Päätoimittajien pohdintaa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Päätoimittajien pohdintaa"

Transkriptio

1 Päätoimittajien pohdintaa PETRI KAHILA Helsingin yliopisto Maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskus Seinäjoki Kolmen entisen päätoimittajan keskustelu on jaettu neljään kokonaisuuteen. Maaseutupolitiikkaan, globalisaatioon, kaupungin ja maaseudun vuorovaikutukseen sekä Maaseudun uuteen aikaan. Kommentit eivät ole suoraan kytkettävissä toisiinsa, mutta etenevät saman asiakokonaisuuden sisällä. Aineisto tätä kirjoitusta varten kerättiin syksyllä 2001 sähköpostiviestejä kierrättämällä. Maaseutupolitiikka Torsti Hyyryläinen (TH): Mielestäni kysymys maaseudun kehittämisen oikeutuksesta tai harjoitettavan maaseutupolitiikan perusteluista on tärkeä lähtökohta. Maaseutukysymys on lopulta pragmaattinen osa yhteiskuntapolitiikkaa. Maaseutua on kehitetty tai oikeammin maaseutuun on investoitu silloin, kun se on nähty käytännön syistä tarpeelliseksi. Maaseudun kehittämisessä ei siis oikeastaan ole ollut visionääristä ulottuvuutta, vaan se on ollut eräänlaista tarkoituksenmukaisuusharkintaa. Tämä harkinta voitiin vuosikymmeniä toteuttaa maatalouspolitiikan kautta, kun maaseutupolitiikkaa ei ollut. Maaseudun kehittäminen tulisi sisällyttää Suomen kansallisiin toimintastrategioihin. Maaseutupolitiikka on nuori diskurssi ja käytäntö. Se on raivannut tietään 1980-luvulta lähtien päästäkseen muiden politiikkojen rinnalle. Vieläkin se on Suomessa huutolaispoika, jota esimerkiksi mikään ministeriö ei kiistatta pidä suojissaan. Tällä on ollut hyvänä puolena se, että tuo maalaispoika on saanut vapaasti ottaa vaikutteita myös muualta ja sen myötä kansainvälistyä. Kuten Eurooppalaistuva maaseutupolitiikka -kirjassa perustellusti esitetään (Vastapaino 2001), suomalaisen maaseutupolitiikan identiteetti on jäsentynyt vasta eurooppalaistumisen kautta. On hieman lohdutonta, joskin perusteltua todeta, että ilman EU-jäsenyyttä Suomessa ei olisi maaseutupolitiikkaa vielä tänäkään päivänä. Pertti Rannikko (PR): Olen Torstin kanssa samaa mieltä siitä, että maaseutupolitiikan keskeinen ongelma on siinä, että se ei näytä millään synnyttävän yhteiskunnallista keskustelua ja poliittisia intohimoja. Olen viime kuukausina ihmetellyt sitä, miten tarkkaan tiedotusvälineet ovat seuranneet aluekeskusohjelman valmistelua ja aluekeskusten valintoja. Myös poliitikot ovat kommentoineet asiaa ja puolueilla näyttää olevan asioista erilaisia kantoja. Ei olisi ihme, vaikka aluekeskukset nousevat seuraavissa eduskuntavaaleissa ja hallitusohjelmaneuvotteluissa tärkeäksi teemaksi. Miten maaseudun kehittäminen saadaan pienen porukan puuhastelusta todelliseksi yhteiskunnalliseksi kysymykseksi ja samalla myös laajemmin vaikuttavaksi voimaksi? Minusta Torstin ehdotus, että maaseutu pitäisi saada Suomen kansallisiin toimintastrategioihin mukaan ei ole riittävä; maaseutu pitäisi saada positiivisena vaihtoehtona mukaan laajoihin kansalaiskeskusteluihin, jota parhaillaan käydään esimerkiksi globalisaatiosta, kasvihuoneilmiöstä tai kansalaisyhteiskunnasta. Se saadaanko maaseudun vahvat puolet esiin näissä keskusteluissa riippuu paljolti maalaisista ja maaseudun puolestapuhujista. Me emme saa mokata samalla tavalla kuin tähän saakka olemme tehneet kestävää kehitystä ja ympäristöä koskevissa keskusteluissa. Niissä maaseudun puolestapuhujat jäivät juoksuhautoihin jäynäämään itse asian vierestä (maanomistajien oikeuksista, talonpoikien itsemääräämisoikeudesta ym.) ja täten osaltaan olivat mukana leimamassa maalaiset luonnon kohtelusta piittaamattomiksi. Hannu Katajamäki (HK): Maaseutu on menneisyytensä vanki. Vuosikymmenet maalaisliitto/keskusta ja MTK huolehtivat maaseudun edunvalvonnasta. Vanhan punamultayhteistyön aikana demarien ja keskustan vuoroveto takasi myös

