TAIDEHISTORIALLISIA TUTKIMUKSIA KONSTHISTORISKA STUDIER 35

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TAIDEHISTORIALLISIA TUTKIMUKSIA KONSTHISTORISKA STUDIER 35"

Transkriptio

1 TAIDEHISTORIAN SEURA FÖRENINGEN FÖR KONSTHISTORIA TAIDEHISTORIALLISIA TUTKIMUKSIA KONSTHISTORISKA STUDIER 35 HELSINKI 2006 HELSINGFORS

2 TOIMITUSKUNTA / REDAKTIONSKOMMITTÉ CHRISTIAN HOFFMANN, LIISA LINDGREN, HANNA PIRINEN, HEIDI PF FFLI, LARS SAARI, RENJA SUOMINEN-KOKKONEN, TIINA TUUKKANEN PÄÄTOIMITTAJA / HUVUDREDAKTÖR RENJA SUOMINEN-KOKKONEN LAYOUT: MARJAANA KINNERMÄ TUNNUSKUVA: JORMA HAUTALA TAITTO / GRAFISK UTFORMNING TIETEELLISTEN SEURAIN VALTUUSKUNTA / TIINA KAARELA KIRJOITTAJA / FÖRFATTARE 2006 ISSN ISBN Gummerus Oy, Jyväskylä 2006

3 ANNAMARI VÄNSKÄ VIKUROIVIA VILKAISUJA RUUMIS, SUKUPUOLI, SEKSUAALISUUS JA VISUAALISEN KULTTUURIN TUTKIMUS

4

5 SISÄLLYS Aluksi Prologi.. 11 JOHDANTO Elämää spektaakkelin yhteiskunnassa Katsomisen konventioista vikuroiviin vilkaisuihin Kieli, kuva ja ideologia Parjattu visuaalisuus Näkymättömissä, mutta ei piilotettuna Vikuroi elämästä erottamista vastaan Taiteen sosiaalihistorian vallankumous Vanha uusi taidehistoria Paradigmaattista oireilua Tärkeintä on katsoa ja kuluttaa Pyhitetty olkoon sukupuolen ja seksuaalisuuden epäluonnollistaminen Sukupuoli tekee meidät Kuvat tekevät sukupuolen ja queer-silmä vikuroi Teoriaa ruumiinaukoista Veriset performanssit muutoksen strategiana Muoti pukee sukupuoleen mutta kaapittaa lesbohalun Nainen ruokana tai vikuroivana perheenemäntänä Queerit vikuurit Epilogi: Pyhä Juudit ja uuden mahdollisuus Kirjallisuus

6 ARTIKKELIT A Heroic Male and a Beautiful Woman. Teemu Mäki, Orlan and the Ambivalence of the Grotesque Body Pojista tulee tyttöjä, tytöistä tulee poikia. Calvin Kleinin mainoskuvien androgynian ristiriitaisuus Läpinäkyvä kaappi luvun muotikuvien naisandrogynia, moderni nainen ja lesbian chic Why Are There No Lesbian Advertisements? Nainen, ruoka, koti. Pirjetta Branderin ja Heidi Romon teokset vikuroivina naiseuden esityksinä Artikkeleiden julkaisutiedot Kuvalähteet Summary 157 6

7 ALUKSI Kuten niin usein, myös tämä kirjahanke on syntynyt pitkällisen työn, onnellisten sattumien ja hedelmällisen vuorovaikutuksen tuloksena. Kaikki alkoi vuoden 1998 alussa, jolloin olin juuri valmistunut filosofian maisteriksi. Pro gradu -tutkielmani ohjaaja Renja Suominen- Kokkonen kehotti minua hakemaan apurahaa väitöskirjan kirjoittamista varten ja kuuliaisesti niin teinkin. Näin alkoi matkani kohti tätä päivää. Renja ja pian toiseksi ohjaajakseni ryhtynyt Leena-Maija Rossi ovat molemmat tukeneet minua työni aikana väsymättömästi. He ovat antaneet tutkimuksestani kannustavaa ja asiantuntevaa palautetta ja olleet alati valmiita keskustelemaan mieltäni kulloinkin askarruttaneista asioista. Ilman ohjaajieni läsnäoloa tämä työ tuskin olisi valmis. Aivan tutkimukseni alussa tärkeinä keskustelukumppaneinani olivat Täältä tullaan elämä -ryhmän jäsenet Harri Kalha, Minna Raitmaa, Leena-Maija Rossi ja Juha-Heikki Tihinen. Heidän kanssaan aloitin keskustelun taidehistorian ja visuaalisen kulttuurin tutkimuksen välisestä suhteesta. Ryhmässä keskustelimme myös sukupuolen performatiivisuudesta ja laitoimme teorian käytäntöön valokuvaprojektin muodossa. Kari Soinio ikuisti teorian hienoihin valokuviin. Vuosituhannen vaihteessa toisen merkittävän foorumin tarjosi Anna- Kaisa Rastenbergerin kanssa luotsaamamme visuaalisen kulttuurin erikoislehti Kuva. Sen ympärillä toimi hauska ja kekseliäs joukko kirjoittajia ja taiteilijoita, joka teki palkattomastakin työstä aina yhtä innostavaa. Tuija Pulkkisen Power, Gender and Knowledge. Five contemporary women philosophers -kurssi avasi Judith Butlerin ajattelua aiempaa tarkemmin. Kurssin jälkeen Butler-innostukseni sai jatkoa lukupiirin muodossa: lukuvuonna sain kokea yhdessä muiden Butlerlukupiiriläisten kanssa oivalluksen ja joskus turhautumisen hetkiä lukiessamme vaikeaselkoiseltakin tuntuneen teoreetikon ajatuksia kumouksellisista sukupuolista. Butlerin jatkot järjesti Queer/feministinen lukupiiri, joka saattoi viedä teoreettisen keskustelun jopa lauteille. Erityiskiitos Ritalle saunan lämmittämisestä! Riikka Stewenin hellin mutta varmoin ottein luotsaama nykytaiteen kirjoittajakoulu Vasari tarjosi usean vuoden ajan paitsi tervetulleita kahvitteluhetkiä myös haastavia teoreettisia keskusteluita heterogeeniselle joukolle nykytaiteilijoita ja nykytaiteen tutkijoita. Vasarilaisten kanssa tehdyt matkat Venetsian Biennaaliin, Lontoon Tate Moderniin ja Kasselin Dokumentaan ovat ikimuistoisia. Riikan ja muiden vasarilaisten kanssa opin, ettei tutkimuksen teon todellakaan tarvitse olla tylsää eikä ryppyotsaista. Vuonna 2002 pääsin tekemään tutkimustani virkatyönä taidehistorian oppiaineen suojiin. Leppeässä ja kykyihini luottavassa työyhteisössä on ollut ilo kirjoittaa väitöskirjaa. Erityiskiitokset saavat professorini Riitta Nikula ja Riitta Konttinen, jotka ovat antaneet työrauhan 7

8 ja sallineet erilaisten tempausten toteuttamisen. Väsymättömän amanuenssimme Susanna Aaltosen rautaiseen ammattitaitoon olen aina voinut luottaa. Taidehistorian oppiainetta kiitän myös rahallisesta tuesta; Men and Masculinities -kesäkoulu Riiassa oli avartava. Johanna Vakkari on ollut tukenani koko assistentuurini ajan. Anne Aurasmaan femme-läsnäolo, tee ja herkut ovat tehneet tutkimusympäristöstä erityisen mukavan. Valokuvaajaamme Markku Lappalaisen väsymätön apu kuvien käsittelyssä on ollut korvaamatonta. Kuviin liittyvästä avusta kiitokset myös AV-arkille, Pirjetta Branderille, Minna Kontkaselle, Teemu Mäelle, Tero Puhalle, Aurora Reinhardille, Heidi Romolle, Juha-Heikki Tihiselle ja Del Lagrace Volcanolle. Ollessani tutkijavaihdossa Leedsin yliopistossa Englannissa vuonna 2003 ohjaajani Sasha Roseneil, Griselda Pollock ja Ruth Holiday tarjosivat intensiivisiä ja aina huumorin sävyttämiä keskusteluita feministisestä teoriasta ja kuvien lähilukemisesta. Taidehistorian valtakunnallisessa kesäkoulussa vuosina 2001 ja 2002 vierailevat opettajat Nanette Salomon ja Abigail Solomon-Godeau antoivat työstäni kriittistä palautetta. Reina Lewisin kanssa käymäni keskustelut femmeniinisyydestä ja muodin queerittamisesta ovat olleet suureksi hyödyksi. Taidehistorian seuralta sain kokemusta julkaisutyöstä, kun seura otti visuaalisen kulttuurin tutkimukseen liittyvän kirjan Näkyvä[i]seksi ja nyt käsillä olevan väitöskirjan julkaisuohjelmaansa. Onnistuneesta taitosta kiitän Tiina Kaarelaa. Suomen Taideyhdistys ja Taidehallin aiempi johtaja Maija Tanninen puolestaan tarjosivat ainutlaatuisen tilaisuuden kuratoida Suomen ensimmäisen Nuorten biennaalin, Marketin, vuonna Sujuvan yhteistyön tuloksena Taidehallin osaavan henkilökunnan ja mukana olleiden erinomaisten taiteilijoiden kanssa syntyi hieno näyttely ja väitöskirjani viimeinen artikkeli. Olen kiitollinen kommenteista, joita olen saanut väitöskirjani artikkeleita lukeneilta Arja Elovirralta, Harri Kalhalta, Paula Kuosmaselta, Johanna Oksalalta, Leena-Maija Rossilta, Anita Sepältä, Antu Soraiselta, Renja Suominen-Kokkoselta ja Juha-Heikki Tihiseltä. Olette aina antaneet uutta ajateltavaa. Johdantoartikkeliani kommentoivat tiukkaakin tiukemmalla otteella opponenttini Anna-Kaisa Rastenberger ja Riikka Haapalainen sekä taidehistorian tutkijaseminaariin osallistuneet kollegani. Mikko Tuhkanen on lukenut johdantoartikkeliani kriittisesti, avannut ajatteluani Butler-kritiikille ja ajoittain kiskonut pois työn äärestä rentoihin iltoihin viinin ja tanssin pariin. Uniqueer-listan aktiiviset keskustelijat, erityisesti Tuula Juvonen, Jan Wickman, Lasse Kekki, Kati Mustola ja Johanna Pakkanen ovat syventäneet ajatuksiani queerin merkityksistä ja auttaneet käsitteen suomennoksiin liittyvissä pohdinnoissa. Ilman Katve-Kaisa Kontturin kutsua esitellä tutkimustani vuoden 2004 Pervoissa Pidoissa en ehkä olisi tullut ajatelleeksi vikurointia olenkaan. Esitarkastajani Anu Koivunen ja Tutta Palin kommentoivat pedagogisesti koko työtäni ja auttoivat minua parantamaan sitä. Aivan työni alussa Naisten tiedesäätiö ja Suomalainen Konkordia-liitto ry. tukivat tutkimustani apurahalla. Myös Emil Aaltosen Säätiö tuki tuntematonta tutkijanalkua myöntämällään kolmivuotisella nuoren tutkijan apurahalla. Oskar Öflundin säätiöltä olen myös saanut tukea ja Suomen Akatemia mahdollisti tutkijanvaihtoni Leedsissä. Työmaailman ulkopuolella perheeni ja ystäväni ovat olleet jatkuvasti tukenani. On hienoa tietää, että teihin voin luottaa aina. Olette kannustaneet koko ajan ja antaneet työrauhan. Tarpeen tullen olette osanneet myös repäistä minut irti tietokoneen äärestä avantoon, hiihto- 8

