Maakuntastrategia kehittää kumppanuutta ja avointa tietoa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Maakuntastrategia kehittää kumppanuutta ja avointa tietoa"

Transkriptio

1 Varsinais-Suomen liiton tiedotuslehti Egentliga Finlands förbunds infotidning frisbeegolfia pelataan metsissä, niityillä ja veden äärellä frisbeegolf spelas i skogar, på ängar och vid vatten Maakuntastrategia kehittää kumppanuutta ja avointa tietoa Innoauran voittaneet oppimispelit kiinnostavat maailmalla

2 SISÄLTÖ INNEHÅLL 4 Valtuusto hyväksyi Varsinais-Suomen kumppanuusstrategian Jos osaamme jalostaa ja myydä puhdasta teknologiaa, Pietarin alue voi olla meille kultakaivos. Pääkirjoitus Jessica Ålgars-Åkerholm viiri Julkaisija Varsinais-Suomen liitto PL 273 Ratapihankatu Turku Painosmäärä: 900 kpl Päätoimittaja: Jessica Ålgars-Åkerholm Ulkoasu: Antti Vaalikivi Kansikuva: Antti Vaalikivi ISSN-L ISSN (painettu) ISSN (verkkojulkaisu) 6 EU-rahoitus luo toivoa Tunnin junalle Helsinkiin 7 Savo: Edunvalvontaa tehdään yhteistyössä ja pitkällä tähtäimellä 9 NordicEdun oppimispelit voittivat Innoaura-palkinnon 11 Frisbeegolfissa yhdistyy luonto, liikunta ja hauskuus 12 Itämeriviikolla luotiin kumppanuutta yli rajojen 14 Eurooppa-päivä herätti nuoruuden muistoja 16 Apps4Lounais-Suomi etsii sovelluksia Itämeren hyväksi 17 5 parasta varsinais-suomessa juuri nyt 18 Liiton väki siivosi Itämeren rantoja Viisi veikkausta MM-kisahuumassa vedonlyönti kiinnostaa. Jos saisin lyödä vetoa viidestä varsinaissuomalaisesta vahvuudesta, ne olisivat seuraavat: Puhdas teknologia. Varsinais-Suomella on kaikki mahdollisuudet olla cleantechin Suomen ja jopa maailmanluokan edelläkävijä. Tulevaisuudessa tarvitaan ekologisia ratkaisuja koskien mm. energiaa, jätehuoltoa, meriteollisuutta, raaka-aineiden kierrätystä ja maataloutta. Varsinais-Suomella on osaamista kaikilla näillä saroilla, ja julkishallinnon sekä yritysten yhteistyö kehittyy hienosti. Varsinais-Suomi pyrkii cleantechin pilottialueeksi Suomessa. Kansainvälisyys. Varsinais-Suomi on portti Skandinaviaan ja Eurooppaan. Olemme luoneet toimivaa yhteistyötä myös Luoteis- Venäjälle ja Pietariin. Jos osaamme jalostaa ja myydä puhdasta teknologiaa, Pietarin alue voi olla meille kultakaivos. Turulla ja Varsinais-Suomella on edunvalvontatoimisto Pietarissa sen palveluja kannattaa käyttää. Myös koulutusosaamiselle on maailmalla kysyntää. Ruoka. Maakuntamme on Suomen viljavinta seutua. Lähiruuan ja -juoman suosion kasvu on tuonut elintarviketuotantoon ekologista ajattelua. Myös pienpanimot, lähileipomot ja puutarhat työllistävät. Turusta on kehittynyt kansainvälisen tason viihtyisä ravintolakaupunki. Myös ravintoloissa puhdas lähiruoka on laadun ja hyvän maun tae. Ruokaviikot ja pop up -ravintolat tuovat keskustaan sellaista vetovoimaa, jota elävä kaupunkikeskusta tarvitsee. Kulttuuri. Turku on maan historian kehto ja kulttuurielämä on rikasta. Logomoon on syntynyt upea luovien alojen keskittymä Logomo Byrå, jonka kaikki työhuoneet ja pisteet on vuokrattu, tiloja jopa laajennetaan. Meri. Meriteollisuus edustaa globaalia huippuosaamista, ja myönteisiä ratkaisuja Turun telakan omistajuuteen odotetaan kuumeisesti. Meri on myös Varsinais-Suomen vetovoimaisin ja tunnetuin elementti. Tänne tullaan nauttimaan lomasta ja koskemattomasta luonnosta. Saariston rengastie on Suomen parhaimpia matkailureittejä myös polkupyöräilijöille. Nämä helmet ovat syntyneet ja kirkastuvat edelleen vain eri toimijoiden yhteistyöllä. Saariston matkailu lähti nousuun, kun sitä ryhdyttiin markkinoimaan yhdessä. Sama pätee lähiruokaan ja luoviin aloihin. Resurssiviisauden alueellista yhteistyöverkostoa koordinoi Varsinais-Suomen liitto. Kansainvälinen yhteistyö rakentaa siltoja uusille markkinoille, siitä hyötyvät myös alueen yritykset. Yhteistyö on myös tuoreen maakuntastrategian ydinviesti. Maakunnan tulevaisuus luodaan kumppanuudella. Fem tippningar I VM-stämningar intresserar vadslagning. Om jag fick slå vad om landskapets fem styrkor, skulle de vara följande: Ren teknologi. Egentliga Finland har möjlighet att vara en finländsk och rentav global föregångare inom cleantech. I framtiden behövs ekologiska lösningar för bl.a. energi, avfall, marin industri, återanvändning av råvaror och lantbruk. I Egentliga Finland finns kunnande om allt detta och samarbetet mellan den offentliga sektorn och företagen utvecklas fint. Egentliga Finland strävar efter att bli ett pilotområde för cleantech i Finland. Internationalitet. Egentliga Finland är en port till Skandinavien och Europa. Vi har skapat fungerande samarbete också med Nordvästra Ryssland och S:t Petersburg. Om vi kan förädla och sälja ren teknologi kan S:t Petersburgområdet vara en guldgruva för oss. Åbo och Egentliga Finland har ett intressebevakningskontor i S:t Petersburg det lönar sig att utnyttja dess service. Världen frågar också efter vår utbildningskompetens. Mat. Vårt landskap är Finlands bördigaste region. Närmatens och -dryckens popularitet har hämtat ekologiskt tänk till livsmedelsproduktionen, lokala bryggerier, bagerier och trädgårdar sysselsätter. Åbo har utvecklats till en trivsam restaurangstad av internationell kaliber. Också i restauranger är ren närmat en garant för kvalitet och god smak. Matveckor och pop up restauranger lockar till stadens centrum. Kultur. Åbo är landets historiska vagga och kulturlivet rikt. I Logomo finns idag en spännande knutpunkt för kreativa branscher, Logomo Byrå. Alla arbetsrum är uthyrda och man rentav utvidgar. Havet. Vår marina industri är global spetskompetens och positiva nyheter gällande Åbovarvets ägarstruktur är efterlängtade. Havet är också Egentliga Finlands kändaste och mest lockande element. Hit kommer man för att njuta av semester och orörd natur. Skärgårdens ringväg tillhör landets bästa turismrutter också för cyklar. Dessa pärlor har fötts och förädlas ytterligare bara genom samarbete mellan aktörer. Skärgårdsturismen fick ett uppsving när den började marknadsföras gemensamt, samma gäller närmat och kreativa branscher. Ett regionalt samarbetsnätverk för resurssmarthet koordineras av Egentliga Finlands förbund. Internationellt samarbete bygger broar till nya marknader, det nyttar även våra företag. Samarbete är också den färska landskapsstrategins kärnbudskap. Landskapets framtid skapas med partnerskap. 2 viiri viiri 3

