TOTEUTUUKO JAKK:n TAKAISINPERINNÄSSÄ LAKI VAI OIKEUS?
|
|
- Tuomo Tikkanen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 TOTEUTUUKO JAKK:n TAKAISINPERINNÄSSÄ LAKI VAI OIKEUS? Lukijalle: Tämä selvitys ei ole mikään Jalasjärven Aikuiskoulutuskeskuksen (jäljempänä JAKK) 35 miljoonan euron takaisinperinnän oikeustieteellinen tarkastelu vaan yhteenvetoa niistä asiakirjoista, joita tästä asiasta on ollut saatavissa, koottuna sillä kokemuspohjalla, joka kirjoittajalle on kertynyt vuosikymmenten aikana toimiessaan erilaisissa työtehtävissä niin luontoa, lakia kuin talouselämää tuntevien ihmisten kanssa. 0. Avaus Korkein hallinto-oikeus (jäljempänä KHO) päätti , että Jalasjärven kunnan on palautettava Opetus- ja kulttuuriministeriölle (jäljempänä OKM) sen JAKK:lle oppisopimuskoulutukseen myöntämistä valtionosuuksista takaisin lähes 35 milj. euroa (jäljempänä Meur). Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) oli aiemmin päätöksessään perustellut 35 Meur valtionosuuksien takaisinperintää JAKK:n oppisopimustoiminnan nopealla kasvulla, vakavilla puutteilla Jalasjärven kunnan ja JAKK:n oppisopimuskoulutusta koskevassa toiminnassa sekä puutteilla oppisopimustoiminnan asiakirja-aineistossa ja niissä dokumenteissa, joiden perusteella valtionosuuden perusteita on jälkikäteen pystyttävä selvittämään. (4) Lisäksi OKM on vastineissaan väittänyt Jalasjärven kunnan saaneen valtionosuuksien kautta huomattavaa taloudellista etua. Sen sijaan sitä, että koulutus ei olisi tapahtunut JAKK:n ilmoittamassa laajuudessa tai tuottanut ilmoitetun määrän loppututkintoja, ei ole OKM:n taholta kiistetty. KHO vuorostaan on päätöslausunnossaan lähinnä toistanut OKM:n lausumat ja todennut takaisinperinnän lainmukaiseksi. Taloudellisen etuuden osalta KHO näyttää todenneen esitetyt luvut ristiriitaisiksi hiljaisesti kuitenkin hyväksyen OKM:n lausuman mukaisen tilanteen. Sitä minne etuudet ovat päätyneet ole lainkaan tutkittu. Jalasjärven kunta on ollut ja on edelleen tyytymätön tehtyihin päätöksiin. Käytännössä em. päätökset johtavat varsin erikoiseen tilanteeseen, jossa koulutuksen järjestäjä leimataan syylliseksi ja sivulliset maksumiehiksi ansiotta etuutta saaneiden paheksuessa tai ilkkuessa JAKK:n toimintaa. Tätä näkökulmaa käsitellään tässä selvityksessä tarkemmin jäljempänä luvusta 5 alkaen. *) Suluissa olevat numerot viittavat selvityksen taustamateriaaliin 1
2 Jalasjärvellä edellä olevat päätökset merkitsevät 4350 euron maksua asukasta kohden rahoista, joita he eivät koskaan ole saaneet tai joista he eivät ole päässeet edes epäsuorasti nauttimaan (8). Päätös on herättänyt kummastusta monella taholla ja monesta eri näkökulmasta, joista yksi on koko JAKK:n toiminnan leimaminen epärehelliseksi ja vilpilliseksi ja toinen OKM:n sekä KHO:n tapa nähdä ja käsitellä koko asia. Omasta mielestäni on täysin väärin, että tavalliset kansalaiset Jalasjärvellä joutuvat osaltaan takaisinperinnän maksumiehiksi asiassa, josta he eivät ole saneet etuuttakaan. Tunnen heistä monia. Olen havainnut heidät rehellisiksi ja toista ihmistä kunnioittaviksi Suomen kansalaisiksi. Olen pannut merkille, ettei heidän moraalinsa tai etiikkansa ole ainakaan sen huonompi kuin muiden tuntemieni Suomen kansalaisten 1. OKM:n ja KHO:n päätösten tarkastelua Kun lukee läpi Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM:n) päätöstä ja KHO:n päätöstä , lukijan huomio kiinnittyy siihen miten niissä muotoillaan JAKK:n toiminnan kokonaiskuvaa pitämällä osaa asioista esillä runsaasti ja osaa asioista pidetään näkyvillä vähän tai ei käsitellä lainkaan. 1) Paljon huomiota: OKM pyrkii lausunnossaan ja päätelmissään runsassanaisesti osoittamaan pelkästään oppisopimustoiminnan paperimateriaalia käyttäen, ettei JAKK:n järjestämässä oppisopimuskoulutuksessa on noudatettu siitä annettuja ohjeita ja säännöksiä eikä koulutus muutenkaan ole ollut hyvin järjestettyä. Puutteita tai sääntöjen vastaisuuksia on OKM:n mukaan ollut mm. oppisopimustoiminnan yleisissä järjestelyissä, opetuksen sisällössä, henkilökohtaisissa opiskeluohjelmissa, keskeisien työtehtävien määrittelyssä, asioiden puutteellisessa dokumentoinnissa ja oppisopimuskoulutuksen järjestämisessä ryhminä sekä vastuullisten kouluttajien pätevyydessä. Samoin OKM:n päätöksessä esitetään päätelminä väitteitä, jolle ei ole havaintonäyttöä kuten esim. toiminnan laajentuminen merkitsee automaattisesti kelvotonta opetuksen laatua. Täytyy muistaa, että JAKK:n toiminnan laajentuessa myös opettajien määrä kaksinkertaistui. KHO taas vuorostaan toistaa OKM:n lausumat lähes sellaisenaan todetessaan, että OKM:n päätös periä valtionosuuksia takaisin on lainmukainen. KHO:n omaa sisällön harkintaa ei KHO:n päätöksessä paljonkaan näkynyt. Koulutuksen järjestäjänä JAKK on kuitenkin monissa kohdin joutunut OKM:n ohjeiden puuttuessa toimimaan omaan harkintaansa luottaen. 2
3 2) Ei juurikaan huomiota: Sen sijaan OKM ei juurikaan kiinnitä huomiota itse JAKK:n toimintaan, jossa on monia nykyaikaisia piirteitä. JAKK ei ole ollut ajopuu, vaan on luonut omaan osaamiseen perustuvan toimintastrategiansa, jolla toiminnan kasvukin on ollut mahdollista: - JAKK on keskittänyt koulutusosaamistaan ja erikoistununut kuljetus-logistiikan ja maarakennuksen toimialoihin - JAKK luonut erikoisosaamisestaan monistettavan toimintakonseptin, jolloin laajentaminen on helppoa laadun kärsimättä. Tästä lähtäkohdasta on helppo ymmärtää JAKK:n 10 toimipistettä eri puolilla maata. - JAKK:n monistettu toimintakonsepti on kustannustehokas - JAKK on pyrkinyt toiminnassaan tuloksiin. Tällä ei tarkoiteta taloudellista tulosta, joka on kiellettyä, vaan sitä, että mahdollisimman moni oppilas saisi itselleen sopivan tutkinnon aikaiseksi. On turhauttavaa havaita, että pelkästään paperidokumentteja tutkimalla OKM ei ole paperien läpi nähnyt itse toimintaa ja mitätöinyt edellä kuvatun varsin kehittyneen toimintastrategian. Ja tuloksien osalta on samalla kokonaan ohitettu lähes 5000 opiskelijaa ja heidän 3223 kokonaista ja 493 osittaista ammattitutkintoa. Kun vielä todetaan, ettei OKM päätöksissä eikä ministerin eduskuntakyselyn vastauksessa mitenkään kiistetty tutkintoja ja toiminnan tuloksellisuutta, on JAKK:n toimintaa pidettävä saavutuksiltaan hyvin tuloksellisena. 3) Vähän ja omituisesti käsitelty: OKM:n takaisinperintälausunnoissa vähälle huomiolle jäänyt ja omituisella tavalla käsitelty seikka on myös ollut JAKK:n taloudellinen tulos ja väite valtionosuuksien ohjautumisesta Jalasjärven kunnan muuhun toimintaan. Tästä löytyy itsensä opetusministeri Jukka Gustafssonin allekirjoittama lausunto vuodelta 2012, jossa JAKK:n aikuiskoulutuksen tulorahoituksen (93 Meur) ja kustannusten (43 Meur) erotus eli ylijäämä olisi v ollut 50 Meur. Luku on niin iso, että jokainen valveutunut kansalainen huomaa heti etteivät esitetyt luvut ole mahdollisia tai vaativat ainakin lisäselvityksiä. Mahdollista toki on, että sellaisia asiakirjoja on liikkeellä, joista ko. vertailun saa aikaiseksi, mutta silloinkin lisäselvitykset olisivat olleet paikallaan. Nyt ilmoitetut luvut ovat jääneet asiakirjoihin totena pidettyinä lausuntoina. Toinen löydös on OKM:n väite, että JAKK:n talousluvut olisivat sekaisin Jalasjärven kunnan muun tilinpidon kanssa, joten niitä pitää tarkastella yhdessä. Väite joutuu outoon valoon kun lukee Oy Audiator Ab:n auktorisoidun tilintarkastajan lausuntoa v:lta 2011 Jalasjärven kunnan tilinpidosta sitä edeltäviltä vuosilta: Kunnan kirjanpito pidetään täysin erillään JAKKliikelaitoksen kirjanpidosta. Kunnalle ja JAKK:lle lasketaan erikseen tilikauden tulos... Liikelaitoksen ylijäämää ei tulouteta kunnalle. 3
