OPS-2016-KICK-OFF LSSAVI SEMINAARIT Tampere / Ähtäri

Transkriptio

1 OPS-2016-KICK-OFF LSSAVI SEMINAARIT Tampere / Ähtäri Koulun kehittäminen opetussuunnitelmaprosessilla Peter Johnson sivistysjohtaja, KT, Kokkola

2 Koulu paradoksien maailmassa mitä me teemme tai emme tee, vaikuttaa

3 Koulu paradoksien maailmassa 2016? Vuoden 2007 Nobelin rauhanpalkinnolla palkittu Kansainvälinen ilmastopaneeli IPCC ilmoitti, että meillä on aikaan enää vähemmän kuin vuosikymmen (-2017) rajoittaa niitä itsekkäitä talouden toimintamalleja, jotka aiheuttavat suuren ja peruuttamattoman globaalin ilmastonmuutoksen. Yksioikoinen panostaminen taloudelliseen kilpailukykyyn ja kasvuun hinnalla millä hyvänsä näyttää tuhoavan tämän planeetan ja sitä ennen kurjistavan nuorison elämän. (Hargreaves 2007) Tällä hetkellä vallalla olevat muutosstrategiat uhkaavat samalla tavoin opettajia ja koulujen inhimillisiä resursseja kuin monikansalliset yritykset ja poliitikot uhkaavat meidän luonnonvarojamme. Mittavat lyhyentähtäimen tavoitteet, oppilaiden loputon testaaminen ja nopeiden koulutuspoliittisten hyötyjen korostuminen heikentävät oppilaiden mahdollisuuksia syvällisen oppimiseen ja ovat siksi koulutuksen kestävän kehityksen vihollisia. (Emt )

4 Koulun muutoksen sietämätön vaikeus #1 Sosiaalisen kentän paradoksit...meijän opettajakunnassa hyvin yleisesti... koetaan tämä, opetussuunnitelmatyö, niin ylimääräsenä lisätyönä, joka ei oo palkattua ja tuota resursoitua työtä vaan tulee ninkun jonkun ylemmän ihmisen pakottamana lisätyönä... semmonen opettaja, joka haluais oikeesti paneutua tämmnöseen työhön ja puntaroida erilaisia vaihtoehtoja, niin joutuu käymään läpi semmosen tietyn taistelun siellä opettajakunnassa, että tuota tulee ihmettelyä, että mitä tuo yrittää, hei-hei, mikä sä luulet olevas, rauhotu nyt hyvä ihminen, että tuota oo nyt hiljaa, että tässä jouvutaan pian ylimääräsiin hommiin muutkin. Et semmonen tietty ninkun tunnelma on ollu koko ajan..., että se on hyve kun tuota vastustaa tämän opetussuunnitelmatyön tekemistä, opettajakunnassa siis, että se on ninkun hyvä juttu. (LO13, opet.kok. yli 10 v., 5/2005, Haastattelukatkelma, Johnson 2006)

5 Koulu mikropoliittisena yhteisönä Ymmärrämmekö koulua? (Praxis) Kouluyhteisön pyrkimys yhteisten asioiden hoitamiseen ja koulun arkisen toiminnan ylläpitämiseen johtaa erilaisiin, sekä avoimiin että kätkettyihin konflikteihin ja kamppailuihin sen jäsenten välillä. Konfliktien taustalla on eri opettajaryhmien ja -kulttuurien tai opettajien ja koulun johdon tai kouluhallinnon toisistaan poikkeavat kokemukset ja näkemykset koulun tehtävästä ja toiminnasta. Kamppailut koskevat niin koulun fyysis-aineellisia kuin aineettomia resursseja: valtaa, arvonantoa, statusta ja erilaisia symboleja ( Johnson & Salo 2008)

6 Koulun muutoksen sietämätön vaikeus #2 Mikropolitiikan paradoksit - Eikä välttämättä oo hirveen ninkun helppoa kenenkään tulla kysymään esim. aineenopettajan ninkun luokanopettajalta, että haluaisitko sä pitää jotain tiettyä ainetta tai eikä ehkä luokanopettajat kysy aineenopettajilta, että tuutteko te ninkun miejän puolelle opettamaan jotain, että kuitenkin siinä on jonkinlainen kynnys varmasti. PJ (tutkija): - Mikä se kynnys sitten ois? - En mää tiiä, eikö sitä tuu kysyttyä vain ajatellanko, ettei pätevyys riitä tai ajatellaanko, ettei luokanopettaja osaa opettaa ainetta tai aineenopettaja ei osaa kohdata pienenmpiä oppilaita. Ehkä se on jotain semmosta niin kuin päähänpinttymääkin. (LO 04, opet.kok. alle 5 v, 4/2004. Haastattelukatkelma, Johnson 2006.)

7 Perusopetuksen ohjausväline Opetussuunnitelman perusteiden, tuntijaon ja lain avulla ohjaaminen Ohjaus kehittämishankkeilla ja projekteilla (OKM/kesu, OPH) Informaatio-ohjaus täydennyskoulutuksen avulla Sykli v. Velvoittavuus Osallisuus ~ 10 Normiohjaus Koko perusopetus Perusopetuksen laatukriteerit 10? Opetustoimen paikallinen kehittämissuunnitelma ~ 4 Ei velvoittava, projektirahoituksen taloudellinen hyöty Ei velvoittava, kiinnostuksen mukaan Ei velvoittava, työkalu perusopetuksen laadun kehittämiseen Ei velvoittava, OPH:n aloite 2013 Aktiiviset koulutuksen järjestäjät, edellyttää projektinhallintaa ja vastuuta tuloksista Aktiiviset osallistujat Koko perusopetus Kunnan opetustoimi, paikallinen päätös

8 OHJAUSJÄRJESTELMÄN ULOTTUVUUDET Ristikkäistä liikettä hallinnon hajauttamisen ja keskittämisen välillä. (Laitala)

9 KEHITYSTÄ VUODESTA 2006?

10 Merkitysrakenteet yhtenäistämisprosessin taustalla (Johnson 2006)

11 Kouluyhteisön hidas kulttuurinen muutos (Johnson 2004;2006)

12 Dialogi ja vertaisuus rajoja ylittävässä vuorovaikutuksessa Dialogi on keskustelua, jossa ihmiset rakentavat yhdessä merkitystä, tarkoitusta tai ymmärrystä (logos), eli etsivät mieltä ja tulkintaa elämälleen ja maailmalleen. Logos syntyy välitilassa (dia) ihmisten kautta, välillä ja läpi joten se ei ole kenenkään omaa. Logos ei koskaan ole lopullisesti valmis, vaan se virtaa ja liikkuu ihmisten keskustellessa. (Karjalainen ym. 2006)

13 OPS-kehittämisen organisointi Kokkolassa

14 Yhteistoiminnallinen kehittäminen.

15 OPS-kehittämisen organisointi Kokkolassa

16 Monikertaiset tulkinnat

17 Yhteiskunta muuttuu miten muuttuu koulu? havainto kokemus merkitys

18 Koulun muutoksen monimutkaisuus 1 Koulun muutos tulisi nähdä kaaoksen ja kompleksisuuden maailmassa, jossa koulun muutosprosessi on myös kompleksinen ja kaoottinen. 2 Tulisi ymmärtää niitä sosiaalisia muutosvoimia, jotka ohjaavat koulun muutosta ja sitä miten kasvattajat ymmärtävät niitä ja vastaavat niiden haasteisiin. 3 Tulisi ymmärtää niitä poliittisia tekijöitä, jotka määrittelevät koulun muutoksen tavoitteet ja prosessit. 4 Tulisi ymmärtää oppimisen, opettamisen ja johtamisen emotionaaliset aspektit ja kuinka ne voivat ohjata tai suunnata toisaalle koulun muutoksen tavoitteita. (Hargreaves 1998)

19 Opetussuunnitelma muuttui 2004 muuttuiko käytännön koulutyö - praxis? havainto kokemus merkitys

20 Globaalien koulun muutostrendien ja suomalaisen koulutuspolitiikan vertailua Globaalit muutostrendit Standardisointi Keskitetysti määritellyt standardit ja laatumittarit oppilaille, opettajille ja kouluille Keskittyminen perustaitoihin literacy and numeracy Koulun uudistamisen ensisijaisena kohteena oppilaiden perustaitojen parantaminen Tulosvastuu ja seuraukset consequential accountability Tarkastustoiminta, ranking arviointi- ja tulosmittarit, palkitseva tai rankaiseva arviointi Suomalainen koulutuspolitiikka Joustavat ja väljät standardit Hyviin käytäntöihin ja innovaatioihin perustuva koulun tason opetussuunnitelmatyö; sen informaatio-ohjaus ja tuki Syvällinen oppiminen yhdistyneenä luovuuteen Keskittyminen syvälliseen oppimiseen ja opetuksen yksilöllistämiseen Älykäs tulosvastuu yhdistyneenä luottamukseen ja professionaalisuuteen Luottamuksen kulttuurin rakentaminen Opettajien ja rehtorien professionaalisuuden arvostaminen (Mukaillen Sahlberg 2007;2012)

21 Koulun kestävä kehittäminen edellyttää neljän seikan ymmärtämistä on ymmärrettävä: 1. Miten koulu toimii (praxis) 2. Mitkä ovat koulun toiminnan kehittämisen edellytykset ja reunaehdot, 3. Millaisia ovat luonteeltaan ne toiminnot ja kulttuuriset erityispiirteet, joihin kehittämisellä pyritään vaikuttamaan sekä 4. Millaisina ne välineet ja toiminnot, joiden avulla me pyrimme koulua muuttamaan, näyttäytyvät opettajan näkökulmasta tarkasteltuna. (Sarason 1971; Johnson & Salo 2008; Salo & Johnson 2008)

22

23 Pysyvyys Kehitys S T A N D A R D I S O I N T I Rajoittuneisuus ja implisiittisyys Monologi Ulkopuolisuus Ongelmakeskeisyys AI KA Luovuus ja reflektiivisyys Dialogin taito Osallisuus ja inklusiivisuus Ratkaisukeskeisyys ENER % GIA 20-0% R esurssit A U T O N O M I A

24 Mitä kehittymisen edellytyksiä koululla on? - ja miten opetussuunnitelmaprosessi tukee koulun kehitystä? havainto kokemus merkitys

25 SUOMALAISEN KOULUTUKSEN JA OPPILAITOSJOHTAMISEN KULMAKIVIÄ 1 LUOTTAMUS JA KOKONAISVALTAINEN VASTUUNOTTO 2 OPPILASLÄHTÖISYYS 3 LUOVUUS JA RISKINOTTO 4 JAETTU, OSALLISTAVA JA SYSTEEMINEN JOHTAJUUS 5 KORKEATASOINEN OSAAMINEN JA PROFESSIONAALISUUS (Pennanen 2007)

26 Koulun muutos kestävänä kehityksenä luvun alusta alkaen koulun muutosta on pidetty entistä enemmän kulttuurisena ilmiönä - Hyviä saavutuksia on tarkasteltu organisaation kulttuurisena kehittymisenä - Muutos etenee evoluution tavoin ruohonjuuritason käytännöllisinä innovaatioina - Rajakaltion toimintatutkimuksessa peruskoulun kehittämishanke on pikemminkin kertomus siitä, miten koulu muokkasi uudistusta kuin siitä, miten uudistus muokkasi koulua (Johnson & Salo 2008; Rajakaltio 2011)

27 Tutkiva ote toimintaan Jos haluat ymmärtää jotain, yritä muuttaa sitä. (Kurt Lewin)

28 Koulutusjärjestelmän kestävä kehitys perustuu paikallisen ja koulun tason kestäviin ratkaisuihin

29 Opetussuunnitelman sekä opetuksen ja kasvatuksen uudistaminen on haaste. Miksi lapset leikkivät aina samanlaista koulua? Miten rikastamme koulun merkitystä ja praxista?

30 Kirjallisuutta Berg, G Att förstå skolan. Lund: Studentlitteratur. Fullan, M Leadership and sustainability: System thinkers in action. Thousand Oaks, Ca: Corwin Press. Hargreaves, A Pushing the boundaries of educational change. Teoksessa A. Hargreaves, A. Lieberman, M. Fullan & D. Hopkins (toim.) International handbook of educational change. Dordrecht: Kluwer Academic Publishers, Hargreaves, A. & Fink, D Sustainable Leadership. San Francisco: Jossey-Bass Publishers. Hargreaves, A. & Shirley, D The Fourth Way. The Inspiring Future for Educational Change. Thousands Oaks, Ca: Corwin Press. Johnson, P. & Salo, P Koulun kestävän kehityksen edellytykset. Teoksessa P. Johnson & K. Tanttu (toim.) Kestäviä ratkaisuja kouluun. Kokemuksia yhtenäisestä perusopetuksesta. Juva: PS-kustannus. Johnson, P. (toim.) Suuntana yhtenäinen perusopetus. Uutta koulukulttuuria etsimässä. Juva: PS-kustannus. Johnson, P RAKENTEISSA KIINNI? Perusopetuksen yhtenäistämisprosessi kunnan kouluorganisaation muutoshaasteena. Jyväskylän yliopisto. Kasvatustieteen tiedekunta. Chydenius instituutti Kokkolan yliopistokeskus. Karjalainen, M, Heikkinen, H.L.T., Huttunen, R. & Saarnivaara M Dialogi ja vertaisuus mentoroinnissa. Aikuiskasvatus 2/2006. Pennanen, A.(toim.)2007. Koulun johtamisen avaimia. Juva: PS-kustannus. Rajakaltio, H Moninaisuus yhtenäisyydessä. Peruskoulu muutosten ristipaineessa. Acta Universitatis Tamperensis; Tampere: Tampere University Press. Salo, P. & Johnson, P Action reserach and the paradox of school reform. Lessons from Finland. Teoksessa K. Rönneman, E. Moksnes Furu & P. Salo. Nurtuting praxis. Action research in partenrship between school and university in a Nordig light. Rotterdam: Sense Publishers. Sahlberg, P Opettajana koulun muutoksessa. Juva: WSOY. Sahlberg, P Education policies for raising student learning: the Finnish approach. Journal of Education Policy.Taylor & Francis 22, Sahlberg, P Finnish lessons: What can the world learn from educational change in Finland. New York: Teachers College Press. Sarason, S.B Revisiting The culture of school and the problem of change. New York: Teachers College Press. Simola, H The Finnish miracle of PISA: historical and sociological remarks on teaching and teacher education. Comparative Education 41(4), Stoll, L., Fink, D. & Earl, L It's about learning (and it's about time). London: Routledge-Falmer.