Päätoimittajien pohdintaa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Päätoimittajien pohdintaa"

Transkriptio

1 Päätoimittajien pohdintaa PETRI KAHILA Helsingin yliopisto Maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskus Seinäjoki Kolmen entisen päätoimittajan keskustelu on jaettu neljään kokonaisuuteen. Maaseutupolitiikkaan, globalisaatioon, kaupungin ja maaseudun vuorovaikutukseen sekä Maaseudun uuteen aikaan. Kommentit eivät ole suoraan kytkettävissä toisiinsa, mutta etenevät saman asiakokonaisuuden sisällä. Aineisto tätä kirjoitusta varten kerättiin syksyllä 2001 sähköpostiviestejä kierrättämällä. Maaseutupolitiikka Torsti Hyyryläinen (TH): Mielestäni kysymys maaseudun kehittämisen oikeutuksesta tai harjoitettavan maaseutupolitiikan perusteluista on tärkeä lähtökohta. Maaseutukysymys on lopulta pragmaattinen osa yhteiskuntapolitiikkaa. Maaseutua on kehitetty tai oikeammin maaseutuun on investoitu silloin, kun se on nähty käytännön syistä tarpeelliseksi. Maaseudun kehittämisessä ei siis oikeastaan ole ollut visionääristä ulottuvuutta, vaan se on ollut eräänlaista tarkoituksenmukaisuusharkintaa. Tämä harkinta voitiin vuosikymmeniä toteuttaa maatalouspolitiikan kautta, kun maaseutupolitiikkaa ei ollut. Maaseudun kehittäminen tulisi sisällyttää Suomen kansallisiin toimintastrategioihin. Maaseutupolitiikka on nuori diskurssi ja käytäntö. Se on raivannut tietään 1980-luvulta lähtien päästäkseen muiden politiikkojen rinnalle. Vieläkin se on Suomessa huutolaispoika, jota esimerkiksi mikään ministeriö ei kiistatta pidä suojissaan. Tällä on ollut hyvänä puolena se, että tuo maalaispoika on saanut vapaasti ottaa vaikutteita myös muualta ja sen myötä kansainvälistyä. Kuten Eurooppalaistuva maaseutupolitiikka -kirjassa perustellusti esitetään (Vastapaino 2001), suomalaisen maaseutupolitiikan identiteetti on jäsentynyt vasta eurooppalaistumisen kautta. On hieman lohdutonta, joskin perusteltua todeta, että ilman EU-jäsenyyttä Suomessa ei olisi maaseutupolitiikkaa vielä tänäkään päivänä. Pertti Rannikko (PR): Olen Torstin kanssa samaa mieltä siitä, että maaseutupolitiikan keskeinen ongelma on siinä, että se ei näytä millään synnyttävän yhteiskunnallista keskustelua ja poliittisia intohimoja. Olen viime kuukausina ihmetellyt sitä, miten tarkkaan tiedotusvälineet ovat seuranneet aluekeskusohjelman valmistelua ja aluekeskusten valintoja. Myös poliitikot ovat kommentoineet asiaa ja puolueilla näyttää olevan asioista erilaisia kantoja. Ei olisi ihme, vaikka aluekeskukset nousevat seuraavissa eduskuntavaaleissa ja hallitusohjelmaneuvotteluissa tärkeäksi teemaksi. Miten maaseudun kehittäminen saadaan pienen porukan puuhastelusta todelliseksi yhteiskunnalliseksi kysymykseksi ja samalla myös laajemmin vaikuttavaksi voimaksi? Minusta Torstin ehdotus, että maaseutu pitäisi saada Suomen kansallisiin toimintastrategioihin mukaan ei ole riittävä; maaseutu pitäisi saada positiivisena vaihtoehtona mukaan laajoihin kansalaiskeskusteluihin, jota parhaillaan käydään esimerkiksi globalisaatiosta, kasvihuoneilmiöstä tai kansalaisyhteiskunnasta. Se saadaanko maaseudun vahvat puolet esiin näissä keskusteluissa riippuu paljolti maalaisista ja maaseudun puolestapuhujista. Me emme saa mokata samalla tavalla kuin tähän saakka olemme tehneet kestävää kehitystä ja ympäristöä koskevissa keskusteluissa. Niissä maaseudun puolestapuhujat jäivät juoksuhautoihin jäynäämään itse asian vierestä (maanomistajien oikeuksista, talonpoikien itsemääräämisoikeudesta ym.) ja täten osaltaan olivat mukana leimamassa maalaiset luonnon kohtelusta piittaamattomiksi. Hannu Katajamäki (HK): Maaseutu on menneisyytensä vanki. Vuosikymmenet maalaisliitto/keskusta ja MTK huolehtivat maaseudun edunvalvonnasta. Vanhan punamultayhteistyön aikana demarien ja keskustan vuoroveto takasi myös

