JALASJÄRVEN KUNTA Talousarvio 2013 Taloussuunnitelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "JALASJÄRVEN KUNTA Talousarvio 2013 Taloussuunnitelma 2014-2017 1"

Transkriptio

1 JALASJÄRVEN KUNTA Talousarvio 2013 Taloussuunnitelma

2 Sisällysluettelo Budjetin esipuhe, kunnanjohtaja Esko Juntunen...3 Talousarvion ja -suunnitelman laadintaperusteet Kunnanhallitus Kuntakonsernin tavoitteet Talousarvioasiakirjat ja talousarvion sitovuus...12 Strategiat Käyttötalousosa Osastot yhteensä...32 Yleishallinnon osasto määrärahat Elinkeinopalvelut ja yleishallinnon maksuosuudet Hallinto-, talous- ja ruokapalvelut...39 Maaseutulautakunta...40 Lomituspalvelut...41 Sosiaalipalvelut...42 JIK-Tilaajalautakunta...43 Sivistysosasto määrärahat...44 Koulutuslautakunta...45 Vapaa-ajan lautakunta...46 Tekninen lautakunta Tuloslaskelmaosa Investointiosa Rahoituslaskelmaosa JAKK-liikelaitos Liitteet...75 Virat ja toimet Talousarvioasetelma Talousarvion täytäntöönpano-ohjeet Talousarvio 2013 Taloussuunnitelma

3 Kunnanjohtajan katsaus Euroopan murrosvaihe Etelä-Euroopan maista lähtenyt talouskriisi jatkuu edelleen. Kriisimaiden kansantalouksien velkaantuminen on vaatinut euromailta mittavia tukitoimia. Kreikka sai jo mittavan anteeksiannon omien luottojensa suhteen. Se tuskin on viimeinen helpotus ja lisää lienee luvassa Espanjan ja Portugalin osalle. Tämä aiheuttaa sen, että taloustaantuma ei ole ohimenevä ilmiö, vaan pidempiaikainen taantuma. Lama tosin on vielä vältetty, mutta sekin seurannee lähiaikoina. Euroopan murrosvaihe tulee tältä osin jatkumaan vielä pitkään. Suomessa työttömyys on lisääntynyt odotettua maltillisemmin. Rakenteellinen noin 6 %:n työttömyys huomioon ottaen parin prosentin lisäys on todella vähän - erityisesti, kun otetaan huomioon talouskasvun pysähtymisen rajuus. Selitystekijöitä tähän on löydettävissä mm. väestörakenteen muutoksesta, sillä suurten 50 -luvun alussa syntyneiden ikäluokkien eläkkeelle siirtyminen pehmentää työttömyystilastoja. Asialla on se negatiivinen puoli, että työikäisen väestön väheneminen on Suomessa Euroopan nopeinta ja se vaikeuttaa oleellisesti Suomen talouden nousemista tästä aallonpohjasta. Elinkeinoissa uskoa tulevaan Jalasjärven elinkeinorakenne on vahva ja hyvä. Yritysten pohja on vahvassa sitoutumisessa omaan kuntaan. Jalasjärven osalta Euroopan talouden myllerrys ei vielä kovin raskaasti ole näkynyt. On kuitenkin merkkejä olemassa, että vaikutukset näkyvät pian tietysti myös täällä. Toistaiseksi työttömyys meilläkin on pysynyt normaalilla tasolla. On myös niin, että johtavat yrityksemme ovat vahvalla pohjalla ja jopa laajentaneet ja pystyneet näin hyödyntämään laskusuhdanteen vaikutuksia. Toivottavasti satsaukset edesauttavat selviytymään paremmin kiristyvillä markkinoilla. Kunnan toiminta Kunnan osalta kuluva vuosi on ollut varsin normaali. Tietysti JAKK:n tilanteen selvittäminen on painanut leimansa vuoteen ja myös tulevien vuosien osalta epävarmuus JAKK:n suhteen rajoittaa kunnan pitkäjänteistä suunnittelua. Lopullinen KHO:n päätös asialle on tulossa kevään aikana. Joka tapauksessa JAKK:n osalta edetään yhtiöittämisen kautta toiminnan tervehdyttämiseen. Jalasjärven kunta on päättänyt käynnistää valmistelussa olevan rakennelain mukaisen yhdistymisselvityksen Seinäjoen ja Kurikan kaupunkien kanssa. Selvitys käynnistyy varsinaisesti vuoden 2013 alussa ja kestää koko vuoden. Selvitys on merkittävä, koska rakennelakiluonnoksen mukaan alle asukkaan kuntana Jalasjärvi on pakotettu tekemään ratkaisut siitä, mihin suuntaan se suuntautuu. Rakenneselvitystä lähdetään laatimaan avoimin mielin, miten palvelut turvataan ja parannetaan vastaamaan kansalaisten tarpeita, ei vain hakemaan kustannussäästöjä keskittämisen kautta. Samalla on ratkaistava myös JIK sotealueen tulevaisuus ja sen niveltyminen maakunnalliseen sosiaali- ja terveyspalveluiden ratkaisuun. VT3 ja VT19 risteysalueen kehittäminen etenee yhdessä tiehallinnon kanssa ja elinkeinojen kehittäminen on vahvana painopisteenä kunnan toimintojen kehittämisessä. Vapaa-ajan palveluilla parannetaan kuntalaisten viihtyvyyttä ja kunnan ylläpitämistä. Tässä tarkoituksessa Kiuaskallion kehittäminen on keskeinen osa luoda mahdollisuuksia vapaa-ajan aktiviteeteille. Vaikeudet on tehty voitettavaksi. On katsottava eteenpäin ja pyrittävä löytämään oikeat reitit, jotta karikot voidaan välttää. Tässä mielessä toivomme uusille luottamushenkilöille kaukonäköisyyttä ja viisautta luotsata Jalasjärveä talouden karikkoisissa vesissä. Esko Juntunen kunnanjohtaja 3

4 4

5 YLEISPERUSTELUT Kunnan alue, väestö ja työpaikat Jalasjärven kunta sijaitsee Etelä-Pohjanmaalla, Länsi-Suomen läänissä. Naapurikuntia ovat Kauhajoki, Kurikka, Ilmajoki, Seinäjoki, Kihniö, Parkano ja Karvia. Kunnan kokonaispinta-ala on 829,9 km², josta maapinta-ala on 821,5 km². Maakuntajaossa kunta kuuluu Etelä-Pohjanmaan liittoon. Kunta kuuluu myös Suomenselän alueen kuntiin. Seinäjoen seutu on yhteistoiminta-alue, jonka muodostavat Seinäjoen, Kurikan ja Lapuan kaupungit sekä Ilmajoen ja Jalasjärven kunnat. Seinäjoen kaupunkiseutuun eli ns. K8 kuntiin kuuluvat lisäksi Alavus, Kauhava ja Kuortane. Kunnan väkiluku oli Työssä käyvän väestön määrä oli 3206, josta alkutuotannossa toimivia on 20,3 %, jalostuselinkeinoissa toimivia 25,3 % ja palveluissa toimivia 53 %. Työpaikkojen määrä kunnassa on n ja nettopendelöinti n Yleinen taloudellinen tilanne 1. Eurokriisin pitkittyminen lykkää maailmantalouden elpymistä, käänne on odotettavissa vasta vuoden 2013 puolivälin lähestyessä. Koko EU-alueen BKT supistuu tänä vuonna 0.3 prosenttia. Yhdysvaltojen bruttokansantuotteen arvioidaan kasvavan noin 2 prosenttia. Venäjällä kokonaistuotannon kasvu hidastuu prosenttiin. Kiinassa liikutaan vielä prosentin paikkeilla, mutta läntisen maailman kysynnän heikkeneminen ja kotimaiset inflaatiopaineet jarruttavat kasvua sielläkin. Koko maailman kokonaistuotannon kasvu hidastuu viimevuotisesta 3.5 prosentista 2.8 prosenttiin. Kasvua jarruttavat markkinapaineiden vuoksi kiristetty finanssipolitiikka ja euromaiden kriisi. Maailmantalouden kasvu voi nopeutua vuoden 2013 puolivälissä, jos Euroopan kriisimaiden vajeiden kehitys saadaan kestävälle uralle ja markkinoiden luottamus palautuu. Finanssipolitiikka on yhä tiukkaa useassa maassa, mutta yksityisellä sektorilla olisi varaa velkaantumiseenkin. 2. Viennin ja kulutuksen heikon kehityksen vuoksi Suomen kokonaistuotanto kasvaa tänä vuonna vain 0.5 prosenttia; ensi vuonnakin kasvu jää 1 prosenttiin. 3. Kuluttajahinnat nousevat Suomessa 2.9 prosenttia sekä tänä että ensi vuonna; ensi vuonna hintoja nostavat arvonlisäveron korotus ja elintarvikkeiden hintojen nousu. 4. Yksityinen kulutus lisääntyy tänä vuonna 1.1 prosenttia; ensi vuonna kulutuksen kasvu putoaa 0.6 prosenttiin, kun ostovoima lisääntyy vain niukasti. 5. Heikon kysynnän vuoksi yritysten investoinnit supistuvat sekä tänä että ensi vuonna. 6. Työttömyysaste on tänä vuonna 7.7 prosenttia ja nousee ensi vuonna 8.0 prosenttiin. 7. Talouskasvun hidastumisen vuoksi saattaa hallituksen tavoite kääntää velan bkt-suhde laskuun jäädä toteutumatta. (Lähde: Elinkeinoelämän tutkimuslaitos) Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä oli vuoden 2012 syyskuussa , mikä oli enemmän kuin vuosi sitten. Työttömyysaste oli 7,1 prosenttia, kun se edellisvuoden syyskuussa oli 6,9 prosenttia. Miesten työttömyysaste oli 7,5 ja naisten 6,6 prosenttia vuotiaiden nuorten työttömyysaste oli syyskuussa 17 prosenttia, mikä oli 0,2 prosenttiyksikköä suurempi kuin edellisen vuoden syyskuussa. 5

