Päätoimittajien pohdintaa
|
|
- Annika Laaksonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Päätoimittajien pohdintaa PETRI KAHILA Helsingin yliopisto Maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskus Seinäjoki Kolmen entisen päätoimittajan keskustelu on jaettu neljään kokonaisuuteen. Maaseutupolitiikkaan, globalisaatioon, kaupungin ja maaseudun vuorovaikutukseen sekä Maaseudun uuteen aikaan. Kommentit eivät ole suoraan kytkettävissä toisiinsa, mutta etenevät saman asiakokonaisuuden sisällä. Aineisto tätä kirjoitusta varten kerättiin syksyllä 2001 sähköpostiviestejä kierrättämällä. Maaseutupolitiikka Torsti Hyyryläinen (TH): Mielestäni kysymys maaseudun kehittämisen oikeutuksesta tai harjoitettavan maaseutupolitiikan perusteluista on tärkeä lähtökohta. Maaseutukysymys on lopulta pragmaattinen osa yhteiskuntapolitiikkaa. Maaseutua on kehitetty tai oikeammin maaseutuun on investoitu silloin, kun se on nähty käytännön syistä tarpeelliseksi. Maaseudun kehittämisessä ei siis oikeastaan ole ollut visionääristä ulottuvuutta, vaan se on ollut eräänlaista tarkoituksenmukaisuusharkintaa. Tämä harkinta voitiin vuosikymmeniä toteuttaa maatalouspolitiikan kautta, kun maaseutupolitiikkaa ei ollut. Maaseudun kehittäminen tulisi sisällyttää Suomen kansallisiin toimintastrategioihin. Maaseutupolitiikka on nuori diskurssi ja käytäntö. Se on raivannut tietään 1980-luvulta lähtien päästäkseen muiden politiikkojen rinnalle. Vieläkin se on Suomessa huutolaispoika, jota esimerkiksi mikään ministeriö ei kiistatta pidä suojissaan. Tällä on ollut hyvänä puolena se, että tuo maalaispoika on saanut vapaasti ottaa vaikutteita myös muualta ja sen myötä kansainvälistyä. Kuten Eurooppalaistuva maaseutupolitiikka -kirjassa perustellusti esitetään (Vastapaino 2001), suomalaisen maaseutupolitiikan identiteetti on jäsentynyt vasta eurooppalaistumisen kautta. On hieman lohdutonta, joskin perusteltua todeta, että ilman EU-jäsenyyttä Suomessa ei olisi maaseutupolitiikkaa vielä tänäkään päivänä. Pertti Rannikko (PR): Olen Torstin kanssa samaa mieltä siitä, että maaseutupolitiikan keskeinen ongelma on siinä, että se ei näytä millään synnyttävän yhteiskunnallista keskustelua ja poliittisia intohimoja. Olen viime kuukausina ihmetellyt sitä, miten tarkkaan tiedotusvälineet ovat seuranneet aluekeskusohjelman valmistelua ja aluekeskusten valintoja. Myös poliitikot ovat kommentoineet asiaa ja puolueilla näyttää olevan asioista erilaisia kantoja. Ei olisi ihme, vaikka aluekeskukset nousevat seuraavissa eduskuntavaaleissa ja hallitusohjelmaneuvotteluissa tärkeäksi teemaksi. Miten maaseudun kehittäminen saadaan pienen porukan puuhastelusta todelliseksi yhteiskunnalliseksi kysymykseksi ja samalla myös laajemmin vaikuttavaksi voimaksi? Minusta Torstin ehdotus, että maaseutu pitäisi saada Suomen kansallisiin toimintastrategioihin mukaan ei ole riittävä; maaseutu pitäisi saada positiivisena vaihtoehtona mukaan laajoihin kansalaiskeskusteluihin, jota parhaillaan käydään esimerkiksi globalisaatiosta, kasvihuoneilmiöstä tai kansalaisyhteiskunnasta. Se saadaanko maaseudun vahvat puolet esiin näissä keskusteluissa riippuu paljolti maalaisista ja maaseudun puolestapuhujista. Me emme saa mokata samalla tavalla kuin tähän saakka olemme tehneet kestävää kehitystä ja ympäristöä koskevissa keskusteluissa. Niissä maaseudun puolestapuhujat jäivät juoksuhautoihin jäynäämään itse asian vierestä (maanomistajien oikeuksista, talonpoikien itsemääräämisoikeudesta ym.) ja täten osaltaan olivat mukana leimamassa maalaiset luonnon kohtelusta piittaamattomiksi. Hannu Katajamäki (HK): Maaseutu on menneisyytensä vanki. Vuosikymmenet maalaisliitto/keskusta ja MTK huolehtivat maaseudun edunvalvonnasta. Vanhan punamultayhteistyön aikana demarien ja keskustan vuoroveto takasi myös
2 maaseudun menestyksen. Maaseudun etu oli tuolloin sama kuin maatalouden etu. Vahva poliittinen ja ammatillinen edunvalvonta viestittävät muulle yhteiskunnalle: pysykää poissa, me tiedämme maaseudun tarpeet. Maaseutu oli tuolloin vahva ja itsellinen. Tilanne on nyt toinen. Maaseudun poliittinen ja yhteiskunnallinen voima on ehtynyt. Vanhat luulot ovat kuitenkin voimissaan: kaupungeissa kuvitellaan, että maaseudun asioista huolehtivat edelleen keskusta ja MTK. Tämä käsitys on tehokkaasti salvannut laajan maaseutupolitiikan vahvistumista. Myös maaseudulla näkökulmat ovat kapeita: maaseudun ylivertaisuutta tuodaan esiin tavalla, joka ärsyttää kaupunkilaisia. Esimerkiksi haastatteluissa jaksetaan aina muistuttaa, kuinka paljon terveempi lasten kasvuympäristö maaseutu on kaupunkiin verrattuna. Tällainen puhe luonnollisesti loukkaa kaupunkilaisia. Ylimalkaan maaseudun perinteisten edunvalvojien sinänsä vilpittömät puheenvuorot kääntyvät helposti itseään vastaan: se mikä toimii tupailloissa, ei välttämättä toimi, kun maaseudun ulkopuoliset on vakuutettava maaseudun olemassaolon oikeutuksesta. Kiusallista on myös maaseudun jättäminen EU:n armoille. EU:n merkitys korostuu kohtuuttomasti maaseutupolitiikassa. Maaseutupolitiikka on alkanut profiloitua EU:n kautta. Tämä on ongelma, sillä hallintokoneistomme tyytyy panemaan toimeen EU:n kautta tulevia ohjeistuksia ja valvomaan sääntöjen noudattamista. Kansallinen taakkamme, alamaisuuden perinne on piinallisen pinnalla suhteessamme EU:n hallintoon. Ministeriöiden aika hupenee EU:n tavoiteohjelmien hallinnointikiistoihin. Maaseudun ihmisten etu ei paljoa paina ministeriöiden ottaessa mittaa toisistaan. Työvoima- ja elinkeinokeskusten maaseutuosastoilla ei ole kuin harvoja henkilöitä, jotka pohtivat maaseutupolitiikan sisällöllisiä kysymyksiä, tarkastajia sitäkin enemmän. Aluehallintoviranomaisten yhteistyö maaseudun kehittämisessä ontuu. Maakuntien päättäjät ovat unohtamassa IT-hurmassaan omien alueidensa ja maaseudun kohtalonyhteyden. Käytännön maaseutuhankkeiden sisältö ei läheskään aina perustu maaseudun tarpeisiin, vaan hallinnon määrittelemiin reunaehtoihin: hankkeita käynnistettäessä ei pohdita, mikä on maaseudun kannalta