2 maaseudun menestyksen. Maaseudun etu oli tuolloin sama kuin maatalouden etu. Vahva poliittinen ja ammatillinen edunvalvonta viestittävät muulle yhteiskunnalle: pysykää poissa, me tiedämme maaseudun tarpeet. Maaseutu oli tuolloin vahva ja itsellinen. Tilanne on nyt toinen. Maaseudun poliittinen ja yhteiskunnallinen voima on ehtynyt. Vanhat luulot ovat kuitenkin voimissaan: kaupungeissa kuvitellaan, että maaseudun asioista huolehtivat edelleen keskusta ja MTK. Tämä käsitys on tehokkaasti salvannut laajan maaseutupolitiikan vahvistumista. Myös maaseudulla näkökulmat ovat kapeita: maaseudun ylivertaisuutta tuodaan esiin tavalla, joka ärsyttää kaupunkilaisia. Esimerkiksi haastatteluissa jaksetaan aina muistuttaa, kuinka paljon terveempi lasten kasvuympäristö maaseutu on kaupunkiin verrattuna. Tällainen puhe luonnollisesti loukkaa kaupunkilaisia. Ylimalkaan maaseudun perinteisten edunvalvojien sinänsä vilpittömät puheenvuorot kääntyvät helposti itseään vastaan: se mikä toimii tupailloissa, ei välttämättä toimi, kun maaseudun ulkopuoliset on vakuutettava maaseudun olemassaolon oikeutuksesta. Kiusallista on myös maaseudun jättäminen EU:n armoille. EU:n merkitys korostuu kohtuuttomasti maaseutupolitiikassa. Maaseutupolitiikka on alkanut profiloitua EU:n kautta. Tämä on ongelma, sillä hallintokoneistomme tyytyy panemaan toimeen EU:n kautta tulevia ohjeistuksia ja valvomaan sääntöjen noudattamista. Kansallinen taakkamme, alamaisuuden perinne on piinallisen pinnalla suhteessamme EU:n hallintoon. Ministeriöiden aika hupenee EU:n tavoiteohjelmien hallinnointikiistoihin. Maaseudun ihmisten etu ei paljoa paina ministeriöiden ottaessa mittaa toisistaan. Työvoima- ja elinkeinokeskusten maaseutuosastoilla ei ole kuin harvoja henkilöitä, jotka pohtivat maaseutupolitiikan sisällöllisiä kysymyksiä, tarkastajia sitäkin enemmän. Aluehallintoviranomaisten yhteistyö maaseudun kehittämisessä ontuu. Maakuntien päättäjät ovat unohtamassa IT-hurmassaan omien alueidensa ja maaseudun kohtalonyhteyden. Käytännön maaseutuhankkeiden sisältö ei läheskään aina perustu maaseudun tarpeisiin, vaan hallinnon määrittelemiin reunaehtoihin: hankkeita käynnistettäessä ei pohdita, mikä on maaseudun kannalta tähdellistä, vaan mihin voi saada rahoitusta. PR: Tarkennuksena Hannun mainintaan, että maaseudun edunvalvonta on jätetty yksin keskustan ja MTK:n reviiriksi. Tämä tilanne vakiintui oikeastaan vasta 1980-luvun aikana, sillä aikaisemmin myös muut puolueet olivat kiinnostuneita maaseudusta. Vasemmistopuolueilla oli maaseudulla vahvoja tukialueita esimerkiksi metsätyövaltaisilla alueilla ja pienissä teollisuusyhdyskunnissa. Keskustan ja vasemmiston vahva maaseutuintressi vaikutti siihen, että hyvinvointivaltio rakennettiin Suomessa maaseutulähtöisemmin kuin Ruotsissa. Muilta puolueilta on jäänyt tajuamatta se, että myös tällä hetkellä maaseudun kasvavat ammattiryhmät voisivat olla heille otollista äänestäjäkuntaa. Alla neljännes haja-asutusalueiden työllisistä työskentelee maataloudessa. Valtaosalla maaseudun asukkaista ei ole sidoksia keskustaan tai MTK:hon. Se puolue joka tämän tajuaa ja sen mukaisesti toimii voi saada muutaman sadantuhannen maaseudun liikkuvan äänestäjän kannatuksen. Maaseutupolitiikan kannalta olisi eduksi, jos taistelu maaseudun uusien kerrostumien äänistä kiihtyisi. Globalisaatio TH: Uuden talouden ja informaatioyhteiskunnan ajassa mustavalkoinen kaupunki-maaseutu -tulkinta on ajautumassa umpikujaan. Kuten filosofi Pekka Himanen ja sosiologi Manuel Castells uudessa Suomen tietoyhteiskuntamalli -kirjassaan (SITRA & WSOY 2001) painottavat, tietoyhteiskunnan ja verkostotalouden aika haastavat kansallisen aluepolitiikan aivan uudella tavalla. Myös maaseutukysymys on otettava vakavasti poliittiselle asialistalle niin Suomessa kuin muuallakin. Oleellinen pohdinnan aihe liittyy kaupunkimaaseutu -verkostojen muotoutumiseen. Mutta miksi maaseutua pitäisi tarkastella tasavertaisena kumppanina kaupunkikeskusten rinnalla? Maaseutukysymys on korostumassa myös globaalissa yhteydessä. Päinvastoin kuin ehkä optimistit ovat uskoneet, kaupungistuminen ei ole tuonut vaurautta ja hyvinvointia kaikkialle maailmaan. Alueellinen polarisaatio on eräs keskeisimmistä luonnonympäristöön ja ihmisten hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä maailmassa. Pyrkimys kaupunkien ja maaseutujen tasapainoon on kestävän kehityksen käytännön toteutumisen kannalta hyvin tärkeä. Näen tästä syystä selvänä sen, että maaseutua koskevan tietämyksen ja maaseudun kehittämistä koskevan osaamisen kysyntä muodostaa maaseutuasiantuntijoita työllistävän ja nopeasti laajenevan kansainvälisen osaamismarkkinan. Näillä markkinoilla myös suomalaisella osaamisella voi olla kysyntää.

3 Omassa Suomi-visioni on teknologiayritysten ja huippuosaamisen lisäksi tuttuja hyvinvointiyhteiskunnan ulottuvuuksia, joiden tuottamisessa myös maaseudulla on oma tärkeä roolinsa. Maaseudun merkitys on suuri erityisesti uusiutuvan energian tuotannon, elintarvikkeiden laadun, uusien hyvinvointi ym. palvelujen sekä elämänlaadun osa-alueilla. Maaseudun kylät ja pikkukaupungit kuuluvat suomalaiseen yhteiskuntaan ja kulttuuriin. Suomalaiset ovat visiossani vihdoin löytäneet oman hyvinvointinsa mittakaavan. Maaseudun kehittämistä ei siis nähdäkseni voi, eikä sitä pidä erottaa yhteiskunnan kokonaiskehittämisestä ja politiikasta. Tarkoituksenmukaisuusharkinnan perinteeseen jumiutunut keskustelu maaseudusta pitää saada liikkeelle. Maaseutu on saatava poliittiseen prosessiin, jossa luodaan koko kansakuntaa koskevia visioita ja käytännön ratkaisuja. PR: Globalisaatiokeskusteluun maaseutututkijat ja maaseudun edunvalvojat eivät ole juurikaan osallistuneet, vaikka monet maaseutupolitiikan keskeiset tavoitteet (paikallisten tuotteiden ja palvelujen käyttö, etätyön lisääminen jne.) voisivat olla myös osaratkaisuja globalisaation ongelmiin. Muutenkin uskon, että parhaillaan käynnissä oleva ideologinen muutos (julkisen sektorin vastaisuuden umpikuja, postmoderniin elämysten metsästämiseen kyllästyminen jne.) voi olla maaseutupolitiikalle otollinen. Nuoriso etsii parhaillaan kiihkeämmin kuin vuosikymmeniin maailman ongelmiin sosiaalisesti ja ekologisesti kestäviä ratkaisuja. Maaseutututkijoiden ja maaseudun kehittäjien pitäisi tarjota innokkaasti omia positiivisia visioitaan tähän keskusteluun eikä marginalisoitua omiin porukoihin valittelemaan maailman pahuutta. Toimiminen on paitsi tekemistä myös puhumista ja puhumista myös muiden kuin samanmielisten kanssa. HK: EU:n kautta ohjautuvien määrärahojen merkitystä liioitellaan. Niiden vaikutus on maaseudun kokonaisuuden näkökulmasta marginaalinen. EU:n tavoiteohjelmilla ei kyetä kääntämään maaseudun suurta suuntaa. Tarvitaan syvällinen keskustelu maaseudun roolista ja tehtävistä uuden vuosituhannen Suomessa. Tarvitaan laajan maaseutupolitiikan vahvistamista. Kaikkien puolueiden ja muiden yhteiskunnallisten toimijoiden on kyettävä näkemään maaseutu kansallisena kysymyksenä. Tämä vaatimus on helppo esittää, mutta nöyrästi on tunnustettava: en tiedä, millä tavoin suuri silmien avautuminen tapahtuu. Toivoa on kuitenkin ilmassa. Politiikan lehti on kääntymässä ja minua elähdyttää Pertin lailla, että uusliberalistinen markkinaeetos on todellakin kääntymässä uudeksi solidaarisuudeksi, jossa myös maaseudulla on aivan uusia elämisen ja toivon näkymiä. Kaupungin ja maaseudun vuorovaikutus TH: Maaseudun kehitys ja kehittäminen ovat tiiviisti kytkeytyneet maaseudun ja kaupungin väliseen suhteeseen. Se on valtasuhde ja perinteisesti ajateltuna myös huoltosuhde: maaseutu on yhteiskunnan dynaamisten keskusten varikkoa, eräänlaista huoltoaluetta. Maaseutu on tarjonnut raaka-aineita ja elintarvikkeita, aiemmin myös työvoimaa dynaamisten keskusten hyödyksi. Suomessakin ajatus maaseudusta kulttuurisena itseisarvona tai edes kaupunkien kanssa tasavertaisena kumppanina on edelleen outo. Vastakkainasetteluun perustuva tulkinta juontaa nuoren ja urbanisoituvan yhteiskunnan edistysihanteisiin. Vauraus ja hyvinvointi tuotetaan kaupunkien kautta. Tähän näkemykseen eivät ole mahtuneet maaseudun kylät tai edes pikkukaupungit. Maaseutu on nähty kaupungin vastakohtana. Maaseudun ja kaupungin vastakkainasettelun purkamiselle löytyy mielestäni useita vahvoja perusteluja, niin kansallisia kuin kansainvälisiäkin. Eräänlaisena uuden talouden verkottumisen esimerkkinä voi pitää Euroopan integraatiota ja sen luomia uusia järjestelmiä. On ollut kiinnostavaa huomata, miten integraation syveneminen on lähes samassa suhteessa nostanut aluekysymyksen merkitystä. Voidaan pelkistetysti väittää, että integraatio on tehnyt aluepolitiikan, tai täsmällisemmin sanottuna, alueiden politiikan välttämättömäksi. PR: Samaan aikaan aluekeskusohjelman kanssa on julkistettu uusi maaseutuohjelma ja valmisteltu LEADER-ohjelmaa, mutta niistä eivät edes maakuntalehdet ole juurikaan kirjoitelleet, saatikka poliitikot kommentoineet. Muutenkin maaseutupoliitikot ja maaseutututkijat saavat nyhrätä keskenään eivätkä ulkopuoliset ole juuri heidän puuhistaan kiinnostuneita. Niinpä esimerkiksi maaseudun ja kaupungin vuorovaikutuksen lisäämisestä ovat kiinnostuneita lähinnä vain maaseutupoliitikot ja maalaiset, mutta eivät kaupunkipoliitikot ja kaupunkilaiset.

