Asiakaslehti Nro TAMPEREEN YLIOPISTON KAUPPAKORKEAKOULU TUTKIMUS- JA KOULUTUSKESKUS SYNERGOS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Asiakaslehti Nro 7 2010 TAMPEREEN YLIOPISTON KAUPPAKORKEAKOULU TUTKIMUS- JA KOULUTUSKESKUS SYNERGOS"

Transkriptio

1 Asiakaslehti Nro TAMPEREEN YLIOPISTON KAUPPAKORKEAKOULU TUTKIMUS- JA KOULUTUSKESKUS SYNERGOS

2 Rajoja rikkoen uudelle vuosikymmenelle Viime vuosina tapahtunut kansainvälisen työnjaon rakennemuutos ja toimintoja lamaan nuttanut taloudellinen taantuma pakottavat Suomen uudistamaan talouden rakenteita ja etsimään uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Samanaikaisesti toimintaympäristössämme tapahtuvat kehitysaskeleet, joista esimerkkeinä internetin nopea kehitys, sosiaalisen median nousu ja ilmaisten paikantamispalveluiden laajentuminen, muuttavat liiketoiminnan logiikkaa ja jakeluteitä. Meneillään olevien makrotaloudellisten ja teknologisten muutosprosessien seurauksena maamme kauppaa, hallintoa ja palvelutuotantoa on tarvetta uudistaa kehittämällä erityisesti uusia palveluliiketoiminnan konsepteja ja ajan henkeen sopivia palveluinnovaatioita. Uusien konseptien ja innovaatioiden synnyttäminen tarvitsee nyt rajoja rikkovia projekteja, yhteistoimintamuotoja ja raikkaita ajatuksia. Yliopistoja tarvitaan uusien luovien ratkaisujen tunnistamiseksi. Rajoja rikkova, mutta samalla yhteistyötä arvostava toimintatapa on ollut tunnusomaista Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergosille jo aiemminkin. Toimivia ja tuloksellisia tutkimus- ja kehittämisryhmiä on koottu hyvinkin erilaisista osaajista. Synergos on toiminut yritysmäisesti valtionhallinnon sisällä soveltaen akateemista tietoa yritysten arkipäivän ongelmiin, yhdistäen kaupan ja hallinnon oppiaineita ja osaamista ennakkoluulottomasti sekä toteuttaen moninäkökulmaista tutkimusta aktiivisesti innovaatioiden luomiseksi. Rajoja rikkoen toimimme myös uudella vuosikymmenellä. Palveluliiketoiminnan uudet konseptit ja palveluinnovaatiot tulevat kuitenkin säilymään tutkimus- ja kehittämistoimintamme keskiössä. Hyvää uutta vuosikymmentä Harri Talonen johtaja Synergos uusiin, toimiviin tiloihin Virta-talo täydentää kampusalueen Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos muutti yliopiston kampusalueen täydentäneeseen uuteen Virta-taloon, jonka avajaisia vietettiin 7. syyskuuta. Synergosille räätälöidyt tilat antavat yksikölle entistä paremmat toimintaedellytykset. Kimmoke Tampereen yliopiston hajallaan olleiden laitosten kokoamisesta samalle kampusalueelle syntyi 80-luvun loppupuolella, kun rakentaminen oli Tampereella vilkasta. Yliopistolla oli vuokratiloja eri puolilla kaupunkia kaikkiaan eri osoitteessa. Laitokset olivat erillään ja omillaan. Kaupunki lähti mukaan hankkeeseen ja tonttia voitiin laajentaa. Samoihin aikoihin VR teki maa-aluevaihtoja valtion kanssa. Näin yliopistolle avautui mahdollisuus alkaa kerätä toimintojaan yhteen, hallintojohtaja Timo Lahti kertoo. Ensin valmistui liikuntatalo Atalpa yliopiston omalle tontille. Vuonna 1993 nousi päärakennuksen länsipuolelle Pinni A ja kymmenen vuotta myöhemmin kaikkein suurin rakennusvaihe, Pinni B. Yli neliön tiloihin siirtyivät kaikki Pyynikintien toiminnot. Attilan kiinteistö jäi siinä vaiheessa roikkumaan. Kiinteistössä olisi ollut tarve melko mittavalle saneeraukselle. Kalevantien toisella puolella sijainnut Sähkökortteli oli tullut konkurssin seurauksena Turun Osuuspankin syliin ja he tiedustelivat ylipiston tilatarvetta. Yhdessä Pinnin rakentamisen kanssa se ei ollut mahdollista, mutta B- vaiheen valmistuttua hanke lähti liikkeelle Yliopiston Tukisäätiön sijoituksena. Joka neliö yliopistolle Tukisäätiö rahoitti Linnaksi nimetyn kiinteistön rakennushankkeen sataprosenttisesti edullisella lainarahalla ja yliopisto maksaa nyt vuokrina lainaa takaisin. Kiinteistöön muuttivat vuonna 2006 Attilan toiminnot, mm. yliopiston kirjasto. Linnan rakennusaikana katsoimme, miten sen takana oleva talo vapautuu. Kun talo tyhjeni, teimme päätöksen rakennuksen saneeraamisesta kokonaan yliopiston käyttöön. Kaikki lähikorttelien yksiköt ja varhaiskasvatus Hallituskadulta siirtyivät tähän Virta-rakennukseen. Näin kampusalue täydentyi entisestään. Vain lääke- ja terveystieteiden laitokset ovat TAYS:n yhteydessä, Timo Lahti kertoo. Tällä hetkellä yliopiston laajentumisvauhti on hieman rauhoittunut. Päärakennuksen peruskorjaus jatkuu, mutta lähivuosien uusia hankkeita suunnitelmissa ovat vain Atalpan laajennus ja biolääketieteen laitoksen saneeraus. Ympäristö hyötyy Yliopiston näkyvä rooli keskellä kaupunkia hyödyttää koko ympäröivää yhteiskuntaa. Meiltä valmistuu vuosittain yli tuhat maisteria ja toistasataa tohtoria. Suurimman hyödyn siitä saa ympäristö, Timo Lahti muistuttaa. Koulutuksen lisäksi nykyaikainen yliopisto tukee voimakkaasti alueen kehitystä palvelututkimustoiminnan kautta. Sopimustutkimus on aina kahden kauppa, jossa molemmat osapuolet hyötyvät. Esimerkiksi Synergos on paikkansa löytänyt palvellen joustavasti alueen yrityksiä, hallintojohtaja Lahti sanoo. Yliopistouudistuksen myötä yliopistojen oman rahoituksen merkitys entisestään korostuu. Olemme pystyneet hyvin hankkimaan täydentävää rahoitusta, kaikkiaan 37 prosenttia tuloistamme. Suurin yksittäinen palvelututkimuksen alue on rokotetutkimus, Timo Lahti kertoo. Julkaisija Tampereen yliopiston kauppakorkeakoulu, Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos SynergosNews ilmestyy kahdesti vuodessa Päätoimittaja Harri Talonen Toimittaja Jari Runsas/ Plenty s Oy Toimituksen osoite Åkerlundinkatu 5, 3 krs., Tampereen yliopisto, puh , fax , /synergos Ulkoasu Studio Mielikuva Oy/Jussi Kiiskilä Painopaikka Kirjapaino Öhrling Oy /

