Gramexpress. Tuure Kilpeläinen. ja uusi musafirma. Gramexilta 17,3 miljoonaa musiikille Äänimaailman rakentaja Vesa Haaja Merellinen Ålands Radio

Transkriptio

1 Gramexpress E s i t t ä v i e n ta i t e i l i j o i d e n j a ä ä n i t t e i d e n t u o t ta j i e n t e k i j ä n o i k e u s y h d i s t y s G r a m e x 1/12 Tuure Kilpeläinen ja uusi musafirma Gramexilta 17,3 miljoonaa musiikille Äänimaailman rakentaja Vesa Haaja Merellinen Ålands Radio 1

2 hän lauri kivinen Syntyi 1961 Vaasassa Perhe vaimo ja kolme tytärtä Työura ja luottamustehtävät Nokia Siemens Networks: mm. yhteiskuntasuhteista vastaava johtaja , Brysselin edustuston päällikkö , viestintäjohtaja , Nokia Mobile Phonesin viestintäjohtaja , tiedotuspäällikkö Helsingissä ja Genevessä Yleisradio: toimitusjohtaja ja johtoryhmän jäsen PALTA ry:n hallituksen jäsen Musiikin parissa laulanut eri kuoroissa yli 20 vuotta, levyttänyt Amici Cantus -kuoron kakkostenorina mm. Einojuhani Rautavaaran koko mieskuorotuotannon, osallistui Syksyn Sävel -kilpailuun Tiilin Veljekset -yhtyeen solistina 1984, Åttopojat -orkesterin jäsenenä 10 hyväntekeväisyyslevyä vuodesta 2003, sanoituksia, iskelmäsävellyksiä ja sovituksia. elävän musiikin voimaan konserteissa ja muissa tilaisuuksissa. Pölyttyykö kitara nurkassa, vai ehditkö vielä soitella? Pyyhin siitä (tai siis niistä) kyllä säännöllisesti pölyt soittamalla, mutta liian usein yksin. Porukalla soitantaan on hankala löytää niitä sopivia hetkiä. Onko yhtyeenne Åttopojat aktiivinen? Åttopojat julkaisi joulun alla kymmenennen levynsä, Roosa ja minä, Roosa nauha -kampanjan tueksi. Siis olemme, kohtuullisen. Keikkoja on ollut pari vuodessa. Miltä Ylen rahoitusratkaisu tuntuu? Ylen ratkaisu helpottaa ja velvoittaa. Kun ensi vuonna kaikki maksavat Ylen palveluista, tulee kaikkien niistä myös jotain sopivaa löytää. Miten sinä mielessäsi erotat Ylen ja kaupallisen sähköisen median roolit? Ylellä painottuu kotimaisuus ja koko maan palvelu. Tarjoamme myös enemmän sisältöjä sellaisille alueille, joilla muut eivät laajasti toimi esimerkiksi lasten ohjelmat tai hartausohjelmat. Mutta kaikista ohjelmista pitää olla tunnistettavissa, miksi Yle niitä yhteisellä rahalla tekee. haluamme vaalia sitä, että etenkin kotimaiset tekijät saavat paitsi teoksensa yleisön ulottuville, myös niistä heille kuuluvan korvauksen. Mitä mieltä olet tekijänoikeuksista ja tekijänoikeuskorvauksista? Alan suuri haaste on se, miten viemme tekijänoikeusmenetelmät digiaikaan. Tekijänoikeuksien tulee yhä vahvemmin olla luovan digitaalisen talouden vahvistaja ja raivata aktiivisesti tämän murroksen edestä esteitä. Toinen vaihtoehto olisivat villin lännen lait, jolloin lainkuuliaiset pelurit, kuten Yle, jäisivät ainoan lypsylehmän asemaan. Se ei olisi kenellekään eduksi. Ylen ykkönen Ylen ykkösmiehen Lauri Kivisen yhtye Åttopojat julkaisi jo kymmenennen levynsä. Montako levyä omistat? Tallenteet ovat pikku hiljaa katoavia, ja minunkin kohdallani cd-levyjen määrä on kääntynyt laskuun. Lisää tulee vuosi vuodelta vähemmän, ja toisesta päästä poistan vanhoja milloin pystyn. Vinyylejä on kellarissa ehkä parikymmentä muistojen laatikossa. Millä tekniikalla tapaat nykyisin kuunnella (ja varastoida) musiikkia? Tietokone ja siihen liitetyt soittimet on ykkönen. Yhä enemmän suoraan verkosta, mutta radio pitää pintansa. Radiota voi kuunnella kätevästi esimerkiksi kännykästä. Mitä kautta aikuinen mies nykyisin tutustuu uusiin biiseihin? Radio on tässä vahva, ja erilaisten suositusten kautta saa uusia virikkeitä. Uskon myös Mihin Yleä tarvitaan? Yleä tarvitaan, jotta kotimaisella kulttuurilla, kielillä ja demokratialla on elinvoimaa. Noin se on tehtävässämme ilmaistu, ja kaikki kasvaa tuosta hyvästä määritelmästä. Tarvitseeko kaupallisen median olla huolissaan Ylen kilpailusta? Meille on mediamaiseman monimuotoisuus tärkeää, ja toivon että kaupalliset kilpailijamme näkevät asian samoin. Mielestäni työnjako ja kilpailu meidän ja kaupallisten toimijoiden kesken on toimiva. Miten tekijänoikeudet näkyvät Ylessä? Kauttamme kanavoituu merkittäviä summia kotimaiselle luovalle alalle laskutavasta hieman riippuen noin 50 miljoonaa vuodessa. Olemme mm. Gramexin suurin asiakas ja Haastattelu LAURI KAIRA Kuva Jyrki valkama 2

3 pääkirjoitus Lauri Kaira Päätoimittaja Gramex 45 vuotta Gramex on palveleva linkki. Tekijänoikeusjärjestö Gramex perustettiin vuonna Tovin kuluttua tämä järjestö on siis 45-vuotias. Syntymäpäivää vietetään ilman suurempia juhlallisuuksia, työn merkeissä. Se huomioidaan lähinnä jakamalla käyttäjäasiakkaiden Gramex-palkintoja sekä laajentamalla Gramexin perinteinen vuosilevy tupla-cd:ksi, jolla on musiikkia 45 vuodelta. Vuosipäivälevyn nimi on 45 vuotta musiikin hyväksi. Se kertoo, mistä tekijäoikeusjärjestön toiminnassa on ja pitää olla kysymys. Tekijänoikeusjärjestön tehtävä on kaksiosainen. Ensinnäkin sen pitää edistää edustamiensa taiteilijoiden ja tuottajien etua. Tätä se tekee osin omalla arkipäivän toiminnallaan ja osin yhteiskunnallisella vaikuttamisella lähinnä tekijänoikeuskysymyksiin. Toiseksi sen pitää olla musiikin käyttäjien ja edustamiensa oikeudenhaltijoiden välillä palveleva linkki, jonka kautta niin käyttöluvat kuin korvaukset hoituvat luotettavasti, tehokkaasti ja matalin kustannuksin. Gramex pyrkii palvelemaan tässä roolissa sekä korvauksensaaja- että korvauksenmaksaja-asiakkaitaan. Molempia on nykyisin paljon enemmän kuin vuonna Korvauksenmaksaja-asiakkaita on noin Korvauksensaaja-asiakkaita on yksin Suomessa yli ja ulkomailla lukemattomia tämän päälle. Linkkinä toimiminen kymmenien tuhansien asiakkaiden välillä on haastava tehtävä. Se vaatii tarkkojen rekisterien rakentamista biiseistä ja niillä esiintyvistä taiteilijoista, sopimusten tekoa ja korvausliikenteen hoitoa. Linkkiä tarvitaan. En tiedä kauppaa, ravintolaa tai radioasemaa, joka tahtoisi omin käsin hoitaa ennakonpidätykset ja palkkionmaksut yksittäin jokaiselle artistille, taustamuusikolle ja levy-yhtiölle, sekä Suomeen että ulkomaille. Ja sitähän se arkityö Gramexin toimistossa on. PS. Piraatit pelottelevat sensuurilla. Koska piratismin kannatus on pohjalukemissa (vain 4 prosenttia kansasta hyväksyy luvattoman nettijakelun), piraatit ovat keksineet uuden prargumentin. Piratismin puolustamisen sijasta he väittävät vastustavansa sensuuria. Luepa jutut sensuurileimakirveen heiluttajista sivuilta 7. ja 28. Kuva: saara vuorjoki Gramexpress Pieni Roobertinkatu 16 A, Helsinki, puh. (09) , Päätoimittaja Lauri Kaira Toimitusneuvoston puheenjohtaja Risto Ryti Toimitussihteeri Anu Karlson Ulkoasu ja taitto Helena Kajander Osoitteenmuutokset gramex@gramex.fi Ilmestyy 4 kertaa vuodessa, 23. vuosikerta Julkaisija Gramex ry ISSN Painos kpl Kirjapaino Forssa Print 2012 Kannessa Tuure Kilpeläinen. Kannen kuva: Warner Music sisältö 1/12 2 Hän / Lauri Kivinen 3 Pääkirjoitus / Lauri Kaira 4 Alkusoitto 7 Tahtipuikko / Hannu Marttila 8 Kaihon miehet 12 Gramexilta 17,3 miljoonaa musiikille 14 Välisoitto 15 Asiakasinfo 16 Oikeaa musiikkia: Vesa Haaja 20 Ålands Radio 23 Soolo / Kikka Laitinen vuotta musiikin hyväksi 27 Piraatit pelottelevat sensuurilla 28 Pykäläviidakko / Sami Kokljuschkin 30 Yksi tuhannesta / Suisto-klubi 30 ESEKekstra 3