4 Tässä keskustelussamme minua vaivaa maaseudun ja kaupungin kategorioiden ylivertainen asema. Vaadimme esimerkiksi syvällistä keskustelua maaseudun tehtävistä. Nämä tehtävät eivät ehkä löydy erikseen maaseudulle ja kaupungille vaan yleisemmin paikalliselle tasolle. Tärkeää olisi eritellä globalisaation ja lokalismin suhdetta, jotka eivät välttämättä ole vastakkaisia prosesseja. Ihmiset tarvitsevat entistä monipuolisempia ja rikkaampia paikallisia sidoksia ollakseen jollain tavalla kiinni globalisoituvassa yhteiskunnassa luvulla puhuttiin omavaraisista ja vähän liikkumista vaativista paikallisyhdyskunnista, mutta keskustelu oli menneisyyteen suuntautunutta, antimodernia. Nyt paikallisen arjen rikastuttamista voitaisiin suunnitella aivan uusista lähtökohdista käyttäen tietokoneita ja kännyköitä hyväksi ja pyrkien ekologisen ja sosiaalisen kestävyyden yhdistämiseen. Tässä keskustelussa maaseudun ja kaupungin välinen erottelu ei ole kovin keskeistä, joten maaseutua koskevat esimerkit nousisivat keskeiseen asemaan myös yleisessä keskustelussa. Esimerkiksi maaseudun paikallisia toimintaryhmiä koskevat kokemukset saattaisivat kuulostaa aika radikaaleilta ja nostattaa innostusta kaupunkiaktivistien keskuudessa. HK: Uuden maaseudun mahdollisuutta ei nähdä todellisena sen paremmin kaupungeissa kuin maaseudullakaan. Maaseudun perinteinen edunvalvonta kuittaa uudet toiminnalliset suunnat sivu- tai liitännäiselinkeinoiksi ja kaupunkien markkinaehtoinen eetos tavaksi ruinata tukiaisia. Maaseudun kolmas tie on jatkuvasti vailla poliittista toteuttajaa. Maaseudun tulevaisuuden kannalta tähdellisimmät asiat kiinnostavat äärimmäisen harvoja. Maaseudulta nousee tällä hetkellä kahdenlaisia asioita: toivottomuuden näköaloja, kun väki vähenee sekä uutisia muodikkaista uusyrittäjistä, kuten viinitilallisista, strutsinkasvattajista ja luomuviljelyn aloittaneista julkkiksista. Maaseutu nähdään yhtäältä ehtyvän maatalouden maailmana ja toisaalta postmodernien vaihtoehtoihmisten henkilökohtaisten elämänprojektien toteuttamisen areenana. Julkisuuden näkökulmasta lehmien kanssa tanssiminen on kirkkaasti kiintoisampaa kuin lehmien lypsäminen. Vakavahenkinen pohdiskelu maaseudun uusista ja varteenotettavista toiminnallisuuden suunnista on suuressa julkisuudessa täysin näkymätön teema. Maaseudun uusi aika TH: Maaseudun uusi aika on maaseutuosaamisen kunniakas kantaja. Lehti on kehittynyt maaseutututkijoiden piirissä hyvin tunnetuksi tietolähteeksi. Se on palvellut myös maaseutututkijoiden ja maaseudun kehittäjien itseymmärryksen rakentumista. Edellä kuvaamani tulevaisuus tuo lehdelle uusia isoja haasteita. Lehden merkitys kasvaa. Se tulee olemaan kansallisesti merkittävä foorumi, kun sekä perustutkimusta että perusopetusta lähivuosina kehitetään. Tulevaisuudessa sitä hyödynnetään yliopistoopinnoissa nykyistä enemmän. Toinen vahvistumisen suunta on kansainväliset osaamismarkkinat. Tästä syystä olisi mielestäni harkinnan arvoista, että yksi kolmesta vuosittain ilmestyvästä numerosta tehtäisiin esimerkiksi englanninkielisenä. Tämä numero voitaisiin myös toimituksellisesti järjestää omaksi kokonaisuudeksi, johon myös haettaisiin rahoitus tahoilta, jotka näkevät kansainvälisen maaseutupoliittisen diskurssin tärkeäksi. PR: Suomalaisen maaseutututkimuksen pääsy mukaan yhteiskuntakeskustelun eturintamaan edellyttää huomattavaa lisäpanostusta teoreettiseen työhön. Tutkimus on viime vuosina latistunut teoreettisesti aneemiseksi empiiriseksi selvittelyksi. Uskallan väittää, että tämä näkyy Maaseudun uusi aika -lehdessäkin. Myönnän olevani siihen yksi pääsyyllinen, sillä lehden ensimmäisenä päätoimittajana välttelin teoreettisten juttujen julkaisemista peläten tilaajien enemmistön karsastavan niitä. Nyt olen kuitenkin sitä mieltä, että lehteen pitäisi saada enemmän sellaisia juttuja kuin Olli Rosenqvistin artikkeli Hegemoninen kamppailu maaseudusta numerossa 3/2000. Teoreettisen keskustelun käyminen on tärkeää myös siksi, että saisimme tulemaan ja jäämään maaseutututkimuksen kentälle lahjakkaita nuoria tutkijoita, joilla on tieteellistä kunnianhimoa. Maaseutututkimus on viime aikoina ollut nuorille maistereille enemmän ponnahduslauta käytännön kehittämistyöhön kuin ammattiura, johon kuuluu väitöskirjan tekeminen ja muu kehittyminen tutkijana. Maaseudun uusi aika -lehteä voitaisiin kehittää sillä strategialla, että joka numerossa pitää olla maaseutupolitiikkaan ja maaseudun kehittämiseen liittyvää tuoretta tietoa ja keskustelua, mutta myös teoreettisia ja tieteellisiä artikkeleita. Tavoitteena olisi siis jokaiselle jotakin eikä kaiken on kelvattava kaikille. HK: Lehdestä on tullut merkittävä maaseudusta kiinnostuneiden tutkijoiden, kehittäjien ja virkamiesten keskustelufoorumi. Tutkijoille lehti on mainio julkaisuväylä etenkin sen jälkeen, kun otettiin käyttöön referee - menettely. Se on myös lehden tieteellisen statuksen kannalta tähdellinen, sillä ennen pitkää Maaseudun uudessa ajassa julkaistut artikkelit ovat osa artikkeliväitöskirjoja.