2 maaseudun menestyksen. Maaseudun etu oli tuolloin sama kuin maatalouden etu. Vahva poliittinen ja ammatillinen edunvalvonta viestittävät muulle yhteiskunnalle: pysykää poissa, me tiedämme maaseudun tarpeet. Maaseutu oli tuolloin vahva ja itsellinen. Tilanne on nyt toinen. Maaseudun poliittinen ja yhteiskunnallinen voima on ehtynyt. Vanhat luulot ovat kuitenkin voimissaan: kaupungeissa kuvitellaan, että maaseudun asioista huolehtivat edelleen keskusta ja MTK. Tämä käsitys on tehokkaasti salvannut laajan maaseutupolitiikan vahvistumista. Myös maaseudulla näkökulmat ovat kapeita: maaseudun ylivertaisuutta tuodaan esiin tavalla, joka ärsyttää kaupunkilaisia. Esimerkiksi haastatteluissa jaksetaan aina muistuttaa, kuinka paljon terveempi lasten kasvuympäristö maaseutu on kaupunkiin verrattuna. Tällainen puhe luonnollisesti loukkaa kaupunkilaisia. Ylimalkaan maaseudun perinteisten edunvalvojien sinänsä vilpittömät puheenvuorot kääntyvät helposti itseään vastaan: se mikä toimii tupailloissa, ei välttämättä toimi, kun maaseudun ulkopuoliset on vakuutettava maaseudun olemassaolon oikeutuksesta. Kiusallista on myös maaseudun jättäminen EU:n armoille. EU:n merkitys korostuu kohtuuttomasti maaseutupolitiikassa. Maaseutupolitiikka on alkanut profiloitua EU:n kautta. Tämä on ongelma, sillä hallintokoneistomme tyytyy panemaan toimeen EU:n kautta tulevia ohjeistuksia ja valvomaan sääntöjen noudattamista. Kansallinen taakkamme, alamaisuuden perinne on piinallisen pinnalla suhteessamme EU:n hallintoon. Ministeriöiden aika hupenee EU:n tavoiteohjelmien hallinnointikiistoihin. Maaseudun ihmisten etu ei paljoa paina ministeriöiden ottaessa mittaa toisistaan. Työvoima- ja elinkeinokeskusten maaseutuosastoilla ei ole kuin harvoja henkilöitä, jotka pohtivat maaseutupolitiikan sisällöllisiä kysymyksiä, tarkastajia sitäkin enemmän. Aluehallintoviranomaisten yhteistyö maaseudun kehittämisessä ontuu. Maakuntien päättäjät ovat unohtamassa IT-hurmassaan omien alueidensa ja maaseudun kohtalonyhteyden. Käytännön maaseutuhankkeiden sisältö ei läheskään aina perustu maaseudun tarpeisiin, vaan hallinnon määrittelemiin reunaehtoihin: hankkeita käynnistettäessä ei pohdita, mikä on maaseudun kannalta tähdellistä, vaan mihin voi saada rahoitusta. PR: Tarkennuksena Hannun mainintaan, että maaseudun edunvalvonta on jätetty yksin keskustan ja MTK:n reviiriksi. Tämä tilanne vakiintui oikeastaan vasta 1980-luvun aikana, sillä aikaisemmin myös muut puolueet olivat kiinnostuneita maaseudusta. Vasemmistopuolueilla oli maaseudulla vahvoja tukialueita esimerkiksi metsätyövaltaisilla alueilla ja pienissä teollisuusyhdyskunnissa. Keskustan ja vasemmiston vahva maaseutuintressi vaikutti siihen, että hyvinvointivaltio rakennettiin Suomessa maaseutulähtöisemmin kuin Ruotsissa. Muilta puolueilta on jäänyt tajuamatta se, että myös tällä hetkellä maaseudun kasvavat ammattiryhmät voisivat olla heille otollista äänestäjäkuntaa. Alla neljännes haja-asutusalueiden työllisistä työskentelee maataloudessa. Valtaosalla maaseudun asukkaista ei ole sidoksia keskustaan tai MTK:hon. Se puolue joka tämän tajuaa ja sen mukaisesti toimii voi saada muutaman sadantuhannen maaseudun liikkuvan äänestäjän kannatuksen. Maaseutupolitiikan kannalta olisi eduksi, jos taistelu maaseudun uusien kerrostumien äänistä kiihtyisi. Globalisaatio TH: Uuden talouden ja informaatioyhteiskunnan ajassa mustavalkoinen kaupunki-maaseutu -tulkinta on ajautumassa umpikujaan. Kuten filosofi Pekka Himanen ja sosiologi Manuel Castells uudessa Suomen tietoyhteiskuntamalli -kirjassaan (SITRA & WSOY 2001) painottavat, tietoyhteiskunnan ja verkostotalouden aika haastavat kansallisen aluepolitiikan aivan uudella tavalla. Myös maaseutukysymys on otettava vakavasti poliittiselle asialistalle niin Suomessa kuin muuallakin. Oleellinen pohdinnan aihe liittyy kaupunkimaaseutu -verkostojen muotoutumiseen. Mutta miksi maaseutua pitäisi tarkastella tasavertaisena kumppanina kaupunkikeskusten rinnalla? Maaseutukysymys on korostumassa myös globaalissa yhteydessä. Päinvastoin kuin ehkä optimistit ovat uskoneet, kaupungistuminen ei ole tuonut vaurautta ja hyvinvointia kaikkialle maailmaan. Alueellinen polarisaatio on eräs keskeisimmistä luonnonympäristöön ja ihmisten hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä maailmassa. Pyrkimys kaupunkien ja maaseutujen tasapainoon on kestävän kehityksen käytännön toteutumisen kannalta hyvin tärkeä. Näen tästä syystä selvänä sen, että maaseutua koskevan tietämyksen ja maaseudun kehittämistä koskevan osaamisen kysyntä muodostaa maaseutuasiantuntijoita työllistävän ja nopeasti laajenevan kansainvälisen osaamismarkkinan. Näillä markkinoilla myös suomalaisella osaamisella voi olla kysyntää.

3 Omassa Suomi-visioni on teknologiayritysten ja huippuosaamisen lisäksi tuttuja hyvinvointiyhteiskunnan ulottuvuuksia, joiden tuottamisessa myös maaseudulla on oma tärkeä roolinsa. Maaseudun merkitys on suuri erityisesti uusiutuvan energian tuotannon, elintarvikkeiden laadun, uusien hyvinvointi ym. palvelujen sekä elämänlaadun osa-alueilla. Maaseudun kylät ja pikkukaupungit kuuluvat suomalaiseen yhteiskuntaan ja kulttuuriin. Suomalaiset ovat visiossani vihdoin löytäneet oman hyvinvointinsa mittakaavan. Maaseudun kehittämistä ei siis nähdäkseni voi, eikä sitä pidä erottaa yhteiskunnan kokonaiskehittämisestä ja politiikasta. Tarkoituksenmukaisuusharkinnan perinteeseen jumiutunut keskustelu maaseudusta pitää saada liikkeelle. Maaseutu on saatava poliittiseen prosessiin, jossa luodaan koko kansakuntaa koskevia visioita ja käytännön ratkaisuja. PR: Globalisaatiokeskusteluun maaseutututkijat ja maaseudun edunvalvojat eivät ole juurikaan osallistuneet, vaikka monet maaseutupolitiikan keskeiset tavoitteet (paikallisten tuotteiden ja palvelujen käyttö, etätyön lisääminen jne.) voisivat olla myös osaratkaisuja globalisaation ongelmiin. Muutenkin uskon, että parhaillaan käynnissä oleva ideologinen muutos (julkisen sektorin vastaisuuden umpikuja, postmoderniin elämysten metsästämiseen kyllästyminen jne.) voi olla maaseutupolitiikalle otollinen. Nuoriso etsii parhaillaan kiihkeämmin kuin vuosikymmeniin maailman ongelmiin sosiaalisesti ja ekologisesti kestäviä ratkaisuja. Maaseutututkijoiden ja maaseudun kehittäjien pitäisi tarjota innokkaasti omia positiivisia visioitaan tähän keskusteluun eikä marginalisoitua omiin porukoihin valittelemaan maailman pahuutta. Toimiminen on paitsi tekemistä myös puhumista ja puhumista myös muiden kuin samanmielisten kanssa. HK: EU:n kautta ohjautuvien määrärahojen merkitystä liioitellaan. Niiden vaikutus on maaseudun kokonaisuuden näkökulmasta marginaalinen. EU:n tavoiteohjelmilla ei kyetä kääntämään maaseudun suurta suuntaa. Tarvitaan syvällinen keskustelu maaseudun roolista ja tehtävistä uuden vuosituhannen Suomessa. Tarvitaan laajan maaseutupolitiikan vahvistamista. Kaikkien puolueiden ja muiden yhteiskunnallisten toimijoiden on kyettävä näkemään maaseutu kansallisena kysymyksenä. Tämä vaatimus on helppo esittää, mutta nöyrästi on tunnustettava: en tiedä, millä tavoin suuri silmien avautuminen tapahtuu. Toivoa on kuitenkin ilmassa. Politiikan lehti on kääntymässä ja minua elähdyttää Pertin lailla, että uusliberalistinen markkinaeetos on todellakin kääntymässä uudeksi solidaarisuudeksi, jossa myös maaseudulla on aivan uusia elämisen ja toivon näkymiä. Kaupungin ja maaseudun vuorovaikutus TH: Maaseudun kehitys ja kehittäminen ovat tiiviisti kytkeytyneet maaseudun ja kaupungin väliseen suhteeseen. Se on valtasuhde ja perinteisesti ajateltuna myös huoltosuhde: maaseutu on yhteiskunnan dynaamisten keskusten varikkoa, eräänlaista huoltoaluetta. Maaseutu on tarjonnut raaka-aineita ja elintarvikkeita, aiemmin myös työvoimaa dynaamisten keskusten hyödyksi. Suomessakin ajatus maaseudusta kulttuurisena itseisarvona tai edes kaupunkien kanssa tasavertaisena kumppanina on edelleen outo. Vastakkainasetteluun perustuva tulkinta juontaa nuoren ja urbanisoituvan yhteiskunnan edistysihanteisiin. Vauraus ja hyvinvointi tuotetaan kaupunkien kautta. Tähän näkemykseen eivät ole mahtuneet maaseudun kylät tai edes pikkukaupungit. Maaseutu on nähty kaupungin vastakohtana. Maaseudun ja kaupungin vastakkainasettelun purkamiselle löytyy mielestäni useita vahvoja perusteluja, niin kansallisia kuin kansainvälisiäkin. Eräänlaisena uuden talouden verkottumisen esimerkkinä voi pitää Euroopan integraatiota ja sen luomia uusia järjestelmiä. On ollut kiinnostavaa huomata, miten integraation syveneminen on lähes samassa suhteessa nostanut aluekysymyksen merkitystä. Voidaan pelkistetysti väittää, että integraatio on tehnyt aluepolitiikan, tai täsmällisemmin sanottuna, alueiden politiikan välttämättömäksi. PR: Samaan aikaan aluekeskusohjelman kanssa on julkistettu uusi maaseutuohjelma ja valmisteltu LEADER-ohjelmaa, mutta niistä eivät edes maakuntalehdet ole juurikaan kirjoitelleet, saatikka poliitikot kommentoineet. Muutenkin maaseutupoliitikot ja maaseutututkijat saavat nyhrätä keskenään eivätkä ulkopuoliset ole juuri heidän puuhistaan kiinnostuneita. Niinpä esimerkiksi maaseudun ja kaupungin vuorovaikutuksen lisäämisestä ovat kiinnostuneita lähinnä vain maaseutupoliitikot ja maalaiset, mutta eivät kaupunkipoliitikot ja kaupunkilaiset.

