jä? City Folkhögskolanin dokumenttielokuva-linjalla

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "jä? City Folkhögskolanin dokumenttielokuva-linjalla"

Transkriptio

1

2 Miltä kaupungit näyttäisivät, jos niissä ei olisi mainoksia? Millainen Helsinki olisi ilman valokylttejä, joulun ajan alusvaatejulisteita, katukuvaan viskattuja mainoslauseita ja brände- jä? City Folkhögskolanin dokumenttielokuva-linjalla opiskelevat Mikael Aaltonen ja Daniel Nikander kokeilivat ideaa. Tällä sivulla esitetyt kuvat on otettu heidän kuvaamastaan dokumenttielokuvan materiaalista ennen kuvankäsittelyä ja sen jälkeen. Halusimme kertoa, miten paljon ulkomainonta vaikuttaa Helsingin keskustan ilmeeseen, Aaltonen ja Nikander kertovat lopputyöstään. Dokumentissa sivutaan kysymystä kaupunkitilan hallinnasta. Lisäksi siinä pohditaan, miten ympäristö ja mainonta vaikuttavat ihmisiin.

3 3 Ympäristövastuun sietämätön keveys Sisällys Meidän piti tehdä lehti ympäristöongelmista mutta toisin kävi. Tulikin juttuja ihmisistä vailla asuinpaikkaa, mainoksista riisutusta kaupungista ja tietoko neista. Pääsimme lukemaan lihapullista, lentokoneista ja tupa koinnista. Eräs kirjoittaja pohti, ovatko siivet sellainen saavutettu etuus, joka pitäisi säilyttää seuraaville sukupolville. Toinen vaati, että vihreän idealismin sijaan meidän tulisi puhua työstä ja tuotannosta. Kolmas halusi laittaa kestävän kehityksen käsitteen jää hylle ja tilalle yksinkertaisesti kohtuullista elämäntapaa. Pääkirjoitusta laatiessamme oli todettava, ettei meillä ole yhtään juttua ympäristöstä. Ei ole ympäristöä, josta voisimme puhua kokonaisuutena ja kerralla. Ympäristö on ihan kaikkialla ja kaikki: se rönsyää eri kysymyksiksi ympärillemme. Niin sanotut ympäristöongelmat tarkoittavat usein sitä, että joku tai jokin jossain kärsii. Kun kärsijä kertoo tilanteestaan, ei hän puhu mistään abstraktista ympäristöongelmasta. Hän taistelee arkisia asioita, kuten veden puutetta, sairauksia tai pelkoa vastaan. Orangit, jääkarhut ja liito-oravat eivät edes kerro ongelmistaan. Niiden viimeiset edustajat kuolevat hiljaisuudessa, ellemme me puhu niiden puolesta. Lähdetään tästä: ympäristö on meidän olemassaolomme aineellinen perusta. Silti liian usein sanotaan, että ympäristöstä voidaan huolehtia vasta, kun talous on ensin saatu kuntoon. Kuulemma kyse on luksuksesta, josta vain eliitin huolettomilla kersoilla on varaa huolestua. Kuitenkin alkuperäiskansoilla on yleensä ollut varaa elää sopusoinnussa ympäristönsä kanssa. Miksei meillä ole? KUVA: TAIKA ILOLA Voisiko ongelma olla seuraava? Ympäristöongelmien ratkaisussa on liian pitkään painotettu henkilökohtaista herätystä ja tietoisuutta. Emme me ratkaise haasteita tekemällä ympäristöliikkeestä lahkoa, johon kaikkien pitää liittyä. Ei jääkarhuja ja ympäristöpakolaisia pelasteta tekemällä ympäristöongelmista henkilökohtaisen elämän valintoja. Yhteiskunta on niin monimutkainen, että maitopurkkia ostaessaan ei luonnostaan huomaa, miten se vaikuttaa entiseen uimarantaan tai ilmastoon. Vaikutukset tulee tehdä näkyviksi lainsäädännössä ja tuotteiden hinnoissa. Ympäristövastuullinen elämä saa olla helppoa. Itse asiassa sen pitäisi olla helpompaa kuin saastuttamisen, pilaamisen ja vastuuttomuuden. Ympäristösankarien kiiltokuvat joutavat mennä. Niiden sijaan kannattaa ponnistella vähän sen eteen, että saisimme helpotusta niin ympäristön tilaan kuin ympäristönsuojelun arkeenkin. HEIKKI KORPELA JA ANNUKKA BERG julkaisija: Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto ViNO päätoimittaja: Heikki Korpela p toimitussihteeri: Annukka Berg taitto: Essi Rajamäki webmaster: Markus Koljonen kirjoittajat: Markus Termonen, Leo Stranius, Antti J. Sipilä, Olli-Poika Parviainen, Emilia Numminen, Janne Länsipuro, Riikka Linna, Michael Laakasuo, Heikki Korpela, Mikko Itälahti, Juha Hytönen, Janne Helin, Annukka Berg, Eekku Aromaa kuvat: Taika Ilola, Sami Luoto, Markus Koljonen kiitokset: Daniel Mikander, Mikael Aaltonen paino: Art-Print oy/kokkola [2] Kaupunki ilman mainoksia [3] Ympäristövastuun sietämätön keveys [4] Tietoyhteiskunta hukkuu piihin ja paperiin [5] Luonnonsuojelijan haave [6] Hiilidioksidi ajaa ihmisiä kodeistaan [7] Ympäristö yhdistää riitapukareita [7] Kestävä kehitys ei kysy muutosta [8] Metsien tuhoaja, viljelytilan varastaja [8] 8 tapaa vihertää lähimmäisesi [10] Voiko ostamalla parantaa maailmaa? [11] Öljyhuippu vai huiputusta? [12] Eroon Itämeren levälautoista [13] Siivet saavutettu etu [13] Joukkoliikenne kasvuun! [14] Mikä ViNO? [14] Eroon vihreästä idealismista! [15] Minun ympäristöliikkeeni Kyllä: haluan luoda ja toteuttaa vaihtoehtoja. Pallosta ja sen asukeista on pidettävä huolta. (Katso myös ViNOn esittely sivulta 14.) Liityn Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liiton jäseneksi. Liityn jäseneksi verkossa osoitteessa Minun ei tarvitse postittaa tätä kirjettä. Haluan liittyä vain ViNOon. En halua liittyä Vihreän liiton jäseneksi enkä saada Vihreää lankaa. Vastaanottaja maksaa postimaksun Nimi: Katuosoite: Postinro ja -toimipaikka: Sähköpostiosoite: Vihreä liitto rp VASTAUSLÄHETYS tunnus Helsinki Puhelinnumero: Syntymävuosi: Paikallisyhdistysten jäsenmaksut vaihtelevat 0 ja 12 euron välillä. Tarkista tiedot tai puh. (09)

4 4 KUVA: MARKUS KOLJONEN, SERGEI KRASII, M. FRUGGO Puolijohteita valmistava laitos kuluttaa puhdasta vettä 6 8 miljoonaa litraa päivässä. Valmistusaineet: Naudanliha, vesi, sianliha, sipuli, korppujauho, soijaproteiini, peruna, kamara, mausteet, rypsiöljy, kasvikuitu, suola, glukoosi, maissitärkkelys, arominvahventeet, elintarvikeväri, aromi. Lihapitoisuus 47 %. Liha ja lihaan verrattavat valmistusaineet 50 %. Suolapitoisuus 1,4 %. Ympäristöjälki: Lihapullien pääraaka-aineen eli lihan tuotanto vaatii runsaasti energiaa. Yhden naudanlihakilon tuottaminen vaatii 5 20 kiloa jo sellaisenaan ihmisen ravinnoksi kelpaavaa viljaa. Myös kuljetuksiin kuluu energiaa. Vaikka kotimaisten lihapullien raaka-aineet ovat enimmäkseen kotimaisia, lihakarjan rehusta merkittävä osa on tuontisoijaa ja muita kaukaa tuotuja raaka-aineita. Rehujalostamon arvion mukaan % rehusta on ulkomaista alkuperää. Sosiaalinen jälki: Ainakin mainoksen mukaan esimerkiksi Saarioisten lihapullat ovat äitien tekemiä ja äideillehän tunnetusti voidaan maksaa hiukan isiä pienempää palkkaa. Elintarviketeollisuudessa naisten keskimääräinen palkka oli 10,63 euroa/tunti. EEKKU AROMAA Tietoyhteiskunta hukkuu piihin ja paperiin Onnistuneen markkinoinnin avulla ihmisille on myyty mielikuva tietokoneista, jotka ovat puhtaita ja saasteettomia osa ekologisesti modernisoitua yhteiskuntaa. Todellisuudessa tietokoneiden valmistaminen, kuljettaminen, käyttö ja käytöstä poistaminen tuottavat kaikki ympäristöongelmia. Tietotekniikan lisääntyminen ei ole tehnyt toimistoista paperittomia, vaan paperin kulutus on kasvanut entisestään. Internet ei toimi ajatuksen voimalla Viimeisen 25 vuoden aikana tietotekniikan kehitysvauhti on nopeutunut jatkuvasti. Yli puolitoista vuotta vanhoja koneita pidetään monissa yrityksissä ja kodeissa jo vanhentuneina. Puolitoista vuotta on myös karkeasti se aika, joka tarvitaan tietokoneiden suorittimien nopeuden kaksinkertaistumiseen. Myös uudet ohjelmistot suunnitellaan useimmiten juuri tehokkaimmille markkinoilla oleville koneille. Ja harva tulee ajatelleeksi, että esimerkiksi internet-palvelut ja tilauksenhallintajärjestelmät tarvitsevat tuekseen koneellisesti jäähdytettyjä palvelinhalleja, täynnä koneita ja reitittimiä. Elektroniikan rakentaminen vaatii paljon energiaa ja raaka-aineresursseja. Yhteen tietokoneeseen käytetään yli tuhatta eri materiaalia, joista monet ovat myrkyllisiä. Piirilevyissä käytetään lyijyä ja cadmiumia, monitorien kuvaputkissa lyijyoksideja ja litteiden TFT-näyttöjen valmistuksessa elohopeaa. Energiankulutus puolijohteita valmistavalla laitoksella on samaa luokkaa kuin asukkaan kaupungilla. Puhdasta vettä laitos kuluttaa kuudesta kahdeksaan miljoonaa litraa päivässä. Tietotekniikan nopea vanheneminen yhdistettynä sen valmistamisessa kuluviin resursseihin ja nopeaan globaaliin laajenemiseen on luonut valtavan elektroniikkajäteongelman. Euroopan unionin kansalaisen tuottaman elektronisen jätteen määrä koko eliniän aikana on arvioitu olevan noin kolme tonnia. Elektroniikkajäte on maailman nopeimmin kasvava myrkyllisen jätteen lähde. Se on kasvanut ongelmaksi etenkin kehittyvissä maissa, jonne länsimaat rahtaavat paljon käytöstä poistuneita tietokoneita. Askartele vanhasta tietokoneesta Linux-palvelin Ongelmaan on vasta viime vuosina alettu kiinnittää huomiota, ja tietoteknologisten laitteiden kierrättämiseen tähtääviä lakeja on alettu säätää. Vielä vuonna 2001 käytöstä poistetuista tietokoneista kierrätettiin alle kymmenen prosenttia, mutta tämän jälkeen monet länsimaat ovat asettaneet lakeja, joiden mukaan elektroniikkajätettä ei saa jättää kaatopaikoille. Tietotekniikan kierrättämisen tärkein muoto on koneen uudelleenkäyttö. Vanhan tietokoneen voi viedä usein maksutta tai pientä korvausta vastaan kaupungin kierrätyskeskukseen, joka myy toimivat osat eteenpäin konepaketteina. Toinen uudelleenkäytön muoto on tehdä vanhasta tietokoneesta esimerkiksi Linux-palvelin. Käytetty kannettava on ekovalinta Uuden tietokoneen ostamisessa kannattaa käyttää harkintaa. Jos

