Yhteiskuntavastuun raportointiohjeistot Global Reporting Initiative

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Yhteiskuntavastuun raportointiohjeistot Global Reporting Initiative"

Transkriptio

1 Yhteiskuntavastuuraportointi Kevät 2013 Yhteiskuntavastuun raportointiohjeistot Global Reporting Initiative Mikael Niskala

2 Global Reporting Initiative (GRI) ohjeiston yleisesittely 2

3 Global Reporting Initiative -ohjeisto Global Reporting Initiative (GRI) on maailmanlaajuinen aloite yhtenäisten yhteiskuntavastuun raportoinnin käytäntöjen kehittämiseksi. 3

4 Global Reporting Initiative 4

5 Global Reporting Initiative Vision A sustainable global economy where organizations manage their economic, environmental, social and governance performance and impacts responsibly and report transparently. Mission To make sustainability reporting standard practice by providing guidance and support to organizations.

6 Eri sidosryhmien tarpeet raportointiin liittyen 6

7 Rekisteröityjen GRI-raporttien määrä Source: GRI Learning Services, 2011

8 GRI:n käyttö maantieteellisesti Source: GRI Learning Services, 2011

9 GRI:n käyttö eri maissa Source: GRI Learning Services, 2011

10 GRI:n käyttö Euroopassa Source: GRI Learning Services, 2011

11 GRI-raportointi toimialoittain Source: GRI Learning Services, 2011

12 Integroitujen GRI-raporttien osuus Source: GRI Learning Services, 2011

13 GRI-raportit sovellustasoittain Source: GRI Learning Services, 2011

14 Varmennettujen raporttien osuus Source: GRI Learning Services, 2011

15 GRI-viitekehyksen sisältö 15

16 GRI-ohjeiston rakenne 16

17 GRI-viitekehys 17

18 Raportointi GRI-ohjeiston mukaan 18

19 Yhteiskuntavastuuraportin perussisältö GRIohjeiston mukaan Strategia ja analyysi Organisaation taustakuvaus Raportin muuttujat Hallintotapa, sitoumukset ja yhteistyö Johtamistapa ja tunnusluvut Henkilöstöt ja työolosuhteet Ihmisoikeudet Talous Ympäristö Sosiaalinen Yhteiskunta Tuotevastuu 19

20 Raportointiperiaatteet 20

21 GRI-ohjeiston raportointiperiaatteet GRI-ohjeistossa raportointiperiaatteet on jaettu kahteen ryhmään: 1) Sisältöä koskevat periaatteet ja 2) raportoitavien tietojen laatua koskevat periaatteet. Lisäksi ohjeistossa annetaan ohjeita laskentarajan määrittämiseen. Sisältöä koskevat periaatteet Tietojen laatua koskevat periaatteet Materiality - Olennaisuus Stakeholder Inclusiveness Sidosryhmätoiminta, täydellisyys Sustainability Context Kestävän kehityksen asiayhteys Completeness - Kattavuus Balance Tasapuolisuus, tasapainoinen esittäminen Comparability - Vertailukelpoisuus Accuracy Täsmällisyys, oikeellisuus Timeliness Oikea-aikaisuus Clarity - Selkeys Reliability - Luotettavuus 21

22 Sisältöä koskevat periaatteet 22

23 Materiality Olennaisuus (1) Olennaisuuden periaatteen mukaan laskennan tarkkuutta ja yksityiskohtaisuutta joudutaan arvioimaan käyttäjän näkökulmasta. Tällöin päätöksenteon kannalta epäolennaisia eriä ei ole tarpeen käsitellä ehdottoman tarkasti. Tämä voidaan yhteiskuntavastuuraportoinnissa tulkita siten, että sellaiset seikat, joilla on vain vähäistä merkitystä sidosryhmien päätöksenteon kannalta, voidaan jättää käsittelemättä yksityiskohtaisesti. 23

24 Materiality Olennaisuus (2) GRI-testit: Ulkoiset tekijät: Olennaisuuden määrittelyssä organisaation tulisi ottaa huomioon ulkoiset tekijät kuten Sidosryhmien esiin nostamat yhteiskuntavastuunäkökohdat ja tunnusluvut Kilpailijoiden ja muiden vertailuyritysten omassa raportoinnissaan esiin nostamat yhteiskuntavastuunäkökohdat ja tulevaisuuden haasteet Organisaatiota koskevat lait, säännökset, kansainväliset sopimukset ja vapaaehtoiset aloitteet jotka ovat strategisesti merkittäviä organisaatiolle ja sen sidosryhmille Kohtuullisin ponnistuksin arvioitavissa olevat merkittävät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet liittyen yhteiskuntavastuuseen, jotka on tunnistettu riittävän tutkimuksen keinoin alan asiantuntijoiden toimesta (esim. ilmastonmuutos, HIV/AIDS-kysymykset) Sisäiset tekijät: Olennaisuuden määrittelyssä organisaation tulisi ottaa huomioon ulkoiset sisäiset kuten Organisaation arvot, politiikat, strategiat, johtamisjärjestelmät ja tavoitteet Niiden sidosryhmien odotukset, jotka ovat erityisen merkittäviä organisaation menestymisen kannalta (esim. henkilöstö, osakkeenomistajat, toimittajat ja alihankkijat) Merkittävät riskit Organisaation menestymisen kannalta kriittiset tekijät Organisaation ydinosaamisalueet ja niiden mahdollinen vaikutus kestävään kehitykseen Priorisointi: Raportti kattaa olennaiset näkökohdat ja tunnusluvut 24

25 Sidosryhmien kiinnostus Olennaisuuden määrittely Olennaisimmat yritysvastuun asiat, joiden kehityksessä painopiste Yritysvastuun asiat, joita seurataan ja valvotaan Tunnistetut yritysvastuun asiat, jotka eivät vaadi välittömiä toimenpiteitä Vaikutus yhtiön liiketoimintaan

26 Case: Ford - Olennaisuusmatriisi (1)

27 Case: Ford Olennaisuusmatriisi (2)

28 Stakeholder Inclusiveness Täydellisyys/Sidosryhmätoiminta Täydellisyys tarkoittaa yhteiskuntavastuutietojen esittämistä oikeassa suhteessa yrityksen ympäristövaikutuksiin sekä taloudellisiin ja sosiaalisiin vaikutuksiin. Täydellisyys raportointiperiaatteena lähtee siitä, että sidosryhmien näkökohdat ovat olennaisia raportoinnille ja ne tulisi sisällyttää raportoinnin laatimisprosessiin. GRI-testit: Organisaatio pystyy kuvaamaan sidosryhmät, joille se katsoo olevansa tilivelvollinen. Raportin sisältö on linjassa sidosryhmävuorovaikutuksessa syntyneen tiedon kanssa ja täyttää organisaation raportoinnille asetetut lakisääteiset ja institutionaaliset vaatimukset Raportin sisältö on linjassa nimenomaan raportointiin liittyvässä sidosryhmävuorovaikutuksessa syntyneen tiedon kanssa. Raportointia koskevan päätöksenteon tueksi toteutettu sidosryhmävuorovaikutus vastaa raportin kattavuutta ja laskentarajaa. 28

29 Sustainability Context Kestävän kehityksen asiayhteys Yhteiskuntavastuuraportoinnin tiedot tulisi esittää suhteessa laajempaan kokonaisuuteen, mikäli tämä parantaa raportoidun tiedon merkitystä. Tämä periaate koskee erityisesti sellaisia yhteiskuntavastuutietoja, joiden osalta yrityksen omien tulosten esittäminen ei välttämättä riitä, vaan on hyödyllistä liittää ne laajemmin talouden, ympäristön tilan ja yhteiskunnallisen hyvinvoinnin kehitykseen. Tarkastelussa on otettava huomioon vaikutukset niin paikallisella, alueellisella ja globaalilla tasolla kuin mikro- ja makrotaloudessakin. GRI-testit: Organisaatio esittää raportissa käsityksensä kestävästä kehityksestä ja käyttää raportin asiakokonaisuuksista saatavilla olevaa muuta tietoa ja tuloksia liittyen kestävään kehitykseen. Organisaatio esittää omat yhteiskuntavastuun tuloksensa suhteessa laajempiin kestävän kehityksen tavoitteisiin ja nykytilaan. Organisaatio esittää omat yhteiskuntavastuun tuloksensa tavalla, joka mahdollistaa niiden merkittävyyden ja vaikuttavuuden arvioinnin osana laajempaa kokonaisuutta (esimerkiksi tietyn maantieteellisen alueen tilanne). Raportissa kuvataan, miten yhteiskuntavastuun näkökohdat liittyvät organisaation pitkän aikavälin strategiaan, riskeihin ja mahdollisuuksiin. 29

30 Esimerkki: Shellin olennaisuusmatriisi 30

31 Completeness - Kattavuus Kattavuus tarkoittaa sitä, että kaikki olennaiset seikat yrityksen yhteiskuntavastuun eri osa-alueiden tulosten arvioimiseksi on käsitelty riittävällä tarkkuudella raportissa. Kattavuutta voidaan arvioida laskentakokonaisuuden, yhteiskuntavastuun eri osa-alueiden sisällön sekä ajallisen kattavuuden näkökulmista. GRI-testit: Raportti on laadittu ottaen huomioon organisaation koko arvoketju ja se sisältää kaiken tiedon olennaisuuden, kestävän kehityksen asiayhteyden ja täydellisyyden periaatteiden kriteereillä arvioituna. Raportin laskentakokonaisuus on määritelty siten, että sen piirissä ovat kaikki yksiköt, joissa raportoivalla organisaatiolla on määräysvalta tai merkittävä vaikutusmahdollisuus, ellei toisin mainita. Raportti sisältää kaikki merkittävät tapahtumat raportointiajanjaksolta ja riittävän arvion näiden tapahtumien tulevaisuuden vaikutuksista silloin kun ne voidaan riittävän luotettavasti ennustaa ja kun niistä voi tulla väistämättömiä ja peruuttamattomia. Raportista ei ole jätetty pois olennaista tietoa joka voisi olla merkittävää sidosryhmien päätöksenteon kannalta tai joka liittyy olennaisiin taloudellisiin, sosiaalisiin tai ympäristövaikutuksiin. 31

32 Sisällön määrittelyn prosessi GRI-ohjeiston mukaan

33 Esimerkki: Keskon yhteiskuntavastuuraportin rakenne A+ Lähde: Kesko, yhteiskuntavastuuraportti 2010

34 Tietojen laatua koskevat periaatteet 34

35 Balance - Tasapuolisuus Raportoidun tiedon tulee tuottaa tasapainoinen kuva raportoivan kokonaisuuden yhteiskuntavastuun tuloksista. Se koskee riittävän ja totuudenmukaisen kuvan antamista. GRI-testit: Raportti sisältää sekä positiivisia että negatiivisia asioita ja tuloksia. Raportin tiedot ja aikasarjat on esitetty tavalla, joka mahdollistaa sekä positiivisten että negatiivisten trendien havaitsemisen. Raportin sisällön painotukset ovat linjassa niihin liittyvien vaikutusten merkittävyyden kanssa. 35

36 Comparability - Vertailukelpoisuus Vertailukelpoisuus on edellytys tietojen käytölle yrityksen toiminnan ja tulosten arvioinnissa sekä yrityksen tuloksia kuvaavien aikasarjojen esittämiselle. Eri vuosien välinen vertailukelpoisuus merkitsee sitä, että raportoivan laskentakokonaisuuden ja käytettyjen laskentamenetelmien tulee olla samat eri vuosina. Mikäli laskentakokonaisuudessa tai menetelmissä tapahtuu muutoksia, tulee muutosten vaikutukset laskennan lopputulokseen selostaa. GRI-testit: Raportin tietoja ja tunnusluja voidaan vertailla vuosien välillä. Raportoivan organisaation tuloksia voidaan tietyin reunaehdoin verrata muiden organisaation tuloksiin. Merkittävät muutokset raportin sisällössä, laskentakokonaisuudessa tai raportointiajanjaksossa on tunnistettu ja selitetty. Raportoinnissa hyödynnetään yleisesti hyväksyttyjä laskentaohjeita, kuten GRI-ohjeiston tekniset protokollat, mikäli sellainen on saatavilla. Raportoinnissa käytetään GRI:n toimialakohtaisia raportointiohjeita, mikäli sellainen on saatavilla. 36