3 Tallink Silja uudistuu toiveita kuunnellen Itämeren johtava laivayhtiö Tallink Silja kuljettaa vuodessa kahdeksan miljoonaa matkustajaa. Heidän toiveidensa täyttämiseksi yhtiön on jatkuvasti kehitettävä ja uudistettava palveluitaan. Tekesin, Synergosin ja Tallink Siljan yhteinen tutkimushanke tuottaa kehitystyön pohjaksi hyvin laajasti uutta tietoa matkustajista. Tallink Silja liikennöi 11 nykyaikaisella laivalla Helsingin, Turun, Tallinnan, Tukholman ja Riigan välillä. Johtavan volyymitoimijan asema on haastava, sillä jokainen risteily on kuin läpileikkaus Suomen kansasta. Matkustajat tulevat erilaisista taustoista ja erilaisin tavoittein, mutta laivayhtiön pitäisi täyttää kaikkien matkustajien toiveet mahdollisimman hyvin. Olemme palvelualalla eli meidän on nähtävä asiat asiakkaan silmin. Tuotteiden pitää jatkuvasti uudistua ja meidän on tunnistettava pienetkin kehittämistarpeet. Matkustajilla on monia eri syitä lähteä risteilylle; ruoka, ystävät, yleinen viihtyminen, tilat, ohjelma ja niin edelleen. Meidän tehtävämme on löytää oikea painoarvo näiden asioiden välille, Tallink Siljan Club One Manager Hanna Michelsson toteaa Tarvittavien tuotteiden ja palveluiden uudistaminen ovat osa kansainvälisen yrityksen kehittämiskohteista ja menestystekijöistä. Pitkälti on kyse asenteesta. Jokaisella organisaation jäsenellä on oltava ymmärrys omasta bisneksestä ja siitä, miksi tätä työtä tehdään. On voitava kokea ylpeyttä siitä, mitä on tekemässä. Jotta näin olisi, yrityksen on kuunneltava niin asiakasta kuin omaa henkilöstöään. Arvokasta tietoa kehitystyöhön Tekesin ja Tampereen yliopiston kanssa toteutettavassa market sensing -hankkeessa pyritään tunnistamaan risteilyihin liittyviä tarpeita yhdessä Tallink Siljan maa- ja merihenkilöstön sekä kanta-asiakkaiden kanssa. Yhtiön kanta-asiakasohjelmassa on mukana yli suomalaista kotitaloutta, joista otannan perusteella on saatu vastaukset noin yksittäiseltä kantaasiakkaalta. Meillä on nyt todella hyvä yhteenveto kanta-asiakkaiden toiveista ja ajatuksista liittyen risteilykokemukseen. Vaikka tämä on volyymibisnestä, kaikkien tulisi viihtyä risteilyillämme. Se vaatii toimivaa tuotteistamista ja erityylisten palveluiden kehittämistä laivoille, Hanna Michelsson sanoo. Henkilökuntatutkimuksesta yhtiön johto on saanut arvokasta tietoa työntekijöiden näkemyksistä toiminnan kehittämiseksi. Kansainvälisen taantuman keskelläkin on tärkeä löytää uudistamiskohteet tulevien vuosien kilpailukyvyn varmistamiseksi. Kehitystyö on yrityksessä jatkuva prosessi, mikä vaatii tuekseen tutkittua tietoa. Tallink Siljan henkilöstö on lähtenyt positiivisella asenteella mukaan, ehkä osittain senkin vuoksi, että mukana on ulkopuolinen, tieteellinen taho. Asia koetaan On ollut hienoa tehdä tutkimusyhteistyötä Synergosin ammattilaisten kanssa, Tallinkin Hanna Michelsson sanoo. omaksi ja kantaa on helpompi ottaa, kun yhteistyötä ohjaa yliopistollinen yksikkö. Innovointi säilytettävä Tutkimushanke tuottaa hyvin laajasti uutta tietoa paitsi Itämeren risteilymatkustajista, myös Ryanairin lentomatkustajista Pirkkalaan, saksalaisesta kokousmatkailusta ja Pietarin alueen ulkomaanmatkailun tulevaisuuden näkymistä. Vapaa-aika ja hyvän olon kokeminen ovat nykyihmisille elinehto. Suomalaiset eivät enää tyydy yhteen vuosittaiseen etelänmatkaan, kuten 70-luvulla. Risteilymatkojen kilpailijoita ovat nykyisin jopa kauppakeskukset. Risteilymarkkinointi on ollut hyvin hintajohteista. Mutta hinta ei ole enää päätöksenteossa kärkiasia, jos yrityksen viestintä puhuttelee eri asiakasryhmiä oikein. Tutkimushankkeen tuottamaa tietoa aiotaan Tallink Siljalla lukea tarkkaan ja tutkimustuloksista ei tule mitään kirjahyllyyn hukkuvaa laatukäsikirjaa. Yhtiössä pidetään erittäin tärkeänä tiivis yhteistyö ja keskustelu asiakkaiden ja henkilökunnan kanssa. Siksi Tallink Siljassa pidetään huolta, että innovointi on jatkuvaa. On ollut hienoa tehdä tutkimusyhteistyötä Synergosin tutkimusryhmään kuuluvien todellisten ammattilaisten kanssa. Tämän vuoden alkupuolella teemme yhdessä suunnitelmat tarvittavista uudistuksista ja jatkokehittämistoimenpiteistä sekä jatkotutkimuksista. Pieniäkin asioita ja hemmotteluhetkiä uudistamalla voimme tehdä risteilyistä entistä parempia, uskoo Club One Manager Hanna Michelsson. 3

4 Taantuma nurin johdon ja henkilöstön osaamista kehittämällä Työkaluja Panostajan tytäryhtiöihin Synergos on räätälöinyt pörssiyhtiö Panostaja Oyj:n ja erityisesti sen tytäryhtiöiden tarpeisiin Panostetaan Porukalla -kehityshankkeen. Ohjelma keskittyy strategisten kehityshankkeiden suunnitteluun ja toteutukseen, henkilöstön osaamis- ja motivaatiotekijöiden kasvattamiseen sekä johdolle suunnattuun henkilökohtaiseen Master-ohjelmaan. Tarve yhteiseen keskustelufoorumiin pörssiyhtiön johdon ja tytäryhtiöiden toimivan johdon välille nousi esiin vuosittaisissa kehityskeskusteluissa. Toimitusjohtajien koulutusja työtaustat ovat erilaiset. Toiset ovat opiskelleet paljonkin, toiset ovat työhistoriansa kautta oman alansa rautaisia ammattilaisia. Jotta puhuisimme samaa kieltä ja katsoisimme asioita saman viitekehyksen läpi, lähdimme kehittämään Synergosin kanssa käytännönläheistä ohjelmaa yritysten tarpeista lähtien, Panostaja Oyj:n toimitusjohtaja Juha Sarsama kertoo. Panostajassa on aina korostettu osaamista, mutta ehkä yrityskulttuuriimme ei ole kuulunut kovin kiinteä tietojen vaihto yritysten kesken. Toimitusjohtajat eivät välttämättä edes tunteneet toisiaan. Halusimme vahvistaa yhteishenkeä, vauhdittaa yritysten kehityshankkeita ja ottaa henkilöstön mukaan tähän prosessiin. Alkuhämmästelyn jälkeen keskustelu on ollut antoisaa ja innostunutta. Emoyhtiö on mukana kehittääkseen omaa toimintaansa suhteessa tytäryhtiöihin. Vielä on paljon parannettavaa, mutta dialogi on saatu avatuksi. Keskusteluyhteys on hyvä. Tehokkuutta ja tuottavuutta yritysten toimintaan Käynnistysvaiheessa Panostajan kehitysjohtaja Heikki Nuutila ja Tampereen yliopiston kauppakorkeakoulun johtaja, professori Lasse Mitronen selvittivät yritysten ja johtajien kehitystarpeet ja rakensivat ohjelman sisällön sen pohjalta. Synergos kokosi asiantuntemuksellaan parhaat osaajat säännöllisiin, kaksipäiväisiin valmennusseminaareihin. Yrityskohtaiset strategiset kehityshankkeet löytyivät aika helposti, osalla oli tarjolla useampia vaihtoehtojakin. Kyse oli vain siitä, mikä priorisoidaan ykköseksi, Mitronen kertoo. Ohjelma pitää sisällään kolme eri tasoa. Yrityskohtaisiin hankkeisiin osallistuu 3-5 avainhenkilöä kustakin yrityksestä. Toiminnan ja uudistamisen kehittämistarvekyselyt ja palautetilaisuudet kohdistetaan koko henkilökuntaan. Lisäksi toimitusjohtajilla ja yhdellä johtoryhmän jäsenelle on mahdollisuus kehittää omaa osaamistaan yrityskohtaisiin hankkeisiin linkittyvässä Masterohjelmassa, koulutusohjelman johtaja Lasse Mitronen kertoo. Viime kädessä tavoitteena on lisätä yritysten tehokkuutta ja tuottavuutta niiden eri toiminnoissa. Jokaisessa tapaamisessa asioita pohditaan yrityslähtöisesti ja käytännön tasolla. Oppiminen tapahtuu yrityskohtaisten asioiden kautta. Jokaisen johtajan pitäisi olla kiinnostunut myös henkilöstönsä osaamisen kehittämisestä, sillä ihmiset sen bisneksen tekevät. Varsinkin näinä aikoina johtajat ovat todella yksin asioidensa kanssa, elleivät he saa henkilöstöä mukaan. Se on jaksamisenkin kannalta tärkeä asia, Juha Sarsama sanoo. Taustalla Panostajamalli Panostajan ja sen tytäryhtiöiden toimintamalliin Panostaja tuo pörssiyhtiön sisäisen tehokkuuden, tytäryhtiöiden puolelta löytyy markkinaherkkyys. Malli on kuin laatuluuta; sen varsi on pörssiyhtiön tiukka ohjaus ja pää lakaisee herkästi markkinoilla. Se on tasapainoinen ja teoreettisesti paras mahdollinen toimintamalli, toimitusjohtaja Juha Sarsama kehaisee. Luudan kärjen ohjaaminen on toimitusjohtajien vastuulla. Meidän on turha mennä neuvomaan heitä omilla toimialoillaan. Yrityskohtaisten strategisten kehityshankkeiden ollessa vielä kesken lopullisten tulosten arviointi on vielä ennenaikaista. Tietyn peruskäsitteistön kirkastuminen näkyy jo hallitusten työskentelyssä. Olemme entistä paremmin samalla kartalla, ja olemme pystyneet ottamaan joustavan strategiatyökalun käyttöön. Hankkeen kumppanina toimineen Synergosin projektinhallintaan Sarsama on erittäin tyytyväinen. Synergos on pystynyt rakentamaan ohjelmakokonaisuuden, joka ylittää oppiainerajat ja vastaa täydellisesti meidän tarpeisiimme. Vaikka ensi vuonna päättyvän ohjelman jatkoa ei ole mietitty, en näe uuden ohjelman käynnistämistä mahdottomana ajatuksena. Tämä on ollut tietyllä tavalla starttirypistys, mutta yritysten kehittäminen on jatkuva prosessi, Juha Sarsama korostaa. Kuvassa Panostaja Oyj:n toimitusjohtaja Juha Sarsama ja professori Lasse Mitronen. 4

