaa jäsenistölleen

Lisätiedot

Palvelukuvaus 01.05.2014

Palvelukuvaus 01.05.2014 01.05.2014 - 2-5 nettipuoti (tarkka ominaisuuslista myyjältäsi) Erittäin suosittu ja edullinen ratkaisu pieneen kauppaan, joka on varmatoiminen, eikä vaadi yrittäjältä turhaa aikaa, eikä erilisiä kalliita

Lisätiedot

PERUSTA VERKKOKAUPPA. info@cimacuu.net 044 0122 296 www.cimacuu.net

PERUSTA VERKKOKAUPPA. info@cimacuu.net 044 0122 296 www.cimacuu.net info@cimacuu.net 044 0122 296 www.cimacuu.net Valitse sopivin verkkokauppa. Postin ja Matkahuollon toimitusintegraatiot* *Postin ja Matkahuollon toimitusintegraatiot tekevät osoitekorttien ja seurantatunnusten

Lisätiedot

Sodankylän kunnan keskuskeittiöhanke

Sodankylän kunnan keskuskeittiöhanke Sodankylän kunnan keskuskeittiöhanke Hankkeen taustaa Kunnanvaltuuston päätös rakentaa Sodankylään uusi keskuskeittiö Tavoitteena löytää uusi, kannattavampi ja tehokkaampi toimintatapa Uuteen keskuskeittiöön

Lisätiedot

Teknologia jalostusasteen työkaluna. FENOLA OY Harri Latva-Mäenpää Toimitusjohtaja 14.5.2014 Seinäjoki

Teknologia jalostusasteen työkaluna. FENOLA OY Harri Latva-Mäenpää Toimitusjohtaja 14.5.2014 Seinäjoki Teknologia jalostusasteen työkaluna FENOLA OY Harri Latva-Mäenpää Toimitusjohtaja 14.5.2014 Seinäjoki Fenola Oy Fenola Oy on suomalainen yritys, jonka liikeideana on valmistaa ainutlaatuisia ja aitoja

Lisätiedot

JOHTOKYKYMITTAUKSEN AKKREDITOINTI

JOHTOKYKYMITTAUKSEN AKKREDITOINTI JOHTOKYKYMITTAUKSEN AKKREDITOINTI UUTTA! Nyt akkreditoidulla menetelmällä analysoidut johtokykystandartit meiltä. Kansainvälistä huippuosaamista kemian metrologian alueella Suomessa jo vuodesta 2005 alkaen.

Lisätiedot

PORONLIHAN SUORAMYYNTIKOULUTUS

PORONLIHAN SUORAMYYNTIKOULUTUS LAATUA RAAKA-AINEIDEN JALOSTAMISEEN Elintarvike- ja poroalan koulutushanke PORONLIHAN SUORAMYYNTIKOULUTUS Erkki Viero PORONLIHAN SUORAMYYNTIKOULUTUKSEN TAVOITTEET Asiakaspalvelun ja markkinoinnin merkityksen

Lisätiedot

REKO. Suoraan tuottajalta kuluttajalle, ilman välikäsiä

REKO. Suoraan tuottajalta kuluttajalle, ilman välikäsiä REKO Suoraan tuottajalta kuluttajalle, ilman välikäsiä REKOn toiminta periaate Lähiruoan myynti- ja jakelumalli REKO:ssa (Rejäl konsumtion Reilua kuluttamista) kuluttajat tilaavat lähiruokatuottajilta

Lisätiedot

LABORATORIO- JA MITTAUS- PALVELUJA

LABORATORIO- JA MITTAUS- PALVELUJA LABORATORIO- JA MITTAUS- PALVELUJA WWW.RAMBOLL-ANALYTICS.FI 01 03 02 01 Kaatopaikkakelpoisuudet 04 02 Pohja- ja pintavesitarkkailut 03 Päästömittaukset Teollisuus- ja voimalaitoskemia 04 Bioindikaattoritutkimukset

Lisätiedot

Oikea jäähdytys on osa ruoan laatua.

