ne todella kääntää mun pään

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ne todella kääntää mun pään"

Transkriptio

1 Vantaan kaupungin henkilöstölehti Hyvä työyhteisökilpailu 2015 käynnistyy Kaupunginkanslian naiset ne todella kääntää mun pään Viisi vinkkiä romaniasiakkaan kohtaamiseen Haaveissa perusteellisen puhdas työpiste? Sivistystoimen turvallisuuspalkinto mopotoiminnalle Kuskiton kyyti vie messuille Toimiiko HR-työpöytä tänään? Osallisuus

2 Vantaan kaupungin henkilöstölehti Mökkielämää työajalla 13 Siimapuiston päiväkoti on Suomen Aktiivisin työpaikka Polttolaitos tuli lajittelu ja kierrätys jatkuvat entistä tärkeämpinä Toimitusneuvosto ilmestyy neljä kertaa vuodessa. SISÄLTÖ Osallisuus Vantaalla...3 Osallisuutta? Osallisuutta!...4 Ready for take off?...5 Viisi vinkkiä romaniasiakkaan kohtaamiseen...5 Mökkielämää työajalla...6 Arkirutiinit uusiksi Vantaa-infon työntekijöiden uudet kuviot...8 Haaveissa perusteellisen puhdas työpiste?...9 Beslutsfattarnas stöttepelare Sivistystoimen turvallisuuspalkinto mopotoiminnalle Tilaa inspiraatiolle Siimapuiston päiväkoti on Suomen Aktiivisin työpaikka Lasten osaaminen yllätti työpajoissa Tabletti-hanke poiki ammattiin opiskeleville työkokemusta Yhdessä tehty Uutta ilmettä pikku hiljaa...17 Kuskiton kyyti vie messuille...17 Kesätöissä Vantaan kaupungilla Työmatkatapaturma, jossa ulkopuolinen on aiheuttaja Polttolaitos tuli lajittelu ja kierrätys jatkuvat entistä tärkeämpinä Toimiiko HR-työpöytä tänään? Työyhteisötaidot nousuun!...22 Vantaan Hyvis Perustoimeentulotuki siirtyy Kelan hoidettavaksi...23 Työhyvinvoinnin tapahtumia...24 Taukojumppaohje Apotissa tieto virtaa turvallisesti eri asiointipisteisiin...26 Vantaan savuttomuutta selvitettiin kyselyllä Y:t tulevat oletko valmis?...29 Kulttuuria kaikille Virkisty teatteriesityksissä henkilöstöhinnoin Valtion kunniamerkkejä työntekijöille Tule laulamaan Euroviisuja Hyvä työyhteisö -kilpailu 2015 käynnissä! Vantaan kaupunki, viestintä Julkaisija Osoite Asematie 7, Vantaa Sähköposti Päätoimittaja Päivi Rainio Toimitus Meri Hämäläinen Ulkoasu Markku Lappalainen Taitto Anitta Mäkinen Kannen kuva Anna Groth Kannen kuvassa Laura Lyly ja Jenni Björksten Painopaikka Spin Press EE Anna Groth Pirjo Kivistö Suvituuli Mikos Päivi Rainio Eeva Vierros Vappu Vienamo Osallisuus Vantaalla Kaupunki olemme me. Kaupunki on yhteisö, joka koostuu asukkaista, yrityksistä, kolmannen sektorin toimijoista ja kaupungin luottamushenkilöistä ja työntekijöistä. Vaikuttaminen ja osallisuus ei enää toteudu vain äänestyskopissa edustuksellisen demokratian kautta, vaan se on saanut uusia muotoja yhä nopeamman tiedonvälityksen ja sosiaalisen median myötä. Vaikuttaminen ja osallistuminen on arkipäiväistynyt. Kaupunkiaktivismi on ottanut näkyvän roolin arjessamme. On ravintola- ja siivouspäiviä, netti-kirpputoreja, kaupunkisuunnittelusta kiinnostuneita ryhmiä, kaupunginosan asukkaat yhteen kokoavia liikkeitä ja mitä moninaisempia osallistumisen muotoja. Olemmeko Vantaalla valmiita kohtaamaan nämä aktiiviset kuntalaiset, kuulemaan heidän huolensa ja kehittämisehdotuksensa, ottamaan heidät mukaan asioiden valmisteluun ja kehittämiseen? Meidän tulisi olla. Ja samalla, osallisuuden huomioiminen omassa työarjessa ei aina ole helppoa. Kuuntelemmeko niitä, joilla on kovin ääni vai niitä, jotka ovat helpoimmin tavoitettavissa? Kaupungilla on hyväksytty osallisuusmalli, jonka tavoitteena on kehittää toimijoiden välistä vuorovaikutusta. Mallissa osallisuus tarkoittaa kaupungin toiminnan suunnitteluun ja päätöksentekoon vaikuttavaa osallisuutta. Malli on tarkoitettu niin kuntalaisille oppaaksi kuin myös viranhaltijoille avuksi avoimempaan suunnitteluun ja asukkaiden huomioimiseen. Mallin toimeenpanosta vastaa osallisuusverkosto, jossa on edustus kaikilta toimialoilta. Kuntaliitto toteutti Kuntalaiset keskiöön -projektin, johon myös Vantaa osallistui aktiivisesti. Projektin tuloksena valmistui mm. Kuntalaiset keskiöön -verkkotyökalu, jossa on esitelty erilaisia kuntalaisia osallistavia menetelmiä ja työkaluja julkisten palvelujen kehittämiseen ja päätöksentekoon. Opas on luettavissa ja ladattavissa Kuntaliiton verkkosivuilta. Suosittelen tutustumaan ja hyödyntämään. Asukasosallisuuden koordinointi ja kehittäminen on kaupunkiorganisaatiossa osoitettu kuntalaispalveluiden tehtäväksi. Kun asukasosallisuuden haasteet kutkuttavat mieltä, ole yhteydessä, niin muutetaan haasteet yhdessä mahdollisuuksiksi. Markus Vähä-Piikkiö Kirjoittaja toimii kuntalaispalveluiden vs. aluepalvelupäällikkönä. PS. Kaupungin johdon asukasfoorumi pidetään Kanniston koululla Kivistössä. Asukasfoorumissa kaupunkilaiset voivat tavata kaupungin johtoa ja lisätä päättäjien tietämystä alueen ajankohtaisista asioista. 3

3 Osallisuutta? Osallisuutta! Toimialan sisältä käsin perspektiivini osallisuuteen on nyt uudenlainen. Havaitsen, että osallisuus on möykkyinen käsite, johon on toisinaan vaikea uskoa virkamiehen kiireisessä arjessa. Arjessa osallisuusmöykky kohtaa byrokratiamöykyn, ja myös tapakulttuurin. Toisin sanoen virkamies minussa kysyy, saako ja voiko näin tehdä? Kun osallistetaan, tehdään yleensä asukkaiden kanssa jotain, jollakin menetelmällä. Menetelmien valinnassa täytyy käyttää harkintaa. Liian taiteellinen menetelmä saa osallistujat takakenoon, eikä menetelmän vaikutuksista ole näyttöä. Liian pureksittu menetelmä taas tuottaa näennäisosallisuutta. Aito osallisuus on yllätyksellistä ja vuorovaikutuksellista. Tärkeintä onkin rohkea lähestyminen ja Asukkaiden osallistuminen suunnitteluun ja päätöksentekoon kiinnostaa minua työssäni aluekoordinaattorina. Aikaisemmassa työssäni sain tehdä yhteistyötä aluekoordinaattoreiden kanssa ja olin vaikuttunut Vantaan kaupungin osallisuusmallista. Heti kun tuli tilaisuus, hain tänne töihin. Valitsin Vantaan ja Vantaa valitsi minut, eikä se ole sattumaa. Työntekijät virkistyspäivässä? Ei, vaan Virpi Toivonen (vas) ja Pilvi Kallio laittamassa itseään likoon foorumiteatterissa. avoin ote, menetelmä itsessään on toissijainen asia. Innostavaa ja vähän jännääkin Pidimme tammikuussa projektikoordinaattori Pirjo Turtiaisen ja työpajaohjaaja Virpi Toivosen kanssa osallisuuspajan nuorille Neilikkatiellä Tikkurilassa. Suunnittelimme Ohjaamohankkeen tiimoilta nuorten kanssa yhden luukun palvelupistettä. Menetelmäksi valikoitui ns. eläytyminen ja foorumiteatteri, soveltavan teatterin menetelmäpakista. Pidin tästä rohkeasta valinnasta, koska foorumiteatteri on oikea osallistumisen kuninkuuslaji. Siinä eläydytään, näytellään, leikitään ja etsitään vaihtoehtoja. Vaihtoehdon näyttelemisessä toteutuu suunnitteluosallisuus parhaimmillaan: voit muuttaa, voit vaikuttaa, voit ymmärtää muiden valintoja. Työpajassa tutkijana toimineen Pirjon mielestä saimme hyvin vastauksia kysymyksiimme. Nuoret osoittautuivat tarkkanäköisiksi, ja vaikutti siltä, että menetelmän ansiosta nuorten oli mahdollista tuoda ajatuksiaan esiin. Väitejana toimi loistavasti, vaikka se oli vasta lämmittelyä. Myös palaute oli imartelevaa, ja me kaupungin viranhaltijat innoissamme. Voipa työnteko olla mukavaa! Tosin meitä myös jännitti, sillä jouduimme laittamaan itsemmekin likoon. Näitä ja muita osallisuuden kokeiluja ja prosesseja jaetaan kaupungin henkilöstön yhteisessä osallisuusverkostossa. Yhden kerran kokemuksella olen huomaavinani, että osallisuusverkosto toimii myös sielunhoitona osallisuusmallin jalkauttamisessa. Lisäksi asukasvuorovaikutuksen järjestämiseen saa tukea meiltä aluetoiminnasta: esimerkiksi palvelumuotoilupeli Yhteispelin pelaaminen avaa ajatuksia ja menetelmiä osallisuuden toteuttamiseen. Ytimessähän on saada kuntalaisen ääni kuuluviin asioissa, joilla on vaikutusta hänen arkeensa. Miten paljon sinun työssäsi on osallisuuden varaa? Teksti Pilvi Kallio Työpajassa seikkaileva hahmo syntyy paperille kollektiivisen pohdinnan tuloksena. Etualalla istuvat Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimiston kehittämispäällikkö Raimo Hokkanen ja projektikoordinaattori Pirjo Turtiainen. Ready for take off? Työviestinnän vallankumous jatkaa voittokulkuaan Vantaalla. Seuraavaksi leijailemme toimistopilveen. Toimistopilvi helpottaa arkeasi ja tehostaa työntekoasi, kun voit käyttää toimisto-ohjelmistoja kaikilla laitteilla missä ja milloin vain, hyödyntää pikaviestintää ja verkkokokouksia sekä tallentaa ja jakaa vaivattomasti omia tiedostojasi. Tarkkaile työasemaasi kohta alkaa tapahtua. Viisi vinkkiä romaniasiakkaan kohtaamiseen Jos työskentelet lasten kanssa, muista tukea romanilapsen identiteettiä. Vahvista hänen kokemustaan 1. siitä, että hän on ihmisenä ihan oikeanlainen omana itsenään. Aikuisen rooli on tärkeä myös siinä, että muutkin lapset tai nuoret näkevät romanin ihmisenä, normaalina. Jos otat yhteyttä romaninuoren vanhempiin, kannattaa selvästi tuoda esille, että olet vanhempien 2. kanssa samalla puolella, että tavoitteenasi on auttaa heitä kasvattamaan lapsestaan toiset huomioon ottava ja omat juurensa tunteva ihminen. Mikäli asiakkaasi on selvästi sinua iäkkäämpi, 3. teitittele, jos osaat tehdä sen luontevasti. Ole hienotunteinen häveliäisyyteen liittyvissä asioissa. Pyytäessäsi asiakastasi riisuutumaan älä tee 4. sitä silloin, kun läsnä on iso joukko hänen sukulaisiaan. Ratkaistessasi romaniasiakkaan ongelmia, keskity 5. ongelman hoitamiseen. Älä yritä hoitaa romaniutta äläkä kompastu omiin ennakkoluuloihisi. Lisää vinkkejä osoitteessa Malla Laiti puhumassa kaupungin työntekijöiden koulutuksessa helmikuussa. Vinkit on koottu kaupungin työntekijöille suunnatun romanikoulutuksen pohjalta. Koulutus järjestettiin osana Unelmista todellisuuteen ESR-hanketta, puhujana koulutuksessa oli Etelä-Suomen aluehallintoviraston erikoissuunnittelija Malla Laiti. Teksti ja kuva Anna Eskola 4 5

4 Mökkielämää työajalla Ensin erottuu rehevän vihreä saari. Kun vene kolahtaa laituriin, puiden välistä pilkottaa polku. Se vie avaraan pihaan, jonka perällä on upea, klassismia edustava huvila. Tiesitkö, että Sipoossa, Mölandetin saaressa sijaitseva kesäparatiisi on veloituksetta kaupungin työyhteisöjen käytettävissä? Kun tilakeskuksen hankevalmistelu pelmahtaa kaupungin omistaman Mölandetin kesäkohteen Möliksen pihaan elokuun lopulla, joukossa on aina oudosti puettua väkeä pienet punaiset pirunsarvet päässä. Kyse ei ole työpaikkakiusaamisesta, vaan riitistä, jolla yksikön uudet jäsenet vihitään joukkoon. Sarvenkolistajaisissa kuluneen vuoden aikana aloittaneet työntekijät puetaan hassusti ja heille annetaan tehtäviä, jotka raati arvioi. Päivään kuuluu aina liikunnallinen osuus, jossa on ollut kaikkea kuulan työnnöstä saappaan heittoon ja vesi-ilmapallosotaan. Mölis on tähän loistava paikka, kertoo hankesuunnittelupäällikkö Jukka Hagelberg. Tilakeskuksen hankevalmistelu on tykännyt käydä Möliksessä, koska paikka on charmikas ja tilat juuri sopivat. Päärakennuksen saliin mahtuu syömään tai palaveeraamaan lähes 30 henkeä ja ulkona on pitkät pöydät sekä pihalla että patiolla katoksen alla. Saunoja on kaksi, isompaan mahtuu 15 henkeä. Pihalla on grilli, laavu, lentopallokenttä ja tikkataulu. Mökkimentaliteetillä kun menee, niin se on hieno paikka. Keittiö on alkeellinen, mutta riittävä. Vedet pitää kantaa saunaan ja puut pilkkoa. Meillä sovitaan aina keittiö- ja saunavastaavat. Ja kaikki osallistuvat siivoukseen, Jukka selostaa. Möliksestä on moneksi Nuorisopalvelut on vieraillut Jari Vänttisen johdolla Möliksessä kymmeniä kertoja. Tyhy- ja suunnittelupäivien lisäksi Möliksessä on järjestetty sukellus- ja kalastusleirejä nuorisotalojen nuorille. Paikka on oiva monenlaiseen toimintaan, kun voi saunoa, kulkea luonnossa ja pelata. Laavulla voi tulistella ja paistaa makkaraa, Jari listaa. Myös kaupunginkanslian väki on käynyt Möliksessä aikojen alusta, ainakin 70-luvulta asti. Kehityspäivän lomassa meillä on ollut erilaisia kilpailuja mm. luontopolun merkeissä. On tunnistettu sieniä, pelattu lentistä, ja tietysti saunottu ja pulikoitu meressä. Mukavia muistoja on paljon, mutta ihan parasta on aina mukava ja rentouttava päivä työkavereiden kanssa, sanoo Marja Panula- Markelin kaupunginkansliasta. Vaikka Möliksessä paistaa aina aurinko, ei sadesääkään ole ongelma. Silloin olemme sytyttäneet tulen salin takkaan ja pitäneet vaikka tietokilpailun, Marja lisää. Kaikki vakuuttavat kuin yhdestä suusta, että matka Mölikseen ei ole hankala. Winbergin tilausvene vie Sipoon Karhusaaresta perille 20 minuutissa. Matka on osa siirtymäriittiä. Palatessa veneessä raikaa usein yhteislaulu, Jukka hymyilee. Vuodesta 1965 Vantaan kaupungille kuulunut Mölis on maaliskuun loppuun asti varattavissa vantaalaisten yhdistysten kesäkäyttöön, sen jälkeen kaupungin omat yksiköt voivat varata vapaaksi jääneitä vuoroja. Lisätiedot järjestökoordinaattori Harri Raita, Teksti Anna Groth Kuvat Tilakeskuksen hankevalmistelu 6 7

