Liikuttavat urheiluseurat Aikuisten kunto- ja terveysliikunnan seurakysely 2011

Transkriptio

1 Liikuttavat urheiluseurat Aikuisten kunto- ja terveysliikunnan seurakysely 2011 Suomen Kuntoliikuntaliitto ry Eerika Laalo-Häikiö ja järjestöliikunnan kehittämisryhmä 1

2 Sisältö 1. Kyselyn tavoitteet 3 2. Kyselyn toteutus 3 3. Yhteenveto vastaajista ja toimintaympäristöstä 4 4. Tietoa toiminnasta 7 5. Aikuisten liikuntatoiminnan kehittäminen Toiminnan kuvaus Tuen tarve aikuisten kunto- ja terveysliikunnan kehittämiseen Vapaa sana seuroilta Pohdinta Kehittämisideoita 19 Kohderyhmät 19 Elämänkaari 20 Motiivit liikunnan harrastamiseen muuttuvat 22 Lajiliitot ja alueet toiminnan tukena 23 Osaaminen seurajohto, ohjaajat, valmentajat 24 Kuntayhteistyö 25 Onko termeillä väliä? 25 Liitteet 2

3 1. Kyselyn tavoitteet Suomen Kuntoliikuntaliitto toteutti aikuisten kunto- ja terveysliikunnan seurakyselyn ensimmäistä kertaa talvella Kyselyn idea lähti liiton järjestöliikunnan kehittämisryhmältä. Kysely tehtiin kehittämistyön tausta-aineistoksi, koska koettiin, ettei lajirajoja ylittävää tietoa aikuisten kunto- ja terveysliikunnan toteuttamisesta liikunta- ja urheiluseuroissa juurikaan ole. Kysely uusitaan 3-4 vuoden välein. Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa seuroissa tapahtuvan aikuisten kunto- ja terveysliikunnan luonnetta, järjestettävän toiminnan määrää sekä tarvetta kehittämistyölle. Saatuja tuloksia käytetään toiminnan suunnittelun pohjamateriaalina vuodelle 2012 sekä lajiliitto- ja aluejärjestöjen yhteistyöhankkeiden taustamateriaalina. 2. Kyselyn toteutus Kysely suunniteltiin Suomen Kuntoliikuntaliitossa ja se toteutettiin webropol-kyselynä. Järjestöliikunnan kehittämisryhmä kommentoi kyselyä sekä kokouksessa että sähköpostitse. Tohtori Pasi Koski ja tohtori Sami Kokko toimivat asiantuntijoina kyselyä suunniteltaessa. Kohderyhmänä kyselyssä olivat erityisesti erikoisseurat sekä yleisseurojen lajijaostot. Kysymykset rakennettiin siten, että erikoisseura ja jaosto rinnastettiin toiminnan näkökulmasta samaan kokonaisuuteen. Linkki kyselyyn avattiin ja suljettiin Linkki lähetettiin seuroille pääasiassa lajiliittojen kautta liiton itse valitsemana ajankohtana. Osa SLU-alueista lähetti lin kin kyselyyn omille jäsenseuroilleen tai lisäsi linkin internet-sivuilleen. Kyselyn saate oli seuraava: Aikuisten kunto- ja terveysliikunnan seurakysely 2011 Suomen Kuntoliikuntaliitto ry ja valtakunnalliset lajiliitot kartoittavat aikuisten harrasteliikunnan tilannetta Suomessa. Kyselyssä kartoitettava kunto- ja terveysliikunta tarkoittaa eri lajien aikuisten harrastetoimintaa, kuntoilua ja muuta säännöllistä aikuisten liikunta- ja urheilutoimintaa. Tavoitteellinen huippu-urheilu on rajattu kyselyn ulkopuolelle. Toivomme, että seurasta vastaa kyselyyn yksi henkilö. Kyselyyn vastaaminen kestää noin viisi minuuttia. Kysely on auki asti. Mahdollisissa kysymyksissä voi kääntyä Suomen Kuntoliikuntaliiton tai oman lajiliiton puoleen. Kyselyyn tästä linkistä: Kiitämme ajastanne. 3

4 3. Yhteenveto vastaajista ja toimintaympäristöstä Taustatietoina haluttiin selvittää mm. vastaajan asema seurassa, seuratyyppi, seuran koko sekä seuran toimintaympäristö. Vastausten määrä Suomessa arvioidaan olevan noin 9000 toimivaa urheiluseuraa. Seurakyselyyn saatiin määräaikaan mennessä 884 vastausta 33 eri järjestöstä, jotka edustavat useita eri urheilulajeja. Lisäksi kyselyyn vastasi seuroja ja lajijaostoja, jotka ilmoittivat olevansa jäsen useammassa liitossa. Vastausprosentin voidaan arvioida olevan noin 10 prosenttia, vaikka koko vastaanottajajoukkoa ei voida selvittää tarkasti. Kysely kohdistettiin erityisesti Kuntoliikuntaliiton jäsenliittojen seuroille sekä aikuisliikunnasta vastaavien verkostossa toimivien liittojen seuroille. Pääkohderyhmänä olivat erikoisseurat ja yleisseurojen lajijaostot. Lajiliittotaustan mukaan eniten vastauksia saatiin Suomen Urheiluliiton seuroilta (13 %), Suomen Salibandyliiton seuroilta (10 %) sekä Suomen Voimisteluliiton seuroilta (9 %)(liite 1). Seuratausta Kyselyyn vastanneista 53 prosenttia olivat yhden lajin erikoisseuroja. Yleisseuroja edusti 33 prosenttia vastanneista sekä lajijaostoja 14 prosenttia. Kohderyhmä saavutettiin hyvin erikoisseurojen osalta. Kyselyssä haluttiin kuitenkin tarkastella myös lajijaostojen toimintaa aikuisten kunto- ja terveysliikunnassa. Tutkimus ei saavuttanut kyseisiä lajijaostoja tai vastaukseksi on valittu yleisseura jaoston sijaan. Vastaajan asema seurassa Puolet (50 %) vastaajista toimii parhaillaan seuransa puheenjohtajana. Hallituksen tai johtokunnan muita jäseniä vastaajista oli 22 prosenttia. Seuransa aikuisten kunto- ja terveysliikunnan vastuuhenkilöitä oli neljä prosenttia vastaajista. Kuvio 1. Vastaajien asema seurassa. 4

5 Vastaajien taustat vaihtelivat hieman sen mukaan mitä seurataustaa ne edustivat tai kuinka isoja seuroja ne olivat. Yleisseurojen osalta vastaaja oli 41 prosenttisesti seuran puheenjohtaja ja kolmannes (33 %) yleisseurojen vastaajista oli johtokunnan tai hallituksen jäsen, kun taas erikoisseuroissa ja yleisseurojen jaostoissa yli puolet vastaajista oli seurojensa tai jaostojensa puheenjohtajia. Suurien seurojen osalta vastaaja oli useammin seuran päätoiminen työntekijä, sillä jäsenen seuroissa 27 prosenttia vastaajista oli päätoimisia työntekijöitä ja vastaavasti yli 1000 jäsenen seuroissa 41 prosenttia vastaajista oli päätoimisia työntekijöitä. Alle 50 jäsenen seurassa 67 prosenttia vastaajista oli seuran puheenjohtajia. Vastaajien valikoituminen johtunee siitä kenet seura on nimennyt lajiliittonsa viralliseksi yhteyshenkilöksi. Seuran toimintaympäristö Seuran toimintaympäristö vaikuttaa suuresti siihen, millaisia toimintaedellytyksiä seuralla on. Vastanneet seurat toimivat suuressa kirjossa erikokoisia kuntia ja kaupunkeja, sillä 30 prosenttia vastanneista edusti suuria kaupunkeja, 23 prosenttia alle asukkaan kuntia ja vastaavasti 23 prosenttia asukkaan kuntia ja kaupunkeja. Kuvio 2. Kaikkien vastanneiden seurojen jakautuminen kotipaikkakunnan koon mukaan. Taulukosta 1 näkee millaisessa toimintaympäristössä kyselyyn vastanneet seurat toimivat kun katsotaan vastauksia seuratyypeittäin. Alle asukkaan kunnissa seurat ovat useimmiten yleisseuroja, mutta suuremmissa kunnissa erikoisseurojen osuus lisääntyy huomattavasti. 5