4 Tätä selvitystä varten läpikäymissäni dokumenteissa ei edellä olevia OKM:n lausuntoja ole kumottu, joten ne ovat saaneet jäädä elämään ihmisten mielissä. En ihmettele, jos tässä joku aistisi OKM:n menettelyssä väärän todistuksen ja ajojahdin makua JAKK:n toimintaa kohtaan. Toisaalta edellä olevien kohtien 1) ja 2) perusteella voi taas todeta: Kun vertaa edellä OKM:n ja KHO:n paperi- ja muotoseikkoihin pitäytyvää asiakäsittelyä JAKK:n tuloksellisuutta hakevaan toimintaan, tulee mieleen se entinen palopäällikkö, joka talkooväen jo taltuttamalle palopaikalle saapuessaan totesi närkästyneenä Väärin sammutettu 2. Ei ollut vilppiä Kun valtionosuuden palautusperinnästä on tiedotettu, on epäsuorasti annettu ymmärtää, että JAKK:n koulutusyksikössä olisi toimittu jotenkin vilpillisesti. (Esim. Valtionosuuksien ohjaaminen kunnan toimintaan). Takaisinperintäpäätöksissä en kuitenkaan ole havainnut suoraa viittausta vilpillisyyteen. Itsekään en vilpillisyyteen usko. Jos koulutuksen järjestelyissä olisi pyritty vilpillisyyteen, ei JAKK:n toimintaa tietenkään olisi pidetty osana kunnan toimintaa, vaan se olisi erotettu omaksi juridiseksi yksikökseen. Tällöin mahdolliset riskit olisivat olleet kyseisen yksikön riskejä eikä kaikkien kuntalaisten maksettavaksi tulevia velvoitteita. Kun näin ei tehty, uskon kunnan päättäjien toimineen tässä asiassa hyvässä uskossa ja luottaen myös valtionhallinnon kykyyn ratkoa eteentulevia asioita viisaasti ja oikeudenmukaisesti. 3. Onko aktiivinen toiminta tuomittavaa? Minusta JAKK:n toiminnassa on ollut erityisen kunnioitettavaa aiemmin jo todettu oma vahva strategia ja aktiivinen toiminta. Tietoista strategiaa kuvaa nimenomaan se, että JAKK on koulutuksessaan jo pitkään erikoistunut siihen minkä se parhaiten osaa: mm. kuljetuksen ja maarakennuksen toimialat. Näiden toimialojen puitteissa se on järjestänyt koulutusta eri puolella maata jopa tuhansille oppilaille ja erikoistumisellaan minimoinut muille kouluttajille mahdollisesti aiheutuvaa haittaa. Samalla tavalla tänäänkin yrityksiä ja toimijoita kehotetaan etsimään vahvuutensa ja erikoistumaan niihin toiminnassaan. Mutta ministeri Krista Kiurun mielestä tämä on väärin. Hänen eduskuntakyselyn vastauksesta voidaan tulkita, että JAKK:n aktiivinen toiminta sotii yhdenvertaisuuden toteutumista vastaan kaikkien koulutuksen järjestäjien välillä. Eli ei olisi saanut olla aktiivinen. 4
5 Ja sitä paitsi: JAKK on aktiivisella toiminnallaan hoitanut sitä uusiin työpaikkohin tähtäävää tehtävää, johon valtiovalta ei ole itse kyennyt. 4. Koulutuksen järjestäjää harhautettu Koko oppisopimuskoulutuksen järjestäminen sisältää JAKK:n osalta mielenkiintoisia vaiheita: 1) Ensin kannustetaan järjestämään oppisopimuskoulutusta jopa ilman erityisiä kiintiöitä. (Opetushallituksen ohje v ja Opetusministeriön päätös Noste -ohjelmasta ) Sitten kehutaan. Opetushallituksen tekemässä tarkastuksessa JAKK:ssa tarkastajat totesivat, että näin hyvin dokumentoitua oppisopimustoimintaa ei ole tullut aiemmin vastaan. Jos he puutteita tai ehtojen vastaista toimintaa olivat havainneet, niistä ei ollut raportoitu koulutuksen järjestäjälle. (Eduskuntakysely , Hautala, Savola...) 3) On omituista, että sama toiminta sitten lytätään opetushallituksen tarkastus-kertomuksissa , ja sekä OKM:n päätöksessä Miten virkamiesten tällaisella ohjeistuksella ja käyttäymisellä voi ylipäätään toimia oikein? Aineistoa lukiessa näyttää pikemminkin siltä, että hyväksyttävän ja hylättävän toiminnan rajat muotoutuivat vasta viimeisissä tarkastuksissa tai niiden jälkeen. 5. Mitkä ovatkaan kokonaiskustannukset JAKK:n kokonaiskustannuksien ristiriitaista tietoa käsiteltiin vähän jo luvun 1 kohdassa 3). Tässä luvussa samaa asiaa asiaa käsitellään vähän perusteellisemmin. Takaisinperinnän asiakirjoja läpikäydessähän kirjoittajan huomio kiinnittyi OKM:n KHO:lle antamassa lausunnossa OKM:n käsitykseen JAKK:n toiminnan kustannuksista ja liikeylijäämästä. Sen mukaan viisivuotiskaudella JAKK:n tulorahoitus olisi ollut 93 Meur ja kustannukset 43 Meur. Näistä laskettu ylijäämä (voitto) olisi ollut 50 Meur, johon OKM on lisännyt vielä muita valtionosuuksia saaden koko ylijäämäksi 65 Meur. Jo pikaisella silmäyksellä voi todeta etteivät esitetyt luvut ole mahdollisia edes ko. selvityksen sivulla 20 esitetty tulkinta mukaan lukien. Samaan mahdottomuuden johtopäätökseen on tullut Martti Selin oikeuskanslerille jättämässään kantelussa. (8) Asian havainnollistamiseksi on seuraavaan asetelmaan JAKK:n tilinpäätöksistä koottu JAKK:n toiminnan kokonaismenot vuosilta Lukujen alkulähde - JAKK:n tilinpäätökset ovat auktorisoidun tilintarkastajan hyväksymiä, joten niitä voinee pitää uskottavina. 5
6 Taulukko 1. JAKK:n menot v yhteensä tilinpäätoksien mukaan Menojen päärymä Meur % Aineet ja tarvikkeet 8,40 8,9 Palvelujen osto, asiantunt.palv 27,22 29,0 Palkat ja palkkiot 39,73 42,4 Henkilösivukulut, eläkemaksut 10,12 10,8 Poistot 3,34 3,6 Muut kulut 4,96 5,3 Menot yhteensä 93,77 100,0 Kun vertaa OKM:n esittämää 43 Meur kokonaiskustannusta taulukossa 1 näkyvään JAKK:n tilinpäätösten mukaiseen kokonaiskustannukseen 93,77 Meur, muuttuu käsitys kustannuksista täysin. Ero 51 Meur ei voi olla pysähdyttämättä tarkkaavaista lukijaa lisäselvityksiin siitä, mikä on mahdollista. OKM:n ilmoittamaa 43,0 Meur kokonaiskustannusta voi selittää tämän tekstin kirjoittajan haltuunsa saama OKM:n vastauskirjelmän liite, jossa kokonaiskustannus on laskettu maksettujen palkkojen ja investointien ( ~poistojen) summana. Luku on käytännössä sama kuin palkkakustannusten ja poistojen summa on 43,07 Meur taulukossa 1. Sitä, miksi OKM on jättänyt huomiotta muut kuin suorat palkkakulut ja poistot, ei mistään