Päätoimittajien pohdintaa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Päätoimittajien pohdintaa"

Transkriptio

1 Päätoimittajien pohdintaa PETRI KAHILA Helsingin yliopisto Maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskus Seinäjoki Kolmen entisen päätoimittajan keskustelu on jaettu neljään kokonaisuuteen. Maaseutupolitiikkaan, globalisaatioon, kaupungin ja maaseudun vuorovaikutukseen sekä Maaseudun uuteen aikaan. Kommentit eivät ole suoraan kytkettävissä toisiinsa, mutta etenevät saman asiakokonaisuuden sisällä. Aineisto tätä kirjoitusta varten kerättiin syksyllä 2001 sähköpostiviestejä kierrättämällä. Maaseutupolitiikka Torsti Hyyryläinen (TH): Mielestäni kysymys maaseudun kehittämisen oikeutuksesta tai harjoitettavan maaseutupolitiikan perusteluista on tärkeä lähtökohta. Maaseutukysymys on lopulta pragmaattinen osa yhteiskuntapolitiikkaa. Maaseutua on kehitetty tai oikeammin maaseutuun on investoitu silloin, kun se on nähty käytännön syistä tarpeelliseksi. Maaseudun kehittämisessä ei siis oikeastaan ole ollut visionääristä ulottuvuutta, vaan se on ollut eräänlaista tarkoituksenmukaisuusharkintaa. Tämä harkinta voitiin vuosikymmeniä toteuttaa maatalouspolitiikan kautta, kun maaseutupolitiikkaa ei ollut. Maaseudun kehittäminen tulisi sisällyttää Suomen kansallisiin toimintastrategioihin. Maaseutupolitiikka on nuori diskurssi ja käytäntö. Se on raivannut tietään 1980-luvulta lähtien päästäkseen muiden politiikkojen rinnalle. Vieläkin se on Suomessa huutolaispoika, jota esimerkiksi mikään ministeriö ei kiistatta pidä suojissaan. Tällä on ollut hyvänä puolena se, että tuo maalaispoika on saanut vapaasti ottaa vaikutteita myös muualta ja sen myötä kansainvälistyä. Kuten Eurooppalaistuva maaseutupolitiikka -kirjassa perustellusti esitetään (Vastapaino 2001), suomalaisen maaseutupolitiikan identiteetti on jäsentynyt vasta eurooppalaistumisen kautta. On hieman lohdutonta, joskin perusteltua todeta, että ilman EU-jäsenyyttä Suomessa ei olisi maaseutupolitiikkaa vielä tänäkään päivänä. Pertti Rannikko (PR): Olen Torstin kanssa samaa mieltä siitä, että maaseutupolitiikan keskeinen ongelma on siinä, että se ei näytä millään synnyttävän yhteiskunnallista keskustelua ja poliittisia intohimoja. Olen viime kuukausina ihmetellyt sitä, miten tarkkaan tiedotusvälineet ovat seuranneet aluekeskusohjelman valmistelua ja aluekeskusten valintoja. Myös poliitikot ovat kommentoineet asiaa ja puolueilla näyttää olevan asioista erilaisia kantoja. Ei olisi ihme, vaikka aluekeskukset nousevat seuraavissa eduskuntavaaleissa ja hallitusohjelmaneuvotteluissa tärkeäksi teemaksi. Miten maaseudun kehittäminen saadaan pienen porukan puuhastelusta todelliseksi yhteiskunnalliseksi kysymykseksi ja samalla myös laajemmin vaikuttavaksi voimaksi? Minusta Torstin ehdotus, että maaseutu pitäisi saada Suomen kansallisiin toimintastrategioihin mukaan ei ole riittävä; maaseutu pitäisi saada positiivisena vaihtoehtona mukaan laajoihin kansalaiskeskusteluihin, jota parhaillaan käydään esimerkiksi globalisaatiosta, kasvihuoneilmiöstä tai kansalaisyhteiskunnasta. Se saadaanko maaseudun vahvat puolet esiin näissä keskusteluissa riippuu paljolti maalaisista ja maaseudun puolestapuhujista. Me emme saa mokata samalla tavalla kuin tähän saakka olemme tehneet kestävää kehitystä ja ympäristöä koskevissa keskusteluissa. Niissä maaseudun puolestapuhujat jäivät juoksuhautoihin jäynäämään itse asian vierestä (maanomistajien oikeuksista, talonpoikien itsemääräämisoikeudesta ym.) ja täten osaltaan olivat mukana leimamassa maalaiset luonnon kohtelusta piittaamattomiksi. Hannu Katajamäki (HK): Maaseutu on menneisyytensä vanki. Vuosikymmenet maalaisliitto/keskusta ja MTK huolehtivat maaseudun edunvalvonnasta. Vanhan punamultayhteistyön aikana demarien ja keskustan vuoroveto takasi myös

