Työryhmän raportti maahanmuuton kustannuksista ja maahanmuuttajaasioiden koordinaatiosta Turussa Lokakuu (8)

Transkriptio

1 Työryhmän raportti maahanmuuton kustannuksista ja maahanmuuttajaasioiden koordinaatiosta Turussa Lokakuu (8)

2 2 (8) Lyhennelmä raportista Maahanmuuton kustannukset ja maahanmuuttaja-asioiden koordinaatio Turussa Turun kaupunginvaltuuston hyväksymässä vuoden 2014 talousarviossa on tehty seuraava kirjaus Maahanmuuttaja-asioiden koordinaatiota selkeytetään ja sitä yhdenmukaistetaan, arvioidaan maahanmuuttajien erityispalveluihin ja kotouttamiseen liittyvät kustannukset ja selvitetään valtion osuus näihin kustannuksiin. Kaupunginjohtaja Randell asetti päätöspöytäkirjallaan työryhmän edellä mainittua tarkoitusta varten. Selvitystyön määräajaksi annettiin Selvitystyön taustaksi voidaan todeta seuraavaa: Sisäasiainministeriön tilastojen mukaan pääasialliset Suomeen maahanmuuton syyt ovat työ, opiskelu tai perhesiteet. Vähäisessä määrin tullaan humanitaarisista tai muista syistä. Vuonna 2013 vieraskielisten määrä Turussa lisääntyi 1 095:llä. Pakolaistaustaisia heistä oli 363. Maahanmuuttajatyö ei ole ainoastaan sosiaalityö-painotteista pakolaisten vastaanottoa, vaan yhä lisääntyvässä määrin yleiseen kaupunkikehitykseen vaikuttavaa työtä. Maahanmuuttoa säätelevät kansainväliset ja kansalliset sopimukset ja lainsäädäntö. Kunnille on asetettu kotouttamiseen liittyviä velvoitteita. Maahanmuuton vaikutukset kaupungin taloudelle riippuvat mm. maahanmuuttajien määrästä ja maahanmuuttoiästä sekä siitä kuinka hyvin muuttajat kotoutuvat ja kuinka nopeasti sijoittuvat työmarkkinoille. Selvityksessä sekä liitteessä 2 on esitetty tärkeimmät aiheeseen liittyvät käsitteet. Yhteenvetona kansallisista tutkimuksista voidaan todeta, että maahanmuuton vaikutuksia julkiseen talouteen on vaikeaa tyhjentävästi selvittää. Asian selvittäminen vaatisi mm. tietoja vieraskielisten maksamista veroista ja heille maksetuista tulonsiirroista. Tämä selvitys avaa aiempia Turussa toteutettuja selvityksiä syvällisemmin kustannusten syntymiseen vaikuttavia tekijöitä. Selvitys vastaa kysymykseen Mistä maahanmuuton kustannukset kunnalle syntyvät, minkälaisia korvauksia valtio niistä maksaa ja miten kustannuksiin voidaan vaikuttaa?. Selvitys keskittyy talousarviokirjauksen ja toimeksiannon mukaisesti kuvaamaan kaupungin palvelutuotannon kustannuksia ja niihin saatavia valtionavustuksia, -korvauksia ja valtionosuuksia. Selvityksessä painottuvat maahanmuuttajille kohdennetut palvelut. Maahanmuuton aiheuttamat hyödyt eivät siten tässä selvityksessä tule esiin. Maahanmuuton nykytila Turussa

3 3 (8) Selvityksessä tarkastellaan Turun maahanmuuton ja kotouttamistyön nykytilaa kustannusten muodostumisen kannalta. Kansainvälinen ja kansallinen lainsäädäntö säätelevät muuttoliikettä sekä määrittelevät kunnan velvoitteet kotouttamisessa. Maahanmuuttajien määrä ja ikärakenne heijastuvat palvelutarpeisiin ja tätä kautta kustannuksiin. Kotoutumista tukevien palvelujen kuvaus sekä palvelutuotannon rahoitusjärjestelmän avaaminen toimivat taustana kustannusten yksityiskohtaisemmalle käsittelylle. Turun väkiluvun kasvu on viime vuosina perustunut muuttoon kuntien välillä ja muuttoon ulkomailta. Luonnollinen väestönkasvu on ollut vähäistä. Vieraskielisen väestön osuuden kasvu on ollut nopeaa. Maahanmuuttajien ikärakenne on eduksi kaupungin huoltosuhteelle, sillä se painottuu kantaväestöä nuorempiin ikäluokkiin. Kuntien tosiasialliset mahdollisuudet vaikuttaa maahanmuuttajien määrään kunnassaan ovat pienet, mutta luomalla edellytyksiä maahanmuuttajien nopealle ja tehokkaalle kotoutumiselle ja työllistymiselle, yksittäinen kunta voi vaikuttaa maahanmuuton nettovaikutuksiin myönteisesti. Kaupungin vastuulla oleviin ryhmiin (esim. kotiäidit, iäkkäät, perusopetusikäiset) tulee kiinnittää erityistä huomiota, koska työhallinnon toimenpiteet eivät ulotu heihin. Näiden ryhmien kotoutumista on kehitetty mm. hankkeissa. Maahanmuuton monipuolistuessa palvelutarpeet ja kotouttamisprosessit eriytyvät. Koska maahanmuuton arvioidaan jatkavan ripeää kasvua, tulee kotouttamisen prosessit ja palvelutarpeet huomioida entistä vahvemmin kaupungin palveluissa. Tämä on edellytys maahanmuuttajien luontevalle kotoutumiselle. Maahanmuuton kustannukset ja niihin saadut korvaukset Turussa Selvitykseen on koottu toimialoittain maahanmuuttajille kohdennettujen palvelujen kustannukset ja niihin saatavat valtionavustukset ja korvaukset vuodelta Selvityksessä huomioidaan myös kaikille kuntalaisille tarkoitetut palvelut, mutta tietotuotannon rajoitteista johtuen ei ole mahdollista erotella yksityiskohtaisesti maahanmuuttaja-asiakkaiden osuutta ja kustannuksia kaikille tarkoitetuissa palveluissa. Selvitys sisältää vuoden 2013 tiedot eri perustein maksettavista valtionosuuksista. Asiakasprosessien kautta selkeytetään eri maahanmuuttajaryhmien palvelutarpeita ja niistä aiheutuvia kustannusvaikutuksia. Asiakasprosessien kuvaukset ovat kokonaisuudessaan liitteessä 3. Maahanmuuttajille tarjotut kunnalliset palvelut voidaan jakaa maahanmuuttajille tarkoitettuihin ns. kohdennettuihin palveluihin sekä palveluihin, jotka ovat universaaleja eli kaikille kuntalaisille tarkoitettuja.

4 4 (8) Suurimmat palvelutuotannon kustannukset syntyvät kaikille tarkoitetuissa peruspalveluissa. Maahanmuuttaja-asiakkaat eivät pääsääntöisesti poikkea muusta asiakaskunnasta, mutta asiakastyössä voidaan tarvita lisäresurssointia. Kaupunki saa vuosittain valtionosuuksia, -avustuksia ja korvauksia sillä perusteella, että palvelujen käyttäjinä on maahanmuuttajia. Jatkossa vieraskielisten määrä vaikuttaa nykyistä enemmän maksettaviin valtionosuuksiin. Pääosa maahanmuuttajien käyttämistä palveluista tulee jatkossakin tuottaa kaikille tarkoitetuissa peruspalveluissa. Peruspalveluiden joustavuutta tulee lisätä vahvistamalla henkilöstön monikulttuurisuusosaamista ja kehittämällä maahanmuuttajien osallisuutta palvelujen suunnittelussa ja päätöksenteossa. Peruspalvelut tulee entistä paremmin räätälöidä yksilöllisten asiakastarpeiden pohjalta. Kaupungin tulee jatkossakin olla aktiivinen edunvalvonnassa ja vaikuttaa esimerkiksi pakolaisten vastaanoton korvausten tasoon ja kestoon. Selvityksessä esitetyt kustannukset ja niihin saatu ulkopuolinen rahoitus ovat esimerkkitilanne vuodelta Asiakasmäärät, kustannukset ja ulko-puolinen rahoitus vaihtelevat vuosittain. Selvityksen pohjalta voidaan todeta, että kohdennettujen palveluiden kus-tannukset vuonna 2013 olivat 12,5 miljoonaa euroa. Näihin kustannuksiin saatiin kohdennettua, ulkopuolista rahoitusta 7,9 miljoonaa euroa. Kohden-nettujen palveluiden tarkastelulla tuodaan esiin erityiset maahanmuuttajien kotouttamisesta ja taustasta johtuvat kustannukset. Muiden kuin kohdennettujen palveluiden osalta ei voida erikseen laskea maahanmuuttajien saamien palveluiden kustannuksia. Tietotuotannon rajoit-teista johtuen ei ole mahdollista erotella yksityiskohtaisesti maahanmuuttaja-asiakkaiden osuutta ja kustannuksia kaikille kuntalaisille tarkoitetuissa palveluissa. Joitakin hajatietoja on olemassa, mm. hyvinvointitoimialalta saadun, tätä selvitystä varten kerätyn, tiedon mukaan vieraskielisten kuntalaisten terveyspalvelujen (pl.esim. hammashoito ja sairaanhoitopiirin eri-koissairaanhoito) kustannukset olivat runsaat 8 miljoonaa euroa vuonna Kaupunki sai vuonna 2013 yleiskatteellista valtionosuutta kattamaan kaikkia kaupunginmenoja 1,9 miljoonaa euroa ja valtionkorvauksia 1,7 miljoonaa euroa eli yhteensä 3,6 miljoonaa euroa. Näissä valtionosuuksissa ja korvauksissa laskentaperusteena oli jokin maahanmuuttajiin liittyvä laskentatekijä. Maahanmuuttajat kuntalaisina käyttävät myös kaikille kuntalaisille tarkoitetuttuja palveluja. Kuten edellä on todettu, palveluiden tarve riippuu iästä, elämäntilanteesta ja yksilöllisistä tekijöistä. Kotoutumisen edellytykset ja kesto vaihtelevat yksilöllisesti.

5 5 (8) Lisäksi on mainittava, että tilanteessa, jossa pakolaistaustainen maahan-muuttaja on maahan tullessaan todettu erityistä hoitoa vaativaksi, valtio maksaa syntyvistä kustannuksista 100 %:n korvauksen ensimmäisen 10 vuoden ajalta. Toisaalta on todettava, että usein esim. vamman laatu on sel-lainen, että kustannuksia syntyy koko eliniän ajan ja että nämä jäävät koko-naan kunnan kustannuksiksi. Vuonna 2013 Turku peri valtiolta ns. erityiskustannuksia runsaat 2 miljoonaa euroa. Maahanmuuton kustannuksiin voidaan vaikuttaa kotouttamistyöllä. Kaupunkistrategiassa ja strategisissa ohjelmissa sekä Turun kaupungin maahanmuuttajien kotouttamisohjelmassa on määritelty kotouttamista ohjaavat linjaukset ja keskeiset kehittämistoimenpiteet. Ohjelmien tehokas toimeenpano edesauttaa kotoutumista ja työllistymistä sekä hillitsee kustannusten kasvua. Kaupungin kotouttamistyön panostukset on perusteltua painottaa kotoutumisen alkuvaiheeseen. Tehokas kotouttaminen varhaisessa vaiheessa säästää kustannuksia myöhemmin. Lisäksi valtio korvaa pakolaistaustaisten alkuvaiheen kustannuksia. Kotouttavia palveluja tarvitaan harkitusti myös maahantulon alkuvaiheen jälkeen, jotta varmistetaan kuntaan saapuvien mahdollisuudet integroitumiselle ja estetään kustannusten kasautuminen pidemmällä aikavälillä. Ulkomaalaisten opiskelijoiden ja työperäisten maahanmuuttajien sekä heidän perheenjäsentensä sitouttaminen vahvistaa alueen elinvoimaa, minkä vuoksi kotouttamistoimenpiteitä tulee kohdentaa myös heihin. Kotouttamistyön vaikuttavuus Hankemuotoisella kotouttamisen kehittämistyöllä voidaan vaikuttaa sekä maahanmuuttaja-asukkaisiin että kotouttamisen rakenteisiin. Selvityksessä esitellään kahden Turussa viime vuosina toteutetun kotouttamishankkeen tuloksia ja vaikutuksia. Lisäksi avataan näkökulma maahanmuuttajien pitkäaikaistyöttömyyden syihin. Osallisena Suomessa hankkeella on ollut positiivisia vaikutuksia maahanmuuttajiin ja kotoutumisen tukirakenteisiin. Mm. kotiäitien suomen kielen koulutus jatkuu pysyvänä toimintana. Työttömyys aiheuttaa kunnalle merkittäviä välillisiä ja välittömiä kustannuksia. Maahanmuuttajien työllistymistä avoimille työmarkkinoille tukenut Triangeli-hanke on kustannus-hyöty -analyysin mukaan tuottanut kaupungille positiivista nettohyötyä. Pitkään työttömänä ja passiivisella työmarkkinatuella olleiden eli ns. kelalistan analyysissä tunnistettiin, että maahanmuuttajien työllistymisen esteet poikkesivat kantaväestöstä.

6 6 (8) Kaupungin vastuulla olevien kotiäitien hyvinvointi, kielen oppiminen ja kotoutuminen koskevat koko perhettä ja sen vuoksi tämän ryhmän kotouttamiseen on syytä panostaa. Maahanmuuttajien työttömyyden erityispiirteet ja työllistymisen esteet tulee entistä vahvemmin ottaa huomioon kaupungin kotouttamistyössä ja työllistämistoiminnassa. Tämän merkitys korostuu kun kaupungin vastuu työllistämisessä kasvaa tulevien lakimuutosten myötä. Pitkäaikaistyöttömien maahanmuuttajien palveluprosesseja tulee kehittää vastaamaan tämän ryhmän erityistarpeita. Hankemuotoisella kehittämistyöllä on löydetty kotouttamista edistäviä toimintatapoja, joiden suomia mahdollisuuksia tulee hyödyntää jatkossakin. Maahanmuuttaja-asioiden organisointi Yhtenä osana työryhmän tehtävää on vastata talousarviokirjaukseen: Maahanmuuttaja-asioiden koordinaatiota selkeytetään ja sitä yhdenmukaistetaan. Selvityksessä kuvataan maahanmuuttotyön koordinoinnin nykytilannetta ja etsitään keinoja selkeyttää sitä. Maahanmuuttaja-asioiden koordinoinnin tulee tukea lakivelvoitteiden ja kaupungin strategioiden toimeenpanoa. Kaupunkitasoisen koordinoinnin kautta toteutetaan ja tuetaan maahanmuuttajaasioiden ohjausta ja kehittämistyötä. Toimialoilla koordinoinnin lähtökohtana ovat asiakkaiden tarpeet ja heidän ongelmiensa ratkaisu. Koordinoinnin ja tiedonkulun toimintamallit toimialoilla eroavat toisistaan, mutta ne ovat muovautuneet kullekin toimialalle luontaisiksi. Maahanmuuttajien omakielinen ohjaus- ja neuvontapiste Infotori toimii hyvänä esimerkkinä kaupungin maahanmuuttajille suuntaamista kaupunkitasoisista ohjauspalveluista. Ulkoista yhteistyötä tehdään aktiivisesti kansallisella, seudullisella ja paikallisella tasolla. Kotouttamiseen liittyvien tehtävien ja strategisten ohjelmien toimeenpanon organisointia voidaan pitää pääpiirteissään toimivana. Vuoden 2014 aikana maahanmuuttaja-asioiden ohjaukseen on luotu merkittäviä toimintaa tukevia elementtejä ja maahanmuuttaja-asioiden ohjaukseen on nyt olemassa tarkoituksenmukaiset foorumit. Kaupungin toimialat ja yhteisöt kattava maahanmuuttoyhdyshenkilöverkosto on tarkoituksenmukainen kaupunkitasoisena asiantuntijaverkostona. Verkoston kokoonpano on tar-

7 7 (8) peen päivittää ja samalla tarkentaa yhdyshenkilöiden roolia ja tehtäviä. Kotouttamisen näkökulmasta peruspalveluiden yhdenvertaisuutta tulee edelleen kehittää, vahvistaa henkilöstön osaamista asiakasrajapinnassa sekä varmistaa tiedonsiirto ja asiakasprosessien kulku nivelvaiheissa. Koordinointia voidaan selkeyttää ja yhdenmukaistaa kehittämällä tiedonkulkua ja ulkoisen toimijaverkon yhteistyötä. Edunvalvontatyötä tulee jatkaa ja vahvistaa esimerkiksi valtion suuntaan kumppanuudella muiden suurten kaupunkien kanssa. Loppusanat Tämä selvitystyö on tehty valtuustokirjauksen pohjalta ja kaupunginjohtajan toimeksiantona. Kaupunginjohtajan päätöspöytäkirjassa tehtäväksi annetaan tuottaa raportti, joka kattaa kartoituksen kotoutumista edistävistä tekijöistä ja kohdennettujen palveluiden vaikutuksista kustannuksiin ja määrittelyt sekä esimerkkien kautta tarkoituksenmukaisiksi valitut tutkimuskysymykset sekä esityksen maahanmuuttaja-asioiden koordinaation selkeyttämisestä ja yhdenmukaistamisesta. Selvityksessä on yksilöity maahanmuuttajille kohdennettujen palveluiden kustannukset vuonna Maahanmuuttajataustaiset kuntalaiset käyttävät kaikille kuntalaisille tarkoitettuja peruspalveluita. Palveluiden tarve riippuu iästä, elämäntilanteesta ja yksilöllisistä tekijöistä. Myös kotoutumisen edellytykset ja kesto vaihtelevat yksilöllisesti. Maahanmuuttajien osuuden ja kustannusten selvittäminen kaupungin kaikissa palveluissa edellyttäisi erillistä tutkimushanketta. Useissa tutkimuksissa, kuten Turussa aiemmin tehdyissä, on todettu, että kotouttamisen kustannusten selvittäminen aukottomasti on hankalaa. Tämä johtuu tietotuotannon rajoitteista. Tietoja vieraskielisistä tai ulkomaalaisista ei välttämättä ole saatavissa ja kustannustietoihin sisältyy päällekkäisyyksiä. Lopuksi voidaan todeta, että maahanmuutto ja monikulttuurisuus ovat jo pitkään olleet osa turkulaisten arkea. Kaupungin tulevaisuuden visiona on olla kiinnostava ja rohkeasti uudistuva eurooppalainen yliopisto- ja kulttuurikaupunki, jossa on hyvä elää ja onnistua yhdessä. Kaupunkistrategiassa tunnistetaan monikulttuurisuuden tuomat mahdollisuudet vahvistaa kaupungin kilpailukykyä. Pääohjelmiin ja kotouttamisohjelmaan kirjatuin toimenpitein lisätään yksilöllisen kotoutumisen edellytyksiä ja vahvistetaan positiivista kehitystä. Tässä selvityksessä on tehtäväksiannon mukaisesti tarkasteltu maahanmuuton kustannuksia. Tämä tarkastelu tuottaa uuden mutta kapean näkökulman maahanmuuttoon ja kaupungin kotouttamistyöhön. Turussa kotouttavaa työtä on tehty jo pitkään ja alueella on vahvaa maahanmuuttajatyön osaamista.

8 8 (8) Kaupunkiorganisaation lisäksi kotoutumista tukevat runsas joukko muita toimijoita sekä aktiivinen kansalaistoiminta. Turussa Maija Kyttä Johtaja/ konsernihallinto Mika Helva Palvelujohtaja/ konsernihallinto Pekka Sundman Johtaja/ konsernihallinto Vesa Kulmala Palvelujohtaja/ sivistystoimiala Kimmo Lemmetyinen Suunnittelija/ konsernihallinto Ritva Jykelä Osastopäällikkö/ vapaa-aikatoimiala Heikki Silpola Talousarviopäällikkö/ konsernihallinto Outi Kari-Granfors Kaupunginsihteeri/ konsernihallinto Karoliina Luukkainen Erityisasiantuntija/ hyvinvointitoimiala Maarit Luukkaa Kehittämispäällikkö/ konsernihallinto Jaana Malén Toimistopäällikkö/ hyvinvointitoimiala Elina Mäntylä Erityisasiantuntija/ konsernihallinto Anu Härkönen vs. Kansainvälisten asioiden päällikkö/ Turun AMK

9 2 (57)

10 3 (57) Sisällys 1 Johdanto Toimeksianto Aiemmat kustannusselvitykset Selvitystyön rajaukset, määrittelyt ja selvityskysymykset Nykytilan kuvaus Maahanmuuton profiili Turussa Lainsäädäntökonteksti Palvelut Palvelutuotannon rahoitusjärjestelmä Maahanmuuton kustannukset ja niihin saadut korvaukset Turussa vuonna Kotouttamistyön vaikuttavuus Case Osallisena Suomessa hanke Case Triangeli- hanke Case pitkäaikaistyöttömät maahanmuuttajat Maahanmuuttaja-asioiden organisointi Johtopäätökset ja toimenpidesuositukset Liite 1. kaupunginjohtajan päätöspöytäkirja työryhmän perustamisesta Liite 2. Keskeiset käsitteet Liite 3. Asiakasprosessit... 51

11 4 (57) 1 Johdanto Johdannossa kerrotaan tämän selvityksen toimeksianto, esitetään tiivistettyinä muita aiheesta tehtyjä selvityksiä sekä esitetään selvitystyön rajaukset, määrittelyt ja selvityskysymykset. 1.1 Toimeksianto 1.2 Aiemmat kustannusselvitykset Turun kaupungin vuoden 2014 talousarvioon on yhtenä kaupunkitason linjauksena kirjattu, että maahanmuuttaja-asioiden koordinaatiota selkeytetään ja sitä yhdenmukaistetaan. Arvioidaan maahanmuuttajien erityispalveluihin ja kotouttamiseen liittyvät kustannukset ja selvitetään valtion osuus näihin kustannuksiin. Kotoutumisen kustannuksista on Turussa 2000-luvulla tehty kaksi Turun ammattikorkeakoulun toteuttamaa selvitystä. Selvityksiä on tehty myös muutamissa muissa kaupungeissa. Selvityksissä olevat tiedot eivät ole yhteismitallisia eivätkä kaikilta osin luotettavia. Lisäksi valtio on tehnyt useita selvityksiä, joista uusin on VATT:n kesäkuussa 2014 julkistama selvitys. Siinä todettiin, että lopullista hintalappua maahanmuutolle on mahdotonta antaa. Kaupunginjohtaja Aleksi Randell asetti päätöspöytäkirjassaan työryhmän kartoittamaan ja selvittämään maahanmuuttajien kotouttamisesta aiheutuvia kustannuksia. Työryhmän puheenjohtajana on toiminut johtaja Maija Kyttä. Työryhmään nimettiin seuraavat henkilöt: Pekka Sundman, Jussi Vira, Heikki Silpola, Karoliina Luukkainen, Jaana Malen, Anu Härkönen, Mika Helva, Vesa Kulmala, Ritva Jykelä, Outi Kari-Granfors, Jyri Mikkola ja Maarit Luukkaa (valmistelija ja sihteeri). Päätöspöytäkirjassa todetaan, että aiempien kustannusselvitysten pohjalta tarkoituksenmukaista olisi selvittää kotoutumista edistäviä tekijöitä ja niihin kohdennettuja/kohdennettavien palvelujen mahdollisia vaikutuksia kustannuksiin. Tämän ohella ja osittain sen avulla asiantuntijatyöryhmän tulisi pyrkiä löytämään syvempään (kustannus) tarkasteluun otettavat tutki-muksellisesti vastattavat kysymykset, joiden selvittäminen mahdollistaisi aiemmin tehtyjä selvityksiä laajempia vastauksia maahanmuutosta aiheutuvista kokonaiskustannuksista. Esitys maahanmuuttaja-asioiden koordinaation selkeyttämisestä ja yhdenmukaistamisesta luodaan selvityksen pohjalta osana toimeksiantoa. Selvitystyön määräajaksi asetettiin Selvitystyön toteuttamiseksi konsernihallintoon palkattiin keskitetyin määrärahoin Elina Mäntylä ajalle Valtio ja eräät kunnat ovat viime vuosikymmenen aikana tehneet useita selvityksiä maahanmuuton kustannuksista. Selvitysten tavoitteet ja rajaukset ovat olleet selkeästi toisistaan poikkeavia. Näiden selvitysten keskeinen viesti on, ettei maahanmuuton kustannuksia voida täysin tyhjentävästi selvittää. Tässä osiossa avataan kustannusten muodostumisen ja laskemisen problematiikkaa sekä luodaan katsaus uusimpien selvitysten tuloksiin. Valtiontasoiset selvitykset Valtion taloudellinen tutkimuskeskus julkaisi alkukesästä 2014 selvityksen Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen. Selvityksen mukaan periaatteessa maahanmuuton vaikutusta julkiseen talouteen voidaan arvioida kahdella tavalla. Ensimmäinen on arvioida, mikä on esimerkiksi vuonna 2014