6 Taulukko 1. Seurojen jakautuminen seuratyypin ja kunnan koon mukaan. yhden lajin erikoisseura (%) yleisseuran lajijaosto/yleisseura (%) Yhteensä (%) alle asukasta asukasta asukasta asukasta asukasta tai enemmän Seuran jäsenmäärä Kyselyssä tarkasteltiin seuran kokoa yhtenä toimintaan vaikuttavana taustatekijänä. Kysely saavuttikin hyvin erikokoisia seuroja. Eniten kyselyyn vastasivat seurat, joissa jäseniä on Seuratyypeittäin tai kuntakoon mukaan tarkasteltuna vastauksissa ei ollut merkittäviä eroja: yleisseurojen joukossa oli enemmän suurempia seuroja ja isot seurat sijaitsivat useammin myös suurissa kaupungeissa. Kuvio 3. Vastanneiden seurojen jakautuminen jäsenmäärän mukaan. 6

7 4. Tietoa toiminnasta Kyselyn päätavoite oli saada tietoa liikunta- ja urheiluseuroissa toteutettavan aikuisten kunto- ja terveysliikunnan määrästä ja luonteesta. Määrää haluttiin selvittää kysymällä sekä harrastavien ryhmien lukumäärää että pidettävien harjoitusten määrää. Kyselyssä rajattiin toiminta yli 19-vuotiaisiin, jotka harrastavat lajia vähintään kerran viikossa. Aikuisten liikkujien määrä ja toiminnan laajuus Kyselyn mukaan seurojen harrastajat ovat pääsääntöisesti (89 %) seuran jäseniä. Pieni osa toiminnasta kohdistuu erilaisiin lajikoulutuksiin, esimerkiksi hiihto- ja juoksukouluihin, uintitekniikkakursseihin sekä yksittäisiin tapahtumiin. Vastanneista seuroista noin kolmanneksella (35 %) on säännöllisiä aikuisliikkujia henkilöä. Kyselyn mukaan noin 80 prosentilla seuroista viikoittain seurassa liikkuvia aikuisia on 100 ihmistä tai vähemmän. Vain alle kolmella prosentilla vastanneista ei ole lainkaan aikuisille kohdistettua toimintaa. Kuvio 4. Säännöllisesti toimintaan osallistuvien aikuisten (yli 19-vuotiaiden) lukumäärä seurassa keskimäärin viikoittain (harrastaa vähintään kerran viikossa). Vaihtelua aikuisliikkujien määrässä oli luonnollisesti seurakoon mukaan tarkasteltuna. Alla olevassa taulukossa on nähtävissä jakauma. Yli tuhannen jäsenen seuroilla melkein puolella (48 %) on toiminnassaan säännöllisiä aikuisliikkujia Jo yli 300 jäsenen seuroista neljänneksellä aikuisliikkujia on toiminnassaan viikoittain yli sata henkilöä. Taulukkoa 2 tarkastellessa on huomioitava se, että aikuisliikkujien lukumäärä on aina suhteessa seuran kokoon. Liikkujien suhteellinen osuus ei välttämättä kasva kun lukumäärää verrataan koko jäsenmäärään, vaan suhde näyttää olevan samankaltainen riippumatta seuran koosta. 7

8 Taulukko2. Aikuisliikkujien lukumäärä koko seuran jäsenmäärän mukaan (%). ei ole lain- alle en osaa kaan liikkujaa liikkujaa liikkujaa liikkujaa liikkujaa sanoa Yht. alle 50 jäsentä jäsentä jäsentä jäsentä jäsentä yli tuhat jäsentä Mielenkiintoista kyselyssä oli saada selville seuratoiminnan tarjoama aikajänne. Kyselyn perusteella seurat toimivat yhä enemmän ympärivuotisesti, sillä aikuisille suunnattua kunto- ja terveysliikuntaa tarjotaan eniten ympärivuotisesti (64 %). Kesätoiminta on edelleen vähäistä, sillä alle yhdeksän prosenttia seuroista ilmoittaa järjestävänsä aikuisille toimintaa kesäkaudella. Kyselyn mukaan 75 prosenttia suurista yli 1000 jäsenen seuroista järjestää toimintaa ympärivuotisesti, kun vastaavasti muiden seurojen osalta alle puolet järjestää ympärivuotisesti toimintaa. Lajikohtaiset erot ja esimerkiksi sarjatoiminnan ajankohdat määräävät käytännössä toiminnan keskittymisen tiettyyn ajankohtaan. Joukkueiden, ryhmien ja harjoitusten määrä Kyselyn perusteella seuroissa lähes puolella (45 %) toimii viikoittain 1-2 aikuisten joukkuetta/ryhmää. Lisäksi yli neljänneksellä (27 %) seuroista on viikoittain 3-5 aikuisten viikoittain toimivaa ryhmää/joukkuetta. Noin 12 prosentilla on yli kymmenen joukkuetta tai ryhmää. Luonnollisesti mitä suurempi seura on kyseessä sitä enemmän aikuisten liikuntaryhmiä ja joukkueita seurassa on. Yli 1000 jäsenen seuroista yli puolella (57 %) on yli kymmenen aikuisten ryhmää ja myös neljänneksellä (24 %) jäsenen seuroista toimii yli kymmenen aikuisten ryhmää tai joukkuetta. Alle 50 jäsenen seuroista 80 prosentilla on 1-2 joukkuetta tai ryhmää aikuisille. Erikoisseuroissa ja yleisseurojen lajijaostoissa noin puolella toimii 1-2 joukkuetta tai ryhmää ja noin neljänneksellä 3-5 ryhmää tai joukkuetta. Yleisseuroissa on hieman enemmän joukkueita/ryhmiä aikuisille, sillä kolmanneksella (32 %) niistä on 3-5 ryhmää ja jopa 17 prosentilla yli 10 joukkuetta/ryhmää. Ohjatun toiminnan määrää kartoitettiin kysymyksellä, jossa tiedusteltiin ohjatun kunto- ja terveysliikunnan kokonaistuntimäärää/-harjoitusmäärää viikossa. Toiminnalla tarkoitetaan säännöllisiä harjoituksia, jotka on organisoitu seuran toimesta. Kyselyn perusteella kaksi kolmasosaa seuroista järjestää ohjattuja harjoituksia viisi kertaa viikossa tai vähemmän. Kuitenkin lähes 16 prosenttia järjestää yli kymmenen harjoitusta viikossa aikuisille. 8

9 Kuvio 5. Ohjatun aikuisten kunto- ja terveysliikunnan kokonaisviikkotunti/-harjoitusmäärä määrä seurassa. Seuran koon mukaan tarkasteltuna organisoidun toiminnan määrä lisääntyy suhteellisesti seuran koon kasvaessa. Selkein muutos näkyy vasta yli 1000 jäsenen seuroissa. Taulukko 3. Seuran koko ja järjestettyjen harjoitusten lukumäärä (%). 1-2 tuntia/harjoitusta 3-5 tuntia/harjoitusta yli 5 tuntia/harjoitusta yli 10 tuntia/harjoitusta yli 20 tuntia/harjoitusta en osaa sanoa Yhteensä alle 50 jäsentä jäsentä jäsentä jäsentä jäsentä yli tuhat jäsentä