2 maaseudun menestyksen. Maaseudun etu oli tuolloin sama kuin maatalouden etu. Vahva poliittinen ja ammatillinen edunvalvonta viestittävät muulle yhteiskunnalle: pysykää poissa, me tiedämme maaseudun tarpeet. Maaseutu oli tuolloin vahva ja itsellinen. Tilanne on nyt toinen. Maaseudun poliittinen ja yhteiskunnallinen voima on ehtynyt. Vanhat luulot ovat kuitenkin voimissaan: kaupungeissa kuvitellaan, että maaseudun asioista huolehtivat edelleen keskusta ja MTK. Tämä käsitys on tehokkaasti salvannut laajan maaseutupolitiikan vahvistumista. Myös maaseudulla näkökulmat ovat kapeita: maaseudun ylivertaisuutta tuodaan esiin tavalla, joka ärsyttää kaupunkilaisia. Esimerkiksi haastatteluissa jaksetaan aina muistuttaa, kuinka paljon terveempi lasten kasvuympäristö maaseutu on kaupunkiin verrattuna. Tällainen puhe luonnollisesti loukkaa kaupunkilaisia. Ylimalkaan maaseudun perinteisten edunvalvojien sinänsä vilpittömät puheenvuorot kääntyvät helposti itseään vastaan: se mikä toimii tupailloissa, ei välttämättä toimi, kun maaseudun ulkopuoliset on vakuutettava maaseudun olemassaolon oikeutuksesta. Kiusallista on myös maaseudun jättäminen EU:n armoille. EU:n merkitys korostuu kohtuuttomasti maaseutupolitiikassa. Maaseutupolitiikka on alkanut profiloitua EU:n kautta. Tämä on ongelma, sillä hallintokoneistomme tyytyy panemaan toimeen EU:n kautta tulevia ohjeistuksia ja valvomaan sääntöjen noudattamista. Kansallinen taakkamme, alamaisuuden perinne on piinallisen pinnalla suhteessamme EU:n hallintoon. Ministeriöiden aika hupenee EU:n tavoiteohjelmien hallinnointikiistoihin. Maaseudun ihmisten etu ei paljoa paina ministeriöiden ottaessa mittaa toisistaan. Työvoima- ja elinkeinokeskusten maaseutuosastoilla ei ole kuin harvoja henkilöitä, jotka pohtivat maaseutupolitiikan sisällöllisiä kysymyksiä, tarkastajia sitäkin enemmän. Aluehallintoviranomaisten yhteistyö maaseudun kehittämisessä ontuu. Maakuntien päättäjät ovat unohtamassa IT-hurmassaan omien alueidensa ja maaseudun kohtalonyhteyden. Käytännön maaseutuhankkeiden sisältö ei läheskään aina perustu maaseudun tarpeisiin, vaan hallinnon määrittelemiin reunaehtoihin: hankkeita käynnistettäessä ei pohdita, mikä on maaseudun kannalta tähdellistä, vaan mihin voi saada rahoitusta. PR: Tarkennuksena Hannun mainintaan, että maaseudun edunvalvonta on jätetty yksin keskustan ja MTK:n reviiriksi. Tämä tilanne vakiintui oikeastaan vasta 1980-luvun aikana, sillä aikaisemmin myös muut puolueet olivat kiinnostuneita maaseudusta. Vasemmistopuolueilla oli maaseudulla vahvoja tukialueita esimerkiksi metsätyövaltaisilla alueilla ja pienissä teollisuusyhdyskunnissa. Keskustan ja vasemmiston vahva maaseutuintressi vaikutti siihen, että hyvinvointivaltio rakennettiin Suomessa maaseutulähtöisemmin kuin Ruotsissa. Muilta puolueilta on jäänyt tajuamatta se, että myös tällä hetkellä maaseudun kasvavat ammattiryhmät voisivat olla heille otollista äänestäjäkuntaa. Alla neljännes haja-asutusalueiden työllisistä työskentelee maataloudessa. Valtaosalla maaseudun asukkaista ei ole sidoksia keskustaan tai MTK:hon. Se puolue joka tämän tajuaa ja sen mukaisesti toimii voi saada muutaman sadantuhannen maaseudun liikkuvan äänestäjän kannatuksen. Maaseutupolitiikan kannalta olisi eduksi, jos taistelu maaseudun uusien kerrostumien äänistä kiihtyisi. Globalisaatio TH: Uuden talouden ja informaatioyhteiskunnan ajassa mustavalkoinen kaupunki-maaseutu -tulkinta on ajautumassa umpikujaan. Kuten filosofi Pekka Himanen ja sosiologi Manuel Castells uudessa Suomen tietoyhteiskuntamalli -kirjassaan (SITRA & WSOY 2001) painottavat, tietoyhteiskunnan ja verkostotalouden aika haastavat kansallisen aluepolitiikan aivan uudella tavalla. Myös maaseutukysymys on otettava vakavasti poliittiselle asialistalle niin Suomessa kuin muuallakin. Oleellinen pohdinnan aihe liittyy kaupunkimaaseutu -verkostojen muotoutumiseen. Mutta miksi maaseutua pitäisi tarkastella tasavertaisena kumppanina kaupunkikeskusten rinnalla? Maaseutukysymys on korostumassa myös globaalissa yhteydessä. Päinvastoin kuin ehkä optimistit ovat uskoneet, kaupungistuminen ei ole tuonut vaurautta ja hyvinvointia kaikkialle maailmaan. Alueellinen polarisaatio on eräs keskeisimmistä luonnonympäristöön ja ihmisten hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä maailmassa. Pyrkimys kaupunkien ja maaseutujen tasapainoon on kestävän kehityksen käytännön toteutumisen kannalta hyvin tärkeä. Näen tästä syystä selvänä sen, että maaseutua koskevan tietämyksen ja maaseudun kehittämistä koskevan osaamisen kysyntä muodostaa maaseutuasiantuntijoita työllistävän ja nopeasti laajenevan kansainvälisen osaamismarkkinan. Näillä markkinoilla myös suomalaisella osaamisella voi olla kysyntää.

3 Omassa Suomi-visioni on teknologiayritysten ja huippuosaamisen lisäksi tuttuja hyvinvointiyhteiskunnan ulottuvuuksia, joiden tuottamisessa myös maaseudulla on oma tärkeä roolinsa. Maaseudun merkitys on suuri erityisesti uusiutuvan energian tuotannon, elintarvikkeiden laadun, uusien hyvinvointi ym. palvelujen sekä elämänlaadun osa-alueilla. Maaseudun kylät ja pikkukaupungit kuuluvat suomalaiseen yhteiskuntaan ja kulttuuriin. Suomalaiset ovat visiossani vihdoin löytäneet oman hyvinvointinsa mittakaavan. Maaseudun kehittämistä ei siis nähdäkseni voi, eikä sitä pidä erottaa yhteiskunnan kokonaiskehittämisestä ja politiikasta. Tarkoituksenmukaisuusharkinnan perinteeseen jumiutunut keskustelu maaseudusta pitää saada liikkeelle. Maaseutu on saatava poliittiseen prosessiin, jossa luodaan koko kansakuntaa koskevia visioita ja käytännön ratkaisuja. PR: Globalisaatiokeskusteluun maaseutututkijat ja maaseudun edunvalvojat eivät ole juurikaan osallistuneet, vaikka monet maaseutupolitiikan keskeiset tavoitteet (paikallisten tuotteiden ja palvelujen käyttö, etätyön lisääminen jne.) voisivat olla myös osaratkaisuja globalisaation ongelmiin. Muutenkin uskon, että parhaillaan käynnissä oleva ideologinen muutos (julkisen sektorin vastaisuuden umpikuja, postmoderniin elämysten metsästämiseen kyllästyminen jne.) voi olla maaseutupolitiikalle otollinen. Nuoriso etsii parhaillaan kiihkeämmin kuin vuosikymmeniin maailman ongelmiin sosiaalisesti ja ekologisesti kestäviä ratkaisuja. Maaseutututkijoiden ja maaseudun kehittäjien pitäisi tarjota innokkaasti omia positiivisia visioitaan tähän keskusteluun eikä marginalisoitua omiin porukoihin valittelemaan maailman pahuutta. Toimiminen on paitsi tekemistä myös puhumista ja puhumista myös muiden kuin samanmielisten kanssa. HK: EU:n kautta ohjautuvien määrärahojen merkitystä liioitellaan. Niiden vaikutus on maaseudun kokonaisuuden näkökulmasta marginaalinen. EU:n tavoiteohjelmilla ei kyetä kääntämään maaseudun suurta suuntaa. Tarvitaan syvällinen keskustelu maaseudun roolista ja tehtävistä uuden vuosituhannen Suomessa. Tarvitaan laajan maaseutupolitiikan vahvistamista. Kaikkien puolueiden ja muiden yhteiskunnallisten toimijoiden on kyettävä näkemään maaseutu kansallisena kysymyksenä. Tämä vaatimus on helppo esittää, mutta nöyrästi on tunnustettava: en tiedä, millä tavoin suuri silmien avautuminen tapahtuu. Toivoa on kuitenkin ilmassa. Politiikan lehti on kääntymässä ja minua elähdyttää Pertin lailla, että uusliberalistinen markkinaeetos on todellakin kääntymässä uudeksi solidaarisuudeksi, jossa myös maaseudulla on aivan uusia elämisen ja toivon näkymiä. Kaupungin ja maaseudun vuorovaikutus TH: Maaseudun kehitys ja kehittäminen ovat tiiviisti kytkeytyneet maaseudun ja kaupungin väliseen suhteeseen. Se on valtasuhde ja perinteisesti ajateltuna myös huoltosuhde: maaseutu on yhteiskunnan dynaamisten keskusten varikkoa, eräänlaista huoltoaluetta. Maaseutu on tarjonnut raaka-aineita ja elintarvikkeita, aiemmin myös työvoimaa dynaamisten keskusten hyödyksi. Suomessakin ajatus maaseudusta kulttuurisena itseisarvona tai edes kaupunkien kanssa tasavertaisena kumppanina on edelleen outo. Vastakkainasetteluun perustuva tulkinta juontaa nuoren ja urbanisoituvan yhteiskunnan edistysihanteisiin. Vauraus ja hyvinvointi tuotetaan kaupunkien kautta. Tähän näkemykseen eivät ole mahtuneet maaseudun kylät tai edes pikkukaupungit. Maaseutu on nähty kaupungin vastakohtana. Maaseudun ja kaupungin vastakkainasettelun purkamiselle löytyy mielestäni useita vahvoja perusteluja, niin kansallisia kuin kansainvälisiäkin. Eräänlaisena uuden talouden verkottumisen esimerkkinä voi pitää Euroopan integraatiota ja sen luomia uusia järjestelmiä. On ollut kiinnostavaa huomata, miten integraation syveneminen on lähes samassa suhteessa nostanut aluekysymyksen merkitystä. Voidaan pelkistetysti väittää, että integraatio on tehnyt aluepolitiikan, tai täsmällisemmin sanottuna, alueiden politiikan välttämättömäksi. PR: Samaan aikaan aluekeskusohjelman kanssa on julkistettu uusi maaseutuohjelma ja valmisteltu LEADER-ohjelmaa, mutta niistä eivät edes maakuntalehdet ole juurikaan kirjoitelleet, saatikka poliitikot kommentoineet. Muutenkin maaseutupoliitikot ja maaseutututkijat saavat nyhrätä keskenään eivätkä ulkopuoliset ole juuri heidän puuhistaan kiinnostuneita. Niinpä esimerkiksi maaseudun ja kaupungin vuorovaikutuksen lisäämisestä ovat kiinnostuneita lähinnä vain maaseutupoliitikot ja maalaiset, mutta eivät kaupunkipoliitikot ja kaupunkilaiset.

