Asiakaslehti Nro TAMPEREEN YLIOPISTON KAUPPAKORKEAKOULU TUTKIMUS- JA KOULUTUSKESKUS SYNERGOS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Asiakaslehti Nro 7 2010 TAMPEREEN YLIOPISTON KAUPPAKORKEAKOULU TUTKIMUS- JA KOULUTUSKESKUS SYNERGOS"

Transkriptio

1 Asiakaslehti Nro TAMPEREEN YLIOPISTON KAUPPAKORKEAKOULU TUTKIMUS- JA KOULUTUSKESKUS SYNERGOS

2 Rajoja rikkoen uudelle vuosikymmenelle Viime vuosina tapahtunut kansainvälisen työnjaon rakennemuutos ja toimintoja lamaan nuttanut taloudellinen taantuma pakottavat Suomen uudistamaan talouden rakenteita ja etsimään uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Samanaikaisesti toimintaympäristössämme tapahtuvat kehitysaskeleet, joista esimerkkeinä internetin nopea kehitys, sosiaalisen median nousu ja ilmaisten paikantamispalveluiden laajentuminen, muuttavat liiketoiminnan logiikkaa ja jakeluteitä. Meneillään olevien makrotaloudellisten ja teknologisten muutosprosessien seurauksena maamme kauppaa, hallintoa ja palvelutuotantoa on tarvetta uudistaa kehittämällä erityisesti uusia palveluliiketoiminnan konsepteja ja ajan henkeen sopivia palveluinnovaatioita. Uusien konseptien ja innovaatioiden synnyttäminen tarvitsee nyt rajoja rikkovia projekteja, yhteistoimintamuotoja ja raikkaita ajatuksia. Yliopistoja tarvitaan uusien luovien ratkaisujen tunnistamiseksi. Rajoja rikkova, mutta samalla yhteistyötä arvostava toimintatapa on ollut tunnusomaista Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergosille jo aiemminkin. Toimivia ja tuloksellisia tutkimus- ja kehittämisryhmiä on koottu hyvinkin erilaisista osaajista. Synergos on toiminut yritysmäisesti valtionhallinnon sisällä soveltaen akateemista tietoa yritysten arkipäivän ongelmiin, yhdistäen kaupan ja hallinnon oppiaineita ja osaamista ennakkoluulottomasti sekä toteuttaen moninäkökulmaista tutkimusta aktiivisesti innovaatioiden luomiseksi. Rajoja rikkoen toimimme myös uudella vuosikymmenellä. Palveluliiketoiminnan uudet konseptit ja palveluinnovaatiot tulevat kuitenkin säilymään tutkimus- ja kehittämistoimintamme keskiössä. Hyvää uutta vuosikymmentä Harri Talonen johtaja Synergos uusiin, toimiviin tiloihin Virta-talo täydentää kampusalueen Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos muutti yliopiston kampusalueen täydentäneeseen uuteen Virta-taloon, jonka avajaisia vietettiin 7. syyskuuta. Synergosille räätälöidyt tilat antavat yksikölle entistä paremmat toimintaedellytykset. Kimmoke Tampereen yliopiston hajallaan olleiden laitosten kokoamisesta samalle kampusalueelle syntyi 80-luvun loppupuolella, kun rakentaminen oli Tampereella vilkasta. Yliopistolla oli vuokratiloja eri puolilla kaupunkia kaikkiaan eri osoitteessa. Laitokset olivat erillään ja omillaan. Kaupunki lähti mukaan hankkeeseen ja tonttia voitiin laajentaa. Samoihin aikoihin VR teki maa-aluevaihtoja valtion kanssa. Näin yliopistolle avautui mahdollisuus alkaa kerätä toimintojaan yhteen, hallintojohtaja Timo Lahti kertoo. Ensin valmistui liikuntatalo Atalpa yliopiston omalle tontille. Vuonna 1993 nousi päärakennuksen länsipuolelle Pinni A ja kymmenen vuotta myöhemmin kaikkein suurin rakennusvaihe, Pinni B. Yli neliön tiloihin siirtyivät kaikki Pyynikintien toiminnot. Attilan kiinteistö jäi siinä vaiheessa roikkumaan. Kiinteistössä olisi ollut tarve melko mittavalle saneeraukselle. Kalevantien toisella puolella sijainnut Sähkökortteli oli tullut konkurssin seurauksena Turun Osuuspankin syliin ja he tiedustelivat ylipiston tilatarvetta. Yhdessä Pinnin rakentamisen kanssa se ei ollut mahdollista, mutta B- vaiheen valmistuttua hanke lähti liikkeelle Yliopiston Tukisäätiön sijoituksena. Joka neliö yliopistolle Tukisäätiö rahoitti Linnaksi nimetyn kiinteistön rakennushankkeen sataprosenttisesti edullisella lainarahalla ja yliopisto maksaa nyt vuokrina lainaa takaisin. Kiinteistöön muuttivat vuonna 2006 Attilan toiminnot, mm. yliopiston kirjasto. Linnan rakennusaikana katsoimme, miten sen takana oleva talo vapautuu. Kun talo tyhjeni, teimme päätöksen rakennuksen saneeraamisesta kokonaan yliopiston käyttöön. Kaikki lähikorttelien yksiköt ja varhaiskasvatus Hallituskadulta siirtyivät tähän Virta-rakennukseen. Näin kampusalue täydentyi entisestään. Vain lääke- ja terveystieteiden laitokset ovat TAYS:n yhteydessä, Timo Lahti kertoo. Tällä hetkellä yliopiston laajentumisvauhti on hieman rauhoittunut. Päärakennuksen peruskorjaus jatkuu, mutta lähivuosien uusia hankkeita suunnitelmissa ovat vain Atalpan laajennus ja biolääketieteen laitoksen saneeraus. Ympäristö hyötyy Yliopiston näkyvä rooli keskellä kaupunkia hyödyttää koko ympäröivää yhteiskuntaa. Meiltä valmistuu vuosittain yli tuhat maisteria ja toistasataa tohtoria. Suurimman hyödyn siitä saa ympäristö, Timo Lahti muistuttaa. Koulutuksen lisäksi nykyaikainen yliopisto tukee voimakkaasti alueen kehitystä palvelututkimustoiminnan kautta. Sopimustutkimus on aina kahden kauppa, jossa molemmat osapuolet hyötyvät. Esimerkiksi Synergos on paikkansa löytänyt palvellen joustavasti alueen yrityksiä, hallintojohtaja Lahti sanoo. Yliopistouudistuksen myötä yliopistojen oman rahoituksen merkitys entisestään korostuu. Olemme pystyneet hyvin hankkimaan täydentävää rahoitusta, kaikkiaan 37 prosenttia tuloistamme. Suurin yksittäinen palvelututkimuksen alue on rokotetutkimus, Timo Lahti kertoo. Julkaisija Tampereen yliopiston kauppakorkeakoulu, Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos SynergosNews ilmestyy kahdesti vuodessa Päätoimittaja Harri Talonen Toimittaja Jari Runsas/ Plenty s Oy Toimituksen osoite Åkerlundinkatu 5, 3 krs., Tampereen yliopisto, puh , fax , /synergos Ulkoasu Studio Mielikuva Oy/Jussi Kiiskilä Painopaikka Kirjapaino Öhrling Oy /