10 Toiminnan sisältö Kyselyn yhtenä päätavoitteista oli selvittää millaista toimintaa aikuisille pääasiassa järjestetään. Viime vuosina seuratoiminnalle on asetettu uusia toiveita mm. aikuisten terveysliikunnan järjestämiseksi. Kansalaisjärjestöjen toimintalogiikan ymmärtäminen on kuitenkin yksi kehittämistyön kulmakivistä. Mitä seurat haluavat itse järjestää? Mikä on vapaaehtoisille innostavaa toimintaa? Seuroilta kysyttiin ensisijaista ja toissijaista toiminnan sisältöä. Kysymyksellä haluttiin selvittää millainen toiminta on seuroille oleellisinta ja mielekkäintä toimintaa. Kyselyn perusteella oman lajin kuntoliikunta (35 %) sekä kilpailuun perustuva toiminta (26 %) on seurojen aikuisliikunnan ydintoimintaa. Kuvio 6. Aikuisille ensisijaisesti järjestettävän liikuntatoiminnan luonne seurassa. Ensisijainen liikuntatoiminnan luonne ei eronnut erikoisseurojen, yleisseurojen jaostojen tai yleisseurojen välillä juurikaan. Yleisseurat järjestävät hieman enemmän terveysliikuntaa (8 %) kuin muut seuratyypit (alle 3 %). Myös monipuolisen ohjatun liikunnan rooli korostui hieman yleisseurojen vastauksissa. Seuran koon mukaan eroavaisuuksia oli enemmän, sillä erityisesti pienet alle 50 jäsenen seurat toimivat useammin kilpailuun perustuvan toiminnan pohjalta (42 % ensisijainen toiminta). Vastaavasti yli tuhannen jäsenen seurat korostivat monipuolisen ohjatun liikunnan merkitystä (38 % vastanneista). Toissijaisesti järjestettävän toiminnan osalta seurojen vastaukset jakaantuvat enemmän, mutta selkeänä linjana on edelleen oman lajitoiminnan järjestäminen muodossa tai toisessa. Terveysliikunta ei tämän kyselyn mukaan kuulu oleellisesti seuratoimintaan, sillä toissijaisestikin vain 13 prosenttia seuroista järjestää toimintaa aloittelijoille. Toissijaisen tavoitteen osalta suuret seurat ja yleisseurat erosivat hieman muista vastaajajoukoista. Suurissa seuroissa (yli 1000 jäsentä) toissijaisena toiminnan tavoitteena oli 36 prosentilla terveysliikuntaryhmät vähemmän liikkuneille ja aloittelijoille. 10

11 5. Aikuisten liikuntatoiminnan kehittäminen Seuratoiminta perustuu innokkaisiin vapaaehtoisiin. Ilman toimivaa seuraorganisaatioita ei toimintaa voida pitkäjänteisesti kehittää. Kyselyssä haluttiinkin tietää millä tavalla aikuisten kunto- ja terveysliikuntaa kehitetään seurassa, kuka vastaa toiminnasta ja onko toiminta kirjattu vuosittain toimintasuunnitelmiin. Kyselyn perusteella yli puolella seuroista (51 %) aikuisten kunto- ja terveysliikunnan toteuttaminen ja kehittäminen on suunnitelmallista, koska toiminta on kirjattu suunnitelmiin. Kysymyksessä oli mahdollista valita useampi vaihtoehto ja täten vastaukset jakaantuivat useammalle vaihtoehdolle. Toiseksi eniten aikuisten liikuntatoimintaa kehittävät ohjaajat ja valmentajat (41 %) ja kolmanneksi eniten koko seuran johtokunta on sitoutunut toiminnan kehittämiseen (36 %). On kuitenkin huomioitavaa, että yli neljänneksellä seuroista (28 %) toiminnan kehittäminen ohjautuu suoraan joukkueiden tai ryhmien tarpeesta. Vastaavasti neljänneksellä seuroista (25 %) on nimetty vastuuhenkilö aikuisten liikuntaan. Kuvio 7. Seurojen kehittämistyön organisointi aikuisten kunto- ja terveysliikunnassa. Kyselyssä seuroille esitettiin kaksitoista eri väittämää (taulukko 4) kunto- ja terveysliikunnan roolista seurassa ja kunnassa, johon vastattiin 1-5 asteikolla (1=täysin samaa mieltä, 5 = täysin eri mieltä). Väittämien perusteella aikuisten kunto- ja terveysliikunta on osa luontevaa seuran toimintaa, sillä 59 prosenttia vastanneista oli täysin samaa mieltä. Seurat myös kokevat tarjoavansa hyvän mahdollisuuden aikuisille liikunnan harrastamiseen (63 % täysin samaa mieltä). Toimintaa kehitetään jokseenkin pitkäjänteisesti ja toiminta keskittyy melkein puolella vastanneista seuroista pääosin tavoitteellista kuntoliikuntaa harrastaviin tai sarjoissa pelaavien toimintaan (50 % samaa mieltä tai jokseenkin samaa mieltä). 11

12 Vastauksissa eniten erovaisuuksia oli kun kysyttiin seuran roolin tiedostamista paikkakunnan aikuisten liikuttajana, kynnystä uusille liikkujille tulla mukaan seuran toimintaan tai liikuntatilojen riittävyyttä. Osalla seuroista asioiden koettiin olevan kunnossa kun taas toisella osalla juuri näissä osa-alueissa oli kehitettävää. Ohjaajien rooli seuratoiminnassa on tärkeä. Tämän kyselyn perusteella suurin haaste seuroille on löytää ohjaajia ja valmentajia aikuisten toimintaan: 69 prosenttia vastanneista oli sitä mieltä, että ohjaajia ja valmentajia on vaikea löytää aikuisten ryhmille ja joukkueille. Toiminnassa mukana olevien ohjaajien ja valmentajien osaaminen vastaavasti koetaan riittäväksi. Seuran kehittämisen näkökulmasta väittämät kertovat, että mahdollisuuksia aikuisten kunto- ja terveysliikuntatoimintaan olisi ja että seurat haluaisivat olla terveyttä edistävän liikunnan edelläkävijöitä kunnassaan. Vastaavasti tällä hetkellä toteutettava vuosittainen toiminnan uudistaminen ei ole kovin aktiivista, koska 44 prosenttia kokee toiminnan polkevan enemmän tai vähemmän paikoillaan. Erot seuran koon näkökulmasta Seuran koon mukaan tarkasteltuna väittämissä esiintyy hieman eroja. Seuran koko ei kuitenkaan vaikuta siihen miten aikuisten liikunnan asema koetaan seurassa, sillä pienillekin seuroille aikuisten liikunta on erittäin luonteva osa toimintaa. Suuret yli 1000 jäsenen seurat tarjoavat luonnollisesti laajemman mahdollisuuden aikuisille harrastaa liikuntaa seurassa, mutta myös pienet seurat kokevat tarjoavansa omassa lajissaan oivan harrastusmahdollisuuden. Aikuisten kunto- ja terveysliikunnan kehittämistyö ei ole kovinkaan pitkäjänteistä muuta kuin suurilla jättiseuroilla, sillä kaksi kolmasosaa suurista seuroista vastaa olevansa täysin samaa mieltä pitkäjänteisestä kehittämistyöstä ja vastaavasti kaikista muista seurakoon edustajista vain prosenttia on täysin samaa mieltä. Edelläkävijyys terveyttä edistävässä liikunnassa korostuu suurilla seuroilla, sillä 64 prosenttia yli 1000 jäsenen seuroista haluaa olla edelläkävijä kun pienistä alle 50 jäsenen seuroista vain 19 prosenttia. Roolimme aikuisten liikuttajana kunnassa tiedostetaan hyvin väittämä jakoi mielipiteitä seurakoon mukaan. Erityisesti pienten seurojen roolia ei tunnisteta, koska 47 prosenttia vastanneista on eri mieltä tai täysin eri mieltä väittämän kanssa. Vasta yli 300 jäsenen seurat aletaan tuntea hieman paremmin kunnassa aikuisten liikuttajina. Uusien liikkujien tavoittaminen on haasteellista erityisesti alle 300 jäsenen seuroille, joskin kolmannes niistä kokee tavoittavansa melko hyvin uudet liikkujat ja toimintaan on helppo tulla. Vastaavasti kolmannes alle 300 jäsenen seuroista kokee vaikeana tavoittaa uudet liikkujat. Seurakoolla ei ole vaikutusta siihen, että ohjaajien ja valmentajien löytäminen aikuisten toimintaan on hankalaa. Ainoastaan suurissa oli 1000 jäsenen seuroissa noin reilu kolmannes (37 %) kokee löytävänsä hyvin tai melko hyvin ohjaajia toimintaansa. Vaikka ohjaajia on hankala löytää, on toiminnassa olevien ohjaajien ja valmentajien osaaminen pääasiassa hyvällä tasolla. Erityisesti suurissa seuroissa vastaajat kokevat, että 92 prosentilla on osaamista riittävästi aikuisten liikunnassa. Vastaavasti mitä pienemmästä seurasta on kysymys, sitä vähemmän osaamista koetaan olevan. Seuran koko ei vaikuta liikuntatilojen riittävyyteen. Mitä suurempi seura on kyseessä sen enemmän halutaan vuosittain toimintaa uudistaa. Vastaavasti pienten seurojen osalta toiminnassa keskitytään erityisesti tavoitteellisesti kuntourheilua harrastaviin tai sarjoissa pelaaviin, sillä 70 prosenttia alle 50 jäsenen seuroista on täysin samaa mieltä tai jokseenkin samaa mieltä väittämän kanssa kun taas yli 500 jäsenen seuroissa vain 46 prosenttia on samaa mieltä ja yli 1000 jäsenen seuroista vain 38 prosenttia oli samaa mieltä. 12