5 Arkirutiinit uusiksi Vantaa-infon työntekijöiden uudet kuviot Olipa kerran pieni ja matala laatikkomainen rakennus, jossa sijaitsi Tikkurilan yhteispalvelupiste. Monet kaupungin työntekijät vierailivat pisteessä säännöllisesti uusimassa kaupunkikorttejaan tai muutoin asioimassa. Eräänä tammikuisena päivänä vanhat tilat hyvästeltiin ja yhteispalvelun henkilökunta sulki vanhan pisteen ovet viimeisen kerran. Oli aika vaihtaa maisemaa, siirtyä noin 120 metriä koilliseen. Henkilökunta oli tiennyt muutosta jo pari vuotta siitä asti, kun kauppakeskus Dixiä oli alettu rakentaa, kertoo palveluvastaava Kaisa Sänisalmi- Pajunen. Vaikka muutto tuo muutoksia toimintaan jo itsessään, uudet tilat toivat muassaan myös uuden nimen sekä palvelumallin. Oven lähellä infotiskillä on aina joku palvelemassa, jotta neuvoja kaipaavat asiakkaat eivät joudu ottamaan vuoronumeroa kysymystensä tähden. Niiden asiakkaiden määrä on noussut, jotka ohimennen piipahtavat kysymässä jotain. Hiihtoloman aikana matkailijoiden määrä näkyi piikkinä, vastaavasti kesästä tulee varmasti vilkas. Niin asukkaat kuin henkilökuntakin saavat iloa näyttelytilasta. Paljon uutta kertarysäyksellä Uusissa tiloissa järjestetään näyttelyitä ja pidetään infotilaisuuksia kuntalaisille Vantaa-infon aukioloaikana. Aukioloaikojen ulkopuolella tiloja vuokrataan sekä yksityistilaisuuksia että kuntalaisille avoimia tapahtumia varten. Käyttöön on otettu uudenlaisia laitteita ja järjestelmiä. Aukioloaiko- ja laajennettiin, mikä on kumonnut työntekijöiden totutut arkirutiinit. Jos tässä ei olisi ollut tarpeeksi, pysäköinninvalvonnan Vantaa-infon uudet siistit tilat ilahduttavat Kaisaa. asiakaspalvelun siirtyminen Tikkurilan Vantaa-infoon on tuonut aivan uudenlaisen asiakasryhmän muassaan. Seuraavaksi uudistuksiin ryhdytään Myyrmäen Vantaa-infossa, jon- Muutoksia on tullut kerralla niin paljon, että rutiineihin vielä totutellaan. ka syksyistä remonttia on jo ryhdytty Toisaalta uutta opeteltavaa tulee meille suunnittelemaan. niin säännöllisesti, että tiedämme työskentelevämme jatkuvasti muuttuvassa palvelusihteeri työskentelemässä Tik- Myyrmäestä käy miltei viikoittain paikassa. Uuden palvelun myötä järjestämme aina koulutukset koko henkilö- tehdyistä uudistuksista on helppo viekurilassa kokousten takia, joten meillä kunnalle. Kun asiakas tulee tiskille, uudet kuviot täytyy osata sujuvasti, joten monttia ajatellen. dä opit mukana Myyrmäen pisteen re- kouluttautuminen on meille itsestään selvää, Kaisa painottaa. Teksti ja kuvat Anna Eskola Haaveissa perusteellisen puhdas työpiste? Kaipaatko putipuhdasta työpistettä? Kertomalla lomistasi ajoissa, parannat laitoshuoltajien mahdollisuuksia suorittaa työpisteessäsi perussiivous tai vaikka työhuoneesi ikkunoiden pesu, kun itse köllit kesämökin laiturilla. Laita ovesi ulkopuolelle ilmoitus loma-ajoistasi hyvissä ajoin ennen lomaa. Näin laitoshuoltaja voi suunnitella perusteellisen siivouksen hiljaiselle ajalle. Isoissa kiinteistöissä voitte sopia menettelytavasta palvelutuottajan kanssa. Jos tieto lomista halutaan keskitetysti yhteiselle ilmoitustaululle, tulee lomaaikojen yhteydessä ilmoittaa myös huonenumerot. Jätäthän työpisteesi sellaiseen kuntoon, että siivous on mahdollista! Siirrä ylimääräiset tavarat kaappeihin, hyllyihin tai roskiin ennen lomallelähtöä. Älä jätä lattioille tai kaappien päälle tavarakasoja. Koulujen ja päiväkotien henkilökunnan on syytä kerrata sopimuksen liitteenä oleva ohjeistus menettelytavoista ennen kuin henkilökunta ja oppilaat lähtevät lomille. Teksti ja kuva Anna Eskola Jotta siivoojat ehtivät aikatauluttaa loma-ajan siivoustoimet, he tarvitsevat tiedon loma-ajoista hyvissä ajoin. 8 9

6 Beslutsfattarnas stöttepelare I stadshusets korridorer sitter två charmiga och professionella Vandasvenskar. bekantar sig med förvaltningssakkunniga Jenni Björksten och Laura Lyly. Laura Lyly (till vänster) och Jenni Björksten i stadsstyrelsens mötesrum. Hej Jenni och Laura! Berätta om er själva. Laura: Jag kommer från Räckhals och har jobbat på staden i 3 år. Tidigare har jag jobbat på Svenska kvinnoförbundet, Riksdagen, UN Women samt med människorätts- och biståndsfrågor. Jenni: Jag är hemma från Korso och har jobbat 1,5 år på Vanda stad. Innan jag kom till hit jobbade jag på Sibbo kommun och inom översättningsbranschen. Jag har hört att ni har en lång gemensam historia. Jenni & Laura: Vår gemensamma historia börjar från förskolan vid Dickursby skola. Vi har gått tillsammans såväl lågstadiet i Dickursby som högstadiet i Helsinge skola och gymnasiet i Brändö. Till råga på allt studerade vi båda folkrätt vid Åbo Akademi. Hur ser en typisk arbetsvecka ut för er? Jenni: Den går enligt stadsfullmäktiges och stadsstyrelsens mötescykel. Möten hålls varannan vecka. Laura: Då när fullmäktige eller styrelsen inte håller möte förbereder vi ärenden. Veckan efter mötet går åt att skriva protokollet och till verkställandet av besluten. Däremellan gör vi allt mellan himmel och jord. Känner ni att ni jobbar i maktens korridorer? Jenni & Laura: Nja, vi påverkar ju inte direkt beslutsfattandet, men visst är vi i kontakt med kommunala beslutsfattarna på högsta nivå. Vårt jobb går ut på att stöda politiker och tjänstemän i deras beslut. Laura: Jag kan jämföra det här jobbet med mitt jobb på riksdagen: där var vi assistenter med i ett tidigare skede av beslutsfattningsprocessen, här kommer vi in i ett senare skede. Hur syns kommunalpolitiken och val i ert jobb? Laura: Vi måste så att säga vara på kartan och veta vad partierna har på sin agenda. När vi närmar oss val blir mötena längre då diskussionerna ökar. Konsensus minskar och skillnaderna i åsikterna stärks. Jenni: Ett konkret exempel kan vara ändringar i partiernas gruppstorlekar. Det måste tas i beaktande vid utdelning av mötesrum. Jenni & Laura: Kommunalvalen ger oss mycket extra arbete, det är bland annat många administrativa saker och skolningar som ska ordnas. Hur ser ni på kommunalpolitiken i och med att ni ser den på så nära håll? Jenni: Jag har ingen speciell partitillhörighet, men är nog intresserad av att följa med politiken. Laura: Utifrån mina erfarenheter från riksdagen skulle jag säga att inget parti ter sig perfekt. Det är lättare att förhålla sig neutralt till partipolitiken när man sett politiken på nära håll. Minns ni nånting speciellt roligt eller dramatiskt som har hänt då fullmäktige eller stadsstyrelsen haft möte? Jenni & Laura: Jo, en gång hände det att en fullmäktigeledamot började sjunga mitt i sitt anförande. Det finns också ledamöter som med sina personliga sätt att uttrycka sig piggar upp diskussionen. Och visst har det hänt att datorerna i fullmäktigesalen säger upp kontraktet då 20 omröstningar återstår. Text Lotta Silfverberg Bild Anna Groth Turvallisuuspalkinto Turvallisuuspalkinnon ja tunnuspalkintojen saajat: Vasemmalta Juha Lylynen, Mira Turunen, Minna Vaittinen, Jukka Salminen, Kai Hyytinen, Mira Grönberg ja Jukka Vornanen. Sivistystoimen turvallisuuspalkinto mopotoiminnalle Vuoden 2014 turvallisuuspalkinnon saivat nuorisotyöntekijä Minna Vaittinen ja nuorisoohjaaja Jukka Vornanen pitkäjänteisestä työstä mopotoiminnan parissa. Tuhannen euron palkintosumman he voivat käyttää työyhteisönsä hyvinvoinnin edistämiseen. Kaikki alkoi jo vuonna 2010, kun sadat, elleivät jopa tuhannet, nuoret alkoivat kokoontua mopoillaan Vantaalle ja ajella laumoina ympäri pääkaupunkiseutua. Vantaan nuorisopalvelut ja poliisi reagoivat nopeasti ja menivät mukaan näihin mopomiitteihin. He tutustuivat nuoriin, jakoivat neuvoja ja tarvikkeita ja antoivat ensiapua pikkutapaturmissa. Sivistystoimen turvallisuuspalkinto Palkinto myönnetään vuosittain jollekin sivistystoimen työyhteisölle ansiokkaasta ja pitkäjänteisestä toiminnasta yhteisön turvallisuuden edistämiseksi, esimerkillisestä tapaturmien, onnettomuuksien ja väkivallan ehkäisytyöstä tai tapahtumasta tai toiminnasta, jolla on estetty tai rajoitettu vahinkojen määrää. Palkitsemisen avulla halutaan kannustaa turvallisuuden edistämistä toimialalla ja osoittaa, että sivistystoimessa arvostetaan turvallisuuden hyväksi tehtyä työtä. Turvallisuuspalkinnon lisäksi voidaan myöntää tunnustuspalkintoja toimialan yksittäisille työntekijöille tai ryhmille. Toiminta vakiintui pian pääkaupunkiseudun yhteistyöksi. Tiivistä yhteistyötä on rakennettu niin toimijoiden välillä kuin mopoilevien nuortenkin kanssa, nuorten tarpeista lähtien. Vaittinen ja Vornanen ovat jo vuosien ajan järjestäneet nuorille ajoharjoittelutilaisuuksia ja huoltaneet ja korjanneet mopoja nuorten moottoripajalla ja samalla tehneet arvokasta liiken- nekasvatustyötä. Lisäksi nuorisotyöntekijät, poliisi ja Liikenneturva ry ovat järjestäneet kouluissa vuorovaikutteisia liikennekasvatustunteja mopoikäisille. Tietoisuus mopoilusta ja sen vaaroista on lisääntynyt ja samalla mopo-onnettomuuksien määrä Vantaalla on puolittunut huippuvuodesta Teksti ja kuva Suvituuli Mikos Vuoden 2014 tunnustuspalkinnot erityisluokanopettaja Kai Hyttiselle ja vararehtori Mira Grönbergille esimerkillisestä toiminnasta kaasuvuototilanteessa Mikkolan koululla Pähkinärinteen koulun turvallisuusvastaava Jukka Salmiselle heijastinkampanjasta uinninvalvoja Juha Lylyselle ja Janne Pihlajamäelle pelastus- ja elvyttämistilanteesta Myyrmäen uimahallissa uinninvalvoja Yki Nordlingille, Lasse Aukiolle ja Mira Turuselle pelastamis- ja elvyttämistilanteesta Kuusijärvellä

7 Siimapuiston päiväkoti on Suomen Aktiivisin työpaikka 2014 Ideapajassa henkilökunta pohti sisustusta, tunnelmaa ja käyttötarkoituksia. Tilaa inspiraatiolle Sivistysviraston henkilöstöllä oli toive erilaisesta, innostavasta ja mukavasta työtilasta. Toive toteutui vapun tienoilla vietetään työntekijöiden itse suunnitteleman työtilan avajaisia. Asematie kuudessa sijaitseva sivistysvirasto on sisustukseltaan tyypillinen virasto pitkiä käytäviä, kymmeniä ja taas kymmeniä ovia, hillityn harmaita värejä sekä laadukkaita, mutta sekalaisia kalusteita. Oiva paikka työskennellä mutta jotakin uupui. Sivistysvirastolla työskentelevien mielissä oli jo tovin muhinut toive värejä pirskahtelevasta, uudenlaisesta työtilasta, jossa yhdessä tekeminen ja ideointi pääsisivät kukoistamaan. Uuden työtilan tarve nousi esiin kahvipöytäkeskusteluissa, tiimitapaamisissa ja henkilöstöinfoissa. Äänen lausuttu toive alkoi elää ja eräänä syksyisenä päivänä yksi viraston huoneista oli tyhjennetty uutta työtilaa varten. Sivistysviraston henkilöstö sisustussuunnittelijoina Uuden työtilan suunnittelua ja toteutusta koordinoimaan nimettiin muutaman hengen tiimi. Alusta alkaen oli kuitenkin selvää, että kaikille sivistysvirastolla työskenteleville annetaan mahdollisuus osallistua työtilan suunnitteluun. Viime lokakuussa tyhjä tila muuttui ideointipajaksi, johon henkilöstöllä oli mahdollisuus piipahtaa pohtimaan uuden tilan käyttötarkoitusta ja toiminnallisuuksia. Huoneen seinät oli vuorattu tehtäväpaperein, joissa kysyttiin muun muassa, millaista tunnelmaa tilaan toivotaan ja mitä tilassa pitäisi pystyä tekemään. Innokkaimmat piirsivät työtilalle sisustussuunnitelman. Ideapajan tuotokset antoivat suuntaviivat työtilan suunnittelulle, mutta demokratian nimissä järjestettiin vielä äänestys väri- ja tyylimaailmasta ja kalusteista. Nyt tilan kalusteet on tilattu ja Varian opiskelijat maalaavat seiniä tussitaulumaalilla. Kauan odotettu tila on kohta valmis. Tila muovautuu tarpeen mukaan Uuden työtilan kehittäminen ei suinkaan lopu avajaisiin. Uudessa tilassa on tarkoitus kokeilla erilaisia toiminnallisuuksia ja hyödyntää tilaa ideoiden ja ajatusten vaihtamiseen. Tilassa testataan ja ideoidaan, mihin kaikkeen sitä voidaan käyttää. Siellä voidaan järjestää pieniä ideapajoja, tilaa vapaalle työskentelylle inspiroivassa ympäristössä tai vaikka hiljainen taukopaikka lounaan jälkeen. Tilassa kokeillaan myös ajatusseinää, johon voi kirjoittaa mietteensä tai jättää kysymyksen. Tilan nimeä päästään ideoimaan avajaisissa. Teksti Jenni Mäenpää Kuvat Jenni Mäenpää Suomen Aktiivisin työpaikka on vuosittain jaettava tunnustus, joka viestii erittäin hyvin hoidetusta henkilöstöliikunnasta. Siimapuiston päiväkotia kiitettiin yhteistyössä työterveyshuollon kanssa suunnitellusta henkilöstöliikuntaohjelmasta, jossa korostuu työntekijöiden yksilöllinen tukeminen. Luontoliikuntapainotteisen arjen aktiivisuuden ohella työtekijöitä kannustetaan työmatkaliikuntaan sekä tuetaan vapaa-ajan liikunnan harrastamista. Siimapuiston päiväkoti on aloittanut toimintansa syksyllä Vakituista henkilökuntaa on 29 ja ajoittain joukossa on myös harjoittelijoita ja vammaispalvelujen työntekijöitä. Siimapuiston päiväkodissa liikunta koetaan etuoikeutetuksi perustyöksi. Kasvatukselliset ja opetukselliset tavoitteet saavutetaan samalla kun itse olemme arjessa aktiivisia, päiväkodin johtaja Leena Lahtinen toteaa. Harrastamme töissä päivittäin metsä- ja luontoliikuntaa: tänään olimme luistelemassa, huomenna hiihdämme. Tämä työ on jatkuvaa juoksentelua pihamaalla, liukumäkeä ylös ja alas, umpihankea ja saliliikuntaa. Olemme rohkaisevina roolimalleina niin varo- Aikaisempien tunnustusten saajat: 2006 Posti Oyj 2007 UPM Raflatac Oyj 2008 Sampo Pankki Oyj 2009 Lemminkäinen Oyj 2010 Steveco Oy 2011 Puolustusvoimat 2012 HUS-konserni 2013 Best-Hall Oy Siimapuiston päiväkodin väki juhlii. Vasemmalta päiväkodin johtaja Leena Lahtinen, lastenhoitaja Susanna Martikainen, Lastenhoitaja Heidi Pietilä ja lastentarhanopettaja Anniina Siponen. vaisemmille lapsille kuin aikuisille. Kun aloitin vajaat kolme vuotta sitten, mukana oli liikunnallisesti varovaisia lapsia, mutta eipä ole enää. Sama pätee työntekijöihin, alussa kaikki aikuiset eivät todellakaan olleet liikunnallisia, nyt voidaan sanoa olevan, kertoo työhyvinvointitoiminnan vastuuhenkilö, lastenhoitaja Susanna Martikainen. Henkilökunta tietää, että heidän hyvinvointinsa ja sen jatkuva ylläpitä- minen on minulle tärkeää. Olennaista on muistaa, että työyhteisössä on aina erilaisuutta, joten myös liikkumisen mahdollisuuksien tulee olla monimuotoisia. Jokainen on saanut tulla mukaan omalla tavallaan, omaa vauhtiaan, Lahtinen vakuuttaa. Teksti Suvituuli Mikos Kuvat Siimapuiston päiväkoti 12 13

