Maakuntastrategia kehittää kumppanuutta ja avointa tietoa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Maakuntastrategia kehittää kumppanuutta ja avointa tietoa"

Transkriptio

1 Varsinais-Suomen liiton tiedotuslehti Egentliga Finlands förbunds infotidning frisbeegolfia pelataan metsissä, niityillä ja veden äärellä frisbeegolf spelas i skogar, på ängar och vid vatten Maakuntastrategia kehittää kumppanuutta ja avointa tietoa Innoauran voittaneet oppimispelit kiinnostavat maailmalla

2 SISÄLTÖ INNEHÅLL 4 Valtuusto hyväksyi Varsinais-Suomen kumppanuusstrategian Jos osaamme jalostaa ja myydä puhdasta teknologiaa, Pietarin alue voi olla meille kultakaivos. Pääkirjoitus Jessica Ålgars-Åkerholm viiri Julkaisija Varsinais-Suomen liitto PL 273 Ratapihankatu Turku Painosmäärä: 900 kpl Päätoimittaja: Jessica Ålgars-Åkerholm Ulkoasu: Antti Vaalikivi Kansikuva: Antti Vaalikivi ISSN-L ISSN (painettu) ISSN (verkkojulkaisu) 6 EU-rahoitus luo toivoa Tunnin junalle Helsinkiin 7 Savo: Edunvalvontaa tehdään yhteistyössä ja pitkällä tähtäimellä 9 NordicEdun oppimispelit voittivat Innoaura-palkinnon 11 Frisbeegolfissa yhdistyy luonto, liikunta ja hauskuus 12 Itämeriviikolla luotiin kumppanuutta yli rajojen 14 Eurooppa-päivä herätti nuoruuden muistoja 16 Apps4Lounais-Suomi etsii sovelluksia Itämeren hyväksi 17 5 parasta varsinais-suomessa juuri nyt 18 Liiton väki siivosi Itämeren rantoja Viisi veikkausta MM-kisahuumassa vedonlyönti kiinnostaa. Jos saisin lyödä vetoa viidestä varsinaissuomalaisesta vahvuudesta, ne olisivat seuraavat: Puhdas teknologia. Varsinais-Suomella on kaikki mahdollisuudet olla cleantechin Suomen ja jopa maailmanluokan edelläkävijä. Tulevaisuudessa tarvitaan ekologisia ratkaisuja koskien mm. energiaa, jätehuoltoa, meriteollisuutta, raaka-aineiden kierrätystä ja maataloutta. Varsinais-Suomella on osaamista kaikilla näillä saroilla, ja julkishallinnon sekä yritysten yhteistyö kehittyy hienosti. Varsinais-Suomi pyrkii cleantechin pilottialueeksi Suomessa. Kansainvälisyys. Varsinais-Suomi on portti Skandinaviaan ja Eurooppaan. Olemme luoneet toimivaa yhteistyötä myös Luoteis- Venäjälle ja Pietariin. Jos osaamme jalostaa ja myydä puhdasta teknologiaa, Pietarin alue voi olla meille kultakaivos. Turulla ja Varsinais-Suomella on edunvalvontatoimisto Pietarissa sen palveluja kannattaa käyttää. Myös koulutusosaamiselle on maailmalla kysyntää. Ruoka. Maakuntamme on Suomen viljavinta seutua. Lähiruuan ja -juoman suosion kasvu on tuonut elintarviketuotantoon ekologista ajattelua. Myös pienpanimot, lähileipomot ja puutarhat työllistävät. Turusta on kehittynyt kansainvälisen tason viihtyisä ravintolakaupunki. Myös ravintoloissa puhdas lähiruoka on laadun ja hyvän maun tae. Ruokaviikot ja pop up -ravintolat tuovat keskustaan sellaista vetovoimaa, jota elävä kaupunkikeskusta tarvitsee. Kulttuuri. Turku on maan historian kehto ja kulttuurielämä on rikasta. Logomoon on syntynyt upea luovien alojen keskittymä Logomo Byrå, jonka kaikki työhuoneet ja pisteet on vuokrattu, tiloja jopa laajennetaan. Meri. Meriteollisuus edustaa globaalia huippuosaamista, ja myönteisiä ratkaisuja Turun telakan omistajuuteen odotetaan kuumeisesti. Meri on myös Varsinais-Suomen vetovoimaisin ja tunnetuin elementti. Tänne tullaan nauttimaan lomasta ja koskemattomasta luonnosta. Saariston rengastie on Suomen parhaimpia matkailureittejä myös polkupyöräilijöille. Nämä helmet ovat syntyneet ja kirkastuvat edelleen vain eri toimijoiden yhteistyöllä. Saariston matkailu lähti nousuun, kun sitä ryhdyttiin markkinoimaan yhdessä. Sama pätee lähiruokaan ja luoviin aloihin. Resurssiviisauden alueellista yhteistyöverkostoa koordinoi Varsinais-Suomen liitto. Kansainvälinen yhteistyö rakentaa siltoja uusille markkinoille, siitä hyötyvät myös alueen yritykset. Yhteistyö on myös tuoreen maakuntastrategian ydinviesti. Maakunnan tulevaisuus luodaan kumppanuudella. Fem tippningar I VM-stämningar intresserar vadslagning. Om jag fick slå vad om landskapets fem styrkor, skulle de vara följande: Ren teknologi. Egentliga Finland har möjlighet att vara en finländsk och rentav global föregångare inom cleantech. I framtiden behövs ekologiska lösningar för bl.a. energi, avfall, marin industri, återanvändning av råvaror och lantbruk. I Egentliga Finland finns kunnande om allt detta och samarbetet mellan den offentliga sektorn och företagen utvecklas fint. Egentliga Finland strävar efter att bli ett pilotområde för cleantech i Finland. Internationalitet. Egentliga Finland är en port till Skandinavien och Europa. Vi har skapat fungerande samarbete också med Nordvästra Ryssland och S:t Petersburg. Om vi kan förädla och sälja ren teknologi kan S:t Petersburgområdet vara en guldgruva för oss. Åbo och Egentliga Finland har ett intressebevakningskontor i S:t Petersburg det lönar sig att utnyttja dess service. Världen frågar också efter vår utbildningskompetens. Mat. Vårt landskap är Finlands bördigaste region. Närmatens och -dryckens popularitet har hämtat ekologiskt tänk till livsmedelsproduktionen, lokala bryggerier, bagerier och trädgårdar sysselsätter. Åbo har utvecklats till en trivsam restaurangstad av internationell kaliber. Också i restauranger är ren närmat en garant för kvalitet och god smak. Matveckor och pop up restauranger lockar till stadens centrum. Kultur. Åbo är landets historiska vagga och kulturlivet rikt. I Logomo finns idag en spännande knutpunkt för kreativa branscher, Logomo Byrå. Alla arbetsrum är uthyrda och man rentav utvidgar. Havet. Vår marina industri är global spetskompetens och positiva nyheter gällande Åbovarvets ägarstruktur är efterlängtade. Havet är också Egentliga Finlands kändaste och mest lockande element. Hit kommer man för att njuta av semester och orörd natur. Skärgårdens ringväg tillhör landets bästa turismrutter också för cyklar. Dessa pärlor har fötts och förädlas ytterligare bara genom samarbete mellan aktörer. Skärgårdsturismen fick ett uppsving när den började marknadsföras gemensamt, samma gäller närmat och kreativa branscher. Ett regionalt samarbetsnätverk för resurssmarthet koordineras av Egentliga Finlands förbund. Internationellt samarbete bygger broar till nya marknader, det nyttar även våra företag. Samarbete är också den färska landskapsstrategins kärnbudskap. Landskapets framtid skapas med partnerskap. 2 viiri viiri 3