13 Taulukko 4. Yhteenveto väittämistä kaikkien vastaajien kesken. (n = ) täysin samaa mieltä jokseenkin samaa mieltä jokseenkin eri mieltä täysin eri mieltä en osaa sanoa Yhteensä ka. Aikuisten kunto- ja terveysliikuntatoiminta on luonteva osa toimintaamme Tarjoamme aikuisille mahdollisuuden liikunnan harrastamiseen kunnassa tai lähiseudulla Kehitämme aikuisten toimintaa pitkäjänteisesti Haluamme olla terveyttä edistävän liikunnan edelläkävijä kunnassa Roolimme aikuisten liikuttajana kunnassa tiedostetaan hyvin Tavoitamme hyvin uudet liikkujat ja on helppo tulla mukaan liikuntatoimintaan Meillä olisi enemmän mahdollisuuksia aikuisten liikunnan toteuttamisessa Ohjaajia ja valmentajia aikuisten liikuntaryhmille ja joukkueille on helppo löytää Toiminnassamme mukana olevilla ohjaajilla ja valmentajilla on osaamista aikuisten kunto- ja terveysliikunnasta. Meillä on hyvin tiloja aikuisten kunto- ja terveysliikuntatoiminnalle Uudistamme vuosittain aikuisten kunto- ja terveysliikuntaa Keskitymme tavoitteellisesti kuntourheilua harrastaviin tai sarjoissa pelaavien toimintaan

14 6. Toiminnan kuvaus Seuroja pyydettiin lyhyesti kuvaamaan oma kunto- ja terveysliikunnan kokonaisuus avoimella kysymyksellä. Avoimissa vastauksissa oli erilaisia esimerkkejä perinteisestä kilpailutoimintaan liittyvästä harrastetoiminnasta laajaan ammattimaiseen kunto- ja terveysliikuntatarjontaan. Alla esimerkkejä avoimista vastauksista: Tällä hetkellä seuran toiminta on hyvin pienimuotoista, mutta tärkeää. Vesiliikuntaryhmiä on kaksi ja yksi bodyjumppa-tunti. Terveysliikuntaa edustaa yksi Pilates-ryhmä. Kuntoliikkujille tarjotaan kesäisin kuntorasteja. Seuran muu toiminta perustuu lähinnä kilpailutoiminnan tukemiseen harjoitusten kautta. Harjoitukset soveltuvat hyvin myös kuntoliikkujalle. Tähän asti seurassa ollut vain muutamia aikuisille kuntoilijoille suunnattuja kursseja, mutta tavoitteenamme on ryhtyä kehittämään tätä sektoria, sillä kyselyjä on tullut ja näkisimme esim. yrityksille tarjottavat kurssit hyvänä tulonhankintakeinona. Koripallon nuorisotoiminta päättyy 19-vuotiaaseen. Sen jälkeen pelaajat siirtyvät aikuisikäluokkiin. Aikuisten joukkueita on useita, mutta ei riittävästi kaikille junioriputkesta tuleville. Seurassa voi tällä hetkellä kuitenkin harrastaa monella eri tasolla, joten kaikki halukkaat otetaan ja mahtuvat mukaan. Aikuisten ryhmiä on niin kilpa- kuin harrastepuolella. Vanhin ryhmä on yli 65-vuotiaat Ladyt. Toiminnassa kuntovoimistelua, keppijumppaa, yhteislenkkejä (sauvakävely, hiihto), sählyä, vaellusretkiä Seuramme järjestää ympärivuotisesti toimintaa pääosin yli 60-vuotiaille seuramme jäsenille. Tavoitteena on liikuntakyvyn ylläpitäminen ja kokonaisvaltaisesti ikääntyvien vireyden ylläpitäminen, jotta selviämme kotona mahdollisimman pitkään. Yhteiskunnan pitäisi huomioida tämä hyvin arvokas työ eläkeläisten parissa, jossa annetaan vertaistukea terveyden ylläpitämiseksi. Järjestämme aikuisille luistelun lyhytkursseja (5x)eri tasoille (alkeet, jatko ja edistyneet). Kursseja on järjestetty 6/vuosi. Ongelma tällä hetkellä on jääajan saaminen pelkästään aikuisten käyttöön. Yhdistyksessä on mahdollista harrastaa erittäin monipuolisesti erilaisia kamppailulajeja riippuen myös harrastajan henkilökohtaisista harjoitustavoitteista: itsepuolustus, kuntoliikunta, terveys, ns. elämäntapaliikunta. Toki laji ja ryhmät tulee valita tavoitteen mukaisesti. Pääasiallisesti aikuisten liikunta on sarja-/kilpailumuotoista. Enemmän harraste- ja kuntopohjalta liikkuville omat joukkueet (miehet 30, M35 ja M50). Lisäksi aktiivista äijäfutistoimintaa kesällä, 5-6 joukkueen kylä-/puulaakisarja jossa muutama turnaus kesän aikana. Toimintaan osallistuvat 45+ -henkilöt ovat itse aktiivisia liikkujia ja järjestävät itselleen ja samalla kavereilleen järkevää, liikuttavaa toimintaa. Samalla porukka oppi tuntemaan toisensa ja sosiaalisesti ryhmästä tulee vahva. Tämä porukka oppii näin tekemään muitakin esim. kisajärjestelyhommia sujuvasti ja hymy huulilla. Naisille suunnattu liikuntaryhmä joka kokoontuu kerran viikossa pelailemaan eri lajeja. Kuntosaliryhmiä miehille ja naisille, matalankynnyksen jumpparyhmät miehille ja naisille, tuolijumppaa senioreille, senioreiden omat kuntosaliryhmät, kuntopiiriä kaiken ikäisille, juoksukoulua, hiihtokoulua ja patikkaretkiä. Työikäisille naisille ja miehille 50 viikkotuntia, joista osallistujien helppo valita oman kunnon ja mieltymysten mukainen tunti. Seniori-ikäisille eri-sisältöisiä tunteja 11 viikossa. Aikuisikäisiä harrastajia seurassa yli

