Innovaatioita metsästämässä - media valinkauhassa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Innovaatioita metsästämässä - media valinkauhassa"

Transkriptio

1 Innovaatioita metsästämässä - media valinkauhassa Timo Siivonen, Ulf Lindqvist, Caj Södergård Teknologiakatsaus 139/2003

2 Innovaatioita metsästämässä media valinkauhassa Ulf Lindqvist Timo Siivonen Caj Södergård VTT Tietotekniikka Teknologiakatsaus 139/2003 Helsinki 2003

3 Kilpailukykyä teknologiasta Tekes tarjoaa rahoitusta ja asiantuntijapalveluja kansainvälisesti kilpailukykyisten tuotteiden ja tuotantomenetelmien kehittämiseen. Tekesillä on vuosittain käytettävissä avustuksina ja lainoina noin 390 miljoonaa euroa teknologian kehityshankkeisiin. Teknologiaohjelmien avulla maahamme luodaan uutta teknologiaosaamista yritysten, tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen yhteistyönä. Ohjelmien tavoitteena on nostaa teknologista kilpailukykyämme tulevaisuuden keskeisillä teollisuuden toimialoilla. Tällä hetkellä Tekesillä on käynnissä noin 35 teknologiaohjelmaa. ISSN X ISBN X Kansi: LM&CO Sisäsivut: DTPage Oy Paino: Paino-Center Oy, 2003

4 Esipuhe Mistä innovaatiot tulevat? Miten tunnistaa syntyvät innovaatiot? Miten tunnistaa, kannustaa ja ohjata innovaatioprosesseja? Miten hyödyntää innovaatioiden mahdollisuus? Voisiko tulevat innovaatiot arvata ennakolta? Mistä tulevaisuuden innovaatiot tulevat? Kuka niitä kehittää? Nämä ovat niitä kysymyksiä, joita erityisesti yrityksissä mutta toki myös tutkimuslaitoksissa ja teknologia- ja innovaatiopolitiikassa mietitään jatkuvasti; miten turvataan Suomen taloudellinen kasvu tulevaisuudessakin? Media ja viestintä on ala, joka on kokenut niin teknologisen kuin innovaatiomurroksenkin, alan innovaatiopotentiaalin arvellaan edelleen olevan varsin suuren. Mitä viestintäalan innovaatioprosesseista voitaisiin oppia? Miten innovaatioprosesseja voitaisiin tutkia alan sisältäpäin? VTT mediatekniikassa ymmärretään paitsi alan teknologioita myös toimialan kehityslogiikkaa, ja siellä on kehitetty innovaatioita. Miltä innovaatioprosessi tällaisten tutkijoiden näkökulmasta näyttää? Millaisia kokemuksia heillä on innovaatiotoiminnasta? Miten he analysoisivat innovaatiopotentiaalia ja etsisivät tulevaisuuden innovaatioiden ituja, juuria ja prosesseja? Näistä lähtökohdista käynnistettiin Mediainnovaatio-projekti kaksi vuotta sitten. Projekti on ollut haastava ja luonteeltaan uusi niin tekijöille kuin johtoryhmällekin. Se on uudenlaista myös innovaatiotutkimuksen piirissä. Niinpä tutkimuksessa on paitsi analysoitu viestinnän innovaatiomahdollisuuksia, myös kehitetty uusia menetelmiä innovaatioprosessille. Mediainnovaatiot -projekti koostuu kahdesta toisiinsa saumattomasti liittyvästä osaprojektista, vuonna 2001 tehdystä Media-aukot -projektista, sekä vuonna 2002 tehdystä Mediainnovaatiotprojektista. Näitä kutsutaan yhdessä lyhyesti Mediainnovaatiot-projektiksi. Tekes on rahoittanut yhdessä VTT Tietotekniikan kanssa projektia. Tämän raportin taustalla on Suomen Akatemian Mediakulttuuriohjelma, johon sisältyi kokonaisuus nimeltä Media Economics, Content and Diversity Project. Tämä kokonaisuus jakautui neljään osaprojektiin, joista VTT Tietotekniikka vastasi osuudesta nimeltä Future media development. Kolmesta muusta osaprojektista vastasivat Turun kauppakorkeakoulu, Tampereen yliopisto ja Tilastokeskus. Mediakulttuuriohjelma on raportoitu erikseen Suomen Akatemialle ja Mediainnovaatiot -projektin tiivistetyt tulokset on liitetty tähän raporttiin. Projektin johtoryhmässä vuonna 2001 oli puheenjohtajana tutkimuspäällikkö Eija Ahola, Tekes, ja jäseninä tutkimuspäällikkö Helene Juhola, VTT Tietotekniikka, erikoistutkija Sirkku Kivisaari, VTT Teknologian tutkimuksen ryhmä, professori Kaarle Nordenstreng, Tampereen yliopisto sekä professori Antti Paasio, Turun kauppakorkeakoulu. Vuonna 2002 projektin johtoryhmässä oli professori Ahti Salo, TKK:n systeemianalyysin laboratorio, Sirkku Kivisaaren tilalla. Projektin johtoryhmän kokouksissa käymät keskustelut ovat olleet poikkeuksellisen antoisat. Johtoryhmään eri suunnista tulleiden asiantuntijoiden antamat kommentit ovat auttaneet projektin tutkijoita löytämään uusia näkökulmia innovaatioprosessien kiehtovaan maailmaan. Projektiryhmä kiittää kaikkia johtoryhmän jäseniä niistä innostavista keskusteluista, joita johtoryhmän kokouksissa on käyty.

5 Projekti on tuottanut mielenkiintoisia tuloksia viestintäalan kehitysskenaarioiden näkökulmasta, mutta erityisesti myös innovaatioprosessin kehittämiseksi. Innovaatiotoiminta tarvitsee uusia näkökulmia, kokeellisia lähestymistapoja, riittävän originelleja mutta myös huolellisen analyyttistä työtä. Tässä projektissa on kehitetty joitakin uusia menettelyjä, joita soisi niin yritysten kuin muiden tutkimusryhmienkin kokeilevan. Parhaat kiitokset tutkijoille ennakkoluulottomasta, luovasta ja tavoitteellisesta tutkimusotteesta. Innovaatioprosessi sai lisää vauhtia, toivottavasti vauhti vain kiihtyy! Helsingissä helmikuussa 2003 Eija Ahola, Tekes

6 Tiivistelmä Tämä tutkimustyö on osa pitkäjänteistä kehitystoimintaa, jonka lopputavoitteena on nostaa mediateollisuus Suomen talouden veturiksi. Työn ensimmäisen osan tavoitteena oli soveltaa ja tarvittaessa kehittää keinoja ja menetelmiä identifioimaan mediateollisuudelle uusia innovatiivisia tuotteita ja palveluja. Tällaisia olivat media-aukot, heikot signaalit ja skenaariot. Media-aukkoja etsitään sijoittamalla tunnetut mediat moniulotteiseen koordinaatistoon erilaisten teknisten ja markkinakriteerien mukaan. Näin voidaan esimerkiksi havaita sellaisia kohderyhmän, sisällön ja palvelun yhdistelmiä, joita nykyiset tunnetut mediat eivät kata. Menetelmää on käytetty löytämään mm. uusia urheilu- ja vedonlyöntisovelluksia sopiville kohderyhmille. Myös Internetin tiedonkaivajille on etsitty sopivia uusia palvelutuotteita ryhmittelemällä kohderyhmät tiedon etsinnän aktiivisuuden ja rationaalisuuden perusteella. Innovaatiotarve riippuu myös alan rakennemuutoksista. Tästä syystä projektissa kartoitettiin mediateollisuuden muuttuvaa roolia laitevalmistajien, sisällön tuottajien ja palvelun tarjoajien (esim. teleoperaattorit) kentässä. Aina on kysyntää sellaisille innovaatioille, jotka edesauttavat teollisuutta löytämään tarpeellisen position tässä kentässä. Yrityksille houkuttelevin kentän osa on se, jossa sisällön tuotanto ja palvelun tarjonta yhdistyvät, koska siellä kytkeydytään tehokkaimmin asiakkaisiin. Innovaatiot tähtäävät aina tulevaisuuteen, eli tilaan jota ei vielä ole olemassa, mutta joka voi toteutua. Näiden vaihtoehtojen luomiseen on käytetty skenaariotekniikkaa. Tässä tutkimuksessa rakennettiin kolme vaihtoehtoista skenaariota: Tulevaisuus on jo täällä, Digitalisoitukoon ken voi, ja Tarinankertojat korvasivat tietäjät. Heikoilla signaaleilla pyritään puolestaan paljastamaan innovaation menestys jo ennen kuin varhainen enemmistö sen omaksuu. Erityisen tärkeätä on pystyä ennustamaan ns. hype-ilmiöitä mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Tässä työssä tarkasteltiin SMS-tekstiviestien menestystarinaa jälkiarviointina heikkojen signaalien menetelmän näkökulmasta. Työn toisen vaiheen tavoitteena oli kansainvälisten teknologiaennusteiden avulla arvioida ICT-alan, ja erityisesti mediateollisuuden, tärkeimpiä kehitystrendejä, innovaatiotyyppejä ja teknologiapolitiikkaa globaalista näkökulmasta. Tämän perusteella tavoitteena oli määritellä Suomen kannalta ne tärkeimmät kehitystrendit, jotka tarjoavat mahdollisuuden säilyttää nykyinen asema tietoliikennelaitteiden ja -järjestelmien valmistajana ja löytää ICT-alalle uutta vahvuutta sisällön puolelta. Maailmalla Technology Foresight teknologian ennakointeja on tehty vuosia, Japanissa jo 30 vuotta. Näiden tulosten mukaan ICT pysyy teknologian ja talouden veturina vielä seuraavat kymmenen vuotta. Tämän jälkeen ala hitaasti sulautuu erilaisiin sovelluksiin ja uudet teknologiat, kuten elämäntiede ja ympäristötiede saavat enemmän painoa. Prosessointitehot ja siirtonopeudet kasvavat, hinnat laskevat, tietoturva lisääntyy, mutta tämä kehitys on evoluutionomaista arkipäivää. Uudessa huomioarvoon perustuvassa taloudessa (Attention Economy) loppukuluttajan preferenssit ja niiden saama huomioarvo tulevat entistä tärkeämmäksi. Toisaalta myös tietotekniikan riskitekijät korostuvat, samoin tiedonvälitys kuluttajalta kuluttajalle. EU-tasolla Euroopan vahvuuksiksi on arvioitu erityisesti ohjelmistokehitys, liikkuvuus, anturituotanto ja kulutuselektroniikka. Strategioissa korostetaan globaalisten tuotteiden ja palvelujen tuottamista lokalisoituna tietotekniikan avulla. Eri maissa tehdyt kansalliset teknologiaennusteet puolestaan korostavat kunkin maan kannalta oleellisimpia innovaatiosuuntia. Tässä projektissa innovaatioita on tarkasteltu lähinnä teknologian työnnön (technology push) näkökulmasta, mutta myös markkinoiden imun (market pull) näkökulma on ollut mukana. Tarkastelu olisi ollut epäilemättä vivahteikkaampi, jos myös yhteiskunnallisen kysynnän (social pull) näkökulma olisi otettu painokkaammin huomioon. Seuraavassa vaiheessa ehdotamme työn jatkamista mediaja sen liitännäisteollisuuksien rakennemuutoksen analyysilla, joka perustuu teollisuuden muutospaineiden takana oleviin teknologiatrendeihin ja businesslogiikkoihin. Tämän perusteella luodaan toimintamalleja sille, kuinka media-alalle synnytetään uusia teknologioita ja palveluja kehittämällä osaamisintensiivisiä teknologiayrityksiä, ja kuinka sitä kautta lisätään toimialan ja sitä palvelevien yrityste innovatiivisuutta.