3 Varsinais-Suomen tulevaisuus luodaan kumppanuudella teksti ja kuvat Jessica Ålgars-Åkerholm Varsinais-Suomi on saanut uuden maakuntastrategian, joka ohjaa maakunnan kehitystä vuosikausiksi. Maakuntavaltuusto hyväksyi strategian, jossa yhdistyvät maakunnan kehittämistä ohjaavat pitkän tähtäimen maakuntasuunnitelma ja nelivuotiskausittain laadittava maakuntaohjelma. Ydinsana on kumppanuus. - Ohjelma on nyt saatu täysin uudelle tasolle! Ei vahvuuksien luettelemista, vaan selkeä kannanotto yhdessä tekemisen puolesta. Uusi asenne ja toimintatapa ovat vastauksemme alati muuttuvaan maailmaan, iloitsee maakuntajohtaja Juho Savo. Strategian visio sisältää vahvan näkemyksen menestyksen avaintekijöistä avoimuudesta, yhdessä tekemisestä ja kumppanuudesta. Maakuntastrategiaa toteutetaan Varsinais-Suomessa kumppanuudella, jossa tavoitteet asetetaan yhdessä, sitoudutaan yhteiseen työhön ja löydetään keinot tavoitteiden saavuttamiseen. Jokaisella maakunnan alueella ja toimijalla on roolinsa osana kokonaisuutta. Merkitystä on vahvuuksien kehittämisellä, ei henkisillä ja maantieteellisillä rajoilla. Kärkiteemat edustavat kumppanuusajattelua laajasti: Vastuullisuus Tulevaisuus muodostuu valinnoista nyt Yhteistyötaidot Yhdessä rajat ylittäen Saavutettavuus Lähestyttävä Itämeren portti Resurssiviisaus Innovoivaa edelläkävijyyttä Kilpailu rahoituksesta pakottaa yhteistyöhön Aluekehitysjohtaja Tarja Nuotion mukaan alueellisen kehittämisrahoituksen merkittävä pieneneminen ja kiristyvä kilpailu EUtason rahoituksesta pakottaa maakunnan toimijat yhteistyöhön ja laajempien kumppanuuksien luomiseen. - Näin saadaan aikaan vaikuttavampia hankkeita, vältetään päällekkäisyyksiä ja kohdennetaan rajallisia resursseja maakunnan elinvoiman ja kilpailukyvyn vahvistamiseen, toteaa Nuotio. Varsinais-Suomella on suunnittelujohtaja Heikki Saarennon mielestä ideaaliset edellytykset maakunnan aluerakenteellisen vision toteuttamiseksi. Strategian kärkiteemat vastuulliset valinnat, yhteistyö ja uudet toimintatavat, saavutettavuuden parantaminen, sektorirajat ylittävä resurssiviisaus viitoittavat tietä kohti kestävää ja vetovoimaista, koko maakunnan laajuista asunto- ja työmarkkina-aluetta. - Toimenpiteissä onnistuminen edellyttää uusien kumppanuuksien aktiivista hakemista ja organisoitua, avointa tietoa maakunnasta ja sen toimijoista, Saarento sanoo. Kumppanuusfoorumi on päätoimenpide Kumppanuusfoorumi on maakuntaohjelman päätoimenpide, ihmiset ja tieto sen perusta. Foorumi kokoaa yhteen avoimen tiedon sekä tekijät, mikä avaa rajattomat mahdollisuudet maakunnan kehittämiseen. Kumppanuusfoorumi toimii innovointialustana uusille toimintamuodoille ja yhteistyörakenteille. Keskeinen osa foorumia on aluetietopalvelu, josta kehitetään alueen toimijoiden jokapäiväinen työkalu. Aluetietopalvelu tulee sisältämään eri verkostojen sisältösivuja, työkaluja tiedon hallintaan ja visualisointiin sekä mahdollisuuden avata tietoa kaikkien saataville. Maakunnan liitto toimii foorumissa sparraajana ja johtaa kehittämistyötä. Egentliga Finlands framtid formas med partnerskap Egentliga Finland har fått en ny landskapsstrategi, som styr utvecklingen i åratal framöver. Landskapsfullmäktige godkände Egentliga Finlands landskapsstrategi, som förenar landskapsöversikten och -programmet. Nyckelordet är partnerskap. Strategins vision fokuserar på nyckelfaktorerna bakom framgång öppenhet, samarbete och partnerskap. Landskapsstrategin förverkligas i Egentliga Finland med partnerskap, där målsättningarna ställs tillsammans, man förbinder sig till gemensamt arbete och hittar sätt att nå målen. Varje region och aktör har sin roll som en del av helheten. Det är viktigast att utveckla landskapets starka sidor - mentala eller geografiska gränser spelar mindre roll. Egentliga Finlands landskapsstrategi kallas partnerskapsstrategi. Temana representerar partnerskapstanken: Ansvarsfullhet framtiden formas av valen nu Samarbete tillsammans överskrids gränserna Tillgänglighet lättillgänglig port till Östersjön Resurssmarthet innovativt föregångarskap Partnerskapsforumet skapar nytt samarbete Partnerskapsforumet är landskapsprogrammets viktigaste åtgärd, människor och kunskap bildar basen för det. Det samlar öppen information och dem som producerar den, vilket öppnar gränslösa möjligheter att utveckla landskapet. Partnerskapsforumet fungerar som innovationsbas för nya sätt att verka och samarbetsformer. En viktig roll spelar regioninfotjänsten, som utvecklas till ett vardagligt instrument för aktörer i Egentliga Finland. Infotjänsten ska innehålla innehållssidor för olika nätverk, redskap för att förvalta och visualisera information samt möjlighet att öppna information och göra den tillgänglig för alla. Landskapsförbundet fungerar som sparrare i forumet och leder utvecklingsarbetet. Turun Itämeripäivillä ihmiset ja toimijat eri maista kirjoittivat kumppanuushengessä omia ideoitaan Varsinais-Suomen kärkiteemoista liitutauluille. Hyviä ajatuksia kannattaa jakaa! TULEVAISUUS MUODOSTUU VALINNOISTA NYT VASTUULLISUUS YHDESSÄ RAJAT YLITTÄEN YHTEISTYÖTAIDOT LÄHESTYTTÄVÄ ITÄMEREN PORTTI SAAVUTETTAVUUS INNOVOIVAA EDELLÄKÄVIJYYTTÄ RESURSSIVIISAUS 4 viiri viiri 5

4 Tunnin juna mutkat suoriksi! EU on priorisoinut TEN-T-suuntaviivapäätöksessä Turku - Helsinki välisten liikenneyhteyksien kehittämisen tärkeimpään luokkaan kuuluvaksi. Varsinais-Suomen liitto on esittänyt yhdessä Uudenmaan liiton sekä Espoon, Lohjan, Salon ja Turun kaupunkien sekä Vihdin kunnan kanssa Tunnin junan jatkosuunnittelua välittömästi TEN-T-osarahoituksella. - Tunnin junalla - One Hour Train tarkoitetaan Turku - Helsinki ratayhteyden voimakasta kehittämistä toteuttamalla mm. uusi rata (ESA) välille Espoo - Lohja - Salo, Espoo - Kauklahti kaupunkirata sekä kaksoisraiteistamalla Turku - Salo rataosuus, muotoilee Varsinais-Suomen liiton kehittämispäällikkö Janne Virtanen. Turku TRANS-EUROPEAN TRANSPORT NETWORK TEN-T CORE NETWORK CORRIDORS One Hour Train Etelä-Suomen EAKR-hankehaku asti: Resurssiviisaus ja yrittäjyys keskeisiä teemoja Etelä-Suomen ensimmäinen EAKR-hankehaku käynnistyi toukokuun alussa. Hakijat voivat valmistella hankeideoita 29. elokuuta asti. Keskeiset painopisteet ovat toimintalinjassa 2: Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen sekä Vähähiilisen talouden edistäminen. Varsinais-Suomen maakunnalliset painotukset EAKR-toimintalinjassa 2 ovat yhteen sovitettuja uuteen maakuntastrategiaan. Resurssiviisaus: Tuetaan materiaali-, energia- ja resurssi tehokkaita ratkaisuja ja luodaan edellytyksiä uusiin avauksiin ja olemassa olevien elinkeinojen vahvistumiseen. Hyödynnetään julkisen sektorin innovatiivisia hankintoja uusien liiketoimintojen kehittämiseksi ja varsinaissuomalaisen elinkeinoelämän edistämiseksi. Kumppanuus: Edistetään yrittäjyyttä ja kasvuyrittäjyyteen tähtäävää toimintaa. Huolehditaan yrittäjyysilmapiiristä sekä verkotetaan toimijoita keskenään. Helsinki Hakemukset jätetään sähköisesti EURA2014-järjestelmässä. Asiointipalveluihin kirjaudutaan Verohallinnon tarjoaman maksuttoman Katso-tunnistautumispalvelun kautta. Palvelun käyttäjä tarvitsee EURA järjestelmän asiointiroolin Katso-tunnisteet, jotka myöntää oman organisaation Katso-pääkäyttäjä. Hakijan opas valmistuu kesäkuun aikana. Siitä tehdään myös ruotsinkielinen versio. Lisätietoja: Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen, Uudenmaan liitto, , Erikoissuunnittelija Ville Roslakka, Varsinais-Suomen liitto, , BASED ON THE OUTCOME OF THE INFORMAL TRILOGUE OF 27th JUNE 2013 Vahva alueellinen sitoutuminen on kääntänyt näinä vuosina monen virkamiehen ja ministerin pään. savo suoraan sanoen HITAASTI, MUTTA KUITENKIN Kuinka maakunta voi? Tämän sorttinen keskustelunavaus on tullut tässä roolissa vähintään tutuksi. Ihan mielelläänkin selvittää asioita, jotka edunvalvontamielessä ovat tulleet keskustelukumppaneille tutuiksi ainakin mediasta. Turku - Helsinki -moottoritien suunnittelun, rahoituksen ja rakentamisen vaiheet olivat keskeisin kysymys parin vuosikymmenen ajan. Nokian nousun aikana sen oheen nousi kysymys DI-koulutuksen saamisesta Turun yliopistoon, hammaslääkärikoulutuksen uudelleenaloitus, VTT:n yksikön saaminen Turkuun, bioalan rahoitus Saaristomeren suojeluun liittyvä aktiivinen edunvalvonta aloitettiin Pro Saaristomeren perustamisella 15 vuotta sitten. Meriteollisuuden rahoitusjärjestelyt ja tilaukset ovat pysyneet kumulatiivisesti mielenkiintolistalla, ratojen sähköistykset ja perusparannukset ovat menneet sujuvasti läpi. Sen sijaan väylä- ja luotsausmaksuista on käyty samaa keskustelua läpi vuosikymmenten. E18 -moottoritien valmistuttua siirryttiin vaatimuksiin Vt8:n ja muiden väylien kehittämistarpeista. Tunnin juna mutkat suoriksi -lause on nyt Espoo - Lohja - Salo -oikoratalinjauksen lobbauksen kärki. Kun näitä aiheita tarkastelee, huomaa, että asiat ovat pääosin edistyneet toiset hitaammin, toiset nopeammin. Tällä hetkellä akuuteimmassa vaiheessa lienee meriteollisuutemme lippulaivan, Turun telakan mahdollisuus saada uusi vakavarainen omistaja. Mayer Werfin ja Suomen valtion yhteistyö voi tuoda taas positiivisen haasteelliset ajat tälle huipputeknologia-alallemme. Vt8, Turku - Pori, yhteysvälin työt ovat hyvässä vauhdissa Raisiossa ja Maskussa. Vaikka LVM ei tuonutkaan kevään lisäbudjetissa esitystä urakkakilpailussa säästetyn 25 milj. euron käyttämisestä saman yhteysvälin muihin kohteisiin, olen vakuuttunut, että näin eduskunta vielä tulee päättämään. Uusi liikenneministeri saa tämän asian heti eteensä. Tunnin juna onkin sitten vaikeammasta päästä. Vaikka ko. oikorata Salon ja Espoon välillä on ollut tarkastelussa jo pari vuosikymmentä, siitä on tavoitteena jo kertaalleen luovuttukin. Tuloksena tästä saatiin nykyinen Rantarata sähköistyksen piiriin! Tämä ei kuitenkaan riitä. Oikoratalinjauksen kaupungit ja maakunnan liitot esittivät huhtikuussa LVM:lle ja Liikennevirastolle ratalinjauksen yleissuunnittelun aloittamista EU:n TEN-T -rahoitusta hyödyntämällä. Turku - Helsinki -yhteys on tämän EU:n pääliikenneväylien rahoitusohjelman piirissä. Vastausta ministeriöstä ei ole vielä saatu, mutta sisäpiirilähteet kertovat kannaltamme parhaan vastauksen olevan se, että asian kokonaisvaikutuksia tutkimaan asetetaan taas uusi selvitysryhmä. Asiassa on vielä paljon tehtävää, sillä rata syntyy vasta, kun eduskunnan enemmistö näkee sen tärkeäksi ja osoittaa varat sen rakentamiseen. Tässäkin asiassa uusi liikenneministeri on avainpaikalla. Kun Varsinais-Suomen liitto vuonna 1999 kokosi maakunnalliset kumppanit Pro Saaristomeri -hankkeeseen, oli merialueemme tila nopeasti heikentynyt. Nyt voidaan nähdä, että pitkäjänteinen työ on saamassa koko Itämeren tilan kääntymään parempaan suuntaan. Valtiovallan suuntaan kohdistettu painostus on selvästi saanut puheita muuttumaan teoiksi mm. ravinteiden kierrätysasioissa on haettu vaikuttavia ratkaisuja. Erityisen näkyviä tuloksia on saatu aikaan yksityisten säätiöiden ja kansalaisjärjestöjen työllä. Juho Savo maakuntajohtaja Varsinais-Suomen osalta vaikuttavin on oma Saaristomeren Suojelurahastomme. Maakunta on rohkeasti ottanut tavoitteekseen tunnustetun roolin Itämeren keskeisenä alueena. Turku Euroopan kulttuuripääkaupunki 2011 ja kesäkuussa Turussa järjestetyt keskeisten Itämeritoimijoiden samanaikaiset kokoukset osoittavat alueemme nousseen selkeästi Itämeripolitiikan kartalle. Samaa asiaa vahvistavat niin maakunnan liiton, Turun kaupungin kuin yliopistojemme kansainvälinen verkottuminen. Yhdessä perustamamme Centrum Balticum -säätiö on noussut Suomen Itämeripolitiikan keskiöön. Kaiken kaikkiaan maakunnan kehitys on aika johdonmukaista. Jos täällä on saavutettu yhteinen näkemys, on asia myös pidemmän päälle saatu toteutetuksi. Vahva alueellinen sitoutuminen on kääntänyt näinä vuosina monen virkamiehen ja ministerin pään. Telakkayhtiön/meriteollisuuden uudet muodot ovat tästä selvimpiä ajankohtaisia kysymyksiä. Juuri hyväksytyn maakuntastrategian tärkeimmäksi tavoitteeksi otettiin kumppanuuden ja yhteistyön nostaminen keskeisimmäksi alueelliseksi toimintamalliksi. On myönnettävä, että tulevaisuuden elinkeinoalat ja työpaikat voivat olla jotain, mitä emme tänään voi arvaillakaan. On siis väärin kiinnittyä strategiassa mihinkään erityisalaan. Parempi on pyrkiä luomaan hyvät verkostot ja yhteistoimintarakenteet, joissa tiedot ja innovaatiot ovat nopeasti kaikkien käytettävissä. Strategiassa on näin siirrytty aivan uudelle tasolle. Varsinais-Suomi on nyt Suomen vahvimpia maakuntia. Oikein toteutetulla kumppanuudella voimme tehdä siitä vielä paljon joustavamman ja nopeamman selviytymään muuttuvassa maailmassa. 6 viiri viiri 7