12 5 (57) keskimääräisen maahanmuuttajan maksamien verojen, saamien tulonsiirtojen ja käyttämien julkisesti tuotettujen palveluiden kustannusten erotus. Julkisen sektorin tulojen ja menojen laskeminen yhtenä vuonna on kuitenkin hyvin rajallinen ja mahdollisesti harhaanjohtava tapa arvioida maahanmuuton vaikutuksia julkiselle taloudelle. Syy on se, että jokainen meistä on kustannus yhteiskunnalle elinkaaren alkuvaiheessa ja yleensä myös sen lopussa. Toinen vaihtoehto on elinkaarimalli, jossa tarkastellaan nettovaikutusta julkiselle taloudelle koko elinkaaren ajalta. VAIHTOEHTO 1: Poikkileikkausmalli yhdeltä vuodelta: Verotulot tulonsiirrot ja palvelujen kustannukset = maahanmuuton aiheuttamat vaikutukset julkiseen talouteen. VATT:n mukaan ainoa järkevä tapa arvioida maahanmuuton nettovaikutusta julkiseen talouteen on pyrkiä arvioimaan vaikutuksia koko elinkaaren ajalta. Tarkan laskelman tekemiseen tarvittavaa tietoa ei tietenkään voi vielä olla olemassa, koska valtaosa minkä tahansa ajanjakson maahanmuuttoon liittyvistä menoista ja tuloista syntyy vasta myöhempien vuosikymmenten aikana. Maahanmuuttoikä (ja mahdollinen myöhempi muutto pois) vaikuttaa voimakkaasti, koska elämän alku- ja loppuvaiheessa kustannuksia eniten, keskivaiheilla nettoveronmaksua. Koko elinkaaren yhteenlasketut vaikutukset riippuvat maahantuloiästä ja integraation nopeudesta. VATT:n VAIHTOEHTO 2: Elinkaarimalli: Nettovaikutus julkiseen talouteen koko elinkaaren ajalta. Koska todelliset verot ja kustannukset selviävät vasta vuosikymmenten päästä, ei todellisia, lopullisia kustannuksia voida tietää. Maahantuloiällä ja maahanmuuttajan kotoutumisella sekä menestymisellä työmarkkinoilla on merkitystä julkisen talouden vaikutusten kannalta. Selvityksessä todetaan, että suurin osa maahanmuuttajista tulee Suomeen parhaassa työiässä, joten elinkaaren alkuvaiheeseen liittyvät kustannukset on rahoitettu jossakin muualla. Seuraavassa VATT:n tekemässä kuviossa ilmenee eri vuosina Suomeen muuttaneiden maahanmuuttajien ikärakenne maahanmuuttohetkellä. Suurin osa muuttajista on noin vuotiaita.

13 6 (57) Maahanmuuttajat myös muuttavat useammin pois Suomesta kuin kantaväestö, mikä pienentää julkisen palvelutuotannon kustannuksia elämän loppupäässä. Maahanmuuttajien menestys työmarkkinoilla vaikuttaa suoraan siihen, kuinka paljon he maksavat veroja ja kuinka paljon he saavat tulonsiirtoja. Julkiset palvelut jaetaan yksilöllisiin ja kollektiivisiin palveluihin. Yksilölliset palvelut kohdistuvat tietyille henkilöille ja niihin liittyvät kustannukset kasvavat väestön kasvaessa. Yksilöllisiin palveluihin luetaan esim. sosiaali-, koulutusja terveyspalvelut, joista vastaa kuntasektori. Kollektiivisten palvelujen (esim. kunnan internetsivut) kustannukset puolestaan eivät riipu väestön määrästä. Yksilöllisten palvelujen aiheuttamiin menoihin vaikuttaa palvelun käyttäjien ikäjakauma. Suurimmat menot kertyvät elämän alku- ja loppuvaiheessa. Seuraavassa VATT:n kuviossa esitetään yksilölliset julkiset kulutusmenot ja kaikki julkiset kulutusmenot henkeä kohti ikäryhmittäin vuonna Kuvio koskee väestöä yleensä, eikä siis kuvaa maahanmuuttajaväestöä. Alla oleva kuvio selventää hyvin sitä, "miksi julkisen sektorin tulojen ja menojen laskeminen yhden vuoden ajalta voi antaa harhaanjohtavan kuvan maahanmuuttajien vaikutuksesta julkiseen talouteen. Valtaosa maahanmuuttajista on Suomeen muuttaessaan vuotiaita ja kokonaisuutena maahanmuuttajien ikärakenne on hyvin erilainen kuin kantaväestön. Tämä tarkoittaa, että kuviossa näkyvät elinkaaren alkuvaiheen kustannukset on rahoitettu jossakin

14 7 (57) muualla. Kuvion ikäprofiilien avulla voimme laskea koko elinkaaren yhteenlasketun nettovaikutuksen." Erikoistutkija Matti Sarvimäki julkaisi 2010 artikkelin maahanmuuton taloudellisista vaikutuksista julkiseen talouteen. Hän toteaa julkiselle sektorille maahanmuutosta aiheutuvan nettorasituksen arvioinnin periaatteessa olevan yksinkertaista: tarvitsee vain laskea yhteen maahanmuuttajien maksamat verot sekä vähentää niistä heille maksetut tulonsiirrot ja heidän käyttämiensä julkisten palveluiden kustannukset. Hänen mukaansa läpileikkauslaskelmat eivät parhaimmillakaan ole kovin hyödyllisiä ja pahimmillaan ne voivat olla harhaanjohtavia sen takia, että ihmisen julkiselle sektorille aiheuttamat kustannukset jakaantuvat hyvin epätasaisesti eri elämänvaiheisiin. Suurimmat kustannukset ajoittuvat elämän alkuun ja loppuun, kun taas eniten veroja maksetaan elämän keskivaiheilla. Ensimmäisen polven maahanmuuttajien kohdalla lähtömaa on maksanut elämän alkuvaiheen kulut. Elämän loppupään aikana kohdemaalle aiheutuvia kustannuksia taas vähentää paluumuutto. Esim. kolmannes Suomeen saapuneista maahanmuuttajista oli muuttanut pois Suomesta vuoteen 2009 mennessä. Luotettavien ja kaikki keskeiset tekijät huomioivien kustannuslaskelmien tekeminen maahanmuuton nettovaikutuksista ei ole mahdollista, koska niiden tekemiseksi tarvittaisiin paljon tietoa, jota ei ole olemassa. Kansainvälistä tutkimuskirjallisuutta läpi käynyt Sarvimäki toteaa, että tehtyjen empiiristen tutkimusten perusteella uskottavin hypoteesi on, että maahanmuuton nettovaikutus julkisen sektorin tuloihin ja menoihin on melko pieni. Työministeriö toimitti eduskunnan pyynnöstä 2/2006 hallintovaliokunnalle selvityksen maahanmuuttajista aiheutuvista kustannuksista. Stakes ja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus selvittivät asiaa ministeriöltä toimeksi saaneina. Selvityksessä käsitellään sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen käyttöä ja niistä kunnille aiheutuvia kustannuksia. Johtopäätöksessä todetaan, että maahanmuuttajat käyttävät sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja vähemmän kuin kantaväestö. Selvityksen mukaan tämä selittyy osittain ikärakenteella: maahanmuuttajat ovat merkittävästi nuorempia kuin kantaväestö keskimäärin. Vähäinen palvelujen käyttö voi johtua lisäksi tietämättömyydestä tai siitä, että palvelut eivät vastaa tarpeita. Sosiaalihuollon kustannukset (tutkimuksen ulkopuolelle jäivät lastensuojelulaitokset ja turvakodit) ovat per henkilö alhaisemmat kuin kantaväestöön kuuluvilla. Tämäkin asia selittynee maahanmuuttajien ikärakenteella.

15 8 (57) VATT päätyy pienten lasten hoidon osalta tulokseen, jonka mukaan maahanmuuttajataustaisen 0-6 vuotiaan lapsen päivähoito ja tuet aiheuttaisivat julkiselle sektorille noin 7 % suuremmat kustannukset kuin saman ikäisen kantaväestöön kuuluvan lapsen hoito. Selvityksen mukaan maahanmuuttajista aiheutuvien kustannusten selvittäminen edellyttäisi monia palveluja ja toimenpiteitä kattavan asiakaskohtaisen rekisteröintijärjestelmän kehittämistä. Käytännössä rekisteröintijärjestelmiä ei voida laatia niin kattaviksi, että niiden avulla saataisiin tiedot kaikista maahanmuuttajille suunnattujen palvelujen kustannuksista. Maahanmuuttajien rekisteröintijärjestelmien, jotka eivät koskisi kantaväestöä, kehittäminen saattaisi johtaa myös tietosuojaan liittyviin ja muihin eettisiin ongelmiin. Tämän johdosta tällaisen rekisterijärjestelmän kehittämistä ei pidetä mahdollisena. Kuntien valtuustovastaukset Monessa kunnassa kunnanvaltuusto on ollut aloitteellinen selvittämään maahanmuutosta johtuvia kustannuksia. Viime vuosina muun muassa Espoossa, Raisiossa ja Kemissä on laadittu vastaus asiaa koskevaan valtuustoaloitteeseen. Sen sijaan syvällisiä kuntakohtaisia kustannusselvityksiä ei ole työryhmän tiedossa Turkua lukuun ottamatta. Espoossa 9/2010 tehtiin valtuustoaloite maahanmuuton kustannusten selvittämiseksi. Aloitteeseen annetussa vastauksessa tiivistetään työministeriön ja erikoistutkija Matti Sarvimäen tekemät selvitykset eikä kustannusselvitystä Espoon osalta lähdetty tekemään erikseen. Vastauksessa todetaan mm, että kysymys maahanmuuton julkiselle sektorille tai yksittäiselle kunnalle aiheuttamista kustannuksista on mielenkiintoinen, mutta mm. puutteellisten rekisteriaineistojen takia valtion keskushallinto tai alan tutkijat eivät ole onnistuneet esittämään kattavia laskelmia asiasta Lisäksi todetaan, että yksittäinen kunta voi vaikuttaa maahanmuuton nettovaikutuksiin myönteisesti luomalla yhdessä yhteistyökumppaneidensa kanssa edellytyksiä maahanmuuttajien nopealle ja tehokkaalle kotoutumiselle ja maahanmuuttajien työllisyysasteen nousulle. Raisiossa tehtiin 3/2013 valtuustoaloite maahanmuuton kustannusten selvittämiseksi. Vastauksessa todetaan sosiaali- ja terveyspalveluita käyttäneiden pakolaistaustaisten 3 vuoden kotoutumisajalta kertyneet kustannukset ja korvaukset. Lisäksi tarkastelun perusteella näyttää kokonaisuutena siltä, että erilaiset päivähoitoon ja perusopetukseen saatavat valtionosuudet ja -avustukset kattavat maahanmuuttajataustaisista lapsista ja oppilaista aiheutuvat kustannukset. Kemissä tehtyyn valtuustoaloitteeseen kiintiöpakolaisten vastaanoton lopettamiseksi sosiaali- ja terveyslautakunta on 2014 vastannut mm. seuraavaa: Pakolaisten käyttämiin palveluihin rahoitusta tulee useista tulolähteistä: yleistä valtionapua, verotuloja, kustannusperusteisia ja laskennallisia valtionapuja/- korvauksia ja toimintatuottoja. Kaikkia pakolaisten palveluiden käytöstä aiheutuneita kustannuksia ei voida eritellä, koska niitä tuotetaan kunnan peruspalveluissa. Turussa on aiemmin toteutettu kaksi maahanmuuttoa koskevaa kustannusselvitystä vuosina 2001 ja Tämä selvitystyö esittää aiempia yksityiskohtaisemmin mm. maahanmuuttoasioiden kokonaisuuden, saatavat valtionosuudet sekä esittää toimenpiteitä koordinaation selkeyttämiseksi ja yhdenmukaistamiseksi.

16 9 (57) 1.3 Selvitystyön rajaukset, määrittelyt ja selvityskysymykset Tässä selvityksessä keskitytään tarkastelemaan palvelutuotannon kustannuksia. Tämä rajaus tuo esiin vain osan maahanmuuttoon liittyvistä kustannuksista, mutta toisaalta se jättää myös huomiotta maahanmuutosta saatavan hyödyn. Tämä selvitystyö pyrkii avaamaan aiempia Turussa toteutettuja selvityksiä syvällisemmin kustannusten syntymiseen vaikuttavia tekijöitä. Tässä selvityksessä pyritään vastaamaan kysymykseen Mistä maahanmuuton kustannukset kunnalle syntyvät, minkälaisia korvauksia valtio niistä maksaa ja miten kustannuksiin voidaan vaikuttaa?. Esitetään laaja viitekehys eli maahanmuuttoasioiden kokonaisuus (lainsäädäntökonteksti, rahoitusjärjestelmä, maahanmuuton monimuotoisuus, valtiontasoiset selvitykset). Esitellään maahanmuuttajille kohdennetut palvelut, asiakasmäärät, kustannukset ja rahoitus. Kuvataan erilaisten maahanmuuttajaryhmien asiakasprosessit. Esimerkinomaisesti selvitetään kahden Turussa toteutetun maahanmuuttajahankkeen vaikuttavuutta. Lisäksi tarkastellaan pitkäaikaistyöttömien maahanmuuttajien tilannetta. Lisäksi talousarviokirjauksen mukaisesti esitetään ehdotuksia koordinaation selkeyttämiseksi ja yhdenmukaistamiseksi. Tässä selvitystyössä maahanmuuttajalla tarkoitetaan laissa kotoutumisen edistämisestä määritellyn mukaisesti Suomeen muuttanutta henkilöä, joka oleskelee maassa muuta kuin matkailua tai siihen verrattavaa lyhytaikaista oleskelua varten myönnetyllä luvalla. Maahanmuuttajaksi määritellään myös henkilö, jonka oleskeluoikeus on rekisteröity tai, jolle on myönnetty oleskelukortti. Kohdennetulla palvelulla tarkoitetaan erityisesti maahanmuuttajille suunnattua tai heidän palvelemisekseen organisoitua palvelua. Selvitystyössä käytetyt keskeiset termit on määritelty liitteessä 2. 2 Nykytilan kuvaus 2.1 Maahanmuuton profiili Turussa Nykytilan kuvauksessa tarkastellaan maahanmuuton profiilia Turussa, lakien mukaisia tehtäviä ja velvollisuuksia, kaupungin tarjoamia palveluja sekä palvelujen rahoitusjärjestelmää. Väestön määrään Turussa vaikuttaa luonnollinen väestönlisäys, maansisäinen eli kuntien välinen tulo- ja lähtömuutto sekä maiden välinen tulo- ja lähtömuutto. Turun luonnollinen väestönlisäys eli syntyneiden enemmyys kuolleisiin verrattuna on ollut viime vuodet vähäistä. Kuntien välinen muutto on vaihdellut 2000 luvulla. Vuosina Turku on saanut muuttovoittoa muista kunnista. Tulomuuttoa ulkomailta on viime vuodet ollut enemmän kuin lähtömuuttoa ulkomaille. Kuntien välinen nettomuutto ja nettomuutto ulkomailta on pitänyt Turun väkiluvun kasvussa luonnollisen väestökasvun ollessa hyvin pientä. Sekä maansisäisessä että maiden välisessä muutossa osa muuttajista on Suomen kansalaisia (joko kantaväestöä tai Suomen kansalaisuuden saaneita entisiä ulkomaan kansalaisia) ja osa taas ulkomaan kansalaisia.

17 10 (57) Maahanmuuttajien määrää tarkasteltaessa äidinkieli on tällä hetkellä paras, joskaan ei aukoton indikaattori. Monet maahanmuuttajat saavat Suomen kansalaisuuden asuttuaan maassa riittävän pitkään, jolloin he siirtyvät tilastoissa Suomen kansalaisiksi. Kaksoiskansalaiset eli henkilöt, joilla on Suomen kansalaisuuden lisäksi jonkin muun maan kansalaisuus, luokitellaan tilastoissa Suomen kansalaisiksi. Tilastoissa on huomioitava, että Suomessa on yhä enemmän ns. toisen polven maahanmuuttajia eli maahanmuuttajille Suomessa syntyneitä lapsia. Heidän äidinkielensä määräytyy väestörekisterimerkinnän perusteella. Turussa asui vuoden 2013 lopulla muun kuin suomen-, ruotsin- tai saamenkielistä henkilöä (9,2 % kaupungin väestöstä). Muunkielinen väestö lisääntyi vuodessa henkilöllä. Tuosta muunkielisen lisäyksestä 363 on pakolaistaustaisia. Suurimmat yli tuhannen hengen kieliryhmät olivat venäjä, arabia, kurdi, viro, albania ja somali. Turun muunkielisen väestön ikärakenne poikkeaa kaupungin koko väestön ikärakenteesta huomattavasti. Koko väestössä sekä muunkielisessä väestössä suurimpia ryhmiä ovat vuotiaat. Muunkielisten keskuudessa lasten määrä on suhteellisesti suurempi kuin koko väestössä ja ikääntyneiden suhteellinen osuus pienempi. Maahanmuutto paikkaakin osittain, mutta ei täysin, kaupungin heikkenevää demografista huoltosuhdetta.

18 11 (57) 2.2 Lainsäädäntökonteksti Väestömuutoksia ennustettaessa muuttuvia tekijöitä ovat syntyvyys, kuolleisuus ja muuttoliike. Tilastokeskuksen väestöennusteen omavaraislaskelmassa otetaan huomioon vain ns. luonnollinen väestönlisäys eli syntyvyys ja kuolleisuus, ei muuttoliikettä. Omavaraislaskelman mukaan vuonna 2030 Turussa olisi asukasta eli väestö olisi vähentynyt nykyisestä. Eniten omavaraismalli vähentää 0-6 -vuotiaita lapsia ja työikäisiä, joiden kohdalla kehitys on negatiivinen. Sen sijaan 66 vuotta täyttäneiden ja sitä vanhempien henkilöiden määrä kasvaa voimakkaasti eli lähes hengellä. Muuttoliikkeen sisältävä laskelma on varsinainen väestöennuste. Se tuo omavaraislaskelmaan sekä kuntien välisen muuton että maahanmuuton vaikutuksen. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan Turun väkiluku vuonna 2030 olisi henkeä. Siirtolaisuusinstituutin johtajan Ismo Söderlingin arvion mukaan Turun maahanmuuttajataustainen väestö olisi vuonna 2030 kooltaan n henkilöä, eli noin 15 % Turun väestöstä. Maahanmuuttoa säätelevät kansainväliset ja kansalliset lait, jotka myös määrittelevät kunnan tehtävät kotouttamisessa. Maahanmuuton lupahallinto kuuluu valtion toimialaan. Ulkomaalaislaki ( /301) säätää mm ulkomaalaisen oikeudesta tulla maahan ja oleskella maassa sekä oikeudesta saada Suomen kansalaisuus. Vaikka valtioilla on oikeus päättää ulkomaalaisten maahantulosta on huomattava, että monet valtioiden välillä tehdyt sopimukset rajoittavat tuota oikeutta perhesiteisiin perustuvassa ja humanitaarisessa (pakolaistaustaisen kiintiöpakolaiset ja turvapaikanhakijat) maahanmuutossa. Kansainvälisistä ja kansallisista lainsäädännöllisistä seikoista johtuen kuntien tosiasialliset mahdollisuudet vaikuttaa maahanmuuttajien määrään kunnassaan ovat pienet. Euroopan unionin kansalaisilla (EU-kansalaisilla) ja heihin rinnastettavilla on mahdollisuus vapaasti työskennellä ja asua missä tahansa EU-maassa. Ns. kolmannen maan kansalaiset, joita ovat muut kuin EU-maiden kansalaiset ja heihin rinnastettavat, tarvitsevat oleskeluluvan.

19 12 (57) Oikeus maahanmuuttoon perhesiteen (puoliso, alaikäisen vanhempi, alaikäinen naimaton lapsi) vuoksi perustuu Euroopan Neuvoston Euroopan ihmisoikeussopimukseen (EIS, 1950). Päätöksiä pakolaistaustaisten (kiintiöpakolaiset ja turvapaikanhakijat) oikeudesta asua maassa tehdään mm YK:n pakolaisasioiden päävaltuutetun UNHCR:n pakolaisten oikeusasemaa koskevan yleissopimuksen (puhekielessä Geneven pakolaissopimus) (1951) ja eräiden EU-direktiivien perusteella. Suomi on mukana kummassakin sopimuksessa ja Suomen ulkomaalaislakiin on implementoitu kansainvälisten sopimusten asettamia velvoitteita. Opiskelun vuoksi Suomeen muuttavat ovat pääsääntöisesti ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen ulkomaisia tutkinto-opiskelijoita. Suomessa kansainvälistymistä on pidetty tärkeänä osana korkeakoulutuksen laatua ja kilpailukykyä. Työntekoon perustuvan maahanmuuton sallimisen tai edistämisen taustalla on pyrkimys turvata osaavan työvoiman saatavuus. Työperusteista maahanmuuttoa säätelevät ulkomaalaislaki, valtakunnalliset linjaukset ulkomaisen työvoiman käytöstä (Valtioneuvoston päätös ) sekä ELYkeskusten alueelliset työlupalinjaukset. Maahanmuutto muiden syiden kuten adoption tai ammattiurheilun vuoksi on määrältään hyvin vähäistä. Perustuslain 9 :n mukaan maassa laillisesti oleskelevalla ulkomaalaisella on vapaus valita asuinpaikkansa. Valtio ja kunnat voivat tietyissä tapauksissa ohjata uusia maahanmuuttajia asumaan tietyille paikkakunnille. Kiintiöpakolaisille, joita Suomi vastaanottaa yleensä 750 vuodessa on jo maahantulovaiheessa kuntapaikka valmiina. Myönteisen oleskelulupapäätöksen saaneet turvapaikanhakijat taas periaatteessa sijoitetaan ELY-keskusten virallisen järjestelmän kautta sovittuihin kuntiin. Tosiasiassa suurin osa heistä muuttaa itsenäisesti haluamaansa kuntaan. Tutkimusten mukaan maahanmuuttajat muuttavat maansisäisesti kunnasta toiseen (ns. sekundäärimuutto) herkemmin kuin kantasuomalaiset. Em. seikoista johtuen maahanmuuttajien määrään yksittäisessä kunnassa ei ole juurikaan mahdollisuuksia vaikuttaa. Sen sijaan yksittäinen kunta voi vaikuttaa maahanmuuton nettovaikutuksiin myönteisesti luomalla edellytyksiä maahanmuuttajien nopealle ja tehokkaalle kotoutumiselle ja maahanmuuttajien työllisyysasteen nousulle.