37 Accuracy - Oikeellisuus/täsmällisyys Oikeellisuus tarkoittaa raportoidun tiedon täsmällisyyttä ja tarkkuutta. Kääntäen voi sanoa, että oikeellisuus varmistaa sen, ettei tietoon sisälly olennaisen virheen riskiä. Olennainen virhe puolestaan tarkoittaa tilannetta, jossa raportoitu virheellinen tieto antaa harhaanjohtavan kuvan sidosryhmien päätöksenteossa. Oikeellisuus on tiedon luotettavuuden perusta. Oikeellisuuden määrittäminen riippuu myös raportoidun tiedon luonteesta. Määrälukujen osalta se tarkoittaa kirjaamisen, laskentakaavojen ja -kertoimien sekä yhdistelyn täsmällisyyttä. GRI-testit: Raportissa osoitetaan, missä laajuudessa esitetty tieto perustuu mittauksiin. Tunnuslukujen taustalla olevat mittaustavat ja laskentasäännöt antavat toistettaessa saman tuloksen ja ne on kuvattu riittävällä tarkkuudella raportissa. Raportoitujen tunnuslukujen virhemarginaali on niin pieni, ettei sillä ole merkittävää vaikutusta sidosryhmien mahdollisuuteen tehdä johtopäätöksiä organisaation suorituskyvystä. Raportista käy ilmi, mitkä tiedot perustuvat arvioon ja siinä on kuvattu arvioiden taustalla olevat oletukset ja menetelmät. Raportin sisältämät laadulliset kuvaukset ovat oikeellisia raportissa esitetyn muun tiedon valossa. 37

38 Timeliness Oikea-aikaisuus Raporttien tulee tuottaa oikea-aikaista tietoa käyttäjilleen. Raportointiaikavälin ja -ajankohdan tulee olla sellaisia, että käyttäjät saavat haluamaansa tietoa tarvitsemaansa aikaan. Oikea-aikaisuus varmistaa raportoidun tiedon hyödyntämisen mahdollisimman hyvin päätöksenteossa. GRI-testit: Raportin tiedot eivät ole vanhentuneita suhteessa raportointiajanjaksoon. Avaintunnuslukujen keräämisen ja julkistamisen ajankohta on sovitettu yhteiskuntavastuuraportointiaikatauluun. Raportissa on selkeästi kuvattu ajanjakso, johon tiedot ja tunnusluvut liittyvät, milloin ne on päivitetty ja milloin ne tullaan seuraavan kerran päivittämään. 38

39 Clarity - Selkeys Selkeys liittyy raportoidun tiedon ymmärrettävyyteen ja saatavuuteen. Yrityksen tulisi raportoida yhteiskuntavastuutiedot sellaisessa muodossa ja tavalla, joka tavoittaa parhaalla mahdollisella tavalla kiinnostuneet sidosryhmät. Selkeys liittyy myös tietojen esittämiseen ymmärrettävällä ja yksinkertaisella tavalla, silti menettämättä tiedon yksityiskohtaisuutta. GRI-testit: Raportin tiedot on esitetty sidosryhmien kannalta riittävällä tarkkuustasolla välttäen liiallista ja tarpeetonta yksityiskohtaisuutta. Sidosryhmät löytävät heitä kiinnostavan tiedon ilman kohtuutonta vaivaa sisällysluettelon, linkkien tai muiden tekniikoiden avulla. Raportissa vältetään teknistä sanastoa, lyhenteitä ja esimerkiksi toimialalle tyypillistä jargonia tai muuta kielenkäyttöä, jonka voidaan olettaa olevan sidosryhmille tuntematonta. Tarvittaessa vaikeaselkoiset käsitteet tulee selittää esimerkiksi sanastossa. Raportin tiedot ja tunnusluvut ovat sidosryhmien saatavilla, mukaan lukien ne sidosryhmät, joilla on erityistarpeita esimerkiksi raportin kielen tai raportointikanavan suhteen (esim. ei pääsyä internetiin). 39

40 Reliability - Luotettavuus Raportoidun tiedon tulee olla kirjattu, kerätty, analysoitu ja esitetty siten, että sisäinen tarkastaja tai riippumaton asiantuntija voi tarvittaessa varmistua tietojen luotettavuudesta ja täsmällisyydestä raportointijärjestelmien tuottaman tiedon perusteella. Käytännössä tämä tarkoittaa tiedon tuottamisketjun aukottomuutta ja riittävää dokumentaatiota. Todennettavuutta voi arvioida sen kautta, täyttääkö raportoinnin tiedon tuottamisketju kattavuutta, oikeellisuutta ja vertailukelpoisuutta sekä olennaisuutta koskevat raportointiperiaatteet. Usein riittävän yksityiskohtaisesti dokumentoitu tiedontuottamisketju ja toimivat tietojenkeruu- ja raportointijärjestelmät helpottavat lähtötietojen jäljittämistä ja raportoinnin tarkastettavuutta. GRI-testit: Ulkopuolisen varmennuksen kattavuus tuodaan selkeästi esille raportissa. Kaikkien raportoitujen tietojen alkuperä on tiedossa tai se voidaan jäljittää. Raportissa käytetyistä olettamuksista ja laskentamalleista on olemassa luotettavaa ja dokumentoitua todistusaineistoa. Lähtötietojen tuottajat ja tiedon omistajat vakuuttavat tietojen olevan oikeita hyväksyttävän virhemarginaalin puitteissa. 40

41 Laskentarajan määrittäminen Yhteiskuntavastuun raportoinnissa laskentaraja tulisi valita siten, että riittävän ja tasapainoisen kuvan antaminen raportoivan kokonaisuuden vaikutuksista on mahdollista. Tämä voi tarkoittaa juridista yrityskokonaisuutta laajempaa tai suppeampaa kokonaisuutta. Laskentarajan määrittäminen alkaa vaikutusten tunnistamisesta koko arvoketjussa. GRI-ohjeistossa määritellään minimivaatimukset laskentakokonaisuudelle, joita yhteiskuntavastuuraportoinnissa tulisi soveltaa: Tunnuslukutiedon tulisi kattaa ne yksiköt, joka on raportoivan organisaation määräysvallan piirissä. Lisäksi niiden yksiköiden osalta, joihin organisaatiolla on merkittävä vaikutus, tulisi kuvata johtamisen lähestymistapa (Management Approach). Sellaisiin yksiköihin liittyviä tietoja, joihin raportoivalla organisaatiolla ei ole määräysvaltaa tai merkittävää vaikutusmahdollisuutta mutta joihin liittyy merkittäviä vaikutuksia, tulisi kuvata laadullisesti. Yhteiskuntavastuuraportin tulisi kattaa kaikki laskentakokonaisuuden piirissä olevat yksiköt. Jos tietoa ei jostakin yksiköstä ole kohtuullisin keinoin saatavissa, organisaatio voi jättää sen raportoinnin ulkopuolelle, mikäli sillä ei ole merkittävää vaikutusta raportoituihin tuloksiin. 41

42 Laskentarajan määrittäminen Lähde: GRI Boundary Protocol 42

43 Laskentarajan määrittäminen Laskentarajan määrittämistä helpottaa ns. referenssilaskentarajan määrittäminen. Tämä voi olla esimerkiksi juridinen konsernikokonaisuus. Laskentarajan kuvauksessa sitten esitetään poikkeamat tästä kokonaisuudesta. 43

44 Laskentarajan määrittäminen 44

45 Laskentarajan määrittäminen (GRI G4 ehdotus) Boundary: the range of value chain elements covered in the report for each material topic. Boundaries may vary based on the topics beeing reported. Topic 1 Topic 2 Topic 3

46 GRI-ohjeiston perussisältö (standard disclosures) 46

47 GRI-ohjeiston sisältö 47

48 Strategia ja Analyysi: Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsauksen tehtävä on osoittaa organisaation sitoutuminen yhteiskuntavastuuseen. Katsauksen allekirjoittajana voi olla myös esimerkiksi hallituksen puheenjohtaja tai muu korkeimpaan johtoon kuuluva henkilö. Siinä tulisi analysoida yhteiskuntavastuun merkitystä organisaatiolle ja sen strategialle ja esittää organisaation merkittävimpiin yhteiskuntavastuuhaasteisiin liittyvät lyhyen ja pitkän aikavälin suunnitelmat. Katsauksen tulisi sisältää Yhteiskuntavastuun strategiset painopistealueet lyhyellä ja pitkällä aikavälillä mukaan lukien kansainvälisten yhteiskuntavastuuperiaatteiden ja -standardien kunnioittaminen ja niiden vaikutus organisaation strategiaan ja tavoitteiden saavuttamiseen Laajemmat yhteiskunnalliset trendit, jotka vaikuttavat organisaation toimintaan ja yhteiskuntavastuun painopisteisiin Merkittävimmät tapahtumat, onnistumiset ja epäonnistumiset raportointikaudella Yhteiskuntavastuun tulokset suhteessa päämääriin Katsaus organisaation merkittävimpiin haasteisiin ja päämääriin seuraavalle vuodelle sekä tavoitteet seuraavalle 3-5 vuodelle Muut organisaation strategiaan merkittävästi vaikuttavat tekijät 48

49 Strategia ja Analyysi: Yhteiskuntavastuun vaikutusalueet ja niihin liittyvät riskit ja mahdollisuudet (1) Tämä kuvaileva jakso jakautuu kahteen osaan. Ensimmäisessä osassa tulisi kuvata organisaation yhteiskuntavastuun sisältö ja siihen liittyvien näkökohtien vaikutus sidosryhmiin. Kuvauksen tulisi sisältää Organisaation merkittävät yhteiskuntavastuun vaikutusalueet ja niihin liittyvät haasteet ja mahdollisuudet sidosryhmien oikeuksien sekä kansainvälisten yhteiskuntavastuuperiaatteiden ja -standardien luoman vaatimustason valossa Organisaation lähestymistapa näiden haasteiden ja mahdollisuuksien priorisointiin Johtopäätökset raportointikauden tuloksista näillä alueilla mukaan lukien mahdollisen yli- tai alisuoriutumisen syiden analysointi Kuvaus toimintakäytännöistä liittyen tuloksiin ja niissä tapahtuneet merkittävimmät muutokset 49

50 Strategia ja Analyysi: Yhteiskuntavastuun vaikutusalueet ja niihin liittyvät riskit ja mahdollisuudet (2) Toinen jakso keskittyy niihin pitkän aikavälin yhteiskuntavastuutrendeihin, riskeihin ja mahdollisuuksiin, joilla on vaikutusta organisaation taloudelliseen tilanteeseen. Kuvauksen tulisi keskittyä erityisesti sijoittaja- ja rahoittajatahojen kannalta olennaiseen tietoon ja sen tulisi sisältää Yhteiskuntavastuun kehitystrendeihin liittyvät merkittävimmät riskit ja mahdollisuudet organisaation kannalta Organisaation yhteiskuntavastuunäkökohtien priorisointi sen mukaan, mikä on niiden vaikutus organisaation pitkän aikavälin strategiaan ja kilpailuasemaan, sekä laadullinen tai kvantitatiivinen kuvaus niihin liittyvistä taloudellisista ohjaustekijöistä Taulukkomuotoinen yhteenveto, joka kattaa Päämäärät, tulokset suhteessa päämääriin ja johtopäätökset raportointikaudelta Yhteiskuntavastuuriskeihin ja mahdollisuuksiin liittyvät päämäärät seuraavalle raportointikaudelle sekä tavoitteet 3-5 vuodelle Em. yhteiskuntavastuuriskeihin ja mahdollisuuksiin liittyvät hallintokäytännöt 50

51 Organisaation taustakuvaus (1) GRI-tunnus Sisältö 2.1 Organisaation nimi 2.2 Tärkeimmät tuotteet ja palvelut sekä tavaramerkit 2.3 Operatiivinen rakenne mukaan lukien päätoimialat, yhtiöt, tytär- ja osakkuusyhtiöt, yhteisyritykset 2.4 Organisaation pääkonttorin sijainti 2.5 Maiden lukumäärä, joissa organisaatiolla on toimintaa sekä luettelo niistä maista, joissa toiminnot pääasiassa sijaitsevat tai jotka ovat muuten olennaisia organisaation yhteiskuntavastuun kannalta 2.6 Organisaation omistusrakenne ja yhtiömuoto 2.7 Markkinat, joilla yritys toimii (maantieteellinen jakauma, sektorit, joita yritys palvelee ja asiakastai edunsaajaryhmät) 2.8 Organisaation toiminnan laajuus mukaan lukien o Henkilöstön määrä o Liikevaihto (yksityinen sektori) tai nettotulot (julkinen sektori) o Pääomarakenne: oma ja vieras pääoma (yksityinen sektori) o Tuotettujen tuotteiden ja palvelujen määrä 2.9 Raportointikaudella tapahtuneet merkittävät muutokset organisaation koossa, rakenteessa tai omistuksessa mukaan lukien o Muutokset sijaintipaikassa ja toiminnassa (esim. uudet tuotantolaitokset, tuotantolaitosten sulkeminen ja laajennukset) o Osakepääoman muutokset ja muut pääomaan vaikuttavat muutokset (yksityinen sektori) 2.10 Raportointikaudella saadut palkinnot 51