asiakirjoista ole käynyt ilmi. Olisi odottanut, että ainakin palkkojen sivukulut ja eläkevakuutusmaksut sekä oppisopimusjärjestelyihin liittyen työnantajille maksettu palkkio- /kulukorvaus, yhteensä noin 7.0 Meur olisivat olleet luvuissa mukana. Ja kuitenkin jokainen käytännössä toiminut ihminen tietää, että hajautettu laajamittainen kuljetusalan oppisopimuskoulutus tarvitsee toiminnanssaan vakituisten opettajien lisäksi työtiloja, työnantajia, kalustoa sekä aineita ja tarvikkeita ja ulkopuolisia kouluttajiakin koulutuksen järjestelyihin. Niistä syntyy kuluja, vuokria, palkkiomaksuja ja kuljetuskaluston kustannuksia. Näistä jokaisella kuluerällä on toiminnan järjestelyjen kannalta merkityksensä, joka olisi tullut ottaa huomioon. Toisaalta käsiteltävät koulutuksen valtionosuudet eivät ole olleet korvamerkittyjä maksettavien menolajien suhteen. Lisäksi on erikseen todettavissa, että taulukossa 1 esitetty JAKK:n kokonaiskustannus 93,77 Meur on samaa luokkaa kuin JAKK:n tilinpäätösten mukaan tarkastelukaudella saama tulorahoitus 94,5 Meur eikä merkittävää voittoa viiden vuoden aikana ole syntynyt. 6
7 6.0 Kenelle rahat ovat menneet? Vaikka en asukaan Jalasjärvellä poikkean siellä syntyneenä pitäjässä varsin usein ja tapaan paikallista väkeä. Käymisissäni en ole kuitenkaan havainnut siellä mitään yllättävän vaurastumisen merkkejä tai keskusteluissa muutoksia vauraammasta elämisen tyylistä. Kyllä 35 milj. takasinperittävää euroa tuossa vähän pientä suuremmassa pitäjässä jollain tavoin näkyisi. 6.1 Jokaisella maksulla on monta edunsaajaa Vihjeen valtionosuuksien todellisista edunsaajsta palautti mieleeni eräs tapaaminen Tampereella vuoden 2005 tienoilla. Järjestin tuolloin Tampereella yrityksemme puitteissa IT-alan koulutusta metsäalan koneyrittäjille, jotka jo pitkään ovat käyttäneet edistynyttä IT-teknologiaa ja lähettäneet tietojaan metsästä tehtaille tai kotitoimistoihinsa. Siellä tapasin samoissa tiloissa JAKK:n edustajia järjestämässä kuljettajakoulutusta pääasiassa paikallisin voimin paikallisille kuljetusalan kuljettajaoppilaille ehkä samanlaisin oppissopimus-järjestelyin kuin mitä nyt takasinperintätapauksessa on kuvattu. Erikseen sitä seikkaa en toki osannut kysyä. Mutta nyt muisteltuna ko. tapaaminen on minulle vihje siitä, että eiköhän tuossakin tapauksessa kurssijärjestelyihin liittyvät ja muut etuudet menneet enemmän Pirkanmalle kuin Jalasjärven kuntalaisille. (Selvyyden vuoksi todettakoon, ettei omalla koulutuksellamme ollut mitään tekemistä JAKK:n järjestämän koulutuksen kanssa. Kohtasimme vain samassa paikassa.) Näin JAKK:n tarjotessa oman erkoistumisensa myötä palveluksiaan monilla paikkakunnilla on huomattava osa etuuksista myös mennyt kurssi- ja koulutusjärjestelyinä muille paikkakunnille. Tehdyn selvityksen mukaan Jalasjäven oma osuus näistä etuuksista on monissa merkittävissä menoerissä vaihdellut 5-25 % välillä. Toinen tekijä maksujen ohjautumiseen muualle kuin työn tekijälle tai palvelun tuottajalle on maksujen jakautuminen yhteiskuntaan. Asia, joka sinänsä on ollut tutkittu ja tuttu ainakin luvulta alkaen. Esim. maksetuista palkoista saavat työntekijöiden ohella osuutensa valtio, kunnat ja seurakunnat sekä vakuutusyhtiöt eläkevakuutusmaksujen tai muiden vakuutusmaksujen muodossa. Tässä selvityksessä asiasta käytetään nimitystä maksujen saajajakautuma tai maksujen saajakertymä. Edellä kuvattuja maksujen saajajakautumia laskettaessa on lähtölukuina käytetty mm. seuraavia vuoden 2007 vero- ja työnantajamaksujen keskimääräisiä arvoja tai niiden johdannaisia: - valtion tuloveroprosentti keskim. tulosta keskim. tulotason mukaan 6-10 % - kunta- ja kirkollisvero yhteensä tasoa 20 % - sotumaksu yrityksiltä 2, 96 5,9 %, kunnalta ja kunnan liikelaitoksilta 4,01 % - eläkevakuutusmaksu tasoa 22,00 josta palkansaajaa noin 5 % - työtapaturma- ja sairausvakutuusmaksut yht n. 3,5 % - työttömyysvakuutusmaksu 2,46 % Osa em. osuuksista maksetaan osana palkkaa ja osa palkan ylittävänä eränä. 7
8 Näin jakautuvia maksujen saajakertymiä tarkastellaan erikseen seuraavassa luvussa 6.2. Toisaalta JAKK:n järjestämä koulutus on voinut vähentää muita yhteiskunnan maksamia maksuja kuten esim. työttömyskorvauksia tai oppilaiden saamia muita avustuksia ja siten muuta kautta vaikuttaa myönteisesti maksun saajan rahoitusasetelmaan. Tätä seikkaa ei ole jäljempänä laskelmissa erikseen otettu huomioon. Myös arvonlisävero on jätetty tämän selvityksen ulkopuolelle. 6.2 Jalasjärvi on saanut vain murusia JAKK:n valtionosuuksista Seuraavassa taulukossa 2 kuvataan JAKK:lle osoitettujen valtionosuuksien jakautumista eri maksunsaajaryhmille. Taulukkoa laskettaessa JAKK:lle määritetyt valtionosuudet on jaettu menojen pääluokkiin samassa suhteessa kuin menoja on tilinpäätöksessä ollut kokonaismenoista ja jokainen pääluokka on edelleen jaettu saajaryhmille edellisessä luvussa kuvattuja %-osuuksia käyttäen joko kokonaan tai siltä osin kuin sen on arvioitu sisältävän palkkoja tai palkaluontoista eriä. Esim. asiantuntijapalveluissa 60% on arvioitu olevan palkkaa tai palkanluontoisia maksueriä. Loput on käsitelty muihin kuluihin kuuluvina läpikulkuerinä. Lisäksi kuntaverot ym. kunnille ohjautuneet maksuerät on jaettu Jalasjärven ja muiden kuntien kesken toiminnan laajuuden perusteella arvioituna. Sekä saajaryhmien että kuntajakautumien arvioinnissa on noudatettu ns. varovaisuus-periaatetta, jotta saajaryhmien arvioissa vältyttäisiin tietoisilta yli- tai aliarvioilta ja sitä kautta vääriltä tulkinnoilta. Taulukko 2. JAKK:n vuosien valtionosuuksien jakautuminen eri saajaryhmille sen jälkeen kun JAKK:n maksamat menot on kohdistettu välittöminä ja välillisinä maksuina saajilleen Valtionosuuden määrä, Meur Suht. osuus % Maksun saajaryhmä eli edunsaaja Valtio itse 4,65 9,76 Eläke- ja muut vakuutuslaitokset 6,41 13,44 Muut kunnat / kuntavero 4,53 9, / nettopalkat 10,34 21, / yritykset ja muut erät 6,07 12,73 Jalasjärvi / kuntavero 1,20 2, / nettopalkat 3,37 7, / yritykset ja muut erät 0,77 1,61 Muut saajaryhmät / Läpikulkueriä 10,32 21,66 YHTEENSÄ 47,66 100,00 8