4 alkusoitto Toimittaneet Lauri Kaira, Anu Karlson ja Jonathan Mander. Ennätysmäärä artisteja esiintyi tänä vuonna Emma-gaalassa. Chisu ja ohjaaja Miska Iho saavat palkintonsa vuoden musiikkivideosta MTV:n Akseli Heikkilältä ja Voicen Anni Hautalalta. Chisulle viisi Emmaa Äänilevyalan suuri vuotuinen palkintojuhla Emma-gaala järjestettiin tänä vuonna jo tammikuussa Espoon Barona-areenalla. Kuvat: rimma lillemägi Vuoden miessolistia Tuure Kilpeläistä halaa Iina Kuustonen, ja Jukka Haarmalle ojentaa Erikois-Emman Musiikkituottajien Lauri Rechardt. Oikealla vuoden live-esiintyjä Jukka Poika. Vuoden albumi Kun valaistun Chisu Vuoden biisi Silkkii Jukka Poika Vuoden hiphop- / elektroninen albumi Mustaa kultaa Jare & VilleGalle Vuoden iskelmäalbumi Erämaa Tuure Kilpeläinen Vuoden metallialbumi Relentless Reckless Forever Children Of Bodom Vuoden miessolisti Tuure Kilpeläinen Vuoden naissolisti Chisu Vuoden pop-albumi Kun valaistun Chisu Vuoden rock-albumi Sensory Overdrive Michael Monroe Vuoden tulokas Jare & VilleGalle Vuoden yhtye Michael Monroe Vuoden vienti-emma Sunrise Avenue Erikois-Emma Jukka Haarma Erikois-Emma Apulanta Vuoden myydyin albumi Imaginaerum Nightwish kpl Vuoden musiikkivideo Sabotage Chisu ohjaaja: Misko Iho / Juma Tuotanto Yleisöäänestys: Vuoden artisti Lauri Tähkä Jo viime vuoden puolella saivat palkintonsa seuraavat erikoisalojen edustajat: Vuoden alternative- / indiealbumi Soita mulle Regina Vuoden etnoalbumi SydänJuurilla Freija Vuoden jazzalbumi Vespers Iro Haarla Quintet Vuoden klassinen albumi Isola Sebastian Fagerlund Göteborgin sinfoniaorkesteri joht. Dima Slobodeniouk Vuoden lastenalbumi Traktori Ammuu Vuoden tuottaja Chisu Vuoden live-esiintyjä Jukka Poika 4

5 Kanadalais-suomalaista yhteistyötä Rajat ylittävä pop- tai rock-yhteistyö on harvinaisempaa kuin voisi kuvitella tietoverkkojen pienentämässä kulttuurimaailmassa. Suomalaisyhtye Siinai tekee nyt tiivistä yhteistyötä kanadalaisen Moonfacen kanssa. Suomalaiset kiersivät silloisen Joensuu yhtyeensä kanssa Eurooppaa yhdessä Wolf Paraden matkassa. Sen kosketinsoittaja on Moonfacen pääarkkitehti Spencer Krug, joka pyysi Siinain mukaan musiikintekoon. Siinai on soittanut levyn instrumentit ja Krug keskittyy lauluun ja koskettimiin. Yhteisen albumin Heartbreaking Bravery julkaisee Jagjaguwar-yhtiö 17. huhtikuuta. Kuva: aki roukala Kuva: Yli rajojen: Moonface ja Siinai. Mirel Wagner Yhdysvaltoihin Suomalainen laulaja-lauluntekijä Mirel Wagner esittelee musiikkiaan maineikkaassa ammattilaisten musiikkitapahtumassa South By Southwestissä maaliskuussa. Samoihin aikoihin Wagnerin esikoisalbumi myös julkaistaan Yhdysvalloissa. Ondinelle Vuoden levy Yleisradion klassisen musiikin toimitus valitsi Vuoden levyksi 2011 Ondine-levy-yhtiön tallenteen Tales of Joy, Passion, and Love, jolla soivat Uljas Pulkkiksen orkesteriteokset. Kapellimestari Hannu Lintu johtaa levyllä Tampere Filharmoniaa. Pulkkiksen klarinettikonserton solistina soittaa Kari Kriikku, ja 3. osan baritonisolistina laulaa Gabriel Suovanen. Uljas Pulkkis on osa sitä liikettä, joka palauttaa kauneuden, ymmärrettävyyden ja ehkä myös viihteellisyyden suomalaiseen korkean profiilin taidemusiikkiin, todetaan valintaperusteissa. Kuva: teemu leinonen musavisa 1. Stam1nan uutuusalbumi on nimeltään? a) Rabies b) Nomad c) Ei encorea d) Nocebo 2. Kuka on Sammy Hagarin luotsaaman Chickenfoot-yhtyeen kitaristi? a) Joe Bonamassa b) Richie Kotzen c) Vinnie Moore d) Joe Satriani 3. Kuka on julkaissut juuri äsken albumin Kaikki on satua? a) Pariisin kevät b) Erin c) Jukka Poika d) Jare & VilleGalle 4. Mikä on kanadalaisen Rush-yhtyeen uusin live-julkaisu? a) Different Stages b) Live In Cleveland c) Rock In Rio d) Snakes & Arrows Live 5. Kari Peitsamo ja Ankkulin esikoisalbumin Jatsin syvin olemus avausbiisi on a) Stop, Shake, Honey, Go b) Jaana S c) Kauppaopiston naiset d) Jatsin syvin olemus 6. Minkä Queen-yhtyeen kappaleen Robbie Williams levytti A Knight s Tale -elokuvan soundtrackille? a) Let Me Entertain You b) Somebody to Love c) We Are the Champions d) We Will Rock You 7. Kenen albumi vuodelta 1981 on nimeltään Living in the Western World? a) The Ronski Gang b) Paul Oxley s Unit c) Broadcast d) Kojo 8. Kuka brittiläinen laulaja on levyttänyt The Great American Songbook -nimisen levysarjan? a) David Bowie b) Elton John c) Rod Stewart d) Sting Stam1nan uutuusalbumi? 5 Laatineet Tuomas Talonpoika ja kari niemelä. oikeat vastaukset sivulla 29.

6 alkusoitto Toimittaneet Lauri Kaira, Anu Karlson ja Jonathan Mander. Dimitri from Paris esiintyy Club Lumiassa. Nokian klubi Helsinkiin Club Lumia on matkapuhelinjätti Nokian kehittämä klubikonsepti, jonka tiimoilta Nokia Factoryssä järjestetään vuoden 2012 aikana kuusi tapahtumaa. Kaikki keskittyvät elektronisen tanssimusiikin eri lajeihin, ja vieraina esiintyy kansainvälisesti kovatasoisia artisteja. Nokia Factory on uusi klubitila Kuudennen linjan ja Siltasen välissä. Ensimmäisellä klubilla pääesiintyjänä on Dimitri From Paris. Kuva: dimitri from paris Kuva: Sony Music Hevisaurus voitti dinotaistelun Viimeisen vuoden ajan suomalaisten lasten suosiosta on kilpaillut kaksi dinobändiä: Hevisaurus ja Sauruxet. Molemmat on perustanut Mirka Rantanen, joka riitautui vuosi sitten Sony Music Finlandin kanssa Hevisauruksen hahmoja koskevista tekijänoikeuksista. Alkuperäinen laulusolisti jatkoi Sonyn kanssa Hevisauruksessa, kun Rantanen ja muut bändinjäsenet perustivat Sauruxet. Rantanen nosti kanteen sillä perusteella, että tuotantoyhtiö oli luovuttanut oikeudet hänen luomiinsa hahmoihin levy-yhtiölle vastoin hänen tahtoaan. Vantaan käräjäoikeuden päätöksen mukaan levy-yhtiöllä on täydet oikeudet hahmoihin, ja oikeus velvoitti Rantasen firman maksamaan Sonylle euroa hyvityksenä. Rantanen on valittanut hovioikeuteen. 6