tähdellistä, vaan mihin voi saada rahoitusta. PR: Tarkennuksena Hannun mainintaan, että maaseudun edunvalvonta on jätetty yksin keskustan ja MTK:n reviiriksi. Tämä tilanne vakiintui oikeastaan vasta 1980-luvun aikana, sillä aikaisemmin myös muut puolueet olivat kiinnostuneita maaseudusta. Vasemmistopuolueilla oli maaseudulla vahvoja tukialueita esimerkiksi metsätyövaltaisilla alueilla ja pienissä teollisuusyhdyskunnissa. Keskustan ja vasemmiston vahva maaseutuintressi vaikutti siihen, että hyvinvointivaltio rakennettiin Suomessa maaseutulähtöisemmin kuin Ruotsissa. Muilta puolueilta on jäänyt tajuamatta se, että myös tällä hetkellä maaseudun kasvavat ammattiryhmät voisivat olla heille otollista äänestäjäkuntaa. Alla neljännes haja-asutusalueiden työllisistä työskentelee maataloudessa. Valtaosalla maaseudun asukkaista ei ole sidoksia keskustaan tai MTK:hon. Se puolue joka tämän tajuaa ja sen mukaisesti toimii voi saada muutaman sadantuhannen maaseudun liikkuvan äänestäjän kannatuksen. Maaseutupolitiikan kannalta olisi eduksi, jos taistelu maaseudun uusien kerrostumien äänistä kiihtyisi. Globalisaatio TH: Uuden talouden ja informaatioyhteiskunnan ajassa mustavalkoinen kaupunki-maaseutu -tulkinta on ajautumassa umpikujaan. Kuten filosofi Pekka Himanen ja sosiologi Manuel Castells uudessa Suomen tietoyhteiskuntamalli -kirjassaan (SITRA & WSOY 2001) painottavat, tietoyhteiskunnan ja verkostotalouden aika haastavat kansallisen aluepolitiikan aivan uudella tavalla. Myös maaseutukysymys on otettava vakavasti poliittiselle asialistalle niin Suomessa kuin muuallakin. Oleellinen pohdinnan aihe liittyy kaupunkimaaseutu -verkostojen muotoutumiseen. Mutta miksi maaseutua pitäisi tarkastella tasavertaisena kumppanina kaupunkikeskusten rinnalla? Maaseutukysymys on korostumassa myös globaalissa yhteydessä. Päinvastoin kuin ehkä optimistit ovat uskoneet, kaupungistuminen ei ole tuonut vaurautta ja hyvinvointia kaikkialle maailmaan. Alueellinen polarisaatio on eräs keskeisimmistä luonnonympäristöön ja ihmisten hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä maailmassa. Pyrkimys kaupunkien ja maaseutujen tasapainoon on kestävän kehityksen käytännön toteutumisen kannalta hyvin tärkeä. Näen tästä syystä selvänä sen, että maaseutua koskevan tietämyksen ja maaseudun kehittämistä koskevan osaamisen kysyntä muodostaa maaseutuasiantuntijoita työllistävän ja nopeasti laajenevan kansainvälisen osaamismarkkinan. Näillä markkinoilla myös suomalaisella osaamisella voi olla kysyntää.
3 Omassa Suomi-visioni on teknologiayritysten ja huippuosaamisen lisäksi tuttuja hyvinvointiyhteiskunnan ulottuvuuksia, joiden tuottamisessa myös maaseudulla on oma tärkeä roolinsa. Maaseudun merkitys on suuri erityisesti uusiutuvan energian tuotannon, elintarvikkeiden laadun, uusien hyvinvointi ym. palvelujen sekä elämänlaadun osa-alueilla. Maaseudun kylät ja pikkukaupungit kuuluvat suomalaiseen yhteiskuntaan ja kulttuuriin. Suomalaiset ovat visiossani vihdoin löytäneet oman hyvinvointinsa mittakaavan. Maaseudun kehittämistä ei siis nähdäkseni voi, eikä sitä pidä erottaa yhteiskunnan kokonaiskehittämisestä ja politiikasta. Tarkoituksenmukaisuusharkinnan perinteeseen jumiutunut keskustelu maaseudusta pitää saada liikkeelle. Maaseutu on saatava poliittiseen prosessiin, jossa luodaan koko kansakuntaa koskevia visioita ja käytännön ratkaisuja. PR: Globalisaatiokeskusteluun maaseutututkijat ja maaseudun edunvalvojat eivät ole juurikaan osallistuneet, vaikka monet maaseutupolitiikan keskeiset tavoitteet (paikallisten tuotteiden ja palvelujen käyttö, etätyön lisääminen jne.) voisivat olla myös osaratkaisuja globalisaation ongelmiin. Muutenkin uskon, että parhaillaan käynnissä oleva ideologinen muutos (julkisen sektorin vastaisuuden umpikuja, postmoderniin elämysten metsästämiseen kyllästyminen jne.) voi olla maaseutupolitiikalle otollinen. Nuoriso etsii parhaillaan kiihkeämmin kuin vuosikymmeniin maailman ongelmiin sosiaalisesti ja ekologisesti kestäviä ratkaisuja. Maaseutututkijoiden ja maaseudun kehittäjien pitäisi tarjota innokkaasti omia positiivisia visioitaan tähän keskusteluun eikä marginalisoitua omiin porukoihin valittelemaan maailman pahuutta. Toimiminen on paitsi tekemistä myös puhumista ja puhumista myös muiden kuin samanmielisten kanssa. HK: EU:n kautta ohjautuvien määrärahojen merkitystä liioitellaan. Niiden vaikutus on maaseudun kokonaisuuden näkökulmasta marginaalinen. EU:n tavoiteohjelmilla ei kyetä kääntämään maaseudun suurta suuntaa. Tarvitaan syvällinen keskustelu maaseudun roolista ja tehtävistä uuden vuosituhannen Suomessa. Tarvitaan laajan maaseutupolitiikan vahvistamista. Kaikkien puolueiden ja muiden yhteiskunnallisten toimijoiden on kyettävä näkemään maaseutu kansallisena kysymyksenä. Tämä vaatimus on helppo esittää, mutta nöyrästi on tunnustettava: en tiedä, millä tavoin suuri silmien avautuminen tapahtuu. Toivoa on kuitenkin ilmassa. Politiikan lehti on kääntymässä ja minua elähdyttää Pertin lailla, että uusliberalistinen markkinaeetos on todellakin kääntymässä uudeksi solidaarisuudeksi, jossa myös maaseudulla on aivan uusia elämisen ja toivon näkymiä. Kaupungin ja maaseudun vuorovaikutus TH: Maaseudun kehitys ja kehittäminen ovat tiiviisti kytkeytyneet maaseudun ja kaupungin väliseen suhteeseen. Se on valtasuhde ja perinteisesti ajateltuna myös huoltosuhde: maaseutu on yhteiskunnan dynaamisten keskusten varikkoa, eräänlaista huoltoaluetta. Maaseutu on tarjonnut raaka-aineita ja elintarvikkeita, aiemmin myös työvoimaa dynaamisten keskusten hyödyksi. Suomessakin ajatus maaseudusta kulttuurisena itseisarvona tai edes kaupunkien kanssa tasavertaisena kumppanina on edelleen outo. Vastakkainasetteluun perustuva tulkinta juontaa nuoren ja urbanisoituvan yhteiskunnan edistysihanteisiin. Vauraus ja hyvinvointi tuotetaan kaupunkien kautta. Tähän näkemykseen eivät ole mahtuneet maaseudun kylät tai edes pikkukaupungit. Maaseutu on nähty kaupungin vastakohtana. Maaseudun ja kaupungin vastakkainasettelun purkamiselle löytyy