Lähi- ja perushoitajia kuntoutetaan eniten MUISTISSAKO MINUUDEN YDIN?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lähi- ja perushoitajia kuntoutetaan eniten MUISTISSAKO MINUUDEN YDIN?"

Transkriptio

1 Lähi- ja perushoitajia kuntoutetaan eniten MUISTISSAKO MINUUDEN YDIN?

2 Sisältö 2 / Suomalaiset kehittävät Namibian päivähoitoa. 6Kristiina Koivisto on tottunut älypuhelimen käyttöön. 22 Hoivaavustajia koulutetaan vanhustenhoitoon. 16 Jalkojenhoidosta tuli oma koulutusohjelma. 3 Pääkirjoitus 4 Ajankohtaista 5 Puheenjohtajaehdokas Mari Niemi-Saari esittäytyy 6 Älypuhelin tuli kotihoitoon 8 Työsuojelu tukee tuottavuutta uutta yhdysjäsentä 10 Yksityinen vanhustenhoito voi huonosti Ruotsissa 12 Helmikuun lyhyet 13 Näin vastattiin! 13 Lehtikatsaus 14 Lähi- ja perusruokaa: perunamoussaka 16 Pirjo Nummi hoitaa jalkoja 21 Tuoksusta voi sairastua 22 Hoiva-avustajat tulevat 26 Opetuskoordinaattori ohjaa 28 Mitä tekee SuPer-Opo? 32 Asuuko minuus muistissa? 34 Teoriaa ja käytäntöä Sataedussa 37 Nuorten sivu 38 Hyvä hoitaja osaa kuunnella 39 LH Tuomo Tumppi Valokainen 41 Opinnäytetyö saattohoidosta 42 Kasvua tukeva ravitsemus 44 Vaaleissa vauhti kiihtyy 45 Palasia sieltä täältä 46 Superilainen aamupäivä Karkkilassa 51 Opintopolkuja maailmalle 52 Aika hyvä työpaikka Imatralta 54 Keva kuntouttaa 56 Edunvalvontayksikkö tiedottaa 58 Superristikko 59 Lähihoitaja Kähönen 59 Paras juttu vastaa kyselyyn! 60 Suomalaista varhaiskasvatusta Namibiaan 64 Jäsenrekisteri tiedottaa 65 Siskon pakina 66 Työttömyyskassan ajankohtaiset 72 Kuulumisia 74 Luonnossa 75 P.S. Heinolasta 32 Murtaako muistisairaus minuuden? 2 super

3 Pääkirjoitus Leena Lindroos super 59. vuosikerta Tilaushinta 48 /vuosi Aikakauslehtien Liiton jäsen julkaisija Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Ratamestarinkatu Helsinki Fax (09) Askel eteen, kaksi taakse päätoimittaja Leena Lindroos (09) taittava toimittaja Jukka Järvelä (09) toimittajat Marjo Sajantola (09) Sonja Kähkönen (09) Henriikka Hakkala (09) vierailevat kirjoittajat Lauri Dammert, Piia Lahti ja Marja Sillanpää, Minna Lyhty, Anna-Kaisa Ojuri, Mikko Rinta, Marja Saarenheimo kannen kuva istockphoto ulkoasu Timo Numminen Joonas Väänänen Jukka Järvelä painos kpl ilmoitukset Sonja Kähkönen (09) osoitteenmuutokset Jäsenet: jäsenrekisteri Tilatut: toimitus (09) Kuntien halu palata takaisin terveyspalvelujen järjestämiseen omin voimin on lisääntynyt viime aikoina. On kokeiltu yksityistämistä ja kokeilun myötä todettu, että palvelut toimivat paremmin silloin, kun koko toimiala on saman hallinnon alla. On esimerkiksi helpompi suunnata voimavaroja sinne, missä niitä eniten tarvitaan. Kustannustehokkuuden ohella on herätty miettimään myös palvelujen laatua, luotettavuutta ja tasa-arvoisuutta. Imagokin on tärkeä tekijä. Haastattelemamme ruotsalainen ammattiyhdistysasiantuntija tiivistää naapurimaan yksityisen vanhustenhoidon ongelmat. Siellä yksityistäminen on edennyt kiivaassa tahdissa ja niellyt suhteellisesti suuremman osan verovaroin toteutettavista palveluista kuin missään muualla maailmassa. Yksityisissä yrityksissä voittojen maksimointiin pyrkiminen on heikentänyt hoidon laatua, vähentänyt henkilökunnan määrää ja karmeimmillaan aiheuttanut suoranaisia katastrofeja. Toivottavasti tieto herättelee ja antaa uutta pohjaa palvelujen järjestämisestä käytävään keskusteluun. Toinen ajankohtainen aihe on seitsemällä paikkakunnalla käynnissä oleva hoiva-avustajien pilottikoulutus. Vuoden lopussa nämä vajaat 400 kahdeksan kuukauden koulutuksen läpäissyttä työntekijää tulevat samoille työmarkkinoille kolmen vuoden eli täyden lähihoitajakoulutuksen käyneiden kanssa. On tärkeää, että uuden ryhmän jäsenten työtehtävät ja vastuut määritellään yhtenevästi vielä koulutuksen jatkuessa niin, että ne selkeästi erottuvat koko tutkinnon suorittaneiden lähihoitajien tehtävistä. Tarkoitushan on tuottaa hoiva-alalle lisää käsiä, ei lisää hämmennystä tai epäselviä tehtäväkuvia. Tässä numerossa kerromme myös jalkojenhoitajan työstä, onhan jalkojenhoito hyväksytty kymmenenneksi koulutusohjelmaksi lähihoitajaopintoihin tämän vuoden alusta. Lahdesta tulee tietoa kotihoidon älypuhelimien käytöstä ja opiskelijavastaavan työpäivään perehdytään Tampereella. Toivottavasti näistä ja monista muista aiheistamme löytyy luettavaa myös uusille lähihoitajaopiskelijoille, joille tämä numero jaetaan tutustumista varten.. kirjapaino ISSN Painotuote SuPer ei vastaa tilaamatta lähetettyjen juttujen eikä kuvien säilyttämisestä tai palauttamisesta. super

4 Ajankohtaista Uusimmat kannanotot ja muistamisen arvoiset tapahtumat helmikuu Kalenteri SuPer kouluttaa uusia opoja, Vantaa XV Valtakunnalliset Haavapäivät, Helsingin Messukeskus, Suomen Haavanhoitoyhdistys J. L. Runebergin päivä Luottamusmiestutkinto, 1. opintojakso, Helsinki, SuPer PeSu-koulutus, perustietoa SuPerista koulunkäynninohjaajille, Tampere, SuPer Eläkekysymys on ratkaistava kerralla Kunta-alan ay-johtajat, SuPerin Juhani Palomäki mukaan lukien, vaativat, että julkisen ja yksityisen sektorin eläkkeiden rahoitus on ratkaistava yhtä aikaa. Tilanne on erittäin huolestuttava. Julkisen sektorin eläkkeiden rahoituksessa tikittää aikapommi. Jos sitä ei pureta ripeästi, kunnat ajautuvat vakaviin talousvaikeuksiin. Yksityisten alojen työeläkemaksu on sovittu vuoteen 2014 saakka, julkisen puolen rahoitus on auki. Hallitusohjelmaan on kirjattu, että myös julkisen puolen eläkkeiden rahoitus on turvattava. Tämä lupaus pitää tulkita niin, että julkisen ja yksityisen sektorin eläkkeiden rahoitus on ratkaistava yhtä aikaa. Samalla on luotava järjestelmä, joka tulevaisuudessa varmistaa kohoavien eläkemaksujen oikeudenmukaisen jakautumisen julkisen sektorin työnantajien ja työntekijöiden kesken Ystävänpäivä maaliskuu Opintopäivät, Helsinki, SuPer Kansainvälinen äidinkielen päivä Yhdistyksen taloudenhoidon peruskurssi, Rovaniemi, SuPer Sihteerikurssi, Helsinki, SuPer Luottamusmiestutkinto, 3. opintojakso, Helsinki, SuPer Kansainvälinen naistenpäivä Luottamusmiestutkinto, 1. opintojakso, Kuopio, SuPer Puheenjohtaja- ja sihteeripäivä, Helsinki, SuPer STTK taistoon harmaata taloutta vastaan Palkansaajajärjestöt STTK, SAK ja Akava sitoutuvat käytettävissään olevin keinoin edistämään harmaan talouden tehokasta torjuntaa. Keskusjärjestöt suosittelevat jäsenjärjestöilleen toimialakohtaisen yhteistyön aloittamista tai jatkamista toimialalla mahdollisesti esiintyvän harmaan talouden torjumiseksi. Harmaan talous vie yhteiskunnalta vero- ja maksutuloja sekä vääristää työmarkkinoita ja kilpailua. Tämän torjunta on yksi nykyhallituksen kärkihankkeista, ja asia vaatii yhteiskunnan eri toimijoiden yhteisiä ponnistuksia. Suomessa harmaata taloutta on torjuttu muun muassa lainsäädännöllä ja sen kehittämisellä, talousrikostorjuntaohjelmilla, viranomaisten yhteistyöllä sekä valvonnalla.. i n g i m a g e Maailman vesipäivä Maailman tuberkuloosipäivä nyt on aika vastata kuumaan kysymykseen SuPerin verkkosivuilla Liittokokous- ja puheenjohtajaehdokkaat -otsikon alla. Lue myös lisää puheenjohtajaehdokkaista. alkaa valmistella tilinpäätöstä ammattiosaston kevätkokouksessa käsiteltäväksi. ilmoittautua Unkarin koulutusmatkalle. ammattiosastojen puheenjohta- jien, SuPer-Opojen ja opettajien osallistua SuPerin alueellisiin Opebileisiin. uusien lähihoitajaopiskelijoiden liittyä maksutta SuPerin opiskelijajäseniksi. keskustella tämän vuoden täydennyskoulutuksesta esimiehen kanssa. anmäla sig till SuPers svenska studiedagar. 4 super

5 Puheenvuoro Puheenjohtajaehdokas Mari Niemi-Saari Hyppää kyytiin! SuPer on vilkku päällä risteyksessä. Sinulla on nyt mahdollisuus päättää suunta, joka valitaan. Olen lupautunut kuskiksi tälle matkalle. Hyppää kyytiin, minä kerron, mitä tällä reissulla on tulossa! SuPer-menopelimme on hyvin huollettu ja toimiva. Tarpeen vaatiessa tehoja löytyy ja SuPer kiihtyy saavuttaen tavoitteen. Kone ei savuta, sillä hoidamme asiat niin, ettei ikäviä ja epäreiluja keinoja tarvita. Upea Su- Per edellyttää, että kaikista osista pidetään hyvä huoli ja ymmärretään jokaisen palasen tärkeys. Pienimpäänkin rasahdukseen tulee reagoida, vaikka ääni kuuluisi vaimeana ja kaukaa suuren moottorin alta. Pieni ääni on yhtä tärkeä kuin suuri pamaus, se saattaa jopa olla ihan ratkaiseva kokonaisuuden toiminnan kannalta. SuPer kasvaa tasaisesti. Kaikille superilaisille löytyy turvallinen paikka. SuPer kiertää jokaisen pysäkin kautta ja ottaa huomioon kaikki kiinnostuneet. Siksi jokaisella pysäkillä on runsaasti mukaan kyytiin haluavia, jotka eivät aikaisemmin ole reissuun osallistuneet. Tällä matkalla on mukavaa eikä iloa puutu. Vaikka nauretaan, hoidetaan myös vaikeat ja vakavat asiat. Olen loistava kuski, ja haluankin poiketa raikkaudella muista kuskeista. Tärkeää tässä tehtävässä on, että kuski on samanlainen kuin matkustajansa ja vie heidät kohti määränpäätä. Ajetaan maisemareittiä, joka tarjoaa jokaiselle jotakin, myös heille jotka ovat työssä muualla kuin vanhusten parissa, sairaalassa tai kuntasektorilla. Matkustajat saavat valita määränpään ja ajelen sitä kohti taloudellisesti. Tavoitteeseen päästäksemme teemme yhteistyötä. Välillä on tarpeen jutella, vaihtaa kuulumisia ja kohdata ohikulkijoita. Pitää myös puntaroida onko kuljettu reitti ollut oikea, viekö tie perille ja mihin suuntamme seuraavaksi? Yhdessä päätämme ja minä soitan torvea superilaisten tahtiin. Kuskina minulle on tärkeää, että luotamme toisiimme. Meidän SuPerimme on muillekin tuttu, sillä superilaiset ovat tärkeitä ammattilaisia, joiden työtä arvostetaan. Yhdessä ponnistelemme sen eteen, että arvostus näkyy myös palkassa. Sinä voit vaikuttaa siihen, kenet liittokokous valitsee SuPerin kuskiksi. Nyt punnitaan, haluavatko superilaiset mukaan uusia ja tuoreempia toimijoita. Jos ajattelet, että SuPerin tulee jatkossakin olla vahva ja itsenäinen yhteiskunnallinen vaikuttaja, äänestä ehdokasta, joka tukee tavoitteitani ja haluaa valita minut SuPerin uudeksi puheenjohtajaksi.. superin puheenjohtajaehdokkaat esittäytyvät tällä palstalla kevään lehdissä: mari niemi-saarta seuraavat henna tuomikoski maaliskuussa, tiia rautpalo huhtikuussa ja silja paavola toukokuussa. Yhdessä päätämme ja minä soitan torvea superilaisten tahtiin. super