5 Nokia Siemens Networkin monikansallisessa työyhteisössä henkilöstön hyvinvointi on yksi strategisista kehittämiskohteista. Yhdessä Synergosin asiantuntijoiden kanssa yhtiö kehitti monipuolisen ja käytännöllisen ns. Wellbeing workshop -konseptin esimiesten ja henkilöstön käyttöön. Tämän päivän työelämässä ihmiset ovat niitä, jotka tuloksen tekevät tai jättävät tekemättä. Kansainvälisen Nokia Siemens Networkin toiminnassa henkilöstön hyvinvointi onkin otettu yhdeksi henkilöstöstrategian tärkeimmäksi fokusalueeksi. Viime syksynä käynnistimme yhteensä viisi eri projektia työhyvinvointiin liittyen. Kehitimme mittaristoa, laadimme toimenpideohjelman mahdollisten ongelmien varhaiseen tunnistamiseen ja henkilöstön tukemiseen esimerkiksi pitkältä sairauslomalta palattaessa. Tutkimme ja kartoitimme myös tapoja, joilla yritys voi helpottaa työ- ja muun elämän yhteensovittamista eri elämäntilanteissa, kertoo henkilöstöjohtaja Tuula Swärd NSN:ltä. Yhtenä projektin osa-alueena oli ns. Wellbeing workshop -konseptin kehittäminen. Konsepti pilotoitiin keväällä Workshop on tiimikohtainen ja käynnistyy työhyvinvoinnin kuntokartoituskyselyllä. Käytössä on myös omaa henkilökohtaista työhyvinvointia kartoittava kysely, jota voi halutessaan hyödyntää. Kyselyn jälkeen järjestetään workshop, jossa tiimi saa lisätietoa työhyvinvoinnin osa-alueista ja omista vaikutusmahdollisuuksistaan. Keskustelun pohjalta tiimi rakentaa suunnitelman tiimin työhyvinvoinnin kehittämiseksi. HR-konsultit on koulutettu workshopien fasilitoijiksi, työhyvinvointipäällikkö Tanja Martin jatkaa. Työhyvinvoinnin kehittämisessä ei tarvita taikatemppuja tai aivokirurgiaa NSN haluaa varmistaa henkilöstön hyvinvoinnin Kuvassa Tanja Martin ja Tuula Swärd. Työhyvinvointiteemaa on edistetty myös professori Marja-Liisa Mankan vetämillä wellbeing-foorumeilla. Keskusteluilmapiiri on jo sallivampaa Henkilökunnan sitouttaminen työhyvinvoinnin kehittämiseen on osoittautunut erinomaiseksi ratkaisuksi. Tiimit keskustelevat toiminnastaan kartoitusten pohjalta. Usein työilmapiiri on hyvä, mutta on tärkeää myös tunnistaa, mikä sen tekee hyväksi. Henkilöstö on kokenut hyvin palkitsevaksi sen, että ryhmänä voi keskustella koko tiimin tilanteesta. Keskustelulle annetaan tilaa ja aikaa, Tanja Martin toteaa. Monta kertaa työyhteisön kanssakäynti on hyvin työasiapohjaista. Workshopit ovat tehneet legitiimiksi muutkin aiheet ja tuoneet työhyvinvoinnin asiat vapaasti pöydälle keskusteltavaksi. Se on vapauttanut keskusteluilmapiiriä, Tuula Swärd lisää. Tiimipalavereissa esille tulevat asiat ovat usein melko pieniä, mutta käytännönläheisiä. Yhdessä pohditaan, mitä tiiminä voidaan tehdä työn kuormittavuuden vähentämiseksi tai käytäntöjen parantamiseksi. Tarpeet vaihtelevat tiimeittäin. Esille tulevat asiat ovat hyvin konkreettisia. Työhyvinvoinnin kehittämisessä ei ole kyse mistään taikuudesta tai aivokirurgiasta, Tanja Martin sanoo. Workshopien päätteeksi laaditaan toimintasuunnitelmat, action planit, joiden toteutumista seurataan muutaman kuukauden jälkeen pidettävässä pienempimuotoisessa workshopissa. Hyvin tärkeää on, että esimiehet aivan yrityksen ylintä johtoa myöten ovat antaneet selkeän viestin sitoutumisesta tähän toimintaan. Suomi toimii konsernissa edelläkävijänä, mutta konsepti levitetään globaalisti koko yritykseen, Tuula Swärd kertoo. Asiantuntijoiden avustuksella NSN haki työhyvinvoinnin projekteja käynnistäessään tuekseen Suomen parhaita asiantuntijoita. Professori Marja-Liisa Manka oli tuttu aiemmista, erittäin positiivisen vastaanoton saaneista työhyvinvoinnin puheenvuoroistaan. Niinpä häntä pyydettiin mukaan asioita pohtivaan työryhmään. Marja-Liisa toi pitkän kokemuksensa kautta meille lihaa luiden ympärille. Hän oli myös mukana kouluttamassa HR-konsultteja fasilitaattoreiksi ja tuomassa syvällisempää näkemystä meidän työkalupakkiimme, Tuula Swärd kertoo. Yksi tärkeimmistä savutuksista on ollut yhteisen käsityksen luominen siitä, mitä työhyvinvointi tarkoittaa laajasti ajateltuna. Useinhan se on nähty suppeasti vain työterveyteen tai fyysiseen hyvinvointiin liittyvänä kokonaisuutena. Koemme toiminnan kehittämisen tärkeäksi myös yritysbrändillemme. Uskomme, että tämä on asia, joka myös motivoi henkilöstöä ja auttaa heitä jaksamaan pidempään työmarkkinoilla. 5