7 Abstract This project is a part of a long term research with the aim of reinforcing the position of the media industry to become a new locomotive for science and economy. The first task of this work was to develop methods to identify new products and service forms for the media industry. Such methods appeared to be Media holes, Weak signals and Scenarios. Media holes are searched for by localising all existing media products in multidimensional diagrams according to different market and technical criteria. In this way we may recognise combinations of target groups and contents not covered by today s media. The method has successfully been used to discover new applications of sport and betting for well defined target groups. It has also been used in hunting for new services for data seekers on the Internet by classifying them in respect to activity and rationality in their way of seeking. The demand for restructuring of a branch also influences the needs for innovations. Therefore, the new position of the media industry in the field of content providers, hardware providers and telecommunication service providers has also been evaluated. There is always a need for innovations helping the players to find their new position in this field. For an enterprise the most attractive part of the field is the one, where content production and service offering are merged. Here the closest connection to the customers is obtained. Innovations always look for applications in the future, i.e. in conditions which do not consist yet but may be reality further on. Scenarios have been used to identify different possible futures. In this study we have used basically three alternative futures: The future is already here, Digitise if you can, and The story tellers replaced the scientists. Weak signals are used to discover the success of an innovation before the early majority adopts it. Especially Hype phenomena should be discovered at an early stage. In this study we have used the method primarily to describe two phenomena from history: the unexpected break-through of PCs and of SMS text messages in the Nineties. The second phase of the research aimed at identifying the most critical development trends, innovations and technology policies in a global perspective utilising international technology forecasts. Based on the results the scope was, further, to define the most important development paths from a Finnish horizon, which enable to keep the leading position, e.g. as a manufacturer of telecommunication devices, and to find new strength, e.g. in content providing. Globally technology foresight studies have been made for many years, in Japan they have been made regularly for 30 years. According to these results ICT will remain the driving force for economy and technology for the next decade. Thereafter, it will slowly be integrated in and adopted by different applications, and new technologies, like life science and environmental will receive more gravity. Data processing efficiency and telecommunication speed will increase, prices come down and data security will be improved. This development is evolutionary. In the new Attention Economy the attention of the consumer will grow more important and expensive. Risk factors connected to information technology will become critical, and consumer-to-consumer information more important. On the EU level the strengths of Europe have been defined as software development, mobility, sensor technology, and consumer electronics. The strategies focus on the production of global products and services localised utilising information technology. On the other hand, technology forecasts in individual countries emphasise national innovation directions. In this project the innovations have been searched for basically from the angle of technology push, not forgetting the aspect of market pull. However, the view would have been even more tinged, if also the social pull of the society could have been taken into account. For the next step of the study we recommend a continuation of the work by analysing the structural changes in the media industry and their allies. Especially the technology trends and the business logic behind the restructuring forces should be identified. Based on this knowledge functional models could be developed for how to create new services for the media business by establishing knowledge intensive technology enterprises, and how the innovativeness of these enterprises could be improved.

8 Sisällysluettelo Esipuhe Tiivistelmä Abstract 1 Johdanto Tausta Tavoitteet Menetelmät Teknologian ennakointi-analyysit Skenaariot Heikot signaalit Media-aukot Menetelmäkuvaus Tekstiviestit media-aukkojen täyttäjänä Mediakonvergenssin luomat aukot sekä niiden täyttäminen Tulokset Ennakointi-arviot Tekstiviestimen menestys olisi mahdollisesti kyetty ennakoimaan heikoilla signaaleilla Media-aukkomenetelmällä havaittuja tuloksia Kohdistettu erikoisviestintä Kohdistetut sisältöpalvelut Hälyttävä liikennemerkki, henkilökohtainen musta laatikko Senioreilla kaikki kanavat auki yhtä aikaa Muita potentiaalisia innovaatioaihioita Innovaatioprosessi VTT:n omien kokemusten valossa Futisanalysaattorista urheilutieto- ja vedonlyöntiportaaliksi Datakynästä langattomaksi informaation kerääjäksi IMU, Integroitu julkaiseminen Teoria kohtaa arkipäivän kokemukset Media osana ICT-klusteria Mediateollisuuden kehityspolut Johtopäätökset Lähdeluettelo Liitteet 1 Tulevaisuusskenaariot Kolme skenaariota Kansainväliset Foresight-tutkimukset Suomen kannalta teknologiaennusteet Tekesin teknologiakatsauksia

9 1 Johdanto 1.1 Tausta Innovaatio on väljästi määriteltynä jonkin asian tekemistä uudella tavalla. Se on merkittävän laajasti käyttöön otettu uusi tuote, prosessi tai järjestelmä. Innovaatioita on myös muilla kuin teollisen, taloudellisen tai yhteiskunnallisen toiminnan alueilla. Esimerkiksi matkapuhelin on myös sosiaalinen innovaatio muodostaessaan verkoston uudenlaiselle yhteisöllisyydelle. Nokia korosti markkinoinnissaan tätä yhteisöllisyyttä ( connecting people ) matkapuhelimien nopeimmassa leviämisvaiheessa. Ericsson puolestaan keskittyi tekniseen innovaatioon ja menetti markkinaosuuttaan Nokialle. Mediainnovaatio on joukkoviestintään liittyvä uudiste. Tämä uudiste voi olla laite, tuotantoon, jakeluun tai kuluttamiseen liittyvä teknologia tai järjestelmä, uusi tapa toimia, tai se voi olla kokonaan uuden tyyppinen mediasisältö ja sen takana oleva oivallus tehdä viestinnän vastaanottajia aidosti puhuttelevia sisältöjä. Tässä projektissa mediainnovaatio on käsitetty väljästi välittämättä siitä, ollaanko tarkasti ottaen enää median alueella. Projektissa ei ole juurikaan käsitelty prosessi-innovaatioita, vaan on keskitytty tuote- ja palveluinnovaatioihin. Media-aukoilla tarkoitetaan tässä projektissa sellaisia teknologioiden, sisältöjen, jakelukanavien, käyttötarkoitusten tai muiden muuttujien muodostamien mediateollisuuteen liittyvien kenttien alueita tai tilanteita, joita mediateollisuus ei tunne tai ei hyödynnä. Tavoitteena oli arvioida media-aukkojen käyttökelpoisuutta innovaatioiden synnyttämisessä. Tämä toteutettiin kahdella tavalla. Ensin tarkasteltiin historialliseen aineistoon perustuen kahta suhteellisen tuoretta mediainnovaatiota, tekstiviestintää ja mediakonvergenssiin perustuvaa mediateknologiajärjestelmää ja arvioitiin kuinka hyvin media-aukot olisivat voineet toimia näiden innovaatioiden tunnistamisessa. Toinen tapa oli rakentaa ns. ominaisuuskarttoja, täyttää ne olemassa ja jo markkinoilla olevilla sovelluksilla ja näin havaita tyhjiksi jääneet aukot. Näihin aukkoihin ideoitiin potentiaalisia innovaatioita. Tätä prosessia kutsuttiin innovaatioiden metsästykseksi. Toisena projektin tavoitteena oli arvioida heikkojen signaalien menetelmää potentiaalisten innovaatioiden leviämisen ennakoinnissa. Missä määrin ja minkälaisten heikkojen signaalien havainnointi voi paljastaa innovaation tulevan menestyksen jo ennen kuin varhainen enemmistö sen omaksuu? Tämäkin toteutettiin jo toteutuneiden innovaatioiden, tekstiviestinnän ja mediakonvergenssin sovellusjärjestelmän avulla. Olisivatko jotkut heikot signaalit paljastaneet tulevan menestyksen? ICT-teollisuuden konvergenssi, jossa digitalisoitumisen seurauksena mediasisältö, tietoliikenne- ja laiteteollisuus lähestyvät toisiaan, on keskeinen innovaatioita vauhdittanut prosessi. Samalla se on antanut tilaa uusille innovatiivisille liiketoimintamalleille. Projektissa tarkasteltiin myös ICT-klusterin pelikenttä pelureiden uudelleenasemoitumista, mahdollisten uusien pelureiden tunkeutumista pelikentälle ja mahdollisten uusien pelisääntöjen soveltamista. Vuonna 2002 seulottiin kymmenkunta, pääasiassa ulkomaista, Technology Foresight -tyyppistä teknologian ennakointitutkimusta. Näissä oli sivuja yhteensä noin Aineisto analysoitiin ICT -klusterin ja erityisesti suomalaisen mediateollisuuden näkökulmasta. Analyysin tuloksena tehtiin useita teknologian kehitykseen liittyviä tärkeitä havaintoja. Erityisen tärkeäksi osoittautuivat kehitysarviot tieto- ja viestintätekniikan roolista kansan- ja kansainvälisen talouden, sekä tieteen ja tutkimuksen eteenpäin vievänä voimana. Seulonta antoi myös osviittoja siitä, millä alueilla ja minkä tyyppisiä innovaatioita tulisi Suomen kaltaisessa maassa tukea. Mediateollisuuden, ja laajemmin koko ICT-sektorin, kehittämistä haittaa se, ettei käytettävissä ole oikeaa viitekehystä, koska toimialan määritelmät ovat suurelta osin avoinna. Epämääräisyys ilmenee myös alan tilastoissa. Joissakin tapauksissa ne liioittelevat, toisissa taas vähättelevät. Kun esimerkiksi mediateollisuuden liikevaihto lasketaan osiensa summana, kirjautuvat palvelu- ja alihankintayritysten luvut kahteen kertaan. Ensin omina liikevaihtoinaan ja toiseen kertaan osana suurten yritysten liikevaihtoa. Toisaalta taas esimerkiksi ICT-ammateissa työskente- 1

10 levien henkilömäärä voidaan aliarvioida, koska ICT-ammattilaisia työskentelee ICT-sektorin ulkopuolella lähes kaikilla toimialoilla. Toimialat tulisikin rajata ja määritellä laajapohjaisena yhteistyönä. Tämä edesauttaisi oleellisesti koko ICT-sektorin kehittämistä. Koska tämän tutkimuksen kohdealuetta ei rajattu tarkasti, on tämä antanut tutkijoille ja johtoryhmän keskusteluille vapauden rönsyillä yli tavanomaisten rajojen. Uskomme, että tämä puolestaan on stimuloinut mukana olijat näkemään asiat uudella tavalla ja sitä kautta johdatellut innovatiiviseen ajatteluun. 1.2 Tavoitteet Projektin tavoitteena oli edistää suomalaisen mediateollisuuden innovatiivisuutta soveltamalla ja kehittämällä innovaatioprosesseihin uuden tyyppisiä, tai uudella tavalla hyödynnettyjä lähestymistapoja kuten media-aukot, heikot signaalit ja skenaariotekniikka, sekä hyödyntämällä kansainvälisten Foresight-analyysien antamia kehittämisimpulsseja. Lisäksi tavoitteena oli hahmottaa mediateollisuuden asema tulevaisuuden ICT-klusterissa. 2

11 2 Menetelmät 2.1 Teknologian ennakointianalyysit Teknologian ennakoinnin tutkimuksissa (Technology Foresight) pyritään asiantuntijoiden avulla ennustamaan teknologian kehitystä ja sen vaikutuksia tietyllä toimialalla. Asiantuntijoita voidaan haastatella henkilökohtaisesti tai erityisen kyselykaavakkeen avulla. Kun asiantuntijoita Delfoi-menetelmässä pyydetään arvioimaan eri asioiden ja ilmiöiden toteutumisaikoja ja todennäköisyyksiä, vaikutuksia ja tärkeyksiä, voidaan laskea tietyt tilastolliset suureet, kuten mediaanit, keskiarvot ja hajonnat. Tämän perusteella pyritään sitten arvioimaan todennäköisimmät kehityspolut. Teknologian ennakointitutkimuksen tavoitteena on luoda kestävää pohjaa kansalliselle teknologiapolitiikalle. Sen perusteella voidaan ohjata erityisesti julkisen sektorin panostuksia teknologiaan pitkäjänteisesti. Tulokset ovat pohjana kansallisille tutkimus- ja kehitysohjelmille. Toisaalta ennakointi luo myös edellytyksiä pysyvälle innovaatiopolitiikalle. Innovaatiopolitiikalla fokusoidutaan keksintöihin, jotka ovat kansallisista näkökohdista strategisesti tärkeimmät ja parannetaan todennäköisyyttä niiden löytämiselle. Teknologian ennakointitutkimuksia on tehty Japanissa jo yli 30 vuotta. Nämä NISTEP-instituutin tutkimukset perustuvat laajoihin asiantuntija-arviointeihin. Esimerkiksi viime kierroksella oli asiantuntijoita yhteensä neljä tuhatta. Ennusteiden toteutuksesta on jo tilastollista näyttöä. Näissä tutkimuksissa on sangen hyvin pystytty ennustamaan elektroniikan ja ICT-tekniikan kehitystä. Sen sijaan esimerkiksi energian ja yhteiskunnan kehityksen osalta ennusteet ovat usein epäonnistuneet. Näillä sektoreilla kehitys riippuu nimittäin monista ei-teknisistä tekijöistä, joiden ennustaminen on vaikeata. Japanilaisista tutkimuksista on myös havaittu, että asiantuntijaryhmillä on taipumusta vetää kotiin päin, eli he yliarvostavat oman alansa merkitystä ja kehitysvauhtia. Lisäksi he usein aliarvioivat tiettyjä muita aloja. Eräänlainen vastakkaisasettelu aineellisen tuotannon (tuotanto, materiaalit) ja aineettoman tuotannon (ICT, palvelut, sosiaalinen sektori, elämäntiede) välillä oli havaittavissa. Tiheästi asutussa Japanissa liikenne-, materiaali- ja ympäristöasiat helposti korostuvat. Tuloksiin vaikutti lisäksi varmasti se seikka, että viime analyysi tehtiin joulukuussa 2000, jolloin ICT jo alkoi kuplia. Teknologian ennakointi- ja arviointitutkimuksia on myös tehty OECD:n ja EU:n puitteissa sekä monessa muussa maassa, kuten Ruotsissa, Itävallassa, Englannissa ja Yhdysvalloissa. Ruotsissa asiantuntijoita oli toista tuhatta. Näissä maissa tutkimukset ovat lähinnä etsineet strategista suuntausta kansalliselle teknologiapolitiikalle. Delfoi-menetelmään liittyy heikkouksia, perinteinen Delfoi ei aina toimi hyvin. Tulokset edustavat parhaimmillaan tietyn asiantuntijaryhmän perusteltua mielipidettä. Haastateltavien lukumäärä ei tietyn rajan jälkeen juurikaan lisää luotettavuutta. Tutkimukset ovat osoittaneet, että raja kulkee asiantuntijan kohdalla. Menetelmä soveltuu teknis-tieteelliseen ennustamiseen, mutta innovaatiossa on otettava huomioon myös mm. hinnoittelu sekä keksinnön integroituvuus infrastruktuuriin. Menetelmä ei sinänsä vastaa kysymykseen mitä tulisi tehdä. Toinen heikkous menetelmässä on, että yleisestä linjasta poikkeavat mielipiteet jäävät huomioimatta. Juuri toisinajattelijat saattavat tuottaa arvokasta informaatiota ja heidän ajattelumalleistaan syntyvät usein suuret innovaatiot. Edelleen asiantuntijaryhmän valinta on kriittinen tulosten kannalta. Tästä syystä perinteistä Delfoi-menetelmää on kehitetty eteenpäin ja on luotu uusia sovellutuksia, kuten Policy-Delfoi (Kuusi 1993). Eräs ennakointitutkimuksissa käytetty tekniikka on Roadmapping. Tieteen ja teknologian tiekarttoja käytetään teollisuudessa, julkishallinnossa ja korkeakoulumaailmassa havainnollistamaan tieteen, teknologian ja sovellutusten välistä rakenteellista riippuvuutta. Karttoja käytetään päätöksenteon apuvälineenä sekä koordinoimaan toimintoja ja voimavaroja monimutkaisissa ja epävarmoissa ympäristöissä. Tiekartta on laajennettu katsaus valitun kentän tulevaisuuteen, joka muodostetaan kollektiivisella tiedolla ja mielikuvituksella ottaen huomioon tärkeimmät kentässä vaikuttavat muutostekijät. Tieteen ja teknologian tiekartta sisältää organisaation yhteisen näkemyksen tai vision tulevaisuuden maisemasta päätöksentekijöitä varten. Yleisesti ottaen tiekartta sisältää erilaisia kehityspolkuja, jotka ovat olemassa, tai voisivat olla olemassa, tietyssä maantieteellisessä tilavuudessa. Tiekartan laatiminen pitää yleensä sisällään sosiaalisia me- 3