6 Uutiset Esillä juuri nyt Kristiina Koiviston mielestä älypuhelinta on helppo käyttää. Miinuksena puhelimessa on herkkä kosketusnäyttö ja toiminnanohjausjärjestelmän hetkittäinen hitaus. Älypuhelin ohjaa kotihoidon työntekijää teksti ja kuva sonja kähkönen Älypuhelimet tulevat osaksi kotihoidon työtä yhä laajemmin ympäri Suomea. Lahdessa puhelimen käytöllä haluttiin lisätä aikaa välittömään asiakastyöhön. Nyt puhelimet kertovat kotihoidon työtehtävistä ja valvovat työaikaa. Kun lähihoitaja Kristiina Koivisto tulee kotihoidon asiakkaan luokse, hän aktivoi oven lukon, etsii älypuhelimesta asiakkaan nimen, painaa kosketusnäyttöä ja ovi avautuu. Sähköinen oven avaus rekisteröi, milloin Kristiina aloittaa ja lopettaa asiakaskäynnin. Asiakkaan luona kuluvaa hoitoaikaa laskee myös älypuhelimessa toimiva Hilkka-toiminnanohjausjärjestelmä. Ajanlasku käynnistyy, kun Koivisto koskettaa puhelimen näytöllä olevaa väripalkkia. Kristiina näkee työpuhelimestaan päivittäiset asiakaskäynnit. Pegasokseen yhteydessä olevasta toiminnanohjausjärjestelmästä lähihoitaja löytää myös asiakaskohtaiset työtehtävät aamupalan laittamisesta lääkkeiden jakoon, omaisten yhteystiedot sekä muut huomiot, jos asiakas on esimerkiksi vaikeasti dementoitunut. Käyn tehtävälistan läpi joka kerta asiakkaan luokse mennessäni ja pois lähtiessäni, sillä tehtäviin saatetaan tehdä päivityksiä, Koivisto kertoo. Kristiina työskentelee Lahdessa Jalkaranta-Metsäkankaan kotihoidon alueella, jossa aloitettiin älypuhelimien pilotointi vuonna Kokeilualuetta laajennettiin vähitellen, ja viimeisetkin kotihoidon yksiköt ottivat puhelimet käyttöönsä vuoden 2011 marraskuussa. Tammikuussa älypuhelimilla aloi- 6 super

7 tettiin myös asiakkaan luona tapahtuva hoitotyön kirjaaminen ja tulevaisuudessa mukaan tulee elintoimintojen mittaus, kertoo pilottia koordinoinut lähihoitaja Erja Tiihonen. Älypuhelimilla kirjaamisen myötä asiakkaan kotiin ei jää entiseen tapaan merkintöjä hoitokäynneistä. Olemme sopineet, että asiakasvastaava ottaa asiakkaan luvalla säännöllisesti yhteyttä omaiseen ja keskustelee asiakkaan voinnista ja hoidon tavoitteista, sanoo kotihoitopäällikkö Maren Olkkonen. Lisää välitöntä asiakasaikaa Älypuhelimet otettiin Lahdessa käyttöön kotihoidon toiminnan tehostamiseksi. Maren Olkkosen mukaan tehostamiselle oli tarvetta, sillä asiakkaat olivat yhä huonompikuntoisia ja asiakaskäyntien määrä kasvoi vauhdilla. Tekemässämme työaikaseurannassa selvisi, että kotihoidon henkilökunnan työajasta neljäsosa meni työn organisointiin ja noin neljätoista prosenttia matkoihin. Halusimme löytää toimintatapoja, joilla voidaan lisätä välitöntä asiakasaikaa. Toiminnanohjausjärjestelmä tallentaa kotihoidon alueelta tilastotietoa, jonka avulla resursseja voidaan kohdentaa sinne, missä niitä tarvitaan. Ohjelma kerää alueittaiset tiedot työntekijöiden sairauslomista, välittömän asiakastyön määrästä, asiakkaiden hoitoisuudesta, tukipuhelinasiakkaiden määrästä ja esimerkiksi varahenkilöiden varausten määristä. Tilastoraporteista näemme, millä alueella on liian vähän työntekijöitä ja missä työvoimaa on liikaa. Työ jakautuu työntekijöiden kesken nyt entistä tasaisemmin. Lisää aikaa välittömään asiakastyöhön on tuonut sähköinen oven avaus, jonka myötä avainten noutaminen toimistolta ja niiden mukana kuljettaminen on jäänyt pois. Lisäksi työntekijä voi aloittaa tai lopettaa työpäivänsä asiakkaan luona. Aiemmin kotihoidon työntekijät viettivät työpäivästään 46 prosenttia asiakkaan luona. Tavoitteemme on nostaa välitön asiakasaika 60 prosenttiin. Jo nyt olemme päässeet eteenpäin. Olkkonen uskoo, että nykyistäkin parempiin lukemiin päästään, kun älypuhelimilla asiakkaan luona tehtävä kirjaamistyö pääsee kunnolla vauhtiin. Maren Olkkosen mukaan älypuhelimia otetaan käyttöön yhä laajemmin ympäri Suomea. Monilla paikkakunnilla on huomattu, että kotihoitoon tarvitaan liikkuvan työn hallintajärjestelmä. Puhelimista, sähköisistä lukoista ja toiminnanohjausjärjestelmästä koituvat kustannukset ovat kohtuulliset niistä saatuihin hyötyihin nähden. Puhelimet valvovat työaikaa Älypuhelin kertoo kotihoidon työntekijälle ajan, joka kullekin asiakkaalle on varattu. Koska puhelin tallentaa myös toteutuneen hoitoajan, voidaan tarvittaessa tarkistaa, että asiakkaalta on laskutettu kotihoidon käynnistä oikea summa. Ohjelma vaatii selityksen, jos vietän asiakkaan luona palvelu- ja hoitosuunnitelmaan nähden liikaa tai liian vähän aikaa. Tarkka ajan seuraaminen puhelimen kautta lisää paineita työssä ja herättää tunteen siitä, että sinua tarkkaillaan, Kristiina Koivisto sanoo. Erja Tiihonen kertoo, että kotihoidon työntekijät suhtautuivat älypuhelimiin aluksi varauksella, mutta enää hänen korviinsa ei ole vastalauseita kantautunut. Koivisto näkee puhelimessa myös myönteisiä puolia: Turvallisuuden kannalta tämä on hyvä järjestelmä. Kerran unohdin painaa työn aloitus -kuvaketta ja tunnin päästä toimistolta soitettiin huolestuneena, olenko joutunut kolariin. Kristiina pitää hyvänä myös sitä, että jokainen työntekijä voi merkitä omat menonsa toiminnanohjausjärjestelmään, josta työnjakaja huomioi ne asiakaskäyntejä jakaessaan. Lisäksi yllättävissä tilanteissa, esimerkiksi asiakkaiden sairastaessa, voin siirtää töitä muille työntekijöille eikä avainten kanssa tule ongelmia. En haluaisi enää palata vanhaan tapaan, jossa mukana kuljetellaan paperipinoa ja avainnippua. On hyvä, että tekniikkaa hyödynnetään.. Sähköisiä reseptejä jo puolet vuoden loppuun mennessä Sähköisten reseptien odotetaan yleistyvän tänä vuonna nopeasti. Vuoden lopussa sähköinen resepti on käytössä julkisen terveydenhuollon kautta jo noin puolella maan väestöstä. Sähköistä lääkemääräystä koskevan lain mukaan apteekkien tulee ottaa eresepti käyttöönsä huhtikuun alkuun mennessä. Julkinen terveydenhuolto ottaa ereseptin käyttöönsä huhtikuuhun 2013 mennessä ja yksityinen sektori huhtikuuhun 2014 mennessä. Tällä hetkellä esimerkiksi Yliopiston Apteekilla on sähköisiä reseptejä neljäsosa kaikista resepteistä tietyissä toimipaikoissa. Lääkkeiden myynti väheni Lääkkeiden kokonaismyynti oli viime vuonna 2619 miljoonaa euroa, mikä on 0,4 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Kustannusten lasku oli kuitenkin pienentynyt vuodesta Myydyimpiä lääkeryhmiä olivat hermostoon vaikuttavat lääkkeet, syöpälääkkeet ja immuunivasteen muuntajat, ruuansulatuselinten sairauksien ja aineenvaihduntasairauksien lääkkeet sekä sydän- ja verisuonisairauksien lääkkeet. Näistä ryhmistä ainoastaan syöpälääkkeiden ja immuunivasteen muuntajien myynti kasvoi edellisvuoteen verrattuna, muiden ryhmien myynti oli hieman vähentynyt. Vuonna 2010 pienenivät myös lääkekorvausmenot ensimmäistä kertaa lääkekorvausten historiassa. Lääkekorvauksia maksettiin miljoonaa euroa, mikä on 1,6 prosenttia edellisvuotta vähemmän. i n g i m a g e super

8 Uutiset Esillä juuri nyt Työsuojeluhallinnon uusi kurssi tarttuu ajan ilmiöön Suitset harmaalle taloudelle teksti henriikka hakkala Harmaata taloutta syntyy, kun yhdessä sovitusta tai säädetystä ei pidetä kiinni. Tuttuja esimerkkejä ovat palkan maksaminen pimeänä tai eläke- ja vakuutusmaksujen laiminlyöminen. Välillisesti harmaan talouden kriteerit täyttyvät myös silloin, kun luistetaan esimerkiksi työterveydenhuollon järjestämisestä tai työajoista. Sosiaali- ja terveysalalla harmaan talouden tunnusmerkkejä löytyy kirjaamattomista ylitöistä ja saman jakson aikana vapailla korvatuista suunnittelemattomista lisätöistä. Näihin ongelmiin tulisi työsuojelun asiantuntijoiden mukaan tarttua yläkautta. Työaikojen noudattaminen on johtamisen taitokysymys, sosiaali- ja terveysministeriön työsuojeluosaston ylijohtaja Leo Suomaa sanoo. Suomaa, sosiaali- ja terveysministeriön työsuojeluosaston valvontajohtaja Markku Marjamäki ja Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueen johtaja Kaarina Myyri- Partanen avasivat työsuojeluhallinnon suunnanmuutosta yhteisessä tiedotustilaisuudessaan tammikuussa Helsingissä. Nelivuotiskaudelle tehdyn työsuojelutoiminnan runkosopimuksen tavoitteissa painottuvat aiempaa voimakkaammin harmaan talouden torjunta ja työurien pidentäminen. Työsuojelun uusi kurssi heijastaa Jyrki Kataisen hallitusohjelman painopistealueita. Kaarina Myyri-Partanen katsoo asiaa valvonnan toteuttajan näkökulmasta. Sovituista työajoista luistamista on työsuojelutoiminnan käytännön työssä pohdittu työntekijöiden kuormittumisen kannalta. Valvonnassa voidaan nojata vahvaan säädökseen. Työturvallisuuslain 25. pykälä ohjaa vastuun kuormituksen hillitsemisestä yksiselitteisesti työnantajalle. Työnantajan tulee valvoa ja huolehtia. Valtakunnallisesti tämä tulee tehtäväksi ylimmän johdon kautta, Myyri- Partanen linjaa. Työsuojelu tukee tuottavuutta i n g i m a g e Harmaa talous syö tuottavuutta, jonka lisääminen on nyky-yhteiskunnan kohtalonkysymys. Yhteiskunnan toiminta rahoitetaan bruttokansantuotteella, joka saadaan kertomalla tuottavuus työtuntien määrällä. Kansan ikääntyminen vähentää työtuntien tekijöiden määrää, mutta tuottavuuttakaan ei voida lisätä loputtomasti tai siitä tulee hiostamista, Leo Suomaa kuvaa tilanteen haasteita: Kukaan ei usko, että lapsemme ovat kaksi kertaa niin tuottavia kuin me. Työtunteja on lisättävä, jos haluamme nauttia hyvinvoinnista, jonka olemme itsellemme luvanneet. Työtunteja voisi nykytyöurista löytyä noin vuosi lisää, jos työtapaturmien määrä saataisiin nollatuksi ja turhan varhainen eläköityminen mielenterveydellisistä syistä tai tuki- ja liikuntaelinsairauksien vuoksi puolittuisi. Työsuojelussa kiinnitetäänkin erityistä huomiota nimenomaan psyko-sosiaalisen kuormittumisen valvontaan. Valvontaa suunnataan erityisesti sellaisille toimialoille ja työpaikoille, joissa on keskimääräistä suurempi riski altistua tekijöille, jotka johtavat ulos työmarkkinoilta, Markku Marjamäki kertoo. Sosiaali- ja terveysala valvonnan painoalueena Työsuojeluvalvontaa toteuttavat aluehallintovirastojen työsuojelun vastuualueet, entiset työsuojelupiirit. Valvontaa tehdään riskiperusteisina tarkastuksina ja asiakasaloitteiden perusteella. STM ja AVIt ovat sopineet toimialoista, joiden valvontaa on tarkoitus painottaa. Kaarina Myyri-Partanen kertoo niin sosiaali- ja terveysalan kuin kunta-alankin löytyvän tältä listalta. Viranomaisvalvonta on työsuojeluhallinnon tehtävä, mutta kaikilla on oikeus ja mahdollisuus osallistua työsuojelun kehittämiseen, muistuttaa Leo Suomaa. Työsuojelutoiminta on nykyisessä kireässä taloustilanteessa hyvässä asemassa. Valtion talousarviossa työsuojelun tehostamiselle on varattu 1,5 miljardin euron erä, jonka käyttöä ohjaa harmaan talouden ministerityöryhmä. Esimiestyön ja johtamisen kehittäminen on kirjattu hallitusohjelmaan työelämän laatua parantavana toimenpiteenä ja johtamisen kehittämiseksi on perustettu erityinen verkosto, jonka työtä koordinoi Työterveyslaitos.. 8 super