5 Silloin tällöin julkaistavat englanninkieliset numerot ovat myös paikallaan, sillä tällä tavoin suomalaisten maaseutututkijoiden yhteisö voi esitellä omia teemojaan omilla ehdoillaan tarvitsematta peesata esimerkiksi englantilaista maaseutututkimusta, mikä on ehtona kansainvälisiin julkaisuihin pääsemiseksi. Lehden tilaajamäärä on selkeästi liian vähäinen. Maaseudun uusi aika on jäänyt sisäpiirin lehdeksi. Tämä on yksi suurimmista huolenaiheistani. Toinen huolenaihe on lehden välillisen vaikutuksen vähäisyys. Lehtemme artikkeleita ei siteerata päivälehdissä. Lehden kautta ei nouse maaseutupuhuntaa valtamedioihin. Lehdestä ei ole tullut maaseudun Kanava -lehteä kuten itse päätoimittajaksi ryhtyessäni korskeasti oman tavoitteeni asetin. Lehden tulevaisuuden kannalta on oleellista, että saamme sille lisää tilaajia ja että lehden merkitys maaseutupuhunnan syvänä kurkkuna vahvistuu.

Maaseudun uusi aika -yhdistyksen toimintasuunnitelma vuodelle 2012

Maaseudun uusi aika -yhdistyksen toimintasuunnitelma vuodelle 2012 Maaseudun uusi aika -yhdistyksen toimintasuunnitelma vuodelle 2012 (Sääntömääräiselle syyskokoukselle 17.11.2011) Toiminnan tarkoitus Maaseudun uusi aika -yhdistyksen sääntöjen mukaan yhdistyksen tarkoituksena

Lisätiedot

Kylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa

Kylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa VOIMISTUVAT KYLÄT -kampanja 2010-2012 Voimistuvat kylät-kampanja 14.-15.10.2011 Etelä-Karjala, Imatra Kylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa Eero Uusitalo professori, maaseutuneuvos, YTR:n pääsihteeri

Lisätiedot

Juhani Anttila kommentoi: Timo Hämäläinen, Sitra: Hyvinvointivaltiosta arjen hyvinvointiin Suomessa tarvitaan yhteiskunnallisia visioita

Juhani Anttila kommentoi: Timo Hämäläinen, Sitra: Hyvinvointivaltiosta arjen hyvinvointiin Suomessa tarvitaan yhteiskunnallisia visioita Juhani Anttila kommentoi: Timo Hämäläinen, Sitra: Hyvinvointivaltiosta arjen hyvinvointiin Suomessa tarvitaan yhteiskunnallisia visioita Kommentoitu esitysmateriaali: http://www.futurasociety.fi/2007/kesa2007/hamalainen.pdf

Lisätiedot

TULOKSET MAASEUTUVERKOSTON SÄHKÖINEN KYSELY JA VERKOSTOANALYYSI

TULOKSET MAASEUTUVERKOSTON SÄHKÖINEN KYSELY JA VERKOSTOANALYYSI TULOKSET MAASEUTUVERKOSTON SÄHKÖINEN KYSELY JA VERKOSTOANALYYSI MAASEUTUVERKOSTOYKSIKÖN TOIMINTA Maaseutuverkostoyksikön tuoma lisäarvo (2008 vs. 2012) OSA-ALUEEN KESKIARVO Kansainvälistymisen tuki 2,9

Lisätiedot

Mahdollisuuksia eriytymisen torjuntaan: Biotalous

Mahdollisuuksia eriytymisen torjuntaan: Biotalous Mahdollisuuksia eriytymisen torjuntaan: Biotalous Biotalous on uusiutuvien luonnonvarojen kestävää hoitoa sekä käyttöä ja niistä valmistettujen tuotteiden ja palveluiden tuotantoa sekä biologisten ja teknisten

Lisätiedot

Yhteiskunnalliset yritykset maaseudun sosiaali-ja terveyspalvelujen mahdollisuutena Suomessa

Yhteiskunnalliset yritykset maaseudun sosiaali-ja terveyspalvelujen mahdollisuutena Suomessa Yhteiskunnalliset yritykset maaseudun sosiaali-ja terveyspalvelujen mahdollisuutena Suomessa KAMPA seminaarikokkola 5.10.2010 Ritva Pihlaja projektipäällikkö, Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä

Lisätiedot

jäsenkysely a) maaseutututkija 30,4% 41 b) maaseudun kehittäjä 31,9% 43 c) hallintoviranomainen 15,6% 21 d) opiskelija 3,7% 5

jäsenkysely a) maaseutututkija 30,4% 41 b) maaseudun kehittäjä 31,9% 43 c) hallintoviranomainen 15,6% 21 d) opiskelija 3,7% 5 jäsenkysely 1) Olen tällä hetkellä Kysymykseen vastanneet: 135 (ka: 2,4) a) maaseutututkija 30,4% 41 b) maaseudun kehittäjä 31,9% 43 c) hallintoviranomainen 15,6% 21 d) opiskelija 3,7% 5 e) jokin muu,

Lisätiedot

Global Grant Mitä se on ja mitä ei?

Global Grant Mitä se on ja mitä ei? Global Grant Mitä se on ja mitä ei? Leader-tapaaminen Helsinki 29.11.2010 Ruralia-instituutti / tutkimusjohtaja Torsti Hyyryläinen www.helsinki.fi/ruralia 29.11.2010 1 Global Grant ei ole vastaus, mutta

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Kestävä hyvinvointi -seminaari Helsingin yliopisto 10.4.2013 Halusimme

Lisätiedot

Järjestöjen rooli hyvinvoinnin toimijoina

Järjestöjen rooli hyvinvoinnin toimijoina Järjestöjen rooli hyvinvoinnin toimijoina Lauri Korkeaoja Hallituksen puheenjohtaja Teemat 1) Järjestöt Suomessa 2) Sosiaali ja terveyssektorin erityispiirteitä suomalaisessa yhteiskunnassa 3) Sote järjestöt

Lisätiedot

Miltä yhdistysten ja järjestöjen tulevaisuus näyttää? Järjestöt hyvinvoinnin tuottajina 2025

Miltä yhdistysten ja järjestöjen tulevaisuus näyttää? Järjestöt hyvinvoinnin tuottajina 2025 Tehdään yhdessä Tukiliiton tulevaisuus - iltapäiväseminaari 8.5.2015 / Tampere Miltä yhdistysten ja järjestöjen tulevaisuus näyttää? Järjestöt hyvinvoinnin tuottajina 2025 YTT Juha Heikkala Muutos nyt!