3 Varsinais-Suomen tulevaisuus luodaan kumppanuudella teksti ja kuvat Jessica Ålgars-Åkerholm Varsinais-Suomi on saanut uuden maakuntastrategian, joka ohjaa maakunnan kehitystä vuosikausiksi. Maakuntavaltuusto hyväksyi strategian, jossa yhdistyvät maakunnan kehittämistä ohjaavat pitkän tähtäimen maakuntasuunnitelma ja nelivuotiskausittain laadittava maakuntaohjelma. Ydinsana on kumppanuus. - Ohjelma on nyt saatu täysin uudelle tasolle! Ei vahvuuksien luettelemista, vaan selkeä kannanotto yhdessä tekemisen puolesta. Uusi asenne ja toimintatapa ovat vastauksemme alati muuttuvaan maailmaan, iloitsee maakuntajohtaja Juho Savo. Strategian visio sisältää vahvan näkemyksen menestyksen avaintekijöistä avoimuudesta, yhdessä tekemisestä ja kumppanuudesta. Maakuntastrategiaa toteutetaan Varsinais-Suomessa kumppanuudella, jossa tavoitteet asetetaan yhdessä, sitoudutaan yhteiseen työhön ja löydetään keinot tavoitteiden saavuttamiseen. Jokaisella maakunnan alueella ja toimijalla on roolinsa osana kokonaisuutta. Merkitystä on vahvuuksien kehittämisellä, ei henkisillä ja maantieteellisillä rajoilla. Kärkiteemat edustavat kumppanuusajattelua laajasti: Vastuullisuus Tulevaisuus muodostuu valinnoista nyt Yhteistyötaidot Yhdessä rajat ylittäen Saavutettavuus Lähestyttävä Itämeren portti Resurssiviisaus Innovoivaa edelläkävijyyttä Kilpailu rahoituksesta pakottaa yhteistyöhön Aluekehitysjohtaja Tarja Nuotion mukaan alueellisen kehittämisrahoituksen merkittävä pieneneminen ja kiristyvä kilpailu EUtason rahoituksesta pakottaa maakunnan toimijat yhteistyöhön ja laajempien kumppanuuksien luomiseen. - Näin saadaan aikaan vaikuttavampia hankkeita, vältetään päällekkäisyyksiä ja kohdennetaan rajallisia resursseja maakunnan elinvoiman ja kilpailukyvyn vahvistamiseen, toteaa Nuotio. Varsinais-Suomella on suunnittelujohtaja Heikki Saarennon mielestä ideaaliset edellytykset maakunnan aluerakenteellisen vision toteuttamiseksi. Strategian kärkiteemat vastuulliset valinnat, yhteistyö ja uudet toimintatavat, saavutettavuuden parantaminen, sektorirajat ylittävä resurssiviisaus viitoittavat tietä kohti kestävää ja vetovoimaista, koko maakunnan laajuista asunto- ja työmarkkina-aluetta. - Toimenpiteissä onnistuminen edellyttää uusien kumppanuuksien aktiivista hakemista ja organisoitua, avointa tietoa maakunnasta ja sen toimijoista, Saarento sanoo. Kumppanuusfoorumi on päätoimenpide Kumppanuusfoorumi on maakuntaohjelman päätoimenpide, ihmiset ja tieto sen perusta. Foorumi kokoaa yhteen avoimen tiedon sekä tekijät, mikä avaa rajattomat mahdollisuudet maakunnan kehittämiseen. Kumppanuusfoorumi toimii innovointialustana uusille toimintamuodoille ja yhteistyörakenteille. Keskeinen osa foorumia on aluetietopalvelu, josta kehitetään alueen toimijoiden jokapäiväinen työkalu. Aluetietopalvelu tulee sisältämään eri verkostojen sisältösivuja, työkaluja tiedon hallintaan ja visualisointiin sekä mahdollisuuden avata tietoa kaikkien saataville. Maakunnan liitto toimii foorumissa sparraajana ja johtaa kehittämistyötä. Egentliga Finlands framtid formas med partnerskap Egentliga Finland har fått en ny landskapsstrategi, som styr utvecklingen i åratal framöver. Landskapsfullmäktige godkände Egentliga Finlands landskapsstrategi, som förenar landskapsöversikten och -programmet. Nyckelordet är partnerskap. Strategins vision fokuserar på nyckelfaktorerna bakom framgång öppenhet, samarbete och partnerskap. Landskapsstrategin förverkligas i Egentliga Finland med partnerskap, där målsättningarna ställs tillsammans, man förbinder sig till gemensamt arbete och hittar sätt att nå målen. Varje region och aktör har sin roll som en del av helheten. Det är viktigast att utveckla landskapets starka sidor - mentala eller geografiska gränser spelar mindre roll. Egentliga Finlands landskapsstrategi kallas partnerskapsstrategi. Temana representerar partnerskapstanken: Ansvarsfullhet framtiden formas av valen nu Samarbete tillsammans överskrids gränserna Tillgänglighet lättillgänglig port till Östersjön Resurssmarthet innovativt föregångarskap Partnerskapsforumet skapar nytt samarbete Partnerskapsforumet är landskapsprogrammets viktigaste åtgärd, människor och kunskap bildar basen för det. Det samlar öppen information och dem som producerar den, vilket öppnar gränslösa möjligheter att utveckla landskapet. Partnerskapsforumet fungerar som innovationsbas för nya sätt att verka och samarbetsformer. En viktig roll spelar regioninfotjänsten, som utvecklas till ett vardagligt instrument för aktörer i Egentliga Finland. Infotjänsten ska innehålla innehållssidor för olika nätverk, redskap för att förvalta och visualisera information samt möjlighet att öppna information och göra den tillgänglig för alla. Landskapsförbundet fungerar som sparrare i forumet och leder utvecklingsarbetet. Turun Itämeripäivillä ihmiset ja toimijat eri maista kirjoittivat kumppanuushengessä omia ideoitaan Varsinais-Suomen kärkiteemoista liitutauluille. Hyviä ajatuksia kannattaa jakaa! TULEVAISUUS MUODOSTUU VALINNOISTA NYT VASTUULLISUUS YHDESSÄ RAJAT YLITTÄEN YHTEISTYÖTAIDOT LÄHESTYTTÄVÄ ITÄMEREN PORTTI SAAVUTETTAVUUS INNOVOIVAA EDELLÄKÄVIJYYTTÄ RESURSSIVIISAUS 4 viiri viiri 5

4 Tunnin juna mutkat suoriksi! EU on priorisoinut TEN-T-suuntaviivapäätöksessä Turku - Helsinki välisten liikenneyhteyksien kehittämisen tärkeimpään luokkaan kuuluvaksi. Varsinais-Suomen liitto on esittänyt yhdessä Uudenmaan liiton sekä Espoon, Lohjan, Salon ja Turun kaupunkien sekä Vihdin kunnan kanssa Tunnin junan jatkosuunnittelua välittömästi TEN-T-osarahoituksella. - Tunnin junalla - One Hour Train tarkoitetaan Turku - Helsinki ratayhteyden voimakasta kehittämistä toteuttamalla mm. uusi rata (ESA) välille Espoo - Lohja - Salo, Espoo - Kauklahti kaupunkirata sekä kaksoisraiteistamalla Turku - Salo rataosuus, muotoilee Varsinais-Suomen liiton kehittämispäällikkö Janne Virtanen. Turku TRANS-EUROPEAN TRANSPORT NETWORK TEN-T CORE NETWORK CORRIDORS One Hour Train Etelä-Suomen EAKR-hankehaku asti: Resurssiviisaus ja yrittäjyys keskeisiä teemoja Etelä-Suomen ensimmäinen EAKR-hankehaku käynnistyi toukokuun alussa. Hakijat voivat valmistella hankeideoita 29. elokuuta asti. Keskeiset painopisteet ovat toimintalinjassa 2: Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen sekä Vähähiilisen talouden edistäminen. Varsinais-Suomen maakunnalliset painotukset EAKR-toimintalinjassa 2 ovat yhteen sovitettuja uuteen maakuntastrategiaan. Resurssiviisaus: Tuetaan materiaali-, energia- ja resurssi tehokkaita ratkaisuja ja luodaan edellytyksiä uusiin avauksiin ja olemassa olevien elinkeinojen vahvistumiseen. Hyödynnetään julkisen sektorin innovatiivisia hankintoja uusien liiketoimintojen kehittämiseksi ja varsinaissuomalaisen elinkeinoelämän edistämiseksi. Kumppanuus: Edistetään yrittäjyyttä ja kasvuyrittäjyyteen tähtäävää toimintaa. Huolehditaan yrittäjyysilmapiiristä sekä verkotetaan toimijoita keskenään. Helsinki Hakemukset jätetään sähköisesti EURA2014-järjestelmässä. Asiointipalveluihin kirjaudutaan Verohallinnon tarjoaman maksuttoman Katso-tunnistautumispalvelun kautta. Palvelun käyttäjä tarvitsee EURA järjestelmän asiointiroolin Katso-tunnisteet, jotka myöntää oman organisaation Katso-pääkäyttäjä. Hakijan opas valmistuu kesäkuun aikana. Siitä tehdään myös ruotsinkielinen versio. Lisätietoja: Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen, Uudenmaan liitto, , Erikoissuunnittelija Ville Roslakka, Varsinais-Suomen liitto, , BASED ON THE OUTCOME OF THE INFORMAL TRILOGUE OF 27th JUNE 2013 Vahva alueellinen sitoutuminen on kääntänyt näinä vuosina monen virkamiehen ja ministerin pään. savo suoraan sanoen HITAASTI, MUTTA KUITENKIN Kuinka maakunta voi? Tämän sorttinen keskustelunavaus on tullut tässä roolissa vähintään tutuksi. Ihan mielelläänkin selvittää asioita, jotka edunvalvontamielessä ovat tulleet keskustelukumppaneille tutuiksi ainakin mediasta. Turku - Helsinki -moottoritien suunnittelun, rahoituksen ja rakentamisen vaiheet olivat keskeisin kysymys parin vuosikymmenen ajan. Nokian nousun aikana sen oheen nousi kysymys DI-koulutuksen saamisesta Turun yliopistoon, hammaslääkärikoulutuksen uudelleenaloitus, VTT:n yksikön saaminen Turkuun, bioalan rahoitus Saaristomeren suojeluun liittyvä aktiivinen edunvalvonta aloitettiin Pro Saaristomeren perustamisella 15 vuotta sitten. Meriteollisuuden rahoitusjärjestelyt ja tilaukset ovat pysyneet kumulatiivisesti mielenkiintolistalla, ratojen sähköistykset ja perusparannukset ovat menneet sujuvasti läpi. Sen sijaan väylä- ja luotsausmaksuista on käyty samaa keskustelua läpi vuosikymmenten. E18 -moottoritien valmistuttua siirryttiin vaatimuksiin Vt8:n ja muiden väylien kehittämistarpeista. Tunnin juna mutkat suoriksi -lause on nyt Espoo - Lohja - Salo -oikoratalinjauksen lobbauksen kärki. Kun näitä aiheita tarkastelee, huomaa, että asiat ovat pääosin edistyneet toiset hitaammin, toiset nopeammin. Tällä hetkellä akuuteimmassa vaiheessa lienee meriteollisuutemme lippulaivan, Turun telakan mahdollisuus saada uusi vakavarainen omistaja. Mayer Werfin ja Suomen valtion yhteistyö voi tuoda taas positiivisen haasteelliset ajat tälle huipputeknologia-alallemme. Vt8, Turku - Pori, yhteysvälin työt ovat hyvässä vauhdissa Raisiossa ja Maskussa. Vaikka LVM ei tuonutkaan kevään lisäbudjetissa esitystä urakkakilpailussa säästetyn 25 milj. euron käyttämisestä saman yhteysvälin muihin kohteisiin, olen vakuuttunut, että näin eduskunta vielä tulee päättämään. Uusi liikenneministeri saa tämän asian heti eteensä. Tunnin juna onkin sitten vaikeammasta päästä. Vaikka ko. oikorata Salon ja Espoon välillä on ollut tarkastelussa jo pari vuosikymmentä, siitä on tavoitteena jo kertaalleen luovuttukin. Tuloksena tästä saatiin nykyinen Rantarata sähköistyksen piiriin! Tämä ei kuitenkaan riitä. Oikoratalinjauksen kaupungit ja maakunnan liitot esittivät huhtikuussa LVM:lle ja Liikennevirastolle ratalinjauksen yleissuunnittelun aloittamista EU:n TEN-T -rahoitusta hyödyntämällä. Turku - Helsinki -yhteys on tämän EU:n pääliikenneväylien rahoitusohjelman piirissä. Vastausta ministeriöstä ei ole vielä saatu, mutta sisäpiirilähteet kertovat kannaltamme parhaan vastauksen olevan se, että asian kokonaisvaikutuksia tutkimaan asetetaan taas uusi selvitysryhmä. Asiassa on vielä paljon tehtävää, sillä rata syntyy vasta, kun eduskunnan enemmistö näkee sen tärkeäksi ja osoittaa varat sen rakentamiseen. Tässäkin asiassa uusi liikenneministeri on avainpaikalla. Kun Varsinais-Suomen liitto vuonna 1999 kokosi maakunnalliset kumppanit Pro Saaristomeri -hankkeeseen, oli merialueemme tila nopeasti heikentynyt. Nyt voidaan nähdä, että pitkäjänteinen työ on saamassa koko Itämeren tilan kääntymään parempaan suuntaan. Valtiovallan suuntaan kohdistettu painostus on selvästi saanut puheita muuttumaan teoiksi mm. ravinteiden kierrätysasioissa on haettu vaikuttavia ratkaisuja. Erityisen näkyviä tuloksia on saatu aikaan yksityisten säätiöiden ja kansalaisjärjestöjen työllä. Juho Savo maakuntajohtaja Varsinais-Suomen osalta vaikuttavin on oma Saaristomeren Suojelurahastomme. Maakunta on rohkeasti ottanut tavoitteekseen tunnustetun roolin Itämeren keskeisenä alueena. Turku Euroopan kulttuuripääkaupunki 2011 ja kesäkuussa Turussa järjestetyt keskeisten Itämeritoimijoiden samanaikaiset kokoukset osoittavat alueemme nousseen selkeästi Itämeripolitiikan kartalle. Samaa asiaa vahvistavat niin maakunnan liiton, Turun kaupungin kuin yliopistojemme kansainvälinen verkottuminen. Yhdessä perustamamme Centrum Balticum -säätiö on noussut Suomen Itämeripolitiikan keskiöön. Kaiken kaikkiaan maakunnan kehitys on aika johdonmukaista. Jos täällä on saavutettu yhteinen näkemys, on asia myös pidemmän päälle saatu toteutetuksi. Vahva alueellinen sitoutuminen on kääntänyt näinä vuosina monen virkamiehen ja ministerin pään. Telakkayhtiön/meriteollisuuden uudet muodot ovat tästä selvimpiä ajankohtaisia kysymyksiä. Juuri hyväksytyn maakuntastrategian tärkeimmäksi tavoitteeksi otettiin kumppanuuden ja yhteistyön nostaminen keskeisimmäksi alueelliseksi toimintamalliksi. On myönnettävä, että tulevaisuuden elinkeinoalat ja työpaikat voivat olla jotain, mitä emme tänään voi arvaillakaan. On siis väärin kiinnittyä strategiassa mihinkään erityisalaan. Parempi on pyrkiä luomaan hyvät verkostot ja yhteistoimintarakenteet, joissa tiedot ja innovaatiot ovat nopeasti kaikkien käytettävissä. Strategiassa on näin siirrytty aivan uudelle tasolle. Varsinais-Suomi on nyt Suomen vahvimpia maakuntia. Oikein toteutetulla kumppanuudella voimme tehdä siitä vielä paljon joustavamman ja nopeamman selviytymään muuttuvassa maailmassa. 6 viiri viiri 7