6 Saarioisten toimintamallia hiotaan monikulttuuriseksi Saarioisilla on valmistettu ruokaa jo yli viisikymmentä vuotta. Yrityksen menestyksen takana on toimiva innovaatiomalli ja osaavat ihmiset, jotka sitä toteuttavat. Käynnissä olevan Tekes-projektin avulla Saarioinen pyrkii entistä paremmin tunnistamaan omat menestystekijänsä ja muokkaamaan toimintamalliaan osittain monikulttuurisemmaksi. Saarioinen on mukana laajaalaisessa Tekes-hankkeessa, jossa pyritään kehittämään osaamista ja innovoinnin toimintamallia. Osaamishankkeeseen liittyy monikulttuurisen mallin kehittäminen, jossa haetaan tapoja siirtää osaamista Suomen ulkopuolelle tai muista kulttuureista tuleville. Synergos on tässä työssä yhteistyökumppanina. Saarioisille on juuri valmistunut uusi valmisruokatehdas Viron Raplaan. Se korvaa vähitellen Saarioisten vanhan, Tallinnassa sijaitsevan tehtaan. Raplan tehdas työllistää aikanaan vajaat sata henkilöä. Se on Saarioisten uudenaikaisin tuotantolaitos, jonka tuotantokapasiteetti on yhdeksän miljoonaa kiloa valmisruokaa vuodessa. Uuden tehtaan henkilöstölle muutos on iso, kun pienestä käsityövaltaisesta tehtaasta on siirrytty huippumoderniin tuotantolaitokseen. Henkilöstöä on koulutettu Suomessa kesän ja syksyn aikana, ja tiivis koulutus jatkuu edelleen. Synergos on ollut mukana koulutusprosessin järjestelyissä. Hiljainen tieto esiin Suomalaista toimintatapaa ei voi suoraan sellaisenaan siirtää Viroon, vaan yrityksen on tunnistettava, mitkä asiat toimivat ja mitkä eivät. Niinpä Virossa ei syödä äitien valmistamaa ruokaa, vaan uuden tehtaan myötä tuotteita markkinoidaan nyt 6 Kuvassa Maarit Kyyrö ja Leena-Maija Meller. Mamma-merkillä. Mammatuotteet on kehitetty paikallisten makutottumusten mukaisiksi. Viro on meille eräänlainen koekenttä osaamisen siirtämisessä. Sen vuoksi olemme kiinnittäneet huomiota hiljaisen tiedon esiin saamiseen ja sen hyödyntämiseen, laatujohtaja Maarit Kyyrö kertoo. Synergosin avustuksella olemme keränneet tarinoita ja kokemuksia niin nykyisiltä kuin entisiltä työntekijöiltä. Tavoitteena on tunnistaa ja analysoida ydinosaamisemme eli ne tekijät, joihin Saarioisten menestys on perustunut sekä selvittää voidaanko niiden varaan rakentaa myös tulevaisuudessa ja toimivatko samat mallit myös toisessa kulttuurissa. Tietoa on kerätty muun muassa työpajojen ja haastattelujen avulla. Tuotekehitys vahva menestystekijä Vaikka kolmivuotinen hanke on vasta puolimatkassa, on se tuonut esiin jo muutamia selkeitä vahvuuksia. Turha kai sitä on kainostella, me olemme onnistuneet asiakastyössä ja tuotekehittelyssä selvästi kilpailijoitamme paremmin. Uutuustuotteemme ovat saaneet hyvän vastaanoton kuluttajien keskuudessa ja se on pitkälti innovaatioprosessissamme toimivien henkilöiden ansiota, Maarit Kyyrö sanoo. Virossa Saarioinen on toiminut vuodesta 2002, joten kulttuurien eroista on syntynyt jo jonkinlainen käsitys. Kulttuuri syntyy ihmisistä ja heidän kielestään. Yhteisen kielen löytäminen onkin ollut suuri haaste. Läheisenä sukulaiskielenä viron kieleen liittyy varsin suuri väärinymmärryksen mahdollisuus. Osapuolet luulevat ymmärtävänsä toisiaan, mutta todellisuudessa näin ei olekaan, kehitys- ja viestintäpäällikkö Leena-Maija Meller toteaa. Saarioisilla onkin panostettu kieliopintoihin molemmin puolin rajaa. Käyttökoulutusta ja perehdytystä annettaessa on oikean tiedon saanti varmistettu tulkkien avulla. Suunnannäyttäjänä Baltiassa Saarioinen valmistautuu tehdasinvestoinnillaan valmisruokien kysynnän kasvuun Baltian alueella. Yrityksen tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä ja luoda valmisruualle samanlainen kysyntä kuin Suomessa. Sen vuoksi oman toimintamallin avainasioiden tunnistaminen on oleellista yrityksen tulevaisuudelle. Ei meidän ole tarkoitus tehdä mitään rakettitiedettä, mutta yritämme Tekes-hankkeen avulla löytää ja mallintaa hyvät käytännöt, jotka kannattaa siirtää kulttuurista toiseen. Jatkossa myös kotimaassa henkilöstömme on varmasti monikulttuurisempaa, joten siinäkin mielessä näiden asioiden miettiminen on aiheellista, Maarit Kyyrö ja Leena-Maija Meller tuumivat.

7 Tieteen tekeminen on tiimityötä Osaamisen yhdistäminen tuo vahvuudet esiin Tampereen yliopiston kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunnassa tehdään Suomen laadukkainta julkisen ja yksityisen rajapintaa koskevaa tutkimus- ja kehitystyötä. Rajat ylittävälle tutkimukselle on selkeä tarve, sillä yhteiskunta muuttuu ja julkisten ja yksityisten organisaatioiden käytännöt lähestyvät toisiaan. Kauppa- ja hallintotieteiden koulutuksessa jako yksityisten ja julkisten organisaatioiden johtamisteorioiden välillä on ollut selkeä. Tätä nykyä tiedekunta kouluttaa kansainväliset vaatimukset täyttäviä osaajia, jotka kykenevät ylittämään nämä rajat. Sen mahdollistaa ainutlaatuinen, omaleimainen ja käytännönläheinen yhdistelmä yhteisöjen johtamiseen ja toiminnan uudistamiseen panostavaa opetusta ja tutkimusta. Kymmenisen vuotta sitten public-private -tematiikka nousi pohdintaan. Julkisen hallinnon käytännöt ovat koko ajan lähestymässä yksityistä sektoria, mm. tilaaja-tuottaja -mallien myötä. Nyt johtamisessa käytetään samoja oppeja ja välineitä strategisesta johtamisesta aina arjen yhteistyöhön asti. Rajojen yli on aina menty, vaikka koulutuksessa asioita on totuttu lähestymään tiukemmin rajauksin ja oppiaineittain, tutkimusprofessori Jari Stenvall sanoo. Varsinkin Tampereen yliopistossa julkisen johtamisen perinne on ollut vahva. On hedelmällistä, miten nämä aiemmin erillään olleet sektorit on nyt voitu yhdistää. Mitä enemmän käytännöt lähestyvät toisiaan, sitä enemmän on tarvetta yhteistyölle ja verkottumiselle. Jako yksityiseen ja julkiseen menettää merkitystään. Asiakkaan rooli korostuu Organisaatioiden olemassaololle niiden kyky palvella asiakkaitaan on elinehto. Toiminnassa on viime kädessä aina kyse asiakassuhteiden hoitamisesta. Julkisen ja yksityisen sektorin käytännöissä on ollut suuria eroja. Joskus on kärjistetysti sanottu, että julkisessa organisaatiossa asiakasta kohdellaan, yksityisessä palvellaan. Tähän on viime vuosina tullut kuitenkin selvä muutos, Tampereen yliopiston kauppakorkeakoulun johtaja Lasse Mitronen toteaa. Suomalaisen yhteiskunnan vahvuus on aina ollut läheinen yhteistyö julkisen ja yksityisen sektorin välillä. Luottamukseen perustuva partnership-ajattelu on nykyisin voimakasta. Sama periaate toimii myös tutkimuksessa. Yliopistotyöskentely on entistä enemmän ryhmätyötä ja verkottumista. Tutkijat eivät enää juurikaan työskentele yksin, vaan teemat etsitään ja tutkimus tehdään yhdessä muiden kanssa. Sen vuoksi on tärkeää, että tutkijoilla on luontevia, avoimia väyliä vaihtaa mielipiteitä ja löytää uusia avauksia, Jari Stenvall sanoo. Tarvitsemme tutkimusintegraattoreita, jotka auttavat kokoamaan osaajat ja käynnistämään hankkeet. Synergos on löytänyt tästä itselleen selkeän roolin. Joustavana ja hyvin verkostoituneena toimijana se on luonteva osapuoli. Niin tutkijat kuin kumppanit ja rahoittajatkin arvostavat Synergosin kokoavaa roolia. Arvostus on ansaittu vuosien työllä. Lasse Mitrosen mielestä yhdessä tekeminen entisestään voimistaa toimijoiden vahvuuksia ja Synergos on tässä kokonaisuudessa luonteva, kaikille yhteinen keskustelu- ja yhteistyöfoorumi.. Yliopistoyhteisö on ainutlaatuinen asiantuntijoiden osaamisalusta. Tarvitaan hyvää perustutkimusta, että voidaan tehdä kansainvälisesti korkeatasoista kehittämistyötä. Kun Synergos tuo mukaan oman erityisosaamisensa ja linkin ympäröivään yhteiskuntaan, kaikki osapuolet antavat ja saavat toinen toisiltaan. Kuvassa tutkimusprofessori Jari Stenvall ja Tampereen yliopiston kauppakorkeakoulun johtaja Lasse Mitronen. 7