4 Tässä keskustelussamme minua vaivaa maaseudun ja kaupungin kategorioiden ylivertainen asema. Vaadimme esimerkiksi syvällistä keskustelua maaseudun tehtävistä. Nämä tehtävät eivät ehkä löydy erikseen maaseudulle ja kaupungille vaan yleisemmin paikalliselle tasolle. Tärkeää olisi eritellä globalisaation ja lokalismin suhdetta, jotka eivät välttämättä ole vastakkaisia prosesseja. Ihmiset tarvitsevat entistä monipuolisempia ja rikkaampia paikallisia sidoksia ollakseen jollain tavalla kiinni globalisoituvassa yhteiskunnassa luvulla puhuttiin omavaraisista ja vähän liikkumista vaativista paikallisyhdyskunnista, mutta keskustelu oli menneisyyteen suuntautunutta, antimodernia. Nyt paikallisen arjen rikastuttamista voitaisiin suunnitella aivan uusista lähtökohdista käyttäen tietokoneita ja kännyköitä hyväksi ja pyrkien ekologisen ja sosiaalisen kestävyyden yhdistämiseen. Tässä keskustelussa maaseudun ja kaupungin välinen erottelu ei ole kovin keskeistä, joten maaseutua koskevat esimerkit nousisivat keskeiseen asemaan myös yleisessä keskustelussa. Esimerkiksi maaseudun paikallisia toimintaryhmiä koskevat kokemukset saattaisivat kuulostaa aika radikaaleilta ja nostattaa innostusta kaupunkiaktivistien keskuudessa. HK: Uuden maaseudun mahdollisuutta ei nähdä todellisena sen paremmin kaupungeissa kuin maaseudullakaan. Maaseudun perinteinen edunvalvonta kuittaa uudet toiminnalliset suunnat sivu- tai liitännäiselinkeinoiksi ja kaupunkien markkinaehtoinen eetos tavaksi ruinata tukiaisia. Maaseudun kolmas tie on jatkuvasti vailla poliittista toteuttajaa. Maaseudun tulevaisuuden kannalta tähdellisimmät asiat kiinnostavat äärimmäisen harvoja. Maaseudulta nousee tällä hetkellä kahdenlaisia asioita: toivottomuuden näköaloja, kun väki vähenee sekä uutisia muodikkaista uusyrittäjistä, kuten viinitilallisista, strutsinkasvattajista ja luomuviljelyn aloittaneista julkkiksista. Maaseutu nähdään yhtäältä ehtyvän maatalouden maailmana ja toisaalta postmodernien vaihtoehtoihmisten henkilökohtaisten elämänprojektien toteuttamisen areenana. Julkisuuden näkökulmasta lehmien kanssa tanssiminen on kirkkaasti kiintoisampaa kuin lehmien lypsäminen. Vakavahenkinen pohdiskelu maaseudun uusista ja varteenotettavista toiminnallisuuden suunnista on suuressa julkisuudessa täysin näkymätön teema. Maaseudun uusi aika TH: Maaseudun uusi aika on maaseutuosaamisen kunniakas kantaja. Lehti on kehittynyt maaseutututkijoiden piirissä hyvin tunnetuksi tietolähteeksi. Se on palvellut myös maaseutututkijoiden ja maaseudun kehittäjien itseymmärryksen rakentumista. Edellä kuvaamani tulevaisuus tuo lehdelle uusia isoja haasteita. Lehden merkitys kasvaa. Se tulee olemaan kansallisesti merkittävä foorumi, kun sekä perustutkimusta että perusopetusta lähivuosina kehitetään. Tulevaisuudessa sitä hyödynnetään yliopistoopinnoissa nykyistä enemmän. Toinen vahvistumisen suunta on kansainväliset osaamismarkkinat. Tästä syystä olisi mielestäni harkinnan arvoista, että yksi kolmesta vuosittain ilmestyvästä numerosta tehtäisiin esimerkiksi englanninkielisenä. Tämä numero voitaisiin myös toimituksellisesti järjestää omaksi kokonaisuudeksi, johon myös haettaisiin rahoitus tahoilta, jotka näkevät kansainvälisen maaseutupoliittisen diskurssin tärkeäksi. PR: Suomalaisen maaseutututkimuksen pääsy mukaan yhteiskuntakeskustelun eturintamaan edellyttää huomattavaa lisäpanostusta teoreettiseen työhön. Tutkimus on viime vuosina latistunut teoreettisesti aneemiseksi empiiriseksi selvittelyksi. Uskallan väittää, että tämä näkyy Maaseudun uusi aika -lehdessäkin. Myönnän olevani siihen yksi pääsyyllinen, sillä lehden ensimmäisenä päätoimittajana välttelin teoreettisten juttujen julkaisemista peläten tilaajien enemmistön karsastavan niitä. Nyt olen kuitenkin sitä mieltä, että lehteen pitäisi saada enemmän sellaisia juttuja kuin Olli Rosenqvistin artikkeli Hegemoninen kamppailu maaseudusta numerossa 3/2000. Teoreettisen keskustelun käyminen on tärkeää myös siksi, että saisimme tulemaan ja jäämään maaseutututkimuksen kentälle lahjakkaita nuoria tutkijoita, joilla on tieteellistä kunnianhimoa. Maaseutututkimus on viime aikoina ollut nuorille maistereille enemmän ponnahduslauta käytännön kehittämistyöhön kuin ammattiura, johon kuuluu väitöskirjan tekeminen ja muu kehittyminen tutkijana. Maaseudun uusi aika -lehteä voitaisiin kehittää sillä strategialla, että joka numerossa pitää olla maaseutupolitiikkaan ja maaseudun kehittämiseen liittyvää tuoretta tietoa ja keskustelua, mutta myös teoreettisia ja tieteellisiä artikkeleita. Tavoitteena olisi siis jokaiselle jotakin eikä kaiken on kelvattava kaikille. HK: Lehdestä on tullut merkittävä maaseudusta kiinnostuneiden tutkijoiden, kehittäjien ja virkamiesten keskustelufoorumi. Tutkijoille lehti on mainio julkaisuväylä etenkin sen jälkeen, kun otettiin käyttöön referee - menettely. Se on myös lehden tieteellisen statuksen kannalta tähdellinen, sillä ennen pitkää Maaseudun uudessa ajassa julkaistut artikkelit ovat osa artikkeliväitöskirjoja.