9 Kampanjavuosi toi yli 600 uutta yhdysjäsentä teksti jukka järvelä Liitto sai viime vuonna yli 600 uutta yhdysjäsentä työpaikoille. Nyt superilaisia yhdysjäseniä on noin 3500, mutta lisää tarvitaan. Koko viime vuoden kestänyt kampanja Yhdysjäsen on ykkönen pääsi tavoitteeseensa. Moni työpaikka sai nyt ensimmäisen yhdysjäsenensä, joka levittää superilaista sanomaa ja tietoutta arkipäivän työelämässä. Osa yhdysjäsenistä haki valmiuksia tehtäväänsä liiton järjestämiltä yhdysjäsenkursseilta, joita viime vuonna pidettiin kahdeksalla paikkakunnalla. Näiltä kursseilta koulutuksen tai inspiraatiota haki 200 superilaista vuonna Yhdysjäsenkursseja järjestetään myös tänä vuonna. Lisätietoa paikkakunnista ja ajankohdista saa verkosta -> koulutustarjonta -> järjestökoulutus -> yhdysjäsenkurssi. Yhdysjäsenille on avattu myös oma sivusto, joka löytyy liiton verkkosivun etusivulta oikean alakulman linkkiä klikkaamalla. Ensimmäinen kontakti SuPerin järjestöasiantuntija Tiina Pendolin korostaa yhdysjäsenen asemaa sekä kunta- että yksityisellä puolella. Yhdysjäsenen tehtävä on tärkeä. Hän on monelle työntekijälle ensimmäinen kontakti ammattiyhdistykseen. Yhdysjäseniä tarvitaan koko ajan lisää. Tavoitteena on, että heitä olisi ainakin kaksi jokaisella työpaikalla, näin he voisivat tukea toiminnassa toisiaan. Yhdysjäsenen perustehtäviin kuuluu tiedottaminen, jäsenhankinta, neuvonta ja innostaminen superilaisuuteen. Hän toimii linkkinä liiton, ammattiosaston ja jäsenten välillä. Yhdysjäsen toivottaa uudet työntekijät tervetulleeksi ja kertoo heille SuPerin toiminnasta ja jäsenyyden eduista. Yhdysjäsen ei suoraan vastaa jäsenten edunvalvonnasta, mutta hän huolehtii siitä, että jäsenet saavat apua ongelmissaan ohjaamalla heidät kysymyksineen oikean tahon luo.. Runsaasti lähihoitajaopiskelijoita Taitaja-kisassa Ammattitaidon vuoden 2012 SM-semifinaalit järjestettiin Savonlinnassa ja Lahdessa tammikuussa. Lähihoitajalajissa kilpailijoita oli ennätysmäärä, peräti 61 paria, joista kahdeksan paria selviytyi finaaliin. Finaalikilpailut järjestetään Jyväskylässä huhtikuuta. SuPerin suunnittelija Lena Öhman on lähihoitajalajin päätuomari ja ohjausryhmän jäsen. Tänä vuonna yksi suosituimmista lajeista on lähihoitaja-laji. Se on ollut suosittu myös yleisön keskuudessa. Kilpailutehtäviä lasten ohjaamisesta vanhusten hoitoon on kiinnostava seurata. Lähihoitajille, kuten muillekin Taitaja-kilpailijoille, voi povata hyvää menestystä työmarkkinoilla, toteaa Taitaja2012-tapahtuman kilpailunjohtaja Esko Junttila. Taitajakisat on valtakunnallinen nuorten ammattitaidon kilpailu, jossa kilpailevat Suomen ammatillisten oppilaitosten parhaat nuoret kyvyt 42 alalta.. tunnelmia semifinaaleista sivulla 72. Paras-hanke ei vaikuttanut koulutuspalveluihin Vuoden 2012 lopulla päättyvä Parashanke vaikutti vain vähän perus- ja toisen asteen koulutuksen saatavuuteen ja saavutettavuuteen. Vuosien aikana ala- ja yläkoulujen määrät ovat vähentyneet, mutta koulutuksen saavutettavuus ei ole samassa määrin heikentynyt. Tiedot käyvät ilmi Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitoksen Paras-hanketta käsittelevän tutkimuksen väliraportista. Opiskeluturvallisuutta parannetaan Opiskelun aikaista soveltuvuuden arviointia tehostava SORA-lainsäädäntö tuli voimaan tammikuun alussa. SO- RA-säädöksillä lisätään keinoja ratkaista opiskelijoiden soveltumattomuus- ja turvallisuuskysymyksiä koulutuksessa ja työelämässä. Näin pyritään edistämään muun muassa potilas- ja opiskeluturvallisuutta ja parantamaan opiskelijoiden oikeusturvaa. Uudet säädökset koskevat yliopistoja, ammattikorkeakouluja, ammatillista koulutusta ja ammatillista aikuiskoulutusta. Ammatillista koulutusta ja ammatillista aikuiskoulutusta koskevat SORA-lait ja asetukset löytyvät numeroidensa perusteella osoitteesta 951/2011, 952/2011, 956/2011, 955/2011, 1032/2011 ja 1033/2011. super

10 Uutiset Esillä juuri nyt Vakavia puutteita yksityisessä vanhustenhoidossa Ruotsissa Henkilökuntaa vähemmän ja hoito kunnallista huonompaa teksti markku vuorio Viime syksystä lähtien ruotsalaisten mieliä ovat kuohuttaneet toistuvat uutiset laitoshoidossa asuvien vanhusten hädästä. Julkisuudessa ovat olleet jättikonserni Carema Caren Tukholmassa sijaitsevat vanhainkodit. Niissä vanhukset ovat kärsineet muun muassa ravinnon puutteesta, hygienian laiminlyönneistä ja makuuhaavoista. Careman johto on puolustautunut väittämällä, etteivät he ole olleet tietoisia hoivan puutteista, koska vanhuksilta ei ole tullut kielteistä palautetta. Monet vanhainkotien asukkaista ovat niin huonossa kunnossa, etteivät tiedä millä planeetalla ovat. On kohtuutonta olettaa, että he laatisivat valituskirjelmiä hoivan laadusta, kuntatyöntekijöiden ammattiliitto Kommunalin Tukholman osaston puheenjohtaja Margareta Bohman sanoo. Bohmanin mukaan riskipääomarahastojen omistaman hoito- ja hoiva-alan konserni Careman vanhainkotien ongelmat pääsivät kasvamaan mittasuhteiltaan valtavaksi ennen kaikkea siksi, että henkilökunta ei uskaltanut kertoa ajoissa vanhusten huonosta kohtelusta. Yksityisissä vanhainkodeissa hoivan puutteiden julkituomisesta voi menettää työpaikkansa. Yksityisellä sektorilla hoivahenkilökunnan oikeudet raportoida työpaikkansa epäkohdista ovat paljon heikommat kuin julkisella sektorilla. Se on iso ongelma. Hoivaskandaalien vanavedessä tilanteen korjaamiseksi on vaadittu laatuvaatimusten tiukentamista ja valvonnan tehostamista. Bohman arvioi, että Careman vanhainkodeissa paljastuneiden kauheuksien kaltaiset epäkohdat olisi voitu välttää, jos kuntien virkamiehet olisi koulutettu kirjoittamaan sopimuksiin täsmälliset laatukriteerit ja niiden toteutumista olisi valvottu. Hänen mukaansa tehokkaan valvontakoneiston ylläpitäminen olisi todennäköisesti niin kallista, että kunnille tulisi aina halvemmaksi tuottaa palvelunsa itse. Yksityisten voitot henkilöstökuluista Margareta Bohmanin mielestä vanhuspalvelujen ongelmat johtuvat ennen kaikkea yritysten häikäilemättömästä voitontavoittelusta. Riskipääomarahastojen omistamat vanhainkodit eivät Ammattiliitto Kommunalin Tukholman osaston puheenjohtajan Margareta Bohmanin mielestä vanhuspalvelujen ongelmat johtuvat ennen kaikkea yritysten voitontavoittelusta. olisi pystyneet takomaan yli 20 prosentin voittoja muuten kuin henkilöstömenoista pihistämällä. Bohman muistuttaa, että Ruotsissa yksityisissä vanhainkodeissa hoitohenkilökuntaa on keskimäärin kymmenen prosenttia vähemmän kuin kunnan omissa. Hänen mukaansa leikkaukset on viety läpi vanhusten hyvinvoinnin ja hoivahenkilökunnan työehtojen kustannuksella. Tukholman yliopiston sosiaalisen työn professori Marta Szebehely on samaa mieltä. Vanhusten hoidossa laadun ja henkilöstömitoituksen K o m m u n a l S t o c k h o l m s l ä n 10 super

11 välillä on suora yhteys. Kansainväliset tutkimukset osoittavat, että voittoa tavoittelevien yritysten omistamissa vanhainkodeissa henkilökuntaa on vähemmän ja palvelujen laatu on huonompaa kuin kuntien tai säätiöiden ylläpitämissä vanhainkodeissa. Szebehely korostaa, että Ruotsissa hyvinvointipalvelujen tuotannossa toimivat yritykset eivät voi lisätä tulojaan palvelujen laatua parantamalla. Siksi voittoja on mahdollista kasvattaa vain henkilöstö- ja muista menoista säästämällä. Vanhustenhoivassa henkilökunnan palkat ovat suurin kustannuserä. Täten voittoa on helpointa kasvattaa henkilökuntaa vähentämällä. Careman vanhainkodeissa tähän on pyritty keinoja kaihtamatta. Viime syksynä monet yhtiön Tukholmassa omistamat vanhainkodit jäivät kiinni vilpillisestä tilastonikkaroinnista. Niissä miehityksen taso oli ollut sopimusten mukainen ainoastaan paperilla. Careman vanhainkodeissa myös materiaalikuluja on pyritty karsimaan kovalla kädellä. Lehtitietojen mukaan henkilökuntaa on kannustettu kilpailemaan keskenään menoleikkauksissa. Säästölinja on vedetty niin pitkälle, että vanhusten vaippoja on punnittu käyttöajan pidentämiseksi. Kieroa bisnestä sekä hyviä tuloksia Margareta Bohmanin mukaan Ruotsissa säätelyn liiallinen purkaminen on tehnyt verovaroin kustannettujen julkisten palvelujen tuotannosta poikkeuksellisen kannattavaa bisnestä. Tämän johdosta nopeita voittoja saalistavat kansainväliset sijoitusrahastot ovat kiinnostuneet ruotsalaisten hyvinvointipalveluyritysten omistamisesta. Yksityistäminen on vyörynyt eteenpäin valtavalla nopeudella. Missään muualla maailmassa yhtä suurta osuutta verovaroin rahoitetuista palveluista ei ole annettu voittoa tavoittelevien yritysten tuotettavaksi. Kuka tahansa on voinut ryhtyä hyvinvointipalvelujen tuottajaksi. Laadunvalvonta on ollut olematonta ja voitot korkeampia kuin ruotsalaisyrityksissä keskimäärin, Bohman kuvailee kehitystä. Bohmanin mukaan on kohtuutonta, että vanhusten hoivan laiminlyönteihin syyllistyneet kansainväliset konsernit ovat voineet kasvattaa voittojaan palvelujen laadusta tinkimällä ja saaneet sen lisäksi viedä voittonsa ulkomaille maksamatta niistä veroja Ruotsiin. Yritysten verokikkailun estäminen ja muun keplottelun hillitseminen laadun valvontaa tiukentamalla eivät riitä ratkaisuksi ongelmiin. Mielestäni voittoa tavoittelevat yritykset pitäisi saada kokonaan pois hyvinvointipalvelujen tuotannosta. Bohman painottaa, ettei tämä ole Kommunalin kanta valtakunnallisesti vaan Tukholman osaston tekemä linjaus. Yksityisten yritysten mukaantulo julkisten palvelujen tuotantoon on aiheuttanut usein katastrofeja. Samaan aikaan kannattaa pitää mielessä, että monet hyvinvointipalveluja tarjoavat yksityiset toimivat fantastisen hyvin. Esimerkiksi Capion omistamassa St Göranin sairaalassa hoito on erittäin hyvää. Yhteistyö henkilökunnan ja omistajien välillä toimii hyvin ja potilaat ovat tyytyväisiä. Bohmanin mukaan korkealaatuisia hyvinvointipalveluja tuottaville yrityksille yhteistä on se, etteivät ne maksa suuria osinkoja osakkeenomistajille, vaan käyttävät suuren osan voitoistaan palvelujen kehittämiseen. Pakkoyksityistäminen uhkaa Toistaiseksi 130 Ruotsin kuntaa tuottaa vanhuspalvelunsa itse. Hallituksen suunnitelmissa on kuitenkin avata julkisten palvelujen tuotanto kilpailutukselle kaikissa kunnissa lainsäädäntöä muuttamalla. Se pakottaisi nekin kunnat kilpailuttamaan palvelunsa, joissa poliittinen enemmistö vastustaa hyvinvointipalvelujen yksityistämistä. Kyse on ideologisesta valinnasta, jonka tavoitteena on minimoida kuntien oma palvelujen tuotanto hinnalla millä hyvänsä. Bohmanin mielestä hallituksen suunnitelmat palauttavat mieleen Neuvostoliitossa Stalinin valtakaudella ideologisin perustein toteutetun maatalouden pakkokollektivisoinnin.. Hyvä johtaminen pidentää työuria Hyvällä johtamisella voidaan yhdistää työntekijöiden hyvinvointi ja työn tuottavuus. Ihmisten hyvinvoinnin lisäksi myös talouden kestävyyden kannalta välttämätön työurien pidentäminen vaatii parempaa johtamista. Suomessa jää joka vuosi yli ihmistä työkyvyttömyyseläkkeelle. Tätä lukua voidaan huomattavasti pienentää johtamista parantamalla. Ikäjohtaminen kuuluu uusiin teemoihin. Ikäjohtaminen ei koske ainoastaan ikääntyviä työntekijöitä, vaan kaikenikäiset työntekijät tarvitsevat sitä. Johtamiseen ovat paneutuneet Sosiaali- ja terveysministeriö sekä Työterveyslaitos, joiden ohjaama Johtamisen kehittämisverkosto on aloittanut toimintansa. Paikannin helpottaa sairaalatyötä Itä-Savon sairaanhoitopiiri SOSTERI on ottanut käyttöön langattomiin lähiverkkoihin perustuvan paikannusjärjestelmän. Sen ansiosta Savonlinnan keskussairaalassa tiedetään, missä henkilökunta ja liikuteltavat laitteistot kulloinkin sijaitsevat. Vähitellen paikantimia annetaan myös potilaille. Kesällä käyttöönotettu sisätilapaikannusjärjestelmä säästää aikaa varsinaiseen hoitotyöhön. Esimerkiksi laitteisiin sijoitettujen paikantimien avulla olemme voineet minimoida liikuteltavien laitteiden etsintään kuluvan ajan. Lisäksi hoitohenkilökunnan turvallisuus on lisääntynyt, kun helposti mukana kannettavalla paikantimella voi kutsua apuun vartijan lisäksi lähistöllä olevia kollegoita, jos potilas käyttäytyy aggressiivisesti, kertoo SOSTERIn tietojärjestelmäsuunnittelija Antti Kaipainen. super

12 Helmikuun lyhyet Koonnut Jukka Järvelä Lihakset ja paino kuntoon ajoissa Hyvä fyysinen kunto ja normaalipaino keski-iässä hidastavat lihasvoiman heikkenemistä. Lihasvoima alkaa vähetä voimakkaasti vuotiailla. Hyvä lihasvoima vanhuudessa on erityisen tärkeää, koska se ylläpitää liikkumis- ja toimintakykyä ja ehkäisee kaatumistapaturmilta. Lihasmassan määrällä on merkitystä myös aineenvaihduntaan. thl i n g i m a g e tiesitkö: Joka viides lapsettomuushoitoja läpikäynyt pari jää lapsettomaksi. Kun kaikkia käytettävissä olevia hoitokeinoja on yritetty, noin prosenttia pareista kuitenkin saa toivomansa lapsen. Potilaille vastuuta verenohennushoidoissa Veren hyytymistä vähentävät lääkitykset ovat tehokkaampia, jos potilaat osallistuvat lääkityksen seurantaan ja säätämiseen. Erityisen hyvin tämä sopii alle 55-vuotiaille potilaille. Verrattuna tavanomaiseen hoitoon, jossa lääkäri seuraa ja säätää lääkitystä, laskimotukokset, aivohalvaukset ja sydänkohtaukset ovat jopa puolet harvinaisempia, kun potilaat itse seuraavat lääkitystään. Euroopassa noin neljä miljoonaa potilasta käyttää veren hyytymistä vähentäviä lääkkeitä, kuten varfariinia, ehkäistäkseen veritulppien muodostumista. duodecim Nikotiinipurukumi ei toimi? Tuoreen yhdysvaltalaistutkimuksen mukaan nikotiinipurkat ja muut tupakkavieroitukseen käytettävät nikotiinituotteet eivät välttämättä autakaan tupakoinnin pysyvässä lopettamisessa. Tutkijoiden havaintojen perusteella nikotiinikorvaushoitoja käyttävät sortuvat tupakoimaan yhtä todennäköisesti kuin kylmiltään lopettavat. duodecim tiesitkö: Nykyaikaista kemoterapiaa rintasyöpäleikkauksen jälkeen saavien kuolleisuus on noin kolmanneksen pienempää kuin ilman kemoterapiaa hoidettavien. Työstressistä dementiaa? Ruotsalaistutkimuksen mukaan stressaavat työolot saattavat vuosien mittaan suurentaa riskiä sairastua dementiaan. Työstressi on aiemmin yhdistetty muun muassa masennukseen, diabetekseen sekä sydänja verisuonitauteihin. duodecim 12 super

13 Mitä Mieltä Vastaus kuukauden kysymykseen. tammikuun kysymys oli: Onko työpaikkasi tasa-arvoinen? Kyllä, koska muut lehdet Terveyskasvatus on ihan avutonta, kun sen pitää kilpailla ronskia äijäruokaa syövän miehekkyyden identiteetin kanssa. helsingin yliopiston ravitsemustieteen professori mikael fogelholm ravitsemuskatsaus 2/2011 kyllä 48 % huomioidaan kaikkien mielipiteet ja työaikatoiveet. ketään ei syrjitä, mielipidettäni arvostetaan, vaikka olen vasta opiskelija :-D Tuntuu hyvältä kuulua joukkoon! arvostus ja tasavertaisuus lähtevät jokaisesta itsestään. teamwork svengaa. Osastonhoitajaa arvostetaan. positiivinen asenne ja usko siihen, mitä tekee, kantavat pitkälle! työyhteisömme on avoin ja asioista puhutaan suoraan eikä takanapäin. Sellaisiakin tilanteita on ollut, että oikein kirjattu ja potilaalle annettu lääke tulostuukin raporttiin väärin. Se on ihan uskomatonta." sairaanhoitaja virpi terävä sairaanhoitaja 1/2012 Suomeen ei pidä määrätä sellaista lakia, joka takaa joitain erityispalveluja iän perusteella. Ainoa hyväksyttävä palvelujen jakoperuste voi olla niiden tarve. pääkirjoitustoimittaja marjut lindberg helsingin sanomat ei 52 % Ei, koska toisilla on oikeuksia ja toisilla enemmän niitä velvollisuuksia. työrajoitteiset ovat heikoilla ja on paljon työpaikkakiusaamista. osastonsihteereiden asiat eivät ole yhtä tärkeitä kuin hoitajien. bonukset menevät ruskeakielisille, eikä työllään ansainneelle. palkitaan työntekijät, joilla ei ole ollut poissaoloja vuoden aikana. miehet pääsevät työnteosta vähemmällä ja saavat erityisetuuksia. lähihoitajaa ei arvosteta, mielipidettä ei kysytä, eikä oteta mukaan päätöksentekoon. uusi kuukauden kysymys löytyy liiton jäsensivuilta. kaikkien 20. helmikuuta mennessä vastanneiden kesken arvotaan super-lehden pyyhe-saippuasetti. tammikuussa arpa suosi leena liimattaa porvoosta. onnittelut! 30 vuotta sitten Liitto esitteli vasta valitulle tasavallan presidentille Mauno Koivistolle yhden sivun mittaiset onnittelut valokuvan kera. Lehden muut artikkelit kertoivat muun muassa apuhoitajan asemasta sairaalahallinnon uudistuksessa, henkilökunnan vähäisyydestä hoitoalalla, palkkauksen palvelulisäjärjestelmästä, työajan lyhennyksestä, vanhustyön realiteettiterapiasta ja tupakoinnin lopettamisesta. Liitto oli palkannut kaksi uutta toimistoapulaista, Leila Määtän ja Anne Norovirran. apuhoitajalehti 2 / 1982 super

14 Lähi- ja perusruokaa superilaiseen makuun Perunamoussaka saa makua timjamista teksti marjo sajantola kuva jukka järvelä Lähihoitaja Piia Järvensivu ei noudata ruokareseptejä pilkulleen. Hän kokkaa mieluummin räppäillen. Kepeällä kädellä ja silmämunamitalla moussaka onnistuu, kunhan muistaa myös timjamin. Piia Järvensivun perunamoussakasta voi sanoa, että se on äitien tekemää ruokaa. Hän maistoi sitä itse ensimmäistä kertaa yläasteikäisenä, kun hänen oma äitinsä kokeili keittokirjasta löytämäänsä reseptiä. Ei se äidin bravuuri ollut, mutta minulle siitä tuli yksi lempiruuista. Perunaa ja jauhelihaa ja vielä se kuorrute se oli mielestäni tosi ihanaa. Nykyisin teen itse sitä omalle perheelleni parin kuukauden välein ja minun mielestäni timjami kuuluu ehdottomasti tähän ruokaan. Se antaa sen jännän maun. Perheen 16-vuotias tytär harrastaa kuntonyrkkeilyä ja 14-vuotias poika painia, joten kaloreita kuluu kummankin harrastuksissa. Piia toteaa, että on hyvä, kun molemmille kelpaa tavallinen kotiruoka, vaikka tytär onkin hieman ronkeli. Poika puolestaan kehuu äidin keittotaitoja. Tosin tuon ikäiselle kaikki maistuu. Vaikka tykkään kokeilla eri reseptejä, niin välillä ruuanlaitto alkaa tökkiä. En kyllä ammatikseni sitä tekisi, Piia tunnustaa. Kokkina hän ei olekaan ollut, mutta hotelliravintoloissa tarjoilijana peräti 16 vuotta. Ammatinvaihto alkoi houkuttaa, kun Piiasta tuntui, ettei työ enää antanut hänelle mitään, eikä hän pystynyt itse enää arvostamaan omaa työtään. Koska hän nuorena oli harkinnut myös mielenterveyshoitajan ammattia, opiskelu lähihoitajaksi tuntui parhaalta väylältä uudelle uralle. Piia valmistui lähihoitajaksi jouluna 2006 ja sai nopeasti vakituisen työpaikan Imatran kaupungilta. Muitakin työtilaisuuksia ympäristökunnissa olisi ollut, mutta hänen mielestään on tärkeää se, ettei työmatkoihin tuhraannu liikaa aikaa. Nykyisessä työssään vammaispalveluyksikössä Piia on ollut kolme ja puoli vuotta. Erityisenä plussana hän pitää sitä, että Vaikka tykkään kokeilla eri reseptejä, niin välillä ruuanlaitto alkaa tökkiä. hän voi kulkea työmatkansa polkupyörällä kesät talvet. Kilometrejä tulee päivässä mukavasti 13. Luonto säästyy, rahaa säästyy, saan raitista ilmaa ja kuntoilua. Hyötyliikunta on tärkeää, koska kolmivuorotyön ja muiden kiireiden takia liikunta jää muuten vähälle. Näitä muita kiireitä ovat muun muassa Imatran ammattiosaston hallituksen varajäsenyys ja työpaikan yhdysjäsenenä toimiminen. Lisäksi Piia on SuPer-Opo. Opotyö on tosi kivaa. Käyn mielelläni oppilaitoksilla. Joulukuussa oli merkkienantojuhlia. Se oli ihanaa, vaikka puheiden pito aina vähän jännittääkin. Paljasjalkainen imatralainen kertoo, että hänen kaupunkinsa on kaunis ja rauhallinen. Saimaa on hänelle erittäin rakas. Aurinkoa Tammiharjussa Lähihoitaja Piia Järvensivu puhuu lämpimästi asiakkaistaan, vammaispalveluyksikön asukkaista. Tammelan ryhmäkodissa asuu kuusi ja Tammiharjussa kymmenen fyysisesti vammaista asiakasta. Yövuorossa Piia on yksin yökkönä molemmissa taloissa ja tarvittaessa yöpartio tulee apuun. Aamu- ja iltavuoroa hän tekee pääasiassa Tammiharjussa. Keskiviikkoisin meillä käy päivätoimintaryhmä, jonka kanssa ulkoillaan ja leivotaan tai askarrellaan. Meillä käy myös intervallijaksoilla jonkun verran kehitysvammaisia, niin lapsia kuin aikuisiakin. Piia pitää paljon laajaa osaamista vaativasta työstään. Mieluiten hän työskentelee aamuvuorossa, kun työ on hyvin hektistä ja työaika kuluu vauhdilla. Hoitajat tekevät paljon yhteistyötä eri tahojen kanssa, jotta heidän asiakkaansa saavat kaikki tarvitsemansa palvelut ja tuet. Myös asukkaiden tarvitsemat päivittäiset kuljetukset on organisoitava sujuviksi. Asukkaamme ovat aivan ihania ihmisiä. Toki joku on joskus kärttyinen, mutta kenelle muullekaan hän voisi kiukutella, jos ei tutulle ja turvalliselle hoitajalleen? Asukkaat ovat nimenneet minut auringoksi. Kun tulen vapailta töihin, he sanovat että sieltä se aurinko tulee ja moni haluaa halata. Mielestäni se on ikään kuin palkanlisä.. 14 super