8 Lasten osaaminen yllätti työpajoissa Henkilökunta yllättyi positiivisesti lasten ympäristöosaamisesta ja tietotasosta kun päiväkotija kouluikäiset pääsivät vaikuttamaan EkoTekokilpailun sisältöön ja toimintatapoihin. Kilpailun suunnittelupoppoo jalkautui lasten, nuorten ja henkilökunnan pariin ja kysyi, mitä he haluaisivat vesiteemaisessa kilpailussa tehdä. Sivistystoimen ympäristökonsultti Noora ja palvelumuotoiluvelho Jenni järjestivät osallistavat työpajat Itä-Hakkilan päiväkodissa, Veromäen koulussa ja Sotungin lukiossa. Pajoissa eläydyttiin veden maailmaa, pohdittiin vesiteeman monipuolisuutta ja ideoitiin keinoja vesiongelmiin puuttumiseksi. Lasten omalle pohdinnalle ja keskustelulle pyrittiin antamaan aikaa. Pajoihin osallistuneet opettajat totesivat, että työskentelemällä pienissä ryhmissä jokaisen lapsen ääni tuli kuuluviin. Itä-Hakkilan päiväkodin Heli Anttosen mukaan lapsilla oli aluksi havaittavissa luontaista matkimista, mutta työpajan edetessä lapsen pohdinta sai tilaa ja lapset uskalsivat ilmaista ihan oikean oman mielipiteensä. Heli Anttonen ja Veromäen koulun opettaja Heli Peltonen-Räty olivat molemmat yllättyneitä lasten veteen liittyvästä tietoudesta ja osaamisesta. Neljäsluokkalaiset todella ajattelevat asioita vapaa-ajallaan ja he osaavat yhdistää kokemuksia tietoteoriaan, kertoo positiivisesti yllättynyt Heli Peltonen-Räty. Ympäristöaiheet, kuten vesikysymykset, ovat laajoja kokonaisuuksia, joita voi olla haastavaa käsitellä lasten kanssa. Osallistavat työpajat ovat yksi keino tutustuttaa lapset aiheeseen ja synnyttää keskustelua. Työpajatyöskentelyssä hyödynnetään leikkiä ja erilaisia tehtäviä, joiden avulla luodaan luottamussuhde lapseen ja kannustetaan lasta kertomaan omia näkemyksiään ja ideoitaan. Työpaja herättikin päiväkodin lapsissa innostusta, sillä ohjatun toiminnan loputtua viisivuotiaiden ryhmä lähti omatoimisesti kokeilemaan, miten käsienpesuun kuluvan veden määrä muuttuu, kun hana on täysillä verrattuna puoleen tehoon. Ympäristöinnostus ei suinkaan kipinöinyt vain lapsissa: Heli Anttonen osallistui työpajojen innoittamana kaupungin järjestämään ekotukikoulutukseen. Teksti Noora Ilola Kuvat Jenni Mäenpää Meidän VESI EkoTeko - kilpailu EkoTeko-kilpailu Sivistystoimen yksiköille järjestetään joka toinen lukuvuosi ympäristövastuullisuuden kannustekampanja EkoTekokilpailu. Edellisen kerran kilpailun teemana oli ruoka ja tulevana lukuvuonna kisaillaan vesiteeman ympärillä. EkoTeko-kilpailuun voivat osallistua päiväkodit, koulut, oppilaitokset, nuorisotilat ja -pajat sekä kaikki sivistystoimen yksiköt joilla on kasvatustoimintaa. Ilmoittautunen käynnissä parhaillaan osoitteessa Tabletti-hanke poiki ammattiin opiskeleville työkokemusta Tabletti-hanke Varian opiskelijat asensivat tabletteja ja kouluttivat henkilöstöä. Vantaan kaupunki hankki viime vuonna päiväkoteihin, peruskouluihin ja toisen asteen oppilaitoksiin yhteensä tablettia. Vantaan ammattiopisto Varian tieto- ja tietoliikennetekniikan opiskelijat ovat kiertäneet kevään aikana näissä yksiköissä asentamassa tabletteja käyttövalmiiksi. Samalla he ovat opastaneet henkilöstöä tablettien käytössä. Useimmissa paikoissa opiskelijat auttoivat henkilöstöä myös muissa tietoteknisissä asioissa, kuten videotykkien ja -kameroiden käytössä sekä tiedostojen siirrossa. Lähes vahingossa syntynyt idea kaupungin koulutus- ja käyttöönottotarpeen sekä ammattiin opiskelevien osaamisen yhdistämisestä on osoittautunut toimivaksi projektiksi. Yhteistyöprojektin avulla tabletin saaneet yksiköt saivat tarpeisiinsa räätälöidyn koulutuksen omiin tiloihinsa, jolloin oli mahdollisuus lisätä osaamistaan myös muissa tietoteknisissä asioissa. Vastaavasti ammattiin opiskelevat opiskelijat saivat koulun penkillä istumisen sijaan oikeita käytännön työtehtäviä sekä kokemusta liikkuvasta ja moninaisesta työskentelytavasta. Opiskelijat työskentelivät tablettien asennuksessa pareittain. Projektista vastaava tieto- ja tietoliikennetekniikan opettaja Jarno Kupiainen kertoi, että opiskelijat ovat toimineet hyvin itsenäisesti eikä hänen opettajana ole juurikaan tarvinnut ohjata opiskelijoitaan yksiköissä. Kupiainen uskoo, että projekti on kehittänyt erityisesti opiskelijoiden tiimityötaitoja ja ongelmanratkaisuvalmiuksia. He ovat päässeet työskentelemään erilaisissa toimintaympäristöissä erilaisten ihmisten kanssa sekä ratkomaan itsenäisesti esimerkiksi internetyhteyksiin liittyviä ongelmia. Rinnakkaisluokkia sekoittamalla opiskelijat saivat myös mahdollisuuden tutustua paremmin opiskelutovereihinsa projektin aikana. Variston päiväkodissa tablettiasennuksia tehneet Henri Jaatinen ja Antti Fischer kertoivat käyneensä tekemässä asennustöitä jo viidessä muussa yksikössä. Molemmat opiskelijat kokivat tämän tyyppisen projektityön olevan tavallista koulun käyntiä mielekkäämpää, koska se poiki heille vastuullisia ja välillä haastaviakin työtehtäviä. Opiskelijat kertoivat, että heidät on otettu jokaisessa yksikössä hyvin vastaan ja he ovat saaneet arvokasta kokemusta itsenäisestä tavasta työskennellä. Fischer ja Jaatinen valmistuvat tänä keväänä ICT-asentajiksi ja työelämään siirtymistä ajatellen projektiin osallistuminen on positiivinen lisä heidän ansioluettelossaan. Teksti ja kuva Maarit Aho 14 15

9 Yhdessä tehty Vantaa-mielikuvaa on muutettava positiivisemmaksi. Museon tunnettavuutta on lisättävä. Kokoelmiin tallennettavia ilmiöitä on ideoitava rohkeasti. Näin ajatteli museoamanuenssi Anna Kangas ja ryhtyi toteuttamaan nykydokumentointia raikkaalla otteella Vantaan kaupunginmuseossa. Kantava ajatus on ollut tekeminen yhdessä kaupunkilaisten kanssa ja osallistuva työtapa. Museoamanuenssit Mari Immonen, Stella Karlsson ja Anna Kangas Myötätuulirockissa kesällä Uutta ilmettä pikku hiljaa Brändityö lanseerattiin tammikuun lopussa, mutta uutta ilmettä on saatu näkyville hitaasti. Konsulttimme hioo kirje- ja esityspohjia sekä tekee malleja julkaisuille. Käyttökelpoisia pohjia saadaan jakeluun näinä päivinä. Kirjepohjissa sininen tunnus korvaa vaakunan. Tunnuksen viereen ei enää kirjoiteta toimialan tai yksikön nimeä, vaan kerrotaan, mistä palvelusta on kyse: kulttuuria, hyvinvointia, asumista jne. Tai ollaan ihan vaan Vantaa. Katukuvaan uusi ilme tulee ensimmäisenä autoissa. Kaupungin autoja ja työkoneita teippaillaan vähitellen. Parhaillaan etsitään kiinteistöjä, joiden ulkoseinää voisi värittää. Muutama valomainos on tilauksessa. Huhti toukokuussa järjestetään koulutusta brändityöhön liittyvästä tavasta ja tyylistä kertoa Vantaasta. Yleiset luennot konkretisoituvat työpajoissa, joita toimialat voivat esimerkiksi ammattiryhmittäin tilata. Kesän asuntomessuihin mennessä uusi ilme ja tyyli on jo vahvasti Vantaan arkea. Lippukuja liehuu niin kaupungintalolla Tikkurilassa kuin Kivistössäkin. Päivi Rainio Kuskiton kyyti vie messuille Luottamuksen ansaitseminen vie aikaa. Aluksi katsottiin pitkään, että ai museosta, kuvailee museoamanuenssi Anna Kangas kokemuksia ja museomielikuvia Rock n Vantaa -projektin alkutaipaleelta. Tarkoituksena oli tallentaa vantaalaista rockkulttuuria ja nuorisobänditoimintaa. Kangas kävi työparinsa kanssa rockklubeilla, konserteissa, festareilla, nuorisotiloissa ja tavoitti satoja musiikin harrastajia ja ammattilaisia. Kankaan mukaan aito kiinnostus kyllä huomataan. Silloin ihmiset innostuvat itsekin muistoistaan. Museomielikuva kääntyykin hyväksi ja voi tuntua hienolta, että saa kuvansa tai tarinansa museon kokoelmiin ja kenties näyttelyyn. Kansatieteilijälle havainnointi, haastattelut ja osallistuminen ovat luontevia tutkimustapoja. Rock-kulttuurin lisäksi Anna Kangas on dokumentoinut muitakin vantaalaisia ilmiöitä. Viime kesänä amanuenssit osallistuivat Kaljakelluntatapahtumaan tulevaa Joki-näyttelyä varten. Juuri käynnistyneen Rakkauden Vantaa -hankkeen myötä on käyty haastattelemassa Museon dokumentointipäivää pystyi seuraamaan reaaliajassa Twitterissä. Anna Kangas raportoi havainnoistaan kelluen. seksikaupan pitäjää Hakkilassa ja pariskuntia maistraatissa. Tiedossa ovat myös dokumentointikeikat Pavin tanssilavalle, Sokos Hotel Vantaaseen sekä Pyhän Laurin kirkon vihkiyöhön. Yhteisöllisyys ja innovatiivisuus ovat Vantaan kaupungin arvoja ja sopivat hyvin ohjaamaan myös museon toimintaa. Museokentällä painotetaan yhä enemmän tiedon rakentumista vuorovaikutuksessa yleisön kanssa. Jaettu asiantuntijuus antaa eväitä molemmille osapuolille. Museossa haluamme tehdä näyttelyitä, jotka kiinnostavat ja koskettavat. Uskomme, että mielenkiintoisimmat tarinat löytyvät kaupunkilaisilta itseltään, Kangas toteaa. Rakkaus-projektissa järjestetään työpajoja, joihin kuka tahansa voi tuoda rakkauteen myös päättyneeseen liittyvän esineensä, tarinansa tai valokuvansa. Tämänkin teeman kautta museo haluaa luoda positiivisia ajatuksia Vantaasta. En väitä, että Vantaa olisi erityisesti romanttisempi kaupunki kuin muut, mutta ei se ole vähemmänkään. Rakkausmuistoista avataan näyttely itsenäisyyden juhlavuonna Sotatapahtumien sijaan Vantaan kaupunginmuseossa keskitytään ihmisläheiseen aiheeseen, rakkauteen. Teksti Marjo Poutanen Kuvat Vantaan kaupunginmuseo Kiinnostuitko? Ilmoita työporukkasi rakkaus-työpajaan: Kesän asuntomessuilla tulee työskentelemään noin 30 kesätyöntekijää mutta vielä suurempi joukko kaupungin vakinaista väkeä. Mitä tekemässä? Kaupunki esittelee omalla osastollaan ensisijaisesti Vantaata asuinpaikkana. Kivistön lisäksi esillä ovat Kehäradan varren muut alueet kuten Leinelä ja Aviapolis. Myös vanhat keskustat esittäytyvät. Yritysvieraat saavat tietoa sijoittumispaikoista eri puolilla kaupunkia; Vehkala, Akseli, Aviapolis Tapahtumat tekevät kaupungista elävän ja kiinnostavan. Siksi messuvieraille jaetaan lehteä, joka kertoo Vantaan kesästä, sen runsaista vaihtoehdoista. Samalla julkaisu palvelee matkailijoita. Heinäkuussa messuille odotetaan enemmän kuluttaja-asiakkaita, loppukuusta ja elokuussa tulee kymmenittäin ryhmävieraita. Vantaa järjestää elo- Messualueen talot valmistuvat vauhdilla. kuussa ystäväkuntatapahtuman, jonka vieraat tutustuvat myös messuihin. Kaikkeen tähän on rekrytoitu mukaan vakinaisia työntekijöitä, jotka osaavat edustavasti kertoa messuvieraille kaupungin mahdollisuuksista. Lähes 30 kesätyöntekijää ovat heidän apunaan. Kesätyöntekijöissä on myös sirkustaiteen harjoittelijoita, jotka viihdyttävät vieraita. Kivistön aseman ja messuportin välillä kulkee kuskiton auto, City Mobil. Sen käyttöä tarkkailee joukko tekniikan opiskelijoita ja käyttöön opastavat liiketalouden ja viestinnän opiskelijat. Alueen tuleva asukastila on kaupungin käytössä messujen ajan. Siellä vantaalaiset järjestöt esittäytyvät yhdessä Älykkään asumisen teeman kanssa. Päivi Rainio KUVA SAMI LIEVONEN 16 17

10 Kesätöissä Vantaan kaupungilla 19-vuotias Rosaana Sallo oli viime kesänä Vantaan kaupungilla Henkilöstöpalveluissa kesätöissä. Hän löysi kesätyöpaikan googlettamalla kesätyöt ja päätyi fi-sivustolle. Sivusto oli helppokäyttöinen ja samalla hakemuksella pystyin hakemaan useampaan paikkaan, Rosaana kiittelee. Rosaana opiskelee Kauppiaitten Kauppaoppilaitos Mercuriassa ja kesätyöt Hepassa sisälsivät monenlaisia toimistotöitä, kuten palkkioiden laskentaa, rekrytoinnin tuen avustavia tehtäviä ja arkistointia. Kesätyöt poikivat myös työharjoittelujakson Hepassa, jota Rosaana parhaillaan suorittaa. Hän valmistuu toukokuussa ja kesäkuussa on edessä lisää töitä: määräaikainen työsuhde niin ikään Henkilöstöpalveluissa. UPS! Työelämässä sattuu ja tapahtuu Työmatkatapaturma, jossa ulkopuolinen on aiheuttaja Työpaikan ja asunnon välisillä työmatkoilla sattui v Vantaan kaupungin työntekijöille 121 korvauksiin johtanutta tapaturmaa. Tiina lähti työvuoron loputtua kotiin ajelemaan polkupyörällä. Tiellä tuli vastaan vanha rouva taluttaen koiraansa. Koira huomasi jotain mielenkiintoista tien toisella puolella ja syöksyi tien yli. Tiina väisti koiraa ja kaatui pyörällään. Koiran taluttaja auttoi hänet pystyyn ja kyseli huolestuneena, kävikö pahasti? Tiina selittää pelästyneelle rouvalle, että ei sattunut mitään, mutta otti TOP 3 työmatkatapaturmat: 1. liukastumiset, kompastumiset 2. polkupyörällä onnettomuuteen joutuminen, kaatuminen 3. liikenneonnettomuudet autolla tai jalankulkijana Rosaanalla on hyvä kuva kaupungista työnantajana ja sanoo, että hänestä ainakin on pidetty hyvää huolta. Hän on valmis suosittelemaan kaupunkia työnantajana, mutta muistuttaa, että nuortenkin täytyy olla itse motivoituneita edetäkseen. Rosaana itse vinkkasi eräälle opettajalleen Vantaan kaupungin kesätyöpaikoista. Yhteisiä tapahtumia kesätyöntekijöille voisi olla enemmän. Alussa on halukkaille Kesätyö-info, mutta vapaamuotoista yhteistä toimintaa voisi olla enemmänkin. Infossa voisi olla puhumassa nuoria, jotka ovat olleet Vantaan kaupungilla töissä. Se koskettaisi enemmän. Teksti ja kuva Eeva Vierros 25 % Vantaan kaupungin työntekijöille sattuneista tapaturmista oli v työmatkatapaturmia (työpaikan ja asunnon väliset matkat). varmuuden vuoksi rouvan yhteystiedot. Hän jatkoi matkaansa kiittäen onneaan, kun selvisi vain säikähdyksellä rytäkästä. Mutta muutaman tunnin kuluttua kotona alkoi kipuilu kyljessä. Kivut kovenivat ja Tiina hakeutui päivystykseen. Röntgenkuvassa todettiin, että Tiinalta oli murtunut kaksi kylkiluuta kaatuessa. Tiina sai särkylääkkeitä ja tapaturmasta työkyvyttömyystodistuksen kahdeksi viikoksi. Koska tapaturman aiheuttaja oli ulkopuolinen tekijä, eli tässä tapauksessa koira, niin koiranomistaja on velvollinen korvaamaan tapaturmasta aiheutuneet kustannukset. Tästä syystä on aina otettava ulkopuoliselta tapaturman aiheuttajalta yhteystiedot. Vakuutusyhtiöt sitten keskenään neuvottelevat kuka on korvausvelvollinen. Teksti Tarja Mykkänen Polttolaitos tuli lajittelu ja kierrätys jatkuvat entistä tärkeämpinä Jätteenpolttolaitoksen käynnistymisen myötä Vantaalla syntyvä sekajäte, joka ennen päätyi Ämmässuon kaatopaikalle, viedään nyt poltettavaksi Långmossebergissä sijaitsevaan Vantaan Energian polttolaitokseen. Jätevoimalassa pystytään käsittelemään noin tonnia jätettä vuosittain. Voimalaan päätyy tällä hetkellä pääkaupunkilaisten, Kirkkonummen ja Nurmijärven sekajätteet. Sekajätteen polttaminen ei vähennä jätteiden lajittelun merkitystä. Päinvastoin tiettyjen jätteiden, kuten metallin, lasin ja biojätteen lajittelu on entistäkin tärkeämpää. Esimerkiksi paperikuitu voidaan kierrättää 4-7 kertaa ennen polttamista, joten ympäristönäkökulmasta paperin polttaminen energiaksi ensimmäisen käyttökerran jälkeen on haaskausta. Luonnonvarojen ja energian säästämisen lisäksi lajittelu on taloudellisestikin kannattavaa. Sekajäte on edelleen kallein jätelaji, kun taas vaikkapa paperinkeräysastian tyhjennys täysin ilmaista! Lajittelun aste vaikuttaakin suoraan kiinteistön jätekustannuksiin. Biojätteestä ei voimalaitoksessa saada talteen energiaa ja biojätteen sisältämät ravinteetkin menetetään lopullisesti. Oikeaoppisesti lajiteltu biojäte taas päätyy Ämmässuon kompostointilaitokselle, jossa ravinteet saadaan talteen. Kesällä 2015 käynnistyvän Ämmässuon biokaasulaitoksen ansioista myös biojätteen sisältämä energia saadaan hyötykäyttöön, biokaasun muodossa. Polttolaitokseen päätynyt metalli aiheuttaa laiterikkoja ja suuremmat metallikappaleet tukoksia. Tukosten avaaminen ja laitteiden korjaaminen on työlästä, mikä tuntuu kukkaroissamme kasvaneina jätekustannuksina ja kalliimpana kaukolämpönä. Metalli saadaan jätevoimalastakin uusiokäyttöön, mutta paljon kalliimmalla ja energiaa kuluttavammalla tavalla kuin metallin kierrätys metallinkeräyksen kautta. Voimalaan päätyvää lasia ei voida uusiokäyttää lasina, vaan se päätyy Ämmässuolle kaatopaikan täyteaineeksi. Tämä lasiralli aiheuttaa turhia kustannuksia HSY:lle ja edelleen jätekustannuksiimme. Lisäksi lasinkierrättämisen ympäristöhyöty menetetään! Lisätietoa voimalasta Vantaan energian sivuilla, kohdassa tietoa konsernista : Kaupungin jäte- ja kierrätysasiat kootusti Avaimessa Tahtoisitko parantaa työpaikkasi jätteiden lajittelua tai oletko vaikkapa hankkimassa uusia kalusteita? Tutustu Avaimen kierrätys- ja lajittelusivuille, jonne on koottu kaupungin kiinteistöjen jätteiden lajitteluun koskevia neuvoja ja ohjeita sekä käytäntöjä kaupungin tavaroiden kierrättämiseen. osallistuminen/tavarakierratys_ ja_jatelajittelu HSY:n Kiitos kun lajittelet -kampanja jakaa pääkaupunkilaisille ajankohtaista tietoa lajittelusta ja kierrätyksestä. Kampanjan keulakuvana on toimittaja Arman Alizad, jonka johdolla eri julkisuuden henkilöt kertovat lajittelukäytännöistään hauskojen videoiden välityksellä

11 Toimiiko HR-työpöytä tänään? Maanantaina 23. maaliskuuta elettiin jännittäviä hetkiä Henkilöstöpalvelut -yksikössä. Toimisiko uusi HR-työpöytä vihdoin niin kuin oli luvattu? No, eihän se toiminut. Taaskaan, oli monen ajatus. Aamun alkuvaikeuksien jälkeen järjestelmän toimittajat kuitenkin saivat työpöydän toimimaan. Henkilöstöpalveluissa hurrattiin ja huokailtiin helpotuksesta. Tanja Painilainen kokee, että uuden HR-työpöydän kehitysmahdollisuudet ovat hyvät. Tietojärjestelmien suunnittelu ja toteuttaminen on hankalaa ja usein niiden toteutus pitkittyy miltei yli sietokyvyn. Matkan varrella tulee eteen uusia asioita ja ratkaisemattomia ongelmia, joita ei ole osattu määritellä etukäteen. Määrittelyvaihe järjestelmien toteuttamisessa on äärimmäisen tärkeää ja siihen pitäisi uhrata paljon aikaa ja ajatusta. Henkilöstöpalveluiden sovelluspäällikkö Tanja Painilaisen mukaan uuden järjestelmän toteutus on kestänyt kauan ja tie on ollut takkuinen. Mutta lopputulos on erinomainen. Nyt ohjelma toimii ja sen kehitysmahdollisuudet ovat hyvät, hän kertoo. HR-työpöytää kayttää suuri mää- rä ihmisiä, joten sen toimivuus on todella tärkeää. Viime vuoden aikana HR-työpöytää oli käyttänyt eri käyttäjää. evälke vaati uudistusta HR-työpöydän uusimisen tarve alkoi Välkkeestä. Lähtökohtana oli se, että uudelle HR-työpöydälle tulee kaikki vanhan HR-työpöydän toiminnallisuudet ja uutena asiana Välke eli aktiivinen välittäminen. Varsinainen määrittely tehtiin vain Välkeen osalta. Uutta evälkettä määriteltäessä huomattiin, että HR-työpöytä pitää uusia kokonaan, että heräte saataisiin toimimaan halutulla tavalla. Nyt uusittu ohjelma laskee automaattisesti Välkeajat, ja jos rajat ylittyvät ohjelma lähettää herätteen automaattisesti sekä työntekijälle että esimiehelle evälkkeen tilaajana toimi Henkilöstökeskuksen Työnantajapalvelut ja Henkilöstöpalveluiden rooli järjestelmätiimissä oli olla tulkkina. Eli me emme Hepassa vaikuttaneet varsinaisesti sisällölliseen määrittelyyn, mutta tulkitsimme tilaajan tahtotilaa määrittelyksi, jota myös järjestelmäntoimittaja ymmärtäisi. Lisäksi muistuttelimme siitä, että ei riitä jos jostain asiasta on ollut puhetta, vaan se pitää myös olla tilauksessa mustaa valkoisella. Uusittu herätetoiminto avaa polkuja uusille ideoille. Automaattiset herätteet voisivat tulevaisuudessa muistuttaa esimerkiksi päättyvästä määräaikaisesta työsuhteesta tai vuorotteluvapaan loppumisesta. Tai lähestyvistä 50- ja 60-vuotismerkkipäivistä voisi tulla herätteitä esimiehelle. HR-työpöytä, työntekijän näkymä. Uudessa ohjelmassa on satsattu käytettävyyteen ja ulkoasuun Vanhalla HR-työpöydällä melkein kaikki asiat oli ympätty yhdelle etusivulle. Uudessa on kiinnitetty enemmän huomioita käytettävyyteen ja visuaalisuuteen. Työntekijöiden etusivulla on avattavien otsikoiden takana käsitellyt ja keskeneräiset hakemukset. Esimiehellä on hänelle käsittelyyn tulleet hakemukset eli ns. herätteet. Molemmilla on lisäksi oikeassa reunassa otsikoita, joiden takaa pääsee tekemään uusia hakemuksia ja ilmoituksia. Lisäksi etusivulla on Tiedotus -kohta, jonka alla on HR-työpöytään liittyviä ajankohtaisia tiedotuksia. Lisäksi merkittävä parannus tuli sijaisuuskäsittelyyn. Aikaisemmin sijaiseksi valittu esimies sai sijaistettavistaan vain herätteet ja pääsi käsittelemään hakemuksia, mutta ei nähnyt muita tietoja tai päässyt tekemään asioita. Nyt kuin sijaistoiminto laitetaan päälle, niin sijainen pääsee käsittelemään alaisia aivan kuten esimieskin. Ainoana poikkeuksena ovat evälkeen herätteet. Ne eivät ohjaudu sijaiselle, sanoo Tanja. Sijaistoiminnossa on pari muutakin muutosta. Ohjelma ei enää siirrä herätteitä esimieheltä sijaiselle, vaan ne näkyvät oikean esimiehen lisäksi sijaisella. Tällä vältetään herätteiden häviäminen Kolme vinkkiä Jos et osaa, niin katso 1. Ohjeet ja linkit -välilehdeltä tai hyödynnä tukipuhelinta p , arkisin 8 16, saakka. Toimittaja vastaa ongelmatilanteisiin. HR-työpöydällä ei ole 2. erillistä kirjaudu ulos painiketta, selain vain suljetaan Hakemukset ja 3. ilmoitukset -välilehti. Hakemuksissa tärkeää on tilatieto, josta näkee missä vaiheessa hakemus on käsittelyssä. Esimiehen näkymä. sijaisuusketjussa. Lisäksi sijaiseksi valittavalla ei tarvitse enää olla ehijatin esimiesrekisterissä omaa numeroa, vaan sijaiseksi voidaan valita kuka tahansa. Uutta on myös se, että vanhalla HR-työpöydällä esimies näki vain kenet oli laittanut omaksi sijaisekseen, mutta uudessa hän näkee myös ketkä ovat laittaneet hänet sijaisekseen kohdassa Sijaiseni ja Sijaisuuteni. Matkan varrella opittua Tanja kertoo oppineensa projektin aikana, että ei pidä stressata asioista joihin ei voi vaikuttaa. Mutta varmasti jatkossa reagoin aikatauluihin liittyvään sitoutumiseen hanakammin. Voisi pyytää rehellistä aikatauluarviota ja haistaa tällaiset ongelmat. Myös varmasti olisi hyvä määritellä, mitkä ovat mahdolliset kovemmat sanktiot, jos aikataulut pettävät kerta toisensa jälkeen. Toimittajankaan etu ei ole katteettomat lupaukset. Parasta on ollut itse kehittäminen eli ratkaisujen pähkiminen ja lopulta lopputuloksen näkeminen. Sen, että näkee ohjelman helpottavan oikeasti ihmisten arkea. Teksti ja kuva Eeva Vierros Mitä käyttäjän pitäisi ainakin osata? Työntekijän pitäisi ainakin tietää mistä lähtee tekemään uutta ilmoitusta/hakemusta ja mistä ja miten katsoo aikaisemmin tekemiään hakemuksia ja mitä niiden tilatieto tarkoittaa. Lomakkeet on tehty niin, että ne pystyy täyttämään ja lähettämään ilman käyttöohjetta, mutta tarvittaessa jokaiseen toiminnallisuuteen löytyy ohjeistus. Esimiehen pitää em. asioiden lisäksi osata tietysti ainakin käsitellä saapuneista hakemuksia sekä laittaa itselleen poissaolon ajaksi sijainen