5 teksti Jessica Ålgars-Åkerholm kuva antti vaalikivi oppimispelit valmiina maailman valloitukseen Ennakkoluuloton, ketterä ja nälkäinen Niillä sanoilla voisi kuvata yritystä NordicEdu, jonka oppimispelit palkittiin tämän vuoden Innoaura-palkinnolla. Oppimispelit soveltuvat globaaleille markkinoille, eri kielille ja kulttuureille, joten niistä voi kehittyä menestyvä vientituote. Pelit on kehitetty yhteistyössä oppilaitosten kanssa. - Tärkeintä on kuitenkin, että pelit tekevät tylsistä asioista hauskoja, naurahtaa NordicEdun luova johtaja Tatu Laine. NordicEdun taival alkoi start up -yrityksenä BoostTurun piirissä. Idea oppimispeleistä syntyi nuorten turhautumisesta peruskoulun staattiseen ja vanhanaikaiseen opetukseen. Ensimmäinen peli kehitettiin yhteistyössä Piikkiön yhtenäiskoulun kanssa. Tästä syntyi Mathesis, ainutlaatuinen matematiikan oppimateriaalisovellus, joka korvaa yläkoulun matematiikan kirjoista jopa puolet ja soveltuu eri mobiililaitteille. Pelissä on yli tehtävää ja minipelejä, jotka auttavat ymmärtämään kaavioita. Peli on jo herättänyt kiinnostusta mm. Lähi-Idässä. - Yksi haaste on, että mobiililaitteita ei vielä ole kovin monessa koulussa. Oppimispelimme olivat suuri rohkaiseva tekijä, kun Kaarina päätti keväällä 2014 ensimmäisenä Suomessa hankkia kaikille yläkoululaisille mobiililaitteet, Laine kertoo. Molla ABC:n juju on, että lapsi oppii pelin kautta piirtämään kirjaimet. NordicEdu on tuottanut myös suomalaiselle DibiSchoolille englannin kielen aakkospelin, joka on suunnattu Kiinaan. - Peli on yksinkertaisuudessaan suosittu ja soveltuu mille kielelle vain, Tatu Laine toteaa. Turussa on enemmän töitä per tekijä Jotta nuoret jaksavat kiinnostua pelistä enemmän kuin minuutin verran, sen pitää olla yhtä hyvä kuin parhaat viihdepelit, Nordic- Edun toimitusjohtaja Tomi Kokkonen muistuttaa. Lisäksi pitää päästä sisälle lasten ajatusmaailmaan, kertoo AD Linda Huunonen. Helsingissä on useampia pelifirmoja, mutta Turun seudulla on helpompi löytää työvoimaa, on edullisempaa toimia ja töitä löytyy enemmän joka tekijälle, NordicEdun väki analysoi. - Turussa olisi tarvetta pelialan yrityskiihdyttämölle, koska peliala kasvaa jatkuvasti ja markkinat ovat aina globaalit, Tatu Laine miettii. Innoaura on tuonut NordicEdulle rahallista apua ja julkisuushyötyä. Uusia tuotteita suunnitellaan jatkuvasti: pelejä, joita maailma ei ole ennen nähnyt. Linda Huunosen innon näkee silmistä, kun hän toteaa: - Meillä on kova nälkä tehdä uusia asioita. Olemme melkein kuin Bond - maailma ei riitä. Undervisningsspel redo att erövra världen Fördomsfri, smidig och hungrig. Så kan man beskriva NordicEdu, vars undervisningsspel belönades med årets Innoaura-pris för kreativa branscher i Egentliga Finland. Spelen lämpar sig för den globala marknaden och kan gott bli en framgångsrik exportprodukt. De har utvecklats i samarbete med läroverk. - Viktigast är ändå, att spelen gör tråkigt till roligt, ler företagets kreativa direktör Tatu Laine. Till NordicEdu hör även vd Tomi Kokkonen och AD Linda Huunonen. Mathesis är ett unikt matematikspel, gjort som en applikation som passar alla mobila redskap. Med spelet kan man ersätta hälften av högstadiets matematikböcker. Jolla ABC lär barn att rita bokstäver rätt. Båda har väckt intresse utomlands, bl.a. i Mellanöstern och Kina. NordicEdus unga trivs med att verka i Åboregionen, där prisnivån är lägre än i Helsingfors, det är lättare att hitta arbetskraft och det finns mera jobb per aktör. Via Innoaura har företaget fått finansiell hjälp och bra offentlighet. Nya spelplaner smids hela tiden. - Vi har en väldig hunger att hitta på nya saker. INNOAURA Kilpailulla Varsinais-Suomen liitto haluaa tukea maakunnan luovia aloja ja innovatiivisia liikeideoita. Varsinaissuomalaiset yritykset, jotka ovat toiminnassa ja joiden ideat on pitkälle innovoitu käytännön toteutuksiin, voivat osallistua. Palkintosumma on 8000 euroa. Varsinais-Suomen liitto järjestää kilpailun ja valintaraati tekee päätöksen palkinnon saajasta. Vuonna 2013 Innoauran voitti Metaverstas, vuonna 2012 LPR-arkkitehtien Aicon-katsomotuoli. 8 viiri viiri 9

6 teksti Jessica Ålgars-Åkerholm kuvat antti vaalikivi maakunnan mansikkapaikka FRISBEEGOLF Frisbee tulee heittää koriin mahdollisimman vähillä heitoilla. Rataan kuuluu yleensä 9 tai 18 väylää. Edetään väylä kerrallaan. Heitto suoritetaan siitä, minne frisbee edellisessä heitossa jäi kunnes frisbee on korissa. Väylien pituudet ovat m. Radat sijaitsevat luonnossa ja luonnolliset esteet kuuluvat peliin. Varsinais-Suomessa on lukuisia frisbeegolfkenttiä. Kartalla näet kunnallisten kenttien sijainnin, lisäksi maakunnasta löytää yksityisiä kenttiä. Kesän kruunaa holari frisbeegolfissa Olisiko frisbeegolf uusi kesälajisi? Frisbeegolfissa yhdistyy helppous liikkua, luonnon läheisyys, pelin jännitys ja kesäinen rento meininki. Lajia voivat harrastaa kaikki koululaisista kaveriporukoihin ja eläkeläisiin. Eikä edes maksa mitään! Kunhan on frisbee käytössä - tai ehkä pari, koska pitkät ja lyhyet heitot toimivat paremmin eri frisbeellä. Varsinais-Suomen kesäisessä luonnossa frisbeegolf on erittäin hauskaa ajanvietettä ja liikuntaa. Kävelet vain radalle ja pelaat, varauksia ei tarvita. Kenttiä löytää kaupungeista ja kyliltä, vaihteleva luonto tuo peliin omat haasteensa. Turun Lausteen hieno ja vaativa 23 väylän rata toimi vuoden 2010 lajin SM-kisojen näyttämönä. Maskun hiekkakuoppien äärellä radalla on vesiesteitä ja metsäväyliä, Naantalin Luonnonmaan saaressa sijaitsee kaunis pieni frisbeegolfrata. Uusia frisbeegolfratoja on avattu Vehmaalle, Riihikoskelle ja Koski TL:n. Ei hätää, vaikka et tiedä mitä tarkoittaa skyrolleri, upsi, hyzer tai mando - riittää kun tiedät, että holari on hole in one! Sommarens höjdpunkt är ett ace i frisbeegolf Är frisbeegolf din nya sommargren? I frisbeegolf (i Sverige kallad discgolf) förenas lätthet att röra sig, närhet till naturen, spänning och avslappnad somrig stämning. Alla från skolbarn till kompisgäng och pensionärer kan syssla med grenen. ODet kostar inte ens något! Man behöver bara en frisbee eller kanske ett par, eftersom långa och korta kast fungerar bättre med olika frisbees. I Egentliga Finlands somriga natur är frisbeegolf väldigt roligt tidsfördriv och motion. Du går bara till banan och spelar, tidsreservationer behövs inte. Man hittar banor i många städer och byar, den varierande naturen för med sig egna utmaningar. I Laustis i Åbo finns en fin och krävande bana med 23 hål, den var spelplats för FM i discgolf Vid sandgroparna i Masku leder banan förbi vattenhinder och skogsmark, på ön Luonnonmaa i Nådendal finns en liten vacker frisbeegolfbana. Nya banor har öppnat i Vehmaa, Riihikoski och Koski TL. Ingen fara om du inte vet vad headbanger, dubbelbogey eller scoober betyder det räcker att du vet att ace betyder hole in one! 10 viiri viiri 11