15 Kuori ja viipaloi kilo perunoita. Ruskista 400 g jauhelihaa. Silppua sekaan pari keskikokoista sipulia ja freesaa pehmeäksi. Lisää tölkki tomaattimurskaa ja pari valkosipulinkynttä murskattuna. 1 tl suolaa 2/3 tl oreganoa tai pitsamaustetta 1 tl timjamia, sillä se antaa sen kivan maun Voitele pyöreä vuoka. Laita pohjalle jauhelihakastiketta, sitten perunoita ja juustokastiketta ja jatka näin pari kierrosta. Ripota päälle juustoraastetta. Paista uunissa 225 asteessa tunnista puoleentoista kunnes perunat ovat pehmeitä. Jos tummuu liikaa, peitä alumiinifoliolla. Anna moussakan vetäytyä vartin verran ennen tarjoilua. Se on tärkeää, jotta maut sekoittuvat hyvin. maitokastike Sulata 2 rkl margariinia ja lisää ½ dl vehnäjauhoja ja hämmentele. Lisää maitoa vähitellen ainakin 5 dl, minä mittaan silmämunalla. Lisää vähitellen 2 dl emmentalia tai muuta vahvaa juustoraastetta. Ja pinnalle suolaa maun mukaan. super

16 16 super

17 Jalat kuntoon teksti minna lyhty kuvat kaarina salmi Jalkojenhoitajan työn rikkaus on vaihtelevuus. Pirjo Nummi hoitaa jalkoja laitoksissa ja kodeissa sekä työskentelee kaksi päivää viikossa kauneushoitolassa. Aamu juuri valkenee, kun Pirjo Nummi tulee reippain askelin sisään Lohjan vanhusten palvelukeskukseen. Olalla on painavan näköinen kassi, joka on pakattu täyteen jalkojen hoidossa tarvittavia välineitä. Pirjo kiirehtii palvelukeskuksen alakertaan, jossa on varattu huone jalkojen hoitamiseen. On aika valmistella työvälineet ensimmäistä asiakasta varten. Pakkaan aina illalla valmiiksi jokaiselle asiakkaalle peruspussin, joka sisältää lattiasuojan, pyyhkeen tai isomman paperin jalkojen kuivausta varten, pari taitosta, alustan, hengityssuojaimen ja hanskat. Muita perustyövälineitäni ovat pesuvati, jalkatuki, kyretti ja pora, johon kiinnitetään erilaisia teriä, Pirjo kertoo. Alkuvalmistelujen jälkeen on aika mennä hakemaan päivän asiakkaiden nimilista Rentukkakerhosta, joka on kotona asuvien vanhusten päivätoimintaryhmä. Mitäs tänne kuuluu tänään? Pirjo kyselee kerholaisilta. Ja hyvää kuuluu. Kerholaiset aprikoivat, kenen vuoro olikaan mennä tänään Pirjon hoidettavaksi. Muilla on aamun ohjelmassa kahvittelua, levyraati ja kuntosalillekin patistellaan. Pirjo saa Rentukkakerhon hoitajalta neljän asiakkaan listan. He ovat kaikki Pirjolle entuudestaan tuttuja. Samat kerholaiset tulevat jalkahoitoon parin kolmen kuukauden välein. Monet ikääntyneet tarvitsevat jalkahoitoa, koska he eivät enää itse taivu hoitamaan jalkojaan. Myös näköongelmat tai vapina voivat estää omatoimisen jalkojen hoitamisen, Pirjo kertoo. Liikuntaa jaloille Aamun ensimmäinen asiakas on Maj-Lis Wallin. Hoito alkaa jalkakylvyllä, jonka aikana on aikaa rupatella. Maj-Lis on huomannut, ettei Pirjoa ole näkynyt lähihoitajan töissä kotihoidossa viime aikoina. On tainnut riittää tätä hommaa, Maj-Lis kommentoi. Nyt on ollut kiireen tynkää. Olen ollut sen verran kotihoidossa, että olin yövuorossa sunnuntain ja maanantain välisen yön. Suurin osa Pirjon asiakkaista tietää, että hän tekee keikkaa kotihoidossa, yöpartiossa ja joskus laitoksissakin. Jalkojenhoitajan töitä on ihan niin paljon kuin haluan, mutta käyn keikoilla, koska haluan pitää yllä tuntumaa perushoitotyöhön. Ammattitaidon ylläpitäminen on tärkeää, koska Pirjo toimii myös lähihoitajakoulutuksen näyttöjen vastaanottajana. On aika leikata Maj-Liksen kynnet. Maj-Lis kertoo, ettei hän ole leikannut niitä itse. Se on ihan hyvä. Sitä vartenhan olet tullut jalkahoitoon. Pirjo kyselee, vieläkö Maj-Lis lenkkeilee yhtä paljon kuin ennenkin. Kyllä, kolme kilometriä ja vähän ylikin, Maj-Lis vastaa. Pirjon mukaan Maj-Liksen jaloista näkee, että hän liikkuu päivittäin. Jos ikääntynyt ihminen ei liiku tarpeeksi, pienet lihakset ja nivelet jaloissa jäykistyvät. Silloin tulee kävelyongelmia, koska jalkaterä ei jousta niin kuin ennen. Mitä enemmän kävelee, super

18 Pirjo Nummi leikkaa kynnet ensin saksilla. Sitten kynnenpäät viilataan koneellisella viilalla eli niin sanotulla tulitikulla, joka on poraan kiinnitettävä terä. 2. Kotikäynnillä Raili Miettisen luona yhteiseksi puheenaiheeksi nousevat kissat. 3. Pirjo Nummi pyrkii sopimaan päivän sitä paremmin jalka voi. Pirjo poistaa vielä Maj-Liksen jaloista kuivaa ihoa, jotta rasva imeytyisi ihoon helpommin. Kovettumat kertovat siitä, että on käyttänyt jalkojaan. Mitä enemmän on vuoteessa, sitä vähemmän on kovettumaa. Nykysuosituksissa kehotetaan käyttämään raspia harvoin. Silloin kun sitä käytetään, pitää jättää jonkin verran kovettumaa. Muuten keho saa viestin, että tuo tykkää rapsuttaa, jolloin kovettumaa tulee entistä enemmän. Sitten laitetaan kynsiöljyä, joka hoitaa ja ravitsee kynttä. Lopuksi jalat rasvataan. Vielä sukka jalkaan ja on toisen jalan vuoro. Aikaa rupatteluun on riittävästi. Miltähän jalkahoito tuntuu? Mukavalta, jalat tuntuvat kevyiltä hoidon jälkeen, Maj- Lis tietää. Kun toinenkin jalka on hoidettu, on lämpimien lopputervehdysten aika. Maj-Liksella on aika palata Rentukkakerholaisten luo. Haen uuden asiakkaan saman tien, Pirjo huikkaa. Paljain jaloin Sitten saisi seuraava tulla, Pirjo sanoo. No niin, nyt ei Anna pääsekään levyraatiin, kun pitää mennä jalkahoitoon, Rentukkakerhon hoitaja sanoo. Pirjo valmistaa Anna Virtaselle jalkakylvyn. Peruskaava jalkojen hoidolle on aina sama: kylvetys, kynsien leikkaus, kovettumien poistamista ja rasvaus. Hoidan jokaisen jalat kuitenkin yksilöllisesti. Teen aina jalkakylvyn aikana päätöksen siitä, millaisen hoidon teen. Pirjo toteaa, että Annalla on paksut kynnet. Luulin sinun sanovan, että Annalla on paksut jalat, Anna sanoo. Molemmat rupeavat nauramaan. Kynnet paksuuntuvat yleensä jonkin vamman seurauksena, esimerkiksi kun on lyönyt varpaansa jonnekin. Jos kynnen juuri vaurioituu traumassa, se ei parane koskaan. Se kasvaa aina samalla tavalla, Pirjo kertoo. Minun varpaat tallasi lehmä, kun pienenä tyttönä olin kärpäsiä hätyyttelemässä, Anna sanoo. Pirjon mukaan syitä kynsien paksuuntumiseen ovat myös ikääntyminen, huono ääreisverenkierto, tietyt lääkeaineet ja jotkin sairaudet kuten diabetes. Yksittäisen kynnen paksuuntuminen saattaa johtua siitä, että on käyttänyt liian ahtaita kenkiä. Pirjo kertoo, että entisaikaan kuljettiin paljon paljain jaloin. Silloin tuli luontaista jumppaa jaloille. Ei ollut niin paljon rakennevikoja kuin nykyään. Mutta silloin oli aina riskinä, että astui naulaan tai johonkin muuhun terävään, Anna huomauttaa. Niin se on totta. Yksi asiakkaistani kertoi, että keväällä piti kysyä opettajalta lupa, koska sai ruveta tulemaan kouluun paljain jaloin. Syksyllä kun lunta tuli, piti laittaa taas kengät, Pirjo kertoo. Entisaikaan kuljettiin paljon paljain jaloin. Silloin tuli luontaista jumppaa jaloille. 18 super

19 3 4 5 asiakaskäynnit samalle suunnalle, ettei autoiluun kuluisi liikaa aikaa. 4. Yksi hoitokerta kestää neljäkymmentäviisi minuuttia. Asiakkaana on Marjatta Marttila. 5. Joskus jalkojen hoitaminen käy nopeasti. Sitten voi juoda vaikkapa kahvit yhdessä. Mutta oli myös lapsia, jotka eivät päässeet ulos talvella, koska heillä ei ollut kenkiä. Tai sitten oli vain liian pienet kengät, Anna muistelee. Niistä tuli kipeät vaivaisenluut, Pirjo lisää. Pirjo leikkaa ja hioo Annan kynnet. Samalla rupattelu jatkuu. Lopuksi Pirjo rasvaa Annan jalat, ja Anna on valmis palaamaan takaisin kerhoon. Erilaisia voiteita Pirjolle koittaa tauko, jonka aikana hän yleensä purkaa vastaajaan tulleet viestit. Nyt täytyy soittaa yksi puhelu. Olen SPR:n hallituksessa ja tehtäviini kuuluu laskujen hoitaminen. On varmaan jokin lasku maksamatta. Asia ratkeaa soittamalla. Pirjon tauko kestää siihen asti, kunnes kerholaiset palaavat lounaalta ruokasalista. Tauon jälkeen asiak-kaaksi tulee Alvar Ryynänen. Hoito alkaa tuttuun tapaan jalkakylvyllä ja kuulumisten kyselemisellä. Sitten leikataan kynnet ja poistetaan kovettumia. Pirjo kertoo, että jos kovettumaa on paljon, kantapäät rupeavat halkeilemaan. Kovettumaa poistetaan ensin kyretillä. Sitten hiotaan koneella epätasaisuudet jalkapohjista pois. Tämä kutittelu kestää vain hetken, Pirjo sanoo Alvarille. Rasvauksella saadaan pidettyä jalat pehmeinä ja joustavina. Pirjo kertoo, että olisi hyvä käyttää erilaisia rasvoja, ettei iho totu yhteen tuotteeseen. Vähintään sitten kun purkki loppuu, pitäisi vaihtaa toiseen voiteeseen. Jos on kovettumaa, vaseliini- tai mehiläisvahapohjaiset voiteet ovat hyviä. Pirjo muistuttaa, ettei varpaiden välejä saa rasvata. Muuten ne hautuvat. Hautumiin voi laittaa hoidoksi talkkia tai lampaanvillaa. Lopuksi Alvar saa jalkahieronnan ja villasukat jalkaan. No nyt Alvar pääsee kahville, ja minä haen seuraavan asiakkaan, Pirjo sanoo. Helppoa täältäpäin Rentukkakerhon viimeinen asiakas on Marjatta Marttila. Hän kertoo kynsien leikkaamisen hankaluudesta. On se hyvä, että tänne pääsee. Asiantuntijalta napsuttelu käy niin helposti. Itselle se on mahdoton tehtävä. Se on niin helppoa täältäpäin, kun varpaat ovat niin lähellä. Muuten sinulla ei ole mitään ongelmia jaloissa, vain kynnet ovat pitkät, Pirjo vastaa. Pirjo kertoo, ettei kynsiä saa leikata liian lyhyiksi. Varsinkaan, jos niillä on taipumusta kasvaa sisäänpäin. Lyhyiden kynsien riskinä on, että ne kasvavat ihoon kiinni. Minun kynteni kasvoivat sisäänpäin aikaisemmin. Silloin jalkojeni hoitaminen oli kivuliasta. Nyt kun kynnet ovat kunnossa, tämä on pelkkää iloa, Marjatta toteaa. Jalkahoidon jälkeen Pirjo saattaa Marjatan halausten kera takaisin kerhoon. Kello on kaksi iltapäivällä, ja Pirjon päivä Lohjan palvelukeskuksessa päättyy. Täällä on helppo tehdä töitä, koska asiakkaat ja henkilökunta ovat tuttuja. Jos tulisi ongelmatilanne, esimerkiksi joku saisi sairaskohtauksen, saisin heti apua muilta. Pirjo pakkaa tavaransa, hyppää autoon ja huristelee kotihoitoon, josta hän hakee avaimen seuraavan asiakkaan kotiin. Hoitoa, rupattelua ja kahvittelua Terve Raili, Pirjo huikkaa heti Raili Miettisen kotiovelta. Pirjo kyselee Railin kuulumiset samalla kun ottaa esiin tarvittavia väli- super