3 Tallink Silja uudistuu toiveita kuunnellen Itämeren johtava laivayhtiö Tallink Silja kuljettaa vuodessa kahdeksan miljoonaa matkustajaa. Heidän toiveidensa täyttämiseksi yhtiön on jatkuvasti kehitettävä ja uudistettava palveluitaan. Tekesin, Synergosin ja Tallink Siljan yhteinen tutkimushanke tuottaa kehitystyön pohjaksi hyvin laajasti uutta tietoa matkustajista. Tallink Silja liikennöi 11 nykyaikaisella laivalla Helsingin, Turun, Tallinnan, Tukholman ja Riigan välillä. Johtavan volyymitoimijan asema on haastava, sillä jokainen risteily on kuin läpileikkaus Suomen kansasta. Matkustajat tulevat erilaisista taustoista ja erilaisin tavoittein, mutta laivayhtiön pitäisi täyttää kaikkien matkustajien toiveet mahdollisimman hyvin. Olemme palvelualalla eli meidän on nähtävä asiat asiakkaan silmin. Tuotteiden pitää jatkuvasti uudistua ja meidän on tunnistettava pienetkin kehittämistarpeet. Matkustajilla on monia eri syitä lähteä risteilylle; ruoka, ystävät, yleinen viihtyminen, tilat, ohjelma ja niin edelleen. Meidän tehtävämme on löytää oikea painoarvo näiden asioiden välille, Tallink Siljan Club One Manager Hanna Michelsson toteaa Tarvittavien tuotteiden ja palveluiden uudistaminen ovat osa kansainvälisen yrityksen kehittämiskohteista ja menestystekijöistä. Pitkälti on kyse asenteesta. Jokaisella organisaation jäsenellä on oltava ymmärrys omasta bisneksestä ja siitä, miksi tätä työtä tehdään. On voitava kokea ylpeyttä siitä, mitä on tekemässä. Jotta näin olisi, yrityksen on kuunneltava niin asiakasta kuin omaa henkilöstöään. Arvokasta tietoa kehitystyöhön Tekesin ja Tampereen yliopiston kanssa toteutettavassa market sensing -hankkeessa pyritään tunnistamaan risteilyihin liittyviä tarpeita yhdessä Tallink Siljan maa- ja merihenkilöstön sekä kanta-asiakkaiden kanssa. Yhtiön kanta-asiakasohjelmassa on mukana yli suomalaista kotitaloutta, joista otannan perusteella on saatu vastaukset noin yksittäiseltä kantaasiakkaalta. Meillä on nyt todella hyvä yhteenveto kanta-asiakkaiden toiveista ja ajatuksista liittyen risteilykokemukseen. Vaikka tämä on volyymibisnestä, kaikkien tulisi viihtyä risteilyillämme. Se vaatii toimivaa tuotteistamista ja erityylisten palveluiden kehittämistä laivoille, Hanna Michelsson sanoo. Henkilökuntatutkimuksesta yhtiön johto on saanut arvokasta tietoa työntekijöiden näkemyksistä toiminnan kehittämiseksi. Kansainvälisen taantuman keskelläkin on tärkeä löytää uudistamiskohteet tulevien vuosien kilpailukyvyn varmistamiseksi. Kehitystyö on yrityksessä jatkuva prosessi, mikä vaatii tuekseen tutkittua tietoa. Tallink Siljan henkilöstö on lähtenyt positiivisella asenteella mukaan, ehkä osittain senkin vuoksi, että mukana on ulkopuolinen, tieteellinen taho. Asia koetaan On ollut hienoa tehdä tutkimusyhteistyötä Synergosin ammattilaisten kanssa, Tallinkin Hanna Michelsson sanoo. omaksi ja kantaa on helpompi ottaa, kun yhteistyötä ohjaa yliopistollinen yksikkö. Innovointi säilytettävä Tutkimushanke tuottaa hyvin laajasti uutta tietoa paitsi Itämeren risteilymatkustajista, myös Ryanairin lentomatkustajista Pirkkalaan, saksalaisesta kokousmatkailusta ja Pietarin alueen ulkomaanmatkailun tulevaisuuden näkymistä. Vapaa-aika ja hyvän olon kokeminen ovat nykyihmisille elinehto. Suomalaiset eivät enää tyydy yhteen vuosittaiseen etelänmatkaan, kuten 70-luvulla. Risteilymatkojen kilpailijoita ovat nykyisin jopa kauppakeskukset. Risteilymarkkinointi on ollut hyvin hintajohteista. Mutta hinta ei ole enää päätöksenteossa kärkiasia, jos yrityksen viestintä puhuttelee eri asiakasryhmiä oikein. Tutkimushankkeen tuottamaa tietoa aiotaan Tallink Siljalla lukea tarkkaan ja tutkimustuloksista ei tule mitään kirjahyllyyn hukkuvaa laatukäsikirjaa. Yhtiössä pidetään erittäin tärkeänä tiivis yhteistyö ja keskustelu asiakkaiden ja henkilökunnan kanssa. Siksi Tallink Siljassa pidetään huolta, että innovointi on jatkuvaa. On ollut hienoa tehdä tutkimusyhteistyötä Synergosin tutkimusryhmään kuuluvien todellisten ammattilaisten kanssa. Tämän vuoden alkupuolella teemme yhdessä suunnitelmat tarvittavista uudistuksista ja jatkokehittämistoimenpiteistä sekä jatkotutkimuksista. Pieniäkin asioita ja hemmotteluhetkiä uudistamalla voimme tehdä risteilyistä entistä parempia, uskoo Club One Manager Hanna Michelsson. 3

4 Taantuma nurin johdon ja henkilöstön osaamista kehittämällä Työkaluja Panostajan tytäryhtiöihin Synergos on räätälöinyt pörssiyhtiö Panostaja Oyj:n ja erityisesti sen tytäryhtiöiden tarpeisiin Panostetaan Porukalla -kehityshankkeen. Ohjelma keskittyy strategisten kehityshankkeiden suunnitteluun ja toteutukseen, henkilöstön osaamis- ja motivaatiotekijöiden kasvattamiseen sekä johdolle suunnattuun henkilökohtaiseen Master-ohjelmaan. Tarve yhteiseen keskustelufoorumiin pörssiyhtiön johdon ja tytäryhtiöiden toimivan johdon välille nousi esiin vuosittaisissa kehityskeskusteluissa. Toimitusjohtajien koulutusja työtaustat ovat erilaiset. Toiset ovat opiskelleet paljonkin, toiset ovat työhistoriansa kautta oman alansa rautaisia ammattilaisia. Jotta puhuisimme samaa kieltä ja katsoisimme asioita saman viitekehyksen läpi, lähdimme kehittämään Synergosin kanssa käytännönläheistä ohjelmaa yritysten tarpeista lähtien, Panostaja Oyj:n toimitusjohtaja Juha Sarsama kertoo. Panostajassa on aina korostettu osaamista, mutta ehkä yrityskulttuuriimme ei ole kuulunut kovin kiinteä tietojen vaihto yritysten kesken. Toimitusjohtajat eivät välttämättä edes tunteneet toisiaan. Halusimme vahvistaa yhteishenkeä, vauhdittaa yritysten kehityshankkeita ja ottaa henkilöstön mukaan tähän prosessiin. Alkuhämmästelyn jälkeen keskustelu on ollut antoisaa ja innostunutta. Emoyhtiö on mukana kehittääkseen omaa toimintaansa suhteessa tytäryhtiöihin. Vielä on paljon parannettavaa, mutta dialogi on saatu avatuksi. Keskusteluyhteys on hyvä. Tehokkuutta ja tuottavuutta yritysten toimintaan Käynnistysvaiheessa Panostajan kehitysjohtaja Heikki Nuutila ja Tampereen yliopiston kauppakorkeakoulun johtaja, professori Lasse Mitronen selvittivät yritysten ja johtajien kehitystarpeet ja rakensivat ohjelman sisällön sen pohjalta. Synergos kokosi asiantuntemuksellaan parhaat osaajat säännöllisiin, kaksipäiväisiin valmennusseminaareihin. Yrityskohtaiset strategiset kehityshankkeet löytyivät aika helposti, osalla oli tarjolla useampia vaihtoehtojakin. Kyse oli vain siitä, mikä priorisoidaan ykköseksi, Mitronen kertoo. Ohjelma pitää sisällään kolme eri tasoa. Yrityskohtaisiin hankkeisiin osallistuu 3-5 avainhenkilöä kustakin yrityksestä. Toiminnan ja uudistamisen kehittämistarvekyselyt ja palautetilaisuudet kohdistetaan koko henkilökuntaan. Lisäksi toimitusjohtajilla ja yhdellä johtoryhmän jäsenelle on mahdollisuus kehittää omaa osaamistaan yrityskohtaisiin hankkeisiin linkittyvässä Masterohjelmassa, koulutusohjelman johtaja Lasse Mitronen kertoo. Viime kädessä tavoitteena on lisätä yritysten tehokkuutta ja tuottavuutta niiden eri toiminnoissa. Jokaisessa tapaamisessa asioita pohditaan yrityslähtöisesti ja käytännön tasolla. Oppiminen tapahtuu yrityskohtaisten asioiden kautta. Jokaisen johtajan pitäisi olla kiinnostunut myös henkilöstönsä osaamisen kehittämisestä, sillä ihmiset sen bisneksen tekevät. Varsinkin näinä aikoina johtajat ovat todella yksin asioidensa kanssa, elleivät he saa henkilöstöä mukaan. Se on jaksamisenkin kannalta tärkeä asia, Juha Sarsama sanoo. Taustalla Panostajamalli Panostajan ja sen tytäryhtiöiden toimintamalliin Panostaja tuo pörssiyhtiön sisäisen tehokkuuden, tytäryhtiöiden puolelta löytyy markkinaherkkyys. Malli on kuin laatuluuta; sen varsi on pörssiyhtiön tiukka ohjaus ja pää lakaisee herkästi markkinoilla. Se on tasapainoinen ja teoreettisesti paras mahdollinen toimintamalli, toimitusjohtaja Juha Sarsama kehaisee. Luudan kärjen ohjaaminen on toimitusjohtajien vastuulla. Meidän on turha mennä neuvomaan heitä omilla toimialoillaan. Yrityskohtaisten strategisten kehityshankkeiden ollessa vielä kesken lopullisten tulosten arviointi on vielä ennenaikaista. Tietyn peruskäsitteistön kirkastuminen näkyy jo hallitusten työskentelyssä. Olemme entistä paremmin samalla kartalla, ja olemme pystyneet ottamaan joustavan strategiatyökalun käyttöön. Hankkeen kumppanina toimineen Synergosin projektinhallintaan Sarsama on erittäin tyytyväinen. Synergos on pystynyt rakentamaan ohjelmakokonaisuuden, joka ylittää oppiainerajat ja vastaa täydellisesti meidän tarpeisiimme. Vaikka ensi vuonna päättyvän ohjelman jatkoa ei ole mietitty, en näe uuden ohjelman käynnistämistä mahdottomana ajatuksena. Tämä on ollut tietyllä tavalla starttirypistys, mutta yritysten kehittäminen on jatkuva prosessi, Juha Sarsama korostaa. Kuvassa Panostaja Oyj:n toimitusjohtaja Juha Sarsama ja professori Lasse Mitronen. 4