7 tahtipuikko Hannu Marttila Gramexin toimitusjohtaja Kuva: Live Nation Suomalainen rap-superkokoonpano Sister Flo jää historiaan. Sister Flo lopetti uransa Suomen eturivin räppärit ovat perustaneet varsinaisen superkokoonpanon nimeltä GG Caravan, jonka albumi ilmestyi 29. helmikuuta. Joukossa ovat mukana Paleface, Redrama, Tommy Lindgren, Brandon sekä muusikoita Marzi Nymanista ja Zarkus Poussasta alkaen. Yleensä englanniksi esiintyvät Redrama ja Tommy Lindgren räppäävät levyllä poikkeuksellisesti suomeksi. GG Caravan sai alkunsa sisäministeriön Meijän puolue -kampanjasta. Nuorille suunnatun kampanjan tavoitteena on tehdä Suomen romaniväestöä näkyväksi musiikin keinoin. Ennen kuin Samae Koskisesta tuli suomeksi laulava sooloartisti, hän ansaitsi muusikon kannuksensa Sister Flo -yhtyeessä. Nyt Sister Flon jäsenet ovat päättäneet lopettaa yhteisen taipaleensa. Riihimäeltä lähtöisin olevan yhtyeen viiden albumin tuottajina oli kirjava joukko, esimerkiksi Jori Hulkkonen, Riku Mattila ja Nick Triani. Kuva: Mikko Meriläinen Keisarin uudet vaatteet Kuinka opettavainen ja usein oikeaan osuva onkaan H. C. Andersenin satu, jossa lapsi paljasti totuuden, ettei keisarilla ole vaatteita. Aikaamme on luonnehdittu ahneuden ja narsismin ajaksi. Itsensä esille saaminen ja nopeat lyhytaikaiset elämykset ovat nousseet pyrkimysten kärkeen. Minulle kaikki ja heti. Tähän pitää kai lisätä vielä: ilmaiseksi. Otetaan hypetettäväksi joku asia, nostetaan peukku ylös ja kohta unohdetaan koko juttu ja siirrytään hypettämään jotain muuta. Ehkä vertaus keisarista ilman vaatteita sopii paremmin Guggenheim-hypetykseen, mutta sopii se piratismi-ideologiaankin. Sen ympärille on jopa perustettu puolue. Nämä netin rajattoman vapauden ritarit ovat ottaneet argumentikseen asiaan mitenkään kuulumattoman sananvapauden ja tarttuneet sensuurileimakirveeseen. Eivätköhän piratismihypettäjätkin nyt viimeistään tajua totuuden. Yksi heidän keisareistaan pidätettiin äskettäin epäiltynä internetpiratismista ja rahanpesusta. Minulle kaikki ilmaiseksi. Tämä Kim Dotcom, o. s. Kim Schmitz, on viimeiset pari vuotta asunut Uudessa- Seelannissa maan arvokkaimmaksi arvioidussa kiinteistössä, jonka arvo on lähes 20 miljoonaa euroa. Pidätyksen jälkeen häneltä takavarikoitiin 20 autoa. Hänen epäilyksenalaisista hämäräbisneksistään mittavin on ollut Megaupload-sivusto, jolla on voinut jakaa laittomia kokonaisia elokuva- ja musiikkitiedostoja. Megauploadilla on firman oman ilmoituksen mukaan ollut yli 50 miljoonaa käyttäjää päivässä. Sen kautta on kulkenut neljä prosenttia koko Internetin liikenteestä. Yhdysvaltojen viranomaiset haluavat, että Dotcom luovutetaan Yhdysvaltoihin, jossa häntä voi odottaa jopa kymmenien vuosien vankeusrangaistus. Samaan aikaan Ruotsissa korkein oikeus pysytti toisten piraattikeisareiden, Pirate Bayn taustalla olevien henkilöiden, jo aikaisemmin saaman vankeustuomion. Kostoksi Megauploadin sulkemisesta Anonymous-nimellä esiintyvät hakkerit ilmoittivat kaataneensa filmi- ja musiikkialan yritysten sekä Yhdysvaltain liittovaltion nettisivuja. Tämän saman kollektiivin ilmoitettiin myös aluksi olleen Suomessa Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskusta vastaan esitetyn pommiuhkauksen takana. Kuva: saara vuorjoki 7

8 Kaihon miehet Levymyynnin laskua on surkuteltu pitkään. Kolme helsinkiläistä lauluntekijää keksi, ettei pidä jäädä tuleen makaamaan vaan tehdä jotain konkreettista. Syntyi osakeyhtiö Kaiho. Teksti markus nordenstreng Kuvat saara vuorjoki ja warner music Tuure Kilpeläinen (vas.), Pete Eklund, Markus Koskinen ja Timo Kiiskinen lyöttäytyivät yhteen. 8

9 Minulle kaiho on kaunista, surumielisen toiveikasta ja väkevää musiikkia. Timo Kiiskinen On hieman absurdia löytää nimekkäitä helsinkiläisiä lauluntekijöitä pohtimassa suomalaisen kaihon syvintä olemusta punavuorelaisen thairavintolan uumenissa. Jos puhutaan Ville Valosta, Rauli Badding Somerjoesta, Unto Monosesta tai Eino Leinosta, niin niillä kaikilla on yhteinen nimittäjä, ja se on kaiho, Timo Kiiskinen muotoilee haarukoidessaan curry-annostaan. Näkisin, että meillä kaikilla on elämänmittainen missio tämän tradition säilyttämiseksi, eikä se ole vain meidän, vaan koko Suomen omaisuutta. Minulle kaiho on kaunista, surumielisen toiveikasta ja väkevää musiikkia, Kiiskinen jatkaa. Nyt Kaiho on myös osakeyhtiö. Kiiskinen, Tuure Kilpeläinen ja Markus Koskinen ovat sen osakkaita. Sävellettyään yhteisvoimin kappaleita Vesa-Matti Loirin, Samuli Edelmannin, Johanna Kurkelan ja Kari Tapion kaltaisten artistien levyille kolmikko perusti vuodenvaihteessa oman musiikkikustantamon nimeltä Kaiho Publishing. Kaiho sai siemenen, kun Loiri kutsui Tuuren, Timon ja Markuksen luokseen Thaimaahan tekemään kappaleita Hyvää puuta -albumille, levyn vastaavana tuottajana toiminut Pete Eklund paljastaa. Eklund on Kaiho Publishingin neljäs osakas. Warner Musicin ja Sonyn entinen tuotantopäällikkö kertoo työskennelleensä viime aikoina lähinnä elokuvien parissa. Vaikkei Eklund osallistu itse sävellys- tai sanoitustyöhön, lauluntekijät kertovat kuuntelevansa auliisti hänen näkemyksiään heidän uusista hengentuotteistaan. Eklundin rooli uudessa kustantamossa osoittautuu huomattavaksi. Ideoita kuplii koko ajan, mutta käytännön toteutus on pitkälti kiinni Peten tehokkuudesta ja sen kyvystä nähdä ja säätää kokonaisuuksia, feodorahattuun sonnustautunut Tuure Kilpeläinen kehuu. >>> 9