mielestäni useita vahvoja perusteluja, niin kansallisia kuin kansainvälisiäkin. Eräänlaisena uuden talouden verkottumisen esimerkkinä voi pitää Euroopan integraatiota ja sen luomia uusia järjestelmiä. On ollut kiinnostavaa huomata, miten integraation syveneminen on lähes samassa suhteessa nostanut aluekysymyksen merkitystä. Voidaan pelkistetysti väittää, että integraatio on tehnyt aluepolitiikan, tai täsmällisemmin sanottuna, alueiden politiikan välttämättömäksi. PR: Samaan aikaan aluekeskusohjelman kanssa on julkistettu uusi maaseutuohjelma ja valmisteltu LEADER-ohjelmaa, mutta niistä eivät edes maakuntalehdet ole juurikaan kirjoitelleet, saatikka poliitikot kommentoineet. Muutenkin maaseutupoliitikot ja maaseutututkijat saavat nyhrätä keskenään eivätkä ulkopuoliset ole juuri heidän puuhistaan kiinnostuneita. Niinpä esimerkiksi maaseudun ja kaupungin vuorovaikutuksen lisäämisestä ovat kiinnostuneita lähinnä vain maaseutupoliitikot ja maalaiset, mutta eivät kaupunkipoliitikot ja kaupunkilaiset.
4 Tässä keskustelussamme minua vaivaa maaseudun ja kaupungin kategorioiden ylivertainen asema. Vaadimme esimerkiksi syvällistä keskustelua maaseudun tehtävistä. Nämä tehtävät eivät ehkä löydy erikseen maaseudulle ja kaupungille vaan yleisemmin paikalliselle tasolle. Tärkeää olisi eritellä globalisaation ja lokalismin suhdetta, jotka eivät välttämättä ole vastakkaisia prosesseja. Ihmiset tarvitsevat entistä monipuolisempia ja rikkaampia paikallisia sidoksia ollakseen jollain tavalla kiinni globalisoituvassa yhteiskunnassa luvulla puhuttiin omavaraisista ja vähän liikkumista vaativista paikallisyhdyskunnista, mutta keskustelu oli menneisyyteen suuntautunutta, antimodernia. Nyt paikallisen arjen rikastuttamista voitaisiin suunnitella aivan uusista lähtökohdista käyttäen tietokoneita ja kännyköitä hyväksi ja pyrkien ekologisen ja sosiaalisen kestävyyden yhdistämiseen. Tässä keskustelussa maaseudun ja kaupungin välinen erottelu ei ole kovin keskeistä, joten maaseutua koskevat esimerkit nousisivat keskeiseen asemaan myös yleisessä keskustelussa. Esimerkiksi maaseudun paikallisia toimintaryhmiä koskevat kokemukset saattaisivat kuulostaa aika radikaaleilta ja nostattaa innostusta kaupunkiaktivistien keskuudessa. HK: Uuden maaseudun mahdollisuutta ei nähdä todellisena sen paremmin kaupungeissa kuin maaseudullakaan. Maaseudun perinteinen edunvalvonta kuittaa uudet toiminnalliset suunnat sivu- tai liitännäiselinkeinoiksi ja kaupunkien markkinaehtoinen eetos tavaksi ruinata tukiaisia. Maaseudun kolmas tie on jatkuvasti vailla poliittista toteuttajaa. Maaseudun tulevaisuuden kannalta tähdellisimmät asiat kiinnostavat äärimmäisen harvoja. Maaseudulta nousee tällä hetkellä kahdenlaisia asioita: toivottomuuden näköaloja, kun väki vähenee sekä uutisia muodikkaista uusyrittäjistä, kuten viinitilallisista, strutsinkasvattajista ja luomuviljelyn aloittaneista julkkiksista. Maaseutu nähdään yhtäältä ehtyvän maatalouden maailmana ja toisaalta postmodernien vaihtoehtoihmisten henkilökohtaisten elämänprojektien toteuttamisen areenana. Julkisuuden näkökulmasta lehmien kanssa tanssiminen on kirkkaasti kiintoisampaa kuin lehmien lypsäminen. Vakavahenkinen pohdiskelu maaseudun uusista ja varteenotettavista toiminnallisuuden suunnista on suuressa julkisuudessa täysin näkymätön teema. Maaseudun uusi aika TH: Maaseudun uusi aika on maaseutuosaamisen kunniakas kantaja. Lehti on kehittynyt maaseutututkijoiden piirissä hyvin tunnetuksi tietolähteeksi. Se on palvellut myös maaseutututkijoiden ja maaseudun kehittäjien itseymmärryksen rakentumista. Edellä kuvaamani tulevaisuus tuo lehdelle uusia isoja haasteita. Lehden merkitys kasvaa. Se tulee olemaan kansallisesti merkittävä foorumi, kun sekä perustutkimusta että perusopetusta lähivuosina kehitetään. Tulevaisuudessa sitä hyödynnetään yliopistoopinnoissa nykyistä enemmän. Toinen vahvistumisen suunta on kansainväliset osaamismarkkinat. Tästä syystä olisi mielestäni harkinnan arvoista, että yksi kolmesta vuosittain ilmestyvästä numerosta tehtäisiin esimerkiksi englanninkielisenä. Tämä numero voitaisiin myös toimituksellisesti järjestää omaksi kokonaisuudeksi, johon myös haettaisiin rahoitus tahoilta, jotka näkevät kansainvälisen maaseutupoliittisen diskurssin tärkeäksi. PR: Suomalaisen maaseutututkimuksen pääsy mukaan yhteiskuntakeskustelun eturintamaan edellyttää huomattavaa lisäpanostusta teoreettiseen työhön. Tutkimus on viime vuosina latistunut teoreettisesti aneemiseksi empiiriseksi selvittelyksi. Uskallan väittää, että tämä näkyy Maaseudun uusi aika -lehdessäkin. Myönnän olevani siihen yksi pääsyyllinen, sillä lehden ensimmäisenä päätoimittajana välttelin teoreettisten juttujen julkaisemista peläten tilaajien enemmistön karsastavan niitä. Nyt olen kuitenkin sitä mieltä, että lehteen pitäisi saada enemmän sellaisia juttuja kuin Olli Rosenqvistin artikkeli Hegemoninen kamppailu maaseudusta numerossa 3/2000. Teoreettisen keskustelun käyminen on tärkeää myös siksi, että saisimme tulemaan ja jäämään maaseutututkimuksen kentälle lahjakkaita nuoria tutkijoita, joilla on tieteellistä kunnianhimoa. Maaseutututkimus on viime aikoina ollut nuorille maistereille enemmän ponnahduslauta käytännön kehittämistyöhön kuin ammattiura, johon kuuluu väitöskirjan tekeminen ja muu kehittyminen tutkijana. Maaseudun uusi aika -lehteä voitaisiin kehittää sillä strategialla, että joka numerossa pitää olla maaseutupolitiikkaan ja maaseudun kehittämiseen liittyvää tuoretta tietoa ja keskustelua, mutta myös teoreettisia ja tieteellisiä artikkeleita. Tavoitteena olisi siis jokaiselle jotakin eikä kaiken on kelvattava kaikille. HK: Lehdestä on tullut merkittävä maaseudusta kiinnostuneiden tutkijoiden, kehittäjien ja virkamiesten keskustelufoorumi. Tutkijoille lehti on mainio julkaisuväylä etenkin sen jälkeen, kun otettiin käyttöön referee - menettely. Se on myös lehden tieteellisen statuksen kannalta tähdellinen, sillä ennen pitkää Maaseudun uudessa ajassa julkaistut artikkelit ovat osa artikkeliväitöskirjoja.