6 Kuntatalous vuosina Kuntaliiton tiedotteen mukaan hallituksen budjettiesitys kiristää kuntataloutta valtionosuuksien leikkauksilla ja uusilla tehtävillä, joista merkittävimpänä mainitaan vanhuspalvelulaki. Tämä lisää paineita kuntaverojen korottamiseen ja kuntien velkaantumiseen. Peruspalvelujen valtionosuuksia leikataan ensi vuodelle kuluvaan vuoteen verrattuna 125 miljoonaa. Tämän lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriön valtionosuuksia jäädytetään 50 miljoonalla eurolla. Hallituksen muodostamisen yhteydessä päätetty 631 miljoonan euron leikkaus toteutettiin kokonaisuudessaan kerralla tämän vuoden valtionosuuksien pohjiin ja siten ne kertautuvat jatkossa joka vuosi. Kuntien kannalta myönteistä budjettiesityksessä on, että valtio kompensoi kunnille kaikki veroperusteiden muutosten aiheuttamat menetykset ja että pitkäaikaistyöttömien työllistämisen kuntakokeiluun saadaan rahoitus luvatun suuruisena. Edelleen Kuntaliiton kuntataloustiedotteessa 3/2012 arvioidaan, että kuntien verotulojen tilitykset lisääntyvät 2012 kokonaisuudessaan 1,5 %, ja vuonna ,1 %. Arvioon vaikuttaa monta tekijää: ansiotulojen kasvuvauhdin hidastuminen, ansiotuloverotuksen indeksitarkistusten jäädyttäminen, kunnallisverosta tehtävien vähennystä lisääminen 2012, yleisen taloudellisen epävarmuuden vaikutus yhteisöveron tuottoon ja yhteisöveron kuntien jako-osuuteen liittyvät päätökset. Uudet kunta-alan virka- ja työehtosopimukset tulivat voimaan ja sopimuskausi päättyy Koko sopimuskauden kustannusvaikutus on lähes 4,5 % kaikilla sopimusaloilla. Vuonna 2013 kunta-alan palkkasumman kasvu jäänee ansiotasoindeksin muutoksen tasolle, joka on arvioitu 2,3 %:ksi. Peruspalvelujen hintaindeksillä mitattu kunta-alan kustannustason nousun arvioidaan olevan viime vuoden 3,3 %:ia hieman hitaampaa. Vuonna 2013 kustannustason kohoamisen arvioidaan hidastuvan edelleen arviolta 2,3 %:iin. TALOUSARVION LAADINTAPERUSTEET Palkat ja henkilöstömenot Palkkakustannusten mitoitusperusteena on käytetty 2,5 %:n korotusta vuoden 2013 budjetin palkkamäärärahatasoon. Kunta-alalla on voimassa palkkaratkaisu ja sopimuskausi päättyy Sosiaaliturva- ja eläkevakuutusmaksut sekä muut henkilösivukustannukset ovat n. 33 %. Eläkemenoperusteiset maksut on varattu Kuntien eläkevakuutuksen luettelon mukaisina. Vuoden 2013 kokonaispalkkasumma on 19,5 milj. euroa ja sosiaalikustannukset 6,6 milj. euroa. Työllisyysvaroin palkattujen, koululaisten, kesätyöntekijöiden ja harjoittelijoiden palkkaamiseen on varattu määräraha palvelutoimintojen tulosalueelle työllisyyden hoidon tulosyksikköön. Kuntayhtymien menot Kuntayhtymien käyttötalouden menoihin sisältyvät seuraavat maksuosuudet: 6

7 Ammatillisen koulutuksen kuntayhtymät saavat toimintaansa valtiolta täyden yksikköhinnan mukaisen rahoituksen lisättynä 10 %:n investointilisällä. Tämän ns. ylläpitäjä-mallin mukaan ei enää ole erikseen määräytyvää kotikuntaosuutta. Jäsenkuntien suoritusvelvollisuudesta kuntayhtymän menoihin on sovittu perussopimuksissa. Eskoon osalta jäsenkunnat hyväksyivät 2011 perussopimuksen muuttamisen siten, että eläkemenoperusteinen maksu kerätään KEVA:n kuntakohtaisen laskelman perusteella eikä enää lisäämällä sitä nykyisen palvelutuotannon suoritemenoihin. Tämä nosti Jalasjärven osuutta kustannuksista. Avustusmäärärahat Talousarviossa osa avustusmäärärahoista on sidottu tietyille avustusten saajille, osittain avustukset ovat toimielimen päätettävissä olevina yhteissummina. Lautakunnat päättävät avustusten jaosta myönnetyn euromäärän rajoista Maksut Vuonna 2013 maksuja ja myyntituloja arvioidaan kertyvän 16,6 milj. euroa, 1,3 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2012 talousarviossa. Nousu johtuu osittain palvelujen it-, taloushallinto-, henkilöstöhallinto- ja kiinteistönhoitopalvelujen myynnistä tytäryhtiöille. Lisäksi vesi- ja viemärilaitos nostaa taksojaan. Maksut ja taksat kootaan hallinnonaloittain yhdeksi kirjaksi ja tuodaan päätettäväksi asianomaisille elimille. Talouden tasapainotus Kunnalla oli kumulatiivista alijäämää vuoden 2011 lopussa noin 13,8 milj. euroa. Alijäämä muodostui JAKK liikelaitoksen valtionosuuksien takaisinperintään otetusta 30 miljoonan euron pakollisesta varauksesta vuoden 2011 tilinpäätöksessä. Jalasjärven kunnalla on lainaa noin 3,01 milj. euroa eli noin 381 euroa/asukas. Jos JAKK-liikelaitoksen valtionosuuksien takaisinmaksettava summa jouduttaisiin maksamaan takaisin lainaa ottamalla, nostaisi tämä kunnan lainamäärän yli 10-kertaiseksi. Myös seuraavina vuosina lainanhoitokuluihin jouduttaisiin ottamaan lainarahoitusta. Talouden tasapainottaminen on edellä mainitusta johtuen pitkän tähtäimen kysymys. Yksittäisen 7

8 vuoden osalta tarkastelua ei ole mielekästä tässä tilanteessa tehdä, vaan tasapainotus vaatii vähintään kahden seuraavan suunnitelmakauden mittaista tasapainotusohjelmaa. Kuluvan vuoden aikana on perustettu Jalasjärven Kuntakapiteeli Oy, jonka kautta toteutetaan suunnitellut paloaseman ja uuden päiväkodin uudisrakennukset. Lisäksi kiinteistöosakeyhtiö Jalasjärven vuokratalot Oy rakentaa hoivayksikön uudisrakennuksen. Tasapainottamistoimina tulee selvitettäväksi myös omaisuuden myynti. Kunnan omistamia, palvelutuotannossa tarpeettomia kiinteistöjä on vuonna 2012 myyty ja tätä työtä jatketaan. Talousarviossa mahdollisia tasapainottamisesta johtuvia myyntituloja ei ole huomioitu, koska niistä valtuusto päättää erikseen. Lainanottovaltuutta on esitetty 3,25 milj. euroa. Sijoitusvarallisuudesta on laskettu kotiutettavaksi 2 milj. euroa. Kriisikuntakriteerit Kriisikunnan raja-arvot täyttyvät, jos kunnan tilinpäätöksen mukainen taseen kertynyt alijäämä asukasta kohti on hyväksytyssä tilinpäätöksessä vähintään euroa ja sitä edeltäneessä tilinpäätöksessä vähintään 500 euroa. Raja-arvot alittuvat myös jos em. tilinpäätösten mukaan: 1) vuosikate on ilman harkinnanvaraista rahoitusavustusta negatiivinen; 2) tuloveroveroprosentti on vähintään 0,5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin kaikkien kuntien painotettu keskimääräinen tuloveroveroprosentti; 3) lainamäärä/asukas ylittää kaikkien kuntien keskimääräisen lainamäärän/asukas vähintään 50 %; 4) kunnan taseessa on kertynyttä alijäämää; 5) kunnan omavaraisuusaste on alle 50 prosenttia; 6) kunnan suhteellinen velkaantuneisuus on vähintään 50 prosenttia. Tunnusluvut lasketaan virallisesta tilinpäätöksestä, johon on yhdisteltävä JAKK:n ja kunnan tilinpäätökset. Tätä yhdistelyä ei tehdä talousarvioon, joten kriteerien tarkastelu on talousarviolukujen yhteydessä vain suuntaa-antavaa. Seuraavassa taulukossa on tarkasteltu yllä numeroituja edellytyksiä ja muita tunnuslukuja. Tunnusluvut, joita ei talousarvion yhteydessä määritellä, on merkitty -. 8