10 Ei pidä hävetä suomalaista melankolisuutta. ja iskelmämusiikin parissa työskennelleille biisintekijöille, uusia haasteita ja mielenkiintoisen uuden aluevaltauksen, Eklund sanoo Koskisen ja Kilpeläisen nyökkäillessä vieressä. Sisältö edellä Kun tänä päivänä tehdään sisällöllä bisnestä, monesti unohdetaan, mistä se sisältö itse asiassa tulee. Meidän lähtökohtana on ollut alusta asti, että toimitaan tekijälähtöisesti ja mennään sisältö edellä, Eklund pohtii. Paljon puhutaan musiikkibisneksen murroksesta. Me ei haluttu jäädä tuleen makaamaan surkuttelemaan sitä, että levyt eivät enää myy, vaan tehdä jotain konkreettista. Näen tässä kemiassa paljon energiaa. Me kaikki jaetaan samankaltainen musiikillinen arvomaailma, mutta tuodaan kukin myös jotain omaa pöytään. Kun on yhden sijasta neljä tekijää, omatkin ideat realisoituvat helpommin, Kilpeläinen pohtii. Laulun tekeminen on yksinäistä hommaa, ja tällainen yhteisö luo tavallaan turvaverkon ympärille, Markus Koskinen säestää. Nyt me sanottiin toisillemme tahdon ja ollaan naimisissa keskenämme, hän vitsailee. Voimien yhdistäminen ei Timo Kiiskisen mukaan johdu ahneudesta eikä siitä, että lauluntekijät haluaisivat laulujaan entistä useammille levyille. Kaihon osakkaat ovat nauttineet suomalaisen musiikkielämän luottamuksesta vanhastaankin. Mutta yksin töitä tehdessään lauluntekijä tuppaa olemaan yksittäisten kappaleidensa armoilla. Joko laulu menee jonkun levylle tai sitten se jää pöytälaatikkoon pölyttymään. Tätä Kaiho-operaatiota motivoi itseni osalta nimenomaan mahdollisuus syventää omaa tekemistä ja keskittyä yhdessä albumikokonaisuuksien synnyttämiseen yksittäisten biisien sijasta, Kullervo Linna -palkinnon viime marraskuussa pokannut Kiiskinen tarkentaa. lauluntekijöissä aikaan nöyrää hymistelyä, mutta ihan nappiin se ei mene. Motown oli kuitenkin ennen kaikkea levy-yhtiö, kun taas Kaiholla ei ole suunnitelmissa osallistua äänitteiden valmistamiseen tai jakelemiseen. Hyväksi käytännön esimerkiksi Kaihon toiminnasta sopii Vesa-Matti Loirin tuleva albumi, jolle Kaiho-kolmikko on säveltänyt valtaosan kappaleistaan. Levyn tuotannosta sekä musisoinnista vastaa Tuure Kilpeläisen Emma-palkittu yhtye Kaihon karavaani, mutta julkaisijana toimii Kaihon sijasta Warner Music. Kaiho edustaa toistaiseksi Kiiskisen, Kilpeläisen ja Koskisen lisäksi kuutta muutakin kirjoittajaa. Tarkoituksena on mahdollisesti kiinnittää lisää lauluntekijöitä, Eklund paljastaa. Olemme havainneet, että muutkin lauluntekijät kaipaavat ryhmäterapiaa laulun tekemisen ympärille. Haluamme kantaa kortemme kekoon siinä, että edistetään suomalaisen musiikin tekemistä ja laadun säilymistä. Koska olemme täysin vapaita perinteisistä toimintatavoista, kykenemme rakentamaan uusia väyliä esimerkiksi elokuvamusiikin maailmaan. Eklundin mietteet eivät ole vain sanojen helinää. Markus Koskinen on tehnyt hiljattain musiikin Aku Louhimiehen uuteen Vuosaari-elokuvaan. Tuure Kilpeläisen yhtye on puolestaan paraikaa viimeistelemässä ääniraitaa Mika Kaurismäen Tie pohjoiseen -elokuvaan. Elokuvamusiikki on luonut Markuksen ja Tuuren kaltaisille, perinteisemmän pop- Molli on Suomen duuri Kaihon osakkaat uskovat, että suomalaiselle melankolialle voisi olla tilausta Suomen rajojen ulkopuolellakin. Kilpeläisen mielestä kaihomusiikkia voitaisiin markkinoida ulkomailla maailmanmusiikkina. Olisi avartavaa miettiä juttua siltä kantilta, että suomalaista kaihomusaa esiteltäisiin ulkomaalaisille samaan tapaan kuin vaikkapa mornaa, flamencoa, fadoa tai bluesia suomalaisille. Suomalaisen vientimusiikin ei tarvitse olla välttämättä aina muualta lainattua. Kilpeläisen mietteissä lienee totuuden siemen. Suomen kieli ja melankolia ovat käsin kosketeltavia vaikkapa Suomen kansainvälisesti menestyneimmän elokuvaohjaajan Aki Kaurismäen töissä. Kysymys on siitä, ettei pidä hävetä suomalaista melankolisuutta, vaan ennemmin kannattaisi keskittyä sen korostamiseen, Kiiskinen sanoo. Kirjoitin joskus vessan seinään että molli on Suomen duuri, Koskinen lohkaisee. Kaihon miehet ovat huojentuneita siitä, että perinteisempi kotimainen iskelmä kiinnostaa nyt myös Suomen kansaa enemmän kuin vuosiin. Globalisaatio on luonut tilauksen paitsi lähiruualle myös lähimusalle, Kilpeläinen uskoo. On kuvaavaa, että Kaihon karavaanin keikoilla, pienilläkin paikkakunnilla, ihmiset tulevat aina kiittelemään siitä, että meidän musiikissa on sisältöä ja että pitkästä aikaa joku uskaltaa esittää iskelmämusiikkia, jossa lauletaan isoista asioista. Uuden ajan musiikkikustantamo Kaiho ei ole musiikkikustantamo sanan perinteisessä merkityksessä. Sen toimintamalli muistuttaa pikemminkin musiikin tuotantoyhtiöistä, joissa saman katon alta löytyy osaamista laulunteosta ja tuotannosta aina kappaleiden markkinointiin. Mieleeni juolahtaa verrata Kaihoa amerikkalaiseen Motowniin, jonka suojissa toimi hitti-soul-artistien ja huippumuusikkojen ohella kaikkien aikojen menestyksekkäimpiä amerikkalaisia popsäveltäjiä. Vertaus saa Johanna Kurkela, Vesa-Matti Loiri ja Samuli Edelmann ovat kaikki saaneet laulettavaa Kaihon miehiltä. Kun on yhden sijasta neljä tekijää, omatkin ideat realisoituvat helpommin. Kuvat: Warner music 10

11 Ideoita kuplii koko ajan. Kaihon miehiä ilahduttaa, että perinteisempi kotimainen iskelmä kiinnostaa nyt myös Suomen kansaa enemmän kuin vuosiin. Portaissa vasemmalta Pete Eklund, Tuure Kilpeläinen ja Timo Kiiskinen, edessä Markus Koskinen. Tikanheittoa ja käkimassaa Kiiskisen, Kilpeläisen ja Koskisen mukaan yhteistyö on vaikuttanut monella tapaa lauluntekijöiden omiin työskentelymetodeihin ja maneereihin. Ollaan opittu olemaan sanomatta jatkuvasti ei biisintekotilanteessa, Koskinen kertoo. Sovimme nimittäin jokin aika sitten, että meistä jokainen sai vain yhden ei-kortin biisintekotilanteessa. Mulle se oli tosi vaikeaa, koska olen sellainen ei-mies ihan lähtökohtaisesti, Kilpeläinen nauraa. Kyllä lauluntekijän työssä on aika usein vastatusten kohdistamisen ja tikanheitonkin kanssa. Koen silti olevani biisintekijänä parhaimmillani silloin, kun en ole tekemässä biisiä kellekään, vaan sellainen vain syntyy kuin itsestään, Kiiskinen sanoo. On mielestäni valintakysymys, millä metodilla laulujaan milloinkin kirjoittaa, Koskinen pohtii vieressä. Yleensä tietynlainen suunnittelemattomuus vapauttaa itsessäni alitajuisia voimavaroja. Mitä vähemmän ajattelen, sitä enemmän asioita syntyy kuin itsestään. Mun mielestä on kyllä tosi inspiroivaa tietää, kelle biisiä lähtee tekemään, Kilpeläinen sanoo. Ei ole biisiä ilman osoitetta se on sellainen lähtölaukaus lauluntekemiselleni. Tosin ei asiaa tule enää miettineeksi sitten kun on työn touhussa. Varsinainen laulunteko on kuitenkin lähinnä alitajunnan ja intuition virtaa. Kolmikon sävellykset saavat useimmiten kimmokkeen yhden lauluntekijän alkuperäisideasta. Sanoituspuoli tehdään kollektiivisesti. Sanat ovat loogisempia ja enempi ajatuksella käsiteltävissä kuin musiikki. Teksti on sellaista käkimassaa, jossa siirrellään palikoita paikasta toiseen ja ravistellaan pussia. Yhdessä säveltäminen on herkempi tapahtuma. Saattaa mennä niin, että yksi meistä säveltää ja loput kuuntelee ja kommentoi, mikä jutussa toimii ja mikä ei. Kaikkien panos on silti yhtä tärkeä. Kaiho-kolmikko kertoo jakavansa Teosto-ilmoituksissa yhteisten kappaleidensa tekijäosuudet kristillisellä tasajaolla. Riittää, että on läsnä, vaikka vain keittämässä kahvia, Koskinen vitsailee. Pitää olla läsnä, ja mielellään myös hereillä, Kiiskinen lohkaisee, ja Kaiho-partnerit retkahtavat makeaan nauruun. 11