15 7. Tuen tarve aikuisten kunto- ja terveysliikunnan kehittämiseen Kyselyssä haluttiin selvittää haluavatko seurat panostaa aikuisten liikunnan kehittämiseen sekä millaista tukea seurat tarvitsevat tähän kehittämistyöhön. Kiinnostus kehittämistyöhön Seurakyselyn yhtenä tärkeimpänä tavoitteena oli kartoittaa seurojen tarvetta kehittämistoimenpiteille. Kyselyn mukaan aikuisten liikunnan kehittäminen kiinnostaa seuroja: vastaajista 38 prosenttia on erittäin kiinnostunut kehittämistyöstä ja 48 prosenttia kehittämistyö kiinnostaa jonkin verran. Yleisseuroista 43 prosenttia vastasi aikuisten liikuntatoiminnan kehittämisen kiinnostavan paljon. Vastaavasti 35 prosenttia lajijaostoista ja 37 prosenttia erikoisseuroista oli tätä mieltä. Mitä suurempi seura oli kyseessä, sitä enemmän kehitystyö kiinnosti (taulukko 5). Taulukko 5. Kiinnostus kunto- ja terveysliikunnan kehittämiseen suhteessa seuran kokoon (%). kyllä, toiminta kiinnostaa paljon ehkä, toiminta kiinnostaa jonkin verran toiminta ei kiinnosta seuraa en osaa sanoa Yhteensä alle 50 jäsentä jäsentä jäsentä jäsentä jäsentä yli tuhat jäsentä Tuen tarve kehittämistyöhön Tämä kysely vahvisti aikaisempien tutkimusten tuloksia siitä mitkä ovat seuratoiminnan kehittämistyön suurimpia haasteita: vapaaehtoisten ohjaajien ja valmentajien rekrytointi sekä liikuntatilojen riittämättömyys. Vastausten perusteella seurat tarvitsevat eniten tukea uusien ohjaajien ja valmentajien rekrytointiin (63 %). Liikuntatilojen riittävyys on usein myös toiminnan esteenä, sillä kyselyn mukaan 47 prosenttia tarvitsee lisää liikuntatiloja aikuisten liikunnan kehittämiseen. Kolmanneksi eniten tukea tarvitaan ohjaajien ja valmentajien osaamisen kehittämiseen (40 %). Tukea tarvitaan myös yhteistyöhön kunnan eri hallinnonalojen kanssa (29 %) sekä yhteistyöhön muiden liikuntaseurojen kanssa paikallistasolla (28 %). Vastausvaihtoehdossa muu kaivattiin eniten taloudellista tukea toimintaan. 15

16 Kuvio 8. Tuen tarve kehittämistyössä. Seuratyypin mukaan tarkasteltuna kehittämistuen tarve ei juurikaan muutu. Ainoastaan lajijaostoilla ja erikoisseuroilla on hieman suurempi tarve lisäliikuntatiloille verrattuna yleisseuroihin. Tarkasteltuna kunnan koon mukaan seurojen vastauksia, voidaan todeta, että suurissa kaupungeissa on kehittämisnäkökulmasta liikuntatiloille suurin tarve. Vastaavasti pienet kunnat (alle asukasta) tarvitsevat eniten uusia ohjaajia ja valmentajia. Seurakoon mukaan ei myöskään löydy suuria eroja vastauksissa. Alle 50 jäsenen seurat kaipaavat eniten liikuntatiloja aikuisten toiminnan kehittämiseksi kun vastaavasti muilla seuroilla uusien ohjaajien saaminen nousee tärkeimmäksi kehittämisen välineeksi. Isoilla yli 1000 jäsenen seuroilla on vastausten perusteella toiveita yhteistyöhön kunnan eri hallinnonalojen kanssa ja pienet seurat haluavat enemmän yhteistyötä paikkakunnan muiden seurojen kanssa. Huomiota kannattaa kiinnittää siihen seikkaan, että vapaissa kommenteissa, eri koulutuksissa ja seuratapaamisissa sekä seuratukihankkeiden raportoinnissa nostetaan usein esille heikko markkinointiosaaminen ja viestintä, mutta tämän kyselyn perusteella vain neljännes kokee tarvitsevansa viestintä- ja markkinointiosaamista tai valmiita työkaluja. 16

17 8. Vapaa sana seuroilta Kyselyn lopussa seurat saivat kommentoida vapaasti aihepiiriä. Alla on listattu valikoituja kommentteja seurojen tilanteesta kunto- ja terveysliikunnan toteuttajina ja kehittäjinä: Toiminnan organisointi ja osaaminen Olen käsittänyt, että nyt meillä koossa oleva ryhmä ei tarvitse mitään enempiä apuja, koska he nauttivat nyt siitä, mitä tekevät, he tekevät sen haluamallaan tavalla ja jos sitä lähdettäisiin muuttamaan se erkanisi harrastuksen vapaamuotoisesta tavoitteesta eli ei saisi tehdä enää mitä haluaa Tiedottaminen on kaikista vaikein alue! Postiluukkujakeluun ei ole resursseja, lehtimainonta on kallista, sähköpostilla tavoittaa vain alle prosentin, jos sitäkään. Ohjaajien löytyminen on toiseksi vaikein asia. Se koskee kaikkia ikäluokkia ja tietääkseni kaikkia lajeja. Uskon, että erilaiselle kunto- ja terveysliikuntatarjonnalle olisi markkinarakoa väestön vanhenemisen myötä, tarvitaan ensisijaisesti resursseja. Jatkuva koulutus on aina paikallaan ja sitä tehdäänkin vuosittain. Myös "oikeanlainen" markkinointi auttaisi. Hyötyä varmasti saisi eri lajeista ja niiden soveltamisesta ko. yhteisön salikäyttöön, samalla ohjaajien osaaminen ja ohjaustaidot lisääntyisivät. Saisi vaihtelua tunneille ja erilaista tarjontaa mahdollisesti useammalle harrastajalle. Keskitetty "harrastuspalvelu" voisi auttaa ihmisiä löytämään oman lajinsa helpommin. Tosin tämä vaatii melkoista jonglöörausta siihen ryhtyvältä taholta. Olen sitä mieltä, että kunto- ja terveysliikunta on yksi seuramme tärkeimmistä alueista. Väki ikääntyy ja kunnon ylläpito tulee aina vain tärkeämmäksi. En väheksy aikaisin aloitettua lasten liikuntaa, sille luonnollinen jatko on aikuisliikunta. Aikuisten kuntoliikunta on trendi, joka on ollut ja on nouseva laji. Tähän täytyy panostaa ja saada aikuiset kiinnostumaan oman kunnon hoidosta. Lajiliittojen rooli Liiton kuluvalla kaudella lanseeraama harrastetuote on erittäin hyvä esimerkki siitä, millaisia kokonaisuuksia lajiliitot voivat tarjota yksittäisille, ruohonjuuritasolla toimiville seuroille. Koulutus, materiaalit, välinepaketti, markkinointi, koko hoito sekä tukea ja seurantaa vielä alkuhuuman jälkeenkin. Toivottavasti liitto oikeasti tukee tällaista toimintaa Kattojärjestöjen tiedottamisapua kohderyhmien tavoittamiseksi Mahdollisuudet ja haasteet Kunto- ja terveysliikunnan saralla on mahdollisuuksia pienelläkin kunnalla, kunhan seuratason toteuttajat verkostoituisivat keskenään. 17