4 Tässä keskustelussamme minua vaivaa maaseudun ja kaupungin kategorioiden ylivertainen asema. Vaadimme esimerkiksi syvällistä keskustelua maaseudun tehtävistä. Nämä tehtävät eivät ehkä löydy erikseen maaseudulle ja kaupungille vaan yleisemmin paikalliselle tasolle. Tärkeää olisi eritellä globalisaation ja lokalismin suhdetta, jotka eivät välttämättä ole vastakkaisia prosesseja. Ihmiset tarvitsevat entistä monipuolisempia ja rikkaampia paikallisia sidoksia ollakseen jollain tavalla kiinni globalisoituvassa yhteiskunnassa luvulla puhuttiin omavaraisista ja vähän liikkumista vaativista paikallisyhdyskunnista, mutta keskustelu oli menneisyyteen suuntautunutta, antimodernia. Nyt paikallisen arjen rikastuttamista voitaisiin suunnitella aivan uusista lähtökohdista käyttäen tietokoneita ja kännyköitä hyväksi ja pyrkien ekologisen ja sosiaalisen kestävyyden yhdistämiseen. Tässä keskustelussa maaseudun ja kaupungin välinen erottelu ei ole kovin keskeistä, joten maaseutua koskevat esimerkit nousisivat keskeiseen asemaan myös yleisessä keskustelussa. Esimerkiksi maaseudun paikallisia toimintaryhmiä koskevat kokemukset saattaisivat kuulostaa aika radikaaleilta ja nostattaa innostusta kaupunkiaktivistien keskuudessa. HK: Uuden maaseudun mahdollisuutta ei nähdä todellisena sen paremmin kaupungeissa kuin maaseudullakaan. Maaseudun perinteinen edunvalvonta kuittaa uudet toiminnalliset suunnat sivu- tai liitännäiselinkeinoiksi ja kaupunkien markkinaehtoinen eetos tavaksi ruinata tukiaisia. Maaseudun kolmas tie on jatkuvasti vailla poliittista toteuttajaa. Maaseudun tulevaisuuden kannalta tähdellisimmät asiat kiinnostavat äärimmäisen harvoja. Maaseudulta nousee tällä hetkellä kahdenlaisia asioita: toivottomuuden näköaloja, kun väki vähenee sekä uutisia muodikkaista uusyrittäjistä, kuten viinitilallisista, strutsinkasvattajista ja luomuviljelyn aloittaneista julkkiksista. Maaseutu nähdään yhtäältä ehtyvän maatalouden maailmana ja toisaalta postmodernien vaihtoehtoihmisten henkilökohtaisten elämänprojektien toteuttamisen areenana. Julkisuuden näkökulmasta lehmien kanssa tanssiminen on kirkkaasti kiintoisampaa kuin lehmien lypsäminen. Vakavahenkinen pohdiskelu maaseudun uusista ja varteenotettavista toiminnallisuuden suunnista on suuressa julkisuudessa täysin näkymätön teema. Maaseudun uusi aika TH: Maaseudun uusi aika on maaseutuosaamisen kunniakas kantaja. Lehti on kehittynyt maaseutututkijoiden piirissä hyvin tunnetuksi tietolähteeksi. Se on palvellut myös maaseutututkijoiden ja maaseudun kehittäjien itseymmärryksen rakentumista. Edellä kuvaamani tulevaisuus tuo lehdelle uusia isoja haasteita. Lehden merkitys kasvaa. Se tulee olemaan kansallisesti merkittävä foorumi, kun sekä perustutkimusta että perusopetusta lähivuosina kehitetään. Tulevaisuudessa sitä hyödynnetään yliopistoopinnoissa nykyistä enemmän. Toinen vahvistumisen suunta on kansainväliset osaamismarkkinat. Tästä syystä olisi mielestäni harkinnan arvoista, että yksi kolmesta vuosittain ilmestyvästä numerosta tehtäisiin esimerkiksi englanninkielisenä. Tämä numero voitaisiin myös toimituksellisesti järjestää omaksi kokonaisuudeksi, johon myös haettaisiin rahoitus tahoilta, jotka näkevät kansainvälisen maaseutupoliittisen diskurssin tärkeäksi. PR: Suomalaisen maaseutututkimuksen pääsy mukaan yhteiskuntakeskustelun eturintamaan edellyttää huomattavaa lisäpanostusta teoreettiseen työhön. Tutkimus on viime vuosina latistunut teoreettisesti aneemiseksi empiiriseksi selvittelyksi. Uskallan väittää, että tämä näkyy Maaseudun uusi aika -lehdessäkin. Myönnän olevani siihen yksi pääsyyllinen, sillä lehden ensimmäisenä päätoimittajana välttelin teoreettisten juttujen julkaisemista peläten tilaajien enemmistön karsastavan niitä. Nyt olen kuitenkin sitä mieltä, että lehteen pitäisi saada enemmän sellaisia juttuja kuin Olli Rosenqvistin artikkeli Hegemoninen kamppailu maaseudusta numerossa 3/2000. Teoreettisen keskustelun käyminen on tärkeää myös siksi, että saisimme tulemaan ja jäämään maaseutututkimuksen kentälle lahjakkaita nuoria tutkijoita, joilla on tieteellistä kunnianhimoa. Maaseutututkimus on viime aikoina ollut nuorille maistereille enemmän ponnahduslauta käytännön kehittämistyöhön kuin ammattiura, johon kuuluu väitöskirjan tekeminen ja muu kehittyminen tutkijana. Maaseudun uusi aika -lehteä voitaisiin kehittää sillä strategialla, että joka numerossa pitää olla maaseutupolitiikkaan ja maaseudun kehittämiseen liittyvää tuoretta tietoa ja keskustelua, mutta myös teoreettisia ja tieteellisiä artikkeleita. Tavoitteena olisi siis jokaiselle jotakin eikä kaiken on kelvattava kaikille. HK: Lehdestä on tullut merkittävä maaseudusta kiinnostuneiden tutkijoiden, kehittäjien ja virkamiesten keskustelufoorumi. Tutkijoille lehti on mainio julkaisuväylä etenkin sen jälkeen, kun otettiin käyttöön referee - menettely. Se on myös lehden tieteellisen statuksen kannalta tähdellinen, sillä ennen pitkää Maaseudun uudessa ajassa julkaistut artikkelit ovat osa artikkeliväitöskirjoja.