12 Kunta 10 - Faktat Työyhteisötaidot nousuun! Kaupungin työyhteisöt saavat Kunta10 -tutkimuksesta arvokasta tietoa siitä, mitä asioita yksikössä pitäisi kehittää. Henkilöstöpalveluissa huomattiin kaksi vuotta sitten, että kehittämistä tarvitaan muun muassa työyhteisötaidoissa. Asia nostettiin pöydälle ja ryhdyttiin toimenpiteisiin. Henkilöstöpalvelut aloittivat työn kehittämisen hankkeen, johon koko yksikön väki osallistui. Paljon puhuttiin ammatillisesta vuorovaikutuksesta kehittämispäivässä. Tämän jälkeen johto määritteli organisaatiotasoiset tavoitteensa ja tiimit määrittelivät omat vuorovaikutustavoitteensa. Vuorovaikutustaitojen kehittämiseen osallistui kouluttajia organisaation ulko- ja sisäpuolelta. Kehitys ja oppiminen ovat mahdollisia vain, jos työntekijät ovat sitoutuneita, joten myös työntekijät määrittelivät omat henkilökohtaiset ammatilliset tavoitteensa. Työyhteisö työskenteli vertaispareissa, joissa pari valittiin toisesta tiimistä, ja mieluiten sellainen henkilö jota ei etukäteen tunnettu. Paritapaamisia oli noin kolmen viikon välein. Hankkeen aikana työntekijät oppivat näkemään myös oman itsensä kehittämisen mahdollisuudet. He huomasivat, että samoja asioita voi tehdä monella eri tapaa. Kollegan tapa saattoikin olla parempi. Tuula Kirvesmäki, Henkilöstöpalvelujen esimies kertoo, että kehittäminen näkyy konkreettisesti toisten työn arvostuksen nousuna. Vaikka vertaisparitapaamisia aluksi vastustettiin, ovat ne kuitenkin murtaneet ennakkoasenteita ja lisänneet vertaisparin työtehtävien tuntemusta ja arvostusta, Tuula sanoo. VANTAAN HYVIS 2015 Vuoden teema: HYVÄN JA HUOLEN PUHEEKSI OTTO Olemme Vantaan Hyviksiä. Kohtaamme lapset ja nuoret arvokkaina yksilöinä. HYVIEN TEKOJEN TOTEUTUMISTA TUKEVAT HYVIS-lähettiläät Kampanja sosiaalisessa mediassa Case-koulutus HYVIS-seminaari HYVIS-kilpailu ja -palkinnot Kehu lapsi päivässä! -kampanja Hyvis-Hemmo Vantaan asuntomessuilla HYVISTEN TOTEUTTAMAT HYVÄT TEOT Kunta10-tutkimus on Työterveyslaitoksen johtama monivuotinen seurantatutkimus, jossa seurataan henkilöstön hyvinvointia ja työelämän kehittymistä 11 kunnassa. Esimiehelle työkalu työyhteisön kehittämiseen. Työntekijälle väylä antaa palautetta ja vaikuttaa oman työyhteisön kehittämiseen. Vantaan kaupungille väline kaupunkitasoisten strategisten tavoitteiden toteutumisen arviointiin. Muutoksiin on helpompi suhtautua myönteisemmin, kun on itse saanut olla kehittämässä muutostekijöitä. Hepassa on nyt menty monessa Kunta 10 -tutkimuksen mittarissa eteenpäin ja erityisesti juuri työyhteisön kehittämisessä. Kunta10-tutkimus on Työterveyslaitoksen seurantatutkimus, jossa seurataan kunnallisella tasolla henkilöstön hyvinvointia ja työelämän kehittymistä. Vuoden 2014 tutkimuksessa Vantaan kaupunki työpaikkana sai henkilöstöltään hieman edelliskertaa paremman yleisarvion. Teksti Eeva Vierros Opettelemme kohtaamaan, kuuntelemaan ja antamaan positiivista palautetta. Kehitämme toimintaamme yhdessä lasten ja nuorten kanssa. H Hyvä terveys Y Yhdessä enemmän V Vahva vanhemmuus I Iloa harrastuksista S Sydämellä sitoutuen Lisäämme yhteistä työtä kumppaneiden kanssa. VANTAAN HYVIKSET ovat Vantaan kaupungin, seurakuntien ja järjestöjen työntekijöitä ja vapaaehtoisia. Perustoimeentulotuki siirtyy Kelan hoidettavaksi Perustoimeentulotuen myöntäminen ja maksaminen siirtyvät Kansaneläkelaitoksen hoidettavaksi vuoden 2017 alussa. Eduskunta on hyväksynyt toimeentulotukilain muutokset. Vantaan kaupunki ja Kela pitoloivat nyt käytännössä, miten perustoimeentulotukea haetaan Kelan kautta. Pilotoinnissa olevan toimintamallin mukaisesti Kansaneläkelaitoksen Vantaan paikallistoimiston palveluneuvojat ottavat vastaan kunnan toimeentulotuen hakemuksia ja kirjaavat ne Vantaan asiakastietojärjestelmään, jonne heillä on rajatut pääsyoikeudet. Kelan työtekijät tarkastavat asiakkaan väestörekisteritiedot, tarkastavat ja tarvittaessa kiirehtivät ensisijaisten Kelassa olevien etuuksien käsittelyä ja vievät toimeentulotukihakemuksen tulolaskelmaan Kelan maksussa olevat etuudet. Tämän lisäksi palveluohjauksena ja oheispalveluna Kelan Vantaan toimistoissa asioiville toimeentulotuen asiakkaille annetaan palveluohjausta, otetaan vastaan toimeentulotukihakemuksen liitteitä ja kerrotaan hakemuksen käsittelyn tilasta. Päätös toimeentulotuesta tehdään kuitenkin vuoden 2016 loppuun asti kaupungin organisaatiossa. Vuoden 2017 alusta lähtien asiakas hakee koko Suomessa toimeentulotukea pääasiassa Kelasta. Jos asiakkaalla on lisäksi sellaisia yllättäviä tai erityisiä menoja, joita perustoimeentulotuki ei riitä kattamaan, asiakas kääntyy kunnan puoleen. Kunnan tehtäväksi jää lainmuutoksen jälkeenkin myöntää täydentävä ja ehkäisevä toimeentulotuki, jotka molemmat edellyttävät harkintaa. Kela varmistaa, että asiakkaat ohjataan sosiaalityön palvelujen piiriin niiden perusteiden mukaan, joista Kela ja kunnat ovat yhdessä sopineet. Asiakkaalla säilyy oikeus keskusteluun kunnan sosiaaliviranomaisen kanssa. Lisäksi hänelle taataan uuden lain mukaan mahdollisuus keskustella perustoimeentulotukeen liittyvistä asioista myös Kelan toimihenkilön kanssa. STM jatkaa sote-uudistuksen valmistelua Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta päätti kokouksessaan 5. maaliskuuta, ettei sillä ole edellytyksiä jatkaa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain käsittelyä tällä vaalikaudella. Hallituksen esitys uudeksi sotejärjestämislaiksi annettiin eduskunnalle Hallituksen esitys lähetettiin sosiaali- ja terveysvaliokuntaan. Perustuslakivaliokunta, valtiovarainvaliokunta, hallintovaliokunta ja talousvaliokunta antoivat helmikuussa asiasta lausunnot sosiaali- ja terveysvaliokunnalle. Perustuslakivaliokunta edellytti esitykseen muutoksia. Sosiaali- ja terveysministeriö jatkaa sote-uudistuksen valmistelua. Katso lisää sosiaali- ja terveysministeriön internet-sivuilta: Kartanonkosken neuvola palkittiin työpaikkana Sosiaali- ja terveysministeriö on myöntänyt 19 vetovoimaiselle sosiaali- ja terveydenhuollon työpaikalle tunnustuksen. Palkituilla työpaikoilla on luotu uusia toimintatapoja henkilöstön hyvinvoinnin ja sitoutumisen lisäämiseen. Vantaan Kartanonkosken neuvola on yksi palkituista. Kartanonkosken neuvolassa iloitaan tunnustuksesta. Olemme todella ylpeitä tästä. Vanha työntekijämme ilmoitti meidät ehdolle. Se kertoo jo paljon, minkälainen työpaikkamme on, arvioi vuodesta 2008 Kartanonkoskella työskennellyt terveydenhoitaja Eeva Kukkonen. Meillä tehdään aktiivisesti asioita työhyvinvoinnin eteen. Ilmapiiri on kannustava ja avoin, ja jokainen saa olla oma itsensä. Myös huonot päivät, virheet ja kaikenlaiset tunteet ovat sallittuja. Kahvihuoneessamme on muistin virkistyksenä työnohjaustaulu, johon on kirjoitettu asioita, joissa me olemme hyviä. Tunnustuksen saamisen kriteereinä olivat muun muassa yhteisöllisyys, mahdollisuus osallistua päätöksentekoon ja työntekijöiden työssä jatkamisen tukeminen. Nämä asiat toteutuvat Kartanonkoskella monella tavalla. Palkinnot jaettiin osana sosiaali- ja terveysministeriön Mielekäsohjelmaa, jonka tarkoituksena on varmistaa sote-alan työvoima tulevaisuudessakin. Mielekäs-ohjelma nostaa esiin työpaikkojen toimivia käytäntöjä ja pyrkii lisäämään mielenkiintoa alaa kohtaan. Ohjelman toteuttamisesta vastaa Työterveyslaitos. Teksti Vappu Vienamo 22 23

13 Työhyvinvoinnin tapahtumia Selkäluennot kaupungintalon valtuustosalissa Selkä työssä -hanke järjestää keväällä Henkilöstökeskuksen kanssa hyvinvointia ja selän terveyttä edistävän luennon kaupungintalon valtuustosalissa: klo , Työn kuormitus, stressi ja uni. Luennoista tarkempaa tietoa intrassa (Palvelut> Terveys ja hyvinvointi > Liikunta, kulttuuri ja muu hyvinvointi) Hyvä työyhteisö -palkinnon hakuohje 2015 Hyvä työyhteisö -palkintoa haetaan vastaamalla hakulomakkeen kysymyksiin huolellisesti. Tarvittaessa hakemusta voi täydentää liittein. Arviointityöryhmä perehtyy hakemuksiin ja tekee tarvittaessa työyhteisökäyntejä. Ehdotukset palkittavista työyhteisöistä käsitellään kaupungin yhteistoimintaryhmässä loppuvuodesta Tammikuussa 2016 pidetään palkintojenjakotilaisuus, jossa kaupunginjohtaja luovuttaa palkinnon valitulle työyhteisölle. Hakemukset tulee lähettää mennessä sähköpostitse henkilöstökeskukseen osoitteella Hakemukseen tulee liittää työolojen arviointilomake, yksikön Kunta10 -tulokset sekä työolojen arvioinnin ja Kunta10:n yhteiset nostot. Hakulomake intrassa: (Palvelut> Terveys ja hyvinvointi > Työhyvinvoinnin johtaminen) Hae hyvinvoinnin edistämisen tukea Kaupunki tukee henkilöstönsä hyvinvoinnin edistämistä ns. liikunnan tukirahalla. Tukea myönnetään suunnitelmalliseen terveyttä ja hyvinvointia edistävään ryhmätoimintaan. Tukea voivat hakea työyhteisöt sekä nykyiset tai uudet liikuntakerhot vapaa-ajalla tapahtuvaan toimintaan. Hakuohje Liikuntakerhojen osalta toiminnan tulee olla avointa ja siitä tulee tiedottaa koko henkilöstölle. Tukea myönnetään maksimissaan 50 prosenttia tukeen hyväksyttävissä olevista kuluista. Palveluita voi tilata esim. Aikuisopistolta tai Vantaan Työterveys liikelaitokselta. Tukea voi saada vain Vantaan kaupungin henkilöstö työyhteisön toimintaan, jolla tuetaan liikunnan ja hyvinvointia tukevan toiminnan käynnistämistä ja aloittamista sama työyhteisö vain puoleksi vuodeksi kerrallaan (kevätkausi/syyskausi) ja vain kerran saman vuoden aikana liikuntakerhojen osalta uusien jäsenten starttitoimintaan liikuntakerhot toimintavuodeksi kerrallaan tai puolivuotiskaudeksi Omavastuuosuus Toimintaan osallistuvien henkilöiden tulee osallistua kustannuksiin omavastuuosuudella, jonka suuruus tulee ilmetä hakemuksesta. Hakuaika Hakemukset syksyn 2015 toiminnan osalta mennessä sähköpostitse Päätökset tehdään syyskuussa

14 Apotissa tieto virtaa turvallisesti eri asiointipisteisiin Apotti-hanke on Vantaan, Helsingin, Kauniaisten, Kirkkonummen ja HUSin yhteinen ponnistus sosiaali- ja terveyspalvelujen parantamiseksi. Apotissa halutaan saada kuntalaista koskevat ajantasaiset tiedot käytettäviksi ilman viiveitä paikassa, jossa hän asioi. Tämä lisää asiakas- ja potilasturvallisuutta sekä nopeuttaa palvelua. Kun tilalle tulee vanhat järjestelmät korvaava yhtenäinen järjestelmä, sosiaalihuollon ja terveydenhuollon tiedot ovat Apotti-alueella sekä kuntalaisen itsen- sä että ammattilaisten käytössä ajasta ja paikasta riippumatta kuntalaisen suostumuksella tietenkin. Apotissa pyritään myös lisäämään vaihtoehtoja asiointiin. Tulevaisuudessa kuntalaiselle tarjotaan enemmän mahdollisuuksia sähköisiin palveluihin perinteisten kanavien rinnalla. Sähköisestä portaalista voi esimerkiksi varata aikoja, täyttää tukihakemuksen tai katsoa laboratoriotulokset. Sinne voi lisätä kotimittausarvoja ja -lääkitystietoja sekä täyttää esitietolomakkeita ennen asiointia. Järjestelmästä saa myös ohjeita ja herätteitä oman hyvinvointinsa parantamiseen sekä vinkkejä matalan kynnyksen palveluihin. Apotti tukee ammattilaisen työtä Tavoitteena on, että ammattilaiset saavat käyttäjäystävällisen työkalun, joka tukee ja sujuvoittaa työtä. Hyvä asiakas- ja potilastietojärjestelmä lyhentää tietojen etsintään käytettävää aikaa ja antaa paremman kuvan asiakkaan ja potilaan tilanteesta. Kun tiedot ovat sujuvasti saatavilla, jää henkilökunnalle enemmän aikaa asiakas- ja hoitotyöhön. Järjestelmä tarjoaa tukea myös päätöksentekoon ja asiakas- ja hoitotyöhön erilaisilla muistutuksilla ja he- Apotti pähkinänkuoressa Apotissa ovat mukana Helsinki, Vantaa, Kauniainen, Kirkkonummi ja HUS. Muut HUS-kunnat voivat liittyä Apottiin KL-Kuntahankinnat Oy:n kautta. Apotissa hankitaan maailman ensimmäistä sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistä tietojärjestelmää. Siksi hankkeesta puhuttaessa on tärkeää mainita sekä asiakas että potilas. Hankintaa suunnittelemassa, toteuttamassa ja eri järjestelmiä arvioimassa on ollut mukana sekä kuntalaisia että satoja sosiaalihuollon, terveydenhuollon ja tietotekniikan ammattilaisia Apotti-kunnista ja HUS:sta. Tällä hetkellä on tarjolla kaksi tarjoajaa, CGI ja Epic. Lopullinen valinta tehdään loppukesästä Vantaan kaupunginhallitus hyväksyi Apotin tarjouspyynnön Seuraavaksi Vantaan päätettäväksi tulee työnimellä Apotti Oy kulkevan yhtiön perustaminen ja loppukesästä 2015 itse järjestelmätoimittajan valitseminen. Järjestelmä otetaan käyttöön portaittain hankkeen jäsenorganisaatioissa. Apotin pilotointi on suunniteltu käynnistettäväksi Vantaalla vuonna Pilotoinnista tiedotetaan henkilökunnalle erikseen, kun sen tilanne varmistuu. rätteillä. Näin se helpottaa ammattilaisten muistitaakkaa ja parantaa toiminnan laatua. Järjestelmään voidaan esimerkiksi rakentaa toimintaprotokolla, joka seuraa sitä, otetaanko sydäninfarktin hoidon yhteydessä sydänfilmi sovituin välein, onko sovitut muut tutkimukset otettu ja onko huomioitu suositeltujen lääkkeiden käyttö. Jos näin ei ole tehty, järjestelmä huomauttaa siitä. Toisaalta järjestelmästä saadaan arvokasta tietoa työn kehittämiseen ja johtamiseen. Vaikka Apotista puhutaan helposti pelkkänä tietojärjestelmänä, on kyse ensisijaisesti toiminnanmuutoksesta. Tavoitteena on luoda yhtenäiset toimintatavat, joilla voidaan tarjota kuntalaisille asiakaslähtöistä, sujuvaa, laadukasta ja kustannustehokasta palvelua. Yhtenäisemmät toimintatavat mahdollistavat toiminnan tehokkaamman johtamisen, sillä esimerkiksi päällekkäinen kehittämistyö vähenee. Teksti Marja Valjus, Tuulia Halttunen Apotin tuomia hyötyjä Ammattilaisille jää enemmän aikaa kuntalaisten palveluun ja hoitoon, kun tietokoneella kuluu vähemmän aikaa Asiakas-/potilasturvallisuus parantuu Lyhyemmät jonotusajat asiakkaalle Eri käyttäjäryhmät huomioitu: kuntalainen päättää itse, hoitaako asioitaan perinteisesti, sähköisesti tai näiden yhdistelmänä. Tehokkampaa moniammatillista yhteistyötä asiakkaan/potilaan hyväksi, mikäli kuntalainen antaa suostumuksen tietojensa käyttöön Ei aikaan tai paikkaan sidottu: omia tietojaan voi tarkastella kotikoneelta, tabletilla tai kännykällä ja tiedot ovat aina ajan tasalla myös ammattilaisten järjestelmässä Esimerkkejä portaalin toiminnoista: sähköiset ajanvaraukset, kotimittaus- ja lääkitystietojen lisääminen sekä esitietolomakkeiden ja erilaisten hakemusten täyttäminen suoraan portaaliin, ohjeita ja herätteitä oman hyvinvoinnin parantamiseen 26 27