Lisätiedot

Kumppanuuden sosiaalipolitiikka mitä se edellyttää julkiselta sektorilta ja ikääntyneeltä? Briitta Koskiaho Kela 23.11.2011

Kumppanuuden sosiaalipolitiikka mitä se edellyttää julkiselta sektorilta ja ikääntyneeltä? Briitta Koskiaho Kela 23.11.2011 Kumppanuuden sosiaalipolitiikka mitä se edellyttää julkiselta sektorilta ja ikääntyneeltä? Briitta Koskiaho Kela 23.11.2011 Lähtökohdat Briitta Koskiaho Kumppanuuden sosiaalipolitiikkaa Ilmestyy 2012 alussa

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Hyvästä paras. Miksi jotkut yritykset menestyvät ja toiset eivät?

Hyvästä paras. Miksi jotkut yritykset menestyvät ja toiset eivät? 1 Hyvästä paras Miksi jotkut yritykset menestyvät ja toiset eivät? Nimi: Nina Granqvist Päivämäärä: Teos: Hyvästä paras Kirjailija: Jim Collins Kirjapisteet: 3 2 Jim Collinsin teos Hyvästä paras on noussut

Lisätiedot

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 Uusimaa Kimmo Kivinen ja Janica Wuolle Tapahtumatalo Bank, Helsinki Capful Oy ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 OSA 2 Haastatteluiden huomiot 5 Haastatteluiden keskeiset löydökset

Lisätiedot

Maaseudun uusi aika -yhdistyksen toimintasuunnitelma vuodelle 2011

Maaseudun uusi aika -yhdistyksen toimintasuunnitelma vuodelle 2011 Maaseudun uusi aika -yhdistyksen toimintasuunnitelma vuodelle 2011 Toiminnan tarkoitus Maaseudun uusi aika -yhdistyksen sääntöjen mukaan yhdistyksen tarkoituksena on edistää ja kehittää suomalaista maaseutututkimusta

Lisätiedot

Maaseudun uusi aika -yhdistyksen toimintasuunnitelma vuodelle 2015

Maaseudun uusi aika -yhdistyksen toimintasuunnitelma vuodelle 2015 Maaseudun uusi aika -yhdistyksen toimintasuunnitelma vuodelle 2015 Toiminnan tarkoitus Maaseudun uusi aika -yhdistyksen sääntöjen mukaan yhdistyksen tarkoituksena on edistää ja kehittää suomalaista maaseutututkimusta

Lisätiedot

Kolmas sektori ja maaseutukunnat

Kolmas sektori ja maaseutukunnat Kolmas sektori ja maaseutukunnat Maaseudun PARAS-seminaari Kuntatalo 5.12.2008 Ritva Pihlaja Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti Kolmas sektori maaseutukunnissa tutkimus Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä,

Lisätiedot

Asuntopolitiikan tutkimus ja julkinen keskustelu

Asuntopolitiikan tutkimus ja julkinen keskustelu Asuntopolitiikan tutkimus ja julkinen keskustelu ASU-vuosiseminaari, Lahti 23.-24.10.2014 Asuntopolitiikka muutoksessa konsortio Hanna Kettunen (sekä Tuula Laukkanen ja Christer Bengs) Konsortion hankkeiden

Lisätiedot

PERSU EI MYY P****TTÄÄN POLITIIKAN PELIKENTTÄ MIELIPIDETUTKIMUSTEN VALOSSA

PERSU EI MYY P****TTÄÄN POLITIIKAN PELIKENTTÄ MIELIPIDETUTKIMUSTEN VALOSSA PERSU EI MYY P****TTÄÄN POLITIIKAN PELIKENTTÄ MIELIPIDETUTKIMUSTEN VALOSSA Suomen Markkinointitutkimusseura 18.11.2014 Juho Rahkonen POLIITTINEN YLEISTILANNE MARRASKUUSSA 2014 Vielä muutama vuosi sitten

Lisätiedot

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9. Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.2013 Tampere on kansallinen koordinaattori INKA-ohjelmaan kuuluvassa

Lisätiedot

Rakennettu ympäristö sosiaalisessa mediassa

Rakennettu ympäristö sosiaalisessa mediassa Rakennettu ympäristö sosiaalisessa mediassa Verkkokyselyn tulosyhteenveto RYM Oy 2013 Sosiaalisen median ammatillinen hyötykäyttö vielä vähäistä Neljä viidestä rakennetun ympäristön kehityksestä kiinnostuneesta

Lisätiedot

ALUEIDEN GRAVITAATIO SEMINAARI

ALUEIDEN GRAVITAATIO SEMINAARI ALUEIDEN GRAVITAATIO SEMINAARI Maaseutu innovaatioympäristönä Antti Saartenoja 30.1.2008 Ruralia-instituutti Ruralia Institute Ruralia-institutet Maaseutu innovaatioympäristönä Mikä on innovaatio Innovaatioiden

Lisätiedot

Demokratiakehitys. Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 18.11.2014 1

Demokratiakehitys. Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 18.11.2014 1 Demokratiakehitys Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjastopäivät Helsinki, 12.11.2014 Juhana Aunesluoma Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto Network for European Studies / Juhana Aunesluoma

Lisätiedot

Innovaatiotoiminnan verkostoituminen Koulii hankkeen alkuvaiheessa

Innovaatiotoiminnan verkostoituminen Koulii hankkeen alkuvaiheessa Innovaatiotoiminnan verkostoituminen Koulii hankkeen alkuvaiheessa Soile Juujärvi ja Kaija Pesso Laurea-ammattikorkeakoulu Koulutuksen innovaatio & integraatio - hanke KOULII (2010-2012) Laurea-ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Aidosti asiakaslähtöinen kunta? Tekijän ja tutkijan havaintoja

Aidosti asiakaslähtöinen kunta? Tekijän ja tutkijan havaintoja Aidosti asiakaslähtöinen kunta? Tekijän ja tutkijan havaintoja Keva 1.4.2014 ----------------------------------- Kari Hakari Tilaajajohtaja, HT Tampereen kaupunki Uusi julkinen hallinta hallinnonuudistusten

Lisätiedot

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Maaseutuohjelma vartissa Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Suomi tarvitsee kaupunki- ja maaseutupolitiikkaa - Perttu Vartiaisen selvityksen esittely

Suomi tarvitsee kaupunki- ja maaseutupolitiikkaa - Perttu Vartiaisen selvityksen esittely Suomi tarvitsee kaupunki- ja maaseutupolitiikkaa - Perttu Vartiaisen selvityksen esittely Lounaisrannikkoseminaari 5.2.2015 Neuvotteleva virkamies Olli Alho Lähtökohtia TEM tilasi selvityksen yhteiskuntamaantieteen

Lisätiedot

Sosiologiaa Karjalan tutkimuslaitoksessa 1972-2002

Sosiologiaa Karjalan tutkimuslaitoksessa 1972-2002 Sosiologian opetus ja tutkimus 30 vuotta Joensuun yliopisto Sosiologiaa Karjalan tutkimuslaitoksessa 1972-2002 Jukka Oksa 13.12.2002 Karjalan tutkimuslaitos Joensuun yliopiston erillislaitos, perustettu

Lisätiedot

MONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA

MONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA MONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA NUORET PALVELUJEN PARIIN PALVELUIDEN YHTEISTYÖLLÄ Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke SEMINAARI 8.11.2012 Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke

Lisätiedot

Kolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut

Kolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut Kolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut Mikkelin Tiedepäivä 7.4.2011 Ritva Pihlaja projektipäällikkö Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Miten luodaan kestävän kehityksen hyvinvointia kaikille?