5 Silloin tällöin julkaistavat englanninkieliset numerot ovat myös paikallaan, sillä tällä tavoin suomalaisten maaseutututkijoiden yhteisö voi esitellä omia teemojaan omilla ehdoillaan tarvitsematta peesata esimerkiksi englantilaista maaseutututkimusta, mikä on ehtona kansainvälisiin julkaisuihin pääsemiseksi. Lehden tilaajamäärä on selkeästi liian vähäinen. Maaseudun uusi aika on jäänyt sisäpiirin lehdeksi. Tämä on yksi suurimmista huolenaiheistani. Toinen huolenaihe on lehden välillisen vaikutuksen vähäisyys. Lehtemme artikkeleita ei siteerata päivälehdissä. Lehden kautta ei nouse maaseutupuhuntaa valtamedioihin. Lehdestä ei ole tullut maaseudun Kanava -lehteä kuten itse päätoimittajaksi ryhtyessäni korskeasti oman tavoitteeni asetin. Lehden tulevaisuuden kannalta on oleellista, että saamme sille lisää tilaajia ja että lehden merkitys maaseutupuhunnan syvänä kurkkuna vahvistuu.

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä Salo 4.9.2014 Esityksen sisältö 1. Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä 2. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän, YTR:n verkosto,

Lisätiedot

Maaseudun uusi aika -yhdistyksen toimintasuunnitelma vuodelle 2012

Maaseudun uusi aika -yhdistyksen toimintasuunnitelma vuodelle 2012 Maaseudun uusi aika -yhdistyksen toimintasuunnitelma vuodelle 2012 (Sääntömääräiselle syyskokoukselle 17.11.2011) Toiminnan tarkoitus Maaseudun uusi aika -yhdistyksen sääntöjen mukaan yhdistyksen tarkoituksena

Lisätiedot

Mahdollisuuksia eriytymisen torjuntaan: Biotalous

Mahdollisuuksia eriytymisen torjuntaan: Biotalous Mahdollisuuksia eriytymisen torjuntaan: Biotalous Biotalous on uusiutuvien luonnonvarojen kestävää hoitoa sekä käyttöä ja niistä valmistettujen tuotteiden ja palveluiden tuotantoa sekä biologisten ja teknisten

Lisätiedot

SYITÄ LEADER IN VOIMISTAMISEEN

SYITÄ LEADER IN VOIMISTAMISEEN Leader-tapaaminen 29.- 30.11.2010 Technopolis, Helsinki SYITÄ LEADER IN VOIMISTAMISEEN Eero Uusitalo professori, maaseutuneuvos YTR:n pääsihteeri SYTY ry:n puheenjohtaja Leaderin vähättelyn keinot 1/2

Lisätiedot

MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OSANA ALUEKEHITTÄMISTÄ

MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OSANA ALUEKEHITTÄMISTÄ Lapin maaseutufoorumi 20.-21.2.2012 MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OSANA ALUEKEHITTÄMISTÄ Eero Uusitalo professori, maaseutuneuvos, YTR:n pääsihteeri 20.2.2012 Maaseutu on oma politiikanalansa ja nivoutuu monin

Lisätiedot

Yhteiskunnalliset yritykset maaseudun sosiaali-ja terveyspalvelujen mahdollisuutena Suomessa

Yhteiskunnalliset yritykset maaseudun sosiaali-ja terveyspalvelujen mahdollisuutena Suomessa Yhteiskunnalliset yritykset maaseudun sosiaali-ja terveyspalvelujen mahdollisuutena Suomessa KAMPA seminaarikokkola 5.10.2010 Ritva Pihlaja projektipäällikkö, Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä

Lisätiedot

Juhani Anttila kommentoi: Timo Hämäläinen, Sitra: Hyvinvointivaltiosta arjen hyvinvointiin Suomessa tarvitaan yhteiskunnallisia visioita

Juhani Anttila kommentoi: Timo Hämäläinen, Sitra: Hyvinvointivaltiosta arjen hyvinvointiin Suomessa tarvitaan yhteiskunnallisia visioita Juhani Anttila kommentoi: Timo Hämäläinen, Sitra: Hyvinvointivaltiosta arjen hyvinvointiin Suomessa tarvitaan yhteiskunnallisia visioita Kommentoitu esitysmateriaali: http://www.futurasociety.fi/2007/kesa2007/hamalainen.pdf

Lisätiedot

Kylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa

Kylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa VOIMISTUVAT KYLÄT -kampanja 2010-2012 Voimistuvat kylät-kampanja 14.-15.10.2011 Etelä-Karjala, Imatra Kylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa Eero Uusitalo professori, maaseutuneuvos, YTR:n pääsihteeri

Lisätiedot

MAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA

MAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA MAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO 2009-2020 5. MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA 2009-2013 Maaseutu hyvinvoinnin lähde Valmisteluprosessi ja keskeiset linjaukset Maaseutupolitiikan verkosto VALTIONEUVOSTO

Lisätiedot

jäsenkysely a) maaseutututkija 30,4% 41 b) maaseudun kehittäjä 31,9% 43 c) hallintoviranomainen 15,6% 21 d) opiskelija 3,7% 5

jäsenkysely a) maaseutututkija 30,4% 41 b) maaseudun kehittäjä 31,9% 43 c) hallintoviranomainen 15,6% 21 d) opiskelija 3,7% 5 jäsenkysely 1) Olen tällä hetkellä Kysymykseen vastanneet: 135 (ka: 2,4) a) maaseutututkija 30,4% 41 b) maaseudun kehittäjä 31,9% 43 c) hallintoviranomainen 15,6% 21 d) opiskelija 3,7% 5 e) jokin muu,

Lisätiedot

TULOKSET MAASEUTUVERKOSTON SÄHKÖINEN KYSELY JA VERKOSTOANALYYSI

TULOKSET MAASEUTUVERKOSTON SÄHKÖINEN KYSELY JA VERKOSTOANALYYSI TULOKSET MAASEUTUVERKOSTON SÄHKÖINEN KYSELY JA VERKOSTOANALYYSI MAASEUTUVERKOSTOYKSIKÖN TOIMINTA Maaseutuverkostoyksikön tuoma lisäarvo (2008 vs. 2012) OSA-ALUEEN KESKIARVO Kansainvälistymisen tuki 2,9

Lisätiedot

Hyvästä paras. Miksi jotkut yritykset menestyvät ja toiset eivät?

Hyvästä paras. Miksi jotkut yritykset menestyvät ja toiset eivät? 1 Hyvästä paras Miksi jotkut yritykset menestyvät ja toiset eivät? Nimi: Nina Granqvist Päivämäärä: Teos: Hyvästä paras Kirjailija: Jim Collins Kirjapisteet: 3 2 Jim Collinsin teos Hyvästä paras on noussut

Lisätiedot

Järjestöjen rooli hyvinvoinnin toimijoina

Järjestöjen rooli hyvinvoinnin toimijoina Järjestöjen rooli hyvinvoinnin toimijoina Lauri Korkeaoja Hallituksen puheenjohtaja Teemat 1) Järjestöt Suomessa 2) Sosiaali ja terveyssektorin erityispiirteitä suomalaisessa yhteiskunnassa 3) Sote järjestöt

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Kestävä hyvinvointi -seminaari Helsingin yliopisto 10.4.2013 Halusimme

Lisätiedot

Auditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014

Auditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014 Auditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014 Auditointiverkoston haastattelut Haluttiin selvittää mallin nykyistä käyttöä ja kehittämistarpeita panostaminen oikeisiin kehittämiskohteisiin Haastattelut touko-elokuussa

Lisätiedot

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 Uusimaa Kimmo Kivinen ja Janica Wuolle Tapahtumatalo Bank, Helsinki Capful Oy ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 OSA 2 Haastatteluiden huomiot 5 Haastatteluiden keskeiset löydökset

Lisätiedot

Miltä yhdistysten ja järjestöjen tulevaisuus näyttää? Järjestöt hyvinvoinnin tuottajina 2025

Miltä yhdistysten ja järjestöjen tulevaisuus näyttää? Järjestöt hyvinvoinnin tuottajina 2025 Tehdään yhdessä Tukiliiton tulevaisuus - iltapäiväseminaari 8.5.2015 / Tampere Miltä yhdistysten ja järjestöjen tulevaisuus näyttää? Järjestöt hyvinvoinnin tuottajina 2025 YTT Juha Heikkala Muutos nyt!

Lisätiedot

Kumppanuuden sosiaalipolitiikka mitä se edellyttää julkiselta sektorilta ja ikääntyneeltä? Briitta Koskiaho Kela 23.11.2011

Kumppanuuden sosiaalipolitiikka mitä se edellyttää julkiselta sektorilta ja ikääntyneeltä? Briitta Koskiaho Kela 23.11.2011 Kumppanuuden sosiaalipolitiikka mitä se edellyttää julkiselta sektorilta ja ikääntyneeltä? Briitta Koskiaho Kela 23.11.2011 Lähtökohdat Briitta Koskiaho Kumppanuuden sosiaalipolitiikkaa Ilmestyy 2012 alussa

Lisätiedot

PU:NC Participants United: New Citizens

PU:NC Participants United: New Citizens PU:NC Participants United: New Citizens 2013 PU:NC Participants United: New Citizens * Kolmas Loimaan teatterin (Suomi) & County Limerick Youth Theatren (Irlanti) yhteinen Youth in Action projekti * CIMOn

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Rakennettu ympäristö sosiaalisessa mediassa

Rakennettu ympäristö sosiaalisessa mediassa Rakennettu ympäristö sosiaalisessa mediassa Verkkokyselyn tulosyhteenveto RYM Oy 2013 Sosiaalisen median ammatillinen hyötykäyttö vielä vähäistä Neljä viidestä rakennetun ympäristön kehityksestä kiinnostuneesta

Lisätiedot

Mitä välii? Tutkimus nuorten suhteesta politiikkaan Mikael Thuneberg, T-Media

Mitä välii? Tutkimus nuorten suhteesta politiikkaan Mikael Thuneberg, T-Media Mitä välii? Tutkimus nuorten suhteesta politiikkaan Mikael Thuneberg, T-Media Tutkimuskohteet 1. Yleisellä tasolla nuorten suhtautuminen yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen ja politiikkaan, nuorille tärkeät

Lisätiedot

Maaseudun uusi aika -yhdistyksen toimintasuunnitelma vuodelle 2011

Maaseudun uusi aika -yhdistyksen toimintasuunnitelma vuodelle 2011 Maaseudun uusi aika -yhdistyksen toimintasuunnitelma vuodelle 2011 Toiminnan tarkoitus Maaseudun uusi aika -yhdistyksen sääntöjen mukaan yhdistyksen tarkoituksena on edistää ja kehittää suomalaista maaseutututkimusta

Lisätiedot

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Perustuu väitöskirjaan Sukupuoli ja syntyvyyden retoriikka Venäjällä ja Suomessa 1995 2010 Faculty of Social Sciences Näin se kirjoitetaan n Johdanto

Lisätiedot

Sosiologiaa Karjalan tutkimuslaitoksessa 1972-2002

Sosiologiaa Karjalan tutkimuslaitoksessa 1972-2002 Sosiologian opetus ja tutkimus 30 vuotta Joensuun yliopisto Sosiologiaa Karjalan tutkimuslaitoksessa 1972-2002 Jukka Oksa 13.12.2002 Karjalan tutkimuslaitos Joensuun yliopiston erillislaitos, perustettu

Lisätiedot

Global Grant Mitä se on ja mitä ei?

Global Grant Mitä se on ja mitä ei? Global Grant Mitä se on ja mitä ei? Leader-tapaaminen Helsinki 29.11.2010 Ruralia-instituutti / tutkimusjohtaja Torsti Hyyryläinen www.helsinki.fi/ruralia 29.11.2010 1 Global Grant ei ole vastaus, mutta

Lisätiedot

- metodin synty ja kehitys

- metodin synty ja kehitys Toimintaryhmätyö sosiaalisena innovaationa ja pääomana - metodin synty ja kehitys Toimintaryhmätyötä kymmenen vuotta juhlaseminaari 16.10.2006, Ylivieska Torsti Hyyryläinen Esityksen sisältö: Mitä ovat

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Maaseudun uusi aika -yhdistyksen toimintasuunnitelma vuodelle 2015

Maaseudun uusi aika -yhdistyksen toimintasuunnitelma vuodelle 2015 Maaseudun uusi aika -yhdistyksen toimintasuunnitelma vuodelle 2015 Toiminnan tarkoitus Maaseudun uusi aika -yhdistyksen sääntöjen mukaan yhdistyksen tarkoituksena on edistää ja kehittää suomalaista maaseutututkimusta

Lisätiedot

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! VAIKUTA VALINNOILLASI

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! VAIKUTA VALINNOILLASI VAIKUTA VALINNOILLASI Oletko kyllästynyt nykyiseen yltiökapitalistiseen ja keinotteluun perustuvaan talousjärjestelmäämme, joka perustuu aineellisen ja tarpeettoman kulutuksen kasvattamiseen ja kulutuksen

Lisätiedot

Poliittinen riski Suomessa. Kyselytutkimuksen keskeisimmät löydökset

Poliittinen riski Suomessa. Kyselytutkimuksen keskeisimmät löydökset Poliittinen riski Suomessa Kyselytutkimuksen keskeisimmät löydökset 16.10.2014 Taustaa tutkimuksesta Aula Research Oy toteutti syys-lokakuussa kyselytutkimuksen poliittisesta riskistä Suomessa Tutkimus

Lisätiedot

Maaseudun uusi aika -yhdistyksen toimintasuunnitelma vuodelle 2013

Maaseudun uusi aika -yhdistyksen toimintasuunnitelma vuodelle 2013 Maaseudun uusi aika -yhdistyksen toimintasuunnitelma vuodelle 2013 (Sääntömääräiselle syyskokoukselle 15.11.2012) Toiminnan tarkoitus Maaseudun uusi aika -yhdistyksen sääntöjen mukaan yhdistyksen tarkoituksena

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseudun näkymiä

Keski-Suomen maaseudun näkymiä Keski-Suomen maaseudun näkymiä Nurmesta biokaasua, ravinteet viljelykiertoon seminaari 26.3.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Maaseudun näkymät ovat varsin haasteelliset Palvelut etääntyvät, kuntien talousvaikeudet

Lisätiedot

Innovaatiotoiminnan verkostoituminen Koulii hankkeen alkuvaiheessa

Innovaatiotoiminnan verkostoituminen Koulii hankkeen alkuvaiheessa Innovaatiotoiminnan verkostoituminen Koulii hankkeen alkuvaiheessa Soile Juujärvi ja Kaija Pesso Laurea-ammattikorkeakoulu Koulutuksen innovaatio & integraatio - hanke KOULII (2010-2012) Laurea-ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

PERSU EI MYY P****TTÄÄN POLITIIKAN PELIKENTTÄ MIELIPIDETUTKIMUSTEN VALOSSA

PERSU EI MYY P****TTÄÄN POLITIIKAN PELIKENTTÄ MIELIPIDETUTKIMUSTEN VALOSSA PERSU EI MYY P****TTÄÄN POLITIIKAN PELIKENTTÄ MIELIPIDETUTKIMUSTEN VALOSSA Suomen Markkinointitutkimusseura 18.11.2014 Juho Rahkonen POLIITTINEN YLEISTILANNE MARRASKUUSSA 2014 Vielä muutama vuosi sitten

Lisätiedot

Asuntopolitiikan tutkimus ja julkinen keskustelu

Asuntopolitiikan tutkimus ja julkinen keskustelu Asuntopolitiikan tutkimus ja julkinen keskustelu ASU-vuosiseminaari, Lahti 23.-24.10.2014 Asuntopolitiikka muutoksessa konsortio Hanna Kettunen (sekä Tuula Laukkanen ja Christer Bengs) Konsortion hankkeiden

Lisätiedot

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9. Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.2013 Tampere on kansallinen koordinaattori INKA-ohjelmaan kuuluvassa

Lisätiedot

ALUEIDEN GRAVITAATIO SEMINAARI

ALUEIDEN GRAVITAATIO SEMINAARI ALUEIDEN GRAVITAATIO SEMINAARI Maaseutu innovaatioympäristönä Antti Saartenoja 30.1.2008 Ruralia-instituutti Ruralia Institute Ruralia-institutet Maaseutu innovaatioympäristönä Mikä on innovaatio Innovaatioiden

Lisätiedot

Tulevaisuuden trendejä: näkökulmana muuttuva maaseutu Paula Laine

Tulevaisuuden trendejä: näkökulmana muuttuva maaseutu Paula Laine Tulevaisuuden trendejä: näkökulmana muuttuva maaseutu 27.5.2010 Paula Laine Agenda Sitran Maamerkit ohjelma (Maaseudun merkitykset) - Maamerkit ohjelman näkökulmat ja toiminnan painopisteet - Keinovalikoima

Lisätiedot

PROFESSORILIITON STRATEGIA VUOTEEN 2022

PROFESSORILIITON STRATEGIA VUOTEEN 2022 HYVÄKSYTTY VALTUUSTOSSA 25.11.2016 TIEDOSSA TULEVAISUUS www.professoriliitto.fi Professoriliiton tehtävät Professoriliiton sääntöjen mukaan liitto toimii yliopistolain tarkoittamien yliopistojen, Maanpuolustuskorkeakoulun

Lisätiedot

Millä keinoilla ruokaketjusta riittäisi jaettavaa myös maatiloille?

Millä keinoilla ruokaketjusta riittäisi jaettavaa myös maatiloille? Millä keinoilla ruokaketjusta riittäisi jaettavaa myös maatiloille? MTK Pohjois-Karjala Kansanedustajatapaaminen Kitee Maatalouden hintakehitys vuosina 2000 2011 => viljelijöiden ostovoima heikkenee Lähde:

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä KTM Leena Viitaharju ja HTM Susanna Määttä leena.viitaharju@helsinki.fi, susanna.maatta@helsinki.fi 11.6.2014

Lisätiedot

Demokratiakehitys. Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 18.11.2014 1

Demokratiakehitys. Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 18.11.2014 1 Demokratiakehitys Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjastopäivät Helsinki, 12.11.2014 Juhana Aunesluoma Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto Network for European Studies / Juhana Aunesluoma

Lisätiedot

Kolmas sektori ja maaseutukunnat

Kolmas sektori ja maaseutukunnat Kolmas sektori ja maaseutukunnat Maaseudun PARAS-seminaari Kuntatalo 5.12.2008 Ritva Pihlaja Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti Kolmas sektori maaseutukunnissa tutkimus Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä,

Lisätiedot

Sosiaalinen media. Havaintoja eduskuntavaalien kampanjasta ja pohdintoja koskien presidentinvaaleja

Sosiaalinen media. Havaintoja eduskuntavaalien kampanjasta ja pohdintoja koskien presidentinvaaleja Sosiaalinen media Havaintoja eduskuntavaalien kampanjasta ja pohdintoja koskien presidentinvaaleja Eduskuntavaalit käydään vuonna 2011 Facebookissa [ ] puolueet menevät sinne, missä ihmiset jo ovat Helsingin

Lisätiedot

Edustuksellisen demokratian uhat ja mahdollisuudet

Edustuksellisen demokratian uhat ja mahdollisuudet Edustuksellisen demokratian uhat ja mahdollisuudet Kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelman avausseminaari 16.3.2004 Heikki Paloheimo Valtio-opin laitos 20014 Turun yliopisto heikki.paloheimo@utu.fi Äänestysaktiivisuus

Lisätiedot

Pekka Puustinen VAIHDANTA- Finanssipalvelun uusi logiikka

Pekka Puustinen VAIHDANTA- Finanssipalvelun uusi logiikka Pekka Puustinen VAIHDANTA- Finanssipalvelun uusi logiikka Talentum Helsinki 2013 Kirjoittajasta Kauppatieteiden tohtori Pekka Puustinen toimii vakuutustieteen yliopistonlehtorina Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulussa.

Lisätiedot

FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013. FSA:n vuosikokous 2.5.2013

FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013. FSA:n vuosikokous 2.5.2013 FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013 FSA:n vuosikokous 2.5.2013 TOIMINTASUUNNITELMAN PÄÄLINJAT Vuoden 2013 toimintasuunnitelma keskittyy: Jäsenlähtöisen toiminnan aktivoimiseen* FSA:n toiminnasta

Lisätiedot

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Maaseutuohjelma vartissa Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Suomi tarvitsee kaupunki- ja maaseutupolitiikkaa - Perttu Vartiaisen selvityksen esittely

Suomi tarvitsee kaupunki- ja maaseutupolitiikkaa - Perttu Vartiaisen selvityksen esittely Suomi tarvitsee kaupunki- ja maaseutupolitiikkaa - Perttu Vartiaisen selvityksen esittely Lounaisrannikkoseminaari 5.2.2015 Neuvotteleva virkamies Olli Alho Lähtökohtia TEM tilasi selvityksen yhteiskuntamaantieteen

Lisätiedot

Ohjelmakauden 2000-2006 maaseudun kehittämisohjelmien teema-arviointi Havaintoja ja alustavia tuloksia

Ohjelmakauden 2000-2006 maaseudun kehittämisohjelmien teema-arviointi Havaintoja ja alustavia tuloksia Ohjelmakauden 2000-2006 maaseudun kehittämisohjelmien teema-arviointi Havaintoja ja alustavia tuloksia 24.11.2008 Helsingin yliopisto Ruralia-insituutti Seinäjoki Antti Saartenoja Arvioinnin taustaa MMM

Lisätiedot

Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro

Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro 30.1.09 Kari Laitinen Poliisiammattikorkeakoulu kari.m.laitinen@poliisi.fi 5.2.2009 sisällys Turvallisuuden luonne Strategian luonne Tutkimustyön

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Kehitä kuuntelutaitojasi Tarkista, kuulitko oikein Hyvät sanat avaavat korvat Kasvokkain

SISÄLTÖ. Kehitä kuuntelutaitojasi Tarkista, kuulitko oikein Hyvät sanat avaavat korvat Kasvokkain Sanat SISÄLTÖ Puhuminen ja kuunteleminen tie läheisyyteen Mitä on viestintä? Puhumisen tasoja Miten puhun? Keskustelu itsensä kanssa Puhumisen esteitä Kuuntelemisen tasoja Tahdo kuunnella Kehitä kuuntelutaitojasi

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017

Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017 Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017 Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta 1.3.2017 Juhana Aunesluoma Tutkimusjohtaja, Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto 28.2.2017 1 Teemat EU:n

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

MONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA

MONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA MONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA NUORET PALVELUJEN PARIIN PALVELUIDEN YHTEISTYÖLLÄ Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke SEMINAARI 8.11.2012 Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke

Lisätiedot

Avoimen datan vaikutuksia tiedontuottajan toimintaan

Avoimen datan vaikutuksia tiedontuottajan toimintaan Avoin data ja liiketoiminta Avoimen datan vaikutuksia tiedontuottajan toimintaan SKS/Poligonin talviseminaari 3.2.2011 Antti Kosonen MML Tietopalvelukeskus MML ja avoin data 2011 alusta MML on tarjonnut

Lisätiedot

Testaajan eettiset periaatteet

Testaajan eettiset periaatteet Testaajan eettiset periaatteet Eettiset periaatteet ovat nousseet esille monien ammattiryhmien toiminnan yhteydessä. Tämä kalvosarja esittelee 2010-luvun testaajan työssä sovellettavia eettisiä periaatteita.

Lisätiedot

1) Vaalien henkilöityminen ja millaisia vaikutuksia sillä on ollut ehdokkaaksi asettumiseen ja kampanjointiin?

1) Vaalien henkilöityminen ja millaisia vaikutuksia sillä on ollut ehdokkaaksi asettumiseen ja kampanjointiin? A3.2.2. Parlamentti, presidentti, hallitus 12.2.2015 (VARES) Diamond 1) Demokratian toteutumisen vaikeus Latinalaisessa Amerikassa 2) Suhteellisen vaalitavan vaikeus Etelä-Afrikassa ja Namibiassa Jyränki

Lisätiedot

Miten luodaan kestävän kehityksen hyvinvointia kaikille?

Miten luodaan kestävän kehityksen hyvinvointia kaikille? Miten luodaan kestävän kehityksen hyvinvointia kaikille? Maailman Alzheimer -päivän muistiseminaari 20.9.2013 Seminaarin teema: Välitä Timo Järvensivu, KTT, tutkija Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu KESTÄVÄ

Lisätiedot

KUNNALLISEN DEMOKRATIAN TOIMIVUUS JA LUOTTAMUS PÄÄTTÄJIIN

KUNNALLISEN DEMOKRATIAN TOIMIVUUS JA LUOTTAMUS PÄÄTTÄJIIN Julkaistavissa.. klo 00.0 KUNNALLISEN DEMOKRATIAN TOIMIVUUS JA LUOTTAMUS PÄÄTTÄJIIN Usko kansanäänestyksen järkevyyteen on vähentynyt Alhaisina pysyvät äänestysprosentit niin kunnallisissa kuin valtakunnallisissakin

Lisätiedot

Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 3/2015

Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 3/2015 Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 3/2015 15.12.2015 Jouluinen tervehdys kaikille MUAn jäsenille! Tässä vuoden viimeisessä jäsenkirjeessä on tietoa Maaseudun uusi aika -yhdistyksen ajankohtaisista

Lisätiedot

Sote himmelien himmeli vai tiekartta hyvinvointiin

Sote himmelien himmeli vai tiekartta hyvinvointiin Sote himmelien himmeli vai tiekartta hyvinvointiin Sote-uudistus ja sosiaaliset oikeudet Vapaus valita toisin seminaari 9.3.2015 Professori Juhani Lehto Kansalaisten oikeudet lainsäädännössä Julkisen vallan

Lisätiedot

Maria Ohisalo, VTM, köyhyystutkija, Itä-Suomen yliopisto. Ovatko leipäjonot ratkaisu ruokahävikkiin?

Maria Ohisalo, VTM, köyhyystutkija, Itä-Suomen yliopisto. Ovatko leipäjonot ratkaisu ruokahävikkiin? Maria Ohisalo, VTM, köyhyystutkija, Itä-Suomen yliopisto Ovatko leipäjonot ratkaisu ruokahävikkiin? Keskeiset paradoksit 1. HUONO-OSAISUUS: Suomalaisten suuri enemmistö voi paremmin kuin koskaan Silti

Lisätiedot

Lähidemokratia on kuntien keskeisin tehtävä kuntien tehtäviä ei tule siirtää valtiolle

Lähidemokratia on kuntien keskeisin tehtävä kuntien tehtäviä ei tule siirtää valtiolle Julkaistavissa,.. klo. Kansalaismielipide: Lähidemokratia on kuntien keskeisin tehtävä kuntien tehtäviä ei tule siirtää valtiolle Kuntien keskeisin tehtävä on väestön selvän enemmistön mielestä huolehtia

Lisätiedot

Nuorten ääni vai tutkijan tulkintoja? Veronika Honkasalo

Nuorten ääni vai tutkijan tulkintoja? Veronika Honkasalo Nuorten ääni vai tutkijan tulkintoja? Veronika Honkasalo 31.10.2008 Ääntä etsimässä Mikä ääni? Käytetty usein poliittisessa mielessä, nuorten ääni politiikassa, kirkossa, kulttuurien välisessä vuoropuhelussa.

Lisätiedot

Aluerakenteen kehitysnäköaloja

Aluerakenteen kehitysnäköaloja Aluerakenteen kehitysnäköaloja Jussi S. Jauhiainen 1 Taustaa Aluerakenne on käytännössä aina (materiaalisesti) monikeskuksinen verkosto, ja tällä materiaalisella verkostolla on sosiaalinen ulottuvuus ja

Lisätiedot

Näkemyksiä valinnanvapaudesta ja yksityisten palvelutuottajien asemasta

Näkemyksiä valinnanvapaudesta ja yksityisten palvelutuottajien asemasta Näkemyksiä valinnanvapaudesta ja yksityisten palvelutuottajien asemasta Valinnanvapaus on hyvästä, mutta päävastuun palveluiden tuottamisesta tulee olla julkisella sektorilla Kysymystä yksityisen panoksen

Lisätiedot

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen

Lisätiedot

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille

Lisätiedot

Lähidemokratian vahvistaminen

Lähidemokratian vahvistaminen Lähidemokratian vahvistaminen Kuntaliitosverkoston seminaari Kuntatalo 4.6.2014 Ritva Pihlaja erityisasiantuntija, tutkija ritva.pihlaja@pp.inet.fi Lähidemokratiasta on? enemmän kysymyksiä kuin vastauksia,

Lisätiedot

Kolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut

Kolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut Kolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut Mikkelin Tiedepäivä 7.4.2011 Ritva Pihlaja projektipäällikkö Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 9.10.2014 Tampere Lähiruoka on bisnes! 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa on lähiruoan tuotannon

Lisätiedot

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS Keskustelutilaisuus kestävän kehityksen edistämisestä korkeakouluissa 4.11.2013 Ilkka Turunen Neuvotteleva virkamies Kestävä kehitys valtioneuvoston strategioissa

Lisätiedot

MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke

MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke 12.2.2013 Kokkola ja Kruunupyy Kehittämisen painopistealueet: 1. Vuorovaikutuksen lisääminen sosiaali-

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Leader-ryhmien hallitukset alueellisina ohjelmajohtajina. Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö

Leader-ryhmien hallitukset alueellisina ohjelmajohtajina. Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Leader-ryhmien hallitukset alueellisina ohjelmajohtajina Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 24.4.2017 Kyse on paikallisesta kehittämisestä erilaisilla alueilla Kansalaisista ja yhteisöistä

Lisätiedot

A B C. Avoimen hallinnon ja LOGO

A B C. Avoimen hallinnon ja LOGO Kokei le!?! A B C Avoimen hallinnon ja vuoropuhelun edistäjä LOGO Otakantaa.fi on oikeusministeriön kehittämä avoimen valmistelun vuorovaikutuskanava. Ota käyttöön päätöksenteon valmistelun ja johtamisen

Lisätiedot

MOODI2015 Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämispäivät Oulu 1.-2.10.2015

MOODI2015 Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämispäivät Oulu 1.-2.10.2015 MOODI2015 Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämispäivät Oulu 1.-2.10.2015 Nuorten tieto- ja neuvontatyön aluekoordinointi Mitä toivottaisiin aluekoordinoinnilta sekä aluekoordinaattoreilta, mikäli sellainen

Lisätiedot

Vihreää kasvua ja menestystä maalle

Vihreää kasvua ja menestystä maalle 3 -ohjelma linjaa MTK-järjestön yhteiskunnallista vaikuttamista, markkinavaikuttamista ja järjestön kehittämistä. Ohjelma hyväksyttiin Savonlinnan liittokokouksessa 28.-29.6.2012. Ohjelma on valmisteltu

Lisätiedot

Visio Suomen maaseudusta vuonna 2020: Maaseutu on monimuotoinen ja arvostettu osa suomalaista yhteiskuntaa.