9 Taulukon 2 perusteella voidaan todeta, että Jalasjärven kunnan JAKK:n valtionosuudesta saama verohyöty on varsin vaatimattomasti 1,2 Meur eli 2,53 % kokonaissummasta. Suurin saajaryhmä on Muut kunnat, jonka kertymä verotuloineen sekä palkkojen ja yritysten nettotuloineen on yli 40 % kokonaissummasta. Suuria osuuksia ovat myös valtion lähes 10 % ja eläkevakuutuslaitosten 13 % saajakertymät. Läpikulkukuerien osuudeksi kouluttamisen työvoimavaltaisella toimialalla laskelma osoitti noin viidennestä kokonaissummasta. On myös huomattava, että valtio ja muut saajaryhmät ovat osuutensa saaneet riippumatta siitä, ettei OKM ole maksanut kokonaan valtionosuutta JAKK:lle. OKM:n maksamatta jäänyt summa, 5,5 Meur, on käytännössä saman suuruinen kuin Jalasjärven kaikille saajaryhmille yhteensä laskettu valtionosuus 5,3 Meur. Käytännössä tämä merkitsee sitä, ettei Jalasjärvi ole toistaiseksi saanut lainkaan valtionosuutta. 7. Kohtuullistamista ei ole oikeastaan tapahtunut Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) on takaisinperintäpäätöstä tehdessään sanonut kohtuullistaneensa takaisinmaksun määrää 12 miljonalla eurolla 47:stä 35 milj euroon. Todetaan tässä ensiksi, että valtio on saanut koko JAKK:n toiminnasta v verojen ja veronluoteisten pidätyksinä ja maksusuorituksina 9,15 Meur. Tähän sisältyy aiemmin jo taulukossa 2 todettu tulovero 4,65 Meur. Kun em. 9,15 Meur:n maksuihin lisätään valtion maksamatta jäänyt valtionosuus (5,5 Meur) sadaan seuraava asetelma. Valtio on saanut JAKK:n menoista välttömästi tai välillisesti Valtio jättää perimättä kun valtio ei ole maksanutkaan Yhteensä 9,15 Meur 5,50 Meur 14,65 Meur Valtion jo saama kokonaissumma 14,65 Meur ylittää kohtuullistamissumman eikä mitään kohtuullistamista takaisin perinnässä siten oikeastaan ole tapahtunut, koska a) eihän sellaista voi maksaa takaisin, mitä ei ole saanutkaan (5,5 Meur) b) valtio on joka tapauksessa saanut OKM:n vääränä pitämän toiminnan kautta kassaansa maksuja arviolta 9,15 Meur. 9
10 8. Huolestuttavaa hallintoa Olen koonnut ja kirjoittanut tätä selvitystä varsin vastentahtoisesti. Olen tähän asti luottanut maamme hallintoon ja oikeusjärjestelmään. Niin haluan tehdä jatkossakin. Mutta tällä kertaa asioiden käsittelyssä ilmenneet epäselvyydet, kohtuuttomuudet ja loogiset mahdottomuudet ovat täyttäneet niin omaani kuin monien haastattelemieni ihmisten mieliä epäluuloisella hämmennyksellä ja epäluottamuksella. En voi mitenkään pitää hyvin tutkittuna ja huolellisesti harkittuna oikeuden ratkaisua, jossa pääasiassa selvittämällä koulutuksen dokumentoinnin laatua ja katsomatta dokumentoinnin läpi itse toimintaa saadaan aikaiseksi ratkaisu, jolla saadaan koulutuksen järjestäjä syylliseksi ja täysin sivulliset maksumiehiksi ansiottomien edunsaajien paheksuessa ja pilkatessa näitä kumpaakin. Epäluottamusta maan hallintoa ja oikeusjärjestelmää kohtaan lisää epäilemättä myös valtiovallan edustajien käyttämä julkinen painostus ja uhkailu käsiteltäessä Jalasjärven kuntaliitosta ja kunnan asemaa takaisinperinnän johdosta. Ei voi kuin ihmetellä kuinka Suomen vapaita kansalaisia pakotetaan arvovallalla uhaten sen johdosta, etteivät halua maksaa tai kykene maksamaan takaisin etuutta, jota he eivä ole koskaan saaneet. On selvää, että tällaisella toiminnalla maamme hallinto ja oikeusjärjestelmä itse kylvää epäluottamusta omaan toimintaansa. Ainakaan omalla kohdalla luottamus näihin instituutioihin ei näillä toimilla ole lisääntynyt. Tässä kohtaa tulee mieleeni sodankävijä ja metsät. tohtori Juhani Sarasto, joka Hyytiälän salissa kesällä 1965 jossain iltajuhlassa johdatteli meitä nuoria metsäylioppilaita työelämän saloihin jotenkin seuraavilla sanoilla Teille on opetettu sanonta: Herran pelko on viisauden alku. Mutta minä sanon teille - ja kohtaatte tämän monta kertaa: Viisauden pelko, se on herran alku. 9. Toteutuuko laki vai oikeus Oikeuden toteutuminen: Toistan tässä edellisestä luvusta yhden kappaleen: En voi mitenkään pitää hyvin tutkittuna ja huolellisesti harkittuna oikeuden ratkaisua, jossa pääasiassa selvittämällä koulutuksen dokumentoinnin laatua ja katsomatta dokumentoinnin läpi itse toimintaa saadaan aikaiseksi ratkaisu, jolla saadaan koulutuksen järjestäjä syylliseksi ja täysin sivulliset maksumiehiksi ansiottomien edunsaajien paheksuessa ja pilkatessa näitä kumpaakin. Tähän on aika helppo todeta, ettei tällainen lopputulos edusta oikeutta. 10
11 Lain toteutuminen: Vaikka olen vuosien varrella ollut työssäni tekemisissä aivan myönteisissä merkeissä -monien lakia tuntevien tai soveltavien ihmisten kanssa, en tunne Suomen lakia tarpeeksi, jotta voisin sanoa toteuttaako tässä selvityksessä kuvattu asioiden käsittely ja tehdyt ratkaisut Suomen lakia. Mutta jos Suomen laki tuottaa edellä kuvatunlaisia tuloksia, on vaikea välttyä ajatukseslta, että laissa tai sen soveltamisessa tai laatimisessa on jotain hyvin epäuskottavaa. Edellä olevaan voidaan toki sanoa, että säännöt ovat säännöt ja laki on laki. Niiden mukaan on elettävä. Mutta tähän on joku sanonut käytännön tuottaessa huonoja tuloksia: Sen pahempi säännöille ja sen pahempi lainlaatijoille ja soveltajille. Oikeutta se ei näytä toteuttavan. En ihmettele, jos itsekin niin ajattelisin. Seinäjoella Matti Ylinen Metsänhoitaja P.S. Kirjoittaja ei ole Jalasjärven kuntalainen eikä työsuhteessa JAKK:iin tai muuten aktiivisesti tekemisissä JAKK:n kanssa. Selvityksen taustana ollut materiaali: 1. Opetus- ja kulttuuriministeriön päätös, Jalasjärven kunnan valitus Opetus- ja kulttuuriministeriön lausunto Korkeimman hallinto-oikeuden päätös JHTT-yhteisö Oy Audiator Ab:n lausunto liitteineen Kirjallinen eduskuntakysely 982/2013 Hautala, Savola..., Vastaus eduskuntakyselyyn 982/2013 Kiuru,.., Kantelu oikeuskanslerille, Martti Selin,
OUTOJA PIIRTEITÄ JAKK:n VALTIONOSUUKSIEN TAKAISINPERINTÄ- PÄÄTÖKSEN HALLINNOLLISISSA KÄSITTELYISSÄ
OUTOJA PIIRTEITÄ JAKK:n VALTIONOSUUKSIEN TAKAISINPERINTÄ- PÄÄTÖKSEN HALLINNOLLISISSA KÄSITTELYISSÄ 0. Avaus Jalasjärven Aikuiskoulutuskeskuksen (jäljempänä JAKK) 35 miljoonan euron takaisinperinnässä on
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja Lausunto hallinto-oikeudelle iltapäivätoiminnan erityisavustuksen palauttamista koskevassa asiassa
17.05.2017 Sivu 1 / 1 3385/2016 05.10.00 100 Lausunto hallinto-oikeudelle iltapäivätoiminnan erityisavustuksen palauttamista koskevassa asiassa Valmistelijat / lisätiedot: Miia Loisa-Turunen, puh. 050
LisätiedotKaupungin talouden ohjaus. Luottamushenkilökoulutus
Kaupungin talouden ohjaus Luottamushenkilökoulutus 9.8.2017 Talousarvio ja suunnitelma Kuntalaki 110 Valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio
LisätiedotJalasjärven kunta Kirkkotie 4 61600 JALASJÄRVI KANTELU
VASTAUS 25.06.2014 Dnro OKV/5/21/2014 Jalasjärven kunta Kirkkotie 4 61600 JALASJÄRVI 1/6 KANTELU Jalasjärven kunta arvostelee oikeuskanslerille ja eduskunnan oikeusasiamiehelle osoitetussa 9.4.2014 oikeuskanslerinvirastoon
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 63
19.04.2017 Sivu 1 / 1 3385/2016 05.10.00 63 Oikaisuvaatimus avustuksen palauttamista koskevassa asiassa Valmistelijat / lisätiedot: Miia Loisa-Turunen, puh. 050 325 3252 Virpi Leino, puh. 046 877 1846
LisätiedotMiten kunnan tulos lasketaan?
Miten kunnan tulos lasketaan? TP 213 Laihia Toimintamenot - 48,826 M (sisältää kaikki kunnan käyttötalousmenot, mutta ei investointeja) Toimintatulot + 7, 78 M (toimintatuloja ovat mm. lasten päivähoitomaksut,
LisätiedotIlmoitus kustannuksista ja suoritteista ja täyttöohje
KYSELY 5/2005 Opintokeskukset VALTIONOSUUSJÄRJESTELMÄN EDELLYTTÄMIEN TIETOJEN TOIMITTAMINEN VUODELTA 2004 Vapaasta sivistystyöstä annetun lain (632/1998) 21 :n mukaan opintokeskusten tulee toimittaa valtionapuviranomaiselle
LisätiedotTÄYTTÖOHJE 1(5) Kustannukset, tulot ja suoritteet vuonna 2017 OPINTOKESKUKSET
TÄYTTÖOHJE 1(5) Kustannukset, tulot ja suoritteet vuonna 2017 OPINTOKESKUKSET Lomakkeella ilmoitetaan opintokeskusten vapaasta sivistystyöstä annetun lain (632/1998) mukaisen toiminnan järjestämisestä
LisätiedotLastensuojelun kustannusten jako asiakasmaksut, perintä ja kuntien välinen kustannusvastuu sosiaali- ja opetustoimessa
Lastensuojelun kustannusten jako asiakasmaksut, perintä ja kuntien välinen kustannusvastuu sosiaali- ja opetustoimessa Lastensuojelulain perusteella sijoitettujen oppilaiden kotikunnan maksuosuuden määräytyminen
LisätiedotMikäli Akatemia on päätöksessään asettanut myönnölle erityisehdon, on sitä noudatettava.
30.1.2007 SUOMEN AKATEMIAN RAHOITUSPÄÄTÖSTEN YLEISET EHDOT Tuki tutkijakouluille ja valtakunnallisille tutkijankoulutuskursseille, tutkimusyhteistyön edistäminen, tuki tiedeakatemioille ja tiedepoliittisille
LisätiedotAmmattipätevyysseminaari. Yli-insinööri Timo Repo
Ammattipätevyysseminaari Yli-insinööri Timo Repo Keskeiset säädökset Opetus- ja kulttuuriministeriö valmistelee ammatilliseen koulutukseen liittyvän lainsäädännön ja valtioneuvoston päätökset sekä ohjaa
LisätiedotPÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 181/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi aravalain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan omistusaravalainan siirtoa kunnalle koskevaa aravalain säännöstä
LisätiedotNuori työntekijänä. Ohjeita työnantajalle
Nuori työntekijänä Ohjeita työnantajalle Kuka on nuori työntekijä? Laki nuorista työntekijöistä (998/1993) koskee alle 18-vuotiasta työntekijää. Lain nojalla on annettu asetus nuorten työntekijäin suojelusta
LisätiedotKuntatalouden kehitys vuoteen 2020
Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Lähde: Kuntatalousohjelma 15.9.2016 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on huomioitu kiky-sopimus, mutta ei maakuntauudistusta Kokonaistaloudelliset ennusteet
LisätiedotTiedonkeruu kustannukset, tulot ja suoritteet vuonna 2016:
TÄYTTÖOHJE 1(5) Kustannukset, tulot ja suoritteet vuonna 2016 OPINTOKESKUKSET Muutoksia opintokeskusten kustannukset, tulot ja suoritteet vuonna 2017 tiedonkeruuseen: Kevään 2018 tiedonkeruuseen Kustannukset,
LisätiedotKuntatalouden kehitys vuoteen 2020
Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Lähde: VM 5.9.2016 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on huomioitu kiky-sopimus, mutta ei maakuntauudistusta Kuntien ja kuntayhtymien bruttomenot, mrd. 2014 2015*
LisätiedotYhteistoiminnat opetuspalveluissa
Yhteistoiminnat opetuspalveluissa Taulukko 41 jne. Mikko Mehtonen Erityisasiantuntija Kuntaliitto - kuntatalous Esi- ja perusopetus Esi- ja perusopetus (taulukot 01, 41 ja 51) valtionosuudet maksetaan
LisätiedotVUODEN 2019 TALOSARVION JA VUOSIEN TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET
VUODEN 2019 TALOSARVION JA VUOSIEN 2020-2021 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET 1. Yleiset laadintaperusteet SAVUKOSKEN KUNTA Kunnan talousarvio ja taloussuunnitelma laaditaan suunnittelukaudelle 2019-2021.
LisätiedotTyöelämän pelisäännöt
Työelämän pelisäännöt 1. Työsopimus Kun työntekijä ottaa työntekijän töihin, hän tekee työntekijän kanssa ensin työsopimuksen. Työsopimus kannattaa tehdä kirjallisesti, vaikka suullinen työsopimus on yhtä
LisätiedotLausunto koskien Verohallinnon ohjetta Hallintoelimen jäsenen ja toimitusjohtajan palkkion verotus
1/5 Verohallinto Ylitarkastaja Janne Myllymäki PL 325 0052 VERO janne.myllymaki@vero.fi Lausunto koskien Verohallinnon ohjetta Hallintoelimen jäsenen ja toimitusjohtajan palkkion verotus Lausunnonantajasta
LisätiedotVERSIO 3: KORJATTU DIAT 10 JA 13
VERSIO 3: KORJATTU DIAT 10 JA 13 Flat rate rahoitteisten hankkeiden art. 13 mukainen menojen varmentaminen Kuopio 31.8., Oulu 13.9., Seinäjoki 20.9., Helsinki 27.9.2011 Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto
LisätiedotKuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Lähde: Kuntatalousohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat
Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Lähde: Kuntatalousohjelma 19.9.2017 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on pyritty huomioimaan sote- ja maakuntauudistuksen vaikutukset kuntatalouteen vuonna 2020
LisätiedotKokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %.
TALOUDELLINEN TILANNE 1.1. - 31.3.2015 Yleinen tilanne USA:n talouskasvun arvioidaan olevan kuluvana vuonna noin 3,2-3,7 %. USA:n korkojen nosto saattaa alkaa siten arvioitua aikaisemmin eli viimeisimpien
LisätiedotLaskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013
Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin
LisätiedotYrittäjän oppikoulu Osa 1 (25.9.2015) Tuloslaskelman ja taseen lukutaito sekä taloushallinnon terminologiaa. Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy
Yrittäjän oppikoulu Osa 1 (25.9.2015) Tuloslaskelman ja taseen lukutaito sekä taloushallinnon terminologiaa Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy Oppitunnin sisältö Tuloslaskelma Mikä on tuloslaskelma?