Miten luodaan kestävän kehityksen hyvinvointia kaikille? Miten luodaan kestävän kehityksen hyvinvointia kaikille? Maailman Alzheimer -päivän muistiseminaari 20.9.2013 Seminaarin teema: Välitä Timo Järvensivu, KTT, tutkija Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu KESTÄVÄ

Lisätiedot

PU:NC Participants United: New Citizens

PU:NC Participants United: New Citizens PU:NC Participants United: New Citizens 2013 PU:NC Participants United: New Citizens * Kolmas Loimaan teatterin (Suomi) & County Limerick Youth Theatren (Irlanti) yhteinen Youth in Action projekti * CIMOn

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä KTM Leena Viitaharju ja HTM Susanna Määttä leena.viitaharju@helsinki.fi, susanna.maatta@helsinki.fi 11.6.2014

Lisätiedot

Media osana yliopistojen yhteiskunnallista vaikuttavuutta? Esimerkkinä geoinformatiikan Sote-tutkimukset

Media osana yliopistojen yhteiskunnallista vaikuttavuutta? Esimerkkinä geoinformatiikan Sote-tutkimukset Media osana yliopistojen yhteiskunnallista vaikuttavuutta? Esimerkkinä geoinformatiikan Sote-tutkimukset Jarmo Rusanen 1 Terveysmaantiede Geography of health and wellbeing Sairaudet Ympäristö Terveyskäyttäytyminen

Lisätiedot

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Suomi palkkatyön yhteiskuntana Harri Melin Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Nopea muutos Tekninen muutos Globalisaatio Työmarkkinoiden joustot Globalisaatio ja demografinen muutos Jälkiteollisesta

Lisätiedot

Uuden strategiamme ytimen voikin tiivistää muutamaan sanaan: ydintehtävät, keskittyminen, yhteistyö, vaikuttavuus ja luottamus.

Uuden strategiamme ytimen voikin tiivistää muutamaan sanaan: ydintehtävät, keskittyminen, yhteistyö, vaikuttavuus ja luottamus. Uuden strategiamme ytimen voikin tiivistää muutamaan sanaan: ydintehtävät, keskittyminen, yhteistyö, vaikuttavuus ja luottamus. Väestörekisterikeskuksen uusi strategia linjaa virastomme toimintaa uuden

Lisätiedot

Sosiaalinen media. Havaintoja eduskuntavaalien kampanjasta ja pohdintoja koskien presidentinvaaleja

Sosiaalinen media. Havaintoja eduskuntavaalien kampanjasta ja pohdintoja koskien presidentinvaaleja Sosiaalinen media Havaintoja eduskuntavaalien kampanjasta ja pohdintoja koskien presidentinvaaleja Eduskuntavaalit käydään vuonna 2011 Facebookissa [ ] puolueet menevät sinne, missä ihmiset jo ovat Helsingin

Lisätiedot

Aluerakenteen kehitysnäköaloja

Aluerakenteen kehitysnäköaloja Aluerakenteen kehitysnäköaloja Jussi S. Jauhiainen 1 Taustaa Aluerakenne on käytännössä aina (materiaalisesti) monikeskuksinen verkosto, ja tällä materiaalisella verkostolla on sosiaalinen ulottuvuus ja

Lisätiedot

FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013. FSA:n vuosikokous 2.5.2013

FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013. FSA:n vuosikokous 2.5.2013 FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013 FSA:n vuosikokous 2.5.2013 TOIMINTASUUNNITELMAN PÄÄLINJAT Vuoden 2013 toimintasuunnitelma keskittyy: Jäsenlähtöisen toiminnan aktivoimiseen* FSA:n toiminnasta

Lisätiedot

Ohjelmakauden 2000-2006 maaseudun kehittämisohjelmien teema-arviointi Havaintoja ja alustavia tuloksia

Ohjelmakauden 2000-2006 maaseudun kehittämisohjelmien teema-arviointi Havaintoja ja alustavia tuloksia Ohjelmakauden 2000-2006 maaseudun kehittämisohjelmien teema-arviointi Havaintoja ja alustavia tuloksia 24.11.2008 Helsingin yliopisto Ruralia-insituutti Seinäjoki Antti Saartenoja Arvioinnin taustaa MMM

Lisätiedot

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS Keskustelutilaisuus kestävän kehityksen edistämisestä korkeakouluissa 4.11.2013 Ilkka Turunen Neuvotteleva virkamies Kestävä kehitys valtioneuvoston strategioissa

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan haasteet tämän päivän Suomessa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen järjestöfoorumi 5.12.2006 Joensuu

Vapaaehtoistoiminnan haasteet tämän päivän Suomessa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen järjestöfoorumi 5.12.2006 Joensuu Vapaaehtoistoiminnan haasteet tämän päivän Suomessa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen järjestöfoorumi 5.12.2006 Joensuu Henrietta Grönlund, TM, tutkija Helsingin yliopisto henrietta.gronlund@helsinki.fi

Lisätiedot

Avoimen datan vaikutuksia tiedontuottajan toimintaan

Avoimen datan vaikutuksia tiedontuottajan toimintaan Avoin data ja liiketoiminta Avoimen datan vaikutuksia tiedontuottajan toimintaan SKS/Poligonin talviseminaari 3.2.2011 Antti Kosonen MML Tietopalvelukeskus MML ja avoin data 2011 alusta MML on tarjonnut

Lisätiedot

Visio Suomen maaseudusta vuonna 2020: Maaseutu on monimuotoinen ja arvostettu osa suomalaista yhteiskuntaa.

Visio Suomen maaseudusta vuonna 2020: Maaseutu on monimuotoinen ja arvostettu osa suomalaista yhteiskuntaa. Visio Suomen maaseudusta vuonna 2020: Maaseutu on monimuotoinen ja arvostettu osa suomalaista yhteiskuntaa. Tilaa, väljää asutusta ja paikallisia ratkaisuja hyödynnetään hyvinvoinnin lähteenä ja kestävän

Lisätiedot

1) Vaalien henkilöityminen ja millaisia vaikutuksia sillä on ollut ehdokkaaksi asettumiseen ja kampanjointiin?