15 Vantaan savuttomuutta selvitettiin kyselyllä Toimialojen savuttomuutta edistävät yhdyshenkilöt: Kaupunginjohtajan toimiala: Hanna Ormio Konserni- ja asukaspalvelut: Tuula Muje Maankäyttö, rakentaminen ja ympäristö: Riikka Lindholm Sivistystoimi: Pirkko Nurmi Sosiaali- ja terveystoimi: Heini Koskensalo-Kleemola Mitä tehdä jos tupakoit ja haluaisit lopettaa: Ota yhteyttä työterveyshuoltoon Tee itsellesi sähköinen terveystarkastus (https://star. duodecim.fi/star/) ja aloita sen tarjoama valmennus. Vaihtoehtoina tupakoinnin lopettamisen valmistelu, tupakoinnin vähentäminen Työterveyshuolto voi ohjata sinut oman terveyskeskuksesi tupakan vieroitusryhmään Työterveyslääkäri voi kirjoittaa sinulle vieroituslääkkeitä Voit perustaa oman ryhmän ja hakea tukea kaupungilta Kaupunki julistautui savuttomaksi vuonna Nyt on selvitetty kyselyn avulla, miten hyvin savuttomuuden kriteerit täyttyvät ja missä asioissa vielä on kehittämisen varaa. Savuton kunta -ohjelman tavoitteena on, että savuton toimintakulttuuri on yleisesti käytössä oleva toimintamalli koko Suomessa. Kunnan savuttomuuden tukemisen tavoitteena on sekä työntekijöiden että asukkaiden terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. Työpaikoilla pyritään edistämään tupakoimattomuutta ja tukemaan tupakoinnin lopettamista haluavia. Jo 76 % Suomen kunnista (243 kuntaa) on tehnyt päätöksen savuttoman toiminnan kehittämisestä. Vantaa on ollut savuton kunta jo neljä vuotta. Vantaan kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala vastaa toimenpideohjelman jatkoseurannasta ja arvioinnista. Savuton kunta ohjelman toimeenpano sisältää 10 kriteeriä, joiden toteutumista selvitettiin Vantaalla syksyllä esimiehille suunnatun kyselyn avulla. Kyselyn tilastollisen analyysin teki Yrkeshögskolan Arcada. Savuttoman kaupungin kriteerit Tupakointi on kielletty tupakkalain 12 :n osoittamissa kunnan omistamissa ja hallinnoimissa tiloissa sekä ulkoalueilla. Tupakointikiellot on merkitty selkeästi kylteillä, tarroilla tai julisteilla. Mahdolliset aikuisten käyttämät tupakointipaikat on sijoitettu ulos vähemmän näkyvästi siten, ettei tupakansavu pääse kulkeutumaan sisätiloihin. Kunta valvoo tupakkalain 14 a :n sekä valtakunnallisen tupakkalain valvontaohjelman mukaisesti lain noudattamista alueellaan. Tupakkatuotteita ei myydä kunnan hallinnoimissa tiloissa. Kunta on savuton työpaikka toimien esimerkkinä paikallisille yksityisen sektorin toimijoille. Kunnan edustus- ja muut tilaisuudet ovat savuttomia. Savuttomuus mainitaan kunnan työpaikkailmoituksissa. Työaikana ei tupakoida. Kunnan tupakoiville työntekijöille tarjotaan tukea tupakoinnin lopettamisessa. Tupakoinnin aloittamisen ehkäisy, savuttomien elinympäristöjen turvaaminen sekä tupakasta vieroituksen tuki on kirjattu osaksi terveydenhuoltolain velvoittamia terveyden edistämisen tavoitteita ja toimenpiteitä, ja niiden toteutumista seurataan ja arvioidaan. Kyselyyn vastasi 244 henkilöä, vastaukset jakautuivat eri toimialojen kesken seuraavasti: Konserni- ja asukaspalvelut 3,3 % Maankäyttö, rakentamine, ympäristö 14,8 % Kaupunginjohtajan toimiala 2,5 % Sivistystoimi 44,7 % Sosiaali- ja terveydenhuolto 34,8 % Kaikki vastaavat tiesivät että Vantaa on savuton kunta. Monessa vastauksessa korostui myös en osaa sanoa - vastausten suuri määrä. Tämä johtunee osittain siitä, osa kysymyksistä koski tiettyjen toimialojen, kuten sivistystoimen ja sosiaali- ja terveystoimen asiakkaiden palveluihin liittyviä asioita. Kyselyn tulosten mukaan Vantaalla toteutuu hyvin tai melko hyvin suurin osa savuttomuuden kriteereistä. Toimialoittain toteutumisessa on kuitenkin jonkin verran eroja. Kehitettävää on kuitenkin vielä Savuton Vantaa kyltityksessä eli tilojen merkitsemisessä savuttomiksi ja tupakkapaikkojen sijainnin tarkistamisessa, jotta savu ei kulkeutuisi sisätiloihin. Lisäksi työterveyshuollon tukea ja seurantaa olisi hyvä lisätä. Samoin tietoa siitä, miten tupakkariippuvuutta hoidetaan Vantaalla, Henkilökunnan tupakointia koskevan henkilöstökeskuksen ohjeistusta (Tupakointi työaikana) tulisi myös käydä työyhteisössä läpi ja noudattaa sen mukaisia sääntöjä. Savuton Vantaa kyselyn tuloksia on käsitelty toimialojen yhteisessä hyvinvointiryhmässä HYRY:ssä, kaupungin johtoryhmässä ja YTR:ssä. Asia on esillä myös kaupunginhallituksessa. Kaupungin toimialat käyvät tuloksia läpi johtoryhmissään ja käynnistävät tarvittavat toimenpiteet mennessä. Seurantakysely toteutetaan syksyllä Lisätietoja löytyy Avaimesta Teksti Heini Koskensalo-Kleemola Kuva Pixmac Y:t tulevat oletko valmis? Yksityisen sektorin ja julkisen sektorin organisaatiot toimivat enenevissä määrin ympäristössä, jossa muutokset ovat nopeita ja usein vaikeasti ennakoitavissa. Muutosten nopeudesta huolimatta on tiettyjä paineita, jotka ovat jo nyt varsin hyvin tiedossa; Suomen väestön ikääntyy ja eläköityy Euroopan kiivaimmalla tahdilla. Pelkästään kuntien työvoimasta yli 60 % jää eläkkeelle vuoteen 2030 mennessä ja vuoteen 2020 mennessä kuntasektorin työntekijää eläköityy. Valtava eläköitymisaalto tulee tuomaan, ja on jo tuonut, työmarkkinoille kokonaan uudenlaisen sukupolven Y-sukupolven. Y-sukupolvella, tai milleniaaleilla, tarkoitetaan ja 90-luvuilla syntyneitä nuoria. Näille nuorille tyypillisiä piirteitä ovat, että he kyseenalaistavat itsevaltaiset päätökset eivätkä alistu sääntöihin samassa määrin kuin edelliset sukupolvet. Johtajilta Y-sukupolvi odottaa erityisesti eettisyyttä, moraalia ja selkärankaa tehdä valtavirtaa vastaan meneviä päätöksiä. Johtamisen on tuettava yhteisöllisyyttä ja inspiroitava luovuutta. Sosiaalista tietoisuutta ja vastuullisuutta pidetään tärkeänä työnantajan arvomaailmassa. Y-sukupolven edustajat ottavat vastuuta itsestään, toimivat ja ajattelevat globaalisti, verkostoituvat ja ovat valmiita ottamaan vastaan palautetta, ohjausta ja rakentavaa kritiikkiä. Keskeinen piirre Y:lle on myös, että he heittäytyvät helpommin epävarmuuteen työmarkkinoilla ja ovat tietoisia omasta osaamisestaan. Työn sisällön merkitystä korostetaan. Useat tutkijat ja aiheeseen perehtyneet ovat kuitenkin muistuttaneet, että myös Y:n kanssa tarvitaan perinteisiä johtamisen työkaluja. Kyllä hyvä johtaja osaa myös käskeä, kontrolloida ja valvoa porukkansa tuloksia. Myös siihen pitää tänä päivänä panostaa!, totesi eräs tutkija aihetta käsitellyssä seminaarissa. Kuulostaako absurdilta ja vaikealta? Osa on varmasti tätä mieltä. On kuitenkin tunnustettava realiteetit. Yritykset, kunnat ja valtio tulevat tarvitsemaan kipeästi osaavaa työvoimaa niin palvelujen tuotannon kuin johtamisenkin saralle. Nykymaailmassa yhä tärkeämmäksi elementiksi kilpailtaessa työntekijöistä on noussut työnantajakuva. Miten organisaatio voi brändätä itsensä niin, että siitä tulee mielenkiintoinen työnhakijan silmissä? Vastaukseni tähän on johtaminen. Oma ajattelutapani lähtee siitä, että johtaminen pitää nähdä yhtenä organisaation keskeisenä menestystekijänä. On kuitenkin huomioitavaa, että diginatiivien ja muiden Y:n edustajien vaikutus on varmasti hitaampaa esimerkiksi teollisuudessa ja julkisella sektorilla kuin mediassa tai ICT-konsultoinnissa. Tämä ei kuitenkaan poista sitä, etteikö myös näiden organisaatioiden pitäisi alkaa kiinnostua aiheesta. Y-sukupolven arvot ja käsitykset työstä ja työelämästä vaikuttavat myös osaavan henkilöstön riittämisen varmistamiseen. Me Seuressa pyrimme jatkuvasti kehittämään palveluitamme, jotta pystymme mahdollistamaan keikkalaisillemme heidän elämäntilanteisiinsa sopivia töitä sekä asiakkaillemme osaavia ja motivoituneita työntekijöitä. Uusi ei synny vain uudesta vaan myös vanhan näkemisestä uudessa valossa -S.Kierkegaard Mikko Kenni Kirjoittaja työskentelee Seuressa kehittämisjohtajana sekä edustaa Y-sukupolvea

16 Kulttuuria kaikille Virkisty teatteriesityksissä henkilöstöhinnoin Henkilöstölle on taas tarjolla alennettuja pääsylippuja teatteri- ja oopperaesityksiin. Lippuja voi ostaa henkilöstöhinnalla myös seuralaiselle. Lipputiedustelut ja varaukset osoitteesta: (YHT Teatterilippujen tilaus). Laittakaa jo viestin aiheeksi esityksen nimi. Nyt kun olet minun. Kuvassa Esa-Matti Long, Timo Tuominen, Sari Puumalainen ja Katariina Kaitue. Kuva Yehia Eweis. Helsingin kaupunginteatteri Billy Elliot 7.10 klo 19 Linnanmäen Peacock Liput aikuiset 50 / nuorisolippu 35 Varaukset 1.9 klo 10 ja lunastus päivämäärä ilmoitetaan myöhemmin Syyskuussa kaupunginteatteriin lippuja Onnellinen veli ja Avoin liitto, Oopperassa Tosca. 30 Näiden esitysten päivämäärät selviävät lähiaikoina. Lippuja syksyn näytöksiin voi jo varata! Lisää syyskauden ohjelmistoa tulee Avaimeen sitä mukaan kun teatterista tulee varausvahvis-tuksia päivämäärineen. Käykää katsomassa tarkemmat tiedot Avaimesta Palvelut>Terveys ja hyvinvointi>liikunta, kulttuuri ja muu hyvinvointi>kulttuuri Lainavaimo Varaukset ovat sitovia ja liput on lunastettava esityksen kohdalla mainittuna päivänä klo Tikkurilan Vantaa-infosta, Kauppakeskus Dixin 2.krs. Lippuja lunastaessa ei tarvitse ottaa vuoronumeroa, mutta käteistä rahaa on varattava mukaan. Dixissä ei ole automaattia. Hannele Karlin tulee ilmoitetuksi ajaksi lippujen kanssa paikalle. Työpaikoille voi edelleen valita Ryhmäteatteri Kansallisteatteri Nyt kun olet minun 7.9 klo 19 Willensauna Liput 25 Varaukset viimeistään 10.8 klo 10 ja lunastus päivämäärä ilmoitetaan myöhemmin UUDELLEEN: SLAVA! Kunnia 18.9 klo 19 Suuri näyttämö Liput 38 Varaukset viimeistään 10.8 klo 10 ja lunastus päivämäärä ilmoitetaan myöhemmin Valheet ja viettelijät 13.8 klo 19 Suomenlinnan kesäteatteri Liput 30. Varaukset viimeistään 28.4 klo 10 ja lunastus teatteriyhdyshenkilöitä joille lähetän esityksistä tietoa jaettavaksi työpaikalla. Palautetta esityksistä ja tarjonnasta voi myös lähettää. Kaikki yhteydenotot lippujen tilaus sähköpostiin. Lisätietoa henkilökunnalle tarjolla olevista lipuista Avaimesta: Palvelut > Terveys ja hyvinvointi > Liikunta, kulttuuri ja muu hyvinvointi > Kulttuuri SLAVA Kunnia! Kuvassa Puntti Valtonen ja Juha Muje. Kuva Tekla Inari. Billy Elliot. Kuvassa Antti Keinänen. Kuva Mirka Kleemola. Valtion kunniamerkkejä työntekijöille Valtuuston kokouksessa 2.3. jaettiin kaupungin työntekijöille viime itsenäisyyspäivänä myönnetyt valtion kunniamerkit. Kunniamerkin saivat: Maritta Pesonen, perhepalveluiden johtaja Matti Lyytikäinen, vanhus- ja vammaispalvelujen johtaja Päivi Sillanpää, lukion rehtori Leea Markkula-Heilamo, yrityspalvelujohtaja Kirsi-Marja Lievonen, henkilöstöjohtaja Tarja Lumijärvi, kehittämisjohtaja Ari Toiva, talous- ja hallintojohtaja Pauli Outila, taloussuunnittelupäällikkö Juhani Riihelä, erikoistutkija Birgitta Kervinen, yhteyspäällikkö Terttu Mehtonen, sovittelun esimies Liisa Juustila, aluekoordinaattori Risto Salminen, palveluesimies Helena Sallila-Tähtinen, viriketyönohjaaja Marjatta Kiviharju, lähihoitaja Sirpa Kumpumäki, kuntohoitaja Anna vinkkejä ja palautetta on Vantaan kaupungin henkilöstölehti, joka ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Juttujen ideoimiseen kaivataan lukijoita mukaan. Kerro ideasi ja palautteesi joko toimialasi viestintään tai lehden toimittajalle sähköpostiosoitteella KUVAAJA LASSE PEKKARINEN Tule laulamaan Euroviisuja klo Tikkurilan kirjastoon! Yhteislaulu lisää tutkitusti hyvinvointia ja elinvuosia. Tikkurilan kirjaston ja Vantaan aikuisopiston yhteislauluillat ovat jo vuoden ajan keränneet yhteen lähes sata laulajaa. Kaikki ovat tervetulleita laulutaidoista riippumatta ja seuraavan lauluillan teemana on Euroviisut. Ystävänpäivän aikoihin Tikkurilan kirjastossa laulettiin rakkaudesta. n ilmestymisaikataulu /2015 Työhyvinvointi dl ilmestyy 7.7. (kiinni oleviin toimipisteisiin elokuussa) 4/2015 (teema avoin) dl ilmestyy