20 neitä. Raili on tullut Pirjolle tutuksi kotihoidon, yökotihoidon ja jalkahoitojen myötä. Railille ei tehdä jalkakylpyä, joten hän saa olla vuoteella pitkällään. Raililla on diabetes. Diabeetikon jaloissa voi olla haavaumia, ja jalkakylvyn aikana bakteeri voi lähteä haavauman kautta verenkiertoon tai se voi aktivoitua paikallisesti kudokseen. Pirjo leikkaa ensin kynnet ja tutkii jalat samalla. Sen jälkeen hän tekee rasvapesun. Tämä on ihan tavallista pesuvoidetta, joka puhdistaa ja kosteuttaa. Tätä voi käyttää myös laitoksissa vuodepotilaiden jalkojen hoitamiseen. Kylvetys ei ole välttämätön kovettumien ja kynsien pehmentämiseen. Pehmennys voidaan tehdä erilaisilla aineilla. Tietty rasvapesu tuntuu erilaiselta kuin jalkojen kylvetys. Kylvetys tuo luksusta arkeen. Siksi kaikki diabeetikot eivät kerro perussairaudestaan, koska he tietävät, etten tekisi heille jalkakylpyä. Rasvapesun jälkeen kynnenpäät vielä nollataan, laitetaan kynsiöljyä ja jalat rasvataan. Pirjo hieroo työikäisten jalat yleensä aina, mutta ikäihmisten jalkoja ei voi aina hieroa. Jos on turvotusta, en uskalla hieroa. En tiedä varmasti, lähtevätkö nesteet oikeaan suuntaan. Tarvitsen lisätietoa lymfahieronnasta. Sukat vielä jalkaan, ja jalkahoito on valmis. Mitäs mieltä olet Raili, keitetäänkö kahvit nyt? Pirjo kysyy. Keitetään vain, Raili vastaa. Aina jalkahoitoon ei mene niin kauan kuin olen suunnitellut. Sitten voi jutella ja vaikka kahvitella, Pirjo kertoo. Kotiin päin Kello on hieman yli kolme. Pirjo kantaa painavan laukkunsa autoon. Yleensä pyrin olemaan kotona neljältä. Joskus teen poikkeuksen ja otan asiakkaita myös illalle. Jalkojenhoitajan työpäivä päättyy aina välineiden puhdistamiseen. Asiakkaiden välissä puhdistan jalkatuen ja poran antimikrobisella aineella. Illalla laitan desinfioivaan aineeseen poranterät, sakset, kyretit ja muut hoidoissani käyttämät hoitovälineet sekä laitan työkassini valmiiksi aamua varten. Iltatöihin kuuluu myös laskujen kirjoittaminen. Iltatyöt eivät tunnu raskaalta, koska olen kuitenkin jo kotona. Huomenna Pirjo hoitaa veteraanien jalkoja. Tiedossa on kiva päivä, Pirjo kertoo innostuneesti.. Tänään töissä kuka Lohjalainen Pirjo Nummi, 46, valmistui lähihoitajaksi vuonna 2005 Länsi-Uudenmaan ammattiopistosta. Vuonna 2011 suoritti jalkojenhoidon ammattitutkinnon Helsingin jalkahoitokoulussa. Haaveissa opiskella lisää, esimerkiksi hierontaa ja lymfahoitoja. työ ja työura Ennen lähihoitajaopintoja työskenteli kahvilamyyjänä. Kun lähihoitajaopintoja oli riittävästi suoritettuna, aloitti keikkatyöt Lohjan kaupungilla. Valmistuttuaan lähihoitajaksi sai vakituisen työpaikan kotihoidosta. Opiskeli työn ohessa jalkojen hoitoa. Vuoden 2011 alusta lähtien työskennellyt päätoimisesti jalkojenhoitajana omassa yrityksessään. Opettaa Helsingin jalkahoitokoulussa. Tekee edelleen lähihoitajan keikkoja. Ottaa vastaan lähihoitajaopiskelijoiden näyttöjä. perhe Kolme aikuista lasta, aviomies ja kissa. harrastukset Omakotitalon remontointi yhdessä aviomiehen kanssa ja puutarhanhoito. Tekee myös vapaaehtoistyötä SPR:ssä. parasta työssä Riittävästi aikaa jokaiselle asiakkaalle ehtii kuunnella heidän tarinoitaan. ikävintä työssä Siirtyminen paikasta toiseen liukkailla keleillä. 20 super

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER Työtä lähellä ihmistä SuPer Lähi- ja perushoitajan oma liitto Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on Suomen suurin sosiaali- ja terveydenhuoltoalan toisen

Lisätiedot

Jäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta?

Jäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta? Jäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta? KOTIHOIDON HENKILÖSTÖMITOITUS Vanhuspalvelulaki säätää, että toimintayksikössä on oltava henkilöstö, jonka määrä, koulutus ja tehtävärakenne vastaavat

Lisätiedot

VEIJOLLA ON LASTENREUMA

VEIJOLLA ON LASTENREUMA VEIJOLLA ON LASTENREUMA T ässä on Veijo ja hänen äitinsä. Veijo on 4-vuotias, tavallinen poika. Veijo sairastaa lastenreumaa. Lastenreuma tarkoittaa sitä, että nivelet ovat kipeät ja tulehtuneet. Nivelet

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015

Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015 Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015 Miksi? Miten? Mitä? Tilanne 2014 Työnhakijoiden määrän vaihtelu Osa viihtyy ja pysyy kotihoidossa

Lisätiedot

Otos 1. Otoksen sisältö:

Otos 1. Otoksen sisältö: Tekijät: Hanne Cojoc, Projektipäällikkö, Hyvinvointiteknologia Taneli Kaalikoski, Projektityöntekijä, Apuvälinetekniikka Laura Kosonen, Projektityöntekijä, Vanhustyö Eija Tapionlinna, Kontaktivastaava,

Lisätiedot

KEHITTÄVÄT KESÄPÄIVÄT: Nakitus

KEHITTÄVÄT KESÄPÄIVÄT: Nakitus 24. 25.8.2010 Koska ruoka on tärkeä osa inhimillistä elämää, aloitettiin KEKE-tapahtuma perinteiseen tapaan ruokailemalla kunnolla. Ruokailun jälkeen olikin vuorossa tiukka työskentelyrupeama, joka kesti

Lisätiedot

Asiakkaat ovat ihmisiä - eivät prosentteja

Asiakkaat ovat ihmisiä - eivät prosentteja Asiakkaat ovat ihmisiä - eivät prosentteja Selvitys superilaisten työstä kotihoidossa ja kotihoitotyön kehittämisestä Työskentely kuntana Salo verrattuna koko aineistoon SINISELLÄ koko aineisto 2408 vastaajaa

Lisätiedot

Leila Mukkala Ranuan kunta

Leila Mukkala Ranuan kunta Leila Mukkala Ranuan kunta Kotihoidossa aluksi care-ohjelma ja kannettavat tietokoneet käytössä 2000-luvun alkupuolella l ll ja tk:ssa Mediatri i potilastietojärjestelmä Ohjelmat eivät kommunikoineet i

Lisätiedot

Tervetuloa selkoryhmään!

Tervetuloa selkoryhmään! Tervetuloa selkoryhmään! SELKOESITE 1 Jutteletko mielelläsi erilaisista asioista? Haluatko saada tietoa maailman tapahtumista selkokielellä? Haluatko sanoa mielipiteesi, mutta et aina uskalla? Tuntuuko

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi Suomalainen työelämätietous Pikku-koto kurssi Työelämätietoutta - Suomalaisia pidetään ahkerasti työtä tekevänä kansana. - Erityisen haluttuja työntekijöitä tulee Pohjanmaalta. - Nykyisin Suomessa on paljon

Lisätiedot

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto.

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto. Kyselylomakkeen palautus 2.6.2003 mennessä osoitteeseen: OAMK/ Hoitotyön osasto/ Salla Seppänen Kuntotie 2 86300 Oulainen TIETOA KOHTI AKTIIVISTA VANHUUTTA KYSELYLOMAKKEESTA Kohti aktiivista vanhuutta

Lisätiedot

Mobiili kotihoito. Toiminnanohjausjärjestelmän j j käyttöön otto Rovaniemen kaupungissa 1101330 1.10.13 30.9.14

Mobiili kotihoito. Toiminnanohjausjärjestelmän j j käyttöön otto Rovaniemen kaupungissa 1101330 1.10.13 30.9.14 Mobiili kotihoito Toiminnanohjausjärjestelmän j j käyttöön otto Rovaniemen kaupungissa 1101330 1.10.13 30.9.14 14 Vanhuspalvelulain toimeenpanoa Ikälaissa 13, 14, 19, 21 14 19 21 ikääntyneen henkilön tulee

Lisätiedot

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA KERROMME KULUNEEN VUODEN KUULUMISISTA JA VIIME VUODEN MIELEENPAINUVISTA TAPAHTUMISTA Talvella oli paljon pakkasta ja lunta. Paljon vaatteita päälle ja

Lisätiedot

Työmarkkinoiden pelikenttä

Työmarkkinoiden pelikenttä Työmarkkinoiden pelikenttä Luennon sisältö Työmarkkinajärjestöt Palkansaajien keskusjärjestöt Työnantajien keskusjärjestöt Ammattiliitto Luottamusmiesjärjestelmä Paikallinen toiminta Toimihenkilökeskusjärjestö

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa?

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Vastaa sen pohjalta, millaista Ruotsin paras vanhustenhoito sinun mielestäsi olisi. Yritä pohtia, miten haluaisit asioiden olevan

Lisätiedot

Liity SuPeriin LÄHI- JA PERUSHOITAJIEN OMAAN LIITTOON

Liity SuPeriin LÄHI- JA PERUSHOITAJIEN OMAAN LIITTOON Liity SuPeriin LÄHI- JA PERUSHOITAJIEN OMAAN LIITTOON Sinun liittosi on SuPer SuPer on ainoa liitto, joka on keskittynyt lähi- ja perushoitajien edunvalvontaan. Ajamme etujasi kaikissa ammatillisissa ja

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

2.12.2011 Anne Heikkilä

2.12.2011 Anne Heikkilä Kotkan kotihoito Kotkassa asukkaita n. 57 000 Kotihoidon tiimejä alueella yhteensä 9 Lisäksi Kotiutustiimi, Kotisairaala, Omaishoidon tiimi ja Vammaispalvelun tiimi Henkilökuntaa kotihoidon palveluksessa

Lisätiedot

Opas sädehoitoon tulevalle

Opas sädehoitoon tulevalle Opas sädehoitoon tulevalle Satakunnan keskussairaala Syöpätautien yksikkö / sädehoito 2014 Teksti ja kuvitus: Riitta Kaartinen Pekka Kilpinen Taru Koskinen Syöpätautien yksikkö / sädehoito Satakunnan keskussairaala

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Terveyspalvelut kestävän hyvinvoinnin Suomessa - Case DIACOR. Laura Raitio toimitusjohtaja Diacor terveyspalvelut Oy

Terveyspalvelut kestävän hyvinvoinnin Suomessa - Case DIACOR. Laura Raitio toimitusjohtaja Diacor terveyspalvelut Oy Terveyspalvelut kestävän hyvinvoinnin Suomessa - Case DIACOR Laura Raitio toimitusjohtaja Diacor terveyspalvelut Oy Esitykseni 8.12.2014 Diacor terveyspalvelut Oy osana Suomen suurinta yhteiskunnallista