52 Raportointiprosessin kuvaus (1) GRI-tunnus Raportin profiili Sisältö 3.1 Raportointiajanjakso (esim. vuosi/tilikausi) 3.2 Edellisen raportin julkistamisajankohta 3.3 Raportointitiheys (esim. vuosittain, joka toinen vuosi) 3.4 Yhteystiedot lisätietojen saamiseksi raportista ja sen sisällöstä Raportin kattavuus ja laskentaraja 3.5 Kuvaus prosessista, jolla raportin sisältö on määritelty mukaan lukien o Tietojen olennaisuuden määrittely o Raportin sisältökohtien keskinäinen priorisointi o Raporttia käyttävien sidosryhmien tunnistaminen 3.6 Raportin laskentaraja mukaan lukien (raporttiin sisällytetyt maat, divisioonat, tytäryhtiöt, vuokratilat, yhteisyritykset, alihankkijat) 3.7 Laskentakokonaisuus ja siihen liittyvät rajoitteet. 3.8 Periaatteet esimerkiksi yhteisyritysten, tytäryhtiöiden, vuokratilat ja ulkoistettujen toimintojen tietojen raportoinnille, siltä osin kun ne voivat merkittävästi vaikuttaa vertailukelpoisuuteen eri raportointikausien välillä ja/tai eri organisaatioiden välillä 3.9 Kuvaus mittaus- ja laskentamenetelmistä mukaan lukien arvioiden taustalla olevat olettamukset, joita on käytetty tunnuslukujen tai muiden tietojen yhdistelyssä Muutokset aiemmin raportoiduissa tiedoissa ja syyt muutoksille (esim. fuusiot, ostot, muutokset raportointikaudessa, liiketoiminnan luonteen muuttuminen, mittausmenetelmien muutokset) 3.11 Merkittävät muutokset raportin kattavuudessa, laskentarajassa tai mittausmenetelmissä 52

53 Raportointiprosessin kuvaus (2) GRI-tunnus GRI-sisältöindeksi Sisältö 3.12 Taulukko, josta selviää GRI-ohjeiston kohtien sijainti raportissa Ilmaistaan, mistä seuraavat GRI-ohjeiston osat löytyvät raportista: o Strategia ja analyysi o Organisaation profiili o Raportointiprosessi o Hallintokäytännöt ja sitoumukset o Johtamisen lähestymistavan kuvaus kategorioittain o Avaintunnusluvut o Mahdolliset täydentävät tunnusluvut o Mahdolliset toimialakohtaiset tunnusluvut Varmennusta koskevat tiedot 3.13 Organisaation lähestymistapa raportin ulkoiseen varmennukseen. Mikäli tiedot ulkoisesta varmennuksesta (esim.sen kattavuus) eivät sisälly varmennusraporttiin, tulee ne kuvata tässä, samoin raportoivan organisaation ja ulkoisen varmentajan kytkökset toisiinsa. 53

54 Hallintotapa, sitoumukset ja yhteistyö (1) GRI-tunnus Hallintotapa Sisältö 4.1 Kuvaus hallintorakenteesta, mukaan lukien hallituksen alaisuudessa työskentelevät valiokunnat, joiden vastuulla on strategian määrittäminen ja toteuttaminen. ( ref. LA13) 4.2 Hallituksen puheenjohtajan asema: raportoidaan onko hallituksen puheenjohtaja myös toimivan johdon jäsen. Mikäli on, kuvaillaan hänen vastuualueensa toimivassa johdossa sekä syyt tähän järjestelyyn. 4.3 Ulkopuolisten, riippumattomien jäsenten osuus hallituksessa. Kuvataan myös, miten riippumattomuus on määritelty. Hallituksen jäsenten sukupuolijakauma 4.4 Osakkeenomistajien käytössä olevat kanavat tehdä suosituksia ja antaa ohjeita hallitukselle, mukaan lukien o Osakkeenomistajien vaikutusmahdollisuudet jotka mahdollistavat mm. vähemmistöosakkeenomistajien mielipiteenilmaukset hallitukselle. o Työntekijöiden edustus hallituksessa sekä työntekijöiden informointi ja konsultointi muodollisissa hallintoelimissä kuten yritysneuvosto (works council) 4.5 Yhteiskuntavastuun tulosten vaikutus hallituksen jäsenten ja organisaation muun johdon palkitsemiseen 4.6 Prosessit, joilla hallituksessa varmistetaan intressiristiriitojen ehkäiseminen 4.7 Prosessit, joilla arvioidaan hallituksen pätevyyttä ja asiantuntemusta strategisen johtamisen sekä taloudellisen, sosiaalisen ja ympäristövastuun alueilla mukaan lukien hallituksen monimuotoisuus 4.8 Sisäiset kannanotot, arvot, menettelytapaohjeet ja periaatteet, jotka ovat olennaisia taloudellisen, sosiaalisen ja ympäristövastuun kannalta sekä niiden käytäntöön vieminen. 4.9 Prosessit, joiden avulla hallitus valvoo organisaation taloudelliseen, sosiaaliseen ja ympäristövastuuseen liittyvien näkökohtien tunnistamista ja valvontaa, niihin liittyviä riskejä ja mahdollisuuksia sekä sitä, onko organisaation toiminta kansainvälisten yhteiskuntavastuuperiaatteiden mukaista Prosessit, joiden avulla arvioidaan hallituksen omia tuloksia, erityisesti liittyen taloudelliseen, sosiaaliseen ja ympäristövastuuseen. 54

55 Hallintokäytännöt, sitoumukset ja yhteistyö (2) GRI-tunnus Sisältö Sitoutuminen ulkoisiin yhteiskuntavastuualoitteisiin 4.11 Kuvaus siitä, miten varovaisuuden periaate otetaan huomioon organisaation toiminnassa Ulkoiset taloudelliseen, sosiaaliseen ja/tai ympäristövastuuseen liittyvät periaatteet tai aloitteet, joihin organisaatio on sitoutunut Jäsenyydet yhdistyksissä ja järjestöissä (esimerkiksi teollisuusjärjestöt) ja kansallisissa/kansainvälisissä edunvalvontaorganisaatioissa, joissa o Organisaatiolla on paikka hallintoelimissä o Organisaatio osallistuu valiokuntiin tai projekteihin o Organisaatio tukee toimintaa taloudellisesti muuten kuin maksamalla jäsenmaksun o Jäsenyys on organisaatiolle strateginen valinta Tässä tarkoitetaan pääasiassa jäsenyyksiä, jotka ovat organisaatiotasoisia. Sidosryhmävuorovaikutus 4.14 Lista organisaation sidosryhmistä, jotka otettu mukaan sidosryhmävuorovaikutukseen 4.15 Sidosryhmien tunnistaminen ja valinta Lähestymistapa sidosryhmävuorovaikutukseen, mukaan lukien vuorovaikutuskanavat ja vuorovaikutuksen tiheys sidosryhmittäin Sidosryhmävuorovaikutuksessa esiin nousseet asiat ja huolenilmaukset sekä sen kuvaus, miten organisaatio on ottanut nämä huomioon toiminnassaan ja raportoinnissaan. 55

56 Yhteiskuntavastuun johtamiskäytäntöjen kuvaus (Disclosure on Management Approach, DMA) Käsittelee yhteiskuntavastuun toimintaperiaatteita, menettelytapoja, tavoitteita ja muuta lisäinformaatiota, joka on hyödyllistä toimintaindikaattoreiden ymmärtämiseksi. Johtamiskäytäntöjen kuvauksessa lähdetään liikkeelle GRI-ohjeiston määrittelemistä yhteiskuntavastuun näkökohdista. Jokaisen olennaiseksi määritellyn näkökohdan osalta kuvataan siihen liittyvät johtamiskäytännöt. Raportoiva organisaatio voi ryhmitellä olennaiset yhteiskuntavastuun näkökohdat haluamallaan tavalla ja esittää useita eri näkökohtia koskevat yhteiset johtamiskäytännöt yhdessä kuvauksessa. Esimerkiksi ympäristönäkökohtiin liittyvät johtamiskäytännöt voidaan esittää yhdessä.

57 Yhteiskuntavastuun johtamiskäytäntöjen kuvaus GRI-ohjeiston mukaan

58 Ulottuvuus Luokka Näkökohta Johtamiskäytännöt Taloudellinen vastuu Taloudelliset tulokset Markkinat Välilliset taloudelliset vaikutukset Tavoitteet ja tulokset Politiikka Lisätiedot Ympäristövastuu Materiaalit Energia Vesi Luonnon monimuotoisuus Päästöt ja jätteet Tuotteet ja palvelut Määräystenmukaisuus Kuljetukset Yleiset Tavoitteet ja tulokset Politiikka Organisaatio ja vastuut Koulutus ja tietoisuuden tason nostaminen Valvonta ja seuranta Lisätiedot Sosiaalinen vastuu Työntekijät ja työolosuhteet Työvoima Työntekijöiden ja työnantajan väliset suhteet Työterveys ja turvallisuus Koulutus Monimuotoisuus ja mahdollisuudet Tasa-arvoinen palkitseminen Ihmisoikeudet Investointi- ja ostokäytännöt Tasa-arvo Järjestäytymis- ja työehtosopimusoikeudet Lapsityövoima Pakko- ja rangaistustyövoima Turvakäytännöt Alkuperäiskansojen oikeudet Arviointi Korjaavat toimenpiteet Yhteiskunta Paikallisyhteisöt Korruptio Poliittinen vaikuttaminen Kilpailu Määräystenmukaisuus Tuotevastuu Asiakkaiden terveys ja turvallisuus Tuotteisiin ja palveluihin liittyvät merkinnät Markkinointiviestintä Asiakkaiden yksityisyyden suoja Määräystenmukaisuus Tavoitteet ja tulokset Politiikka Organisaatio ja vastuut Koulutus ja tietoisuuden tason nostaminen Valvonta ja seuranta Lisätiedot Ihmisoikeuksien osalta lisäksi: Riskiarviointi Vaikutusten analysointi 58

59 GRI G4 ehdotuksen muutokset näkökohtiin 59

60 Tunnusluvut ja laskentaohjeet GRI-ohjeiston mukaan 60

61 GRI-ohjeiston tunnusluvut 61

62 Toimintaindikaattorit/tunnusluvut (Performance Indicators) Pääindikaattorit ovat sellaisia, jotka sopivat kaikille raportoijille ja kiinnostavat yleisesti useimpia sidosryhmiä. Sanalla pää- (core) on haluttu painottaa tunnusluvun merkitystä sekä raporttien käyttäjille että laatijoille. Yhteiskuntavastuun tunnusluvut ovat voimakkaasti sidoksissa raportoivan organisaation toiminnan luonteeseen ja vaikutuksiin, joten jokainen GRIohjeistossa määritelty pääindikaattori ei välttämättä ole yhtä relevantti kaikille raportoijille. Lisäindikaattoreille tyypillisiä piirteitä ovat: ne edustavat parasta käytäntöä yhteiskuntavastuun raportoinnissa ja niitä käyttävät tällä hetkellä vain harvat yritykset ne tuottavat informaatiota sidosryhmille, jotka ovat erityisen tärkeitä raportoivalle yritykselle niiden kokeileminen raportoinnissa on koettu tärkeäksi ja ne voivat tulevaisuudessa olla raportoinnin avaintunnuslukuja.