5 Silloin tällöin julkaistavat englanninkieliset numerot ovat myös paikallaan, sillä tällä tavoin suomalaisten maaseutututkijoiden yhteisö voi esitellä omia teemojaan omilla ehdoillaan tarvitsematta peesata esimerkiksi englantilaista maaseutututkimusta, mikä on ehtona kansainvälisiin julkaisuihin pääsemiseksi. Lehden tilaajamäärä on selkeästi liian vähäinen. Maaseudun uusi aika on jäänyt sisäpiirin lehdeksi. Tämä on yksi suurimmista huolenaiheistani. Toinen huolenaihe on lehden välillisen vaikutuksen vähäisyys. Lehtemme artikkeleita ei siteerata päivälehdissä. Lehden kautta ei nouse maaseutupuhuntaa valtamedioihin. Lehdestä ei ole tullut maaseudun Kanava -lehteä kuten itse päätoimittajaksi ryhtyessäni korskeasti oman tavoitteeni asetin. Lehden tulevaisuuden kannalta on oleellista, että saamme sille lisää tilaajia ja että lehden merkitys maaseutupuhunnan syvänä kurkkuna vahvistuu.

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä Salo 4.9.2014 Esityksen sisältö 1. Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä 2. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän, YTR:n verkosto,

Lisätiedot

MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OSANA ALUEKEHITTÄMISTÄ

MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OSANA ALUEKEHITTÄMISTÄ Lapin maaseutufoorumi 20.-21.2.2012 MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OSANA ALUEKEHITTÄMISTÄ Eero Uusitalo professori, maaseutuneuvos, YTR:n pääsihteeri 20.2.2012 Maaseutu on oma politiikanalansa ja nivoutuu monin

Lisätiedot

Yhteiskunnalliset yritykset maaseudun sosiaali-ja terveyspalvelujen mahdollisuutena Suomessa

Yhteiskunnalliset yritykset maaseudun sosiaali-ja terveyspalvelujen mahdollisuutena Suomessa Yhteiskunnalliset yritykset maaseudun sosiaali-ja terveyspalvelujen mahdollisuutena Suomessa KAMPA seminaarikokkola 5.10.2010 Ritva Pihlaja projektipäällikkö, Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä

Lisätiedot

TULOKSET MAASEUTUVERKOSTON SÄHKÖINEN KYSELY JA VERKOSTOANALYYSI

TULOKSET MAASEUTUVERKOSTON SÄHKÖINEN KYSELY JA VERKOSTOANALYYSI TULOKSET MAASEUTUVERKOSTON SÄHKÖINEN KYSELY JA VERKOSTOANALYYSI MAASEUTUVERKOSTOYKSIKÖN TOIMINTA Maaseutuverkostoyksikön tuoma lisäarvo (2008 vs. 2012) OSA-ALUEEN KESKIARVO Kansainvälistymisen tuki 2,9

Lisätiedot

SYITÄ LEADER IN VOIMISTAMISEEN

SYITÄ LEADER IN VOIMISTAMISEEN Leader-tapaaminen 29.- 30.11.2010 Technopolis, Helsinki SYITÄ LEADER IN VOIMISTAMISEEN Eero Uusitalo professori, maaseutuneuvos YTR:n pääsihteeri SYTY ry:n puheenjohtaja Leaderin vähättelyn keinot 1/2

Lisätiedot

MAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA

MAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA MAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO 2009-2020 5. MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA 2009-2013 Maaseutu hyvinvoinnin lähde Valmisteluprosessi ja keskeiset linjaukset Maaseutupolitiikan verkosto VALTIONEUVOSTO

Lisätiedot

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Perustuu väitöskirjaan Sukupuoli ja syntyvyyden retoriikka Venäjällä ja Suomessa 1995 2010 Faculty of Social Sciences Näin se kirjoitetaan n Johdanto

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Mitä välii? Tutkimus nuorten suhteesta politiikkaan Mikael Thuneberg, T-Media

Mitä välii? Tutkimus nuorten suhteesta politiikkaan Mikael Thuneberg, T-Media Mitä välii? Tutkimus nuorten suhteesta politiikkaan Mikael Thuneberg, T-Media Tutkimuskohteet 1. Yleisellä tasolla nuorten suhtautuminen yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen ja politiikkaan, nuorille tärkeät

Lisätiedot

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! VAIKUTA VALINNOILLASI

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! VAIKUTA VALINNOILLASI VAIKUTA VALINNOILLASI Oletko kyllästynyt nykyiseen yltiökapitalistiseen ja keinotteluun perustuvaan talousjärjestelmäämme, joka perustuu aineellisen ja tarpeettoman kulutuksen kasvattamiseen ja kulutuksen

Lisätiedot

Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro

Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro 30.1.09 Kari Laitinen Poliisiammattikorkeakoulu kari.m.laitinen@poliisi.fi 5.2.2009 sisällys Turvallisuuden luonne Strategian luonne Tutkimustyön

Lisätiedot

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9. Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.2013 Tampere on kansallinen koordinaattori INKA-ohjelmaan kuuluvassa

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseudun näkymiä

Keski-Suomen maaseudun näkymiä Keski-Suomen maaseudun näkymiä Nurmesta biokaasua, ravinteet viljelykiertoon seminaari 26.3.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Maaseudun näkymät ovat varsin haasteelliset Palvelut etääntyvät, kuntien talousvaikeudet

Lisätiedot

Poliittinen riski Suomessa. Kyselytutkimuksen keskeisimmät löydökset

Poliittinen riski Suomessa. Kyselytutkimuksen keskeisimmät löydökset Poliittinen riski Suomessa Kyselytutkimuksen keskeisimmät löydökset 16.10.2014 Taustaa tutkimuksesta Aula Research Oy toteutti syys-lokakuussa kyselytutkimuksen poliittisesta riskistä Suomessa Tutkimus

Lisätiedot

PROFESSORILIITON STRATEGIA VUOTEEN 2022

PROFESSORILIITON STRATEGIA VUOTEEN 2022 HYVÄKSYTTY VALTUUSTOSSA 25.11.2016 TIEDOSSA TULEVAISUUS www.professoriliitto.fi Professoriliiton tehtävät Professoriliiton sääntöjen mukaan liitto toimii yliopistolain tarkoittamien yliopistojen, Maanpuolustuskorkeakoulun

Lisätiedot

- metodin synty ja kehitys

- metodin synty ja kehitys Toimintaryhmätyö sosiaalisena innovaationa ja pääomana - metodin synty ja kehitys Toimintaryhmätyötä kymmenen vuotta juhlaseminaari 16.10.2006, Ylivieska Torsti Hyyryläinen Esityksen sisältö: Mitä ovat

Lisätiedot

Edustuksellisen demokratian uhat ja mahdollisuudet

Edustuksellisen demokratian uhat ja mahdollisuudet Edustuksellisen demokratian uhat ja mahdollisuudet Kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelman avausseminaari 16.3.2004 Heikki Paloheimo Valtio-opin laitos 20014 Turun yliopisto heikki.paloheimo@utu.fi Äänestysaktiivisuus

Lisätiedot

Millä keinoilla ruokaketjusta riittäisi jaettavaa myös maatiloille?