20 13 (57) Laki kotoutumisen edistämisestä /1386 määrittelee valtion ja kuntien tehtäviä maahanmuuttajien kotouttamisessa. Laissa kotoutumisella tarkoitetaan maahanmuuttajan ja yhteiskunnan vuorovaikutteista kehitystä, jonka tavoitteena on antaa maahanmuuttajalle yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittavia tietoja ja taitoja samalla kun tuetaan hänen mahdollisuuksiaan oman kielen ja kulttuurin ylläpitämiseen ja kotouttamisella kotoutumisen monialaista edistämistä ja tukemista viranomaisten ja muiden tahojen toimenpiteillä ja palveluilla. Ensimmäinen kotouttamislaki astui voimaan vuonna 1999 ja lakia uudistettiin Uudistuksen taustalla oli Suomeen suuntautuvan maahanmuuton lisääntyminen ja maahanmuuttosyiden monipuolistuminen. Kotouttamistoimia haluttiin muuttaa vastaamaan toimintaympäristön muutosta. Varsinkin alkuvaiheen palveluiden ja yhteiskuntaa koskevan perustiedon saatavuutta maahanmuuttajille haluttiin parantaa. Lain uudistaminen 2011 toi sen piiriin kaikki eri syistä pysyväisluonteisesti maassa oleskelevat henkilöt. Lakia sovelletaan henkilöön, jolla on voimassa oleva oleskelulupa Suomessa (3. maan kansalaiset, mukaan lukien pakolaiset), oleskeluoikeus on rekisteröity (EU-kansalaiset ja heihin rinnastettavat) tai, jolle on myönnetty oleskelukortti (EU-kansalaisen perheenjäsen, joka on kolmannen maan kansalainen). Tämän lain pohjalta korvauksia maksetaan kunnille kuitenkin vain pakolaisista (oleskeluluvan saaneet turvapaikanhakijat ja kiintiöpakolaiset) ja heidän perheenjäsenistään. Lain 30 :ssä kunnan tehtävät määritellään seuraavasti: Kunnalla on yleis- ja yhteensovittamisvastuu maahanmuuttajien kotouttamisen kehittämisestä sekä sen suunnittelusta ja seurannasta paikallistasolla. Kunnan on huolehdittava siitä, että kunnan palvelut soveltuvat myös maahanmuuttajille. Lisäksi kunnan on huolehdittava siitä, että maahanmuuttajille tässä laissa tarkoitetut toimenpiteet ja palvelut järjestetään sisällöltään ja laajuudeltaan sellaisina kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää. Kunnan on huolehdittava oman henkilöstönsä osaamisen kehittämisestä kotouttamisessa. Maahanmuuttajille tarkoitettuja toimenpiteitä ja palveluja voidaan järjestää myös kuntien välisenä yhteistyönä. Lain 2 luvussa kotoutumista edistävinä toimenpiteinä ja palveluina mainitaan seuraavat: Perustieto suomalaisesta yhteiskunnasta Ohjaus ja neuvonta Alkukartoitus Kotoutumissuunnitelman laatiminen Kotoutumistuki (maahanmuuttajalle maksettava etuus) Kotoutumiskoulutuksen järjestäminen ja maahanmuuttajan ohjaaminen koulutukseen Muut kotoutumista tukevat ja edistävät toimenpiteet ja palvelut kuten o maahanmuuttajalapsen ja -nuoren kotoutumista edistäviä toimenpiteitä ja palveluja o alaikäisenä ilman huoltajaa saapuneen ja oleskeluluvan saaneen lastensuojelun jälkihuollon toimenpiteitä ja palveluja o erityisiä toimenpiteitä tarvitsevan palveluja ja tukitoimia

21 14 (57) o muita toimenpiteitä ja palveluja, jotka kannustavat maahanmuuttajaa omatoimisesti hankkimaan yhteiskunnassa tarvittavia tietoja ja taitoja Valtion paikallinen toimija eli TE-toimisto (työ- ja elinkeinotoimisto) vastaa lain 40 :n pykälän mukaan maahanmuuttajien työllistymistä ja kotoutumista edistävistä ja tukevista työvoimapalveluista (kuten alkukartoitus, kotoutumiskoulutus jne.) ja muista toimenpiteistä työnhakijana oleville maahanmuuttajille sekä muista sille laissa osoitetuista tehtävistä. Työ- ja elinkeinotoimiston on huolehdittava siitä, että sen palvelut soveltuvat myös maahanmuuttajille. Kunnan päävastuulla ovat muut kuin työnhakijoina TE-toimistoissa olevat maahanmuuttajat. Lisäksi maahanmuuttajilla on oikeus käyttää ja kunnalla velvollisuus järjestää peruspalveluja kaikille kuntalaisilleen kuntalaisen taustasta riippumatta. Maahanmuuttaja, joka tarvitsee kotoutumispalveluja Työikäinen, työnhakijana TEtoimistossa oleva maahanmuuttaja Muu kuin yllä mainittu maahanmuuttaja (eläkkeellä, vanhempainvapaalla, perusopetusikäinen, pieni lapsi) on kunnan vastuulla TE-toimiston kotouttamispalvelut Kunnan kaikille asukkailleen avoimet palvelut (esim. terveyskeskus) Kunnan kotouttamispalvelut / kohdennetut palvelut Kunnan kaikille asukkailleen avoimet palvelut (esim. terveyskeskus) 2.3 Palvelut Kunnan palvelut voidaan jakaa kaikille kuntalaisille tarkoitettuihin universaaleihin palveluihin sekä jollekin tietylle ryhmälle kohdennettuihin palveluihin, tässä tapauksessa maahanmuuttajille kohdennettuihin palveluihin. Maahanmuuton kohdennettua palvelua voidaan toteuttaa kaikille tarkoitettujen peruspalvelujen ohessa/lisänä tai se voi olla organisoitu omaan yksikköönsä. Esimerkki 1: Peruskoulu on tarkoitettu kaikille oppivelvollisuusikäisille asukkaille. Suomi toisena kielenä opetus (puhekielessä usein S2) osana peruskoulun palveluja on tarkoitettu maahanmuuttajalapsille. S2- opetus kohdennettuna palveluna toteutetaan normaalin perusopetuksen lisänä ja ohessa. Esimerkki 2: Hyvinvointitoimialan pakolaisia vastaanottava ulkomaalaistoimisto tekee osittain samoja työtehtäviä kuin kaupungin muut, kaikille kaupunkilaisille yhtäläiset sosiaalitoimistot ja terveyskeskukset. Pakolaisten vastaanottoon liittyvien, tiettyjen erityispiirteiden (esim. tulkkien tarve, valtionkorvaukset pakolaisten vastaan otosta, tarve kotouttamispalveluille, maahanmuuton alkuvaiheen terveystarkastus) vuoksi yksi Turun sosiaalitoimistoista ja terveyskeskuksista nimeltään ulkomaalaistoimisto - on erikoistunut pakolaisiin. Pienemmillä paikkakunnilla

22 15 (57) erillistä ulkomaalaistoimistoa ei yleensä ole, vaan palvelut tuotetaan tavallisissa sosiaalitoimistoissa ja terveyskeskuksissa. Kohdennettuja palveluja tarvitaan etenkin maahanmuuton alkuvaiheessa ja tavoitteena on että niistä voidaan siirtyä mahdollisimman nopeasti kaikille kaupunkilaisille tarkoitettuihin palveluihin tai että palveluntarve loppuu kokonaan. Hyvät alkuvaiheen kohdennetut palvelut edistävät tätä tavoitetta. Turussa kotouttavaa työtä on tehty jo pitkään ja alueella on vahvaa maahanmuuttajatyön osaamista. Seuraavassa osiossa on kuvattu yksityiskohtaisemmin kaupungin kotoutumista tukevia palveluja. Ohjaus ja neuvonta Laki kotoutumisen edistämisestä korostaa maahantulon alkuvaiheen palveluja, etenkin uuden asukkaan ohjausta, neuvontaa ja tiedon saantia suomalaisesta yhteiskunnasta, palveluista sekä oikeuksista ja velvollisuuksista. Muuttajalle tulee antaa tietoa hänen oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan suomalaisessa työelämässä ja yhteiskunnassa sekä tietoa palvelujärjestelmästä ja kotoutumispalveluista. Nykyisen tarjonnan rungon muodostaa 10 yleisimmällä kielellä tarjottava perustietoaineisto ( joka annetaan kaikille Suomeen muuttaville oleskelulupapäätöksen tiedoksiannon tai oleskeluoikeuden rekisteröinnin yhteydessä. Perustietoaineiston sisällön tuottamisesta ja ajantasai-suudesta vastaavat valtion viranomaiset. Perustietoaineistoa täydentää Helsingin kaupungin hallinnoima valtakunnallinen Infopankki ( jonka internetsivuilla on 15 kielellä tietoa asumisesta ja elämisestä Suomessa. Turun kaupungin ylläpitämä Infopankin paikallinen osio päivitettiin syyskuussa Turun kaupungin omilla internetsivuilla on tietoa ja linkkejä eteenpäin neljällä eri kielellä. Sivut on päivitetty keväällä Lisäksi monilla valtakunnallisilla internetsivuilla on materiaalia useilla kielillä maahanmuuton eri aihepiireistä. Turun kaupungin eri toimialoilla on jonkin verran eri kielille käännettyä ohjaus- ja tiedotusmateriaalia. Henkilökohtainen ohjaus ja neuvonta toteutetaan pääsääntöisesti kaupungin toimipisteissä osana normaalia palveluprosessia. Kaupungin hyvinvointitoimialan ulkomaalaistoimiston koto-toiminta järjestää kuukausittain erityisesti ulkomaalaistoimiston asiakkaille suunnattuja koto-infoja, jotka sisältävät laajasti yhteiskuntatietoutta. Infot tulkataan usealla eri kielellä. Viranomaistoimipisteissä annettavaa ohjausta ja neuvontaa täydentää omakielinen neuvontapiste Infotori, jossa tarjotaan henkilökohtaista neuvontaa 15 eri kielellä. Infotori on matalan kynnyksen neuvontapiste, joka on maahanmuuttajien käytettävissä maahantulosyystä ja ajankohdasta riippumatta. Infotorille on tällä hetkellä rahoitus vuoden 2014 loppuun. Alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelma Lain kotoutumisen edistämisestä 9 :n mukaan maahanmuuttajan alkukartoituksessa arvioidaan alustavasti maahanmuuttajan työllistymis-, opiskelu- ja muut kotoutumisvalmiudet sekä kielikoulutuksen ja muiden kotoutumista edistävien toimenpiteiden ja palvelujen tarpeet. Työ- ja elinkeinotoimisto käynnistää alkukartoituksen maahanmuuttajalle, joka on työtön työnhakija. Kunta käynnistää alkukartoituksen maahanmuuttajalle, joka saa muuta kuin tilapäistä toimeentulotukea. Alkukartoitus voidaan käynnistää myös sitä pyytäneelle muulle maahanmuuttajalle, jos tämän arvioidaan sitä tarvitsevan.

23 16 (57) Alkukartoituksen perusteella työ- ja elinkeinotoimisto tai kunta arvioi, tarvitseeko maahanmuuttaja kotoutumissuunnitelman. Työ- ja elinkeinotoimisto tai kunta, joka on järjestänyt alkukartoituksen ja tehnyt maahanmuuttajan kanssa kotoutumissuunnitelman, ohjaa maahanmuuttajan tarvittaessa saamaan palveluita. Pakolaisten ja inkeriläisten paluumuuttajien vastaanottopalvelut Pakolaisten vastaanotto ja alkuvaiheen palvelut on Turussa keskitetty hyvinvointitoimialan ulkomaalaistoimistoon. Ulkomaalaistoimisto palvelee Turkuun ulkomailta, vastaanottokeskuksista tai muista kunnista muuttavia kiintiöpakolaisia, oleskeluluvan saaneita turvapaikanhakijoita sekä entisen Neuvostoliiton alueelta tulleita paluumuuttajia. Myös edellä mainittujen myöhemmin Suomeen tulleet perheenjäsenet kuuluvat ulkomaalaistoimiston palvelujen piiriin. Ulkomaalaistoimiston asiakasmäärä vuonna 2013 oli noin henkilöä. Ulkomaalaistoimiston toimintamuotoina ovat alkuvaiheen sosiaalityö, kotoutumispalvelujen järjestäminen ja koordinointi yhdessä muiden hallintokuntien ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Ulkomaalaistoimistossa vastataan lisäksi em. asiakkaiden alkuvaiheen terveydenhuollosta. Tarvittaessa toimistossa hoidetaan myös muiden kuin pakolais- tai paluumuuttajataustaisten maahanmuuttajien ohjausta ja neuvontaa. Asiakkuusaika ulkomaalaistoimistossa arvioidaan tapauskohtaisesti. Keskimäärin se on noin 3 vuotta maahantulosta, jonka jälkeen asiakkuus siirtyy normaalipalvelujen piiriin. Ulkomaalaistoimiston koto-toiminta toteuttaa suomen kieleen ja yhteiskuntaan perehdyttävää ja kotouttavaa ryhmätoimintaa maahanmuuttajille eri puolilla kaupunkia. Toimintamuotoja ovat muun muassa suomen kielen alkeis- ja keskusteluryhmät, ATK-ryhmät, liikunta ja kädentaidot. Toiminnan tavoitteena on ohjata maahanmuuttajia alkuvaiheen jälkeen normaalipalveluihin ja muiden yhteiskunnallisten toimintojen pariin. Aikuisten kotoutumiskoulutus Turun suomenkielisen työväenopiston kansainvälinen osasto Luuppi toteuttaa kaupungin vastuulla oleville aikuisille (pääasiassa kotiäideille) osa-aikaista kotoutumiskoulutusta. Kotoutumiskoulutuksen tarkoituksena on antaa maahanmuuttajalle kielelliset, yhteiskunnalliset sekä elämänhallintaan liittyvät valmiudet, jotka mahdollistavat tasavertaisena yhteiskunnan jäsenenä toimimisen. Koulutukseen osallistuu pääosin kaupungin vastuulla olevia ulkomaalaistoimiston koto-toiminnan asiakkaita. TE-toimiston uudet maahanmuuttajaasiakkaat sen sijaan ohjataan alkukartoituksen ja kotoutumissuunnitelman tekemisen jälkeen pääasiassa työvoimapoliittiseen kotoutumiskoulutukseen. Varhaiskasvatus Maahanmuuttajille on tarjolla samat varhaiskasvatuksen palvelumuodot kuin kantaväestöllekin. Vieraskieliselle lapselle järjestetään hoitopaikka ensisijaisesti perheen omalta asuinalueelta. Yksityisissä päiväkodeissa on saatavilla myös venäjän-, englannin- ja ranskankielistä päivähoitoa kaupungin tukemana. Kasvatustyötä ohjaa päiväkodin tai perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma, josta ilmenevät myös päivähoidon mahdolliset erityiset painotusalueet. Kotoutumisen edistämiseksi maahanmuuttajalapsen varhaiskasvatuksessa tuetaan lapsen tasapainoista kehitystä, kahteen kulttuuriin kasvamista ja oman äidinkielen säilyttämistä sekä suomenkielen oppimista. Lasta tuetaan suomalaiseen yhteiskuntaan liittymisessä. Turussa toimii konsultoivia erityislastentarhanopettajia, jotka omalta osaltaan voivat tarjota tukea maahanmuuttajalapsille. Kaupunginhallitus päätti että esiopetuksessa käynnistetään perusopetukseen valmistavaa opetusta kasvatus- ja esiopetuslautakunnalle esitetyn mukaisesti ja toimintaan haetaan rahoitus opetus- ja kulttuuriministeriöltä.

24 17 (57) Perusopetukseen valmistava opetus ja perusopetus Suomessa vakituisesti asuvalla oppivelvollisuusikäisellä maahanmuuttajalla on oikeus ja velvollisuus perusopetukseen samoin kuin kantaväestölläkin. Opetuksessa noudatetaan valtakunnallisia perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita, ottaen samalla huomioon oppilaiden mahdolliset erilaiset lähtö-kohdat, etenkin äidinkieli ja kulttuuri. Oppivelvollisuusikäisille ja esiopetusikäisille maahanmuuttajataustaisille lapsille voidaan antaa perusopetukseen valmistavaa opetusta (VALMO). Tämän opetukseen laajuus on yksi lukuvuosi (jonka lisäksi jatkoa tarpeen mukaan). Valmistava opetus on tarkoitettu niille, joiden suomen- tai ruotsinkielen taito ei ole riittävän hyvä tavalliseen perusopetuksen ryhmään. Opetusta integroidaan yleisopetukseen niiltä osin kuin mahdollista. Opetusryhmien sijoittelusta ja uusien oppilaiden ohjaamisesta niihin huolehtii Turun kaupungin sivistystoimiala. Maahanmuuttajaoppilaat pyritään sijoittamaan pääasiassa ikäänsä sekä tietojaan ja taitojaan vastaavalle peruskoululuokalle. Heille järjestetään tarpeen mukaan oman äidinkielen opetusta sekä suomen tai ruotsin kielen opetusta maahanmuuttajille tarkoitetun oppimäärän mukaan (suomi toisena kielenä eli S2) suomi/ruotsi äidinkielenä oppimäärän sijaan. Tavoitteena on, että oppilas saavuttaisi mahdollisimman hyvän suomen/ruotsin kielen taidon kaikilla kielitaidon osa-alueilla perusopetuksen loppuun mennessä. Oppilaille voidaan järjestää myös omakielistä tukiopetusta ja maahanmuuttajien tukiopetusta eri oppiaineissa. Turun kouluissa on vaihtelevasti myös omakielisiä koulunkäyntiavustajia. Nivelvaiheen koulutukset Nivelvaiheen koulutukset ovat koulutuksia, jotka sijoittuvat esimerkiksi peruskoulun ja toisen asteen tutkintoon johtavan koulutuksen väliin. Nivelvaiheen koulutusten tavoitteena on edesauttaa nuoren siirtymistä toisen asteen koulutukseen. Erityistä huomiota on tarpeen kiinnittää yläkouluikäisenä tai perusopetusiän ylittäneenä Turkuun saapuneisiin nuoriin, jotka eivät ole suorittaneet peruskoulun oppimäärää. Turun iltalukiossa on tarjolla vieraskielisten nuorten opetus (VNO) perusopetuksen johdanto-opinnot (POJO), kymppiluokka ja starttilukio. Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus Osa maahanmuuttajista osallistuu ennen varsinaista ammatillista koulutusta ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavaan koulutukseen. Valmistavan koulutuksen tavoitteena on tarjota opiskelijalle kielelliset ja muut valmiudet varsinaisiin ammatillisiin opintoihin siirtymistä varten. Maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavia koulutuksia aloittaa syksyisin kaksi nuorten ja kaksi aikuisten ryhmää sekä vuoden alussa yksi nuorten ja yksi aikuisten ryhmä. Yksi näistä nuorten ja yksi aikuisten ryhmistä on sosiaali- ja terveysalalle valmentava. Paikat ovat käytössä nonstop-periaatteella eli paikan vapautuessa opiskelijan siirtyessä yleiselle koulutuslinjalle tilalle otetaan uusi opiskelija. Näissä koulutuksissa parannetaan kieli- ja opiskelutaitoja sekä suoritetaan ammatillisia opintoja. Muissakin kuin sosiaali- ja terveysalalle valmentavassa koulutuksessa suuntaudutaan jollekin alalle esim. palvelualoille (etenkin hotelli- ja ravintola-ala) tai teknisille aloille. TE-toimiston asiakkaaksi voi rekisteröityä 16-vuotiaana ja kotoutumissuunnitelmassa voidaan sopia hakeutumisesta omaehtoiseen koulutukseen ja 17 vuotta täyttäneet voidaan ohjata myös työvoimapoliittisiin koulutuksiin ja muihin työvoimahallinnon toimenpiteisiin. Turussa on runsaasti toisen asteen ja korkea-asteen koulutusvaihtoehtoja. Maahanmuuttajia opiskelee näissä oppilaitoksissa kaikille suunnatuilla koulutuslinjoilla. Lisäksi Turussa järjestetään ammatillisia täydennys- ja pätevöity-