1) Vaalien henkilöityminen ja millaisia vaikutuksia sillä on ollut ehdokkaaksi asettumiseen ja kampanjointiin? A3.2.2. Parlamentti, presidentti, hallitus 12.2.2015 (VARES) Diamond 1) Demokratian toteutumisen vaikeus Latinalaisessa Amerikassa 2) Suhteellisen vaalitavan vaikeus Etelä-Afrikassa ja Namibiassa Jyränki

Lisätiedot

LIITTOKOKOUSMERKINTÖJÄ TAMPERE 23.11.2013

LIITTOKOKOUSMERKINTÖJÄ TAMPERE 23.11.2013 LIITTOKOKOUSMERKINTÖJÄ TAMPERE 23.11.2013 TUL:n 28. liittokokous 18-19.5.2013 Kemi Käsiteltyjä asioita: Liikuntapoliittinen ohjelma-asiakirja Tasa-arvo ja yhdenvertaisuusraportti Liiton sääntö-ja päätöksentekorakenne,

Lisätiedot

RUOTSIN MALLI - Sosiaalipalvelut sote-uudistuksessa Eduskunnan pikkuparlamentti 17.09.2014. Marjo Hannu-Jama Pohjoismainen erityistehtävä

RUOTSIN MALLI - Sosiaalipalvelut sote-uudistuksessa Eduskunnan pikkuparlamentti 17.09.2014. Marjo Hannu-Jama Pohjoismainen erityistehtävä RUOTSIN MALLI - SOSIAALIALA VAHVASSA ASEMASSA? Sosiaalipalvelut sote-uudistuksessa Eduskunnan pikkuparlamentti 17.09.2014 Marjo Hannu-Jama Pohjoismainen erityistehtävä Ruotsin viesti sosiaalialalle: selkeä

Lisätiedot

Suomalaisen yhteiskunnan maaseutu (politiikka) Antti Puupponen YKPP300 Suomalainen yhteiskunta 11.2.2010

Suomalaisen yhteiskunnan maaseutu (politiikka) Antti Puupponen YKPP300 Suomalainen yhteiskunta 11.2.2010 Suomalaisen yhteiskunnan maaseutu (politiikka) Antti Puupponen YKPP300 Suomalainen yhteiskunta 11.2.2010 Taustaa: väitöskirja 2009 Joitakin taustatietoja 75 % Suomen väestöstä asuu kaupungeissa (huom.

Lisätiedot

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus 2014 Tieto on väline ja perusta elämänhallintaan Miten voi tietää, jos ei ole tietoa tai kokemusta siitä,

Lisätiedot

Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 3/2015

Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 3/2015 Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 3/2015 15.12.2015 Jouluinen tervehdys kaikille MUAn jäsenille! Tässä vuoden viimeisessä jäsenkirjeessä on tietoa Maaseudun uusi aika -yhdistyksen ajankohtaisista

Lisätiedot

Maakunnan kehitysnäkymät ja järjestöjen rooli maakunnan kehittämisessä

Maakunnan kehitysnäkymät ja järjestöjen rooli maakunnan kehittämisessä Maakunnan kehitysnäkymät ja järjestöjen rooli maakunnan kehittämisessä Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Liittojen päätehtävät Alueiden käyttö - Maakuntasuunnitelma ja kaava - Yhdyskuntarakenne, liikenne,

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma en monipuolisista luonnonvaroista lähienergiaa kestävästi, taloudellisesti ja paikallisesti työllistäen en kestävän energian ohjelma Hämeenlinna 30.11.2011 Kestävää energiaa Hämeestä - hanke Toteuttanut

Lisätiedot

Auditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014

Auditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014 Auditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014 Auditointiverkoston haastattelut Haluttiin selvittää mallin nykyistä käyttöä ja kehittämistarpeita panostaminen oikeisiin kehittämiskohteisiin Haastattelut touko-elokuussa

Lisätiedot

OHJEITA KURSSIPÄIVÄKIRJAN LAATIMISEEN Terveystiedon kurssi 2: Nuoret, terveys ja arkielämä

OHJEITA KURSSIPÄIVÄKIRJAN LAATIMISEEN Terveystiedon kurssi 2: Nuoret, terveys ja arkielämä OHJEITA KURSSIPÄIVÄKIRJAN LAATIMISEEN Terveystiedon kurssi 2: Nuoret, terveys ja arkielämä Palautetaan arvioitavaksi ennen koeviikkoa (palautelaatikkoon viimeistään ke 13.5.) Kurssipäiväkirja on oman oppimisesi,

Lisätiedot

Talous ja työllisyys

Talous ja työllisyys Talous ja työllisyys 1. Suomen ja euroalueen talouspolitiikka 2. Designilla kilpailukykyä 3. Valmistavan vientiteollisuuden tuotteiden ja palveluiden pelillistäminen 4. Globaalit yritykset pienillä työssäkäyntialueilla:

Lisätiedot

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa?

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Valtuustoseminaari 23.3.2015 ----------------------------------- Kari Hakari johtaja, HT Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä

Lisätiedot

Susipolitiikan opetukset suojelutoimien suunnittelussa

Susipolitiikan opetukset suojelutoimien suunnittelussa Susipolitiikan opetukset suojelutoimien suunnittelussa Saimaannorppa, ilmastonmuutos ja kalastus seminaari ja kokous Rantasalmi 28.5.2010 Outi Ratamäki Suomen ympäristökeskus Väitöskirja: Yhteiskunnallinen

Lisätiedot

Asiakkaan ääni kuuluu Lukessa - Luonnonvarakeskuksen asiakaskysely 2014

Asiakkaan ääni kuuluu Lukessa - Luonnonvarakeskuksen asiakaskysely 2014 Asiakkaan ääni kuuluu Lukessa - Luonnonvarakeskuksen asiakaskysely 2014 Asmo Honkanen Sidosryhmäfoorumi, 10.6.2014 Asiakkuus ja palvelut -projekti Kyselyn toteutus Asiakkuus- ja palvelut projektiryhmä

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Maaseutuverkostotoiminnan painopisteet vuonna 2013 Yhteistyön ja verkostoitumisen

Lisätiedot

Suomalaisista puolueista. Ulla-Riitta Mikkonen /Arffman Consulting oy.

Suomalaisista puolueista. Ulla-Riitta Mikkonen /Arffman Consulting oy. Suomalaisista puolueista Suomen ruotsalainen kansanpuolue perustettiin vuonna 1906. syntyi reaktiona äänioikeuden laajenemiseen ja oli vastavoima radikaalille fennomanialle (=suomalaisuudelle) halusi koota

Lisätiedot

Menestyvän kylän resepti ennen, nyt ja tulevaisuudessa. kaisu.kumpulainen@jyu.fi

Menestyvän kylän resepti ennen, nyt ja tulevaisuudessa. kaisu.kumpulainen@jyu.fi Menestyvän kylän resepti ennen, nyt ja tulevaisuudessa kaisu.kumpulainen@jyu.fi Kylän muutos/ Kylän määrittelyä Kylien luonteen muutos: Perinteisistä maatalousyhteisöistä kehittämisyhteisöiksi Ihmisten

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 9.10.2014 Tampere Lähiruoka on bisnes! 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa on lähiruoan tuotannon

Lisätiedot

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry TAUSTA: DEMOKRATIATUESTA Demokratian tukeminen on rauhan, kehityksen, tasa-arvon ja ihmisoikeuksien tukemista. Ne toteutuvat

Lisätiedot

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY Metsäteollisuuden EU-linjaukset 1 EUROOPAN UNIONI on Suomelle tärkeä. EU-jäsenyyden myötä avautuneet sisämarkkinat antavat viennistä elävälle Suomelle ja suomalaisille

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja

Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 1 Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 2 Hyvinvointipalvelut murroksessa Kansantalouden ja yleisen varallisuuden kasvu ovat keskeisiä hyvinvointipalvelujen

Lisätiedot

Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK EK-2015 strategian ydin Missio, visio ja arvot Missio = Perustehtävä, olemassaolon

Lisätiedot

Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä

Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä Voidaanko brändeillä vaikuttaa? Maaliskuu 2006 Professori Helsingin yliopisto Psykologian laitos gote.nyman@helsinki.fi Mistä tiedämme.? Miten voimme toimia.? Kenelle

Lisätiedot

Ympäristöluotsitoiminta kuka, mitä, miten ja kenelle?