5 teksti Jessica Ålgars-Åkerholm kuva antti vaalikivi oppimispelit valmiina maailman valloitukseen Ennakkoluuloton, ketterä ja nälkäinen Niillä sanoilla voisi kuvata yritystä NordicEdu, jonka oppimispelit palkittiin tämän vuoden Innoaura-palkinnolla. Oppimispelit soveltuvat globaaleille markkinoille, eri kielille ja kulttuureille, joten niistä voi kehittyä menestyvä vientituote. Pelit on kehitetty yhteistyössä oppilaitosten kanssa. - Tärkeintä on kuitenkin, että pelit tekevät tylsistä asioista hauskoja, naurahtaa NordicEdun luova johtaja Tatu Laine. NordicEdun taival alkoi start up -yrityksenä BoostTurun piirissä. Idea oppimispeleistä syntyi nuorten turhautumisesta peruskoulun staattiseen ja vanhanaikaiseen opetukseen. Ensimmäinen peli kehitettiin yhteistyössä Piikkiön yhtenäiskoulun kanssa. Tästä syntyi Mathesis, ainutlaatuinen matematiikan oppimateriaalisovellus, joka korvaa yläkoulun matematiikan kirjoista jopa puolet ja soveltuu eri mobiililaitteille. Pelissä on yli tehtävää ja minipelejä, jotka auttavat ymmärtämään kaavioita. Peli on jo herättänyt kiinnostusta mm. Lähi-Idässä. - Yksi haaste on, että mobiililaitteita ei vielä ole kovin monessa koulussa. Oppimispelimme olivat suuri rohkaiseva tekijä, kun Kaarina päätti keväällä 2014 ensimmäisenä Suomessa hankkia kaikille yläkoululaisille mobiililaitteet, Laine kertoo. Molla ABC:n juju on, että lapsi oppii pelin kautta piirtämään kirjaimet. NordicEdu on tuottanut myös suomalaiselle DibiSchoolille englannin kielen aakkospelin, joka on suunnattu Kiinaan. - Peli on yksinkertaisuudessaan suosittu ja soveltuu mille kielelle vain, Tatu Laine toteaa. Turussa on enemmän töitä per tekijä Jotta nuoret jaksavat kiinnostua pelistä enemmän kuin minuutin verran, sen pitää olla yhtä hyvä kuin parhaat viihdepelit, Nordic- Edun toimitusjohtaja Tomi Kokkonen muistuttaa. Lisäksi pitää päästä sisälle lasten ajatusmaailmaan, kertoo AD Linda Huunonen. Helsingissä on useampia pelifirmoja, mutta Turun seudulla on helpompi löytää työvoimaa, on edullisempaa toimia ja töitä löytyy enemmän joka tekijälle, NordicEdun väki analysoi. - Turussa olisi tarvetta pelialan yrityskiihdyttämölle, koska peliala kasvaa jatkuvasti ja markkinat ovat aina globaalit, Tatu Laine miettii. Innoaura on tuonut NordicEdulle rahallista apua ja julkisuushyötyä. Uusia tuotteita suunnitellaan jatkuvasti: pelejä, joita maailma ei ole ennen nähnyt. Linda Huunosen innon näkee silmistä, kun hän toteaa: - Meillä on kova nälkä tehdä uusia asioita. Olemme melkein kuin Bond - maailma ei riitä. Undervisningsspel redo att erövra världen Fördomsfri, smidig och hungrig. Så kan man beskriva NordicEdu, vars undervisningsspel belönades med årets Innoaura-pris för kreativa branscher i Egentliga Finland. Spelen lämpar sig för den globala marknaden och kan gott bli en framgångsrik exportprodukt. De har utvecklats i samarbete med läroverk. - Viktigast är ändå, att spelen gör tråkigt till roligt, ler företagets kreativa direktör Tatu Laine. Till NordicEdu hör även vd Tomi Kokkonen och AD Linda Huunonen. Mathesis är ett unikt matematikspel, gjort som en applikation som passar alla mobila redskap. Med spelet kan man ersätta hälften av högstadiets matematikböcker. Jolla ABC lär barn att rita bokstäver rätt. Båda har väckt intresse utomlands, bl.a. i Mellanöstern och Kina. NordicEdus unga trivs med att verka i Åboregionen, där prisnivån är lägre än i Helsingfors, det är lättare att hitta arbetskraft och det finns mera jobb per aktör. Via Innoaura har företaget fått finansiell hjälp och bra offentlighet. Nya spelplaner smids hela tiden. - Vi har en väldig hunger att hitta på nya saker. INNOAURA Kilpailulla Varsinais-Suomen liitto haluaa tukea maakunnan luovia aloja ja innovatiivisia liikeideoita. Varsinaissuomalaiset yritykset, jotka ovat toiminnassa ja joiden ideat on pitkälle innovoitu käytännön toteutuksiin, voivat osallistua. Palkintosumma on 8000 euroa. Varsinais-Suomen liitto järjestää kilpailun ja valintaraati tekee päätöksen palkinnon saajasta. Vuonna 2013 Innoauran voitti Metaverstas, vuonna 2012 LPR-arkkitehtien Aicon-katsomotuoli. 8 viiri viiri 9

6 teksti Jessica Ålgars-Åkerholm kuvat antti vaalikivi maakunnan mansikkapaikka FRISBEEGOLF Frisbee tulee heittää koriin mahdollisimman vähillä heitoilla. Rataan kuuluu yleensä 9 tai 18 väylää. Edetään väylä kerrallaan. Heitto suoritetaan siitä, minne frisbee edellisessä heitossa jäi kunnes frisbee on korissa. Väylien pituudet ovat m. Radat sijaitsevat luonnossa ja luonnolliset esteet kuuluvat peliin. Varsinais-Suomessa on lukuisia frisbeegolfkenttiä. Kartalla näet kunnallisten kenttien sijainnin, lisäksi maakunnasta löytää yksityisiä kenttiä. Kesän kruunaa holari frisbeegolfissa Olisiko frisbeegolf uusi kesälajisi? Frisbeegolfissa yhdistyy helppous liikkua, luonnon läheisyys, pelin jännitys ja kesäinen rento meininki. Lajia voivat harrastaa kaikki koululaisista kaveriporukoihin ja eläkeläisiin. Eikä edes maksa mitään! Kunhan on frisbee käytössä - tai ehkä pari, koska pitkät ja lyhyet heitot toimivat paremmin eri frisbeellä. Varsinais-Suomen kesäisessä luonnossa frisbeegolf on erittäin hauskaa ajanvietettä ja liikuntaa. Kävelet vain radalle ja pelaat, varauksia ei tarvita. Kenttiä löytää kaupungeista ja kyliltä, vaihteleva luonto tuo peliin omat haasteensa. Turun Lausteen hieno ja vaativa 23 väylän rata toimi vuoden 2010 lajin SM-kisojen näyttämönä. Maskun hiekkakuoppien äärellä radalla on vesiesteitä ja metsäväyliä, Naantalin Luonnonmaan saaressa sijaitsee kaunis pieni frisbeegolfrata. Uusia frisbeegolfratoja on avattu Vehmaalle, Riihikoskelle ja Koski TL:n. Ei hätää, vaikka et tiedä mitä tarkoittaa skyrolleri, upsi, hyzer tai mando - riittää kun tiedät, että holari on hole in one! Sommarens höjdpunkt är ett ace i frisbeegolf Är frisbeegolf din nya sommargren? I frisbeegolf (i Sverige kallad discgolf) förenas lätthet att röra sig, närhet till naturen, spänning och avslappnad somrig stämning. Alla från skolbarn till kompisgäng och pensionärer kan syssla med grenen. ODet kostar inte ens något! Man behöver bara en frisbee eller kanske ett par, eftersom långa och korta kast fungerar bättre med olika frisbees. I Egentliga Finlands somriga natur är frisbeegolf väldigt roligt tidsfördriv och motion. Du går bara till banan och spelar, tidsreservationer behövs inte. Man hittar banor i många städer och byar, den varierande naturen för med sig egna utmaningar. I Laustis i Åbo finns en fin och krävande bana med 23 hål, den var spelplats för FM i discgolf Vid sandgroparna i Masku leder banan förbi vattenhinder och skogsmark, på ön Luonnonmaa i Nådendal finns en liten vacker frisbeegolfbana. Nya banor har öppnat i Vehmaa, Riihikoski och Koski TL. Ingen fara om du inte vet vad headbanger, dubbelbogey eller scoober betyder det räcker att du vet att ace betyder hole in one! 10 viiri viiri 11