18 Pienellä paikkakunnallamme on lukuisia kuntosaliyrittäjiä useine jumppatunteineen, joten olemme tietoisesti vähentäneet aikuisten kuntoliikuntaryhmiä seurassamme. Jos olisi tiloja, ei olisi mikään temppu lisätä aikuisten toimintaa Pohdinta Kuntoliikuntaliitto toimii lajiliittojen tukena liikunta- ja urheiluseurojen toiminnan kehittämisessä. Tämän kyselyn tavoitteena oli saada kuva seurojen toteuttaman aikuisten kunto- ja terveysliikunnan nykytilasta. Kysely jaetaan kaikille liitoille oman kehittämistyön tueksi ja tuloksia on mahdollista tutkia lajikohtaisesti. Yhteenvetona kyselyn päätuloksista voidaan todeta, että aikuisten liikunta nähdään melko luontevana osana kaikkien seurojen toimintaa, joskin harvalla seuralla se on prioriteettina. Aikuisten liikunnalla näyttää olevan samankaltainen osuus seuran toiminnasta suhteutettuna seuran kokoon. Seurakoon kasvaessa myös aikuisten toiminnan määrä ja tarjonta kasvaa. Tämä kyselyn perusteella seuroissa toimii keskimäärin alle viisi ryhmää tai joukkuetta ja ne harjoittelevat useimmiten kerran tai kahdesti viikossa. Usealla seuralla tavoitteena on kilpailuperusteinen kuntourheilu, jossa treenataan yhdessä ja osallistutaan sarjatoimintaan. Vastaavasti on paljon seuroja, jossa järjestetään monipuolista kunto- ja terveysliikuntaa erilaisille kohderyhmille. Eri lajikulttuurit vaikuttavat luonnollisesti suuresti myös harrastetoiminnan luonteeseen: esimerkiksi palloilu- ja joukkuelajit keskittyvät puulaaki- ja sarjatoimintaan ja tätä seurat myös arjessa tekevät. Suurin osa seuroista haluaa tarjota kunnassaan mahdollisuuden lajiharrastajille tulla mukaan, mutta kyselyn perusteella kynnys uudelle harrastajalle tulla mukaan seuratoimintaan on melko korkea. Kunto- ja terveysliikunnan rooli tunnistetaan seuroissa hyvin ja seurat haluavat olla kunnassaan terveyttä edistävän liikunnan edelläkävijöitä. Suurena haasteena onkin jatkossa luoda laaja ymmärrys siitä mitä terveyttä edistävä liikunta on ja millaista toimintaa voidaan tarjota erilaisille kohderyhmille. Tämä vaatii uudenlaista osaamista valmentajilta ja ohjaajilta, joita valitettavasti tämänkin kyselyn perusteella on liian vähän. Samoin liikuntatilojen puute näkyy tässä kyselyssä toiminnan kehittämisen esteenä. Koska seuratoiminnan keskiössä ovat edelleen lapset ja nuoret on luonnollista, että liikuntatilat annetaan ensisijaisesti heidän käyttöönsä. Aikuisten liikunnassa onkin pohdittava esimerkiksi vaihtoehtoisia paikkoja liikkua, lyhytkursseja silloin kun lasten toiminta on tauolla tai tapahtumatyyppisiä toimintoja. Aikuisten liikunnan kehittämistyötä tulee myös seurassa organisoida suunnitelmallisesti. Tällä hetkellä toiminta on tiedostettu kirjaamalla se seuran suunnitelmiin, mutta vain harvalla seuralla on nimetty aikuisten liikunnan vastuuhenkilö (25 %). Tulevaisuudessa tulee pohtia miten seuraväestä saadaan muodostettua aikuisten liikunnan toimijaverkosto, jonka innostus ja panostus näkyy lisääntyvinä liikkujamäärinä paikallistasolla. Kuntoliikuntaliiton koordinoima Sports Club for Health hankkeen perusideana on nostaa seuroissa jo tapahtuvan aikuisten harrasteliikunnan arvostusta. Hanke antaa käytännön työkaluja lajitoiminnan kehittämiseen, jotta lajin terveysvaikutukset ymmärrettäisiin paremmin. Seuratoiminnassa tulee korostaa jatkossa: 18

19 1) Seuroissa toteutettava lajiharrastus on terveyttä edistävää toimintaa. 2) Seurojen ei tarvitse ajatella toteuttavansa terveysliikuntaa erikseen, vaan olemassa oleva toiminta pitää tiedostaa ja hyödyntää paremmin. 3) Aikuisten harrasteliikunta mahdollistaa lajiharrastuksen ja liikunnallisen elämäntavan ylläpitämisen koko elinkaarella. 4) Aikuisten harrastetoiminta tukee lasten ja nuorten liikuntaa sekä seurassa toteutettavaa kilpa- ja huippu-urheilua. 10. Kehittämisideoita Kuntoliikuntaliiton järjestöliikunnan kehittämisryhmä listasi kyselyn tulosten perusteella tärkeimmät ideat ja sisällöt kehittämistyön taustaksi ja pohdittavaksi edelleen eri työryhmissä. 1) Kohderyhmät Pääosa liikunta- ja urheiluseuroissa liikkuvista on aktiiviliikkujia ja tietyn lajitaustan omaavia. Tämä on luonnollista, sillä aikuisten toiminta perustuu useimmiten kilpailutoimintaan. Tällainen toiminta on oleellista erityisesti seuroille, jossa on muutama aikuisten ryhmä tai joukkue. Tilanne on kuitenkin toinen kun katsotaan suurempia seuroja, joille aikuisten liikunta on sekä strateginen valinta että tuottava sijoitus. Laajalla aikuisliikkujamassalla saadaan usein kerättyä varoja lasten ja nuorten urheiluun. Pelkkään voiton tavoitteluun aikuisten toiminta ei saa perustua, sillä parhaimmillaan aikuiset toimivat seuroissa vapaaehtoisina tai innostuvat jatkamaan ohjaajina, valmentajina tai seurajohtajina. Myös kunnat arvostavat ja tukevat mielellään sellaisia seuroja, jotka tarjoavat liikuntamahdollisuuden koko elämänkaarella ja näin toimivat kunnissa myös terveyden edistäjinä. Suurin osa liikunta- ja urheiluseuroista ei ole kiinnostunut järjestämään matalan tason liikuntaa tai terveysliikuntaryhmiä. Moni seura on toiminnassaan kokeillut erilaisia toimintamalleja vähän liikkuville, mutta ne eivät ole saaneet houkuteltua uusia liikkujia mukaan. Turhautuminen ja epäonnistuminen ei houkuttele vapaaehtoisia toimijoita jatkamaan, vaan mieluummin tarjotaan toimintaa aktiivisille liikkujille. Kansallisella tasolla eri toimijoiden kesken on pohdittu seurojen roolia aikuisten liikuttajina. Olemmeko osanneet tukea seuroja toteuttamaan niille sopivaa toimintaa? Vai olemmeko olleet liian idealisteja ajatellessamme, että urheiluseuroilla olisi isompi rooli aikuisten liikuttajina? Uudessa hallitusohjelmassa (2011) on kirjattu tavoitteena seurojen aktivoiminen nimenomaan matalan kynnyksen toimintaan. Tulevina vuosina on tartuttava haasteeseen entistä järeämmillä keinoilla. Seuroille on tuotettava helposti toteutettavia liikuntatuotteita, autettava markkinoinnissa ja mahdollistettava resurssit matalan tason toimintaan. 19

20 Erityisenä haasteena on innostaa uusia ohjaajia toimimaan aikuisten liikuttajina sekä varmistaa kohtuullinen korvaus ohjaustyöstä. Ensimmäisenä tehtävänä on luoda yhteinen seuratoiminnan visio, jossa myös aikuisten terveyttä edistävällä liikunnalla on vahva roolinsa ja kansallisten toimijoiden vahva yhteinen tuki. On myös nostettava nykyistä seuratoiminnan arvostusta: työ, jota tällä hetkellä tehdään melkein puolen miljoonan aikuisharrastajan liikuttamiseksi on äärettömän tärkeää. Tuhannet joukkueet ja ryhmät toteuttavat terveyttä edistävää liikuntaa viikoittain ympäri maata! Nämä seuraharrastajat ovat usein myös huippuja kilpaurheilun aktiivisia seuraajia sekä urheilevien lasten ja nuorten vanhempia. Haaste seuralle! Mille kohderyhmille meidän seuralla on mahdollista ja kiinnostusta järjestää aikuisten harrastetoimintaa? 2) Elämänkaari Suomalaisessa liikuntakulttuurissa on elämänkaariajattelu noussut keskiöön (kuvio 10). Miten liikunnan harrastaminen asemoituu ihmisen elämänkulkuun? Mitkä tekijät edesauttavat liikunnallisen elämäntavan syntyä ja ylläpitämistä ja mitkä organisaatiot liikuttavat ihmisiä? Kuvio 10. Liikunnallista elämäntapaa synnyttävät, tukevat ja ylläpitävät instituutiot elämänkaaren eri vaiheissa. (Savola 2011) 20