Millä keinoilla ruokaketjusta riittäisi jaettavaa myös maatiloille? Millä keinoilla ruokaketjusta riittäisi jaettavaa myös maatiloille? MTK Pohjois-Karjala Kansanedustajatapaaminen Kitee Maatalouden hintakehitys vuosina 2000 2011 => viljelijöiden ostovoima heikkenee Lähde:

Lisätiedot

Pekka Puustinen VAIHDANTA- Finanssipalvelun uusi logiikka

Pekka Puustinen VAIHDANTA- Finanssipalvelun uusi logiikka Pekka Puustinen VAIHDANTA- Finanssipalvelun uusi logiikka Talentum Helsinki 2013 Kirjoittajasta Kauppatieteiden tohtori Pekka Puustinen toimii vakuutustieteen yliopistonlehtorina Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulussa.

Lisätiedot

Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017

Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017 Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017 Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta 1.3.2017 Juhana Aunesluoma Tutkimusjohtaja, Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto 28.2.2017 1 Teemat EU:n

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! UUSI AIKA ON TIE ETEENPÄIN

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! UUSI AIKA ON TIE ETEENPÄIN UUSI AIKA ON TIE ETEENPÄIN Nykyinen kapitalistinen taloudellinen ja poliittinen järjestelmämme ei ole enää kestävällä pohjalla Se on ajamassa meidät kohti taloudellista ja sosiaalista kaaosta sekä ekologista

Lisätiedot

KUNNALLISEN DEMOKRATIAN TOIMIVUUS JA LUOTTAMUS PÄÄTTÄJIIN

KUNNALLISEN DEMOKRATIAN TOIMIVUUS JA LUOTTAMUS PÄÄTTÄJIIN Julkaistavissa.. klo 00.0 KUNNALLISEN DEMOKRATIAN TOIMIVUUS JA LUOTTAMUS PÄÄTTÄJIIN Usko kansanäänestyksen järkevyyteen on vähentynyt Alhaisina pysyvät äänestysprosentit niin kunnallisissa kuin valtakunnallisissakin

Lisätiedot

Sote himmelien himmeli vai tiekartta hyvinvointiin

Sote himmelien himmeli vai tiekartta hyvinvointiin Sote himmelien himmeli vai tiekartta hyvinvointiin Sote-uudistus ja sosiaaliset oikeudet Vapaus valita toisin seminaari 9.3.2015 Professori Juhani Lehto Kansalaisten oikeudet lainsäädännössä Julkisen vallan

Lisätiedot

Toimihenkilöliikkeen historia tutkijan vastuu

Toimihenkilöliikkeen historia tutkijan vastuu Toimihenkilöliikkeen historia tutkijan vastuu Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos pauli.kettunen@helsinki.fi Henkisestä työstä tietoyhteiskuntaan Toimihenkilöliikkeen

Lisätiedot

Näkemyksiä valinnanvapaudesta ja yksityisten palvelutuottajien asemasta

Näkemyksiä valinnanvapaudesta ja yksityisten palvelutuottajien asemasta Näkemyksiä valinnanvapaudesta ja yksityisten palvelutuottajien asemasta Valinnanvapaus on hyvästä, mutta päävastuun palveluiden tuottamisesta tulee olla julkisella sektorilla Kysymystä yksityisen panoksen

Lisätiedot

Nuorten ääni vai tutkijan tulkintoja? Veronika Honkasalo

Nuorten ääni vai tutkijan tulkintoja? Veronika Honkasalo Nuorten ääni vai tutkijan tulkintoja? Veronika Honkasalo 31.10.2008 Ääntä etsimässä Mikä ääni? Käytetty usein poliittisessa mielessä, nuorten ääni politiikassa, kirkossa, kulttuurien välisessä vuoropuhelussa.

Lisätiedot

Pohdintaa sosiaali- ja terveysjärjestöjen roolista tulevissa maakunnissa. Sakari Möttönen

Pohdintaa sosiaali- ja terveysjärjestöjen roolista tulevissa maakunnissa. Sakari Möttönen Pohdintaa sosiaali- ja terveysjärjestöjen roolista tulevissa maakunnissa Sakari Möttönen 13.10.2016 Järjestöjen kaksi päätehtävää Auttamis- ja edunvalvontatehtävä (jäsenhyötytehtävä) Jäsenistön tarpeiden

Lisätiedot

Pohdintaa sosiaali- ja terveysjärjestöjen roolista tulevissa maakunnissa. Sakari Möttönen

Pohdintaa sosiaali- ja terveysjärjestöjen roolista tulevissa maakunnissa. Sakari Möttönen Pohdintaa sosiaali- ja terveysjärjestöjen roolista tulevissa maakunnissa Sakari Möttönen 13.10.2016 Sosiaali- ja terveysjärjestöjen kaksi päätehtävää Auttamis- ja edunvalvontatehtävä (jäsenhyötytehtävä)

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Sairaanhoitopiirien ja sosiaalija terveysjohdon tapaaminen. Kuntatalo

Sairaanhoitopiirien ja sosiaalija terveysjohdon tapaaminen. Kuntatalo Sairaanhoitopiirien ja sosiaalija terveysjohdon tapaaminen Kuntatalo 5.5. 2015 Mihin sote kaatui? Sote uudistuksen perustuslailliset kysymykset Kansanvaltaisuus (asukkaiden itsehallinto)» Sote alueet olisivat

Lisätiedot

MOODI2015 Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämispäivät Oulu 1.-2.10.2015

MOODI2015 Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämispäivät Oulu 1.-2.10.2015 MOODI2015 Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämispäivät Oulu 1.-2.10.2015 Nuorten tieto- ja neuvontatyön aluekoordinointi Mitä toivottaisiin aluekoordinoinnilta sekä aluekoordinaattoreilta, mikäli sellainen

Lisätiedot

Järjestöt päihdepalvelujen tuottajina: näkökulma päihteiden käyttöön liittyvään eriarvoisuuteen

Järjestöt päihdepalvelujen tuottajina: näkökulma päihteiden käyttöön liittyvään eriarvoisuuteen Järjestöt päihdepalvelujen tuottajina: näkökulma päihteiden käyttöön liittyvään eriarvoisuuteen Alkoholi- ja huumetutkijain seuran kokous 4.12.2008 Riikka Perälä Alkoholitutkimussäätiö/Sininauhaliitto

Lisätiedot

Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat. Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto )

Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat. Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto ) Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto 27.10.2015) 1. Ikäsi Yhteensä 31 vastaajaa, koko kyselyssä 332 2. Sukupuoli 3. Asuinalue

Lisätiedot

Suomi nousuun aineettomalla tuotannolla. Kirsi Kaunisharju

Suomi nousuun aineettomalla tuotannolla. Kirsi Kaunisharju Suomi nousuun aineettomalla tuotannolla Kirsi Kaunisharju Kulttuuri perusoikeutena 1/2 Suomessa perustuslain 16 :n 2 momentin mukaan julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään,

Lisätiedot

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA Liikunta ja urheilu ovat Suomen merkittävin kansanliike. Jokaisen hyvinvointi rakentuu liikunnalliselle arjelle. Huippu-urheilijat inspiroivat

Lisätiedot

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS Keskustelutilaisuus kestävän kehityksen edistämisestä korkeakouluissa 4.11.2013 Ilkka Turunen Neuvotteleva virkamies Kestävä kehitys valtioneuvoston strategioissa

Lisätiedot

Maaseudun uusi aika -yhdistyksen toimintasuunnitelma vuodelle 2013

Maaseudun uusi aika -yhdistyksen toimintasuunnitelma vuodelle 2013 Maaseudun uusi aika -yhdistyksen toimintasuunnitelma vuodelle 2013 (Sääntömääräiselle syyskokoukselle 15.11.2012) Toiminnan tarkoitus Maaseudun uusi aika -yhdistyksen sääntöjen mukaan yhdistyksen tarkoituksena

Lisätiedot

MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke

MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke 12.2.2013 Kokkola ja Kruunupyy Kehittämisen painopistealueet: 1. Vuorovaikutuksen lisääminen sosiaali-

Lisätiedot

MITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi

MITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi MITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi luukku, monialainen tieto ja tuki 2. nuorten työmahdollisuuksien

Lisätiedot

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa?