7 teksti Kirsi Stjernberg Varsinais-Suomi Itämeren superviikko onnistui Turussa Kesäkuun ensimmäisellä viikolla vietettiin Turussa huikeaa Itämeriviikkoa, jonka aikana kaupungissa järjestettiin yli 50 Itämeri-aiheista kokousta ja tapahtumaa. Osana viikkoa Turku isännöi Logomossa kaksipäiväistä EU:n Itämeristrategian vuosikokousta ja Baltic Development Forumin huippukokousta, joihin osallistui yli 1200 Itämeren alueen päättäjää ja asiantuntijaa. Turku sai kehuja erinomaisista kokousjärjestelyistä ja aktiivisesta roolista Itämeri-työssä. Varsinais-Suomen liitto oli vahvasti mukana Itämeriviikon tapahtumissa. Liiton ständillä Networking Village -näyttelyosastolla kerrottiin Varsinais-Suomesta laajemmin, esille nostettiin ajankohtaisia teemoja kuten Tunnin juna, lähiruoka, resurssitehokkuus ja luonto. Liitto isännöi Logomossa myös keskustelutilaisuutta Role of Cities and Regions in the Baltic Sea Cooperation, jossa kuultiin esimerkkejä siitä, miten kumppanuuksia on toteutettu Itämeren alueella hedelmällisen yhteistyön saavuttamiseksi. Myös liiton isännöimä rahoitusohjelma Central Baltic Interreg IV A järjesti loppuseminaarin Itämeripäivien yhteydessä. Europe Direct Varsinais-Suomi isännöi yhteistyössä Euroopan komission Suomen edustuston kanssa muita Europe Direct - tiedotuspisteitä mm. Suomesta, Ruotsista ja Puolasta Itämeripäivien yhteydessä. EU:n aluepolitiikan komissaari Johannes Hahn kävi tervehtimässä tiedotuspisteitä Networking Villagessa oman ohjelmansa lomassa. Hahn oli tyytyväinen tiedotuspisteiden tekemään työhön ja aktiiviseen verkostoitumiseen. Seuraava mittava meriaiheinen kokous Turussa on EU:n meripäivä, jonka isäntänä Turun kaupunki toimii toukokuussa Itämeri EU:n keskiössä Keskikesän juhlan lähestyessä on myös jännittävä ja monin tavoin erityisen tärkeä EU-vuosi tulossa puoleenväliin. Euroopan parlamentin vaalit on käyty ja parhaillaan käydään neuvotteluja siitä, mihin poliittisiin ryhmiin eri EU-maista valitut europarlamentaarikot liittyvät. Seuraavaksi jännitetään tulevan EU-komission ja muiden korkeiden EU-tehtävien nimityksiä. Toivottavasti nämä kaikki nimitykset saadaan tehtyä sujuvasti ja ilman suuria ongelmia, jotta Euroopan unionin toiminta voi jatkua mahdollisimman nopeasti, hyvin ja tehokkaasti. Vaikka EU:n taloustilanne on paranemaan päin, on tilanne kuitenkin vielä haavoittuva ja tarvitaan oikeita ratkaisuja sekä unionin että jäsenvaltioiden tasolla. Tammikuussa alkanut uusi EU:n rahoitusohjelmakausi on saanut ihmisiä kiitettävästi liikkeelle myös Varsinais- Suomessa. Uusia EU-rahoitusmahdollisuuksia käsittelevät rahoitusohjelmakoulutukset ovat olleet tupaten täynnä ja myös Eurooppa-toimistomme on saanut kevään aikana runsaasti EUrahoitukseen liittyviä toimeksiantoja ja kyselyitä. Tämä on erittäin hyvä merkki! On tärkeää, että varsinaissuomalaiset hanketoimijat osaavat hyödyntää EU-rahoitusohjelmia mahdollisimman tehokkaasti. Tavoitteena onkin, että Varsinais-Suomeen kanavoituu tällä rahoitusohjelmakaudella mahdollisimman paljon EU-rahoitusta nk. suorien EU:n erillisohjelmien kautta. Loppukevään aikana myös Itämeren alue on ollut paljon esillä. Turussa järjestettiin kesäkuun alussa menestykselliset Turun Itämeripäivät, minkä lisäksi myös EU:n komissio on antanut Itämeren alueeseen liittyen kaksi tärkeää tiedonantoa. On tärkeää, että varsinaissuomalaiset hanketoimijat osaavat hyödyntää EU-rahoitusohjelmia mahdollisimman tehokkaasti. Bryssel bonjour Krista Taipale Varsinais-Suomen ja Turun EU-toimiston päällikkö Komission ensimmäinen tiedonanto liittyi ns. makroalueiden tehokkaaseen hallintoon, mikä Itämeren alueen ja Itämeren strategian yhteydessä merkitsee Itämeren valtioiden nykyistä vahvempaa poliittista johtajuutta ja sitoutumista Itämeren strategian toteuttamiseen. Itämeren strategian kuljettajan paikalla tulisi olla nykyistä vahvemmin Itämeren valtiot eikä komissio. EU:n ulkopuolisten maiden tulisi voida osallistua Itämeren strategian toteuttamiseen kaikilla hallinnon tasoilla. Myös viestintää tulisi tehostaa sekä vahvistaa kansalaisyhteiskunnan osallistumista yhteisen Itämeren alueemme rakentamiseen. Käytettävissä olevat resurssit tulisi kohdentaa järkevästi ja tehokkaasti. Toinen komission tiedonanto liittyi ns. sinisen kasvun vahvistamiseen Itämeren alueella. Sana sininen viittaa merellisten alueiden taloudelliseen kasvuun. Tiedonannon mukaan Itämeren alueen taloudellisen kasvun tulee perustua olemassa olevien vahvuuksien hyödyntämiseen ja niiden edelleen vahvistamiseen. Alueen selkeät vahvuudet ja suurimmat työllistäjät ovat matkailu, kalastus, laivanrakennus ja meriteollisuus, meribioteknologia ja uusiutuva energia. Näiden toimialojen taustalla on löydettävissä myös vahvaa innovaatio- ja tutkimustoimintaa sekä hyvin toimivat innovaatiorakenteet. Tiedonannossa muistutetaan pitämään myös osaamis- ja koulutustaso kunnossa. Mahdollisimman korkea ihmisten osaamistaso on Itämeren alueen kilpailukyvyn perusta myös tulevaisuudessa. Juhannus ja keskikesän juhla tunnistetaan jossakin määrin myös Belgiassa, mutta sitä ei käytännössä vietetä, paitsi meidän Belgian suomalaisten ja muiden pohjoismaalaisten keskuudessa. Itse vietän juhannusta Belgiassa jo viidettätoista vuotta. Joka vuosi laitan perinteisen suomalaisen juhannuspöydän perheelleni ja ystävilleni. Juhannusillallisen kruunaavat tänäkin vuonna itse savustettu lohi ja perinteinen mansikkakermakakku. Tämän jälkeen ajatukset alkavat kohdistua pikku hiljaa edessä olevaan Suomen kesälomaan kauniisiin meri- ja järvimaisemiin, valoisiin suviöihin, saunomiseen, aamu- ja iltauinteihin sekä leppoisiin kesämökkipäiviin läheisten ja ystävien kanssa. Nauttikaamme kaikki Suomen ainutlaatuisesta kesästä! 12 viiri viiri 13

8 teksti ja kuva Jessica Ålgars-Åkerholm Eurooppa-päivä Kårenilla herätti muistoja Lähes 300 henkilöä osallistui Varsinais-Suomen Eurooppapäivän vastaanotolle Tämän vuoden teemoja olivat opiskelijamuistot, EU-vaalit sekä oppimispelit. Vastaanotto pidettiin Åbo Akademin ylioppilastalo Kårenilla, josta monilla vieraista oli hauskoja muistoja, jopa 40 vuoden takaa. Kårenin värikkäistä vaiheista kertoi toimitusjohtaja Patrik Fellman. Avauspuheessaan maakuntahallituksen pj Petteri Orpo puhui mm. maakunnan strategisista valinnoista ja telakkateollisuuden uusimmista käänteistä. Turun Sanomien Veijo Hyvönen ojensi Innoaurapalkinnon NordicEdun nuorille peliosaajille. Illan juontajana toimi Lassi Lähteenmäki, joka haastatteli vilinässä myös EU-vaaliehdokkaita. Ministeri Henna Virkkunenkin ehti piipahtaa Eurooppa-päivän vastaanotolla. Europadagen på Kåren väckte minnen Nästan 300 personer var med på Egentliga Finlands förbunds Europadags-mottagning Årets teman var studieminnen, EU-valet och utbildningsspel. Mottagningen hölls i Åbo Akademis studenthus Kåren, som många av gästerna hade glada minnen från, vissa rentav från 40 år tillbaka. Vd Patrik Fellman berättade om Kårens färgglada skeden. I sitt öppningstal talade landskapsstyrelsens ordförande Petteri Orpo bl.a. om landskapets strategiska val och varvsindustrins nyaste vändningar. Veijo Hyvönen från Turun Sanomat överräckte Innoaurapriset till NordicEdus unga spelutvecklare. Kvällens konferencier var Lassi Lähteenmäki. Han intervjuade EU-valkandidater i vimlet, där även minister Henna Virkkunen syntes till. 14 viiri viiri 15