63 Laskentaohjeen rakenne 1. Relevance: Tunnusluvun merkitys 2. Compilation: Ohjeet tunnusluvun yhdistelemiseksi 3. Definitions: Keskeisten käsitteiden määritelmät 4. Documentation: Mahdolliset tietolähteet/lähdejärjestelmät ja -tilastot 5. References: Viittaukset muihin keskeisiin periaatteisiin, ohjeistoihin ja laskentasääntöihin 63

64 Sidosryhmiin kohdistuvat taloudelliset vaikutukset Society As a business, Novo Nordisk generates wealth for society and contributes to socioeconomic development through its sustainable business practices Employees 26,008 employees knowledge and productivity are a major part of the company s intangible value. 51% of employees work outside Denmark. 32% of cash received is remuneration. Public sector Tax payments fund services offered by the public sector. Novo Nordisk s tax payments are an estimated 4.5% of corporate taxes in Denmark. Novo Nordisk s employees in Denmark pay an estimated 0.6% of the country s total income tax. In total, Novo Nordisk s income taxes in Denmark for the year amounted to DKK 1,298 million. 64

65 Taloudellisen vastuun tunnusluvut GRI-koodi Tunnusluvun sisältö Tunnuslukukategoria Taloudelliset tulokset EC1 Suora tuotettu taloudellinen lisäarvo jaoteltuna tuloihin, käyttökustannuksiin, henkilöstön palkitsemiseen, lahjoituksiin ja muuhun tukeen esimerkiksi paikallisyhteisöille, oman toiminnan kehittämiseen ja maksuihin sijoittajille ja rahoittajille sekä valtiolle EC2 Ilmastonmuutokseen liittyvät taloudelliset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet liittyen organisaation toimintaan Avaintunnusluku Avaintunnusluku EC3 Organisaation eläkesitoumusten kattavuus Avaintunnusluku EC4 Valtiolta saadut merkittävät avustukset Avaintunnusluku Markkinat EC5 Organisaation pienimmän aloituspalkan suhde kansalliseen minimipalkkaan merkittävissä toimintamaissa jaoteltuna sukupuolen mukaan EC6 Periaatteet ja käytännöt liittyen paikallisiin toimittajiin sekä paikallisten toimittajien osuus merkittävissä toimintamaissa EC7 Käytännöt liittyen paikallisten työntekijöiden palkkaamiseen sekä paikallisten johtajien osuus merkittävissä toimintamaissa Välilliset taloudelliset vaikutukset EC8 Vaikutus ja investoinnit yleisen paikallisen infrastruktuurin kehittämiseen (organisaation omat rahalliset investoinnit, muut lahjoitukset ja hyväntekeväisyys) EC9 Kuvaus merkittävistä välillisistä taloudellisista vaikutuksista mukaan lukien vaikutusten laajuus Täydentävä tunnusluku Avaintunnusluku Avaintunnusluku Avaintunnusluku Täydentävä tunnusluku 65

66 Panos Ympäristövastuu Prosessi Tuotos Materiaalien käyttö: EN1, EN2 Kuljetukset: EN29 Tuotteet ja palvelut: EN26, EN27 Energian käyttö: EN3, EN4, EN5, EN6, EN7 Veden käyttö: EN8, EN9, EN10 Laskentaraja Määräystenmukaisuus: EN28 Ympäristömenot: EN30 Luonnon monimuotoisuus: EN11, EN12, EN13, EN14, EN15 Päästöt ilmaan ja vesistöön, jätteet: EN16, EN17, EN19, EN20, EN21, EN22, EN23, EN18, EN24, EN25

67 Ympäristövastuun tunnusluvut (1) GRI-koodi Tunnusluvun sisältö Tunnuslukukategoria Materiaalit EN1 Materiaalien käyttö (paino tai volyymi) Avaintunnusluku EN2 Kierrätysmateriaalin käyttö prosentteina Avaintunnusluku Energia EN3 Välitön energiankulutus jaoteltuna primäärienergialähteittäin Avaintunnusluku EN4 Välillinen energiankulutus jaoteltuna primäärienergialähteittäin Avaintunnusluku EN5 Tehokkuutta parantamalla saavutettu energiansäästö Täydentävä tunnusluku EN6 Energiatehokkaiden ja uusiutuvalla energialla tuotettujen tuotteiden ja palveluiden tarjoamiseen liittyvät aloitteet ja niiden vaikutus energiatarpeeseen EN7 Välillisen energiankäytön vähentämiseen liittyvät aloitteet ja niiden avulla saavutettu vähennys energiankäytössä Vesi Täydentävä tunnusluku Täydentävä tunnusluku EN8 Vedenotto jaoteltuna lähteittäin Avaintunnusluku EN9 Vesilähteet, joihin organisaation vedenotolla on merkittävä vaikutus Täydentävä tunnusluku EN10 Kierrätetyn ja uudelleenkäytetyn veden kokonaisvolyymi ja prosenttiosuus Täydentävä tunnusluku 67

68 Source: Greenhouse Gas Protocol 68

69 Ympäristövastuun tunnusluvut (2) GRI-koodi Tunnusluvun sisältö Tunnuslukukategoria Luonnon monimuotoisuus EN11 Luonnonsuojelualueilla tai muuten luonnon monimuotoisuuden kannalta rikkailla alueilla tai niiden läheisyydessä omistettujen, vuokrattujen ja hallinnoitujen maa alueiden sijainti ja koko EN12 Organisaation toiminnan, tuotteiden ja palvelujen vaikutus luonnon monimuotoisuuteen luonnonsuojelualueilla tai muuten luonnon monimuotoisuuden kannalta rikkailla alueilla Avaintunnusluku Avaintunnusluku EN13 Suojellut ja kunnostetut elinympäristöt Täydentävä tunnusluku EN14 Strategiat, toimenpiteet ja tulevaisuuden suunnitelmat liittyen organisaation vaikutuksiin luonnon monimuotoisuuteen EN15 IUCN:n punaisella listalla tai kansallisilla suojeltavien lajien listoilla olevien eliöiden määrä organisaation vaikutuspiirissä olevilla alueilla jaoteltuna sukupuuttoon kuolemisriskin mukaan Täydentävä tunnusluku Täydentävä tunnusluku 69

70 Ympäristövastuun tunnusluvut (3) GRI-koodi Tunnusluvun sisältö Tunnuslukukategoria Päästöt ja jätteet EN16 Välittömien ja välillisten kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt painoyksiköissä Avaintunnusluku EN17 Muut merkittävät välilliset kasvihuonekaasupäästöt painoyksiköissä Avaintunnusluku EN18 Aloitteet, joiden tarkoituksena on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä ja saavutetut vähennykset Täydentävä tunnusluku EN19 Otsonikatoa aiheuttavien aineiden päästöt painoyksiköissä Avaintunnusluku EN20 NOx, Sox ja muut merkittävät päästöt ilmaan jaoteltuna päästölajeittain painoyksiköissä Avaintunnusluku EN21 Päästöt vesistöön jaoteltuna päästölajeittain ja kohteen mukaan Avaintunnusluku EN22 Jätteiden kokonaismäärä jaoteltuna jätelajeittain ja käsittelyn mukaisesti Avaintunnusluku EN23 Merkittävien kemikaali-, öljy- ja polttoainevuotojen määrä ja suuruus Avaintunnusluku EN24 Kuljetetun, maahan tuodun, maasta viedyn tai käsitellyn ongelmajätteen (kuten määritelty Baselin sopimuksen liitteissä I, II, III ja VIII) määrä sekä kansainvälisesti kuljetetun ongelmajätteen prosenttiosuus EN25 Niiden vesialueiden ja niihin liittyvien elinympäristöjen koko, suojelustatus ja arvo monimuotoisuuden kannalta, joihin organisaation päästöillä on merkittävä vaikutus Täydentävä tunnusluku Täydentävä tunnusluku 70

71 Ympäristövastuun tunnusluvut (4) GRI-koodi Tunnusluvun sisältö Tunnuslukukategoria Tuotteet ja palvelut EN26 Aloitteet, joiden tarkoituksena on vähentää tuotteiden ja palvelujen ympäristövaikutuksia ja niiden avulla saavutetut tulokset EN27 Tuotteiden ja pakkausten prosenttiosuus, jotka on otettu takaisin uudelleenkäytettäväksi tai kierrätettäväksi, jaoteltuna kategorioittain Avaintunnusluku Avaintunnusluku Määräystenmukaisuus EN28 Merkittävien ympäristölainsäädännön ja -säännösten rikkomiseen liittyvien sakkojen rahallinen määrä sekä ei-rahallisten sanktioiden lukumäärä Kuljetukset EN29 Tuotteiden ja materiaalien sekä henkilöstön kuljetuksiin liittyvät merkittävät ympäristövaikutukset Yleiset Avaintunnusluku Täydentävä tunnusluku EN30 Ympäristönsuojelun menot ja ympäristöinvestoinnit Täydentävä tunnusluku 71

72 Sosiaalisen vastuun tunnusluvut (1) GRI-koodi Tunnusluvun sisältö Tunnuslukukategoria Henkilöstöä ja työolosuhteita koskevat käytännöt Työvoima LA1 Työvoima jaoteltuna työsuhteen (kokoaikainen/osa-aikainen) ja työsopimuksen (vakituinen/määräaikainen) mukaan jaoteltuna alueittain ja sukupuolen mukaan LA2 Vaihtuvuus ja uudet rekrytoinnit absoluuttisina lukuina ja prosentteina jaoteltuna ikäryhmittäin, alueittain ja sukupuolen mukaan LA3 Etuudet, joita ei tarjota määräaikaisille ja osa-aikaisille työntekijöille, vaan ainoastaan kokoaikaisille työntekijöille, jaoteltuna alueittain LA15 Työhön palaamisaste ja pysyvyys vanhempainloman jälkeen jaoteltuna sukupuolen mukaan Työntekijöiden ja työnantajan väliset suhteet Avaintunnusluku Avaintunnusluku Täydentävä tunnusluku Avaintunnusluku LA4 Kollektiivisten työehtosopimusten piirissä olevien työntekijöiden prosenttiosuus Avaintunnusluku LA5 Uudelleenjärjestelytilanteissa noudatettava vähimmäisirtisanomisaika ja sen sisältyminen kollektiivisiin työehtosopimuksiin Työterveys ja turvallisuus LA6 Virallisten, johdon ja työntekijöiden edustukseen perustuvien työsuojelutoimikuntien toiminnan (työterveys- ja turvallisuusohjelmiin liittyvä valvonta ja neuvonta) piiriin kuuluvien työntekijöiden osuus LA7 Tapaturmataajuus, ammattitaudit, menetetyt työpäivät, poissaolot ja työpaikalla aiheutuneet kuolemantapaukset jaoteltuna alueittain ja sukupuolen mukaan LA8 Vakaviin sairauksiin liittyvät koulutus, neuvonta, ehkäisemis- ja riskienhallintaohjelmat, jotka on suunnattu työntekijöille, heidän perheilleen, tai paikallisyhteisön jäsenille LA9 Terveys- ja turvallisuusasioita koskevat muodolliset sopimukset ammattiliittojen kanssa Avaintunnusluku Täydentävä tunnusluku Avaintunnusluku Avaintunnusluku Täydentävä tunnusluku 72

73 Sosiaalisen vastuun tunnusluvut (2) GRI-koodi Tunnusluvun sisältö Tunnuslukukategoria Koulutus LA10 Keskimääräiset koulutustunnit työntekijää kohden jaoteltuna henkilöstöryhmittäin ja sukupuolen mukaan LA11 Koulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen liittyvät ohjelmat, jotka tukevat työntekijöiden jatkuvaa työllisyyttä ja antavat tukea työsuhteen päättymistilanteissa LA12 Henkilöstön osuus, joka on säännöllisten suoritusarviointien ja kehityskeskustelujen piirissä jaoteltuna sukupuolen mukaan Monimuotoisuus ja mahdollisuudet LA13 Organisaation hallintoelinten ja henkilöstöryhmien koostumus jaoteltuna sukupuolen, ikäryhmän, vähemmistöryhmän ja muiden monimuotoisuuteen liittyvien tunnuslukujen mukaisesti Tasa-arvoinen palkitseminen LA14 Miesten ja naisten peruspalkan suhde ja palkitseminen henkilöstöryhmittäin merkittävissä toimipaikoissa Avaintunnusluku Täydentävä tunnusluku Täydentävä tunnusluku Avaintunnusluku Avaintunnusluku 73

74 Sosiaalisen vastuun tunnusluvut (3) GRI-koodi Tunnusluvun sisältö Tunnuslukukategoria Ihmisoikeudet Investointi- ja ostokäytännöt HR1 Merkittävien investointisopimusten prosenttiosuus ja lukumäärä, jotka sisältävät ihmisoikeuksiin liittyviä ehtoja tai joiden yhteydessä on tehty ihmisoikeusarviointi HR2 Merkittävien alihankkijoiden ja toimittajien prosenttiosuus, joille on tehty ihmisoikeusarviointi sekä toteutetut toimenpiteet HR3 Organisaation toiminnan kannalta merkittäviin ihmisoikeuskysymyksiin liittyviin politiikkoihin ja toimintakäytäntöihin keskittyvä henkilöstön koulutus (koulutustunnit ja prosenttiosuus henkilöstöstä, joka on koulutettu) Tasa-arvo Avaintunnusluku Avaintunnusluku Täydentävä tunnusluku HR4 Syrjintätapausten lukumäärä ja toteutetut toimenpiteet Avaintunnusluku Järjestäytymis- ja työehtosopimusoikeudet HR5 Toiminnot, joissa oikeus järjestäytymiseen ja työehtosopimusneuvotteluihin on vaarassa olla toteutumatta, ja näiden oikeuksien tukemiseksi toteutetut toimenpiteet Avaintunnusluku 74