12 kanismeja ja toimii niin oppimiskokemuksena kuin viestintävälineenä osallistujille. Toimiakseen tehokkaasti Roadmapping samoin kuin muutkin päätöksenteon apuvälineet tulisi integroida organisaation strategiseen suunnittelun ja liiketoiminnan prosesseihin (Kostoff 2001). 2.2 Skenaariot Innovaatiotyössä tähdätään tulevaisuuteen, asioihin jotka eivät vielä ole olemassa, mutta joiden odotetaan joskus toteutuvan. Tämä odotusten talous (Economy of Expectencies) otetaan haltuun hyödyntämällä tulevaisuuden tutkimuksen menetelmiä. Vaihtoehtoisia tulevaisuuksia kuvaavien skenaarioiden avulla tuodaan esille se, mitkä kehityspolut voisivat olla mahdollisia, voidaan arvioida mitkä ovat todennäköisiä, ja päätellä, mitkä sellaisia joihin kannattaa pyrkiä. Tätä kautta asetetaan tavoitetiloja ja kehitetään keinoja tavoitteiden saavuttamiseksi. Kuvassa 1 on kaavio vaihtoehtoisten skenaarioiden rakentamisesta ja liitteessä 1 esimerkki tulevaisuustaulukkomenetelmästä skenaarioiden laadinnassa. Skenaariotyöskentelyssä yleensä vähintään yhtä tärkeätä kuin itse tulos, on koko se prosessi, jonka kautta tulokset (skenaariot) syntyvät. Tämä prosessi johdattaa niihin perimmäisiin kysymyksiin, joiden vaikutus tarkasteltavan ilmiön tulevaisuuteen on keskeinen. Tärkeämpiä kuin vastaukset, ovat esiin nousseet kysymykset. Lisäksi skenaariotyöskentely toimii osallistujien keskuudessa tehokkaana tiedon välittäjänä ja ajatusten vaihtajana 2.3 Heikot signaalit Heikoilla signaaleilla pyritään paljastamaan innovaation menestys jo ennen kuin varhainen enemmistö sen omaksuu. Rodgersin kehittämässä mallissa (kuva 2) tämä tarkoittaa edelläkävijöiden (innovaattorit), ja osittain varhaisten käyttäjien, kohdalla aika-akselilla tapahtuvaa uusien käyttäjien määrää. Innovaatioprosessissa heikot signaalit eivät siis ole luomassa jotain uutta. Heikkoja signaaleja käytetään arvioimaan, onko jokin potentiaalinen innovaatio toteutumassa. Heikot signaalit voivat kuitenkin toimia myös innovaatioaihioiden tai aihealueiden tunnistamisessa. Ne voivat ennakoida tulossa olevan trendin. Tämä puolestaan voi suunnata innovaation kehittäjien huomion uusiin kehittämiskohteisiin. Eräitä menestystarinoita voidaan kuvata jääkiekkomailaa muistuttavalla kuviolla. Esimerkiksi tekstiviestien aikaansaama rahavirta on tyypillinen jääkiekkomailakuvio. Jos hitaan kasvun vaiheessa (jääkiekkomailan lappeella) onnistuu ennakoimaan tulevan kasvunopeuden (jääkiekkomailan varrella) esimerkiksi heikkojen signaalien avulla, on tämä todella merkittävä kilpailuetu. Heikot signaalit ovat muutosten ensi oireita. Ne on epätavallisella tavalla havaittuja, ikään kuin oraalla olevia ilmiöitä. Heikoilla signaaleilla ei ole yleensä aikasarjoja, eikä vallitseva käsitys tue niiden olemassa oloa. Heikot signaalit on löydettävissä yleensä muualta kuin järjestäytyneestä toiminnasta ja suurista organisaatioista. Heikkojen signaalien lähteinä toimivat mm. epäviralliset kahvipöytäkeskus- Ajan virta menneisyydestä nykyhetken kautta tulevaisuuden mahdollisiin maailmoihin Menneisyys Nykyhetki Polut/keinot nykyhetkestä vaihtoehtoisiin tulevaisuuksiin Keino/polku A Keino/polku B Keino/polku C Keino/polku N Tulevaisuus vaihtoehdot Skenaario A (Perus-skenaario) Skenaario B Skenaario C Skenaario N Kuva 1. Ajan virta menneisyydestä nykyisyyden kautta tulevaisuuden mahdollisiin maailmoihin. Kun vaihtoehtoiset tulevaisuudet on kuvattu, voidaan tarkentaa polkuja ja keinoja näihin siirtymiseksi. 4

13 Uusien käyttäjien lukumäärä 34 % 34 % 3 % 3 % 16 % Innovaattorit Varhaiset käyttäjät Varhainen enemmistö Myöhäinen enemmistö Vitkastelijat Aika Kuva 2. Innovaatioiden diffusoituminen markkinoille (Rodgers 1962). Volyymi (esim. käyttäjien määrä) Eräs keino monitoroida ympäristöä ja seuloa siitä heikkoja signaaleja, on seurata Internetin keskustelu- ja muita vastaavia palstoja. Tämä seulonta voidaan automatisoida. Tuloksia voidaan käyttää mediateollisuudessa esimerkiksi siten, että Internetin keskustelupalstojen avulla tunnistetaan nousussa olevia juttuaiheita. Menetelmää on käytetty myös kirjojen kustantamisessa. Kustantaja etsii Internetin kautta uusia aihealueita ja tilaa kirjoittajilta ko. aihealueeseen sijoittuvan kirjan. Heikkojen signaalien hyödyntämisalue Kuva 3. Jääkiekkomailaa muistuttava kasvukuvio ja heikkojen signaalien ajallinen hyödyntämisalue. Aika telut, lehtien pikku-uutiset ja tupakkahuoneet. Heikko signaali ei välttämättä itse vahvistu, mutta kun kerätään yhteen eri signaaleja, vahvistuu tieto näiden signaalien takana olevasta ilmiöstä. Ne voivat olla myös harhaisia. Toisaalta juuri tässä on niiden idea. Jos joistain ilmiöstä kirjoitetaan lehtien pääkirjoitussivuilla, ei kysymys ole enää heikosta signaalista. Heikkojen signaalien hyödyntämiseen tarvitaan niiden systemaattista keräämistä ja prosessointia. Tätä kutsutaan monitoroinniksi. On hyödyllistä kerätä tietoa myös oman organisaation ja toimialan ulkopuolelta. Tämä voi auttaa havaitsemaan oraalla olevia trendejä. 2.4 Media-aukot Menetelmäkuvaus Media-aukoilla tarkoitetaan tässä sellaisia sisältöjen, teknologioiden, jakelukanavien, käyttötarkoitusten tai muiden muuttujien muodostamien mediateollisuuteen liittyvien kenttien alueita ja tilanteita, joita mediateollisuus ei tunne tai ei hyödynnä. Tavoitteena oli selvittää, onko media-aukkoja analysoimalla löydettävissä sellaisia potentiaalisia viestintäinnovaatioita, joita suomalainen mediateollisuus voi hyödyntää. Raportin tekijät ovat tietoisia siitä, että aukko mediakentässä ei väistämättä tarkoita hyödynnettävää potentiaalia. Tilanne ei ole analoginen fysikaalisen tyhjiön kanssa, joka täyttyy heti kun se on teknisesti mahdollista. Sosiaalinen ja mediaalinen tyhjiö eivät välttämättä noudata tätä luonnon lakia. Media-aukkoja voidaan käyttää sekä idea-, että teorialähtöisissä innovaatioprosesseissa. Idealähtöinen innovaatioprosessi voi käynnistyä tutkimusorganisaatiossa tai yrityksessä määritellystä sellaisesta innovaatioaihiosta, joka on löydetty esimerkiksi media-aukkojen avulla. Teorialäh- 5

14 töisessä innovaatiossa prosessi käynnistyy teoreettisen tiedon ja sen tuottamien systemaattisten osaratkaisujen pohjalta. Media-aukkomenetelmä voi toimia tällaisena systematiikan kehyksenä. Prosessi tutkimusorganisaatiossa (tässä tapauksessa VTT) tunnistetusta media-aukosta markkinoilla menestyneeseen tuotteeseen tai palveluun etenee periaatteessa seuraavan seitsemän peräkkäisen vaiheen kautta. Käytännössä eteneminen ei ole kuvauksen mukaista suoraviivaista vaiheesta seuraavaan vaiheeseen etenemistä, vaan prosessi on osittain limittäistä ja sisältää takaisinkytkentöjä. Vaihe 1. Ominaisuuskartan pohjan kehittäminen. Olemassa olevien asioiden sijoittaminen ominaisuuskartoille. Aukon tai aukkojen havaitseminen (kuva 4). Luettelo aukon täyttävistä ideoista. Vaihe 2. Jatkoprosessiin menevän idean valinta ja innovaatioaihion spesifiointi. Vaihe 3. Tarvittavan teknologian evaluointi (onko olemassa, onko hallussa, onko kehitettävissä?) ja kysynnän alustava arviointi (onko olemassa, onko synnytettävissä?) Vaihe 4. Luettelo potentiaalisista hyödyntäjistä. Potentiaalisimman hyödyntäjän tai hyödyntäjien valinta. Patentointiasioista, omistus- ja muista oikeuksista, työnjaosta, Ominaisuus Y Tuote A Palvelu A Tuote B Palvelu B Madia-aukko Ominaisuus X Kuva 4. Esimerkki kaksiulotteisesta media-aukkojen (mediaholes) ominaisuuskartasta. Kotona Liikkeellä, koulussa Työpaikalla Puhe Lankapuhelin 50-luvulla Autopuhelin (NMT) 80-luvulla Lankapuhelin 30-luvulla Sähköposti Data 89/90? Sähköposti 80-luvun lopulla Kuva 5. Tilanne ennen tekstiviestien tuloa (noin ), jolloin dataa ei voitu välittää liikkuville käyttäjille. SMS täytti juuri tuon aukon alkaen vuodesta