9 teksti Sanna Jokela Uusi kilpailu etsii sovelluksia Itämeren hyväksi Apps4Lounais-Suomi -kilpailu etsii uusia sovelluksia ja ideoita Itämeren hyväksi. Ensimmäistä kertaa järjestettävä kilpailu on tarkoitettu koodareiden lisäksi myös eiteknisille ideanikkareille, ja sen järjestää Lounais-Suomen paikkatietokeskus Lounaispaikka. Uudenkaupungin autotehdas palkkaa jälleen yli 300 työntekijää. Tehtaalla on jo töissä 1300 ihmistä, tavoitteena on valmistaa yli Mercedes A-autoa lähivuosina. Apps4Lounais-Suomi -kilpailu etsii avoimen datan avulla tehtäviä sovelluksia ja ideoita Itämeren suojeluun ja sen matkailun kehittämiseen. Kilpailussa on tarkoitus hyödyntää Lounaispaikan Open Data -sivustolla (opendata.lounaispaikka.fi) olevia aineistoja sekä muita alueellisia ja valtakunnallisia datalähteitä. Kilpailuun voi osallistua joko tekemällä omavalintaisen ehdotuksen tai ratkomalla ennalta-asetettuja haasteita. Haastekategorioita on neljä: Itämeren vikatila & vesiensuojelu Parhaat palat Itämerta Puhdas liikkuminen ja energiatehokas arki Historiaa ja pelillisyyttä. Kaikki kilpailutyöt osallistuvat yhteen tai useampaan sarjaan, joissa parhaiten sijoittuneet ehdotukset palkitaan rahapalkinnolla. Sarjojen nimet ovat Innosta, Mahdollista, Hahmota ja Vaikuta. Sarjapalkinnon lisäksi on mahdollista voittaa haastepalkinto. Kilpailu liittyy kansalliseen Apps4Finland -kilpailuun, joka käynnistyi nyt jo kuudennen kerran. Lounais-Suomen aluekilpailuun osallistuvat ovat automaattisesti mukana myös valtakunnallisessa kilpailussa. Apps4Lounais-Suomi -kilpailu kestää syyskuun loppupuolelle saakka ja sen aikana järjestetään tapahtumia ja seminaareja avoimen datan käytön lisäämiseksi sekä osallistujien houkuttelemiseksi. Korkeakoulujen opiskelijoille järjestetään avoimeen dataan liittyvä kurssi ja sovelluskehitysviikonloppu. Apps4Lounais-Suomi -kilpailun järjestää Lounaispaikkaverkosto, johon kuuluvat Turun kaupunki, Turun yliopisto, Varsinais-Suomen liitto, Satakuntaliitto, Novia ja Åbo Akademi. Tapahtumaa sponsoroivat Varsinais-Suomen liitto, Varsinais- Suomen ELY-keskus, Turun Ammattikorkeakoulun GeoSmartCityhanke, Turun yliopisto ja Saaristomeren Suojelurahasto. Kilpailun muita kumppaneita ovat Pidä Saaristo Siistinä ry, Turku Science Park, Boost Turku, Apps4Finland, Open Knowledge Foundation ja Turun Maantieteellinen Seura. Lisätietoa: Paikkatietoyhteistyön koordinaattori Sanna Jokela, Erkon säätiö on lahjoittanut miljoona euroa Turun ja Helsingin yliopistojen tutkijaryhmälle, joka kehittää aivosyövän hoitomenetelmiä. Potilaat ympäri maailman saavat tästä toivoa. På hittar man nu tidtabeller för alla Finlands färjor. Här kan man också planera sin rutt längs Skärgårdens ringväg. Tjänsten finns på svenska, finska och engelska. Föli. Kuuden kunnan yhteinen joukkoliikenne Turun seudulla alkaa 1.7. Tämä on kuntayhteistyötä parhaimmillaan. Luonto kiittää, kun bussimatkailun suosio kasvaa. Jalkapallo. Kuningaslaji on yhtä jännittävää, vaikka sitä pelattaisiin Salon nurmikentällä nappulaliigassa, Turussa TPS - Inter -miesten paikallisderbynä tai Brasiliassa maailmantähtien mittelynä. Urheilu yhdistää. 16 viiri viiri 17

10 Uusia kasvoja Lounaispaikassa ja maankäytössä Veli-Pekka Suuronen työskentelee liitossa puolet ajasta Lounaispaikan ohjelmistosuunnittelijana toteuttamassa ja ylläpitämässä palveluita. Hän myös toimii Central Baltic ohjelmassa IT Officerina vastaamassa käyttöön otettavasta ems-järjestelmästä. - Kiinnostavinta on uusien asioiden oppiminen ja monipuolinen työnkuva. Perheeseen kuuluu kaksi koiraa. Vapaa-ajalla Veli-Pekka Suuronen harrastaa purjelentoa, valokuvausta, luonnossa liikkumista (usein koirien kanssa) ja koiraurheilua. - Lounais-Suomen aluetietopalvelu on merkittävä asia koko alueelle, joten on innostavaa olla mukana toteuttamassa sitä. Työstä tekee kiinnostavan myös sen monipuolisuus, Lounaispaikan verkostomainen toimintatapa sekä asiantuntevat ja hauskat työkaverit. Juha Pulmuranta asuu Mynämäen Mietoisissa ja hän osallistuu vapaa-ajallaan Mietoinen.fi -kyläportaalin pyörittämiseen. Omakotitalo ja kaksi pientä poikaa lohkaisevat oman osuutensa vapaa-ajasta, mutta aina kun aikaa jää, hän ottaa hien pintaan esimerkiksi lenkkipolulla. Siisti Biitsi -tempaus tuotti tulosta liitto siivosi eniten Heli Mäkynen toimii maankäytön ja suunnittelun sihteerinä Erika Niskasaaren äitiysloman ajan. Tehtäviin kuuluvat mm. maankäyttöjaoston asiakirjojen laatiminen, muistioiden tekeminen sekä kokous- ja matkajärjestelyt. - Työpäivät liitossa sujuvat vauhdikkaasti mahtavien työkavereiden ansiosta; jokaiseen päivään mahtuu naurua ja hyviä juttuja. Vapaa-aika kuluu 2-vuotiaan pojan kanssa, joten vauhtia riittää aamusta iltaan! Juha Pulmuranta työskentelee Lounaispaikassa hankesuunnittelijana. Tehtäviin kuuluvat mm. hankerahoituksen haku sekä aluetietopalvelun suunnittelu ja markkinointi. Esa Halsti työskentelee Lounaispaikassa projektisuunnittelijana. - Turun kaupungin maakuntamuseon informaatioportaalin suunnittelun ja toteutuksen lisäksi yritän tunkea näppejäni aluetietopalvelun suunnitteluun ja kehittämiseen. Haastavuus tekee työstä kiinnostavan. - On tylsää, jos kaikki ongelmat ovat triviaaleja. Haasteet voivat olla luonteeltaan teknisiä tai loogisia, mutta myös kommunikatiivisia: ymmärtäminen ja ymmärretyksi tuleminen on tärkeää myös ohjelmistosuunnittelussa. Töiden tekeminen eri taustan omaavien ihmisten kanssa antaa perspektiiviä. Vapaa-ajallaan Esa soittelee kitaraa, kuuntelee musiikkia ja käy säännöllisen epäsäännöllisesti keikoilla. Varsinais-Suomen liiton henkilöstö tempaisi Itämeren hyväksi, kun Parainen-Nauvo -lautan lauttarannat siivottiin osana Pidä Saaristo Siistinä ry:n Siisti Biitsi -kampanjaa. 20 liiton työntekijää siivosi lauttarantoja perjantaiiltapäivän ajan. Matkat Turusta Lillmälöön ja takaisin taittuivat yhteistyökumppani Vainion Liikenteen kyydissä ja huomioliivit saatiin toiselta yhteistyökumppanilta, Turun seudun jätehuollolta lainaksi. Kerättyjen jätteiden kuljetuksesta sovittiin yhteistyökumppani ELY-L:n kanssa. Vaikka siivousaika oli rajallinen, saatiin kerättyä valtava määrä roskia - yhteensä yli 8000 roskaa! Roskamäärä oli niin suuri, että Varsinais-Suomen liitto voitti kampanjan yhteydessä järjestetyn Vähäks siistii -talkookilpailun Suurin roskamäärä -sarjan. - Varsinais-Suomen liitto on jo vuosia tehnyt työtä puhtaamman Saaristomeren hyväksi ja nyt teimme työtä ihan konkreettisesti sen rannoilla. Siisti Biitsi -kampanjan yhdessä tekeminen on hyvä käytännön esimerkki myös tuoreen maakuntastrategian kumppanuudesta, sanoo liiton kaavasuunnittelija ja tempausta organisoinut Lasse Nurmi. Varsinais-Suomen liitto haastoi kampanjaan mukaan Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ympäristötoimialan. Haastamisessa käytettiin hyväksi Lounais-Suomen aluetietopalvelun uutta haastetyökalua. Vas. Juha Pulmuranta, Heli Mäkynen, Veli-Pekka Suuronen ja Esa Halsti. 18 viiri viiri 19

11 varsinais-suomen liitto egentliga Finlands förbund regional council of southwest Finland

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä

Lisätiedot

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi Teemahankkeiden avoin haku 15.9. 31.10.2011 MILLAISIA HANKKEITA? Eteläsuomalaisten osaamiskeskittymien kehittäminen ja verkostoituminen Laajoja hankekokonaisuuksia

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN TYÖLLISYYDELLÄ JA OSALLISUUDELLA HYVINVOINTIA POHJANMAALLE - alueellisen yhteistyön mahdollisuudet ja haasteet

MAAHANMUUTTAJIEN TYÖLLISYYDELLÄ JA OSALLISUUDELLA HYVINVOINTIA POHJANMAALLE - alueellisen yhteistyön mahdollisuudet ja haasteet MAAHANMUUTTAJIEN TYÖLLISYYDELLÄ JA OSALLISUUDELLA HYVINVOINTIA POHJANMAALLE - alueellisen yhteistyön mahdollisuudet ja haasteet INVANDRARES SYSSELSÄTTNING OCH DELAKTIGHET FÖR VÄLFÄRDEN I ÖSTERBOTTEN -

Lisätiedot

JUBILEUMSÅRET 2017 FÖR FINLANDS SJÄLVSTÄNDIGHET

JUBILEUMSÅRET 2017 FÖR FINLANDS SJÄLVSTÄNDIGHET JUBILEUMSÅRET 2017 FÖR FINLANDS SJÄLVSTÄNDIGHET 2 TIDTABELL 2012 Förhandsutredning 2013 Tillsättandet av projektet 2014 Planering & organisering 2015 2017 2016 Utarbetandet av programmet för jubileumsåret

Lisätiedot

Österbottens förbund Pohjanmaan liitto

Österbottens förbund Pohjanmaan liitto Österbottens förbund Pohjanmaan liitto ERUF EAKR Niklas Ulfvens Finlands strukturfondsprogram Hållbar tillväxt och jobb 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 TL 2.