9 ladulle tai sienimetsään. Pirjetta Brander, Livia Hekanaho, Paula Kuosmanen, Tea Mäkipää ja Aurora Reinhard sekä sisareni Eeva Pirkkala ja Elina Vänskä perheineen ovat tehneet elämästäni paljon mukavampaa ja nautittavampaa. Kullervon Koston ihanien naisten, Roosa ja Veera Voiman, kanssa olen saanut laulaa kalevalaisista sukupuolikäsityksistä sydämeni kyllyydestä. Vanhempani Anneli ja Olavi Vänskä ovat tukeneet minua lakkaamatta. Heidän henkinen ja taloudellinen tukensa on ollut tarpeen useammin kuin kerran. Anna Moring ja Johanna Pakkanen puolestaan ovat vaikuttaneet ratkaisevasti siihen, että viimeisin vuosi on ollut mitä miellyttävin. Wilman kanssa olen juossut pitkin metsiä ja tullut toistuvasti muistutetuksi groteskin jatkuvasta läsnäolosta elämässä. Aivan erityisen rakkaat kiitokset kuuluvat Jenni Viinikalle. Hän on lukenut ja editoinut johdantoartikkelia sekä antanut työrauhan milloin sitä olen tarvinnut ja ollut läsnä, kun on ollut aihetta ilotteluun. Hän on jakanut kanssani arjen ja näyttänyt rakkauden merkityksen. Omistan tämän kirjan Jennille. Torkkelinmäellä Annamari Vänskä 9

10 Dieselin mainontaa,

11 PROLOGI Raamatun apokryfien Juuditin kirjassa assyrialaisten kuningas Nebukadnesar yrittää valloittaa ylhäistä sukua olevan Juuditin kotikaupungin. Kaupunki on hätää kärsimässä, kunnes neuvokas Juudit päättää ottaa ohjat käsiinsä ja pelastaa kaupunkinsa: Hän riisuu leskenkaapunsa ja lähtee vihollisten leiriin päämääränään hurmata assyrialaisten sotapäällikkö Holofernes. Holofernes ihastuu nuoreen ja kauniiseen Juuditiin ja aikoo vietellä hänet järjestämällä teltassaan pidot. Holoferneen humalluttua toteuttaa Juudit aikeensa. Hän ottaa Holoferneen miekan, hakkaa irti juopuneen sotapäällikön pään ja kuljettaa sen laukussaan takaisin kotikaupunkiinsa. Tuliaisen nähdessään kaupunkilaiset järjestävät Juuditin kunniaksi voitonjuhlan. 11

12 ELÄMÄÄ SPEKTAAKKELIN YHTEISKUNNASSA Visual culture is what makes possible a society of people with eyes. W. J. T. Mitchell 1 Ranskalainen anarkisti ja situationisti Guy Debord (1967/2005, 35 36) väitti vuonna 1967: Koska spektaakkelin tehtävänä on aiheuttaa maailma, joka ei ole enää suoraan aistittavissa, vaan joka nähdään erilaisten erikoistuneiden välitysmuotojen kautta, se nostaa väistämättä ihmisten näköaistin erikoisasemaan, joka kerran oli tuntoaistilla; näköaisti, aisteista abstraktein ja helpoimmin huijattava, on parhaiten sopeutettavissa nyky-yhteiskunnan yleistettyyn abstraktioon. Tällä Debord tarkoitti, että länsimaiset ihmiset elävät spektaakkelin yhteiskunnassa, jossa ihmisten suhteet ovat kuvien välittämiä ja eletty on muuntunut representaatioksi, esitykseksi. Debordin huolena oli, että kaikki, mistä elämä koostuu, löytyy spektaakkelista eli itsenäisten kuvien joukosta. Spektaakkelissa kuvat korvaavat toiminnan ja se, miltä jokin näyttää, korvaa todellisen elämän. Spektaakkelin yhteiskunnassa kuvat tuottavat todellisuutta. Debord näki maailman pirstoutuneena, eri elämänalueet toisiinsa liittymättöminä ja ihmiset toisistaan erkaantuneina. Ihmisten kohtaaminen suoraan ei enää ollut mahdollista, vaan mahdollista oli vain kuvien kohtaaminen. Länsimaiselle ihmiselle ainoastaan visuaalisten esitysten maailma näyttäytyi todellisena eikä hän Debordin mielestä muuta osannut vaatiakaan. Debordin synkän ennustuksen jälkeen ajatus kuvien voimasta tuottaa, muovata ja muuttaa käsityksiä todellisuudesta on arkipäiväistynyt (ks. esim. Mitchell 1994, 15 16; 2005, xiii xvii). Usein kuulee väitettävän visuaalisen kulttuurin olevan nyt läsnä kaikkialla ja maailman olevan nykyisin erityisen visuaalinen. Esimerkiksi Janne Seppänen (2005, 17) kirjoittaa, että elämme historian kuvallisinta aikakautta. Vaikka kuvallisuutta ja näkemistä on pohdittu jo antiikin Kreikasta ja Platonista alkaen ja kuvallistamisen teknologioita on kautta historian käytetty erilaisissa yhteiskunnallisissa tehtävissä tieteestä huveihin, luonnehtii omaa aikaamme 1900-luvun alusta saakka visuaalisten esitysten määrän räjähdysmäinen kasvu (mt.). Kuvallisuus on osa arkeamme: median tuottamat kuvat, lehtikuvat, elokuvat, mainonta, valokuvat, televisio-ohjelmat, videot, Internet ja kuvapuhelimet jäsentävät elämäämme halusimmepa sitä tai emme. Tämä ei tarkoita, että visuaalisuuden määrä sinänsä olisi kasvanut, vaan että asiat ja ilmiöt näyttäytyvät meille kuvina ja visuaalisina esityksinä. 2 Debordin väite elämästä spektaakkelimaisten kuvien virrassa tuntuu ajankohtaiselta. Väitöskirjani koostuu laajasta teoreettisesta johdannosta ja viidestä artikkelista, jotka on julkaistu vuosina Tutkin artikkeleissa kuvien, näkemisen ja visuaalisuuden asemaa sekä niiden mahdollisuuksia tuotettaessa tietoa ruumiillisuudesta, sukupuolista ja 12

13 seksuaalisuuksista. Tutkimusmateriaalini on heterogeenistä. Se koostuu joukosta nykytaiteen, mainonnan sekä muodin kuvia. Vaikka tutkimuskohteinani ovatkin visuaaliset representaatiot, en erota niitä kielestä, teksteistä enkä diskursseista. Nähdäkseni kielen tavoin myös kuvat ovat diskursiivisia muodostelmia nekin tuottavat ja muokkaavat todellisuuskäsityksiämme. 3 Tässä johdannossa pohdin taidehistorian paradigman muutosta, kulttuuria kuvien näkökulmasta ja kuvia kulttuurin kautta. Johdanto kehystää artikkeleitani ja kartoittaa laajemmin sitä teoreettista viitekehystä, johon ne sijoittuvat. Raivaan myös artikkeleideni ympärille sellaista teoreettista maastoa, josta en artikkeleissa suoraan puhu. Artikkeleissani korostuvat sukupuolen esittämiseen, katseeseen ja haluun liittyvät teoreettiset kysymykset. Sen sijaan kysymys visuaalisen kulttuurin tutkimuksesta, joka on keskeinen teoreettinen puheenaihe tässä johdannossa, on eksplisiittisesti läsnä vain viimeisimmässä artikkelissani (2005b). Tästä huolimatta olen kuitenkin katsonut aiheelliseksi tarkastella laajemmin kysymystä visuaalisen kulttuurin tutkimuksen suhteesta taidehistorian tutkimustraditioon. 4 Olen päätynyt tähän ratkaisuun, koska vastaavaa avausta ei Suomessa ole väitöskirjatasolla vielä tehty olkoonkin, että taidehistoriassa visuaalisen kulttuurin tutkimuksesta on puhuttu aina lukujen taitteesta lähtien. 5 Pohdin visuaalisen kulttuurin tutkimuksen genealogiaa 6 taidehistorian näkökulmasta. Tämä on keskeistä siksi, että vaikka käsitteen visuaalinen kulttuuri keksiminen lasketaan usein taidehistorioitsijoiden kunniaksi (ks. esim. Dikovitskaya 2005, 9; Seppänen 2005, 18), näyttää siltä, että visuaalisen kulttuurin tutkimus on kuitenkin vakiintumassa osaksi kulttuurin- ja viestinnän tutkimusta (Seppänen 2005, 20). 7 Liitän puheen visuaalisen kulttuurin tutkimuksesta kahteen seikkaan: taidehistorian paradigmassa tapahtuneisiin muutoksiin sekä laajempiin kulttuurisiin, tieteellisiin ja filosofisiin vaiheisiin, joita W.J.T. Mitchell (1994; 2005) on kuvannut kuvalliseksi käänteeksi (pictorial turn) ja Martin Jay (1996; 2002) visuaaliseksi käänteeksi (visual turn). 8 Niillä viitataan ajatuksiin, joiden mukaan maailmankuvamme on muuttunut maailman kuvaksi ja ihmisruumis pinnaksi, jossa arvot ja asenteet tavoittelemisen arvoinen, hyvä ja onnellinen elämä tehdään näkyväiseksi. KATSOMISEN KONVENTIOISTA Entäpä tutkimukseni metodi? Metodi palautuu kreikan kielen sanaan methodos, joka tarkoittaa tietä, jota pitkin päästään tavoitteeseen (Aikio 1989, 409). Etymologisesta selkeydestään huolimatta kysymys metodista ei tutkimuksessani kuitenkaan ole yksinkertainen kuten Anu Koivunen (2004, 232) kirjoittaa, kulttuurin tutkimuksessa on viime vuosina vallinnut metodiahdistus. 9 Tällä Koivunen viittaa siihen, että tiedemaailman säännöt ja järjestykset ovat voimakkaassa liikkeessä eikä yhtä tiettyä, hyväksyttyä ja hallitsevaa suunnitelmallista menetelmää, jolla tutkimus on tehty, ole. Samalla kuitenkin esimerkiksi humanististen tieteenalojen professionalisoituminen on nostanut kysymyksen metodista esiin. Ollakseen elokuvatutkija, on osattava ammattikunnan hyväksymät analyysin tavat, kirjoittaa Koivunen (mt., 231). Vaikka oman alan teorioiden ja käsitteiden tuntemus onkin oleellista, ongelmia syntyy heti, jollei oma ala sijoitukaan vakiintuneen tieteenalan keskiöön vaan sen reunamille, vielä vakiintumattomille tutkimusalueille (mp.)