12 Teksti lauri kaira Tilastot jorma härkki Kuva edition gustafsson / Lehtikuva Gramexilta 17,3 miljoonaa musiikille Gramex jakoi viime vuonna 17,3 miljoonaa euroa musiikille. Tämän lisäksi ESEK-tukea jaettiin noin 2 miljoonaa euroa. Gramexin korvaushallinnon kustannustehokkuus on alan kansainvälistä kärkeä: liki yhdeksän kymmenesosaa kerätystä menee musiikille. Vuonna 2011 tekijänoikeusjärjestö Gramex tilitti 11,12 miljoonaa euroa tekijänoikeuskorvauksia suomalaisille muusikoille, laulajille, kapellimestareille ja äänitteiden tuottajille. Tästä menee taiteilijoille 5,80 miljoonaa ja äänitteiden tuottajille 5,32 miljoonaa euroa. Summa koostuu pääasiassa vuoden 2010 kotimaisista esityskorvauksista, vuoden 2009 hyvitysmaksuista sekä ulkomailta tulleista korvauksista. Kotimaisille taiteilijoille on lisäksi maksettu korvauksia ulkomaisilta järjestöiltä noin euroa. Tuottajille on maksettu 3,6 miljoonaa euroa korvauksia ulkomaisen musiikin käytöstä Suomessa ja korvauksia ulkomaisilta järjestöiltä noin euroa. Lisäksi ulkomaisten järjestöjen kautta on tilitetty ulkomaisille taiteilijoille noin 2,19 miljoonaa, pääasiassa aiempina vuosina kertyneitä korvauksia. Jos Gramex-korvausten rinnalla huomioidaan Gramexin yhteydessä toimivan ESEKin jakama noin 2 miljoonan euron suuruinen tuki, yhteismäärä kasvaa noin 19,3 miljoonaan euroon. 12 Jako radiosoittojen suhteessa Gramex-korvauksia kerätään ja maksetaan äänitteiden käytöstä. Osa tulee radioilta, osa tiloista ja tilaisuuksista, joissa soitetaan musiikkia, osa korvauksina äänitteiden ammattimaisesta kopioinnista. Esityskorvaukset jaetaan eri kappaleilla esiintyville taiteilijoille ja tuottajille sen mukaan, paljonko kutakin kappaletta on soitettu eri radiokanavilla. Kopioinnin korvaukset jaetaan äänitteiden kopioinnin mukaisesti. Kerätyistä korvauksista Gramex jakaa musiikille lähes yhdeksän kymmenesosaa lopun kuluessa korvaushallinnon kuluihin. Kuinka suuria korvauksia? Muusikkojen liiton mukaan tekijänoikeuskorvaukset ovat esiintymispalkkioiden jälkeen suomalaisten muusikoiden suurin tulonlähde. Kuinka suuria muusikkojen ja tuottajien korvaukset sitten ovat? Korvauksia maksettiin vuoden 2011 tilityksissä yhteensä taiteilijalle ja tuottajalle. Kotimaisten taiteilijoiden keskimääräinen korvaus oli 567 euroa ja tuottajien euroa. Tilityksen radiolista Tilityksessä olivat mukana seuraavien radioiden ja tv-lähetysten vuodelta 2010 raportoidut soittotapahtumat: Yle: Yle Radio 1, YleX, Radio Suomi, Radio Vega, Radio Extrem, Yleisradion aluelähetykset ja Yleisradion tv-lähetykset. MTV 3 Radio Nova Lähes valtakunnalliset radiot: Radio Dei, NRJ, Iskelmäketjun radiot, Voice, Radio Rock, Radio Aalto ja SuomiPop. Muut kaupalliset radiot: Auran Aallot, Jyväskylä, Järviradio, Kajaus, Melodia, Metro FM, Mega, Pooki, Radio Pori, Radio Helsinki, Radio 957, Radio Voima, Ramona, Rex, Rondo FM, Sata, Sun FM, Vaasa ja Ålands Radio. Muiden paikallisradioiden korvaukset tilitettiin edellä lueteltujen paikallisradioiden soittojen suhteessa. Maksatuksessa on mukana myös takautuvia esityskorvauksia kaupallisilta radioilta vuosilta

13 Gramex ja ESEK jakoivat yhteensä yli 19 miljoonaa euroa. Vuonna 2011 maksetut kotimaiset korvaukset Kotimaisille taiteilijoille maksetut kotimaiset korvaukset Maksetut korvaukset Taiteilijat Tuottajat Yhteensä Yle-korvaus , , ,94 Para-korvaus , , ,17 Mtv-korvaus 1 188, , ,06 Hyvitysmaksut , , ,86 JES , , ,11 Musiikkivideot 680, , ,20 Myyntitallenteet , , ,95 Kirjastopalvelut 5 508, , ,09 Av-tallenteet , , ,53 Taustamusiikki , , ,04 Markkinaosuusmaksut 0, , ,34 Muut korvaukset , , ,27 Yhteensä , , ,56 Maksetut kotimaiset korvaukset kotimaisille taiteilijoille Eurorajat Taiteilijoiden (euroa) lukumäärä Yhteensä Maksetut kotimaiset korvaukset kotimaisille tuottajille Eurorajat Tuottajien (euroa) lukumäärä Yhteensä Lukuohje: 51 taiteilijaa sai yli euroa vuodessa, 44 taiteilijaa sai euroa vuodessa jne. Esittäviä taiteilijoita ovat muusikot, solistit ja kapellimestarit. Lukuohje: 7 tuottajaa sai yli euroa vuodessa, 9 tuottajaa sai euroa vuodessa jne. Tuottajia ovat äänitteitä taloudellisesti tuottavat tahot, kuten levy-yhtiöt. 13

14 välisoitto Toimittaneet Lauri Kaira, Anu Karlson ja Jonathan Mander. Uniikki kannustaa miesten maajoukkuetta. Räppärit tukevat koripalloa EM-karsintoihin valmistuva Suomen miesten koripallomaajoukkue on saanut oman kannustuskappaleensa, jonka esittävät Rähinä Recordsin Uniikki, Brädi ja Timo Pieni Huijaus. Tuottajana toimii Elastinen. Koripallomaajoukkueen lempinimen ja aiemmin ryhmän tunnukseksi kasvaneen Kapasiteettiyksikön vanhan kappaleen mukaan nimetty kappale tunnetaan toistaiseksi työnimellä Susijengi Se julkaistaan toukokuussa. Kuva: Rähinä Records ESEK tuki 2 miljoonalla 2 miljoonaa Vuoden 2011 aikana ESEK myönsi tukea tehtäväalueidensa edistämistarkoituksiin yhteensä noin 1,9 miljoonaa euroa. Tästä äänitetuotannon osuus oli noin euroa, audiovisuaalisen musiikkituotannon vähän yli euroa ja esiintymistilaisuuksien noin euroa, mihin sisältyi VAKAtuki. Muusikoiden työskentelyä tuettiin yli eurolla ja markkinointi- sekä vientiponnistuksia pyöreästi eurolla. Lisäksi rahoitettiin koulutustoimintaa yli eurolla ja mm. julkaisutoimintaa eurolla. Opetus- ja kulttuuriministeriön erikoisavustuksen turvin tuettiin kuorojen esiintymismatkoja lähes eurolla. Audiovisuaalisen musiikkituotannon tuki oli peräisin ESEKin ja LUSESin yhteisestä pussista. Äänitteiden tuotantotuesta 75 prosenttia meni kevyelle musiikille. Esiintymistilaisuuksien tuesta kevyen osuus oli noin 64 prosenttia, ja audiovisuaalisenkin alan tuetut tuotannot koskivat pääasiassa kevyttä musiikkia. Kari Turpeinen IT- ja tilitysvastaavaksi Gramexissa aloitti 14. marraskuuta uusi IT- ja tilitysvastaava Kari Turpeinen. Kari on 47-vuotias espoolainen. Hän on työskennellyt eri ITyrityksissä, viimeksi Tieto Oy:ssä palvelupäällikkönä. Tilitys- ja ITasioista vastannut apulaisjohtaja Jorma Härkki jäi eläkkeelle 29. helmikuuta. Hänestä lisää seuraavassa Gramexpressissä. Nightwish myi eniten 14 Viime vuoden eniten myyty albumi oli Musiikkituottajien tilaston mukaan Nightwishin Imaginaerum. Sitä myytiin kappaletta. Toiselle tilalle nousi Chisun Kun valaistun, kappaletta. Kolmanneksi eniten myi Kari Tapion Laulaja, kappaletta. Fyysisten musiikkitallenteiden myynti laski vuonna 2011 aiempia vuosia vähemmän. Tallennemarkkinan kotimaisuusaste oli kaikkien aikojen huippulukemissa, sillä kotimaiset äänitteet muodostivat peräti 67 prosenttia äänitemyynnin kokonaisarvosta. Kymmenen eniten myydyn albumin joukkoon ei mahtunut yhtään ulkomaista. Kuva: lauri kaira