8 Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergosin henkilöstö Palveluliiketoiminta Harri Talonen johtaja Puh Veikko Somersalmi ohjelmajohtaja Puh Marko Laiho tutkimuspäällikkö Puh Anne Vauhkonen koulutus- ja kehittämispäällikkö Puh Niemelä-Nyrhinen, Jenni projektipäällikkö Puh jyu.fi Manka, Mikko projektipäälliikkö Puh Peltomaa, Annika tutkija Puh Tuurnas, Sanna tutkija Puh Roschier, Jaana koulutussuunnittelija Puh Mäntylä, Minna tutkimusharjoittelija Talonen, Antti tutkimusharjoittelija Heikkinen, Henriikka tutkimusharjoittelija Heino, Noora tutkimusharjoittelija TYÖHYVINVOINTI Manka, Marja-Liisa professori Puh Heikkilä-Tammi, Kirsi tutkimusjohtaja Puh Sipilä, Eeva projektijohtaja Puh Nuutinen, Sanna suunnittelija Puh Larjovuori, Riitta-Liisa tutkija Puh YHTEYSTIEDOT Palveluliiketoiminnan yhteyshenkilö: Työhyvinvoinnin yhteyshenkilö: Koulutus- ja kehittämispäällikkö Anne Vauhkonen, Tutkimusjohtaja Kirsi Heikkilä-Tammi, Faksi: (03) Sähköposti: synergos(at]uta.fi Käyntiosoite Tampereen yksikkö Åkerlundinkatu 5 A (summeri alhaalla, 3. kerros), Tampere Valkeakosken yksikkö Tietotie 1, Valkeakoski

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Jaana Auramo 1.2.2012 Miksi Serve panostaa palvelututkimukseen? Taataan riittävä osaamispohja yritysten kilpailukyvyn kasvattamiseen Tutkimusvolyymin ja laadun

Lisätiedot

Inno-Vointi. Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa. Inno-Vointi 3.10.2012

Inno-Vointi. Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa. Inno-Vointi 3.10.2012 Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa 1 -tutkimushanke: Hyviä käytäntöjä innovaatiojohtamiseen julkisella palvelusektorilla Miten palveluja voidaan kehittää

Lisätiedot

Kehittämisen omistajuus

Kehittämisen omistajuus Kehittämisen omistajuus Kuntaliitto 18.4.2013 Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa hanke (KUNTAKEHTO) Pasi-Heikki Rannisto Kehityspäällikkö, HT Tampereen Palveluinnovaatiokeskus (TamSI) Kehittämistyön

Lisätiedot

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4

Lisätiedot

Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018

Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Nuppu Rouhiainen etunimi.sukunimi@tekes.fi Ohjelman tavoitteet Yritysten liiketoiminnan ja kilpailukyvyn uudistaminen: Ihmiset

Lisätiedot

ASKELMERKKIÄ TULOKSELLISEEN HANKEVIESTINTÄÄN

ASKELMERKKIÄ TULOKSELLISEEN HANKEVIESTINTÄÄN Business Arena 10 ASKELMERKKIÄ TULOKSELLISEEN HANKEVIESTINTÄÄN Opas hankkeiden tuloskortin hyödyntämiseen versio 6/2014 Business Arena Hankkeiden tuloskortti on rakennerahastohankkeiden parissa toimivien

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Kunniamaininnat tuottavuusyhteistyöstä 2012

Kunniamaininnat tuottavuusyhteistyöstä 2012 Kunniamaininnat tuottavuusyhteistyöstä 2012 RTK-Palvelu Oy: Kohti hyvää, monikulttuurista työyhteisöä RTK-Palvelu Oy on aktiivisesti kehittänyt työyhteisöään. RTK-Palvelu Oy on valtakunnallinen kiinteistöpalvelualan

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Technopolis Tampere 20.11.2012 Työpajan tuotokset sivuilla 4-9 Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Miten yritys parhaiten rakentaa ja kehittää: Markkinaketteryyttä

Lisätiedot

RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN

RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN HYVÄT KÄYTÄNTEET TYÖPAIKOILLA - KOKEMUKSIA KEHITTÄMISTYÖSTÄ TYÖELÄMÄN KEHITTÄMISOHJELMISSA (TYKES) Keskiviikkona 26.11.2008 kello 12.00-18.00 Fellmannissa RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET ILMAPIIRI Hyvinvointi Sallivuus

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Workshopin tarkoitus Työpajan tarkoituksena on käsitellä osaamista

Lisätiedot

COSMOS NETWORK asiantuntijoiden työkäytäntöjen ja työperäisen maahanmuuton kehittäminen. www.turkuamk.fi

COSMOS NETWORK asiantuntijoiden työkäytäntöjen ja työperäisen maahanmuuton kehittäminen. www.turkuamk.fi COSMOS NETWORK asiantuntijoiden työkäytäntöjen ja työperäisen maahanmuuton kehittäminen Toteutusaika 1.1.2010-31.12.2012 Toteuttajaorganisaatio Turun ammattikorkeakoulu, Tietoliikenne ja sähköinen kauppa

Lisätiedot

Palvelumuotoilu ja muotoiluajattelu bisneksessä

Palvelumuotoilu ja muotoiluajattelu bisneksessä Palvelumuotoilu ja muotoiluajattelu bisneksessä Hanna-Riina Vuontisjärvi Projektipäällikkö/ Palvelumuotoilija Lapin yliopisto, Taiteiden Tiedekunta hanna-riina.vuontisjarvi@ulapland.fi Mitä palvelumuotoilija

Lisätiedot

JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa

JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa Hr-verkoston ideatyöpaja 2/2013 Kuntatyönantajat Helsinki Leena Kaunisto henkilöstöjohtaja, Ktm Työhyvinvointiohjelma 2009-2012: Tuottavuusohjelma

Lisätiedot

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Haasteet vesialalla Monet yritykset pieniä kansainvälisen kasvun kynnyksellä

Lisätiedot

Havaintoja henkilöstöammattilaisten haastatteluista. www.inno-vointi.fi

Havaintoja henkilöstöammattilaisten haastatteluista. www.inno-vointi.fi Havaintoja henkilöstöammattilaisten haastatteluista 1 Aineisto 7 organisaatiosta henkilöstöjohtaja 4 * henkilöstöpäällikkö henkilöstöosaston päällikkö henkilöstönkehittämispäällikkö koulutussuunnittelija

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska. Mitä ohjelman jälkeen?

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska. Mitä ohjelman jälkeen? Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Mitä ohjelman jälkeen? Tekesin ohjelma 2009 2012 Sapuska loppuu, elämä jatkuu! Tekesin Sapuska-ohjelmasta on muodostunut koko elintarvikealan tuntema

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen

Lisätiedot

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015 REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ Tero Lausala, 24.9.2015 TYÖN MUUTOS JA MURROS TYÖPAIKOISTA TYÖTEHTÄVIIN: MONIMUOTOISET TAVAT TEHDÄ TYÖTÄ TYÖN TARJONNAN JA KYSYNNÄN KOHTAANTO-ONGELMA

Lisätiedot

HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA

HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA Sosiaali- ja terveyspalvelualan toimijoiden liiketoimintaosaamisen tutkimus- ja kehittämistarpeita kartoittava selvitys Tutkija Eevaleena Mattila

Lisätiedot

PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen. Aki Parviainen 7.10.2013

PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen. Aki Parviainen 7.10.2013 PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen Aki Parviainen 7.10.2013 PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen Rahoitusta kasvuhaluisille pk-yrityksille liiketoiminnan uudistamiseen uusimman tietotekniikan ja internetin

Lisätiedot

Parasta eurooppalaista liiketoiminnan osaamista pk-yritysten tarpeisiin FAST LANE PROGRAM PK-KOULUTUSOHJELMA 2.