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Valtuustoseminaari 23.3.2015 ----------------------------------- Kari Hakari johtaja, HT Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä

Lisätiedot

Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa.

Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa. Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa. Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä 1.9.2016 BIOENERGIA RY TIIVISTETTYNÄ Historiamme ulottuu 70 vuoden taakse (Turveteollisuusliitto 1943,

Lisätiedot

Osallisuus, mutta missä? Lasten suojelua ennen lastensuojelua. Johanna Hurtig HY

Osallisuus, mutta missä? Lasten suojelua ennen lastensuojelua. Johanna Hurtig HY Osallisuus, mutta missä? Lasten suojelua ennen lastensuojelua Johanna Hurtig HY 8.10.08 Lähtökohta: tutkimuksellisuudesta tunnustuksellisuuteen? Väsymys, ulkopuolisuus, epäily Turtumus, tottumus, hämäryys?

Lisätiedot

Saimaan ammattikorkeakoulu Tutkimuspäällikkö Henri Karppinen

Saimaan ammattikorkeakoulu Tutkimuspäällikkö Henri Karppinen Saimaan ammattikorkeakoulu 10.5.2016 Tutkimuspäällikkö Henri Karppinen Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta - Julkisen tutkimuksen Tekes-hankkeet - Tutkimuksesta uutta tietoa ja liiketoimintaa (Tekes)

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja perheiden tukeminen. Työryhmien seminaari Frami

Lasten, nuorten ja perheiden tukeminen. Työryhmien seminaari Frami Lasten, nuorten ja perheiden tukeminen Työryhmien seminaari 29.4.2016 Frami Lasten, nuorten ja perheiden tukeminen Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelma lopullinen hankeohjelma julkaistu 14.4. 2016 Maakuntakohtaiset

Lisätiedot

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten

Lisätiedot

Maakunnan kehitysnäkymät ja järjestöjen rooli maakunnan kehittämisessä

Maakunnan kehitysnäkymät ja järjestöjen rooli maakunnan kehittämisessä Maakunnan kehitysnäkymät ja järjestöjen rooli maakunnan kehittämisessä Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Liittojen päätehtävät Alueiden käyttö - Maakuntasuunnitelma ja kaava - Yhdyskuntarakenne, liikenne,

Lisätiedot

Vihreää kasvua ja menestystä maalle

Vihreää kasvua ja menestystä maalle 3 -ohjelma linjaa MTK-järjestön yhteiskunnallista vaikuttamista, markkinavaikuttamista ja järjestön kehittämistä. Ohjelma hyväksyttiin Savonlinnan liittokokouksessa 28.-29.6.2012. Ohjelma on valmisteltu

Lisätiedot

MAASEUTUVERKOSTON STRATEGIAN PÄIVITYS KAISA LÄHTEENMÄKI-SMITH ELINA AURI NET EFFECT OY

MAASEUTUVERKOSTON STRATEGIAN PÄIVITYS KAISA LÄHTEENMÄKI-SMITH ELINA AURI NET EFFECT OY MAASEUTUVERKOSTON STRATEGIAN PÄIVITYS KAISA LÄHTEENMÄKI-SMITH ELINA AURI NET EFFECT OY 26.5.2010 Lähetetty 24.4.2010 N= 830 Vastauksia 216 Vastausprosentti 26 % Vastaajat edustavat lähes kaikkia verkostotoimijoita

Lisätiedot

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA. Luonnos

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA. Luonnos Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA Luonnos 9.5.2016 3 Suomen elinvoimalle on ensiarvoisen tärkeää, että tämä kokonaisuus toimii vaikuttavasti, inspiroivasti ja tuloksellisesti.

Lisätiedot

Aluerakenteen kehitysnäköaloja

Aluerakenteen kehitysnäköaloja Aluerakenteen kehitysnäköaloja Jussi S. Jauhiainen 1 Taustaa Aluerakenne on käytännössä aina (materiaalisesti) monikeskuksinen verkosto, ja tällä materiaalisella verkostolla on sosiaalinen ulottuvuus ja

Lisätiedot

Kolmas sektori maaseutukunnissa

Kolmas sektori maaseutukunnissa Kolmas sektori maaseutukunnissa Luopioinen 23.3.2011 Ritva Pihlaja projektipäällikkö Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti Vaikea

Lisätiedot

YMPÄRISTÖSSÄ ON TYÖTÄ

YMPÄRISTÖSSÄ ON TYÖTÄ YMPÄRISTÖSSÄ ON TYÖTÄ Juhlaseminaari 17.11.2009 eduskunta Jarna Pasanen Maan ystävät ry SDP:n ympäristöohjelma 1969: Luonnon käytön, hoidon ja suojelun suunnittelua estävät meillä ennen kaikkea perustuslain

Lisätiedot

Kansallinen luonnonvarastrategia: Strategiaprosessin tavoitteet ja toteutus

Kansallinen luonnonvarastrategia: Strategiaprosessin tavoitteet ja toteutus Kansallinen luonnonvarastrategia: Strategiaprosessin tavoitteet ja toteutus Eeva Hellström Kestävän kehityksen toimikunnan ja Luonnonvarainneuvoston kokoukset 24.4.2008 Strategiprosessin asemointi Kansainvälinen

Lisätiedot

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma?

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? Tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoiminnan (TKI) ja osaamisen hallinto kiinteistö- ja rakennusalalla VTV:n työpaja, Helsinki, 11.4.2013

Lisätiedot

Tulevaisuustyötä ja ennakointia valtioneuvostossa

Tulevaisuustyötä ja ennakointia valtioneuvostossa Tulevaisuustyötä ja ennakointia valtioneuvostossa Erityisasiantuntija Kaisa Oksanen Politiikka-analyysiyksikkö Valtioneuvoston kanslia kaisa.oksanen@vnk.fi Hallituksen tulevaisuustyö Vaikuttava kaksivaiheinen

Lisätiedot

Mitä kuva kertoo? Vastuullinen, osallistuva ja vaikuttava nuori

Mitä kuva kertoo? Vastuullinen, osallistuva ja vaikuttava nuori Mitä kuva kertoo? Luokat 5 9 Toinen aste Vastuullinen, osallistuva ja vaikuttava nuori 408 Tehtävä: Pohditaan, millaisia käsityksiä verkossa olevista kuvista saa tarkastelemalla muiden nuorten profiilikuvia.