LisätiedotPALKKAUSJÄRJESTELMÄ JA SEN TAVOITE- JA TOIMINTAOHJELMA KAUDELLE 2014-2017
HALLITUS 40 03.03.2014 PALKKAUSJÄRJESTELMÄ JA SEN TAVOITE- JA TOIMINTAOHJELMA KAUDELLE 2014-2017 105/01/01/01/2014 HALL 40 Taustaa Vuoden 2013 tilinpäätöksen mukaan HUS:n henkilöstömäärä oli 31.12.2013
LisätiedotAurinkorannikon suomalaisen koulun kannatusyhdistys ry 5.3.2008 VALTIONOSUUSJÄRJESTELMÄN EDELLYTTÄMIEN TIETOJEN TOIMITTAMINEN VUODELTA 2007
OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN KYSELY 8/2008 Aurinkorannikon suomalaisen koulun kannatusyhdistys ry 5.3.2008 VALTIONOSUUSJÄRJESTELMÄN EDELLYTTÄMIEN TIETOJEN TOIMITTAMINEN VUODELTA 2007 Oppilaitosten
Lisätiedot7. OPPILAITOSMUOTOINEN AMMATILLINEN LISÄKOULUTUS
7. OPPILAITOSMUOTOINEN AMMATILLINEN LISÄKOULUTUS 7.1. Rahoitettava toiminta Ammatillisen lisäkoulutuksen valtionosuusrahoitusta myönnetään ammattitutkintojen ja erikoisammattitutkintojen ja niihin valmistavan
LisätiedotKv 26.1.2009 Liite nro 1 LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ 13.1.2009
Kv 26.1.2009 Liite nro 1 LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ 13.1.2009 1 1 Yleistä Tämän säännön mukaan luottamushenkilölle maksetaan 1. palkkiota luottamustoimen hoitamisesta 2. korvausta luottamustoimen
LisätiedotKONTIOLAHDEN SEURAKUNTA. Tilinpäätös 2015
KONTIOLAHDEN SEURAKUNTA Tilinpäätös 2015 Soile Luukkainen 3.6.2016 1 KONTIOLAHDEN SEURAKUNTA Tilikauden tuloksen muodostuminen 2015 3.6.2016 Soile Luukkainen 2 Tilinpäätös 2015 Toimintatuotot 201.160,30
LisätiedotEläkepalkkakaton vaikutus eläkettä kartuttaviin ansioihin
Muistio 1 (10) Eläkepalkkakaton vaikutus eläkettä kartuttaviin ansioihin Eläkekatto mielletään yleensä euromääräiseksi rajaksi, joka rajaa tietyn osan kertyneestä eläkkeestä pois. Eläkepalkkakatto taas
LisätiedotPERUSTURVA TA-ESITYS 2015 VASTUUALUE-MENO-TULOLAJITASO Perusturvalautakunta 30.9.2014 liite nro 6
Hallinto Korvaukset kunnilta 3 126 Muut suoritteiden myyntituotot 7 860 8 000 8 000 1 260 8 000 7 860 8 000 8 000 4 386 8 000 7 860 8 000 8 000 4 386 8 000 Maksetut palkat ja palkkiot -304 400-342 300-342
LisätiedotTaloudelliset edellytykset Tekes-projektille. Kirsi Leino
Taloudelliset edellytykset Tekes-projektille Kirsi Leino 6.10.2016 Perusasioiden tulee olla kunnossa Yritys on rekisteröity Luottotiedot Verovelat Ennakkoperintärekisteri ja työnantajarekisteri (alv-rekisteri)
LisätiedotAudlaton-yhtiöt. TILINTARKASTUSKERTOMUS 2011 Lieksan kaupunginvaltuustolle. Tarkastuksen tulokset
Audlaton-yhtiöt TILINTARKASTUSKERTOMUS 2011 Lieksan kaupunginvaltuustolle Olemme tarkastaneet Lieksan kaupungin hallinnon, kirjanpidon ja tilinpäätöksen tilikaudelta 1.1.-31.12.2011. Tilinpäätös sisältää
LisätiedotMaakuntakierrosten koko maan talousdiat. Syksy 2013
Maakuntakierrosten koko maan talousdiat Syksy 2013 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Lähde: Tilastokeskus Vuosikate: Tietoja kuntien taloudesta vuosilta 2006 2012 Sisältää liikelaitokset.
LisätiedotKH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus
Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain
LisätiedotJulkisten toimijoiden tilintarkastus. Johtava asiantuntija Marita Virtanen KHT, JHTT, CIA, CCSA, CFE, CISA Piia-Tuulia Rauhala
Julkisten toimijoiden tilintarkastus Johtava asiantuntija Marita Virtanen KHT, JHTT, CIA, CCSA, CFE, CISA Piia-Tuulia Lausuntomallien taustaa Yliopistouudistus vuonna 2010 Tekesin aikaisempi tilintarkastusmallipohja
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 196/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opetus- ja kulttuuritoimen
LisätiedotSosiaaliturva ja elämänvaiheet. Sosiaaliturva esimerkkihenkilöiden elämänvaiheissa Aino, Perttu ja Viivi
Sosiaaliturva ja elämänvaiheet Sosiaaliturva esimerkkihenkilöiden elämänvaiheissa Aino, Perttu ja Viivi Sosiaaliturva esimerkkihenkilöiden elämänvaiheissa Aino, Perttu ja Viivi Jotkut epäilevät, etteivät
LisätiedotParkojan Koulu, Alkutaival 16, Pornainen. Läsnä Kokouksessa oli läsnä 40 osuuskunnan jäsentä, liite 1.
PÖYTÄKIRJA 1(6) VARSINAINEN KOKOUS V. 2011 Aika 24.5.2011 klo 18.30 19.40 Paikka Parkojan Koulu, Alkutaival 16, Pornainen Läsnä Kokouksessa oli läsnä 40 osuuskunnan jäsentä, liite 1. 1. Kokouksen avaus
LisätiedotValtionavustuksen asianmukainen käyttö. Opetustoimen henkilöstökoulutuksen Tiedotustilaisuus 10.11.2014, Opetushallitus
Valtionavustuksen asianmukainen käyttö Opetustoimen henkilöstökoulutuksen Tiedotustilaisuus 10.11.2014, Opetushallitus Valtionavustuslaki (688/2001) Valtionavustuslaki on yleislaki, jossa säädetään niistä
LisätiedotValtionavustusten taloudenhoito
Valtionavustusten taloudenhoito Yleistä avustusten myönnöstä Valtionavustuspäätös Avustuksen käyttötarkoitus/hyväksyttävät menot/ valtionavustus Avustuksen maksu, käyttöaika Avustuksen käytön valvonta/tarkastus
LisätiedotTilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen
Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste
Lisätiedot16.12.2013. I.1 Hallituksen työjärjestys ja toimitusjohtajan tehtävät. 1. Raskone Oy:n hallintoelimet. 1.1. Yhtiökokous
16.12.2013 I.1 Hallituksen työjärjestys ja toimitusjohtajan tehtävät 1. Raskone Oy:n hallintoelimet 1.1. Yhtiökokous Osakeyhtiölain mukaan ylintä päätäntävaltaa osakeyhtiössä käyttää yhtiökokous, joka
LisätiedotKUUMA-johtokunta Liite 11a
KUUMA-johtokunta 8.3.2015 11 Liite 11a TASEKIRJA 31.12.2016 1 KUUMA -liikelaitos TASE 1.1. - 31.12.2016 1.1. - 31.12.2015 VASTAAVAA VAIHTUVAT VASTAAVAT 472 254,43 205 625,88 Saamiset 472 254,43 205 625,88
LisätiedotKuntien ja maakuntien talousnäkymät
Onnistuva Suomi tehdään lähellä Kuntien ja maakuntien talousnäkymät Kuntapäivät Minna Punakallio Pääekonomisti Kuntaliitto Sanna Lehtonen Kehittämispäällikkö Kuntaliitto Talouskasvu piristynyt vihdoinkin
LisätiedotLaskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013
Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin
LisätiedotPaperittomana peruskoulussa. Pentti Arajärvi Paperittomat -hanke 11.4.2014
Paperittomana peruskoulussa Pentti Arajärvi Paperittomat -hanke 11.4.2014 Perustuslain 16.1. Jokaisella on oikeus maksuttomaan perusopetukseen. Oppivelvollisuudesta säädetään lailla. Lapsen oikeuksien
LisätiedotOppisopimuksia ammattikoululaisille
Oppisopimuksia ammattikoululaisille Jaakko Lainio 20.3.2014 Viimeinen vuosi oppisopimuksella Erinomainen yhdistelmämahdollisuus! Opiskellaan ensin perustaidot koulussa ja siirrytään välillä oppisopimuksella
LisätiedotKirjanpitolautakunnan kuntajaosto 1.10.1997 LAUSUNTO 11
Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto 1.10.1997 LAUSUNTO 11 LAUSUNTO EU -TUKIEN ARVONLISÄVERON KIRJAAMISESTA Lausuntopyyntö Lausunnon perustelut Suomen Kuntaliitto on pyytänyt kirjanpitolautakunnan kuntajaostoa
LisätiedotKORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Antopäivä 1 (5) 11.6.2007 Taltionumero 1597 Diaarinumero 1690/3/06
KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Antopäivä 1 (5) 11.6.2007 Taltionumero 1597 Diaarinumero 1690/3/06 Asia Valittaja Kansalaisuutta koskeva valitus Iranin kansalainen A Päätös, josta valitetaan Asian
LisätiedotValtionavustusten käytön valvonta