5 Nokia Siemens Networkin monikansallisessa työyhteisössä henkilöstön hyvinvointi on yksi strategisista kehittämiskohteista. Yhdessä Synergosin asiantuntijoiden kanssa yhtiö kehitti monipuolisen ja käytännöllisen ns. Wellbeing workshop -konseptin esimiesten ja henkilöstön käyttöön. Tämän päivän työelämässä ihmiset ovat niitä, jotka tuloksen tekevät tai jättävät tekemättä. Kansainvälisen Nokia Siemens Networkin toiminnassa henkilöstön hyvinvointi onkin otettu yhdeksi henkilöstöstrategian tärkeimmäksi fokusalueeksi. Viime syksynä käynnistimme yhteensä viisi eri projektia työhyvinvointiin liittyen. Kehitimme mittaristoa, laadimme toimenpideohjelman mahdollisten ongelmien varhaiseen tunnistamiseen ja henkilöstön tukemiseen esimerkiksi pitkältä sairauslomalta palattaessa. Tutkimme ja kartoitimme myös tapoja, joilla yritys voi helpottaa työ- ja muun elämän yhteensovittamista eri elämäntilanteissa, kertoo henkilöstöjohtaja Tuula Swärd NSN:ltä. Yhtenä projektin osa-alueena oli ns. Wellbeing workshop -konseptin kehittäminen. Konsepti pilotoitiin keväällä Workshop on tiimikohtainen ja käynnistyy työhyvinvoinnin kuntokartoituskyselyllä. Käytössä on myös omaa henkilökohtaista työhyvinvointia kartoittava kysely, jota voi halutessaan hyödyntää. Kyselyn jälkeen järjestetään workshop, jossa tiimi saa lisätietoa työhyvinvoinnin osa-alueista ja omista vaikutusmahdollisuuksistaan. Keskustelun pohjalta tiimi rakentaa suunnitelman tiimin työhyvinvoinnin kehittämiseksi. HR-konsultit on koulutettu workshopien fasilitoijiksi, työhyvinvointipäällikkö Tanja Martin jatkaa. Työhyvinvoinnin kehittämisessä ei tarvita taikatemppuja tai aivokirurgiaa NSN haluaa varmistaa henkilöstön hyvinvoinnin Kuvassa Tanja Martin ja Tuula Swärd. Työhyvinvointiteemaa on edistetty myös professori Marja-Liisa Mankan vetämillä wellbeing-foorumeilla. Keskusteluilmapiiri on jo sallivampaa Henkilökunnan sitouttaminen työhyvinvoinnin kehittämiseen on osoittautunut erinomaiseksi ratkaisuksi. Tiimit keskustelevat toiminnastaan kartoitusten pohjalta. Usein työilmapiiri on hyvä, mutta on tärkeää myös tunnistaa, mikä sen tekee hyväksi. Henkilöstö on kokenut hyvin palkitsevaksi sen, että ryhmänä voi keskustella koko tiimin tilanteesta. Keskustelulle annetaan tilaa ja aikaa, Tanja Martin toteaa. Monta kertaa työyhteisön kanssakäynti on hyvin työasiapohjaista. Workshopit ovat tehneet legitiimiksi muutkin aiheet ja tuoneet työhyvinvoinnin asiat vapaasti pöydälle keskusteltavaksi. Se on vapauttanut keskusteluilmapiiriä, Tuula Swärd lisää. Tiimipalavereissa esille tulevat asiat ovat usein melko pieniä, mutta käytännönläheisiä. Yhdessä pohditaan, mitä tiiminä voidaan tehdä työn kuormittavuuden vähentämiseksi tai käytäntöjen parantamiseksi. Tarpeet vaihtelevat tiimeittäin. Esille tulevat asiat ovat hyvin konkreettisia. Työhyvinvoinnin kehittämisessä ei ole kyse mistään taikuudesta tai aivokirurgiasta, Tanja Martin sanoo. Workshopien päätteeksi laaditaan toimintasuunnitelmat, action planit, joiden toteutumista seurataan muutaman kuukauden jälkeen pidettävässä pienempimuotoisessa workshopissa. Hyvin tärkeää on, että esimiehet aivan yrityksen ylintä johtoa myöten ovat antaneet selkeän viestin sitoutumisesta tähän toimintaan. Suomi toimii konsernissa edelläkävijänä, mutta konsepti levitetään globaalisti koko yritykseen, Tuula Swärd kertoo. Asiantuntijoiden avustuksella NSN haki työhyvinvoinnin projekteja käynnistäessään tuekseen Suomen parhaita asiantuntijoita. Professori Marja-Liisa Manka oli tuttu aiemmista, erittäin positiivisen vastaanoton saaneista työhyvinvoinnin puheenvuoroistaan. Niinpä häntä pyydettiin mukaan asioita pohtivaan työryhmään. Marja-Liisa toi pitkän kokemuksensa kautta meille lihaa luiden ympärille. Hän oli myös mukana kouluttamassa HR-konsultteja fasilitaattoreiksi ja tuomassa syvällisempää näkemystä meidän työkalupakkiimme, Tuula Swärd kertoo. Yksi tärkeimmistä savutuksista on ollut yhteisen käsityksen luominen siitä, mitä työhyvinvointi tarkoittaa laajasti ajateltuna. Useinhan se on nähty suppeasti vain työterveyteen tai fyysiseen hyvinvointiin liittyvänä kokonaisuutena. Koemme toiminnan kehittämisen tärkeäksi myös yritysbrändillemme. Uskomme, että tämä on asia, joka myös motivoi henkilöstöä ja auttaa heitä jaksamaan pidempään työmarkkinoilla. 5