7 teksti Kirsi Stjernberg Varsinais-Suomi Itämeren superviikko onnistui Turussa Kesäkuun ensimmäisellä viikolla vietettiin Turussa huikeaa Itämeriviikkoa, jonka aikana kaupungissa järjestettiin yli 50 Itämeri-aiheista kokousta ja tapahtumaa. Osana viikkoa Turku isännöi Logomossa kaksipäiväistä EU:n Itämeristrategian vuosikokousta ja Baltic Development Forumin huippukokousta, joihin osallistui yli 1200 Itämeren alueen päättäjää ja asiantuntijaa. Turku sai kehuja erinomaisista kokousjärjestelyistä ja aktiivisesta roolista Itämeri-työssä. Varsinais-Suomen liitto oli vahvasti mukana Itämeriviikon tapahtumissa. Liiton ständillä Networking Village -näyttelyosastolla kerrottiin Varsinais-Suomesta laajemmin, esille nostettiin ajankohtaisia teemoja kuten Tunnin juna, lähiruoka, resurssitehokkuus ja luonto. Liitto isännöi Logomossa myös keskustelutilaisuutta Role of Cities and Regions in the Baltic Sea Cooperation, jossa kuultiin esimerkkejä siitä, miten kumppanuuksia on toteutettu Itämeren alueella hedelmällisen yhteistyön saavuttamiseksi. Myös liiton isännöimä rahoitusohjelma Central Baltic Interreg IV A järjesti loppuseminaarin Itämeripäivien yhteydessä. Europe Direct Varsinais-Suomi isännöi yhteistyössä Euroopan komission Suomen edustuston kanssa muita Europe Direct - tiedotuspisteitä mm. Suomesta, Ruotsista ja Puolasta Itämeripäivien yhteydessä. EU:n aluepolitiikan komissaari Johannes Hahn kävi tervehtimässä tiedotuspisteitä Networking Villagessa oman ohjelmansa lomassa. Hahn oli tyytyväinen tiedotuspisteiden tekemään työhön ja aktiiviseen verkostoitumiseen. Seuraava mittava meriaiheinen kokous Turussa on EU:n meripäivä, jonka isäntänä Turun kaupunki toimii toukokuussa Itämeri EU:n keskiössä Keskikesän juhlan lähestyessä on myös jännittävä ja monin tavoin erityisen tärkeä EU-vuosi tulossa puoleenväliin. Euroopan parlamentin vaalit on käyty ja parhaillaan käydään neuvotteluja siitä, mihin poliittisiin ryhmiin eri EU-maista valitut europarlamentaarikot liittyvät. Seuraavaksi jännitetään tulevan EU-komission ja muiden korkeiden EU-tehtävien nimityksiä. Toivottavasti nämä kaikki nimitykset saadaan tehtyä sujuvasti ja ilman suuria ongelmia, jotta Euroopan unionin toiminta voi jatkua mahdollisimman nopeasti, hyvin ja tehokkaasti. Vaikka EU:n taloustilanne on paranemaan päin, on tilanne kuitenkin vielä haavoittuva ja tarvitaan oikeita ratkaisuja sekä unionin että jäsenvaltioiden tasolla. Tammikuussa alkanut uusi EU:n rahoitusohjelmakausi on saanut ihmisiä kiitettävästi liikkeelle myös Varsinais- Suomessa. Uusia EU-rahoitusmahdollisuuksia käsittelevät rahoitusohjelmakoulutukset ovat olleet tupaten täynnä ja myös Eurooppa-toimistomme on saanut kevään aikana runsaasti EUrahoitukseen liittyviä toimeksiantoja ja kyselyitä. Tämä on erittäin hyvä merkki! On tärkeää, että varsinaissuomalaiset hanketoimijat osaavat hyödyntää EU-rahoitusohjelmia mahdollisimman tehokkaasti. Tavoitteena onkin, että Varsinais-Suomeen kanavoituu tällä rahoitusohjelmakaudella mahdollisimman paljon EU-rahoitusta nk. suorien EU:n erillisohjelmien kautta. Loppukevään aikana myös Itämeren alue on ollut paljon esillä. Turussa järjestettiin kesäkuun alussa menestykselliset Turun Itämeripäivät, minkä lisäksi myös EU:n komissio on antanut Itämeren alueeseen liittyen kaksi tärkeää tiedonantoa. On tärkeää, että varsinaissuomalaiset hanketoimijat osaavat hyödyntää EU-rahoitusohjelmia mahdollisimman tehokkaasti. Bryssel bonjour Krista Taipale Varsinais-Suomen ja Turun EU-toimiston päällikkö Komission ensimmäinen tiedonanto liittyi ns. makroalueiden tehokkaaseen hallintoon, mikä Itämeren alueen ja Itämeren strategian yhteydessä merkitsee Itämeren valtioiden nykyistä vahvempaa poliittista johtajuutta ja sitoutumista Itämeren strategian toteuttamiseen. Itämeren strategian kuljettajan paikalla tulisi olla nykyistä vahvemmin Itämeren valtiot eikä komissio. EU:n ulkopuolisten maiden tulisi voida osallistua Itämeren strategian toteuttamiseen kaikilla hallinnon tasoilla. Myös viestintää tulisi tehostaa sekä vahvistaa kansalaisyhteiskunnan osallistumista yhteisen Itämeren alueemme rakentamiseen. Käytettävissä olevat resurssit tulisi kohdentaa järkevästi ja tehokkaasti. Toinen komission tiedonanto liittyi ns. sinisen kasvun vahvistamiseen Itämeren alueella. Sana sininen viittaa merellisten alueiden taloudelliseen kasvuun. Tiedonannon mukaan Itämeren alueen taloudellisen kasvun tulee perustua olemassa olevien vahvuuksien hyödyntämiseen ja niiden edelleen vahvistamiseen. Alueen selkeät vahvuudet ja suurimmat työllistäjät ovat matkailu, kalastus, laivanrakennus ja meriteollisuus, meribioteknologia ja uusiutuva energia. Näiden toimialojen taustalla on löydettävissä myös vahvaa innovaatio- ja tutkimustoimintaa sekä hyvin toimivat innovaatiorakenteet. Tiedonannossa muistutetaan pitämään myös osaamis- ja koulutustaso kunnossa. Mahdollisimman korkea ihmisten osaamistaso on Itämeren alueen kilpailukyvyn perusta myös tulevaisuudessa. Juhannus ja keskikesän juhla tunnistetaan jossakin määrin myös Belgiassa, mutta sitä ei käytännössä vietetä, paitsi meidän Belgian suomalaisten ja muiden pohjoismaalaisten keskuudessa. Itse vietän juhannusta Belgiassa jo viidettätoista vuotta. Joka vuosi laitan perinteisen suomalaisen juhannuspöydän perheelleni ja ystävilleni. Juhannusillallisen kruunaavat tänäkin vuonna itse savustettu lohi ja perinteinen mansikkakermakakku. Tämän jälkeen ajatukset alkavat kohdistua pikku hiljaa edessä olevaan Suomen kesälomaan kauniisiin meri- ja järvimaisemiin, valoisiin suviöihin, saunomiseen, aamu- ja iltauinteihin sekä leppoisiin kesämökkipäiviin läheisten ja ystävien kanssa. Nauttikaamme kaikki Suomen ainutlaatuisesta kesästä! 12 viiri viiri 13

8 teksti ja kuva Jessica Ålgars-Åkerholm Eurooppa-päivä Kårenilla herätti muistoja Lähes 300 henkilöä osallistui Varsinais-Suomen Eurooppapäivän vastaanotolle Tämän vuoden teemoja olivat opiskelijamuistot, EU-vaalit sekä oppimispelit. Vastaanotto pidettiin Åbo Akademin ylioppilastalo Kårenilla, josta monilla vieraista oli hauskoja muistoja, jopa 40 vuoden takaa. Kårenin värikkäistä vaiheista kertoi toimitusjohtaja Patrik Fellman. Avauspuheessaan maakuntahallituksen pj Petteri Orpo puhui mm. maakunnan strategisista valinnoista ja telakkateollisuuden uusimmista käänteistä. Turun Sanomien Veijo Hyvönen ojensi Innoaurapalkinnon NordicEdun nuorille peliosaajille. Illan juontajana toimi Lassi Lähteenmäki, joka haastatteli vilinässä myös EU-vaaliehdokkaita. Ministeri Henna Virkkunenkin ehti piipahtaa Eurooppa-päivän vastaanotolla. Europadagen på Kåren väckte minnen Nästan 300 personer var med på Egentliga Finlands förbunds Europadags-mottagning Årets teman var studieminnen, EU-valet och utbildningsspel. Mottagningen hölls i Åbo Akademis studenthus Kåren, som många av gästerna hade glada minnen från, vissa rentav från 40 år tillbaka. Vd Patrik Fellman berättade om Kårens färgglada skeden. I sitt öppningstal talade landskapsstyrelsens ordförande Petteri Orpo bl.a. om landskapets strategiska val och varvsindustrins nyaste vändningar. Veijo Hyvönen från Turun Sanomat överräckte Innoaurapriset till NordicEdus unga spelutvecklare. Kvällens konferencier var Lassi Lähteenmäki. Han intervjuade EU-valkandidater i vimlet, där även minister Henna Virkkunen syntes till. 14 viiri viiri 15