5 Silloin tällöin julkaistavat englanninkieliset numerot ovat myös paikallaan, sillä tällä tavoin suomalaisten maaseutututkijoiden yhteisö voi esitellä omia teemojaan omilla ehdoillaan tarvitsematta peesata esimerkiksi englantilaista maaseutututkimusta, mikä on ehtona kansainvälisiin julkaisuihin pääsemiseksi. Lehden tilaajamäärä on selkeästi liian vähäinen. Maaseudun uusi aika on jäänyt sisäpiirin lehdeksi. Tämä on yksi suurimmista huolenaiheistani. Toinen huolenaihe on lehden välillisen vaikutuksen vähäisyys. Lehtemme artikkeleita ei siteerata päivälehdissä. Lehden kautta ei nouse maaseutupuhuntaa valtamedioihin. Lehdestä ei ole tullut maaseudun Kanava -lehteä kuten itse päätoimittajaksi ryhtyessäni korskeasti oman tavoitteeni asetin. Lehden tulevaisuuden kannalta on oleellista, että saamme sille lisää tilaajia ja että lehden merkitys maaseutupuhunnan syvänä kurkkuna vahvistuu.
Juhani Anttila kommentoi: Timo Hämäläinen, Sitra: Hyvinvointivaltiosta arjen hyvinvointiin Suomessa tarvitaan yhteiskunnallisia visioita
Juhani Anttila kommentoi: Timo Hämäläinen, Sitra: Hyvinvointivaltiosta arjen hyvinvointiin Suomessa tarvitaan yhteiskunnallisia visioita Kommentoitu esitysmateriaali: http://www.futurasociety.fi/2007/kesa2007/hamalainen.pdf
LisätiedotPaikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo
Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä Salo 4.9.2014 Esityksen sisältö 1. Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä 2. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän, YTR:n verkosto,
LisätiedotMaaseudun uusi aika -yhdistyksen toimintasuunnitelma vuodelle 2012
Maaseudun uusi aika -yhdistyksen toimintasuunnitelma vuodelle 2012 (Sääntömääräiselle syyskokoukselle 17.11.2011) Toiminnan tarkoitus Maaseudun uusi aika -yhdistyksen sääntöjen mukaan yhdistyksen tarkoituksena
LisätiedotMahdollisuuksia eriytymisen torjuntaan: Biotalous
Mahdollisuuksia eriytymisen torjuntaan: Biotalous Biotalous on uusiutuvien luonnonvarojen kestävää hoitoa sekä käyttöä ja niistä valmistettujen tuotteiden ja palveluiden tuotantoa sekä biologisten ja teknisten
LisätiedotAuditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014
Auditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014 Auditointiverkoston haastattelut Haluttiin selvittää mallin nykyistä käyttöä ja kehittämistarpeita panostaminen oikeisiin kehittämiskohteisiin Haastattelut touko-elokuussa
LisätiedotTULOKSET MAASEUTUVERKOSTON SÄHKÖINEN KYSELY JA VERKOSTOANALYYSI
TULOKSET MAASEUTUVERKOSTON SÄHKÖINEN KYSELY JA VERKOSTOANALYYSI MAASEUTUVERKOSTOYKSIKÖN TOIMINTA Maaseutuverkostoyksikön tuoma lisäarvo (2008 vs. 2012) OSA-ALUEEN KESKIARVO Kansainvälistymisen tuki 2,9
LisätiedotSYITÄ LEADER IN VOIMISTAMISEEN
Leader-tapaaminen 29.- 30.11.2010 Technopolis, Helsinki SYITÄ LEADER IN VOIMISTAMISEEN Eero Uusitalo professori, maaseutuneuvos YTR:n pääsihteeri SYTY ry:n puheenjohtaja Leaderin vähättelyn keinot 1/2
LisätiedotMAASEUDUN KEHITTÄMINEN OSANA ALUEKEHITTÄMISTÄ
Lapin maaseutufoorumi 20.-21.2.2012 MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OSANA ALUEKEHITTÄMISTÄ Eero Uusitalo professori, maaseutuneuvos, YTR:n pääsihteeri 20.2.2012 Maaseutu on oma politiikanalansa ja nivoutuu monin
LisätiedotYhteiskunnalliset yritykset maaseudun sosiaali-ja terveyspalvelujen mahdollisuutena Suomessa
Yhteiskunnalliset yritykset maaseudun sosiaali-ja terveyspalvelujen mahdollisuutena Suomessa KAMPA seminaarikokkola 5.10.2010 Ritva Pihlaja projektipäällikkö, Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä
LisätiedotMitä välii? Tutkimus nuorten suhteesta politiikkaan Mikael Thuneberg, T-Media
Mitä välii? Tutkimus nuorten suhteesta politiikkaan Mikael Thuneberg, T-Media Tutkimuskohteet 1. Yleisellä tasolla nuorten suhtautuminen yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen ja politiikkaan, nuorille tärkeät
LisätiedotKylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa
VOIMISTUVAT KYLÄT -kampanja 2010-2012 Voimistuvat kylät-kampanja 14.-15.10.2011 Etelä-Karjala, Imatra Kylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa Eero Uusitalo professori, maaseutuneuvos, YTR:n pääsihteeri
LisätiedotMAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA
MAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO 2009-2020 5. MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA 2009-2013 Maaseutu hyvinvoinnin lähde Valmisteluprosessi ja keskeiset linjaukset Maaseutupolitiikan verkosto VALTIONEUVOSTO
LisätiedotHyvästä paras. Miksi jotkut yritykset menestyvät ja toiset eivät?