14 Tunnistan professionalisoitumisen tuoman vaatimuksen metodista omilla aloillani, taidehistoriassa ja visuaalisen kulttuurin tutkimuksessa. Minultakin on usein kysytty, millä metodilla olen tutkimukseni tehnyt. Kysymys on ongelmallinen, koska tutkimusalueeni eli ruumiin, sukupuolen ja seksuaalisuuden visuaalisten esitysten tutkimus, ei sijoitu vakiintuneelle tutkimuskentälle vaan poikkitieteellisenä pikemminkin tutkimusalojen väliin. Asiaa hankaloittaa sekin, ettei visuaalisen kulttuurin tutkijoilla ole yksimielistä näkemystä tutkimuksen kohteesta, alueesta, päämääristä eikä metodologiastakaan. Visuaalisen kulttuurin tutkimus kun on itsessään kovin laaja käsite ja sisältää useita eri tapoja tutkia visuaalista kulttuuria. Omassa työssäni on korostunut juuri ihmisruumista esittävien kuvien tutkimus ja kysymykseni ovat usein olleet hyvinkin kaukana taidehistorian asettamista kysymyksistä. En ole tutkinut tekijyyttä tai attribuointia, enkä ole juurikaan ollut kiinnostunut materiaalini tyylistä, ajoituksesta, autenttisuudesta tai harvinaisuudesta vaikka juuri nämä ovat niitä seikkoja, joiden kautta taidehistorioitsijoiden odotetaan osoittavan kompetenssiaan. Sen sijaan minua on kiinnostanut esimerkiksi se, miksi kulttuurimme on pullollaan juuri tietynlaisia sukupuolen ja seksuaalisuuden esityksiä samalla kun toisia esityksiä saa hakemalla hakea. Olen siis ollut kiinnostunut kulttuurisista merkityksistä, arvoista ja arvostuksista, joita visuaaliset esitykset väistämättä mukanaan kantavat. 11 Omaa tutkimustani vaivaavasta lievästä metodiahdistuksesta huolimatta jälkikäteen voin kuitenkin sanoa käyttäneeni analyysimenetelmiä, joilla olen saanut tutkimuskohteeni puhumaan. Suvi Ronkaisen (2005, 65 66) mukaan analyyttinen prosessi jakautuu kolmeen osaan: aineiston valintaan ja järjestämiseen eli analyysiin, aineiston tulkintaan ja aineiston lukemiseen. Näin olen omassakin tutkimuksessani tehnyt, vaikka minulla ei ollutkaan analysoitavaa korpusta työtä aloittaessani. Tutkimusaineistoni on elänyt ja kasvanut tutkimusta tehdessäni. Työni alkoi siitä, mihin pro gradu -tutkielmassani olin päässyt. Vein eteenpäin ajatuksiani groteskista ruumiista suomalaisen Teemu Mäen videoperformanssin The Good Friday (1989) sekä ranskalaisen Orlanin monivuotisen kauneusleikkaus- tai muodonmuutosperformanssin analyysien kautta. Sitten suuntasin katseeni mainonnan ja muodin kuviin: Calvin Kleinin Ck One ja Ck Be -parfyymimainoksiin sekä muodin raamatusta, kansainvälisestä ja alan vanhimmasta lehdestä Voguesta valitsemiini muotikuviin. Lopuksi käänsin katseeni takaisin taiteeseen, tällä kertaa kahden suomalaisen nykytaiteilijan, Pirjetta Branderin installaatioon Panic Room (2003) ja Heidi Romon valokuvasarjaan Keittiö ja pukuhuone (2003). Ronkaisen (2005, 65 66) tarkoittamassa merkityksessä olen tehnyt analyysiä koko tutkimukseni ajan. Keskeistä prosessissa on ollut visuaalisten esitysten asettaminen vuoropuheluun groteskin ja androgynian, katseen teorioiden sekä queer-teorian kanssa. Näin olen osoittanut aineiston monitulkintaisuuden. 12 Olen lukenut aineistoani normeja rikkovina tai niitä vastaan vikuroivina sukupuolten ja seksuaalisuuksien esityksinä. 13 Visuaaliset esitykset eivät koskaan tyhjene yhteen luentaan vaan sisältävät aina potentiaalia uudelleentulkinnoille ja -merkityksellistämisille. Tässä mielessä venytin aineistoni tulkinnallisia rajoja: vaikka tiedostinkin tutkimuskohteinani olevien kuvien kutsuvan normatiiviseen luentaan, koettelin tietoisesti luennan rajoja. Kuvien merkitysten normatiivisuudella viittaan vallitseviin säännönmukaisiin ihanteisiin ja vaateisiin, joita feminiinisyyteen, maskuliinisuuteen ja seksuaalisuuksiin liitetään. Kaja Silverman (1996, ) viittaa käsitteellä screen jo olemassa olevaan joukkoon kulttuurin 14

15 kuvia, josta ammennamme kuvien merkityksiä tuottaessamme. Anu Koivunen (2003, 46) tiivistää ajatuksen oivallisesti: Kun katsomme kuvaa, valmis ja ei kovinkaan dramaattinen tulkinta on useimmiten tehty ennen kuin ehdimme sitä tietoisesti kaivata. Koivusen mukaan katsominenkin on konventionaalista. Vaikka annammekin kuville omia merkityksiämme, siteeraamme samalla aikaisempia merkityksiä, koska kaikissa tulkinnoissa ovat läsnä sekä aiemmat tulkinnat että niiden merkitykset (mt.). Kiinnittämällä kriittisen katseen sellaisiin kulttuurisiin stereotypioihin, joiden voi sanoa uusintavan ja ylläpitävän syrjivää sukupuoli-ideologiaa, olen tulkinnoissani ja kuvaluennoissani tuonut esille muita, vähemmän konventionaalisia merkityksiä. Tässä mielessä väitöskirjani ideologisena lähtökohtana on katsomisen poliittisuus ja metodina vastakatse (oppositional gaze, hooks 1992/1995, 21), kuvien ja tekstien lähilukeminen (close reading, Pollock 1999; Palin 2004, 32, 45 46) ja kuvien merkitysten lukeminen vastakarvaan (resisting reading, Fetterley, 1978). Lisäksi vertauskuvallista voimaa sisältävänä strategisena asenteenani on vikurointi. Sillä viittaan visuaalisten esitysten niskoittelevaan tapaan vastustaa merkitysten sitomista. bell hooks (1992/1995, 19) kirjoittaa mustista naiskatsojista ja vastustavasta katseesta esseessään Mustat naiskatsojat ja vastakatse. Omista lapsuudenmuistoistaan ammentaen hooks piirtää kuvan, jossa figuroi tuijottamisena pidetyn katsomisen kieltäminen ja siitä rapsahtava rangaistus. Yritys kieltää katsominen tuotti polttavan halun katsoa ja politisoi katseen. hooks kuvaa vastustavaa katsomista seuraavasti: Katse on ollut ja on edelleen kolonialisoitujen mustien ihmisten vastarinnan alue, maailmanlaajuisesti. Valtasuhteissa alistetussa asemassa olevat oppivat kokemuksesta, että on olemassa kriittinen katse, joka katsoo dokumentoidakseen, katse joka on oppositiossa. Vastarintataistelussa alistetuilla on valta puolustautua vaatimalla ja viljelemällä tietoisuutta. Se politisoi katsomisen olosuhteet sitä oppii katsomaan aivan tietyllä tavalla vastustaakseen. (hooks 1992/1995, 21.) Olennaista hooksin vastakatseen määritelmässä on katsojien kyselevä ja kyseenalaistava asenne. Heillä on mahdollisuus samastua tai olla samastumatta kuvallisiin diskursseihin riippuen siitä, tarjoavatko ne kohteita siihen tai eivät. Katsojilla on siis valtaa näkemäänsä. 14 Toinen metodi, jonka koen itselleni läheiseksi, on Tutta Palinin (2004, 45 46) 1800-luvun miljöömuotokuvien tulkinnassaan hyödyntämä kuvien lähilukeminen. 15 Lähilukemisella Palin tarkoittaa huomion kiinnittämistä epäolennaisilta vaikuttaviin yksityiskohtiin, jotka kuitenkin puhuvat paljon eli tuottavat esitykseen konventionaalisia merkityksiä rikkovia tulkintoja. 16 Lähilukeminen on olennaisesti hidasta ja perehtyvää. Se vaatii lukijaltaan sellaista teoreettista ja historiallista tietoa, jonka kautta yksityiskohdat alkavat puhua. Kolmantena keskeisenä metodina pidän Judith Fetterleyn (1978, xi xxvi) lanseeraamaa vastakarvaan lukemista. Alkuperäisessä käytössä Fetterley tarkoittaa vastakarvaisella lukemisella naislukijoiden poliittista tai tietoista tehtävää lukea mieskirjailijoiden teoksia sukupuolioletuksia kyseenalaistaen. 17 Näin olen itsekin lukenut kuvia ja pyrkinyt tuomaan niistä tietoisesti esiin tulkintoja, jotka eivät esimerkiksi sovi käsitykseen ideaalifeminiinisyydestä, ideaalisesta maskuliinisuudesta tai normin mukaisesta seksuaalisuudesta. Ollessani tutkijavaihdossa Leedsissä kävin useita keskusteluita kuvien lähilukemisesta ja vastustavasta lukemisesta sekä kuvien katsomisen hitaudesta ohjaajani Griselda Pollockin kanssa. Keskusteluissa jäimme usein pohtimaan pieniä, mitättömiltä vaikuttavia yksityiskohtia. Puhuimme esimerkiksi paljaaseen selkään osuvasta sivuvalosta tai sensuuripalkkia muistuttavan vaatemerkin logon sijoittelusta kuvassa. Yksityiskohtien 15

16 tarkka katsominen alkoikin vikuroida kuvan ylimalkaisen katsomisen tuottamaa konventionaalista luentaa vastaan. 18 Artikkeleissa tekemilläni tulkinnoilla korostan merkitysten tuottumista esitysten ja tutkija-katsojan välisessä aktiivisessa dialogissa. Esitän myös, että kuvissa on läsnä aina jotakin, joka vastustaa tulkituksi tulemista. VIKUROIVIIN VILKAISUIHIN Kuvista puhuttaessa jotain tuntuu aina jäävän sanojen tavoittamattomiin. Pohtiessani merkitysten eksessiivisyyttä, kuvista puhumisen vaikeutta sekä queerin suomenkielistä käännöstä, päädyin puhumaan vikuroinnista. Artikkelissani Nainen, ruoka, koti. Pirjetta Branderin ja Heidi Romon teokset vikuroivina naiseuden esityksinä (2005b) uudelleenmerkityksellistän vikurointia tuodakseni esiin kuvien monimerkityksellisyyden ja sen aktiivisuuden, jota kuvien lukeminen edellyttää. Liitän vikuroinnin myös katsomisen poliittisuuteen ja edellä mainittuihin lähilukemisen, vastakarvaan lukemisen ja vastakatseen metodeihin. Katsaus vikuroida-sanan etymologiaan paljastaa, että siihen liittyvät muun muassa lekseemit vikura, vikureeri, vikuri ja vikuuri. Suomenkielinen etymologia liittää sen myös vikaan. Vikuroinnin f-alkuinen ilmiasu yhdistää sanan latinaan, substantiiviin figura hahmo, (kaunis) vartalo, (ulko)näkö ja muoto sekä verbiin figuro hahmotella, muodostaa ja muovata (Itkonen, Jokinen & Peltola 1987, 1762). Latinankielisen käsitteen murteellistuessa f-kirjain on korvautunut v-kirjaimella, mikä on tehnyt (kauniista) hahmosta kiemuraisen ja monimutkaisen. Vikureeri viittaa vanhanajan tansseihin, esimerkiksi purpuriin ja katrilliin, joissa kuljettiin vastatusten tai ristiin. Vikuri tarkoittaa muun muassa äksy, niskoitteleva ja viallinen, verbi vikuroida puolestaan niskuroida, äksyillä, asettua vastahankaan ja oikutella (mt., ). Vikuuri on figuurin ulkopuolelle sijoittuva viallinen muoto ja se kuvaa siten erinomaisesti sellaisia visuaalisia esityksiä, joissa representoidut hahmot tekevät tilaa normatiivista katsomista haastaville tulkinnoille. 19 Vikurointi merkitsee rajaa figuurin ja vikuurin välillä. Tässä mielessä vikuuri ei määritykään vain tietynlaiseksi normia rikkovaksi visuaaliseksi esittämiseksi. Vikuroinnin kautta on mielestäni mahdollista pohtia sitä, kuinka normatiivisten muotojen ulkopuolelle asetetut esitykset, siis vikuurit, toimivat välineinä, joiden kautta tietoa haluttavista ja ei-haluttavista ruumiista, sukupuolista tai seksuaalisuuksista tuotetaan. Toisin kysyen: millaisia poliittisia merkityksiä figuureille ja vikuureille annetaan? Kuinka vikuurin kautta määritellään ymmärrettävyyden ja kulttuurisen hyväksyttävyyden rajoja? Vikuuri alkaa kulttuurisesti hyväksyttävän figuurin reunamilta. Viallisiksi muodoiksi käsitteellistetyt, ei-normatiiviset representaatiot tuottavat yksityiskohtaista tietoa seikoista, jotka aiheuttavat levottomuutta, pelkoja ja ristiriitoja ja pyrkimyksiä sulkea vikuurit figuurien ulkopuolelle. Tärkeää on pohtia, mitä itse asiassa teemme, kun puhumme normatiivisista muodoista, tulkinnoista tai katsomisen tavoista. Toistammeko syrjiviä rakenteita? Pönkitämmekö olemassa olevaa sukupuolijärjestelmää? Vai avaammeko vallitsevaa järjestystä puhumalla siitä, millaisia tulkintoja kuvista on myös mahdollista tehdä? Voisiko ajatella, että vikuurit uhkaavat kaikkea sitä, mitä normatiiviset muodot ja konventionaaliset luennat pyrkivät torjumaan? Olennaista on huomata, että vikurointi on keskeisesti osa figurointia. Vikuuri muodostuu erottamalla se figuurista, asettamalla se figuurin ulkopuolelle. Vikurointi on keino osoittaa, että 16

17 representaatiot, joilla normatiivisia identiteettikategorioita tuotetaan, ovat samalla myös kontrolloimattomia. Niillä on mahdollista haastaa vallitsevat diskursiiviset rakenteet esimerkiksi naiseudesta ja mieheydestä, maskuliinisuudesta ja feminiinisyydestä tai homoseksuaalisuudesta ja heteroseksuaalisuudesta. Vikuroinnin yhteydessä on syytä pohtia myös seuraavia kysymyksiä: Millaisia tulkintoja esimerkiksi naiseudesta pidämme hyväksyttävinä ja kenen nimiin ne asettuvat? Miksi joitakin tulkintoja pidetään todempina kuin toisia? Kenen tai keiden tulkinnasta tulee vallitsevan tulkinnan ulkopuolinen, vikuuri, siis käsittämätön, epätosi? Entä milloin vikuurista tulee figuuri? Missä ja millaisia muutoksia vikuurin muuttuminen figuuriksi edellyttää? Onko vikuuri välttämätön raja, jonka on oltava olemassa, jotta figuureita olisi mahdollista muodostaa? Ovatko viallisiksi määritellyt muodot olemassa juuri siksi, että niiden kautta on sallittua esittää ei-hyväksyttävää ja jopa kiellettyä? (Butler 1990/1999; 1993; 1997; 2004). 20 KIELI, KUVA JA IDEOLOGIA Väitöskirjani artikkeleiden laajempana teoreettisena kontekstina on visuaalisen kulttuurin tutkimus ja erityisesti alalaji, jonka keskiössä on kysymys ruumiiden, sukupuolien ja seksuaalisuuksien esityksistä. Visuaalisen kulttuurin tutkimus puolestaan on osa laajempaa, kulttuurista tai filosofista muutosta, kuvallista tai visuaalista käännettä. W. J. T. Mitchell (1994, 11 15), yksi kyseisen käänteen pääteoreetikoista, paikantaa muutoksen Richard Rortyn (1979; 1967) esittämiin ajatuksiin filosofian historiasta sarjana käännöksiä. Rorty kutsui filosofian viimeisintä muutosta ja sen vaikutuksia muihin humanistisiin tieteisiin kielelliseksi käänteeksi (linguistic turn). Muun muassa kielitieteen, semiotiikan ja retoriikan metodien hyödyntämisestä onkin tullut yleisiä taiteen, median sekä monien muiden kulttuuristen ilmiöiden analysoinnissa. Ne nähdään teksteinä ja diskursseina, erilaisten tieteellisten selitysmallien tuottamina ja muokkaamina kulttuurisina rakenteina. Toinen seikka, jonka voi sanoa vaikuttaneen näkemyksiin kielellisestä ja sittemmin kuvallisesta käänteestä, on J. L. Austinin puheaktiteoria ja erityisesti hänen näkemyksensä sanoilla todeksi tekemisestä performatiivisuudesta (performativity). Nämä ajatukset tulivat uudelleen ajankohtaisiksi kulttuurin ja sukupuolen tutkimuksessa 1990-luvulla Judith Butlerin ja Jacques Derridan kehittelyiden myötä. Teoksessaan How to do Things with Words vuodelta 1962 Austin ottaa kantaa kielifilosofien silloisiin näkemyksiin, joiden mukaan kieli ilmaisee aina tietyn asiantilan. Tätä vastaan Austin esittää, että on olemassa myös ilmauksia, jotka eivät kuvaile 21 vaan saavat aikaan asiantilan (Austin 1962/1990, 4 11). Austinin mukaan tekevät ilmaisut eli performatiivit on mahdollista erottaa kuvailevista ilmauksista. Tekeviä ilmauksia ovat nimeäminen ( Nimeän tämän laivan ), vihkiminen ( Julistan teidät mieheksi ja vaimoksi ), lupaaminen, testamenttaaminen ja vedonlyönti ( Lyön vetoa, että huomenna sataa! ) (mt., 5, 32). Kyseiset puheaktit eivät kuitenkaan toteudu muutoin kuin oikeissa olosuhteissa. Jos esimerkiksi näyttelijä lausuu lupauksensa naimisiinmenosta näyttämöllä, ei tekoa todellisuudessa tapahdu. Ilmausta ei siis tee todeksi puhujan intentio, vaan ympäristön asettamat säännöt esimerkiksi se, että kulttuurissa on avioliittoinstituutio (mt., 26). 22 Kielellisessä käänteessä oleellista on nähdä kieli ja sitä kautta koko yhteiskunta rakennelmana, johon yksittäiset subjektit sosiaalistuvat. Stuart Hall (1997, 223) tuo mukaan ajatuksen ideologiasta: hänen mukaansa kielellinen käänne on edesauttanut tutkijoita huomaamaan näkökulmiensa 17

18 ideologiset ennakkokäsitykset ja ottamaan vakavasti sen sosiaalisen ja kulttuurisen kontekstin, jossa tutkittavat ryhmät tai yksilöt kuvallisista esityksistä puhumattakaan toimivat. Tässä yhteydessä on syytä tuoda esiin kielelliseen käänteeseen vaikuttaneen Louis Althusserin (1976/1984, ) ajatukset ideologiasta. Althusserin ja Austinin esiin tuominen on oleellista myös siksi, että heidän ajattelunsa on vaikuttanut Judith Butlerin käsityksiin sukupuolesta tekona. Se on olennaista myös siksi, että Althusserin ajatukset ovat vaikuttaneet myös omaan näkemykseeni jonka mukaan kuvat, näkeminen ja visuaalinen kulttuuri on mahdollista käsitteellistää performatiiveiksi. Tästä syystä katson, että althusserlaisen ideologian laajempi eksplikoiminen on tässä yhteydessä myös tarpeen artikkeleissani kun se on läsnä vain implisiittisesti, lähinnä Butlerin ajattelun kautta suodattuneena. Marxilaiseen käsitykseen nojaten Althusser väittää, että yhteiskunnat pysyvät koossa, koska ne uusintavat jatkuvasti tuotantovälineitään ja työvoimaansa. Työvoiman uusintaminen edellyttää palkanmaksun lisäksi työvoiman koulutusta. Mitä koulussa opitaan? Althusser kysyy ja jatkaa, että lukemaan, kirjoittamaan ja laskemaan. Oleellisempaa kuitenkin on, että koulussa opitaan käyttäytymissääntöjä eli tapoja ja tottumuksia, joita jokaisen tulee noudattaa. Näihin kuuluvat moraalisäännöt tai normit, jotka opettavat puhumaan oikein ja esittämään asiansa sujuvasti. Toisin sanoen yhtenä valtiollisena laitoksena koulu varmistaa riippuvuuden tietystä ideologiasta (Althusser 1976/1984, ). 23 Ideologisia valtiokoneistoja ovat uskonto, koulutus, perhe, oikeus, puoluepolitiikka, ammatit, tiedotus ja kulttuuri (Althusser 1976/1984, ). Niiden erityispiirre on, että ne toimivat lähes huomaamattomasti, piilevästi ja vertauskuvallisesti. Ne saavat ideologian näyttämään asianmukaiselta, itsestään selvältä ja luonnolliselta. Koulussa oppilaitten on oltava kurissa ja nuhteessa ja jos he eivät ole, siitä seuraa (luonnollisesti!) rangaistus. Tätä kautta Althusser pääsee ideologian ytimeen: ensinnäkin siihen, että käytäntöjä on olemassa vain ideologioiden kautta, toiseksi siihen, että ideologiaa on olemassa vain subjektien kautta ja subjekteja varten. Tämä tarkoittaa, että ideologia kutsuu yksilöt subjekteiksi (mt., ). Althusser esittää esimerkkejä, joista yhdessä hän kehottaa: Ajatelkaamme kaikkia ystäviämme, jotka oveemme koputettuaan ja kuultuaan sen läpi kysymyksemme Kuka siellä? vastaavat (asiahan on itsestäänselvä ): Minä täällä! Ja me tunnistamme: Hän se on! Avaamme oven, ja hänhän se siellä tosiaan on. (Althusser 1976/1984, ) Esimerkillään Althusser haluaa sanoa, että olemme aina jo subjekteja ja sellaisina harjoitamme herkeämättä ideologisen tunnistamisen rituaaleja. Tämä takaa konkreettisen, yksilöllisen erityisyytemme. Ideologia toimii kutsumalla subjekteja luokseen. Tästä esimerkkinä Althusser esittää poliisin (tai jonkun muun) esittämän kutsuhuudon ( Hei, sinä siellä! ). Se, että yksilö kääntyy ympäri huudon kuullessaan, tekee tästä subjektin, koska hän on tunnistanut, että kutsu on tarkoittanut juuri häntä. 24 Eikä tässä vielä kaikki: ideologioilla on aina Althusserin mukaan muodollinen rakenne (Althusser 1976/1984, 132). 25 Se on peilin kaltainen ja subjektit puolestaan ideologian heijastuksia (mt., ). 26 Ideologisen valtiokoneiston peilimäisyys on kaksinaista, se sekä perustaa ideologian että varmistaa sen toimivuuden (mt., 135). Ideologia ei kuitenkaan kokonaan alista subjekteja, se antaa heille myös mahdollisuuden olla tunnistamatta itseään ideologian kutsuhuudossa. Toisin sanoen se antaa subjekteille vapauden totella mutta myös olla tottelematta kutsua. Suurin osa subjekteista on hyviä, siis tottelevaisia, mutta joukkoon mahtuu myös poikkeuksia eli huonoja subjekteja (mt., 136). Toisin kuin hyvät subjektit, he eivät tunnista itseään vallitsevissa asiantiloissa tai kuvallisissa esityksissä. 18

19 Väitöskirjani kaikissa artikkeleissa tämä on keskeistä. Analysoin sitä, kuinka sekä huonot että hyvät subjektit, siis vikuurit ja figuurit, osallistuvat molempien käsitteiden tuottamiseen, uusintamiseen ja kyseenalaistamiseen. PARJATTU VISUAALISUUS Käsitys todellisuudesta kielellisesti tai visuaalisesti rakentuneena on yksi ideologinen rakennelma, paradigma. W. J. T. Mitchell (1994, 11) hakee argumentilleen visuaalisesta käänteestä perusteita angloamerikkalaisesta ja eurooppalaisesta filosofiasta Charles Peircen semiotiikasta, Nelson Goodmanin ajatuksesta taiteen kielistä, fenomenologiasta, Jacques Derridan grammatologiasta, Frankfurtin koulukunnan tutkimuksista massakulttuurista, moderneista ja visuaalisista medioista sekä Michel Foucault n näkemyksestä, jonka mukaan modernia kultuuria luonnehtivat katseeseen ja näkemiseen liittyvät valta-asemat (scopic regime). 27 Erityisesti Mitchell kuitenkin sijoittaa kuvallisen käänteen Ludwig Wittgensteinin filosofiaan ja hänen uransa alkuajan ja myöhemmän uran väliseen paradoksiin. Mitchellin mukaan Wittgenstein aloitti merkitysten kuvateorialla mutta päätyi kuvakieltoon: Kuva on pitänyt meitä vankinaan. Emmekä me päässeet sen ulkopuolelle, koska se oli kielessämme ja kieli näytti toistavan itseään heltymättömästi (Wittgenstein 1953, sit. Mitchell 1994, 12). Mitchell pitää Wittgensteinin ja hänen seuraajiensa tarvetta puolustaa puhetta visuaalista vastaan merkkinä siitä, että kuvallinen käänne on todella tapahtunut. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että olisi olemassa jokin yhtenäinen käsitys kulttuurin tutkimusta määrittelevistä kuvallisista representaatioista. Sen sijaan merkittävää on hämmentyneisyys, jota kuvat näyttävät useilla tutkimusalueilla aiheuttavan (mt., 13). Martin Jay vie ajatusta eteenpäin teoksessaan Downcast Eyes. The Denigration of Vision in Twentieth-Century French Thought (1994). Siinä Jay kuvaa erinomaisesti visuaalisuuden historiaa ja esittää, että visuaalisuudella on itse asiassa ollut tärkeä asema filosofiassa jo antiikin kreikkalaisista alkaen. Jayn ensimmäinen lause alkaa enteellisesti: Jo pikainen silmäys kieleen, jota yleisesti käytämme osoittaa, että visuaalisia metaforia on kaikkialla. Hän myös listaa sanoja, joiden etymologia viittaa jollakin tavalla katsomiseen tai tarkkailuun: vigilant näkyvä ; vigilare katsoa ; demonstrare, monstrare näyttää ; inspect, prospect, introspect, specere tutkia (mt., 1-2, n 1, n 2). Martin Jay (1994) on jopa esittänyt, että länsimaisen filosofian historiaa kuvaa näkemisen mustamaalaaminen. Jayn mukaan aina luvulle saakka sanat ovat dominoineet kuvaa, sanaa on pidetty totena, kun taas kuvaa valheellisena. Gilles Deleuze puolestaan kirjoittaa Michel Foucault n historianäkemykseen ja tietämiseen liittyen: Historialliset muodostelmat - - on tehty asioista ja sanoista, näkemisestä ja puhumisesta, näkyvästä ja sanottavissa olevasta, näkyvyyden ketjuista ja luettavuuden kentistä, sisällöistä ja ilmaisuista. (Deleuze 1992, 47.) Deleuzen mukaan Foucault n historiankirjoitusta kuvaa se, että hän jakaa historialliset muodostelmat näkyvyyksiin (visibilité) ja väitteisiin (proposition). Tieto on siis mahdollista nähdä kokoelmaksi väitteitä ja visualisointeja. Foucault n käsitys näkemisen yhteydestä tietämiseen ja valtaan sijoitetaan usein hänen vuonna 1975 ilmestyneeseen, tietämistä, katsetta, katsomista, näkemistä ja näkyvillä olemista analysoivaan teokseensa Tarkkailla ja rangaista (Surveiller et punir). Siinä Foucault kuvaa modernien yhteiskuntien syntyä ja kirjoittaa, että teollinen vallankumous tapahtui samanaikaisesti laajojen massojen hallinnoimiseen kek- 19

20 sittyjen tekniikoiden ja tieteiden kanssa ja että moderneille yhteiskunnille on luonteenomaista subjektien jatkuva tarkkailu ja valvonta. Keskeistä Foucault n (1975/2005, ) mukaan ei ole se, miltä asiat kulloinkin näyttävät vaan se, kuinka asioista tehdään näkyviä ruumiin kautta. Martin Jayn (1994, 383) sanoin: Katse - - sulautui helposti sellaiseen sosiaaliseen ja poliittiseen kritiikkiin, jossa näkeminen (voir) linkittyi sekä tietämiseen (savoir) että kykenemiseen (pouvoir). Vaikka Foucault kuvaakin teoksessaan moderneissa yhteiskunnissa syntyviä tarkkailun ja kurinpidon mekanismeja vankilalaitoksen näkökulmasta, olen tässä yhteydessä kiinnostuneempi siitä, millä tavalla Foucault n ajattelua on mahdollista pitää visuaalisen ajatteluna. Erityisesti olen kiinnostunut siitä, kuinka foucaultlainen visuaalisen ajattelu on vaikuttanut Judith Butlerin käsityksiin sukupuolista ja seksuaalisuuksista sekä siihen, kuinka Butlerin ajatuksia on sovellettu visuaalisen kulttuurin tutkimuksessa keskusteltaessa visuaalisista esityksistä tiedon tuottajina (ks. esim. Rossi 2003). Foucault n kirjoittamista luonnehtii äärimmäinen visuaalisuus. Hänen historiansa ovat täynnä eloisia, mieleenpainuvia kuvia. Foucault visualisoi historiallisia tapahtumia ja liittyy näin sellaiseen historiankirjoittamisen traditioon, jossa kuvaamisella on keskeinen tehtävä. 28 Hän käytti kirjoittamisensa apuvälineenä ennen jälkeen-kuvia; ensin hän piirtää yhden kuvan yhdeltä aikakaudelta, sitten toisen toiselta. Siispä Foucault n kysymys kuuluu, kuinka siirtymä yhdestä aikakaudesta toiseen visualisoitiin. Kuvat eivät kuitenkaan yksinkertaisesti kerro, miltä asiat näyttivät. Sen sijaan Foucault selittää, kuinka asiat näytettiin tiedolle tai vallalle eli kuinka asioista tuli näkyviä (Foucault 1975/2005, ). 29 Foucault yhdistää asioiden näkyväksi tekemisen laajempiin historiallisiin yhteyksiin, lähinnä siihen, kuinka kukin aikakausi käsitteellistää näkemistä. Näkemisen historia ei kata sitä, mitä on nähty vaan sen, mitä kunakin aikana on ollut mahdollista nähdä. Foucault n tavassa esittää ennen jälkeen-kuvia on toinenkin ulottuvuus se on keino johdatella lukijaa näkemään nähdyt asiat uudessa valossa. Päämääränä on, että lukija näkisi itsestään selviltä vaikuttavat tapahtumat taustalla olevien, huomaamattomien käsitteiden valossa (Foucault 1975/2005, ). 30 Tämä on keskeistä myös väitöskirjani artikkeleissa, esimerkiksi artikkelissani Pojista tulee tyttöjä, tytöistä tulee poikia. (2002a, ; tässä teoksessa sivut ) keskustelen Calvin Kleinin mainoskuvien androgynian ristiriitaisuudesta. Androgynian ruumiillistuma: Nukkuva Hermafroditos. 20

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri?

VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri? VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri? Kulttuuri = jonkin ryhmän ominaislaatu, joka ilmenee erilaisina arvoina ja toimintatapoina sekä aineellisina ja aineettomina tuotteina.

Lisätiedot

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN Hanna Vilkka Mikä on havainto? - merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös

Lisätiedot

Syyslukukauden 2012 opintotarjonta

Syyslukukauden 2012 opintotarjonta Syyslukukauden 2012 opintotarjonta ELOKUVA JA TELEVISIO Elokuvan ja median historia 5 op MUOTOILU Taiteen ja kulttuurin historia 3 op MUSIIKKI Musiikin historia 5 op VIESTINTÄ Taidehistoria 5 op Viestintä

Lisätiedot

5.12 Elämänkatsomustieto

5.12 Elämänkatsomustieto 5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa

Lisätiedot

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN Pertti Alasuutari Lyhyt kuvaus Monografia koostuu kolmesta pääosasta: 1. Johdantoluku 2. Sisältöluvut 3. Päätäntäluku Lyhyt kuvaus Yksittäinen luku koostuu kolmesta osasta

Lisätiedot

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Määritelmiä Laadullinen tutkimus voidaan määritellä eri tavoin eri lähtökohdista Voidaan esimerkiksi korostaa sen juuria antropologiasta

Lisätiedot

KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI

KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI VTT/ Sosiologi Hanna Vilkka Opetusmenetelmät ja opetuksen arviointi -seminaari/ Turun kesäyliopisto 11.12.2010 RAKENTEISTA TOIMIJAAN Oma kasvu merkityksissä,

Lisätiedot

Haittoja vähentävää työtä 15 vuotta Suomessa: mitä seuraavaksi?

Haittoja vähentävää työtä 15 vuotta Suomessa: mitä seuraavaksi? Haittoja vähentävää työtä 15 vuotta Suomessa: mitä seuraavaksi? Riikka Perälä Helsingin yliopisto Sosiaalitieteiden laitos Center for Researchon Addiction, Control and Governance Terveysneuvontatyötä

Lisätiedot

Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot

Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Totuudesta väitellään Perinteinen käsitys Tutkimuksella tavoitellaan a. On kuitenkin erilaisia käsityksiä. Klassinen tiedon määritelmä esitetään Platonin

Lisätiedot

Ajatukset - avain onnellisuuteen?

Ajatukset - avain onnellisuuteen? Ajatukset - avain onnellisuuteen? Minna Immonen / Suomen CP-liiton syyspäivät 26.10.2013, Kajaani Mistä hyvinvointi syntyy? Fyysinen hyvinvointi Henkinen hyvinvointi ja henkisyys Emotionaalinen hyvinvointi

Lisätiedot

Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma

Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma Ulkomailla toimivien peruskoulujen ja Suomi-koulujen opettajat 4.8.2011 Pirjo Sinko, opetusneuvos Millainen on kielellisesti lahjakas

Lisätiedot

Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita

Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita Tapiolan lukiossa Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita kursseja mielenkiintonsa mukaan vapaassa

Lisätiedot

PETRI VIRTANEN MARJO SINOKKI HYVINVOINTIA TYÖSTÄ

PETRI VIRTANEN MARJO SINOKKI HYVINVOINTIA TYÖSTÄ HYVINVOINTIA TYÖSTÄ PETRI VIRTANEN MARJO SINOKKI HYVINVOINTIA TYÖSTÄ Työhyvinvoinnin kehittyminen, perusta ja käytännöt TIETOSANOMA HELSINKI Tietosanoma Oy ja kirjoittajat ISBN 978-951-885-367-4 KL 36.13

Lisätiedot

Pakollisista kursseista UE3:a ei suositella tentittäväksi. Syventävät kurssit voi tenttiä, mutta soveltavia ei.

Pakollisista kursseista UE3:a ei suositella tentittäväksi. Syventävät kurssit voi tenttiä, mutta soveltavia ei. Uskonto (UE) Uskonnon opetukseen kaikille yhteiset aihekokonaisuudet sisältyvät seuraavasti. Opetuksessa annetaan valmiuksia osallistua seurakuntien ja muiden uskonnollisten yhteisöjen toimintaan. Opetuksessa

Lisätiedot

Feminismit. Syksy 2012.

Feminismit. Syksy 2012. Feminismit Syksy 2012. Eron politiikat Tasa-arvon maailma on laillistetun ja yksiulotteisen sorron maailma; eron maailma on maailma, jossa sorto heittää aseensa ja antautuu elämän moneudelle ja monimuotoisuudelle.

Lisätiedot

Kuka on strategian tekijä? Diskursiivinen näkökulma. Eero Vaara

Kuka on strategian tekijä? Diskursiivinen näkökulma. Eero Vaara Kuka on strategian tekijä? Diskursiivinen näkökulma Eero Vaara Perinteisiä näkökulmia strategiaan Käskemistä Päätöksentekoa Suunnittelua Analysointia Politikointia Kulttuurin luomista ja muuttamista Sosiaalista

Lisätiedot

HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta. Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku)

HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta. Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku) HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku) 1. Historia ja tulevaisuuden valmiudet Lähtökohtakysymyksiä: MIKSI historiaa opetetaan,

Lisätiedot

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä Pohdi! Seisot junaradan varrella. Radalla on 40 miestä tekemässä radankorjaustöitä. Äkkiä huomaat junan lähestyvän, mutta olet liian kaukana etkä pysty varoittamaan miehiä, eivätkä he itse huomaa junan

Lisätiedot

Mitä on Filosofia? Informaatioverkostojen koulutusohjelman filosofiankurssin ensimmäinen luento

Mitä on Filosofia? Informaatioverkostojen koulutusohjelman filosofiankurssin ensimmäinen luento Mitä on Filosofia? Informaatioverkostojen koulutusohjelman filosofiankurssin ensimmäinen luento Filosofian kurssi 2008 Tavoitteet Havaita filosofian läsnäolo arjessa Haastaa nykyinen maailmankuva Saada

Lisätiedot

Suomalaisten yritysten kokemuksia Kiinasta liiketoiminta-alueena

Suomalaisten yritysten kokemuksia Kiinasta liiketoiminta-alueena Suomalaisten yritysten kokemuksia Kiinasta liiketoiminta-alueena KTT, KM Arja Rankinen Suomen Liikemiesten Kauppaopisto 4.6.2010 Kulttuurinen näkökulma Kulttuurin perusta Kulttuuri Sosiaalinen käyttäytyminen

Lisätiedot

Sisällönanalyysi. Sisältö

Sisällönanalyysi. Sisältö Sisällönanalyysi Kirsi Silius 14.4.2005 Sisältö Sisällönanalyysin kohde Aineistolähtöinen sisällönanalyysi Teoriaohjaava ja teorialähtöinen sisällönanalyysi Sisällönanalyysi kirjallisuuskatsauksessa 1

Lisätiedot

Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa. Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi

Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa. Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi Kurssin tarkoituksesta ja tavoitteista Kurssilla avataan ja pohditaan keskeisimpiä oppimiseen liittyviä käsitteitä

Lisätiedot

Sano minulle kuva. Kokemuksia kuvailusta Caj Bremerin valokuvanäyttelyssä Ateneumin taidemuseossa. Teksti: Maija Karhunen

Sano minulle kuva. Kokemuksia kuvailusta Caj Bremerin valokuvanäyttelyssä Ateneumin taidemuseossa. Teksti: Maija Karhunen Kokemuksia kuvailusta Caj Bremerin valokuvanäyttelyssä Ateneumin taidemuseossa Teksti: Maija Karhunen n verkkojulkaisuja 3:2010 Valtion Taidemuseo, Kaivokatu 2, 00100 Helsinki sivu 2 / 5 Kuvailutulkkaus

Lisätiedot

Tulevia kirjoja Viimeksi päivitetty 24.02.2016

Tulevia kirjoja Viimeksi päivitetty 24.02.2016 Tulevia kirjoja Viimeksi päivitetty 24.02.2016 1. TIINA ARPPE: Uskonto ja vã kivalta â Durkheimin perilliset Teos pureutuu yhteen uskonnon sosiologisen tutkimuksen keskeiseen ongelmaan, uskonnon ja vã

Lisätiedot

Taiteen ja sosiaalityön rajalla. Arja Honkakoski

Taiteen ja sosiaalityön rajalla. Arja Honkakoski Taiteen ja sosiaalityön rajalla Aikuissosiaalityön i i päivät ä 18.-19.1.201119 1 Työryhmä 19.1.2011: Taiteen avaamat mahdollisuudet d sosiaalityössä Arja Honkakoski Mahdollisuus enemmän kuin todellisuus?

Lisätiedot

Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna

Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna Laadullinen, verbaalinen, tulkinnallinen aineisto kootaan esimerkiksi haastattelemalla, videoimalla, ääneenpuhumalla nauhalle, yms. keinoin.

Lisätiedot

Mitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA?

Mitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA? ETIIKKA on oppiaine ja tutkimusala, josta käytetään myös nimitystä MORAALIFILOSOFIA. Siinä pohditaan hyvän elämän edellytyksiä ja ihmisen moraaliseen toimintaan liittyviä asioita. Tarkastelussa voidaan

Lisätiedot

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet 9.2.3. Englanti Koulussamme aloitetaan A1 kielen (englanti) opiskelu kolmannelta luokalta. Jos oppilas on valinnut omassa koulussaan jonkin toisen kielen, opiskelu tapahtuu oman koulun opetussuunnitelman

Lisätiedot

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille.

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan (PWR1) Valitaan

Lisätiedot

Kohti humaaneja organisaatioita

Kohti humaaneja organisaatioita Kohti humaaneja organisaatioita Hoivan etiikka ja perheiden ylisukupolvisiin psykososiaalisiin ongelmiin liittyvät käytännöt Brid Featherstone 6.11.2015 Miksi kirjoitimme kirjan? Uusliberalismi, taloudellisen

Lisätiedot

KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN

KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN,,, Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako -työryhmä 18.11.2009 Pirkko Pohjakallio

Lisätiedot

FT Henna Makkonen-Craig Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen foorumi 2. 3.8.2011

FT Henna Makkonen-Craig Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen foorumi 2. 3.8.2011 FT Henna Makkonen-Craig Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen foorumi 2. 3.8.2011 Esityksen rakenne Johdannoksi Tekstilajin eli genren määrittelyä Millaisin eri tavoin tekstilajia voidaan tutkia? Millaisista

Lisätiedot

Aineistoista. Laadulliset menetelmät: miksi tarpeen? Haastattelut, fokusryhmät, havainnointi, historiantutkimus, miksei videointikin

Aineistoista. Laadulliset menetelmät: miksi tarpeen? Haastattelut, fokusryhmät, havainnointi, historiantutkimus, miksei videointikin Aineistoista 11.2.09 IK Laadulliset menetelmät: miksi tarpeen? Haastattelut, fokusryhmät, havainnointi, historiantutkimus, miksei videointikin Muotoilussa kehittyneet menetelmät, lähinnä luotaimet Havainnointi:

Lisätiedot

Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen

Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen Dosentti Mikko Ketola Kirkkohistorian laitos Workshop tohtorikurssilla toukokuussa 2008 Teologinen tiedekunta Workshopin sisältö Miksi kirjoittaa

Lisätiedot

Kuvataiteesta kirjoittaminen ja Wikipedia

Kuvataiteesta kirjoittaminen ja Wikipedia Kuvataiteesta kirjoittaminen ja Wikipedia Heikki Kastemaa Wikiathlon, Kiasma 28.3.2015 Viisi pilaria Wikipedian käytännöt perustuvat tietosanakirjan, neutraalin näkökulman, vapaan aineiston, toisten käyttäjien

Lisätiedot

8 Kide 5 2010. Laura Junka-Aikio

8 Kide 5 2010. Laura Junka-Aikio 8 Kide 5 2010 Laura Junka-Aikio Millä alalla liikutaan, kun sopraano kirjoittaa laulusta yhteiskuntatieteellisen väitöskirjan, politiikantutkija tekee käsitteellisen lyhytelokuvan ja mediataiteilija muuttaa

Lisätiedot

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Fakta- ja näytenäkökulmat Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mikä on faktanäkökulma? sosiaalitutkimuksen historia: väestötilastot, kuolleisuus- ja syntyvyystaulut. Myöhemmin kysyttiin ihmisiltä tietoa

Lisätiedot

Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä

Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä Kaisa Raitio Yhteiskuntapolitiikan laitos Joensuun yliopisto Monitieteisen ympäristötutkimuksen metodit 12.-13.10.2006 SYKE Esityksen

Lisätiedot

ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6

ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6 Sisällysluettelo ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6 2. LAADULLISEN TUTKIMUKSEN KÄSITTEITÄ... 9 1.1 TUTKIMUKSEN TEKEMISEN TAUSTAFILOSOFIAT... 10 1.2 LAADULLINEN TUTKIMUS VS. MÄÄRÄLLINEN

Lisätiedot

VOIMAUTTAVA VALOKUVA

VOIMAUTTAVA VALOKUVA VOIMAUTTAVA VALOKUVA Voimauttava valokuva on taide- ja sosiaalikasvattaja Miina Savolaisen kehittämä sosiaalipedagoginen menetelmä, jonka avulla valokuvaa voidaan käyttää yksilön ja erilaisten ryhmien

Lisätiedot

TASA-ARVO JA SUKUPUOLI OPPIMATERIAALEISSA

TASA-ARVO JA SUKUPUOLI OPPIMATERIAALEISSA TASA-ARVO JA SUKUPUOLI OPPIMATERIAALEISSA Muistiot 2011:1 1 Opetushallitus ja tekijät Muistiot 2011:1 ISBN 978-952-13-4639-2 (pdf) ISSN-L 1798-8896 ISSN 1798-890X (verkkojulkaisu) Taitto: Sirpa Ropponen

Lisätiedot

MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA

MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA MUUTTUU UUDEN OPETUSSUUNNITELMAN MYÖTÄ? Seminaari perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista Opetushallitus 13.3.2015 FT tutkija Kati Mikkola, (HY, SKS) kati.m.mikkola@helsinki.fi

Lisätiedot

MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET. Selkokielen käyttö opetuksessa. Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus

MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET. Selkokielen käyttö opetuksessa. Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET Selkokielen käyttö opetuksessa Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus Ihmisten viestinnän epätarkkuus johtaa usein virheellisiin tulkintoihin keskusteluissa!

Lisätiedot

Poikien ja nuorten miesten moninaisuus mitä aito kohtaaminen edellyttää?

Poikien ja nuorten miesten moninaisuus mitä aito kohtaaminen edellyttää? Poikien ja nuorten miesten moninaisuus mitä aito kohtaaminen edellyttää? #Ainutlaatuinen- seminaari Antti Ervasti Erityistason seksuaaliterapeutti (NACS) Erityistason perheterapeutti Psykoterapeutti (ET,

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Suvi Heikkinen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu NaisUrat-hanke Työn ja yksityiselämän tasapaino 6.5.2014 Väitöskirjatutkimus Pyrkimyksenä on selvittää

Lisätiedot

Pääluvun tekstin jälkeen tuleva alaotsikko erotetaan kahdella (2) enterin painalluksella,väliin jää siis yksi tyhjä rivi.

Pääluvun tekstin jälkeen tuleva alaotsikko erotetaan kahdella (2) enterin painalluksella,väliin jää siis yksi tyhjä rivi. KIRJALLISEN TYÖN ULKOASU JA LÄHTEIDEN MERKITSEMINEN Tämä ohje on tehty käytettäväksi kasvatustieteiden tiedekunnan opinnoissa tehtäviin kirjallisiin töihin. Töiden ohjaajilla voi kuitenkin olla omia toivomuksiaan

Lisätiedot

EDUTOOL 2010 graduseminaari

EDUTOOL 2010 graduseminaari EDUTOOL 2010 graduseminaari tutkimussuunnitelma, kirjallisuus ja aiheen rajaaminen Sanna Järvelä Miksi tutkimussuunnitelma? Se on kartta, kompassi, aikataulu ja ajattelun jäsentäjä Tutkimussuunnitelma

Lisätiedot

Sateenkaarinuorten hyvinvointi ja huolenaiheet

Sateenkaarinuorten hyvinvointi ja huolenaiheet Sateenkaarinuorten hyvinvointi ja huolenaiheet Riikka Taavetti facebook.com/hyvinvoivasateenkaarinuori Hyvinvoiva sateenkaarinuori -tutkimus - 2013: kyselytutkimus ja raportti - yli 2500 vastaajaa, yli

Lisätiedot

KESKUSTELUNANALYYSI. Anssi Peräkylä Kvalitatiiviset menetelmät 04.11.2009

KESKUSTELUNANALYYSI. Anssi Peräkylä Kvalitatiiviset menetelmät 04.11.2009 KESKUSTELUNANALYYSI Anssi Peräkylä Kvalitatiiviset menetelmät 04.11.2009 Esitelmän rakenne KESKUSTELUNANALYYTTINEN TAPA LUKEA VUOROVAIKUTUSTA ESIMERKKI: KUNINGAS ROLLO KESKUSTELUNANALYYSIN PERUSOLETTAMUKSET

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika Nettiraamattu lapsille Tuhlaajapoika Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for Children,

Lisätiedot

OPINTO-OPAS 2010 2011

OPINTO-OPAS 2010 2011 OPINTO-OPAS 2010 2011 Lahden ammattikorkeakoulu Muotoilu- ja taideinstituutti Erikoistumisopinnot 60 op Taiteen perusopettajan pedagogiset erikoistumisopinnot TAITEEN PERUSOPETTAJAN PEDAGOGISET ERIKOISTUMISOPINNOT

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana

Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana People-centric problem solving Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana Gemic on strategiseen tutkimukseen, ihmislähtöisiin innovaatioihin ja liiketoiminnan kehittämiseen erikoistunut konsulttitoimisto.

Lisätiedot

Pedofiilibikinit. The Sun, 2010

Pedofiilibikinit. The Sun, 2010 Muuttuva lapsuus Kirkon lapsityönohjaajien ja lapsityönteologien neuvottelupäivät Jyväskylä 11.4.2013 Annamari Vänskä, FT, Dos. vanska@fashion.su.se www.annamarivanska.com Pedofiilibikinit The Sun, 2010

Lisätiedot

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman Laadullinen tutkimus KTT Riku Oksman Kurssin tavoitteet oppia ymmärtämään laadullisen tutkimuksen yleisluonnetta oppia soveltamaan keskeisimpiä laadullisia aineiston hankinnan ja analysoinnin menetelmiä

Lisätiedot

Opintojaksot Perusopinnot 25 op Aineopinnot 35 op Opintojaksot 687600P Johdatus taidehistoriaan (5op) Laajuus Opetuskieli Ajoitus Osaamistavoitteet

Opintojaksot Perusopinnot 25 op Aineopinnot 35 op Opintojaksot 687600P Johdatus taidehistoriaan (5op) Laajuus Opetuskieli Ajoitus Osaamistavoitteet Opintojaksot Perusopinnot 25 op 687600P Johdatus taidehistoriaan 5 op 687601P Taidehistorian peruskurssi 13 op 687602P Kotimaan ekskursio 3 op 687603P Valinnaiset opinnot 4 op Aineopinnot 35 op 687604A

Lisätiedot

SUKUPUOLI IKÄÄNTYVÄSSÄ YHTEISKUNNASSA YTI-LUENNOT 30.10.2012 HANNA OJALA KT, TUTKIJATOHTORI TUTKIJAKOLLEGIUM HANNA.L.OJALA@UTA.FI

SUKUPUOLI IKÄÄNTYVÄSSÄ YHTEISKUNNASSA YTI-LUENNOT 30.10.2012 HANNA OJALA KT, TUTKIJATOHTORI TUTKIJAKOLLEGIUM HANNA.L.OJALA@UTA.FI SUKUPUOLI IKÄÄNTYVÄSSÄ YHTEISKUNNASSA YTI-LUENNOT 30.10.2012 HANNA OJALA KT, TUTKIJATOHTORI TUTKIJAKOLLEGIUM HANNA.L.OJALA@UTA.FI Kunnes kaupunki meidät erottaa / HS 23.11.2008 2 TÄLLÄ LUENNOLLA (1) Aiheena

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

Aika/Datum Month and year Kesäkuu 2012

Aika/Datum Month and year Kesäkuu 2012 Tiedekunta/Osasto Fakultet/Sektion Faculty Laitos/Institution Department Filosofian, historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos Humanistinen tiedekunta Tekijä/Författare Author Veera Lahtinen

Lisätiedot

VARHAISKASVATUKSEN TUTKIMUS JA VARHAISKASVATUSTUTKIMUS. Anna Raija Nummenmaa 15.11.2010 Näkymätön näkyväksi

VARHAISKASVATUKSEN TUTKIMUS JA VARHAISKASVATUSTUTKIMUS. Anna Raija Nummenmaa 15.11.2010 Näkymätön näkyväksi VARHAISKASVATUKSEN TUTKIMUS JA VARHAISKASVATUSTUTKIMUS Anna Raija Nummenmaa 15.11.2010 Näkymätön näkyväksi VARHAISKASVATUS Varhaiskasvatustyöllä on pitkät perinteet Varhaiskasvatus käsitteenä on melko

Lisätiedot

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet VALTAKUNNALLISET VIRTUAALIOPETUKSEN PÄIVÄT 8.-9.12.2014, Helsinki, Messukeskus Mikko Hartikainen Opetushallitus Kuvataiteen

Lisätiedot

Lauri Hellsten, Espoon yhteislyseon lukio Mika Setälä, Lempäälän lukio

Lauri Hellsten, Espoon yhteislyseon lukio Mika Setälä, Lempäälän lukio Lukion opetussuunnitelman perusteet 2016 Teemaopinnot Lauri Hellsten, Espoon yhteislyseon lukio Mika Setälä, Lempäälän lukio 1 5.22 Teemaopinnot "Teemaopinnot ovat eri tiedonaloja yhdistäviä opintoja.

Lisätiedot

Kirjakettu/Hopeakettu tehtävät

Kirjakettu/Hopeakettu tehtävät Kirjakettu/Hopeakettu tehtävät Päähenkilöön liittyvät tehtävät 1. Vertaile itseäsi ja kirjan päähenkilöä. Mitä teissä on samaa, mitä erilaista? 2. Kirjoita kirje valitsemallesi kirjan henkilölle. 3. Kuvittele,

Lisätiedot

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY Yhteiskuntafilosofia - alueet ja päämäärät Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY 1 Yhteiskunnan tutkimuksen ja ajattelun alueet (A) yhteiskuntatiede (political science') (B) yhteiskuntafilosofia

Lisätiedot

Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2. 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella

Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2. 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella Miehen kohtaamiseen vaikuttavat tekijät työntekijä tiedot, taidot ammatillinen viitekehys/oma

Lisätiedot

TIEDEPOSTERI. - Viestinnän välineenä. Marisa Rakennuskoski

TIEDEPOSTERI. - Viestinnän välineenä. Marisa Rakennuskoski TIEDEPOSTERI - Viestinnän välineenä Marisa Rakennuskoski POSTERILAJIT Mainosposteri(pääpaino kuvilla ja visuaalisuudella) Ammatillinenposteri(vapaamuotoinen, esim. jonkin projektin tapahtumia kuvaava,

Lisätiedot

Jorma Joutsenlahti / 2008

Jorma Joutsenlahti / 2008 Jorma Joutsenlahti opettajankoulutuslaitos, Hämeenlinna Latinan communicare tehdä yleiseksi, jakaa Käsitteiden merkitysten rakentaminen ei ole luokassa kunkin oppilaan yksityinen oma prosessi, vaan luokan

Lisätiedot

MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015

MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015 MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015 Käsiteltäviä näkökulmia Mitä muutos on? Mitä ihmiselle muutoksessa tapahtuu? Työkaluja muutoksessa kipuilevan tukemiseen. Muutos Tilanteen tai

Lisätiedot

Stratox Oy 12.9.2007 Heikki Nummelin

Stratox Oy 12.9.2007 Heikki Nummelin Stratox Oy 12.9.2007 Heikki Nummelin www.stratox.fi Aarrekartta on erinomainen työkalu kun haluat suunnitella omaa elämääsi ja tavoitteitasi. Tässä ohjeessa monivuotinen kumppanini Markku Jokila on kuvannut

Lisätiedot

Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008

Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon opinnäytetöissä Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 aiheita Tutkimuksen ja kehittämisen suhde Laatusuositukset ylemmän AMK-tutkinnon opinnäytetöille

Lisätiedot

Opetusmateriaalin visuaalinen suunnittelu. Kirsi Nousiainen 27.5.2005

Opetusmateriaalin visuaalinen suunnittelu. Kirsi Nousiainen 27.5.2005 Opetusmateriaalin visuaalinen suunnittelu Kirsi Nousiainen 27.5.2005 Visuaalinen suunnittelu Ei ole koristelua Visuaalinen ilme vaikuttaa vastaanottokykyyn rauhallista jaksaa katsoa pitempään ja keskittyä

Lisätiedot

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunneklinikka Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunnekehoterapia on luontaishoitomenetelmä, joka on kehittynyt erilaisten luontaishoitomenetelmien yhdistämisestä yhdeksi hoitomuodoksi.

Lisätiedot

Tekstien ääniä. Tommi Nieminen Itä-Suomen yliopisto

Tekstien ääniä. Tommi Nieminen Itä-Suomen yliopisto Tekstien ääniä Tommi Nieminen Itä-Suomen yliopisto 39. Kielitieteen päivät, Tallinna 16. 18.5.2012 Mitä väliä? teoreettinen ja metodologinen tarve? teksti ääni suhde työkaluajatteluun ei ääniä > monologinen

Lisätiedot

5.13 FILOSOFIA OPETUKSEN TAVOITTEET

5.13 FILOSOFIA OPETUKSEN TAVOITTEET 5.13 FILOSOFIA Filosofinen ajattelu käsittelee koko todellisuutta, sen monimuotoista hahmottamista sekä ihmisen toimintaa siinä. Filosofian erityisluonne on sen tavassa jäsentää ongelmia käsitteellisesti,

Lisätiedot

STEP 1 Tilaa ajattelulle

STEP 1 Tilaa ajattelulle Työkalu, jonka avulla opettaja voi suunnitella ja toteuttaa systemaattista ajattelutaitojen opettamista STEP 1 Tilaa ajattelulle Susan Granlund Euran Kirkonkylän koulu ja Kirsi Urmson Rauman normaalikoulu

Lisätiedot

Silmänliike kertoo totuuden. Otavamedian asiakastilaisuuden esitys Musiikkitalossa 29.10.2013 Tiivistelmä Mikko Puosi

Silmänliike kertoo totuuden. Otavamedian asiakastilaisuuden esitys Musiikkitalossa 29.10.2013 Tiivistelmä Mikko Puosi Silmänliike kertoo totuuden Otavamedian asiakastilaisuuden esitys Musiikkitalossa 29.10.2013 Tiivistelmä Mikko Puosi Silmänliiketutkimus Ruudulla, lukulaitteella tai älypuhelimella näytetään tutkittava

Lisätiedot

1) Kirjoittamisen aiheen tai näkökulman on tunnuttava tuoreelta, maistuttava uudelta.

1) Kirjoittamisen aiheen tai näkökulman on tunnuttava tuoreelta, maistuttava uudelta. Juhani Niemi ALKUOPPIA KIRJOITTAMISEEN Perustavia lähtökohtia: 1) Kirjoittamisen aiheen tai näkökulman on tunnuttava tuoreelta, maistuttava uudelta. 2) Suhteen käsiteltävään aiheeseen on oltava omakohtainen,

Lisätiedot

Kieli ja työelämä Marjut Johansson & Riitta Pyykkö

Kieli ja työelämä Marjut Johansson & Riitta Pyykkö Kieli ja työelämä Marjut Johansson & Riitta Pyykkö Kieliparlamentti, Helsinki Missä, missä se kieli (työelämässä) on? Työn murros työpaikat ovat vähentyneet alkutuotannossa ja teollisuudessa niiden määrä

Lisätiedot

SUKUPUOLISUUDEN JA SEKSUAALISUUDEN MONIMUOTOISUUS. Hanna Vilkka

SUKUPUOLISUUDEN JA SEKSUAALISUUDEN MONIMUOTOISUUS. Hanna Vilkka SUKUPUOLISUUDEN JA SEKSUAALISUUDEN MONIMUOTOISUUS Hanna Vilkka Mistä on pienet tytöt tehty? Sokerista, kukkasista, inkivääristä, kanelista. Niistä on pienet tytöt tehty. Mistä on pienet pojat tehty? Etanoista,

Lisätiedot

Monilukutaito. Marja Tuomi 23.9.2014

Monilukutaito. Marja Tuomi 23.9.2014 Monilukutaito Marja Tuomi 23.9.2014 l i t e r a c y m u l t i l i t e r a c y luku- ja kirjoitustaito tekstitaidot laaja-alaiset luku- ja kirjoitustaidot monilukutaito Mitä on monilukutaito? tekstien tulkinnan,

Lisätiedot

Musiikkipäiväkirjani: Soitetaan rytmissä omaa ääntä käyttämällä (RV1) Juhlitaan kaikkia tunnettuja kielen ääniä.

Musiikkipäiväkirjani: Soitetaan rytmissä omaa ääntä käyttämällä (RV1) Juhlitaan kaikkia tunnettuja kielen ääniä. Musiikkipäiväkirjani: Soitetaan rytmissä omaa ääntä käyttämällä (RV1) Juhlitaan kaikkia tunnettuja kielen ääniä. Musiikkipäiväkirjani: Soitetaan rytmissä omaa ääntä... (RV1) Juhlitaan kaikkia tunnettuja

Lisätiedot

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Toimijat Kansanmusiikin ja - tanssin alan toimijat voidaan jakaa kolmeen suurempaan kategoriaan, yksityiset toimijat,

Lisätiedot

Tutkiva toiminta luovan ja esittävän kulttuurin kehittämishaasteena. Pirkko Anttila 2006

Tutkiva toiminta luovan ja esittävän kulttuurin kehittämishaasteena. Pirkko Anttila 2006 Tutkiva toiminta luovan ja esittävän kulttuurin kehittämishaasteena Pirkko Anttila 2006 Tutkimus vs. tutkiva toiminta? Research = careful search Sana recercher (ransk.) jaettuna osiinsa on: re = intensiivisesti,

Lisätiedot

KESKUSTELEVA PSYKOLOGIA

KESKUSTELEVA PSYKOLOGIA KESKUSTELEVA PSYKOLOGIA Tulevaisuuden Ystävät ry Framtidens Vänner rf Tulevaisuuden Ystävät ry. - Framtidens Vänner rf. c/o Ismo Järvinen Kustaankatu 8 a A 23 00500 Helsinki Puh. (09) 773 2217 s-posti:

Lisätiedot

Osallistava pedagogiikka koettelee rajoja ja luo tilaa toimijuudelle Marjo Vuorikoski Tampereen yliopisto

Osallistava pedagogiikka koettelee rajoja ja luo tilaa toimijuudelle Marjo Vuorikoski Tampereen yliopisto Toimijuuden vahvistaminen aikuisten elämänkentillä Teemaryhmäsarja 1 Osallistava pedagogiikka koettelee rajoja ja luo tilaa toimijuudelle Marjo Vuorikoski Tampereen yliopisto Kaksoisärsytyksen menetelmä

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan

Lisätiedot

Tutkintovaatimukset 2015-2020

Tutkintovaatimukset 2015-2020 TAIDEYLIOPISTO Teatterikorkeakoulu Tanssinopettajan maisteriohjelman opettajan pedagogiset opinnot (60 op) Teatteriopettajan maisteriohjelman opettajan pedagogiset opinnot (60 op) Erilliset opettajan pedagogiset

Lisätiedot

Mitä kaikkea voit tutkia kun haluat tutkia yhteiskuntavastuuta 2000-luvun alussa?

Mitä kaikkea voit tutkia kun haluat tutkia yhteiskuntavastuuta 2000-luvun alussa? Mitä kaikkea voit tutkia kun haluat tutkia yhteiskuntavastuuta 2000-luvun alussa? Yritysten yhteiskuntavastuu: onko sitä ja missä se näkyy? -seminaari Suomen Akatemia 12.6.2007 Ville-Pekka Sorsa assistentti

Lisätiedot

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki Kolminaisuusoppi Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki KOLMINAISUUSOPPI - KIRKON TÄRKEIN OPPI Kolminaisuusoppia pidetään yhtenä kristinuskon tärkeimmistä opeista. Se erottaa kirkon uskon muista uskonnoista.

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.

Lisätiedot

Vaatiiko subjektius subjektin? Sosiaalinen konstruktionismi kielentutkimuksessa ja kielenhuollossa

Vaatiiko subjektius subjektin? Sosiaalinen konstruktionismi kielentutkimuksessa ja kielenhuollossa Vaatiiko subjektius subjektin? Sosiaalinen konstruktionismi kielentutkimuksessa ja kielenhuollossa Ulla Tiililä Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ulla.tiilila@kotus.fi Kielitieteen päivät Helsingissä

Lisätiedot

Martti Raevaara 24.5.2007 Virta III. OPETUSSUUNNITELMA lukuvuosille 2007-2010. Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma Virta@ -koulutus (TaM)

Martti Raevaara 24.5.2007 Virta III. OPETUSSUUNNITELMA lukuvuosille 2007-2010. Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma Virta@ -koulutus (TaM) Martti Raevaara 24.5.2007 Virta III OPETUSSUUNNITELMA lukuvuosille 2007-2010 Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma Virta@ -koulutus (TaM) Virt@ -koulutuksen opinnot johtavat taiteen maisterin tutkintoon

Lisätiedot

Aineeton perintö kulttuurisena voimavarana Outi Tuomi - Nikula, Turun yliopisto outi.tuomi-nikula@utu.fi

Aineeton perintö kulttuurisena voimavarana Outi Tuomi - Nikula, Turun yliopisto outi.tuomi-nikula@utu.fi Aineeton perintö kulttuurisena voimavarana Outi Tuomi - Nikula, Turun yliopisto outi.tuomi-nikula@utu.fi KESTÄVÄ KULTTUURI- SEMINAARI HELSINGISSÄ 27.1.2011 Tämä talo on minun eikä kuitenkaan minun Ne jotka

Lisätiedot

Lukioiden ilmiöt. Euroopan unioni 1. jakso. Kurssien suorittaminen ilmiöinä

Lukioiden ilmiöt. Euroopan unioni 1. jakso. Kurssien suorittaminen ilmiöinä Lukioiden ilmiöt Euroopan unioni 1. jakso Euroopan unioni on 28 jäsenvaltiosta ja lukuisista toimielimistä koostuva yhteisö, jonka toiminnassa riittää setvittävää niin poliittisille vaikuttajille, talouden

Lisätiedot

Mauno Rahikainen 2009-09-29

Mauno Rahikainen 2009-09-29 SISÄLTÖ - Alustus - Tutustutaan toisiimme - Omat odotukset (mitä minä haluan tietää) - Vaalivaliokunnan tehtävät (sääntöjen vaatimat) - Miksi vaalivaliokunta on tärkein vaikuttaja järjestöissä? - Järjestön

Lisätiedot