17 Hyvä työyhteisö -kilpailu 2015 käynnissä! Onko työyhteisönne panostanut palvelun, vuorovaikutuksen ja työilmapiirin kehittämiseen? Silloin kannattaa osallistua Vantaan kaupungin Hyvä työyhteisö -kilpailuun. Työyhteisöt voivat osallistua kilpailuun täyttämällä hakulomakkeen. Tarvittaessa hakemusta voi täydentää liittein. Lisäksi arviointityöryhmä tekee tarvittaessa työyhteisökäyntejä. Kilpailun palkinto on tarkoitettu työyhteisön palkitsemiseen kehittämistyöstä. Hakemukset lähetetään mennessä sähköpostitse henkilöstökeskukseen osoitteella Lisätietoja kilpailusta, hakuohjeet ja hakulomake Avaimessa: Palvelut Terveys ja hyvinvointi Hyvinvoinnin johtaminen Hyvä työyhteisö -kilpailu

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

KAIKKI MUKAAN! Oppilaiden osallisuus koulussa

KAIKKI MUKAAN! Oppilaiden osallisuus koulussa KAIKKI MUKAAN! Oppilaiden osallisuus koulussa Aiheet Osallistumisen alkuun Onnistumisen avaimia Toiminnan arviointi Osallistumisen hyötyjä ja haasteita Osallisuuden käsitteitä Oppilaiden osallisuus koulussa

Lisätiedot

Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus Nuoret luupin alla Leena Haanpää ja Sanna Roos 2014

Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus Nuoret luupin alla Leena Haanpää ja Sanna Roos 2014 Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus Nuoret luupin alla Leena Haanpää ja Sanna Roos 2014 LASTEN JA NUORTEN KUULEMISJÄRJESTELMÄ Syyslukukausi Arviointi ja kehittäminen Teemojen valinta Kuntayhteistyö Etenemissuunnitelma

Lisätiedot

lehtipajaan! Opettajan aineisto

lehtipajaan! Opettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

LUPA LIIKKUA, hyvinvoinnin johtaminen

LUPA LIIKKUA, hyvinvoinnin johtaminen LUPA LIIKKUA, hyvinvoinnin johtaminen TYHY-TAVOITTEET 2012-2017 Mukava arki ja hyvä työilmapiiri Työyhteisön osaamisen johtaminen Liikunnan lisäämiseen toimintayksikössä Työhyvinvoinnin varmistaminen Henkilökunnan

Lisätiedot

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Kyselyn toteutus Työhyvinvointikorttikoulutuksia on toteutettu

Lisätiedot

LUPA LIIKKUA PARASTA TÄSTÄ TYÖKALUJA ITSELLESI!

LUPA LIIKKUA PARASTA TÄSTÄ TYÖKALUJA ITSELLESI! LUPA LIIKKUA PARASTA TÄSTÄ TYÖKALUJA ITSELLESI! 1. Työyhteisön osaamisen johtamiseen 2. Lasten liikunnan lisäämiseen toimintayksikössä 3. Työhyvinvoinnin parantamiseen 4. Henkilökunnan ammatillisuuden

Lisätiedot

KAIKKI MUKAAN! Lasten osallisuus päiväkodissa

KAIKKI MUKAAN! Lasten osallisuus päiväkodissa KAIKKI MUKAAN! Lasten osallisuus päiväkodissa Aiheita Osallistumisen alkuun Onnistumisen avaimia Osallistumisen hyötyjä ja haasteita Osallisuuden käsitteitä Lasten osallisuus päiväkodissa Keskiössä yhteisössä

Lisätiedot

KODIN JA KOULUN PÄIVÄ. Kodin ja Koulun Päivä

KODIN JA KOULUN PÄIVÄ. Kodin ja Koulun Päivä Kodin ja Koulun Päivä 2 Kodin ja Koulun Päivä Kutsuimme isovanhemmat kouluun klo 8-11 väliseksi ajaksi tutustumaan lastenlastensa koulunkäyntiin. Tarjosimme heille myös kahvit ja rehtori kertoili nykypäivän

Lisätiedot

Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014

Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014 Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014 Suvi von Becker Miksi yhdessä tekeminen? Johtoporras: Ymmärrys valuu kuin vesi hanhen selästä Ovat niin hankalia, asennevamma. Eikö sana kuulu vai eikö se mene perille?

Lisätiedot

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen Muuton tuki ja yhteisöllisyys Pirjo Valtonen Muutto ja muutos Muutto ja muutos ovat isoja asioita, joissa koetaan epävarmuutta. Omalta mukavuusalueelta poistuminen on ahdistavaa. Muutos tuo aina haasteita

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013 Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Nuorten Kipinä -kehittämisryhmä Tausta Hankkeiden (Ester, Koppi, sähköinen asiointi) yhteiset tavoitteet

Lisätiedot

Tulevaisuusverstas. Toiminnallinen tehtävä

Tulevaisuusverstas. Toiminnallinen tehtävä Toiminnallinen tehtävä Tulevaisuusverstas Tulevaisuusverstaassa pohditaan omaa roolia ja toimintaa kestävän kehityksen edistämisessä. Lisäksi tavoitteena on oppia tulevaisuusajattelua: ymmärtää, että nykyiset

Lisätiedot

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet JÄHMETYN JÄÄDYN Mihin olemme menossa? Miten tähän on tultu? OLET TÄSSÄ. Kalle Hamm, 2008 Mitä nyt tapahtuu?

Lisätiedot

Alle kouluikäisellä. lapsella on ainutlaatuinen tapa ajatella ja rakentaa. mieltään. Montessoriosaamista jo 30 vuoden ajalta. Montessoripedagogiikka

Alle kouluikäisellä. lapsella on ainutlaatuinen tapa ajatella ja rakentaa. mieltään. Montessoriosaamista jo 30 vuoden ajalta. Montessoripedagogiikka Alle kouluikäisellä lapsella on ainutlaatuinen tapa ajatella ja rakentaa mieltään. Montessoriosaamista jo 30 vuoden ajalta Rantakaisla on Tikkurilan kupeessa Hiekkaharjussa toimiva yksityinen päiväkoti.

Lisätiedot

Käytäntötutkimuksen teema ja toteutus

Käytäntötutkimuksen teema ja toteutus Myös ne hyvät asiat Toimintatutkimus siitä, miten Hyvän elämän palapeli työkirja voi tukea lapsiperheitä palveluiden suunnittelussa vammaispalveluissa Ilona Fagerström Käytäntötutkimuksen teema ja toteutus

Lisätiedot

MARIANKADUN KUMPPANUUSTALON TIEDOTE Numero 2 / 2015 (16.4.2015)

MARIANKADUN KUMPPANUUSTALON TIEDOTE Numero 2 / 2015 (16.4.2015) MARIANKADUN KUMPPANUUSTALON TIEDOTE Numero 2 / 2015 (16.4.2015) Valmisteluryhmän terveiset Kumppanuustalon suunnittelu ja valmistelu etenee 1. Kulmassa toteutettiin suunnitteluilta 10.2.2015. Tilaisuudessa

Lisätiedot

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 Työpaja: Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Työpajan tavoitteet:

Lisätiedot

Kestävä kehitys. on päiväkodin yhteinen asia

Kestävä kehitys. on päiväkodin yhteinen asia Kestävä kehitys on päiväkodin yhteinen asia Kestävän kehityksen eli keken päämääränä on taata terveelliset, turvalliset ja oikeudenmukaiset elämisen mahdollisuudet nykyisille ja tuleville sukupolville

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Tavoite Oppia menetelmä, jonka avulla työyhteisöt voivat yhdessä kehittää työkäytäntöjään. Milloin työkäytäntöjä kannattaa kehittää? Työkäytäntöjä

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

ideaa KODIN JA KOULUN PÄIVÄ

ideaa KODIN JA KOULUN PÄIVÄ 13 ideaa KODIN JA KOULUN PÄIVÄ Kodin ja Koulun Päivä on valtakunnallinen tapahtuma, jota vietetään sadoissa kouluissa kautta maan. Päivä lujittaa kodin ja koulun yhteistyötä, tarjoaa tilaisuuksia myönteiselle

Lisätiedot

KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA. PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo)

KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA. PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo) KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo) KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI? Puhumista Lapsen ja aikuisen välillä ITSETUNTO?

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.12.2006 Helinä Mäenpää viestintäpäällikkö Jyväskylän kaupungin viestinnän tavoite Viestintä tukee tasapuolista tiedonsaantia,

Lisätiedot

Fazer nuorten arvostamana yrityksenä case Elämän Eväät. Nina Törhönen, Fazer

Fazer nuorten arvostamana yrityksenä case Elämän Eväät. Nina Törhönen, Fazer Fazer nuorten arvostamana yrityksenä case Elämän Eväät Nina Törhönen, Fazer Mitä on Elämän Eväät? Ohjelma luotiin vuonna 2007 herättämään nuorten tulevaisuuden työntekijöiden mielenkiintoa uudella tavalla.

Lisätiedot

KÄYTÖSSÄOLEVAT DOKUMENTOINTI MENETELMÄT VALOKUVATAAN

KÄYTÖSSÄOLEVAT DOKUMENTOINTI MENETELMÄT VALOKUVATAAN KÄYTÖSSÄOLEVAT DOKUMENTOINTI MENETELMÄT VALOKUVATAAN Kuvataan lasten toimintaa Kamerat tutuiksi kaikille taideprojektissa Muissa päivän tilanteissa kuvattu connected day Annantalo-projektissa henkilökunta

Lisätiedot

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015 REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ Tero Lausala, 24.9.2015 TYÖN MUUTOS JA MURROS TYÖPAIKOISTA TYÖTEHTÄVIIN: MONIMUOTOISET TAVAT TEHDÄ TYÖTÄ TYÖN TARJONNAN JA KYSYNNÄN KOHTAANTO-ONGELMA

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Huippuosaajana toimiminen, 15 osp (vain ammatillisessa peruskoulutuksessa) Ammattitaitovaatimukset

Lisätiedot

Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio. 17.2.2015/Mona Hägglund

Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio. 17.2.2015/Mona Hägglund Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio 17.2.2015/Mona Hägglund Vanhusten palvelujen ympärivuorokautisten asumispalvelujen kilpailutus 2014

Lisätiedot

Killon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Killon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Killon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Killon päiväkoti Tällä paikalla on avattu Killon lastenseimi toukokuussa 1950 Killon uusi päiväkoti valmistui vuoden 2004 alusta Päiväkoti vihittiin käyttöön

Lisätiedot

Muutoksessa elämisen taidot

Muutoksessa elämisen taidot Muutoksessa elämisen taidot Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työelämän muutosvirtoja Teknologian kehitys Tietotekniikan ja siihen liittyvien sovellusten kehitys

Lisätiedot

Joustavat ja välittävät oppimisympäristöt 2013-2015

Joustavat ja välittävät oppimisympäristöt 2013-2015 Joustavat ja välittävät oppimisympäristöt 2013-2015 Liisa Lind Mediakeskuksen johtaja Helsingin opetusvirasto JOTIn projektipäällikkönä 10/2013 06/2014 Essi Ryymin Tavoitteet 1. kehittää joustavia ja välittäviä

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

Lead Facility Services Globally. ISS Palvelut ottaa vastuuta ympäristöstä yhdessä asiakkaan kanssa

Lead Facility Services Globally. ISS Palvelut ottaa vastuuta ympäristöstä yhdessä asiakkaan kanssa ISS Palvelut ottaa vastuuta ympäristöstä yhdessä asiakkaan kanssa TOIMINNALLASI ON ISO VAIKUTUS YMPÄRISTÖÖN Suurin osa ympäristövaikutuksista syntyy kiinteistöjen käytönaikaisista päivittäisistä toiminnoista,

Lisätiedot

Myynnin sertifikaatti Palveluprosessin visualisointi Jonna Rothberg-Mikkonen 20.2.2015

Myynnin sertifikaatti Palveluprosessin visualisointi Jonna Rothberg-Mikkonen 20.2.2015 Myynnin sertifikaatti Palveluprosessin visualisointi Jonna Rothberg-Mikkonen 20.2.2015 Case: Hyvän Olon viikonloppu kurssilaisen palvelupolku Vierumäellä VIERUMÄKI KOTISIVUT www.vierumaki.fi - Paljon informaatiota

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Tavoitteet Tämän toimintamallin avulla opit määrittelemään kiireen. Työyhteisösi oppii tunnistamaan toistuvan, kuormittavan kiireen sekä etsimään sen syitä

Lisätiedot

Kestävän kehityksen ohjelma

Kestävän kehityksen ohjelma Kestävän kehityksen ohjelma tavoitteita, toimintaa ja tuloksia Annukka Luomi ja Laura Virta 8.10.2010 Tervetuloa pajaan! 4V-hanke Keke koulussa ja Keke päiväkodissa -oppaat Keke-työn käynnistäminen Keke

Lisätiedot

Aamu- ja iltapäivätoiminnan arviointi Västankvarns skola/ Stödsföreningen Almus rf.