1 Hyvästä paras Miksi jotkut yritykset menestyvät ja toiset eivät? Nimi: Nina Granqvist Päivämäärä: Teos: Hyvästä paras Kirjailija: Jim Collins Kirjapisteet: 3 2 Jim Collinsin teos Hyvästä paras on noussut
LisätiedotNeljä viidestä suomalaisesta uskoo, että poliitikot ymmärtävät tarkoituksella väärin toisiaan
TUTKIMUSOSIO Neljä viidestä suomalaisesta uskoo, että poliitikot ymmärtävät tarkoituksella väärin toisiaan Neljä viidestä (0 %) suomalaisesta on vakuuttunut siitä, että poliitikot ymmärtävät tarkoituksella
LisätiedotJärjestöjen rooli hyvinvoinnin toimijoina
Järjestöjen rooli hyvinvoinnin toimijoina Lauri Korkeaoja Hallituksen puheenjohtaja Teemat 1) Järjestöt Suomessa 2) Sosiaali ja terveyssektorin erityispiirteitä suomalaisessa yhteiskunnassa 3) Sote järjestöt
LisätiedotPU:NC Participants United: New Citizens
PU:NC Participants United: New Citizens 2013 PU:NC Participants United: New Citizens * Kolmas Loimaan teatterin (Suomi) & County Limerick Youth Theatren (Irlanti) yhteinen Youth in Action projekti * CIMOn
Lisätiedotjäsenkysely a) maaseutututkija 30,4% 41 b) maaseudun kehittäjä 31,9% 43 c) hallintoviranomainen 15,6% 21 d) opiskelija 3,7% 5
jäsenkysely 1) Olen tällä hetkellä Kysymykseen vastanneet: 135 (ka: 2,4) a) maaseutututkija 30,4% 41 b) maaseudun kehittäjä 31,9% 43 c) hallintoviranomainen 15,6% 21 d) opiskelija 3,7% 5 e) jokin muu,
LisätiedotNuorten näkymätön kansalaisuus?
Nuorten näkymätön kansalaisuus? Miten niin? nro 1: Nuoruushan on kaikkialla, koko mediakulttuuri ihannoi nuoruutta, kaikki haluavat olla nuoria juuri tässä ajassamme Miten niin? nro 2: lapset ja nuorethan
LisätiedotHyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa
Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Kestävä hyvinvointi -seminaari Helsingin yliopisto 10.4.2013 Halusimme
LisätiedotKeski-Suomen maaseudun näkymiä
Keski-Suomen maaseudun näkymiä Nurmesta biokaasua, ravinteet viljelykiertoon seminaari 26.3.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Maaseudun näkymät ovat varsin haasteelliset Palvelut etääntyvät, kuntien talousvaikeudet
LisätiedotSuomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017
Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä
LisätiedotALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016
ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 Uusimaa Kimmo Kivinen ja Janica Wuolle Tapahtumatalo Bank, Helsinki Capful Oy ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 OSA 2 Haastatteluiden huomiot 5 Haastatteluiden keskeiset löydökset
LisätiedotMiltä yhdistysten ja järjestöjen tulevaisuus näyttää? Järjestöt hyvinvoinnin tuottajina 2025
Tehdään yhdessä Tukiliiton tulevaisuus - iltapäiväseminaari 8.5.2015 / Tampere Miltä yhdistysten ja järjestöjen tulevaisuus näyttää? Järjestöt hyvinvoinnin tuottajina 2025 YTT Juha Heikkala Muutos nyt!
LisätiedotETSIVÄN NUORISOTYÖN KÄSIKIRJA. Anna Vilen
ETSIVÄN NUORISOTYÖN KÄSIKIRJA Anna Vilen YHDESSÄ TEHTY! 125 kyselyvastausta 283 työpajaosallistujaa Kommenttikierroksia tammikuu2017 - helmikuu2018 ETSIVILLE NUORISOTYÖNTEKIJÖILLE Työn tueksi ja perehdytykseen
LisätiedotKumppanuuden sosiaalipolitiikka mitä se edellyttää julkiselta sektorilta ja ikääntyneeltä? Briitta Koskiaho Kela 23.11.2011
Kumppanuuden sosiaalipolitiikka mitä se edellyttää julkiselta sektorilta ja ikääntyneeltä? Briitta Koskiaho Kela 23.11.2011 Lähtökohdat Briitta Koskiaho Kumppanuuden sosiaalipolitiikkaa Ilmestyy 2012 alussa
LisätiedotGlobal Grant Mitä se on ja mitä ei?
Global Grant Mitä se on ja mitä ei? Leader-tapaaminen Helsinki 29.11.2010 Ruralia-instituutti / tutkimusjohtaja Torsti Hyyryläinen www.helsinki.fi/ruralia 29.11.2010 1 Global Grant ei ole vastaus, mutta
LisätiedotPolitiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi
Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Perustuu väitöskirjaan Sukupuoli ja syntyvyyden retoriikka Venäjällä ja Suomessa 1995 2010 Faculty of Social Sciences Näin se kirjoitetaan n Johdanto
LisätiedotTestaajan eettiset periaatteet
Testaajan eettiset periaatteet Eettiset periaatteet ovat nousseet esille monien ammattiryhmien toiminnan yhteydessä. Tämä kalvosarja esittelee 2010-luvun testaajan työssä sovellettavia eettisiä periaatteita.
LisätiedotPUOLET SUOMALAISISTA KANNATTAA PERUSTUSLAKITUOMIOISTUIMEN PERUSTAMISTA PERUSTUSLAKIVALIOKUNTAANKIN OLLAAN TYYTYVÄISIÄ
TIEDOTE PUOLET SUOMALAISISTA KANNATTAA PERUSTUSLAKITUOMIOISTUIMEN PERUSTAMISTA PERUSTUSLAKIVALIOKUNTAANKIN OLLAAN TYYTYVÄISIÄ Enemmistö ( %) kansalaisista pitää nykyistä järjestelmää, jossa kansanedustajista
LisätiedotVisio kestävän hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuudesta.