9 Konserni KUNTAKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS Omistajaohjaus Omistajaohjausmekanismiä kehitetään suunnittelukaudella. Tytäryhteisöt ja kuntayhtymät Konsernitilinpäätökseen yhdistetyt (kpl) Kiinteistö- ja asuntoyhtiöt 5 Muut yhtiöt 7 Kuntayhtymät 5 Yhteensä 17 Osakkuusyhteisöt As Oy Puskanrivi Jalasjärven Pankkitalo Yhteensä 2 kpl 9

10 Konserni KUNTAKONSERNI, tytäryhteisöjen tavoitteet Valtuuston talousarviossa tytäryhteisölle hyväksymät tavoitteet ja toiminnalliset laajuustiedot, jotka raportoidaan kunnanvaltuustolle osavuosikatsauksen 1-6 sekä tilinpäätöskertomuksen yhteydesssä. Jalasjärven Lämpö Oy TP 2011 Tpe 2012 Liikevaihto , ,00 Tilikauden tulos * , ,00 Sij. pääoman tuotto % 3,4-3,00 3 6,00 Omavaraisuusaste % 23,8 20, ,00 Quick Ratio 2,60 0,80 2 0,70 Myyntisaamisten kierton. 55,80 60, ,00 Ostovelkojen kiertonop. 151,40 120, ,00 Henkilömäärä 7,0 7,00 7 0,00 Liitetty rakennuskanta m 3 Lämmöntuotanto/v MWh Paikallinen polttoaine % Investointitarve , Aikasarjatietoja, ei tavoitteita Aikasarjatietoja, ei tavoitteita Aikasarjatietoja, ei tavoitteita Aikasarjatietoja, ei tavoitteita *Tpe 2011 ja tavoite 2012 ennen veroja Tavoite TA 2013 Muutos/Kehitys Kävijämäärä/v Tpe 2012 TA 2013 Tilikauden tulos Tpe 2012 TA 2013 Kunnalta saadut Tpe 2012 avustukset TA 2013 Jalasjärven Uimahalli Oy Jalasjärven Urheiluhalli Oy /- 0 6,07 +/- 0 +/ JAKK OY Tunnusluvut Liikevaihto Liikevaihto /otp Tilikauden tulos Sij. pääoman tuotto % Omavaraisuusaste % Opiskelijatyöpäivät Henkilöstö yht. Toimipaikkojen lkm TA ,00 69, ,00 10, ,00 7,00 Perustelut: JAKK koulutus Oy:n toiminta aloitetaan varsinaisesti vuoden 2013 alusta. JAKK liikelaitoksen liiketoiminnasta JAKK koulutus Oy:lle siirretään kaikki muu kuin OKM:n lupiin perustuva koulutustoiminta. 10

11 Konserni Lainamäärä Tpe 2012 TA 2013 Lainaa / Tpe 2012 asunto m2 TA 2013 Käyttöaste % Tpe 2012 Ki Oy Jalaspisnes Ki Oy Liikerati Ki Oy Pentinlammi As Oy Jokipiintie ,62 559, ,1 559, % 100 % 100 % 99 % TA % 100 % 100 % 99 % Ki Oy Jalasjärven vuokratalot Oy ,32 490,00 93,00 93,00 Perustelut: Kiinteistö Oy Jalasjärven vuokratalot Oy rakennuttaa uuden hoivakodin, suunnittelu aloitetaan Ylläolevan lainamäärätavoitteen lisäksi saatetaan nostaa uutta lainaa hoivakodin rakennuttamiseksi. Jalasjärven Kuntakapiteeli Oy Jalasjärven Kuntakapiteelin tehtävänä on vuonna 2013 rakennuttaa uusi paloasema ja päiväkoti. Lisäksi keväällä remontoidaan Kiinteistö Oy Jalasjärven virastotalosta ostetut toimitilat. 11

12 TALOUSARVIOASIAKIRJAT JA TALOUSARVION SITOVUUS Kunnanvaltuusto vahvistaa taloussuunnitelman ensimmäisen vuoden (2013) talousarviona noudatettavaksi ja taloussuunnitelman ohjeellisena noudatettavaksi. Talouden suunnittelujännettä on jatkettu kahdella vuodella erityisesti investointisuunnittelun parantamiseksi. Samalla on kuitenkin tiedostettu ne epävarmuustekijät, jotka 5 vuoden suunnitteluaikaan liittyvät. Kunnanvaltuusto päättää määrärahat tulosalueittain ja toiminnalliset tavoitteet toimielimittäin. Määrärahat myönnetään toimielimille, jotka jakavat edelleen käyttösuunnitelmien hyväksymispäätöksillä tulo- ja menomäärärahat ja toiminnalliset tavoitteet tulosalueilla ja tulosyksiköille. Talousarviossa ja -suunnitelmassa olevat *:llä merkityt määrä- ja laatutavoitteet on asetettu sitoviksi tavoitteiksi. Käyttötalouden määrärahat ovat kunnanvaltuustoon nähden sitovia tulosaluetasoisina kokonaismenoina ja kokonaistuloina tulosalueesta vastaavaan toimielimeen nähden sitovia tulosyksikön kokonaismenoina ja tuloina JAKK (Jalasjärven Ammatillinen Aikuiskoulutuskeskus) sisältyy talousarviokirjaan Kuntalain mukaisena kunnallisena liikelaitoksena. Kunnanvaltuusto on asettanut aikuiskoulutuskeskukselle taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet, jotka on esitetty talousarviokirjan sivuilla Investointiosan määrärahat ovat sitovia kunnanvaltuustoon nähden talonrakennuksen alueella kohteittain kunnallistekniikan ja vesi- ja viemärilaitoksen rakennuskohteet investointiryhmänä, paitsi euroa ja sitä suuremmat hankinnat kohteittain irtain omaisuus talousarvion erittelytasoisena arvopaperit investointiryhmänä, paitsi yli euron hankinnat hankkeittain. Investointiosan hankkeiden toteutuminen on valtionosuutta saavien kohteiden osalta ehdollinen niin, että toteuttamisen aloittaminen edellyttää valtionosuuspäätöksen. Sosiaali- ja terveystoimien sekä opetus- ja kulttuuritoimen (oppilaitosten, liikuntarakentamisen ja kirjaston) perustamishankkeisiin haetaan valtionosuutta. Valtionosuuden hakeminen edellyttää hankesuunnittelua ja kustannusarviota. 12

13 STRATEGIAT PALVELUSUUNNITELMAT 13

14 JALASJÄRVEN STRATEGIA 1. PERUSTEHTÄVÄ Jalasjärven asukkailla on hyvän elämän edellytykset kehittyä osaaviksi yhteiskunnan jäseniksi. Jalasjärvellä huolehdimme omasta ja toistemme hyvinvoinnista. Jalasjärvi kehittää aktiivisesti kuntaa ja on valmis yhteistyöhön seudun kehittämiseksi. 2. VISIO Jalasjärvi kannustaa ihmisiä omatoimisuuteen, yrittäjyyteen ja ennakkoluulottomien uusien toimintatapojen hakemiseen. Palvelut tuotetaan korkeatasoisina. Kehitämme palveluitamme ja organisoimme toimintamme vastaamaan ajan haasteita. Jalasjärvi on aktiivinen asuinkunta ja tarjoaa asukkailleen virikkeellisen ja avaran asuinympäristön. Sijaintimme VT 3:n ja VT 19:n risteyskohdassa antaa erinomaiset ja monipuoliset kehittämismahdollisuudet kansainvälistyvälle yritystoiminnalle. 3. TOIMINTA PAINOTTUU SEURAAVIEN TOIMINTALINJOJEN KAUTTA 1. Asiakkaan näkökulma toiminnassa - asiakaskyselyt joka toinen vuosi - aktiivinen tiedottaminen kuntalaisille - palautteiden käsittely, läpinäkyvyys ja vastaaminen 2. Laadukas palvelujen tuotanto - henkilöstön hyvinvointi: hyvinvointikartoitukset joka toinen vuosi - ajantasainen koulutus - säännölliset kehitys- ja tavoitekeskustelut 1 krt/v - asiakasmittaukset joka toinen vuosi - työtilat ja laitteet asianmukaiset - säännölliset henkilökunnan kanssa käytävät keskustelut ja palaverikäytännöt 3. Kustannustehokkuuden näkökulma - / as, /työntekijä, /rakennusneliöt, / käyttäjä, /käytetty palvelu; vertailu JIKkuntien kesken - vuosikate, tulos per asukas - vaikuttavuus: saadun palvelun hyöty suhteessa kustannuksiin 4. Toiminnan kehittäminen ja uudelleen organisoinnin näkökulma - investoinnit palveluihin tuottavasti ja tehokkaasti - organisaation rakenteen ja tehtävien tarkastelu uuden rekrytoinnin yhteydessä - tulevien palvelutarpeiden selvittäminen ja kartoitus - uudet tuotanto- ja toimintamuodot - seurataan alueellista ja valtakunnallista kehitystä 14