75 Sosiaalisen vastuun tunnusluvut (4) GRI-koodi Tunnusluvun sisältö Tunnuslukukategoria Lapsityövoima HR6 Toiminnot, joissa on merkittävä lapsityövoiman käytön riski, ja lapsityövoiman käytön estämiseksi toteutetut toimenpiteet Pakko- ja rangaistustyövoima HR7 Toiminnot, joissa on merkittävä pakko- ja rangaistustyövoiman käytön riski, ja pakko- ja rangaistustyövoiman käytön estämiseksi toteutetut toimenpiteet Turvakäytännöt HR8 Prosenttiosuus turvahenkilökunnasta, joka on saanut koulutusta organisaation ihmisoikeuspolitiikkoihin ja toimintakäytäntöihin liittyen Alkuperäiskansojen oikeudet Avaintunnusluku Avaintunnusluku Täydentävä tunnusluku HR9 Alkuperäiskansojen oikeuksien rikkomukset ja toteutetut toimenpiteet Täydentävä tunnusluku Arviointi HR10 Prosenttiosuus ja kokonaismäärä toiminnoista, joissa on toteutettu ihmisoikeusasioiden läpikäynti tai vaikutusarviointi Korjaavat toimenpiteet HR11 Ihmisoikeusasioihin liittyvien valitusprosessien lukumäärä, käsittely ja virallisen valitusprosessin ratkaisut Avaintunnusluku Avaintunnusluku 75

76 Sosiaalisen vastuun tunnusluvut (5) GRI-koodi Tunnusluvun sisältö Tunnuslukukategoria Yhteiskunta Paikallisyhteisöt SO1 Prosenttiosuus toiminnoista joissa on otettu käyttöön paikallisyhteisöihin liittyvä vuorovaikutus, vaikutusarviointi ja kehitysohjelma SO9 Toiminnot, joista aiheutuu tai voi aiheutua merkittäviä negatiivisia vaikutuksia paikallisyhteisöön SO10 Toimenpiteet, joilla estetään tai vähennetään paikallisyhteisöön kohdistuvia negatiivisia vaikutuksia Korruptio SO2 Korruptioon liittyvän riskianalyysin läpikäyneiden liiketoimintayksiköiden prosenttiosuus ja lukumäärä SO3 Prosenttiosuus henkilöstöstä, joka on saanut koulutusta organisaation korruptioon liittyviin politiikkoihin ja toimintakäytäntöihin Avaintunnusluku Avaintunnusluku Avaintunnusluku Avaintunnusluku Avaintunnusluku SO4 Korruptiotapausten yhteydessä toteutetut toimenpiteet Avaintunnusluku 76

77 Sosiaalisen vastuun tunnusluvut (6) GRI-koodi Tunnusluvun sisältö Tunnuslukukategoria Yhteiskunta Poliittinen vaikuttaminen SO5 Organisaation julkiset poliittiset kannanotot sekä osallistuminen poliittiseen vaikuttamiseen ja lobbaukseen SO6 Poliittisille puolueille, poliitikoille ja poliittisille instituutioille annettujen raha- ja muiden lahjoitusten arvo jaoteltuna maittain Kilpailu SO7 Kilpailuoikeudellisten säännösten rikkomiseen, kartelleihin ja määräävän markkina-aseman väärinkäyttöön liittyvien oikeustoimien lukumäärä ja oikeuden päätökset Määräystenmukaisuus SO8 Merkittävien lainsäädännön ja säännösten rikkomiseen liittyvien sakkojen rahallinen määrä sekä ei-rahallisten sanktioiden lukumäärä Avaintunnusluku Täydentävä tunnusluku Täydentävä tunnusluku Avaintunnusluku 77

78 Sosiaalisen vastuun tunnusluvut (7) GRI-koodi Tunnusluvun sisältö Tunnuslukukategoria Tuotevastuu Asiakkaiden terveys ja turvallisuus PR1 Elinkaaren vaiheet, joissa tuotteiden ja palveluiden terveys- ja turvallisuusvaikutuksia arvioidaan sekä näiden arviointien piirissä olevien merkittävien tuotteiden ja palvelukokonaisuuksien prosenttiosuus PR2 Tuotteiden elinkaarenaikaisiin terveys- ja turvallisuusvaikutuksiin liittyvien määräysten ja vapaaehtoisten periaatteiden rikkomusten lukumäärä jaoteltuna päätösten mukaan Tuotteisiin ja palveluihin liittyvät merkinnät PR3 Tuotteisiin ja palveluihin liittyvä pakollinen informaatio sekä merkittävien tuotteiden ja palveluiden prosenttiosuus, joita nämä vaatimukset koskevat PR4 Tuoteinformaatioon ja merkintöihin liittyvien määräysten ja vapaaehtoisten periaatteiden rikkomusten lukumäärä jaoteltuna päätösten mukaan PR5 Asiakastyytyväisyyteen liittyvät toimintakäytännöt mukaan lukien asiakastyytyväisyyskyselyiden tulokset Avaintunnusluku Täydentävä tunnusluku Avaintunnusluku Täydentävä tunnusluku Täydentävä tunnusluku 78

79 Sosiaalisen vastuun tunnusluvut (8) GRI-koodi Tunnusluvun sisältö Tunnuslukukategoria Tuotevastuu Markkinointiviestintä PR6 Markkinointiviestinnän, mukaan lukien mainonta ja sponsorointi, lainmukaisuuden sekä standardien ja vapaaehtoisten periaatteiden täyttymisen varmistamiseen liittyvät ohjelmat PR7 Markkinointiviestintään, mainontaan ja sponsorointiin liittyvien määräysten ja vapaaehtoisten periaatteiden rikkomusten lukumäärä jaoteltuna päätösten mukaan Asiakkaiden yksityisyyden suoja PR8 Asiakkaiden yksityisyyden suojan rikkomiseen ja asiakastietojen häviämiseen liittyvät pätevät valitukset Määräystenmukaisuus PR9 Merkittävien tuotteiden ja palveluiden käyttöön liittyvän lainsäädännön ja säännösten rikkomisesta aiheutuneiden sakkojen rahallinen määrä Avaintunnusluku Täydentävä tunnusluku Täydentävä tunnusluku Avaintunnusluku 79

80 GRI-ohjeiston soveltamistasot 80

81 GRI-ohjeiston päivitys G4 81

82 GRI:n tavoitteet Objective 1: by 2015 all large and medium-sized companies in OECD countries and fast-growing emerging economies should be required to report publicly on their ESG performance, or if they don t, explain why Objective 2: a standard for integrated reporting should be defined, tested and adopted by 2020

83 Tietojen varmentaminen 11/04/2013

84 Yhteiskuntavastuutietojen luotettava esittäminen Laadullinen tieto Raportointiperiaatteet Olennaisuus Raportoidun tiedon olennaisuus Yhteiskuntavastuuraportti Luotettavuus Raportin antama kuva Lähtötiedot, järjestelmät ja kontrollit Raportoidun tiedon luotettavuus: - kattavuus - oikeellisuus - vertailukelpoisuus Tunnusluvut

85 Raportoinit Tietojen keruu Lähtötiedot Tietojen kirjausketjun aukottomuus Raportointiprosessi Lähtötietojen tuottaminen (mittaus/laskenta/arvio) Laskentamenetelmät Kontrolleja: dokumentoitu tiedonkeruu tietojen säilyttäminen tarkastukset ja täsmäytykset inventoinnit koulutus ammattitaito johdon katselmukset selkeät vastuu tietojen hyväksymismenettelyt Yhdistely Kontollien tulee kattaa riskialueet, joissa virhe voi syntyä Raportoitavat tiedot Toimivat kontrollit minimoivat merkittävän virheen riskiä

86 Varmennuksen tavoitteena on: -varmistaa että raportti antaa riittävän ja tasapainoisen kuvan raportoivan kokonaisuuden taloudellisesta, sosiaalisesta ja ympäristövaikutuksista sekä niiden kehityksestä, - varmistaa tietojen olennaisuus sidosryhmien kannalta, -tietojen luotettavuus (kattavuus ja oikeellisuus) sekä vertailukelpoisuus Sidosryhmävuorovaikutus Muut riippumattomat tarkastukset, kuten asiakasauditoinnit Vahvistetaan jatkuvalla dialogille Sisäiset Yleisesti + prosessit hyväksyttyjen + ja järjestelmät raportointi- + (sisäinen laadun varmistus) periaatteiden noudattaminen (GRI) Yhteiskuntavastuuraportin luotettavuus ja laatu (+ johdon vakuutus tietojen luotettavuudesta) Vahvistaa Sidosryhmien luottamus ja hyväksyntä Vaikutus Sidosryhmien käyttäytyminen ja päätökset Yhteiskuntavastuuraportin riippumaton ulkoinen varmennus Asiantuntija-arviot ja kommentit saavutetuista tuloksista Ulkoisen varmennuksen tuomaan lisäarvoon ja luotettavuuteen vaikuttavat tekijät Varmennuksen laajuus ja tavoitteet Varmennuksen kriteerit (esim. GRI) Varmennusmenetelmät ja sidosryhmien huomiointi Varmennuslausunnon käyttökelpoisuus Varmentajan asiantuntemus ja riippumattomuus

87 Varmennuksen hyöty riippuu prosessista Raportoiva organisaatio arvioi ulkoisen varmennuksen hyödyt Konsultointi Sidosryhmien odotukset ulkoiselle varmennukselle Yrityksen odotukset ja tavoitteet varmennuksesta Varmennuksen kohteen ja laajuuden määrittäminen Varmennuksen hyödyt ja kustannukset Varmennuksen tavoitteiden määrittäminen Raportoiva organisaatio valitsee varmentajan Varmentajalle asetetut kriteerit Varmentaja hyväksyy ja suunnittelee varmennustoimeksiannon Varmentaja määrittelee sen, että edellytykset varmennukselle on olemassa: aineisto, kriteeri, resurssit ja yhteistyö Varmennukselle asetetut tavoitteet ja hyödyt saavutetaan? Varmentaja toteuttaa varmennusprosssin Dokumentointi Varmentaja raportoi varmennuksen tulokset varmennuksen laajuuden ja asetettujen tavoitteiden mukaisesti Yhteiskuntavastuuraportin tai sen osien varmennus

88 Varmennuksen tasoja 5. Kattava tarkastus 1. Neuvonanto Varmentaja toimii neuvonantajana raportin laadinnassa ja raportointijärjestelmän kehittämisessä Varmentaja antaa yrityksen käyttöön sisäisen raportin, jossa on esitetty raportoituihin tietoihin ja raportointijärjestelmään liittyvät puutteet ja kehittämiskohteet Varmentaja ei anna ulkoista lausuntoa 2. Sovitut varmennustoimenpiteet Varmentaja toteuttaa raportoivan yrityksen kanssa yhdessä sovitut tarkastustoimenpiteet, jotka voivat sisältää raportin tietojen ja raportointijärjestelmien tarkastamisen sovitussa laajuudessa Varmentaja antaa yrityksen sisäiseen käyttöön raportin tarkastushavainnoista Varmentaja ei anna ulkoista lausuntoa 3. Läpikäynti Varmentaja käy läpi raportoidut tiedot ja raportointijärjestelmän sekä arvioi niiden toimivuutta ja luotettavuutta sekä yrityksen sisäisten raportointiohjeiden noudattamista Varmentaja antaa ulkoisen lausunnon, jossa todetaan varmennuksen perustuvan läpikäyntiin ja kuvataan varmennusmenettelyyn liittyvät rajoitteet Varmentaja voi antaa yrityksen sisäiseen käyttöön laajemman raportin havainnoista ja kehityskohteista 4. Rajattu tarkastus Varmentaja tarkastaa valittujen tietojen osalta koko tietojen tuottamisketjun hallintokäytännöt, johtamisjärjestelmät, raportointijärjestelmät sekä raportoitujen tietojen olennaisuus, kattavuus, oikeellisuus ja vertailukelpoisuus. Varmennus toteutetaan valittujen tietojen osalta kaikissa laskentakokonaisuuteen kuuluvissa yksiköissä tai kaikkien raportoinnin piiriin kuuluvien tietojen osalta valituissa yksiköissä. Varmentaja antaa ulkoisen lausunnon, jossa kuvataan varmennusmenettelyyn liittyvät rajoitteet Varmentaja suunnittelee ja toteuttaa varmennusmenettelyt siinä laajuudessa, että saadaan riittävä varmuus yhteiskuntavastuuraportoinnin antaman kuvan täydellisyydestä ja tasapainoisuudesta. Varmennus kohdistuu hallintokäytäntöihin, johtamisjärjestelmiin, raportointijärjestelmiin sekä raportoitujen tietojen olennaisuuteen, kattavuuteen, oikeellisuuteen ja vertailukelpoisuuteen. Varmentaja antaa ulkoisen lausunnon Varmentaja antaa yrityksen käyttöön sisäisen raportin havainnoista ja kehityskohteista Varmentaja antaa yrityksen käyttöön sisäisen raportin havainnoista ja kehityskohteista

89 AA1000 -varmennusstandardi

GRI-sisältöindeksi 2011

GRI-sisältöindeksi 2011 GRI-sisältöindeksi 2011 Tiedot raportoitu vuosikertomuksessa ja erillisessä ympäristöraportissa Koodi GRI:n mukaiset raportointitiedot Kattavuus 1. Strategia ja analyysi 1.1 Toimitusjohtajan katsaus 10-11

Lisätiedot

Wärtsilän konsernitilinpäätökseen sisällytetyt yhtiöt on lueteltu konsernitilinpäätöksen liitteessä 32. Tytäryhtiöt.