6 Saarioisten toimintamallia hiotaan monikulttuuriseksi Saarioisilla on valmistettu ruokaa jo yli viisikymmentä vuotta. Yrityksen menestyksen takana on toimiva innovaatiomalli ja osaavat ihmiset, jotka sitä toteuttavat. Käynnissä olevan Tekes-projektin avulla Saarioinen pyrkii entistä paremmin tunnistamaan omat menestystekijänsä ja muokkaamaan toimintamalliaan osittain monikulttuurisemmaksi. Saarioinen on mukana laajaalaisessa Tekes-hankkeessa, jossa pyritään kehittämään osaamista ja innovoinnin toimintamallia. Osaamishankkeeseen liittyy monikulttuurisen mallin kehittäminen, jossa haetaan tapoja siirtää osaamista Suomen ulkopuolelle tai muista kulttuureista tuleville. Synergos on tässä työssä yhteistyökumppanina. Saarioisille on juuri valmistunut uusi valmisruokatehdas Viron Raplaan. Se korvaa vähitellen Saarioisten vanhan, Tallinnassa sijaitsevan tehtaan. Raplan tehdas työllistää aikanaan vajaat sata henkilöä. Se on Saarioisten uudenaikaisin tuotantolaitos, jonka tuotantokapasiteetti on yhdeksän miljoonaa kiloa valmisruokaa vuodessa. Uuden tehtaan henkilöstölle muutos on iso, kun pienestä käsityövaltaisesta tehtaasta on siirrytty huippumoderniin tuotantolaitokseen. Henkilöstöä on koulutettu Suomessa kesän ja syksyn aikana, ja tiivis koulutus jatkuu edelleen. Synergos on ollut mukana koulutusprosessin järjestelyissä. Hiljainen tieto esiin Suomalaista toimintatapaa ei voi suoraan sellaisenaan siirtää Viroon, vaan yrityksen on tunnistettava, mitkä asiat toimivat ja mitkä eivät. Niinpä Virossa ei syödä äitien valmistamaa ruokaa, vaan uuden tehtaan myötä tuotteita markkinoidaan nyt 6 Kuvassa Maarit Kyyrö ja Leena-Maija Meller. Mamma-merkillä. Mammatuotteet on kehitetty paikallisten makutottumusten mukaisiksi. Viro on meille eräänlainen koekenttä osaamisen siirtämisessä. Sen vuoksi olemme kiinnittäneet huomiota hiljaisen tiedon esiin saamiseen ja sen hyödyntämiseen, laatujohtaja Maarit Kyyrö kertoo. Synergosin avustuksella olemme keränneet tarinoita ja kokemuksia niin nykyisiltä kuin entisiltä työntekijöiltä. Tavoitteena on tunnistaa ja analysoida ydinosaamisemme eli ne tekijät, joihin Saarioisten menestys on perustunut sekä selvittää voidaanko niiden varaan rakentaa myös tulevaisuudessa ja toimivatko samat mallit myös toisessa kulttuurissa. Tietoa on kerätty muun muassa työpajojen ja haastattelujen avulla. Tuotekehitys vahva menestystekijä Vaikka kolmivuotinen hanke on vasta puolimatkassa, on se tuonut esiin jo muutamia selkeitä vahvuuksia. Turha kai sitä on kainostella, me olemme onnistuneet asiakastyössä ja tuotekehittelyssä selvästi kilpailijoitamme paremmin. Uutuustuotteemme ovat saaneet hyvän vastaanoton kuluttajien keskuudessa ja se on pitkälti innovaatioprosessissamme toimivien henkilöiden ansiota, Maarit Kyyrö sanoo. Virossa Saarioinen on toiminut vuodesta 2002, joten kulttuurien eroista on syntynyt jo jonkinlainen käsitys. Kulttuuri syntyy ihmisistä ja heidän kielestään. Yhteisen kielen löytäminen onkin ollut suuri haaste. Läheisenä sukulaiskielenä viron kieleen liittyy varsin suuri väärinymmärryksen mahdollisuus. Osapuolet luulevat ymmärtävänsä toisiaan, mutta todellisuudessa näin ei olekaan, kehitys- ja viestintäpäällikkö Leena-Maija Meller toteaa. Saarioisilla onkin panostettu kieliopintoihin molemmin puolin rajaa. Käyttökoulutusta ja perehdytystä annettaessa on oikean tiedon saanti varmistettu tulkkien avulla. Suunnannäyttäjänä Baltiassa Saarioinen valmistautuu tehdasinvestoinnillaan valmisruokien kysynnän kasvuun Baltian alueella. Yrityksen tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä ja luoda valmisruualle samanlainen kysyntä kuin Suomessa. Sen vuoksi oman toimintamallin avainasioiden tunnistaminen on oleellista yrityksen tulevaisuudelle. Ei meidän ole tarkoitus tehdä mitään rakettitiedettä, mutta yritämme Tekes-hankkeen avulla löytää ja mallintaa hyvät käytännöt, jotka kannattaa siirtää kulttuurista toiseen. Jatkossa myös kotimaassa henkilöstömme on varmasti monikulttuurisempaa, joten siinäkin mielessä näiden asioiden miettiminen on aiheellista, Maarit Kyyrö ja Leena-Maija Meller tuumivat.

7 Tieteen tekeminen on tiimityötä Osaamisen yhdistäminen tuo vahvuudet esiin Tampereen yliopiston kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunnassa tehdään Suomen laadukkainta julkisen ja yksityisen rajapintaa koskevaa tutkimus- ja kehitystyötä. Rajat ylittävälle tutkimukselle on selkeä tarve, sillä yhteiskunta muuttuu ja julkisten ja yksityisten organisaatioiden käytännöt lähestyvät toisiaan. Kauppa- ja hallintotieteiden koulutuksessa jako yksityisten ja julkisten organisaatioiden johtamisteorioiden välillä on ollut selkeä. Tätä nykyä tiedekunta kouluttaa kansainväliset vaatimukset täyttäviä osaajia, jotka kykenevät ylittämään nämä rajat. Sen mahdollistaa ainutlaatuinen, omaleimainen ja käytännönläheinen yhdistelmä yhteisöjen johtamiseen ja toiminnan uudistamiseen panostavaa opetusta ja tutkimusta. Kymmenisen vuotta sitten public-private -tematiikka nousi pohdintaan. Julkisen hallinnon käytännöt ovat koko ajan lähestymässä yksityistä sektoria, mm. tilaaja-tuottaja -mallien myötä. Nyt johtamisessa käytetään samoja oppeja ja välineitä strategisesta johtamisesta aina arjen yhteistyöhön asti. Rajojen yli on aina menty, vaikka koulutuksessa asioita on totuttu lähestymään tiukemmin rajauksin ja oppiaineittain, tutkimusprofessori Jari Stenvall sanoo. Varsinkin Tampereen yliopistossa julkisen johtamisen perinne on ollut vahva. On hedelmällistä, miten nämä aiemmin erillään olleet sektorit on nyt voitu yhdistää. Mitä enemmän käytännöt lähestyvät toisiaan, sitä enemmän on tarvetta yhteistyölle ja verkottumiselle. Jako yksityiseen ja julkiseen menettää merkitystään. Asiakkaan rooli korostuu Organisaatioiden olemassaololle niiden kyky palvella asiakkaitaan on elinehto. Toiminnassa on viime kädessä aina kyse asiakassuhteiden hoitamisesta. Julkisen ja yksityisen sektorin käytännöissä on ollut suuria eroja. Joskus on kärjistetysti sanottu, että julkisessa organisaatiossa asiakasta kohdellaan, yksityisessä palvellaan. Tähän on viime vuosina tullut kuitenkin selvä muutos, Tampereen yliopiston kauppakorkeakoulun johtaja Lasse Mitronen toteaa. Suomalaisen yhteiskunnan vahvuus on aina ollut läheinen yhteistyö julkisen ja yksityisen sektorin välillä. Luottamukseen perustuva partnership-ajattelu on nykyisin voimakasta. Sama periaate toimii myös tutkimuksessa. Yliopistotyöskentely on entistä enemmän ryhmätyötä ja verkottumista. Tutkijat eivät enää juurikaan työskentele yksin, vaan teemat etsitään ja tutkimus tehdään yhdessä muiden kanssa. Sen vuoksi on tärkeää, että tutkijoilla on luontevia, avoimia väyliä vaihtaa mielipiteitä ja löytää uusia avauksia, Jari Stenvall sanoo. Tarvitsemme tutkimusintegraattoreita, jotka auttavat kokoamaan osaajat ja käynnistämään hankkeet. Synergos on löytänyt tästä itselleen selkeän roolin. Joustavana ja hyvin verkostoituneena toimijana se on luonteva osapuoli. Niin tutkijat kuin kumppanit ja rahoittajatkin arvostavat Synergosin kokoavaa roolia. Arvostus on ansaittu vuosien työllä. Lasse Mitrosen mielestä yhdessä tekeminen entisestään voimistaa toimijoiden vahvuuksia ja Synergos on tässä kokonaisuudessa luonteva, kaikille yhteinen keskustelu- ja yhteistyöfoorumi.. Yliopistoyhteisö on ainutlaatuinen asiantuntijoiden osaamisalusta. Tarvitaan hyvää perustutkimusta, että voidaan tehdä kansainvälisesti korkeatasoista kehittämistyötä. Kun Synergos tuo mukaan oman erityisosaamisensa ja linkin ympäröivään yhteiskuntaan, kaikki osapuolet antavat ja saavat toinen toisiltaan. Kuvassa tutkimusprofessori Jari Stenvall ja Tampereen yliopiston kauppakorkeakoulun johtaja Lasse Mitronen. 7