15 kustannuksista ja aikatauluista sopiminen. Tuotekehitys koko laajuudessaan ja kaikkine vaiheineen. Vaihe 5. Tuotanto. Vaihe 6. Tuotteen lanseeraus markkinoille ja markkinointi. Vaihe 7. Markkinoiden reaktio ja sen aiheuttamat toimenpiteet Tekstiviestit media-aukkojen täyttäjänä Tekstiviestimien kehitystä voidaan tarkastella myös media-aukkojen kautta. Tilanne 1990-luvun alussa ennen tekstiviestimen tuloa oli, että puhetta kyllä välitettiin kodeissa, työpaikalla ja liikkeelle oleville käyttäjille ja dataa sähköpostin kautta työpaikoille ja enenevässä määrin myös koteihin (kuva 5). Sen sijaan ei löytynyt teknologiaa, joka olisi välittänyt dataa liikkuville käyttäjille, esimerkiksi koululaisille. Tässä oli selvä aukko. Tarkastelemalla kuvan 5 mediakarttaa, jossa käyttötapa on vaaka-akselilla ja välitettävän tiedon muoto pystyakselilla, olisi voitu määritellä media-aukko täyttäjäksi laite, jota käytetään oltaessa liikkeellä kuten autopuhelin, ja joka välittää dataa kuten sähköposti. Siis jonkinlainen autopuhelin, johon voi syöttää tekstiä tietokoneen tavoin. Tässä on SMS:n idea pähkinäkuoressa luvun lopun kehitys sittemmin osoitti, että SMS todella täytti aukon, niin kuin edellä kuvattiin Mediakonvergenssin luomat aukot sekä niiden täyttäminen Mediakonvergenssi tarjoaa toisen historiallisen esimerkin, jonka voi tulkita media-aukkojen avulla. Eri mediat, painomediat, radio, televisio, tallennemediat ja puhelin, ovat perinteisesti eläneet omissa maailmoissaan ilman keskinäisiä yhteyksiä. Arvoketjut sisältöjen luonti, paketointi, jakelu ja päätelaitteet ovat olleet ja ovat edelleen hyvin paljon mediakohtaisia. Tämä tarkoittaa, että arvoketjut ovat vertikaalisesti integroituja siten, että kullakin medialla on muista erillään olevat ketjun vaiheet. Internet, joka globaalisesti kytkee yhteen palvelimia ja PC-koneita, ilmestyi ensin omana mediana muiden joukkoon. Tilanne vuoden 1994 tienoilla kun webbi oli juuri saapunut oli se, että kirjat ja lehdet luettiin paperilta, radiota kuunneltiin radiovastaanottimilta, musiikkia soitettiin levy-, kasetti- tai CD-soittimelta, televisio-ohjelmia katsottiin televisiosta sekä tekstiä ja stillkuvia katsottiin Internetiltä. Entä silloin, kun haluaa kuunnella musiikkia ja radiota, sekä katsella televisiota Internetin yli samasta PC:stä. Tässä oli selvä aukko. Harva oivalsi silloin, että Internet on, erityisesti nopeilla yhteyksillä, metamedia jolla on potentiaalia kattaa lähes kaikki mediat (kuva 6). Täten Internet sisälsi jo valmiina kaikki ne ainekset, jotka tarvittiin aukon täyttämiseksi. Content creation Printed media Radio TV Internet Stored media (music, video, games Telephone Packaging Distribution Terminal/ platform Kuva 6. Kaikki vanhat mediasisällöt voidaan välittää Internetin ja www:n yli, jolloin PC:n käyttäjä pääsee nauttimaan verkkokirjoista, -radiosta, -televisiosta ja -musiikista. 7

16 Yhdysvaltalainen Real Networks oivalsi ensimmäisenä tämän ja kehitti streaming ohjelmiston äänen ja videokuvan viemiseksi Internetin yli. Sen ohjelmistoilla on ollut satoja miljoonia käyttäjiä, sisältöjä on lähetetty satoja tuhansia tunteja ja voitto oli vuonna 2001 pitkälle toista sataa miljoonaa dollaria, joten aukon havaitseminen ajoissa kannatti. Mitä tästä esimerkistä opimme? Kannattaa ajatella yli raja-aitojen. Kannattaa toimia nopeasti, eikä pyrkiä täydellisyyteen. Real Networksin välittämä äänenlaatu oli alussa todella kurja ja katkonainen, mutta osoittautui kuitenkin riittävän hyväksi. Sen jälkeen laatu on vähitellen kohonnut ohjelmiston ja verkon paranemisen myötä. On huomioitava, että konvergenssikehitykseen liittyy runsaasti myös esteitä ja jarruttavia tekijöitä. Tekijänoikeudet on yksi tällainen. Vaikka sisältöjen digitaalisuus mahdollistaa niiden muuntamisen ja yhdistämisen monella tavalla, asettavat tekijänoikeudet tähän rajoituksia. Oikeudet voivat olla sidottuja vaikkapa tiettyyn jakelumediaan kuten eetterijakeluun, jolloin verkkojakelu sulkeutuu pois. Myös integroitu julkaiseminen, jossa yhdistetään sisältöjä useista lähteistä ja medioista, edellyttää että tekijänoikeudet hallitaan. Tekijänoikeuksiin liittyvät myös laskutusmekanismit. Toisaalta, vaikka tekijänoikeudet voivat näkyä kehityksen jarruna, myös niiden ympärille voi syntyä merkittäviä innovaatioita. ICT-alalla on yleisesti tiedostettu, että toimivat Digital Rights Management -mekanismit ovat välttämättömiä alan kehitykselle. Tässä on huomattava potentiaali uusille keksinnöille ja niitä hyödyntäville yrityksille. 8

17 3 Tulokset 3.1 Ennakointi-arviot Japanilaisen ennustetutkimuksen mukaan ICT pysyy teknologian ja talouden veturina vielä seuraavat kymmenen vuotta. Tämän jälkeen ala hitaasti sulautuu erilaisiin sovellutuksiin, vaikka jääkin kaikkialle. Uudet teknologian alat, kuten elämäntiede, ympäristötiede ja energia, saavat enemmän painoa tieteellisesti, taloudellisesti ja poliittisesti. Nämä alat sisältävät kuitenkin ICT ratkaisut tärkeinä integroituina elementteinä. Alojen merkitys on kuvattu kuvassa 7. Alkuperäisessä tutkimuksessa teknologioita oli peräti 16. Nämä olivat: Tieto- ja viestintätekniikka (Information and Communication), Elektroniikka (Electronics), Elämäntiede (Life Science), Hyvinvointi (Health and Medical Care), Maa-, metsä- ja kalatalous (Agriculture, Forestry, Fisheries and Food), Meri- ja maa (Marine Science and Earth Science), Avaruus (Space), Energia (Resources and Energy), Ympäristö (Environment), Materiaalit ja prosessit (Materials and Processes), Valmistustekniikka (Manufacturing), Jakelu (Distribution), Liiketoiminta (Business and Management), Kaupungistuminen (Urbanisation and Construction), Kuljetus (Transportation) ja Palvelut (Services). Kuvassa 7 Liikenne ja palvelut pitää sisällään kuljetukset, jakelut, infrastruktuurin, kaupungistumisen, liiketoiminnan ja yleiset palvelut. Ympäristö/energiaan on ympäristötekniikan lisäksi sisällytetty maanviljely, meri- ja maankäyttö, avaruus sekä luonnon resurssit. Elämäntieteeseen on sisällytetty lääketiede, genetiikka ja biotekniikka. Alojen yhdistäminen on jossain määrin ylikorostanut elämäntieteen ja ympäristön merkitystä, mutta samat trendit tulivat esiin japanilaisessa loppuraportissakin. Alojen merkitystä on ilmaistu indeksillä I: I = (100H + 50M + 25L + 0U)/N, missä H henkilöt, jotka pitivät alaa erittäin tärkeänä Japanille M henkilöt, jotka pitivät alaa tärkeänä Japanille L henkilöt, jotka pitivät alaa jossain määrin tärkeänä Japanille U henkilöt, jotka pitivät alaa merkityksettömänä Japanille N henkilöitä yhteensä, N = H+M+L+U Tässä japanilaisessa Delfoi-tutkimuksessa on myös ennustettu satojen teknologioiden ja innovaatioiden läpimurtoa ja toteutumisaikaa. Tarkasteltavia aihealueita on 16, joista Teknologioiden merkitys vuonna 2010 ja sen jälkeen jälkeen Liikenne ja palvelut Tuotantotekniikka Materiaaliteknologia Ympäristö/Energia Elämäntiede Tietotekniikka Kuva 7. Teknologioiden merkitys japanilaisen ennustetutkimuksen mukaan. Merkitys on ilmaistu indeksillä. 9

18 tässä yhteydessä kiintoisimmat ovat tieto- ja viestintätekniikka sekä elektroniikka. Tieto- ja viestintätekniikassa ennustettiin noin sadan teknologian tai innovaation läpimurtoaikaa. Kuvassa 8 on esitetty ICT-alan tärkeimpiä tuloksia. Tämän mukaan nopean ja suojatun tietoverkon rajaton käyttö kohtuuhintaan on merkittävä läpimurto ja toteutuu (Japanissa) noin vuonna Nopean mobiilipäätteen yleiskäyttö, älytalot, paperiton konttori ja vuoden kestävät nappiparistot PC:lle ovat myös ennustelistalla, mutta toteutuvat vasta vuoden 2010 jälkeen. Samalla ympäristökysymykset nousevat pintaan ja PC:n osista peräti 90 % arvellaan olevan kierrätyskelpoisia vuonna Vastaavia läpimurtoja elektroniikassa on esitetty kuvassa 9. Elektroniikan merkitys laskee vuoden 2010 jälkeen samassa suhteessa kuin ICT-tekniikan. Tässä patterittomien RF-ID tagien käytön yleistymistä esim. pakkauksiin povataan suhteellisen myöhään (2012). Elektroniikassa näkyy tiedon prosessinopeuden ja varastointitiheyden kasvu sekä laitteiden ja tietokoneiden koon supistuminen. Näissäkin kuvissa merkitystä on ilmaistu em. tärkeysindeksillä (I). On syytä korostaa, että kyseessä on tärkeys Japanille. Maan erikoisuudet suuri asutustiheys pienessä maassa, missä on rajalliset luonnonvarat ja liikenne on pysyvä ongelma luonnollisesti vaikuttavat priorisointiin. Tämän tutkimuksen perusteella Japanin hallitus tukee neljää toimenpidettä jotta maa saavuttaisi johtavan aseman ICT-alalla viidessä vuodessa: 1) Nopean tietoverkoston rakentaminen, 2) e-talouden tukeminen, 3) e-hallinnon kehittäminen ja 4) Korkeatasoisten asiantuntijoiden kouluttaminen. Tätä strategiaa on toisaalta myös kritisoitu siitä, että se ei sovella tietotekniikkaa perusteollisuuteen ja vähättelee tietotekniikkaan liittyviä ongelmia. Japanissa on myös jatkettu em. ennakointitutkimusta valitun kaavan mukaan viiden vuoden välein. Vastaavan tyyppinen ennakointitutkimus Iso-Britanniassa katsoo vuotta eteenpäin ja pyrkii stimuloimaan innovatiivisuutta. Työ etenee aihepiirikohtaisissa keskustelufoorumeissa, joista ICT on yksi. Työssä on fokusoiduttu tietotekniikkaan, elektroniikkaan ja viestintään (ITEC; Information Technology, Electronics and Communication), mukaan lukien julkaiseminen, musiikkiteollisuus ja sisältö, ja toisaalta tietoon, viestintään ja mediaan (ICM; Information, Communication and Media). Tärkeimmät pitkän aikavälin trendit ensin mainitussa (ITEC) suuntauksessa ovat yhä pienemmät ja halvemmat tietokoneet, laitteiden välinen rajoittamaton kommunikointi universaaleissa verkoissa, sekä tiedon muokkaus ohjelmistojen avulla. Toinen suuntaus (ICM) johtaa ns. huomioarvon talouteen (The Attention Economy). Tässä ihmisen huomioarvo on tärkeä tekijä ja se ohjaa palvelujen ja tavaroiden tarjontaa. Samalla se muistuttaa, että tietoyhteiskunta sisältää myös riskejä, esimerkiksi yksilön suojan ja tietoturvallisuuden suhteen. Nämä näkökulmat on huomioitu myös Iso-Britannian teknologiapolitiikassa. Amerikkalainen ennakointitutkimus arvioi, että paperiteollisuuden tuotteiden osuus Yhdysvaltojen teollisuustuotannosta laskee tasosta 4,9 % vuonna 1990 tasolle 2,4 % vuoteen 2025 mennessä. Mutta samalla informaatiosektorin, Tieto- ja viestintätekniikka 2002 Merkitys Mbps verkon rajaton käyttö 15 /kk Turvallinen ja suojattu verkko Sähköinen allekirjoitus laajassa käytössä 30 Mbps mobiilipääte laajassa käytössä Automaattinen kielenkääntö + puhesyntetisaattori monille kielille (2011) Paperiton konttori 90 % PC:n osista kierrätyskelpoisia Elektroninen "oikeaan tuntuinen" raha Älytalot missä maanjäristysdetektorit Vuoden kestävät nappiparistot PC:lle Kuva 8. ICT-tekniikan merkityksen kehitys tekniikan ja talouden veturina ajanjaksona sekä eräiden innovaatioiden läpimurtoja japanilaisen tutkimuksen mukaan. 10