Visio kestävän hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuudesta. MITEN TAKAAMME REILUN TULEVAISUUDEN KAIKILLE, JOS VARMAA ON VAIN, ETTÄ KAIKKI MUUTTUU? HYVINVOINNIN SEURAAVA ERÄ ON SITRAN VISIO KESTÄVÄN HYVINVOINTIYHTEISKUNNAN
LisätiedotTUTKIMUSOSIO Julkaistavissa klo 00:01
TUTKIMUSOSIO Julkaistavissa.. klo : Puolet suomalaisista on allekirjoittanut kansalaisaloitteen, joka viides nettiäänestänyt ja ollut osto- tai maksulakossa Yhteiskunnallisten tavoitteiden toteutuminen
LisätiedotLähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä
Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä KTM Leena Viitaharju ja HTM Susanna Määttä leena.viitaharju@helsinki.fi, susanna.maatta@helsinki.fi 11.6.2014
LisätiedotKolmas sektori ja maaseutukunnat
Kolmas sektori ja maaseutukunnat Maaseudun PARAS-seminaari Kuntatalo 5.12.2008 Ritva Pihlaja Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti Kolmas sektori maaseutukunnissa tutkimus Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä,
LisätiedotMONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA
MONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA NUORET PALVELUJEN PARIIN PALVELUIDEN YHTEISTYÖLLÄ Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke SEMINAARI 8.11.2012 Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke
LisätiedotMaaseutuohjelman tulevaisuus
Maaseutuohjelman tulevaisuus Hämeessä on hyvät eväät Ruokaketjun kehittämisseminaari 12.1.2018 Minna-Mari Kaila MMM MAASEUTUALUEET TUOVAT SUOMELLE TULOJA EU:STA 95 % SUOMESTA MAASEUTUA EU-osarahoitteista
LisätiedotRakennettu ympäristö sosiaalisessa mediassa
Rakennettu ympäristö sosiaalisessa mediassa Verkkokyselyn tulosyhteenveto RYM Oy 2013 Sosiaalisen median ammatillinen hyötykäyttö vielä vähäistä Neljä viidestä rakennetun ympäristön kehityksestä kiinnostuneesta
LisätiedotGlokaali paikkakunta tulevaisuuden kehittäjäauktoriteettina
Glokaali paikkakunta tulevaisuuden kehittäjäauktoriteettina Kaupunki-maaseutu -suhteen uudistuminen -foorumi Kouvola 10.6.2010 Tutkimusjohtaja, dos. Torsti Hyyryläinen Ruralia-instituutti Mikä on Suomen
LisätiedotStrategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere
Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten
Lisätiedot1) Vaalien henkilöityminen ja millaisia vaikutuksia sillä on ollut ehdokkaaksi asettumiseen ja kampanjointiin?
A3.2.2. Parlamentti, presidentti, hallitus 12.2.2015 (VARES) Diamond 1) Demokratian toteutumisen vaikeus Latinalaisessa Amerikassa 2) Suhteellisen vaalitavan vaikeus Etelä-Afrikassa ja Namibiassa Jyränki
LisätiedotMaaseudun uusi aika -yhdistyksen toimintasuunnitelma vuodelle 2011
Maaseudun uusi aika -yhdistyksen toimintasuunnitelma vuodelle 2011 Toiminnan tarkoitus Maaseudun uusi aika -yhdistyksen sääntöjen mukaan yhdistyksen tarkoituksena on edistää ja kehittää suomalaista maaseutututkimusta
LisätiedotKulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa?
Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Professori Katriina Siivonen, Helsingin yliopisto Elävä perinne! Avaus aineettoman kulttuuriperinnön vaalimiseen
LisätiedotSosiaalinen media. Havaintoja eduskuntavaalien kampanjasta ja pohdintoja koskien presidentinvaaleja
Sosiaalinen media Havaintoja eduskuntavaalien kampanjasta ja pohdintoja koskien presidentinvaaleja Eduskuntavaalit käydään vuonna 2011 Facebookissa [ ] puolueet menevät sinne, missä ihmiset jo ovat Helsingin
Lisätiedotyhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto
Suomi palkkatyön yhteiskuntana Harri Melin Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Nopea muutos Tekninen muutos Globalisaatio Työmarkkinoiden joustot Globalisaatio ja demografinen muutos Jälkiteollisesta
LisätiedotHYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! VAIKUTA VALINNOILLASI
VAIKUTA VALINNOILLASI Oletko kyllästynyt nykyiseen yltiökapitalistiseen ja keinotteluun perustuvaan talousjärjestelmäämme, joka perustuu aineellisen ja tarpeettoman kulutuksen kasvattamiseen ja kulutuksen
LisätiedotPoliittinen riski Suomessa. Kyselytutkimuksen keskeisimmät löydökset
Poliittinen riski Suomessa Kyselytutkimuksen keskeisimmät löydökset 16.10.2014 Taustaa tutkimuksesta Aula Research Oy toteutti syys-lokakuussa kyselytutkimuksen poliittisesta riskistä Suomessa Tutkimus
LisätiedotDEMOKRATIAINDIKAATTORIT 2015
DEMOKRATIAINDIKAATTORIT 2015 Oikeusministeriö 3.12.2015, Helsinki Sami Borg Elina Kestilä-Kekkonen Jussi Westinen Demokratiaindikaattorit 2015 Kolmas oikeusministeriön demokratiaindikaattoriraportti (2006,
LisätiedotMITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi
MITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi luukku, monialainen tieto ja tuki 2. nuorten työmahdollisuuksien
LisätiedotSuomen kiertotalouden tiekartta 2.0 luonnos Laura Järvinen, Kiertotalous, Sitra
Suomen kiertotalouden tiekartta 2.0 luonnos 13.11.2018 Laura Järvinen, Kiertotalous, Sitra Kiertotalouden tiekartta 2.0 2016 2018? 2025 Kiertotalouden edelläkävijä 2025 Valtio edistyksellisen kotimarkkinan
LisätiedotSISÄLTÖ. Kehitä kuuntelutaitojasi Tarkista, kuulitko oikein Hyvät sanat avaavat korvat Kasvokkain
Sanat SISÄLTÖ Puhuminen ja kuunteleminen tie läheisyyteen Mitä on viestintä? Puhumisen tasoja Miten puhun? Keskustelu itsensä kanssa Puhumisen esteitä Kuuntelemisen tasoja Tahdo kuunnella Kehitä kuuntelutaitojasi
LisätiedotAsiakkaan ääni kuuluu Lukessa - Luonnonvarakeskuksen asiakaskysely 2014
Asiakkaan ääni kuuluu Lukessa - Luonnonvarakeskuksen asiakaskysely 2014 Asmo Honkanen Sidosryhmäfoorumi, 10.6.2014 Asiakkuus ja palvelut -projekti Kyselyn toteutus Asiakkuus- ja palvelut projektiryhmä
LisätiedotTurvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro
Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro 30.1.09 Kari Laitinen Poliisiammattikorkeakoulu kari.m.laitinen@poliisi.fi 5.2.2009 sisällys Turvallisuuden luonne Strategian luonne Tutkimustyön
LisätiedotLähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset
Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 9.10.2014 Tampere Lähiruoka on bisnes! 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa on lähiruoan tuotannon
LisätiedotVAIKUTTAVA YMPÄRISTÖTUTKIMUS
VAIKUTTAVA YMPÄRISTÖTUTKIMUS Outi Silfverberg Ympäristötiedon foorumi Julkinen ja vaikuttava tiede YHYS Politiikkadialogi 2018 6.6.2018 MITÄ ON VAIKUTTAVA TIEDE? 1. Innovaatiotiede Tiedettä markkinoille
LisätiedotVapaaehtoistoiminnan haasteet tämän päivän Suomessa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen järjestöfoorumi 5.12.2006 Joensuu
Vapaaehtoistoiminnan haasteet tämän päivän Suomessa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen järjestöfoorumi 5.12.2006 Joensuu Henrietta Grönlund, TM, tutkija Helsingin yliopisto henrietta.gronlund@helsinki.fi
LisätiedotALUEIDEN GRAVITAATIO SEMINAARI
ALUEIDEN GRAVITAATIO SEMINAARI Maaseutu innovaatioympäristönä Antti Saartenoja 30.1.2008 Ruralia-instituutti Ruralia Institute Ruralia-institutet Maaseutu innovaatioympäristönä Mikä on innovaatio Innovaatioiden
LisätiedotKolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut
Kolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut Mikkelin Tiedepäivä 7.4.2011 Ritva Pihlaja projektipäällikkö Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti
Lisätiedot- metodin synty ja kehitys
Toimintaryhmätyö sosiaalisena innovaationa ja pääomana - metodin synty ja kehitys Toimintaryhmätyötä kymmenen vuotta juhlaseminaari 16.10.2006, Ylivieska Torsti Hyyryläinen Esityksen sisältö: Mitä ovat
LisätiedotMillä keinoilla ruokaketjusta riittäisi jaettavaa myös maatiloille?