8 Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergosin henkilöstö Palveluliiketoiminta Harri Talonen johtaja Puh Veikko Somersalmi ohjelmajohtaja Puh Marko Laiho tutkimuspäällikkö Puh Anne Vauhkonen koulutus- ja kehittämispäällikkö Puh Niemelä-Nyrhinen, Jenni projektipäällikkö Puh jyu.fi Manka, Mikko projektipäälliikkö Puh Peltomaa, Annika tutkija Puh Tuurnas, Sanna tutkija Puh Roschier, Jaana koulutussuunnittelija Puh Mäntylä, Minna tutkimusharjoittelija Talonen, Antti tutkimusharjoittelija Heikkinen, Henriikka tutkimusharjoittelija Heino, Noora tutkimusharjoittelija TYÖHYVINVOINTI Manka, Marja-Liisa professori Puh Heikkilä-Tammi, Kirsi tutkimusjohtaja Puh Sipilä, Eeva projektijohtaja Puh Nuutinen, Sanna suunnittelija Puh Larjovuori, Riitta-Liisa tutkija Puh YHTEYSTIEDOT Palveluliiketoiminnan yhteyshenkilö: Työhyvinvoinnin yhteyshenkilö: Koulutus- ja kehittämispäällikkö Anne Vauhkonen, Tutkimusjohtaja Kirsi Heikkilä-Tammi, Faksi: (03) Sähköposti: synergos(at]uta.fi Käyntiosoite Tampereen yksikkö Åkerlundinkatu 5 A (summeri alhaalla, 3. kerros), Tampere Valkeakosken yksikkö Tietotie 1, Valkeakoski

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla Leena Vainio, FUAS Virtuaalikampus työryhmän puheenjohtaja Antti Kauppi, FUAS liittouman projektijohtaja FUAS-virtuaalikampus rakenteilla FUAS Virtuaalikampus muodostaa vuonna 2015 yhteisen oppimisympäristön

Lisätiedot

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Technopolis Tampere 20.11.2012 Työpajan tuotokset sivuilla 4-9 Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Miten yritys parhaiten rakentaa ja kehittää: Markkinaketteryyttä

Lisätiedot

UUSIX. Työkaluja INWORK hankkeesta

UUSIX. Työkaluja INWORK hankkeesta UUSIX Työkaluja INWORK hankkeesta Anna-Maija Nisula Tutkijatohtori, projekti päällikkö Lappeenrannan yliopiston kauppakorkeakoulu Technology Business Research Center (TBRC) anna-maija.nisula@lut.fi INWORK

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä

Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä Laura Bordi, FM, tutkija, suunnittelija Marja-Liisa Manka, FT, professori, tutkimusjohtaja Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Työkaluja esimiestyön tehostamiseen

Työkaluja esimiestyön tehostamiseen Työkaluja esimiestyön tehostamiseen 7.5.2009 Anna-Maija Sorvoja, HR Management Consultant Aditro Ohjelma 1. Esimiestyön haasteita 2. Työkaluja haasteiden kohtaamiseen, 3. Yhteenveto case-esimerkkejä 2

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Green Growth 11/20/201 2. Copyright Tekes

Green Growth 11/20/201 2. Copyright Tekes Green Growth 11/0/01 GG ICT iltapäiväsessio Oulussa 15.11.01 Tilaisuuden ohjelma Avaus Anneli Ojapalo, Spinverse, Green Growth koordinaattori Green Growth vihreän talouden mahdollisuudet yrityksille Ritva

Lisätiedot

Pohjoisen puolesta maailmaa varten. l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta

Pohjoisen puolesta maailmaa varten. l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta Pohjoisen puolesta maailmaa varten l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta pohjoisen puolesta Kasvatuksen ja koulutuksen pohjoiset maisemat piirtyvät eteesi Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa.

Lisätiedot

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi Esimiehen opas kehityskeskusteluihin Irma Meretniemi Talentum Helsinki 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Irma Meretniemi Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Lapine Oy Taitto: Anni Palotie ISBN

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Market Expander & QUUM analyysi

Market Expander & QUUM analyysi Market Expander & QUUM analyysi KANSAINVÄLISTYMISEN KEHITYSTASOT Integroitua kansainvälistä liiketoimintaa Resurssien sitoutuminen, tuotteen sopeuttaminen, kulut, KV liiketoiminnan osaaminen Systemaattista

Lisätiedot

Synergosin ratkaisut yrityksesi työhyvinvoinnin tarpeisiin. Palvelumme Työvirta-hankeessa

Synergosin ratkaisut yrityksesi työhyvinvoinnin tarpeisiin. Palvelumme Työvirta-hankeessa Synergosin ratkaisut yrityksesi työhyvinvoinnin tarpeisiin Palvelumme Työvirta-hankeessa Valmennuspaketit osaava ja jaksava henkilöstö Esimiespassi -koulutus Työhyvinvointivalmentaja koulutus Mindfulness

Lisätiedot

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto 28.3.2014 Mitä on ennakointi? SUUNNITTELU ENNAKOINTI VERKOSTOI- TUMINEN TULEVAI- SUUDEN- TUTKIMUS Lähde: Euroopan

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

Osaamisella ja johtamisella uutta kilpailukykyistä liiketoimintaa. Julkisen tutkimuksen haku Nuppu Rouhiainen 2.6.

Osaamisella ja johtamisella uutta kilpailukykyistä liiketoimintaa. Julkisen tutkimuksen haku Nuppu Rouhiainen 2.6. Osaamisella ja johtamisella uutta kilpailukykyistä liiketoimintaa Julkisen tutkimuksen haku 1.9.2014-28.11.2014 Nuppu Rouhiainen 2.6.2014 DM1291371 Haun kuvaus Tekesin useiden ohjelmien yhteinen tutkimushaku,

Lisätiedot

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle STRATEGIA 2016-2018 Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle 19.11.2015 1 STRATEGISET TAVOITTEET 2016-2018 VISIO 2020 MISSIO ARVOT RIL on arvostetuin rakennetun ympäristön ammattilaisten verkosto.

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Uskalla kokeilla ohjelma kokeilukulttuurin edistäjänä. Terttu Pakarinen, ohjelmapäällikkö

Uskalla kokeilla ohjelma kokeilukulttuurin edistäjänä. Terttu Pakarinen, ohjelmapäällikkö Uskalla kokeilla ohjelma kokeilukulttuurin edistäjänä Terttu Pakarinen, ohjelmapäällikkö 16.2.2016 Uskalla Kokeilla kuntien kokeilevat käytännöt markkinointikonsepti Kuntaliiton toimintasuunnitelma ja

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTUTKIMUKSEN TULOSTEN JALOSTAMINEN Henkilöstöjohtaja Kirsi Matero, Lassila & Tikanoja Oyj Back-to-Basics, Katajanokka 7.5.