5 5 todella tarvitsee uuden ja tehokkaan koneen, on hyvä miettiä, millaisista osista koneen rakentaa, sillä esimerkiksi prosessorien ja näytönohjainten virrankulutuksissa on suuria eroja. Kirjoittaminen ja internetin selailu eivät kuitenkaan yleensä edellytä uutta konetta, vaan esimerkiksi vanha kannettava on usein ekologinen ja myös edullinen vaihtoehto. Esimerkiksi tuliterä kannettava Acer Ferrari 3400 kuluttaa puolen vuorokauden aikana lähes kaksi ja puoli kertaa enemmän virtaa kuin muutaman vuoden vanhempi kannettava Mac PowerBook G4 tai HP Omnibook XE2. Pöytätietokone ja näyttö taas kuluttavat lähes järjestään enemmän kuin kannettavat tietokoneet. Energiasyöpön koneen pitäminen aina päällä ilman virran säästötilaa voi vastata yhden kotitalouden sähkökiukaan lämmittämiskuluja vuodessa. Pelkkä kuluttajatiedon lisääminen tietotekniikasta ei riitä. Esimerkiksi kunnissa on hyvät mahdollisuudet pidentää koneiden ja ohjelmistojen käyttöikää. Kuitenkin niin kauan kun ympäristön pilaaminen on halpaa tai ilmaista, tulemme tuskin näkemään yrityksiä, jotka tekevät helposti korjattavia ja kierrätettäviä laitteistoja. Samoin puuttuvat ohjelmistotalot, jotka tekevät vanhemmillakin koneilla hyvin toimivia ohjelmistoja. Tietoteknologia ei ole ainakaan vielä lunastanut siihen liitettyjä ympäristötoiveita. Yhteiskuntaa sen sijaan tarvitaan nyt tekemään IT: stä vihreämpää. Tarvitaan lakeja, veroja ja tukia, joilla uusien laitteiden hankkimisesta tehdään epähoukuttelevaa ja vanhojen käyttöiän jatkamisesta kannattavaa. Luonnonsuojelijan haave Luonnonsuojelijan todellisuus on usein kamppailua rahavarojen puutetta, luontoa jyräävää maankäyttöä ja vääriä uskomuksia vastaan. Mikä olisi luonnonsuojelijan unelma? Mitä Juho Kytömäki Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan piiristä suojelisi, jos muiden mielipiteistä ei tarvitsisi välittää? Suojelisin 10 prosenttia Etelä- Suomen metsistä, kaikista metsäisistä luontotyypeistä. Väitteet siitä, että kaikki arvokkaat luontokohteet Etelä-Suomessa on jo suojeltu, ovat puhtaasti harhaisia. Pohjois- Suomessa suojelisin kaikki hakkaamattomat vanhat metsät. Suojelisin myös kaikki Suomen ojittamattomat suot, ja etenkin Etelä-Suomessa aloittaisin laajan projektin, jossa ojitettuja soita ennallistettaisiin takaisin luonnontilaan. Mikä olisi paras tapa suojella näitä alueita? Nykyisiä luonnonsuojelualueita tulisi laajentaa ja yhdistää toisiinsa. Syntymättömien lajien suojelua Pienten suojelutäplien perustamista voidaan arvostella lajiutumisteorioiden perusteella. Lajiutumisella tarkoitetaan lajien syntyä. Sen edellytys on, että alkuperäinen populaatio joutuu eristyksiin muista lajitovereistaan. Esimerkiksi vuoristojen synty ja joen uoman muutos ovat pilkkoneet alueita ja johtaneet lajiutumiseen. Nykyiset alueiden sirpaloitumiset ovat useimmiten ihmisen aiheuttamia ympäristönmuutoksia. Mitä pahaa nykytilanteessa on, lajiutumisen tutkija Tiina Särkinen? Ihmisen aiheuttamat muutokset kuten metsähakkuut, asutusalueiden ja maatalousmaiden laajeneminen tapahtuvat nopeassa tahdissa. Toisin kuin useimmat Tällöin suojeluun sisältyisi myös ennallistamista eli talouskäytössä olleiden metsien palauttamista luonnontilaan. Uhanalaisten lajien tuijottamista tärkeämpää on suojella luontotyyppejä ja kokonaisuuksia. Suurien kokonaisuuksien suojeleminen on tärkeää monimuotoisuuden, muutoskestävyyden ja myös metsien virkistyskäytön kannalta. Avohakkuu ei paljon virkistä. Mikä estää toteuttamasta unelmia? Mielestäni suurin ongelma metsiensuojelussa on metsäalan ja geologiset muutokset ihmisen teot eivät jätä lajeille tarpeeksi aikaa sopeutua. Siksi ne lisäävät lajien kuolemista sukupuuttoon. Mitä hyötyä lajiutumisen tutkimisesta on luonnonsuojelulle? Aktiivisia lajiutumisen keskuksia voidaan yrittää nimetä ja ottaa suojeluun. Esimerkiksi useimmat kansainväliset järjestöt kuten WWF keskittyvät tällä hetkellä lajikeskusten säilyttämiseen. Tulevaisuudessa DNA-tutkimus avaa uusia mahdollisuuksia. Lajien lisäksi voidaan alkaa suojella itse lajiutumisprosessia, mikä olisi luonnon kannalta ensiarvoisen tärkeää. Tiina Särkinen tekee Oxfordin yliopistossa väitöskirjaa Amiciasuvun systematiikka ja kasvien lajiutuminen Neotropiikissa. viranomaisten omaksuma käänteinen varovaisuusperiaate : ei nyt vahingossakaan suojella merkittävästi lisää, jos tulevaisuus vaikka osoittaisikin, että se oli turhaa. Etelä-Suomeen luvattiin kunnollinen metsiensuojeluohjelma jo Kansallisen metsäohjelman yhteydessä Kohta kymmenen vuotta on kulunut, eikä ohjelmaa näy eikä kuulu. EMILIA NUMMINEN OPISKELEE SUOMEN KIELTÄ JA KIRJALLISUUTTA HELSINGIN YLIOPISTOSSA ANTTI J. SIPILÄ Kirjoittaja on tietojenkäsittelytieteen opiskelija Kuopion yliopistosta Lähteet: EU-direktiivit 2002/95/EC N.N. Shachitanad: The ugly face of IT-artikkeli ( The Hindu-lehdessä). Microbitti ja MBNet Anton Ertl: How much electricity does a Computer consume? Kahdeksas ydinvoimala sijoitetaan Itä-Helsinkiin Perusteollisuus ry:n tänään julkaisemassa muistiossa esitetään Suomen kahdeksannen ydinvoimalan rakentamista Vuosaareen. Ydinjätteen loppusijoituspaikaksi suunnitellaan Vuosaaren sataman yhteyteen rakennettavaa hallia. Muistion julkaisu liittyi eduskunnassa parhaillaan käsiteltävään hallituksen esitykseen Suomen ydinvoimakapasiteetin kolminkertaistamisesta. Pää ministerin mukaan ydinvoimakapasiteetin kasvattaminen ei kuitenkaan tule haittaamaan Suomen kansainvälisesti hyvin menestyvän hiiliteollisuuden toimintaedellytyksiä. Hiiliteollisuuden tukemiseksi säädetään erillinen laki, jonka avulla fossiilisen energian kokonaisverotusta pienennetään voimakkaasti. OLLI-POIKA PARVIAINEN, ENTÄ JOS -UUTISTOIMISTO Entä jos -uutistoimisto välittää sähkeitä toisenlaisesta Suomesta, jossa ympäristöliikettä ei ole. Helsinki, eju Talous 592

6 6 KUVA: MARKUS KOLJONEN Valmistusaineet: Paahdetut kahvinpavut Ympäristöjälki: Kaikki kahvi tuodaan Suomeen melko kaukaa. Kuljetukset hoidetaan joko laivoilla ja rekoilla tai pieniä eriä tuotaessa lentokoneilla. Kuljetusvälineet tuottavat kasvihuonekaasupäästöjä. Kahvin viljelyssä käytetään runsaasti myrkkyjä. Kahvin viljelyn tieltä on myös raivattu maata pelloiksi, mikä on lisännyt eroosiota. Reilun kaupan järjestelmään kuuluvilla tiloilla myrkkyjä käytetään kuitenkin vähemmän, ja viljelijöillä on vakaamman toimeentulon myötä parempi mahdollisuus huolehtia ympäristöstä. Sosiaalinen jälki Reilun kaupan järjestelmässä tuottajille maksetaan takuuhintaa, joka ei riipu maailmanmarkkinahinnasta, vaan on tasainen. Lisäksi yhteisöt saavat käyttöönsä Reilun kaupan lisän, jonka ne voivat käyttää yhdessä valitsemiinsa kohteisiin, esimerkiksi kylän koulun parannuksiin. EEKKU AROMAA Hiilidioksidi kuvituskuvajaa ihmisiä kodeistaan Tukkoisessa aamuruuhkassa bussimatka Pihlajanmäen lähiöstä Helsingin keskustaan on tuskainen kokemus. Bussi tuntuu lähinnä seisovan tai matelevan suurimman osan 40 minuuttiin venyvästä matkasta. Ehdotus pääkaupunkiseudun ruuhkamaksuista muuttuu henkilökohtaiseksi kysymykseksi. Samalla autopaljous ei ole ainoastaan liikkumista hidastava mukavuushaitta. Tämäkin ruuhka on osa globaalia ympäristöongelmaa. Jos Helsingin avuttomat liikenneratkaisut ovat mukana kiihdyttämässä ilmastonmuutosta, toisaalla ihmiset joutuvat muuttamaan aavikoitumisen tai nousevan meren tieltä. Norman Myers Oxforodin yliopistosta arvioi erilaisten ympäristöongelmien pakottaneen jo 25 miljoonaa ihmistä muuttamaan pois kotiseudultaan. Sotaa tai vainoa paenneita oikeita pakolaisia arvioidaan olevan noin 22 miljoonaa. Ilmastonmuutos voi helposti moninkertaistaa ympäristöpakolaisten määrän. Monet tiheästi asutut alueet ympäri maailmaa ovat myös erityisen haavoittuvaisia ilmastonmuutoksen seurauksille. Merenpinnan nousu ja kuivuus uhkaavat ajaa miljoonia kodeistaan. Ekologinen velka kasvaa Ilmastonmuutos on ennen kaikkea rikkaiden teollisuusmaiden päästöjen aiheuttama ympäristöongelma. Teollisuusmaat ovat tähän mennessä aiheuttaneet 80 prosenttia päästöistä, vaikka niissä asuu vain noin viidesosa maailman ihmi sistä. Jos lähdetään siitä tasajakoon perustuvasta oletuksesta, että jokaisella ihmisellä on yhtäläinen oikeus saastuttaa, teollisuusmaat ovat jo pitkään eläneet yli varojensa. Rikkaiden maiden, myös Suomen, ekologinen velka köyhille maille kasvaa jatkuvasti. Ensisijaisena lääkkeenä elinympäristön pilaantumiseen tulee olla ongelmien ehkäisy. Jo mainituilla ruuhkamaksuilla vähennettäisiin houkutusta tarttua auton rattiin ja siten ehkäistäisiin ilmastonmuutosta kiihdyttäviä päästöjä. Ilmastonmuutosta torjumalla taas estettäisiin vaikkapa nigeriläisen naisen vedenkeruumatkan venyminen 40 minuutista 4 tuntiin. Vaikka ilmastonmuutoksesta kärsivät ennen kaikkea köyhät maat, hiilidioksidipäästöjä vähentävät liikenneratkaisut teollisuusmaissa ovat osa koko globaalin toimintaympäristön vakautta. Samalla on tunnustettava tosiasiat: jo aiheutetut päästöt muuttavat väistämättä ilmastoa dramaattisesti. Siksi torjumisen lisäksi köyhiä maita on autettava sopeutumaan. Velat maksuun maahanmuuttopolitiikassa Miten rikkaat maat hoitavat ekologista velkaa, kun puhutaan siirtolaisista? Euroopan unionin ja useimpien rikkaiden maiden harjoittaman tiukan maahanmuuttopolitiikan avulla hiilidioksidipäästöjen vaikutukset pysäytetään rajalle. Tiukentuvan rajakontrollin avulla tuhoutuvilta kotiseuduiltaan lähteneet ihmiset pidetään ulkopuolella tai heistä tehdään paperitonta ja oikeudetonta työvoimaa. Tällä hetkellä Euroopan unionin alueella elää arviolta kuusi miljoonaa ihmistä vailla papereita ja kansalaisuuden tuomaa suojaa. Oikeudeton työvoima tekee myös osaltaan mahdolliseksi saastuttavan elintason ylläpitämisen: se tarjoaa meille halpoja tomaatteja, rakennustyövoimaa ja kotiapua. Ympäristöpakolainen ei ole turvapaikkajärjestelmän silmissä oikea pakolainen. Tilanne kertoo koko turvapaikkajärjestelmän ja todellisen maailman välisestä ristiriidasta.