Lisätiedot

Vertaisuus ja osallisuuden paikat. Solja Peltovuori Hyvän mielen talo ry

Vertaisuus ja osallisuuden paikat. Solja Peltovuori Hyvän mielen talo ry Vertaisuus ja osallisuuden paikat Solja Peltovuori Hyvän mielen talo ry 16.2.2010 Perhekuntoutuksen tutkimus- ja kehittämishanke, 2005-2009 Markku Nyman, 2008. Kansalaisyhteiskunta ja vertaistuki. Hyvän

Lisätiedot

Oppilaitoksen rooli maatilojen kehittäjänä HUOMISEN OSAAJAT -HANKKEEN ASIANTUNTIJALUENTOPÄIVÄ 17.5.2013 Mustiala

Oppilaitoksen rooli maatilojen kehittäjänä HUOMISEN OSAAJAT -HANKKEEN ASIANTUNTIJALUENTOPÄIVÄ 17.5.2013 Mustiala Oppilaitoksen rooli maatilojen kehittäjänä HUOMISEN OSAAJAT -HANKKEEN ASIANTUNTIJALUENTOPÄIVÄ 17.5.2013 Mustiala Koulutusjohtaja Susanna Tauriainen MTK ry 20.5.2013 Toimintaympäristön muutokset Koulutustoimikuntien

Lisätiedot

ARVOKIRJA. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän toiminta-ajatus, visio ja arvot

ARVOKIRJA. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän toiminta-ajatus, visio ja arvot ARVOKIRJA Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän toiminta-ajatus, visio ja arvot 2 Tehtävämme on edistää kainuulaisten hyvinvointia ja osallisuutta. Järjestämme vastuullamme olevat sosiaali-,

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa Vaikuttajatutkimuksen tulokset LUOTTAMUKSELLINEN Lehdistötilaisuus Lasipalatsi 12.6.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti terveyspolitiikan vaikuttajien

Lisätiedot

Ympäristöluotsitoiminta kuka, mitä, miten ja kenelle?

Ympäristöluotsitoiminta kuka, mitä, miten ja kenelle? Ympäristöluotsitoiminta kuka, mitä, miten ja kenelle? Savonranta ja Punkaharju 27. 28.9.2016 Reeta Rönkkö 27. ja 28.9.2016 sisältö - johdatus ympäristöluotsaukseen Ympäristöluotsi, mikä se on? Ympäristöluotsitoiminnan

Lisätiedot

Maaseutuakatemia 2016

Maaseutuakatemia 2016 Maaseutuakatemia 2016 Mitä, miten ja miksi? Christell Åström MIKSI Maaseutuakatemia 2016? Visio maaseudusta 2020: Voimavarojaan hyödyntävä ja hyvinvoiva maaseutu. Maaseutu on erottamaton osa kansallista

Lisätiedot

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle STRATEGIA 2016-2018 Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle 19.11.2015 1 STRATEGISET TAVOITTEET 2016-2018 VISIO 2020 MISSIO ARVOT RIL on arvostetuin rakennetun ympäristön ammattilaisten verkosto.

Lisätiedot

2/2002. Kansalaisten käsityksiä Suomen energiatuotannosta keväällä Tutkimus tieto SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ

2/2002. Kansalaisten käsityksiä Suomen energiatuotannosta keväällä Tutkimus tieto SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ Tutkimus tieto 2/2002 Kansalaisten käsityksiä Suomen energiatuotannosta keväällä 2002 SUOMEN AMMATTILIITTOJEN USJÄRJESTÖ Kansalaisten käsityksiä Suomen energiatuotannosta keväällä 2002 Suomen Gallup tutki

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

LYONIN JULISTUS TIEDON SAATAVUUDESTA JA KEHITYKSESTÄ. Hyväksytty IFLAn yleiskokouksessa Lyonissa Elokuussa 2014 Suomennos Päivi Jokitalo

LYONIN JULISTUS TIEDON SAATAVUUDESTA JA KEHITYKSESTÄ. Hyväksytty IFLAn yleiskokouksessa Lyonissa Elokuussa 2014 Suomennos Päivi Jokitalo LYONIN JULISTUS TIEDON SAATAVUUDESTA JA KEHITYKSESTÄ Hyväksytty IFLAn yleiskokouksessa Lyonissa Elokuussa 2014 Suomennos Päivi Jokitalo Miksi julistus? YK:ssa tekeillä uusi kehitysohjelma Vuosituhannen

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Avaimet arviointiin. Museoiden arviointi- ja kehittämismalli. Avaimet arviointiin

Avaimet arviointiin. Museoiden arviointi- ja kehittämismalli. Avaimet arviointiin Museoiden arviointi- ja kehittämismalli Arviointitoiminta on kokenut viimeisten vuosien aikana muodonmuutoksen Vanha paradigma Lineaarinen selittäminen Top-down -arviointiprosessi Riippumaton arvioitsija

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

MAASEUDUN TULEVAISUUS

MAASEUDUN TULEVAISUUS Alue- ja kaupunkipolitiikan keskustelutilaisuus 21.4. 2017 MAASEUDUN TULEVAISUUS Christell Åström, pääsihteeri Maaseutupolitiikan neuvosto MANE TAUSTA 1995-2015 Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä 1995-2015

Lisätiedot

Kolmannen sektorin asumispalvelujen tuottajien yleishyödyllistä palvelupuhetta jäljittämässä kilpailuttamisen kontekstissa Kolmen kaupungin

Kolmannen sektorin asumispalvelujen tuottajien yleishyödyllistä palvelupuhetta jäljittämässä kilpailuttamisen kontekstissa Kolmen kaupungin Kolmannen sektorin asumispalvelujen tuottajien yleishyödyllistä palvelupuhetta jäljittämässä kilpailuttamisen kontekstissa Kolmen kaupungin erityisryhmien tuettujen ja tehostettujen asumispalvelujen tuottajat

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

HE 108/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Suomen metsäkeskuksesta annetun lain 39 :n muuttamisesta

HE 108/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Suomen metsäkeskuksesta annetun lain 39 :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Suomen metsäkeskuksesta annetun lain 39 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Suomen metsäkeskuksesta annetun lain

Lisätiedot

Oikeudellisten asioiden valiokunta ILMOITUS JÄSENILLE (73/2013)

Oikeudellisten asioiden valiokunta ILMOITUS JÄSENILLE (73/2013) EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Oikeudellisten asioiden valiokunta 17.7.2013 ILMOITUS JÄSENILLE (73/2013) Asia: Luxemburgin edustajainhuoneen perusteltu lausunto ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston

Lisätiedot

IHANTEET JA ARKI PÄIHTEIDEN KÄYTÖN PUHEEKSIOTTOTILANTEISSA PÄIVYSTYSVASTAANOTOILLA

IHANTEET JA ARKI PÄIHTEIDEN KÄYTÖN PUHEEKSIOTTOTILANTEISSA PÄIVYSTYSVASTAANOTOILLA IHANTEET JA ARKI PÄIHTEIDEN KÄYTÖN PUHEEKSIOTTOTILANTEISSA PÄIVYSTYSVASTAANOTOILLA Minna-Maria Behm, TtT, henkilöstöasiantuntija Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Pykälistä käytäntöön: ehkäisevän

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

Järjestöjen elinvoimaisen tulevaisuuden on ratkaissut se, ovatko he vahvistaneet henkilökohtaista merkityksellisyyttä toimintansa ytimessä

Järjestöjen elinvoimaisen tulevaisuuden on ratkaissut se, ovatko he vahvistaneet henkilökohtaista merkityksellisyyttä toimintansa ytimessä Kumppanuuspäivä 2016 Kumppanuuspöytä 4, vetäjinä Mari Brunou ja Tauno Linkoranta Tulevaisuuden kansalaistoiminta Alustuksena Tulevaisuuden kansalaistoiminta PP (liitteenä). Alustuksen jälkeen jakauduttiin

Lisätiedot

OIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO. I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet

OIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO. I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet OIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet Pysyvät painopisteaiheet (sivut 6-8) korvataan seuraavasti: Painopisteaiheet Vuoden

Lisätiedot

Metlan asiakkaiden palvelutarpeet -työpaja Eero Mikkola, Metla Lasse Akselin, Tieto Oyj

Metlan asiakkaiden palvelutarpeet -työpaja Eero Mikkola, Metla Lasse Akselin, Tieto Oyj Metlan asiakkaiden palvelutarpeet -työpaja 21.10.2011 Eero Mikkola, Metla Lasse Akselin, Tieto Oyj Työpajan ohjelma 09:00 09:10 Työpajan avaus, Metla 09:10 10:00 Asiakkaan tietotarpeet ja Metlan palveluiden