19 Elektroniikka 2002 Merkitys LSI laajassa käytössä Patteriton IC tai RF-ID tag mm. Pakkauksissa Korttikokoinen mobiili ohjelmoitava palikka 100 Mbps mobiili pääte ja 600 dpi A3 litteä näyttö One-chip-tietokone, 10 cm tarkkuuden GPS 50 Ghz kellotaajuinen LSI; massatuotanto 10 nm 100 Gbps kuitu, multiplexattu 1000 kanavaa LCI, missä v=10 GOPS ja kulutus <10 mw Terabit/neliötuuma-optinen muisti Kuva 9. Elektroniikan merkityksen kehitys tekniikan ja talouden veturina ajanjaksona sekä eräiden innovaatioiden läpimurtoja japanilaisen tutkimuksen mukaan. johon sisältyvät myös paino- ja kustannusteollisuus, osuus melkein kaksinkertaistuu 12 prosenttiin. OECD:n katsaus toteaa, että hyvinvoinnin näkymät riippuvat siitä, miten aktiivisesti teknologian sovellutuksissa haetaan uusia läpimurtoja. Innovaatiot ovat siis kehityksen kulmakivi. Tutkimus povaa nopeaa kehitystä tietojenkäsittelylle ja genetiikalle. Se kehottaa hyödyntämään digitaalista mediaa ja geneettistä tietoa. Kehitykseen liittyy kuitenkin myös riskejä siitä, että tuhopotentiaali kasvaa, järjestelmien haavoittuvuus lisääntyy ja eettiset arvot hälvenevät. Lisäksi varoitetaan siitä, että kehitys saattaa eri syistä jädä puolitiehen. Tämä olisi raportin mukaan huono tilanne. Saman tutkimuksen mukaan taloudelliset ja sosiaaliset tekijät edellyttävät vaiheittain etenevää iteratiivista innovaatiotyötä. Tärkeitä kehittämiskohteita ovat lisäksi paikallistamisteknologiat, Internetin hyödyntäminen ja terveydenhuollon sovellukset. Tekijänoikeuksien ja IPR-kysymysten ratkaiseminen ja läpinäkyvyys innovointitoiminnassa ovat tärkeitä kehityksen edellytyksiä. Tietotaloudessa taide ja mielikuvitus ovat valttia. EU on omassa ennakointitutkimuksessaan arvioinut Euroopan vahvuuksiksi ohjelmistokehityksen, liikkuvuuden, anturituotannon, kulutuselektroniikan, kuljetuksiin liittyvän telematiikan, lääkekehityksen, jätteiden hallinnan ja kierrätyksen sekä energiatuotannon. Heikkouksina pidetään kuvanmuodostuksen ja visualisoinnin tekniikkoja, piirikomponenttien valmistusta, tekoälyä, bioteknologian soveltamista maanviljelyyn, galvanointiteknologioita, akkuteknologiaa sekä keraamisia materiaaleja. Tämän perusteella ehdotetaankin strategioita, jotka poistavat ICT-perusteknologian heikkouksia, ja ehdotetaan lisäpanostuksia elämäntieteeseen sekä ihmisen ja teknologian vuorovaikutuksiin. Tutkimuksessa korostetaan edelleen, että Euroopassa tulisi panostaa tuotteisiin, jotka integroivat korkeata teknologiaa, immateriaalisiin tuotteisiin, korkealaatuisiin ja räätälöityihin tuotteisiin vanhenevalle väestölle sekä palvelujen kehittämiseen ja e-kaupan infrastruktuurin rakentamiseen. Ehdotetaan tuotannon uudelleensijoittamista Eurooppaan lähelle maailman suurimpia kuluttajamarkkinoita. Globaalisten tuotteiden ja palvelujen paikallista tuottamista (GloCal = Global Localisation) tietotekniikan avulla suositellaan. Kansallisissa teknologian ennakoinneissa on esitetty kunkin maan kannalta oleellisimmat innovaatiosuunnat. Itävaltalainen Delfoi-tutkimus kertoo, että maan mahdollisuudet ovat mekaniikan alalla pikemmin kuin kemiassa tai elektroniikassa. Menestyskonsepti voi näin ollen olla kansainvälisen elektroniikan sisällyttäminen perinteisiin itävaltalaisiin tuotteisiin. Ruotsalainen ennakointitutkimus (Framsyn) puolestaan ennustaa, että tietoyhteiskunnassa ihminen on jatkuvasti verkkoon kytkettynä ja tavoitettavissa. Tämä edellyttää digitaalista apulaista (e-minä), joka karsii ja valikoi informaatiota tietotulvassa. Tutkimus korostaa myös jatkuvaa ja välitöntä oppimista, teknologian ja biologian maailmojen kohtaamista sekä turvallisuuden ja koskemattomuu- 11

20 den vaatimia tekniikkoja. Strategiana halutaan käyttää tietotekniikkaa pedagogisena työkaluna ja kehittää terveydenhuollolle ja sosiaalihuollolle omaa IT-strategiaa. Ruotsissa Framsyn muodostaa merkittävän ja pysyvän arviointifoorumin, jonka ennusteisiin vaikuttaa jatkuvasti yli 1500 asiantuntijaa. Näistä kansainvälisistä ennakointitutkimuksista on yhteenvedot liitteessä 2. Suomessakin on analysoitu ICT-osaamista kymmenen vuoden aikajänteellä ns. TIEDE hankkeessa. Tässä hankkeessa oli analysoitu 114 suomalaisyrityksen Delfoi vastauksia. Yritykset edustivat media-alaa, laiteteollisuutta, palveluteollisuutta, tietoliikennettä ja ICT:n soveltajia. Alalle povattiin hidasta kasvua tällä aikavälillä, minkä jälkeen ala integroituu muihin aloihin. Työvoimatilanne on lähes tasapainossa. Laitevalmistajat pitivät kuitenkin työvoiman puutetta uhkana kasvulle. Tietoliikenneyritykset palvelevat lähinnä kotimaisia asiakkaita ja pitivät monialaosaajien puutetta uhkakuvana. Palveluyritykset puolesta toimivat pohjoismaisesti. Ne eivät pode työvoimapulaa vaan ennakoivat kouluttamattoman työvoiman vähentämistä lähivuosina. Tutkimuksessa korostettiin myös, että koulutuksessa tulisi ottaa huomioon toimialan konvergenssi. Jatkossa tarvitaan uusia osaamisyhdistelmiä, esim. teknistä ja liiketoiminnallista. Sfinno-projektissa on puolestaan seurattu 1600 kaupallistetun suomalaisen innovaation menestystä. Menestystekijöiksi osoittautuivat: 1) Tiivis kehitysyhteistyö asiakkaisiin, 2) Hyvät alihankkijat, 3) Kansainvälisen kilpailun hallinta ja 4) Uuden ja vanhan osaamisen yhdistäminen tuotekehityksessä. Kehitysaika on kriittinen ja sen on yleensä oltava alle kaksi vuotta. Jos tuotekehitystä pystyy nopeuttamaan esim. kuudella kuukaudella, voitto voi kasvaa kymmenellä prosentilla. Tietysti liiketoiminta aina asettaa omat reunaehtonsa ja em. havainnot ovat vain keskiarvoja joukossa, jossa hajonnat ovat suuret. Erityisesti ohjelmistotuotannossa, mikä Sfinno-projektissa tarkastelluista sektoreista on innovatiivisin, on tyypillistä että yrityksiä on paljon, innovaatioita kehittävät uudet ja pienet yritykset, kaupallistaminen tapahtuu kahdessa vuodessa, 60 prosenttia innovaatiosta kehittyy kannattaviksi ja kaksi yritystä kolmesta on saanut julkista kehittämistukea. Ohjelmistotuotannon innovaatiot ovat tavallisesti joko uutta teknologiaa niche-alueella, tai ovat uutta kilpailevaa teknologiaa. Innovaatioita on pääasiallisesti kahden tyyppisiä. Toista tyyppiä ovat aivan uudet keksinnöt, joita tekevät yleensä uudet firmat, joiden liikevaihdosta innovaatiot muodostavat huomattavan osan. Toista innovaatiotyyppiä ovat pienet parannukset olemassa olevaan tekniikkaan. Näitä innovaatioita tekevät yleensä suuret yritykset yhteistyössä tutkimuslaitosten kanssa. (Palmberg et al. 1999). Tutkimusintensiivisten yritysten osuus innovaatioista on nopeasti kasvamassa. Tärkeimmät innovaatiolähteet ovat nk. niche-havainnot sekä asiakasvaatimukset. Muut innovaatiotarpeita luovat tekijät ovat uusi teknologia, ympäristövaatimukset, säädökset sekä saavutettavat hinta- ja kilpailuedut (Ahola 2002). VTT Teknologian tutkimuksen ryhmä on ennakoinut ja arvioinut teknologian kehitystä erityisesti KTM:n, Tekesin ja KTM:n näkökulmasta ja ehdottanut ns. spiraalisen SECI-mallin käyttöä. Tämä tarkoittaa sosiaalisen verkoston luomista, keskinäistä dialogia, tiedon linkittämistä sekä tekemällä oppimista. Todettiin myös, ettei Suomessa ole käynnissä laajoja kansallisia hankkeita eikä kriittistä teknologiakeskustelua. On ratkaistava, miten avaintoimijoiden tieto ja osaaminen kumuloituisi ja vaikuttavuutta on kehitettävä tietoisesti. Edelleen suositellaan, että pohjoismaista ja eurooppalaista tarvelähtöistä ennakointi- ja arviointiprosessia on kehitettävä. Näistä tutkimuksista ja innovaatiokokemuksista on julkaistu tulokset SITRA:n julkaisusarjassa (Lievonen 2002). Näiden suomalaisten tutkimusten tulosten yhteenvedot, kuten myös kansainvälisten teknologian ennakointitutkimusten tulosten tulkinta Suomen kannalta, on liitteessä 3. Tietojenkäsittelyn ja tiedonsiirron nopeudet kasvavat, hinnat alenevat, laitteet pienenevät, paristovoima kehittyy ja tietoturva lisääntyy. Mooren lain mukaan tiedon varastointikyky kaksinkertaistuu 18 kuukaudessa. Kun varastointikapasiteetti vuonna 1991 oli 1 Gbt/in 2, se oli jo 1000 Gbt/in 2 vuonna Nanoteknologian avulla suurin teoreettinen kapasiteetti on 1 tieto (0/1) atomia kohti. Pletscherin (2002) mukaan soluseinien paksuus kuitenkin rajoittaa kapasiteettia tasolle Gbt/in 2. Tähän teoreettiseen raja-arvoon päästään Mooren lain mukaan laskennallisesti noin vuonna Tietenkin tämä laskennallinen vuosi on vain viitteellinen, sillä eihän Mooren laki edes pidä paikkaansa kirjaimellisesti. Tietokonekapasiteetti lisääntyy suurin piirtein samassa tahdissa. IBM:n Deep Blue tietokone, joka voitti silloisen shakin maailmanmestarin Garri Kasparovin vuonna 1997, oli tehokkuudeltaan 2,5 TF (1 TF on triljoona laskutoimitusta sekunnissa). Pletscher (2002) ennustaa, että 1000 TF:n tietokonekapasiteetti saavutetaan vuonna 2006 ns. sinisellä geeniteknologialla. Tiedon digitalisointi ja ICT-sektorin muu kehitys on mahdollistanut mediakonvergenssin. Sisältöä luodaan samanaikaisesti eri medioille ja editoidaan monikanavatoimituksessa. Työnkulkua ohjataan JDF:llä (Job Definiotion Format). Samalla median arvoketju muuttuu dramaattisesti (kuva 10). Uudet työkalut sisällön luomiselle, varastoinnille, editoinnille ja jakelulle, sekä kieliteknologiat, avaavat uusia mahdollisuuksia innovatiivisille mediatuotteille ja 12

Teknologian ennakointi

Teknologian ennakointi Teknologian ennakointi 7307050 Hypermedian jatko-opintoseminaari Outi Laitinen Automaatio- ja säätötekniikan laitos Puh: 3115 3555 Email: outi.laitinen@tut.fi Esityksen sisältö: Teknologian ennakointi

Lisätiedot

Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation. Copyright Tekes

Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation. Copyright Tekes Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation DM 607668 03-2011 Expertise and networks for innovations Tekes services Funding for innovative R&D and business Networking Finnish and global

Lisätiedot

Globaalit arvoketjut Pk-yrityksen näkökulmasta*)

Globaalit arvoketjut Pk-yrityksen näkökulmasta*) Globaalit arvoketjut Pk-yrityksen näkökulmasta*) Timo Seppälä 27. Elokuuta, 2014; Helsinki *) This research is a part of the ongoing research project Value Creation and Capture The Impact of Recycling