Lisätiedot

Tehdään yhdessä hyviä vuosia HENKILÖSTÖMITOITUS VANHUSTENHUOLLON YKSIKÖISSÄ

Tehdään yhdessä hyviä vuosia HENKILÖSTÖMITOITUS VANHUSTENHUOLLON YKSIKÖISSÄ Tehdään yhdessä hyviä vuosia HENKILÖSTÖMITOITUS VANHUSTENHUOLLON YKSIKÖISSÄ Vanhuspalvelulaki säätää, että toimintayksikössä on oltava henkilöstö, jonka määrä, koulutus ja tehtävärakenne vastaavat toimintayksikön

Lisätiedot

EVÄSPAKETTI OPISKELIJAN TYÖSSÄOPPIMISEEN

EVÄSPAKETTI OPISKELIJAN TYÖSSÄOPPIMISEEN EVÄSPAKETTI OPISKELIJAN TYÖSSÄOPPIMISEEN TYÖSSÄOPPIMINEN 1. Neuvottele ensin opettajan kanssa Kerro opettajalle minne työpaikkaan aiot soittaa. Työpaikka: Puhelinnumero: Varaa itsellesi - rauhallinen

Lisätiedot

TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA

TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA Kaikki tietävät, että tupakointi on epäterveellistä. Mutta tiesitkö, että tupakoinnin lopettaminen kannattaa, vaikka olisit tupakoinut jo pitkään ja että lopettaminen

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

POHJOIS-HELSINGIN LÄHIMMÄISTYÖ PULMU RY. Soittorinki. Vapaaehtoistoiminnan malli. Reetta Grundström 1.5.2010

POHJOIS-HELSINGIN LÄHIMMÄISTYÖ PULMU RY. Soittorinki. Vapaaehtoistoiminnan malli. Reetta Grundström 1.5.2010 POHJOIS-HELSINGIN LÄHIMMÄISTYÖ PULMU RY Soittorinki Vapaaehtoistoiminnan malli Reetta Grundström 1.5.2010 2 Soittorinkitoiminnan esittely Pulmun soittoringissä vapaaehtoinen soittaa puhelimella ikäihmiselle

Lisätiedot

Kanta-palvelut vauvasta vaariin ja mummiin

Kanta-palvelut vauvasta vaariin ja mummiin Kanta-palvelut vauvasta vaariin ja mummiin Sähköinen resepti Potilastiedon arkisto Kanta-palvelut ovat ulottuvillasi asuitpa missä päin Suomea hyvänsä. Sekä julkisen terveydenhuollon että yksityisen terveydenhuollon

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ergonomia-asiantuntijoiden työseminaari 6.-7.6.2013 Liisa Hakala Mielekäs työ sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla - Miksi työn mielekkyys

Lisätiedot

Raportointi: Vuoden 2015 tulokset

Raportointi: Vuoden 2015 tulokset Posti-ja logistiikka-alan unioni PAU ry JÄSENTUTKIMUS 2015/Yhteenvetoraportti 13.4.2015 Raportointi: Vuoden 2015 tulokset Jäsentutkimus Tutkimusprosessi ja rakenne Jäsentyytyväisyystutkimuksessa vastaajaa

Lisätiedot

HAASTENA TYÖVOIMA Sosiaali- ja terveydenhuolto

HAASTENA TYÖVOIMA Sosiaali- ja terveydenhuolto HAASTENA TYÖVOIMA Sosiaali- ja terveydenhuolto Haasteena sosiaali- ja terveysalan työvoiman saatavuus Alalla työskentelevät eläköityvät Palvelutarpeen lisääntyminen kysynnän kasvu väestön ikääntyminen

Lisätiedot

Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa

Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa Maahanmuuttajille suunnattu tukimateriaali työturvallisuuskorttikoulutukseen/ Luonnos/ KK Tavastia / Tiina Alhainen Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa s. 7 Yhteinen työpaikka tarkoittaa, että

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla! Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Petri Lempinen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lisätiedot

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN Opiskelijakunta Lamko 2014 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 Tutortuntien suunnittelu... 2 Tutortuntien sisältö... 3 Jokaisella kerralla:... 3 Ensimmäiset tutortunnit... 3 Teemat... 3

Lisätiedot

TOIMINTA OSASTOILLA ENNEN TURO-PROJEKTIA

TOIMINTA OSASTOILLA ENNEN TURO-PROJEKTIA TURO-PROJEKTI TOIMINTA OSASTOILLA ENNEN TURO-PROJEKTIA Potilaita hoidettiin enemmän/ pidempään vuoteessa. Tehtiin enemmän potilaan puolesta asioita. Apuvälineitä oli jonkin verran, mutta Niitä ei osattu

Lisätiedot

Löydät meidät kanttiinin yläpuolelta, kolmannesta kerroksesta.

Löydät meidät kanttiinin yläpuolelta, kolmannesta kerroksesta. Osastollamme tehdään paljon erilaisia tutkimuksia. Lääkärin pyynnöstä haluamme ottaa sinusta EEG- eli aivosähkötutkimuksen, joka tutkii aivojen toimintaa. Löydät meidät kanttiinin yläpuolelta, kolmannesta

Lisätiedot

Tehtäviä. Sisko Istanmäki: Liian paksu perhoseksi

Tehtäviä. Sisko Istanmäki: Liian paksu perhoseksi Sisko Istanmäki: Liian paksu perhoseksi JULKAISIJA: Oppimateriaalikeskus Opike, Kehitysvammaliitto ry Viljatie 4 C, 00700 Helsinki puh. (09) 3480 9350 fax (09) 351 3975 s-posti: opike@kvl.fi www.opike.fi

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä

Lisätiedot

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia Liite 1, LTK 6/2010 Potilas Vetovoimaisuus - julkinen kuva -ympäristö Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Hoitaminen Asiointi ja viestintä - sähköinen asiointi

Lisätiedot

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko ETÄTYÖN EDISTÄMINEN Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä Mari Raininko Tutkimuksen taustaa Etätyöstä ja sen hyödyistä puhuttu paljon, mutta hyödyntäminen ei ole toteutunut odotetulla tavalla

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012-2015. Turvallinen, terveellinen ja tuottava kuntatyö 2015

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012-2015. Turvallinen, terveellinen ja tuottava kuntatyö 2015 Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012-2015 Turvallinen, terveellinen ja tuottava kuntatyö 2015 Taustaa valvontahankkeen käynnistymiselle Kuntasektorilla on tapahtunut ja tapahtuu

Lisätiedot

Kissaihmisten oma kahvila!

Kissaihmisten oma kahvila! Kissaihmisten oma kahvila! Teksti ja kuvat: Annika Pitkänen Jo ulkopuolelta voi huomata, ettei tamperelainen Purnauskis ole mikä tahansa kahvila. Ikkunalaudalla istuu kissa katselemassa uteliaana ohikulkevia

Lisätiedot

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka TAPAAMINEN Tehtävä Tutki liikuntapiirakkaa ja suunnittele itsellesi oma piirakka. Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka Liikuntapiirakka: UKK-instituutti 34 TAPAAMINEN Oma liikuntapiirakkani 35 TAPAAMINEN

Lisätiedot

Väkivallan esiintyminen työssä

Väkivallan esiintyminen työssä Väkivallan esiintyminen työssä Väkivalta pois palvelutyöstä -aamuteematilaisuus 17.11.2008, Helsinki asiantuntija Timo Suurnäkki, TTK Työväkivaltatapaturmat vuonna 2003 TVL:n tapaturmapakki työtapaturmatiedon

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi.

Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi. 2007 Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi. Nyt on hyvä muistella mennyttä kesää ja sen tapahtumia.

Lisätiedot

Palmian virtuaalipalvelu 7.10.2015

Palmian virtuaalipalvelu 7.10.2015 Palmian virtuaalipalvelu 7.10.2015 Virtuaalipalvelu, hyvinvointia tabletista Virtuaalipalvelu on tavoitteellista kaksisuuntaista kuva- ja äänivälitteistä hoivapalvelua. Virtuaalipalvelu on aina asiakkaan

Lisätiedot

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme Kiinaraportti Sain kuulla lähdöstäni Kiinaan 3 viikkoa ennen matkan alkua ja siinä ajassa en ehtinyt edes alkaa jännittää koko matkaa. Meitä oli reissussa 4 muuta opiskelijaa lisäkseni. Shanghaihin saavuttua

Lisätiedot

Apua, tukea ja toimintaa

Apua, tukea ja toimintaa Soita meille numeroon 050 4440 199 tai lähetä sähköpostia osoitteeseen asiakaspalvelu@mereo.fi. Tavataan ja keskustellaan yhdessä tilanteestasi. Teemme sinulle henkilökohtaisen, hyvin vointiasi tukevan

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Jäsenmaksu on 1,4 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa.

Jäsenmaksu on 1,4 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa. Liittymällä Sähköliiton jäseneksi olet hyvässä seurassa. Meitä sähköliittolaisia on noin 36 000 ajamassa parempia työehtoja kaikille. Meitä on niin rakennustyömailla, voimalaitoksissa ja tehtaissa kuin

Lisätiedot

Lähiruokatukku LähiPuoti Remes Oy

Lähiruokatukku LähiPuoti Remes Oy Lähiruokatukku LähiPuoti Remes Oy Yrityksen toiminta: - LähiPuoti Remes Oy on perustettu tammikuussa 2013, Puotipuksuna Kimmo Remes. - Yrityksen kotipaikka on Humppila ja toiminta-alueena Lounais- ja Etelä-Suomi.

Lisätiedot

Sädehoitoon tulevalle

Sädehoitoon tulevalle Sädehoitoon tulevalle Satakunnan sairaanhoitopiiri Sädehoitoyksikkö Päivitys 10//2015 Päivittäjä MM, mi Tämä opas on selkokielinen. Saat siitä tietoa helposti ja nopeasti. Ohjeen laatinut: Satakunnan sairaanhoitopiiri,

Lisätiedot

lehtipajaan! Opettajan aineisto

lehtipajaan! Opettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,

Lisätiedot

12.11.2008 Kristiina Hautakangas Medivire Hoiva Oy

12.11.2008 Kristiina Hautakangas Medivire Hoiva Oy Ikääntyneiden asuminen ja arki 12.11.2008 Kristiina Hautakangas Medivire Hoiva Oy Hilma mummon unelma On mukavaa, kun heräsin aamulla omassa kauniissa huoneessa, ei tullut kiire ja söin rauhassa hyvän

Lisätiedot

Syksyn hehku on lupaus tulevasta. Auringon kulta syksyn lehdissä kantaa talven yli kevääseen.

Syksyn hehku on lupaus tulevasta. Auringon kulta syksyn lehdissä kantaa talven yli kevääseen. Mikkelin seudun Kehitysvammaisten Tuki ry Jäsentiedote 2/2014 www.mikkelinkvtuki.fi Mikkelin seudun Kehitysvammaisten Tuki ry Jäsentiedote 2/2015 www.mikkelinkvtuki.fi Syksyn hehku on lupaus tulevasta.

Lisätiedot

Vetovoimaa sote-alan työpaikoille 20.2.2015 Säätytalo, Helsinki. Riitta Sauni

Vetovoimaa sote-alan työpaikoille 20.2.2015 Säätytalo, Helsinki. Riitta Sauni Vetovoimaa sote-alan työpaikoille 20.2.2015 Säätytalo, Helsinki Riitta Sauni Hankkeen taustaa Sote-alalla tarvitaan tulevaisuudessa runsaasti uutta työvoimaa ja laaja-alaista osaamista On arvioitu, että

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti)

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Verenpaine on koholla, kun yläarvo on 140 tai ala-arvo yli 90 tai kumpikin luku on korkeampi. Kohonnut

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Kuva- ja äänivälitteinen palvelu ikääntyneiden kotona asumisen tukena Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa - Pieni piiri-hanke

Kuva- ja äänivälitteinen palvelu ikääntyneiden kotona asumisen tukena Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa - Pieni piiri-hanke Kuva- ja äänivälitteinen palvelu ikääntyneiden kotona asumisen tukena Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa - Pieni piiri-hanke Anna-Liisa Niemelä Erityissuunnittelija, FT Kehittämisen ja toiminnan

Lisätiedot

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja.