9 teksti Sanna Jokela Uusi kilpailu etsii sovelluksia Itämeren hyväksi Apps4Lounais-Suomi -kilpailu etsii uusia sovelluksia ja ideoita Itämeren hyväksi. Ensimmäistä kertaa järjestettävä kilpailu on tarkoitettu koodareiden lisäksi myös eiteknisille ideanikkareille, ja sen järjestää Lounais-Suomen paikkatietokeskus Lounaispaikka. Uudenkaupungin autotehdas palkkaa jälleen yli 300 työntekijää. Tehtaalla on jo töissä 1300 ihmistä, tavoitteena on valmistaa yli Mercedes A-autoa lähivuosina. Apps4Lounais-Suomi -kilpailu etsii avoimen datan avulla tehtäviä sovelluksia ja ideoita Itämeren suojeluun ja sen matkailun kehittämiseen. Kilpailussa on tarkoitus hyödyntää Lounaispaikan Open Data -sivustolla (opendata.lounaispaikka.fi) olevia aineistoja sekä muita alueellisia ja valtakunnallisia datalähteitä. Kilpailuun voi osallistua joko tekemällä omavalintaisen ehdotuksen tai ratkomalla ennalta-asetettuja haasteita. Haastekategorioita on neljä: Itämeren vikatila & vesiensuojelu Parhaat palat Itämerta Puhdas liikkuminen ja energiatehokas arki Historiaa ja pelillisyyttä. Kaikki kilpailutyöt osallistuvat yhteen tai useampaan sarjaan, joissa parhaiten sijoittuneet ehdotukset palkitaan rahapalkinnolla. Sarjojen nimet ovat Innosta, Mahdollista, Hahmota ja Vaikuta. Sarjapalkinnon lisäksi on mahdollista voittaa haastepalkinto. Kilpailu liittyy kansalliseen Apps4Finland -kilpailuun, joka käynnistyi nyt jo kuudennen kerran. Lounais-Suomen aluekilpailuun osallistuvat ovat automaattisesti mukana myös valtakunnallisessa kilpailussa. Apps4Lounais-Suomi -kilpailu kestää syyskuun loppupuolelle saakka ja sen aikana järjestetään tapahtumia ja seminaareja avoimen datan käytön lisäämiseksi sekä osallistujien houkuttelemiseksi. Korkeakoulujen opiskelijoille järjestetään avoimeen dataan liittyvä kurssi ja sovelluskehitysviikonloppu. Apps4Lounais-Suomi -kilpailun järjestää Lounaispaikkaverkosto, johon kuuluvat Turun kaupunki, Turun yliopisto, Varsinais-Suomen liitto, Satakuntaliitto, Novia ja Åbo Akademi. Tapahtumaa sponsoroivat Varsinais-Suomen liitto, Varsinais- Suomen ELY-keskus, Turun Ammattikorkeakoulun GeoSmartCityhanke, Turun yliopisto ja Saaristomeren Suojelurahasto. Kilpailun muita kumppaneita ovat Pidä Saaristo Siistinä ry, Turku Science Park, Boost Turku, Apps4Finland, Open Knowledge Foundation ja Turun Maantieteellinen Seura. Lisätietoa: Paikkatietoyhteistyön koordinaattori Sanna Jokela, Erkon säätiö on lahjoittanut miljoona euroa Turun ja Helsingin yliopistojen tutkijaryhmälle, joka kehittää aivosyövän hoitomenetelmiä. Potilaat ympäri maailman saavat tästä toivoa. På hittar man nu tidtabeller för alla Finlands färjor. Här kan man också planera sin rutt längs Skärgårdens ringväg. Tjänsten finns på svenska, finska och engelska. Föli. Kuuden kunnan yhteinen joukkoliikenne Turun seudulla alkaa 1.7. Tämä on kuntayhteistyötä parhaimmillaan. Luonto kiittää, kun bussimatkailun suosio kasvaa. Jalkapallo. Kuningaslaji on yhtä jännittävää, vaikka sitä pelattaisiin Salon nurmikentällä nappulaliigassa, Turussa TPS - Inter -miesten paikallisderbynä tai Brasiliassa maailmantähtien mittelynä. Urheilu yhdistää. 16 viiri viiri 17

10 Uusia kasvoja Lounaispaikassa ja maankäytössä Veli-Pekka Suuronen työskentelee liitossa puolet ajasta Lounaispaikan ohjelmistosuunnittelijana toteuttamassa ja ylläpitämässä palveluita. Hän myös toimii Central Baltic ohjelmassa IT Officerina vastaamassa käyttöön otettavasta ems-järjestelmästä. - Kiinnostavinta on uusien asioiden oppiminen ja monipuolinen työnkuva. Perheeseen kuuluu kaksi koiraa. Vapaa-ajalla Veli-Pekka Suuronen harrastaa purjelentoa, valokuvausta, luonnossa liikkumista (usein koirien kanssa) ja koiraurheilua. - Lounais-Suomen aluetietopalvelu on merkittävä asia koko alueelle, joten on innostavaa olla mukana toteuttamassa sitä. Työstä tekee kiinnostavan myös sen monipuolisuus, Lounaispaikan verkostomainen toimintatapa sekä asiantuntevat ja hauskat työkaverit. Juha Pulmuranta asuu Mynämäen Mietoisissa ja hän osallistuu vapaa-ajallaan Mietoinen.fi -kyläportaalin pyörittämiseen. Omakotitalo ja kaksi pientä poikaa lohkaisevat oman osuutensa vapaa-ajasta, mutta aina kun aikaa jää, hän ottaa hien pintaan esimerkiksi lenkkipolulla. Siisti Biitsi -tempaus tuotti tulosta liitto siivosi eniten Heli Mäkynen toimii maankäytön ja suunnittelun sihteerinä Erika Niskasaaren äitiysloman ajan. Tehtäviin kuuluvat mm. maankäyttöjaoston asiakirjojen laatiminen, muistioiden tekeminen sekä kokous- ja matkajärjestelyt. - Työpäivät liitossa sujuvat vauhdikkaasti mahtavien työkavereiden ansiosta; jokaiseen päivään mahtuu naurua ja hyviä juttuja. Vapaa-aika kuluu 2-vuotiaan pojan kanssa, joten vauhtia riittää aamusta iltaan! Juha Pulmuranta työskentelee Lounaispaikassa hankesuunnittelijana. Tehtäviin kuuluvat mm. hankerahoituksen haku sekä aluetietopalvelun suunnittelu ja markkinointi. Esa Halsti työskentelee Lounaispaikassa projektisuunnittelijana. - Turun kaupungin maakuntamuseon informaatioportaalin suunnittelun ja toteutuksen lisäksi yritän tunkea näppejäni aluetietopalvelun suunnitteluun ja kehittämiseen. Haastavuus tekee työstä kiinnostavan. - On tylsää, jos kaikki ongelmat ovat triviaaleja. Haasteet voivat olla luonteeltaan teknisiä tai loogisia, mutta myös kommunikatiivisia: ymmärtäminen ja ymmärretyksi tuleminen on tärkeää myös ohjelmistosuunnittelussa. Töiden tekeminen eri taustan omaavien ihmisten kanssa antaa perspektiiviä. Vapaa-ajallaan Esa soittelee kitaraa, kuuntelee musiikkia ja käy säännöllisen epäsäännöllisesti keikoilla. Varsinais-Suomen liiton henkilöstö tempaisi Itämeren hyväksi, kun Parainen-Nauvo -lautan lauttarannat siivottiin osana Pidä Saaristo Siistinä ry:n Siisti Biitsi -kampanjaa. 20 liiton työntekijää siivosi lauttarantoja perjantaiiltapäivän ajan. Matkat Turusta Lillmälöön ja takaisin taittuivat yhteistyökumppani Vainion Liikenteen kyydissä ja huomioliivit saatiin toiselta yhteistyökumppanilta, Turun seudun jätehuollolta lainaksi. Kerättyjen jätteiden kuljetuksesta sovittiin yhteistyökumppani ELY-L:n kanssa. Vaikka siivousaika oli rajallinen, saatiin kerättyä valtava määrä roskia - yhteensä yli 8000 roskaa! Roskamäärä oli niin suuri, että Varsinais-Suomen liitto voitti kampanjan yhteydessä järjestetyn Vähäks siistii -talkookilpailun Suurin roskamäärä -sarjan. - Varsinais-Suomen liitto on jo vuosia tehnyt työtä puhtaamman Saaristomeren hyväksi ja nyt teimme työtä ihan konkreettisesti sen rannoilla. Siisti Biitsi -kampanjan yhdessä tekeminen on hyvä käytännön esimerkki myös tuoreen maakuntastrategian kumppanuudesta, sanoo liiton kaavasuunnittelija ja tempausta organisoinut Lasse Nurmi. Varsinais-Suomen liitto haastoi kampanjaan mukaan Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ympäristötoimialan. Haastamisessa käytettiin hyväksi Lounais-Suomen aluetietopalvelun uutta haastetyökalua. Vas. Juha Pulmuranta, Heli Mäkynen, Veli-Pekka Suuronen ja Esa Halsti. 18 viiri viiri 19

11 varsinais-suomen liitto egentliga Finlands förbund regional council of southwest Finland

VARSINAIS SUOMEN MAAKUNTASTRATEGIA MAAKUNTASUUNNITELMA / MAAKUNTAOHJELMA

VARSINAIS SUOMEN MAAKUNTASTRATEGIA MAAKUNTASUUNNITELMA / MAAKUNTAOHJELMA VARSINAIS SUOMEN MAAKUNTASTRATEGIA MAAKUNTASUUNNITELMA 2035+ / MAAKUNTAOHJELMA 2014 2017 EU GLOBALISAATIO MINISTERIÖT MAAKUNNAN SUUNNITTELU VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (YM) VALTAKUNNALLISET

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä

Lisätiedot

AURIGA-CENTER / Juhana Herttuan puistokatu 21, Turku :30 14:30

AURIGA-CENTER / Juhana Herttuan puistokatu 21, Turku :30 14:30 VARSINAIS-SUOMEN TAAJAMIEN MAANKÄYTÖN, PALVELUIDEN JA LIIKENTEEN VAIHEMAAKUNTAKAAVA MAAKUNTAKAAVAFOORUMI AURIGA-CENTER / Juhana Herttuan puistokatu 21, Turku 14.11.2014 8:30 14:30 08.30 09.00 09.15 TERVETULOA

Lisätiedot

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Turun kauppakamarin strategia 18.11.2016, Minna Arve Varsinais-Suomi 2030 Paras paikka menestyä. Paras paikka onnistua. Paikka olla onnellinen. MENESTYS ONNISTUMINEN

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

Adjektiivin vertailu

Adjektiivin vertailu Adjektiivin vertailu Adjektiivin vertailu Adjektiivilla on kolme vertailumuotoa: Positiivi Komparatiivi Superlatiivi fin finare finast hieno hienompi hienoin 1. Säännöllinen vertailu: -are ja -ast Positiivi

Lisätiedot

Lukioiden työelämäyhteistyö Seuraavan haun painotukset

Lukioiden työelämäyhteistyö Seuraavan haun painotukset Lukioiden työelämäyhteistyö Seuraavan haun painotukset Lukioiden työelämäyhteistyö-kokonaisuuden syksyn 2016 haun ennakkoinfo OKM 20.5.2016 Marika Lindroth Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Lukioiden työelämäyhteistyö-kokonaisuus

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka MALPE 1 Tehtäväalueen kuvaus ja määrittelyt Ryhmän selvitysalueeseen kuuluivat seuraavat: kaavoitus, maapolitiikka ja maaomaisuus, maankäyttö, liikenneverkko ja

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

Uudenmaan liitto Aluekehittäminen

Uudenmaan liitto Aluekehittäminen Uudenmaan liitto Aluekehittäminen 19.5.2014 Kasvun ja yhteistyön kolmiot Häme Päijät-Häme Espoo Helsinki Vantaa Pääkaupunkiseudun kärkikolmio Länsi-, Keski- ja Itä- Uusimaa Uudenmaan kasvukolmio LÄNSI-

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Satakunnan maakuntaohjelma

Satakunnan maakuntaohjelma Satakunnan maakuntaohjelma 2014-2017 Satakuntaliitto 13.9.2016 Kuvitus Taru Anttila Maakuntaohjelma 2014-2017 Maakuntaohjelma kokoaa toimenpiteet Satakunnan kehittämiseksi tulevaisuudessa. Ohjelmassa yhteen

Lisätiedot

Mitä arvoa luonnolla on ihmiselle? Vilket är naturens värde för människan?