Oikea jäähdytys on osa ruoan laatua. Oikea jäähdytys on osa ruoan laatua. Pikajäähdytys- ja pikapakastuslaitteet Porkka teki oikean jäähdytyksen helpoksi Porkan uuden sukupolven edistykselliset pikajäähdytys- ja pikajäähdytys-pakastuslaitteet

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Tekesin ohjelma 2009 2012 Miksi Sapuska? Tekesin Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista -ohjelma on suunnattu Suomessa toimiville

Lisätiedot

Riisin ja lihan laatu 2011

Riisin ja lihan laatu 2011 Sivu 1(5) Riisin ja lihan laatu 2011 Riisin ja lihan laatu 2011 -projekti toteutettiin vuonna 2011. Projektin kohteena olivat ensisijaisesti etniset, mutta myös muut ruokaravintolat. Tutkittavaksi otettiin

Lisätiedot

Aitoa ja rehellistä ruokaa Atrialta ymmärrä ja tiedä mitä syöt! Hankkeen vetäjä Pasi Luostarinen 30.5.2011

Aitoa ja rehellistä ruokaa Atrialta ymmärrä ja tiedä mitä syöt! Hankkeen vetäjä Pasi Luostarinen 30.5.2011 Aitoa ja rehellistä ruokaa Atrialta ymmärrä ja tiedä mitä syöt! Hankkeen vetäjä Pasi Luostarinen 30.5.2011 Sisältö Atrialta vaihtoehtoja arkeen ja juhlaan Tuotekehitystä kuluttajan tarpeisiin Hyvää ruokaa,

Lisätiedot

Tuotosseurannan näytepikarit muuttuvat Valion osuuskuntien tuottajilla 1.4.2015 alkaen - saranakannellinen pikari ja kuljetusteline

Tuotosseurannan näytepikarit muuttuvat Valion osuuskuntien tuottajilla 1.4.2015 alkaen - saranakannellinen pikari ja kuljetusteline Tuotosseurannan näytepikarit muuttuvat Valion osuuskuntien tuottajilla 1.4.2015 alkaen - saranakannellinen pikari ja kuljetusteline Valiolaisten maitotilojen tuotosseurannassa siirrytään käyttämään huhtikuusta

Lisätiedot

Tuottajatapaaminen Lappeenrannassa. Elina Särmälä 13.2.2014

Tuottajatapaaminen Lappeenrannassa. Elina Särmälä 13.2.2014 Tuottajatapaaminen Lappeenrannassa Elina Särmälä 13.2.2014 Saimaan Tukipalvelut Oy Saimaan Tukipalvelut Oy aloitti toimintansa vuonna 2010. Yhtiön omistus jakaantuu siten, että Lappeenrannan kaupunki omistaa

Lisätiedot

E-laskun asiakasarvo pk-sektorilla

E-laskun asiakasarvo pk-sektorilla 1 E-laskun asiakasarvo pk-sektorilla 2 Esityksen sisältö Miksi tutkimus tehtiin? Mitä haluttiin selvittää? Tutkimuksen suoritus Tulokset Koetut hyödyt ja haitat Miksi pk-yritys siirtyi käyttämään e-laskua

Lisätiedot

Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014. Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke

Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014. Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014 Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke Kartoituksen tausta ja tavoitteet TäsmäProto-projektin uusiutuvan energian toimialan osaamis-

Lisätiedot

Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua

Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua Liite 15.12.2008 65. vuosikerta Numero 4 Sivu 6 Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua siinä kuluttajien odotuksia tulevaisuuden broilerituotteilta Sari Forsman-Hugg, MTT,

Lisätiedot

Totuus IdM-projekteista

Totuus IdM-projekteista Totuus IdM-projekteista Kyselytutkimuksen tulosten julkistustilaisuus 4.10.2011 Hannu Kasanen, Secproof Identiteetinhallinnan huono maine IAM, nuo kolme suurta kirjainta, tarkoittavat käyttäjätietojen-