Visio Suomen maaseudusta vuonna 2020: Maaseutu on monimuotoinen ja arvostettu osa suomalaista yhteiskuntaa. Visio Suomen maaseudusta vuonna 2020: Maaseutu on monimuotoinen ja arvostettu osa suomalaista yhteiskuntaa. Tilaa, väljää asutusta ja paikallisia ratkaisuja hyödynnetään hyvinvoinnin lähteenä ja kestävän

Lisätiedot

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS

Lisätiedot

Tulevaisuusohjausta kaikille ja kaikkialle

Tulevaisuusohjausta kaikille ja kaikkialle Tulevaisuusohjausta kaikille ja kaikkialle - ratkaisu vai ongelma? Educa-messut 24.1.2014 Leena Jokinen Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto Vaihtoehtoisten henkilökohtaisten tulevaisuuksien hahmottamista

Lisätiedot

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Suomi palkkatyön yhteiskuntana Harri Melin Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Nopea muutos Tekninen muutos Globalisaatio Työmarkkinoiden joustot Globalisaatio ja demografinen muutos Jälkiteollisesta

Lisätiedot

Järjestöt päihdepalvelujen tuottajina: näkökulma päihteiden käyttöön liittyvään eriarvoisuuteen

Järjestöt päihdepalvelujen tuottajina: näkökulma päihteiden käyttöön liittyvään eriarvoisuuteen Järjestöt päihdepalvelujen tuottajina: näkökulma päihteiden käyttöön liittyvään eriarvoisuuteen Alkoholi- ja huumetutkijain seuran kokous 4.12.2008 Riikka Perälä Alkoholitutkimussäätiö/Sininauhaliitto

Lisätiedot

Maaseutuakatemia 2016

Maaseutuakatemia 2016 Maaseutuakatemia 2016 Mitä, miten ja miksi? Christell Åström MIKSI Maaseutuakatemia 2016? Visio maaseudusta 2020: Voimavarojaan hyödyntävä ja hyvinvoiva maaseutu. Maaseutu on erottamaton osa kansallista

Lisätiedot

Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen

Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen Dosentti Mikko Ketola Kirkkohistorian laitos Workshop tohtorikurssilla toukokuussa 2008 Teologinen tiedekunta Workshopin sisältö Miksi kirjoittaa

Lisätiedot

Toimihenkilöliikkeen historia tutkijan vastuu

Toimihenkilöliikkeen historia tutkijan vastuu Toimihenkilöliikkeen historia tutkijan vastuu Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos pauli.kettunen@helsinki.fi Henkisestä työstä tietoyhteiskuntaan Toimihenkilöliikkeen

Lisätiedot

RUOTSIN MALLI - Sosiaalipalvelut sote-uudistuksessa Eduskunnan pikkuparlamentti 17.09.2014. Marjo Hannu-Jama Pohjoismainen erityistehtävä

RUOTSIN MALLI - Sosiaalipalvelut sote-uudistuksessa Eduskunnan pikkuparlamentti 17.09.2014. Marjo Hannu-Jama Pohjoismainen erityistehtävä RUOTSIN MALLI - SOSIAALIALA VAHVASSA ASEMASSA? Sosiaalipalvelut sote-uudistuksessa Eduskunnan pikkuparlamentti 17.09.2014 Marjo Hannu-Jama Pohjoismainen erityistehtävä Ruotsin viesti sosiaalialalle: selkeä

Lisätiedot

Uuden strategiamme ytimen voikin tiivistää muutamaan sanaan: ydintehtävät, keskittyminen, yhteistyö, vaikuttavuus ja luottamus.

Uuden strategiamme ytimen voikin tiivistää muutamaan sanaan: ydintehtävät, keskittyminen, yhteistyö, vaikuttavuus ja luottamus. Uuden strategiamme ytimen voikin tiivistää muutamaan sanaan: ydintehtävät, keskittyminen, yhteistyö, vaikuttavuus ja luottamus. Väestörekisterikeskuksen uusi strategia linjaa virastomme toimintaa uuden

Lisätiedot

Aidosti asiakaslähtöinen kunta? Tekijän ja tutkijan havaintoja

Aidosti asiakaslähtöinen kunta? Tekijän ja tutkijan havaintoja Aidosti asiakaslähtöinen kunta? Tekijän ja tutkijan havaintoja Keva 1.4.2014 ----------------------------------- Kari Hakari Tilaajajohtaja, HT Tampereen kaupunki Uusi julkinen hallinta hallinnonuudistusten

Lisätiedot

MAASEUDUN TULEVAISUUS

MAASEUDUN TULEVAISUUS Alue- ja kaupunkipolitiikan keskustelutilaisuus 21.4. 2017 MAASEUDUN TULEVAISUUS Christell Åström, pääsihteeri Maaseutupolitiikan neuvosto MANE TAUSTA 1995-2015 Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä 1995-2015

Lisätiedot

Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi 19.11.2013 Inspiroivat oppimisympäristöt Miten ne tehdään?

Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi 19.11.2013 Inspiroivat oppimisympäristöt Miten ne tehdään? Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi Olli Niemi Dosentti, TkT Suomen Yliopistokiinteistöt Oy Tampereen teknillinen yliopisto 1 Ilkka Halavalta kysyttiin: Oletko Himasen ystävä? Olen vaikka en henkilökohtaisesti

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus 2014 Tieto on väline ja perusta elämänhallintaan Miten voi tietää, jos ei ole tietoa tai kokemusta siitä,

Lisätiedot

Media osana yliopistojen yhteiskunnallista vaikuttavuutta? Esimerkkinä geoinformatiikan Sote-tutkimukset

Media osana yliopistojen yhteiskunnallista vaikuttavuutta? Esimerkkinä geoinformatiikan Sote-tutkimukset Media osana yliopistojen yhteiskunnallista vaikuttavuutta? Esimerkkinä geoinformatiikan Sote-tutkimukset Jarmo Rusanen 1 Terveysmaantiede Geography of health and wellbeing Sairaudet Ympäristö Terveyskäyttäytyminen

Lisätiedot

Talous ja työllisyys

Talous ja työllisyys Talous ja työllisyys 1. Suomen ja euroalueen talouspolitiikka 2. Designilla kilpailukykyä 3. Valmistavan vientiteollisuuden tuotteiden ja palveluiden pelillistäminen 4. Globaalit yritykset pienillä työssäkäyntialueilla:

Lisätiedot

Kansalaisten käsityksiä hyvästä hallinnosta. Akavan Erityisalat TNS Gallup

Kansalaisten käsityksiä hyvästä hallinnosta. Akavan Erityisalat TNS Gallup Kansalaisten käsityksiä hyvästä hallinnosta Akavan Erityisalat TNS Gallup 1 Johdanto Tässä yhteenvetoraportissa esitetään keskeiset tulokset tutkimuksesta, jossa tarkasteltiin suomalaisten näkemyksiä julkisesta

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

VIESTINTÄ TAPAHTUMA SANOMA SANOMA PALAUTE. LÄHETTÄJÄ - ilmaisukyky - esitystapa - taustat (media/yksilö)

VIESTINTÄ TAPAHTUMA SANOMA SANOMA PALAUTE. LÄHETTÄJÄ - ilmaisukyky - esitystapa - taustat (media/yksilö) VIESTINTÄ TAPAHTUMA VUOROVAIKUTUS SANOMA YHTEINEN KOODISTO JA KIELI PALAUTE SANOMA LÄHETTÄJÄ - ilmaisukyky - esitystapa - taustat (media/yksilö) KANAVA - häiriöt - no-signal VASTAANOTTAJA - tulkinta -

Lisätiedot