Lisätiedot

Esityksen tiivistelmä Elina Hiltunen

Esityksen tiivistelmä Elina Hiltunen Esityksen tiivistelmä Elina Hiltunen Tulevaisuutta ei voi ennustaa. Siksi on tärkeää, että valmistaudumme (ainakin henkisesti) erilaisiin tulevaisuuden mahdollisuuksiin. Tulevaisuusajattelua voi käyttää

Lisätiedot

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers Heikki Laaksamo TIEKE Finnish Information Society Development Centre (TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry) TIEKE is a neutral,

Lisätiedot

Esityksen tiivistelmä Elina Hiltunen

Esityksen tiivistelmä Elina Hiltunen Esityksen tiivistelmä Elina Hiltunen Tulevaisuutta ei voi ennustaa. Siksi on tärkeää, että valmistaudumme (ainakin henkisesti) erilaisiin tulevaisuuden mahdollisuuksiin. Tulevaisuusajattelua voi käyttää

Lisätiedot

Tietoturvallisuus yhteiskunnan, yritysten ja yksityishenkilöiden kannalta

Tietoturvallisuus yhteiskunnan, yritysten ja yksityishenkilöiden kannalta Tietoturvallisuus yhteiskunnan, yritysten ja yksityishenkilöiden kannalta Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013 Kari Wirman 7.11.2013 Kari Wirman 21.11.2013 Kari Wirman, ICT-pooli Tieto Tieto on nyky-yhteiskunnan

Lisätiedot

Konsultointialan tulevaisuuden näkymät ja haasteet. 12.5.2016/Matti Mannonen

Konsultointialan tulevaisuuden näkymät ja haasteet. 12.5.2016/Matti Mannonen Konsultointialan tulevaisuuden näkymät ja haasteet 12.5.2016/Matti Mannonen M Suunnittelu- ja konsultointiyritykset kasvavat ja työllistävät Suomessa erittäin haastavassa toimintaympäristössä 250 225 200

Lisätiedot

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Kari Penttinen 12.3.2013 Katsaus päättyneeseen ohjelmaan, jossa tavoitteina oli eri toimialoilla: Kilpailukyvyn parantaminen samanaikaisesti ICT:tä hyödyntämällä

Lisätiedot

ENNAKOINTIA TULEVAISUUDEN TYÖSTÄ Kaupan Liiton koulutusvaliokunta 17.5.2010

ENNAKOINTIA TULEVAISUUDEN TYÖSTÄ Kaupan Liiton koulutusvaliokunta 17.5.2010 ENNAKOINTIA TULEVAISUUDEN TYÖSTÄ Kaupan Liiton koulutusvaliokunta 17.5.2010 www.ek.fi/oivallus Facebook: Oivallus twitter.com/oivalluksia kirsi.juva@ek.fi Valokuva: Kaarle Hurting Miksi tulevaisuutta mietitään,

Lisätiedot

Success Factors of the Finnish Mobile Services Market

Success Factors of the Finnish Mobile Services Market Success Factors of the Finnish Mobile Services Market Jukka Leinonen Product management & development Integrated Enterprise Services Suomalaisen mobiilimarkkinan perinteiset vahvuudet Vahva ekosysteemi

Lisätiedot

Kilpailukyky, johtaminen ja uusi tietotekniikka. Mika Okkola, liiketoimintajohtaja, Microsoft Oy

Kilpailukyky, johtaminen ja uusi tietotekniikka. Mika Okkola, liiketoimintajohtaja, Microsoft Oy Kilpailukyky, johtaminen ja uusi tietotekniikka Mika Okkola, liiketoimintajohtaja, Microsoft Oy k Agenda Kansallinen kilpailukyky: Tietoalojen kasvu ja kilpailukyky Liiketoiminnan odotukset tietohallinnolle:

Lisätiedot

ELINA HILTUNEN. matkaopas TULEVAISUUTEEN TALENTUM, HELSINKI 2012

ELINA HILTUNEN. matkaopas TULEVAISUUTEEN TALENTUM, HELSINKI 2012 ELINA HILTUNEN i matkaopas TULEVAISUUTEEN TALENTUM, HELSINKI 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Elina Hiltunen Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Päivi Koipijärvi Kuvat: Elina Hiltunen, Virpi Lehtinen

Lisätiedot

Twitter #vvop2012. Suurimpana esteenä tietotekniikan käytölle suomalaiset opettajat pitävät

Twitter #vvop2012. Suurimpana esteenä tietotekniikan käytölle suomalaiset opettajat pitävät Messukeskuksen langaton verkko " Congress" Osallistu tekstiviestillä tai www.viestiseina.fi/ oph Twitter #vvop2012 AVAUS Aulis Pitkälä, pääjohtaja OPH Euroopan laajuinen ESSIE-tutkimus, 27 Euroopan maata

Lisätiedot

Yritysten innovaatiotoiminnan uudet haasteet

Yritysten innovaatiotoiminnan uudet haasteet Yritysten innovaatiotoiminnan uudet haasteet Aalto yliopiston kauppakorkeakoulun tutkimus rahoittajina: TEKES, EK ja Teknologiateollisuus Erkki Ormala, Sampo Tukiainen ja Jukka Mattila http://urn.fi/urn:isbn:978-952-60-5881-8

Lisätiedot

Digitalisaation hyödyt teollisuudessa

Digitalisaation hyödyt teollisuudessa TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Digitalisaation hyödyt teollisuudessa Teollisuus ja digitalisaatio seminaari 3.9.2015 Technopolis Hermia, Tampere Heli Helaakoski, TkT, tutkimuspäällikkö Teollisuuden

Lisätiedot

Dovre Group Oyj. Pörssi-ilta 2.9.2013, Helsinki Janne Mielck, toimitusjohtaja

Dovre Group Oyj. Pörssi-ilta 2.9.2013, Helsinki Janne Mielck, toimitusjohtaja Dovre Group Oyj Pörssi-ilta 2.9.2013, Helsinki Janne Mielck, toimitusjohtaja Dovre Group lyhyesti Kansainvälinen energiateollisuuden asiantuntijapalveluita tarjoava yritys Liikevaihto: 94,1 milj. euroa

Lisätiedot

Käytäntö ja tutkimus innovaatiotoiminnassa

Käytäntö ja tutkimus innovaatiotoiminnassa Käytäntö ja tutkimus innovaatiotoiminnassa 08.02.2008 Professori Innovaatiojärjestelmät Lappeenrannan teknillinen yliopisto Lahden yksikkö Mikä on innovaatio? Idea Innovaatio Toteutus Mistä innovaatioita?

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja

Tekes on innovaatiorahoittaja Tekes on innovaatiorahoittaja Yleisesittely 2013 DM 450969 05-2013 Tekes verkostoja innovaatioille Palvelut rahoitusta ja asiantuntemusta tutkimus- ja kehitystyöhön ja innovaatiotoimintaan tukea tutkimus-

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

Teknologinen muutos ja yliopistojen tulevaisuus. Tievie-seminaari Helsinki 22.11.2001 Antti Auer

Teknologinen muutos ja yliopistojen tulevaisuus. Tievie-seminaari Helsinki 22.11.2001 Antti Auer Teknologinen muutos ja yliopistojen tulevaisuus Tievie-seminaari Helsinki 22.11.2001 Antti Auer Verkko-opetuksen neljä strategiaa (mukailtu Collis & Gommer, 2001 artikkeleista) Instituutio määrittelee

Lisätiedot

Esityksen tiivistelmä Elina Hiltunen

Esityksen tiivistelmä Elina Hiltunen Esityksen tiivistelmä Elina Hiltunen 1 Tulevaisuutta ei voi ennustaa. Siksi on tärkeää, että valmistaudumme (ainakin henkisesti) erilaisiin tulevaisuuden mahdollisuuksiin. Tulevaisuusajattelua voi käyttää

Lisätiedot

Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Ubiquitous Real World Real Time for First Lives

Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Ubiquitous Real World Real Time for First Lives Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Ubiquitous Real World Real Time for First Lives Jari Ikonen 16.10.2012 Ubicom sulautettu tietotekniikka Ubicom - Sulautettu tietotekniikka -ohjelma Alkoi vuonna 2007

Lisätiedot

Suomen mobiiliklusterin kansainväliset mahdollisuudet ja haasteet

Suomen mobiiliklusterin kansainväliset mahdollisuudet ja haasteet Suomen mobiiliklusterin kansainväliset mahdollisuudet ja haasteet TkT Kari Tilli Teknologiajohtaja Tekes LEAD projektiseminaari, Dipoli, Espoo 24. toukokuuta 2005 Teknologian kehittämiskeskus 1 Esityksen

Lisätiedot

Finpro Foresight. Toimitusjohtaja Kari Häyrinen Finpro ry 9-11-2010

Finpro Foresight. Toimitusjohtaja Kari Häyrinen Finpro ry 9-11-2010 Finpro Foresight Toimitusjohtaja Kari Häyrinen Finpro ry 9-11-2010 Finpron Missio Rakentamassa kansainvälisesti menestyvää Suomea Strategy 2010-2012 / Finpro ry 2 Finpron toiminnan perusta Kilpailukykyä

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppatilastojen tulkinnan haasteet. 22.3.2012 Timo Koskimäki

Tavaroiden ulkomaankauppatilastojen tulkinnan haasteet. 22.3.2012 Timo Koskimäki Tavaroiden ulkomaankauppatilastojen tulkinnan haasteet 22.3.2012 Timo Koskimäki 1 Sisältö Johdannoksi Esimerkit Mikro: Kännykän arvonlisän komponentit Makro: Suomen kauppatase ja viestintäklusteri Kauppatilastojen

Lisätiedot

ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto

ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto Serve Research Brunch 24.10.2013 Esityksen sisältö ATLAS-hanke lyhyesti ATLAS-kartan kehittäminen:

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu

Lisätiedot

Skene. Games Refueled. Muokkaa perustyyl. napsautt. @Games for Health, Kuopio. 2013 kari.korhonen@tekes.fi. www.tekes.fi/skene

Skene. Games Refueled. Muokkaa perustyyl. napsautt. @Games for Health, Kuopio. 2013 kari.korhonen@tekes.fi. www.tekes.fi/skene Skene Muokkaa perustyyl. Games Refueled napsautt. @Games for Health, Kuopio Muokkaa alaotsikon perustyyliä napsautt. 2013 kari.korhonen@tekes.fi www.tekes.fi/skene 10.9.201 3 Muokkaa Skene boosts perustyyl.

Lisätiedot

Terveysalan uudistaminen yritysten, korkeakoulujen ja palvelujärjestelmän yhteistyöllä 15.4.2015

Terveysalan uudistaminen yritysten, korkeakoulujen ja palvelujärjestelmän yhteistyöllä 15.4.2015 Terveysalan uudistaminen yritysten, korkeakoulujen ja palvelujärjestelmän yhteistyöllä 15.4.2015 Reijo Salonen Johtaja, Lääketutkimus ja kehitys Orion Yliopistot Terveydenhoito Teollisuus Kolme pilaria,

Lisätiedot

Johtoryhmä. Toimitusjohtaja Pekka Laitinen. Myyntijohtaja Mikael Winqvist. Hallintopäällikkö Tapio Kuitunen. Vt. palvelujohtaja Juho Vartiainen

Johtoryhmä. Toimitusjohtaja Pekka Laitinen. Myyntijohtaja Mikael Winqvist. Hallintopäällikkö Tapio Kuitunen. Vt. palvelujohtaja Juho Vartiainen Pähkinänkuoressa Signal Partners on vuonna 2010 perustettu suomalaisessa omistuksessa oleva yritys. Toimimme pääasiallisesti Pohjoismaissa ja palvelemme kansainvälisesti toimivien asiakkaidemme koko organisaatiota

Lisätiedot

ForeC Advisors Sinisellä merellä PSD. Ennakoivan johtamisen ja asiakakokemuksen koostaja on Sinisen Meren navigaattori

ForeC Advisors Sinisellä merellä PSD. Ennakoivan johtamisen ja asiakakokemuksen koostaja on Sinisen Meren navigaattori ForeC Advisors Sinisellä merellä Ennakoivan johtamisen ja asiakakokemuksen koostaja on Sinisen Meren navigaattori 1. Mikä Business Intelligence ja ennakointi 2. Ennakoi ja integroi 3. Luo kilpailusta profiili

Lisätiedot

Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä

Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä Tuo ideasi Tuoteväylän asiantuntijoiden arvioitavaksi Onko sinulla uusi innovatiivinen idea, josta voisi

Lisätiedot

Certified Foresight Professional

Certified Foresight Professional Certified Foresight Professional Kenelle? Strategia-, tuotekehitys-, suunnittelu-, konsultointi- tai muissa vastaavissa edelläkävijä- ja kehittämistehtävissä työskentelevät. Sopii myös johdolle, päälliköille

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

Rakentamisen 3D-mallit hyötykäyttöön

Rakentamisen 3D-mallit hyötykäyttöön Rakentamisen 3D-mallit hyötykäyttöön 1 BIM mallien tutkimuksen suunnat JAO, Jyväskylä, 22.05.2013 Prof. Jarmo Laitinen, TTY rakentamisen tietotekniikka Jarmo Laitinen 23.5.2013 Jarmo Laitinen 23.5.2013

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus Kimmo Alkio Yhtiökokous 2015 Vuosi 2014 kohti kasvua Strategian toteutus jatkuu suunnitellusti Hyvä kehitys IT-palveluissa Vakaa kehitys kohti 10 %:n liikevoittomarginaalia Palveluja

Lisätiedot

Windows Phone 7.5 erilainen ja fiksu älypuhelin. Vesa-Matti Paananen Liiketoimintajohtaja, Windows Phone Microsoft Oy vesku@microsoft.