Wärtsilän konsernitilinpäätökseen sisällytetyt yhtiöt on lueteltu konsernitilinpäätöksen liitteessä 32. Tytäryhtiöt. Wärtsilä Oyj Abp Vuosikertomus 2015 Kestävä kehitys 1 Olennaisuusarviointi Tunnistetut olennaiset näkökohdat ja laskentarajat Konsernin laskentaraja (G4-17) Wärtsilän konsernitilinpäätökseen sisällytetyt

Lisätiedot

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA lukien toistaiseksi 1 (5) Sijoituspalveluyrityksille MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA Rahoitustarkastus antaa sijoituspalveluyrityksistä annetun lain

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Hall. 01.04.2014 Valt. 29.04.2014 1 Voimaantulo 01.07.2014 1 Lainsäädännöllinen perusta ja soveltamisala Kuntalain 13

Lisätiedot

Sisäisen tarkastuksen ohje

Sisäisen tarkastuksen ohje Sisäisen tarkastuksen ohje Kuntayhtymähallitus 17.3.2009 SISÄLLYSLUETTELO 1 TARKOITUS JA PERIAATTEET 3 2 TEHTÄVÄT JA ARVIOINTIPERUSTEET 3 3 ASEMA, TOIMIVALTA JA TIETOJENSAANTIOIKEUS 3 4 AMMATILLINEN OSAAMINEN

Lisätiedot

Varman sisäinen tarkastus. Sisäiset tarkastajat ry:n kk-kokous Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma Jukka Ruuth, tarkastusjohtaja

Varman sisäinen tarkastus. Sisäiset tarkastajat ry:n kk-kokous Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma Jukka Ruuth, tarkastusjohtaja Varman sisäinen tarkastus Sisäiset tarkastajat ry:n kk-kokous 19.5.2014 Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma Jukka Ruuth, tarkastusjohtaja Toiminnan säännösperusta Finanssivalvonnan ohje: Mikäli valvottavan

Lisätiedot

MÄÄRÄYS LUOTTOLAITOKSEN RISKIENHAL- LINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVON- NASTA

MÄÄRÄYS LUOTTOLAITOKSEN RISKIENHAL- LINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVON- NASTA lukien toistaiseksi 1 (5) Omistusyhteisöille Luottolaitoksille MÄÄRÄYS LUOTTOLAITOKSEN RISKIENHAL- LINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVON- NASTA Rahoitustarkastus antaa luottolaitostoiminnasta annetun lain

Lisätiedot

FIBS Suomen johtava yritysvastuuverkosto!

FIBS Suomen johtava yritysvastuuverkosto! FIBS Suomen johtava yritysvastuuverkosto Yritysvastuuverkosto FIBS tarjoaa ajankohtaista tietoa yritysvastuun parhaista käytännöistä, trendeistä ja työkaluista, tukea vastuullisuustoiminnan kehittämiseen,

Lisätiedot

UPM-KYMMENE OYJ:N HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS

UPM-KYMMENE OYJ:N HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS 1 (5) UPM-KYMMENE OYJ:N HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS UPM-Kymmene Oyj:n (jäljempänä yhtiö) hallitus on hyväksynyt tämän hallituksen työjärjestyksen (työjärjestys) 31.5.2006. Työjärjestystä on muutettu viimeksi

Lisätiedot

UPM-KYMMENE OYJ HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS

UPM-KYMMENE OYJ HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS UPM-KYMMENE OYJ HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS UPM-KYMMENE OYJ HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS UPM-Kymmene Oyj:n (jäljempänä yhtiö) hallitus on hyväksynyt tämän hallituksen työjärjestyksen (työjärjestys) 31.5.2006.

Lisätiedot

itsmf Finland Conference 2016 Focus Markus Leinonen COBIT ja governance

itsmf Finland Conference 2016 Focus Markus Leinonen COBIT ja governance itsmf Finland Conference 2016 Focus Markus Leinonen COBIT ja governance Markus Leinonen M.Sc. (Econ.), CIA, CISA Senior Manager, Internal Controls Cargotec Oyj 1984 1986 1992 1995 1997 1997 2002 2002 2008

Lisätiedot

2. päivä. Etätehtävien purku Poikkeamat. Poikkeamat Auditoinnin raportointi Hyvän auditoijan ominaisuudet Harjoituksia

2. päivä. Etätehtävien purku Poikkeamat. Poikkeamat Auditoinnin raportointi Hyvän auditoijan ominaisuudet Harjoituksia OAMK / Luova 4.5. ja 11.5. Sisäinen auditointi osa Oamkin ympäristöohjelmatyötä Sisältö 1. päivä Johdanto Auditoinnin tavoitteet Ympäristöstandardin (ISO 14001) pääkohdat Alustava ympäristökatselmus Auditoinnin

Lisätiedot

Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet

Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet 1 Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Valtuusto 23.3.2015 16 2 Vieremän kunnan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain

Lisätiedot

UPM-KYMMENE OYJ HALLITUKSEN TARKASTUSVALIOKUNNAN TYÖJÄRJESTYS

UPM-KYMMENE OYJ HALLITUKSEN TARKASTUSVALIOKUNNAN TYÖJÄRJESTYS UPM-KYMMENE OYJ HALLITUKSEN TARKASTUSVALIOKUNNAN TYÖJÄRJESTYS UPM-KYMMENE OYJ TARKASTUSVALIOKUNNANTYÖJÄRJESTYS UPM-Kymmene Oyj:n (jäljempänä yhtiö) hallitus on hyväksynyt tämän tarkastusvaliokunnan työjärjestyksen

Lisätiedot

SIILINJÄRVEN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SIILINJÄRVEN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SIILINJÄRVEN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1 Lainsäädännöllinen perusta ja soveltamisala Kuntalain 13 :n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin

Lisätiedot

SAMPO OYJ:N HALLITUKSEN MONIMUOTOISUUS- POLITIIKKA

SAMPO OYJ:N HALLITUKSEN MONIMUOTOISUUS- POLITIIKKA SAMPO OYJ:N HALLITUKSEN MONIMUOTOISUUS- POLITIIKKA SISÄLTÖ Hallituksen koko 3 Riippumattomuuden arviointi 3 Hallituksen kokoonpano 3 Nimitys- ja palkkiovaliokunnan tehtävät 4 2 SAMPO OYJ:N HALLITUKSEN

Lisätiedot

LAADUNVALVONTAJÄRJESTELMÄ- JA TOIMEKSIANTOLOMAKE

LAADUNVALVONTAJÄRJESTELMÄ- JA TOIMEKSIANTOLOMAKE LAADUNVALVONTAJÄRJESTELMÄ- JA TOIMEKSIANTOLOMAKE Pyydämme palauttamaan täytetyn lomakkeen osoitteeseen laatu@chamber.fi. Tarkastettava tilintarkastaja Laaduntarkastaja Laadunvalvontajärjestelmän kartoitus

Lisätiedot

Vuosi ISO 9001 ja 14001:2015 julkaisusta sertifioijan kokemuksia Sertifioinnilla kilpailuetua - Inspectan tietopäivä

Vuosi ISO 9001 ja 14001:2015 julkaisusta sertifioijan kokemuksia Sertifioinnilla kilpailuetua - Inspectan tietopäivä Sertifioinnilla kilpailuetua - Inspectan tietopäivä 7.9.2016 Seppo Salo, Pääarvioija 1 Tänään iskemme käsiksi näihin Agenda Siirtymäajan toimenpiteet ja mitä päivittäminen vaatii Tärkeimmät muutokset ja

Lisätiedot

SO 21 KILPAILULAINSÄÄDÄNNÖN HUOMIOON OTTAMINEN STANDARDOINNISSA

SO 21 KILPAILULAINSÄÄDÄNNÖN HUOMIOON OTTAMINEN STANDARDOINNISSA SISÄINEN OHJE SO 21 1 (5) SO 21 KILPAILULAINSÄÄDÄNNÖN HUOMIOON OTTAMINEN STANDARDOINNISSA Vahvistettu :n hallituksessa 2014-09-19 1 Toimintaohjeiden tarkoitus ja soveltaminen Näiden sisäisten toimintaohjeiden

Lisätiedot

Componenta Oyj. Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

Componenta Oyj. Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 1 (5) Componenta Oyj Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä (Corporate Governance Statement) 2011 Tämä selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä on käsitelty Componenta Oyj:n hallituksen kokouksessa

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET KOKKOLAN KAUPUNKI Syyskuu 2014 Keskushallinto SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ 2. SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN TAVOITE JA TARKOITUS; KÄSITTEET 3. SISÄISEN

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET P A I M I O N K A U P U N K I SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 12.2.2015 11 Voimaan 1.3.2015 alkaen 1 Sisällysluettelo Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala... 3 Sisäisen valvonnan

Lisätiedot

Arviointi uuden luomisessa Näkökulma työntekijänä ja luottamushenkilönä

Arviointi uuden luomisessa Näkökulma työntekijänä ja luottamushenkilönä Arviointi uuden luomisessa Näkökulma työntekijänä ja luottamushenkilönä Laadun varmistus päätöksenteon pohjana 10.3.2015 Kuntatalo, B 3.8 Turun kaupunki Hyvinvointitoimiala Laatuasiantuntija, terveyspalvelujen

Lisätiedot

Ympäristötunnusluvut yrityksen ympäristöasioiden hallinnassa

Ympäristötunnusluvut yrityksen ympäristöasioiden hallinnassa Ympäristötunnusluvut yrityksen ympäristöasioiden hallinnassa Esityksen sisältö Syitä ympäristöasioiden hallinnalle Ympäristöjohtaminen Ympäristötunnusluvut Kevyen teollisuuden erityispiirteitä Tunnuslukujen

Lisätiedot

EETTISET OHJEET MUNKSJÖ OYJ (YRITYSTUNNUS 2480661-5) Hyväksytty hallituksen kokouksessa 13. toukokuuta 2013

EETTISET OHJEET MUNKSJÖ OYJ (YRITYSTUNNUS 2480661-5) Hyväksytty hallituksen kokouksessa 13. toukokuuta 2013 EETTISET OHJEET MUNKSJÖ OYJ (YRITYSTUNNUS 2480661-5) Hyväksytty hallituksen kokouksessa 13. toukokuuta 2013 Tekijä: Åsa Fredriksson Laadittu: 24. helmikuuta 2013 Tarkistettu: 10. syyskuuta 2014 Versio:

Lisätiedot

HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS

HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS 17.2.2016 HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS :n (jäljempänä Yhtiö ) hallitus on hyväksynyt tämän työjärjestyksen osana konsernin hallinto- ja ohjausjärjestelmää. Työjärjestys ohjaa hallituksen työskentelyä ja täydentää

Lisätiedot

Aloite Onko asioiden esittämistapa riittävän selkeä ja kieleltään ymmärrettävä?

Aloite Onko asioiden esittämistapa riittävän selkeä ja kieleltään ymmärrettävä? Aloite 08.02.2017 1 (3) VVC VM036:00/2015 Lausunto luonnoksesta valtion riskienhallintopolitiikkamalliksi Yleistä Onko aineistokokonaisuus, jossa on riskienhallinnan järjestämistä koskevia ohjeita,

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Tiedolla johtaminen vuoden 2017 laatupalkintokilpailun teemana Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun informaatiotilaisuus 1.3.

Tiedolla johtaminen vuoden 2017 laatupalkintokilpailun teemana Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun informaatiotilaisuus 1.3. Tiedolla johtaminen vuoden 2017 laatupalkintokilpailun teemana Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun informaatiotilaisuus 1.3.2017 Riikka Vacker opetusneuvos Tietojohtaminen Tietojohtaminen tarkoittaa

Lisätiedot

Liite/Kvalt , 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Isonkyrön kunta

Liite/Kvalt , 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Isonkyrön kunta Öo Liite/Kvalt 13.10.2014, 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Isonkyrön kunta Isonkyrön kunnan ja kuntakonsernin 1 (5) Sisällys 1 Lainsäädäntöperusta

Lisätiedot

Pilari 2 mukainen vakavaraisuuden kokonaisarvio

Pilari 2 mukainen vakavaraisuuden kokonaisarvio Pilari 2 mukainen vakavaraisuuden kokonaisarvio Tiedotustilaisuus 28.9.2006 Helena Tuhkanen Esityksen tavoitteet Esityksen tavoitteena on kertoa Pilari 2 prosesseista ja näiden välisen vuoropuhelun toteuttamisesta

Lisätiedot

QL Excellence -käsikirja

QL Excellence -käsikirja QL Excellence -käsikirja QL Laatutoiminta Oy:n laadunhallinta 2010 Sisällysluettelo: QL Excellence -käsikirja...3 Yleiskuvaus... 3 Laatupolitiikka...3 Laatukäsikirja...3 Laadunhallintajärjestelmän kuvaus...