HENKILÖSTÖTUTKIMUKSEN TULOSTEN JALOSTAMINEN Henkilöstöjohtaja Kirsi Matero, Lassila & Tikanoja Oyj Back-to-Basics, Katajanokka 7.5. HENKILÖSTÖTUTKIMUKSEN TULOSTEN JALOSTAMINEN Henkilöstöjohtaja Kirsi Matero, Lassila & Tikanoja Oyj Back-to-Basics, Katajanokka 7.5.2014 Lassila & Tikanoja Oyj 1 TÄNÄÄN KÄYMME LÄPI 1. Taustaa henkilöstökyselylle

Lisätiedot

Ketterän. Hannu Salmela, Mikko Hallanoro, Seppo Sippa, Tommi Tapanainen, Jari Ylitalo organisaation IT

Ketterän. Hannu Salmela, Mikko Hallanoro, Seppo Sippa, Tommi Tapanainen, Jari Ylitalo organisaation IT Ketterän Hannu Salmela, Mikko Hallanoro, Seppo Sippa, Tommi Tapanainen, Jari Ylitalo organisaation IT Talentum Helsinki 2010 Talentum Media Oy ja tekijät ISBN 978-952-14-1505-0 Kansi: Jarkko Nikkanen Taitto:

Lisätiedot

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta 2/2013 Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta lappi Lisätietoja antaa Projektipäällikkö Virpi Vaarala Lapin ELY-keskus, Rovaniemi virpi.vaarala@ely-keskus.fi +358 295 037

Lisätiedot

Työmarkkinoiden ja Työelämän kehitysnäkymiä

Työmarkkinoiden ja Työelämän kehitysnäkymiä Työmarkkinoiden ja Työelämän kehitysnäkymiä Lauri Ihalainen Valtio Expo 7.5.2013 Kehittämisstrategian lähtökohdat TULEVAI- SUUDEN TYÖPAIKAT INNOVOINTI JA TUOTTA- VUUS VISIO Suomen työelämä EUROOPAN PARAS

Lisätiedot

Brand Compass Arvoa ja kasvua mainetta johtamalla. Työkalu omistajille, hallituksille ja johtoryhmille

Brand Compass Arvoa ja kasvua mainetta johtamalla. Työkalu omistajille, hallituksille ja johtoryhmille Brand Compass Arvoa ja kasvua mainetta johtamalla Työkalu omistajille, hallituksille ja johtoryhmille Maine tulee nostaa hallituksen ja johdon agendalle Hallituksen ja johdon tärkein tehtävä on yrityksen

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Turun ammattikorkeakoulu, TYT:n Innovointiraha 2012 LOPPURAPORTTI Projektin nimi Monialaiset tutkimuspajat pvm 20.12.2012 1 (7) PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Monialaiset tutkimuspajat Tekniikka, ympäristö ja

Lisätiedot

Puupäivä Janne Pihlajaniemi, professori Oulun yliopisto, arkkitehtuurin tiedekunta MODERNI HIRSIKAUPUNKI -HANKE

Puupäivä Janne Pihlajaniemi, professori Oulun yliopisto, arkkitehtuurin tiedekunta MODERNI HIRSIKAUPUNKI -HANKE Puupäivä 2016 10.11.2016 Janne Pihlajaniemi, professori Oulun yliopisto, arkkitehtuurin tiedekunta MODERNI HIRSIKAUPUNKI -HANKE MODERNI HIRSIKAUPUNKI -HANKE Tavoite Selvittää hirsirakentamisen markkinaosuuden

Lisätiedot

Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café

Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café Aika 27.11.11.2013 klo 9.45 10.30 Kouluttaja: Koulutus- ja kehitysjohtaja Miten hankkeen toimintaa voidaan motivoida, keinoja viedä hanketta

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

SYKEn strategia

SYKEn strategia SYKEn strategia 2011 2014 2 SYKEN MISSIO, VISIO JA ARVOT Tuotamme yhteiskunnan kestävän kehityksen kannalta välttämätöntä tietoa, osaamista ja palvelua. Parannamme ja turvaamme ympäristöämme sekä ratkomme

Lisätiedot

Hymyn hinta. tutkimus palvelukulttuurin kehittämisestä Suomessa

Hymyn hinta. tutkimus palvelukulttuurin kehittämisestä Suomessa Hymyn hinta tutkimus palvelukulttuurin kehittämisestä Suomessa Kuinka voimme kehittää suomalaista palvelukulttuuria? Panostamalla henkilökohtaiseen palveluun Erinomainen palvelukokemus on mieleenpainuva

Lisätiedot

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke - Miksi - Tavoitteet - Toimenpiteet Lasse Ala-Kojola, Mervi Karikorpi, Pirkko Pitkäpaasi, Birgitta Ruuti, Anne-Mari Tiilikka Erinomainen valinta! Uusia ammattiosaajia,

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia 2016 2020 Hallitus hyväksynyt 1.2.2016 Tutkimus-kehittämistoiminnan strategia kertoo 1) Toiminta-ajatuksemme (Miksi olemme olemassa?) 2) Arvomme (Mikä meille

Lisätiedot

Hyvän hoidon kriteeristö

Hyvän hoidon kriteeristö Hyvän hoidon kriteeristö Työkirja työyhteisöille muistisairaiden ihmisten hyvän hoidon ja elämänlaadun kehittämiseen ja arviointiin 4., uudistettu painos 2016 1 Muistisairaan ihmisen hyvän hoidon elementit

Lisätiedot

Teknisen Kaupan koulutuskokonaisuus myynnin ja huollon henkilöstölle: Menesty ratkaisumyynnillä.

Teknisen Kaupan koulutuskokonaisuus myynnin ja huollon henkilöstölle: Menesty ratkaisumyynnillä. Teknisen Kaupan koulutuskokonaisuus myynnin ja huollon henkilöstölle: Menesty ratkaisumyynnillä. Edunvalvonta Toimintaympäristön seuranta Osaamisen ja kilpailukyvyn kehittäminen Ratkaisumyynti: mahdollisuuksia

Lisätiedot

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa?

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Valtuustoseminaari 23.3.2015 ----------------------------------- Kari Hakari johtaja, HT Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä

Lisätiedot

Karoliina Jarenko Karoliina Jarenko on modernin työelämän palavasydäminen punkkari, tutkija ja Filosofian Akatemian toimitusjohtaja. Johtaminen on Kar

Karoliina Jarenko Karoliina Jarenko on modernin työelämän palavasydäminen punkkari, tutkija ja Filosofian Akatemian toimitusjohtaja. Johtaminen on Kar Esko Valtaoja Esko Valtaoja on arvostettu tieteentekijä ja kiitetty tieteellisen tiedon popularisoija. Hänet valittiinkin vuonna 2013 merkittävimmäksi elossa olevaksi suomalaiseksi tieteentekijäksi Tieteen

Lisätiedot

LAADUNHALLINNAN VUOSISUUNNITELMA 2017

LAADUNHALLINNAN VUOSISUUNNITELMA 2017 LAADUNHALLINNAN VUOSISUUNNITELMA 2017 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Laadunohjausryhmä hyväksynyt 19.1.2017 J Y V Ä S K Y LÄ N Y LI O PI S T O 26.1.2017 YLEISTÄ Jyväskylän yliopiston laadunhallinta määritellään

Lisätiedot

Aiemmin hankitun tunnistaminen ja tunnustaminen (AHOT) UEF:ssa

Aiemmin hankitun tunnistaminen ja tunnustaminen (AHOT) UEF:ssa Aiemmin hankitun tunnistaminen ja tunnustaminen (AHOT) UEF:ssa Kansallinen Bologna-seurantaseminaari Simo. Juvaste ( joensuu.fi ) Sisältö Itä-Suomen Yliopisto (UEF) 2010 AHOT JoY:ssä ja KY:ssä Käynnistämisvaiheet

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serven julkisen tutkimuksen haun 2012 tiedotustilaisuus 1.2.2012 Kansallissali, Helsinki Serve-ohjelman koordinaattori Heli Paavola Manager, Ramboll Management

Lisätiedot

Kumppanuus ja asiakkaan valinnanoikeus SOTE verkottumistilaisuus Turku

Kumppanuus ja asiakkaan valinnanoikeus SOTE verkottumistilaisuus Turku Kumppanuus ja asiakkaan valinnanoikeus SOTE verkottumistilaisuus Turku 12.4.2014 mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen 1 Kiinnostavia teemoja Tuottaja kysymys Asiakkaan valinnanoikeus Mikko Martikainen

Lisätiedot

FastLane-koulutusohjelma

FastLane-koulutusohjelma FastLane-koulutusohjelma Parasta eurooppalaista liiketoiminnan osaamista kasvu-, kansainvälistymis- ja uudistumishakuisten pk-yritysten johtoryhmille Kun koko johtoryhmä osallistuu, varmistetaan yhteinen