21 Urheiluseurojen rooli erityisesti lapsuudessa ja nuoruudessa on suuri. Kaikista lapsista ja nuorista harrastaa seuroissa 43 prosenttia ja joidenkin arvioiden mukaan yli 80 prosenttia kaikista lapsista on jossain vaiheessa seuratoiminnan piirissä. Tulevaisuuden haasteet ihmisten fyysisen aktiivisuuden vähentyessä ovat entistä suuremmat. Miten urheiluseurat saavat innostettua lapset ja nuoret liikkumaan läpi nuoruuden ja jatkamaan liikunnallista elämäntapaa aikuisuuteen ja seniori-ikään asti? Tähän liittyy oleellisesti oman lajikulttuurin vahvistaminen ja oman lajin harrastusmahdollisuuksien varmistaminen myös aikuisiässä. Drop-out ilmiö tulisi saada käännettyä Drop in ilmiöksi. Niin liittojen kuin niiden seurojen tulisi pohtia omaa rooliaan elämänkaarella tapahtuvan liikunnan suhteen. Jos lajilla on mahdollisuus lisätä tarjontaa koko elämänkaaren ajalla, kannattaa siihen ehdottomasti panostaa. Lasten ja nuorten liikkumisen ja urheilun visiossa 10 teesiä ja 100 lupausta (Nuori Suomi ja Demos 2011) nostettiin vahvasti esille vanhempien roolimalli lasten liikunnallisen elämäntavan syntymisessä. Liikunta- ja urheiluseurojen roolina tulisikin mahdollistaa entistä enemmän perheiden liikkuminen yhdessä sekä aktivoida myös aikuisia liikkumaan seuroihin. Kysymyksenä nostettiinkin Miten saada vanhemmat katsomosta liikkumaan?. Huoli vanhempien liikunnasta on yhteinen niin lasten ja nuorten kuin aikuisten kunto- ja terveysliikunnan toimialalla. Haaste seuralle! Miten meidän seurasta voi tulla elämänkaariseura? Mitä toimintaa järjestämme eri-ikäisille liikkujille? 21

22 3) Motiivit liikunnan harrastamiseen muuttuvat Liikunnan rooli ja tarve muuttuu ihmisen vanhetessa: mitä vanhemmaksi elämme, sitä tärkeämmäksi liikunta terveytemme näkökulmasta tulee (kuvio 11). Kuvio 11. Ihmisen liikunnallisen elämäntavan ja fyysinen toimintakyvyn identiteetti. (Savola 2011) Tämän kyselyn perusteella seuroissa ei välttämättä tiedosteta liikunnan suuria markkinoita tulevaisuudessa nimenomaan aikuisten ja ikääntyvien parissa. Aikuisten motiivit liikunnan harrastamiseen vaihtelevat suuresti: yksi hakee irtautumista työkiireistä ja arjesta, toinen haluaa voittaa otteluita, kolmas haluaa laihduttaa, neljäs viettää kavereiden kanssa aikaa, viides oppia uusia taitoja, kuudes hoitaa terveyttään jne. Miten voitaisiin seurassa ottaa huomioon eri motiiveilla ja tavoitteilla liikkuvat ihmiset? Vanhetessa motiivit ja terveydentila muuttuvat eikä vanha harrastus samalla intensiteetillä enää välttämättä sovikaan. Suurin osa lajeista pystytään muuttamaan varioiden tehoa, suorituspaikkaa, sääntöjä jne. Hyvänä esimerkkinä on veteraanijääkiekko, jossa ikämiehet eivät taklaa ja pelaavat omalle kunnolleen sopivalla teholla. Myös lajin oheisharjoitteita kannattaa pohtia erilaisten motiivien kautta. Joissain lajeissa oheisharjoitteet voivat ollakin päätavoite ja laji vasta toissijainen tavoite. Esimerkiksi jalkapallon avulla voidaan harjoittaa koordinaatiota ja ketteryyttä käyttämällä oheisharjoitteita eikä jalkapallon lajitaitojen oppiminen olekaan päätavoite. Niin jääkiekko kuin jalkapallokin nähdään useimmiten aktiiviliikkujien lajeina, mutta muokkaamalla lajia voidaan lajin pariin saada mukaan uusia liikkujia ja ainakin varmistaa lajiharrastus pidemmäksi aikaa. Seurojen näkökulmasta aikuisten liikunnan kehittämistyöllä alkaa olla kiire, sillä viimeisen Kansallisen liikuntatutkimuksen mukaan (2010) yksityisissä yrityksissä harrastetaan jo enemmän liikuntaa kuin seuroissa. Seurojen tulisi pystyä tarjoamaan joustavampia tapoja liikkua, monipuolisempaa toimintaa sekä vastaamaan myös liikkujien laatukäsitykseen. On kuitenkin aina muistettava, että seuratoiminnassa on kyse vapaaehtoistyöstä, jossa jokainen seuran jäsen on aktiivinen toimija eikä palvelujen ostaja. 22

23 Haaste seuralle! Miksi jäsenemme liikkuvat seurassa? Miten voimme varmistaa, että he liikkuvat myös jatkossa meidän seurassa? 4) Lajiliitot ja alueet toiminnan tukena Kyselyn perusteella seurat toimivat melko perinteisesti omien lajiensa parissa. Kansallisen liikuntatutkimuksen mukaan (2010) aikuisharrastajia seuroissa on yli (kuvio 9). Yhteisenä valtakunnallisena tavoitteena voisi olla seuroissa harrastavien aikuisten lukumäärän nostaminen ja drop-out ilmiön loiventaminen koko elämänkaaren ajan. Lajiliittojen roolina tulee olla seurojen perustoiminnan tukeminen sekä laadukkaiden harrastetuotteiden ja koulutuksen kehittäminen. Liittojen on tärkeä huomata, että osaaminen aikuisten liikunnassa vaatii erilaista osaamista kuin lasten ohjaaminen ja huippu-urheilijoiden valmentaminen. Myös aktiiviliikkujien laadukkaat palvelut ja kilpailutoiminta on oleellinen osa lajiliittojen tukea seuroille. Kuvio 9. Seuroissa harrastavien lukumäärä 2010 (Kansallinen liikuntatutkimus 2010) Valtakunnallisesti osaamista voidaan kehittää tarjoamalla lajirajoja ylittävää koulutusta esimerkiksi matalan tason toimintaan ja aktiiviliikkujien harjoittelun laadun parantamiseen. Tästä esimerkkinä voisi olla mm. laadukkaan alkulämmittelyn toteuttaminen kaikissa lajeissa, jotta erilaisia liikuntavammoja pystytään tehokkaammin ennaltaehkäisemään. 23