Valtionavustusten käytön valvonta Yleistä avustusten myönnöstä Valtionavustuspäätös Avustuksen käyttötarkoitus/hyväksyttävät menot/ valtionavustus Avustuksen maksu, käyttöaika Avustuksen käytön valvonta/tarkastus
Lisätiedot1994 vp - HE 187 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
1994 vp - HE 187 Hallituksen esitys EduskunnaJJe laiksi valtionosuutta saavista liikunnan koulutuskeskuksista annetun lain 9 ja 21 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan
LisätiedotValtionavustushankkeiden talouden hallinta
Valtionavustushankkeiden talouden hallinta 7.11.2016 Hankeryhmät: Osaamisperusteisuuden ja asiakaslähtöisyyden edistäminen ja Ammatillisen koulutuksen kansainvälistyminen Marja Savilepo taloustarkastaja
LisätiedotTaloudelliset edellytykset Tekes-projektille. Kirsi Leino
Taloudelliset edellytykset Tekes-projektille Kirsi Leino 28.1.2016 Perusasioiden tulee olla kunnossa Alfa rating Luottotiedot Verovelat Ennakkoperintärekisteri ja työnantajarekisteri (alv-rekisteri) Oma
LisätiedotHE 62/2014 vp. sekä tutkintotilaisuuksiin. Esitys liittyy valtion vuoden 2014 ensimmäiseen
HE 62/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain :n väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi
LisätiedotKuntatalouden kehitys vuoteen 2021
Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Lähde: Kuntatalousohjelma 28.4.2017 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on pyritty huomioimaan sote- ja maakuntauudistuksen vaikutukset kuntatalouteen Kokonaistaloudelliset
Lisätiedot31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014
31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken
LisätiedotOsuuskunnan hallituksen ja toimitusjohtajan oikeuksista, vastuusta ja velvollisuuksista. Coop Finland ry:n juhlaseminaari 30.10.
Osuuskunnan hallituksen ja toimitusjohtajan oikeuksista, vastuusta ja velvollisuuksista Coop Finland ry:n juhlaseminaari 30.10.2009 Jukka Pötry 1 Osuuskunnan hallinto - normatiivinen - päämäärät OSUUSKUNTALAKI
LisätiedotTyöntekijän vakuutukset
Työntekijän vakuutukset Työntekijän eläketurva Suomessa on kaksi eläkejärjestelmää, jotka täydentävät toisiaan: työeläkelaki ja kansaneläkelaki. Työeläkkeet ansaitaan omalla palkkatyöllä ja yrittämisellä
LisätiedotKuntatalouden kehitys vuoteen 2023
Kuntatalouden kehitys vuoteen 2023 Päivitetty 7.10.2019 Lähde: Kuntaliiton laskelmat, Syksyn 2019 kuntatalousohjelma (7.10.2019) Mikko Mehtonen 7.10.2019 Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset
LisätiedotTalouden seurantaraportti tammikesäkuu Tähän tarvittaessa otsikko
Talouden seurantaraportti tammikesäkuu Tähän tarvittaessa otsikko 2016 Talousjohtaja Anne Arvola 8.8.2016 *TP ENNUSTE 2016 ULKOISET ERÄT TOT 2012 TOT 2013 TOT 2014 TOT 2015 TA2016 ENNUSTE 2016 Toimintatuotot
LisätiedotKUUMA-johtokunta / LIITE 5a
KUUMA-johtokunta 13.3.2019 5 / LIITE 5a TILINPÄÄTÖS 31.12.2018 1 KUUMA -liikelaitos TASE 1.1. - 31.12.2018 1.1. - 31.12.2017 VASTAAVAA VAIHTUVAT VASTAAVAT 171 410,01 123 903,54 Saamiset 171 410,01 123
LisätiedotKunnanhallitus salainen 31 11.06.2013 Kunnanhallitus 195 18.06.2013. Tilintarkastuskertomus 2012
salainen 31 11.06.2013 195 18.06.2013 Tilintarkastuskertomus 2012 Khsal 31 Tarkastuslautakunta 42 5.6.2013 ja kunnanjohtaja ovat laatineet vuoden 2012 tilinpäätöksen, joka sisältää toimintakertomuksen,
LisätiedotNäyttötutkinnon suorittaminen, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Näyttötutkinnon suorittaminen 2008
, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 1 1 Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot Sinä voit osoittaa eli näyttää ammattitaitosi, kun teet näyttötutkinnon. Näyttötutkinnon jälkeen voit saada tutkintotodistuksen,
LisätiedotKuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat
Kuntatalouden kehitys vuoteen 2018 Lähde: Peruspalveluohjelma 3.4.2014 sekä Kuntaliiton laskelmat Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset Lähde: Vuodet 2012-2013 Tilastokeskus, vuosien 2014-2018
LisätiedotTilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari.
Kunnanhallitus 47 30.03.2015 Kunnanvaltuusto 20 15.06.2015 Vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen Khall 30.03.2015 47 30.3.2015 Kuntalain 68 :n mukaan kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös
LisätiedotKuva Pirkko Kinnunen TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2019 SIIKAJOEN KUNTA
Kuva Pirkko Kinnunen TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2019 SIIKAJOEN KUNTA Kunnanhallitus 20.8.2018 TALOUSARVION 2019 SEKÄ VUOSIEN 2019 2021 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMAN VALMISTELU- JA KÄSITTELYAIKATAULU
LisätiedotKuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.
Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.
LisätiedotValtionavustushankkeen taloushallinto - ohjaus ja seuranta
Valtionavustushankkeen taloushallinto - ohjaus ja seuranta Yleistä avustusten myönnöstä Valtionavustuspäätös Avustuksen käyttötarkoitus/hyväksyttävät kokonaismenot/ valtionavustus Avustuksen maksu, käyttöaika
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain :n muuttamisesta annetun hallituksen esityksen (HE 87/2011 vp) täydentämisestä ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä
LisätiedotOppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia
Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Tutkija Jouni Puumalainen 20.01.2015 27.1.2015 1 Selvityksen toteuttaminen - Sähköinen kysely - Neljässä maassa: Suomi, Norja, Ruotsi, Islanti
LisätiedotKUUMA-johtokunta Liite 12a
KUUMA-johtokunta 14.2.2018 12 Liite 12a TILINPÄÄTÖS 31.12.2017 1 KUUMA -liikelaitos TASE 1.1. - 31.12.2017 1.1. - 31.12.2016 VASTAAVAA VAIHTUVAT VASTAAVAT 123 903,54 472 254,43 Saamiset 123 903,54 472
LisätiedotForssan kaupungin vuoden 2016 tilinpäätös. Mediatiedote
Forssan kaupungin vuoden 2016 tilinpäätös Mediatiedote 6. huhtikuuta 2017 Vuoden 2016 tilinpäätös ennustettua parempi ja mahdollistaa jonkin verran myös varautumista tulevaan Tilinpäätös on 0,2 miljoonaa
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 11/ TERVEYSLAUTAKUNTA
HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 11/2010 1 238 PALKAN TAKAISINPERINNÄN KOHTUULLISTAMISTA KOSKEVA VAATIMUS Terke 2010-1542 Esityslistan asia TJA/20 TJA Terveyslautakunta päätti hylätä tämän päätöksen liitteessä
LisätiedotKIRKKOVALTUUSTO 2/2014
KEMIN SEURAKUNTA ESITYSLISTA-PÖYTÄKIRJA KIRKKOVALTUUSTO 2/2014 KIRKKOVALTUUSTON KOKOUS 7.5.2014 6. Tulos- ja rahoituslaskelma sekä talousarvion toteutumisvertailu 1.1. 31.3.2014... 2 7. Toimintakertomus
LisätiedotKunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen
1 Suomen Kuntaliitto 8.10.2010 Henrik Rainio, Jouko Heikkilä Kunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen Veroprosentin korotuksesta kunta saa aina täysimääräisen
LisätiedotValtionavustuksen asianmukainen käyttö. Opetustoimen henkilöstökoulutuksen Tiedotustilaisuus 7.5.2015, Opetushallitus
Valtionavustuksen asianmukainen käyttö Opetustoimen henkilöstökoulutuksen Tiedotustilaisuus 7.5.2015, Opetushallitus Valtionavustuslaki (688/2001) Valtionavustuslaki on yleislaki, jossa säädetään niistä
Lisätiedot2) Kuka katsotaan välitystehtäviä suorittavaksi henkilöksi?