Lisätiedot

Itämerihaasteessa tapahtuu! Salla-Maria Alanen Itämerihaasteen koordinaattori, Turku Projektipäällikkö, Centrum Balticum

Itämerihaasteessa tapahtuu! Salla-Maria Alanen Itämerihaasteen koordinaattori, Turku Projektipäällikkö, Centrum Balticum Itämerihaasteessa tapahtuu! Salla-Maria Alanen Itämerihaasteen koordinaattori, Turku Projektipäällikkö, Centrum Balticum 1 Kuva: Turun Sanomat Itämerihaaste Turun ja Helsingin kaupunginjohtajien Mikko

Lisätiedot

Vaasan seudun rakennemalli Strukturmodell för Vasaregionen

Vaasan seudun rakennemalli Strukturmodell för Vasaregionen Vaasan seudun rakennemalli Strukturmodell för Vasaregionen Markku Järvelä 30.1.2014 Millainen seutu tänään? Hurudan är regionen idag? Yhdyskuntarakenne 2012 Samhällsstruktur 2012 Asukkaita / invånare 112

Lisätiedot

Uusimaa-ohjelma - Visio ja strategiset tavoitteet 2040 - Strategiset valinnat 2014 2017. Vuorovaikutustilaisuudet Elokuu Syyskuu Lokakuu 2013

Uusimaa-ohjelma - Visio ja strategiset tavoitteet 2040 - Strategiset valinnat 2014 2017. Vuorovaikutustilaisuudet Elokuu Syyskuu Lokakuu 2013 Uusimaa-ohjelma - Visio ja strategiset tavoitteet 2040 - Strategiset valinnat 2014 2017 Vuorovaikutustilaisuudet Elokuu Syyskuu Lokakuu 2013 Uusmaalaisten toimijoiden saama rahoitus ja ennuste ohjelmakaudelle

Lisätiedot

Paraisten kaupunkia pyydetään lausunnossaan vastaamaan erityisesti seuraaviin kysymyksiin:

Paraisten kaupunkia pyydetään lausunnossaan vastaamaan erityisesti seuraaviin kysymyksiin: Kaupunginhallitus 58 17.03.2014 Lausunto Varsinais-Suomen maakuntastrategiasta 1088/00.04.01/2014 Kaupunginhallitus 58 Valmistelija Elinkeinopäällikkö Tomas Eklund, puh. 040 488 5675 Esittelijä Kaupunginjohtaja

Lisätiedot

Hämeen liiton rahoitus

Hämeen liiton rahoitus Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä Osmo Väistö 3.4.2014 Hämeen liiton rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Maakunnan kehittämisraha Kanta-Hämeen osuus Suomen rakennerahastoohjelmasta

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

TUE VIHREIDEN KAMPANJAA KYMPILLÄ. LÄHETÄ TEKSTIVIESTI TUE10 NUMEROON

TUE VIHREIDEN KAMPANJAA KYMPILLÄ. LÄHETÄ TEKSTIVIESTI TUE10 NUMEROON PUHTAAT JÄRVET PUHDAS ITÄMERI ROHKEA SUVAITSEE Remontoimme terveydenhuollon niin, että hoitoa saa sekä ruumiin että mielen sairauksiin. Investoimme ratoihin, jotta junat saadaan kulkemaan nopeammin, useammin

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

www.pohjanmaa.fi/tilastot www.osterbotten.fi/statistik

www.pohjanmaa.fi/tilastot www.osterbotten.fi/statistik Pohjanmaa lukuina tilasto- ja ennakointiportaali www.pohjanmaa.fi/tilastot www.osterbotten.fi/statistik Tilastotiedon hyödyntäminen seminaari 25.3.2010 Irina Nori Pohjanmaan liitto irina.nori@obotnia.fi

Lisätiedot

Saaristomeren biosfäärialue

Saaristomeren biosfäärialue Suojelu- ja kehittämistoiminta yhteensovitettuna! Saaristomeren biosfäärialue 25.5.2012 Korpoström Katja Bonnevier, koordinaattori www.saaristomerenbiosfaarialue.fi Mitä tarkoittaa biosfäärialue? Mikael

Lisätiedot

Turun ammattikorkeakoulun toimenpideohjelma Itämeren suojelemiseksi

Turun ammattikorkeakoulun toimenpideohjelma Itämeren suojelemiseksi Turun ammattikorkeakoulun toimenpideohjelma Itämeren suojelemiseksi Juha Kääriä, FT Tutkimus- ja kehityspäällikkö Tekniikan, ympäristön ja talouden tulosalue Turun ammattikorkeakoulu Ympäristöosaamisohjelma

Lisätiedot

SUOMI JA EU:N ITÄMERI- STRATEGIA

SUOMI JA EU:N ITÄMERI- STRATEGIA SUOMI JA EU:N ITÄMERI- STRATEGIA Erja Tikka, Itämeri-suurlähettiläs Ulkoasiainministeriö Hallituksen Itämeri-selonteko 2009 Ympäristö - rehevöitymisen vähentäminen - ympäristömyrkyt, merenkulun päästöt,

Lisätiedot

Lukioiden työelämäyhteistyö Seuraavan haun painotukset

Lukioiden työelämäyhteistyö Seuraavan haun painotukset Lukioiden työelämäyhteistyö Seuraavan haun painotukset Lukioiden työelämäyhteistyö-kokonaisuuden syksyn 2016 haun ennakkoinfo OKM 20.5.2016 Marika Lindroth Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Lukioiden työelämäyhteistyö-kokonaisuus

Lisätiedot

MITÄ KUULUU MATKAILU? JuhlaHelmi, Porvoo, 14.5. Anne Wetterstrand / Topi Haapanen Kehitysyhtiö Posintra Oy

MITÄ KUULUU MATKAILU? JuhlaHelmi, Porvoo, 14.5. Anne Wetterstrand / Topi Haapanen Kehitysyhtiö Posintra Oy MITÄ KUULUU MATKAILU? JuhlaHelmi, Porvoo, 14.5. Anne Wetterstrand / Topi Haapanen Kehitysyhtiö Posintra Oy ILLAN OHJELMA Kahvia ja piirakkaa 17.00 Vetovoimaa! -kokemuksia Kohti Uutta? Yhteistä keskustelua

Lisätiedot

Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA

Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA TUTKIMUSALUE North (Torne) Saami - 4000 (25 000) Lule Saami - 500 (1500)

Lisätiedot

MATKAILUALAN TAPAAMINEN BESÖKSNÄRINGSTRÄFF 22.10.2015

MATKAILUALAN TAPAAMINEN BESÖKSNÄRINGSTRÄFF 22.10.2015 MATKAILUALAN TAPAAMINEN BESÖKSNÄRINGSTRÄFF 22.10.2015 VisitKimitoön.fi VisitKemiönsaari.fi VisitKimitoon.fi Facebook.com/VisitKimitoon Instagram.com/VisitKimitoon Tagboard.com/Visitkimitoon Weibo.com/Kimitoon

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

PÖYTÄKIRJA 1/2013. Hankerahoitusjaosto

PÖYTÄKIRJA 1/2013. Hankerahoitusjaosto PÖYTÄKIRJA 1/2013 Hankerahoitusjaosto 1 Kokouksen avaus 2 Osanottajien toteaminen sekä kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 3 Työjärjestyksen hyväksyminen 4 Pöytäkirjan tarkastaminen 5 Aluekehitysjohtajan

Lisätiedot

Itämeren alueen ohjelma 2014-2020 Interreg Baltic Sea Region. Matti Lipsanen Lappeenranta 19.11.2014

Itämeren alueen ohjelma 2014-2020 Interreg Baltic Sea Region. Matti Lipsanen Lappeenranta 19.11.2014 2014-2020 Interreg Baltic Sea Region Matti Lipsanen Lappeenranta 19.11.2014 Euroopan alueellisen yhteistyön (EAY) ohjelma (jälleen Interreg ) Järjestyksessä neljäs Itämeren alueen ohjelma Taustalla EU:n

Lisätiedot

Vaasa opiskelukaupunkina. Vasa som studiestad

Vaasa opiskelukaupunkina. Vasa som studiestad Vaasa opiskelukaupunkina Vasa som studiestad Osaaminen ja oppiminen ovat Suomalaisen elinvoiman lähteitä Osaaminen ja oppiminen muodostavat pohjan yksilön ja yhteiskunnan hyvinvoinnille. Osaaminen ja oppiminen

Lisätiedot

Joustavat ja välittävät oppimisympäristöt 2013-2015

Joustavat ja välittävät oppimisympäristöt 2013-2015 Joustavat ja välittävät oppimisympäristöt 2013-2015 Liisa Lind Mediakeskuksen johtaja Helsingin opetusvirasto JOTIn projektipäällikkönä 10/2013 06/2014 Essi Ryymin Tavoitteet 1. kehittää joustavia ja välittäviä

Lisätiedot

Tervetuloa tähän Pohjanmaan liiton järjestämään laajakaistaseminaarin, joka kantaa nimeä Sadan megan Pohjanmaa.

Tervetuloa tähän Pohjanmaan liiton järjestämään laajakaistaseminaarin, joka kantaa nimeä Sadan megan Pohjanmaa. Tervetuloa tähän Pohjanmaan liiton järjestämään laajakaistaseminaarin, joka kantaa nimeä Sadan megan Pohjanmaa. Välkomna till Österbottens förbunds bredbandsseminarium, som fått namnet Österbotten kör

Lisätiedot

Itämeren alueen ohjelma. Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014

Itämeren alueen ohjelma. Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014 Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014 Häme-ohjelman toteuttaminen - rahoitus Maakunnan kehittämisraha 2014 = 0,25 M /vuosi Euroopan alueellisen yhteistyön ohjelmat 2014-2020 Keskisen Itämeren ohjelma = 122

Lisätiedot

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 1 ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 HYVÄKSYTTY OHJAUSRYHMÄSSÄ 9.12.2014 teemu.japisson@valo.fi www.sport.fi Lähtökohdat eli miksi tarvitaan muutosta 2 kentän toimijat (seuratoimijat, urheilijat, liikkujat,

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Maakuntahallitus 27.5.2013

Maakuntahallitus 27.5.2013 Maakuntahallitus 27.5.2013 1. EU:n uuden ohjelmakauden rahoituksen alueellisesta jaosta Etelä ja Pohjois Suomen kesken saatiin aikaan neuvotteluratkaisu Kuten huhtikuun maakuntahallituksen ajankohtaisissa

Lisätiedot

Kansainvälinen Pohjois Savo

Kansainvälinen Pohjois Savo Kansainvälisen yhteistyön tarpeet ja tavoitteet Pohjois Savon alueella Kansainvälisen koulutuksen Erasmus + Ideapaja Iisalmi 3.11.2015 Tiina Kivelä KARA Kansainväliset EU rahoitusohjelmat käyttöön Pohjois

Lisätiedot

Asiakkaan ääni kuuluu Lukessa - Luonnonvarakeskuksen asiakaskysely 2014

Asiakkaan ääni kuuluu Lukessa - Luonnonvarakeskuksen asiakaskysely 2014 Asiakkaan ääni kuuluu Lukessa - Luonnonvarakeskuksen asiakaskysely 2014 Asmo Honkanen Sidosryhmäfoorumi, 10.6.2014 Asiakkuus ja palvelut -projekti Kyselyn toteutus Asiakkuus- ja palvelut projektiryhmä

Lisätiedot

Mitä arvoa luonnolla on ihmiselle? Vilket är naturens värde för människan?