15 5. Aktiivinen elinkeinopolitiikka - Kivistönkylän kehittäminen - Keskustan kehittäminen - Ilkankallion tonttien myynti - Luopajärven kehittäminen mielenkiintoiseksi asuinalueeksi Seinäjoen kasvukehällä - Aktiivinen yritysyhteistyö - Yritysten neuvonta- ja kehityspalvelut - Aktiivinen yhteistyö Seinäjoen seudun kehityshankkeissa 6. Yhteistyötahot ja tehtävät - JIK:n kanssa yhteistyö: elinkeinoyhteistyö ICT- ja talouspalveluyhteistyö - Kurikan kanssa yhteistyö maataloushallinnossa: lähtenyt liikkeelle 2012 alusta Maatalouslomitusyhteistyö toimii hyvin - K 8- yhteistyö Jalasjärven kannalta myönteiset projektit Elinkeinoyhteistyö - Koulutuskuntayhtymä: Koulutustoimintaa Etelä-Pohjanmaata hyödyttävästi Jalasjärvellä ei yksiköitä Oman lukion kehittäminen tärkeää yhteistyössä muiden kanssa. Koulutuksen säilyttäminen Jalasjärvellä - E-P sairaanhoitopiiri: E-P sairaanhoitopiirin kustannustehokkaan ja laadukkaan toiminnan valvominen - 3. sektori yhteistyökumppanina vapaa-aikapalvelujen tuottamisessa Jalasjärven Jalas Mukula ry Nuorisovaltuusto 4H-yhdistys Ym. - Muut yhteistyötahot: ESKOO, käyttö vähäistä E-P:n liitto - edunvalvontaa maaseutukuntia ja Jalasjärveä hyödyttävästi. 7. JAKKin tilanteen hoito ja siitä johtuvat toimet - KHO:n valituksen innovatiivinen ja tietopuolinen eteenpäinvienti - vaihtoehtoislaskelmien laatiminen: selviytymisstrategia 15

16 JALASJÄRVEN ELINKEINO-OHJELMA PAINOPISTEET JA TOIMENPITEET 1. Vetovoiman lisääminen: imagon kehittäminen; yrittäjyyteen kannustaminen; hyvät peruspalvelut; joustava päätöksenteko; kaavoitus; tapahtumien näyttävyys ja markkinointi. 2. Yritystoiminnan vahvistaminen ja uusien työpaikkojen luominen: uuden kannattavan yritystoiminnan hankkiminen; yhteistyön lisääminen ja kasvun tukeminen; tehokkaan logistiikan hyödyntäminen; tietoliikenneyhteyksien kehittäminen; kokonaistaloudellinen hankintapolitiikka; kunnan www-sivujen tehokas hyödyntäminen. 3. Osaavan työvoiman kouluttaminen: osaamiseen ja koulutukseen panostaminen; yrittäjyyskasvatuksen kehittäminen; työharjoittelupaikkojen tarjoaminen eri oppilaitoksissa opiskeleville jalasjärveläisille nuorille yhteistyössä yritysten kanssa; oppisopimuskoulutuksen tukeminen; yritysten työvoima- ja osaamistarpeisiin vastaaminen JAKKin koulutus- ja kehittämispalvelujen avulla. 4. Valtateiden liikennevirtojen hyödyntäminen: Jalasjärven sijainnin merkitys valtateiden 3 ja 19 risteyskohdassa liiketoiminnan menestymiselle; Kivistönkylän kaava-alueen nimi, imago ja kehittäminen; logistiikkaosaamisen kehittäminen ja hyödyntäminen; kaavoitusratkaisut. 5. Viestintä ja markkinointi: aktiivinen tiedottaminen ja lehdistösuhteiden hoitaminen; Jalasjärven kehittäminen kaikin viestinnän ja markkinoinnin keinoin; erottuminen kuntamarkkinoinnissa; Jalasjärven visuaalisen ilmeen, perusviestien ja sloganin aktiivinen käyttö; sisäinen viestintä; kansalaistiedottaminen; seutuyhteistyön hyödyntäminen 6. Asukasstrategian toimenpiteet: vuokra-asuntojen lisääminen; asuntojen saatavuus, jolla mahdollistetaan asukasluvun myönteinen kasvukierre, myönteinen kuntakuva ja kunnassa työskentelevien asuminen omassa kunnassa; yrittäjien kannustaminen rakentamaan ns. kovan rahan asuntoja; Ilkankallion imago ja alueen kehittäminen; Jalasjärven Lämmön energiavaihtoehdot ja lämmitysratkaisut; Iloniemen kaava; vanhan ala-asteen alueen ja tilojen käytön suunnittelu; uusien asuntoalueiden rakentaminen TAVOITTEET Elinkeinopolitiikan toteuttaminen on päämäärätietoista ja pitkäjänteistä työtä, joka perustuu toimijoiden väliseen yhteistyöhön ja luottamukseen sekä yhteisiin pelisääntöihin. Elinkeinopolitiikan perusta on luottamushenkilöiden, viranhaltijoiden ja yrittäjien tiivis yhteistyö sekä sitoutuminen tehtyihin päätöksiin. Kilpailukyvyn tärkeät osa-alueet ovat hyvinvointipolitiikka ja elinkeinopolitiikka. Monipuolinen elinkeinorakenne parantaa kunnan taloutta ja sen hallittavuutta. Keskeinen kilpailutekijä on toimiva, 16

17 kattava ja monialainen yritysten tarpeiden palvelu, jota kehitetään yhteistyössä yrittäjäjärjestön, JAKKin, TE - keskuksen, Uusyrityskeskuksen sekä Seinäjoen Ammattikorkeakoulun kanssa. 1. Yhdyskuntasuunnittelu ja rakentaminen, kuten asuminen, ympäristö, liikenne ja viestintä 2. Koulutuspalvelujen järjestäminen ja työmarkkinoiden tarpeiden edistäminen 3. Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen ja työmarkkinoiden edistäminen 4. Kulttuuri- ja vapaa-ajan palveluiden järjestäminen 5. Elinkeinopolitiikan pitkäjänteinen suunnittelu mukaan lukien maaseutuelinkeinot 6. Yritysilmaston kehittäminen 7. Kunnan viestintä ja markkinointi 8. Yritysneuvonta 9. Yritysten välitön tukeminen 10. Kunnan verkottuminen keskeisten toimijoiden kanssa 4. ELINKEINOPOLITIIKAN TOIMINTA-AJATUS Edistämme määrätietoisesti yritysten kasvua ja kehittämistä, uusien yritysten ohjautumista alueelle, jotka tukevat työpaikkojen syntymistä. Tätä tukee aktiivinen ja nopea päätöksenteko elinkeinojen kehittämisessä. Toiminta-ajatuksen toteuttaminen: Tukeudumme toimivaan paikalliseen pk-yrityskenttään sekä sen tarpeisiin ja osaamiseen. Teemme yhteistyötä uutta yrittäjyyttä ja uusia innovaatioita edistävien tahojen kanssa. Kuntamme toimintatapa on yrittäjäystävällinen ja nopeasti yhteiskunnan muutoksiin reagoiva. Kunnan maa-alueiden kaavoittaminen, kunnallistekniikka ym. helpottavat ja edistävät uusien yritysten sijoittumista alueelle. Tarjoamme yrityksille ja niiden henkilökunnalle virikkeellisen ja viihtyisän kehittymisympäristön. Kehitämme määrätietoisesti Jalasjärven positiivista sisäistä ja ulkoista imagoa. Edistämme Jalasjärven ja koko Seinäjoen seudun vetovoimaisuutta kunnan ja yritysten aktiivisella yhteistyöllä Jalasjärvellä ja koko seutukunnan alueella. 17