15 Kalle Kalima soittaa Pentasonic Belgian konserttipyhätössä AB:ssa. Arktista Benelux-maissa Alankomaissa, Belgiassa ja Luxemburgissa kuultiin syksyllä täyslaidallinen musiikkia Suomesta, kun Arctic Accents Sounds of Finland 2011 käynnistyi. Suomalaisen musiikin tiedotuskeskuksen Fimicin viestintäkampanja kokosi Benelux-maissa yhden otsikon alle monipuolisen kirjon suomalaista musiikkia elokuun alusta vuoden loppuun. Alueella soivat syyskauden aikana suomalainen nykymusiikki, metalli, indierock, jazz ja uusi kansanmusiikki. Yli 80 nimen joukosta mainittakoon Apocalyptica, Rubik, The Sunrise Avenue, Iro Haarla Quintet, Kimmo Pohjonen, Värttinä, Kaija Saariaho, Esa-Pekka Salonen, defunensemble, Kalle Kalima ja Gourmet. Arctic Accents -kampanjan konserttien toteuttajina olivat paikalliset korkean profiilin keikkapaikat, festivaalit ja taidekeskukset. Kampanjan tarkoituksena oli saada suomalaiselle musiikille, sen tekijöille ja esittäjille lisää näkyvyyttä Benelux-maissa. Tässä onnistuttiin, sillä syyskauden aikana Keski-Euroopan ytimessä esiintyi yli 80 artistia tai yhtyettä ja esityksiä oli yli 120. Fimicin yhteistyökumppaneina hankkeessa oli paikallisia klubeja ja konserttitaloja. Yhteistyössä mukana olivat Suomen Benelux-instituutti ja Benelux-maiden edustustot. Kuva: henna salo Äänestäjät valitsivat Kotiteollisuuden Kotiteollisuus voitti Yleisö-Femman, jonka palkinnon nimen mukaisesti ja presidentinvaaleista tutulla tavalla valitsi äänestävä kansa. Muita voittajia Femma-gaalassa olivat mm. Michael Monroe (Femma-Femma), Samuli Laiho (Big in Japan -Femma), Gracias (Homma-Femma kulttuurin rikastamisesta) ja Mariska (Takapiru-Femma). Live-Femman sai kansalaisaktivismi eli Punajuuri Block Partyn, Kallio Block Partyn ja Kalasataman kaltaiset julkisia tiloja vallanneet tapahtumat. Kuva: Mika Vuoto Music Finland käynnistyy Lokakuussa 2011 perustettu Music Finland yhdistää Music Export Finlandin ja Suomalaisen musiikin tiedotuskeskuksen. Helmikuun alussa uuden yhdistyksen hallitus valitsi toiminnanjohtajaksi Tuomo Tähtisen. Tähtinen, 29, on toiminut vuodesta 2008 Music Export Finlandissa ( Musex ) Ison-Britannian ja Pohjois- Amerikan markkinoista sekä viestinnästä vastaavana projektipäällikkönä. Kun toiminnanjohtaja Paulina Ahokas marraskuussa siirtyi Tampere-talon johtajaksi, Tähtisestä tuli Musexin virkaatekevä toiminnanjohtaja. Music Finlandin tarkoituksena on edistää musiikkivientiä sekä lisätä laaja-alaisesti suomalaisen musiikin tunnettuutta, saatavuutta ja käyttöä niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Tuomo Tähtinen johtaa Music Finlandia. Kuva: Music Export Finland asiakas info Vuoden 2012 verotustiedot Vuoden 2012 veroprosentit tulivat voimaan Gramex saa suoraan Verohallitukselta asiakkaittensa sivutuloprosentit. Vuoden aikana tapahtuvista veroprosentin muutoksista emme kuitenkaan saa verottajalta tietoja, vaan muutosverokortista on asiakkaan toimitettava Gramexille kopio. Eläkeläinen, koululainen, opiskelija tai Suomessa rajoitetusti verovelvollinen! Sinun tulee aina toimittaa erikseen ajankohtaiset verotustietosi Gramexille varmistaaksesi oikean verotuksen. Vuoden 2012 tilitysaikataulu Seuraava tilityksemme on toukokuussa Silloin tilitetään vuoden 2011 esityskorvaukset, mm. radiosoitot. Viikolla 18 lähetetään tilityskirje niille henkilöasiakkaille, joille korvauksia on tulossa. Asiakkailla on vielä siinä vaiheessa mahdollisuus muuttaa vero-, pankkitili- ym. tietojaan. Viikolla 21 maksetaan kertyneet korvaukset taiteilija- ja tuottaja-asiakkaille. Verkkopalvelutunnukset Asiakkaat, jotka ovat tehneet verkkopalvelusopimuksen, voivat omilla tunnuksillaan katsoa netin kautta omia tietojaan. Sieltä löytyvät maksatuksen jälkeen mm. tilitetyt esityskorvaukset radiokohtaisesti. Verkkopalvelusopimukset voi tulostaa kotisivultamme. Ääniteilmoitukset Tuottajat, muistattehan että ääniteilmoitukset Gramexille pitää toimittaa viimeistään julkaisukuukautta seuraavan kuukauden loppuun mennessä. Näin voimme varmistaa, että esityskorvausten maksatus tapahtuu ajallaan. Ääniteilmoituslomakkeita voi täyttää ja tulostaa kotisivultamme 15

16 Agentsin solisteja ovat olleet Rauli Badding Somerjoki, Jorma Kääriäinen ja Topi Sorsakoski. 16

17 Audio Ridersin musiikkipäällikkönä Vesa Haaja suunnittelee räätälöityjä äänimaailmoja eri liikepaikkoihin. Agentsin Vesa Haaja haluaa tarjota Oikeaa musiikkia Roots-musiikkimies Vesa Haaja haluaa tarjota oikeaa musiikkia. Tämä pätee sekä Agentsin solistin että taustamusiikkipalveluyrityksen musiikkipäällikön roolissa. Teksti lauri kaira Kuvat pasi rytkönen, lauri kaira Agents oli aina Vesa Haajalle iso juttu, johon liittyi paljon ikiomia muistoja. Siksi vastausta ei tarvinnut harkita, kun Esa Pulliainen pyysi häntä mukaan yhtyeen kiertueelle. Olimme Esan kanssa musiikkipiireistä vanhoja tuttuja, Vesa Haaja kertoo. Vesa Vesku Haaja (s. 1968) oli vaikuttanut pitkään yhtyeissä Whistle Bait, The Barnshakers ja Hi-Fly Rangers. Nämä yhtyeet soittavat englanninkielistä roots-musiikkia, rock and rollia alkuperäiseen malliin. En osannut etukäteen hirveästi jännittää Agentsin solistina oloa. Jännitys tuli siinä vaiheessa, kun kiertueella lopullisesti ymmärsin, miten korkealle kannon päälle suomalaiset ovat Agentsin asettaneet. Voisi jopa sanoa, että yleisö jännitti minua enemmän sitä, miten poika pärjää, Vesa naurahtaa. >>> 17

18 Suuret saappaat Vesa astui kieltämättä suuriin saappaisiin. Agents syntyi vuonna 1979 Tuomari Nurmion Köyhien ystävät -yhtyeen raunioille. Laulusolistina oli alussa Pekka Rytkönen eli Beat-Pete. Syksyllä 1981 Agents ryhtyi säestämään Rauli Badding Somerjokea. Tältä kaudelta ovat muun muassa hitit Ikkunaprinsessa ja Tähdet, tähdet. Sitten solistiksi tuli Topi Sorsakoski. Näiltä vuosilta ovat hitit Surujen kitara, Kauan ja On kesäyö. Vuonna 1992 Esa Pulliainen kutsui Jorma Kääriäisen Agentsin laulusolistiksi. Tältä kaudelta yhtyeeltä on useita levyjä, joilta hiteiksi nousivat esimerkiksi kappaleet Pikku Mona, Moskovan valot ja Olen syytön. Vuonna 2004 julkaistiin The Boysin kanssa albumi Pop Show. Yhteisalbumia seurasivat myös yhteiskeikat seuraavana kesänä ympäri Suomea. Yhteislevyn hittejä olivat muun muassa Tahdon saaren, Yyterin twist, Takaa ajatusten virran ja Leningrad luvun lopulla Topi Sorsakoski palasi Agentsin laulajaksi Renegades-levylle. Vuonna 2008 remmiin astui Vesa Haaja. Yleisö jännitti minua enemmän sitä, mitenkäs poika pärjää. Aitoa roots-musiikkia Vesan vanhoista yhtyeistä Whistle Baitia voi kuvata tanssittavaa rock n rollia soittavaksi bilebändiksi. Siinä on mukana rokkia ja mollikaihoa, monella tavalla samanlaista musiikkia kuin Agents soittaa, mutta englannin kielellä. The Barnshakers sen sijaan on ulkomaanmarkkinoille suunnattu, perinteinen rockabilly & western -yhtye. Siis sellainen, jossa basisti käyttää olalla roikkuvan sähköbasson sijasta akustista kontrabassoa. Omassa genressään The Barnshakers on ulkomailla paljon tunnetumpi yhtye kuin Suomessa tiedostetaan. Se on muun muassa kutsuttu säestämään tunnettuja countrytähtiä USA:n suurilla festivaaleilla luvun alussa säestimme Hank Thompsonia jenkkifestareilla. Kun soitimme hänen hittiään Wild Side of Life ja näin edessämme suunnattoman mukana laulavan jenkkiyleisön, tuli kieltämättä vähän epätodellinen olo, että missäs suomipojat nyt oikein on. Kaksi ammattia Bändityön ohessa Vesa on toiminut pitkään Audio Ridersilla musiikkipäällikkönä. Hiljattain yhtiö yhdistyi Kaupan Ääni Oy:n kanssa ja otti nimekseen Audience First. Yhtiö toimittaa räätälöityä taustamusiikkipalvelua. Me rakennamme liikepaikkaan sille sopivan äänimiljöön, joka sisältää sekä musiikin että kaupan omia tuotteita esitteleviä mainoksia. 18