Mitä arvoa luonnolla on ihmiselle? Vilket är naturens värde för människan? Mitä arvoa luonnolla on ihmiselle? Vilket är naturens värde för människan? Lotta Haldin luontoympäristöyksikkö/ naturmiljöenheten AVAJAISTILAISUUS / INVIGNING perjantaina/fredag 9.10. klo/kl. 9 11.30 Vaasan

Lisätiedot

INDEX. Itä-Suomen & Pohjois-Suomessa...3 Etelä-Suomen...4 Varsinais-Suomen liitto...5 Tampere...6 Länsi-Suomi...7

INDEX. Itä-Suomen & Pohjois-Suomessa...3 Etelä-Suomen...4 Varsinais-Suomen liitto...5 Tampere...6 Länsi-Suomi...7 OPEN DAYS 2010 LOCAL EVENTS COUNTRY LEAFLET Itä-Suomen Pohjois-Suomessa Etelä-Suomen Varsinais-Suomen liitto Tampere Länsi-Suomi SUOMI 1 INDEX Itä-Suomen & Pohjois-Suomessa...3 Etelä-Suomen...4 Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Vaasan seudun viestinnän tavoitteet

Vaasan seudun viestinnän tavoitteet Vaasan seudun viestinnän tavoitteet 202020 Vakioidaan Vaasan seudun imago Suomen seutujen kuuden kärkeen Luodaan kansallisesti vahva kuva Vaasan seudusta erityisesti tekniikan alan osaajien työllistäjänä.

Lisätiedot

MAL-verkostopäivä maaseudun suunnittelusta ja kaavoituksesta Ylä-Savossa TYÖPAJAN TULOKSIA 3.9.2015. Susanna Harvio

MAL-verkostopäivä maaseudun suunnittelusta ja kaavoituksesta Ylä-Savossa TYÖPAJAN TULOKSIA 3.9.2015. Susanna Harvio MAL-verkostopäivä maaseudun suunnittelusta ja kaavoituksesta Ylä-Savossa TYÖPAJAN TULOKSIA 3.9.2015 Susanna Harvio 1 Työpajan sisältö ja ryhmät Osallistujat jaettiin kolmeen ryhmään Tehtävänä oli kiertää

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

www.rosknroll.fi 0201 558 334

www.rosknroll.fi 0201 558 334 www.rosknroll.fi 0201 558 334 Rollella ei ole peukalo keskellä kämmentä, joten lähes kaikki rikki menneet tavarat Rolle korjaa eikä heitä pois. Etsi kuvista 5 eroavaisuutta! Rolle har inte tummen mitt

Lisätiedot

Aineistojen avoimuus alueellisesta näkökulmasta. Faris Alsuhail 15.10.2013

Aineistojen avoimuus alueellisesta näkökulmasta. Faris Alsuhail 15.10.2013 Aineistojen avoimuus alueellisesta näkökulmasta Faris Alsuhail 15.10.2013 Lounaispaikka? (paikkatietokeskus.lounaispaikka.fi) Lounais-Suomen alueellinen paikkatietokeskus Kokoaa yhteen lounaisen Suomen

Lisätiedot

Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas samtidigt då man gräver.

Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas samtidigt då man gräver. Torgmöte 3½ 3.3 kl. 12:30-14 i Saima, stadshuset Kim Mäenpää presenterade projektet Skede 1 av HAB och torgparkeringen Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas

Lisätiedot

KUMPPANUUSBAROMETRI 3.12.2014

KUMPPANUUSBAROMETRI 3.12.2014 KUMPPANUUSBAROMETRI KÄYNNISTÄÄ MAAKUNTASTRATEGIAN SEURANNAN Kumppanuusbarometrissa tarkastellaan maakunnan yleistä kehitystä ja maakuntastrategian toimenpiteiden toteutumista. Se on maakunnan keskeisten

Lisätiedot

Centrum Balticum -keskus

Centrum Balticum -keskus Centrum Balticum -keskus 9.10.2012 Vanha Suurtori 7, 20500 Turku www.centrumbalticum.org Centrum Balticum säätiön lyhyt historiikki Centrum Balticum säätiö perustetaan vuonna 2006 Säätiön perustajina 5

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 EAKR-hankehaku Etelä-Suomessa. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 19.5.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 EAKR-hankehaku Etelä-Suomessa. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 19.5.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 EAKR-hankehaku Etelä-Suomessa Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 19.5.2014 Uuden ohjelmakauden lähtökohdat Eurooppa 2020 strategia kestävästä, älykkäästä

Lisätiedot

PÖYTÄKIRJA 4/2015. Hankerahoitusjaosto 16.11.2015

PÖYTÄKIRJA 4/2015. Hankerahoitusjaosto 16.11.2015 PÖYTÄKIRJA 4/2015 Hankerahoitusjaosto 16.11.2015 24 Kokouksen avaus 25 Osanottajien toteaminen sekä kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 26 Työjärjestyksen hyväksyminen 27 Pöytäkirjan tarkastaminen

Lisätiedot

Leader! http://leadersuomi.fi/

Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader Karhuseutu perustettu 1997 jäseniä yli 200 4 työntekijää toimisto Porissa hallitus 1+9 alueellinen edustus kolmikanta Ohjelmakausi 2007-2013 194 rahoitettua hanketta

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 110/2007 vp Alkoholin liikakäyttöön puuttuminen työpaikoilla Eduskunnan puhemiehelle Suomessa saattaa olla Työterveyslaitoksen selvityksen mukaan jopa 500 000 700 000 alkoholin suurkuluttajaa.

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa Mari Kuparinen Uudenmaan liitto Ohjelmarakenne Toimintalinja Temaattinen tavoite Investointiprioriteetti Erityistavoite EAKR:n toimintalinjat

Lisätiedot

Österbottens förbund Pohjanmaan liitto Regional Council of Ostrobothnia www.obotnia.fi

Österbottens förbund Pohjanmaan liitto Regional Council of Ostrobothnia www.obotnia.fi Österbottens förbund Pohjanmaan liitto Österbottens förbund Pohjanmaan liitto En samkommun för de 15 Pohjanmaan maakuntaan kommunerna i landskapet kuuluvien 15 kunnan Österbotten muodostama kuntayhtymä

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa SKILLNADEN II Samverkan som strategi MUUTOS II Strategiana yhteistyö 24.11.2015 Tua Heimonen Specialplanerare,

Lisätiedot

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6.

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6. Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa Hakuinfo Hilkka Laine Hankkeilla tuetaan Keski-Suomen strategian toteutumista Etusijalla ovat

Lisätiedot

Loimaan seutukunnan kehityskäytävähankkeet maankäytön kehittämisen näkökulmasta

Loimaan seutukunnan kehityskäytävähankkeet maankäytön kehittämisen näkökulmasta Loimaan seutukunnan kehityskäytävähankkeet maankäytön kehittämisen näkökulmasta Aluerakenteen seutukunnallinen kehittämisstrategia Kehittämisen päämääränä 2020: Vahvistaa koko seutukunnan tasapainoista

Lisätiedot

OPEN DAYS 2015 LOCAL EVENTS COUNTRY LEAFLET SUOMI

OPEN DAYS 2015 LOCAL EVENTS COUNTRY LEAFLET SUOMI OPEN DAYS 2015 LOCAL EVENTS COUNTRY LEAFLET SUOMI INDEX I. Regional Partnerships Official Partners of the OPEN DAYS 2015 City of Helsinki 3 Helsinki-Uusimaa 4 Österbotten 5 Varsinais-Suomi 6 2 I. Regional

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2011

Toimintasuunnitelma 2011 Toimintasuunnitelma 2011 1 Sitoumus Itämeren tilan parantamiseksi Itämerihaaste on Turun ja Helsingin kaupunkien yhteinen aloite Itämeren tilan parantamiseksi. Itämerihaaste julkistettiin kesäkuussa 2007.

Lisätiedot

KUUTOSKAUPUNGIT Espoo, Helsinki, Oulu, Tampere, Turku, Vantaa

KUUTOSKAUPUNGIT Espoo, Helsinki, Oulu, Tampere, Turku, Vantaa 6AIKA - AVOIMET JA ÄLYKKÄÄT PALVELUT-STRATEGIA KUUTOSKAUPUNGIT Espoo, Helsinki, Oulu, Tampere, Turku, Vantaa Muistio Ohjausryhmän kokous 6/2014 Aika: 17.10.2014, 10.00-13.00 Paikka: Tampereen kaupungintalo,

Lisätiedot

SIPOONKORPI - SELVITYKSIÄ SIBBO STORSKOG - UTREDNINGAR

SIPOONKORPI - SELVITYKSIÄ SIBBO STORSKOG - UTREDNINGAR SIPOONKORPI - SELVITYKSIÄ SIBBO STORSKOG - UTREDNINGAR Sipoonkorpi-työryhmien mietinnöt 1993 ja 2004 Natura 2000 Ekologinen verkosto Itä-Uudellamaalla, Väre 2002 Ehdotus asetukseksi Sipoonkorven luonnonsuojelualueesta

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Euroopan alueellisen yhteistyön ja Keskinen Itämeri/Central Baltic ohjelman merkitys Suomessa

Euroopan alueellisen yhteistyön ja Keskinen Itämeri/Central Baltic ohjelman merkitys Suomessa Euroopan alueellisen yhteistyön ja Keskinen Itämeri/Central Baltic ohjelman merkitys Suomessa Suomen CB kontaktipisteen avajaiset Uudenmaan liitto, 15.10.2014 harry.ekestam@tem.fi Rakennerahastojen Euroopan

Lisätiedot

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki Sakägare/ Asianosainen Ärende/ Asia - VALREKLAM INFÖR RIKSDAGSVALET 2015 - VAALIMAI- NONTA ENNEN EDUSKUNTAVAALEJA 2015, TILLÄGG / LISÄYS Det finns tomma reklamplatser kvar i stadens valställningar och

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Kainuusta Eurooppaan EUROPE DIRECT KAINUU TIEDOTUSPISTE

Kainuusta Eurooppaan EUROPE DIRECT KAINUU TIEDOTUSPISTE Kainuusta Eurooppaan EUROPE DIRECT KAINUU TIEDOTUSPISTE Mitä se hyvejää? MIKSI EU? MITEN EU SYNTYI? KUINKA SAAN TIETOA OIKEUKSISTANI EU:SSA? MISTÄ EU MÄÄRÄÄ JA MISTÄ PÄÄTETÄÄN KANSALLISESTI? MITEN PÄÄSEN

Lisätiedot

Suomi kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijäksi toimintaohjelma

Suomi kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijäksi toimintaohjelma Suomi kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijäksi toimintaohjelma Kestävä kaivostoiminta III Kaivosten ja prosessiteollisuuden sivuvirtojen tuotteistaminen Vuokatti 13.6.2013 Maija Uusisuo Kehittämispäällikkö

Lisätiedot

PORVOON UUSI KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 OSALLISTAMINEN: TULEVAISUUSKYSELY JA VAIKUTTAJARAADIT KAUPUNKISTRATEGIAN RAKENTAJINA

PORVOON UUSI KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 OSALLISTAMINEN: TULEVAISUUSKYSELY JA VAIKUTTAJARAADIT KAUPUNKISTRATEGIAN RAKENTAJINA VIESTINTÄPÄÄLLIKKÖ AINO-MARJA KONTIO Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOON UUSI KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 OSALLISTAMINEN: TULEVAISUUSKYSELY JA VAIKUTTAJARAADIT KAUPUNKISTRATEGIAN RAKENTAJINA