Lisätiedot

TIETOTILINPÄÄTÖS. Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto. Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä

TIETOTILINPÄÄTÖS. Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto. Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä TIETOTILINPÄÄTÖS Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä 20.5.2014 TSV:n tsto/ylitarkastaja Arto Ylipartanen 2 LUENNON AIHEET 1.

Lisätiedot

Julkishallinnon ja -talouden tilintarkastajat ry Revisorer inom den offentliga förvaltningen och ekonomin rf

Julkishallinnon ja -talouden tilintarkastajat ry Revisorer inom den offentliga förvaltningen och ekonomin rf Julkishallinnon ja -talouden tilintarkastajat ry Revisorer inom den offentliga förvaltningen och ekonomin rf 1 (1) SAATE Kuntalain mukaan kunnan tilintarkastajan on osana tilintarkastusta tarkastettava,

Lisätiedot

Arviointi ja mittaaminen

Arviointi ja mittaaminen Arviointi ja mittaaminen Laatuvastaavien koulutus 5.6.2007 pirjo.halonen@adm.jyu.fi 014 260 1180 050 428 5315 Arviointi itsearviointia sisäisiä auditointeja ulkoisia auditointeja johdon katselmusta vertaisarviointeja

Lisätiedot

VASTUULLISUUS- VAATIMUKSET KESKON TOIMITUSKETJUSSA Kesko Oyj

VASTUULLISUUS- VAATIMUKSET KESKON TOIMITUSKETJUSSA Kesko Oyj VASTUULLISUUS- VAATIMUKSET KESKON TOIMITUSKETJUSSA 1 Megatrendi 5 Keskon uusi strategia 5/2015 Vastuullisuus yhdistettynä vahvaan identiteettiin ja houkutteleviin brändeihin on entistä enemmän toiminnan

Lisätiedot

Tietoturvapolitiikka

Tietoturvapolitiikka Valtiokonttori Ohje 1 (6) Tietoturvapolitiikka Valtion IT -palvelukeskus Valtiokonttori Ohje 2 (6) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Tietoturvallisuuden kattavuus ja rajaus Valtion IT-palvelukeskuksessa...

Lisätiedot

Vastuullisuus kaivosteollisuudessa. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari, 28.1.2016

Vastuullisuus kaivosteollisuudessa. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari, 28.1.2016 Vastuullisuus kaivosteollisuudessa Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari, 28.2016 Kestävän kaivostoiminnan verkosto Mitä Kaivosteollisuus ja sen sidosryhmät loivat Kestävän kaivostoiminnan verkoston

Lisätiedot

Energiatehokkuuteen liittyvän kansallisen lainsäädännön tilannetta

Energiatehokkuuteen liittyvän kansallisen lainsäädännön tilannetta Energiatehokkuuteen liittyvän kansallisen lainsäädännön tilannetta SPiCE 3 -seminaari 14.1.2014 10.1.2014 1 Ehdotus uudeksi ympäristönsuojelulaiksi Hallituksen esitys uudeksi ympäristönsuojelulaiksi (YSL)

Lisätiedot

1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN

1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN 1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN Oppilaitos: Yhteyshenkilö: Päivämäärä: 1.1 YMPÄRISTÖASIOIDEN HOIDON TILA KRITEERI 1: Oppilaitoksella on käsitys omaan toimintaansa

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus Kimmo Alkio. Yhtiökokous 2016

Toimitusjohtajan katsaus Kimmo Alkio. Yhtiökokous 2016 Toimitusjohtajan katsaus Kimmo Alkio Yhtiökokous 2016 Vuosi 2015 lyhyesti Hyvä vuosi Tiedolle IT-palveluissa markkinoita nopeampi kasvu Lisääntyneet investoinnit sekä yritysostot kasvun ja innovaatioiden

Lisätiedot

Valtion omistajaohjauspolitiikka

Valtion omistajaohjauspolitiikka Valtion omistajaohjauspolitiikka Ekokem Pohjoismainen kiertotalousyhtiö Nyborg Kumla Riihimäki Hyvät tuotantolaitokset keskeisillä sijainneilla Riihimäki: Kaksi arinapolttolaitosta yhdyskuntajätteen polttoa

Lisätiedot

Muutoshistoria Versio Laatija Päiväys Muutokset Hyväksynyt 0.9 Juuso Mikkonen

Muutoshistoria Versio Laatija Päiväys Muutokset Hyväksynyt 0.9 Juuso Mikkonen 1 (6) 25.11.2015 Lappeenrannan kaupungin tietoturvapolitiikka 2016 Muutoshistoria Versio Laatija Päiväys Muutokset Hyväksynyt 0.9 Juuso Mikkonen 25.11.2015 Valmis Tietohallintotyöryhmän käsittelyyn. 1.0

Lisätiedot

Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015

Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015 1 (6) Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015 1. Toimintasuunnitelman tausta Kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan tavoitteena on varmistaa strategisten tavoitteiden

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet

Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Sisäinen valvonta ja riskienhallinta käsitteinä Kuntalain säännökset kuntayhtymän sisäisestä

Lisätiedot

Boardmanin BOARDMAPPING HALLITUSARVIOINTI. Esittelyaineisto

Boardmanin BOARDMAPPING HALLITUSARVIOINTI. Esittelyaineisto Boardmanin BOARDMAPPING HALLITUSARVIOINTI Esittelyaineisto Boardmanin BOARD MAPPING HALLITUSARVIOINTI Board Mapping -hallitusarviointi auttaa hallitusta arvioimaan omaa toimintaansa ja kehittämään sitä

Lisätiedot

ISO Standardisarja Eräitä ulottuvuuksia Kari Komonen

ISO Standardisarja Eräitä ulottuvuuksia Kari Komonen ISO 55000 Standardisarja Eräitä ulottuvuuksia 6.11.2014 Kari Komonen Eräitä käsitteitä omaisuus, omaisuuserä kohteet, asiat tai kokonaisuudet, joilla on tai voi olla arvoa organisaatiolle omaisuudenhallinta

Lisätiedot

I. Nordean rahastot Corporate governance -ohjeistus omistajaohjauksen suuntaviivat

I. Nordean rahastot Corporate governance -ohjeistus omistajaohjauksen suuntaviivat 2010 1 (5) I. Nordean rahastot Corporate governance -ohjeistus omistajaohjauksen suuntaviivat Nordean rahastot 1 ovat hyväksyneet seuraavat omistajaohjausta koskevat suuntaviivat, joita sovelletaan suomalaisilla

Lisätiedot

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Mitkä tekijät selittävät sosiaalisen yrityksen perustamista ja tukevat sen menestymisen mahdollisuuksia? alustavia tuloksia FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Näkökulma Miten sosiaalinen yritys

Lisätiedot

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä:

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä: OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE Yritys: Tekijä: Päiväys: MARKKINAT Rahoittajille tulee osoittaa, että yrityksen tuotteella tai palvelulla on todellinen liiketoimintamahdollisuus.

Lisätiedot

Huippuyksiköiden taloudelliset vastuut ja velvollisuudet

Huippuyksiköiden taloudelliset vastuut ja velvollisuudet Huippuyksiköiden taloudelliset vastuut ja velvollisuudet Huippuyksikköseminaari 14.12.2011 Sisäinen tarkastaja Seija Henttinen Sisäinen valvonta tarkoittaa TOIMINTAPROSESSEIHIN SISÄÄN VIETYJÄ RAKENTEITA,

Lisätiedot

Näkökulmia vaikutusten arvioinneista. Kajaani Eila Linnanmäki ja Tuulia Rotko

Näkökulmia vaikutusten arvioinneista. Kajaani Eila Linnanmäki ja Tuulia Rotko Näkökulmia vaikutusten arvioinneista Kajaani 12.11.2010 Eila Linnanmäki ja Tuulia Rotko 1 Mikä vaikutusten arviointi? Näyttöön perustuva vaikuttavuuden ja vaikutusten arviointi alkoi kehittyä 1990-luvulta

Lisätiedot

Sisäinen valvonta - mitä merkitsee luottamushenkilölle ja viranhaltijalle Rahoitusriskien hallinnan seminaari

Sisäinen valvonta - mitä merkitsee luottamushenkilölle ja viranhaltijalle Rahoitusriskien hallinnan seminaari Sisäinen valvonta - mitä merkitsee luottamushenkilölle ja viranhaltijalle Rahoitusriskien hallinnan seminaari 8.5.2013 Kuntatalo, Helsinki 8.5.2013 Sari Korento kehittämispäällikkö Sisäinen valvonta Kuntalaki

Lisätiedot

VASTUULLISEN SIJOITTAMISEN PERIAATTEET

VASTUULLISEN SIJOITTAMISEN PERIAATTEET VASTUULLISEN SIJOITTAMISEN PERIAATTEET 4.2.2016 TAUSTAA Haluamme avoimesti viestiä millaisia periaatteita ja linjauksia noudatamme sijoituspäätöksiä tehdessämme Vastuullisen sijoittamisen periaatteiden

Lisätiedot

Verotarkastuksilla havaitut asiat liittyen sähköisiin järjestelmiin ja raportointiin

Verotarkastuksilla havaitut asiat liittyen sähköisiin järjestelmiin ja raportointiin Verotarkastuksilla havaitut asiat liittyen sähköisiin järjestelmiin ja raportointiin Työntekijätiedot Urakkatiedot Verohallinto 2 Rakentamista koskeva tiedonantovelvollisuus Työntekijätietojen ilmoittaminen

Lisätiedot

Code of Conduct - Toimintaohjeistus Toimittajille. Huhtikuu 2011

Code of Conduct - Toimintaohjeistus Toimittajille. Huhtikuu 2011 Code of Conduct - Toimintaohjeistus Toimittajille Huhtikuu 2011 JOHDANTO Sodexon periaatteisiin liiketoiminnassa kuuluu korkeat eettiset standardit. Tämän vuoksi olemme laatineet Code of Conduct, toimintaohjeistuksen

Lisätiedot

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Pilotoinnin perehdyttämispäivä 17.12.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen vastuualue Koulutuspolitiikan

Lisätiedot

Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan?

Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan? Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan? Raila Oksanen 1.9.2016 Page 1 Monikäyttöisyyden lähtökohta CAF on tarkoitettu helppokäyttöiseksi työkaluksi julkisen sektorin organisaatioiden

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa Versio: Luonnos palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi

Lisätiedot

PK-hallitusbarometri

PK-hallitusbarometri PK-hallitusbarometri 7.2.13 Alue N 5 45 4 35 3 25 15 1 5 45 kauppakamari (N = 45) Asema organisaatiossa kauppakamari (N = 45) 45 42 4 35 3 25 15 16 22 1 5 toimitusjohtaja hallituksen puheenjohtaja hallituksen

Lisätiedot

Palkintojenjakotilaisuus 6.11.2008

Palkintojenjakotilaisuus 6.11.2008 www.pwc.com/fi PwC Palkintojenjakotilaisuus 6.11.2008 Tilaisuuden avaus ja Avoin raportti -kilpailu Kari Lydman Yhdistysten ja säätiöiden hyvät raportointikäytännöt Samuli Perälä Verotuksen haasteet OIa

Lisätiedot

Valmetin tie eteenpäin

Valmetin tie eteenpäin Valmetin tie eteenpäin 31. heinäkuuta 2014 Pasi Laine, toimitusjohtaja Agenda 1 2 Valmetin tie eteenpäin Taloudelliset tavoitteet 2 July 31, 2014 Valmet Valmetin tie eteenpäin: strategia uudelleenhyväksytty

Lisätiedot

Kunnan konserniohjaus. Tiedotustilaisuus 28.6.2005

Kunnan konserniohjaus. Tiedotustilaisuus 28.6.2005 Kunnan konserniohjaus Tiedotustilaisuus 28.6.2005 Omistajapolitiikka ja konserniohjaus Omistajapolitiikka Omistajastrategia - mitä omistetaan Konsernisohjaus - miten omistetaan Strategegisten tavoitteiden

Lisätiedot

PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS

PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS 015 Evli Pankki Oyj PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS 2015 2 Evli noudattaa Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia. Tämä palkka- ja palkkioselvitys on laadittu hallinnointikoodin

Lisätiedot

Sosiaalisen toimiluvan käsite ja paikallinen hallinta

Sosiaalisen toimiluvan käsite ja paikallinen hallinta Sosiaalisen toimiluvan käsite ja paikallinen hallinta Kuopasta kansalle kaivosteollisuuden hyväksyntä ja paikallinen hallinta 17.3.2015 Lasse Peltonen, SYKE Hyväksyttävyyden ja sosiaalisen toimiluvan ajankohtaisuus

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua. Sara Lukkarinen, Motiva Oy

Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua. Sara Lukkarinen, Motiva Oy Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua Sara Lukkarinen, Motiva Oy Alustuksen sisältö Kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmat eli SUMPit, mistä kyse? Mitä

Lisätiedot

Mitä on RAY:n seuranta?