Lisätiedot

TURHA SITÄ ON KAINOSTELLA, MAISTA ROHKEASTI JOTAKIN UUTTA

TURHA SITÄ ON KAINOSTELLA, MAISTA ROHKEASTI JOTAKIN UUTTA TURHA SITÄ ON KAINOSTELLA, MAISTA ROHKEASTI JOTAKIN UUTTA ROHKEASTI SUOMALAINEN Luumäellä Saparokujan päässä perinteisellä maatilalla on harjoitettu maataloutta jo vuodesta 1721. Jo silloin oli tilan isännällä

Lisätiedot

Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus

Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus Säätytalo Päivittäistavarakauppa ry Toimitusjohtaja 1 Elintarvikeketjun ympäristövastuu ja asiakastoiminnan haasteet Tuoteturvallisuus (Suomessa)

Lisätiedot

Akkreditoinnin kehittyminen ja tulevaisuuden haasteet. Christina Waddington-Walden Akkreditointipäällikkö FINAS-akkreditointipalvelu

Akkreditoinnin kehittyminen ja tulevaisuuden haasteet. Christina Waddington-Walden Akkreditointipäällikkö FINAS-akkreditointipalvelu Akkreditoinnin kehittyminen ja tulevaisuuden haasteet Christina Waddington-Walden Akkreditointipäällikkö FINAS-akkreditointipalvelu Miten akkreditointi on kehittynyt kummajaisesta aivan tavalliseksi työkaluksi

Lisätiedot

Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa

Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa Riikka Laaninen 8.1.015 Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa Sisällys 1. Tutkimuksen esittely.... Tutkimukseen vastanneet.... Somen nykyinen käyttö.... Miten tutkijat käyttävät somea

Lisätiedot

Labqualityn uudet kierrokset: Preanalytiikka

Labqualityn uudet kierrokset: Preanalytiikka Labqualityn uudet kierrokset: Preanalytiikka Päivi Rauvo EQA-koordinaattori 11.2.2014 1 Taustaa Kansainvälisissä tutkimuksissa on osoitettu että preanalyyttisessä vaiheessa tapahtuu jopa yli 50 % kaikista

Lisätiedot

AVOIMEN TUOTTEEN HALLINTAMALLIT. Kunnassa toteutettujen tietojärjestelmien uudelleenkäyttö. Yhteentoimivuutta avoimesti 2.12.2011

AVOIMEN TUOTTEEN HALLINTAMALLIT. Kunnassa toteutettujen tietojärjestelmien uudelleenkäyttö. Yhteentoimivuutta avoimesti 2.12.2011 AVOIMEN TUOTTEEN HALLINTAMALLIT Kunnassa toteutettujen tietojärjestelmien uudelleenkäyttö Yhteentoimivuutta avoimesti 2.12.2011 Erikoistutkija, MSc. Tapio Matinmikko, Teknologian tutkimuskeskus VTT 2 Esittäjästä

Lisätiedot

Lisäarvoa asiakkaalle

Lisäarvoa asiakkaalle Lisäarvoa asiakkaalle Hyvä kumppani tuo yritystoiminnalle selkeän lisäarvon. Mellano Oy:n toiminnan tavoitteena on olla asiakkaalleen paras lisäarvon tuottaja. Olemme Suomen johtava kodin kiintokalustekomponenttien

Lisätiedot

Ympäristö- ja laatutoiminnan kehittäminen ja sähköisen viranomaispalvelimen käytön koulutus

Ympäristö- ja laatutoiminnan kehittäminen ja sähköisen viranomaispalvelimen käytön koulutus Ympäristö- ja laatutoiminnan kehittäminen ja sähköisen viranomaispalvelimen käytön koulutus Tuloksia ja tilannekatsaus 1. Sähköisen viranomaispalvelimen käyttöönoton neuvonta- ja koulutusiltapäivät 31.1.

Lisätiedot

Muutokset henkilökunnan määrässä yrityksen perustamisesta alkaen. 10 % 15 % kasvanut vähintään viidellä henkilöllä 9 % kasvanut 3-4 henkilöllä 44 % 22 % kasvanut 1-2 henkilöllä pysynyt ennallaan vähentynyt

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Kvantitatiivisen PCR:n käyttö mikrobivaurion toteamisessa

Kvantitatiivisen PCR:n käyttö mikrobivaurion toteamisessa Kvantitatiivisen PCR:n käyttö mikrobivaurion toteamisessa Maria Valkonen, Kaisa Jalkanen, Martin Täubel, Anne Hyvärinen 31.3.2014 Sisäilmastoseminaari 2014 1 Tausta Asumisterveysoppaan mukaiset sisäympäristön

Lisätiedot

- Yleistä. - EA ad-hoc group - FINAS S21/2002. - Keskustelua

- Yleistä. - EA ad-hoc group - FINAS S21/2002. - Keskustelua 7,(727(.1,,.$1$59,2,17, 26$1$/$%25$725,21 $..5(',72,17,$ 0LWWDWHNQLLNDQNHVNXV ),1$6 5LVWR6XRPLQHQ 6,6b/7g - Yleistä - EA ad-hoc group - FINAS S21/2002 - Keskustelua

Lisätiedot

HOTELLI- RAVINTOLA- JA CATERINGALAN PERUSTUTKINTO, kokin osaamisala

HOTELLI- RAVINTOLA- JA CATERINGALAN PERUSTUTKINTO, kokin osaamisala HOTELLI- RAVINTOLA- JA CATERINGALAN PERUSTUTKINTO, kokin osaamisala OPISKELIJAN NIMI: Tämä arviointikaavake on tarkoitettu opiskelijan itsearvioimistaitojen vahvistamiseen ja työpaikkaohjaajan käyttöön:

Lisätiedot

Ruoan ecodesign matka ekotuotteistamisen markkinoinnin maailmaan

Ruoan ecodesign matka ekotuotteistamisen markkinoinnin maailmaan Liite 19.12.2005 62. vuosikerta Numero 4 Sivu 16 Ruoan ecodesign matka ekotuotteistamisen markkinoinnin maailmaan Maarit Pallari, MTT Muotoilun juuret istuvat yhtä tukevasti kulttuurissamme kuin puikulaperunan

Lisätiedot

LAATUKÄSIKIRJA SFS-EN ISO 9001:2000

LAATUKÄSIKIRJA SFS-EN ISO 9001:2000 LAATUKÄSIKIRJA SFS-EN ISO 9001:2000 LAATUPOLITIIKKA Puutyöliike Pekka Väre Ky:n liiketoiminnan kehittyminen ja jatkuvuus varmistetaan koko henkilökunnan yhdessä omaksumien toimintaperiaatteiden ja yrityksessä

Lisätiedot

KPL 3 TERVEYSTOTTUMUS TEN TUTKIMINEN Terve!3 s. 26-35

KPL 3 TERVEYSTOTTUMUS TEN TUTKIMINEN Terve!3 s. 26-35 KPL 3 TERVEYSTOTTUMUS TEN TUTKIMINEN Terve!3 s. 26-35 Terveystutkimuksen aineistonkeruutapoja Testaaminen Kysely (avoin, strukturoitu) Haastattelu (avoin, strukturoitu) Havainnointi, osallistuva havainnointi

Lisätiedot

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Laadullinen eli kvalitatiiivinen analyysi Yrityksen tutkimista ei-numeerisin perustein, esim. yrityksen johdon osaamisen, toimialan kilpailutilanteen

Lisätiedot

Tullin elintarviketutkimukset 2013

Tullin elintarviketutkimukset 2013 Tullin elintarviketutkimukset 2013 Elintarvikevalvonnassa tutkittiin vuonna 2013 yhteensä 3137 tavaraerää. Eristä 52 % oli alkuperältään EU:n ulkopuolisista maista ja 44 % oli EU:n alueella tuotettuja

Lisätiedot

LIHAKLUSTERIN LAAJENTAMINEN ELINTARVIKEKLUSTERIKSI SELVITYS 2007

LIHAKLUSTERIN LAAJENTAMINEN ELINTARVIKEKLUSTERIKSI SELVITYS 2007 LIHAKLUSTERIN LAAJENTAMINEN ELINTARVIKEKLUSTERIKSI SELVITYS 2007 Jukka Hallikas 2 31.10.2007 LIHAKLUSTERIN LAAJENTAMINEN ELINTARVIKEKLUSTERIKSI Taustaa Elintarvikeklusteri pohjautuu Forssan seudulla toimineeseen

Lisätiedot

Julkiset hankinnat kysynnän synnyttäjinä ja innovaatioiden edistäjinä yrityksissä - plussat ja miinukset asioinnissa julkisyhteisön kanssa

Julkiset hankinnat kysynnän synnyttäjinä ja innovaatioiden edistäjinä yrityksissä - plussat ja miinukset asioinnissa julkisyhteisön kanssa Julkiset hankinnat kysynnän synnyttäjinä ja innovaatioiden edistäjinä yrityksissä - plussat ja miinukset asioinnissa julkisyhteisön kanssa Global-seminaari 9.12.2010, Hämeenlinna Asiantuntija Jukka Lehtonen,

Lisätiedot

Kasvintuotannon elintarvikehygienia

Kasvintuotannon elintarvikehygienia Kasvintuotannon elintarvikehygienia Neuvo 2020 Seinäjoki 3.12 / Vaasa (sv) 5.12 / Järvenpää 10.12 Evira / Elintarvikehygieniayksikkö 1 Ylitarkastaja Noora Tolin Esityksen sisältö Kaikelle elintarvikkeiden

Lisätiedot

Elintarvikelaboratorioiden koulutuspäivät Workshop mikrobiologiset ohjearvot 1.10.2015

Elintarvikelaboratorioiden koulutuspäivät Workshop mikrobiologiset ohjearvot 1.10.2015 Elintarvikelaboratorioiden koulutuspäivät Workshop mikrobiologiset ohjearvot 1.10.2015 Workshop 3: Elintarvikkeiden mikrobiologiset ohjearvot Vuonna 2014 elintarviketeollisuuden, laboratorioiden ja Eviran

Lisätiedot

Mikrobiologiset tutkimukset ja raja-arvot -teollisuuden näkökulma

Mikrobiologiset tutkimukset ja raja-arvot -teollisuuden näkökulma Mikrobiologiset tutkimukset ja raja-arvot -teollisuuden näkökulma ELT, Ryhmäpäällikkö Marjatta Rahkio Lihateollisuuden tutkimuskeskus AJANKOHTAISTA LABORATORIORINTAMALTA 12-13.10.2010 Teollisuuden näkökulma

Lisätiedot

tarvitsetko tilaa ja kustannustehokkuutta?

tarvitsetko tilaa ja kustannustehokkuutta? tarvitsetko tilaa ja kustannustehokkuutta? Optimointiin ja hätään Tilan määrä Kun pääkonttoriin iskee vesivahinko tai luokat täyttyvät koululaisista, vastaus on Cramo. Saat laadukkaat ratkaisut kaikkiin

Lisätiedot

LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013

LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013 Nuukuusviikko 2013 LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ Nuukuusviikko vko 16 TEEMAVIIKKO, JOLLE ON TÄNÄ VUONNA VALITTU TEEMAKSI LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ NUUKUUSVIIKOLLA NOSTETAAN TÄRKEÄÄ KESTÄVÄN

Lisätiedot

KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUJEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT OHJEET KÄYTÄNNÖN KUVAAMISEKSI. Kehitysvammaliitto / Hyvät käytännöt -projekti

KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUJEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT OHJEET KÄYTÄNNÖN KUVAAMISEKSI. Kehitysvammaliitto / Hyvät käytännöt -projekti 1 KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUJEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT OHJEET KÄYTÄNNÖN KUVAAMISEKSI Kehitysvammaliitto / Hyvät käytännöt -projekti 2 Tuotetaan käytännöstä tietoa yhdessä Käytännön kuvaamisen tarkoituksena on

Lisätiedot

TURVATAIDOT PUHEEKSI

TURVATAIDOT PUHEEKSI TURVATAIDOT PUHEEKSI Haastattelulomake Tekijät: Neuvolan perhetyöntekijä Merja Häyrynen, kodinhoitaja Pirjo Wihinen, lastensuojelun perhetyöntekijät Päivi Hölttä- Vikki, Eija Luontama ja Piia Järvinen

Lisätiedot

3/2014. Tietoa lukijoista

3/2014. Tietoa lukijoista 3/2014 Tietoa lukijoista Kantri on Maaseudun Tulevaisuuden, Suomen 2. luetuimman päivälehden, kuukausiliite. Se on maaseudulla asuvalle ihmiselle tehty aikakauslehti. Lehti on onnistunut tehtävässään ja

Lisätiedot

Erityisnäytteenotto, esimerkkinä Fineli

Erityisnäytteenotto, esimerkkinä Fineli Erityisnäytteenotto, esimerkkinä Fineli Näytteenottokoulutus 19. 20.11.2016 Mikä on Fineli? Elintarvikkeiden koostumustietokanta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ylläpitää perustettu vuonna 1984

Lisätiedot

Jäljitettävyyden luominen tuotteisiin ja tuotantoon

Jäljitettävyyden luominen tuotteisiin ja tuotantoon FOODWEST OY Jäljitettävyyden luominen tuotteisiin ja tuotantoon Origo - Alkuperä jäljitettävissä Foodwest Oy 7.1.2013 JÄLJITETTÄVYYDEN LUOMINEN TUOTTEISIIN JA TUOTANTOON 1 JÄLJITETTÄVYYDEN TARKOITUS Jäljitettävyysjärjestelmän

Lisätiedot

v4.0 Palvelukuvaus 1.11.2014

v4.0 Palvelukuvaus 1.11.2014 v4.0 Palvelukuvaus 1.11.2014 - 2-5 Internetsivustopaketti nettihelmi nettihelmi on Avaimet käteen Internetsivusto ratkaisu. Palvelu sisältää laadukkaan graafisen ulkoasun nettihelmi perussivupohjaan ja

Lisätiedot

TUOTEKEHITYS. YHTEYSTIEDOT MTT Biotekniikka- ja elintarviketutkimus Myllytie 1 31600 Jokioinen Puh. 03-41881

TUOTEKEHITYS. YHTEYSTIEDOT MTT Biotekniikka- ja elintarviketutkimus Myllytie 1 31600 Jokioinen Puh. 03-41881 TUOTEKEHITYS ETL:n tuotekehitys käsittää tuotekehityshallin ja aistinvaraisen laboratorion. Tuotekehityksen laitteet, tilat ja henkilöstö ovat vuokrattavissa myös ulkopuolisten asiakkaiden käyttöön. Tuotekehityshalli

Lisätiedot

H HI IN N T N O ANJ E S N U O S J U A O U J S AUS P Ö P Ö R RS SS I I S S S S Ä Ä 16.3.2009 1

H HI IN N T N O ANJ E S N U O S J U A O U J S AUS P Ö P Ö R RS SS I I S S S S Ä Ä 16.3.2009 1 HINTOJEN SUOJAUS HINNAN SUOJAUS PÖRSSISSÄ PÖRSSISSÄ 16.3.2009 1 Hintojen suojaus pörssissä - futuurit ja optiot Futuurisopimus on sitova sopimus, jolla ostat tai myyt tulevaisuudessa hintaan, josta sovitaan

Lisätiedot