TIEDOTE 1 (5) Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat 15.12.2015 Julkinen Välitysliikerekisteriin merkitty välitysliike VÄLITYSLIIKELAIN AMMATTIPÄTEVYYSVAATIMUSTEN MUUTOS 1.1.2016 astuu voimaan kiinteistönvälitysliikkeistä
LisätiedotKuntatalouden kehitys vuoteen 2023
Kuntatalouden kehitys vuoteen 2023 Päivitetty 4.4.2019 Lähde: Kuntaliiton laskelmat, Kevään 2019 kuntatalousohjelma (4.4.2019) Mikko Mehtonen 4.4.2019 Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset
LisätiedotDemoyritys Oy TASEKIRJA 1.1.2011-31.12.2011
Sivu1 (13) Demoyritys Oy Oikotie 8 00200 HELSINKI Y-tunnus: 0000000-0 Demoyritys Oy TASEKIRJA 1.1.2011-31.12.2011 . 2 Sisällysluettelo Sivu Hallituksen toimintakertomus 3 Tuloslaskelma 4 Tase (vastaavaa)
LisätiedotMinisteri Suvi-Anne Siimes. Neuvotteleva virkamies Risto Savola
Valtioneuvoston kirjelmä Eduskunnalle ehdotuksesta neuvoston asetuksiksi (Palvelussuhteen lopullista päättymistä koskevat erityistoimenpiteet Euroopan yhteisöjen komissiossa, Euroopan unionin neuvoston
LisätiedotOpetustoimen muutoksenhaku
Opetustoimen muutoksenhaku Perusopetuksen muutoksenhaku (hallintolainkäyttölaki) Opetuksen järjestäjän päätös: PL 13 Uskonto ja elämänkatsomustieto 30 pv KHO = korkein hal-lintooikeus Opetuksen järjestäjän
LisätiedotRauman kaupungin 2017 tilinpäätöksen ennakkotieto
Rauman kaupungin 2017 tilinpäätöksen ennakkotieto 19.2.2018 Tilinpäätös 2017 pähkinänkuoressa Rauman kaupungin tuloksen ennakkotieto (toimialat, taseyksiköt, liikelaitokset) Tilikauden ylijäämä 12,5 milj.
LisätiedotNäyttötutkintojen rahoitus. Olli Vuorinen
Näyttötutkintojen rahoitus Olli Vuorinen Ammatillinen peruskoulutus tutkintoon johtava (opetussuunnitelmaperusteinen ammatillinen peruskoulutus) tutkintoon valmistava (näyttötutkintona suoritettavaan ammatilliseen
Lisätiedot1. TUNNUSLUVUT JA RAHOITUSLASKELMA (20 PISTETTÄ)
1. TUNNUSLUVUT JA RAHOITUSLASKELMA (20 PISTETTÄ) Tunnusluvut: Pienituotanto Oy harjoittaa pienimuotoista valmistustoimintaa. Laske ja esitä Pienituotanto Oy:n seuraavat tunnusluvut tilikauden 1.1.-31.12.20X5
LisätiedotHE 168/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 168/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi merimieslain 81 :n ja merimiesten vuosilomalain 17 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi merimieslakia
LisätiedotUUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI ENNAKKO- TILINPÄÄTÖS 2017
UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI ENNAKKO- TILINPÄÄTÖS Kaupunginhallitus 12.2.2018 SISÄLLYSLUETTELO Sitovuustason olennaiset ylitykset... 1 Yhdistelmä... 2 Pitkä- ja lyhytaikaiset lainat... 3 Verotulot... 4 Palkat
LisätiedotTyöelämän odotukset ammatillisten perustutkintojen uudistuessa
Työelämän odotukset ammatillisten perustutkintojen uudistuessa SAK SAK syksy 2009 1 Työmarkkinoiden joustavuus haastaa ammatillisen peruskoulutuksen Työmarkkinoiden muutokset ja joustavuus lisääntynyt
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain 18 ja 45 a :n muuttamisesta sekä sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta annetun lain
LisätiedotTot 2016 Ta 2017 Muutos Ta+m 2017 Tot 2017 Erotus Toteuma- (ta-käytt)%
Loimaa Sivu 1 20172210 Sosiaalityön hallinto Muut suoritteiden myyntitu 79 79 Sosiaalitoimen maksut 100 400 400 400 100 400 400 400 Tuet ja avustukset 118 785 75 000 75 000 23 055,74 51 944 30,7 745 1
LisätiedotLUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ. Voimaan 1.1.2013
LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ Voimaan 1.1.2013 1 1 Yleistä Tämän säännön mukaan luottamushenkilölle maksetaan 1. palkkiota luottamustoimen hoitamisesta 2. korvausta luottamustoimen hoitamisesta aiheutuvasta
LisätiedotKuntatalouden tilannekatsaus
Kuntatalouden tilannekatsaus 8.9.17 Helsinki Taloustorstai Minna Punakallio Pääekonomisti Kuntaliitto Twitter @MinnaPunakallio Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset Lähde: Vuodet 15-1 Tilastokeskus,
LisätiedotYhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille
Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista
LisätiedotNimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.
1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA
LisätiedotPäätös Viite Ajoneuvoalan tutkintotoimikunnan myöntämä tutkinnon järjestämissopimus
Päätös OKM/165/531/2017 16.2.2018 Toyota Auto Finland Oy Korpivaarantie 1 01450 VANTAA Viite Ajoneuvoalan tutkintotoimikunnan myöntämä tutkinnon järjestämissopimus 25.9.2017 Asia Ammatillisten tutkintojen
LisätiedotMaahanmuuttajien integroituminen Suomeen
Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Matti Sarvimäki (yhdessä Laura Ansalan, Essi Eerolan, Kari Hämäläisen, Ulla Hämäläisen, Hanna Pesolan ja Marja Riihelän kanssa) Viesti Maahanmuutto voi parantaa
LisätiedotKinnulan kunta, talousraportti 1-3/2014
Kinnulan kunta, talousraportti 1-3/2014 Tuloslaskelma ja graafiset seurantaraportit TULOSLASKELMA 1.1.-31.3.2014 Kinnulan kunta 01-03/2012 01-03/2013 TA 2014 Toteuma Toteuma- % 01- TOIMINTATUOTOT 01-03/2014
Lisätiedot2.1 - Peruskoulun tonttia kunnostetaan vuokratyövoimalla. Miten kustannukset ilmoitetaan taulukossa 41?
2. Syventävä - opetustoimen tiedonkeruu 2.1 - Peruskoulun tonttia kunnostetaan vuokratyövoimalla. Miten kustannukset ilmoitetaan taulukossa 41? kiinteistöjen ylläpito, sar. 02 2.2 - Minkä rivien tulee
LisätiedotLAUSUNTO LIITTYMISMAKSUJEN KIRJAAMISESTA KUNNAN JA KUNTAYHTYMÄN KIRJANPIDOSSA
Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto LAUSUNTO 65 31.3.2004 LAUSUNTO LIITTYMISMAKSUJEN KIRJAAMISESTA KUNNAN JA KUNTAYHTYMÄN KIRJANPIDOSSA Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto on päättänyt antaa oma-aloitteisen
Lisätiedot