Lisätiedot

Keski-Suomen elinkeinojen kehittämismalli klusterivalinnat vuosiksi MYR Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto

Keski-Suomen elinkeinojen kehittämismalli klusterivalinnat vuosiksi MYR Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Keski-Suomen elinkeinojen kehittämismalli 2007 2014 klusterivalinnat vuosiksi 2011 2014 MYR 27.4.2010 Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto KESKI-SUOMEN MAAKUNNALLISET KLUSTERIT JA OSAAMISKESKUSALAT

Lisätiedot

Team Finland -palvelut kansainvälistymiseen Kajaani 24.5.2016

Team Finland -palvelut kansainvälistymiseen Kajaani 24.5.2016 Team Finland -palvelut kansainvälistymiseen Kajaani 24.5.2016 Tuula Väisänen palveluneuvoja, Team Finland koordinaattori, Kainuu puh. 0295 023 590 tuula.vaisanen@tekes.fi Mikä Team Finland? tarjoaa kansainväliseen

Lisätiedot

Kansallisen teollisia symbiooseja edistävän toimintamallin (FISS) toteutus ja organisointi

Kansallisen teollisia symbiooseja edistävän toimintamallin (FISS) toteutus ja organisointi Paula Eskola, paula.eskola@motiva.fi Kansallisen teollisia symbiooseja edistävän toimintamallin (FISS) toteutus ja organisointi Sisällys Johdanto... 1 1.1 FISS-toimintamallin tavoitteet... 1 1.2 FISS-mallin

Lisätiedot

Pilotoinnin ja kasvupolun rahoitus Cleantech alueella Jukka Leppälahti Tekes

Pilotoinnin ja kasvupolun rahoitus Cleantech alueella Jukka Leppälahti Tekes Pilotoinnin ja kasvupolun rahoitus Cleantech alueella 25.8.2015 Jukka Leppälahti Tekes Tilaisuuden tavoite Kertoa millaista rahoitusta on saatavilla erityisesti pk-yritysten pilotointihankkeisiin ja sitä

Lisätiedot

HKL:n johtamisjärjestelmän uudistaminen

HKL:n johtamisjärjestelmän uudistaminen HKL:n johtamisjärjestelmän uudistaminen Suunnittelu & Valmistelu Toimeenpano Vakiinnuttaminen HKL johtoryhmä työpaja 13.5.2015 1 Uuden johtamisjärjestelmän suunnittelu ja valmistelu 1. Projektin tavoitteet,

Lisätiedot

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma?

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? Tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoiminnan (TKI) ja osaamisen hallinto kiinteistö- ja rakennusalalla VTV:n työpaja, Helsinki, 11.4.2013

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Seinäjoen kaupunki Elisa Saunamäki Psykososiaalinen kuormittuminen Jokaisen yksilön työhyvinvointi ja psykososiaalinen kuormittuminen koostuu eri asioista.

Lisätiedot

Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy

Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy T-Media Oy T-Media tarjoaa parhaat palvelut maineen ja sidosryhmäsuhteiden johtamiseen. Palvelemme asiakkaitamme

Lisätiedot

Tutkimushaku Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma. Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes.

Tutkimushaku Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma. Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes. Tutkimushaku 2013 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes DM 1098753 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tutkimushaku 2013

Lisätiedot

MARKO KESTI. Strateginen henkilöstötuottavuuden johtaminen

MARKO KESTI. Strateginen henkilöstötuottavuuden johtaminen MARKO KESTI Strateginen henkilöstötuottavuuden johtaminen TALENTUM Helsinki 2010 Copyright 2010 Talentum Media Oy ja tekijä Kansi: Ea Söderberg Taitto: NotePad ISBN: 978-952-14-1508-1 Kariston Kirjapaino

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

LARK5-seminaari Salpaus Ammatillisen koulutuksen rahoitus-, ohjaus sääntelyjärjestelmä perustettavan uuden oppilaitoksen näkökulmasta

LARK5-seminaari Salpaus Ammatillisen koulutuksen rahoitus-, ohjaus sääntelyjärjestelmä perustettavan uuden oppilaitoksen näkökulmasta LARK5-seminaari 22.9.2016 Salpaus Ammatillisen koulutuksen rahoitus-, ohjaus sääntelyjärjestelmä perustettavan uuden oppilaitoksen näkökulmasta Perho Liiketalousopisto Oy:n tavoite Perho Liiketalousopisto

Lisätiedot

TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Janne Känkänen

TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Janne Känkänen TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille 2014 2016 Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta 22.1.2014 Janne Känkänen Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittäminen 2014-2016

Lisätiedot

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Tuotteita käyttävistä ihmisistä on tullut parempia mainoksia, kuin perinteisistä medioista Miksi näin on? 3

Lisätiedot

HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op)

HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) Tammikuu 2014 Joulukuu 2014 Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut Linnankatu 6, PL 51, 87101 KAJAANI www.aikopa.fi HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) Tervetuloa

Lisätiedot

Asukaslähtöinen arviointi (ASLA) lähiöiden peruskorjaushankkeissa - tapaus Maunula

Asukaslähtöinen arviointi (ASLA) lähiöiden peruskorjaushankkeissa - tapaus Maunula Maunulan XIV kesäseminaari 3.6.2010 Asukaslähtöinen arviointi (ASLA) lähiöiden peruskorjaushankkeissa - tapaus Maunula Janne Roininen Aalto-yliopiston Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskus

Lisätiedot

Yliopistokeskukset ja alueellinen vaikuttavuus

Yliopistokeskukset ja alueellinen vaikuttavuus Yliopistokeskukset ja alueellinen vaikuttavuus Professori Ilkka Virtanen Yliopistokeskusten arviointiryhmän jäsen Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen lukuvuoden 2009-2010 avajaiset 17.9.2009 Yliopistokeskusten

Lisätiedot

Ethical Leadership and Management symposium

Ethical Leadership and Management symposium www.laurea.fi Ethical Leadership and Management symposium Hyvinvointipalvelut ekosysteemien tietojen mallintaminen 6.10.2016 Dos. Jorma Jokela 2 3 MORFEUS hanke WORKSHOP työskentelyn taustalla yliopettaja

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi. Siksi

Lisätiedot

Työterveysyhteistyön uudistus

Työterveysyhteistyön uudistus Työterveysyhteistyön uudistus Parempaa työterveyttä- ja hyvinvointia yhteisin tavoittein 24.11.2015 Leena Kreus, henkilöstöjohtaja, Mainio Vire Oy Antti Lastunen, operatiivinen johtaja, Emkine Oy Mainio

Lisätiedot

Team Finland Mukaan globaaliin liiketoimintaan!

Team Finland Mukaan globaaliin liiketoimintaan! Team Finland Mukaan globaaliin liiketoimintaan! 3.11.2015 Pauli Berg Team Finland koordinaattori Sisältö Mikä Team Finland? Miksi koottu? Miten toimii? DM 1272687 Mikä Team Finland? tarjoaa kansainväliseen

Lisätiedot

Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta. Tuomas Lehtinen 11.9.2013

Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta. Tuomas Lehtinen 11.9.2013 Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta Tuomas Lehtinen 11.9.2013 Sisältönäkökulma Tutkimus Yritysten tuotekehitys Innovatiiviset julkiset hankinnat Kansainväliset T&K&I- alustat DM Luonnonvarat

Lisätiedot

Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka

Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma 2012 2018 Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka Tähtää korkealle Rahoitamme yrityksiä, joilla on halu ja kyky kasvaa. Intoa ja osaamista Loistava

Lisätiedot

Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö PPSHP Tekes Sitra 17.9.2012 Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö PPSHP Tekes Sitra 17.9.2012 Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 17.9.2012 Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö PPSHP Tekes Sitra 17.9.2012 Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP Vuonna 2020 Oulussa on sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmä,

Lisätiedot

Faron sopimuksen suositukset

Faron sopimuksen suositukset Faron sopimuksen suositukset Kohti kestävää kulttuuriperintötyötä Tässä tekstissä kerrotaan, mitä Faron sopimus tarkoittaa Suomelle. Sopimuksen hyötyjä ovat esimerkiksi: - Kaikki ihmiset voivat vaikuttaa

Lisätiedot

Töihin Verohallintoon

Töihin Verohallintoon Töihin Verohallintoon Yllättävän hyvä Meillä voit joustavasti yhdistää työn ja vapaa-ajan. Meillä on tehtävien vaativuuden ja oman työsuorituksen huomioiva palkkausjärjestelmä joustava työaika mahdollisuus

Lisätiedot

NOLO 2016 Me erilaiset työntekijät ja työssä jaksaminen miten olemme yhdessä enemmän Helsinki Congress Paasitorni

NOLO 2016 Me erilaiset työntekijät ja työssä jaksaminen miten olemme yhdessä enemmän Helsinki Congress Paasitorni NOLO 2016 Me erilaiset työntekijät ja työssä jaksaminen miten olemme yhdessä enemmän Helsinki Congress Paasitorni 29.4. 2016 Helka Pirinen People & Leadership Consulting PLC Oy, p. 040 51 21 470, www.peopleleadership.fi

Lisätiedot

Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari Ylijohtaja Tapio Kosunen

Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari Ylijohtaja Tapio Kosunen Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari 15.9.2016 Ylijohtaja Tapio Kosunen Mitä arvioinnin jälkeen? Opetus- ja kulttuuriministeriö antaa tämän vuoden

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

Ratkaisukeskeinen esimiestyö

Ratkaisukeskeinen esimiestyö valmennus Evirassa Marianne Turja Työhyvinvointipäällikkö Mihin tilanteeseen valmennusta tarvittiin: Evira perustettiin vuonna 2006 yhdistämällä kolme virastoa: (Eläinlääkintä-ja elintarviketutkimuslaitos

Lisätiedot

Kauppakamarien yritysjohtajakysely digitalisaatiosta. Syyskuu 2014

Kauppakamarien yritysjohtajakysely digitalisaatiosta. Syyskuu 2014 Kauppakamarien yritysjohtajakysely digitalisaatiosta Syyskuu 2014 Kyselystä Kauppakamarien yritysjohtajakysely kartoitti digitalisaatioon liittyviä haasteita ja tavoitteita yrityksissä. Toteutettiin 8.9.

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke

MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke 12.2.2013 Kokkola ja Kruunupyy Kehittämisen painopistealueet: 1. Vuorovaikutuksen lisääminen sosiaali-

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 22.5.2013 Tunnustusta päättyneen ohjelman projekteille Yritysprojektien ja tutkimusprojektien loppuraporttiin on kerätty ohjelman

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

Johdatus markkinointiin

Johdatus markkinointiin Markkinoinnin perusteet 23A00110 Johdatus markkinointiin Ilona Mikkonen, KTT Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu Markkinoinnin laitos Päivän agenda Kuka kukin on? Mitä markkinointi on? Miksi sinun tulisi

Lisätiedot

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (luonnos )

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (luonnos ) 1 LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (luonnos 27.10.2011) 1. LOVIISAN KAUPUNGIN VISIO 2020 Loviisa on kehityskäytävää E18 hyödyntävä merenranta- ja maaseutukaupunki, jossa korostuu hyvä elämänlaatu ja oma

Lisätiedot

Osaamisen johtaminen on merkittävä julkishallinnon johtajien osaamisen sisältöalue.

Osaamisen johtaminen on merkittävä julkishallinnon johtajien osaamisen sisältöalue. Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Osaamisen johtaminen on merkittävä julkishallinnon johtajien osaamisen sisältöalue. 1 1. Koulutus- ja kehittämistoiminta

Lisätiedot

Työelämässä hankitun osaamisen tunnustaminen Itä-Suomen korkeakouluissa

Työelämässä hankitun osaamisen tunnustaminen Itä-Suomen korkeakouluissa Työelämässä hankitun osaamisen tunnustaminen Itä-Suomen korkeakouluissa Työelämäyhteistyö aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistamisessa ja tunnustamisessa 1 Esityksen sisältö AHOT-prosessi MAMKissa AHOTin

Lisätiedot

Henna Nurminen Hankkeen esittely

Henna Nurminen Hankkeen esittely Henna Nurminen 1.4.2016 Hankkeen esittely Perustiedot Lapin, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun ELY-keskusten yhdessä toteuttama ESR-hanke Tiimi (paikkakunta): Projektipäällikkö Henna Nurminen (Rovaniemi) Projektikoordinaattori

Lisätiedot

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen ESR haku 16.2.2015 mennessä Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen 14.1.2015 Ison kuvan hahmottaminen - Mikä on meidän roolimme kokonaisuudessa? Lähde: Maija-Riitta Ollila,

Lisätiedot

#innovaativat julkiset hankinnat. Ilona Lundström

#innovaativat julkiset hankinnat. Ilona Lundström #innovaativat julkiset hankinnat Ilona Lundström Innovaatio on kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnetty tieto ja osaaminen Tuoteinnovaatiot, prosessi-innovaatiot, palveluinnovaatiot,

Lisätiedot

Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen

Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen 1 Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen Ohjelman valmistelu Maakunnan kehittämisrahahanke Ramboll Management Consulting työn toteuttajana Ohjelmatyötä valmisteltu työpajasarjalla. Ensimmäisessä

Lisätiedot

Tiedostosta ei löytynyt kuvaosaa, jonka suhdetunnus on rid3. KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKE PÄÄTTYY - JATKUU

Tiedostosta ei löytynyt kuvaosaa, jonka suhdetunnus on rid3. KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKE PÄÄTTYY - JATKUU Tiedostosta ei löytynyt kuvaosaa, jonka suhdetunnus on rid3. KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKE PÄÄTTYY - JATKUU KESKI-SUOMEN SOTE 2020-HANKKEEN TAVOITTEET Kokonaistavoite: Keski-Suomen SOTE 2020 -hankkeen tavoite

Lisätiedot

FastLane-koulutusohjelma

FastLane-koulutusohjelma FastLane-koulutusohjelma Parasta eurooppalaista liiketoiminnan osaamista kasvu-, kansainvälistymis- ja uudistumishakuisten pk-yritysten johtoryhmille Kun koko johtoryhmä osallistuu, varmistetaan yhteinen

Lisätiedot

BRÄNDIEN VIESTINTÄ JA JOHTAMINEN

BRÄNDIEN VIESTINTÄ JA JOHTAMINEN BRÄNDIEN VIESTINTÄ JA JOHTAMINEN Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Johtamisen laitos, organisaatioviestinnän oppiaine Kurssi 71C04000 Prof. Nando Malmelin 21.1.2016 Brändi- SABOTOIJA Brändi- KYYNIKKO

Lisätiedot

Johtamisen kehitysloikka

Johtamisen kehitysloikka Johtamisen kehitysloikka Mikä? VIA Leadership in Action -kehitysohjelma keskittyy oman vastuualueen kehittämiseen operatiivisesta ja strategisesta näkökulmasta. Ihmisten johtamisen haasteisiin vastaaminen

Lisätiedot

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kansi, ulkoasu ja kuvitus: Maria Mitrunen 978-952-14-2411-3 978-952-14-2412-0

Lisätiedot

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (ehdotus )

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (ehdotus ) 1 LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (ehdotus 1.12.2011) 1. LOVIISAN KAUPUNGIN VISIO 2020 Loviisa pieni kaupunki, suuria elämyksiä Loviisa on kehityskäytävää E18 hyödyntävä merenranta- ja maaseutukaupunki,

Lisätiedot

Sopimus sivistystoimialan yhteisten hallintopalvelujen tuottamisesta vuonna 2014 ja taloussuunnitelmakaudella

Sopimus sivistystoimialan yhteisten hallintopalvelujen tuottamisesta vuonna 2014 ja taloussuunnitelmakaudella Sopimus sivistystoimialan yhteisten hallintopalvelujen tuottamisesta vuonna 2014 ja taloussuunnitelmakaudella 2014-2017 Sopimuksen tarkoitus Tällä operatiivisella sopimuksella pääprosessia edustava toimialajohtaja

Lisätiedot

Vaihtoehtoja uudeksi kestävän kehityksen toimikunnan toimintamalliksi

Vaihtoehtoja uudeksi kestävän kehityksen toimikunnan toimintamalliksi Vaihtoehtoja uudeksi kestävän kehityksen toimikunnan toimintamalliksi 13.12.2012 Gaia Consulting Oy Sanna Ahvenharju, Mikko Halonen, Erkka Ryynänen, Alina Pathan Sisältö Taustoja mallien kehitykselle -

Lisätiedot