25 18 (57) miskoulutuksia esimerkiksi EU:n ulkopuolelta tuleville sairaanhoitajille tai terveydenhoitajille. Turun monipuolinen opetustarjonta ja englanninkieliset opetusohjelmat houkuttelevat kaupunkiin ulkomaalaisia tutkinto-opiskelijoita. Turun yliopistossa, Åbo Akademissa ja Turun ammattikorkeakoulussa on kirjoilla vuosittain yhteensä noin opiskelujensa eri vaiheissa olevia ulkomaalaisia tutkinto-opiskelijoita. Työllistymiseen liittyvät palvelut Turussa on tarjolla runsaasti työllistymiseen liittyviä palveluja. Varsinais- Suomen TE- toimiston Turun toimipaikassa on kotoutumispalvelut-yksikkö, jonka asiakkaiksi kuuluvat kotoutumislain piirissä olevat työnhakijat. Muut maahanmuuttaja-asiakkaat jakautuvat palvelulinjoille palvelutarpeen mukaan. TE-toimiston, Turun kaupungin ja Kansaneläkelaitoksen työllistymistä tukevia palveluja tarjoaa Turun työvoiman palvelukeskus, joka palvelee pitkään työttömänä olleita turkulaisia henkilöitä kansallisuudesta riippumatta. Palvelujen tavoitteena on löytää pitkäkestoinen ratkaisu asiakkaan tilanteeseen: työllistyminen, kouluttautuminen, kuntoutuminen tai eläkkeelle siirtyminen. Maahanmuuttajataustaisten työnhakijoiden työllistymistä avoimille työmarkkinoille tukee vuosina työllisyysprojekti Triangeli, jonka toimintaalueena ovat Turku ja Turun lähikunnat. Asiakkuus on vapaaehtoista ja asiakkaat tulevat ilman lähetettä. Varissuolla toimii vuoden 2015 loppuun saakka Turun työllisyyden kuntakokeilu, jonka kohderyhmänä ovat yli 500 päivää työttömyysetuutta saaneet tai 12 kuukautta yhtämittaisesti ilman työhistoriaa olleet, syrjäytymisvaarassa olevat turkulaiset työttömät työnhakijat. Kuntakokeilun tarkoituksena on kehittää ja edistää hallintokuntarajat ylittävää yhteistyötä työttömyyden pitkittymisen ehkäisemiseksi. Turun työllisyyden kuntakokeilun asiakkaista noin puolet on maahanmuuttajia. Sosiaali- ja terveyspalvelut Turun kaupungin sosiaali- ja terveyspalveluiden osalta lähtökohtana on palveluiden tarjoaminen ns. normaalipalveluna yhdenvertaisuusperiaatteen mukaisesti. Poikkeuksen muodostavat ulkomaalaistoimiston asiakkaat, jotka saavat alkuvaiheen sosiaali- ja terveyspalvelut ulkomaalaistoimistosta. Jos maahanmuuttajalla ja viranomaisella ei ole yhteistä kieltä käytössään, voidaan asiakasvastaanotolle varata tulkki. Vapaa-aikapalvelut Kaupungin kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntapalvelut ovat pääosin avoimia kaikille asukkaille. Vapaa-aikatoimiala järjestää myös erityisesti maahanmuuttajille suunnattuja kulttuuri- ja liikuntapalveluja. Erityisesti kirjastot keräävät sekä yleisiin palveluihin että kohdennettuihin tapahtumiin paljon maahanmuuttajia. Vapaa-aikatoimiala tarjoaa Suomi tutuksi palveluja, joiden puitteissa maahanmuuttajilla on lukuisia mahdollisuuksia tutustua suomalaiseen elämäntapaan ja yhteiskuntaan sekä Suomen taiteeseen ja historiaan. Osa liikuntatilaisuuksista on erityisesti maahanmuuttajille suunnattuja. Nuorisopalvelut tarjoavat avoimia ohjaus-, neuvonta- ja tapahtumapalveluja sekä monikulttuurista ja kansainvälistä nuorisotyötä. Asumispalvelut Muunkielisiä asuu eri puolilla kaupunkia, mutta he ovat painottuneet erityisesti Itä-Turkuun (Varissuo, Lauste, Halinen). Turussa asuntotilanne vuokraasuntojen osalta on melko hyvä ja yleinen vuokrataso on kohtuullinen. Myös omistusasuntojen hintataso on matalampi kuin esimerkiksi Tampereella. ELYkeskuksen kautta kaupunkiin sijoitettavien pakolaisten osalta asunto osoitetaan ulkomaalaistoimiston ja TVT Asuntojen yhteistyönä. Itä-Turussa toimii

26 19 (57) 2.4 Palvelutuotannon rahoitusjärjestelmä asumisneuvoja, joka palvelee alueen asukkaita kansallisuudesta riippumatta asumiseen liittyvissä kysymyksissä. Tulkkaus Turun seudun tulkkikeskuksen tulkkaus- ja käännöspalvelut on ensisijaisesti tarkoitettu pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden kanssa työskenteleville sosiaali-, terveys- ja kotouttamisviranomaisille. Tulkkikeskuksen kielivalikoimassa on noin 60 eri kieltä. Seutuyhteistyö Turku, Raisio, Kaarina, Lieto ja Naantali tekivät vuonna 2009 sopimuksen yhteisen seutuohjaajan palkkaamisesta. Seutuohjaajan tehtävänä on kehittää näiden sopimuskuntien seudullista yhteistyötä pakolaisasioissa. Työ painottuu käytännönläheiseen ohjaukseen ja neuvontaan. Turku on hallinnoijakunta ja työntekijän sijoituskunta. Kunnat, Turkua lukuun ottamatta, vastaavat seutuohjaajan palkkaus- ja toimintakustannuksista asukaslukunsa mukaisessa suhteessa. Turun 10 lähikuntaa tekivät 2013 yhteisen seudullisen kotouttamisohjelman vuosille Seudullisessa kotouttamisohjelmassa esitetään tavoitteet ja kehittämistoimenpiteet kuntien kotouttamistyölle. Seudullinen yhteistyö niin pakolaisasioissa kuin laajemmin kaikkia maahanmuuttajaryhmiä koskien hyödyttää kaikkia osapuolia. Maahanmuuttajista aiheutuu julkiselle sektorille sekä hyötyjä että kustannuksia. Tässä selvityksessä ei tarkastella verotuloja eikä muita hyötyjä julkiselle sektorille, vaan tarkastellaan tehtäväksiannon mukaisesti palvelutuotannon aiheuttamia kustannuksia ja niihin saatavaa valtion rahoitusta. Tässä osiossa avataan rahoitusjärjestelmän perusteet. Palvelutuotannon aiheuttamat kustannukset vuonna 2013 esitellään yksityiskohtaisesti luvussa 3. Valtio korvaa kunnille kotouttamisesta aiheutuvia kustannuksia usealla eri perusteella: 1 Valtionosuudet esi- ja perusopetukseen sekä toisen asteen koulutukseen (OKM, VM) 2 Valtionavustukset perusopetuksen tukitoimiin ja vapaaseen sivistystyöhön (OPH) 3 Korvaukset TEM:ltä kielellisen alkukartoituksen järjestämisestä. 4 TEM:n valtionkorvaukset pakolaistaustaisista maahanmuuttajista. 1. Valtionosuudet ja avustukset esi- ja perusopetukseen sekä toisen asteen koulutukseen (OKM, VM) Valtionosuudet määräytyvät kunnille kulloinkin voimassa olevan valtionosuusjärjestelmän mukaisesti. Kunnan valtionosuusrahoitus muodostuu hallinnollisesti kahdesta osasta: valtiovarainministeriön hallinnoimasta kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta (1704/2009, muut 676/2014) ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisesta valtionosuusrahoituksesta, jota hallinnoi opetus- ja kulttuuriministeriö. Peruspalvelujen valtionosuuden perusteena ovat sosiaali- ja terveydenhuollon, esi- ja perusopetuksen ja yleisten kirjastojen laskennalliset kustannukset sekä asukaskohtaisen taiteen perusopetuksen ja kuntien yleisen kulttuuritoimen laskennallinen peruste. Laskennallisen osan valtionosuus saadaan vähentämällä kuntakohtaisesta laskennallisten kustannusten yhteismäärästä kunnan omarahoitusosuus, joka on kaikille kunnille asukasta kohti yhtä suuri.

27 20 (57) Osana kunnan peruspalvelujen valtionosuutta otetaan huomioon myös laskennallisiin verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus. Opetus- ja kulttuuritoimen laskennallinen valtionosuus määräytyy: 1) lukiossa, ammatillisessa peruskoulutuksessa ja ammattikorkeakoulussa opiskelijamäärien sekä opiskelijaa kohden määrättyjen yksikköhintojen perusteella; 2) ammatillisessa lisäkoulutuksessa koulutuksen järjestäjälle valtionrahoituksen laskemisen perusteeksi vahvistetun opiskelijatyövuosien tai opiskelijatyöpäivien määrän sekä opiskelijatyövuotta tai opiskelijatyöpäivää kohden määrätyn yksikköhinnan perusteella sekä ammatillisena lisäkoulutuksena järjestettävässä oppisopimuskoulutuksessa opiskelijamäärän ja opiskelijaa kohden määrätyn yksikköhinnan perusteella; 3) perusopetuslaissa tarkoitetussa lisäopetuksessa, maahanmuuttajille järjestettävässä perusopetukseen valmistavassa opetuksessa, muille kuin oppivelvollisille järjestettävässä esiopetuksessa ja perusopetuksessa sekä ulkomailla järjestettävässä opetuksessa, vaikeasti vammaisten perusopetuksessa ja sisäoppilaitosmuotoisesti järjestetyssä perusopetuksessa ja joustavassa perusopetuksessa oppilasmäärän ja oppilasta kohden määrätyn yksikköhinnan perusteella; 4) perusopetuslaissa tarkoitetussa aamu- ja iltapäivätoiminnassa ohjaustuntien määrän ja ohjaustuntia kohden määrätyn yksikköhinnan perusteella; 5) opetustuntikohtaisesti rahoitettavassa taiteen perusopetuksessa opetustuntimäärän ja opetustuntia kohden määrätyn yksikköhinnan perusteella; 6) liikuntatoiminnassa ja nuorisotyössä kunnan asukasmäärän ja asukasta kohden määrätyn yksikköhinnan perusteella; 7) museossa, teatterissa ja orkesterissa laitokselle vahvistetun laskennallisen henkilötyövuosien määrän ja laskennallista henkilötyövuotta kohden määrätyn yksikköhinnan perusteella. Kunnan valtionosuuden perustetta varten lasketaan yhteen: 1) kunnan järjestämää lukiokoulutusta ja maahanmuuttajille ja vieraskielisille järjestettävää lukiokoulutukseen valmistavaa koulutusta saavien opiskelijoiden määrän ja opiskelijaa kohti määrätyn yksikköhinnan tulo; 2) kunnan järjestämää ammatillista peruskoulutusta saavien opiskelijoiden määrien sekä oppisopimuskoulutuksena ja muuna ammatillisena peruskoulutuksena järjestettävää koulutusta varten opiskelijaa kohden määrättyjen yksikköhintojen tulot; 3) kunnan ammattikorkeakoulujen opiskelijoiden määrien ja ammattikorkeakouluille opiskelijaa kohden määrättyjen yksikköhintojen tulot. Yhteenlasketusta kunnan laskennallisten valtionosuuksien määrästä vähennetään kunnan omarahoitusosuus, joka on kaikille kunnille asukasta kohti yhtä suuri. Tässä maahanmuuton kustannuksia selvittävässä raportissa on jäljempänä peruspalveluiden ja opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksiin kuuluvien palveluiden valtionosuutta arvioitaessa pelkistetty valtionosuusjärjestelmän tuottamaa tulosta kunnan rahoitusasemaan siten, että palvelun laskennallisista kustannuksista kunnat kattavat kaksi kolmasosaa ja valtio tilittää yhden kolmasosan kunnan kassaan. Yksittäiseen palveluun kohdistettua valtionosuutta ei voida tarkasti määritellä järjestelmän kuntakohtaisen kokonaisvaltaisuuden vuoksi. Seuraavassa taulukossa näkyvät valtionosuudet esi- ja perusopetukseen sekä toisen asteen koulutukseen. Esi- ja perusopetus:

28 21 (57) Valtionosuuden kohde Esi- ja perusopetuksen järjestämiseen tarkoitettu valtionosuus. Perusopetukseen valmistava opetus. Tarkoitettu jokaiselle maahanmuuttajataustaiselle oppilaalle, jonka suomen tai ruotsin kielen taito ei vielä ole riittävän hyvä perusopetuksen ryhmässä opiskelemiseen. Toisen asteen opetus: Valtionosuuden kohde Ammatilliseen koulutukseen valmistava koulutus Lukio Valtionosuuden määrä Laskennallinen valtionosuuden määrä saadaan, kun kerrotaan yksikköhinta, 7 519,50 euroa, kunnan 6-15 vuotiaiden lukumäärällä. Perushintaa korottavat tietyt tekijät, joista yksi on vieraskielisyys. Vieraskielisyyskorotus on perushinta x 0,2 x kunnan vieraskielisten 6-15 vuotiaiden määrä jaettuna kunnan 6-15 vuotiaiden määrällä. Sijaintikunnan kotikuntakorvauksen perusosa kerrottuna luvulla 2,39 kerrotaan opiskelijamäärällä. Valtionosuuden määrä Keskimääräinen ammatillisen koulutuksen yksikköhinta ,20 /opiskelija kerrottuna 0,84:llä, Alle 18-vuotiaat: Järjestäjäkohtainen yksikköhinta 6 310,68 /opiskelija kerrotaan opiskelijamäärällä. Yli 18-vuotiaat: 58 % edellisestä eli 3 660,19 /opiskelija kerrotaan opiskelijamäärällä. 2. Valtionavustukset perusopetuksen tukitoimiin ja vapaaseen sivistystyöhön (OPH) Vieraskielisille oppilaille voidaan tarjota seuraavaa opetusta perusopetuksen ohessa: Suomi (tai ruotsi) toisena kielenä. Pakollinen oppiaine, jos suomen kielen taito ei ole äidinkielen tasoinen. Enintään kuusi vuotta opetuksen alkamisesta. Oman äidinkielen opetus perusopetusta täydentävänä opetuksena. Muun opetuksen tuki, jos tarve johtuu huonosta kielitaidosta. Näihin myönnetään avustusta 86 % laskennallisista kustannuksista, jotka ovat opetustuntia kohden 25. Avustus myönnetään vuosittain jälkikäteen. Vapaaseen sivistystyöhön myönnetään valtionosuutta opetustuntien määrän ja opetustuntia kohden määrätyn yksikköhinnan perusteella. Vuonna 2013 yksikköhinta oli 90,56 euroa/oppitunti, johon myönnettiin 57 % määrätystä yksikköhinnasta. Tämä perustuu lakiin vapaasta sivistystyöstä. 3. Korvaukset kielellisen alkukartoituksen järjestämisestä Alkukartoituksessa arvioidaan alustavasti maahanmuuttajan työllistymis-, opiskelu- ja muut kotoutumisvalmiudet sekä kielikoulutuksen ja muiden kotoutumista edistävien toimenpiteiden ja palvelujen tarpeet. Alkukartoituksessa selvitetään tätä tarkoitusta varten tarvittavassa laajuudessa maahanmuuttajan aikaisempi koulutus, työhistoria, kielitaito sekä tarvittaessa muut työllistymi-

29 22 (57) seen ja kotoutumiseen vaikuttavat seikat. Valtio korvaa kaupungille 700 / henkilö laskennallisena korvauksena kielellisen alkukartoituksen järjestämisestä. Yhdestä henkilöstä korvauksen saa kerran. 4. Pakolaistaustaisten vastaanoton valtionkorvausjärjestelmä Kotouttamislain mukaisesti valtio kustantaa pakolaistaustaisten ja heidän perheenjäsentensä kunnalle aiheuttamat kustannukset laskennallisen perusteen tai toteutuneiden kustannusten mukaan. Korvauksen kohde Korvausperuste Korvausaika Laskennalliset korvaukset: Ohjaus, neuvonta ja muu kotoutumista tukeva toiminta Alle 7-vuotiaat: /v. Yli 7-vuotiaat: /v. Toteutuneiden kustannusten mukaiset korvaukset: Kotoutumistuki tai toimeentulotuki Todellisten kulujen mukaan Alaikäisenä ilman huoltajaa saapuneen henkilön Todellisten kulujen mukaan sijaishuollon kustannukset ELY-keskuksen Lastensuojelun jälkihuollon huomattavat kustan- kanssa erikseen tehtyjen Turvapaikanhakijana tulleet: 3 vuotta Kiintiöpakolaisina tulleet: 4 vuotta Enintään 3 vuotta 21 ikävuoteen asti

30 23 (57) nukset Muut kuin lyhytaikaiset lastensuojelun avohuollon tukitoimet Ensi- ja turvakotisijoitukseen liittyvät kustannukset Erityiskustannukset: Vamman tai sairauden edellyttämän pitkäaikaisen sosiaali- ja terveyshuollon järjestäminen Vanhustenhuollon erityiset toimenpiteet Erityispäivähoidon kustannukset peruspäivähoidon ylittävältä osin Pakolaiselle Suomessa syntyneen vammaisen tai sairaan lapsen huomattavat hoito-, sijoitus- ja erityispäivähoidon kustannukset Lyhytaikaisen mutta kalliin sairaalahoidon kustannukset Kansainvälistä suojelua saaville varattavien asuntojen odotusajan välttämättömiä kustannuksia. Tulkkauskustannukset, jotka ovat syntyneet pakolaisten kotouttamispalveluissa ja sosiaali- ja terveyspalveluissa Paluumuuttoavustus asiakas- ja kustannuskohtaisten sopimusten perusteella Todellisten kulujen mukaan ELY-keskuksen kanssa erikseen tehtyjen asiakas- ja kustannuskohtaisten sopimusten perusteella Todellisten kulujen mukaan Todellisten kulujen mukaan Todellisten kulujen mukaan Enintään 10 vuotta. Siltä ajalta kuin asunnon varaamista ennen henkilön/perheen Suomeen tuloa tai kuntaan muuttoa ei ole voitu välttää. Ei määräaikaa Kertaluonteinen, ei määräaikaa Pakolaisten vastaanotosta saatavia korvauksia selkeyttää alla oleva kuvio.

31 24 (57) Kuntaliiton mukaan tehdyt laskennallisten korvausten korotukset eivät vastaa todellista kustannusten nousua. Korvausaikoja pidetään melko yleisesti liian lyhyinä. Yhteenvetona Turun maahanmuuton nykytilasta voidaan todeta, että kuntien välinen nettomuutto ja nettomuutto ulkomailta ovat pitäneet Turun väkiluvun kasvussa luonnollisen väestökasvun ollessa hyvin pientä. Vieraskielisen väestön kasvu on ollut ripeää, maahantulosyyt ovat monipuolistuneet ja tilapäinen muuttoliike on vahvistunut. Maahanmuuttajien ikärakenne on eduksi kaupungin demografiselle huoltosuhteelle. Kansainvälisestä ja kansallisesta lainsäädännöstä johtuen kuntien tosiasialliset mahdollisuudet vaikuttaa maahanmuuttajien määrään kunnassaan ovat hyvin pienet. Sen sijaan yksittäinen kunta voi vaikuttaa maahanmuuton nettovaikutuksiin myönteisesti luomalla edellytyksiä maahanmuuttajien nopealle ja tehokkaalle kotoutumiselle ja maahanmuuttajien työllisyysasteen nousulle. Lain kotoutumisen edistämisestä mukaisesti paikallinen työ- ja elinkeinotoimisto on päävastuussa maahanmuuttajien työllistymistä ja kotoutumista edistävistä ja tukevista työvoimapalveluista ja muista toimenpiteistä työnhakijana oleville maahanmuuttajille. Kunnan päävastuulla ovat muut kuin työnhakijoina TE-toimistoissa olevat maahanmuuttajat. Lain piirissä ovat kaikki eri syistä pysyväisluonteisesti maassa oleskelevat maahanmuuttajat. Maahanmuuttajilla on oikeus käyttää ja kunnalla velvollisuus järjestää peruspalveluja kaikille kuntalaisilleen kuntalaisen taustasta riippumatta. Kunnalla on yleis- ja yhteensovittamisvastuu maahanmuuttajien kotouttamisen kehittämisestä, suunnittelusta ja seurannasta paikallistasolla. Kunnan on huolehdittava kunnan palveluiden soveltuvuudesta maahanmuuttajille sekä siitä, että kotoutumislaissa tarkoitetut toimenpiteet ja palvelut järjestetään sisällöltään ja laajuudeltaan sellaisina kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää. Lisäksi kunnan on huolehdittava oman henkilöstönsä osaamisen kehittämisestä kotouttamisessa. Turussa kotouttavaa työtä on tehty jo pitkään ja alueella on vahvaa maahanmuuttajatyön osaamista. Maahanmuuttajat käyttävät pitkälti samoja palveluja kuin muutkin kuntalaiset. Tämän lisäksi on organisoitu erityisesti maahanmuuttajille kohdennettuja palveluja tukemaan kotoutumista etenkin maahantulon alkuvaiheessa. Osa palvelutuotannon kustannuksista katetaan valtion-

32 25 (57) osuuksilla sekä valtionkorvauksilla ja avustuksilla, joita maksetaan sillä perusteella, että kaupungin palveluiden käyttäjinä on maahanmuuttajia. 3 Maahanmuuton kustannukset ja niihin saadut korvaukset Turussa vuonna 2013 Kaupunkitasoiset valtionosuudet: Tässä kohdassa tarkastellaan Turun kaupungin kotouttamistyöstä vuonna 2013 syntyneitä kustannuksia ja niihin saatuja valtionkorvauksia ja avustuksia. Seuraavaan taulukoon on koottu tiedot vuonna 2013 saaduista kaupunkitasolla laskettavista valtionosuuksista sekä pakolaisten vastaanotosta maksettavista laskennallisista valtionkorvauksista. Ne voidaan käyttää kaupungin oman harkinnan mukaan kaupungin kustannusten kattamiseen talousarvion puitteissa. Kaupunkitasoiset valtionosuudet vuonna 2013 Esi- ja perusopetuksen valtionosuus. Perustuu lakiin opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksista. Perustuu lakiin opetus- ja kulttuuritoimen Vieraskielisten vuotiaiden valtionosuus esi- ja perusopetuk-sen järjestämiseen on korotettu suomen- ja ruotsinkielisiin verrattuna. Vuonna 2013 rahoituksesta vieraskielisiä oli esi- ja perusopetuk- (1705/2009). Vieraskielisten perusopetukseen valmistava opetus. Perustuu lakiin opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta (1705/2009). Ammatilliseen koulutukseen valmistava koulutus Iltalukion maahanmuuttajakoulutukset (sivistystoimialan taulukosta) Laskennallinen valtionkorvaus pakolaisten vastaanotosta. Perustuu lakiin kotoutumisen edistämisestä (2010/1386). sessa Vieraskielisten perusopetukseen valmistavassa opetuksessa oli vuonna henkilöä. Keskimääräinen ammatillisen koulutuksen yksikköhinta ,20 /opiskelija kerrottuna 0,84:llä. Laskennalliset valtionosuudet yhteensä, josta Kunnan omarahoitusosuudeksi on arvioitu 2/3 Valtion suorittama valtionosuus 1/3 Laskennallista valtionkorvausta maksetaan ohjauksen, neuvonnan ja muun kotoutumista tukevan toiminnan järjestämiseen (mm hyvinvointitoimialan ulkomaalaistoimiston kustannuksiin). Korvaus alle 7-vuotiasta kohden on ja yli 7-vuotiasta kohden vuodessa. Korvausta maksetaan turvapaikanhakijana tulleille 3 vuotta ja kiintiöpakolaisina tulleille 4 vuotta Summa saadaan valtiolta täysimääräisenä. Hyvinvointitoimiala: Seuraavissa taulukoissa on koottu yhteen maahanmuuttajien käyttämien palveluiden kustannusvaikutuksia. Erityisesti maahanmuuttajille kohdennettujen palveluiden kustannukset sekä palveluiden tuottamiseen saatavat valtionosuudet ja -korvaukset on eritelty toimialoittain kultakin toimijalta saatujen tietojen pohjalta. Hyvinvointitoimiala

33 26 (57) Kaikille kuntalaisille tarkoitetut palvelut Palveluja käyttävät kaikentyyppiset maahanmuuttajaryhmät. Maahanmuuttajien erilainen ikärakenne heijastuu palvelujen käyttöön, maahanmuuttajat ovat tietyissä palveluissa yli- tai aliedustettuna. (esim. vanhuspalveluissa toistaiseksi vähän). Tyypillisesti maahanmuuttajien peruspalveluissa käytetään enemmän työaikaa per asiakas (esim. tulkkauksesta johtuen). Kohdennetut palvelut Ulkomaalaistoimisto alkuvaiheen palvelut pakolaistaustaisille ja inkeriläisille Pakolaistaustaisten kotoutumisvaiheen sosiaali- ja terveyspalvelut on keskitetty ulkomaalaistoimistoon. Muiden maahanmuuttajien sekä pakolaisten kotoutumisajan jälkeiset peruspalvelut tarjotaan alueellisissa toimipisteissä. Perustoiminnoissa erityistarpeet tulevat esiin esim. tartuntatautiseulonnoissa. Asiakasvolyymi uutta pakolaistaustaista 13 uutta inkeriläistä + toisen ja kolmannen vuoden kotoutujia noin Näistä kototoimintaan tulee n. 50 uutta kotiäitiä ja 70 uutta iäkästä vuosittain + aiemmin asiakkaiksi tulleita n. 200 Kustannukset 2013 euroa Sosiaalityö: Terveydenhuolto: Yht: Alaikäisinä maahan saapuneiden perheryhmäkotihoito: Muut erityiskustannuksina haetut sotekustannukset kaupungissa: UT:n asiakkaille maksetut toimeentulotuet kotouttamisaikana: UT:ssä asiakkaana olevien kotouttamisajan jälkeiset toimeentulotuet: Ulkopuolisen rahoituksen peruste ja rahoitusprosentti Vrt taulukko kaupunkitasoiset valtionosuudet Valtionkorvaus 100 %: Erityiskustannuksiin valtion korvaus 100 %: Valtionkorvaus 100 %: Valtionkorvaus: 0 Kaupungin maksuosuus 2013 euroa Seutuohjaaja Muut kunnat: Infotori (ELY) Triangeli ESRtyöllisyysprojekti Turun seudun tulkkikeskus 314 asiakasta + vanhat + 82 neuvonta-asiakasta. 82 töihin ja 188 tvpol.toim. Tulkkaustunteja: Käännössivuja: ESR (ELY ja valtio) 75 %: Korvaukset valtiolta: n Myyntituotot: ulkopuoliset toimijat: n Kaupungin yksiköiltä laskutettu: n omilta yksiköiltä laskutetut = kuluiksi jää Lisäksi hytolle palveluja (katettu myyntituot.) Hyvinvointitoimialan kohdennettujen palvelujen kokonaiskustannukset vuonna 2013 olivat noin 7,7 miljoonaa euroa. Näihin kustannuksiin on saatu ulkopuolista rahoitusta (valtio, ELY, muut kunnat, ulkopuoliset toimijat) 6,1 miljoonaa

34 27 (57) euroa. Kuten edellä on kerrottu, kotouttamisesta syntyy kustannuksia myös yleisissä peruspalveluissa, joihin tässä mainitut korvaukset eivät kohdistu ja joita ei ole ollut mahdollista kattavasti eritellä. Sivistystoimiala: Sivistystoimiala Kaikille kuntalaisille tarkoitetut palvelut Maahanmuuttajien erilainen ikärakenne heijastuu palvelujen käyttöön, maahanmuuttajat ovat tietyissä palveluissa yli- tai aliedustettuna. Vieraskielisten väestörakenteesta johtuen maahanmuuttajia on runsaasti esim. varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa. Vuonna 2013 vieraskielisiä oli varhaiskasvatuksessa noin 950, esi- ja perusopetuksessa Osa maahanmuuttajaperheistä tarvitsee osin enemmän ohjausta ja neuvontaa mm palveluihin ohjautumisessa ja niiden käytössä. Varhaiskasvatuksessa täysin suomen kielen taidottomille on mahdollista varata 1,5 hoitopaikkaa puoleksi vuodeksi kerrallaan, mikäli hoitoryhmässä on vähintään 25 % vieraskielisiä lapsia. Näitä lapsia oli vuonna 2013 noin 100. Kohdennetut palvelut Vieraskieliset ovat aliedustettuina lukiossa ja korkeakouluissa. Vieraskieliset tarvitsevat enemmän aikaa esim. opinto-ohjauksessa ja mm opintojen keskeyttämisiä ja tarvetta yleiselle neuvonnalle on kantaväestöä enemmän. Ammatillisessa koulutuksessa muunkieliset menevät normaaliprosessissa. Oppilaitoksissa on vaihdellen mahdollisuus järjestää suomen kielen koulutusta tai muuta tukitoimintaa. Asiakasvolyymi 2013 Kustannukset 2013 euroa Varhaiskasvatus Noin kielenopett. erikoist. lastentarhanopett: Ulkopuolisen rahoituksen peruste ja rahoitusprosentti Kaupungin maksuosuus 2013 euroa Koto-toiminnan lastenhoitajat: Perusopetuksen kohdennettu opetus 3 päiväkodin lisätyöntekijät: Valmistava opetus Vrt. taulukko koko kaupungin taso 90 hlöä Seuraavia perusopetuksen valtionavustuksia maksetaan oppilaista, joiden opetukseen osallistumisen aloittamisesta on kulunut enintään 6 vuotta ja jotka eivät osaa suomea tai ruotsia äidinkielen tasoisesti. Avustukseen oikeutettuja oli vuonna Vieraskielisiä oli yhteensä Suomi toisena kielenä- opetus: tuntia Haettu laskennallinen avustus: h X 25 X 86 % = Oman äidinkielen opetus: tuntia Myönnetty tunnin osalta: Haettu laskennallinen avustus: h X 25 X 86 % =

35 28 (57) Vieraskielisten erityispalvelut = tulkkauspalvelut Iltalukion peruskouluun johdattavat, vieraskielisten nuorten opetus, perusopetus oppivelvollisuusiän ylittäneille, muita opintoja) Perusopetuksen monikultt.opetuksen suunnittelija Turun suomenkielinen työväenopisto Turun ammattiinstituutin ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavat koulutukset Työvoimapoliittiset maahanmuuttajille suunnatut koulutukset Omakielinen opetus Huonosta kielitaidosta johtuva tuettu opetus ja tukiopetus 191 (joista 24 alle 18 v. ja 167 yli 18v.) Kotoutumiskoulutus 47 hlöä Nuorten koulutus, opetustuntia, Harrastuskurssit 3 aikuisten ja 3 nuorten kurssia. Yht. 94 opiskelijaa Myönnetty tunnin osalta: Laskennallinen avustus: tuntia X 25 x = % = Laskennallinen avustus: tuntia x 25 x 86 %= Vieraskielisten nuorten opetus: Perusopetus: Vrt. taulukko koko kaupungin taso Laskennallinen valtionosuus: Alle 18-vuotiaat: 6 310,68 /opiskelija Yli 18 vuotiaat: Yhteensä: 3 660,19 /opiskelija , sisältää valtionosuuksia, opiskelijamaksuja ja opintosetelin Vrt taulukko koko kaupungin taso 132 opiskelijaa ELY:ltä Nettotulosta kaupungille Yhteenvetona voidaan todeta, että vuonna 2013 sivistystoimialan kustannukset kokonaisuudessaan olivat noin 4,4 miljoonaa euroa. Pääosaan kustannuksista voi hakea valtionosuuksia ja avustuksia, mutta ne eivät riitä kattamaan kuluja. Vuonna 2013 kohdennettuihin palveluihin saatiin 1,5 miljoonaa euroa ulkopuolista rahoitusta. Vapaa-aikatoimiala: Vapaa-aikatoimiala kaikille kuntalaisille tarkoitetut palvelut Vapaa-aikatoimialan palvelut ovat pääosin avoimia, joihin kuntalaiset osallistuvat vapaaehtoisesti.

36 29 (57) Kohdennetut palvelut Asiakasvolyymi 2013 Kirjasto 475 tapahtumaa / 9600 os. Orkesteri 4 tapahtumaa / 484 os. Museo Suomi tutuksi 4 til/ 287 os. Muu koto toiminta 50/ 337 os Kulttuuripalvelut Koto-infot ja Suomi tutuksi Nuoriso Avustuksia 24. maahanmuutt.yhdistykselle 1 htv + toimintamenot Liikunta 460 tilaisuutta/ 8056 käyntikertaa Kustannukset euroa 2013 Ulkopuolisen rahoituksen peruste ja rahoitusprosentti Kaupungin maksuosuus 2013 euroa n n. 300 n n. 600 n n n n yht n kaupungin oman rahoituksen päälle OKM:n avustus Yhteenvetona voidaan todeta että vapaa-aikatoimialan kustannukset vuonna 2013 olivat noin euroa, ja että ne jäivät pääasiassa kaupungin maksettaviksi. Konsernihallinto: Konsernihallinto Asiakasvolyymi 2013 Kustannukset euroa 2013 Ulkopuolisen rahoituksen peruste ja rahoitusprosentti Kaupungin maksuosuus 2013 euroa Kotouttamisraha -- n Koordinaatio -- n n Viestintä (0,5 krt infopankin vuosimaksu) Osallisena Suomessa hanke asti kts. tämä selvitys Yhteenvetona voidaan todeta, että konsernihallinnon kustannukset vuonna 2013 olivat noin euroa. Summaan sisältyvät heinäkuussa 2013 päättyneen Osallisena Suomessa hankkeen kulut. Valtio rahoitti hanketta :lla, joten kaupungin kuluiksi jäi Muut toimijat ja toimialat: Muut toimialat Turun AMK Turun AMK järjestää suomen kielen koulutusta ulkomaalaisille tutkintoopiskelijoille, mutta se ei sinänsä ole maahanmuuttajille kohdennettua erityistä palvelua (he opiskelevat suomea vieraana kielenä ja suomenkieliset taas opiskelevat opintojensa aikana jotakin muuta vierasta kieltä). Rahoitus tulee OKM:ltä

37 30 (57) saatavasta AMK:n perusrahoituksesta. Lisäksi ulkomaalaisille tutkintoopiskelijoiden ohjaus ja neuvonta (esim. orientaatiot) järjestetään osittain erillään suomenkielisten/suomalaisten orientaatioista, mutta jälleen niitä on vaikea erottaa AMK:n perustoiminnasta / rahoituksesta. Ammattikorkeakoulujen uusi rahoitusmalli tuo hieman rahoitusta (0,25 %) ulkomaalaisista tutkinto-opiskelijoista. TVT Asunnot Oy Kiinteistötoimiala Ympäristötoimiala Lisäksi Turun AMK:lla on ollut useita projekteja, joissa on pyritty parantamaan ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden palveluja, ohjausta ja neuvontaa, mutta ne ovat siis olleet määräaikaisia projekteja ja yleensä toteutettu ulkopuolisella rahoituksella. Vaikka ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden palveluihin ei varattaisi erillistä rahoitusta, heidän ohjaukseensa ja neuvontaansa joudutaan usein varaamaan enemmän aikaa kuin paikallisten. Maahanmuuttajien asumiskustannukset eivät nykyisin poikkea muun väestön kustannuksista. Ei maahanmuuttajille kohdennettuja palveluja eikä erityisiä maahanmuutosta aiheutuvia kustannuksia. Ei maahanmuuttajille kohdennettuja palveluja eikä erityisiä maahanmuutosta aiheutuvia kustannuksia. Kiinteistötoimialalla ja ympäristötoimialalla ei ole erityisesti maahanmuuttajille kohdennettuja palveluja eikä erityisiä maahanmuutosta aiheutuvia kustannuksia. Edellä esitetyt kustannukset ja niihin saatava ulkopuolinen rahoitus ovat esimerkkitilanne vuodelta Asiakasmäärät, kustannukset ja ulkopuolinen rahoitus vaihtelevat vuosittain. Selvityksen pohjalta voidaan todeta, että kohdennettujen palveluiden kustannukset vuonna 2013 olivat 12,5 miljoonaa euroa. Näihin kustannuksiin saatiin kohdennettua, ulkopuolista rahoitusta 7,9 miljoonaa euroa. Kohdennettujen palveluiden tarkastelulla tuodaan esiin erityiset maahanmuuttajien kotouttamisesta ja taustasta johtuvat kustannukset. Muiden kuin kohdennettujen palveluiden osalta ei voida erikseen laskea maahanmuuttajien saamien palveluiden kustannuksia. Tietotuotannon rajoit-teista johtuen ei ole mahdollista erotella yksityiskohtaisesti maahanmuuttajaasiakkaiden osuutta ja kustannuksia kaikille kuntalaisille tarkoitetuissa palveluissa. Joitakin hajatietoja on olemassa, mm. hyvinvointitoimialalta saadun, tätä selvitystä varten kerätyn, tiedon mukaan vieraskielisten kunta-laisten terveyspalvelujen (pl.esim. hammashoito ja sairaanhoitopiirin eri-koissairaanhoito) kustannukset olivat runsaat 8 miljoonaa euroa vuonna Kaupunki sai vuonna 2013 yleiskatteellista valtionosuutta kattamaan kaikkia kaupunginmenoja 1,9 miljoonaa euroa ja valtionkorvauksia 1,7 miljoonaa euroa eli yhteensä 3,6 miljoonaa euroa. Näissä valtionosuuksissa ja korvauksissa laskentaperusteena oli jokin maahanmuuttajiin liittyvä laskentatekijä. Maahanmuuttajat kuntalaisina käyttävät myös kaikille kuntalaisille tarkoitetuttuja palveluja. Kuten edellä on todettu, palveluiden tarve riippuu iästä, elämäntilanteesta ja yksilöllisistä tekijöistä. Kotoutumisen edellytykset ja kesto vaihtelevat yksilöllisesti. Lisäksi on mainittava, että tilanteessa, jossa pakolaistaustainen maahanmuuttaja on maahan tullessaan todettu erityistä hoitoa vaativaksi, valtio maksaa syntyvistä kustannuksista 100 %:n korvauksen ensimmäisen 10 vuoden ajalta. Toisaalta on todettava, että usein esim. vamman laatu on sel-lainen, että kustannuksia syntyy koko eliniän ajan ja että nämä jäävät koko-naan

38 31 (57) kunnan kustannuksiksi. Vuonna 2013 Turku peri valtiolta ns. erityiskustannuksia runsaat 2 miljoonaa euroa. Maahanmuuttajien osuuden ja kustannusten selvittäminen kaupungin kaikissa palveluissa edellyttäisi erillistä tutkimushanketta. Useissa tutkimuksissa, kuten Turussa aiemmin tehdyissä, on todettu että palvelutuotannon kustannusten selvittäminen aukottomasti maahanmuuttajien osalta on hanka-laa. Tämä johtuu tietotuotannon rajoitteista. Tietoja vieraskielisistä tai ulkomaalaisista ei välttämättä ole saatavissa ja kustannustietoihin sisältyy päällekkäisyyksiä. Vuonna 2015 käyttöön otettava uudistettu peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmä Vuonna 2015 käyttöön otetaan uudistettu peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmä, jossa peruspalveluiden laskennallisia kustannuksia määrättäessä otetaan huomioon kunnan vieraskielisten osuus yhtenä laskentatekijänä. Sen tarkoituksena on korvata vieraskielisten kunnalle aiheuttamia kustannuksia. Kunnan vieraskielisyyskerroin saadaan laskemalla vieraskielisten asukkaiden osuus kunnan asukasmäärästä ja vähentämällä tästä sen kunnan vastaava osuus, jossa vieraskielisten osuus kunnan asukasmäärästä on koko maan pienin. Kerrointa laskettaessa käytetään väestötietojärjestelmän tietoja vieraskielisten määrästä varainhoitovuotta edeltävää vuotta edeltäneeltä vuodelta. Vieraskielisyyden perusteella määräytyvät kunnan laskennalliset kustannukset lasketaan kertomalla asukasta kohden määritelty vie-raskielisyyden perushinta (1 882,5 euroa) kunnan asukasmäärällä ja vieraskielisyyskertoimella. Laskennallinen valtionosuus vuoden 2014 tiedoilla on Turun osalta = x 1 882,5 euroa x vieraskielisyyskerroin. Vuoden 2014 koelaskelmissa on ilmoitettu Turun laskennalliseksi osuudeksi Vuonna 2015 tultaneen saamaan valtionosuutta kaupungin kassaan noin 1/3 osa peruspalveluiden laskennallisista kustannuksista. Vieraskielisyyden perusteella määräytyvä valtionosuus olisi siis noin 8,3 milj.. Edellä kerrottu vuonna 2015 käyttöön otettava valtionosuusjärjestelmä ei muuta tälläkin hetkellä saatavia muita valtionosuuksia eikä pakolaisten vastaanotosta saatavia korvauksia. Vuonna 2017 on mahdollisesti tulossa muutoksia esi- ja perusopetuksen valtionosuuksiin. Valtakunnan tasolla uutta kunnan peruspalveluiden valtionosuusjärjestelmää tulisi kehittää niin, että vieraskielisyys huomioitaisiin järjestelmän lisäosissa. Tämä mahdollistaisi paremman vertailun valtionosuuden ja todellisten kustannusten välillä. Yhteenveto kustannusten muodostumisesta maahanmuuttajien asiakasprosessien pohjalta Kustannusten muodostumista palvelujärjestelmässä voidaan kuvata asiakasprosessien kautta. Yksityiskohtaiset asiakasprosessit ja kuvitteelliset esimerkit palveluiden käyttäjistä ovat selvityksen liitteenä 3. Alaikäisten maahanmuuttajien peruskoulun ja toisen asteen koulutuksen suorittaminen on keskeistä suomalaiseen yhteiskuntaan integroitumiselle. Tämä edellyttää riittävää suomen kielen taitoa. Mitä varhaisemmassa vaiheessa tuetaan lasten kielen kehitystä, sitä paremmin kotoutuminen edistyy ja kustannukset jäävät pitkällä aikavälillä vähäisemmiksi.

39 32 (57) 4 Kotouttamistyön vaikuttavuus 4.1 Case Osallisena Suomessa hanke Perheen merkitys lasten ja nuorten kotoutumisen tukena on erityisen tärkeää. Pikkulasten varhaiskasvatukseen osallistuminen sekä kotiäitien yhteiskuntatietouden ja suomen kielen taitojen kehittäminen ovat kotoutumisen olennaisia tekijöitä. Tärkeää on myös, että kaikki nuoret saavuttavat peruskoulun päättötodistuksen. Sen puuttuminen on esteenä jatkokouluttautumiselle ja heikentää työllistymisen mahdollisuuksia merkittävästi. Ulkomaalaisten opiskelijoiden kotoutumisen kriittinen piste on sitoutuminen Turkuun opintojen jälkeen. Työperäisten maahanmuuttajien kotoutumisesta kaupungille syntyy kustannuksia lähinnä vapaa-ajan palveluista. Osaava työvoima voimistaa alueen taloutta ja tuottaa verotuloja kaupungille. Työllistymistä, sosiaalista integroitumista ja sitoutumista alueelle edesauttaa vahvasti suomen kielen taito sekä perheiden tukeminen kotoutumista edistävillä palveluilla. Turvapaikanhakijoina ja kiintiöpakolaisina tulleiden sekä heidän myöhemmin Suomeen tulleiden puolisoidensa palvelutarve on alkuvaiheessa suurta, mutta valtio korvaa suuren osan kuluista. Kaupungin kustannusten kannalta tärkeää on heti alkuvaiheessa tukea kotoutumista mahdollisimman tehokkaasti. Kohtuullisen suomen kielen taidon saavuttaminen on pääsääntöisesti edellytyksenä kouluttautumiselle ja työelämään integroitumiselle. Myöhemmin aiheutuviin kustannuksiin voidaan vaikuttaa mm. varmistamalla mahdollisuudet suomen kielen jatko-opiskelulle ja tukemalla työllistymistä. Tämä edellyttää saumatonta yhteistyötä työhallinnon kanssa, sillä työttömien työnhakijoiden osalta päävastuu on TE-toimistolla, muiden maahanmuuttajien osalta kunnalla. Turun maahanmuuttajien kotouttamisohjelmassa on sitouduttu lukuisiin kehittämistoimenpiteisiin, jotka edistävät asiakasprosessien tarkastelussa tunnistettuja kotoutumisen kriittisiä pisteitä. Ohjelman kehittämistoimenpiteet on vastuutettu toimenpiteittäin toimialoille, konsernihallinnolle tai muille kaupunkiorganisaation toimijoille. Useat toimenpiteistä edellyttävät monen toimijan yhteistyötä. Selvityksen pohjalta voidaan lisäksi todeta, että kaupungin kotouttamistyön panostukset on perusteltua painottaa kotoutumisen alkuvaiheeseen. Kaupungin tulee jatkossakin pyrkiä vaikuttamaan pakolaisten osalta maksettavien korvausten tasoon ja kestoon. Vilkkaan maan sisäisen muuttoliikkeen vuoksi myös muiden kuntien onnistuminen kotouttamistyössä vaikuttaa Turun kustannuksiin. Tätä voidaan tukea mm. seudullisella yhteistyöllä. Kotouttavia palveluja voidaan tarvita myös maahantulon alkuvaiheen jälkeen, jotta varmistetaan kuntaan saapuvien mahdollisuudet integroitumiselle ja estetään kustannusten kasautuminen pidemmällä aikavälillä. Alueen elinvoiman näkökulmasta tulee suunnata harkitusti toimenpiteitä ulkomaalaisten opiskelijoiden ja työperäisten maahanmuuttajien sitouttamiseksi alueelle. Valtuuston hyväksymässä Turun maahanmuuttajien kotouttamisohjelmassa on sitouduttu lukuisiin kehittämistoimenpiteisiin, jotka edistävät asiakasprosessien tarkastelussa tunnistettuja kotoutumisen kriittisiä pisteitä. Kuten edellä todettu, maahanmuuton nettovaikutuksiin julkiselle sektorille voidaan vaikuttaa mm. tehokkaalla kotouttamistyöllä. Tässä luvussa 4 esitetään kaksi Turussa toteutettua hanketta. Lisäksi osiossa avataan näkökulma maahanmuuttajien pitkäaikaistyöttömyyden syihin.

40 33 (57) Työ- ja elinkeinoministeriön johtamassa valtakunnallisessa Osallisena Suomessa -hankkeessa kehitettiin maahanmuuttajien koulutusta ja työllistymisen edellytyksiä. Valtakunnallisen hankkeen aikana 17 kunnassa toteutettiin 29 paikallista hanketta, jotka olivat rahoitukseltaan ja sisällöltään toisistaan poikkeavia. Hankkeen vaikutuksesta valtiontasolla toteutetaan seuraavaa: Valtakunnallinen hanke on antanut kuntien kokeiluhankkeiden pohjalta suosituksia, joiden toimeenpanoa jatketaan vuonna Suositusten pääkohdat ovat: o Vahvistetaan verkostoja maahanmuuttajien osallisuuden ja työllistymisen tukemiseksi. o Luodaan kotoutumisen alkuvaiheeseen koordinoitu palvelukokonaisuus. o Lisätään kotoutumiskoulutuksen räätälöintiä ja työelämäyhteyksiä. o Tarkistetaan luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen järjestämisvastuita. o Järjestetään koulutusta työmarkkinoiden ulkopuolella oleville: kotivanhemmat, ikääntyneet, opiskelijat. o Turvataan mahdollisuus kielivalintaan kotoutumiskoulutuksessa. o Kehitetään koulutuksen laatua ja asiantuntijoiden osaamista. Valtiontalouden kehyspäätöksessä päätettiin kotouttamisen osaamiskeskuksen perustamisesta. Keskus on aloittanut toimintansa vuonna 2014 ja sen rooli on keskeinen suositusten toimeenpanon, erityisesti verkostojen luomisen, osaamisen kehittämisen ja järjestöjen voimavaraistamisen kannalta. Keskus ylläpitää sivustoa. Syksyllä 2014 käynnistyy TEM:n vetämänä Euroopan Sosiaalirahaston (ESR) hanke Kotona Suomessa, jossa jatketaan maahanmuuton alkuvaiheen palvelujen kehittämistä. Hankeessa tulee olemaan alueellisia työntekijöitä joidenkin ELY-keskusten yhteydessä. ELY-keskuksille on myönnetty lisärahoitusta työvoimapoliittisten kotoutumiskoulutusten järjestämiseen. Lukioon valmentava koulutus (LUVA) on otettu käyttöön uutena koulutusmuotona. Opetus- ja kulttuuriministeriö on syksyllä 2013 asettanut Oppivelvollisuusiän ylittäneiden maahanmuuttajien mahdollisuus peruskoulun oppimäärän suorittamiseksi -työryhmän. Työryhmän tehtävänä on laatia Osallisena Suomessa -hankkeen kokemusten ja aikaisempien aiheeseen liittyvien selvitysten pohjalta ehdotukset pysyviksi järjestämis- ja rahoituskeinoiksi oppivelvollisuusiän ylittäneiden maahanmuuttajien peruskoulun suorittamiseen. Turun osahanketta toteutettiin konsernihallinnossa ja hankkeen omistaja oli apulaiskaupunginjohtaja Maija Kyttä. Hankkeella oli kaksi työntekijää. Hankkeen avulla haluttiin kehittää erityisesti kaupungin päävastuulla olevien kotoutumista. Asiakaskohderyhminä olivat erityistä tukea tarvitsevat (kotiäidit, lukuja kirjoitustaidottomat) sekä nuoret, mutta jotkin toiminnot olivat avoimia kaikille maahanmuuttajille tai kotouttamisen parissa työskenteleville. Valtakunnallisesti hankkeen kulut olivat noin 7,6 milj.. Turun hankkeen kokonaisrahoitus oli noin miljoona euroa, joka jakautui valtion ja kaupungin osuuksiin seuraavan taulukon mukaisesti. Turun hanke Vuosi Kulut yht. josta valtiolta kaupungin omarahoitus

41 34 (57) Yhteensä (13 %) Turun hankkeen rahoituksella toteutetut toimet ja niiden vaikutukset lyhyesti: Nuorille luku- ja kirjoitustaidottomille työhallinnon ja kaupungin yhteishankintana 4 kpl 10 kk:n pituista työvoimapoliittista kotoutumiskoulutusta. 48 osallistujan luku- ja kirjoitustaito vahvistui. Yhteishankintakokeilun kokemukset välitetty TEM:n käyttöön. Turun kristillisen opiston luku- ja kirjoitustaidon opetuksen pedagogiikan kehitystyö paikkasi alueellista osaamisvajetta. Kaupungin vastuulla olevien kotiäitien osa-aikaisia, lukuvuoden mittaisia luku- ja kirjoitustaidon koulutuksia ja kotoutumiskoulutuksia 8 kpl. Toteuttajina työväenopisto ulkomaalaistoimiston koto-toiminnan kanssa. Opiskelijoiden (kymmeniä) luku- ja kirjoitustaito ja suomen kielen taito vahvistuivat Toiminta vakinaistunut työväenopistolla. Koulutukseen luotu opetussuunnitelma käytössä. Oppilaitosten avustaminen uusien opetussuunnitelmien tekemisessä Uudistetut opetussuunnitelmat käytössä alueen oppilaitoksissa. Tarjottiin koulutusohjauspalveluja Palveluun osallistuneiden (kymmeniä) reitit koulutukseen selkeytyneet, he ovat saaneet apua ulkomaisten tutkintojen tunnustamisessa ja pätevöitymisessä. Suomen kielen opettamiseen liittyvän toiminnallisen pedagogiikan kehittäminen ja Instrumental Enrichment koulutusten järjestäminen suomen kielen opettajille. Suomen kielen opettajien pedagogiset taidot kotouttamisessa ovat vahvistuneet. Täydennyskoulutuksia suomen kielen opettajille ja muille kotouttamisen parissa toimiville henkilöille. Henkilöstön (satoja) ammattitaito kotouttamisessa vahvistunut. Suomi tutuksi -palveluja kulttuuritoimen toteuttamana. Osallistujien (tuhansia) yhteiskuntatiedot ovat parantuneet. Jatkuvat vapaa-aikatoimialalla. 14 kpl järjestöjen toteuttamia omakielisiä 1 opintoviikon kursseja. Osallistujien (kymmeniä) yhteiskuntatiedot ovat parantuneet. Tiedotusmateriaalia ( Tervetuloa Turkuun -lehti 6 kielellä ja Opiskelijan oikeudet ja velvollisuudet infolehti 17 eri kielellä.) Materiaalia on jaettu oppilaitosten, kirjastojen yms. kautta ja materiaali tulostettavissa DoTkusta. Kotoutumiskoulutuksen laatukriteerien luominen Toimitettu työ- ja elinkeinoministeriön ja opetushallituksen käyttöön sekä paikalliselle ELY-keskukselle. Selvitys virolaisten ja venäläisten tilanteesta ja kotoutumiseen liittyvistä tarpeista. Hyödynnetään kotouttamisen kehittämistyössä. 4.2 Case Triangeli- hanke Triangeli-projekti on Turun kaupungin hyvinvointitoimialan hallinnoima maahanmuuttajien työllisyysprojekti, jota rahoittavat Turun kaupunki, Euroopan sosiaalirahasto ja valtio. Projekti aloitti toimintansa joulukuussa 2011 ja päättyy vuoden 2014 lopussa. Projektin tavoitteena on tukea maahanmuuttajataustaisia henkilöitä työllistymisessä avoimille työmarkkinoille. Projektissa toimii neljä yrityskoordinaattoria, jotka auttavat asiakasta löytämään ja vahvistamaan jo olemassa olevia

42 35 (57) työelämävalmiuksia ja hankkimaan uusia työllistymistä edistäviä taitoja. Yksi projektin työväline ovat maksuttomat lyhytkurssit kuten tulityökurssit tai hygieniapassin suorittamien. Triangelin toimintamalliin kuuluu olennaisesti tiivis yritysyhteistyö; yrityskoordinaattori tapaa työnantajia yrityskäynneillä, etsii asiakkaille työpaikkoja ja toimii linkkinä asiakkaan ja työnantajan välillä. Vuosittaiseksi tavoitteeksi asetettu taso oli 300 uutta asiakasta, joista 90 työllistyy avoimille työmarkkinoille. Käynnistymisvuonna 2012 hankkeen toimenpitein työllistyi avoimille työmarkkinoille 42 henkilöä. Asiakkaita oli yhteensä 261. Vuonna 2013 avoimille työmarkkinoille työllistyi 82 henkilöä ja 188 osallistui työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin. Asiakasmäärät olivat 314 uutta asiakasta sekä 82 neuvonta-asiakasta. Vuoden 2014 alkupuoliskolla avoimille työmarkkinoille työllistyi 41 henkilö ja 105 henkilöä osallistui työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin. Uusia asiakkaita oli 132. Projektissa tehtyä kustannus-hyötyanalyysia varten selvitettiin Triangeliprojektin yrityskoordinaattorimallin kustannukset sekä asiakkaille maksettu toimeentulotuki vuosilta 2012 ja Lisäksi arvioitiin työllistyneiden asiakkaiden tuomien kunnallisverotulojen osuutta. Selvityksen 75 asiakkaasta hieman alle puolet sai toimeentulotukea vuosina 2012 ja Otoksen asiakkaille maksettiin toimeentulotukea yhteensä noin euroa vuodessa. Nettovaikutus on Turun kaupungin kannalta positiivinen vähentyneiden toimeentulotukimenojen vuoksi. Yleisesti voidaan todeta, että toiminnan kehittäminen hankkeena on hyödyllistä, mutta edellyttää usein ulkopuolista rahoitusta. On kuitenkin huomioitava, että työskenneltäessä ihmisten kanssa, työn kaikki hyödyt eivät ole rahallisesti mitattavissa ja ovat todennäköisesti havaittavissa vasta pidemmän ajan kuluttua. On mahdollista, että Triangeli-projektin yrityskoordinaattorien työn tulokset näkyvät vasta vuoden, parin kuluttua. Triangeli-projektin työskentelymalli soveltuu erinomaisesti heikommassa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden, kuten maahanmuuttajien, nuorten ja pitkäaikaistyöttömien, työmarkkina-aseman kohentamiseen. Työskentelymalli soveltuu myös erinomaisesti pitkäaikaistyöttömyyden ennaltaehkäisyyn; mitä varhaisemmassa vaiheessa asiakkaalla on mahdollisuus saada yksilöllistä ja tehokasta tukea työnhakuunsa sitä nopeampaa työllistyminen todennäköisesti on. 4.3 Case pitkäaikaistyöttömät maahanmuuttajat Maahanmuuttajien työttömyysaste on Turussa noin kolminkertainen kantaväestöön verrattuna. Turku maksoi vuonna 2013 valtiolle noin 12,7 milj työmarkkinatuen kuntaosuutta pitkään työttömänä ja ns. passiivilla työmarkkinatuella olleista henkilöistä. Tässä ryhmässä noin kolmasosa on maahanmuuttajia. Selvityksessä Kolmen linjan työttömät ja Kela-lista aktivoinnin paradoksia paikantamassa tarkastellaan turkulaisia pitkään työttömänä (ja ovat ns. passiivilla työmarkkinatuella) olleiden henkilöiden aktivointia. Mukana oli turkulaista työtöntä työnhakijaa, joista kaupunki maksoi työmarkkinatuen kuntaosuutta tammikuussa 2014 noin 1,2 miljoonaa euroa. Selvityksen kohteena olleista henkilöistä noin kolmasosa oli maahanmuuttajia. Maahanmuuttajien erityispiirteinä olivat seuraavat: Ongelmana heikko suomen kielen taito. Matala koulutustaso. Tutkintojen tunnustettavuus hankalaa. Naisten integroituminen työelämään.

43 36 (57) Kantaväestöllä merkittävin este työllistymiselle olivat terveydelliset ongelmat. Maahanmuuttajia ja kantaväestöön kuuluvia ns. Kela-listalaisia palvellaan saman normaaliprosessin mukaisesti vaikka työllistymisen esteet ovat erilaisia. Selvityksessä esitettyjen hankkeiden pohjalta voidaan yhteenvetona todeta seuraavaa: Osallisena Suomessa hankkeessa toteutetulla kotouttamistyön kehittämisellä on saatu aikaan positiivisia vaikutuksia sekä maahanmuuttaja-asiakkaiden kotoutumisessa että erityisesti hankkeen fokuksessa olleissa paikallisissa kotoutumisen tukirakenteissa. Työn merkittävyyttä vahvistaa valtakunnallisen hankkeen kautta tarjoutunut mahdollisuus osallistua kansallisen lainsäädännön kehittämiseen. Hankkeesta ei ole teetetty ulkopuolista arviointitutkimusta tai kustannus-hyöty analyysiä. Ulkopuolisen rahoituksen poikkeuksellisen suuresta osuudesta johtuen hankkeen voidaan todeta tuottaneen merkittävää hyötyä suhteessa kaupungin panostukseen. Maahanmuuttajien työllistymisen tukeminen Triangeli-hankkeena on kustannus-hyöty analyysin mukaan tuottanut kaupungille positiivista nettohyötyä. Triangelissa työttömiä maahanmuuttajia tuettiin tuloksellisesti työllistymään avoimille työmarkkinoille jo ennen pidentynyttä työttömyyttä. Pitkäaikaistyöttömyys aiheuttaa kunnalle merkittäviä välillisiä ja välittömiä kustannuksia. Pitkään työttömänä ja passiivisella työmarkkinatuella olleiden eli ns. kela-listan analyysissä tunnistettiin, että maahanmuuttajien työllistymisen esteet poikkesivat kantaväestöstä. Nämä erityispiirteet tulisi jatkossa huomioida entistä vahvemmin kaupungin kotouttamistyössä ja työllistämistoiminnassa. 5 Maahanmuuttaja-asioiden organisointi Yhtenä osana työryhmän tehtävää on vastata talousarviokirjaukseen: Maahanmuuttaja-asioiden koordinaatiota selkeytetään ja sitä yhdenmukaistetaan. Tässä luvussa selvitetään maahanmuuttotyön koordinoinnin nykytilannetta ja esitetään keinoja selkeyttää sitä. Kotouttamisen ja maahanmuuttotyön lähtökohtana ovat laki kotoutumisen edistämisestä ja valtuuston hyväksymä Turun maahanmuuttajien kotouttamisohjelma. Maahanmuuttaja-asioiden koordinoinnin tulee tukea lain ja strategian toimeenpanoa. Maahanmuuttoon ja kotouttamiseen liittyvät tehtävät konsernitasolla voidaan jakaa toisiinsa linkittyvään ohjaukseen, koordinointiin ja kehittämiseen. Koordinoinnin kautta toteutetaan ja tuetaan myös ohjausta ja kehittämistyötä.

44 37 (57) Maahanmuuttoasioiden ohjauksen näkökulmasta kaupungissa on olemassa tarkoituksenmukaiset foorumit. Ohjauksen pohjana on kaupungin normaali päätöksentekoprosessi toimialoilla sekä muissa toimielimissä. Maahanmuuttoasioiden kaupunkitasoinen ohjaus ja koordinaatio on syksyn 2013 aikana vastuutettu konsernihallinnon kaupunkikehitysryhmään ja sen johtajalle. Hyvinvointia ja maahanmuuttoasioita hoitavan kehittämispäällikön virka siirtyi kaupunkikehitysryhmään joulukuussa Joulukuussa 2013 tehdyn talousarviokirjauksen jälkeen on hyväksytty kolme ohjausta tukevaa merkittävää uutta elementtiä: Keväällä 2014 uudelleen käynnistetty hyvinvoinnin ohjausryhmä toimii kaupunkitasoisena hyvinvointiasioita linjaavana ohjausryhmänä, jonka toimialaan sisältyvät myös maahanmuuttoasiat. Kaupunginhallitus päätti kesällä 2014 monikulttuurisuusneuvoston perustamisesta asiasta tehdyn valtuustoaloitteen pohjalta. Kaupungin strategiatyö tälle valtuustokaudelle saatiin päätökseen kevään ja kesän aikana. Kaupunkistrategian ja strategisten pääohjelmien linjauksia maahanmuuttoon liittyen täydentää ja täsmentää vuosille päivitetty Turun kaupungin maahanmuuttajien kotouttamisohjelma. Toimijayhteistyötä tehdään nykyisellään vilkkaasti kansallisella, seudullisella ja paikallisella tasolla. Seuraavaan kuvassa on esitetty esimerkinomaisesti yhteistyötahoja ja säännönmukaisia yhteistyöfoorumeita kaupungin ulkoisessa yhteistyössä. Samalla on tunnistettu edelleen olemassa olevia haasteita kotouttamisen edistämiseksi toimijayhteistyön kautta.

45 38 (57) Kaupunkiorganisaation sisällä maahanmuuttajatyötä koordinoidaan ja kehitetään koko konsernin yhteistyönä, toimialojen välisellä toiminnalla sekä toimialojen sisällä. Toimialoilla koordinoinnin lähtökohtana on asiakkaan tarve: palvelujen tuottaminen ja ongelmanratkaisu. Maahanmuuttoasiat on koordinoitu kullekin toimialalle luontevalla tavalla. Asiakkaille erinomainen koordinaatiopiste palvelutarjontaan on omakielinen ohjaus- ja neuvontapiste Infotori. Koordinaation selkeyttämistä ja yhdenmukaistamistarvetta arvioidessa keskeiseksi kysymykseksi nousevatkin tiedonkulun haasteet niin toimialoilla kuin niiden välillä. Koordinaation tulisi tässäkin asiassa mahdollistaa tiedon tehokas siirtyminen niille, jotka sitä kulloinkin tarvitsevat. Tämä on edellytys toiminnan kehittämiselle. Kotouttamistyön näkökulmasta erityistä huomiota tulee kiinnittää mahdollisuuksiin kehittää peruspalveluiden yhdenvertaisuutta ja joustavuutta huomioiden maahanmuuton heterogeenisyys ja maahanmuuttajien moninaiset palvelutarpeet, henkilöstön osaamista asiakasrajapinnassa sekä tiedonsiirtoa ja asiakasprosessien kulkua nivelvaiheissa. Maahanmuuttaja-asioiden koordinaatiota tukee toimialojen maahanmuuttoyhdyshenkilöiden verkosto. Verkostoon on nimetty yhdyshenkilöiksi asiantuntijat kaikilta toimialoilta sekä maahanmuuttotyön kannalta keskeisistä muista kaupungin toimielimistä ja yhteisöistä. Verkosto kokoontuu noin kerran kuukaudessa. Toimialojen henkilövaihdoksista johtuen yhdyshenkilöverkoston kokoonpano on tarpeen päivittää. Sopiva ajankohta on syksyllä 2014, kun hyvinvointitoimialan ja sivistystoimialan organisaatiouudistus saadaan päätökseen. Päivityksen yhteydessä on lisäksi hyvä tarkentaa yhdyshenkilöiden roolia ja tehtäviä. Yhdyshenkilöt ovat maahanmuuttoasioiden asiantuntijoita toi-

46 39 (57) mialallaan. Lisäksi on tärkeää, että yhdyshenkilöt nostavat maahanmuuttajaasioita esille niissä verkostoissa, joissa he muutenkin toimivat. Maahanmuuttaja-asioiden koordinaatiota voidaan edelleen kehittää vastaamalla tunnistettuihin haasteisiin Tiedonkulun haasteisiin voidaan vastata mm. vahvistamalla maahanmuuttonäkökulmaa muutoinkin olemassa olevissa verkostoissa. Tiedottamista kaupungin maahanmuuttajatyöstä ja asiantuntijoista on jatkettava. Laajan, kaupungin ulkopuolisen toimijaverkoston koordinoimiseksi on luotava selkeät yhteistyölinjaukset ja varmistettava ettei tarpeetonta päällekkäisyyttä synny. Jatkossa voidaan hyödyntää mm. kaupungin kehittämismallin tarjoamia apuvälineitä kotouttamisen hanketoimintaan. Näin voidaan paremmin koordinoida sitä millaista kotouttamisen kehittämistyöhön osallistutaan (valmistelu, ohjausryhmätyöskentely yms.) Edunvalvontatyötä tulee jatkaa ja vahvistaa esimerkiksi valtion suuntaan kumppanuudella muiden suurten kaupunkien kanssa. Tässä luvussa kuvatut näkökulmat maahanmuuttaja-asioiden organisoinnista voidaan tiivistää seuraavaksi esitykseksi: Vuoden 2014 aikana maahanmuuttaja-asioiden ohjaukseen on luotu merkittäviä toimintaa tukevia elementtejä ja maahanmuuttaja-asioiden ohjaukseen on nyt olemassa tarkoituksenmukaiset foorumit. Kaupungin toimialat ja yhteisöt kattava maahanmuuttoyhdyshenkilöverkosto on tarkoituksenmukainen kaupunkitasoisena asiantuntijaverkostona. Verkoston kokoonpano on tarpeen päivittää ja samalla tarkentaa yhdyshenkilöiden roolia ja tehtäviä. Toimialoilla koordinoinnin lähtökohtana ovat asukkaiden ja asiakkaiden tarpeiden mukaisten palvelujen tuottaminen ja ongelmanratkaisu. Konkreettiset ratkaisut koordinointiin ja tiedonkulkuun vaihtelevat toimialoittain, mutta ovat muovautuneet kullekin toimialalle luontaisiksi. Kotouttamisen näkökulmasta erityistä huomiota tulee kiinnittää mahdollisuuksiin kehittää peruspalveluiden yhdenvertaisuutta, vahvistaa henkilöstön osaamista asiakasrajapinnassa sekä varmistaa tiedonsiirto ja asiakasprosessien kulku nivelvaiheissa. Maahanmuuttaja-asiakkaille erinomainen koordinaatiopiste kaupungin palvelutarjontaan on omakielinen ohjaus- ja neuvontapiste Infotori. Lisäksi koordinaatiota voidaan kehittää vastaamalla entistä paremmin selvitystyössä tunnistettuihin haasteisiin tiedonkulussa, ulkoisen toimijaverkon koordinoinnissa ja edunvalvonnassa. 6 Johtopäätökset ja toimenpidesuositukset Lainsäädäntö ja kaupungin ohjausasiakirjat Kotouttamistyön suuntaviivat ja tehtävät on määritelty laissa kotouttamisen edistämisestä. Tulevina vuosina kotouttamistyötä tullaan Turussa kehittämään kaupunginvaltuuston hyväksymän Turun kaupunkistrategian ja pääohjelmien sekä Turun kaupungin maahanmuuttajien kotouttamisohjelman mukaisesti. Koordinaation ja ohjausmekanismien tulee mahdollistaa ohjelmien toimeenpano ja kustannustehokas kotouttamistoiminta. Tässä raportissa selvitetään maahanmuuton aiheuttamia kustannuksia ja niihin vaikuttavia tekijöitä poikkileikkauksena vuodelta Kotouttamislain uudistamisen yhteydessä kotouttamistoimenpiteet laajennettiin koskemaan kaikkia maahan tulevia maahantulon syystä riippumatta, kun aiemmin kotouttamisen pääpaino oli pakolaisissa ja turvapaikanhakijoissa.

47 40 (57) Turku 2029 pohjoisen Itämeren kiinnostavin kaupunki -kaupunkistrategiaan on aukikirjoitettu kaupungin visio: Suomen Turku on kiinnostava ja rohkeasti uudistuva eurooppalainen yliopisto- ja kulttuuri-kaupunki, jossa on hyvä elää ja onnistua yhdessä. Kaupunkistrategiassa yhtenä kaupungin kilpailukykyä vahvistavana elementtinä nähdään maahanmuuton vahvistama monikulttuurisuus. Kaupunkistrategian mukaan Monikulttuurisuutta hyödynnetään osana kaupungin kilpailukyvyn lisäämistä ja maahanmuuttajien elinkeinoelämänyhteyksiä lisätään. Turussa panostetaan tulokselliseen maahanmuuttajien suomen kielen oppimiseen, tuetaan työllistymisen edellytyksiä ja helpotetaan koulutukseen pääsyä. Strategiassa esitetyistä toimintalupauksista erityisesti lupaus vastuullisuudesta ja suvaitsevaisuudesta tukee kotoutumisen edistämistä koskevain lain toimeenpanoa. Toimimme kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti kaikessa toiminnassamme ja kannamme vastuumme viihtyisästä ja turvallisesta elinympäristöstä sekä tulevista turkulaisista. - Edistämme erilaisuuden hyväksymistä, yhteisöllisyyttä ja yhdenvertaisuutta koko kaupungissa. Kaupunkistrategian antamat suuntaviivat on avattu tavoitteiksi Hyvinvointi ja aktiivisuus-ohjelmassa sekä kilpailukyky ja kasvu ohjelmassa. Ohjelmiin kirjatut suoraan maahanmuuttajiin liittyvät tavoitteet koskevat suomen kielen koulutusta ja suomalaisen yhteiskunnan tuntemusta, nuorisotakuun toteutumista sekä maahanmuuttajien osaamisen hyödyntämistä ja työllistymistä. Turun kotouttamisohjelma on osa Turun kaupungin ohjelmatyötä ja se täsmentää ja täydentää muuta ohjelmatyötä kotoutumisen näkökulmasta. Kehittämistoimenpiteet kaudelle on koottu seitsemään kokonaisuuteen: Maahanmuutto voimavarana; Terveys ja hyvinvointi; Osaaminen ja oppiminen; Aktiivisuus, osallisuus ja vuorovaikutus; Työllisyys; Asuminen ja Maahanmuuttotyön kehittäminen. Kehittämistoimenpiteille on määritelty vastuutahot toimialoilta tai konsernihallinnosta. Maahanmuuton nykytila Turun väkiluvun kasvu on viime vuosina perustunut muuttoon kuntien välillä ja ulkomailta, sillä luonnollinen väestönkasvu on ollut vähäistä. Vieraskielisen väestön kasvu on ollut nopeaa. Maahanmuuttajien ikärakenne on eduksi kaupungin huoltosuhteelle, sillä se painottuu kantaväestöä nuorempiin ikäluokkiin. Kuntien tosiasialliset mahdollisuudet vaikuttaa maahanmuuttajien määrään kunnassaan ovat pienet, mutta luomalla edellytyksiä maahanmuuttajien nopealle ja tehokkaalle kotoutumiselle ja maahanmuuttajien työllisyysasteen nousulle, yksittäinen kunta voi vaikuttaa maahanmuuton nettovaikutuksiin myönteisesti. Kaupungin vastuulla oleviin ryhmiin tulee kiinnittää erityistä huomiota ja heihin tulee kohdentaa toimenpiteitä, koska työhallinnon toimenpiteet eivät ulotu heihin. Näiden ryhmien kotoutumista on kehitetty mm. hankkeissa. Maahanmuuton monipuolistuessa palvelutarpeet ja kotouttamisprosessit eriytyvät. Koska maahanmuuton arvioidaan jatkavan ripeää kasvua, tulee kotouttamisen prosessit ja palvelutarpeet huomioida entistä vahvemmin kaupungin palveluissa. Tämä on edellytys maahanmuuttajien luontevalle kotoutumiselle.

48 41 (57) Kustannukset Suurimmat palvelutuotannon kustannukset syntyvät kaikille tarkoitetuissa peruspalveluissa. Tietotuotannon rajoitteista johtuen ei ole mahdollista erotella tyhjentävästi maahanmuuttaja-asiakkaiden osuutta näiden palveluiden kustannuksista. Monilta osin maahanmuuttaja-asiakkaat eivät pääsääntöisesti poikkea muusta asiakaskunnasta, mutta asiakastyössä voidaan tarvita lisäresurssointia. Kaupunki saa vuosittain valtionosuuksia, -avustuksia ja laskennallisia valtionkorvauksia sillä perusteella, että kunnan palveluiden käyttäjinä on maahanmuuttajia. Jatkossa vieraskielisten määrällä on entistä suurempi merkitys laskentatekijänä kaupungille maksettavissa valtionosuuksissa. Pääosa maahanmuuttajien käyttämistä palveluista tulee jatkossakin tuottaa kaikille tarkoitetuissa peruspalveluissa. Peruspalveluiden joustavuutta tulee lisätä vahvistamalla henkilöstön monikulttuurisuusosaamista ja kehittämällä maahanmuuttajien osallisuutta palveluiden suunnittelussa ja päätöksenteossa. Peruspalveluita tulee räätälöidä yksilöllisten asiakastarpeiden pohjalta. Kaupungin tulee jatkossakin olla aktiivinen edunvalvonnassa ja vaikuttaa esimerkiksi pakolaisten vastaanotosta maksettavien korvausten tasoon ja kestoon. Selvityksessä esitetyt kustannukset ja niihin saatu ulkopuolinen rahoitus ovat esimerkkitilanne vuodelta Asiakasmäärät, kustannukset ja ulkopuolinen rahoitus vaihtelevat vuosittain. Selvityksen pohjalta voidaan todeta, että kohdennettujen palveluiden kustannukset vuonna 2013 olivat 12,5 miljoonaa euroa. Näihin kustannuksiin saatiin kohdennettua, ulkopuolista rahoitusta 7,9 miljoonaa euroa. Kohdennettujen palveluiden tarkastelulla tuodaan esiin erityiset maahanmuuttajien kotouttamisesta ja taustasta johtuvat kustannukset. Muiden kuin kohdennettujen palveluiden osalta ei voida erikseen laskea maahanmuuttajien saamien palveluiden kustannuksia. Tietotuotannon rajoit-teista johtuen ei ole mahdollista erotella yksityiskohtaisesti maahanmuuttajaasiakkaiden osuutta ja kustannuksia kaikille kuntalaisille tarkoitetuissa palveluissa. Joitakin hajatietoja on olemassa, mm. hyvinvointitoimialalta saadun, tätä selvitystä varten kerätyn, tiedon mukaan vieraskielisten kunta-laisten terveyspalvelujen (pl.esim. hammashoito ja sairaanhoitopiirin eri-koissairaanhoito) kustannukset olivat runsaat 8 miljoonaa euroa vuonna Kaupunki sai vuonna 2013 yleiskatteellista valtionosuutta kattamaan kaikkia kaupunginmenoja 1,9 miljoonaa euroa ja valtionkorvauksia 1,7 miljoonaa euroa eli yhteensä 3,6 miljoonaa euroa. Näissä valtionosuuksissa ja korvauksissa laskentaperusteena oli jokin maahanmuuttajiin liittyvä laskentatekijä. Maahanmuuttajat kuntalaisina käyttävät myös kaikille kuntalaisille tarkoitetuttuja palveluja. Kuten edellä on todettu, palveluiden tarve riippuu iästä, elämäntilanteesta ja yksilöllisistä tekijöistä. Kotoutumisen edellytykset ja kesto vaihtelevat yksilöllisesti. Lisäksi on mainittava, että tilanteessa, jossa pakolaistaustainen maahanmuuttaja on maahan tullessaan todettu erityistä hoitoa vaativaksi, valtio maksaa syntyvistä kustannuksista 100 %:n korvauksen ensimmäisen 10 vuoden ajalta. Toisaalta on todettava, että usein esim. vamman laatu on sel-lainen, että kustannuksia syntyy koko eliniän ajan ja että nämä jäävät koko-naan kunnan kustannuksiksi. Vuonna 2013 Turku peri valtiolta ns. erityiskustannuksia runsaat 2 miljoonaa euroa.

49 42 (57) Maahanmuuton kustannuksiin voidaan vaikuttaa kotouttamistyöllä. Kaupunkistrategiassa ja pääohjelmissa sekä Turun kaupungin maahanmuuttajien kotouttamisohjelmassa on määritelty kotouttamista ohjaavat linjaukset ja keskeiset kehittämistoimenpiteet. Ohjelmien tehokas toimeenpano hillitsee kustannusten kasvua. Kaupungin kotouttamistyön panostukset on peruteltua painottaa kotoutumisen alkuvaiheeseen. Tehokas kotouttaminen varhaisessa vaiheessa säästää kustannuksia myöhemmin. Lisäksi valtio korvaa pakolaistaustaisten alkuvaiheen kustannuksia. Kotouttavia palveluja tarvitaan harkitusti myös maahantulon alkuvaiheen jälkeen, jotta varmistetaan kuntaan saapuvien mahdollisuudet integroitumiselle ja estetään kustannusten kasautuminen pidemmällä aikavälillä. Ulkomaalaisten opiskelijoiden ja työperäisten maahanmuuttajien sekä heidän perheenjäsentensä sitouttaminen vahvistaa alueen elinvoimaa, minkä vuoksi kotouttamistoimenpiteitä tulee kohdentaa myös heihin. Kotouttamistyön vaikuttavuus Hankemuotoisella kotouttamisen kehittämistyöllä voidaan vaikuttaa sekä maahanmuuttaja-asukkaisiin, että kotouttamisen rakenteisiin. Osallisena Suomessa hankkeella on ollut positiivisia vaikutuksia maahanmuuttajiin ja kotoutumisen tukirakenteisiin. Mm. luotu kotiäitien suomen kielen koulutus on jatkunut pysyvänä toimintana. Työttömyys aiheuttaa kunnalle merkittäviä välillisiä ja välittömiä kustannuksia. Maahanmuuttajien työllistymistä avoimille työmarkkinoille tukenut Triangelihanke on kustannus-hyöty analyysin mukaan tuottanut kaupungille positiivista nettohyötyä. Pitkään työttömänä ja passiivisella työmarkkinatuella olleiden eli ns. kela-listan analyysissä tunnistettiin, että maahanmuuttajien työllistymisen esteet poikkesivat kantaväestöstä. Kaupungin vastuulla olevien kotiäitien hyvinvointi, kielen oppiminen ja kotoutuminen koskevat koko perhettä ja sen vuoksi tämän ryhmän kotouttamiseen on syytä panostaa. Maahanmuuttajien työttömyyden erityispiirteet ja työllistymisen esteet tulee entistä vahvemmin ottaa huomioon kaupungin kotouttamistyössä ja työllistämistoiminnassa. Tämän merkitys korostuu, kun kaupungin vastuu työllistämisessä kasvaa tulevien lakimuutosten myötä. Pitkäaikaistyöttömien maahanmuuttajien palveluprosesseja tulee kehittää vastaamaan tämän ryhmän erityistarpeita. Hankemuotoisella kehittämistyöllä on löydetty kotouttamista edistäviä toimintatapoja, joten niiden suomia mahdollisuuksia tulee hyödyntää jatkossakin. Organisointi Maahanmuuttaja-asioiden koordinoinnin tulee tukea lakivelvoitteiden ja kaupungin strategioiden toimeenpanoa. Kaupunkitasoisen koordinoinnin kautta toteutetaan ja tuetaan maahanmuuttaja-asioiden ohjausta ja kehittämistyötä. Toimialoilla kotouttamistyön koordinoinnin lähtökohtana ovat asiakkaiden tarpeet ja heidän ongelmiensa ratkaisu. Koordinoinnin ja tiedonkulun toimintamallit toimialoilla eroavat toisistaan, mutta ovat muovautuneet kullekin toimialalle luontaisiksi. Maahanmuuttajien omakielinen ohjaus- ja neuvontapiste In-

50 43 (57) fotori toimii hyvänä esimerkkinä kaupungin maahanmuuttajille suuntaamista kaupunkitasoisista ohjauspalveluista. Ulkoista toimijayhteistyötä tehdään aktiivisesti kansallisella, seudullisella ja paikallisella tasolla. Kotouttamisen liittyvien tehtävien ja strategisten ohjelmien toimeenpanon organisointia voidaan pitää pääpiirteissään toimivana. Vuoden 2014 aikana maahanmuuttaja-asioiden ohjaukseen on luotu merkittäviä toimintaa tukevia elementtejä ja maahanmuuttaja-asioiden ohjaukseen on nyt olemassa tarkoituksenmukaiset foorumit. Kaupungin toimialat ja yhteisöt kattava maahanmuuttoyhdyshenkilöverkosto on tarkoituksenmukainen kaupunkitasoisena asiantuntijaverkostona. Verkoston kokoonpano on tarpeen päivittää ja samalla tarkentaa yhdyshenkilöiden roolia ja tehtäviä. Kotouttamisen näkökulmasta peruspalvelujen yhdenvertaisuutta tulee edelleen kehittää, vahvistaa henkilöstön osaamista asiakasrajapinnassa sekä varmistaa tiedonsiirto ja asiakasprosessien kulku nivelvaiheissa. Koordinointia voidaan selkeyttää ja yhdenmukaistaa kehittämällä tiedonkulkua ja ulkoisen toimijaverkon yhteistyötä. Edunvalvontatyötä tulee jatkaa ja vahvistaa esimerkiksi valtion suuntaan kumppanuudella muiden suurten kaupunkien kanssa. Loppusanat Tämä selvitystyö on tehty valtuustokirjauksen pohjalta ja kaupunginjohtajan toimeksiantona. Kaupunginjohtajan päätöspöytäkirjassa tehtäväksi annetaan raportti, joka kattaa kartoituksen kotoutumista edistävistä tekijöistä ja kohdennettujen palvelujen vaikutuksista kustannuksiin ja määrittelyt sekä esimerkkien kautta tarkoituksenmukaisiksi valitut tutkimuskysymykset sekä esityksen maahanmuuttaja-asioiden koordinaation selkeyttämisestä ja yhdenmukaistamisesta. Selvityksessä on yksilöity maahanmuuttajille kohdennettujen palvelujen kustannukset vuonna Maahanmuuttajataustaiset kuntalaiset käyttävät kaikille kuntalaisille tarkoitettuja palveluita. Palvelujen tarve riippuu iästä, elämäntilanteesta ja yksilöllisistä tekijöistä. Myös kotoutumisen edellytykset ja kesto vaihtelevat yksilöllisesti. Maahanmuuttajien osuuden ja kustannusten selvittäminen kaupungin kaikissa palveluissa edellyttäisi erillistä tutkimushanketta. Useissa tutkimuksis-sa on todettu, että palvelutuotannon kustannusten selvittäminen aukottomasti maahanmuuttajien osalta on hankalaa. Tämä johtuu tietotuotannon rajoitteista. Tietoja vieraskielisistä tai ulkomaalaisista ei välttämättä ole saatavissa ja kustannustietoihin sisältyy päällekkäisyyksiä. Lopuksi voidaan todeta, että maahanmuutto ja monikulttuurisuus ovat jo pitkään olleet osa turkulaisten arkea. Kaupungin tulevaisuuden visiona on olla kiinnostava ja rohkeasti uudistuva eurooppalainen yliopisto- ja kulttuurikaupunki, jossa on hyvä elää ja onnistua yhdessä. Kaupunkistrategiassa tunnistetaan monikulttuurisuuden tuomat mahdollisuudet vahvistaa kaupungin kilpailukykyä. Pääohjelmiin ja kotouttamisohjelmaan kirjatuin toimenpitein lisätään yksilöllisen kotoutumisen edellytyksiä ja vahvistetaan positiivista kehitystä. Tässä selvityksessä on tehtäväksiannon mukaisesti tarkasteltu maahanmuuton kustannuksia. Tämä tarkastelu tuottaa uuden, mutta kapean näkö-

51 44 (57) kulman maahanmuuttoon ja kaupungin kotouttamistyöhön. Turussa kotouttavaa työtä on tehty jo pitkään ja alueella on vahvaa maa-hanmuuttajatyön osaamista. Kaupunkiorganisaation lisäksi kotoutumista tukevat runsas joukko muita toimijoita sekä aktiivinen kansalaistoiminta.

52 45 (57) Liite 1. kaupunginjohtajan päätöspöytäkirja työryhmän perustamisesta Turun kaupunki Päätöspöytäkirja Kaupunginjohtaja (015) Työryhmän asettaminen kartoittamaan ja selvittämään maahanmuuttajien kotoutumisesta aiheutuvia kustannuksia Johtaja Maija Kyttä ja kaupunginsihteeri Outi Kari-Granfors : Maahanmuuttajien kotouttamisesta aiheutuneista kustannuksista on luvulla tehty kaksi Turun ammattikorkeakoulun toteuttamaa selvitystä. Vuonna 2001 selvitettiin alle kolme vuotta kunnassa olleiden maahanmuuttajien kotouttamisesta aiheutuneita opetuksen ja koulutuksen, työllistymisen, asumisen, sosiaali- ja terveyspalvelujen (pakolaiset ja inkerinsuomalaiset), kulttuurija vapaa-aikapalvelujen sekä muiden palvelujen kustannuksia. Kolmannen sektorin järjestämät palvelut eivät tuolloin olleet mukana tarkastelussa. Vuonna 2010 selvitettiin edellä mainittujen kustannusten lisäksi suomen kielen opetuksesta maahanmuuttajille aiheutuvia kustannuksia. Työn ohjaamiseksi perustettu ohjausryhmä laajensi myöhemmin selvityksen kohderyhmää koskemaan kaikkia vieraskielisiä ja heidän käyttämiään kunnan palveluja. Edellisen selvityksen loppuraportti annettiin Selvityksen lainsäädäntöpohjana huomioitiin voimaan tullut aiemman kotouttamislain korvannut laki kotoutumisen edistämisestä (1386/2010). Selvitysraportin jälkeen on lisäksi tullut voimaan kotoutumisen edistämisestä annetun lain 45 :n muutos , Valtioneuvoston asetus pakolaisista aiheutuvien kustannusten korvaamisesta valtion varoista , sisäministeriön ohje kuntakorvauksista sekä Valtioneuvoston asetus kotoutumisen edistämiseen liittyvästä alkukartoituksesta ja korvauksista kunnalle ja Kaupunginvaltuuston kaupungin talousarvion ja -suunnitelman yhteydessä vahvistamana kaupunkitason linjauksena on kirjattu mm. että maahanmuuttaja-asioiden koordinaatiota selkeytetään ja sitä yhdenmukaistetaan. Arvioidaan maahanmuuttajien erityispalveluihin ja kotouttamiseen liittyvät kustannukset ja selvitetään valtion osuus näihin kustannuksiin. Edellä mainittujen Turussa aiemmin, ja myös muualla tehtyjen selvitysten yhtenä on todettu, että selvityksessä olevat tiedot eivät ole yhteismitallisia eivätkä osittain arvioihin perustuvina kaikilta osin luotettavia. Aiemmissa selvityksissä tietoja kerätty lähinnä niistä kustannuksista, joita valtio kotoutumislain (2010/1386 ) ja sitä täydentävien säädösten perusteella korvaa kunnille erityiskorvauksina. Laskennallista valtionosuuksista esim. Turussa viimeksi tehdyssä selvityksessä on todettu, ettei kotouttamistoiminnasta aiheutuvia kustannuksia saada katetuiksi. Laskennallisia korvauksia on viimeksi korotettu vuoden 2010 alusta. Edellä kuvatun perusteella tarkoituksenmukaisempaa olisikin pyrkiä aluksi tehtävien rajausten ja määrittelyjen jälkeen selvittämään kotoutumista edistäviä tekijöitä ja niihin kohdennettuja/kohdennettavien palvelujen mahdollisia

53 46 (57) vaikutuksia kustannuksiin. Esimerkiksi osana kotoutumislain uudistamisen yhteydessä toteutettua valtakunnallista Osallisena Suomessa hanketta Turussa järjestettiin mm. uudentyyppistä kotiäitien kielikoulutusta, jota on jatkettu vielä hankkeen päätyttyä. Tämän ohella ja osittain sen avulla asiantuntijatyöryhmän tulisi pyrkiä löytämään syvempään (kustannus) tarkasteluun otettavat tutkimuksellisesti vastattavat kysymykset, joiden selvittäminen mahdollistaisi aiemmin tehtyjä selvityksiä laajempia vastauksia maahanmuutosta aiheutuvista kokonaiskustannuksista. Esitys maahanmuuttaja-asioiden koordinaation selkeyttämisestä ja yhdenmukaistamisesta luodaan selvityksen pohjalta osana toimeksiantoa. Työryhmässä tulee olla asiantuntijaedustus kaupungin konsernihallinnosta ja eri toimialoilta. Lisäksi työryhmällä tulee olla mahdollisuus tarpeelliseksi katsomassaan määrässä kuulla asiantuntijoita. Raportti, joka kattaa edellä esitetyn kartoituksen ja määrittelyt sekä esimerkkien kautta tarkoituksenmukaisiksi valitut tutkimuskysymykset sekä esityksen maahanmuuttaja-asioiden koordinaation selkeyttämisestä ja yhdenmukaistamisesta laaditaan kuluvan vuoden syyskuun loppuun mennessä. Työryhmään nimettävät henkilöt: Maija Kyttä Pekka Sundman Jussi Vira Heikki Silpola Karoliina Luukkainen Jaana Malen Anu Härkönen Mika Helva Vesa Kulmala Ritva Jykelä Outi Kari-Granfors Maarit Luukkaa johtaja, konsernihallinto, puheenjohtaja johtaja, kaupunkikehitysryhmä strategia- ja kehittämisjohtaja talousarviopäällikkö, talous ja rahoitus erityisasiantuntija, hyvinvointitoimiala toimistopäällikkö, hyvinvointitoimiala vs. kansainvälisten asioiden päällikkö, AMK palvelujohtaja, sivistystoimiala palvelujohtaja, sivistystoimiala osastopäällikkö, vapaa-aikatoimiala kaupunginsihteeri kehittämispäällikkö, kaupunkikehitysryhmä, Kaupunginjohtaja Aleksi Randell: valmistelija ja sihteeri Päätös Päätin asettaa työryhmän kartoittamaan ja selvittämään maahanmuuttajien kotoutumisesta aiheutuvia kustannuksia ja nimetä siihen seuraavat henkilöt: Maija Kyttä, puheenjohtaja Pekka Sundman

54 47 (57) Jussi Vira Heikki Silpola Karoliina Luukkainen Jaana Malen Anu Härkönen Mika Helva Vesa Kulmala Ritva Jykelä Outi Kari-Granfors Maarit Luukkaa, valmistelija ja sihteeri Työryhmällä on oikeus kutsua asiantuntijoita. Raportti, joka kattaa edellä esitetyn kartoituksen ja määrittelyt sekä esimerkkien kautta tarkoituksenmukaisiksi valitut tutkimuskysymykset sekä esityksen maahanmuuttaja-asioiden koordinaation selkeyttämisestä ja yhdenmukaistamisesta tulee olla valmis kuluvan vuoden syyskuun loppuun mennessä. Aleksi Randell kaupunginjohtaja

55 48 (57) Liite 2. Keskeiset käsitteet Ulkomaalaislain, kotoutumista edistävän lain sekä maahanmuuttoviraston määritelmät: Termi Alkukartoitus Kiintiöpakolainen Määritelmä Alkukartoituksessa arvioidaan alustavasti maahanmuuttajan työllistymis-, opiskelu- ja muut kotoutumisvalmiudet sekä kielikoulutuksen ja muiden kotoutumista edistävien toimenpiteiden ja palvelujen tarpeet. Alkukartoituksessa selvitetään tätä tarkoitusta varten tarvittavassa laajuudessa maahanmuuttajan aikaisempi koulutus, työhistoria, kielitaito sekä tarvittaessa muut työllistymiseen ja kotoutumiseen vaikuttavat seikat. YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n pakolaiseksi katsoma henkilö, jolle on myönnetty maahantulolupa Suomeen eduskunnassa vahvistetun pakolaiskiintiön puitteissa. Kolmannen maan kansalainen Kotouttaminen Kotouttamisohjelma Kotoutuminen Kotoutumiskoulutus Suomi vastaanottaa kiintiöpakolaisia vuodessa 750, vuonna 2014 poikkeuksellisesti Muun maan kansalainen kuin Euroopan unionin jäsenvaltion, Islannin, Liechtensteinin, Norjan tai Sveitsin kansalainen Kotoutumisen monialainen edistäminen ja tukeminen viranomaisten ja muiden tahojen toimenpiteillä ja palveluilla. Ohjelma, joka kunnan on laadittava kotoutumisen edistämiseksi ja monialaisen yhteistyön vahvistamiseksi. Ohjelma hyväksytään kunnanvaltuustossa ja se tarkistetaan vähintään kerran neljässä vuodessa. Ohjelma otetaan huomioon kuntalain mukaista talousarviota ja -suunnitelmaa laadittaessa. Maahanmuuttajan ja yhteiskunnan vuorovaikutteinen kehitys, jonka tavoitteena on antaa maahanmuuttajalle yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittavia tietoja ja taitoja samalla kun tuetaan hänen mahdollisuuksiaan oman kielen ja kulttuurin ylläpitämiseen. Kotoutumiskoulutuksena oppivelvollisuusiän ylittäneelle maahanmuuttajalle järjestetään suomen tai ruotsin kielen opetusta ja tarvittaessa lukuja kirjoitustaidon opetusta sekä muuta opetusta, joka edistää työelämään ja jatkokoulutukseen pääsyä sekä yhteiskunnallisia, kulttuurisia ja elämänhallintaan liittyviä valmiuksia. Kotoutumiskoulutukseen voi sisältyä myös aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistamista ja tutkinnon tunnustamista sekä ammatillista suunnittelua ja uraohjausta. Suomen tai ruotsin kielen opetusta annetaan Opetushallituksen aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti. Luku- ja kirjoitustaidon opetusta annetaan Opetushallituksen luku- ja kirjoitustaidottomien aikuisten maahanmuuttajien opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti. Kotoutumiskoulutuksen kielellisenä tavoitteena on, että maahanmuuttaja saavuttaa suomen tai ruotsin kielessä toimivan peruskielitaidon. Kotoutumissuunnitelma Kotoutumissuunnitelma on maahanmuuttajan yksilöllinen suunnitelma niistä toimenpiteistä ja palveluista, joiden tarkoituksena on tukea maahanmuuttajan mahdollisuuksia hankkia riittävä suomen tai ruotsin kielen taito sekä muita yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittavia tietoja ja taitoja sekä edistää hänen mahdollisuuksiaan osallistua yhdenvertaisena jäsenenä yhteiskunnan toimintaan. Suomen tai ruotsin kielen opiskelun lisäksi kotoutumissuunnitelmassa voidaan sopia maahanmuuttajan oman äidinkielen opetuksesta, yhteiskuntaan perehdyttävästä opetuksesta, luku- ja kirjoitustaidon sekä perusopetusta täydentävästä opetuksesta, kotoutumiskoulutuksesta ja muista kotoutumista yksilöllisesti edistävistä toimenpiteistä. Kotoutumistuki Kotoutumistuki on maahanmuuttajalle kotoutumissuunnitelman mukaisiin

56 49 (57) Maahanmuuttaja /maastamuuttaja / Siirtolainen Muunkielinen / Vieraskielinen Muu oleskelulupa ansiotyötä varten Ulkomaalainen Unionin kansalainen tai häneen rinnastettava Oleskelulupa Pakolainen Paluumuuttaja Perheenkokoaja Toisen polven maahanmuuttaja Turvapaikanhakija toimenpiteisiin osallistumisen aikaisen toimeentulon turvaamiseksi tarkoitettu tuki. Kotoutumistukena maksetaan työmarkkinatukea tai toimeentulotukea. Oikeus kotoutumistukeen työmarkkinatukena määräytyy työttömyysturvalain mukaisesti ja oikeus kotoutumistukeen toimeentulotukena toimeentulotuesta annetun lain mukaisesti. Maasta toiseen muuttava henkilö. Yleiskäsite, joka koskee kaikkia eri perustein muuttavia henkilöitä. Kotouttamislain määritelmän mukaan hän on Suomeen muuttanutta henkilöä, joka oleskelee maassa muuta kuin matkailua tai siihen verrattavaa lyhytaikaista oleskelua varten myönnetyllä luvalla tai jonka oleskeluoikeus on rekisteröity taikka jolle on myönnetty oleskelukortti. Yleistajuinen termi jolla tarkoitetaan henkilöä jonka äidinkieli on muu kuin suomi, ruotsi tai saame Ulkomaalaiselle ansiotyötä varten myönnettävä oleskelulupa, joka myönnetään ilman edeltävää työ- ja elinkeinotoimiston osapäätöstä. Koskee esim. jonkin tietyn alan korkeasti koulutettuja erityisasiantuntijoita Henkilö joka ei ole Suomen kansalainen Euroopan unionin (EU) jäsenvaltion tai Islannin, Liechtensteinin, Norjan tai Sveitsin kansalainen Tässä selvityksessä käytetään lyhyyden vuoksi termiä EU-kansalainen Ulkomaalaiselle muuta kuin matkailua tai siihen verrattavaa lyhytaikaista oleskelua varten myönnettävä lupa toistuvasti saapua maahan ja oleskella maassa. Huom! Koskee kolmannen maan kansalaisia koska EU-kansalaisilla vapaa liikkuvuus Ulkomaalainen, joka täyttää YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n pakolaissopimuksen pakolaisen kriteerit. Pakolainen voi olla turvapaikanhakijana Suomeen oma-aloitteisesti tullut henkilö, jolle on myönnetty pakolaisstatus tai hän voi olla kiintiöpakolaisena Suomeen valittu. Myös toissijaista suojelua tai humanitaarista suojelua saavista käytetään hieman väärin usein nimitystä pakolainen. Ulkosuomalainen, joka palaa Suomeen. Suomessa käsitettä sovelletaan entisiin ja nykyisiin Suomen kansalaisiin sekä entisen Neuvostoliiton alueelta peräisin oleviin henkilöihin kuten inkerinsuomalaisiin, joilla on suomalainen syntyperä. Viimeksi mainitut ovat kansallisuudeltaan, mutta eivät kansalaisuudeltaan suomalaisia. Tässä selvityksessä paluumuuttajalla tarkoitetaan inkerinsuomalaisia. Heitä vastaanotetaan ulkomaalaistoimistossa. Suomessa oleskeleva henkilö, joko Suomen kansalainen tai muunmaalainen, jonka Suomessa oleskelun perusteella ulkomailla olevalle perheenjäsenelle haetaan oleskelulupaa perhesiteen perusteella. Maahanmuuttajalle Suomessa syntynyt lapsi. Henkilö joka hakee suojelua ja oleskeluoikeutta vieraasta valtiosta. Turvapaikanhakija saa pakolaisaseman, jos hänelle myönnetään turvapaikka. Turvapaikanhakija ei siis vielä ole pakolainen, sillä hänen pakolaisuuttaan ei ole vielä selvitetty. Turvapaikkamenettelyn yhteydessä tutkitaan ja ratkaistaan myös, voiko oleskeluluvan saada jollain muulla perusteella. Huom! Turussa toimiva SPR:n ylläpitämä turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskus on täysin valtion rahoittamaa toimintaa. Vastaanottokeskuksen turvapaikanhakijat vasta odottavat päätöstä siitä saavatko he jäädä

57 50 (57) Työntekijän oleskelulupa Universaali palvelu Suomeen. Ulkomaalaiselle ansiotyötä varten myönnettävä oleskelulupa, joka myönnetään kaksivaiheisessa menettelyssä siten, että työ- ja elinkeinotoimisto tekee asiassa osapäätöksen ennen Maahanmuuttoviraston tai poliisilaitoksen päätöstä. Huom! Koskee kolmannen maan kansalaisia koska EU-kansalaisilla vapaa liikkuvuus Palvelu, joka on tarkoitettu kaikille kansalaisille tai asukkaille, ei vain tietylle väestöryhmälle. Universaaleja palveluja ovat esimerkiksi peruskoulu ja neuvolajärjestelmä.

58 51 (57) Liite 3. Asiakasprosessit A. Alle kouluikäiset maahantulosyystä riippumatta, EU:sta tai kolmansista maista. Myös osa Suomessa syntyneistä toisen polven maahanmuuttajista: Esimerkki 1: Suomalainen mies työskenteli suomalaisen yrityksen lähetettynä työntekijänä vuosia Latinalaisessa Amerikassa ja hän puhuu sujuvaa espanjaa. Hän löysi vaimon Keski-Amerikasta. He päättivät muuttaa Suomeen koska miehen toimenkuva työssä muuttui. He saivat lapsen. Perheen yhteinen kieli kotona on espanja. Maistraatin väestötietojärjestelmään lapsen äidinkieleksi merkittiin espanja. Vaimo oli kotiäitinä siihen asti kunnes lapsi oli lähes 6-vuotias. Lapselle tarjotaan ennen peruskoulua valmo-opintoja ja peruskoulussa suomi toisena kielenä opetusta ja muita tukitoimia. Lapsi on Suomessa syntynyt, Suomen kansalainen, muunkielinen, toisen polven maahanmuuttaja. B. Alakouluikäiset maahantulosyystä riippumatta, EU:sta tai kolmansista maista:

59 52 (57) C: Yläkouluikäisenä tai juuri sen ylittäneenä (= myöhään ) Suomeen muuttaneet nuoret: Turun iltalukio järjestää peruskouluopetusta iltaopetuksena osalle niistä, joilta puuttuu peruskoulutodistus. Suomen perustuslain nojalla jokaisella on oikeus perusopetukseen ja julkisen vallan velvollisuus on antaa perusopetusta kaikille halukkaille, jotka eivät ole perusopetusta suorittaneet - järjestämisvelvoitetta ei ole kuitenkaan säädetty muiden kohdalla kuin oppivelvollisuusiässä oleville.

60 53 (57) D: Ulkomaalaiset tutkinto-opiskelijat Turun AMK:ssa (ei vaihto-opiskelijat) EU-maasta tai kolmansista maista: Ulkomaalaisella tutkinto-opiskelijalla tarkoitetaan henkilöä, joka on tullut maahan nimenomaan opiskellakseen tutkinnon Suomessa. Ulkomaalaiset opiskelijat eivät yleensä ole kirjautuneena kaupungin hyvinvointitoimialan tai sivistystoimialan asiakasrekistereihin. Toimeentulon tulee olla turvattu omin varoin opiskeluaikana, jotta opiskelijalle myönnetään oleskelulupa Suomeen. Turun AMK:ssa ja muissa turkulaisissa korkeakouluissa on englanninkielisiä koulutuslinjoja, joissa ulkomaalaiset tutkinto-opiskelijat opiskelevat, mutta koulutus ja mm. niihin liittyvät palvelut eivät ole yksinomaan heille kohdennettua. E. Suomeen työhön tulevat aikuiset EU-maasta tai kolmansista maista:

61 54 (57) Suomeen työhön tulevat aikuiset eivät yleensä ole kirjautuneena kaupungin hyvinvointitoimialan tai sivistystoimialan asiakasrekistereihin joten asiakasmäärää ei voi määritellä. Maksavat heti maahanmuuton alkuvaiheesta lähtien kunnallisveroa palkkatuloistaan. Kotouttamislain mukaan kunta tai TE-toimisto voi käynnistää alkukartoituksen sitä pyytäneelle muullekin kuin työttömälle maahanmuuttajalle sekä ohjata maahanmuuttajan tarvittaessa saamaan muun viranomaisen tai palvelujen järjestäjän palveluita. Alkukartoituksen perusteella TE-toimisto tai kunta arvioi tarvitseeko maahanmuuttaja kotoutumissuunnitelman. Moni kohderyhmään kuuluvista ei ole tietoisia olemassa olevista palveluista. Kohderyhmä ei ole kaupungin päävastuulla. Jos halutaan tavoittaa tätä ryhmää, pitäisi kehittää uudenlaisia palveluja / toimintatapoja. Tämän ryhmän sitouttaminen alueelle edellyttää proaktiivisia palveluja. (esim. suomen kielen opiskelu internetissä verkko-opintoina joustavaan aikaan). Esimerkki 1: Kuvitteellinen saksalainen teknisen alan asiantuntija muuttaa 2015 Saksasta Turkuun työskennelläkseen telakalla. EU-kansalaisena hän ei tarvitse oleskelulupaa, riittää että hän rekisteröi oleskelunsa poliisilaitoksella. Hän maksaa kunnallis- ja valtionveroja, asioi yksityisellä lääkäriasemalla ja Turun kaupungin palveluista käyttää toisinaan Impivaaran uimahallia. Pärjää loistavasti englannin kielellä työssä ja vapaa-aikana, mutta haluaa oppia myös suomea. Internetistä ja tuttavilta saatujen tietojen perusteella hän saa tiedon sivustosta ja kaupungin alueella ilta-aikaan toteutettavista osa-aikaisista Finnish for Foreigners iltakursseista. Monikielisellä neuvontapiste Infotorilla on saanut palvelua myös saksan kielellä koko Infotorin päivittäisen aukioloajan. Esimerkki 2: Bulgarialainen ravintola-alan koulutuksen saanut nuori mies haluaa muuttaa ulkomaille saadakseen paremman elintason. Miehen bulgarialaisella ystävällä on Turussa ravintola, jonne ystävä ottaa hänet keittiötöihin. Hän rekisteröityy poliisilla ja maksaa veroja. Vuoden päästä hän siirtyy tehtaalle kokoonpanotöihin, jossa kielitaitoa ei tarvita. Kaupungin palveluista hän käyttää kirjastoa. Koska oleskelun on tarkoitus kestää enintään muutaman vuoden, ei hän koe tarpeelliseksi opiskella suomea. Yritys irtisanoo kokoonpanotyöntekijät. Mies ilmoittautuu TE-toimistoon. Hänellä on vaikeuksia löytää työtä, koska hän ei osaa suomea. Kukaan ei ole häntä alkuvuosina opastanut työn ohessa tapahtuvaan kielenopiskeluun, mikä olisi parantanut hänen mahdollisuuksia työllistyä uudelleen. Kaupungilla ei ole ollut häneen mitään kontaktia, työhallinnollakin vasta kun hän ilmoittautui työttömäksi. Mies suunnittelee muuttoa Iso-Britanniaan, koska osaa englannin kieltä jo ennestään. F: Suomeen työhön muuttaneiden ulkomaan kansalaisten puolisot (EU-maasta tai kolmansista maista):

62 55 (57) Toimeentuloedellytyksen on täytyttävä, eli Suomessa työskentelevän perheenkokoajan pitää omin palkkatuloin pystyä elättämään Suomeen tuleva puolisonsa (tai lapsensa). Puoliso ei yleensä ole kirjautuneena kaupungin sosiaalipalveluihin tai sivistystoimialan asiakasrekistereihin. Käyttää vaihtelevasti esim. vapaa-aikapalveluja tai julkisia terveyspalveluita. Problematiikka on sama kuin Suomeen työhön muuttaneiden kohdalla. Esimerkki 1: Turun yliopisto valitsee intialaisen IT-alan huippulahjakkuuden 4-vuotiseen tutkimusprojektiin. Oleskeluluvan hän saa maahanmuuttovirastosta erityisasiantuntijuuden vuoksi vaivatta. Heti sen saatuaan, vaimo hakee oleskelulupaa itselleen ja heidän pienelle vauvalleen perhesiteen perusteella. Ei-suomen kansalaisena miehen tulee kyetä kustantamaan oma ja vaimonsa oleskelu Suomessa sosiaalietuuksiin turvautumatta. Pariskunnalla ei ole asiakkuutta kaupungin palveluissa vauvan neuvolakäyntejä lukuun ottamatta. Vaimo haluaisi neuvoja ja ohjeita, jotta tietäisi miten voisi lapsen hieman kasvettua hyödyntää Intiassa hankittua biokemian alan tutkintoa Suomessa, mutta ei löydä sopivia palveluja. Työväenopiston kotoutumiskoulutuksesta hänellä ei ole tietoa eikä kotiäitinä voi ilmoittautua työnhakijaksi TE-toimistoon. Mies viihtyy Suomessa hyvin, mutta vaimo turhautuu kotona, mistä syystä harkitsevat kolme vuotta myöhemmin paluuta Intiaan, vaikka 4-vuotiselle tutkimusprojektille näyttäisi tulevan jatkoa. G: Oleskeluluvan saaneet turvapaikanhakijat ja kiintiöpakolaiset kolmansista maista sekä heidän myöhemmin Suomeen tullut puolisonsa: Terveys- ja sosiaalipalvelujen kohdalla palvelut on organisoitu 3 ensimmäisen vuoden ajan hyvinvointitoimialan ulkomaalaistoimistoon. Esimerkki 1: Irakilainen tekniikan alan koulutuksen saanut mies on tullut Suomeen turvapaikanhakijana yhden lapsensa kanssa. Vaimo ja toinen lapsi ovat vielä Irakissa. Turvapaikkatutkinnan ajan he asuvat vastaanottokeskuksessa Pohjanmaalla ja valtio maksaa kaikki heidän kustannuksensa. Maahanmuuttovirasto myöntää heille oleskeluluvan kansainvälisen suojelun perusteella. ELY-keskus sijoittaa heidät

63 56 (57) vastaanottokeskuksesta X kuntaan virallisen prosessin mukaisesti ja kunta alkaa saada valtiolta korvauksia (laskennallisia ja toteutuneisiin kuluihin perustuvia) pakolaisten vastaanotosta. Kunta ja TEtoimisto alkavat järjestellä heille kotoutumispalveluja. Miehellä on Turussa asuvia tuttavia, joten hän päättää muuttaa Turkuun heidän lähelleen. Vuoden päästä he saavat järjestettyä sukulaistensa avustuksella asunnon Turusta. Perustuslain 9 :n mukaan maassa laillisesti olevat ulkomaan kansalaiset voivat vapaasti valita asuinpaikkansa. Muuton jälkeen he ilmoittautuvat asiakkaaksi Turun ulkomaalaistoimistoon. Kunnan X sijaan Turku alkaa saada valtionkorvauksia heidän kotouttamisestaan. Esimerkki 2: Em. miehen Irakissa oleva vaimo ja lapsi laittavat perhesiteen perusteella oleskelulupahakemuksen vireille. Myönteinen päätös heille tulee noin 9 kk kuluttua, minkä jälkeen muuttavat miehen luo Turkuun. He ilmoittautuvat ulkomaalaistoimiston asiakkaiksi, jossa saavat samoja palveluja kuin pakolaisetkin. Koska avioliitto on solmittu jo ennen perheenkokoaja-miehen Suomeen tuloa, ei perheenkokoajan tarvitse pystyä elättämään perhettään omin varoin. Turku alkaa saada perheenjäsenistä valtionkorvauksia samoin kuin miehestä. Vaimo on kotiäiti. Hän on käynyt aikanaan peruskoulua vajaan vuoden kunnes sota keskeytti koulunkäynnin. Hän osaa kirjoittaa ja lukea hieman arabiaa, mutta ei tunne latinalaisia kirjaimia. eli hän on sekundaariluku- ja kirjoitustaidoton. Ulkomaalaistoimistosta vaimo ohjataan työväenopiston kotoutumiskoulutukseen. Luku- ja kirjoitustaidon, suomen kielen taidon ja ammatin hankkiminen kestää kauan. Kolmannen lapsen syntymä keskeyttää äidin opiskeluprosessin väliaikaisesti. 9 vuoden Suomessa asumisen jälkeen vaimo toimii palkkatuetussa määräaikaisessa hoitoalan avustavassa työssä. Esimerkki 3: Suomeen otetaan vuosittain 750 ns. kiintiöpakolaista. Heidän oleskelulupa-asiakirjansa laaditaan ennen maahan saapumista. Kiintiöpakolaisten kohdalla kotouttamispalvelut on organisoitu samoin kuin turvapaikanhakijoina saapuneiden. Kiintiöpakolaisista laskennallista korvausta maksetaan 4 vuotta (vrt. turvapaikanhakijoina saapuneista 3 vuotta). Kuvitteellisella kiintiöpakolaisella on pitkäaikainen vaikea vamma (kranaatti-iskun aiheuttamia vammoja jalassa), johon hän saa hoitoa. Vamman aiheuttaman hoidon erityiskustannuksiin valtio maksaa 100 % korvauksen enintään 10 vuotta. Esimerkki 4: Logistiikka-alan koulutuksen saanut mies tuli Suomeen turvapaikanhakijana Venäjältä vuonna 2008, sai oleskeluluvan ja muutti vastaanottokeskuksesta Turkuun. Suomen kansalaisuutta hän ei ole vielä saanut. Kielikoulutuksen ja TE-toimiston tukipalvelujen jälkeen hän sai työpaikan. Mies työskentelee huolintayrityksessä, mistä syystä matkustelee paljon itäisen Euroopan maissa. Työmatkallaan Valko-Venäjällä hän tapasi naisen, jonka kanssa hieman myöhemmin avioitui. Vaimo haki oleskelulupaa perhesiteen perusteella ja sai sen. Koska pakolaistaustainen mies perusti perheen vasta Suomeen tulonsa jälkeen, eikä ole vielä Suomen kansalainen, ns. toimeentuloedellytyksen on täytyttävä eli miehen on omilla palkkatuloillaan kyettävä elättämään perheensä. H: Suomen kansalaisen puoliso:

64 57 (57) Suomen kansalainen voi olla kantasuomalainen eli syntyjään suomalainen henkilö tai maahanmuuttajataustainen, jolle on myönnetty Suomen kansalaisuus. Tämän ryhmän sitouttaminen alueelle edellyttää proaktiivisia palveluja (esim. suomen kielen opiskelu internetissä verkko-opintoina joustavaan aikaan). Esimerkki 1: Suomalainen Tunisiassa matkaoppaana työskentelevä nainen avioitui tunisialaisen miehen kanssa, jolla on kuljetusalan koulutus kotimaastaan. Naisen työt matkatoimistossa loppuivat ja omat lapset kaipasivat lastenhoitoapua Suomessa. Nainen päätti palata Suomeen. Hänen miehensä laittoi oleskelulupahakemuksen perhesiteen perusteella vireille ja hänelle myönnettiin lupa. Suomen kansalaisena naisen ei tarvitse täyttää toimeentuloedellytystä eli kyetä elättämään puolisoaan. Aviomies ilmoittautui Suomessa työttömäksi työnhakijaksi TE-toimistoon, josta hänet ohjattiin kotoutumiskoulutukseen. Sen jälkeen tavoitteena on mahdollisesti tarvittavan lisäkoulutuksen hankkiminen ja työpaikan löytäminen. Miehen tavoitteena on tulevaisuudessa työskennellä linja-autonkuljettajana Turussa. Esimerkki 2: Aiemmin mainittu suomalaisen miehen Latinalaisesta Amerikasta kotoisin oleva vaimo oli kotona kunnes lapsi täytti melkein 6 vuotta. Perheellä ei ollut kontaktia TE-toimistoon tai sosiaalitoimistoon, koska toimeentulovaikeuksia ei ollut ja vaimo halusi olla pitkään kotona.