Parasta eurooppalaista liiketoiminnan osaamista pk-yritysten tarpeisiin FAST LANE PROGRAM PK-KOULUTUSOHJELMA 2. Parasta eurooppalaista liiketoiminnan osaamista pk-yritysten tarpeisiin FAST LANE PROGRAM PK-KOULUTUSOHJELMA 2. Strategia ja johtaminen kilpailijoita paremmaksi Pk-koulutusohjelma vastaa Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Tekes innovaatiorahoittajana Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Rahoitamme sellaisten innovaatioiden kehittämistä, jotka tähtäävät kasvun ja uuden liiketoiminnan luomiseen Yritysten kehitysprojektit Tutkimusorganisaatioiden

Lisätiedot

Työelämä 2020 -hanke. Hyvää huomenta Hyvää huomista Workshop 12.11.2014. Margita Klemetti hankejohtaja

Työelämä 2020 -hanke. Hyvää huomenta Hyvää huomista Workshop 12.11.2014. Margita Klemetti hankejohtaja Työelämä 2020 -hanke Hyvää huomenta Hyvää huomista Workshop 12.11.2014 Margita Klemetti hankejohtaja SUOMEN TYÖELÄMÄ EUROOPAN PARAS VUONNA 2020 Hallitusohjelma TYÖELÄMÄSTRATEGIA TULEVAISUUDEN TYÖPAIKALLA

Lisätiedot

Yhteisöllinen oppiminen ja asiakaslähtöinen toiminta avaimet tuottavuuteen ja kasvuun. Tekes-liideri aamukahvitilaisuus 27.5.

Yhteisöllinen oppiminen ja asiakaslähtöinen toiminta avaimet tuottavuuteen ja kasvuun. Tekes-liideri aamukahvitilaisuus 27.5. Yhteisöllinen oppiminen ja asiakaslähtöinen toiminta avaimet tuottavuuteen ja kasvuun Tekes-liideri aamukahvitilaisuus 27.5.2015, Tampere Yritys Lähtökohta Tarve kehittämiselle Esityksen sisältö Kehityshanke

Lisätiedot

Kumppanuutta Ammattitaitoa Käytännöllisyyttä Yksilöllisyyttä Arvontuotantoa. Valtakunnallinen toimija

Kumppanuutta Ammattitaitoa Käytännöllisyyttä Yksilöllisyyttä Arvontuotantoa. Valtakunnallinen toimija Kumppanuutta Ammattitaitoa Käytännöllisyyttä Yksilöllisyyttä Arvontuotantoa Valtakunnallinen toimija Suomen Yrittäjäopisto yrittäjyyden osaaja ja uudistaja Valtakunnallinen liikealan erikoisoppilaitos

Lisätiedot

HR-Johtajabarometri 2014. Yhteenveto tuloksista MPS Enterprises Tutkimuspäällikkö Niilo Mäkelä

HR-Johtajabarometri 2014. Yhteenveto tuloksista MPS Enterprises Tutkimuspäällikkö Niilo Mäkelä HR-Johtajabarometri 2014 Yhteenveto tuloksista MPS Enterprises Tutkimuspäällikkö Niilo Mäkelä Kyselyn toteutus Kysely toteutettiin sähköisenä kyselynä 20.11.-3.12.2013 välisenä aikana. Vastaajat 2012 2013

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin kehittäminen

Työhyvinvoinnin kehittäminen Työhyvinvoinnin kehittäminen Marja-Liisa Manka Alueseminaari 1. Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos HyWin- Työhyvinvointi Työhyvinvointi on strateginen menestystekijä Yksilön terveys 1900-luvun alku =

Lisätiedot

Green Growth 11/20/201 2. Copyright Tekes

Green Growth 11/20/201 2. Copyright Tekes Green Growth 11/0/01 GG ICT iltapäiväsessio Oulussa 15.11.01 Tilaisuuden ohjelma Avaus Anneli Ojapalo, Spinverse, Green Growth koordinaattori Green Growth vihreän talouden mahdollisuudet yrityksille Ritva

Lisätiedot

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 Työpaja: Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Työpajan tavoitteet:

Lisätiedot

Terveydenhoitajaopiskelijat Juhan Gummerus ja Sanna Leskinen tekevät opinnäytetyötään ROKOKOhankkeeseen.

Terveydenhoitajaopiskelijat Juhan Gummerus ja Sanna Leskinen tekevät opinnäytetyötään ROKOKOhankkeeseen. Opinnäytetyön tekeminen hankkeessa on paras osa opintoja! Terveydenhoitajaopiskelijat Juhan Gummerus ja Sanna Leskinen tekevät opinnäytetyötään ROKOKOhankkeeseen. Metropolian ROKOKO-hankkeen tarkoituksena

Lisätiedot

Huippuostajia ympäristöpalveluihin

Huippuostajia ympäristöpalveluihin Huippuostajia ympäristöpalveluihin Fiksu kysyntä luo markkinoita yritysten uusille ratkaisuille Tekes Piia Moilanen 28.8.2013 www.tekes.fi/huippuostajat Agenda o ELY:jen ympäristöpalveluhankinnat Ylijohtaja

Lisätiedot

Ihmiset bisneksen uudistajina. Julkisen tutkimuksen haku 26.8.-27.10.2014 Fiiliksestä fyrkkaa Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta, työniloa

Ihmiset bisneksen uudistajina. Julkisen tutkimuksen haku 26.8.-27.10.2014 Fiiliksestä fyrkkaa Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta, työniloa Ihmiset bisneksen uudistajina Julkisen tutkimuksen haku 26.8.-27.10.2014 Fiiliksestä fyrkkaa Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta, työniloa Tutkimushaun infotilaisuus 30.9.2014 Finlandia-talo Haun kuvaus

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

Palvelukonsepti suurasiakkaille

Palvelukonsepti suurasiakkaille Palvelukonsepti suurasiakkaille Merplast Oy on vuonna 2005 perustettu työpaikkojen työturvallisuuteen ja siihen liittyvään konsultointiin keskittyvä yhtiö. Asiakkaitamme ovat pienet ja keskisuuret yritykset,

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

Työkaluja työhyvinvoinnin johtamiseen

Työkaluja työhyvinvoinnin johtamiseen Työkaluja työhyvinvoinnin johtamiseen Pohjola Terveys Oy Työhyvinvointipalvelut vastaava työpsykologi Sabina Brunou Millaista työhyvinvointia tavoittelemme tämän päivän työelämässä? Tavoitteena työntekijöiden

Lisätiedot

MUUTOKSESSA MUKANA - Maahanmuuttajien ja valtaväestön aikuiskoulutus- ja työharjoitteluhanke 8.9.2008 31.1.2011

MUUTOKSESSA MUKANA - Maahanmuuttajien ja valtaväestön aikuiskoulutus- ja työharjoitteluhanke 8.9.2008 31.1.2011 MUUTOKSESSA MUKANA - Maahanmuuttajien ja valtaväestön aikuiskoulutus- ja työharjoitteluhanke 8.9.2008 31.1.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Maahanmuuton ja monikulttuurisuuden nostaminen

Lisätiedot

Turku 20.11.2013/Anu Nurmi

Turku 20.11.2013/Anu Nurmi Turku 20.11.2013/Anu Nurmi Toiminnan taustaa Kehitetty Lohjan erityisnuorisotyössä 2007-2011. Koulutettu suuri määrä nuorten parissa toimivia ammattilaisia ympäri Suomen. Linkki-toiminta järjestänyt Turussa

Lisätiedot

Kriittinen menestystekijä Tavoite 2015 Mittari Vastuu Aikataulu ja raportointi

Kriittinen menestystekijä Tavoite 2015 Mittari Vastuu Aikataulu ja raportointi 1 Strategia vuosille 2013 2017 Tarkistetut tavoitteet 2015 Missio: Neuvoston tehtävä on tukea ja kehittää yliopistokirjastoja tutkimusta ja opetusta edistävinä asiantuntijaorganisaatioina. Neuvosto on

Lisätiedot

Pohjoisen puolesta maailmaa varten. l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta

Pohjoisen puolesta maailmaa varten. l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta Pohjoisen puolesta maailmaa varten l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta pohjoisen puolesta Kasvatuksen ja koulutuksen pohjoiset maisemat piirtyvät eteesi Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa.

Lisätiedot

SILMU - Maahanmuuttajien kotoutumisprojekti 1.10.2009 31.12.2013

SILMU - Maahanmuuttajien kotoutumisprojekti 1.10.2009 31.12.2013 SILMU - Maahanmuuttajien kotoutumisprojekti 1.10.2009 31.12.2013 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Vasta kuntaan tulleiden maahanmuuttajien ohjauksen ja kotouttamisen järjestäminen ja kehittäminen.