Mitä arvoa luonnolla on ihmiselle? Vilket är naturens värde för människan? Mitä arvoa luonnolla on ihmiselle? Vilket är naturens värde för människan? Lotta Haldin luontoympäristöyksikkö/ naturmiljöenheten AVAJAISTILAISUUS / INVIGNING perjantaina/fredag 9.10. klo/kl. 9 11.30 Vaasan

Lisätiedot

TUKI KUMPPANUUSAJATTELULLE VAHVISTUNUT VUOSI VUODELTA

TUKI KUMPPANUUSAJATTELULLE VAHVISTUNUT VUOSI VUODELTA TUKI KUMPPANUUSAJATTELULLE VAHVISTUNUT VUOSI VUODELTA Vuonna 16 kolmannen kerran toteutettu barometrikysely antaa vahvan tuen maakunnan kehittämiselle kumppanuuden kautta. Kyselyyn vastanneista suurin

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,

Lisätiedot

PÖYTÄKIRJA 1/2013. Hankerahoitusjaosto

PÖYTÄKIRJA 1/2013. Hankerahoitusjaosto PÖYTÄKIRJA 1/2013 Hankerahoitusjaosto 1 Kokouksen avaus 2 Osanottajien toteaminen sekä kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 3 Työjärjestyksen hyväksyminen 4 Pöytäkirjan tarkastaminen 5 Aluekehitysjohtajan

Lisätiedot

Itämeren alueen Interreg B ohjelma ja alueiden välinen Interreg C ohjelma

Itämeren alueen Interreg B ohjelma ja alueiden välinen Interreg C ohjelma Itämeren alueen Interreg B ohjelma ja alueiden välinen Interreg C ohjelma 2014-2020 Uutta rahoituskautta kohti hanketoimijoiden yhteistyötilaisuus uusista rahoitusmahdollisuuksista Lahti, 14.5.2013 Neuvotteleva

Lisätiedot

KOULUTUSPALVELUJEN PALVELUOHJELMA PÄHKINÄNKUORESSA PROGRAMMET FÖR UTBILDNINGSTJÄNSTERNA I ETT NÖTSKAL

KOULUTUSPALVELUJEN PALVELUOHJELMA PÄHKINÄNKUORESSA PROGRAMMET FÖR UTBILDNINGSTJÄNSTERNA I ETT NÖTSKAL TIINA VÄLIKANGAS Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå KOULUTUSPALVELUJEN PALVELUOHJELMA 2015-2017 PÄHKINÄNKUORESSA PROGRAMMET FÖR UTBILDNINGSTJÄNSTERNA 2015-2017 I ETT NÖTSKAL KOULUTUSPALVELUJEN PALVELUOHJELMAN

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012 Ohjelmakausi 2014-2020 TEM Maaliskuu 2012 Hallituksen linjaukset Rakennerahastouudistuksesta 2014+ (1) Hallitusohjelma Alueiden suunnittelu- ja päätöksentekojärjestelmää kehitetään siten, että kansallinen

Lisätiedot

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa SKILLNADEN II Samverkan som strategi MUUTOS II Strategiana yhteistyö 24.11.2015 Tua Heimonen Specialplanerare,

Lisätiedot

Vesienhoito Tornionjoen vesienhoitoalueella. Vattenvård i Torne älvs vattendistrikt. Tornionjoen vesiparlamentti Kattilakoski Pekka Räinä

Vesienhoito Tornionjoen vesienhoitoalueella. Vattenvård i Torne älvs vattendistrikt. Tornionjoen vesiparlamentti Kattilakoski Pekka Räinä Vesienhoito Tornionjoen vesienhoitoalueella Vattenvård i Torne älvs vattendistrikt Tornionjoen vesiparlamentti 30.5.2007 - Kattilakoski Pekka Räinä Yhteistyö vesienhoidon suunnittelussa Samarbete i vattenvårdsplaneringen!

Lisätiedot

KUUTOSKAUPUNGIT Espoo, Helsinki, Oulu, Tampere, Turku, Vantaa

KUUTOSKAUPUNGIT Espoo, Helsinki, Oulu, Tampere, Turku, Vantaa 6AIKA - AVOIMET JA ÄLYKKÄÄT PALVELUT-STRATEGIA KUUTOSKAUPUNGIT Espoo, Helsinki, Oulu, Tampere, Turku, Vantaa Muistio Ohjausryhmän kokous 6/2014 Aika: 17.10.2014, 10.00-13.00 Paikka: Tampereen kaupungintalo,

Lisätiedot

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet)

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää toisen asteen ammatillisen koulutuksen kehittämisessä?

Lisätiedot

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma 2017 - ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI Keskustalla on yhdessä tekemisestä 110 vuotinen perinne. Keskusta rakentaa politiikkansa ihmisen, ei

Lisätiedot

Aluekehityksen ohjelmointi ja rahoitus KENK

Aluekehityksen ohjelmointi ja rahoitus KENK Aluekehityksen ohjelmointi ja rahoitus KENK 10.6.2015 Alken organisaatio 1.3.2014- Kehittämisryhmä - makera, myr, asiantuntijaryhmät, tietopalvelu Rakennerahastoryhmä - Etelä-Suomen EAKR, kaupunki -ITI

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Suomen arktinen strategia Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 7/2010 Suomen arktinen strategia Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 7/2010 Julkaisija VALTIONEUVOSTON KANSLIA Julkaisun laji Julkaisu

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Infotilaisuus hankehakijoille. Kalevi Pölönen ELY-keskus

Kestävää kasvua ja työtä Infotilaisuus hankehakijoille. Kalevi Pölönen ELY-keskus Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Infotilaisuus hankehakijoille ELY-keskus 22.1.2015 Komission näkemys Suomen kilpailukyvystä Nurkkakuntaisuus uhkaa Merkittävimmät ongelmat jalostusasteessa ja innovaatiotoiminnassa

Lisätiedot

Vesistöt ja maakunnallinen kehittäminen

Vesistöt ja maakunnallinen kehittäminen Vesistöt ja maakunnallinen kehittäminen Satavesi 10 vuotta ohjelmakokous 2012 Anne Savola Ympäristöasiantuntija Satakuntaliitto 22.11.2012 Satakunta yksi Suomen 19 maakunnasta monia kansallisesti ja jopa

Lisätiedot

Vaasan seutu elinvoimainen seutu Elinvoimastrategian käynnistäminen Susanna Slotte-Kock Kehitysjohtaja

Vaasan seutu elinvoimainen seutu Elinvoimastrategian käynnistäminen Susanna Slotte-Kock Kehitysjohtaja Vaasan seutu elinvoimainen seutu Elinvoimastrategian käynnistäminen 30.1.2014 Susanna Slotte-Kock Kehitysjohtaja Tutkimus paljastaa: Vaasan seutu kovassa vauhdissa Aluetutkija Timo Aro: 'Viiden kaupunkiseudun

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue Kestävää liikkumista Pirkanmaalla Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue PIRKANMAAN ELY-KESKUKSEN STRATEGISET PAINOTUKSET 2012 2015 1. Hyvän yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän kehitys

Lisätiedot

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle STRATEGIA 2016-2018 Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle 19.11.2015 1 STRATEGISET TAVOITTEET 2016-2018 VISIO 2020 MISSIO ARVOT RIL on arvostetuin rakennetun ympäristön ammattilaisten verkosto.

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ aikataulua

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ aikataulua KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 20230 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,

Lisätiedot

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS Maakunnan yhteistyöryhmän 43 05.10.2016 sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä 42 17.10.2016 Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS 05.10.2016 43 Etelä-Suomen maakunnan liittojen vuoden 2017 EAKR-haku

Lisätiedot

Keski-Suomen elinkeinojen kehittämismalli klusterivalinnat vuosiksi MYR Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto

Keski-Suomen elinkeinojen kehittämismalli klusterivalinnat vuosiksi MYR Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Keski-Suomen elinkeinojen kehittämismalli 2007 2014 klusterivalinnat vuosiksi 2011 2014 MYR 27.4.2010 Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto KESKI-SUOMEN MAAKUNNALLISET KLUSTERIT JA OSAAMISKESKUSALAT

Lisätiedot

Vesiyritykset nousuun. Carl Johan Sandström Novago Yrityskehitys Oy

Vesiyritykset nousuun. Carl Johan Sandström Novago Yrityskehitys Oy Vesiyritykset nousuun Carl Johan Sandström Novago Yrityskehitys Oy 1 Vesi ja ympäristö tulevaisuuden suurimpia teollisuudenaloja Dynaaminen, kasvava ja kiinnostava markkina, jolla tarve uusien teknologioiden

Lisätiedot

Suomen rakennerahasto-ohjelman EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma

Suomen rakennerahasto-ohjelman EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma Suomen rakennerahasto-ohjelman 2014 2020 EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Satu Sikanen 13.3.2014 Rakennerahasto-ohjelmassa esitettyjä kehittämishaasteita

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 110/2007 vp Alkoholin liikakäyttöön puuttuminen työpaikoilla Eduskunnan puhemiehelle Suomessa saattaa olla Työterveyslaitoksen selvityksen mukaan jopa 500 000 700 000 alkoholin suurkuluttajaa.