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja. Täytyy-lause Minun täytyy lukea kirja. Kenen? (-N) TÄYTYY / EI TARVITSE perusmuoto missä? mistä? mihin? milloin? miten? millä? Minun täytyy olla luokassa. Pojan täytyy tulla kotiin aikaisin. Heidän täytyy

Lisätiedot

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen tauoton liikkumaton tupakkapitoinen kahvipitoinen runsasrasvainen alkoholipitoinen heikkouninen? Miten sinä voit? Onko elämäsi Mitä siitä voi olla seurauksena

Lisätiedot

JAKSOTTAISHOITO KANERVALASSA

JAKSOTTAISHOITO KANERVALASSA JAKSOTTAISHOITO KANERVALASSA Palvelukeskus Kanervalassa on varattuna hoitopaikkoja lyhytaikaista hoitoa tarvitseville asiakkaille. Paikat on tarkoitettu pääsääntöisesti omaishoitajien vapaapäivien ajaksi

Lisätiedot

VANHUSTEN YMPÄRIVUOROKAUTISTEN PALVELUJEN VALVONTA Valviran kysely palvelua tuottaville yksiköille maalis-huhtikuussa 2010

VANHUSTEN YMPÄRIVUOROKAUTISTEN PALVELUJEN VALVONTA Valviran kysely palvelua tuottaville yksiköille maalis-huhtikuussa 2010 Raportti 1 (2) 1882/05.01.05.07/2010 22.06.2010 VANHUSTEN YMPÄRIVUOROKAUTISTEN PALVELUJEN VALVONTA Valviran kysely palvelua tuottaville yksiköille maalis-huhtikuussa 2010 Valviran ja Aluehallintovirastojen

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Pohjois-Savo ry TOIMINTASUUNNITELMA 2010. Edunvalvonta

Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Pohjois-Savo ry TOIMINTASUUNNITELMA 2010. Edunvalvonta Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Pohjois-Savo ry TOIMINTASUUNNITELMA 2010 Edunvalvonta Talentia Pohjois-Savo ry:n hallitus kokoontuu vuonna 2010 vähintään viisi kertaa. Hallitus pyritään muodostamaan

Lisätiedot

Tunstall Oy:n kotihoidon CarePlan -toiminnanohjausjärjestelmän, CareApp -mobiilisovelluksen sekä sähköisten CareLock -lukkomoduulien tuotetestaus

Tunstall Oy:n kotihoidon CarePlan -toiminnanohjausjärjestelmän, CareApp -mobiilisovelluksen sekä sähköisten CareLock -lukkomoduulien tuotetestaus PL 18 (Pohjoisranta 11 D) 28101 Pori Puh. (02) 620 5300 Living lab käyttäjälähtöistä hyvinvointia Satakuntaan www.prizz.fi/livinglab 1 (3) Tunstall Oy:n kotihoidon CarePlan -toiminnanohjausjärjestelmän,

Lisätiedot

Yhteistyöllä vahva liitto

Yhteistyöllä vahva liitto Yhteistyöllä vahva liitto Vaaliohjelma 2012 Yhteistyöllä vahva liitto Metallin yhteistyön vaaliliiton toiminnan perustana ovat työväenliikkeen keskeiset arvot: vapaus, tasa-arvo, solidaarisuus ja suvaitsevaisuus.

Lisätiedot

Mauno Rahikainen 2009-09-29

Mauno Rahikainen 2009-09-29 SISÄLTÖ - Alustus - Tutustutaan toisiimme - Omat odotukset (mitä minä haluan tietää) - Vaalivaliokunnan tehtävät (sääntöjen vaatimat) - Miksi vaalivaliokunta on tärkein vaikuttaja järjestöissä? - Järjestön

Lisätiedot

Ranska, Chamonix TAMMIKUU

Ranska, Chamonix TAMMIKUU Ranska, Chamonix TAMMIKUU Tulin Ranskaan 2.1.2013 Riitan & Katjan kanssa. Oltiin hotelilla, joskus 9 jälkeen illalla. Sain oman huoneen ja näytettiin pikaisesti missä on suihkut ja vessat. Ensimmäisenä

Lisätiedot

RAPORTTI TYÖELÄMÄJAKSOLTA 1.1.-28.2.2011

RAPORTTI TYÖELÄMÄJAKSOLTA 1.1.-28.2.2011 1 RAPORTTI TYÖELÄMÄJAKSOLTA 1.1.-28.2.2011 Peruspalvelukuntayhtymä Kallio / Pirttirannan päiväkoti Peruspalvelukuntayhtymä Kallio / Peltopuiston päiväkoti Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä Oulaisten

Lisätiedot

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1 Vastausprosentti % 9 8 75 74 67 Kuntaliitto 4, n=2 Kuntaliitto 8, n=198 Kuntaliitto 11, n=2 Työterveyslaitos 1 Parempi Työyhteisö -Avainluvut 19 Työyhteisön kehittämisedellytykset 18 Työryhmän kehittämisaktiivisuus

Lisätiedot

Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiirin strategiaseminaari 18.3.2010 Joutsenossa Marja-Liisa Vesterinen sote-piirin valtuuston pj.

Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiirin strategiaseminaari 18.3.2010 Joutsenossa Marja-Liisa Vesterinen sote-piirin valtuuston pj. Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiirin strategiaseminaari 18.3.2010 Joutsenossa Marja-Liisa Vesterinen sote-piirin valtuuston pj. YKSITYISEN JA JULKISEN SEKTORIN EROJA AJATTELUSSA JA TOIMINNASSA SOTE-ALALLA

Lisätiedot

Suomen lääketieteen filosofian seuran 20-vuotisjuhlaseminaari

Suomen lääketieteen filosofian seuran 20-vuotisjuhlaseminaari Suomen lääketieteen filosofian seuran 20-vuotisjuhlaseminaari Tieteiden talo, Helsinki 8.11.2014 Potilaan omavastuu KTM Vesa Ekroos VE 1 Esityksen sisältöä Järjestämisestä, tuotannosta ja rahoituksesta

Lisätiedot

Paloturvallisuuden varmistaminen sosiaali- ja terveysalalla ja tuetussa asumisessa Tapaturmien ehkäisyn yksikkö

Paloturvallisuuden varmistaminen sosiaali- ja terveysalalla ja tuetussa asumisessa Tapaturmien ehkäisyn yksikkö 1 Paloturvallisuuden varmistaminen sosiaali- ja terveysalalla ja tuetussa asumisessa Tapaturmien ehkäisyn yksikkö 22.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 1 Koulutusaineiston sisältö 1. Johdanto, tausta, tavoitteet

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

VAPAAEHTOISTYÖN VAIKUTTAVUUS YHTEIS- KUNNASSA VAPAAEHTOISTYÖN VAIKUTTAVUUS YHTEISKUNNASSA

VAPAAEHTOISTYÖN VAIKUTTAVUUS YHTEIS- KUNNASSA VAPAAEHTOISTYÖN VAIKUTTAVUUS YHTEISKUNNASSA VAPAAEHTOISTYÖN VAIKUTTAVUUS YHTEIS- KUNNASSA VAPAAEHTOISTYÖN VAIKUTTAVUUS YHTEISKUNNASSA Pekka Paatero 29.9.2009 Kaksi näkökulmaa: 1. Vaikuttavuus julkisen sektorin toimintaa tukevana 2. Vaikuttavuus

Lisätiedot

Yleisesti puhutaan liiton jäsenyydestä, mutta oikeasti homma menee näin:

Yleisesti puhutaan liiton jäsenyydestä, mutta oikeasti homma menee näin: Yleisesti puhutaan liiton jäsenyydestä, mutta oikeasti homma menee näin: Sinä olet jäsen ammattiosastossa eli Jyväskylän Kirjatyöntekijäin Yhdistyksessä (JKY) JKY ja noin 300 muuta ammattiosastoa ovat

Lisätiedot

MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010

MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010 MPS Executive Search Johtajuustutkimus Marraskuu 2010 Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimuksen toteutti tutkimusyhtiö AddValue Internetkyselynä 1....2010. Tutkimuksen kohderyhmänä oli suomalaista yritysjohtoa

Lisätiedot

Luottamushenkilöt 23.10.15 Hyvinkää

Luottamushenkilöt 23.10.15 Hyvinkää Luottamushenkilöt 23.10.15 Hyvinkää Media ja edunvalvonta Kari Klemm KLEMM.IT Julkisuus on päivän sana * Media * Mediassa * Median kanssa Media(kin) on muutoksen kourissa *runsaat 2000 toimittajaa irtisanottu

Lisätiedot

TURVATAIDOT PUHEEKSI

TURVATAIDOT PUHEEKSI TURVATAIDOT PUHEEKSI Haastattelulomake Tekijät: Neuvolan perhetyöntekijä Merja Häyrynen, kodinhoitaja Pirjo Wihinen, lastensuojelun perhetyöntekijät Päivi Hölttä- Vikki, Eija Luontama ja Piia Järvinen

Lisätiedot

Toimihenkilöbarometri 2013

Toimihenkilöbarometri 2013 Toimihenkilöbarometri 2013 Seppo Nevalainen 2 7. 11. 2 0 1 3 Vastanneet jäsenliitoittain Yhteensä N = 1288 Miehet N = 307 Naiset N = 979 Naisten osuus, % Vastausprosentti Painokerroin Ammattiliitto PRO

Lisätiedot

Nurmeksen kaupungin www-sivujen käyttäjäkysely 2015

Nurmeksen kaupungin www-sivujen käyttäjäkysely 2015 1 (8) Nurmeksen kaupungin www-sivujen käyttäjäkysely 2015 1. Kuinka usein käyt kaupunkimme www-sivuilla? 2. Mitä kautta päädyit verkkosivuillemme? 2 (8) Avoimet vastaukset: Toisella sivulla sijaitsevan

Lisätiedot

Liitekuviot. Tietoteknologian käyttö ja käyttämättömyyden syyt 75 89-vuotiailla Kooste kyselytutkimuksesta. www.ikateknologia.fi

Liitekuviot. Tietoteknologian käyttö ja käyttämättömyyden syyt 75 89-vuotiailla Kooste kyselytutkimuksesta. www.ikateknologia.fi www.ikateknologia.fi Liitekuviot Tietoteknologian käyttö ja käyttämättömyyden syyt 9-vuotiailla Kooste kyselytutkimuksesta Nordlund, Marika; Stenberg, Lea; Lempola, Hanna-Mari. KÄKÄTE-projekti (Käyttäjälle

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteet T-Media Oy T-Media on vuonna 1997 perustettu työnantajakuvaan ja maineeseen erikoistunut tutkimus- ja viestintäyhtiö. T-Median missiona on auttaa asiakkaitaan luomaan sidosryhmilleen kestävää kilpailuetua

Lisätiedot

Sähköinen resepti Terveystalossa

Sähköinen resepti Terveystalossa Sähköinen resepti Terveystalossa Sähköinen resepti Terveystalossa Terveystalo on siirtynyt sähköisen reseptin eli ereseptin käyttöön. Kaikki apteekit ja julkinen terveydenhuolto ovat siirtyneet sähköiseen

Lisätiedot

Savuton sairaala auditointitulokset 2012. Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP

Savuton sairaala auditointitulokset 2012. Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP Savuton sairaala auditointitulokset 2012 Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP MIKSI Savuton sairaala -ohjelmaa tarvitaan? Tupakkateollisuus on hämmentänyt ihmisten

Lisätiedot

MALMIN TERVEYDENHUOLTOALUE KY

MALMIN TERVEYDENHUOLTOALUE KY MALMIN TERVEYDENHUOLTOALUE KY PSYKIATRIA: Mielenterveystoimisto; aikuistenlasten ja nuorten vastaanotto, syömishäiriöpoliklinikka, sivuvastaanotto Uudessakaarlepyyssä Päiväosasto ja yöpymismoduli Psykiatrinen

Lisätiedot

1. ASIAKKAAN OHJEET... 2. 1.1 Varauksen tekeminen... 2. 1.2 Käyttäjätunnuksen luominen... 4. 1.3 Varauksen peruminen... 4

1. ASIAKKAAN OHJEET... 2. 1.1 Varauksen tekeminen... 2. 1.2 Käyttäjätunnuksen luominen... 4. 1.3 Varauksen peruminen... 4 1. ASIAKKAAN OHJEET... 2 1.1 Varauksen tekeminen... 2 1.2 Käyttäjätunnuksen luominen... 4 1.3 Varauksen peruminen... 4 1.4 Omien tietojen muokkaaminen... 5 1.5 Salasanan muuttaminen... 5 2. TYÖNTEKIJÄN

Lisätiedot

Opas omaishoidontuesta

Opas omaishoidontuesta Opas omaishoidontuesta 1 2 Omaishoito Omaishoito on hoidettavan kotona tapahtuvaa hänen henkilökohtaista hoitoa. Omaishoitajana voi toimia hoidettavan avo- tai aviopuoliso, vanhempi, lapsi tai muu hoidettavalle

Lisätiedot

Omaistuki Jällivaaran kunnassa. Valokuva: andreaslundgren.com

Omaistuki Jällivaaran kunnassa. Valokuva: andreaslundgren.com Omaistuki Jällivaaran kunnassa Valokuva: andreaslundgren.com Julkaisija: Jällivaaran kunnan sosiaalihallinto omaistuen kehittämistä koskevan projektin (2007 2008) puitteissa. Teksti: Ann-Louise Lundgren.

Lisätiedot

Persgårdenin erityisasuntola toivottaa sinut tervetulleeksi

Persgårdenin erityisasuntola toivottaa sinut tervetulleeksi Persgårdenin erityisasuntola toivottaa sinut tervetulleeksi Hofors kommun 2009 Persgården on 32 asunnon erityisasuntola. Persgården pyrkii luomaan rauhallisen, turvallisen ja luottamuksellisen kodinomaisen

Lisätiedot

Hoitokoti Sateenkaari

Hoitokoti Sateenkaari Hoitokoti Sateenkaari Järvi-Pohjanmaan perusturva ALAJÄRVI Hoitokoti Sateenkaari sijaitsee Alajärvellä ja on Järvi-Pohjanmaan yhteistoiminta-alueen (Alajärvi, Soini ja Vimpeli) perusturvalautakunnan alainen

Lisätiedot