Millä keinoilla ruokaketjusta riittäisi jaettavaa myös maatiloille? MTK Pohjois-Karjala Kansanedustajatapaaminen Kitee Maatalouden hintakehitys vuosina 2000 2011 => viljelijöiden ostovoima heikkenee Lähde:
LisätiedotPROFESSORILIITON STRATEGIA VUOTEEN 2022
HYVÄKSYTTY VALTUUSTOSSA 25.11.2016 TIEDOSSA TULEVAISUUS www.professoriliitto.fi Professoriliiton tehtävät Professoriliiton sääntöjen mukaan liitto toimii yliopistolain tarkoittamien yliopistojen, Maanpuolustuskorkeakoulun
LisätiedotMaaseudun uusi aika -yhdistyksen toimintasuunnitelma vuodelle 2015
Maaseudun uusi aika -yhdistyksen toimintasuunnitelma vuodelle 2015 Toiminnan tarkoitus Maaseudun uusi aika -yhdistyksen sääntöjen mukaan yhdistyksen tarkoituksena on edistää ja kehittää suomalaista maaseutututkimusta
LisätiedotMaaseudun uusi aika -yhdistyksen toimintasuunnitelma vuodelle 2013
Maaseudun uusi aika -yhdistyksen toimintasuunnitelma vuodelle 2013 (Sääntömääräiselle syyskokoukselle 15.11.2012) Toiminnan tarkoitus Maaseudun uusi aika -yhdistyksen sääntöjen mukaan yhdistyksen tarkoituksena
LisätiedotOsallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat. Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto )
Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto 27.10.2015) 1. Ikäsi Yhteensä 31 vastaajaa, koko kyselyssä 332 2. Sukupuoli 3. Asuinalue
LisätiedotKyselytutkimus sosiaalialan työntekijöiden parissa Yhteenveto selvityksen tuloksista
Kyselytutkimus sosiaalialan työntekijöiden parissa Yhteenveto selvityksen tuloksista Aula Research Oy toteutti Pelastakaa Lapset ry:n toimeksiannosta kyselytutkimuksen lasten ja nuorten kanssa työskenteleville
LisätiedotInnovaatiotoiminnan verkostoituminen Koulii hankkeen alkuvaiheessa
Innovaatiotoiminnan verkostoituminen Koulii hankkeen alkuvaiheessa Soile Juujärvi ja Kaija Pesso Laurea-ammattikorkeakoulu Koulutuksen innovaatio & integraatio - hanke KOULII (2010-2012) Laurea-ammattikorkeakoulu
LisätiedotKansainvälisen luonnonvarapolitiikan yhteistyöverkosto; Toimintasuunnitelma vuodelle Päivitetty
Kansainvälisen luonnonvarapolitiikan yhteistyöverkosto; Toimintasuunnitelma vuodelle 2019 Päivitetty 8.2.2019 Toiminta-ajatus Edistää Suomen kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamista kansainvälisessä
LisätiedotMaaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto
Maaseutuohjelma vartissa Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen
LisätiedotFINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013. FSA:n vuosikokous 2.5.2013
FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013 FSA:n vuosikokous 2.5.2013 TOIMINTASUUNNITELMAN PÄÄLINJAT Vuoden 2013 toimintasuunnitelma keskittyy: Jäsenlähtöisen toiminnan aktivoimiseen* FSA:n toiminnasta
LisätiedotLähidemokratian vahvistaminen
Lähidemokratian vahvistaminen Kuntaliitosverkoston seminaari Kuntatalo 4.6.2014 Ritva Pihlaja erityisasiantuntija, tutkija ritva.pihlaja@pp.inet.fi Lähidemokratiasta on? enemmän kysymyksiä kuin vastauksia,
LisätiedotMedia osana yliopistojen yhteiskunnallista vaikuttavuutta? Esimerkkinä geoinformatiikan Sote-tutkimukset
Media osana yliopistojen yhteiskunnallista vaikuttavuutta? Esimerkkinä geoinformatiikan Sote-tutkimukset Jarmo Rusanen 1 Terveysmaantiede Geography of health and wellbeing Sairaudet Ympäristö Terveyskäyttäytyminen
LisätiedotStrategia 2016-2018 Suomen YK-Nuoret
Strategia 2016-2018 Suomen YK-Nuoret Finlands FN-Ungdom UN Youth of Finland Strategia 2016-2018 Suomen YK-nuoret ry on poliittisesti sitoutumaton valtakunnallinen nuorisojärjestö, jonka tehtävänä on tiedottaa
LisätiedotMaria Ohisalo, VTM, köyhyystutkija, Itä-Suomen yliopisto. Ovatko leipäjonot ratkaisu ruokahävikkiin?
Maria Ohisalo, VTM, köyhyystutkija, Itä-Suomen yliopisto Ovatko leipäjonot ratkaisu ruokahävikkiin? Keskeiset paradoksit 1. HUONO-OSAISUUS: Suomalaisten suuri enemmistö voi paremmin kuin koskaan Silti
LisätiedotMIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen
Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA
LisätiedotLAPE-päivät Kansallisen lapsistrategian projektipäällikkö Marianne Heikkilä
LAPE-päivät 30.-31.8.2018 Kansallisen lapsistrategian projektipäällikkö Marianne Heikkilä Kansallisen lapsistrategian tarve Ehdotus Suomelle: Lapsiystävällisemmän yhteiskunnan ja maailman rakentaminen.
LisätiedotTukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)
Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille
LisätiedotAsuntopolitiikan tutkimus ja julkinen keskustelu
Asuntopolitiikan tutkimus ja julkinen keskustelu ASU-vuosiseminaari, Lahti 23.-24.10.2014 Asuntopolitiikka muutoksessa konsortio Hanna Kettunen (sekä Tuula Laukkanen ja Christer Bengs) Konsortion hankkeiden
LisätiedotEdustuksellisen demokratian uhat ja mahdollisuudet
Edustuksellisen demokratian uhat ja mahdollisuudet Kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelman avausseminaari 16.3.2004 Heikki Paloheimo Valtio-opin laitos 20014 Turun yliopisto heikki.paloheimo@utu.fi Äänestysaktiivisuus
LisätiedotJUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU
JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja
LisätiedotJärjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma
Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen
LisätiedotTiedotusvälineet viestivät ymmärrettävästi - poliitikkojen ja virkamiesten kielestä ei saada selvää
Tutkimusosio Julkaistavissa.. Tiedotusvälineet viestivät ymmärrettävästi - poliitikkojen ja virkamiesten kielestä ei saada selvää Selvä enemmistö ( %) suomalaisista katsoo, että tiedotusvälineet viestivät
LisätiedotEuroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017
Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017 Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta 1.3.2017 Juhana Aunesluoma Tutkimusjohtaja, Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto 28.2.2017 1 Teemat EU:n
LisätiedotSosiologiaa Karjalan tutkimuslaitoksessa 1972-2002
Sosiologian opetus ja tutkimus 30 vuotta Joensuun yliopisto Sosiologiaa Karjalan tutkimuslaitoksessa 1972-2002 Jukka Oksa 13.12.2002 Karjalan tutkimuslaitos Joensuun yliopiston erillislaitos, perustettu
LisätiedotALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008
ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö
LisätiedotPORVOOLAISTEN NUORTEN ÄÄNESTYSAKTIIVISUUSKYSELY
PORVOON KAUPUNKI JA PORVOON NUORISOVALTUUSTO Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOOLAISTEN NUORTEN ÄÄNESTYSAKTIIVISUUSKYSELY KYSELY Internet-kysely toteutettiin lokakuussa 2010 yhteistyössä koulujen
LisätiedotPERSU EI MYY P****TTÄÄN POLITIIKAN PELIKENTTÄ MIELIPIDETUTKIMUSTEN VALOSSA
PERSU EI MYY P****TTÄÄN POLITIIKAN PELIKENTTÄ MIELIPIDETUTKIMUSTEN VALOSSA Suomen Markkinointitutkimusseura 18.11.2014 Juho Rahkonen POLIITTINEN YLEISTILANNE MARRASKUUSSA 2014 Vielä muutama vuosi sitten
LisätiedotMOODI2015 Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämispäivät Oulu 1.-2.10.2015
MOODI2015 Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämispäivät Oulu 1.-2.10.2015 Nuorten tieto- ja neuvontatyön aluekoordinointi Mitä toivottaisiin aluekoordinoinnilta sekä aluekoordinaattoreilta, mikäli sellainen
LisätiedotLenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi
Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Julkaistu: 14.7. 14:07 IS SUOMIAREENA Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläs Bruce Oreck vertasi Yhdysvaltain ja Euroopan asenne-eroa erikoisella
LisätiedotMiten luodaan kestävän kehityksen hyvinvointia kaikille?
Miten luodaan kestävän kehityksen hyvinvointia kaikille? Maailman Alzheimer -päivän muistiseminaari 20.9.2013 Seminaarin teema: Välitä Timo Järvensivu, KTT, tutkija Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu KESTÄVÄ
LisätiedotTiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala
Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 27.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko
LisätiedotLähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa
Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 4.12.2014 Pori Satakunta Sikses parhaita makuelämyksiä 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa
LisätiedotOppilaitoksen rooli maatilojen kehittäjänä HUOMISEN OSAAJAT -HANKKEEN ASIANTUNTIJALUENTOPÄIVÄ 17.5.2013 Mustiala
Oppilaitoksen rooli maatilojen kehittäjänä HUOMISEN OSAAJAT -HANKKEEN ASIANTUNTIJALUENTOPÄIVÄ 17.5.2013 Mustiala Koulutusjohtaja Susanna Tauriainen MTK ry 20.5.2013 Toimintaympäristön muutokset Koulutustoimikuntien
LisätiedotHYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! UUSI AIKA ON TIE ETEENPÄIN
UUSI AIKA ON TIE ETEENPÄIN Nykyinen kapitalistinen taloudellinen ja poliittinen järjestelmämme ei ole enää kestävällä pohjalla Se on ajamassa meidät kohti taloudellista ja sosiaalista kaaosta sekä ekologista
LisätiedotSote himmelien himmeli vai tiekartta hyvinvointiin
Sote himmelien himmeli vai tiekartta hyvinvointiin Sote-uudistus ja sosiaaliset oikeudet Vapaus valita toisin seminaari 9.3.2015 Professori Juhani Lehto Kansalaisten oikeudet lainsäädännössä Julkisen vallan
LisätiedotMAASEUDUN TULEVAISUUS
Alue- ja kaupunkipolitiikan keskustelutilaisuus 21.4. 2017 MAASEUDUN TULEVAISUUS Christell Åström, pääsihteeri Maaseutupolitiikan neuvosto MANE TAUSTA 1995-2015 Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä 1995-2015
LisätiedotTulevaisuuden trendejä: näkökulmana muuttuva maaseutu Paula Laine
Tulevaisuuden trendejä: näkökulmana muuttuva maaseutu 27.5.2010 Paula Laine Agenda Sitran Maamerkit ohjelma (Maaseudun merkitykset) - Maamerkit ohjelman näkökulmat ja toiminnan painopisteet - Keinovalikoima
LisätiedotMetsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä
Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä Voidaanko brändeillä vaikuttaa? Maaliskuu 2006 Professori Helsingin yliopisto Psykologian laitos gote.nyman@helsinki.fi Mistä tiedämme.? Miten voimme toimia.? Kenelle
LisätiedotMAASEUTUPOLITIIKAN NEUVOSTO ja sen laaja #maaseutupolitiikka
MAASEUTUPOLITIIKAN NEUVOSTO ja sen laaja verkosto @Maaseutupolitiikka #maaseutupolitiikka VUODESTA 1988 NYKYPÄIVÄÄN 1988-1991 Maaseudun kehittämisprojekti 1992-1994 Maaseutupolitiikan neuvottelukunta 1995-2015
LisätiedotMaaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 3/2015
Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 3/2015 15.12.2015 Jouluinen tervehdys kaikille MUAn jäsenille! Tässä vuoden viimeisessä jäsenkirjeessä on tietoa Maaseudun uusi aika -yhdistyksen ajankohtaisista
LisätiedotPekka Puustinen VAIHDANTA- Finanssipalvelun uusi logiikka
Pekka Puustinen VAIHDANTA- Finanssipalvelun uusi logiikka Talentum Helsinki 2013 Kirjoittajasta Kauppatieteiden tohtori Pekka Puustinen toimii vakuutustieteen yliopistonlehtorina Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulussa.
LisätiedotSuomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA
Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA Liikunta ja urheilu ovat Suomen merkittävin kansanliike. Jokaisen hyvinvointi rakentuu liikunnalliselle arjelle. Huippu-urheilijat inspiroivat
LisätiedotNuorten ääni vai tutkijan tulkintoja? Veronika Honkasalo
Nuorten ääni vai tutkijan tulkintoja? Veronika Honkasalo 31.10.2008 Ääntä etsimässä Mikä ääni? Käytetty usein poliittisessa mielessä, nuorten ääni politiikassa, kirkossa, kulttuurien välisessä vuoropuhelussa.
Lisätiedot