7 7 Ympäristö yhdistää riitapukareita Sodan jälkeen ihmisiä painaa huoli elinympäristöstään. Voivatko he enää edes viljellä asuinalueensa peltoja? Yhteisestä joesta huolehtiminen taas voi edistää rauhaa, kun riitaisat rajanaapurit pakotetaan saman pöydän ääreen. Miten sota, rauha ja ympäristökysymykset liittyvät toisiinsa? Sitä Pekka Haavisto on yrittänyt selvittää kuusi vuotta sodasta kärsineillä alueilla. Aidan takana ruoho on vihreämpää. Rikkaat maat haluavat pysäyttää ympäristöpakolaisia rajoille. Ihmiset liikkuvat hyvin erilaisista syistä, jotka eivät mahdu sopimusten määritelmiin. Syynä voi olla halu paeta niin kotimaan kuivuuden jäytämiä peltoja, näköalattomuutta, pakkoavioliittoa kuin sotaakin. Tässä tilanteessa on luovuttava jaosta, jossa turvapaikkaa anovat jaetaan turvapaikan ansainneisiin pakolaisiin ja järjestelmän hyväksikäyttäjiin. Rajajärjestelmä ja siirtolaisuuden hallinta on kyseenalaistettava. Siten pystymme hoitamaan myös ekologista velkaamme ja estämään sen, että päästöjen vaikutukset jäävät köyhien maiden harteille. Ihmisistä, jotka etsivät puhdasta vettä, ruokaa ja turvaa tulvilta, on huolehdittava riippumatta siitä, vaativatko he oikeuksiaan kotikylissään, pakolaislautoilla vai Helsingin kaduilla. TAPIO LAAKSO ON VIHREIDEN NUORTEN JA OPISKELIJOIDEN LIITON PUHEENJOHTAJA JA SIIRTOLAISUUSAKTIIVI Lähde: Molly Conisbee ja Andrew Simms: Environmental Refugees The Case for Recognition; New Economics Foundation, Ympäristöihmiset, tervetuloa myöhemmin takaisin Yleensä, kun saavuimme alueille, joilla oli juuri sodittu, meille sanottiin ensimmäiseksi: Me yritämme selvitä pommien jäljistä ja jälleenrakennuksesta. Jos olette ympäristöihmisiä, tulkaa myöhemmin takaisin. Kun kerroimme ihmisille, että halusimme selvittää, voiko alueen vettä juoda, asenteet muuttuivat radikaalisti. Näin Haavisto luonnehtii YKtehtäviensä vastaanottoa. Hän on johtanut sodanjälkeisiä ympäristöarviointeja entisen Jugoslavian alueella, Afganistanissa, palestiinalaisalueilla, Liberiassa ja Irakissa. Tällä hetkellä hän toimii EU:n erityisedustajana Sudanissa. Ympäristö ei ole Haaviston mukaan vain yksi sodankäynnin uhreista, vaan sen köyhtyminen ja rajallisuus on usein yksi sotien syistä. Jos maa aavikoituu, arabipaimentolaiset joutuvat ristiriitoihin Puhe kestävästä kehityksestä on johtanut tilanteeseen, jossa mikä tahansa kehitys näyttää olevan tavoittelemisen arvoista. Usein esimerkiksi Suomen kestävän kehityksen toimikunnassa kuulee sanottavan, että luonnonvarojen lisääntyvä käyttö, kasvavat hiilidioksidipäästöt, ydinvoiman lisärakentaminen, metsien hakkuut tai yksityisautoilun tukeminen edistävät kestävää kehitystä tai ainakin kestävää talouskasvua. Kestävän kehityksen puhetapa on tarjonnut hallinnolle mahdollisuuden ottaa ympäristökeskustelu haltuun. Siihen viittaamalla näytetään, että hallinto ottaa vastuun ympäristöasioita. Ympäristöliikettä, joka haastaa ja vaatii ekologista rakennemuutosta, ei enää tarvita. Kestävä kehitys poisti ympäristöliikkeen kaikkein tärkeimmän elementin, jonka mukaan ympäristökriisi on syy muuttaa yhteiskuntapolitiikan, talouspolitiikan ja tulevaisuuskäsitysten tavoitteita. Kestävä kehitys nyky muodossaan on kestävän talouskasvun takaamista, jossa ekologinen näkökulma on painunut taustalle. maanviljelijöiden kanssa etsiessään uutta laiduntilaa. Afrikassa kiistat öljystä sekä mineraali- ja metsävaroista ovat usein mukana konflikteissa. Vesi yhdistää israelilaisia ja palestiinalaisia Ympäristöstä voi löytää myös poikkipuita siltojen rakentamiseksi. Eräs palkitsevimpia asioita on ollut huomata, että konfliktin keskelläkin järkevät ihmiset pystyvät yhteistyöhön. Esimerkiksi Israelin ja palestiinalaisviranomaisten välinen yhteistyö vesiasioissa on jatkunut kaikessa hiljaisuudessa ristiriitojen aikana. Suuri osa sodankäynnin ympäristövaikutuksista johtuu muista kuin itsestään selvistä syistä. Esimerkiksi Afganistanissa aavikoita eivät ole synnyttäneet vain pommit, vaan myös laiton metsäkauppa, jolla sotatoimia on rahoitettu. Myös sodan aiheuttamalla pakolaisuudella on aina haitalliset ympäristövaikutuksensa. Kun selvitimme veden juomakelpoisuutta Makedoniassa, huomasimme, että siinä oli huomattava määrä kolibakteereita. Bakteerit olivat peräisin suojellun vesistön alueelle sijoitetun pakolaisleirin heikosti suunnitellusta sanitaatiosta. Makedonia oli itse määrännyt maahan paenneet Kosovon albaanit juuri sinne. Sotien ja ympäristöasioiden yhtymäkohtien löytäminen on johtanut oppimisprosessiin YK:n sisällä. Ihmisten pitäisi tajuta, että hyvä ympäristö ei ole marginaalinen asia. Se ehkäisee konflikteja ja toisaalta edistää jälleenrakennustoimia. Ympäristökysymyksien pitäisi leikata läpi kaikkien päätösten, sillä ne leikkaavat läpi myös ihmisten elämän. HEIKKI KORPELA ON VINON YMPÄRISTÖRYHMÄN VETÄJÄ, JOKA SAI PISTOKSEN KANSALAISTOIMINTAAN IRAKIN SODAN VASTAISILTA MARSSEILTA Kestävä kehitys ei kysy muutosta kuka kysyy? Kestävä kehitys on sana sille, että meidän ei tarvitse miettiä talouspolitiikan ja yhteiskuntakehityksen tavoitteita uudestaan, vaan voimme ajaa samoja asioita kuin aiemminkin eli maksimaalista taloudellista kasvua, hyvin voinnin lisäämistä ja talouden vapauttamista. Yksinkertaisesti voidaan siis tuudittautua siihen, että kaikki hyvä on mahdollista saada kerralla. Ympäristöliikkeen tehtävänä on kuitenkin haastaa vallitsevat rakenteet ja tuoda keskusteluun uusia käsit teitä. Ensimmäinen askel voisi olla vaihtoehtoiset puhetavat. Ehdotan, että kestävän kehityksen käsitteen käyttö lopetetaan ympäristöliikkeen puheessa. Tilalle tarvitaan jotain muuta. Uutena visiona voisi olla kohtuullinen elämäntapa, yhden pallon politiikka ja globaalisti oikeudenmukainen maailma, jossa demokratialle on vallattu se tila, jonka raha on siltä riistänyt. LEO STRANIUS TOIMII YMPÄRISTÖJÄRJESTÖJEN EDUSTAJANA UUTTA KANSAL- LISTA KESTÄVÄN KEHITYKSEN STRATEGIAA VALMISTELEVASSA TYÖRYHMÄSSÄ

8 8 Helsinki, eju Talous 408 Itämeri virallisesti eloton Kauppa- ja teollisuusministeriön uudessa Suomen vientivaltit ja kilpailukyky -raportissa todetaan Itämeren eliöstön tuhoutuneen täysin. Tutkijoiden mukaan lopputulos ei ollut yllätys, sillä Itämeren tilan nopea rappeutuminen on ollut yleisessä tiedossa jo pitkään. Kauppa- ja teollisuusministeriön ympäristötalousosaston mukaan vahingot ovat harmillisia mutta välttämättömiä rannikkoalueiden talouskasvun kannalta. Kansainvälinen yhteisö on toistuvasti kehottanut Suomea perustamaan ympäristöministeriön koordinoimaan vesistöjen suojelua, mutta hallituksen mukaan tämä haittaisi voimakkaasti Suomen kilpailukykyä. Talouselämän keskusliiton mukaan Itämeren eliöstön tuhoutuminen voi kuitenkin jopa vahvistaa Itämeren alueen taloutta, sillä nyt laajoja merialueita voidaan vuokrata aiemmin sovittujen ehtojen mukaisesti Venäjän valtiollisen energiayhtiön keskiraskaan jätteen sijoituskohteiksi. OLLI-POIKA PARVIAINEN, ENTÄ JOS -UUTISTOIMISTO KUVA: RIIKKA LINNA Tupakka köyhdyttää maata nopeammin kuin kahvi, tee tai puuvilla. Lisäksi sen kuivattamiseen kaadetaan hehtaareittain polttopuuta. Jos haluaa säästää luontoa, luomurööki on ainakin pienempi paha. Metsä palaa Tupakka ei ainoastaan pilaa terveyttä vaan tuhoaa myös metsää. Se imee ravinteita maaperästä voimakkaammin kuin mikään ravinto- tai hyötykasvi. Kun tuuli ja sateet kuluttavat sadonkorjuun jälkeen paljasta peltomaata, sen ravinteet häviävät nopeasti. Vesivarannot vähenevät, lähteet ja kaivot kuivuvat. Eroosio kiihtyy ja pellot muuttuvat autiomaaksi. Maa on jätettävä kesannolle vuosikymmeniksi. Uuden peltotilan raivaamista suurempaa tuhoa metsille aiheuttavat polttopuuhakkuut. Tupakanlehtien kuivatuksessa poltetaan puuta, koska menetelmä on edullinen ja antaa maukkaan aromin. Polttoa suositaan etenkin kehitysmaissa, jonne sijoittuvat myös maapallomme ainoat sademetsät. Metsien raivaaminen on syynä noin viidennekseen ilmastonmuutoksesta, ja se myös hävittää maail - man rikkaimpia ekosysteemejä. Tupakantuotannon osuus metsätuhoista on vuositasolla 5 25 prosenttia. Maailman pankin ennustuksen mukaan kehitysmaiden 8 tapaa vihertää lähimmäisesi Ympäristövaikuttamisen ei tarvitse tuntua työläältä tai vaikealta. Ystävien ja tuttavien ympäristöasenteisiin on mahdollista vaikuttaa kivuttomasti, kiihkottomasti ja syyllistämättä. Ekopiperryksestä voi tehdä hyvän mielen välikappaleen vaikka heti. 1. Anna anopin löytää ekohammastahna Tärkeintä on toimia itse hyvänä esimerkkinä. Älä saarnaa, valista tai syyllistä. Paasaaminen vahvistaa kielteistä stereotypiaa fanaattisesta ekohihhulista, ja ystäväsi alkaa yhdistää negatiivisia kokemuksia vihreisiin asioihin. Kierrätä kaikessa rauhassa, osta vaatteesi kirpparilta ja hammastahnasi ekohyllystä, mutta tee se niin, että anoppikin huomaa. Käyttäydy samalla aivan kuin toiminnassasi ei olisi mitään erikoista. jäljellä olevat metsäalueet katoavat kokonaan 60 vuodessa, jos nykyinen suunta jatkuu. Kehitysmaat halpoja kasvattajia Tupakantuotanto kehitysmaissa on 30 vuodessa kaksinkertaistunut, sillä ilmasto-olosuhteet ovat suotuisat ja työvoima halpaa. Tupakanviljely houkuttaa, koska viljelijän käteen siitä jäävät tulot ovat suuremmat kuin muiden kasvien kohdalla. Todellisuudessa suurimmat rahat käärivät kuitenkin suuret tupakkayhtiöt. Ne houkuttelevat viljelijöitä perustamaan tupakkatiloja takaamalla heille lainat sekä hankkimalla tarvikkeet ja lannoitteet. Velkaa voi vähentää myyntipalkkioilla. Koska tupakka tuottaa parhaiten, viljelijällä ei ole mahdollisuutta vaihtaa kasvia. Hän on noidankehässä. Yhtiöt määräävät ostamansa tupakan hinnan, eivätkä viljelijän tulot kasva järin suuriksi. Tupakka myös riski ruuantuotannolle Tupakalle varattu peltomaa on valitettavasti pois myös ravintokasveilta. Joidenkin arvioiden mukaan tupakan sijaan kasvatetut ravintokasvit ruokkisivat miljoonaa ihmistä. Kaikki tässä kirjoituksessa mainitut vinkit on testattu ja todettu käytännössä toimiviksi. kierrättäminen on, pitää myös näyttää ja kuulostaa vilpittömiltä. Lisäksi on tärkeää korostaa hippeilyn vaivattomuutta ja sitä, miten se on lompakollekin edullisempaa. 3. Meillä on muuten ekokatastrofi Ekokatastrofiuutiset voit mainita ohimennen sivulauseessa - vaikkapa kun olette syömässä jätskiä: Luin tänään Hesarista että... Älä kohdista viestiäsi henkilökohtaisesti: tällä tavalla pääset helpommin tunteellisen suojavyöhykkeen läpi. 4. Lahjo ystäväsi vihreämpi puoli esiin Entä jos -uutistoimisto välittää sähkeitä toisenlaisesta Suomesta, jossa ympäristöliikettä ei ole. 2. Rakasta kierrätystä vilpittömästi Ihmiset tarkkailevat sanatonta viestintää enemmän kuin sanallista. Kun kerromme, miten ihanaa ja helppoa Jalan voi saada oven väliin, kun saat kutsun esimerkiksi tupareihin tai illanistujaisiin. Vie kestitsijälle lahjaksi täytettävä ekopesuainepurkki, vegaanista suklaata tai jotain muuta, mikä tuo ystäväsi ekoidentiteetin esiin. Osoita,

9 9 Tupakan kasvatus syö myös runsaasti lannoitteita ja torjunta-aineita. Kehitysmaissa alhaisen koulutustason ja puutteellisten tietojen vuoksi viljelijät eivät välttämättä osaa käyttää niitä turvallisesti. Ympäristö- ja terveysriskit kasvavat entises- tään, sillä myrkyt voivat saastuttaa vesistöt ja maaperän. Jäänteitä jää myös tupakkaan. Tupakka on ravintokasvien jälkeen maailman viljellyin kasvi ja sitä kasvatetaan yli sadassa maassa. Kiina, Intia, Brasilia, USA, Turkki, Zimbabwe ja Malawi vastaavat yhdessä yli 80 prosentista maailman tuotannosta. Kiina valmistaa kolmanneksen tupakasta ja maassa myös poltetaan eniten. Kehitysmaat ovat tupakkateollisuuden toivo, sillä niissä myös kulutuksen uskotaan kasvavan vähäisen terveysvaarojen tiedotuksen vuoksi. Tuotannon arvellaankin lisääntyvän kaikkialla muualla maailmassa paitsi Euroopan unionissa. RIIKKA LINNA ON VINOLAINEN VAPAA TOIMITTAJA Lisätietoa KUVA: MARKUS KOLJONEN, RODRIGO GALINDO että ekologisuus ei tarkoita kärsimystä. Iloisissa kotibileissä voi myös vaihtaa kaverin tietokoneen taustakuvan esteettiseksi luontomaisemaksi. 5. Huijaa kirppislöydöllä Kumppani tai kämppis, joka pitää kirpputoreilua hörhöilynä tai rahvaan juttuna, hoidellaan ostamalla hänelle hyväkuntoinen ja tyyliin sopiva vaate kirpparilta. Kun hän on käyttänyt vaatetta tyytyväisenä viikon, pari, voit paljastaa hänelle sen alkuperän. 6. Vegaanipasta on järeä ase Kasvisruokailu mielletään usein kärsimykseksi ja marttyrismiksi. Voit helposti osoittaa tämän vääräksi kutsumalla ystäväsi kylään. Tarjoa hänelle aimo annos vegaanista pastaa, ja varmista, että myös masu tulee kunnolla täyteen. Vihreän liiton varapuheenjohtaja Janne Länsipuro, miksi poltat, vaikka tupakka tuhoaa luontoa? Poltan, koska olen tämän huonon tavan hankkinut. Viime aikoina olen kuitenkin onnistunut polttamaan luonnonmukaisesti viljeltyä tupakkaa, jota olemme tilanneet porukalla Saksasta. Olen myös kasvattanut sitä omaan käyttöön. Toisaalta voi jättää jotain muuta ympäristölle haitallista tekemättä, vaikka polttaisikin. Miksi luomuröökiä ei saa Suomesta? Sitä tuottava firma pitää Suomea vielä liian pienenä markkina-alueena. Yhdysvalloissa sitä on myyty yli 10 vuotta, onneksi nyt myös joissain Euroopan maissa. Mikä tupakantuotannossa harmittaa? Euroopan unioni tukee yhä tupakantuotantoa maataloustuilla, mikä tulisi saada loppumaan, tai vähintään ohjata sitä luonnonmukaiseen suuntaan. Onko kasvattaminen hankalaa? Ei ole. Yleisimpien lajien, palturitupakan ja Virginian tupakan kasvatus onnistuu vaikka parvekkeella. Olen huomannut, että hiostamisen, kuivatusta edeltävän vaiheen, korvaa hyvin muutama hallayö. Oletko ajatellut lopettaa? Lopetan säännöllisin väliajoin. Huono tapa ja riippuvuus saa kuitenkin jatkamaan. Ehkä joskus voisin lopet taa täysin. 7. Puiston linnut, puut ja oravat kätyreiksi Kun ilma on kaunis, voit ehdottaa työ- tai opiskeluporukalle kahvihetkeä läheisessä puistossa. Kahvi piristää ja kontrasti työpaikan hälinän ja rauhallisen puiston välillä jättää voimakkaan jäljen tunne-elämään. 8. Tee se Ounasvaaran huipulla Kesällä oman rakkaan voi viedä lämpimänä päivänä luontoäidin helmaan halittavaksi ja pussailtavaksi. Räjähtävän rakkauden kokeminen keskellä Nuuksiota, Ounasvaaran huipulla tai Kolin kansallismaisemissa saa kenet tahansa tuntemaan itsensä osaksi suurempaa kokonaisuutta. MICHAEL LAAKASUO ON SOSIAALIPSYKOLOGIAN PÄÄAINEOPISKELIJA, JOKA ON KIINNOSTUNUT POLIITTISESTA AKTIVOIMISESTA KUVA: MARKUS KOLJONEN Valmistusaineet: Selluloosakuitu Ympäristöjälki: Vessapaperin suurimmat ympäristövaikutukset aiheutuvat metsien hakkuista ja paperin valmistuksessa syntyvistä päästöistä. Vessapaperia valmistetaan sekä uusiokuidusta että neitseellisestä kuituraakaainees ta. Suomessa käytettävät pehmopaperit ovat yleensä kotimaisia, mutta raaka-aineeksi rahdataan myös esimerkiksi Saksasta kierrätyspaperia. Suomalaisten pehmopaperien kulutus vuodessa henkeä kohden, keskimäärin n. 16 kiloa, on hurja verrattuna maailman keskiarvoon, joka on vajaat neljä kiloa. Yksi parinsadan gramman rulla on kuitenkin vain tuhannesosa suomalaisten koko vuosittaisesta paperinkulutuksesta. Päästöjäkin siitä syntyy suhteessa vähän. Euroopan ympäristömerkin voi saada vessapaperirulla, jonka tuottamisessa ilmakehään pääsee vajaa kilo hiilidioksidia. Yksi kilo on n. 0,05 promillea suomalaisten vuotuisista keskivertopäästöistä. Sosiaalinen jälki: Paperitehtaissa palkat ovat yleensä suhteellisen hyvät. Paperiteollisuudessa työskentelevien miesten palkka oli keskimäärin 15,25 euroa/tunti vuonna EEKKU AROMAA

10 10 Ympäristöystävällinen kulutus on harvinaisen suosittua. Vaikkapa joutsenmerkityn pesupulverin ostajaa taputellaan selkään niin ympäristöjärjestöissä kuin teollisuudenkin piirissä. Vihreistä ostoksista on pesty pois ympäristöaktivismin epäilyttävä leima: kyse on markkinavetoisesta toiminnasta, johon politiikan holhoava käsi ei ole kajonnut. Mutta muuttavatko ympäristövastuulliset kulutusvalinnat aidosti maailmaa? IRC-kanavalla kohtaavat Annukka Berg ja Heikki Korpela. <Annukka> Mua ärsyttää, että niin usein puhutaan kuluttajien vastuusta tehdä ekologisia valintoja. En tarkoita, etteikö myös yksittäisten ihmisten tulis kantaa vastuuta ympäristöstä. Mun mielestä ihmiset on vain selvästi epätasa-arvoisessa asemassa ekologisina kuluttajina. Esim. opiskelijoilla ei ole yhtä paljon pelimerkkejä kukkarossa kuin työssäkäyvillä... Ja maalla on vaikeampaa käyttää julkista liikennettä tai ostaa Reilun kaupan tuotteita kuin kaupungissa. <Heikki> Totta kaikki. Toisaalta ei pidä liioitella pelkän rahan vaikutusta päätöksenteossa. Miks ihmiset tankkaa bensaa kaupunkimaastureihin Helsingissä, vaikka se on kalliimpaa ja hankalampaa kuin bussilla ajaminen? Ilmastonmuutoksen välityksellä se pahentaa afrikkalaisten vesipulaa. Samat tankkaajat ei kuitenkaan yleensä haistattelisi afrikkalaisille heitä tavatessaan, koska pitäisivät Voiko ostamalla parantaa maailmaa? sitä typeränä ja vastuuttomana. Tavoilla ja sillä, mitä ympäristö pitää hyväksyttävänä ja yksilö vastuullisena, _on_ toisin sanoen hirveästi merkitystä. Ekologisen elämisen pitäis olla nimenomaan meidän ajatuksissa itsestäänselvyys ja kokonaisuus eikä kokoelma kaupan tiskiltä ostettavia erikoistuotteita. <Annukka> Joo, mut toisaalta viime vuosikymmeninä tapahtunut ympäristöarvojen ja -tietoisuuden nousu ei ole parantanut tilannetta. Noin 30 prosenttia suomalaisista kotitaloussähkön asiakkaista pitää vihreää sähköä erittäin kiinnostavana vaihtoehtona. Kuitenkin vain 0,2 prosenttia ostaa sähköä, jossa on Suomen luonnon suojeluliiton Norppa-merkki. Norppa on sentään Suomen yleisin vihreän sähkön sertifikaatti! Parilla promillella ei vielä tehdä ekosähkön vallankumousta:-( <Heikki> Ei Norppa-sähkö tosiaankaan yksin riitä. Ja ihmisillä pitää olla oikeus vaatia, ettei niiden tarvitse valita markkinoilla jokaista itsestään selvää nippeliä ja nappelia! :-/ Tää nykyinen tilanne syntyy mun nähdäkseni siitä, että joka päivä ihmisten huomiosta kilpailee norppien lisäksi miljoona markkinointimiestä, jotka myy mukavaa elämää. Silti ihmisten valintoihin suhtaudutaan ihan kuin ne pystyis aukottomasti laskelmoimaan valintoja samalla, kun lapset kirkuu uusia leluja ja työkaverit odottaa kunnon mieheltä siistiä pukua. Mainokset verolle ja ihmisille enemmän aikaa! <Annukka> Puhut asiaa, mut mua pelottaa, että vihreät kulutusmahdollisuudet toimii hallinnon tekosyynä pakoilla vastuuta. Musta kyse on eräänlaisesta politiikan yksityistämisestä. Hyvin useinhan ton mun mainitseman sähköesimerkin tyyppisiä tapauksia tulkitaan niin, että ihmiset ei sittenkään halua ympäristöystävällisempää yhteiskuntaa tai et ne ei ainakaan ole valmiita tekemään uhrauksia sen puolesta. Kulutusvalintoja tulkitaan tällöin eräänlaisena vaalien toisena kierroksena, jossa katsotaan, oliko ihmiset sittenkään tosissaan. Tää on huonompi juttu. Kaikilla puolueillahan on nykyään kestävän kehityksen ohjelma. Lukisivat niitä eikä myyntitilastoja! <Heikki> Ei kai ihmisille usein ees kerrota, että poliitikot lukee niiden ostoksia äänestämisenä. Toisaalta myös ihmiselle itselleen, myös mulle, ne vaalikierrokset on tärkeitä! On kivaa pitää kädessään VR: n matkalippua tai nähdä tuulivoimala. =) Se on konkretiaa, ja se on jonkin saavuttamista. Jos joutuisin oottaan vuoteen 2170 eduskunnan energiansäästölakia, saattasin turhautua aika pahasti ja antaa koko homman olla -- vaikka unohdettais mun maatumisprosessini ja se, että eduskunnasta ei yleensä koskaan tiedä. :-P <Annukka> Heh:-)) Mut mitä jos se onkin ilmaston kannalta itsekästä toimintaa, et pesee omaa huonoa omatuntoa arkisella näpertelyllä? Mitäs jos kaikki touhotus vihreän kulutuksen ympärillä suuntaa myös ympäristöliikkeen ja ylipäänsä ympäristöasioista kiinnostuneiden ihmisten huomiota tehottomaan suuntaan? Tutkimuksissa on esim. osoitettu, miten ihmiset saattaa tehä _joskus_ henkilökohtaisia ympäristöurotöitä pyöräilemällä monta kilometriä yhden luomuruisjauhopussin takia. Mut jos kyse on samasta kuin meikäläisen hiihtoharrastuksessa, et kerran vuodessa vääntäydytään ladulle lykkimään, niin eihän se muuta tasan mitään. Jos järjestötkin käyttäis kulutusvinkkien rustaamiseen kuluvan ajan hallinnon lobbaamiseen, voisiko toiminta olla tehokkaampaa? <Heikki> Viittaan vielä tohon ylempään: kun voi tehdä edes jotakin, siitä saa onnistumisen tunteita ja haluaa tehdä lisää. Saa todisteita siitä, että muutos, mitä vaaditaan, ei ole kauhean pelottava, ja asioille voi tehdä jotakin. Valinnat ei siis pelkästään vie aikaa, vaan myös lisää intoa. Meidän pitäiskin kehittää semmonen noidankehä, jossa uudet säädökset lisää ihmisten mahdollisuuksia vaikuttaa, ja mahdollisuudet lisää ihmisten halua vaikuttaa säädöksiin. Ihmiset, jotka voivat ostaa luomuporkkanoita ja huomaavat, että se on ihan jees, jaksavat ehkä paremmin vaatia myös luomukaavoitusta ja luomusähkövoimaloita. ;-) Helsinki, eju Teollisuus 322 MPU-Kymmenen: Sademetsien hakkuut välttämättömiä MPU-Kymmenen kiistää väitteet siitä, että aasiannorsun ja sumatrantiikerin sukupuuttokuolemat johtuisivat sen hakkuutoiminnasta Indonesiassa. Yhtiö aikookin laajentaa hakkuita ensi vuoden tammikuussa hehtaaria nykyistä suuremmiksi. Jo tähän mennessä hakkuut ovat aiheuttaneet Indonesian sade- metsissä voimakasta lajirikkauden hupenemista ja maaperän eroosiota. Indonesian hallituksen esittämän arvion mukaan myös yli ihmistä on joutunut muuttamaan pois hakkuutöiden alta. MPU:n sisäiseen viestintään tarkoitetussa muistiossa kerrotaan, että indonesialaisia viranomaisia jouduttiin harhauttamaan kaatolupien hyväksymisprosessissa. Suomessa ei muistion mukaan kuitenkaan tarvitse huolehtia maineen menemisestä, sillä maassa luottamus teollisuuteen on vahva. Ympäristöraportteja yhtiöt eivät ole tehneet sen jälkeen, kun EUkomission esitys yritysten ympäristövastuusta kaatui Euroopan parlamentissa sadan prosentin äänten enemmistöllä. OLLI-POIKA PARVIAINEN, ENTÄ JOS -UUTISTOIMISTO Entä jos -uutistoimisto välittää sähkeitä toisenlaisesta Suomesta, jossa ympäristöliikettä ei ole.

11 11 Öljyhuippu vai huiputusta? Öljy loppuu huomenna, herätkää! Maailman öljyntuotannon huippu on lähellä ja sen alamäki ajaa yhteis kuntajärjestelmämme suuriin vaikeuksiin. Maailman talous on riippuvainen loputtomasta kasvusta ja öljystä. Kovimmin öljyn loppuminen kolahtaa liikenteeseen, mutta vaikutukset ulottuvat jokaiselle elämän saralle. Suomessa ensimmäisenä mieleen tulee lämmitys tai liikenne, mutta halvasta energiasta hyötyy niin teollisuus kuin maa ta louskin. Eikä pidä unohtaa sitäkään, että öljyä käytetään muovituotteiden ja vaatteiden valmistukseen merkittävissä määrin. Öljyn loppuminen on varmaa, sillä sitä on vain rajallinen määrä, joka ehtyy jatkuvasti. Mitä nopeammin öljyä kulutetaan, sitä nopeammin se loppuu. Öljyn kulutus on ollut kasvussa vuosikymmeniä, samalla kun uusia esiintymiä on löydetty yhä vähemmän. Association for the Study of Peak Oil and Gas -järjestön mukaan maailman öljyvarannoista on käytetty jo yli 900 miljardia tynnyriä ja jäljellä on enää noin 700. Öljyn loppuminen on tieteellisesti todistettu, ja sen kulutuksen käännekohdan ennakoidaan tapahtuvan viimeistään parinkymmenen vuoden sisällä, kenties jo tänä vuonna. Seuraukset saattavat olla katastrofaaliset: syntyy sotia, joissa suuret ydinasevaltiot pyrkivät turvaamaan maailman keskittyneet öljyvarat ja niiden avulla asevoimiensa mobilisaatiokyvyn. Köyhien maiden elintarvikehuolto ja -tuotanto kaatuvat öljyn puutteeseen: seuraa nälänhätää, kulkutautiepidemioita ja sissisotia. Millä keinoilla sivilisaatiota uhkaava kriisi voidaan torjua, ja onko se edes mahdollista? Voidaanko uusi kestävä järjestelmä rakentaa paikallistasolla kaiken kaaoksen keskelle? Öljyvarat jatkavat kasvuaan Maailman öljyntuotanto ja kysyntä jatkavat kasvuaan käsi-kädessä. Hyödyntämättömiä reservejä löytyy vielä, ja teknologian kehitys mahdollistaa myös öljyhiekan ja palavan kiven hyödyntämisen. Öljyn kokonaisvarannot kasvoivat välisenä aikana 236 miljardia tynnyriä. Vuosi 2006 vaikuttaa edellistä paremmalta. Tuotanto jatkaa kasvuaan, sillä vuoden 2005 tarjontashokit tulevat tuskin toistumaan. Lisäksi uusia öljykenttähankkeita ja vanhojen laajennuksia on käynnissä monissa maissa. Öljynviejämaat (OPEC) sijoittavat nyt vuosittain jopa kymmenen prosenttia enemmän rahaa öljyn alkutuotantoon. Nykyinen tuotannon pullonkaula on jalostuskapasiteetti, jonka kasvattaminen vähentäisi hintapiikkejä. Öljyn loppumista on veikkailtu jo pitkään, mutta ennustukset ovat olleet naiiveja ja perustuneet vääriin oletuksiin. Öljy ei tule loppumaan maailmasta, ja kun sen tuotanto kääntyy vähitellen laskuun, uudet energiaratkaisut kuten metaanihydraatti tarjoavat vakaan pohjan maailman talouden kasvulle. Kun öljy hyytyy, ydinvoima jatkaa? Kun puhutaan maailman öljyvarojen kehityksestä, eri lähteet antavat hyvinkin erilaisen kuvan tilanteesta. Asiaan omistautuneilla verkkosivuilla voi törmätä niin maailmanloppua povaaviin energiaprofeettoihin, salaliittoteorioihin kuin ylioptimistisiin öljyalan kasvuennusteisiin. Riippumattoman ja luotettavan tiedon saanti tuntuu lähes mahdottomalta. Minnesotan yliopiston geologian professori Richard Ojakangas on perehtynyt öljyntuotannon historiaan. Hän kertoo Geologian tutkimuskeskuksen ja Suomen Geologisen Seuran seminaarissa, kuinka öljyntuotanto alkoi öljylampuista ja suurten valaiden pyytämisestä. Kun valaat olivat sukupuuton partaalla, pyydettiin aina vain pienempiä lajeja. Lopulta pohdittiin jo pingviinien keittämistä öljyksi. Valaiden ja pingviinien onneksi maasta löydettiin raakaöljyä moninkertaisesti enemmän kuin lampuissa saatiin poltettua. Syntyi autoteollisuus. Nyt maailmassa on satoja miljoonia autoja, ja öljyä kulutetaan jo enemmän kuin uutta löydetään. Uusia, vaikeammin hyödynnettäviä öljyvaroja kyllä on, mutta ilmastonmuutoksen vuoksi niiden käyttäminen ei vaikuta mielekkäältä. Suomen primäärienergian kulutuksesta noin 25 % on peräisin öljystä. Kauppa- ja teollisuusministeriön edustaja Erkki Eskola ei näytä huolestuneelta. Ehkä liikennepolttoaineiden kohtalosta vastaa ministeriössä joku muu tai asiaa pohtiva työryhmä ei ole vain saanut vielä raporttiaan valmiiksi? Erkkilä esittelee Suomen energia- ja ilmastostrategiaa. Esitelmän mukaan öljyn osuus Suomen energiankulutuksesta tulee laskemaan parilla prosentilla vuoteen 2025 mennessä. Ydinvoiman osuus taas hieman nousee. Ydinvoimasta jatketaankin sitten kolmen seuraavan esityksen voimin. Professori Ojakankaan toisen esitelmän voi tiivistää sen viimeiseen kalvoon, jossa sanotaan: Vain ydinvoima voi tyydyttää ihmiskunnan pitkän aikavälin energiantarpeen ja säilyttää ympäristön. Sali puhkeaa aplodeihin. Maankamaran energiavarat -seminaarin todellinen teema alkaa vähitellen selvitä myös minulle. Professori Ojakangas on luonut uransa uraanin parissa, kuten monista hänen näyttämistään kuvista käy ilmi. Kun uraanin hinta nousee, sitä voidaan louhia pienemmän pitoisuuden lähteistä, kuten ilmeisesti Suomesta. Cogeman Tim Glitzelin kalvot pursuavat viittauksia kestävään kehitykseen ja sosiaaliseen vastuuseen. Kun Teollisuuden Voiman vanhempi asiantuntija Martti Kätkä vielä vakuuttaa ydinvoiman olevan päästötöntä, voi öljyn loppumiseen suhtautua suorastaan positiivisesti. Saastuttava tuontiöljy voidaan korvata puhtaalla kotimaisella ydinvoimalla. Ai eikö? Kenties analogia valaiden, raakaöljyn ja ydinvoiman välillä ei heti avaudu kaikille, mutta halvan öljyn aika on ohi. JANNE HELIN TOIMII TUTKIJANA MTT:LLÄ JA ON YMPÄRISTÖTALOUS- TIETEEN JATKO-OPISKELIJA HELSINGIN YLIOPISTOLLA

12 12 Ravinteita kierrättävä maatalous poistaa Itämeren levälautat Länsipuron ravinne päästöt. sivuilta? Maatalous tuottaa perustarpeita. Olisi täysin mahdollista elää lähes pelkästään maatalouden ja siihen liittyvän metsätalouden varassa. Ruoan lisäksi pellot ja metsät tuottavat muun muassa energiaa, tekstiilejä ja rakennusmateriaaleja. Kasviöljyistä voi periaatteessa valmistaa samoja tuotteita, joita saadaan maan kuoresta pumpattavasta mineraaliöljystä. Nykyisessä muodossaan tehomaatalous aiheuttaa kuitenkin ympäristöongelmia. Suomessa maatalouden suurimpia ongelmia ovat vesistöjä rehevöittävät Pommitehtaista tuli lannoitevalmistajia Ennen maatalouden kemikalisoitumista vallinneessa perinteisessä viljelyssä ravinteet tulivat kasvien käyttöön luonnollisten prosessien kautta. Samaa periaatetta noudatetaan nyt luomuviljelyssä. Kemiallis-teknologisessa maataloudessa ravinteita tuodaan viljelmille runsaasti helppoliukoisessa muodossa keinolannoitteissa. Lisäksi suurten kotieläinyksiköiden lanta ja virtsa ajetaan pelloille kompostoimatta. Keinolannoitteiden käyttö räjähti käsiin toisen maailmansodan jälkeen, kun pommitehtaat rupesivat valmistamaan typpilannoitteita. Ihmisiä ei voinut enää pommittaa, mutta kastematoja ja vesistöjä voi. Vuodesta 1900 typpipäästöt Itämereen ovat nelinkertaistuneet ja fosforipäästöt kahdeksankertaistuneet. Tällä hetkellä Itämeren ravinnepäästöistä lähes 60 prosenttia on peräisin maataloudesta. Suurin ravinnepäästöjen lähde on Puola, mutta asukasta kohden eniten päästöjä tulee Suomesta. toim. huom: Miksi saastuttajaa tuetaan? Levälauttoja, happikatoa ja kalakuolemia Itämeri voi huonosti. Itämeren ongelmat on tiedetty jo pitkään, mutta maatalouden päästöjä ei ole vähennetty asetettujen tavoitteiden mukaan. Tulevaisuuskaan ei näytä valoisammalta. Yleisesti hyväksytyn periaatteen mukaan saastuttajan tulee maksaa päästöjen vähentämisen kustannukset. Maataloudessa tämä periaate ei toteudu. Yhteiskunta päinvastoin tukee saastuttajaa maataloustukiaisilla. Keskimäärin suomalaiset veronmaksajat tukevat jokaista viljelijää noin eurolla vuodessa. Olisikohan aika vaatia alkajaisiksi, että viljelijät toteuttaisivat nykyiset ympäristönormit vastineeksi tästä tuesta? Ravinteiden aikaansaama rehevöityminen kasvattaa valtavia levälauttoja, jotka kuollessaan ja meren pohjaan vajotessaan muodostavat laajoja hapettomia aavikkoalueita. Itämeren ravinnekuormitus puoliksi kierrättävällä maataloudella Väkilannoitteiden käyttö ei yksistään ole ongelma, vaan vyyhdin ytimenä on koko nykymuotoisen tehomaatalouden tuhlaileva ravinteiden käsittely. Tilanteen taustalla on erikoistuminen: toiset tilat ja maatalousalueet ovat keskittyneet yksipuoliseen kemialliseen viljanviljelyyn ja toiset eläintuotantoon. Suomalaisten viljatilojen tuotannosta 80 prosenttia käytetään eläintilojen rehuina. Tehoeläintilojen lanta ei kuitenkaan palaudu viljatilojen ravinnekiertoon vaan levitetään lähipelloille, jotka ikään kuin varmuuden vuoksi lannoitetaan vielä väkilannoitteillakin. HEIKKI KORPELA Tehokkaan kotieläintuotannon alueilla syntyy valtavaa pistekuormitusta, kun viljanviljelyalueilta ravinteet rahdataan rekkakuormissa rehutehtaiden kautta liha- ja maitotiloille. Ongelmallisen tilanteen ratkaisu on ravinteita kierrättävä maatalous. Kotieläintuotannon tulee perustua omalla tai lähitilalla tuotettuun rehuun joka lannoitetaan oman tai lähitilan kompostoidulla lannalla sekä apilanurmien biologisella typensidonnalla. Tuoreen Itämeren aluetta käsittelevän tutkimusraportin mukaan kierrättävään maatalouteen siirtymällä Itämeren ravinnekuormitus voitaisiin puolittaa. Luomua, fiksua kouluruokaa ja ruokapiirejä Luomupellonkin ravinteita huuhtoutuu vesistöihin muokkausten yhteydessä. Monivuotisten rehu- tai energiakasvinurmien viljely kuitenkin vähentää huuhtoumaa. Ruokohelpi on energiantuotannossa käytettävä monivuotinen heinäkasvi, joka antaa yhdestä kylvöstä satoa jopa kymmenen vuotta ilman muokkauksia. Kasvustoa voi lannoittaa aluskasvina viljeltävällä apilalla ja karjanlannalla. Ravinteita kierrättävä maatalous ei synny itsestään. Se on asetettava Euroopan unionin maatalouspolitiikan ykköstavoitteeksi. Kierrättävä maatalous edellyttää myös toimivaa paikallista elintarviketuotantoa, jota voidaan tukea julkisissa hankinnoissa kuten päätettäessä koulujen ja päiväkotien elintarvikehankinnoista. Nykyään EU:n kilpailutussäännöt mahdollistavat toimittajan valinnan ympäristökriteerien perusteella. Myös yksittäinen kuluttaja tai ruokapiiriksi järjestäytynyt ryhmä voi tukea kierrättävää viljelyä ostamalla ruokansa lähialueen luomutiloilta. JANNE LÄNSIPURO ON PERNAJAN ISNÄSISSÄ TYÖSKENTELEVÄ LUOMUVILJELIJÄ JA VIHREÄ LIITTO RP:N VARAPUHEENJOHTAJA Lähteet:

LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013

LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013 Nuukuusviikko 2013 LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ Nuukuusviikko vko 16 TEEMAVIIKKO, JOLLE ON TÄNÄ VUONNA VALITTU TEEMAKSI LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ NUUKUUSVIIKOLLA NOSTETAAN TÄRKEÄÄ KESTÄVÄN

Lisätiedot

LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ

LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ Syöminen vaikuttaa ympäristöön. Ruoan tuottamiseen tarvitaan valtavasti peltoja, vettä, ravinteita ja energiaa. Peltoja on jo niin paljon, että niiden määrää on vaikeaa lisätä,

Lisätiedot

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia? EKOLOGISUUS Ovatko lukiolaiset ekologisia? Mitä on ekologisuus? Ekologisuus on yleisesti melko hankala määritellä, sillä se on niin laaja käsite Yksinkertaisimmillaan ekologisuudella kuitenkin tarkoitetaan

Lisätiedot

ITÄMERI, ILMASTO JA LIHANTUOTANTO. Ilkka Herlin Hallituksen puheenjohtaja, perustajajäsen BSAG- sää9ö, Soilfood Oy

ITÄMERI, ILMASTO JA LIHANTUOTANTO. Ilkka Herlin Hallituksen puheenjohtaja, perustajajäsen BSAG- sää9ö, Soilfood Oy ITÄMERI, ILMASTO JA LIHANTUOTANTO Ilkka Herlin Hallituksen puheenjohtaja, perustajajäsen BSAG- sää9ö, Soilfood Oy Tavoitteena omilla tiloilla päästötön ruoantuotanto ( regenerative farming, carbon farming,

Lisätiedot

Luomuliiton ympäristöstrategia

Luomuliiton ympäristöstrategia Luomuliiton ympäristöstrategia Luomun ympäristöhyödyt esille ja tavoitteet kirkkaiksi. Elisa Niemi Luomuliiton toiminnanjohtaja Luomu. Hyvää sinulle, hyvää luonnolle. Luomu. Hyvää vesistöille, ilmastolle

Lisätiedot

Mitä jos ilmastonmuutosta ei torjuta tiukoin toimin?

Mitä jos ilmastonmuutosta ei torjuta tiukoin toimin? Mitä jos ilmastonmuutosta ei torjuta tiukoin toimin? Ilmastonmuutos on jo pahentanut vesipulaa ja nälkää sekä lisännyt trooppisia tauteja. Maailman terveysjärjestön mukaan 150 000 ihmistä vuodessa kuolee

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

Luomuliitto vie luomua eteenpäin. www.luomuliitto.fi

Luomuliitto vie luomua eteenpäin. www.luomuliitto.fi Luomuliitto vie luomua eteenpäin www.luomuliitto.fi Luomuliitto 14 paikallista luomuyhdistystä Luomutuotannon kehittäminen tuottajien kanssa yhteistyössä Pienimuotoisen elintarviketuotannon edistäminen

Lisätiedot

Globaali kiertotalous ja kestävä kehitys

Globaali kiertotalous ja kestävä kehitys Globaali kiertotalous ja kestävä kehitys KOHTI KESTÄVIÄ VALINTOJA MITEN VOIMME VAIKUTTAA KIERTOTALOUTEEN Tuula Pohjola TkT Crnet Oy 4/21/2015 Crnet Oy/Tuula Pohjola 1 Tuula Pohjola, TkT Erityisala vastuullinen

Lisätiedot

Luonnonvarat ja pitkä tähtäin. 2.12.2011 Hallintotuomioistuinpäivä Eeva Hellström

Luonnonvarat ja pitkä tähtäin. 2.12.2011 Hallintotuomioistuinpäivä Eeva Hellström Luonnonvarat ja pitkä tähtäin 2.12.2011 Hallintotuomioistuinpäivä Eeva Hellström Sisältö: Luonnonvarat ja Maailma Suomi Sääntely 13.12.2011 2 Globaali lähtökohta: Kun yksi maapallo ei riitä 28.9.2011 Maailman

Lisätiedot

Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua

Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua MATTI SNELLMAN Suomessa erityisesti metsät ja suot varastoivat suuria määriä hiiltä. Luonnon omista hiilivarastoista huolehtimalla suojelemme sekä luonnon monimuotoisuutta

Lisätiedot

Onnea ostamalla - vai onnea ostamatta? www.nuukuusviikko.net

Onnea ostamalla - vai onnea ostamatta? www.nuukuusviikko.net Onnea ostamalla - vai onnea ostamatta? Mikä ihmeen kulutus? Minä ja tavarat Mikä on turhin tavarasi? Mitä tavaraa toivoisit ja miksi? Mikä sinun tekemisistäsi on kuluttamista? Mikä ihmeen kaari? Tavaran

Lisätiedot

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800

Lisätiedot

Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö

Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena Antero Honkasalo Ympäristöministeriö Ekologinen jalanjälki Ekosysteempipalvelut ovat vakavasti uhattuna Erilaiset arviot päätyvät aina samaan

Lisätiedot

Energia tulevaisuudessa Epävarmuutta ja mahdollisuuksia. Jyrki Luukkanen Tutkimusprofessori jyrki.luukkanen@tse.fi

Energia tulevaisuudessa Epävarmuutta ja mahdollisuuksia. Jyrki Luukkanen Tutkimusprofessori jyrki.luukkanen@tse.fi Energia tulevaisuudessa Epävarmuutta ja mahdollisuuksia Jyrki Luukkanen Tutkimusprofessori jyrki.luukkanen@tse.fi Tulevaisuuden epävarmuudet Globaali kehitys EU:n kehitys Suomalainen kehitys Teknologian

Lisätiedot

Ilmastonmuutosta hillitsemässä

Ilmastonmuutosta hillitsemässä Ilmastonmuutosta hillitsemässä Ekotukihenkilöiden tapaaminen 9.11.2011 Pääsihteeri Leo Stranius 1 Leo Stranius, HM Luonto-Liiton pääsihteeri Ympäristöasiantuntija Kansalaistoiminnan tutkija Lue lisää:

Lisätiedot

Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt

Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt 1. Emme tuhlaa luonnonvaroja ja saastuta ympäristöä - tasapaino luonnon käytön ja suojelun välillä 2. Huolehdimme ihmisten hyvinvoinnista

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA YK:n Polaari-vuosi ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympärist ristöuhka. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktisilla alueilla. Vaikutus

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 1900 1998 ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 1900 1998 ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 19 1998 ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia) 4 3 2 1 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

TUOMAS VANHANEN. @ Tu m u Va n h a n e n

TUOMAS VANHANEN. @ Tu m u Va n h a n e n TUOMAS VANHANEN KUKA Tu o m a s Tu m u Vanhanen Energiatekniikan DI Energialähettiläs Blogi: tuomasvanhanen.fi TEEMAT Kuka Halpaa öljyä Energian kulutus kasvaa Ilmastonmuutos ohjaa energiapolitiikkaa Älykäs

Lisätiedot

Tiedosta toimintaan. WWF:n Itämeri-viestintä. Anne Brax WWF Suomi 23.11.2012

Tiedosta toimintaan. WWF:n Itämeri-viestintä. Anne Brax WWF Suomi 23.11.2012 Tiedosta toimintaan WWF:n Itämeri-viestintä Anne Brax WWF Suomi 23.11.2012 Öljyonnettomuuden torjunta Meriturvallisuus Rehevöityminen Itämeren lajit ja luontotyypit Kestävä kalastus Miten WWF viestii Itämerestä?

Lisätiedot

Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous?

Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous? Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous? Oras Tynkkynen, Helsinki 21.10.2008 Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous? Vesipula 1,5 ºC:n lämpötilan nousu voi altistaa vesipulalle 2 miljardia ihmistä

Lisätiedot

Puutarhakalusteita tropiikista?

Puutarhakalusteita tropiikista? Puutarhakalusteita tropiikista? Tietoa kuluttajille Suomen luonnonsuojeluliitto ry Oletko aikeissa ostaa uudet puutarhakalusteet, ja viehättäkö sinua tummasta puusta tehdyt aurinkotuolit, joita mainoslehtiset

Lisätiedot

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta Tämä teksti on lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta. Kun puolueohjelma

Lisätiedot

NORDISKE ARBEJDSPAPIRER P OHJOISMAISET T YÖASIAKIRJAT

NORDISKE ARBEJDSPAPIRER P OHJOISMAISET T YÖASIAKIRJAT Ved Stranden 18 DK-1061 København K www.norden.org NORDISKE ARBEJDSPAPIRER P OHJOISMAISET T YÖASIAKIRJAT Kuluttajaopas Käytä vaatteitasi Käytä päätäsi Vaali ympäristöä! Rostra Kommunikation v/ David Zepernick,

Lisätiedot

Kestävä kehitys autoalalla

Kestävä kehitys autoalalla Kestävä kehitys autoalalla Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa. YK Brundtlandin komissio 1987 2 Kestävän

Lisätiedot

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Solidaarinen maatalous Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Työn arvotus Ruoan tuotanto 5 /h Jatkojalostus 10 /h Edunvalvonta 0-15 /h Luomenauraus ym. 20 /h Luennot 40-50 /h Maatila nykymalli Tuotantopanos

Lisätiedot

Ilmastolounas-esittely 9.10.2013

Ilmastolounas-esittely 9.10.2013 Ilmastolounas-esittely 9.10.2013 Ilmastolounaan tausta MTT Agrifood Research Finland 11/11/2013 2 Kulutuksen ympäristövaikutusten jakautuminen kulutusryhmittäin Muu Koulu/työ Vaatteet Hyvnvointi Vapaa-aika

Lisätiedot

Tulevaisuuden energiaratkaisut? Jyrki Luukkanen/Jarmo Vehmas

Tulevaisuuden energiaratkaisut? Jyrki Luukkanen/Jarmo Vehmas Tulevaisuuden energiaratkaisut? Jyrki Luukkanen/Jarmo Vehmas Tulevaisuuden epävarmuudet Globaali kehitys EU:n kehitys Suomalainen kehitys Teknologian kehitys Ympäristöpolitiikan kehitys 19.4.2010 2 Globaali

Lisätiedot

VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka

VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka Luentorunko Luennon lähtökohdat riittääkö ruoka? Kriisit: Vuosien 2007-2008 ruokakriisi Väestönkasvu

Lisätiedot

Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus

Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus Säätytalo Päivittäistavarakauppa ry Toimitusjohtaja 1 Elintarvikeketjun ympäristövastuu ja asiakastoiminnan haasteet Tuoteturvallisuus (Suomessa)

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Jokaisella teolla on väliä IKEA Oy

Jokaisella teolla on väliä IKEA Oy Jokaisella teolla on väliä IKEA Oy Parempi arkipäivä monille ihmisille Kestävä kehitys IKEAssa Sisältyy kaikkiin toimintoihimme Kestävän kehityksen toimintasuunnitelma FY15 kokonaisvaltainen lähestymistapa

Lisätiedot

Maatalouden ilmasto-ohjelma. Askeleita kohti ilmastoystävällistä

Maatalouden ilmasto-ohjelma. Askeleita kohti ilmastoystävällistä Maatalouden ilmasto-ohjelma Askeleita kohti ilmastoystävällistä ruokaa Maatalouden ilmasto-ohjelma Askeleita kohti ilmastoystävällistä ruokaa SISÄLLYS: Askel 1: Hoidetaan hyvin maaperää 4 Askel 2: Hoidetaan

Lisätiedot

Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100)

Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100) Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä EU-15 Uudet EU-maat 195 196 197 198 199 2 21 22 23 24 25 Eräiden maiden ympäristön kestävyysindeksi

Lisätiedot

Ravinto ja ilmastonmuutos

Ravinto ja ilmastonmuutos Ravinto ja ilmastonmuutos 22.01.2009 Aleksi MäntylM ntylä Ilmastonmuutos yksi ongelma muiden joukossa Biodiversiteetin väheneminen Radioaktivisoituminen Maankäytön muutokset Rehevöityminen Happamoituminen

Lisätiedot

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja uusia päämääriä Johtaja, EK Säteilevät Naiset seminaari Rion ympäristö- ja kehityskonferenssi 1992 Suurten lukujen tapahtuma 180 valtiota, 120

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

m u o v i t o N m a a i l m a

m u o v i t o N m a a i l m a muoviton maailma Putket, kaivot, säiliöt, pullot - muovi kuljettaa puhdasta vettä sinne, missä sitä tarvitaan. Muovi antaa suojaa eikä petä vaativissakaan olosuhteissa, samalla vesi säilyy puhtaana ja

Lisätiedot

Jätevettä syntyy monista kodin toiminnoista, kuten wc, suihku ja ruuanlaitto. Vesivessan vetäminen kuluttaa paljon vettä.

Jätevettä syntyy monista kodin toiminnoista, kuten wc, suihku ja ruuanlaitto. Vesivessan vetäminen kuluttaa paljon vettä. Vesivessan vetäminen kuluttaa paljon vettä. Jätevettä syntyy monista kodin toiminnoista, kuten wc, suihku ja ruuanlaitto. 1-2 Teollisuusmaissa ja kehitysmaiden varakkaammissa perheissä käytetään vesivessoja.

Lisätiedot

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät?

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori Ilmastopaneelin puheenjohtaja Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Helsingin seudun ilmastoseminaari 12.2.2015 1. Vihreä talous

Lisätiedot

Vähänkö hyvää! -lautasella

Vähänkö hyvää! -lautasella Vähänkö hyvää! -lautasella Vastuullisen ruoan tuntomerkit Otetaan huomioon ruoan ympäristövaikutukset, ilmastovaikutukset, tuotanto-olosuhteet, terveysvaikutukset. Ruoantuotannon vaikutukset Ruoka kuormittaa

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

Kestävän kehityksen strategia

Kestävän kehityksen strategia Kestävän kehityksen strategia Yhtymähallitus xx.xx.2012 Sisällysluettelo 1. Kestävä kehitys... 1 2. Oppilaitosten ympäristösertifiointi... 1 3. Kestävä kehitys Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymässä...

Lisätiedot

IHMISKUNTA MUUTTAA ILMASTOA

IHMISKUNTA MUUTTAA ILMASTOA IHMISKUNTA MUUTTAA ILMASTOA Kimmo Ruosteenoja Ilmatieteen laitos, Ilmastotutkimusryhmä KASVIHUONEILMIÖ ILMASTONMUUTOSTEN TUTKIMINEN MALLIEN AVUL- LA TULEVAISUUDEN ILMASTO ILMASTONMUUTOSTEN VAIKUTUKSIA

Lisätiedot

KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ KATRIINA PARTANEN TOIMINNANJOHTAJA, PRO KALA 30.10.2011

KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ KATRIINA PARTANEN TOIMINNANJOHTAJA, PRO KALA 30.10.2011 KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ KATRIINA PARTANEN TOIMINNANJOHTAJA, PRO KALA 30.10.2011 Tutkimuksen tavoitteet Selvittää kuluttajien käsityksiä ja asennoitumista kalaan ja kalatalouteen Verrata tuloksia

Lisätiedot

Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi

Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi H2O CO2 CH4 N2O Lähde: IPCC Intergovernmental Panel on Climate Change Lämpötilan vaihtelut pohjoisella pallonpuoliskolla 1 000 vuodessa Lämpötila

Lisätiedot

Ydinvoima ja ilmastonmuutos

Ydinvoima ja ilmastonmuutos Ydinvoima ja ilmastonmuutos Onko ydinvoima edes osaratkaisu ilmastokatastrofin estämisessä? Ydinvoima päästötöntä? Jos ydinvoima olisi päästötöntä, auttaisiko ilmastokatastrofin torjunnassa? Jäädyttääkö

Lisätiedot

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Vähäpäästöisen talouden haasteita Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Haaste nro. 1: Kasvu Kasvu syntyy työn tuottavuudesta Hyvinvointi (BKT) kasvanut yli 14-kertaiseksi

Lisätiedot

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010 Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta Ville Niinistö 17.5.2010 Ilmastonmuutoksen uhat Jo tähänastinen lämpeneminen on aiheuttanut lukuisia muutoksia

Lisätiedot

Puhtaan veden merkitys elämän eri osa-alueille. Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio Maa- ja metsätalousministeriö Puula-forum 16.7.

Puhtaan veden merkitys elämän eri osa-alueille. Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio Maa- ja metsätalousministeriö Puula-forum 16.7. Puhtaan veden merkitys elämän eri osa-alueille Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio Maa- ja metsätalousministeriö Puula-forum 16.7.2014 1 Veden käyttö globaalisti lisääntyy Väestönkasvu Eliniän kasvu Kulutustottumusten

Lisätiedot

A. Kestävyys. Ihmiskunta tarvitsisi tällä hetkellä suunnilleen 1,5 maapalloa nykyisenkaltaisella kulutuksella (ekologinen jalanjälki)

A. Kestävyys. Ihmiskunta tarvitsisi tällä hetkellä suunnilleen 1,5 maapalloa nykyisenkaltaisella kulutuksella (ekologinen jalanjälki) A. Kestävyys Kestävyydessä ydinkysymyksenä ekologia ja se että käytettävissä olevat [luonnon]varat riittäisivät Ihmiskunta tarvitsisi tällä hetkellä suunnilleen 1,5 maapalloa nykyisenkaltaisella kulutuksella

Lisätiedot

TULEVA TYÖELÄMÄ Alustus seminaarissa Haasteet kovenevat millaista kuntoutusta työikäisille? Paasitorni 30.9. 2014

TULEVA TYÖELÄMÄ Alustus seminaarissa Haasteet kovenevat millaista kuntoutusta työikäisille? Paasitorni 30.9. 2014 Antti Kasvio, vanhempi tutkija TULEVA TYÖELÄMÄ Alustus seminaarissa Haasteet kovenevat millaista kuntoutusta työikäisille? Paasitorni 30.9. 2014 Ennakoinnin vaikea tehtävä Aiempia säännönmukaisuuksia talouskasvu

Lisätiedot

Kansanedustajat, syksy 2015

Kansanedustajat, syksy 2015 Kansanedustajat, syksy 215 1. Puolue 1 2 4 Keskusta Kokoomus Kristillisdemokraatit Perussuomalaiset Ruotsalainen kansanpuolue Sosialidemokraatit Vasemmistoliitto Vihreät 4 2. Vastaajan sukupuoli 1 2 Nainen

Lisätiedot

Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu?

Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu? Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu? ClimBus päätösseminaari Finlandia-talo, 9.6.2009 Timo Karttinen Kehitysjohtaja, Fortum Oyj 1 Rakenne Kilpailuedusta ja päästöttömyydestä Energiantarpeesta ja

Lisätiedot

***I MIETINTÖLUONNOS

***I MIETINTÖLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 12.7.2010 2010/0137(COD) ***I MIETINTÖLUONNOS ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi luettelon

Lisätiedot

Maapallon kehitystrendejä (1972=100)

Maapallon kehitystrendejä (1972=100) Maapallon kehitystrendejä (1972=1) Reaalinen BKT Materiaalien kulutus Väestön määrä Hiilidioksidipäästöt Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN ILMASTOSTRATEGIA 2020

KESKI-SUOMEN ILMASTOSTRATEGIA 2020 KESKI-SUOMEN ILMASTOSTRATEGIA 2020 Kuvitus: Jarkko Vehniäinen Ulkoasu: Sami Saresma Harkitse, valitse oikein. Tule ajatelleeksi, muuta asennettasi. Ilmastonmuutoksen hillintä ja sopeutuminen on kaikkien

Lisätiedot

MTK JA ILMASTOVIISAS MAATALOUS

MTK JA ILMASTOVIISAS MAATALOUS MTK JA ILMASTOVIISAS MAATALOUS Pieksämäki 14.1.2014 Vesa Kallio Toiminnanjohtaja MTK-Etelä-Savo % Kaikkein kiihkein kiista uhkaa tulla vesivaroista. Makeasta vedestä on pula jo nyt, ja jos ilmastonmuutosta

Lisätiedot

Miten media vaikuttaa Itämeren suojelupolitiikkaan? Mia Pihlajamäki, Suomen ympäristökeskus, mia.pihlajamaki@ymparisto.fi Itämeri-foorumi, 7.6.

Miten media vaikuttaa Itämeren suojelupolitiikkaan? Mia Pihlajamäki, Suomen ympäristökeskus, mia.pihlajamaki@ymparisto.fi Itämeri-foorumi, 7.6. Miten media vaikuttaa Itämeren suojelupolitiikkaan? Mia Pihlajamäki, Suomen ympäristökeskus, mia.pihlajamaki@ymparisto.fi Itämeri-foorumi, 7.6.2012 Tausta Media ja Itämeren rehevöityminen Kolme esimerkkiä

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

Ajankohtaista maataloudesta. Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015

Ajankohtaista maataloudesta. Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015 Ajankohtaista maataloudesta Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015 Ajankohtaista maa- ja metsätaloudessa Biotalous ja Ruoka Markkinat - Venäjän tuontikielto - Kaikki maataloustuotteet

Lisätiedot

Lead Facility Services Globally. ISS Palvelut ottaa vastuuta ympäristöstä yhdessä asiakkaan kanssa

Lead Facility Services Globally. ISS Palvelut ottaa vastuuta ympäristöstä yhdessä asiakkaan kanssa ISS Palvelut ottaa vastuuta ympäristöstä yhdessä asiakkaan kanssa TOIMINNALLASI ON ISO VAIKUTUS YMPÄRISTÖÖN Suurin osa ympäristövaikutuksista syntyy kiinteistöjen käytönaikaisista päivittäisistä toiminnoista,

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa Elinkeinoelämän keskusliitto Energiaan liittyvät päästöt eri talousalueilla 1000 milj. hiilidioksiditonnia 12 10 8 Energiaan liittyvät hiilidioksidipäästöt

Lisätiedot

1. Mitä seuraavista voit laittaa biojäteastiaan tai kompostiin?

1. Mitä seuraavista voit laittaa biojäteastiaan tai kompostiin? 1. Mitä seuraavista voit laittaa biojäteastiaan tai kompostiin? a) maitotölkki b) suodatinpussi ja kahvinporot c) lasinsirut d) ruuanjätteet muovipussissa KOMPOSTI 2. Hyötispiste on paikka johon voit viedä

Lisätiedot

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Investoiminen Suomeen luo uusia työpaikkoja ja kehittää yhteiskuntaa Fortumin tehtävänä on tuottaa energiaa, joka parantaa nykyisen

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen globaalit ja paikalliset portinvartijat. Tuuli Kaskinen 6.9.2010 Keski-Suomen liitto www.demos.fi

Ilmastonmuutoksen globaalit ja paikalliset portinvartijat. Tuuli Kaskinen 6.9.2010 Keski-Suomen liitto www.demos.fi Ilmastonmuutoksen globaalit ja paikalliset portinvartijat Tuuli Kaskinen 6.9.2010 Keski-Suomen liitto www.demos.fi ILMASTON- MUUTOS Energiankulutus Autojen lukumäärä Lentokilometrit Globaalit materiaalivirrat

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Kulutuksen nykytrendit

Kulutuksen nykytrendit Kulutuksen nykytrendit Terhi-Anna Wilska Keski-Uudenmaan elinkeinopäivä 28.10. 2014 Mitä kuluttamisessa on 2 tapahtumassa? Elintason nousu, välttämättömyyksien muuttuminen Digitalisaatio, teknologian jokapaikkaistuminen

Lisätiedot

Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu

Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä ENERGIARATKAISU KIINTEISTÖN KILPAILUKYVYN SÄILYTTÄMISEKSI Osaksi kiinteistöä integroitava Realgreen- tuottaa sähköä aurinko- ja

Lisätiedot

Skanskan väripaletti TM. Ympäristötehokkaasti!

Skanskan väripaletti TM. Ympäristötehokkaasti! Skanskan väripaletti TM Ympäristötehokkaasti! { Tavoitteenamme on, että tulevaisuudessa projektiemme ja toimintamme ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman vähäisiä. Väripaletti (Skanska Color Palette

Lisätiedot

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14 Unelmoitu Suomessa Sisällys ä ä ä ö ö ö ö ö ö ä ö ö ä 2 1 Perustiedot ö ä ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ä ö ä ää ö ä ä ä ä ö ä öö ö ä ä ä ö ä ä ö ä ää ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ö ä ä ää ö ä ä ä ää ö ä ä ö ä ä ö ä ä ä

Lisätiedot

Seinät puhuvat asukkaat tekemässä tulevaisuuden tiloja

Seinät puhuvat asukkaat tekemässä tulevaisuuden tiloja Seinät puhuvat asukkaat tekemässä tulevaisuuden tiloja ASPA-palveluiden Koti on enemmän -seminaari 16.4.2013 Tutkija Tuuli Kaskinen Demos Helsinki Twitter: @tuulikas Tavoitteena on tukea kehitysvammaisia

Lisätiedot

Hyvät ystävät! Hukkuuko Helsinki? -tilaisuudessa Malmilla 10.1.2006

Hyvät ystävät! Hukkuuko Helsinki? -tilaisuudessa Malmilla 10.1.2006 Hyvät ystävät! Hukkuuko Helsinki? -tilaisuudessa Malmilla 10.1.2006 keskusteltiin ilmastonmuutoksesta. Tutkija Kimmo Ruosteenoja, ympäristöjohtaja Pekka Kansanen ja kansanedustaja Tarja Cronberg alustivat.

Lisätiedot

Talouskasvua ja materiaalivirtaa vai kohtuutta. Eija Koski Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy

Talouskasvua ja materiaalivirtaa vai kohtuutta. Eija Koski Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy Talouskasvua ja materiaalivirtaa vai kohtuutta Eija Koski Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy Ranskalainen arvoitus: Vesihyasintti Huomaat lammessa vesihyasintin Sen määrä kaksinkertaistuu joka päivä

Lisätiedot

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Metsätieteen päivät Metsäteollisuus ry 2 Maailman metsät ovat kestävästi hoidettuina ja käytettyinä ehtymätön luonnonvara Metsien peittävyys

Lisätiedot

Onko kestävän kehityksen indikaattoreista iloa? Janne Rinne Suomen ympäristökeskus (SYKE)

Onko kestävän kehityksen indikaattoreista iloa? Janne Rinne Suomen ympäristökeskus (SYKE) Onko kestävän kehityksen indikaattoreista iloa? Janne Rinne Suomen ympäristökeskus (SYKE) Kansalliset kestävän kehityksen indikaattorit Ensimmäiset keke-indikaattorit 2000 Kokoelmaa päivitetty ja uudistettu

Lisätiedot

Ilmastonmuutos. Ovatko lukiolaiset tietoisia ilmastonmuutoksesta? Yrittävätkö lukiolaiset tietoisesti ehkäistä ilmastonmuutosta?

Ilmastonmuutos. Ovatko lukiolaiset tietoisia ilmastonmuutoksesta? Yrittävätkö lukiolaiset tietoisesti ehkäistä ilmastonmuutosta? Ilmastonmuutos Ovatko lukiolaiset tietoisia ilmastonmuutoksesta? Yrittävätkö lukiolaiset tietoisesti ehkäistä ilmastonmuutosta? Mikä ilmastonmuutos on? ilmastonmuutos on suurin ympäristöongelma maailmassa

Lisätiedot

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011 ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET Hannu Koponen 21.9.2011 Sektorikohtaiset tavoitteet vuoteen 2020 Vertailuvuosi 2004-2006 Liikenne -30% Lämmitys -30% Sähkönkulutus -20% Teollisuus ja työkoneet -15% Maatalous

Lisätiedot

Sustainable intensification in agriculture

Sustainable intensification in agriculture Sustainable intensification in agriculture Yara Suomi ja Helsingin yliopisto MMTDK YHTEISTYÖTÄ TEHOKKAAN JA KESTÄVÄN MAATALOUDEN PUOLESTA Tavoitteena kestävästi tuottava maatalous Taustaa Uudet haasteet

Lisätiedot

Johtamisen haasteet ympäristöpolitiikan toteuttamisessa

Johtamisen haasteet ympäristöpolitiikan toteuttamisessa Johtamisen haasteet ympäristöpolitiikan toteuttamisessa Ulla Koivusaari 29.11.2007 Studia Generalia - luentotilaisuus Työelämäosaamisen edistäminen Pirkanmaalla 1 Sisältö Kestävä kehitys ja sen uhkatekijät

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS A SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rastittakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus muistuttaa teitä itseänne. a. Ideoiden tuottaminen

Lisätiedot

SUOMEN ULKOASIAINHALLINTO. Ympäristöasiat

SUOMEN ULKOASIAINHALLINTO. Ympäristöasiat SUOMEN ULKOASIAINHALLINTO Ympäristöasiat Visio Ulkoasiainhallinto ottaa ympäristönäkökulmat huomioon kaikessa toiminnassaan tulevina vuosina. Missio Osana yhteiskuntavastuuta tavoitteemme on minimoida

Lisätiedot

Luonnonmukainen viljely on parhaimmillaan tehotuotantoa

Luonnonmukainen viljely on parhaimmillaan tehotuotantoa Luonnonmukainen viljely on parhaimmillaan tehotuotantoa Kuva: Arttu Muukkonen Juuso Joona, Tyynelän tila, Joutseno Pro Luomun luomubrunssi Sisältö - Tilan esittely - Miksi luomuviljely? - Luonnonmukainen

Lisätiedot

Apilanurmien mahdollisuudet tulevaisuuden ilmastossa - tietoja kirjallisuudesta

Apilanurmien mahdollisuudet tulevaisuuden ilmastossa - tietoja kirjallisuudesta Apilanurmien mahdollisuudet tulevaisuuden ilmastossa - tietoja kirjallisuudesta Pohjois-Savon maatalouden sopeutuminen ilmastonmuutokseen, Kuopio 20.11.2014 4.12.2014 Hannu Känkänen Lämpötilan nousu Lämpenevät

Lisätiedot

Pitääkö kotimaista ruokaa brändätä Suomessa? Tiivistelmä Agronomiliiton jäsenseminaari 25.10.2014

Pitääkö kotimaista ruokaa brändätä Suomessa? Tiivistelmä Agronomiliiton jäsenseminaari 25.10.2014 1 Pitääkö kotimaista ruokaa brändätä Suomessa? Tiivistelmä Agronomiliiton jäsenseminaari 25.10.2014 Outi Hohti, viestintäpäälikkö S-ryhmän marketkauppa Twitter: @hohti Kotimaisuus S-ryhmän marketkaupassa

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien Banana Split -peli Tavoite Esitellä banaanin tuotantoketju (mitä banaanille tapahtuu ennen kuin se on kuluttajalla) ja keskustella kuka saa mitä banaanin hinnasta. Kuinka peliä pelataan Jaa ryhmä viiteen

Lisätiedot

KUIVAKÄYMÄLÄT KÄYTTÖÖN

KUIVAKÄYMÄLÄT KÄYTTÖÖN KUIVAKÄYMÄLÄT KÄYTTÖÖN DT -TEKNOLOGIA TEKEE TULOAAN Raini Kiukas Käymäläseura Huussi ry DT keskus Kuivakäymälä kopli@kopli.fi HUOMIOITA NYKYTILANTEESTA MAAILMAN TÄRKEIN LUONNONVARA ON MAKEA VESI MEIDÄN

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia) Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia) Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia) 4 3 2 1 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut 22.9.2

Lisätiedot

Suomen (tavara)liikenne. Kestävä kehitys. Pöyry Infra Oy. Veli Himanen 22.8.2007

Suomen (tavara)liikenne. Kestävä kehitys. Pöyry Infra Oy. Veli Himanen 22.8.2007 Kestävä kehitys Suomen (tavara)liikenne 22.8.2007 Veli Himanen Pöyry Infra Oy Sisältö 1 Mitä on kestävä kehitys 2 Maapallon ja ihmiskunnan esihistoria 3 Imaston nykyinen muutos 4 Moderni maailma 5 Mihin

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

& siihen liittyvät työssä jaksamisen ja jatkamisen kysymykset

& siihen liittyvät työssä jaksamisen ja jatkamisen kysymykset Antti Kasvio: Työelämän muutokset & siihen liittyvät työssä jaksamisen ja jatkamisen kysymykset Esitys Punk-hankkeen seminaarissa 21.1.2010 Miten työ on nykyään muuttumassa? Perinteinen modernisaatioteoreettinen

Lisätiedot

Yrityskaupan muistilista

Yrityskaupan muistilista Yrityskaupan muistilista Aloita ajoissa * Yleisemmin yrityksen myyntiprosessi kestää noin 10 kuukautta, mutta hyvin usein se venyy yli vuoden mittaiseksi. Valitettavasti kaikkein yleisintä on, että yrityskauppa

Lisätiedot

Alustus Emmaus Suomen seminaarissa Tammisaaressa 19.9.2010 Ulf Särs, Emmaus Helsinki

Alustus Emmaus Suomen seminaarissa Tammisaaressa 19.9.2010 Ulf Särs, Emmaus Helsinki Kestävä kehitys Alustus Emmaus Suomen seminaarissa Tammisaaressa 19.9.2010 Ulf Särs, Emmaus Helsinki Käsite kestävä kehitys tuli käyttöön niin sanotun Brundtlandin-komission vuonna 1987 julkaisemassa raportissa

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 TERVETULOA! Jouni Ponnikas Kajaanin yliopistokeskus, AIKOPA 6.5.2011 Ilmasto muuttuu Väistämätön muutos johon on sopeuduttava ja jota on hillittävä, mutta joka luo myös uutta

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Energian säästöä ja ilmastonmuutoksen hillintää. OMAVARA -hankkeen loppuseminaari 19.3.2013 Hannu Känkänen

Energian säästöä ja ilmastonmuutoksen hillintää. OMAVARA -hankkeen loppuseminaari 19.3.2013 Hannu Känkänen Energian säästöä ja ilmastonmuutoksen hillintää OMAVARA -hankkeen loppuseminaari 19.3.2013 Hannu Känkänen 22.3.2013 Fossiilisen energian säästöön palkokasvien avulla (väkilannoitetypen käytön vähenemisen

Lisätiedot

TEHTÄVÄ 7 / KESTÄVÄ KEHITYS

TEHTÄVÄ 7 / KESTÄVÄ KEHITYS Kilpailuparin Numero: Kilpailijoiden Nimet: TEHTÄVÄ 7 / KESTÄVÄ KEHITYS Tehtävä tehdään lyijykynällä tälle tehtäväpaperille. Lisäpaperia saa tarvittaessa käyttää, käytetyt lisäpaperit tulee myös palauttaa

Lisätiedot

ja sen mahdollisuudet Suomelle

ja sen mahdollisuudet Suomelle ja sen mahdollisuudet Suomelle Asmo Honkanen, Luonnonvarakeskus 29.9.2015 Kuopio Biotalous on seuraava talouden aalto Biotalous on osa talouden uutta aaltoa, jossa resurssiviisaus ja luonnonvarojen kestävän

Lisätiedot