Aamu- ja iltapäivätoiminnan arviointi Västankvarns skola/ Stödsföreningen Almus rf. Aamu- ja iltapäivätoiminnan arviointi Västankvarns skola/ Stödsföreningen Almus rf. Inkoon kunta toteutti perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakyselyn lapsille ja huoltajille toukokuussa

Lisätiedot

TURVATAIDOT PUHEEKSI

TURVATAIDOT PUHEEKSI TURVATAIDOT PUHEEKSI Haastattelulomake Tekijät: Neuvolan perhetyöntekijä Merja Häyrynen, kodinhoitaja Pirjo Wihinen, lastensuojelun perhetyöntekijät Päivi Hölttä- Vikki, Eija Luontama ja Piia Järvinen

Lisätiedot

Pikatreffit. Pikatreffien kuvaus

Pikatreffit. Pikatreffien kuvaus 1 (9) Pikatreffit Materiaalipaketti sisältää: - mainoskirjepohjat opiskelijoille ja työnantajille - ohjeet opiskelijoille ja työnantajille - matchmaking-viestipohjat treffien jälkeen lähetettäväksi - treffikorttipohjat

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä

Lisätiedot

Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen. Päijät-Hämeessä

Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen. Päijät-Hämeessä Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen Päijät-Hämeessä SOS II hankkeen tavoitteet Asiakkaan osallisuutta edistävien käytäntöjen kehittäminen Aikuissosiaalityön raportoinnin ja arvioinnin mallien kehittäminen

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lapin alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Rovaniemellä ja Kemi-Torniossa opiskelevat nuoret. Vastaajat

Lisätiedot

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011 1 Sisällysluettelo Metsolan päiväkoti......3 Toiminta-ajatus...4 Lapsikäsitys...4 Arvopohja...4 Toiminnan toteuttaminen..5 Ohjattu toiminta.6 Erityinen

Lisätiedot

TEATTERILLISET MENETELMÄT TYÖNOHJAUKSEN VÄLINEENÄ: Kokemuksia Sopimusvuori Ry:stä ja Tredea Oy:stä

TEATTERILLISET MENETELMÄT TYÖNOHJAUKSEN VÄLINEENÄ: Kokemuksia Sopimusvuori Ry:stä ja Tredea Oy:stä 1 TEATTERILLISET MENETELMÄT TYÖNOHJAUKSEN VÄLINEENÄ: Kokemuksia Sopimusvuori Ry:stä ja Tredea Oy:stä Teatteri-ilmaisun ohjaajat Riku Laakkonen & Arttu Haapalainen 2 SOPIMUSVUORI RY Sosiaalipsykiatrisia

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

LASSILA & TIKANOJA OY Suomalaisten kierrätysasenteet ja jätteiden lajitteluhalukkuus 2012

LASSILA & TIKANOJA OY Suomalaisten kierrätysasenteet ja jätteiden lajitteluhalukkuus 2012 LASSILA & TIKANOJA OY Suomalaisten kierrätysasenteet ja jätteiden lajitteluhalukkuus 2012 I N N O L I N K R E S E A R C H O Y T A M P E L L A N E S P L A N A D I 2, 4. k r s, 3 3 1 0 0 T A M P E R E F

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta AKTIIVISEMPI ARKI työpajan työpohjat Nämä työpohjat on laadittu

Lisätiedot

Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta

Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta O P A S K A U N I A I S T E N V I R A N H A L T I J O I L L E J A L U O T T A M U S H E N K I L Ö I L L E L A S T E N J A N U O R T E N K U U L E M I S E E N Lait

Lisätiedot

STRATEGIA 2020. Pieniä kosketuksia, pysyviä vaikutuksia

STRATEGIA 2020. Pieniä kosketuksia, pysyviä vaikutuksia STRATEGIA 2020 Pieniä kosketuksia, pysyviä vaikutuksia 1 Sisällysluettelo Visio s. 3 Edistämme kaupunkilaisten hyvinvointia kulttuurikosketuksilla Viemme kulttuuria ja taidetta keskelle kaupunkilaisten

Lisätiedot

Liikkuva lapsuus. Kurki Kimmo Kuntien Tiera Oy - Mikkelin toimipiste 1.1.2015

Liikkuva lapsuus. Kurki Kimmo Kuntien Tiera Oy - Mikkelin toimipiste 1.1.2015 2015 Liikkuva lapsuus Kurki Kimmo Kuntien Tiera Oy - Mikkelin toimipiste 1.1.2015 Sisällys Hankkeen alkuidea... 2 Hankkeen tavoitteet... 3 Hankkeen toimenpiteet... 4 Hankkeen toteutuminen... 5 Hankkeen

Lisätiedot

Meidän päiväkodistako rohkea uudistaja? Ideasta uudeksi palveluksi esimerkkinä Metsäeskari

Meidän päiväkodistako rohkea uudistaja? Ideasta uudeksi palveluksi esimerkkinä Metsäeskari Meidän päiväkodistako rohkea uudistaja? Ideasta uudeksi palveluksi esimerkkinä Metsäeskari Eveliina Saari, tiimipäällikkö, Työterveyslaitos Marja-Liisa Akselin, palvelujohtaja, Hämeenlinnan kaupunki 12.11.2012

Lisätiedot

Esimiesroolin muutokset. Puheenjohtaja Heli Martinmäki Pääluottamusmies Ritva Timonen Työsuojelun päävaltuutettu Tiina Norppa

Esimiesroolin muutokset. Puheenjohtaja Heli Martinmäki Pääluottamusmies Ritva Timonen Työsuojelun päävaltuutettu Tiina Norppa Esimiesroolin muutokset Puheenjohtaja Heli Martinmäki Pääluottamusmies Ritva Timonen Työsuojelun päävaltuutettu Tiina Norppa HAKE-hanke - Arviolta 70 esimiestä tulee jäämään ilman esimiestehtävää HAKEhankkeen

Lisätiedot

MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme.

MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme. MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme. Etsi lehdestä vastaukset seuraaviin kysymyksiin: a) Mikä on lehden nimi? b) Mikä on lehden ilmestymisnumero? c) Kuka on lehden päätoimittaja? d)

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuus. Osallisuusteemaverkoston startti 7.9.2011, Turku Mikko Oranen

Lasten ja nuorten osallisuus. Osallisuusteemaverkoston startti 7.9.2011, Turku Mikko Oranen Lasten ja nuorten osallisuus Osallisuusteemaverkoston startti 7.9.2011, Turku Mikko Oranen Semmonen pikkunen huoli tutkimus lastensuojelun arviointikeskusteluista (1996) Lasten? Kaste / Turku 2011 Mitä

Lisätiedot

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana Ääni toimitukselle Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana TOIMI-hanke, päätösseminaari 6.11.2014 Aurora Airaskorpi Projektitutkija, Media Concepts Research Group @aairaskorpi auroraairaskorpi.com

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUDEN MONIALAINEN KAUPUNKIOHJELMA 2012-2015

LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUDEN MONIALAINEN KAUPUNKIOHJELMA 2012-2015 LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUDEN MONIALAINEN KAUPUNKIOHJELMA 2012-2015 Lasten ja nuorten osallisuus koulun ja nuorisotyön yhteistyönä seminaari 12.9.2011 Tanja Räty koordinaattori / osallisuuskasvatus Jyväskylän

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Tiinan tarina. - polkuni työelämään

Tiinan tarina. - polkuni työelämään Tiinan tarina - polkuni työelämään Tiinan tarina on syntynyt Aspa-säätiön Silta työhön -projektissa (ESR, STM). Tarina kertoo projektin toimintamalleista sekä tositapahtumiin pohjautuvista kokemuksista.

Lisätiedot

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY Lähetettiin syyskuussa kaikille Jytyn jäsenille, joiden sähköpostiosoitteet olivat jäsenrekisterissä. Vastauksia yhteensä

Lisätiedot

Kuntaliitto kehittää aktiivisesti lähidemokratiaa. Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT 26.3.2015

Kuntaliitto kehittää aktiivisesti lähidemokratiaa. Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT 26.3.2015 Kuntaliitto kehittää aktiivisesti lähidemokratiaa Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT 26.3.2015 Äänestysaktiivisuuden lasku Ilkeät ongelmat Luottamustoimien ei-houkuttelevuus Vallankäytön korostuminen

Lisätiedot

Harjoituksia 2013 oikeat vastaukset. Jätteiden lajittelu & jätteiden hyödyntäminen

Harjoituksia 2013 oikeat vastaukset. Jätteiden lajittelu & jätteiden hyödyntäminen Harjoituksia 2013 oikeat vastaukset Jätteiden lajittelu & jätteiden hyödyntäminen Ristikko Täytä ristikon vaakarivit annettujen vihjeiden avulla. Selvitä pystyriville muodostuva sana. 1. -keräykseen kuuluvat

Lisätiedot

Tuttuja hommia ja mukavaa puuhaa

Tuttuja hommia ja mukavaa puuhaa Maanantai 22.6. Hei olen Joni ja aloitin kesätyöt tänään. Päivä alkoi aamupäivästä kahdentoista pintaan perehdytyksellä työtoimista, sekä ohjeista blogin pitämisen suhteen. Loppu päivä menikin hyllyttäessä

Lisätiedot

Vaasa opiskelukaupunkina. Vasa som studiestad

Vaasa opiskelukaupunkina. Vasa som studiestad Vaasa opiskelukaupunkina Vasa som studiestad Osaaminen ja oppiminen ovat Suomalaisen elinvoiman lähteitä Osaaminen ja oppiminen muodostavat pohjan yksilön ja yhteiskunnan hyvinvoinnille. Osaaminen ja oppiminen

Lisätiedot

SURF IDEA BOOK 2013. www.surfaces.fi YOUR IDEA. OUR SURFACES.

SURF IDEA BOOK 2013. www.surfaces.fi YOUR IDEA. OUR SURFACES. SURF IDEA BOOK 2013 Arkkitehti: Ota yhteyttä saat 15 itunes App Store -lahjakortin käytettäväksi iphone ja ipad -applikaatioihin! Linkki sisällä 1 2 Vapaus keskittyä arkkitehtuurin suunnitteluun Puucomp

Lisätiedot

Sisällöt liikkeelle. Kaisa Mikkola 25.11.2014

Sisällöt liikkeelle. Kaisa Mikkola 25.11.2014 Sisällöt liikkeelle Kaisa Mikkola 25.11.2014 Alma 360 Alma 360 on sisältötoimisto, jossa tehdään tavoitteista totta. Videot ovat oleellinen osa monikanavaista sisällöntuotantoa. Kuukaudessa toteutetaan

Lisätiedot

Kävijäkysely 6.-7.9.2007. Helsingin Messukeskus

Kävijäkysely 6.-7.9.2007. Helsingin Messukeskus Kävijäkysely 6.-7.9.007 S&A päivät ät Helsingin Messukeskus Business to Business Mediat Oy Kävijäkysely S & A päivät 6.-7.9.007, Helsingin Messukeskus Vastaajia 5 Tutkimus toteutettiin internet-kyselynä,

Lisätiedot

opiskelijan ohje - kirjautuminen

opiskelijan ohje - kirjautuminen opiskelijan ohje - kirjautuminen estudio on Edupolin kehittämä e-oppimisympäristö koulutusryhmän verkkoalustana perinteisen luokkaopetuksen tukena. etäopiskelussa ja -opetuksessa kotoa tai työpaikalta.

Lisätiedot

Otos 1. Otoksen sisältö:

Otos 1. Otoksen sisältö: Tekijät: Hanne Cojoc, Projektipäällikkö, Hyvinvointiteknologia Taneli Kaalikoski, Projektityöntekijä, Apuvälinetekniikka Laura Kosonen, Projektityöntekijä, Vanhustyö Eija Tapionlinna, Kontaktivastaava,

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Johdanto Tämä diaesitys ohjaa työyhteisöä lisäämään yhteistä ymmärrystä toimintaan liittyvistä muutoksista ja vähentämään muutoksiin liittyviä pelkoja.

Lisätiedot

SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50

SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50 SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50 IKÄ % 18 24 9 25-34 35-44 26 45-54 30 55-60 13 Yli 60 7 ASEMA % Työntekijä 23 Alempi toimihenkilö 13 Ylempi toimihenkilö 31 Johtava asema 6 Opiskelija 9 Perhe-/opinto-/vuorotteluvapaalla

Lisätiedot

Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla

Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla Pienryhmän erityisluokanopettaja Kati Evinsalo Yhdessä osallisuuteen Yläkoulun erityistä tukea tarvitsevien nuorten pienryhmässä kahdeksan 13-17-vuotiaan (7.-9.lk)

Lisätiedot

OSALLISUUSPROSESSIN ARVIOINTI MENETELMÄN KULKU: Citisense Kouluttajatiimi Hakakatu 1 L 106 89600 Suomussalmi citisense@citisense.

OSALLISUUSPROSESSIN ARVIOINTI MENETELMÄN KULKU: Citisense Kouluttajatiimi Hakakatu 1 L 106 89600 Suomussalmi citisense@citisense. METHOD Citisense Kouluttajatiimi Hakakatu 1 L 106 89600 Suomussalmi citisense@citisense.fi 050 3645 070 OSALLISUUSPROSESSIN ARVIOINTI TAVOITE: Arvioida osallisuuden tasoa palvelutuotantoprosessin eri osissa

Lisätiedot

2. VIESTINTÄRYHMÄ JA KREODIN TOIMITUSKUNTA 2013 2014. AMKIT-konsortio on päättänyt 9.1.2013 viestintäryhmän ja Kreodin toimituskunnan kokoonpanosta.

2. VIESTINTÄRYHMÄ JA KREODIN TOIMITUSKUNTA 2013 2014. AMKIT-konsortio on päättänyt 9.1.2013 viestintäryhmän ja Kreodin toimituskunnan kokoonpanosta. AMKIT-KONSORTIO MUISTIO Viestintäryhmä ja Kreodin toimituskunta 29.1.2013 AIKA 14.1.2013 klo 10.10-15 PAIKKA Tikkurila, Ratatie 22, tila A406 Kutsutut Hanna Lahtinen, pj Hanna-Riina Aho, etäyhteydellä,

Lisätiedot

Vuokratyöntekijätutkimus 2014

Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Reilusti kohti tulevaisuuden työelämää seminaari 7.10.2014 Vastaajia 5552 Pekka Harjunkoski Tutkimuksen tausta Kuudes valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus Tiedonkeruu

Lisätiedot

- 10 askelta paremaan vapaaehtoistoimintaan (Karreinen, Halonen, Tennilä) Visio, 2. painos 2013

- 10 askelta paremaan vapaaehtoistoimintaan (Karreinen, Halonen, Tennilä) Visio, 2. painos 2013 Kouluttajapankki 1. Kouluttajan nimi - Lari Karreinen 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus - VTM, aikuiskouluttaja, järjestöjohtamisen erikoisammattitutkinto 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

Toiminnallisen määrittelyn tarina. Esimerkki Reaktorin tavasta tehdä toiminnallista määrittelyä.

Toiminnallisen määrittelyn tarina. Esimerkki Reaktorin tavasta tehdä toiminnallista määrittelyä. Toiminnallisen määrittelyn tarina Esimerkki Reaktorin tavasta tehdä toiminnallista määrittelyä. Toimitusjohtajan pulma Tässä on toimitusjohtaja Roope, jonka tavoitteena on pyörittää Rengasmaster Oy:tä

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma

Varhaiskasvatussuunnitelma Varhaiskasvatussuunnitelma Nuolialan päiväkoti on Pirkkalan suurin, 126- paikkainen päiväkoti. Nuolialan päiväkoti sijaitsee osoitteessa Killonvainiontie 2. Toiminta päiväkodilla alkoi 2.1.2009 avoimilla

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Esimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä

Esimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä Työhyvinvointikyselyn tulosten käsittely ja hyvinvointisuunnitelman laatiminen työyksikön hyvinvointipajassa Esimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä Lapin sairaanhoitopiirin työhyvinvointisyke

Lisätiedot

Turtolan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Turtolan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Turtolan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma YHTEYSTIEDOT Turtolan päiväkoti Turtolantanhua 3, 33710 Tampere Johtaja Tiina Orimus Varajohtaja Satu Rekilä p.040 5052440 Lukonmäen päiväkoti p. 040-7040663

Lisätiedot

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin?

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin? TYÖPAIKKAHAASTATTELU Voit käyttää tätä työpaikkahaastattelun käsikirjoitusta apuna haastattelutilanteessa. Tulosta käsikirjoitus ja tee omia merkintöjä ennen haastattelua, sen kuluessa ja haastattelun

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja vanhempien osallisuuden tilanne Oulun seudun kunnissa. Tomi Kiilakoski Oulu 16.4.2013

Lasten, nuorten ja vanhempien osallisuuden tilanne Oulun seudun kunnissa. Tomi Kiilakoski Oulu 16.4.2013 Lasten, nuorten ja vanhempien osallisuuden tilanne Oulun seudun kunnissa Tomi Kiilakoski Oulu 16.4.2013 Seutukunnan nuorten näkemyksiä vanhemmista Vanhempien ohjeistaminen siitä, miten oma käyttäytyminen

Lisätiedot

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Valmistaudu kyselyyn vinkkilista esimiehelle vinkkilista työyhteisölle Valmistaudu kyselyyn - vinkkilista esimiehelle Missä tilaisuudessa/palaverissa työyhteisönne

Lisätiedot

Tiimivalmennus 6h. Tiimienergian pikaviritys

Tiimivalmennus 6h. Tiimienergian pikaviritys Tiimivalmennus 6h Tiimienergian pikaviritys Hienoa kuinka hyvin valmennus pysyi kasassa ja sai kaikki mukaan. Kukaan ei ollut passiivisena tässä koulutuksessa. TeliaSonera Oyj 1 / 9 Miksi investoisit tiimityöhön?

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

Miten liikkuminen näkyy Helsingin varhaiskasvatuksen strategisissa linjauksissa?

Miten liikkuminen näkyy Helsingin varhaiskasvatuksen strategisissa linjauksissa? Miten liikkuminen näkyy Helsingin varhaiskasvatuksen strategisissa linjauksissa? Strategia => viraston tuloskortti => alueen toimintasuunnitelma Sanoista tekoihin Onko tuloskortin kirjaus näkynyt toimintana

Lisätiedot