Mitä on RAY:n seuranta? Mitä on RAY:n seuranta? Tulokset näkyviin järjestöjen eduksi Janne Jalava seurantapäällikkö, dosentti RAY/avustusosasto 1 Myös seurannan lähtökohta löytyy laista 21 Rahapeliyhteisön valvontatehtävä Rahapeliyhteisön

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ Johtoryhmä 7.4.2015 Yhtymähallitus 27.4.2015 SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA Sisällys 1. Lainsäädäntö 3 2. Soveltamisala

Lisätiedot

Lieventävien toimenpiteiden merkitys osana Natura-arviointia

Lieventävien toimenpiteiden merkitys osana Natura-arviointia Lieventävien toimenpiteiden merkitys osana Natura-arviointia Olli Ojala Suomen ympäristökeskus Ekosysteemipalvelut-ryhmä Natura-arviointi työsi apuvälineenä hankkeen päätösseminaari 1.12.2015 Lieventävät

Lisätiedot

SUOMALAISEN YHTEISKUNNALLISEN YRITYSTOIMINNAN ERITYISPIIRTEET

SUOMALAISEN YHTEISKUNNALLISEN YRITYSTOIMINNAN ERITYISPIIRTEET SUOMALAISEN YHTEISKUNNALLISEN YRITYSTOIMINNAN ERITYISPIIRTEET Harri Kostilainen & Saila Tykkyläinen Diak, FinSERN Suomalaisen Työn Liitto KANTU13 Työryhmä Kansalaisyhteiskunnan tutkimus- ja kehittämispäivät

Lisätiedot

Miten näkökulmat ovat syventyneet ISO ja välillä? Lassi Väisänen

Miten näkökulmat ovat syventyneet ISO ja välillä? Lassi Väisänen Miten näkökulmat ovat syventyneet ISO 31000 ja 31004 välillä? Lassi Väisänen ISO Riskienhallintamaailma Riskien johtaminen ja johtopäätösten teko (ISO 31000) Erityisosa-alueet Riskianalyysit ISO xxx Riskianalyysit

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Vaikutusajattelu, Jaana Merenmies 13.8.13

Vaikutusajattelu, Jaana Merenmies 13.8.13 Vaikutusajattelu, Jaana Merenmies 13.8.13 Mitä teemme Vapaaehtoislähtöinen Pro-toiminta Asiakaslähtöiset palvelut Vaikuttaa Organi- saatio Vaikutusjohtaminen Organi- saatio = Yhteiskunnallinen ongelma

Lisätiedot

Tässä ohjeessa sovittuja periaatteita on noudatettava myös uusia PKS -yhteisöjä / säätiöitä perustettaessa.

Tässä ohjeessa sovittuja periaatteita on noudatettava myös uusia PKS -yhteisöjä / säätiöitä perustettaessa. HYVÄ HALLINTOTAPA PKS -YHTEISÖISSÄ Tämä ohje on tarkoitettu Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan kaupunkien yhteisesti omistamien yhteisöjen (osakeyhtiöt, kuntayhtymät ja yhdistykset) ja säätiöiden

Lisätiedot

Suomen Kauppakeskusyhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2014-2015

Suomen Kauppakeskusyhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2014-2015 1(5) Suomen Kauppakeskusyhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2014-2015 1 Toimintaa ohjaavat peruspäämäärät 1.1 Yhdistyksen tarkoitus ja toimintamuodot 1.2 Missio 1.3 Visio Suomen Kauppakeskusyhdistyksen tarkoituksena

Lisätiedot

KPMG Audit Committee Member Survey. Sisäisen valvonnan ja hyvän hallintotavan kehittäminen tarkastusvaliokunnan jäsenen näkökulmasta

KPMG Audit Committee Member Survey. Sisäisen valvonnan ja hyvän hallintotavan kehittäminen tarkastusvaliokunnan jäsenen näkökulmasta KPMG Audit Committee Member Survey Sisäisen valvonnan ja hyvän hallintotavan kehittäminen tarkastusvaliokunnan jäsenen näkökulmasta KPMG Audit Committee Member Survey Tarkastusvaliokunnat ja hallituksen

Lisätiedot

Dnro:375/ /2013 Ehdotus kunanhallitukselle

Dnro:375/ /2013 Ehdotus kunanhallitukselle Dnro:375/02.02.01/2013 Ehdotus kunanhallitukselle 27.6.2016 Perusturvan sisäisen valvonnan suunnitelma vuodelle 2016 Sisällys 1. JOHDANTO 2 1.1. Sisäisen valvonnan, ulkoisen valvonnan ja riskienhallinnan

Lisätiedot

Työterveys ja -turvallisuus uuden ISO standardin valossa Sertifioinnilla kilpailuetua - Inspectan tietopäivä

Työterveys ja -turvallisuus uuden ISO standardin valossa Sertifioinnilla kilpailuetua - Inspectan tietopäivä Sertifioinnilla kilpailuetua - Inspectan tietopäivä 7.9.2016 Seppo Salo, Pääarvioija 1 Tänään iskemme käsiksi näihin Agenda Standardin uudistamisen tilanne Miksi ISO 45001? Hyödyt Suurimmat erot ja muutokset

Lisätiedot

18.2.2010 SELVITYS HALLINTO- JA OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ SISÄLTÖ

18.2.2010 SELVITYS HALLINTO- JA OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ SISÄLTÖ 18.2.2010 SELVITYS HALLINTO- JA OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ SISÄLTÖ 1 Tieto hallinnointikoodin noudattamisesta... 2 2 Kuvaus hallituksen ja hallituksen asettamien valiokuntien kokoonpanosta ja toiminnasta...

Lisätiedot

Palkka- ja palkkioselvitys sekä palkitsemisraportti

Palkka- ja palkkioselvitys sekä palkitsemisraportti Palkka- ja palkkioselvitys sekä palkitsemisraportti CapMan Oyj:n hallituksen vahvistama 11.2.2016. Tämä CapMan Oyj:n (jäljempänä CapMan) palkka- ja palkkioselvitys on laadittu 1.1.2016 voimaan tulleen

Lisätiedot

mihin (priorisoituihin) asiakokonaisuuksiin liittyviä riskejä (ml. toimintatapojen heikkoudet) ja mahdollisuuksia arvioidaan

mihin (priorisoituihin) asiakokonaisuuksiin liittyviä riskejä (ml. toimintatapojen heikkoudet) ja mahdollisuuksia arvioidaan Hankasalmen kunnan riskien hallinnan arviointiohjelma 2012 2014 (pohjaehdotus) Arviointiohjelmaan kunnan johtoryhmä määrittelee mihin (priorisoituihin) asiakokonaisuuksiin liittyviä riskejä (ml. toimintatapojen

Lisätiedot

OECD:n hallintoministerikokous Helsinki

OECD:n hallintoministerikokous Helsinki OECD:n hallintoministerikokous Helsinki 28.10.2015 Ensimmäinen Suomessa koskaan järjestetty OECD:n ministeritason kokous Suomi isännöi OECD:n hallintoministerien kokousta Helsingissä 28.10.2015. Kokouksen

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS

EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta 12.11.2014 2014/0124(COD) LAUSUNTOLUONNOS naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta työllisyyden

Lisätiedot

Kamux Oyj:n tiedonantopolitiikka

Kamux Oyj:n tiedonantopolitiikka Kamux Oyj www.kamux.com Y-tunnus 2442327-8 Kamux Oyj:n tiedonantopolitiikka Omistaja: Viestintä- ja markkinointijohtaja Hyväksyjä: Hallitus Hyväksytty: 15.4.2016 Versio: 1.0 Sisältö 1. Yleistä 2. Viestinnän

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen

Lisätiedot

Julkishallinnon ICT-palveluiden kustannusseurannan kehittäminen

Julkishallinnon ICT-palveluiden kustannusseurannan kehittäminen Julkishallinnon ICT-iden kustannusseurannan kehittäminen Yali Chai Valvoja: Heikki Hämmäinen Ohjaaja: Tero Latvakangas 5.10.2016 Espoo Johdanto Työn tausta Tutkimus Tulokset Työn tausta Kustannustehokkuus

Lisätiedot

Peruspalvelukuntayhtymä Kallio TIETOSUOJAPOLITIIKKA. Yhtymähallitus 10.4.2014 41

Peruspalvelukuntayhtymä Kallio TIETOSUOJAPOLITIIKKA. Yhtymähallitus 10.4.2014 41 Peruspalvelukuntayhtymä Kallio TIETOSUOJAPOLITIIKKA Johdanto Tietosuojapolitiikassa kuvataan henkilöön liittyvien henkilötietojen tai muiden luottamuksellisten tietojen käytön periaatteet ja menetelmät

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Toimeenpano ja Seuranta - CHAMP III työpaja Turku 27.10.2010 Pekka Salminen

Toimeenpano ja Seuranta - CHAMP III työpaja Turku 27.10.2010 Pekka Salminen Toimeenpano ja Seuranta - CHAMP III työpaja Turku 27.10.2010 Pekka Salminen Toimeenpanon ja seurannan lähtökohtia Toimeenpano perustuu: Toimintasuunnitelmaan, Organisaatiorakenteeseen, Viestintään ja

Lisätiedot

Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen. Hanna Onwen-Huma

Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen. Hanna Onwen-Huma Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen Hanna Onwen-Huma 7.6.2011 Ihmiset = naiset ja miehet Julkinen päätöksenteko vaikuttaa ihmisten elämään ja arkeen Ihmiset ovat naisia ja miehiä, tyttöjä ja poikia

Lisätiedot

Listayhtiöiden hallinnointikoodin noudattaminen

Listayhtiöiden hallinnointikoodin noudattaminen Linnainmaa & Turunen / CG-selvitys 2014 Listayhtiöiden hallinnointikoodin noudattaminen Comply or explain -periaate 76 ilmoitettua poikkeamaa suosituksista 0,6 / yhtiö Yleisin poikkeama sukupuolijakauma

Lisätiedot

Sukupuolivaikutusten arviointi

Sukupuolivaikutusten arviointi Sukupuolivaikutusten arviointi talousarvion laadinnassa: talousarviotavoitteet 2011 Tasa-arvon Eurooppalainen peruskirja -ESR-hanke Kuntaliitto, Helsinki 12.4.2011 Susanna Taipale-Vuorinen, talous- ja

Lisätiedot

EFPIA:n ja Lääketeollisuus ry:n sääntöjen mukainen taloudellisten etuuksien julkistaminen. vuosi 2015

EFPIA:n ja Lääketeollisuus ry:n sääntöjen mukainen taloudellisten etuuksien julkistaminen. vuosi 2015 EFPIA:n ja Lääketeollisuus ry:n sääntöjen mukainen taloudellisten etuuksien julkistaminen vuosi 2015 Muistio käytetyistä menetelmistä Bristol-Myers Squibb Julkaisupäivä 31. toukokuuta 2016 Sisällys Johdanto...

Lisätiedot

JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN VARHAISKASVATUKSEN MUUTTUVASSA YMPÄRISTÖSSÄ. KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA / VAKA/ Virpi Timonen 10/20/15

JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN VARHAISKASVATUKSEN MUUTTUVASSA YMPÄRISTÖSSÄ. KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA / VAKA/ Virpi Timonen 10/20/15 1 JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN VARHAISKASVATUKSEN MUUTTUVASSA YMPÄRISTÖSSÄ KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA / VAKA/ Virpi Timonen 10/20/15 Long-range planning does not deal with the future decisions, but with

Lisätiedot

Henkilötietosuojattu data

Henkilötietosuojattu data Henkilötietosuojattu data Päivi Timonen Johtaja Kuluttajatutkimuskeskus Valtiotieteellinen tiedekunta / Päivi Timonen/ henkilötietosuojattu data www.helsinki.fi/yliopisto 7.2.2017 1 Lähtökohtana henkilöt

Lisätiedot

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Sara Lax Tukesin valvomien kemikaalilaitosten arviointi

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Sara Lax Tukesin valvomien kemikaalilaitosten arviointi Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Sara Lax 28.3.2012 Tukesin valvomien kemikaalilaitosten arviointi Kemikaalilaitosten selvitysvelvoite ja tarkastustaajuus Kemikaalien määrä ja luokitus Laajamittainen

Lisätiedot