Windows Phone 7.5 erilainen ja fiksu älypuhelin. Vesa-Matti Paananen Liiketoimintajohtaja, Windows Phone Microsoft Oy vesku@microsoft. Windows Phone 7.5 erilainen ja fiksu älypuhelin Vesa-Matti Paananen Liiketoimintajohtaja, Windows Phone Microsoft Oy vesku@microsoft.com Agenda 29.11.2011 Microsoftin strategia pähkinän kuoressa Kuluttajat

Lisätiedot

Strategiset kyvykkyydet kilpailukyvyn mahdollistajana Autokaupassa Paula Kilpinen, KTT, Tutkija, Aalto Biz Head of Solutions and Impact, Aalto EE

Strategiset kyvykkyydet kilpailukyvyn mahdollistajana Autokaupassa Paula Kilpinen, KTT, Tutkija, Aalto Biz Head of Solutions and Impact, Aalto EE Strategiset kyvykkyydet kilpailukyvyn mahdollistajana Autokaupassa Paula Kilpinen, KTT, Tutkija, Aalto Biz Head of Solutions and Impact, Aalto EE November 7, 2014 Paula Kilpinen 1 7.11.2014 Aalto University

Lisätiedot

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa)

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa) Tutkimuksen laadunvarmistus laitostasolla: Itsearviointi Tutkimuksen laadunvarmistukseen ja laadun arviointiin liittyvä kysely on tarkoitettu vastattavaksi perusyksiköittäin (laitokset, osastot / laboratoriot,

Lisätiedot

Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Kimmo Ahola

Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Kimmo Ahola M2M - uutta liiketoimintaa ja rahoitusta - työpaja 19.2.2013, Tampere Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Kimmo Ahola Ubicom ohjelman päällikkö, Twitter: @KimmoAhola Helmikuu 2013 Ubicom Embedded ICT Finland

Lisätiedot

Green Growth - Tie kestävään talouteen

Green Growth - Tie kestävään talouteen Green Growth - Tie kestävään talouteen 2011-2015 Ohjelman päällikkö Tuomo Suortti 7.6.2011, HTC Ruoholahti Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman laajuus: 79 miljoonaa euroa Lisätietoja: www.tekes.fi/ohjelmat/kestavatalous

Lisätiedot

Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa

Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa Lauri Ala-Opas Tekes 21.3.2013 Rahoituspäätökset teollisuuteen ja palveluihin Miljoonaa euroa 200 Palvelut 150 Teollisuus 100 Muut toimialat

Lisätiedot

Projektin käynnistämisseminaari POHTO, 23-24.10.2003. DELFOI I Tuloksia. Toimintaympäristön kartoittaminen ja signaalit suunnan muutoksista

Projektin käynnistämisseminaari POHTO, 23-24.10.2003. DELFOI I Tuloksia. Toimintaympäristön kartoittaminen ja signaalit suunnan muutoksista Projektin käynnistämisseminaari POHTO, 23-24.10.2003 DELFOI I Tuloksia Toimintaympäristön kartoittaminen ja signaalit suunnan muutoksista Tuomo Kuosa Tutkija Turun kauppakorkeakoulun Tulevaisuuden tutkimuskeskus

Lisätiedot

Finpron Foresight-toiminta pähkinänkuoressa. Markku Vantunen Finpro

Finpron Foresight-toiminta pähkinänkuoressa. Markku Vantunen Finpro Finpron Foresight-toiminta pähkinänkuoressa Markku Vantunen Finpro Strategy for 2010 2012 Client Success Foresight Partnering Growth Company Focus Global Knowhow Management Offering Development Foresight

Lisätiedot

Strateginen ketteryys

Strateginen ketteryys Strateginen ketteryys Strategisen ketteryyden ja herkkyyden rakentaminen organisaatioon ForeC Advisors Asko Horttanainen 1.9.2012 STRATEGINEN KETTERYYS STRATEGINEN KETTERYYS tarkoittaa kykyä tehdä tosiaikaisia

Lisätiedot

Uusia kokeellisia töitä opiskelijoiden tutkimustaitojen kehittämiseen

Uusia kokeellisia töitä opiskelijoiden tutkimustaitojen kehittämiseen The acquisition of science competencies using ICT real time experiments COMBLAB Uusia kokeellisia töitä opiskelijoiden tutkimustaitojen kehittämiseen Project N. 517587-LLP-2011-ES-COMENIUS-CMP This project

Lisätiedot

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved.

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved. YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki VISIO - Alamme johtavana toimijana luomme modernia verkottunutta maailmaa uusien laajakaista- ja videoratkaisujen avulla. 1 Teleste lyhyesti 2 Vuosi 2014 keskeiset

Lisätiedot

Big datan hyödyntäminen

Big datan hyödyntäminen Big datan hyödyntäminen LVM/FIIF-yhteistyö 1 0 /1 9 /1 4 Nykytilanne Useita olemassa olevia ohjelmia ja tahoja, josta yritykset ja tutkimuslaitokset voivat hakea rahoitusta Big Dataan ja teollisen internetin

Lisätiedot

Esikaupallisesti ratkaisu ongelmaan. Timo Valli 58. ebusiness Forum 21.5.2013

Esikaupallisesti ratkaisu ongelmaan. Timo Valli 58. ebusiness Forum 21.5.2013 Esikaupallisesti ratkaisu ongelmaan Timo Valli 58. ebusiness Forum 21.5.2013 Today we're still just scratching the surface of what's possible Technology should do the hard work so that people can get on

Lisätiedot

AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko. Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun. Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja

AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko. Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun. Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja PHKKn visio 2017 Olemme oppimisen ja kestävän uudistamisen kansainvälinen

Lisätiedot

Horisontti 2020 mistä on kyse? Marja Nykänen 19.11.2014

Horisontti 2020 mistä on kyse? Marja Nykänen 19.11.2014 Horisontti 2020 mistä on kyse? Marja Nykänen 19.11.2014 Seuraavaksi aiheena: Mikä? Puiteohjelmien kunniakas historia Miksi? Kenelle Horisontti 2020 sopii? Mitä? Horisontin hankerahoituksen filosofia ja

Lisätiedot

F-Secure Oyj Yhtiökokous 2010 Toimitusjohtajan katsaus

F-Secure Oyj Yhtiökokous 2010 Toimitusjohtajan katsaus F-Secure Oyj Yhtiökokous 2010 Toimitusjohtajan katsaus Kimmo Alkio Protecting the irreplaceable f-secure.com Mahdollistamme miljoonien ihmisten turvallisen Internet elämän We enable millions of people

Lisätiedot

Digitalisaation mahdollisuudet uusi aalto

Digitalisaation mahdollisuudet uusi aalto Digitalisaation mahdollisuudet uusi aalto IT goes Industry 27.11.2015 Pekka Ala Pietilä staattisesta kilpailukyvystä dynaamiseen Talouden ja yhteiskunnan evoluutio > Suomen uudistumisvauhti 26.11.2015

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska. Mitä ohjelman jälkeen?

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska. Mitä ohjelman jälkeen? Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Mitä ohjelman jälkeen? Tekesin ohjelma 2009 2012 Sapuska loppuu, elämä jatkuu! Tekesin Sapuska-ohjelmasta on muodostunut koko elintarvikealan tuntema

Lisätiedot

Avoimen ja jaetun tiedon hyödyntäminen. Juha Ala-Mursula BusinessOulu

Avoimen ja jaetun tiedon hyödyntäminen. Juha Ala-Mursula BusinessOulu Avoimen ja jaetun tiedon hyödyntäminen Juha Ala-Mursula BusinessOulu Agenda Internetin kehityskaari Määritelmiä: Jaettu data Avoimet rajapinnat Avoin arkkitehtuuri Esimerkki sovelluskohteesta: OuluHealth

Lisätiedot

Low Carbon Finland 2050 platform VTT:n, VATT:n, GTK:n ja METLA:n yhteishanke

Low Carbon Finland 2050 platform VTT:n, VATT:n, GTK:n ja METLA:n yhteishanke Low Carbon Finland 2050 platform VTT:n, VATT:n, GTK:n ja METLA:n yhteishanke Tekesin Tie kestävään talouteen ohjelma Tiina Koljonen VTT Technical Research Centre of Finland 2 Low Carbon Finland 2050 platform

Lisätiedot

Teollinen Internet. Tatu Lund

Teollinen Internet. Tatu Lund Teollinen Internet Tatu Lund Suomalaisen yritystoiminnan kannattavuus ja tuottavuus ovat kriisissä. Nokia vetoinen ICT klusteri oli tuottavuudeltaan Suomen kärjessä ja sen romahdus näkyy selvästi tilastoissa.

Lisätiedot

Indoor Environment 2011-2015

Indoor Environment 2011-2015 Indoor Environment 2011-2015 18.4.2013 Risto Kosonen Ohjelma on investointinäkökulmasta edennyt pääosin suunnitelman mukaisesti Työpaketti Kumulatiiviset kustannukset 1.5.2011 31.8.2012 Kumulatiiviset

Lisätiedot

CIE Center for Internet Excellence - www.cie.fi

CIE Center for Internet Excellence - www.cie.fi CIE Center for Internet Excellence - www.cie.fi CIE (Center for Internet Excellence) on Oulun yliopiston yhteydessä Oulun Innovaatioallianssin (OIA) jäsenten ohjauksessa toimiva tutkimus- ja innovaatioyksikkö.

Lisätiedot

Digitaalisuus, teollinen internet ja SHOKien kehitysnäkymät. Pääjohtaja Pekka Soini Tekes FIMECCin vuosiseminaari, Tampere 17.9.

Digitaalisuus, teollinen internet ja SHOKien kehitysnäkymät. Pääjohtaja Pekka Soini Tekes FIMECCin vuosiseminaari, Tampere 17.9. Digitaalisuus, teollinen internet ja SHOKien kehitysnäkymät Pääjohtaja Pekka Soini Tekes FIMECCin vuosiseminaari, Tampere 17.9.2014 Digitaalisuus ravistelee kaikkia aloja Digitaalisuus Markkinoille vienti

Lisätiedot

Choose Finland-Helsinki Valitse Finland-Helsinki

Choose Finland-Helsinki Valitse Finland-Helsinki Write down the Temporary Application ID. If you do not manage to complete the form you can continue where you stopped with this ID no. Muista Temporary Application ID. Jos et onnistu täyttää lomake loppuun

Lisätiedot

F-Secure Oyj. Yhtiökokous 2013. Toimitusjohtaja Christian Fredrikson

F-Secure Oyj. Yhtiökokous 2013. Toimitusjohtaja Christian Fredrikson F-Secure Oyj Yhtiökokous 2013 Toimitusjohtaja Christian Fredrikson Protecting the irreplaceable f-secure.com 3.4. 2013 Sisältö 1. F-Secure lyhyesti 2. Taloudellinen katsaus 2012 3. Tuotteet ja palvelut

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus ja Green Growth ohjelma

Tekesin innovaatiorahoitus ja Green Growth ohjelma Tekesin innovaatiorahoitus ja Green Growth ohjelma - Tuomo Suortti/Tekes 22.11.2012 DM 1036318 Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen Innovatiiviset liiketoimintakonseptit

Lisätiedot

Tukholma-Pietari kehityskäytävä ( Northern Bridge )

Tukholma-Pietari kehityskäytävä ( Northern Bridge ) Tukholma-Pietari kehityskäytävä ( Northern Bridge ) Kotkan-Haminan seudun kehityskuva 2040 Rakennetaan seudusta kansainvälisesti näkyvä kokonaisuus osana Tukholma Turku Helsinki Kotka Pietari kehityskäytävää.

Lisätiedot

Mikä mättää mobiilipalveluissa?