19 Tässä käytetään oikeaa musiikkia, radiosta tuttuja levyjä, eikä mitään panhuilulla soitettua Waterloota. Suunnittelu tehdään yhdessä asiakkaan kanssa. Me lähdemme liikkeelle siitä, millaisia asiakkaita kaupassa käy, kenelle se on suunnattu ja millainen liikkeen brändi on. Idols-tuomarien sanoin, kokonaispaketin pitää olla kunnossa. Räätälöity äänimaailma Musiikin voi olla hyvä olla erilaista eri kellonaikoina ja eri vuodenaikoina. Sellaisena hetkinä, kun asiakkaita on vähemmän, pohdimme asiaa henkilökunnan kannalta. Pitää muistaa, että toisin kuin tavallinen radionkuuntelija henkilökunta kuulee liikkeen musiikkia 8 10 tuntia päivässä ja joka päivä. Se on syytä ottaa huomioon kappaleiden vaihtuvuudessa. Kyse on pitkälti siitä, että oikeanlainen asiakas tuntee olonsa liikkeessä niin kotoisaksi, että hän viihtyy siellä pitemmän aikaa, tahtoo tulla uudelleenkin ja kuulee kaupassa ollessaan hänelle räätälöityjä mainoksia kaupassa olevista tuotteista. Missä liikkeessä kannattaisi sitten soittaa Agentsin levyä? En soittaisi Agentsin levyä sellaisenaan, koska siinä on monenlaista musiikkia ja liikaa kontrasteja tähän tarkoituksen, vastaa Vesa. Sen sijaan poimin hitaammat ja medium-kappaleet liikkeelle, joka haluaa tuoda esille suomalaisuutta ja kotimaisuutta, menobiisit taas sinne, missä halutaan luoda dynaamista meininkiä. Periaatteessa Agentsien kappaleista jokainen osuu ja uppoaa johonkin suomalaiseen liikepaikkaan. Vesa Haajasta (2. vasemmalta) tuli Agentsin solisti vuonna Muut agentit vas. Juho Hurskainen, Esa Pulliainen, Heikki Sandrén ja Kai Pulliainen. Gramex-palkinto Audio Riders Oy:lle/Arvo Laitiselle Audio Riders Oy/Arvo Laitinen sai Gramexpalkinnon kaupan alan taustamusiikkipalvelujen ja -tekniikan kehittämisestä. Gramexin toimitusjohtajan Hannu Marttilan isännöimässä tilaisuudessa perinteistä kultalevyä muistuttavan palkinnon ojensi taiteilija Laura Närhi. Palkinnon otti vastaan Arvo Laitinen yrityksensä musiikkipäällikkönä toimivan Agents-yhtyeen solistin Vesa Haajan kanssa. Palkintoperustelujen mukaan Audio Riders Oy on toiminut alan suomalaisena pioneerina kauppapaikkojen taustamusiikkipalvelujen ja äänimaailmojen täsmäluomisessa, laajentanut toimintaansa kansainväliseksi muun muassa Venäjälle ja Baltiaan sekä toiminut äänitemusiikin hyödyntämiseksi vanhusten laitos- ja palveluasumisympäristössä. Audio Ridersin toiminta henkilöityi erityisesti alkuvaiheessa pitkälti toimitusjohtajaansa Arvo Laitiseen. Kun liiketoiminta siirtyi hiljattain Audience First -toiminimelle ja Laitinen siirtyi sen hallituksen puheenjohtajaksi, tämä on hyvä hetki huomioida Audio Ridersin ja Laitisen yhteiset saavutukset toimialalla. Arvo Laitinen totesi kiitossanoissaan, että teknisestä kehityksestä huolimatta yksi asia on pysynyt samana. Kuuloaisti ja esimerkiksi musiikki on ihmisten välisen kommunikoinnin keskeisin keino. Siinä perinteiset rajat menettävät merkityksensä. Musiikki ja ääni laajemminkin välittävät tunneskaaloja ja ajatustenvaihtoa tavalla ja syvyydellä, jolle ei helposti löydy haastajaa. Näistä lähtökohdista on ollut hienoa kehittää uusia musiikin käyttömuotoja innokkaiden ihmisten ja asiantuntijaryhmien kanssa. Haluan kiittää myös koko Audio Riders Oy:n henkilöstöä. Heille kuuluu osa tästä tunnustuksesta. Musiikin käyttäjien Gramex-palkinnot liittyvät siihen, että tekijänoikeusjärjestö Gramex täyttää tänä vuonna 45 vuotta. Vesa Haaja (vas. ) ja Arvo Laitinen saivat palkintonsa Gramexin juhlavuoden lähettiläältä Laura Närheltä. Kuva: sari lindström 19

20 Ålands Radio palvelee sekä Myrskyluotoa että Maarianhaminaa Teksti anu karlson Yleisradion lisäksi Suomessa toimii toinenkin julkisen palvelun radioyhtiö. Se on itseään hallitsevan Ahvenanmaan oma radio. Kuva: Visit Åland / Kjell Söderlund 20

21 Ahvenanmaalla on laaja itsehallinto, mutta vielä 20 vuotta sitten sillä ei ollut oikeutta päättää omasta radio- ja televisiotoiminnastaan. Vuoden 1993 itsehallintolain uudistus antoi sille tämän oikeuden. Siihen asti Ahvenanmaalla oli toiminut Yleisradion paikallisradio, joka oli lähettänyt päivittäin neljä tuntia ohjelmaa Ylen silloiselta ruotsinkieliseltä kanavalta. Ensin ei oikein tiedetty mitä muutos tarkoittaa; esimerkiksi siitä vallitsi eri käsityksiä, onko Ahvenanmaalla myös oikeus kerätä lupamaksuja, kertoo Ålands Radion toimitusjohtaja Pia Rothberg-Olofsson. Korkein oikeus päätyi myönteiseen ratkaisuun, ja niin yhtiö perustettiin ja toiminta käynnistyi Yhtiö osti Ylen tilat ja laitteet, ja henkilökunta jatkoi vanhoina työntekijöinä. Myös lähetysasema tuli yhtiön omistukseen, joten Ålands Radion vastuulla oli siitä lähtien myös sekä Suomen että Ruotsin valtakunnallisten kanavien lähettäminen maakunnan alueella. Muutos neljän päivittäisen tunnin maakuntaradiosta kokopäiväiseksi radiokanavaksi oli iso. Vaikka saimme neljä toimittajaa lisää, meillä oli aluksi aika tiukkaa, muistelee Rothberg-Olofsson. Julkisen palvelun tehtävä Ennen kuin Ålands Radio perustettiin, suosituin kanava Ahvenanmaalla oli Ruotsin radion kanava P3. Mutta paikallisradiot ovat aina kuunnelluimpia, tietää Rothberg- Olofsson. Ålands Radion kuuntelijaosuus on tällä hetkellä noin 40 prosenttia. Kuten julkisen palvelun radioissa yleensä, kuuntelijat ovat yleisesti ottaen hieman vanhempaa väkeä. Ahvenanmaan nuoret kuuntelevat eniten yksityistä Steel FM:ää; Ylen ruotsinkielisen nuorisokanavan radio Extremin suosio on viime aikoina vähentynyt. Mutta noin 35 ikävuoden jälkeen käyrä kääntyy meidän hyväksemme. Korkeaa kuuntelijaprosenttia Rothberg- Olofsson pitää sitäkin arvokkaampana, koska Ålands Radio joutuu tyydyttämään kaikkien kuuntelijaryhmien tarpeet yhdellä kanavalla. Profiloituminen onnistuu vain ohjelmittain tai kellonajoittain. Parasta kuunteluaikaa ovat varhaisaamu ja iltapäivä. Aamullahan radio on nopein väline; sanomalehdet eivät ennätä niin nopeasti kertoa tuoreimpia uutisia. Aamupäivällä on suosittuja asiaohjelmia, kuten luonto-ohjelmia, keskellä päivää tulee selvästi kevyempää Toimitusjohtaja Pia Rothberg-Olofsson (vas.), toimituspäällikkö Astrid Olhagen ja musiikkitoimittaja-äänitarkkailija Mikael Ahlskog huolehtivat siitä, että ahvenanmaalaiset saavat kuunnella lähellä toimitettua radio-ohjelmaa. ohjelmaa. Kulttuuriohjelmaa tulee alkuillasta, ja illalla on paljon uusintoja. Rothberg-Olofsson muistuttaa myös, että vaikka julkisen palvelun radion päätehtäväksi perinteisesti katsotaan sivistyksen ja valistuksen levittäminen, myös kevyet ohjelmat ovat elintärkeitä. Niillä tavoitetaan uusia kuulijoita, jotka sitten saattavat pysyä kanavalla, vaikka se lähettäisi vähän vaativampaakin ohjelmaa. Puoli musiikkitoimittajaa Muutaman vuoden takainen lama kosketti Ahvenanmaata samassa suhteessa kuin emämaatakin, niin myös Ahvenanmaan radiota. Radion budjetista katosi euroa, mikä merkitsi kuutta henkilötyövuotta. Viisi toimittajanvakanssia leikkautui erilaisilla järjestelyillä, mutta yksi teknikko jouduttiin irtisanomaan. Siten musiikkitoimittaja Mikael Ahlskog on vain puolikas musiikkitoimittajaa; hänen toinen puolensa hoitaa tekniikkaa. Työtehtävämme ovat muuttuneet aika paljon siitä, kun vuonna 1985 aloitin täällä äänitarkkailijana, kertoo Micke. Nykyään Nettikuuntelijoita on Australiasta ja Yhdysvalloista asti. niihin kuuluu paljon tukitoimintoja: toimittajien kouluttamista uusien tietokoneohjelmien käyttämiseen sekä tekniikan ylläpitoa ja korjaamista. Radion musiikkitarjonta on avara. Ohjelma pyrkii saamaan kuulijoita kaikista ikäja harrastuneisuusryhmistä ja palvelemaan kaikkia ahvenanmaalaisia. Ei liikaa haitarinsoittoa eikä liikaa raskasta rokkia, mutta ei myöskään kovin kokeellista taidemusiikkia, määrittelee toimituspäällikkö Astrid Olhagen. Emme halua karkottaa väärillä musiikkivalinnoilla yhtään kuulijaa, joka on avannut radion jotakin asiaohjelmaa kuunnellakseen. Vanhan säännön mukaan lauletusta musiikista vähintään 50 prosenttia on oltava ruotsinkielistä. Tämä koskee toimitettuja ohjelmia; täytemusiikkina voivat soida vaikkapa amerikkalaiset listahitit. Muuten emme voi kehua noudattavamme mitään musiikkipolitiikkaa, tunnustaa Ahlskog, sillä meillä ei todellakaan ole tällä hetkellä yhtään päätoimista musiikkitoimittajaa. >>> Kuva: anu karlson 21

22 Erityismusiikkiohjelmissa voidaan palvella eriytyneempiäkin kuulijaryhmiä. Klassisella musiikilla on vankka asema, kertoo Astrid Olhagen. Sitten meillä on vuoropäivin muita musiikin lajeja, jotka vaihtelevat kausittain, esimerkiksi jazzia, viisuja, hengellistä musiikkia, kantria, maailmanmusiikkia, rockia. Näissä erikoisohjelmissa kuunneltavaa musiikkia myös esitellään. Lisäksi on taukomusiikkia, joka on sekin periaatteessa helposti kuunneltavaa, mutta sen kirjo voi olla vähän laajempi kuin puheen lomassa soitetun musiikin. Myös vuorokaudenajat profiloidaan eri tavoin. Aamupäivällä on vähän pehmeämpää, iltapäivällä vähän aktiivisempaa ja uudempaa musiikkia, Olhagen luonnehtii. Etenkin ajankohtaisohjelmassa Åland idag yritämme olla musiikissakin ajankohtaisia ja soittaa sitä musiikkia, joka on juuri nyt pinnalla. Kontaktiohjelmiin kuuntelijat saavat lähettää omia toivomuksiaan. Joko onnitellaan musiikilla merkkipäivää viettäviä ystäviä ja sukulaisia tai laaditaan vaikkapa kymmenen kappaleen toivelista joskus perusteluineen, joskus ilman perusteluja. On osoittautunut, että ihmiset haluavat aika paljon kuulla paikallisten muusikoiden esityksiä, kertoo Astrid Olhagen. Ahvenanmaan radion toimitalo Maarianhaminan kaupungin laidalla istuu kauniisti maisemaan. Musiikki vaikuttaa paljon siihen, millaisena muut meidät näkevät. Aktiivinen Ahvenanmaa Ahvenanmaa onkin musiikkielämältään aktiivinen maakunta. On kuoroja, pelimanniyhtyeitä, rockbändejä ja tanssibändejä, ja musiikkiopistossa annetaan korkeatasoista opetusta. Elävää musiikkia voi kuulla monilla klubeilla talvisaikaankin. Niinpä Ahvenanmaan radion kulttuuritehtävään kuuluu oma musiikkituotanto. Micke Ahlskog, joka itsekin on soittanut useissa bändeissä, käy keikkapaikoilla ja musiikkijuhlilla tallentamassa niin paikallisten muusikoiden kuin vierailijoidenkin esityksiä. Kontaktiohjelmat ovat mainio tapa pitää yhteyttä kuulijoihin ja saada heiltä palautetta. Musiikkiohjelmien lisäksi Ålands Radiolla on omat ohjelmansa esimerkiksi luonnonilmiöistä kiinnostuneille ja viherpeukaloille. Politiikan ajankohtaisista kysymyksistä kuulijat saavat tentata päättäjiä ohjelmassa Raka besked. Muutoin suoraa kuuntelijapalautetta tulee harvakseltaan tyytyväiset antavat harvoin kuulla itsestään. Ilahduttavia viestejä tulee kuitenkin silloin tällöin Ahvenanmaan ulkopuolelta. Vielä Ruotsin Norrtäljen seudulla meitä voi kuunnella normaalisti radiovastaanottimella, mutta nettikuuntelijoita on aina Australiasta ja Yhdysvalloista asti, kehuu Olhagen. Joskus joku ihastuneena kertoo, kuinka hauska oli kuulla jostakin meidän ohjelmastamme, että se ja se tuttu on vielä elossa Micke Ahlskog luonnehtii aamuohjelmien musiikkia kivaksi kaveriksi, jonka kanssa on mukavaa istua kahvipöydässä ja aloittaa päivä. Reportaasityyppisissä ohjelmissa, joissa toimittaja jalkautuu sinne missä tapahtuu, musiikilla on tunnelmaa luova rooli. Keskipäivällä soitetaan musiikkia niille, jotka ovat kotona siihen aikaan päivästä, ja se merkitsee pitkälti 1960-luvun musiikkia. Levylautasella pyörii vuosittain kappaletta. Kieli sanelee pitkälti ahvenanmaalaisten musiikkimaun, mutta toki menestyneimmät englanniksi laulavat suomalaiset bändit ovat suosittuja Ahvenanmaallakin, esimerkiksi Nightwish ja Him. Musiikkiprofiilin dilemma Tällä hetkellä musiikkitoimittajan rooli Ahvenanmaan radiossa on minimaalinen, huokaa Ahlskog. Kuitenkin musiikki vaikuttaa paljon siihen, millaisena muut meidät näkevät. Siksi musiikkivalinnat eivät saisi olla kiinni vain siitä, kuka studiossa sattuu istumaan, vaan kyllä meillä olisi hyvä olla jonkinlainen profiili. Internet vie tällä hetkellä huomattavan paljon aikaa toimittajilta. Verkkolähetykset aloitettiin jo Ålands Radion syntyvuonna 1996 me olimme siinä ihan eturintamassa ja olemme jatkossakin aika mukavasti roikkuneet mukana kehityksessä, toteaa Pia Rothberg-Olofsson. Nykyään panostamme paljon myös kuvalliseen puoleen, jatkaa Astrid Olhagen. Käytämme jopa liikkuvaa kuvaa. Monet ajankohtaislähetykset ovat netissä kuunneltavissa jälkeenpäin, samoin monet puhemusiikkiohjelmat, kuten kesäaikana suosittu Sommarprat. Netti on nuorisolle yhä tärkeämpi tiedonhaku- ja viihdekanava, mutta radion etuna on suurempi riippumattomuus. Sitä voi kuunnella yhtä hyvin ruokaa laittaessaan kuin autoa ajaessaankin. Siksi uskon, että radio tulee elämään kauan, jopa pitempään kuin perinteinen televisio, ennustaa Astrid Olhagen. Kuva: robert jansson 22