Lisätiedot

EU-koheesiopolitiikan valmistelu sekä OECD-raportin politiikkasuositukset

EU-koheesiopolitiikan valmistelu sekä OECD-raportin politiikkasuositukset EU-koheesiopolitiikan 2020+ valmistelu sekä OECD-raportin politiikkasuositukset Maakunnan yhteistyöryhmä 20.2.2017 Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja EU:n budjetin rakenne tehtäväalueittain 2014-2020

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä ohjelma Maakuntavaltuusto Jussi Lehtinen

Kestävää kasvua ja työtä ohjelma Maakuntavaltuusto Jussi Lehtinen Kestävää kasvua ja työtä ohjelma 2014 2020 Maakuntavaltuusto 15.12.2014 Jussi Lehtinen EAKR rahoituksen jakautuminen ohjelmakaudella 2014 2020, Kymenlaakso Pk yritysten kilpailukyvyn parantaminen n. 28

Lisätiedot

Miten tehdä tästä tilasta.. joustava ja innostava oppimisympäristö?

Miten tehdä tästä tilasta.. joustava ja innostava oppimisympäristö? Miten tehdä tästä tilasta.. joustava ja innostava oppimisympäristö? Kuva: Kristian Roos Kuva: Arkkitehtitoimisto Kouvo & Partanen Arkkitehdin ensimmäinen luonnos Pictures by Loop.bz - Mie Guldbaek Broens

Lisätiedot

VYYHTI II -hanke. Riina Rahkila Projektipäällikkö ProAgria Oulu Oulun Maa- ja kotitalousnaiset

VYYHTI II -hanke. Riina Rahkila Projektipäällikkö ProAgria Oulu Oulun Maa- ja kotitalousnaiset VYYHTI II -hanke Riina Rahkila Projektipäällikkö ProAgria Oulu Oulun Maa- ja kotitalousnaiset 5.4.2016 Kuva Arto Lehto VYYHTI II hanke 2016-2018 Kuva Arto Lehto Hanke pähkinänkuoressa Toteutusalue Pohjois-Pohjanmaa,

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma EU:n rakennerahasto-ohjelmakauden info- ja koulutustilaisuus 14.11.2013 Valtion virastotalo Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EU-koordinaattori Mika Villa, Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Arkeologian valintakoe 2015

Arkeologian valintakoe 2015 Sukunimi Kaikki etunimet Henkilötunnus Puhelinnumero Valintatoimiston merkintöjä KAR A (C) Sähköpostiosoite Helsingin yliopisto Humanistinen tiedekunta Arkeologian valintakoe 2015 Tarkista sivunumeroiden

Lisätiedot

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR)

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Yleistä Osaamiskeskittymien ja kaupunkien merkitys korostuu Harvaan asutun alueen kilpailukyvyn kehittämisessä hyödynnetään

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö Elinkeino-ohjelman yrityskysely Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö 4.11.2016 Avaustyöseminaari 23.8.2016 60 osallistujaa Kansainvälistymistyöpaja 8.9.2016 n. 40 osallistujaa Jatkotyöseminaari

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2013 vp Rajatyöntekijöiden oikeus aikuiskoulutustukeen Eduskunnan puhemiehelle Osaamisen kehittäminen ja aikuisopiskelu ovat nykyään arkipäivää. Omaehtoisesti opiskelevat rajatyöntekijät

Lisätiedot

VESIHUOLTO 2016 PÄIVÄT

VESIHUOLTO 2016 PÄIVÄT VESIHUOLTO 2016 PÄIVÄT MAA JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ JUHA NIEMELÄ 8.6.2016 1 Sininen biotalous kasvua vesiluonnonvarojen kestävästä hyödyntämisestä ja vesiosaamisesta Maapallon väestö vuonna 2030 noin 9

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Fiksu kaupunki 2013-2017 8/2013 Virpi Mikkonen Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Miksi ohjelma? Kaupungistuminen jatkuu globaalisti Kaupungit kasvavat, kutistuvat ja muuttuvat Älykkäiden

Lisätiedot

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimiston palvelut

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimiston palvelut Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimiston palvelut Taustaa Vuoden 2013 alusta Itä- ja Pohjois-Suomi yhdistivät EU-edunvalvontansa yhteen toimistoon. Itä-Suomen EU-toimisto perustettiin v. 1998 ja Pohjois-Suomen

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta Keski-Suomeen 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/eulehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Lisätiedot

Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa. EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia

Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa. EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia EMKR varojen jakauma Komissio: - 650 milj. euroa, josta meripolitiikka noin

Lisätiedot

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2. Ajankohtaista maaseutuohjelmasta Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.2015, Pohto Sivu 1 26.2.2015 Ajankohtaista Ohjelmien ja säädösten tilanne

Lisätiedot

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS Maakunnan yhteistyöryhmän 57 07.10.2015 sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä 50 19.10.2015 Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS 07.10.2015 57 Etelä-Suomen maakunnan liittojen vuoden 2016 EAKR-haku

Lisätiedot

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen 1 METROPOLI VISIO Pääkaupunkiseutu on kehittyvä tieteen, taiteen, luovuuden ja oppimiskyvyn sekä hyvien palvelujen voimaan perustuva maailmanluokan liiketoiminta- ja innovaatiokeskus, jonka menestys koituu

Lisätiedot

Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus

Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus 14.2.2017 Pirkanmaan liiton EAKR-rahoitus - Pirkanmaan liitolla on vuosittain myönnettävissä noin 2 miljoonaa euroa Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoitusta

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Maakuntauudistuksen valmistelu Pohjanmaalla

Maakuntauudistuksen valmistelu Pohjanmaalla ÖSTERBOTTENS FÖRBUND POHJANMAAN LIITTO BEREDNING AV LANDSKAPSREFORMEN I ÖSTERBOTTEN Maakuntauudistuksen valmistelu Pohjanmaalla www.obotnia.fi facebook.com/obotnia Fas 1: Förberedelser Vaihe 1: Esivalmistelu

Lisätiedot

LAPPI SOPIMUS. Maakuntastrategia 2040

LAPPI SOPIMUS. Maakuntastrategia 2040 LAPPI SOPIMUS maakuntaohjelma 2014-20172017 Maakuntastrategia 2040 Hyväksytään Lapin liiton valtuustossa 20.5.2014 Lisätietoja: ohjelmapäällikkö Mervi Nikander mervi.nikander(@)lapinliitto.fi www.lapinliitto.fi/lappi-sopimus

Lisätiedot

Itämeren alueen ohjelma Kansallisen työryhmän puheenjohtaja Matti Lipsanen

Itämeren alueen ohjelma Kansallisen työryhmän puheenjohtaja Matti Lipsanen Itämeren alueen ohjelma 2014+ Kansallisen työryhmän puheenjohtaja Matti Lipsanen 5.6.2013 Itämeren alueen ohjelma Baltic Sea Region Programme 2014+ Euroopan alueellisen yhteistyön (EAY) ohjelmia Valmisteilla

Lisätiedot

Euroopan kansalaisten teemavuosi ) Veera Parko, valtioneuvoston EU-sihteeristö

Euroopan kansalaisten teemavuosi ) Veera Parko, valtioneuvoston EU-sihteeristö Euroopan kansalaisten teemavuosi 2013 1) Veera Parko, valtioneuvoston EU-sihteeristö Kansalaisten teemavuoden taustalla Vuosi Euroopan parlamentin vaaleihin 20 vuotta EU-kansalaisuuden luomisesta (Maastricht)

Lisätiedot

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely LOPPURAPORTTI 18.12.2015 Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely Tausta Liikenneviraston Kansallinen kävelyn ja pyöräilyn tietopankki, Kulkulaari on perustettu vuonna 2013. Sivusto perustettiin

Lisätiedot

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat 2020 Euregio Karelia seminaari 2.11.2016 Joensuu Euregio Karelia pähkinänkuoressa Pohjois-Karjalan, Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Karjalan tasavallan välinen yhteistyöalue

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma. Carola Gunell,

EU:n rakennerahastokausi Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma. Carola Gunell, EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma Carola Gunell, 22.5.2014 Paljon muutoksia 2014-2020 kaudella! Ohjelma-alue koostuu kahdesta alueelta: IP-alue ELSA-alue Päätöksenteko

Lisätiedot

EU:N ITÄMERI-STRATEGIA

EU:N ITÄMERI-STRATEGIA EU:N ITÄMERI-STRATEGIA 2014-2015 Erja Tikka, Itämeri-suurlähettiläs Ulkoasiainministeriö EU:n 2012 uudistetun Itämeri-strategian päämäärät 1) Meren pelastaminen - kirkas vesi - luonnon monimuotoisuus -

Lisätiedot

Mitä kestävä kehitys? Suomalainen tulkinta Suomen kestävän kehityksen toimikunta :

Mitä kestävä kehitys? Suomalainen tulkinta Suomen kestävän kehityksen toimikunta : Itämeren kestävän kehityksen tutkimustarpeet Elina Rautalahti ympäristöministeriö Mitä kestävä kehitys? Suomalainen tulkinta Suomen kestävän kehityksen toimikunta 15.12.1994: Kestävä kehitys on maailmanlaajuisesti,

Lisätiedot

WHO-Koululaistutkimus 2014 WHO-Skolelevstudie 2014

WHO-Koululaistutkimus 2014 WHO-Skolelevstudie 2014 WHO-Koululaistutkimus 2014 WHO-Skolelevstudie 2014 Kansainvälinen pitkäkestoinen koulukyselytutkimus, jossa tarkastellaan kouluikäisten lasten ja nuorten terveyskäyttäytymistä ja elämäntyylejä eri konteksteissa.