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

Menestyskulttuurin luominen

Menestyskulttuurin luominen Menestyskulttuurin luominen Juha Laakkonen Toimitusjohtaja Lappset Group Oy Luento Karelia-ammattikorkeakoulussa 31.10.2013 Työelämä muutoksessa 2020 -luentosarja We invite mankind outdoors! Lappset luo

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

Innovaatio? Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen. Innovatiiviset liiketoimintakonseptit

Innovaatio? Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen. Innovatiiviset liiketoimintakonseptit Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Nuppu Rouhiainen etunimi.sukunimi@tekes.fi Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen

Lisätiedot

Julkinen sektori uusien teknologioiden kehittäjänä. Huippuostajat-ohjelman käynnistysseminaari Finlandia-talo, 28.8.2013 Ville Valovirta

Julkinen sektori uusien teknologioiden kehittäjänä. Huippuostajat-ohjelman käynnistysseminaari Finlandia-talo, 28.8.2013 Ville Valovirta Julkinen sektori uusien teknologioiden kehittäjänä Huippuostajat-ohjelman käynnistysseminaari Finlandia-talo, 28.8.2013 Ville Valovirta 2 Milloin julkisilla hankinnoilla kannattaa tavoitella innovaatioita?

Lisätiedot

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit E N E M M Ä N O S A A M I S T A 21.11.2012 1 Mihin tarpeeseen hanke vastaa ja miten? Ammatillisella aikuiskoulutuksella

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE?

MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE? MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE? Dosentti Elina Jaakkola Turun kauppakorkeakoulu, Turun yliopisto Serve Research Brunch 18.9.2013

Lisätiedot

MONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA

MONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA MONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA NUORET PALVELUJEN PARIIN PALVELUIDEN YHTEISTYÖLLÄ Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke SEMINAARI 8.11.2012 Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke

Lisätiedot

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Vapaaehtoiskysely - HelsinkiMissio. Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos/mittaritiimi Harri Laihonen, FT

Vapaaehtoiskysely - HelsinkiMissio. Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos/mittaritiimi Harri Laihonen, FT Vapaaehtoiskysely - HelsinkiMissio Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos/mittaritiimi Harri Laihonen, FT Esityksen sisältö 1. Aineeton pääoma 2. Miksi vapaaehtoiskysely?

Lisätiedot

Miksi tulisin aamulla töihin toimistolle?

Miksi tulisin aamulla töihin toimistolle? Miksi tulisin aamulla töihin toimistolle? Timo Räikkönen, kehitys- ja markkinointijohtaja, YIT Jari Niemelä, toimitusjohtaja, Workspace Oy #HENRYFoorumi / #HF_2014 #yitkehitys HR erilaisten muutosten keskellä

Lisätiedot

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi RAKENNETTU YMPÄRISTÖ LUO HYVINVOINTIA JA KILPAILUKYKYÄ Kuva: Vastavalo Rakennetulla ympäristöllä

Lisätiedot

OSALLISUUTTA OHJAUKSEN KEINOIN - projekti. Kati Ojala Lahden ammattikorkeakoulu

OSALLISUUTTA OHJAUKSEN KEINOIN - projekti. Kati Ojala Lahden ammattikorkeakoulu OSALLISUUTTA OHJAUKSEN KEINOIN - projekti Kati Ojala Lahden ammattikorkeakoulu Miten ehkäisevää työtä kehitetään osana koulutusta? 4 Ammattikorkeakoulujen tehtävät harjoittaa työelämää ja aluekehitystä

Lisätiedot

Vuosikertomus 2013. YHDESSÄ askeleen edellä. www.digia.fi

Vuosikertomus 2013. YHDESSÄ askeleen edellä. www.digia.fi YHDESSÄ askeleen edellä. www.digia.fi Sisällys Digia nyt ja tulevaisuudessa Digia lyhyesti Missio ja visio Strategia Henkilöstö Henkilöstön hyvinvointi Henkilöstö lukuina 1 2 3 4 5 6 Kyky ja asenne. Yhdessä.

Lisätiedot

Yhteistyöesitys Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymälle

Yhteistyöesitys Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymälle 30.9.2015 Yhteistyöesitys Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymälle Kokkolan yliopistokeskus Chydenius (KYC) esittää Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymälle yhteistyötä alueen osaamista ja tutkimusta tukevien professuurien

Lisätiedot

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu tulevaisuuden toiminnan suuntaajana - teema-aamupäivä Juha Eskelinen, KTT Melkior Oy 23.9.2015 Viestit 2 Haasteina kiristynyt talous, teknologiamurros,

Lisätiedot

Team Finland ajankohtaiskatsaus. Marko Laiho, TEM Team Finland

Team Finland ajankohtaiskatsaus. Marko Laiho, TEM Team Finland Team Finland ajankohtaiskatsaus Marko Laiho, TEM Team Finland Tekesin Serve-ohjelman tutkimusbrunssi 16.12.2013 TEAM FINLAND: TAUSTAA JA TARKOITUS Team Finland -verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita,

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Hyvät eväät ETEENPÄIN

Hyvät eväät ETEENPÄIN Hyvät eväät ETEENPÄIN YRITYKSILLE SIIVET Yritysten kehittämispalvelut kaikissa ELY-keskuksissa UUSI PALVELUKOKONAISUUS pk-yrityksille Olipa yrityksesi minkä tahansa haasteen tai muutoksen edessä, saat

Lisätiedot

- 10 askelta paremaan vapaaehtoistoimintaan (Karreinen, Halonen, Tennilä) Visio, 2. painos 2013

- 10 askelta paremaan vapaaehtoistoimintaan (Karreinen, Halonen, Tennilä) Visio, 2. painos 2013 Kouluttajapankki 1. Kouluttajan nimi - Lari Karreinen 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus - VTM, aikuiskouluttaja, järjestöjohtamisen erikoisammattitutkinto 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke 10.4.2015 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & Avanti-hanke AVANTIBOOK Nro 6 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke Kaupungin Työllisyyspalvelut Seinäjoki

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012 TEM ja työelämän laatu Antti Närhinen Antti Närhinen 30.3.2012 1 Esitykseni TEM ja työelämän laatu eli TYLA kavereiden kesken Mitä tarkoittamme? Miten palvelemme? Hallitusohjelma

Lisätiedot

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes. RESCA-hankkeen työpaja 23.9.2013 Pääposti Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.fi/huippuostajat Kasvua ja hyvinvointia

Lisätiedot

Itä-Suomen Innovatiiviset toimet ohjelma 2006-2008

Itä-Suomen Innovatiiviset toimet ohjelma 2006-2008 Huomiota ohjelman toteutuksesta ja haasteita hyvinvointisektorin kehittämistoiminnalle jatkossa 8.1.2009 Maarit Siitonen Ohjelman tekninen toteutus: - Toiminta-alueena neljä maakuntaa: Etelä-Savo, Pohjois-Savo,

Lisätiedot

Miten projektoin yrityksen palveluliiketoiminnan kehittämistarpeen?

Miten projektoin yrityksen palveluliiketoiminnan kehittämistarpeen? TEOLLISUUDEN PALVELULIIKETOIMINTA -SEMINAARI 23.5.2013 Savonia-amk Miten projektoin yrityksen palveluliiketoiminnan kehittämistarpeen? Heikki Passiniemi toimialapäällikkö, Ylä-Savon Kehitys Oy 23.5.2013

Lisätiedot

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Rahoitusperiaatteet yritysten projekteissa Rahoitus voi kohdistua tuotteiden, prosessien, palvelu- tai liiketoimintakonseptien ja työorganisaatioiden

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

MYR:n koulutusjaoston piknik-seminaari 11.12.2012

MYR:n koulutusjaoston piknik-seminaari 11.12.2012 MYR:n koulutusjaoston piknik-seminaari 11.12.2012 Strategisten verkostojen johtaminen ja organisaatioiden uudistuminen Helena Kuusisto-Ek Metropolia Ammattikorkeakoulu 1 Teemat: - Johtamisen haasteet muuttuvat

Lisätiedot

InFAcTo: Projektin tavoitteet ja tulokset. InFAcTo. Tavoitteet ja tulokset. Hämeenlinna, Marraskuu 2010

InFAcTo: Projektin tavoitteet ja tulokset. InFAcTo. Tavoitteet ja tulokset. Hämeenlinna, Marraskuu 2010 InFAcTo: Projektin tavoitteet ja tulokset InFAcTo Tavoitteet ja tulokset Hämeenlinna, Marraskuu 2010 1 Kehitys tarvitsee Matkailun strategiat Hämeessä ja Virossa painottavat uusien kestävien matkailutuotteiden

Lisätiedot

Tervetuloa Partneripäiville!