Lisätiedot

Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila

Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila 6.6.2014 Leader-ryhmät Toimintaa ohjaavat ohjelmat, lait ja asetukset Kansallinen taso: -Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma -Laki maaseudun kehittämiseen

Lisätiedot

Vasemmistoliiton perustava kokous

Vasemmistoliiton perustava kokous VASEMMISTOLIITTO - VÄNSTERFÖRBUNDET Sturenkatu 4 00510 Helsinki Puh. (90) 77 081 Vasemmistoliiton perustava kokous 28. - 29.4.1990 - huhtikuun julistus - ohjelma - liittohallitus - liittovaltuusto Vasemmistoliiton

Lisätiedot

Kommentteja FinELibin strategiaan

Kommentteja FinELibin strategiaan 24.11.2011 Kommentteja FinELibin strategiaan 2012 2015 http://www.kansalliskirjasto.fi/attachments/5l4xoyz0b/62qj3tbul/files/currentfile/finelib_strategia_2012 2015.pdf Yleistä strategiasta Tiivis esitysmuoto

Lisätiedot

Suomen Changemakerin säännöt

Suomen Changemakerin säännöt Suomen Changemakerin säännöt Hyväksytty jäsenkokouksessa 6.10.2012 1 Tavoitteet ja yleiset toimintaperiaatteet A) Tavoite Suomen Changemaker on nuorten vaikuttamisverkosto, jonka tavoitteena on globaali

Lisätiedot

Visio Suomen maaseudusta vuonna 2020: Maaseutu on monimuotoinen ja arvostettu osa suomalaista yhteiskuntaa.

Visio Suomen maaseudusta vuonna 2020: Maaseutu on monimuotoinen ja arvostettu osa suomalaista yhteiskuntaa. Visio Suomen maaseudusta vuonna 2020: Maaseutu on monimuotoinen ja arvostettu osa suomalaista yhteiskuntaa. Tilaa, väljää asutusta ja paikallisia ratkaisuja hyödynnetään hyvinvoinnin lähteenä ja kestävän

Lisätiedot

Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa

Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa Eduskunnan suuri valiokunta 28.9.2016 Juhana Aunesluoma Tutkimusjohtaja, Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto Network for European Studies

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 4.11.2014 Rovaniemi Omavarainen Lappi 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa on lähiruoan tuotannon

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

Tampereen strategian lähtökohdat kaupunkiympäristön näkökulmasta

Tampereen strategian lähtökohdat kaupunkiympäristön näkökulmasta Tampereen strategian lähtökohdat kaupunkiympäristön näkökulmasta Johtoryhmien strategiastartti johtaja Mikko Nurminen 1 Kokemukset nykyisestä strategiasta ja odotukset uudelle strategialle Nykyinen strategia

Lisätiedot

Nimi: Syntymäaika: Kotikunta: Sähköpostiosoite: Toisen vaiheen tehtävien maksimipisteet (älä tee merkintöjä taulukkoon)

Nimi: Syntymäaika: Kotikunta: Sähköpostiosoite: Toisen vaiheen tehtävien maksimipisteet (älä tee merkintöjä taulukkoon) Täytä selkeällä käsialalla: Nimi: Syntymäaika: Kotikunta: Sähköpostiosoite: @ Tarkista, että sinulla on neljä erikseen nidottua tehtävää (tehtävät 1 4, 9 sivua), kaksi liitettä sekä konseptipaperi. Mikäli

Lisätiedot

Itä-Suomen alueelliset nuorisotyöpäivät Mikkeli Heta Malinen

Itä-Suomen alueelliset nuorisotyöpäivät Mikkeli Heta Malinen Itä-Suomen alueelliset nuorisotyöpäivät Mikkeli 3.9.2015 Heta Malinen Nuorten tieto- ja neuvontatyö nuorisotyön tavoitteellisena peruspalveluna sisältää Ammattitaitoista tietoa, neuvontaa ja ohjausta kaikissa

Lisätiedot

Katetta kumppanuudelle

Katetta kumppanuudelle JUKKA VESALAINEN Katetta kumppanuudelle Hyöty ja sen jakaminen asiakas-toimittaja-suhteessa Esipuhe T ämä teos on jatkoa vuonna 2002 julkaistulle Kaupankäynnistä kumppanuuteen -kirjalle, jossa tarkastelin

Lisätiedot

Yliopistokeskukset ja alueellinen vaikuttavuus

Yliopistokeskukset ja alueellinen vaikuttavuus Yliopistokeskukset ja alueellinen vaikuttavuus Professori Ilkka Virtanen Yliopistokeskusten arviointiryhmän jäsen Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen lukuvuoden 2009-2010 avajaiset 17.9.2009 Yliopistokeskusten

Lisätiedot

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa

Lisätiedot

SUOMEN VESIALAN KANSAINVÄLINEN STRATEGIA: Tiivistelmä

SUOMEN VESIALAN KANSAINVÄLINEN STRATEGIA: Tiivistelmä SUOMEN VESIALAN KANSAINVÄLINEN STRATEGIA: Tiivistelmä Luonnos 23.4.2008 Visio ja avainsanat Kansainvälinen vesialan strategia rakentuu seuraavalle pitkän aikavälin visiolle: Suomen vesialan toimijat ehkäisevät

Lisätiedot

Socca. Socca Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus. Näkijänä, tietäjänä ja kehittäjänä

Socca. Socca Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus. Näkijänä, tietäjänä ja kehittäjänä Socca Näkijänä, tietäjänä ja kehittäjänä Socca Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus sosiaalityössä Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto Sosiaalityön kehittämisen foorumi Socca

Lisätiedot

Aluekehittämisen tieteellinen perusta

Aluekehittämisen tieteellinen perusta Aluekehittämisen tieteellinen perusta Perusasetelma Perusasetelma Innovaatiotoiminta Aluekehittäminen Lähtökohta Aluekehittäminen on jonkin aluekokonaisuuden tulevaisuuden toimintaedellytysten parantamista

Lisätiedot

YLIOPISTOT JA AMMATTIKORKEAKOULUT YHTEISKUNNALLISINA VAIKUTTAJINA. emerituskansleri Ilkka Niiniluoto OKM:n seminaari 15.4.2015

YLIOPISTOT JA AMMATTIKORKEAKOULUT YHTEISKUNNALLISINA VAIKUTTAJINA. emerituskansleri Ilkka Niiniluoto OKM:n seminaari 15.4.2015 YLIOPISTOT JA AMMATTIKORKEAKOULUT YHTEISKUNNALLISINA VAIKUTTAJINA emerituskansleri Ilkka Niiniluoto OKM:n seminaari 15.4.2015 KYSYMYKSIÄ mikä on ollut yliopistojen pitkän aikavälin vaikutushistoria Suomessa?

Lisätiedot

TSL:n strategia vuosille

TSL:n strategia vuosille TSL:n strategia vuosille 2011 2015 PERUSTEHTÄVÄ TSL on kaksikielinen sivistysjärjestö, jonka perustehtävänä on edistää demokratiaa, yhteiskunnallista ja sivistyksellistä tasa-arvoa sekä suvaitsevaisuutta

Lisätiedot

Työsuhteen säännöstys ja neuvottelut

Työsuhteen säännöstys ja neuvottelut Työsuhteen säännöstys ja neuvottelut 1 Työsuhteen säännöstys ja sääntelyjärjestys Työehtosopimus ja soveltamisala Paikallinen sopiminen Työsäännöt Työlainsäädäntö Vakiintunut käytäntö Työsopimus TYÖSUHDE

Lisätiedot