Lisätiedot

Helsinki EU Office, Bryssel. Jaakko Mikkola

Helsinki EU Office, Bryssel. Jaakko Mikkola Helsinki EU Office, Bryssel Jaakko Mikkola 28.1.2015 Helsinki EU Office Toimintasuunnitelma Brysselin EU Officea varten vuodeksi 2015 Helsinki EU Office valvoo sopimuskumppaniensa Uudenmaan liiton, Hämeen

Lisätiedot

Keski-Suomi ja kansainvälinen hankerahoitus Hannu Koponen & Raija Partanen

Keski-Suomi ja kansainvälinen hankerahoitus Hannu Koponen & Raija Partanen Keski-Suomi ja kansainvälinen hankerahoitus 8.9.2016 Hannu Koponen & Raija Partanen 1 KESKI-SUOMEN KANNALTA TÄRKEIMMÄT RAHOITUSOHJELMAT Itämeri-ohjelma (Interreg Baltic Sea Programme) Pohjoinen periferia

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKISTRATEGIA. hyväksytty päivitetty 2013

KUOPION KAUPUNKISTRATEGIA. hyväksytty päivitetty 2013 KUOPION 2020 KAUPUNKISTRATEGIA hyväksytty 2010 - päivitetty 2013 Arvot/ toimintaperiaatteet toimivat organisaation toiminnan ohjenuorina ROHKEUS Rohkeutta on tehdä asioita toisin kuin muut erottua, olla

Lisätiedot

Kansainvälistymisen vastuualue Etelä-Pohjanmaan liitossa. Laatija:

Kansainvälistymisen vastuualue Etelä-Pohjanmaan liitossa. Laatija: Kansainvälistymisen vastuualue Etelä-Pohjanmaan liitossa Laatija: Kv-toiminta EP:n liitossa Liitossa erillinen kansainvälistymisen vastuualue, jossa keskitytään kv-asioihin Toimintaa ohjaavat maakuntastrategia,

Lisätiedot

Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila

Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila 6.6.2014 Leader-ryhmät Toimintaa ohjaavat ohjelmat, lait ja asetukset Kansallinen taso: -Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma -Laki maaseudun kehittämiseen

Lisätiedot

Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Luonnos

Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Luonnos Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Luonnos Kaik lutviutuup! Osallisuus ja järjestöyhteistyö osana Etelä-Karjalan maakuntaohjelmaa 2014-2017 Etelä-Karjalan liitto Yhessä eteenpäin! -järjestöpäivä

Lisätiedot

Lapin korkeakoulukonsernin KV seminaari

Lapin korkeakoulukonsernin KV seminaari Lapin korkeakoulukonsernin KV seminaari Kansainvälinen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta Kaj Kostiander KTAMK TKI Sisältö 1. Miksi KV TKI? Eli miksi kansainväliseen tutkimus-, kehitys, ja innovaatiotoimintaan

Lisätiedot

Paikkatietoasiain neuvottelukunta Viestintäsuunnitelma 1 (5) Paikkatietoverkosto Viestintä-kärkihanke

Paikkatietoasiain neuvottelukunta Viestintäsuunnitelma 1 (5) Paikkatietoverkosto Viestintä-kärkihanke Paikkatietoasiain neuvottelukunta Viestintäsuunnitelma 1 (5) Paikkatietoasiain neuvottelukunnan ja n Viestintä ja osallistaminen -kärkihanke: Viestintäsuunnitelma 1. Johdanto Viestintä-kärkihankkeen avulla

Lisätiedot

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA SATAKUNNALLE OMA SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA LUONTOMATKAILUOHJELMA Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa -tilaisuus Sanna-Mari Renfors, 31.3.2016 Hanna-Maria Marttila Ohjelman laadinnasta Laadinta

Lisätiedot

Miljö,, samarbete, teknologi

Miljö,, samarbete, teknologi Ympärist ristö,, yhteistyö,, teknologia Miljö,, samarbete, teknologi Ympärist ristö,, yhteistyö,, teknologia Miljö,, samarbete, teknologi Kulttuuri, yhteydet, luovuus Kultur, samband, kreativitet Motto:

Lisätiedot

Central Baltic ohjelma

Central Baltic ohjelma Central Baltic ohjelma 2014-2020 14.9.2015 Ohjelmamaat Suomi + Ahvenanmaa, Ruotsi, Viro ja Latvia Suomessa ohjelma-alueena Etelä- Suomi: Etelä-Karjala*, Kanta- Häme*, Kymenlaakso, Pirkanmaa*, Satakunta,

Lisätiedot

Työvoimahautomo. Mika Helva

Työvoimahautomo. Mika Helva Työvoimahautomo Mika Helva Työvoimahautomo alueellisessa työllisyys ja elinkeinokokeilussa Turun seudun työnantajien kanssa, kuten Meyerin telakka, järjestetään uudenmuotoista työnantajan tarpeista lähtevää

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä strategian laadintaprosessi, sisältö ja toteutuksen suuntaviivoja Lähtökohtana

Lisätiedot

Digitaalisten palveluverkkojen liittäminen maankäytön suunnitteluun. Heli Suuronen

Digitaalisten palveluverkkojen liittäminen maankäytön suunnitteluun. Heli Suuronen Digitaalisten palveluverkkojen liittäminen maankäytön suunnitteluun Heli Suuronen Tausta Ihmettelyn aihe: Miten palvelujen digitalisoituminen vaikuttaa palveluverkkojen suunnitteluun? Miten digitaaliset

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 986/2009 vp Auton katsastamisen mahdollistaminen Espanjassa Eduskunnan puhemiehelle Huomattava määrä suomalaisia asuu osan vuotta Espanjassa. Monilla on siellä oma Suomessa rekisteröity

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1/2016. Maakuntajohtajan katsaus 1 (6) MHS 4/2016 asia nro 63. Tuleva aluehallintouudistus

Osavuosikatsaus 1/2016. Maakuntajohtajan katsaus 1 (6) MHS 4/2016 asia nro 63. Tuleva aluehallintouudistus 1 (6) Osavuosikatsaus 1/2016 MHS 4/2016 asia nro 63 Maakuntajohtajan katsaus Tuleva aluehallintouudistus Pääministeri Sipilän hallitus on päättänyt toteuttaa vuoden 2019 alusta alkaen laajan SOTE- ja aluehallinnon

Lisätiedot

Varsinais-Suomen ELY-keskus mukana arjessa

Varsinais-Suomen ELY-keskus mukana arjessa Varsinais-Suomen ELY-keskus mukana arjessa Yhteistyötä asiakkaiden ja alueen hyväksi Osaavalla työvoimalla menestykseen Houkuttelevalla toimintaympäristöllä uusia asukkaita ja yrityksiä Kehittyvällä ruokaketjulla

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

KUMPPANUUSBAROMETRI

KUMPPANUUSBAROMETRI KUMPPANUUSBAROMETRI 0..0 KUMPPANUUSAJATTELULLE VAHVA TUKI VARSINAIS-SUOMEN TOIMIJOILTA Kumppanuusbarometrilla tarkastellaan Varsinais-Suomen kehitystä maakuntastrategian tavoitteiden valossa. Loka marraskuussa

Lisätiedot

Suomen kansallisen rakennerahasto-ohjelman rahoitusmahdollisuudet EUSBSR:n kannalta

Suomen kansallisen rakennerahasto-ohjelman rahoitusmahdollisuudet EUSBSR:n kannalta Suomen kansallisen rakennerahasto-ohjelman rahoitusmahdollisuudet EUSBSR:n kannalta EU:n Itämeri-strategian sidosryhmätilaisuus Ympäristöministeriö, 6.4.2016 Ylitarkastaja Harri Ahlgren Työ- ja elinkeinoministeriö,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 845/2006 vp Internetin hankkiminen yhteydenpitoon työvoimaviranomaisten kanssa Eduskunnan puhemiehelle Työttömän työnhakijan piti lähettää työvoimaviranomaiselle kuittaus sähköisen

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020 SUOMEN RAKENNERAHASTO- OHJELMAN AVOIN ESR-HAKU LÄNSI-SUOMESSA 10.6.2016 3.10.2016. Hakijan ohje

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020 SUOMEN RAKENNERAHASTO- OHJELMAN AVOIN ESR-HAKU LÄNSI-SUOMESSA 10.6.2016 3.10.2016. Hakijan ohje KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020 SUOMEN RAKENNERAHASTO- OHJELMAN AVOIN ESR-HAKU LÄNSI-SUOMESSA 10.6.2016 3.10.2016 Hakijan ohje Sisältö: 1. Yleistä ESR-hausta 2. Haun erityispiirteet 3. Ohjeita hakemuksen

Lisätiedot

Kanta-Hämeen jatkuva liikennejärjestelmätyö ja liikennejärjestelmätyöryhmän toiminta 2015-2016

Kanta-Hämeen jatkuva liikennejärjestelmätyö ja liikennejärjestelmätyöryhmän toiminta 2015-2016 Kanta-Hämeen jatkuva liikennejärjestelmätyö ja liikennejärjestelmätyöryhmän toiminta 2015-2016 o Kanta-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma, 4/2014 o Aiesopimus vuosille 2014-2019, 9/2014 o Liikennejärjestelmätyöryhmän

Lisätiedot

Hallituksen yrittäjyyshanke

Hallituksen yrittäjyyshanke Hallituksen yrittäjyyshanke Valtion ja kuntien rooli elinkeinopolitiikassa / Kuntamarkkinat 14.9.2016 Teollisuusneuvos Ulla Hiekkanen-Mäkelä Yritys- ja alueosasto Yritysrakenne Suomessa Suomessa on 283

Lisätiedot

Kymenlaakson Liitto. Maakuntavaltuustoseminaari Jatkuva liikennejärjestelmätyö

Kymenlaakson Liitto. Maakuntavaltuustoseminaari Jatkuva liikennejärjestelmätyö Kymenlaakson Liitto Maakuntavaltuustoseminaari 24.10.2016 Jatkuva liikennejärjestelmätyö 24.10.2016 Esitys Liikennejärjestelmäryhmä ja sen tehtävät Seudulliset liikennejärjestelmäryhmät ja niiden tehtävät

Lisätiedot

ITÄMERI KIITTÄÄ ÖSTERSJÖN TACKAR ( ), KATSAUS PROJEKTIIN. Päivi Kippo-Edlund Borgå Västra Porvoo Läntinen

ITÄMERI KIITTÄÄ ÖSTERSJÖN TACKAR ( ), KATSAUS PROJEKTIIN. Päivi Kippo-Edlund Borgå Västra Porvoo Läntinen ITÄMERI KIITTÄÄ ÖSTERSJÖN TACKAR (2016-2018), KATSAUS PROJEKTIIN Päivi Kippo-Edlund Borgå Västra Porvoo Läntinen HANKKEEN TAUSTALLA Huoli lähivesien ja Itämeren huonosta tilasta Halu tehdä hyvää suojelemalla

Lisätiedot

Nordisk Forbund. Nordisk Forbund TNS

Nordisk Forbund. Nordisk Forbund TNS Contents 1 Resultater 3 2 Usikkerhed og basestørrelser 7 2 1 Resultater Metode Feltperiode: Uge 12 og 13 2014 Målgruppe: Repræsentativt udvalgte vælgere i hhv. Sverige og Finland på 18 eller derover. Metode:

Lisätiedot