Tervetuloa Partneripäiville! Tervetuloa Partneripäiville! Hallituspartnereiden Partneripäivät Oulussa 12.9.2014 Yhteistyössä: Partneripäivät 12.9.2014, ohjelma 10.30 Ilmoittautuminen alkaa Radisson Blu hotelli, Hallituskatu 1, Oulu

Lisätiedot

YRITYSTOIMINNAN KEHITTÄMISPALVELUT 2014. 2.4.2014 Anna-Liisa Heikkinen

YRITYSTOIMINNAN KEHITTÄMISPALVELUT 2014. 2.4.2014 Anna-Liisa Heikkinen YRITYSTOIMINNAN KEHITTÄMISPALVELUT 2014 SOTE yritysten kasvu ja kansainvälistyminen SOTE-yritysten kasvu ja kansainvälistyminen 2.4.2014 Anna-Liisa Heikkinen Esityksen sisältö Yritystoiminnan kehittämispalvelut

Lisätiedot

Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta

Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta Strateginen työhyvinvointijohtaminen kunta-alalla Pauli Forma Henkilöstöjohtamisen seminaari 9.4.2013 Perustuu Kevan julkaisuun 1/2013 (Pauli Forma,

Lisätiedot

Innovaatiotoiminta mitattavaksi ja johdettavaksi

Innovaatiotoiminta mitattavaksi ja johdettavaksi Innovaatiotoiminta mitattavaksi ja johdettavaksi Inno-barometrin esittely 15.2.2012 Vapriikki, Tampere Gearshift Group Page 1 Mystiikasta mitattavaksi Inno-barometri on standardoitu menetelmä organisaation

Lisätiedot

4event yrityksenä. Perustamisvuosi 2001. Löydä energinen ja vireä elämä. Liikevaihto n. 1,5 milj. Vakituinen henkilöstö 14 henkilöä

4event yrityksenä. Perustamisvuosi 2001. Löydä energinen ja vireä elämä. Liikevaihto n. 1,5 milj. Vakituinen henkilöstö 14 henkilöä 4event yrityksenä Perustamisvuosi 2001 Löydä energinen ja vireä elämä Liikevaihto n. 1,5 milj. Vakituinen henkilöstö 14 henkilöä Osaajaverkostossa 140 henkilöä 1300 erillistä ohjelmaa / vuosi Valtakunnallisuus

Lisätiedot

Vauhtia Venäjänliiketoimintaan. Palvelut yrityksille

Vauhtia Venäjänliiketoimintaan. Palvelut yrityksille Vauhtia Venäjänliiketoimintaan Palvelut yrityksille Oikeita vastauksia oikeisiin kysymyksiin Suomalais-Venäläinen kauppakamari auttaa yrityksiä onnistumaan kaikissa Venäjän-liiketoiminnan elinkaaren vaiheissa.

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

MARKKINOINNIN MUUTTUMINEN SISÄLTÖ- OHJAUTUVAKSI

MARKKINOINNIN MUUTTUMINEN SISÄLTÖ- OHJAUTUVAKSI MARKKINOINNIN MUUTTUMINEN SISÄLTÖ- OHJAUTUVAKSI CASE: SOCIAL HERO & MICROSOFT JAANA VUORI MICROSOFT OY SATU YRJÄNEN SEK LOYAL OY PÄIVÄN SISÄLTÖ 1 2 3 4 5 6 Markkinoinnin ja ostokäyttäytymisen muutos Sisältöohjautuva

Lisätiedot

TEHTÄVIEN VAATIVUUS OSAAMISPROFIILI JOHTAVAT VIRANHALTIJAT

TEHTÄVIEN VAATIVUUS OSAAMISPROFIILI JOHTAVAT VIRANHALTIJAT TEHTÄVIEN VAATIVUUS OSAAMISPROFIILI JOHTAVAT VIRANHALTIJAT Vakanssi: Palvelualuejohtaja Perustehtävä: Johtaa ja kehittää palvelualuettaan/palvelualueitaan kokonaisvaltaisesti ja strategian mukaisesti koko

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design - Lähialueyhteistyöhanke Rahoitus TEMin lähialueyhteistyövaroista Finatex ry:n koordinoima Suomalais-venäläisen

Lisätiedot

OSTOPOLKUJA. Päivittäistavarakaupassa. Copyright 33 Company 2015

OSTOPOLKUJA. Päivittäistavarakaupassa. Copyright 33 Company 2015 OSTOPOLKUJA Päivittäistavarakaupassa Viitekehys suomalaisista päivittäistavarakaupan ostajina Päivittäistavarakauppa on murroksessa. Kuluttajien ostokäyttäytyminen ja median käyttö ovat muuttuneet ja muutoksen

Lisätiedot

Brand Compass Arvoa ja kasvua mainetta johtamalla. Työkalu omistajille, hallituksille ja johtoryhmille

Brand Compass Arvoa ja kasvua mainetta johtamalla. Työkalu omistajille, hallituksille ja johtoryhmille Brand Compass Arvoa ja kasvua mainetta johtamalla Työkalu omistajille, hallituksille ja johtoryhmille Maine tulee nostaa hallituksen ja johdon agendalle Hallituksen ja johdon tärkein tehtävä on yrityksen

Lisätiedot

Green Growth - Tie kestävään talouteen

Green Growth - Tie kestävään talouteen Green Growth - Tie kestävään talouteen 2011-2015 Ohjelman päällikkö Tuomo Suortti 7.6.2011, HTC Ruoholahti Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman laajuus: 79 miljoonaa euroa Lisätietoja: www.tekes.fi/ohjelmat/kestavatalous

Lisätiedot

Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiirin strategiaseminaari 18.3.2010 Joutsenossa Marja-Liisa Vesterinen sote-piirin valtuuston pj.

Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiirin strategiaseminaari 18.3.2010 Joutsenossa Marja-Liisa Vesterinen sote-piirin valtuuston pj. Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiirin strategiaseminaari 18.3.2010 Joutsenossa Marja-Liisa Vesterinen sote-piirin valtuuston pj. YKSITYISEN JA JULKISEN SEKTORIN EROJA AJATTELUSSA JA TOIMINNASSA SOTE-ALALLA

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Tiimivalmennus DIVENTI

Tiimivalmennus DIVENTI Tiimivalmennus DIVENTI Tiimienergialla huipputuloksiin, 6 pv Tavoitteellinen kehitystyö tuottaa konkreettisia tuloksia, jotka näkyvät myös kassavirrassa. Arto Saksola, toimitusjohtaja 1 / 11 Menestyvät

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY Sosten arviointifoorumi 4.6.2015 Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY 1 Mistä on kysymys? Arviointi = tiedon tuottamista toiminnasta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan vaikuttavuudesta

Lisätiedot

AV-Group Russia. Linkki tulokselliseen toimintaan Venäjän markkinoille

AV-Group Russia. Linkki tulokselliseen toimintaan Venäjän markkinoille AV-Group Russia Linkki tulokselliseen toimintaan Venäjän markkinoille AV-Group Russia tausta Asiantuntemus sekä tieto-taito Venäjän kaupasta ja markkinoista Halu auttaa ja tukea suomalaista liiketoimintaa

Lisätiedot

Kunta-alan työelämän kehittämisohjelma

Kunta-alan työelämän kehittämisohjelma Kunta-alan työelämän kehittämisohjelma - kuntaorganisaatioiden omat kehittämistarpeet: kehittämishankkeet ja niiden tukeminen - tuloksellisuuden ja työelämän laadun kehittäminen samanaikaisesti - yhteistoiminnallinen

Lisätiedot

Kehittämiskysely 2012. Tulokset

Kehittämiskysely 2012. Tulokset Kehittämiskysely 2012 Tulokset Tausta Kehittämiskysely toteutettiin eteläpohjalaisissa kaluste- ja asumisteollisuuden yrityksissä loka-marraskuussa 2012 Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa kohderyhmään

Lisätiedot