Lisätiedot

Elinvoimainen Seinäjoki Kuntamarkkinat 11.9.2013. SEEK/jp

Elinvoimainen Seinäjoki Kuntamarkkinat 11.9.2013. SEEK/jp Elinvoimainen Seinäjoki Kuntamarkkinat 11.9.2013 SEEK/jp SEINÄJOKI PERÄSEINÄJOKI Seinäjoki + Peräseinäjoki + Nurmo ja Ylistaro 31.12.2004 1.1.2005 1.1.2009 Asukkaita 32.000 35.939 57.000 Työpaikkoja 19.206

Lisätiedot

Ohjelmakausi 2014-2020

Ohjelmakausi 2014-2020 Hämeen liiton EAKR-info 11.6.2014 Osmo Väistö, Hämeen liitto Ohjelmakausi 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Rakennerahasto-ohjelman rahoitus vuonna 2014 Kanta-Hämeessä

Lisätiedot

Maaseutuverkostoyksikön vuodet 2007 2013 Mitä on opittu? Päivi Kujala Maaseutuverkostoyksikön johtaja Naantali 5.5.2014 Verkosto- ja hankeseminaari

Maaseutuverkostoyksikön vuodet 2007 2013 Mitä on opittu? Päivi Kujala Maaseutuverkostoyksikön johtaja Naantali 5.5.2014 Verkosto- ja hankeseminaari Maaseutuverkostoyksikön vuodet 2007 2013 Mitä on opittu? Päivi Kujala Maaseutuverkostoyksikön johtaja Naantali 5.5.2014 Verkosto- ja hankeseminaari VIESTII KOULUTTAA KERÄÄ JA LEVITTÄÄ HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

1. 3 4 p.: Kansalaisjärjestöjen ja puolueiden ero: edelliset usein kapeammin tiettyyn kysymykseen suuntautuneita, puolueilla laajat tavoiteohjelmat. Puolueilla keskeinen tehtävä edustuksellisessa demokratiassa

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. 16.9 Sanna Kopra

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. 16.9 Sanna Kopra KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 16.9 Sanna Kopra Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi esitetään Kainuun

Lisätiedot

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto Maakuntaohjelman tilannekatsaus Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto MAAKUNNAN SUUNNITTELUN KOKONAISUUS UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA Budj. rahoitus MAAKUNTAOHJELMA

Lisätiedot

Kainuun aluekehitysstrategiat linjataan uudelleen 2013

Kainuun aluekehitysstrategiat linjataan uudelleen 2013 Kainuun aluekehitysstrategiat linjataan uudelleen 2013 Tuleva vuosi 2013 on tärkeä vuosi Kainuun aluekehitystyössä. Vuoden aikana uusitaan kaikki maakunnan keskeiset kehityssuunnitelmat: maakuntasuunnitelma

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 3.4.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 3.4.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 3.4.2014 Uuden ohjelmakauden lähtökohdat Eurooppa 2020 strategia kestävästä, älykkäästä ja

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Matkailun ajankohtaista. Nina Vesterinen Erityisasiantuntija, matkailu

Matkailun ajankohtaista. Nina Vesterinen Erityisasiantuntija, matkailu Matkailun ajankohtaista Nina Vesterinen Erityisasiantuntija, matkailu Kansainvälinen matkailu 2013 = 52 miljoonaa matkailijaa enemmän kun 2012 Lähde: UNWTO Euroopan yöpymisvuorokausia 1-9/2014 alustavia

Lisätiedot

MINNO-osaprojekti. Leena Grönroosin puolesta Eva Holmberg. TouNet-projektin ohjausryhmä 25.3.2013

MINNO-osaprojekti. Leena Grönroosin puolesta Eva Holmberg. TouNet-projektin ohjausryhmä 25.3.2013 MINNO-osaprojekti Leena Grönroosin puolesta Eva Holmberg TouNet-projektin ohjausryhmä 25.3.2013 MINNOssa on kaksi erillistä osiota Etelä-Suomen matkailun tulevaisuus : Häme, Päijät-Häme, Uusimaa Toteuttaja

Lisätiedot

Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille

Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille KUNTAUUDISTUKSEN SEUTUTILAISUUS OULUN KAUPUNKISEUTU, Oulu 4.4.2014 Professori Perttu Vartiainen, Itä-Suomen yliopisto Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille Mihin yritän vastata ja

Lisätiedot

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu. EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 204-2020 Huippuvalmennuspäivät Helsinki 3.2.203 Opetusneuvos Seija asku seija.rasku@minedu.fi Valmistelu EU:ssa akennerahastotoimintaa ohjaavat asetukset Asetusluonnokset

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen. työkirja. Opettajille, rehtoreille sekä muille yrittäjyyskasvatuksen toimijoille ja kumppaneille

Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen. työkirja. Opettajille, rehtoreille sekä muille yrittäjyyskasvatuksen toimijoille ja kumppaneille Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen työkirja Opettajille, rehtoreille sekä muille yrittäjyyskasvatuksen toimijoille ja kumppaneille Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen työkirja on osa Yritteliäs ja hyvinvoiva

Lisätiedot

Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta

Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta KUUMA-komission kokous 1.2.2013 Juha Leinonen Teknologiakeskus TechVilla Oy Teknologiateollisuus

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Invånarantal Asukasluku (31.12.2011) 9 412

Invånarantal Asukasluku (31.12.2011) 9 412 Invånarantal Asukasluku (31.12.2011) 9 412 5,8 7,9 Svenska Ruotsi Finska Suomi Övriga Muut 26,5 13,6 59,9 0 14 år 15 64 år 65 år 86,3 Språkfördelning % Kielijakauma Åldersstruktur % Väestörakenne arbetsplatser

Lisätiedot

Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus. EU-rahoitus. 25. marraskuuta 2009 1

Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus. EU-rahoitus. 25. marraskuuta 2009 1 Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus EU-rahoitus 25. marraskuuta 2009 1 Rahoituksen pääryhmät EU-rahoitus Kansallisten viranomaisten hallinnoima Suoraan Euroopan komissiolta haettava 2 Kansallisten viranomaisten

Lisätiedot

Itämeristrategian rahoitus

Itämeristrategian rahoitus Itämeristrategian rahoitus Itämeren alue kutsuu miten Suomessa vastataan? Helsinki/TEM, 8.9.2010 Petri Haapalainen, TEM petri.haapalainen@tem.fi Keskeisiä lähtökohtia, kysymyksiä ja haasteita Lähtökohtia

Lisätiedot

Rajajokisopimus Suomen ja Ruotsin välillä

Rajajokisopimus Suomen ja Ruotsin välillä Viranomaiskokous Haaparanta 19.-20.1.2012 Myndighetskonferens Haparanda Rajajokisopimus Suomen ja Ruotsin välillä - Tausta ja sisältö Gränsälvsöverkommelsen mellan Finland och Sverige - Bakgrund och innehåll

Lisätiedot

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö käytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13 Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö Kuinka Oulu turvaa elinvoiman ja kasvun muutoksessa? Nuori ikärakenne luo perustan koulutuksen

Lisätiedot

Teolliset Symbioosit kiertotaloutta edistämässä 2015-2017

Teolliset Symbioosit kiertotaloutta edistämässä 2015-2017 Teolliset Symbioosit kiertotaloutta edistämässä 2015-2017 Hankeiltapäivä 19.11.2015 Lähde: International Synergies www.international-synergies.com 2 Teolliset Symbioosit Hankkeen toteuttaja ja hallinnoija:

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2013 vp Rajatyöntekijöiden oikeus aikuiskoulutustukeen Eduskunnan puhemiehelle Osaamisen kehittäminen ja aikuisopiskelu ovat nykyään arkipäivää. Omaehtoisesti opiskelevat rajatyöntekijät

Lisätiedot

12.12.2013 RAKENNEMALLI 2040

12.12.2013 RAKENNEMALLI 2040 12.12.2013 RAKENNEMALLI 2040 1 Maakuntavaltuustokauden alussa laaditaan maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma Suunnittelutyön yhteensovittamiseksi maakuntasuunnitelman ja maakuntaohjelman valmistelu on

Lisätiedot

Maakunnan suunnittelujärjestelmä

Maakunnan suunnittelujärjestelmä Maakunnan suunnittelujärjestelmä MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAKI ALUEIDEN KEHITTÄMISLAKI Maakuntasuunnitelma Valtakunnalliset alueidenkehittämisen tavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maakuntakaava

Lisätiedot

Vanhusneuvostojen seminaari

Vanhusneuvostojen seminaari Vanhusneuvostojen seminaari 25.9.2015, Hämeenlinna Maakuntajohtaja Timo Reina Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä! Strategiaperusta Missio 2020 Hämeen liitto toimii siten, että ihmiset tahtovat

Lisätiedot

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Pohjoinen kasvukäytävä TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä kä ällä seminaari Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

Suomen cleantech strategia ja kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijyyden - toimintaohjelma

Suomen cleantech strategia ja kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijyyden - toimintaohjelma Suomen cleantech strategia ja kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijyyden - toimintaohjelma Mari Pantsar-Kallio Strateginen johtaja Cleantechin strateginen ohjelma Cleantech kasvaa Maailmanmarkkinat

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman tuki alueellisen elinvoimaisuuden vahvistamisessa Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet

Lisätiedot

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region KESKIMAA 90 VUOTTA Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region OECD/IMHE 2006 ESITYKSEN RAKENNE 1. Hankkeen tarkoitus ja toteutus 2. OECD:n

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus 15.1.2014 valtakunnallisten hankkeiden tilaisuus Sivu 1 Valtakunnalliset hankkeet

Lisätiedot

To u N e t / E t a b l o i t u m i n e n Ve n ä j ä n m a r k k i n o i l l e - o s a h a n k e. O h j a u s r y h m ä 1 3. 3.

To u N e t / E t a b l o i t u m i n e n Ve n ä j ä n m a r k k i n o i l l e - o s a h a n k e. O h j a u s r y h m ä 1 3. 3. To u N e t / E t a b l o i t u m i n e n Ve n ä j ä n m a r k k i n o i l l e - o s a h a n k e O h j a u s r y h m ä 1 3. 3. 2 0 1 4 L a h t i E t a b l o i t u m i n e n Ve n ä j ä n m a r k k i n o

Lisätiedot

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimiston palvelut

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimiston palvelut Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimiston palvelut Taustaa Vuoden 2013 alusta Itä- ja Pohjois-Suomi yhdistivät EU-edunvalvontansa yhteen toimistoon. Itä-Suomen EU-toimisto perustettiin v. 1998 ja Pohjois-Suomen

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot