Lähi- ja perushoitajia kuntoutetaan eniten MUISTISSAKO MINUUDEN YDIN?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lähi- ja perushoitajia kuntoutetaan eniten MUISTISSAKO MINUUDEN YDIN?"

Transkriptio

1 Lähi- ja perushoitajia kuntoutetaan eniten MUISTISSAKO MINUUDEN YDIN?

2 Sisältö 2 / Suomalaiset kehittävät Namibian päivähoitoa. 6Kristiina Koivisto on tottunut älypuhelimen käyttöön. 22 Hoivaavustajia koulutetaan vanhustenhoitoon. 16 Jalkojenhoidosta tuli oma koulutusohjelma. 3 Pääkirjoitus 4 Ajankohtaista 5 Puheenjohtajaehdokas Mari Niemi-Saari esittäytyy 6 Älypuhelin tuli kotihoitoon 8 Työsuojelu tukee tuottavuutta uutta yhdysjäsentä 10 Yksityinen vanhustenhoito voi huonosti Ruotsissa 12 Helmikuun lyhyet 13 Näin vastattiin! 13 Lehtikatsaus 14 Lähi- ja perusruokaa: perunamoussaka 16 Pirjo Nummi hoitaa jalkoja 21 Tuoksusta voi sairastua 22 Hoiva-avustajat tulevat 26 Opetuskoordinaattori ohjaa 28 Mitä tekee SuPer-Opo? 32 Asuuko minuus muistissa? 34 Teoriaa ja käytäntöä Sataedussa 37 Nuorten sivu 38 Hyvä hoitaja osaa kuunnella 39 LH Tuomo Tumppi Valokainen 41 Opinnäytetyö saattohoidosta 42 Kasvua tukeva ravitsemus 44 Vaaleissa vauhti kiihtyy 45 Palasia sieltä täältä 46 Superilainen aamupäivä Karkkilassa 51 Opintopolkuja maailmalle 52 Aika hyvä työpaikka Imatralta 54 Keva kuntouttaa 56 Edunvalvontayksikkö tiedottaa 58 Superristikko 59 Lähihoitaja Kähönen 59 Paras juttu vastaa kyselyyn! 60 Suomalaista varhaiskasvatusta Namibiaan 64 Jäsenrekisteri tiedottaa 65 Siskon pakina 66 Työttömyyskassan ajankohtaiset 72 Kuulumisia 74 Luonnossa 75 P.S. Heinolasta 32 Murtaako muistisairaus minuuden? 2 super

3 Pääkirjoitus Leena Lindroos super 59. vuosikerta Tilaushinta 48 /vuosi Aikakauslehtien Liiton jäsen julkaisija Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Ratamestarinkatu Helsinki Fax (09) Askel eteen, kaksi taakse päätoimittaja Leena Lindroos (09) taittava toimittaja Jukka Järvelä (09) toimittajat Marjo Sajantola (09) Sonja Kähkönen (09) Henriikka Hakkala (09) vierailevat kirjoittajat Lauri Dammert, Piia Lahti ja Marja Sillanpää, Minna Lyhty, Anna-Kaisa Ojuri, Mikko Rinta, Marja Saarenheimo kannen kuva istockphoto ulkoasu Timo Numminen Joonas Väänänen Jukka Järvelä painos kpl ilmoitukset Sonja Kähkönen (09) osoitteenmuutokset Jäsenet: jäsenrekisteri Tilatut: toimitus (09) Kuntien halu palata takaisin terveyspalvelujen järjestämiseen omin voimin on lisääntynyt viime aikoina. On kokeiltu yksityistämistä ja kokeilun myötä todettu, että palvelut toimivat paremmin silloin, kun koko toimiala on saman hallinnon alla. On esimerkiksi helpompi suunnata voimavaroja sinne, missä niitä eniten tarvitaan. Kustannustehokkuuden ohella on herätty miettimään myös palvelujen laatua, luotettavuutta ja tasa-arvoisuutta. Imagokin on tärkeä tekijä. Haastattelemamme ruotsalainen ammattiyhdistysasiantuntija tiivistää naapurimaan yksityisen vanhustenhoidon ongelmat. Siellä yksityistäminen on edennyt kiivaassa tahdissa ja niellyt suhteellisesti suuremman osan verovaroin toteutettavista palveluista kuin missään muualla maailmassa. Yksityisissä yrityksissä voittojen maksimointiin pyrkiminen on heikentänyt hoidon laatua, vähentänyt henkilökunnan määrää ja karmeimmillaan aiheuttanut suoranaisia katastrofeja. Toivottavasti tieto herättelee ja antaa uutta pohjaa palvelujen järjestämisestä käytävään keskusteluun. Toinen ajankohtainen aihe on seitsemällä paikkakunnalla käynnissä oleva hoiva-avustajien pilottikoulutus. Vuoden lopussa nämä vajaat 400 kahdeksan kuukauden koulutuksen läpäissyttä työntekijää tulevat samoille työmarkkinoille kolmen vuoden eli täyden lähihoitajakoulutuksen käyneiden kanssa. On tärkeää, että uuden ryhmän jäsenten työtehtävät ja vastuut määritellään yhtenevästi vielä koulutuksen jatkuessa niin, että ne selkeästi erottuvat koko tutkinnon suorittaneiden lähihoitajien tehtävistä. Tarkoitushan on tuottaa hoiva-alalle lisää käsiä, ei lisää hämmennystä tai epäselviä tehtäväkuvia. Tässä numerossa kerromme myös jalkojenhoitajan työstä, onhan jalkojenhoito hyväksytty kymmenenneksi koulutusohjelmaksi lähihoitajaopintoihin tämän vuoden alusta. Lahdesta tulee tietoa kotihoidon älypuhelimien käytöstä ja opiskelijavastaavan työpäivään perehdytään Tampereella. Toivottavasti näistä ja monista muista aiheistamme löytyy luettavaa myös uusille lähihoitajaopiskelijoille, joille tämä numero jaetaan tutustumista varten.. kirjapaino ISSN Painotuote SuPer ei vastaa tilaamatta lähetettyjen juttujen eikä kuvien säilyttämisestä tai palauttamisesta. super

4 Ajankohtaista Uusimmat kannanotot ja muistamisen arvoiset tapahtumat helmikuu Kalenteri SuPer kouluttaa uusia opoja, Vantaa XV Valtakunnalliset Haavapäivät, Helsingin Messukeskus, Suomen Haavanhoitoyhdistys J. L. Runebergin päivä Luottamusmiestutkinto, 1. opintojakso, Helsinki, SuPer PeSu-koulutus, perustietoa SuPerista koulunkäynninohjaajille, Tampere, SuPer Eläkekysymys on ratkaistava kerralla Kunta-alan ay-johtajat, SuPerin Juhani Palomäki mukaan lukien, vaativat, että julkisen ja yksityisen sektorin eläkkeiden rahoitus on ratkaistava yhtä aikaa. Tilanne on erittäin huolestuttava. Julkisen sektorin eläkkeiden rahoituksessa tikittää aikapommi. Jos sitä ei pureta ripeästi, kunnat ajautuvat vakaviin talousvaikeuksiin. Yksityisten alojen työeläkemaksu on sovittu vuoteen 2014 saakka, julkisen puolen rahoitus on auki. Hallitusohjelmaan on kirjattu, että myös julkisen puolen eläkkeiden rahoitus on turvattava. Tämä lupaus pitää tulkita niin, että julkisen ja yksityisen sektorin eläkkeiden rahoitus on ratkaistava yhtä aikaa. Samalla on luotava järjestelmä, joka tulevaisuudessa varmistaa kohoavien eläkemaksujen oikeudenmukaisen jakautumisen julkisen sektorin työnantajien ja työntekijöiden kesken Ystävänpäivä maaliskuu Opintopäivät, Helsinki, SuPer Kansainvälinen äidinkielen päivä Yhdistyksen taloudenhoidon peruskurssi, Rovaniemi, SuPer Sihteerikurssi, Helsinki, SuPer Luottamusmiestutkinto, 3. opintojakso, Helsinki, SuPer Kansainvälinen naistenpäivä Luottamusmiestutkinto, 1. opintojakso, Kuopio, SuPer Puheenjohtaja- ja sihteeripäivä, Helsinki, SuPer STTK taistoon harmaata taloutta vastaan Palkansaajajärjestöt STTK, SAK ja Akava sitoutuvat käytettävissään olevin keinoin edistämään harmaan talouden tehokasta torjuntaa. Keskusjärjestöt suosittelevat jäsenjärjestöilleen toimialakohtaisen yhteistyön aloittamista tai jatkamista toimialalla mahdollisesti esiintyvän harmaan talouden torjumiseksi. Harmaan talous vie yhteiskunnalta vero- ja maksutuloja sekä vääristää työmarkkinoita ja kilpailua. Tämän torjunta on yksi nykyhallituksen kärkihankkeista, ja asia vaatii yhteiskunnan eri toimijoiden yhteisiä ponnistuksia. Suomessa harmaata taloutta on torjuttu muun muassa lainsäädännöllä ja sen kehittämisellä, talousrikostorjuntaohjelmilla, viranomaisten yhteistyöllä sekä valvonnalla.. i n g i m a g e Maailman vesipäivä Maailman tuberkuloosipäivä nyt on aika vastata kuumaan kysymykseen SuPerin verkkosivuilla Liittokokous- ja puheenjohtajaehdokkaat -otsikon alla. Lue myös lisää puheenjohtajaehdokkaista. alkaa valmistella tilinpäätöstä ammattiosaston kevätkokouksessa käsiteltäväksi. ilmoittautua Unkarin koulutusmatkalle. ammattiosastojen puheenjohta- jien, SuPer-Opojen ja opettajien osallistua SuPerin alueellisiin Opebileisiin. uusien lähihoitajaopiskelijoiden liittyä maksutta SuPerin opiskelijajäseniksi. keskustella tämän vuoden täydennyskoulutuksesta esimiehen kanssa. anmäla sig till SuPers svenska studiedagar. 4 super

5 Puheenvuoro Puheenjohtajaehdokas Mari Niemi-Saari Hyppää kyytiin! SuPer on vilkku päällä risteyksessä. Sinulla on nyt mahdollisuus päättää suunta, joka valitaan. Olen lupautunut kuskiksi tälle matkalle. Hyppää kyytiin, minä kerron, mitä tällä reissulla on tulossa! SuPer-menopelimme on hyvin huollettu ja toimiva. Tarpeen vaatiessa tehoja löytyy ja SuPer kiihtyy saavuttaen tavoitteen. Kone ei savuta, sillä hoidamme asiat niin, ettei ikäviä ja epäreiluja keinoja tarvita. Upea Su- Per edellyttää, että kaikista osista pidetään hyvä huoli ja ymmärretään jokaisen palasen tärkeys. Pienimpäänkin rasahdukseen tulee reagoida, vaikka ääni kuuluisi vaimeana ja kaukaa suuren moottorin alta. Pieni ääni on yhtä tärkeä kuin suuri pamaus, se saattaa jopa olla ihan ratkaiseva kokonaisuuden toiminnan kannalta. SuPer kasvaa tasaisesti. Kaikille superilaisille löytyy turvallinen paikka. SuPer kiertää jokaisen pysäkin kautta ja ottaa huomioon kaikki kiinnostuneet. Siksi jokaisella pysäkillä on runsaasti mukaan kyytiin haluavia, jotka eivät aikaisemmin ole reissuun osallistuneet. Tällä matkalla on mukavaa eikä iloa puutu. Vaikka nauretaan, hoidetaan myös vaikeat ja vakavat asiat. Olen loistava kuski, ja haluankin poiketa raikkaudella muista kuskeista. Tärkeää tässä tehtävässä on, että kuski on samanlainen kuin matkustajansa ja vie heidät kohti määränpäätä. Ajetaan maisemareittiä, joka tarjoaa jokaiselle jotakin, myös heille jotka ovat työssä muualla kuin vanhusten parissa, sairaalassa tai kuntasektorilla. Matkustajat saavat valita määränpään ja ajelen sitä kohti taloudellisesti. Tavoitteeseen päästäksemme teemme yhteistyötä. Välillä on tarpeen jutella, vaihtaa kuulumisia ja kohdata ohikulkijoita. Pitää myös puntaroida onko kuljettu reitti ollut oikea, viekö tie perille ja mihin suuntamme seuraavaksi? Yhdessä päätämme ja minä soitan torvea superilaisten tahtiin. Kuskina minulle on tärkeää, että luotamme toisiimme. Meidän SuPerimme on muillekin tuttu, sillä superilaiset ovat tärkeitä ammattilaisia, joiden työtä arvostetaan. Yhdessä ponnistelemme sen eteen, että arvostus näkyy myös palkassa. Sinä voit vaikuttaa siihen, kenet liittokokous valitsee SuPerin kuskiksi. Nyt punnitaan, haluavatko superilaiset mukaan uusia ja tuoreempia toimijoita. Jos ajattelet, että SuPerin tulee jatkossakin olla vahva ja itsenäinen yhteiskunnallinen vaikuttaja, äänestä ehdokasta, joka tukee tavoitteitani ja haluaa valita minut SuPerin uudeksi puheenjohtajaksi.. superin puheenjohtajaehdokkaat esittäytyvät tällä palstalla kevään lehdissä: mari niemi-saarta seuraavat henna tuomikoski maaliskuussa, tiia rautpalo huhtikuussa ja silja paavola toukokuussa. Yhdessä päätämme ja minä soitan torvea superilaisten tahtiin. super

6 Uutiset Esillä juuri nyt Kristiina Koiviston mielestä älypuhelinta on helppo käyttää. Miinuksena puhelimessa on herkkä kosketusnäyttö ja toiminnanohjausjärjestelmän hetkittäinen hitaus. Älypuhelin ohjaa kotihoidon työntekijää teksti ja kuva sonja kähkönen Älypuhelimet tulevat osaksi kotihoidon työtä yhä laajemmin ympäri Suomea. Lahdessa puhelimen käytöllä haluttiin lisätä aikaa välittömään asiakastyöhön. Nyt puhelimet kertovat kotihoidon työtehtävistä ja valvovat työaikaa. Kun lähihoitaja Kristiina Koivisto tulee kotihoidon asiakkaan luokse, hän aktivoi oven lukon, etsii älypuhelimesta asiakkaan nimen, painaa kosketusnäyttöä ja ovi avautuu. Sähköinen oven avaus rekisteröi, milloin Kristiina aloittaa ja lopettaa asiakaskäynnin. Asiakkaan luona kuluvaa hoitoaikaa laskee myös älypuhelimessa toimiva Hilkka-toiminnanohjausjärjestelmä. Ajanlasku käynnistyy, kun Koivisto koskettaa puhelimen näytöllä olevaa väripalkkia. Kristiina näkee työpuhelimestaan päivittäiset asiakaskäynnit. Pegasokseen yhteydessä olevasta toiminnanohjausjärjestelmästä lähihoitaja löytää myös asiakaskohtaiset työtehtävät aamupalan laittamisesta lääkkeiden jakoon, omaisten yhteystiedot sekä muut huomiot, jos asiakas on esimerkiksi vaikeasti dementoitunut. Käyn tehtävälistan läpi joka kerta asiakkaan luokse mennessäni ja pois lähtiessäni, sillä tehtäviin saatetaan tehdä päivityksiä, Koivisto kertoo. Kristiina työskentelee Lahdessa Jalkaranta-Metsäkankaan kotihoidon alueella, jossa aloitettiin älypuhelimien pilotointi vuonna Kokeilualuetta laajennettiin vähitellen, ja viimeisetkin kotihoidon yksiköt ottivat puhelimet käyttöönsä vuoden 2011 marraskuussa. Tammikuussa älypuhelimilla aloi- 6 super

7 tettiin myös asiakkaan luona tapahtuva hoitotyön kirjaaminen ja tulevaisuudessa mukaan tulee elintoimintojen mittaus, kertoo pilottia koordinoinut lähihoitaja Erja Tiihonen. Älypuhelimilla kirjaamisen myötä asiakkaan kotiin ei jää entiseen tapaan merkintöjä hoitokäynneistä. Olemme sopineet, että asiakasvastaava ottaa asiakkaan luvalla säännöllisesti yhteyttä omaiseen ja keskustelee asiakkaan voinnista ja hoidon tavoitteista, sanoo kotihoitopäällikkö Maren Olkkonen. Lisää välitöntä asiakasaikaa Älypuhelimet otettiin Lahdessa käyttöön kotihoidon toiminnan tehostamiseksi. Maren Olkkosen mukaan tehostamiselle oli tarvetta, sillä asiakkaat olivat yhä huonompikuntoisia ja asiakaskäyntien määrä kasvoi vauhdilla. Tekemässämme työaikaseurannassa selvisi, että kotihoidon henkilökunnan työajasta neljäsosa meni työn organisointiin ja noin neljätoista prosenttia matkoihin. Halusimme löytää toimintatapoja, joilla voidaan lisätä välitöntä asiakasaikaa. Toiminnanohjausjärjestelmä tallentaa kotihoidon alueelta tilastotietoa, jonka avulla resursseja voidaan kohdentaa sinne, missä niitä tarvitaan. Ohjelma kerää alueittaiset tiedot työntekijöiden sairauslomista, välittömän asiakastyön määrästä, asiakkaiden hoitoisuudesta, tukipuhelinasiakkaiden määrästä ja esimerkiksi varahenkilöiden varausten määristä. Tilastoraporteista näemme, millä alueella on liian vähän työntekijöitä ja missä työvoimaa on liikaa. Työ jakautuu työntekijöiden kesken nyt entistä tasaisemmin. Lisää aikaa välittömään asiakastyöhön on tuonut sähköinen oven avaus, jonka myötä avainten noutaminen toimistolta ja niiden mukana kuljettaminen on jäänyt pois. Lisäksi työntekijä voi aloittaa tai lopettaa työpäivänsä asiakkaan luona. Aiemmin kotihoidon työntekijät viettivät työpäivästään 46 prosenttia asiakkaan luona. Tavoitteemme on nostaa välitön asiakasaika 60 prosenttiin. Jo nyt olemme päässeet eteenpäin. Olkkonen uskoo, että nykyistäkin parempiin lukemiin päästään, kun älypuhelimilla asiakkaan luona tehtävä kirjaamistyö pääsee kunnolla vauhtiin. Maren Olkkosen mukaan älypuhelimia otetaan käyttöön yhä laajemmin ympäri Suomea. Monilla paikkakunnilla on huomattu, että kotihoitoon tarvitaan liikkuvan työn hallintajärjestelmä. Puhelimista, sähköisistä lukoista ja toiminnanohjausjärjestelmästä koituvat kustannukset ovat kohtuulliset niistä saatuihin hyötyihin nähden. Puhelimet valvovat työaikaa Älypuhelin kertoo kotihoidon työntekijälle ajan, joka kullekin asiakkaalle on varattu. Koska puhelin tallentaa myös toteutuneen hoitoajan, voidaan tarvittaessa tarkistaa, että asiakkaalta on laskutettu kotihoidon käynnistä oikea summa. Ohjelma vaatii selityksen, jos vietän asiakkaan luona palvelu- ja hoitosuunnitelmaan nähden liikaa tai liian vähän aikaa. Tarkka ajan seuraaminen puhelimen kautta lisää paineita työssä ja herättää tunteen siitä, että sinua tarkkaillaan, Kristiina Koivisto sanoo. Erja Tiihonen kertoo, että kotihoidon työntekijät suhtautuivat älypuhelimiin aluksi varauksella, mutta enää hänen korviinsa ei ole vastalauseita kantautunut. Koivisto näkee puhelimessa myös myönteisiä puolia: Turvallisuuden kannalta tämä on hyvä järjestelmä. Kerran unohdin painaa työn aloitus -kuvaketta ja tunnin päästä toimistolta soitettiin huolestuneena, olenko joutunut kolariin. Kristiina pitää hyvänä myös sitä, että jokainen työntekijä voi merkitä omat menonsa toiminnanohjausjärjestelmään, josta työnjakaja huomioi ne asiakaskäyntejä jakaessaan. Lisäksi yllättävissä tilanteissa, esimerkiksi asiakkaiden sairastaessa, voin siirtää töitä muille työntekijöille eikä avainten kanssa tule ongelmia. En haluaisi enää palata vanhaan tapaan, jossa mukana kuljetellaan paperipinoa ja avainnippua. On hyvä, että tekniikkaa hyödynnetään.. Sähköisiä reseptejä jo puolet vuoden loppuun mennessä Sähköisten reseptien odotetaan yleistyvän tänä vuonna nopeasti. Vuoden lopussa sähköinen resepti on käytössä julkisen terveydenhuollon kautta jo noin puolella maan väestöstä. Sähköistä lääkemääräystä koskevan lain mukaan apteekkien tulee ottaa eresepti käyttöönsä huhtikuun alkuun mennessä. Julkinen terveydenhuolto ottaa ereseptin käyttöönsä huhtikuuhun 2013 mennessä ja yksityinen sektori huhtikuuhun 2014 mennessä. Tällä hetkellä esimerkiksi Yliopiston Apteekilla on sähköisiä reseptejä neljäsosa kaikista resepteistä tietyissä toimipaikoissa. Lääkkeiden myynti väheni Lääkkeiden kokonaismyynti oli viime vuonna 2619 miljoonaa euroa, mikä on 0,4 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Kustannusten lasku oli kuitenkin pienentynyt vuodesta Myydyimpiä lääkeryhmiä olivat hermostoon vaikuttavat lääkkeet, syöpälääkkeet ja immuunivasteen muuntajat, ruuansulatuselinten sairauksien ja aineenvaihduntasairauksien lääkkeet sekä sydän- ja verisuonisairauksien lääkkeet. Näistä ryhmistä ainoastaan syöpälääkkeiden ja immuunivasteen muuntajien myynti kasvoi edellisvuoteen verrattuna, muiden ryhmien myynti oli hieman vähentynyt. Vuonna 2010 pienenivät myös lääkekorvausmenot ensimmäistä kertaa lääkekorvausten historiassa. Lääkekorvauksia maksettiin miljoonaa euroa, mikä on 1,6 prosenttia edellisvuotta vähemmän. i n g i m a g e super

8 Uutiset Esillä juuri nyt Työsuojeluhallinnon uusi kurssi tarttuu ajan ilmiöön Suitset harmaalle taloudelle teksti henriikka hakkala Harmaata taloutta syntyy, kun yhdessä sovitusta tai säädetystä ei pidetä kiinni. Tuttuja esimerkkejä ovat palkan maksaminen pimeänä tai eläke- ja vakuutusmaksujen laiminlyöminen. Välillisesti harmaan talouden kriteerit täyttyvät myös silloin, kun luistetaan esimerkiksi työterveydenhuollon järjestämisestä tai työajoista. Sosiaali- ja terveysalalla harmaan talouden tunnusmerkkejä löytyy kirjaamattomista ylitöistä ja saman jakson aikana vapailla korvatuista suunnittelemattomista lisätöistä. Näihin ongelmiin tulisi työsuojelun asiantuntijoiden mukaan tarttua yläkautta. Työaikojen noudattaminen on johtamisen taitokysymys, sosiaali- ja terveysministeriön työsuojeluosaston ylijohtaja Leo Suomaa sanoo. Suomaa, sosiaali- ja terveysministeriön työsuojeluosaston valvontajohtaja Markku Marjamäki ja Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueen johtaja Kaarina Myyri- Partanen avasivat työsuojeluhallinnon suunnanmuutosta yhteisessä tiedotustilaisuudessaan tammikuussa Helsingissä. Nelivuotiskaudelle tehdyn työsuojelutoiminnan runkosopimuksen tavoitteissa painottuvat aiempaa voimakkaammin harmaan talouden torjunta ja työurien pidentäminen. Työsuojelun uusi kurssi heijastaa Jyrki Kataisen hallitusohjelman painopistealueita. Kaarina Myyri-Partanen katsoo asiaa valvonnan toteuttajan näkökulmasta. Sovituista työajoista luistamista on työsuojelutoiminnan käytännön työssä pohdittu työntekijöiden kuormittumisen kannalta. Valvonnassa voidaan nojata vahvaan säädökseen. Työturvallisuuslain 25. pykälä ohjaa vastuun kuormituksen hillitsemisestä yksiselitteisesti työnantajalle. Työnantajan tulee valvoa ja huolehtia. Valtakunnallisesti tämä tulee tehtäväksi ylimmän johdon kautta, Myyri- Partanen linjaa. Työsuojelu tukee tuottavuutta i n g i m a g e Harmaa talous syö tuottavuutta, jonka lisääminen on nyky-yhteiskunnan kohtalonkysymys. Yhteiskunnan toiminta rahoitetaan bruttokansantuotteella, joka saadaan kertomalla tuottavuus työtuntien määrällä. Kansan ikääntyminen vähentää työtuntien tekijöiden määrää, mutta tuottavuuttakaan ei voida lisätä loputtomasti tai siitä tulee hiostamista, Leo Suomaa kuvaa tilanteen haasteita: Kukaan ei usko, että lapsemme ovat kaksi kertaa niin tuottavia kuin me. Työtunteja on lisättävä, jos haluamme nauttia hyvinvoinnista, jonka olemme itsellemme luvanneet. Työtunteja voisi nykytyöurista löytyä noin vuosi lisää, jos työtapaturmien määrä saataisiin nollatuksi ja turhan varhainen eläköityminen mielenterveydellisistä syistä tai tuki- ja liikuntaelinsairauksien vuoksi puolittuisi. Työsuojelussa kiinnitetäänkin erityistä huomiota nimenomaan psyko-sosiaalisen kuormittumisen valvontaan. Valvontaa suunnataan erityisesti sellaisille toimialoille ja työpaikoille, joissa on keskimääräistä suurempi riski altistua tekijöille, jotka johtavat ulos työmarkkinoilta, Markku Marjamäki kertoo. Sosiaali- ja terveysala valvonnan painoalueena Työsuojeluvalvontaa toteuttavat aluehallintovirastojen työsuojelun vastuualueet, entiset työsuojelupiirit. Valvontaa tehdään riskiperusteisina tarkastuksina ja asiakasaloitteiden perusteella. STM ja AVIt ovat sopineet toimialoista, joiden valvontaa on tarkoitus painottaa. Kaarina Myyri-Partanen kertoo niin sosiaali- ja terveysalan kuin kunta-alankin löytyvän tältä listalta. Viranomaisvalvonta on työsuojeluhallinnon tehtävä, mutta kaikilla on oikeus ja mahdollisuus osallistua työsuojelun kehittämiseen, muistuttaa Leo Suomaa. Työsuojelutoiminta on nykyisessä kireässä taloustilanteessa hyvässä asemassa. Valtion talousarviossa työsuojelun tehostamiselle on varattu 1,5 miljardin euron erä, jonka käyttöä ohjaa harmaan talouden ministerityöryhmä. Esimiestyön ja johtamisen kehittäminen on kirjattu hallitusohjelmaan työelämän laatua parantavana toimenpiteenä ja johtamisen kehittämiseksi on perustettu erityinen verkosto, jonka työtä koordinoi Työterveyslaitos.. 8 super

9 Kampanjavuosi toi yli 600 uutta yhdysjäsentä teksti jukka järvelä Liitto sai viime vuonna yli 600 uutta yhdysjäsentä työpaikoille. Nyt superilaisia yhdysjäseniä on noin 3500, mutta lisää tarvitaan. Koko viime vuoden kestänyt kampanja Yhdysjäsen on ykkönen pääsi tavoitteeseensa. Moni työpaikka sai nyt ensimmäisen yhdysjäsenensä, joka levittää superilaista sanomaa ja tietoutta arkipäivän työelämässä. Osa yhdysjäsenistä haki valmiuksia tehtäväänsä liiton järjestämiltä yhdysjäsenkursseilta, joita viime vuonna pidettiin kahdeksalla paikkakunnalla. Näiltä kursseilta koulutuksen tai inspiraatiota haki 200 superilaista vuonna Yhdysjäsenkursseja järjestetään myös tänä vuonna. Lisätietoa paikkakunnista ja ajankohdista saa verkosta -> koulutustarjonta -> järjestökoulutus -> yhdysjäsenkurssi. Yhdysjäsenille on avattu myös oma sivusto, joka löytyy liiton verkkosivun etusivulta oikean alakulman linkkiä klikkaamalla. Ensimmäinen kontakti SuPerin järjestöasiantuntija Tiina Pendolin korostaa yhdysjäsenen asemaa sekä kunta- että yksityisellä puolella. Yhdysjäsenen tehtävä on tärkeä. Hän on monelle työntekijälle ensimmäinen kontakti ammattiyhdistykseen. Yhdysjäseniä tarvitaan koko ajan lisää. Tavoitteena on, että heitä olisi ainakin kaksi jokaisella työpaikalla, näin he voisivat tukea toiminnassa toisiaan. Yhdysjäsenen perustehtäviin kuuluu tiedottaminen, jäsenhankinta, neuvonta ja innostaminen superilaisuuteen. Hän toimii linkkinä liiton, ammattiosaston ja jäsenten välillä. Yhdysjäsen toivottaa uudet työntekijät tervetulleeksi ja kertoo heille SuPerin toiminnasta ja jäsenyyden eduista. Yhdysjäsen ei suoraan vastaa jäsenten edunvalvonnasta, mutta hän huolehtii siitä, että jäsenet saavat apua ongelmissaan ohjaamalla heidät kysymyksineen oikean tahon luo.. Runsaasti lähihoitajaopiskelijoita Taitaja-kisassa Ammattitaidon vuoden 2012 SM-semifinaalit järjestettiin Savonlinnassa ja Lahdessa tammikuussa. Lähihoitajalajissa kilpailijoita oli ennätysmäärä, peräti 61 paria, joista kahdeksan paria selviytyi finaaliin. Finaalikilpailut järjestetään Jyväskylässä huhtikuuta. SuPerin suunnittelija Lena Öhman on lähihoitajalajin päätuomari ja ohjausryhmän jäsen. Tänä vuonna yksi suosituimmista lajeista on lähihoitaja-laji. Se on ollut suosittu myös yleisön keskuudessa. Kilpailutehtäviä lasten ohjaamisesta vanhusten hoitoon on kiinnostava seurata. Lähihoitajille, kuten muillekin Taitaja-kilpailijoille, voi povata hyvää menestystä työmarkkinoilla, toteaa Taitaja2012-tapahtuman kilpailunjohtaja Esko Junttila. Taitajakisat on valtakunnallinen nuorten ammattitaidon kilpailu, jossa kilpailevat Suomen ammatillisten oppilaitosten parhaat nuoret kyvyt 42 alalta.. tunnelmia semifinaaleista sivulla 72. Paras-hanke ei vaikuttanut koulutuspalveluihin Vuoden 2012 lopulla päättyvä Parashanke vaikutti vain vähän perus- ja toisen asteen koulutuksen saatavuuteen ja saavutettavuuteen. Vuosien aikana ala- ja yläkoulujen määrät ovat vähentyneet, mutta koulutuksen saavutettavuus ei ole samassa määrin heikentynyt. Tiedot käyvät ilmi Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitoksen Paras-hanketta käsittelevän tutkimuksen väliraportista. Opiskeluturvallisuutta parannetaan Opiskelun aikaista soveltuvuuden arviointia tehostava SORA-lainsäädäntö tuli voimaan tammikuun alussa. SO- RA-säädöksillä lisätään keinoja ratkaista opiskelijoiden soveltumattomuus- ja turvallisuuskysymyksiä koulutuksessa ja työelämässä. Näin pyritään edistämään muun muassa potilas- ja opiskeluturvallisuutta ja parantamaan opiskelijoiden oikeusturvaa. Uudet säädökset koskevat yliopistoja, ammattikorkeakouluja, ammatillista koulutusta ja ammatillista aikuiskoulutusta. Ammatillista koulutusta ja ammatillista aikuiskoulutusta koskevat SORA-lait ja asetukset löytyvät numeroidensa perusteella osoitteesta 951/2011, 952/2011, 956/2011, 955/2011, 1032/2011 ja 1033/2011. super

10 Uutiset Esillä juuri nyt Vakavia puutteita yksityisessä vanhustenhoidossa Ruotsissa Henkilökuntaa vähemmän ja hoito kunnallista huonompaa teksti markku vuorio Viime syksystä lähtien ruotsalaisten mieliä ovat kuohuttaneet toistuvat uutiset laitoshoidossa asuvien vanhusten hädästä. Julkisuudessa ovat olleet jättikonserni Carema Caren Tukholmassa sijaitsevat vanhainkodit. Niissä vanhukset ovat kärsineet muun muassa ravinnon puutteesta, hygienian laiminlyönneistä ja makuuhaavoista. Careman johto on puolustautunut väittämällä, etteivät he ole olleet tietoisia hoivan puutteista, koska vanhuksilta ei ole tullut kielteistä palautetta. Monet vanhainkotien asukkaista ovat niin huonossa kunnossa, etteivät tiedä millä planeetalla ovat. On kohtuutonta olettaa, että he laatisivat valituskirjelmiä hoivan laadusta, kuntatyöntekijöiden ammattiliitto Kommunalin Tukholman osaston puheenjohtaja Margareta Bohman sanoo. Bohmanin mukaan riskipääomarahastojen omistaman hoito- ja hoiva-alan konserni Careman vanhainkotien ongelmat pääsivät kasvamaan mittasuhteiltaan valtavaksi ennen kaikkea siksi, että henkilökunta ei uskaltanut kertoa ajoissa vanhusten huonosta kohtelusta. Yksityisissä vanhainkodeissa hoivan puutteiden julkituomisesta voi menettää työpaikkansa. Yksityisellä sektorilla hoivahenkilökunnan oikeudet raportoida työpaikkansa epäkohdista ovat paljon heikommat kuin julkisella sektorilla. Se on iso ongelma. Hoivaskandaalien vanavedessä tilanteen korjaamiseksi on vaadittu laatuvaatimusten tiukentamista ja valvonnan tehostamista. Bohman arvioi, että Careman vanhainkodeissa paljastuneiden kauheuksien kaltaiset epäkohdat olisi voitu välttää, jos kuntien virkamiehet olisi koulutettu kirjoittamaan sopimuksiin täsmälliset laatukriteerit ja niiden toteutumista olisi valvottu. Hänen mukaansa tehokkaan valvontakoneiston ylläpitäminen olisi todennäköisesti niin kallista, että kunnille tulisi aina halvemmaksi tuottaa palvelunsa itse. Yksityisten voitot henkilöstökuluista Margareta Bohmanin mielestä vanhuspalvelujen ongelmat johtuvat ennen kaikkea yritysten häikäilemättömästä voitontavoittelusta. Riskipääomarahastojen omistamat vanhainkodit eivät Ammattiliitto Kommunalin Tukholman osaston puheenjohtajan Margareta Bohmanin mielestä vanhuspalvelujen ongelmat johtuvat ennen kaikkea yritysten voitontavoittelusta. olisi pystyneet takomaan yli 20 prosentin voittoja muuten kuin henkilöstömenoista pihistämällä. Bohman muistuttaa, että Ruotsissa yksityisissä vanhainkodeissa hoitohenkilökuntaa on keskimäärin kymmenen prosenttia vähemmän kuin kunnan omissa. Hänen mukaansa leikkaukset on viety läpi vanhusten hyvinvoinnin ja hoivahenkilökunnan työehtojen kustannuksella. Tukholman yliopiston sosiaalisen työn professori Marta Szebehely on samaa mieltä. Vanhusten hoidossa laadun ja henkilöstömitoituksen K o m m u n a l S t o c k h o l m s l ä n 10 super

11 välillä on suora yhteys. Kansainväliset tutkimukset osoittavat, että voittoa tavoittelevien yritysten omistamissa vanhainkodeissa henkilökuntaa on vähemmän ja palvelujen laatu on huonompaa kuin kuntien tai säätiöiden ylläpitämissä vanhainkodeissa. Szebehely korostaa, että Ruotsissa hyvinvointipalvelujen tuotannossa toimivat yritykset eivät voi lisätä tulojaan palvelujen laatua parantamalla. Siksi voittoja on mahdollista kasvattaa vain henkilöstö- ja muista menoista säästämällä. Vanhustenhoivassa henkilökunnan palkat ovat suurin kustannuserä. Täten voittoa on helpointa kasvattaa henkilökuntaa vähentämällä. Careman vanhainkodeissa tähän on pyritty keinoja kaihtamatta. Viime syksynä monet yhtiön Tukholmassa omistamat vanhainkodit jäivät kiinni vilpillisestä tilastonikkaroinnista. Niissä miehityksen taso oli ollut sopimusten mukainen ainoastaan paperilla. Careman vanhainkodeissa myös materiaalikuluja on pyritty karsimaan kovalla kädellä. Lehtitietojen mukaan henkilökuntaa on kannustettu kilpailemaan keskenään menoleikkauksissa. Säästölinja on vedetty niin pitkälle, että vanhusten vaippoja on punnittu käyttöajan pidentämiseksi. Kieroa bisnestä sekä hyviä tuloksia Margareta Bohmanin mukaan Ruotsissa säätelyn liiallinen purkaminen on tehnyt verovaroin kustannettujen julkisten palvelujen tuotannosta poikkeuksellisen kannattavaa bisnestä. Tämän johdosta nopeita voittoja saalistavat kansainväliset sijoitusrahastot ovat kiinnostuneet ruotsalaisten hyvinvointipalveluyritysten omistamisesta. Yksityistäminen on vyörynyt eteenpäin valtavalla nopeudella. Missään muualla maailmassa yhtä suurta osuutta verovaroin rahoitetuista palveluista ei ole annettu voittoa tavoittelevien yritysten tuotettavaksi. Kuka tahansa on voinut ryhtyä hyvinvointipalvelujen tuottajaksi. Laadunvalvonta on ollut olematonta ja voitot korkeampia kuin ruotsalaisyrityksissä keskimäärin, Bohman kuvailee kehitystä. Bohmanin mukaan on kohtuutonta, että vanhusten hoivan laiminlyönteihin syyllistyneet kansainväliset konsernit ovat voineet kasvattaa voittojaan palvelujen laadusta tinkimällä ja saaneet sen lisäksi viedä voittonsa ulkomaille maksamatta niistä veroja Ruotsiin. Yritysten verokikkailun estäminen ja muun keplottelun hillitseminen laadun valvontaa tiukentamalla eivät riitä ratkaisuksi ongelmiin. Mielestäni voittoa tavoittelevat yritykset pitäisi saada kokonaan pois hyvinvointipalvelujen tuotannosta. Bohman painottaa, ettei tämä ole Kommunalin kanta valtakunnallisesti vaan Tukholman osaston tekemä linjaus. Yksityisten yritysten mukaantulo julkisten palvelujen tuotantoon on aiheuttanut usein katastrofeja. Samaan aikaan kannattaa pitää mielessä, että monet hyvinvointipalveluja tarjoavat yksityiset toimivat fantastisen hyvin. Esimerkiksi Capion omistamassa St Göranin sairaalassa hoito on erittäin hyvää. Yhteistyö henkilökunnan ja omistajien välillä toimii hyvin ja potilaat ovat tyytyväisiä. Bohmanin mukaan korkealaatuisia hyvinvointipalveluja tuottaville yrityksille yhteistä on se, etteivät ne maksa suuria osinkoja osakkeenomistajille, vaan käyttävät suuren osan voitoistaan palvelujen kehittämiseen. Pakkoyksityistäminen uhkaa Toistaiseksi 130 Ruotsin kuntaa tuottaa vanhuspalvelunsa itse. Hallituksen suunnitelmissa on kuitenkin avata julkisten palvelujen tuotanto kilpailutukselle kaikissa kunnissa lainsäädäntöä muuttamalla. Se pakottaisi nekin kunnat kilpailuttamaan palvelunsa, joissa poliittinen enemmistö vastustaa hyvinvointipalvelujen yksityistämistä. Kyse on ideologisesta valinnasta, jonka tavoitteena on minimoida kuntien oma palvelujen tuotanto hinnalla millä hyvänsä. Bohmanin mielestä hallituksen suunnitelmat palauttavat mieleen Neuvostoliitossa Stalinin valtakaudella ideologisin perustein toteutetun maatalouden pakkokollektivisoinnin.. Hyvä johtaminen pidentää työuria Hyvällä johtamisella voidaan yhdistää työntekijöiden hyvinvointi ja työn tuottavuus. Ihmisten hyvinvoinnin lisäksi myös talouden kestävyyden kannalta välttämätön työurien pidentäminen vaatii parempaa johtamista. Suomessa jää joka vuosi yli ihmistä työkyvyttömyyseläkkeelle. Tätä lukua voidaan huomattavasti pienentää johtamista parantamalla. Ikäjohtaminen kuuluu uusiin teemoihin. Ikäjohtaminen ei koske ainoastaan ikääntyviä työntekijöitä, vaan kaikenikäiset työntekijät tarvitsevat sitä. Johtamiseen ovat paneutuneet Sosiaali- ja terveysministeriö sekä Työterveyslaitos, joiden ohjaama Johtamisen kehittämisverkosto on aloittanut toimintansa. Paikannin helpottaa sairaalatyötä Itä-Savon sairaanhoitopiiri SOSTERI on ottanut käyttöön langattomiin lähiverkkoihin perustuvan paikannusjärjestelmän. Sen ansiosta Savonlinnan keskussairaalassa tiedetään, missä henkilökunta ja liikuteltavat laitteistot kulloinkin sijaitsevat. Vähitellen paikantimia annetaan myös potilaille. Kesällä käyttöönotettu sisätilapaikannusjärjestelmä säästää aikaa varsinaiseen hoitotyöhön. Esimerkiksi laitteisiin sijoitettujen paikantimien avulla olemme voineet minimoida liikuteltavien laitteiden etsintään kuluvan ajan. Lisäksi hoitohenkilökunnan turvallisuus on lisääntynyt, kun helposti mukana kannettavalla paikantimella voi kutsua apuun vartijan lisäksi lähistöllä olevia kollegoita, jos potilas käyttäytyy aggressiivisesti, kertoo SOSTERIn tietojärjestelmäsuunnittelija Antti Kaipainen. super

12 Helmikuun lyhyet Koonnut Jukka Järvelä Lihakset ja paino kuntoon ajoissa Hyvä fyysinen kunto ja normaalipaino keski-iässä hidastavat lihasvoiman heikkenemistä. Lihasvoima alkaa vähetä voimakkaasti vuotiailla. Hyvä lihasvoima vanhuudessa on erityisen tärkeää, koska se ylläpitää liikkumis- ja toimintakykyä ja ehkäisee kaatumistapaturmilta. Lihasmassan määrällä on merkitystä myös aineenvaihduntaan. thl i n g i m a g e tiesitkö: Joka viides lapsettomuushoitoja läpikäynyt pari jää lapsettomaksi. Kun kaikkia käytettävissä olevia hoitokeinoja on yritetty, noin prosenttia pareista kuitenkin saa toivomansa lapsen. Potilaille vastuuta verenohennushoidoissa Veren hyytymistä vähentävät lääkitykset ovat tehokkaampia, jos potilaat osallistuvat lääkityksen seurantaan ja säätämiseen. Erityisen hyvin tämä sopii alle 55-vuotiaille potilaille. Verrattuna tavanomaiseen hoitoon, jossa lääkäri seuraa ja säätää lääkitystä, laskimotukokset, aivohalvaukset ja sydänkohtaukset ovat jopa puolet harvinaisempia, kun potilaat itse seuraavat lääkitystään. Euroopassa noin neljä miljoonaa potilasta käyttää veren hyytymistä vähentäviä lääkkeitä, kuten varfariinia, ehkäistäkseen veritulppien muodostumista. duodecim Nikotiinipurukumi ei toimi? Tuoreen yhdysvaltalaistutkimuksen mukaan nikotiinipurkat ja muut tupakkavieroitukseen käytettävät nikotiinituotteet eivät välttämättä autakaan tupakoinnin pysyvässä lopettamisessa. Tutkijoiden havaintojen perusteella nikotiinikorvaushoitoja käyttävät sortuvat tupakoimaan yhtä todennäköisesti kuin kylmiltään lopettavat. duodecim tiesitkö: Nykyaikaista kemoterapiaa rintasyöpäleikkauksen jälkeen saavien kuolleisuus on noin kolmanneksen pienempää kuin ilman kemoterapiaa hoidettavien. Työstressistä dementiaa? Ruotsalaistutkimuksen mukaan stressaavat työolot saattavat vuosien mittaan suurentaa riskiä sairastua dementiaan. Työstressi on aiemmin yhdistetty muun muassa masennukseen, diabetekseen sekä sydänja verisuonitauteihin. duodecim 12 super

13 Mitä Mieltä Vastaus kuukauden kysymykseen. tammikuun kysymys oli: Onko työpaikkasi tasa-arvoinen? Kyllä, koska muut lehdet Terveyskasvatus on ihan avutonta, kun sen pitää kilpailla ronskia äijäruokaa syövän miehekkyyden identiteetin kanssa. helsingin yliopiston ravitsemustieteen professori mikael fogelholm ravitsemuskatsaus 2/2011 kyllä 48 % huomioidaan kaikkien mielipiteet ja työaikatoiveet. ketään ei syrjitä, mielipidettäni arvostetaan, vaikka olen vasta opiskelija :-D Tuntuu hyvältä kuulua joukkoon! arvostus ja tasavertaisuus lähtevät jokaisesta itsestään. teamwork svengaa. Osastonhoitajaa arvostetaan. positiivinen asenne ja usko siihen, mitä tekee, kantavat pitkälle! työyhteisömme on avoin ja asioista puhutaan suoraan eikä takanapäin. Sellaisiakin tilanteita on ollut, että oikein kirjattu ja potilaalle annettu lääke tulostuukin raporttiin väärin. Se on ihan uskomatonta." sairaanhoitaja virpi terävä sairaanhoitaja 1/2012 Suomeen ei pidä määrätä sellaista lakia, joka takaa joitain erityispalveluja iän perusteella. Ainoa hyväksyttävä palvelujen jakoperuste voi olla niiden tarve. pääkirjoitustoimittaja marjut lindberg helsingin sanomat ei 52 % Ei, koska toisilla on oikeuksia ja toisilla enemmän niitä velvollisuuksia. työrajoitteiset ovat heikoilla ja on paljon työpaikkakiusaamista. osastonsihteereiden asiat eivät ole yhtä tärkeitä kuin hoitajien. bonukset menevät ruskeakielisille, eikä työllään ansainneelle. palkitaan työntekijät, joilla ei ole ollut poissaoloja vuoden aikana. miehet pääsevät työnteosta vähemmällä ja saavat erityisetuuksia. lähihoitajaa ei arvosteta, mielipidettä ei kysytä, eikä oteta mukaan päätöksentekoon. uusi kuukauden kysymys löytyy liiton jäsensivuilta. kaikkien 20. helmikuuta mennessä vastanneiden kesken arvotaan super-lehden pyyhe-saippuasetti. tammikuussa arpa suosi leena liimattaa porvoosta. onnittelut! 30 vuotta sitten Liitto esitteli vasta valitulle tasavallan presidentille Mauno Koivistolle yhden sivun mittaiset onnittelut valokuvan kera. Lehden muut artikkelit kertoivat muun muassa apuhoitajan asemasta sairaalahallinnon uudistuksessa, henkilökunnan vähäisyydestä hoitoalalla, palkkauksen palvelulisäjärjestelmästä, työajan lyhennyksestä, vanhustyön realiteettiterapiasta ja tupakoinnin lopettamisesta. Liitto oli palkannut kaksi uutta toimistoapulaista, Leila Määtän ja Anne Norovirran. apuhoitajalehti 2 / 1982 super

14 Lähi- ja perusruokaa superilaiseen makuun Perunamoussaka saa makua timjamista teksti marjo sajantola kuva jukka järvelä Lähihoitaja Piia Järvensivu ei noudata ruokareseptejä pilkulleen. Hän kokkaa mieluummin räppäillen. Kepeällä kädellä ja silmämunamitalla moussaka onnistuu, kunhan muistaa myös timjamin. Piia Järvensivun perunamoussakasta voi sanoa, että se on äitien tekemää ruokaa. Hän maistoi sitä itse ensimmäistä kertaa yläasteikäisenä, kun hänen oma äitinsä kokeili keittokirjasta löytämäänsä reseptiä. Ei se äidin bravuuri ollut, mutta minulle siitä tuli yksi lempiruuista. Perunaa ja jauhelihaa ja vielä se kuorrute se oli mielestäni tosi ihanaa. Nykyisin teen itse sitä omalle perheelleni parin kuukauden välein ja minun mielestäni timjami kuuluu ehdottomasti tähän ruokaan. Se antaa sen jännän maun. Perheen 16-vuotias tytär harrastaa kuntonyrkkeilyä ja 14-vuotias poika painia, joten kaloreita kuluu kummankin harrastuksissa. Piia toteaa, että on hyvä, kun molemmille kelpaa tavallinen kotiruoka, vaikka tytär onkin hieman ronkeli. Poika puolestaan kehuu äidin keittotaitoja. Tosin tuon ikäiselle kaikki maistuu. Vaikka tykkään kokeilla eri reseptejä, niin välillä ruuanlaitto alkaa tökkiä. En kyllä ammatikseni sitä tekisi, Piia tunnustaa. Kokkina hän ei olekaan ollut, mutta hotelliravintoloissa tarjoilijana peräti 16 vuotta. Ammatinvaihto alkoi houkuttaa, kun Piiasta tuntui, ettei työ enää antanut hänelle mitään, eikä hän pystynyt itse enää arvostamaan omaa työtään. Koska hän nuorena oli harkinnut myös mielenterveyshoitajan ammattia, opiskelu lähihoitajaksi tuntui parhaalta väylältä uudelle uralle. Piia valmistui lähihoitajaksi jouluna 2006 ja sai nopeasti vakituisen työpaikan Imatran kaupungilta. Muitakin työtilaisuuksia ympäristökunnissa olisi ollut, mutta hänen mielestään on tärkeää se, ettei työmatkoihin tuhraannu liikaa aikaa. Nykyisessä työssään vammaispalveluyksikössä Piia on ollut kolme ja puoli vuotta. Erityisenä plussana hän pitää sitä, että Vaikka tykkään kokeilla eri reseptejä, niin välillä ruuanlaitto alkaa tökkiä. hän voi kulkea työmatkansa polkupyörällä kesät talvet. Kilometrejä tulee päivässä mukavasti 13. Luonto säästyy, rahaa säästyy, saan raitista ilmaa ja kuntoilua. Hyötyliikunta on tärkeää, koska kolmivuorotyön ja muiden kiireiden takia liikunta jää muuten vähälle. Näitä muita kiireitä ovat muun muassa Imatran ammattiosaston hallituksen varajäsenyys ja työpaikan yhdysjäsenenä toimiminen. Lisäksi Piia on SuPer-Opo. Opotyö on tosi kivaa. Käyn mielelläni oppilaitoksilla. Joulukuussa oli merkkienantojuhlia. Se oli ihanaa, vaikka puheiden pito aina vähän jännittääkin. Paljasjalkainen imatralainen kertoo, että hänen kaupunkinsa on kaunis ja rauhallinen. Saimaa on hänelle erittäin rakas. Aurinkoa Tammiharjussa Lähihoitaja Piia Järvensivu puhuu lämpimästi asiakkaistaan, vammaispalveluyksikön asukkaista. Tammelan ryhmäkodissa asuu kuusi ja Tammiharjussa kymmenen fyysisesti vammaista asiakasta. Yövuorossa Piia on yksin yökkönä molemmissa taloissa ja tarvittaessa yöpartio tulee apuun. Aamu- ja iltavuoroa hän tekee pääasiassa Tammiharjussa. Keskiviikkoisin meillä käy päivätoimintaryhmä, jonka kanssa ulkoillaan ja leivotaan tai askarrellaan. Meillä käy myös intervallijaksoilla jonkun verran kehitysvammaisia, niin lapsia kuin aikuisiakin. Piia pitää paljon laajaa osaamista vaativasta työstään. Mieluiten hän työskentelee aamuvuorossa, kun työ on hyvin hektistä ja työaika kuluu vauhdilla. Hoitajat tekevät paljon yhteistyötä eri tahojen kanssa, jotta heidän asiakkaansa saavat kaikki tarvitsemansa palvelut ja tuet. Myös asukkaiden tarvitsemat päivittäiset kuljetukset on organisoitava sujuviksi. Asukkaamme ovat aivan ihania ihmisiä. Toki joku on joskus kärttyinen, mutta kenelle muullekaan hän voisi kiukutella, jos ei tutulle ja turvalliselle hoitajalleen? Asukkaat ovat nimenneet minut auringoksi. Kun tulen vapailta töihin, he sanovat että sieltä se aurinko tulee ja moni haluaa halata. Mielestäni se on ikään kuin palkanlisä.. 14 super

15 Kuori ja viipaloi kilo perunoita. Ruskista 400 g jauhelihaa. Silppua sekaan pari keskikokoista sipulia ja freesaa pehmeäksi. Lisää tölkki tomaattimurskaa ja pari valkosipulinkynttä murskattuna. 1 tl suolaa 2/3 tl oreganoa tai pitsamaustetta 1 tl timjamia, sillä se antaa sen kivan maun Voitele pyöreä vuoka. Laita pohjalle jauhelihakastiketta, sitten perunoita ja juustokastiketta ja jatka näin pari kierrosta. Ripota päälle juustoraastetta. Paista uunissa 225 asteessa tunnista puoleentoista kunnes perunat ovat pehmeitä. Jos tummuu liikaa, peitä alumiinifoliolla. Anna moussakan vetäytyä vartin verran ennen tarjoilua. Se on tärkeää, jotta maut sekoittuvat hyvin. maitokastike Sulata 2 rkl margariinia ja lisää ½ dl vehnäjauhoja ja hämmentele. Lisää maitoa vähitellen ainakin 5 dl, minä mittaan silmämunalla. Lisää vähitellen 2 dl emmentalia tai muuta vahvaa juustoraastetta. Ja pinnalle suolaa maun mukaan. super

16 16 super

17 Jalat kuntoon teksti minna lyhty kuvat kaarina salmi Jalkojenhoitajan työn rikkaus on vaihtelevuus. Pirjo Nummi hoitaa jalkoja laitoksissa ja kodeissa sekä työskentelee kaksi päivää viikossa kauneushoitolassa. Aamu juuri valkenee, kun Pirjo Nummi tulee reippain askelin sisään Lohjan vanhusten palvelukeskukseen. Olalla on painavan näköinen kassi, joka on pakattu täyteen jalkojen hoidossa tarvittavia välineitä. Pirjo kiirehtii palvelukeskuksen alakertaan, jossa on varattu huone jalkojen hoitamiseen. On aika valmistella työvälineet ensimmäistä asiakasta varten. Pakkaan aina illalla valmiiksi jokaiselle asiakkaalle peruspussin, joka sisältää lattiasuojan, pyyhkeen tai isomman paperin jalkojen kuivausta varten, pari taitosta, alustan, hengityssuojaimen ja hanskat. Muita perustyövälineitäni ovat pesuvati, jalkatuki, kyretti ja pora, johon kiinnitetään erilaisia teriä, Pirjo kertoo. Alkuvalmistelujen jälkeen on aika mennä hakemaan päivän asiakkaiden nimilista Rentukkakerhosta, joka on kotona asuvien vanhusten päivätoimintaryhmä. Mitäs tänne kuuluu tänään? Pirjo kyselee kerholaisilta. Ja hyvää kuuluu. Kerholaiset aprikoivat, kenen vuoro olikaan mennä tänään Pirjon hoidettavaksi. Muilla on aamun ohjelmassa kahvittelua, levyraati ja kuntosalillekin patistellaan. Pirjo saa Rentukkakerhon hoitajalta neljän asiakkaan listan. He ovat kaikki Pirjolle entuudestaan tuttuja. Samat kerholaiset tulevat jalkahoitoon parin kolmen kuukauden välein. Monet ikääntyneet tarvitsevat jalkahoitoa, koska he eivät enää itse taivu hoitamaan jalkojaan. Myös näköongelmat tai vapina voivat estää omatoimisen jalkojen hoitamisen, Pirjo kertoo. Liikuntaa jaloille Aamun ensimmäinen asiakas on Maj-Lis Wallin. Hoito alkaa jalkakylvyllä, jonka aikana on aikaa rupatella. Maj-Lis on huomannut, ettei Pirjoa ole näkynyt lähihoitajan töissä kotihoidossa viime aikoina. On tainnut riittää tätä hommaa, Maj-Lis kommentoi. Nyt on ollut kiireen tynkää. Olen ollut sen verran kotihoidossa, että olin yövuorossa sunnuntain ja maanantain välisen yön. Suurin osa Pirjon asiakkaista tietää, että hän tekee keikkaa kotihoidossa, yöpartiossa ja joskus laitoksissakin. Jalkojenhoitajan töitä on ihan niin paljon kuin haluan, mutta käyn keikoilla, koska haluan pitää yllä tuntumaa perushoitotyöhön. Ammattitaidon ylläpitäminen on tärkeää, koska Pirjo toimii myös lähihoitajakoulutuksen näyttöjen vastaanottajana. On aika leikata Maj-Liksen kynnet. Maj-Lis kertoo, ettei hän ole leikannut niitä itse. Se on ihan hyvä. Sitä vartenhan olet tullut jalkahoitoon. Pirjo kyselee, vieläkö Maj-Lis lenkkeilee yhtä paljon kuin ennenkin. Kyllä, kolme kilometriä ja vähän ylikin, Maj-Lis vastaa. Pirjon mukaan Maj-Liksen jaloista näkee, että hän liikkuu päivittäin. Jos ikääntynyt ihminen ei liiku tarpeeksi, pienet lihakset ja nivelet jaloissa jäykistyvät. Silloin tulee kävelyongelmia, koska jalkaterä ei jousta niin kuin ennen. Mitä enemmän kävelee, super

18 Pirjo Nummi leikkaa kynnet ensin saksilla. Sitten kynnenpäät viilataan koneellisella viilalla eli niin sanotulla tulitikulla, joka on poraan kiinnitettävä terä. 2. Kotikäynnillä Raili Miettisen luona yhteiseksi puheenaiheeksi nousevat kissat. 3. Pirjo Nummi pyrkii sopimaan päivän sitä paremmin jalka voi. Pirjo poistaa vielä Maj-Liksen jaloista kuivaa ihoa, jotta rasva imeytyisi ihoon helpommin. Kovettumat kertovat siitä, että on käyttänyt jalkojaan. Mitä enemmän on vuoteessa, sitä vähemmän on kovettumaa. Nykysuosituksissa kehotetaan käyttämään raspia harvoin. Silloin kun sitä käytetään, pitää jättää jonkin verran kovettumaa. Muuten keho saa viestin, että tuo tykkää rapsuttaa, jolloin kovettumaa tulee entistä enemmän. Sitten laitetaan kynsiöljyä, joka hoitaa ja ravitsee kynttä. Lopuksi jalat rasvataan. Vielä sukka jalkaan ja on toisen jalan vuoro. Aikaa rupatteluun on riittävästi. Miltähän jalkahoito tuntuu? Mukavalta, jalat tuntuvat kevyiltä hoidon jälkeen, Maj- Lis tietää. Kun toinenkin jalka on hoidettu, on lämpimien lopputervehdysten aika. Maj-Liksella on aika palata Rentukkakerholaisten luo. Haen uuden asiakkaan saman tien, Pirjo huikkaa. Paljain jaloin Sitten saisi seuraava tulla, Pirjo sanoo. No niin, nyt ei Anna pääsekään levyraatiin, kun pitää mennä jalkahoitoon, Rentukkakerhon hoitaja sanoo. Pirjo valmistaa Anna Virtaselle jalkakylvyn. Peruskaava jalkojen hoidolle on aina sama: kylvetys, kynsien leikkaus, kovettumien poistamista ja rasvaus. Hoidan jokaisen jalat kuitenkin yksilöllisesti. Teen aina jalkakylvyn aikana päätöksen siitä, millaisen hoidon teen. Pirjo toteaa, että Annalla on paksut kynnet. Luulin sinun sanovan, että Annalla on paksut jalat, Anna sanoo. Molemmat rupeavat nauramaan. Kynnet paksuuntuvat yleensä jonkin vamman seurauksena, esimerkiksi kun on lyönyt varpaansa jonnekin. Jos kynnen juuri vaurioituu traumassa, se ei parane koskaan. Se kasvaa aina samalla tavalla, Pirjo kertoo. Minun varpaat tallasi lehmä, kun pienenä tyttönä olin kärpäsiä hätyyttelemässä, Anna sanoo. Pirjon mukaan syitä kynsien paksuuntumiseen ovat myös ikääntyminen, huono ääreisverenkierto, tietyt lääkeaineet ja jotkin sairaudet kuten diabetes. Yksittäisen kynnen paksuuntuminen saattaa johtua siitä, että on käyttänyt liian ahtaita kenkiä. Pirjo kertoo, että entisaikaan kuljettiin paljon paljain jaloin. Silloin tuli luontaista jumppaa jaloille. Ei ollut niin paljon rakennevikoja kuin nykyään. Mutta silloin oli aina riskinä, että astui naulaan tai johonkin muuhun terävään, Anna huomauttaa. Niin se on totta. Yksi asiakkaistani kertoi, että keväällä piti kysyä opettajalta lupa, koska sai ruveta tulemaan kouluun paljain jaloin. Syksyllä kun lunta tuli, piti laittaa taas kengät, Pirjo kertoo. Entisaikaan kuljettiin paljon paljain jaloin. Silloin tuli luontaista jumppaa jaloille. 18 super

19 3 4 5 asiakaskäynnit samalle suunnalle, ettei autoiluun kuluisi liikaa aikaa. 4. Yksi hoitokerta kestää neljäkymmentäviisi minuuttia. Asiakkaana on Marjatta Marttila. 5. Joskus jalkojen hoitaminen käy nopeasti. Sitten voi juoda vaikkapa kahvit yhdessä. Mutta oli myös lapsia, jotka eivät päässeet ulos talvella, koska heillä ei ollut kenkiä. Tai sitten oli vain liian pienet kengät, Anna muistelee. Niistä tuli kipeät vaivaisenluut, Pirjo lisää. Pirjo leikkaa ja hioo Annan kynnet. Samalla rupattelu jatkuu. Lopuksi Pirjo rasvaa Annan jalat, ja Anna on valmis palaamaan takaisin kerhoon. Erilaisia voiteita Pirjolle koittaa tauko, jonka aikana hän yleensä purkaa vastaajaan tulleet viestit. Nyt täytyy soittaa yksi puhelu. Olen SPR:n hallituksessa ja tehtäviini kuuluu laskujen hoitaminen. On varmaan jokin lasku maksamatta. Asia ratkeaa soittamalla. Pirjon tauko kestää siihen asti, kunnes kerholaiset palaavat lounaalta ruokasalista. Tauon jälkeen asiak-kaaksi tulee Alvar Ryynänen. Hoito alkaa tuttuun tapaan jalkakylvyllä ja kuulumisten kyselemisellä. Sitten leikataan kynnet ja poistetaan kovettumia. Pirjo kertoo, että jos kovettumaa on paljon, kantapäät rupeavat halkeilemaan. Kovettumaa poistetaan ensin kyretillä. Sitten hiotaan koneella epätasaisuudet jalkapohjista pois. Tämä kutittelu kestää vain hetken, Pirjo sanoo Alvarille. Rasvauksella saadaan pidettyä jalat pehmeinä ja joustavina. Pirjo kertoo, että olisi hyvä käyttää erilaisia rasvoja, ettei iho totu yhteen tuotteeseen. Vähintään sitten kun purkki loppuu, pitäisi vaihtaa toiseen voiteeseen. Jos on kovettumaa, vaseliini- tai mehiläisvahapohjaiset voiteet ovat hyviä. Pirjo muistuttaa, ettei varpaiden välejä saa rasvata. Muuten ne hautuvat. Hautumiin voi laittaa hoidoksi talkkia tai lampaanvillaa. Lopuksi Alvar saa jalkahieronnan ja villasukat jalkaan. No nyt Alvar pääsee kahville, ja minä haen seuraavan asiakkaan, Pirjo sanoo. Helppoa täältäpäin Rentukkakerhon viimeinen asiakas on Marjatta Marttila. Hän kertoo kynsien leikkaamisen hankaluudesta. On se hyvä, että tänne pääsee. Asiantuntijalta napsuttelu käy niin helposti. Itselle se on mahdoton tehtävä. Se on niin helppoa täältäpäin, kun varpaat ovat niin lähellä. Muuten sinulla ei ole mitään ongelmia jaloissa, vain kynnet ovat pitkät, Pirjo vastaa. Pirjo kertoo, ettei kynsiä saa leikata liian lyhyiksi. Varsinkaan, jos niillä on taipumusta kasvaa sisäänpäin. Lyhyiden kynsien riskinä on, että ne kasvavat ihoon kiinni. Minun kynteni kasvoivat sisäänpäin aikaisemmin. Silloin jalkojeni hoitaminen oli kivuliasta. Nyt kun kynnet ovat kunnossa, tämä on pelkkää iloa, Marjatta toteaa. Jalkahoidon jälkeen Pirjo saattaa Marjatan halausten kera takaisin kerhoon. Kello on kaksi iltapäivällä, ja Pirjon päivä Lohjan palvelukeskuksessa päättyy. Täällä on helppo tehdä töitä, koska asiakkaat ja henkilökunta ovat tuttuja. Jos tulisi ongelmatilanne, esimerkiksi joku saisi sairaskohtauksen, saisin heti apua muilta. Pirjo pakkaa tavaransa, hyppää autoon ja huristelee kotihoitoon, josta hän hakee avaimen seuraavan asiakkaan kotiin. Hoitoa, rupattelua ja kahvittelua Terve Raili, Pirjo huikkaa heti Raili Miettisen kotiovelta. Pirjo kyselee Railin kuulumiset samalla kun ottaa esiin tarvittavia väli- super

20 neitä. Raili on tullut Pirjolle tutuksi kotihoidon, yökotihoidon ja jalkahoitojen myötä. Railille ei tehdä jalkakylpyä, joten hän saa olla vuoteella pitkällään. Raililla on diabetes. Diabeetikon jaloissa voi olla haavaumia, ja jalkakylvyn aikana bakteeri voi lähteä haavauman kautta verenkiertoon tai se voi aktivoitua paikallisesti kudokseen. Pirjo leikkaa ensin kynnet ja tutkii jalat samalla. Sen jälkeen hän tekee rasvapesun. Tämä on ihan tavallista pesuvoidetta, joka puhdistaa ja kosteuttaa. Tätä voi käyttää myös laitoksissa vuodepotilaiden jalkojen hoitamiseen. Kylvetys ei ole välttämätön kovettumien ja kynsien pehmentämiseen. Pehmennys voidaan tehdä erilaisilla aineilla. Tietty rasvapesu tuntuu erilaiselta kuin jalkojen kylvetys. Kylvetys tuo luksusta arkeen. Siksi kaikki diabeetikot eivät kerro perussairaudestaan, koska he tietävät, etten tekisi heille jalkakylpyä. Rasvapesun jälkeen kynnenpäät vielä nollataan, laitetaan kynsiöljyä ja jalat rasvataan. Pirjo hieroo työikäisten jalat yleensä aina, mutta ikäihmisten jalkoja ei voi aina hieroa. Jos on turvotusta, en uskalla hieroa. En tiedä varmasti, lähtevätkö nesteet oikeaan suuntaan. Tarvitsen lisätietoa lymfahieronnasta. Sukat vielä jalkaan, ja jalkahoito on valmis. Mitäs mieltä olet Raili, keitetäänkö kahvit nyt? Pirjo kysyy. Keitetään vain, Raili vastaa. Aina jalkahoitoon ei mene niin kauan kuin olen suunnitellut. Sitten voi jutella ja vaikka kahvitella, Pirjo kertoo. Kotiin päin Kello on hieman yli kolme. Pirjo kantaa painavan laukkunsa autoon. Yleensä pyrin olemaan kotona neljältä. Joskus teen poikkeuksen ja otan asiakkaita myös illalle. Jalkojenhoitajan työpäivä päättyy aina välineiden puhdistamiseen. Asiakkaiden välissä puhdistan jalkatuen ja poran antimikrobisella aineella. Illalla laitan desinfioivaan aineeseen poranterät, sakset, kyretit ja muut hoidoissani käyttämät hoitovälineet sekä laitan työkassini valmiiksi aamua varten. Iltatöihin kuuluu myös laskujen kirjoittaminen. Iltatyöt eivät tunnu raskaalta, koska olen kuitenkin jo kotona. Huomenna Pirjo hoitaa veteraanien jalkoja. Tiedossa on kiva päivä, Pirjo kertoo innostuneesti.. Tänään töissä kuka Lohjalainen Pirjo Nummi, 46, valmistui lähihoitajaksi vuonna 2005 Länsi-Uudenmaan ammattiopistosta. Vuonna 2011 suoritti jalkojenhoidon ammattitutkinnon Helsingin jalkahoitokoulussa. Haaveissa opiskella lisää, esimerkiksi hierontaa ja lymfahoitoja. työ ja työura Ennen lähihoitajaopintoja työskenteli kahvilamyyjänä. Kun lähihoitajaopintoja oli riittävästi suoritettuna, aloitti keikkatyöt Lohjan kaupungilla. Valmistuttuaan lähihoitajaksi sai vakituisen työpaikan kotihoidosta. Opiskeli työn ohessa jalkojen hoitoa. Vuoden 2011 alusta lähtien työskennellyt päätoimisesti jalkojenhoitajana omassa yrityksessään. Opettaa Helsingin jalkahoitokoulussa. Tekee edelleen lähihoitajan keikkoja. Ottaa vastaan lähihoitajaopiskelijoiden näyttöjä. perhe Kolme aikuista lasta, aviomies ja kissa. harrastukset Omakotitalon remontointi yhdessä aviomiehen kanssa ja puutarhanhoito. Tekee myös vapaaehtoistyötä SPR:ssä. parasta työssä Riittävästi aikaa jokaiselle asiakkaalle ehtii kuunnella heidän tarinoitaan. ikävintä työssä Siirtyminen paikasta toiseen liukkailla keleillä. 20 super

Pidetään kaikki mukana. Jokaista ihmistä pitää arvostaa

Pidetään kaikki mukana. Jokaista ihmistä pitää arvostaa ver Ohjelma kuntavaaleihin Pidetään kaikki mukana Jokaista ihmistä pitää arvostaa SDP:n tavoite on inhimillinen Suomi. SDP haluaa, että Suomessa kaikki ihmiset ovat tasa-arvoisia. Jokaista ihmistä pitää

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA Tapani Takalo Lapin korkeakoulukirjasto, yliopisto, taide 17.11.2011 1. Johdanto Lapin yliopiston taidekirjastossa on selvitetty taidekirjaston kokoelmiin

Lisätiedot

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 54 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): 5/9 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on. Reilu

Lisätiedot

Mobiili- kotihoito. Toiminnanohjausjärjestelmän käyttöön otto Rovaniemen kaupungissa

Mobiili- kotihoito. Toiminnanohjausjärjestelmän käyttöön otto Rovaniemen kaupungissa Mobiili- kotihoito Toiminnanohjausjärjestelmän käyttöön otto Rovaniemen kaupungissa 1.10.13-30.9.14 Tieran Mobiili kotihoito Tiera on kuntatoimijoiden omistama valtakunnallinen yhteistyöverkosto Tiera

Lisätiedot

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER Työtä lähellä ihmistä SuPer Lähi- ja perushoitajan oma liitto Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on Suomen suurin sosiaali- ja terveysalan sekä kasvatusalan

Lisätiedot

Sädehoitoon tulevalle

Sädehoitoon tulevalle Sädehoitoon tulevalle Satakunnan sairaanhoitopiiri Sädehoitoyksikkö Päivitys 10//2015 Päivittäjä MM, mi Tämä opas on selkokielinen. Saat siitä tietoa helposti ja nopeasti. Ohjeen laatinut: Satakunnan sairaanhoitopiiri,

Lisätiedot

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 60 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): Reilu 3/7 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on.

Lisätiedot

7:30 Aamuvuoro alkaa yhteisellä palaverilla yövuoron kanssa. Tällöin käydään läpi yön keikat ja jaetaan muuta tärkeää tietoa. 8:30 Tarkistetaan ja huolletaan autot. Täydennetään hoitotarvikkeet, kuten

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Liity SuPeriin LÄHI- JA PERUSHOITAJIEN OMAAN LIITTOON

Liity SuPeriin LÄHI- JA PERUSHOITAJIEN OMAAN LIITTOON Liity SuPeriin LÄHI- JA PERUSHOITAJIEN OMAAN LIITTOON Sinun liittosi on SuPer SuPer on ainoa liitto, joka on keskittynyt lähi- ja perushoitajien edunvalvontaan. Ajamme etujasi kaikissa ammatillisissa ja

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

LAUSESANAT KONJUNKTIOT LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

Uudistuvat työnkuvat -hanke

Uudistuvat työnkuvat -hanke Uudistuvat työnkuvat -hanke Jyväskylän kaupunki / vanhus- ja vammaispalvelut Ulla Halonen, projektipäällikkö Tavoitteet: Hankkeen tarkoituksena on ollut kehittää sairaanhoitajien, lähihoitajien ja laitoshuoltajien

Lisätiedot

RAPORTTI TYÖELÄMÄJAKSOLTA 1.1.-28.2.2011

RAPORTTI TYÖELÄMÄJAKSOLTA 1.1.-28.2.2011 1 RAPORTTI TYÖELÄMÄJAKSOLTA 1.1.-28.2.2011 Peruspalvelukuntayhtymä Kallio / Pirttirannan päiväkoti Peruspalvelukuntayhtymä Kallio / Peltopuiston päiväkoti Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä Oulaisten

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Petri Lempinen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lisätiedot

Kirjoita dialogi (yksi tai monta!)

Kirjoita dialogi (yksi tai monta!) Kirjoita dialogi (yksi tai monta!) Poliisilaitos Kela Posti Pankki Työvoimatoimisto Poliisiasema Trafi Katsastus Poliisilaitos Kela Posti Pankki Työvoimatoimisto Poliisiasema Trafi Katsastus Maistraatti

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Puhelinpalvelutyön työolokysely 2011

Puhelinpalvelutyön työolokysely 2011 Puhelinpalvelutyön työolokysely 2011 1 Taustaa I Vastausaika 3.-21.2.2011 Kysely kohdistettu ensisijaisesti isompien vahinkovakuutusyhtiöiden toimihenkilöille, mutta muutkin saivat vastata Vastaajia yhteensä

Lisätiedot

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

Hei terveydenhoitaja, tervetuloa meidän joukkoon!

Hei terveydenhoitaja, tervetuloa meidän joukkoon! Hei terveydenhoitaja, tervetuloa meidän joukkoon! Terveydenhoitaja huolehtii suomalaisten terveydestä, Tehy hoitajien eduista Suomen suurin sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö valvoo koulutetun hoitohenkilöstön

Lisätiedot

Kansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti

Kansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti Kansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti Timo Järvensivu Anne Kumpusalo-Vauhkonen Antti Mäntylä Keskeiset verkoston työtä ohjaavat kysymykset: Mitkä

Lisätiedot

Omaistuki Jällivaaran kunnassa. Valokuva: andreaslundgren.com

Omaistuki Jällivaaran kunnassa. Valokuva: andreaslundgren.com Omaistuki Jällivaaran kunnassa Valokuva: andreaslundgren.com Julkaisija: Jällivaaran kunnan sosiaalihallinto omaistuen kehittämistä koskevan projektin (2007 2008) puitteissa. Teksti: Ann-Louise Lundgren.

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

KUUMA-johtokunta

KUUMA-johtokunta KUUMA-johtokunta 28.4.2016 Maakuntauudistuksen / ja sote-uudistuksen tilannekatsaus Erkki Kukkonen Järvenpään kaupunginjohtaja Koonnut: Teija Sutinen / HS, grafiikka: Jukka Himanen / HS, lähde: Selvityshenkilön

Lisätiedot

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Rauhala on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Yrityksen perustiedot Omistajat: Ismo ja Miika Takkunen Ismo vastaa tilanjohtaminen

Lisätiedot

Taitajaa taitavammin. Taitaja-päällikkö Pekka Matikainen Skills Finland ry

Taitajaa taitavammin. Taitaja-päällikkö Pekka Matikainen Skills Finland ry Taitajaa taitavammin Taitaja-päällikkö Pekka Matikainen Skills Finland ry 6. Miten hyvin kilpailulajisi järjestelyt mielestäsi sujuivat? 1=erittäin huonosti 2=huonosti 3=kohtalaisesti 4=hyvin 5=erittäin

Lisätiedot

Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste,

Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste, Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste, 8.4.2014 Pro on Yksi Suomen suurimmista ammattiliitoista: suurin yksityisen sektorin toimihenkilöliitto ja Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n

Lisätiedot

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Missä Neuvokas perhe työvälineet ja ideologia voivat auttaa ammattilaista? Asiakas ei ymmärrä miten tärkeä

Lisätiedot

Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli projekti

Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli projekti Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli 2012-2016 -projekti Etsivä vanhustyö on Yhteisölähtöistä ja sosiaalista toimintaa, jolla tavoitetaan

Lisätiedot

Lähihoitajasta on moneksi

Lähihoitajasta on moneksi Lähihoitajasta on moneksi SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON AMMATTIHENKILÖ Lähihoitajalla on sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Lähihoitajaksi voi opiskella ammatillisessa peruskoulutuksessa koulumuotoisesti,

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Savuton työpaikka osa työhyvinvointia

Savuton työpaikka osa työhyvinvointia Savuton työpaikka osa työhyvinvointia Miksi savuton työpaikka? Kustannussäästöt Päivittäin tupakoiva aiheuttaa työnantajalle maltillisen arvion mukaan vuodessa keskimäärin 1 060 1 300 euron kustannukset

Lisätiedot

E-kirjan kirjoittaminen

E-kirjan kirjoittaminen 1 E-kirjan kirjoittaminen Ohjeet e-kirjan kirjoittamiseen Tämän ohjeistuksen tavoitteena on auttaa sinua luomaan yksinkertainen e-kirja (pdftiedosto) asiakkaallesi. Kirja näyttää hänelle kuinka hyvin ymmärrät

Lisätiedot

Työssäoppiminen Saksan Rietbergissä

Työssäoppiminen Saksan Rietbergissä Työssäoppiminen Saksan Rietbergissä 6.10. 14.11.2014 Sisustusrakennusalan opiskelijat Anne Kinnunen ja Johanna Laukkanen Piippolan ammatti- ja kulttuuriopisto Ajatuksena oli lähteä työharjoittelujakson

Lisätiedot

VANHUSTEN YMPÄRIVUOROKAUTISTEN PALVELUJEN VALVONTA Valviran kysely palvelua tuottaville yksiköille maalis-huhtikuussa 2010

VANHUSTEN YMPÄRIVUOROKAUTISTEN PALVELUJEN VALVONTA Valviran kysely palvelua tuottaville yksiköille maalis-huhtikuussa 2010 Raportti 1 (2) 1882/05.01.05.07/2010 22.06.2010 VANHUSTEN YMPÄRIVUOROKAUTISTEN PALVELUJEN VALVONTA Valviran kysely palvelua tuottaville yksiköille maalis-huhtikuussa 2010 Valviran ja Aluehallintovirastojen

Lisätiedot

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Seinäjoen kaupunki Elisa Saunamäki Psykososiaalinen kuormittuminen Jokaisen yksilön työhyvinvointi ja psykososiaalinen kuormittuminen koostuu eri asioista.

Lisätiedot

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

Lääkehoidon toteuttaminen vanhuspalveluissa Vanhustyön johdon päivä, PSAVI, Marja-Leena Arffman Terveydenhuollon ylitarkastaja

Lääkehoidon toteuttaminen vanhuspalveluissa Vanhustyön johdon päivä, PSAVI, Marja-Leena Arffman Terveydenhuollon ylitarkastaja Lääkehoidon toteuttaminen vanhuspalveluissa Vanhustyön johdon päivä, PSAVI, 20.3.2014 Terveydenhuollon ylitarkastaja Lääkkeen käyttötarkoitukset Lievittää oireita Lääke Auttaa terveydentilan tai sairauden

Lisätiedot

kielipassi Moduuli 1

kielipassi Moduuli 1 kielipassi Moduuli 1 minä ja lähipiiri MINÄ / IHMINEN / MODUULI 1 / A1.3 Osaan kertoa perustiedot itsestäni kirjallisesti ja suullisesti. Osaan vastata henkilötietokysymyksiin. Osaan täyttää henkilötietolomakkeen.

Lisätiedot

PENNO Selvitä rahatilanteesi

PENNO Selvitä rahatilanteesi PENNO Selvitä rahatilanteesi TIEDÄTKÖ, KUINKA PALJON SINULLA ON RAHAA KÄYTÖSSÄSI? Kuuluuko arkeesi taiteilu laskujen ja välttämättömien menojen kanssa? Tiedätkö, mihin rahasi kuluvat? Tämän Penno-työkirjan

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Huomisen tiennäyttäjä

Huomisen tiennäyttäjä Huomisen tiennäyttäjä 75 huomisen tiennäyttäjä HUOMISEN TIENNÄYTTÄJÄ SKAL on jäsentensä näköinen ja arvostat niitä. Järjestömme valvoo kokoinen, maanteiden tavaraliikenteessä toimivien yritysten ja kuljetusyrittäminen

Lisätiedot

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi Akuliinan tarina Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi muuten kerennyt kouluun. Oli matikan

Lisätiedot

Infoa kevään 2017 kirjoituksiin osallistuville kahden tutkinnon opiskelijoille

Infoa kevään 2017 kirjoituksiin osallistuville kahden tutkinnon opiskelijoille Infoa kevään 2017 kirjoituksiin osallistuville kahden tutkinnon opiskelijoille Matematiikan, fysiikan ja kemia kirjoittajat Tuo laskin tyhjättynä ja taulukkokirja puhdistettuna koetta edeltävänä päivänä

Lisätiedot

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE LIITE 3 1(7) VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE Kanta-Kauhavan kotihoito K u n t a y h t y m ä K a k s i n e u v o i n e n I k ä i h m i s t e n p a l v e l u t K o t i h o i t o K a n t a - K a u h a v a 3 /

Lisätiedot

Tietoturvan ja tietosuojan oppimisympäristö

Tietoturvan ja tietosuojan oppimisympäristö Projektikoodi A30387 31.7.2009 Tietoturvan ja tietosuojan oppimisympäristö Käyttöohjeet Lapin sairaanhoitopiirin ky PL 8041 96101 Rovaniemi Katuosoite Porokatu 39 D 96100 Rovaniemi Y-tunnus 0819616-7 Puhelinvaihde

Lisätiedot

Mitä sote-uudistus tarkoittaa minulle

Mitä sote-uudistus tarkoittaa minulle Mitä soteuudistus tarkoittaa minulle Sosiaali ja terveyspalvelut vuonna 2019 hallituksen esitysluonnoksen mukaisesti 11/2016 1 18.11.2016 Tämä on soteuudistus Soteuudistuksessa koko julkinen sosiaali ja

Lisätiedot

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU SOSIAALI- JA TERVEYSALA Ensihoidon koulutusohjelma Takojantie Kotka

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU SOSIAALI- JA TERVEYSALA Ensihoidon koulutusohjelma Takojantie Kotka 1 Liite 3 KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU SAATE SOSIAALI- JA TERVEYSALA 30.08.2010 Ensihoidon koulutusohjelma Takojantie 1 48220 Kotka Hyvä kyselyyn vastaaja Olen Ensihoitaja (AMK)-opiskelija Kymenlaakson

Lisätiedot

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan:

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan: Kero, mitä menet tekemään. Malli: Menen yliopistoon Menen yliopistoon opiskelemaan. Menen kauppaan 5. Menen uimahalliin Menen kotiin 6. Menen kahvilaan Menen ravintolaan 7. Menen pankkiin 4. Menen kirjastoon

Lisätiedot

Millainen on hyvä työhakemus?

Millainen on hyvä työhakemus? TYÖHAKEMUS- OPAS Millainen on hyvä työhakemus? Hyvä hakemus erottuu joukosta ja vastaa kysymykseen, miksi sinä olisit hyvä valinta tehtävään. Hakemuksessa voit tuoda omaa persoonaasi esiin, jopa ehkä enemmän

Lisätiedot

NUORTEN TALO. Miten Nuorten talo syntyi?

NUORTEN TALO. Miten Nuorten talo syntyi? NUORTEN TALO Miten Nuorten talo syntyi? NUORTEN TALON HISTORIA 2009: YLILYÖNTI AVASI OVENSA OSANA ETSIVÄÄ TYÖTÄ Etsivä työ avasi tammikuussa matalan kynnyksen kohtaamispaikka Ylilyönnin osana perustyötä.

Lisätiedot

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? o 3 kertaa viikossa tai useammin o 1 3 kertaa viikossa o 1 3 kertaa kuukaudessa o Harvemmin

Lisätiedot

Opas omaishoidontuesta

Opas omaishoidontuesta Opas omaishoidontuesta 1 2 Omaishoito Omaishoito on hoidettavan kotona tapahtuvaa hänen henkilökohtaista hoitoa. Omaishoitajana voi toimia hoidettavan avo- tai aviopuoliso, vanhempi, lapsi tai muu hoidettavalle

Lisätiedot

KUINKA KIRJOITAT E-KIRJAN päivässä

KUINKA KIRJOITAT E-KIRJAN päivässä KUINKA KIRJOITAT E-KIRJAN päivässä Valmentaja-Akatemia opettaa sinulle kuinka valmentajana pystyt kasvattamaan bisnestäsi, auttamaan useampia ihmisiä ja ansaitsemaan enemmän. www.valmentaja- akatemia.fi

Lisätiedot

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja Henkilökohtaisen avun hakeminen Työpaja 10.10.2013 Vammaispalvelulaki - Henkilökohtainen apu liittyy vammaispalvelulakiin. - Vammaispalvelulaki uudistui 1.9.2009. - Vammaispalvelulakia muutettiin, jotta

Lisätiedot

VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN. www.te-palvelut.fi

VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN. www.te-palvelut.fi VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN www.te-palvelut.fi TE-toimiston verkkoasiointiin pääset kirjautumaan www.te-palvelut.fi Oma asiointi Henkilöasiakas Kirjaudu sisään verkkopankkitunnuksilla ja hyväksy käyttöehdot

Lisätiedot

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Sunny Beach on upea rantalomakohde Mustanmeren rannikolla Bulgariassa. Kohde sijaitsee 30 kilometrin päässä Burgasista pohjoiseen. Sunny Beachin

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1 3 kertaa viikossa tai useammin 2 1-3 kertaa viikossa 3 1-3 kertaa kuukaudessa

Lisätiedot

Omat rajat ja turvaohjeet

Omat rajat ja turvaohjeet Omat rajat ja turvaohjeet Jokaisella ihmisellä on oikeus omaan kehoonsa. Se tarkoittaa, että myös sinä päätät itse, kuka saa koskettaa sinua. Sinä saat myös päättää, mihin paikkoihin toinen ihminen saa

Lisätiedot

TERVEYSMINISTERIÖ 9.2.2005

TERVEYSMINISTERIÖ 9.2.2005 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ PÄÄTÖS 9.2.2005 STM/316/2005 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN PÄÄTÖS ERÄIDEN RAUTATIELIIKEN- TEESSÄ TYÖSKENTELEVIEN TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖPAIKKOJEN TYÖSUOJELU- VALVONNAN SIIRTÄMISESTÄ

Lisätiedot

THASO12 - Ravitsemus Janne Rautiainen TH11K. Hoitotyön koulutusohjelma

THASO12 - Ravitsemus Janne Rautiainen TH11K. Hoitotyön koulutusohjelma THASO12 - Ravitsemus 25.10.2011 Janne Rautiainen TH11K Hoitotyön koulutusohjelma THASO12 - Ravitsemus 2 / 7 5.9.2012 Sisältö 1 Johdanto... 3 2 Ensimmäinen ohjauskerta... 4 2.1 Ravintoanamneesi... 4 2.2

Lisätiedot

Kotiutuskäytännöt Kokemäellä

Kotiutuskäytännöt Kokemäellä Kotiutuskäytännöt Kokemäellä Kotihoidon näkökulmia kotiutukseen Kokemäen nykytilanteesta Vuonna 2013 alkuvuodesta ollut viimeksi tk sairaalassa pitkäaikaisia potilaita Tk sairaalassa keskim. 10 kokemäkeläistä

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle MINÄ MUUTAN Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle Kirsi Timonen, projektityöntekijä Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2010-2012 MINÄ MUUTAN Olet suuren muutoksen edessä. Uuteen kotiin

Lisätiedot

Puutarhakoulutuksen markkinointi ja vetovoimaaisuus

Puutarhakoulutuksen markkinointi ja vetovoimaaisuus Puutarhakoulutuksen markkinointi ja vetovoimaaisuus Jyrki Jalkanen PUUTARHA&Kauppa Millaisena meidät ehkä nähdään? Vihreän ympäristön tekijöitä Terveellisen ruoan tuottajina Kaupunkien inhimillistäjinä&puhdistajana

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Työssäoppimassa Tanskassa

Työssäoppimassa Tanskassa Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa

Lisätiedot

Ammatilliset opettajat AO ry on tekemässä OAJ:n ja OAO:n linjauksia ja toteuttaa niitä / toteuttaa OAJ:n ja OAO:n päättämiä linjauksia.

Ammatilliset opettajat AO ry on tekemässä OAJ:n ja OAO:n linjauksia ja toteuttaa niitä / toteuttaa OAJ:n ja OAO:n päättämiä linjauksia. LIITE 4 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2016 Ammatilliset opettajat Yrkeslärarna AO ry Ammatilliset opettajat Yrkeslärarna AO ry on OAJ:n Ammatilliset Opettajat OAO ry:n jäsenyhdistys ja Opetusalan Ammattijärjestö

Lisätiedot

Keliakialiiton strategia

Keliakialiiton strategia Keliakialiiton strategia 2016 2020 Keliakialiitto ry Kuvat ja taitto: Sonja Tuomi Painopaikka: Waasa Graphics Oy, 2015 Keliakialiiton strategia 2016 2020 Visio 2020... 4 Toiminta-ajatus... 6 Toimintaympäristön

Lisätiedot

Kim Polamo T:mi Tarinapakki

Kim Polamo T:mi Tarinapakki Kim Polamo T:mi Tarinapakki Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Tässä esitteessä on konkreettisia esimerkkejä työnohjaus -formaatin vaikutuksista. Haluan antaa oikeaa tietoa päätösten

Lisätiedot

Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat. Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto )

Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat. Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto ) Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto 27.10.2015) 1. Ikäsi Yhteensä 31 vastaajaa, koko kyselyssä 332 2. Sukupuoli 3. Asuinalue

Lisätiedot

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Erkki Auvinen, STTK 7. 4. 2 0 1 6 Työpaikan kehittämistä ei saa unohtaa vaikeinakaan aikoina Työpaikan kehittämistä ei saa haudata mukamas tärkeämpien

Lisätiedot

ZA4811. Flash Eurobarometer 227 (Expectations of European Citizens Regarding the Social Reality in 20 Years' Time)

ZA4811. Flash Eurobarometer 227 (Expectations of European Citizens Regarding the Social Reality in 20 Years' Time) ZA4811 Flash Eurobarometer 227 (Expectations of European Citizens Regarding the Social Reality in 20 Years' Time) Country Specific Questionnaire Finland Flash Eurobarometer on The expectations and wishes

Lisätiedot

Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo

Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari 31.8.2012 Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo 31.8.2012 KATJA NOPONEN OY 2011 Tulevaisuuspolku-palveluiden

Lisätiedot

Paljon tukea tarvitsevat paljon palveluita käyttävät hanke

Paljon tukea tarvitsevat paljon palveluita käyttävät hanke Paljon tukea tarvitsevat paljon palveluita käyttävät hanke Tavoitteena on asiakkaan osallisuuden lisääminen, sosiaalihuollon, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon toiminnallisen integraation kehittäminen,

Lisätiedot

KEHITYSVAMMALAIN MUUTOKSET. Itsemääräämisoikeus vahvistuu. Uusia määräyksiä rajoitustoimenpiteistä.

KEHITYSVAMMALAIN MUUTOKSET. Itsemääräämisoikeus vahvistuu. Uusia määräyksiä rajoitustoimenpiteistä. KEHITYSVAMMALAIN MUUTOKSET Itsemääräämisoikeus vahvistuu. Uusia määräyksiä rajoitustoimenpiteistä. LUKIJALLE Tässä esitteessä kerrotaan muutoksista, joita on tehty kehitysvammalakiin. Kehitysvammalaissa

Lisätiedot

Vanhus- ja vammaispalvelut 2016

Vanhus- ja vammaispalvelut 2016 Vanhus- ja vammaispalvelut 2016 VANHUS- JA VAMMAISPALVELUT vanhus- ja vammaispalveluiden johtaja Soili Partanen HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT PALVELUT palvelupäällikkö Kirsi Oksanen PALVELUOHJAUS RUORI Ateriapalvelu

Lisätiedot

Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13

Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13 Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13 Halusin lähteä ulkomaille työssäoppimaan sekä tutustumaan pieneksi aikaa toiseen maahan ja kulttuuriin. Kuusi

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Pitääkö murtunut jalkani leikata? Mitä röntgenkuvissa näkyy? Mitä laboratoriokokeet osoittavat? Pitääkö minun olla syömättä ennen laboratoriokokeita?

Pitääkö murtunut jalkani leikata? Mitä röntgenkuvissa näkyy? Mitä laboratoriokokeet osoittavat? Pitääkö minun olla syömättä ennen laboratoriokokeita? '' Pitääkö murtunut jalkani leikata? Mitä röntgenkuvissa näkyy? Mitä laboratoriokokeet osoittavat? Pitääkö minun olla syömättä ennen laboratoriokokeita? Kuinka kauan kipsiä pidetään jalassa? Saako kipeälle

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

Ulos pätkävankilasta

Ulos pätkävankilasta Ulos pätkävankilasta työntekijä tulisi toimeen yhdellä työsuhteella ja siitä saatavalla palkalla. epäreiluja työn teettämisen tapoja ei paikattaisi verovaroin. Osa-aikaisen palkka jää pieneksi. Esimerkiksi

Lisätiedot

Kaikkia uutisia ei todellakaan tule luettua, mutta jos otsikko antaa kipinää vaikkapa autopuolen sopimuksista, niin luen silloin koko uutisen...

Kaikkia uutisia ei todellakaan tule luettua, mutta jos otsikko antaa kipinää vaikkapa autopuolen sopimuksista, niin luen silloin koko uutisen... 1) Luetko uutiskirjettä? 1. aina 66,3 % 2. useimmiten 28,2 % 3. joskus 3,9 % 4. harvemmin 1 % 5. en juuri koskaan 0,6% 2) Miten tarkoin luet läpi uutiskirjeen artikkelit? 1. Luen aina kaikki uutiset 19,4

Lisätiedot

Kirsi Englund RATKAISUJA ARKIRUOKAAN. 4 askelta helppoon hyvinsyömiseen

Kirsi Englund RATKAISUJA ARKIRUOKAAN. 4 askelta helppoon hyvinsyömiseen Kirsi Englund RATKAISUJA ARKIRUOKAAN 4 askelta helppoon hyvinsyömiseen Osa 2: ASKELEET PAREMPAAN ARKIRUOKAAN Panosta oikeisiin asioihin, ruokavalion perusteet kuntoon Arkiruoka kuntoon mikä on oleellista

Lisätiedot

Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO

Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki 15.9.2016 Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Miksi tiedottaa? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti

Lisätiedot

Kysely Välkky-projektissa syksyllä 2011 toteutetuista MUUTOS! -koulutuksista

Kysely Välkky-projektissa syksyllä 2011 toteutetuista MUUTOS! -koulutuksista Kysely Välkky-projektissa syksyllä 2011 toteutetuista MUUTOS! -koulutuksista 1. Osallistuin MUUTOS 16! - Viesti ymmärrettävästi! Selkokieli oman työn apuvälineenä - koulutukseen: Vastaajien määrä: 24 Kyllä

Lisätiedot

KYSELY FARMASEUTTISEN HENKILÖSTÖN APTEEKKIKOHTAISEN ERÄN TOTEUTUKSESTA Jukka Koskipirtti

KYSELY FARMASEUTTISEN HENKILÖSTÖN APTEEKKIKOHTAISEN ERÄN TOTEUTUKSESTA Jukka Koskipirtti KYSELY FARMASEUTTISEN HENKILÖSTÖN APTEEKKIKOHTAISEN ERÄN TOTEUTUKSESTA 1.12.2012 Jukka Koskipirtti Farmaseuttisen henkilöstön apteekkikohtainen erä 1.12.2012 0,7 marraskuun palkkasummasta Sähköpostikysely

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti 21.10.2015 Sivu 1 / 1 4727/00.01.03/2014 96 Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti Valmistelijat / lisätiedot: Niina Savikko, puh. 043 825 3353 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Tässä ohjeessa kerrotaan, kuinka työkalu toimii ja miten sen voi ottaa käyttöön työpaikalla.

Tässä ohjeessa kerrotaan, kuinka työkalu toimii ja miten sen voi ottaa käyttöön työpaikalla. TYTTI Työturvallisuuden kehittämiskohteiden jäsennystyökalu TYTTI on apuväline työpaikan työturvallisuuden edistämiseen. Välineen tarkoituksena on auttaa jäsentämään työpaikan työturvallisuuden kehittämiskohteita.

Lisätiedot

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 1. Tavoitteet Suomen Potilasliitto ry, Finlands Patientförbund rf, on vuonna 1970 potilaiden perustama valtakunnallinen potilaiden etujen ja oikeuksien ajaja.

Lisätiedot

TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA

TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA TS-paneeli I TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA Minna Toivanen & Minna Janhonen 24.1.2013 24.1.2013 Työsuojelupaneeli I, Toivanen & Janhonen 1 TS-paneeli I TS-paneeli on työsuojeluhenkilöstölle

Lisätiedot

FARMASEUTTISEN HENKILÖSTÖN APTEEKKIERÄ 2011 JA 2012

FARMASEUTTISEN HENKILÖSTÖN APTEEKKIERÄ 2011 JA 2012 FARMASEUTTISEN HENKILÖSTÖN APTEEKKIERÄ 2011 JA 2012 Jukka Koskipirtti 1 Farmaseuttisen henkilöstön apteekkierä 2011 ja 2012 1.5.2011 apteekkierä 0,5 huhtikuun palkkasummasta 1.12.2012 apteekkierä 0,7 marraskuun

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA!

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! Diak Länsi 29.11.2007 Rehtori, dosentti Jorma Niemelä 1. Ihmisarvoinen vanhuus kuuluu jokaiselle. Siihen kuuluu oikeus olla osallisena ympäröivästä yhteisöstä

Lisätiedot