Mikä mättää mobiilipalveluissa? Mikä mättää mobiilipalveluissa? Diplomi-insinööri Mika Helenius Toimitusjohtaja 19.12.2005 Esitys Mermit lyhyesti Ekosysteemi Palvelut Kumppanit Tulevaisuus Diplomi-insinööri Mika Helenius s. 1966 Mermitin

Lisätiedot

Sosiaalisen median liiketoimintamallit ja käyttöön oton suunnitelma 9/23/2012

Sosiaalisen median liiketoimintamallit ja käyttöön oton suunnitelma 9/23/2012 Sosiaalisen median liiketoimintamallit ja käyttöön oton suunnitelma 9/23/2012 Liiketoimintamalli: taustaa (R. Jaikumar ja Barettan autotehdas) Tuottavuuden jatkuva parantaminen on mahdollista vain toteuttamalla

Lisätiedot

Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT

Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT 2 Maapallo kohtaa haasteet - kestävän kehityksen avaimet Vähähiilisyys Niukkaresurssisuus Puhtaat

Lisätiedot

Sosiaalinen Media Suomessa - nykyistä ja tulevaa

Sosiaalinen Media Suomessa - nykyistä ja tulevaa Sosiaalinen Media Suomessa - nykyistä ja tulevaa Taneli Tikka toimitusjohtaja IRC-Galleria.net Dynamoid Oy Technology changes while people's needs remain the same. When it comes to communication products,

Lisätiedot

Jukka Vepsäläinen, TEM Toimialapalvelu 16.11.2010

Jukka Vepsäläinen, TEM Toimialapalvelu 16.11.2010 2 16.11.2010 Mitä on ennakointi? Historiantutkimus, muisti, tilastot Tilastot, havaittava todellisuus, totuus Tilastoihin perustuvat trendit, ennusteet arvot, tavoitteet, tulevaisuudentutkimus EILEN NYT

Lisätiedot

TEEMME KYBERTURVASTA TOTTA

TEEMME KYBERTURVASTA TOTTA TEEMME KYBERTURVASTA TOTTA Heikki Roikonen, talousjohtaja Arvopaperin Rahapäivä, Helsinki, 17.9.2015 17.9.2015 Nixu 2015 1 PIDÄMME DIGITAALISEN YHTEISKUNNAN TOIMINNASSA. 17.9.2015 Nixu 2015 2 DIGITAALINEN

Lisätiedot

Digitalisoituminen ja elinkeinorakenteiden muutos. Vihdin visiopäivä 26.3.2009 Matti Lehti

Digitalisoituminen ja elinkeinorakenteiden muutos. Vihdin visiopäivä 26.3.2009 Matti Lehti Digitalisoituminen ja elinkeinorakenteiden muutos Vihdin visiopäivä 26.3.2009 Matti Lehti Tietotekniikan ja tietoliikenteen läpimurrot 1900- luvulla avasivat tien digitaaliseen tietoyhteiskuntaan Transistori

Lisätiedot

Yhteisöllisen tuotekehyksen avoin verkkolaboratorio. Asta Bäck

Yhteisöllisen tuotekehyksen avoin verkkolaboratorio. Asta Bäck Yhteisöllisen tuotekehyksen avoin verkkolaboratorio Asta Bäck Sosiaalisen median mahdollisuuksia Palvelu voi rakentua kokonaan käyttäjien tuottaman aineiston ja käyttäjien aktiviteetin ympärille Flickr

Lisätiedot

Teollinen internet on tuo+avuuden uusi vallankumous mitä sen hyödyntäminen edelly+ää

Teollinen internet on tuo+avuuden uusi vallankumous mitä sen hyödyntäminen edelly+ää Teollinen internet on tuo+avuuden uusi vallankumous mitä sen hyödyntäminen edelly+ää Spirit Ura Tampere 24.9.2014 Kaija Pöysti Mikä Teollinen internet? Teollisen interne+n peruspilarit Lähde:GE Digitaalisuus

Lisätiedot

Lehdistön tulevaisuus

Lehdistön tulevaisuus Lehdistön tulevaisuus Lehtiasiain neuvottelukunnan raportti 17.12.2013 Lehtiasiain neuvottelukunta Toimikausi 2.1.2012 30.4.2015 Yhteistyöfoorumina, jossa painettuun ja sähköiseen julkaisutoimintaan liittyviä

Lisätiedot

Millainen on onnistunut ICT-projekti?

Millainen on onnistunut ICT-projekti? Millainen on onnistunut ICT-projekti? Ohjelmistotuotannon lehtori Tero Tensu Ahtee Ohjelmistotekniikan laitoksella 1990- Projektityö-kurssilla 1991- pesunkestävä yliopistohampuusi ei päivääkään oikeissa

Lisätiedot

Systeemisen muutoksen johtaminen sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä. To Be or Wellbe, Oulu 27.9.2011 Sirkku Kivisaari, VTT

Systeemisen muutoksen johtaminen sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä. To Be or Wellbe, Oulu 27.9.2011 Sirkku Kivisaari, VTT Systeemisen muutoksen johtaminen sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä To Be or Wellbe, Oulu 27.9.2011 Sirkku Kivisaari, VTT 2 Jäsennys 1. Systeemisten innovaatioiden tarve 2. Monitasoinen näkökulma

Lisätiedot

Pk-instrumentti: Mitä komissio haluaa? Elina Holmberg EUTI, Tekes 3.6.2015

Pk-instrumentti: Mitä komissio haluaa? Elina Holmberg EUTI, Tekes 3.6.2015 Pk-instrumentti: Mitä komissio haluaa? Elina Holmberg EUTI, Tekes 3.6.2015 Komissio haluaa löytää kasvuhaluiset ja -kykyiset pk-yritykset ja auttaa niitä nopeampaan kansainväliseen kasvuun rahoituksen

Lisätiedot

Metsäala nyt ja tulevaisuudessa

Metsäala nyt ja tulevaisuudessa Metsässä puhaltavat uudet tuulet -seminaari Mikaeli, Mikkeli 11.9.2012 Metsäala nyt ja tulevaisuudessa Lauri Hetemäki Euroopan metsäinstituutti & Itä-Suomen yliopisto Esityksen sisältö 1. Metsäsektorin

Lisätiedot

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Anne Mari Juppo, Nina Katajavuori University of Helsinki Faculty of Pharmacy 23.7.2012 1 Background Pedagogic research

Lisätiedot

Varmista oma paikkasi tulevaisuuden digitaalisilla markkinoilla. IPR-aamiaisseminaari, Ravintola Pörssi, 22.9.2015

Varmista oma paikkasi tulevaisuuden digitaalisilla markkinoilla. IPR-aamiaisseminaari, Ravintola Pörssi, 22.9.2015 Varmista oma paikkasi tulevaisuuden digitaalisilla markkinoilla IPR-aamiaisseminaari, Ravintola Pörssi, 22.9.2015 Sisältö Teknologiatrendit Patentit teknologiatrendeissä Ohjelmistojen suojaus teknologiatrendeissä

Lisätiedot

MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE?

MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE? MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE? Dosentti Elina Jaakkola Turun kauppakorkeakoulu, Turun yliopisto Serve Research Brunch 18.9.2013

Lisätiedot

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite noreply@tekes.fi Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi Kunta. Diaari 1392278355833/0/2014

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite noreply@tekes.fi Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi Kunta. Diaari 1392278355833/0/2014 Hakemuksen tiedot Onko kyseessä Yritys Kehittäminen kohdistuu pääosin Tutkimukseen, tuotteen, palvelun, osaamisen ja/tai menetelmän kehittämiseen Organisaation tiedot Perustiedot Y-tunnus 1234567-8 Yrityksen

Lisätiedot

Meriliikennevirrat Suomenlahdella 2007 & 2015. Jenni Kuronen

Meriliikennevirrat Suomenlahdella 2007 & 2015. Jenni Kuronen Meriliikennevirrat Suomenlahdella 2007 & 2015 Jenni Kuronen 0 Suomenlahden meriliikennevirrat WP1 Tavoitteet: Selvittää Suomenlahden meriliikennevirrat v. 2007 Tuottaa tulevaisuusskenaarioita Suomenlahden

Lisätiedot

Suomen 2011 osallistumiskriteerit

Suomen 2011 osallistumiskriteerit KAH Suomen 2011 osallistumiskriteerit ARTEMIS Call 2011 -työpaja @ Helsinki 17.1.2011 Oiva Knuuttila KAH ARTEMIS Advanced Research and Technology for Embedded Intelligence and Systems Sulautettuja tietotekniikkajärjestelmiä

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto

Lisätiedot

Langattomat ubi-teknologiat sovelluksia ja liiketoimintamahdollisuuksia. Juha Miettinen Ohjelmajohtaja Jokapaikan tietotekniikan klusteriohjelma

Langattomat ubi-teknologiat sovelluksia ja liiketoimintamahdollisuuksia. Juha Miettinen Ohjelmajohtaja Jokapaikan tietotekniikan klusteriohjelma Langattomat ubi-teknologiat sovelluksia ja liiketoimintamahdollisuuksia Juha Miettinen Ohjelmajohtaja Jokapaikan tietotekniikan klusteriohjelma Sisältö Jokapaikan tietotekniikan osamisklusteri? UBI-sovellusmarkkina

Lisätiedot

Millaiset reunaehdot uusin johtamistutkimus antaa johtamiselle?

Millaiset reunaehdot uusin johtamistutkimus antaa johtamiselle? Kilpailuylivoimaa johtamisen avulla 1.6.2010 Mitkä ovat oikeita kysymyksiä? Millaiset reunaehdot uusin johtamistutkimus j antaa johtamiselle? Väitöstutkimuksen tarkoitus TUTKIMUSKYSYMYS: Onko löydettävissä

Lisätiedot

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hanke Kansanopiston kehittämissuunnitelma Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hankkeessa ryhmä kansanopistoja laati

Lisätiedot

Mitä valintoja Suomi on tekemässä elintarvikealan T&K&K- strategiassaan? Juha Ahvenainen 13.11.2006

Mitä valintoja Suomi on tekemässä elintarvikealan T&K&K- strategiassaan? Juha Ahvenainen 13.11.2006 Mitä valintoja Suomi on tekemässä elintarvikealan T&K&K- strategiassaan? Juha Ahvenainen 13.11.2006 Elintarviketeollisuutemme menestys perustuu osaamiseen Koko elintarvikeketjumme osaaminen on kansainvälisesti

Lisätiedot

Tulevaisuuden radio. Puheenvuoro Radiovuosi 2010 tilaisuudessa 21.1.2010 Tuija Aalto YLE Uudet palvelut Tulevaisuus Lab

Tulevaisuuden radio. Puheenvuoro Radiovuosi 2010 tilaisuudessa 21.1.2010 Tuija Aalto YLE Uudet palvelut Tulevaisuus Lab Tulevaisuuden radio Puheenvuoro Radiovuosi 2010 tilaisuudessa 21.1.2010 Tulevaisuus Lab Mediakäytön muutoksien ennakointi Avoin innovaatio ja tuotekehitys Toimintatapana verkostoituminen ja yhteistyö

Lisätiedot

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy Protomo Uusi suomalainen innovaatioapparaatti Petri Räsänen Hermia Oy Mielestäni Suomen innovaatiojärjestelmän suurin haaste on tämä: Meillä on valtavasti tietopotentiaalia. Kuitenkaan tämä potentiaali

Lisätiedot

Sähköisen liikenteen tiekarttatutkimus tuloksista tulevaisuuteen. Sähköisen liikenteen foorumi 2014 Dipoli, Espoo 14.05.

Sähköisen liikenteen tiekarttatutkimus tuloksista tulevaisuuteen. Sähköisen liikenteen foorumi 2014 Dipoli, Espoo 14.05. Sähköisen liikenteen tiekarttatutkimus tuloksista tulevaisuuteen Sähköisen liikenteen foorumi 2014 Dipoli, Espoo 14.05.2014 Pekka Malinen Sisältö 1. Tausta 2. Visio 3. Toimenpideohjelma 4. Kehityspolut

Lisätiedot

Sakari Alhopuron Kari Vuorisen Riitta Juvosen Margareetta Ollilan Anneli Mannisen Esa Torniainen Jyrki Kettusen Tarja Meristön

Sakari Alhopuron Kari Vuorisen Riitta Juvosen Margareetta Ollilan Anneli Mannisen Esa Torniainen Jyrki Kettusen Tarja Meristön Lukijalle Tämän teoksen toimittajat ovat yhdessä ja erikseen olleet mukana sadoissa ennakointi- ja skenaariohankkeissa sekä yrityksissä, erilaisissa toimialajärjestöissä, koulutusorganisaatioissa että

Lisätiedot

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto

Lisätiedot

Avoimen datan liiketoimintamallit. Matti Rossi, Aalto University School of Business

Avoimen datan liiketoimintamallit. Matti Rossi, Aalto University School of Business Avoimen datan liiketoimintamallit Matti Rossi, Aalto University School of Business Bio Tietojärjestelmätieteen professori Aalto-Yliopiston kauppakorkeakoulussa Vähemmistöomistaja MetaCase Consulting oy:ssä

Lisätiedot

IPv6 ja Esineiden Internet

IPv6 ja Esineiden Internet IPv6 ja Esineiden Internet Jari Arkko Puheenjohtaja, Internet Engineering Task Force Asiantuntija, Ericsson Research MUUTOSVAUHTI 50 billion connected things 50" 40" 5 billion connected people Billions

Lisätiedot