18 TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN PERUSTEHTÄVÄ Ihmisten hyvinvoinnin tarkastelu kattaa koko ihmisen elinkaaren. Tärkeänä perustehtävänä on yksilön kannustaminen omaehtoiseen toimintaan ja aktiivisuuteen, vastuun ottamiseen omasta itsestään. Yhtä tärkeää on kuitenkin yhteisöllisyys, yhteisvastuu ja yhdessä tekemisen tukeminen. VISIO Tavoitteena on psyykkisesti, fyysisesti ja sosiaalisesti hyvinvoiva kuntalainen. Hyvinvointityöryhmä asettaa kehittämiskohteet ja tavoitteet, joiden seuranta tapahtuu laadittavan hyvinvointikertomuksen avulla. Hyvinvointikertomus on kunnan hyvinvointijohtamisen työväline ja se otetaan huomioon päätöksenteossa kaikilla tasoilla. TOIMINTA PAINOTTUU SEURAAVIEN TOIMINTALINJOJEN KAUTTA 1. Tiedottaminen: tiedottamisen suunnitelmallinen kehittäminen JIK-yhteistoiminta ja kaikki ikäryhmät huomioon ottaen 2. Kriisityön toiminnan kehittäminen yhteistyössä JIK ky:n kanssa 3. Lapset ja nuoret Lapsiperheiden tukeminen: - perheiden palvelujen kehittäminen matalan kynnyksen tukipisteeksi perhekeskusmallin mukaan - alle 10-vuotiaiden kesätoiminnan järjestämisen kartoitus Nuorten syrjäytymisen ehkäisy ja mielenterveyden edistäminen: - koulujen riittävän psykososiaalisen tuen järjestäminen: koulupsykologi - nuorten liikunta- ja harrastustoiminnan vahvistaminen: liikunnanohjaajan toimen vakinaistaminen - kouluympäristö viihtyisäksi, turvalliseksi ja liikuntaan kannustavaksi: aloitus yläasteen pihaalueesta - kolmiportaisen tuen mallin vakiinnuttaminen: tavoitteena lapsen itsetunnon säilyminen oppijana, malli varhaiseen ja ennaltaehkäisevään tukeen - Kiva koulu -ohjelman juurruttaminen - vuosittainen yhteinen hyvinvointiin liittyvä teema nuorten kanssa toimiville: vuonna 2013 teemana Toisesta välittäminen - kouluterveyskyselyn tulosten huomioiminen ja ongelmiin puuttuminen - oppilaskuntatoiminnan laajentaminen alakouluille Kansansairauksien ehkäisy: - lasten ylipainoisuuden ehkäisy 4. Työikäiset Liikunta-aktiivisuuden lisääminen: - työikäisten ohjatut liikuntaryhmät - liikunnanohjaajan toimen vakinaistaminen - erilaisten kuntalaisten huomiointi koko kunnan alueella - kunta terveyden edistäjänä: työntekijöiden ohjatut ja omaehtoiset liikuntahetket 18

19 Terveystietoisuuden lisääminen: - vertaistukitoiminnan käynnistäminen - luentojen ja tilaisuuksien järjestäminen - mielenterveys- ja päihdestrategian sekä kulttuuristrategian hyödyntäminen - kunta terveyden edistäjänä Hyvinvointia tukeva asuin- ja elinympäristö - liikunta-alueiden ja -paikkojen ylläpito ja kehittäminen 5. Vanhusväestö Kuljetusten parantaminen: - asiointireittien aikataulu väljemmäksi - kuljetukset niille, jotka eivät pysty käyttämään asiointireittejä Päiväryhmätoiminta: - ryhmien ohjaajana toimivan työntekijän toimenkuvan muuttaminen Vapaaehtoistyö: - vertaisveturit: jatkuva koulutus, ihmisten omatoimisuus lisääntyy Kansalaisopiston kurssitarjonta ikäihmisille: - tietokone tutuksi -kurssi: keväällä 2013, jos osallistujia riittävästi - yhteisöllisyyden ja välittämisen kurssi: keväällä 2013, jos jokin suunniteltu kurssi peruuntuu tai myöhemmin - eläkeläisen turvakurssi: kevät 2013, jos jokin suunniteltu kurssi peruuntuu tai myöhemmin Yhteistyö kirjaston kanssa: - ikäihmiset oppivat hyödyntämään kirjaston palveluja 19

20 HALLINTO- JA TALOUSPALVELUT Hallinto- ja talousosasto muodostaa kokonaisuuden, joka tuottaa kunnan tarvitsemat taloudenhoidon palvelut, yleishallinnon palvelut, henkilöstöhallinnon palvelut, tietohallintopalvelut, ruokapalvelut ja sosiaalipalvelut. Lisäksi talousosasto myy talous-, henkilöstö- ja it-palveluja tytäryhtiöille. A) Asiakasnäkökulma 1. Asiantuntemus Asiakas voi luottaa siihen, että hän saa oikeaa ja luotettavaa tietoa ja palvelu on kaikilta osiltaan asiantuntevaa ja luottamusta herättävää. Jokainen työtehtävä tehdään parhaalla mahdollisella tavalla. Vastuu asiantuntemuksen kehittämisestä on ensisijaisesti kullakin työntekijällä itsellä ja tiimillä. 2. Kokonaisvaltaisuus Asiakasta palvellaan kokonaisvaltaisesti ottamalla huomioon hänen palvelutarpeensa kokonaisuudessaan siten, että voidaan puhua yhden luukun palvelusta. Työtehtävä nähdään osaksi koko palvelu- tai työketjua. 3. Palveluhenkisyys Asiakasta palvellaan ystävällisesti ja kunnioittavasti. Kaikkia asiakkaita ja asiakasryhmiä kohdellaan tasapuolisesti. Työ- tai prosessiketjussa otetaan huomioon kaikki toimijat. 4. Luottamuksellisuus Asiakas voi luottaa siihen, että hänen asiansa pysyy luottamuksellisena ja vain asiaa käsittelevien henkilöiden tiedossa. B) Tehokkuuden ja laadun näkökulma 1. Suunnitelmallisuus Palvelutarjonta ja sen toteutus suunnitellaan siten, että se on kunnan strategisten linjausten mukaista ja edesauttaa tehokasta resurssien käyttöä. Prosessit suunnitellaan tarkoituksenmukaisiksi kokonaisuuksiksi. 2. Kustannustehokkuus Toiminta on kokonaistaloudellisesti tehokasta. Resurssien käyttö suunnitellaan hyvin ja koko palvelukokonaisuutta palvelevat. 3. Laadukkaat palvelut ja osaaminen Henkilöstön henkilökohtaisen osaamisen kautta palvelut tuotetaan laadukkaina ja kilpailukykyisinä. C) Organisoinnin ja kehittämisen näkökulma Hallinto- ja talousosaston palvelut ovat pitkälti tukipalveluita. Näiden tukipalvelujen yhdistäminen mahdollisimman kattavasti tuottaa mittakaavaetuja sekä vähentää organisaa- 20

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely, SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA 2014-2016. Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65

KUNTASTRATEGIA 2014-2016. Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65 KUNTASTRATEGIA 2014-2016 Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65 Rantasalmen kuntastrategia 2014-2016 Visio 2020 Rantasalmi - Monta Mainiota Mahdollisuutta Rantasalmi on itsenäinen maaseutukunta, joka toimii

Lisätiedot

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta:

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Kuntakohtainen paine veroprosentin korottamiseksi 2012 2017e 2021e 2025e Harjavalta 23,6 23,4 25,0

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI Talousarvio 2013 SIVISTYSLAUTAKUNTA

ORIMATTILAN KAUPUNKI Talousarvio 2013 SIVISTYSLAUTAKUNTA TOIMINTA-AJATUS Sivistystoimen tuottamat laadukkaat perus- ja hyvinvointipalvelut vaikuttavat merkittävällä ja positiivisella tavalla maaseutukaupungin asukkaiden elämänhallintaan ja laatuun sekä viihtyvyyteen.

Lisätiedot

Jalasjärven elinkeino-ohjelma

Jalasjärven elinkeino-ohjelma Jalasjärven elinkeino-ohjelma Sijainti kuin luotu onnistuneelle bisnekselle Jalasjärven kunta 2008, 2010 www.jalasjarvi.fi Sisällys 1. PAINOPISTEET...4 2. TOIMENPITEET...4 3. ELINKEINOPOLITIIKAN TAVOITTEET...6

Lisätiedot

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010. A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010. A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen TA 1 KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010 A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen C) Palvelualue: Vapaa-aikakeskus D) Vastuuhenkilö: Tapio Miettunen

Lisätiedot

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 Kunnanhallitus 30.5.2011 91 LIITE 37 Valtuusto 13.6.2011 15 LIITE 18 MYRSKYLÄN KUNTA MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 JA STRATEGIA VISION TOTEUTUMISEKSI Kunnan visio 2020 Myrskylä on viihtyisä asuinkunta kohtuullisten

Lisätiedot

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Vastaa alueen sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta. Väestö 132.000 Budjetti 410 M Työntekijöitä 4200 Helsinki tai Pietari

Lisätiedot

Tulosyksikkö Prosessi Tavoite Strategianäkökulma A P T H 211 Lasten ja nuorten kasvun ja oppimisen edistäminen

Tulosyksikkö Prosessi Tavoite Strategianäkökulma A P T H 211 Lasten ja nuorten kasvun ja oppimisen edistäminen TOIMIELIN SIVISTYSLAUTAKUNTA SIVISTYSTOIMEN HALLINTO 211Sivistystoimen hallinto Lasten ja nuorten kasvun ja oppimisen Osaamisen, harrastamisen ja kulttuurin Terveyden ja elämänhallinnan Strategianäkökulmat:

Lisätiedot

Talouden sääntely uudessa kuntalaissa

Talouden sääntely uudessa kuntalaissa Talouden sääntely uudessa kuntalaissa Kuntaliiton ja Etelä-Savon maakuntaliiton ajankohtaisseminaari 7.5.2015 Mikkeli Kehittämispäällikkö Sari Korento Uusi kuntalaki (410/2015) Hyväksyttiin eduskunnassa

Lisätiedot

VUODEN 2008 TALOUSARVIO

VUODEN 2008 TALOUSARVIO VUODEN 2008 TALOUSARVIO Tyrnävän talousarvio 2008 2008 2007 Asukasluku 6280 6100 Tuloveroprosentti 19 19 Toimintamenot milj. 26,8 24,6 Investoinnit milj. 2,9 1,9 Vuosikate 1000 994 882 Lainat kunta /asukas

Lisätiedot

Talousarviokirja on toimitettu osastopäälliköille paperiversiona. Talousarviokirja löytyy Dynastystä asianumerolla 647/2014.

Talousarviokirja on toimitettu osastopäälliköille paperiversiona. Talousarviokirja löytyy Dynastystä asianumerolla 647/2014. MYNÄMÄEN KUNTA Kh 19.1.2015 1 Vuoden 2015 talousarvion täytäntöönpano-ohjeet Talousarvio Talousarvion käsittelyä, hyväksymistä, velvoittavuutta, sisältöä ja rakennetta sekä talousarvioperiaatteita koskevat

Lisätiedot

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Miten turvataan sosiaalipalvelujen osuus sosiaali- ja terveyspiirissä? Anu Olkkonen-Nikula Koti- ja asumispalvelujen johtaja Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI Heinolan kaupunki TOIMINTAOHJELMA 2015

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI Heinolan kaupunki TOIMINTAOHJELMA 2015 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI Heinolan kaupunki TOIMINTAOHJELMA 2015 Heinolan kaupungin strategian tavoitteet 1.Toimivat palveluketjut koko kaupungissa Palveluketjujen kuvaaminen Palvelukokemuksen mittaaminen

Lisätiedot

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA KUNNAN VISIO JA STRATEGIA LUONNOLLISEN KASVUN UURAINEN 2016 AKTIIVISTEN IHMISTEN UURAISILLA ON TOIMIVAT PERUSPALVELUT, TASAPAINOINEN TALOUS, MENESTYVÄ YRITYSELÄMÄ JA PARHAAT MAHDOLLISUUDET TAVOITELLA ONNEA

Lisätiedot

Elinvoimainen ja oppiva kaupunkiseutu. Liikuntapaikkarakentamisen investointisuunnitelman päivittäminen ja hankkeiden priorisointi lautakunnassa.

Elinvoimainen ja oppiva kaupunkiseutu. Liikuntapaikkarakentamisen investointisuunnitelman päivittäminen ja hankkeiden priorisointi lautakunnassa. Elinvoimainen ja oppiva kaupunkiseutu ; tavoitteet ja Kulttuurin ja liikunnan edelläkävijyys Liikuntapaikkarakentamisen investointisuunnitelman päivittäminen ja hankkeiden priorisointi lautakunnassa. (8/2010)

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä.

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. KUNTASTRATEGIA 2030 Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. SISÄLLYSLUETTELO 1 Nykytilan kuvaus ja toimintaympäristö...3 - Väestöennuste 2011 2030...4 - Kokonaisverotulojen kehitys 2000 2012...5

Lisätiedot

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA KAUPUNKISTRATEGIAN TARKENTAMINEN UUDISTUVA HMEENLINNA 2015 STRATEGIA STRATEGIA OHJAA UUDISTUNEEN KAUPUNGIN TOIMINTAA Strategia ohjaa kaupungin kokonaissuunnittelua sekä lautakuntien suunnittelua ja toimintaa

Lisätiedot

Salon kaupunki Organisaation uudistaminen 24.6.2013. johtava konsultti Jaakko Joensuu

Salon kaupunki Organisaation uudistaminen 24.6.2013. johtava konsultti Jaakko Joensuu Salon kaupunki Organisaation uudistaminen johtava konsultti Jaakko Joensuu Taustaa Kevään 2013 aikana Salossa on valmisteltu selviytymissuunnitelmaa, jossa tavoitellaan 33 miljoonan euron muutosta kaupungin

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Kumppanuussopimus Tahto-osa 1 /3 Organisaatiot Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Sopimuskausi 2015-2017 Johtopäätökset toimintaympäristön kehityksestä Väestöennusteen mukaan yli

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa.

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020 Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. Vuonna 2020 Nurmijärvi on elinvoimainen ja kehittyvä kunta. Kunnan taloutta hoidetaan pitkäjänteisesti. Kunnalliset päättäjät

Lisätiedot

Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007

Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007 Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007 Jarmo Asikainen Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys 1 Strategiset tavoitteet Kilpailukyvyn

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

Painopistealueet ja kehittämiskohteet sekä toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset 2014:

Painopistealueet ja kehittämiskohteet sekä toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset 2014: Oheismateriaali / koultk 10.9.2013 72 Sivistyspalvelujen talousarvio 2014 Sanalliset kuvaukset ja tunnusluvut Vastuualue / tehtäväalue: Yhteispalvelut: Matti Hursti Yhteispalvelut-vastuualue tuottaa sivistysosaston

Lisätiedot

Asiakastyytyväisyys Arviointikysely Vähintään tyydyttävällä tasolla (kouluarvosanalla > 8.5)

Asiakastyytyväisyys Arviointikysely Vähintään tyydyttävällä tasolla (kouluarvosanalla > 8.5) Tulosalue: **HALLINTO Tavoitteen määrittely Mittari Tavoite Toteuma Asiakastyytyväisyys Arviointikysely Vähintään tyydyttävällä (kouluarvosanalla > 8.5) Toteuma 8,3. Tavoite ei Avoimuus, julkisuus Todentaminen

Lisätiedot

Vaikutusten ennakkoarviointi kunnallisessa päätöksenteossa (EVA) Vammaispalvelulain ja sosiaalihuoltolain mukaisten kuljetusten yhdistely

Vaikutusten ennakkoarviointi kunnallisessa päätöksenteossa (EVA) Vammaispalvelulain ja sosiaalihuoltolain mukaisten kuljetusten yhdistely NÄKÖKULMA VAIKUTUSTEN ARVIOINNILLE NYKYTILANNE VAIHTOEHTO 1: KULJETUSTEN YHDISTELY OSTOPALVELUNA VAIHTOEHTO 2: KEHITETÄÄN NYKYISTÄ TOIMINTAMALLIA ILMAN KULJETUSTEN YHDISTELYÄ KUNTALAINEN Asiakas tilaa

Lisätiedot

Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue

Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue 1 Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue 8 YLEISTIETOJA JA TUNNUSLUKUJA KUNNASTA..... 15 Kuntien lukumäärä 1 1 1 1 1 30 Asukasluku 31.12.2011 22020 4798 102308 15027 16369 60 Henkilökunnan

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN ARVOT Lapuan kaupunkikonsernin noudattamat arvot, joihin jokainen konsernissa työskentelevä henkilö sitoutuu. Oikeudenmukaisuus ja Tasapuolisuus Ihmisarvo on korvaamaton.

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta. Tehtäväalue. 210 Perusturvakuntayhtymä Akseli

Sosiaalilautakunta. Tehtäväalue. 210 Perusturvakuntayhtymä Akseli Sosiaalilautakunta Tehtäväalue Vanhustenhuolto ja kotipalvelut Tilivelvollinen Sosiaalijohtaja ja avopalveluohjaaja Vanhustenhuolto ja kotipalvelut -vastuualue siirtyy Perusturvakuntayhtymä Akseliin 1.1.2011

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN

LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN 1 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN 3. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma (strategia) vuosille 2012; versio 26.11.2009 Kriittinen Yleisiin kasvuoloihin vaikuttaminen

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue

Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue 1 Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue Asikkala Hartola Heinola Hämeenkoski Padasjoki Sysmä 8 YLEISTIETOJA JA TUNNUSLUKUJA KUNNASTA...... 15 Kuntien lukumäärä 1 1 1 1 1 1 30 Asukasluku

Lisätiedot

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma perustuu ns. Vanhuspalvelulain 5 : Kunnan on laadittava suunnitelma ja se on osa kaupungin/kunnan

Lisätiedot

KUNNAN VISIO 2025 STRATEGIA. 1. Elinkeinot

KUNNAN VISIO 2025 STRATEGIA. 1. Elinkeinot KUNNAN VISIO 2025 Alavieska on elinvoimainen ja virkeä asumis- ja työpaikkakunta kahden naapurikaupungin vaikutuspiirissä. Se on noin 3000 asukkaan kotikunta, joka tarjoaa asukkailleen hyvät peruspalvelut,

Lisätiedot

HOLLOLAN KUNTASTRATEGIA

HOLLOLAN KUNTASTRATEGIA HOLLOLAN KUNTASTRATEGIA SWOT-ANALYYSI VAHVUUDET Sijainti ja yhteydet Viihtyisä asuin- ja elinympäristö Asumisen ja asuinympäristön monipuoliset vaihtoehdot Vahva kulttuuriperintö Nopea reagointi Päätöksentekokyky

Lisätiedot

Kuntien tunnusluvut 2014 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue

Kuntien tunnusluvut 2014 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue BDO Audiator/Risto Hyvönen 7.12.2015 1(14) Kuntien tunnusluvut 2014 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue 8 YLEISTIETOJA JA TUNNUSLUKUJA KUNNASTA 15 Kuntien lukumäärä 1 1 1 1 1 1 1 57 320 30 Asukasluku

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ITÄ-SUOMESSA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan jos ajaa maakuntaliitto a 6.2.2015 Maarita Mannelin Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Palveluseteli on mahdollisuus palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta

Palveluseteli on mahdollisuus palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Palveluseteli on mahdollisuus palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Joensuu 12.1.2012 Kumppanuudella tuloksiin Pekka Utriainen Uudet askeleet Kunnan järjestämisvastuulla

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Palvelut ja kuntatalous

Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Palvelut ja kuntatalous Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Palvelut ja kuntatalous Jouko Luukkonen Selvitysryhmä 29.10.2013 Selvitysryhmä Aika Paikka Teema 4.9.2013 klo 11.30 Jyväskylän kaupungintalo 24.9.2013

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Kankaanpään kaupunki Talousarvion toteutumisvertailu syyskuu 2015 1 (22) Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Yleistä - vertailu tehty talousarvio-osittain (tuloslaskelma, rahoituslaskelma,

Lisätiedot

Kysely 2013. Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 2010 oli 33 ja vuonna 2008 se oli 43 %.

Kysely 2013. Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 2010 oli 33 ja vuonna 2008 se oli 43 %. Kysely 13 Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 1 oli 33 ja vuonna 8 se oli 43 %. 1. Roolini jokin muu rooli 2 kunnan tai kuntayhtymän työntekijä 26 kunnan luottamushenkilö 16 1. Roolini yrityksen

Lisätiedot

TALOUS- JA TOIMINTASUUNNITELMAT VUOSILLE 2015-2107 / VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET / SIVISTYSLAUTAKUNTA

TALOUS- JA TOIMINTASUUNNITELMAT VUOSILLE 2015-2107 / VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET / SIVISTYSLAUTAKUNTA TALOUS- JA TOIMINTASUUNNITELMAT VUOSILLE 2015-2107 / VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET / SIVISTYSLAUTAKUNTA YLEISHALLINTO Turvataan säädösten ja valtuuston päätösten mukaiset resurssit palveluyksiköille

Lisätiedot

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Ikäihmisten palveluiden tulevaisuuden visio Osallistava ja turvallinen Osallistava ja turvallinen kunta, joka tarjoaa ikäihmisille

Lisätiedot

Konserniyhteisöjen tavoitteet 2015. 2.5 Tavoitteiden asettaminen konsernijohdolle ja kaupungin edustajille tytäryhteisöissä

Konserniyhteisöjen tavoitteet 2015. 2.5 Tavoitteiden asettaminen konsernijohdolle ja kaupungin edustajille tytäryhteisöissä Konserniyhteisöjen tavoitteet 2015 2.5 Tavoitteiden asettaminen konsernijohdolle ja kaupungin edustajille tytäryhteisöissä Valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden keskeisistä

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

LAPIN LIITTO Hallitus 25.8.2015

LAPIN LIITTO Hallitus 25.8.2015 LAPIN LIITTO Hallitus 25.8.2015 Liite Vuoden 2016 talousarvion ja vuosien 2017-2018 taloussuunnitelman laadintaohjeet Lapin liiton hallinnossa ja taloudenhoidossa noudatetaan kuntalain säännöksiä. Kuntalain

Lisätiedot

Toholammin kuntastrategia 2016-2020

Toholammin kuntastrategia 2016-2020 Toholammin kuntastrategia 2016-2020 1. LÄHTÖKOHTA Lamppilaisen strategian tavoitteena on varmistaa itsenäisen kunnan elinkelpoisuus. Väestön ikääntyminen tulee vaikuttamaan sosiaali- ja terveyspalveluiden

Lisätiedot

Mäntsälän kunnan elinkeino-ohjelma 2014-2016

Mäntsälän kunnan elinkeino-ohjelma 2014-2016 Mäntsälän kunnan elinkeino-ohjelma 2014-2016 Sisällys 1. Valtuuston hyväksymä taloussuunnitelma 2014 2016... 4 2. Toimenpiteet (sitovat tavoitteet) kuntastrategian toteuttamiseksi suunnitelma-kaudella

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuollon strategia

Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuollon strategia Luonnos Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuollon strategia Ympäristöterveyslautakunta Kokkolan kaupungin strategian rakenne (BSC) Toimivat palvelujen järjestämistavat Strategiset päämäärät Kriittiset

Lisätiedot

Kanta-Hämeen sote 2016

Kanta-Hämeen sote 2016 Kanta-Hämeen sote 2016 Markku Puro 8.12.2015 Hämeen parasta kehittämistä! I. 2015 saavutukset II. Hahmotelma 2016-2018 III. Vuosi 2016 tarkennettuna 1. Tavoitetilan määrittely 2. Osallisuuden varmistaminen

Lisätiedot

Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa

Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa Sähköinen hyvinvointikertomus kuntasuunnittelun ja päätöksenteon välineeksi Timo Renfors Ulla Ojuva Rakenteet & Hyvinvointikertomus Terveydenhuollon

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013 Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto Järvenpään kaupunki PALVELUOHJELMA 1 Palvelujen järjestäminen Kaupungin ydintoimintoja ovat palvelutarpeen

Lisätiedot

JOENSUUN KAUPUNGIN PALVELUOHJELMAT 2013-2017 YLEISET LINJAUKSET

JOENSUUN KAUPUNGIN PALVELUOHJELMAT 2013-2017 YLEISET LINJAUKSET JOENSUUN KAUPUNGIN PALVELUOHJELMAT 2013-2017 YLEISET LINJAUKSET JOENSUUN STRATEGIAA TOTEUTETAAN TOTEUTTAMISOHJELMILLA JA TALOUSARVIOLLA Elämänkaarimallin mukaiset toteuttamisohjelmat 1. Lasten ja nuorten

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Oulun palvelumalli 2020:

Oulun palvelumalli 2020: Oulun palvelumalli 2020: asiakaslähtöisyyttä, yhteisöllisyyttä ja monituottajuutta OSAAVA KUNTA tutkimuksen -SEMINAARI KUNTAPÄIVILLÄ 15.5.2013 Kehittämispäällikkö Maria Ala-Siuru Oulun palvelumalli 2020:

Lisätiedot

STRATEGIAKARTTA. Multian kunnan ARVOT - VISIO - MISSIO MENESTYSTEKIJÄT - TAVOITTEET MITTARIT

STRATEGIAKARTTA. Multian kunnan ARVOT - VISIO - MISSIO MENESTYSTEKIJÄT - TAVOITTEET MITTARIT MULTIA 2020 STRATEGIAKARTTA Multian kunnan - - MENESTYSTEKIJÄT - TAVOITTEET MITTARIT Käytännön toimenpiteet on kirjoitettu toimialojen tuloskortteihin Kunnanvaltuusto 11/2011 MULTIA Kuntaparikunta Jyvässeudulla

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi kesäkuu

Väestömuutokset, tammi kesäkuu Iitin kunta 546/02.01.02/2015 Talouskatsaus 25.8.2015 Tammi kesäkuu Kunnanhallitus 7.9.2015 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2015 Luonnollinen Kuntien välinen Netto Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen ohjelma

Elinkeinopoliittinen ohjelma Elinkeinopoliittinen ohjelma Kunnan visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa

Lisätiedot

Kunnanvaltuusto 8.12.2011. Talousarvio 2012. Tuomas Lohi Kunnanjohtaja

Kunnanvaltuusto 8.12.2011. Talousarvio 2012. Tuomas Lohi Kunnanjohtaja Kunnanvaltuusto 8.12.2011 Talousarvio 2012 Tuomas Lohi Kunnanjohtaja YLEISET TALOUSNÄKYMÄT 2012 Kasvunäkymiä varjostavat erityisesti Euroopan velkakriisi ja epävarmat kansainväliset talouden näkymät Kuntatalouden

Lisätiedot

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten Ohje 1 (6) Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten perusteet Valtionosuusjärjestelmän muutos koskettaa ensimmäisen kerran kuntia vuoden 2015 talousarvioiden osalta.

Lisätiedot

Sivistysosaston monipuolisuus ja sen kehittämismahdollisuudet

Sivistysosaston monipuolisuus ja sen kehittämismahdollisuudet SIVISTYSLAUTAKUNTA HALLINTO Strategiset painopistealueet / kriittiset menestystekijät ovat niitä asiakokonaisuuksia, joissa onnistuminen on välttämätöntä tavoitetilan saavuttamiseksi. Strategiset painopistealueet

Lisätiedot

Päijät-Hämeen kuntien yhteistyö sivistyspalvelut. 13.2.2013 Anjariitta Carlson

Päijät-Hämeen kuntien yhteistyö sivistyspalvelut. 13.2.2013 Anjariitta Carlson Päijät-Hämeen kuntien yhteistyö sivistyspalvelut Päijät-Hämeen kuntien yhteistyö sivistyspalvelut Yhteistyö on toiminnallista kehittämistä Kehittämistoimenpiteistä päätetään yhdessä - jokainen kunta tekee

Lisätiedot

ISONKYRÖN KUNTA TALOUSARVIO 2011. Reino Hintsa

ISONKYRÖN KUNTA TALOUSARVIO 2011. Reino Hintsa ISONKYRÖN KUNTA TALOUSARVIO 2011 Talousarv io-osat ISONKYRÖN KUNTA Talousarvio-osat 2011 1000 euroa Osuus Menot Tulot Netto Käyttötalous 88 % 28 650 4 949-23701 Investoinnit 11 % 3 659 691-2968 Rahoitus

Lisätiedot

SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA

SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus Toimielimet SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA Yleinen taloudellinen tilanne Suomen bruttokansantuotteen

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

.XQWDMDSDOYHOXUDNHQQHXXGLVWXV

.XQWDMDSDOYHOXUDNHQQHXXGLVWXV 16.8.2007/RLÖ/hul.XQWDMDSDOYHOXUDNHQQHXXGLVWXV Kunta- ja palvelurakenneuudistusta koskevan lain 10 :n mukaisen selvityksen ja toimeenpanosuunnitelman keskeisten tietojen toimittaminen valtioneuvostolle

Lisätiedot

Kasvun ja oppimisen palvelualue 2016

Kasvun ja oppimisen palvelualue 2016 Kaupunginhallitus 5.10.2016 Kuopion kaupungin talousarvio 2016 sekä vuosien 2016-2019 toimintaja taloussuunnitelma Sivu 87: sivun loppuun lisätään kasvun ja oppimisen palvelualueen toiminnalliset tavoitteet

Lisätiedot

Keminmaa kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä. Eila Metsävainio

Keminmaa kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä. Eila Metsävainio Keminmaa kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä Eila Metsävainio Sisältö Kunnan nykytila, väestörakenne Suunnitelmakausi 2010-2012 Terveyden edistämisen haasteita Keminmaan kunnan visio Ihmisten hyvinvoinnin,

Lisätiedot

Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa

Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Tätä haluamme olla Edistämme kokonaisvaltaisesti ja ennakoivasti ihmisten terveyttä, toimintakykyä

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Tasa-arvoa terveyteen

Tasa-arvoa terveyteen Tasa-arvoa terveyteen Perusterveydenhoito tarvitsee lisää voimavaroja. Sosialidemokraattien tavoitteena on satsaaminen terveyteen ennen kuin sairaudet syntyvät. Terveydellisten haittojen ennaltaehkäisyn

Lisätiedot

Strategiakortit 2016

Strategiakortit 2016 Kh 30.11.2015 325 Liite kh nro 2 Ptktark. UTAJÄRVEN KUNTA Strategiakortit 2016 LIITE Väritunnisteet: Etenee suunnitellusti Viivästynyt Ei etene/keskeytynyt TALOUS Päämäärä: Kuntatalous on vakaa Kriittiset

Lisätiedot

Hyvinvointipalvelujen strategiset kärjet. Valtuustoseminaari 12.-13.4.2013 Anu Frosterus Hyvinvointitoimikunnan puheenjohtaja

Hyvinvointipalvelujen strategiset kärjet. Valtuustoseminaari 12.-13.4.2013 Anu Frosterus Hyvinvointitoimikunnan puheenjohtaja Hyvinvointipalvelujen strategiset kärjet. Valtuustoseminaari 12.-13.4.2013 Anu Frosterus Hyvinvointitoimikunnan puheenjohtaja Hyvinvointi osana strategiaa päämäärät selville Viimeiset neljä vuotta olemme

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO Itä-Suomen koulu on oppilaistaan välittävä yhtenäinen suomalais-venäläinen kielikoulu - Monipuolisilla taidoilla ja avaralla asenteella maailmalle Tavoitteet

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveystoimi Järjestäjähallinto

Sosiaali- ja terveystoimi Järjestäjähallinto Sosiaali- ja terveystoimi Järjestäjähallinto Seudullisen sosiaali- ja terveystoimen tehtävänä on edistää yhteistoiminta-alueen asukkaiden hyvinvointia ja terveyttä sekä huolehtia siitä, että yhteistoiminta-alueen

Lisätiedot

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu

Lisätiedot

Kestävän kehityksen strategia

Kestävän kehityksen strategia Kestävän kehityksen strategia Yhtymähallitus xx.xx.2012 Sisällysluettelo 1. Kestävä kehitys... 1 2. Oppilaitosten ympäristösertifiointi... 1 3. Kestävä kehitys Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymässä...

Lisätiedot

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Kunnanhallitus 98 13.04.2015 Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Khall 13.04.2015 98 Kuntalain (365/1995) 68 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen

Lisätiedot

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Varhaiskasvatus ja opetus Terhi Päivärinta Johtaja, opetus ja kulttuuri Kuntatalo 4.2.2015 Nykyinen yhteistyö Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 Tilanteessa 31.3.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 1.040.476 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 118.034 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

Talousarvion 2016 laadintaohjeen liite 1. Kuntalainen ja asiakas. Tilaajan eli valtuuston asettama tavoite ja toimenpide

Talousarvion 2016 laadintaohjeen liite 1. Kuntalainen ja asiakas. Tilaajan eli valtuuston asettama tavoite ja toimenpide Hyvinvoiva kuntalainen Ennaltaehkäisevien ja terveyttä edistävien palveluiden kehittäminen Varhaisen puuttumisen resurssien kohdentaminen ja palveluiden kehittäminen poikkihallinnollisesti 1. Liikuntapalveluissa

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta LIITEOSA (liite 16) Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta Selvitysalue, Keuruu, Multia ja Mänttä-Vilppula Lähde: Miettinen/FCG 5/2015 Lähtötiedot Kuntatalouden trendiennusteen lähtötiedot

Lisätiedot

TERVEYS JA TOIMINTAKYKY TA 2015 TAVOITTEET JA TOIMENPITEET

TERVEYS JA TOIMINTAKYKY TA 2015 TAVOITTEET JA TOIMENPITEET TERVEYS JA TOIMINTAKYKY TA 2015 TAVOITTEET JA TOIMENPITEET Valiokuntaesittely Jouko Koskela 27.1.2015 TERVEYS JA TOIMINTAKYKY Palvelujen tehtävänä on kuntalaisten elämänhallinnan edistäminen, terveyden,

Lisätiedot

PERUSTURVAN STRATEGIA 2015

PERUSTURVAN STRATEGIA 2015 PERUSTURVAN STRATEGIA 2015 1 SISÄLLYSLUETTELO Väestötietoja ja ennuste 2015 3 Swot-analyysi 4 Perusturvan toiminta-ajatus 5 Perusturvan arvot 6 Perusturvan visio vuoteen 2015 7 Perusturvan toimintatapa

Lisätiedot

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Esi- ja perusopetuksen kehittämisverkoston päätösseminaari katse kohti tulevaisuutta 11.5.2006 Tampere Veli-Matti Kanerva, kehityspäällikkö Kasvatus- ja

Lisätiedot

VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET

VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET Talouspalvelut 1.6.2015 Palvelukeskuksille VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET KÄYTTÖTALOUSOSA Kunnan toimintaa ja taloutta ohjataan vähintään kolmeksi vuodeksi

Lisätiedot

Palveluseteli: hyötyä kunnalle ja yrittäjälle palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta

Palveluseteli: hyötyä kunnalle ja yrittäjälle palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Palveluseteli: hyötyä kunnalle ja yrittäjälle palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Kunta / Tuotannon arviointi Seuranta arviointi

Lisätiedot