24 Lajien terveysprofiilit antavat uutta tietoa ohjaajille, valmentajille ja seurajohdolle eri lajien terveyspotentiaalista. Terveysprofiileja on alettu tehdä yhdessä lajiliittojen kanssa, koska eri urheilulajien terveysvaikutukset eroavat toisistaan huomattavasti. Tavoitteena on antaa kuva siitä millaisia positiivisia terveysvaikutuksia kullakin on ja mihin tulee kiinnittää huomiota esimerkiksi vammojen ennaltaehkäisyssä ja monipuolisen harjoituksen näkökulmasta. Työssä on käytettä apuna Sports Club for Health hankkeen mallia. Aikuisten kunto- ja terveysliikunnan viestin tulisi olla seuroille yhdenmukainen eri lajien kesken. Kyselyn perusteella seuroissa toimivat aikuisharrastajat kuuluvat oleellisesti seuratoimintaan paikallisesti. Kuitenkin kansallisella tasolla usein tietoa jaetaan pirstaleisesti ja se vaikuttaa suoraan seurojen toimintaedellytyksiin. Valtakunnan kattojärjestöjen tulisi lisätä voimakkaasti yhteistyötä niin viestinnässä kuin toimintojen koordinoinnissa. Aluejärjestöillä on tärkeä rooli seurojen toiminnan tukijana. Alueilla on laajat verkostot maakunnallisiin liikunta- ja terveysvaikuttajiin. Tulevaisuudessa alueitten roolina on entistä tehokkaammin pureutua kuntien terveysliikuntastrategioihin ja näin edesauttaa myös paikallisten seurojen terveysliikunnan kehitystyötä. Haaste valtakunnallisille ja alueellisille toimijoille! Miten voimme auttaa seuroja toteuttamaan laadukasta aikuisten harrastetoimintaa? Millainen on yhteinen viestimme seuratoiminnasta? 5) Osaaminen seurajohto, ohjaajat, valmentajat Liikunnallisen elämäntavan synnyttäminen, edistäminen ja ylläpitäminen ovat vaativia tehtäviä, joissa paikallisilla urheiluseuroilla on suuri rooli erityisesti lasten ja nuorten keskuudessa. Aikuisten osalta liikunnallisen elämäntavan ylläpitäminen on seurojen ydinosaamista, koska seurojen rooli aikuisten liikuttajina on tarjota lajiharrastajille mahdollisuus organisoituun toimintaan. Tähän on osaamista niin seurajohdolla kuin valmentajilla ja ohjaajillakin. Kokonaan toinen kysymys on se onko seurojen tehtävänä saada liikkeelle passiivisia tai terveytensä kannalta liian vähän liikkuvia. Näihin kohderyhmiin tarvitaan uutta osaamista niin seurajohdon kuin ohjaajienkin kannalta. Myös uudenlainen verkostomainen yhteistyö terveydenhuollon kanssa on välttämätöntä. Jos yhteistyötä lisätään paikallisen sosiaali- ja terveystoimen kanssa, on myös ohjaajien osaamisen oltava asiantuntevalla tasolla. Kansallisella tasolla tarvitaan varmasti jatkossa lisensioituja ohjaajakoulutuksia, joilla varmistetaan erityisosaaminen passiivisten aktivoinnin ja ohjaamisen osalta. Vaikka seura ei toteuttaisikaan lajitoimintaa aloitteleville tai huonokuntoisille, tulisi jokaisen seuran tiedostaa liikuntakulttuurin koko kirjo ja omassa toiminnassaan edistää terveitä ja liikunnallisia elämäntapoja. Haaste seuroille! Mitä liikunnallisen elämäntavan edistäminen tarkoittaa meidän seurassamme? Miten voisimme tukea aikuisia liikkumaan riittävästi myös arjessa? Tarvitsemmeko uutta osaamista? 24

25 6) Kuntayhteistyö Aikuisten kunto- ja terveysliikunnassa ja kehittämistyössä kunta on edelleen hyvin tärkeä toiminnan mahdollistaja niin tilojen kuin yhteistyön muodossa. Kyselyn perusteella seurat toivovat entistä enemmän yhteistyötä sekä paikallisesti muiden seurojen kanssa että kunnan eri hallinnonalojen kanssa. Tämä yhteistyö on tietysti riippuvainen seuran koosta ja toiminnan laajuudesta, mutta erityisesti pienten seurojen yhteistyö monipuolisemman aikuisliikunnan toteuttamisessa on mahdollista. Samoin kunnan apu markkinoinnissa on tärkeää, jotta viesti tavoittaisi kaikki kuntalaiset. Terveysliikuntabuumin syntyessä kymmenen vuotta sitten on urheiluseuroille asetettu erilaisia toiveita terveysliikunnan toteuttamisesta. Kuntayhteistyön näkökulmasta olisi tärkeää sopia kunnassa eri seurojen ja toimijoiden kesken millaista toimintaa kukin taho järjestää eri kohderyhmille. Tavoitteena tulisi olla, että matalan tason terveysliikuntaryhmiä toteuttaisi esimerkiksi kunnan liikuntatoimi tai vastaava asiantuntijataho, josta ohjattaisiin liikkujia jatkamaan harrastusta itselleen sopivissa urheiluseurojen ryhmissä. Tässä työssä erityisen tärkeää on aktiivinen yhteistyö seurojen ja kunnan viranhaltijoiden kesken. Haaste kunnille! Miten huolehdimme kunnan ja seuratoiminnan yhteistyöstä paremmin? Miten ohjaamme lisää liikkujia seuratoimintaan? Onko meillä tiloja myös aikuisten liikuntaan? 7) Onko termeillä väliä? Kuntoliikunta, kuntourheilu, harrasteliikunta, terveysliikunta jne Tässä kyselyssä haluttiin saada selville millaista toimintaa seuroissa parhaillaan aikuisten liikunnassa järjestetään. Termeiksi valittiin kunto- ja terveysliikunta. Saatteessa termit selitettiin seuraavasti: Kyselyssä kartoitettava kunto- ja terveysliikunta tarkoittaa eri lajien aikuisten harrastetoimintaa, kuntoilua ja muuta säännöllistä aikuisten liikunta- ja urheilutoimintaa. Terveysliikunta sanana on aiheuttanut seurojen parissa paljon hämmennystä. Urheilu, kilpaileminen ja kova treeni ovat luonnollisempia seuratoimijoille. Kaikella liikunnalla ja urheilulla oikein toteutettuna on terveydelle positiivisia vaikutuksia ja sitä viestiä seuroille tulee viestiä enemmän. Terveysliikunnan järjestäminen ei tarkoita sauvakävelyryhmien perustamista jääkiekkoseurassa, vaan se tarkoittaa jääkiekon harrastamista erilaisissa harrasteryhmissä. Vastaavasti jotkin lajit, esimerkiksi voimistelu, voivat toteuttaa laajasti suurille massoille sopivaa terveysliikuntaa erilaisin sisällöin. Aikuisten harrasteliikunta on mitä suurimmassa osin terveyttä edistävää: ei pelkästään fyysisen terveyden vaan myös sosiaalisen ja psyykkisen terveyden kannalta. Termeillä ei niinkään ole väliä, kunhan seuroissa liikutaan aktiivisesti ja osaavassa ohjauksessa lapsista aina senioreihin asti. Haaste meille kaikille! Harrasteliikuntaa aikuisille tarvitaan entistä enemmän mitä se on meidän lajissamme ja miten se edistää parhaiten terveyttä unohtamatta liikunnan iloa ja kilpailun riemua? 25

26 LIITTEET Liite 1. Vastanneiden lajiliittotausta Liite 2. Kyselylomake

27 Missä valtakunnallisessa lajiliitossa seura/jaosto on jäsenenä? Sukeltajaliitto 2% Suomen Ampumaurheiluliitto 0% Suomen Golfliitto 0% Suomen Hiihtoliitto 2% Suomen Jousiampujainliito 0% Suomen Judoliitto 3% Suomen Jääkiekkoliitto 7% Suomen Kanoottiliitto 1% Suomen Kaukalopalloliitto SKPL 0% Suomen Keilailuliitto 1% Suomen Koripalloliitto 1% Suomen Latu 5% Suomen Lentopalloliitto 1% Suomen Luisteluliitto 0% Suomen Moottoriliitto 0% Suomen Nyrkkeilyliitto 3% Suomen Painonnostoliitto 0% Suomen Palloliitto 4% Suomen Pesäpalloliitto 2% Suomen Pétanqueliitto 0% Suomen Purjehtijaliitto 0% Suomen Pyöräilyunioni 0% 27

28 Suomen Ratsastajainliitto 3% Suomen Salibandyliitto 10% Suomen Soutuliitto 1% Suomen Squashliitto 0% Suomen Sulkapalloliitto 1% Suomen Suunnistusliitto 3% Suomen Taitoluisteluliitto 3% Suomen Tanssiurheiluliitto 1% Suomen Tennisliitto 0% Suomen Työväen Urheiluliitto 2% Suomen Uimaliitto 4% Suomen Urheiluliitto 13% Suomen Veteraaniurheiluliitto 3% Suomen Voimisteluliitto Svoli 9% jäsen useammassa lajiliitossa 5% Joku muu 8% 28

29 . 29

30 30

31 31

32 Raportti on ladattavissa pdf-tiedostona osoitteessa Lisätietoja: Eerika Laalo-Häikiö puh