Ympäristöluotsitoiminta kuka, mitä, miten ja kenelle? Ympäristöluotsitoiminta kuka, mitä, miten ja kenelle? Varkaus 14.1.2015 Reeta Rönkkö Ympäristöluotsi mikä se on? Ympäristöluotsit ovat ympäristöasioista ja ympäristösuhteesta monipuolisesti kiinnostuneita

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Kehitä kuuntelutaitojasi Tarkista, kuulitko oikein Hyvät sanat avaavat korvat Kasvokkain

SISÄLTÖ. Kehitä kuuntelutaitojasi Tarkista, kuulitko oikein Hyvät sanat avaavat korvat Kasvokkain Sanat SISÄLTÖ Puhuminen ja kuunteleminen tie läheisyyteen Mitä on viestintä? Puhumisen tasoja Miten puhun? Keskustelu itsensä kanssa Puhumisen esteitä Kuuntelemisen tasoja Tahdo kuunnella Kehitä kuuntelutaitojasi

Lisätiedot

MTT- Rehuntuotantoseminaari Nitek Nivala. 20.03.2013 Eero Isomaa,MTK Johtokunta

MTT- Rehuntuotantoseminaari Nitek Nivala. 20.03.2013 Eero Isomaa,MTK Johtokunta MTT- Rehuntuotantoseminaari Nitek Nivala 20.03.2013 Eero Isomaa,MTK Johtokunta Aiheena mm. 1. Cap 2020 Mitä hyvää Mitä huonoa Mitä euroina 2. Katsaus markkinoihin Euroopassa Suomessa CAP 2020 ja muu EU-politiikka

Lisätiedot

Tulevaisuusohjausta kaikille ja kaikkialle

Tulevaisuusohjausta kaikille ja kaikkialle Tulevaisuusohjausta kaikille ja kaikkialle - ratkaisu vai ongelma? Educa-messut 24.1.2014 Leena Jokinen Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto Vaihtoehtoisten henkilökohtaisten tulevaisuuksien hahmottamista

Lisätiedot

Maria Ohisalo, VTM, köyhyystutkija, Itä-Suomen yliopisto. Ovatko leipäjonot ratkaisu ruokahävikkiin?

Maria Ohisalo, VTM, köyhyystutkija, Itä-Suomen yliopisto. Ovatko leipäjonot ratkaisu ruokahävikkiin? Maria Ohisalo, VTM, köyhyystutkija, Itä-Suomen yliopisto Ovatko leipäjonot ratkaisu ruokahävikkiin? Keskeiset paradoksit 1. HUONO-OSAISUUS: Suomalaisten suuri enemmistö voi paremmin kuin koskaan Silti

Lisätiedot

Suomalaista ruokaa kuntalaisten lautasille

Suomalaista ruokaa kuntalaisten lautasille Suomalaista ruokaa kuntalaisten lautasille Anni-Mari Syväniemi, ruokakulttuuriasiamies Maaseutuyrittäjyyslinja, MTK 1 Ruoka ei ratkaise kaikkea, mutta ilman ruokaa ei ratkaista mitään. erityisopettaja

Lisätiedot

Kansalaisten käsityksiä hyvästä hallinnosta. Akavan Erityisalat TNS Gallup

Kansalaisten käsityksiä hyvästä hallinnosta. Akavan Erityisalat TNS Gallup Kansalaisten käsityksiä hyvästä hallinnosta Akavan Erityisalat TNS Gallup 1 Johdanto Tässä yhteenvetoraportissa esitetään keskeiset tulokset tutkimuksesta, jossa tarkasteltiin suomalaisten näkemyksiä julkisesta

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

SUOMALAISTEN SUHDE PUOLUEISIIN. Epäusko puolueiden aikaansaannoksiin on lisääntynyt

SUOMALAISTEN SUHDE PUOLUEISIIN. Epäusko puolueiden aikaansaannoksiin on lisääntynyt SUOMALAISTEN SUHDE PUOLUSIIN Epäusko puolueiden aikaansaannoksiin on lisääntynyt Jotta vaaleissa kannattaisi äänestää, puolueilla tulee nähdä jokin rooli yhteiskunnan kehittämisessä ja ylläpitämisessä.

Lisätiedot

Kansallinen luonnonvarastrategia: Strategiaprosessin tavoitteet ja toteutus

Kansallinen luonnonvarastrategia: Strategiaprosessin tavoitteet ja toteutus Kansallinen luonnonvarastrategia: Strategiaprosessin tavoitteet ja toteutus Eeva Hellström Kestävän kehityksen toimikunnan ja Luonnonvarainneuvoston kokoukset 24.4.2008 Strategiprosessin asemointi Kansainvälinen

Lisätiedot

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA Päihdealan sosiaalityön päivä 22.11.2012 Aulikki Kananoja ESITYKSEN JÄSENNYS Kulttuurinen muutos ( William Ogburn) Globaali ympäristö Väestörakenteen muutos Suomalaisen hyvinvointipolitiikan

Lisätiedot

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa

Lisätiedot

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Miksi tiedottaa (median kautta)? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti

Lisätiedot

DEMOKRATIAINDIKAATTORIT 2015

DEMOKRATIAINDIKAATTORIT 2015 DEMOKRATIAINDIKAATTORIT 2015 Oikeusministeriö 3.12.2015, Helsinki Sami Borg Elina Kestilä-Kekkonen Jussi Westinen Demokratiaindikaattorit 2015 Kolmas oikeusministeriön demokratiaindikaattoriraportti (2006,

Lisätiedot

Onko suurpetopolitiikka Suomen vai EU:n käsissä?

Onko suurpetopolitiikka Suomen vai EU:n käsissä? Onko suurpetopolitiikka Suomen vai EU:n käsissä? Neuvotteleva virkamies Sami Niemi Luontodirektiivi Suurpedot ovat tiukasti suojeltuja lajeja (12 artikla) Lajien yksilöiden tappaminen on kiellettävä Suojelusta

Lisätiedot

Kolmas sektori. Lapin 23. kylätoimintapäivät Saariselkä 15.10.2011. Ritva Pihlaja. tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti

Kolmas sektori. Lapin 23. kylätoimintapäivät Saariselkä 15.10.2011. Ritva Pihlaja. tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti Kolmas sektori tuottajana Lapin 23. kylätoimintapäivät Saariselkä 15.10.2011 Ritva Pihlaja projektipäällikkö Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti

Lisätiedot

ja Jyväskylän yliopisto

ja Jyväskylän yliopisto Rinnakkaisjulkaiseminen ja Jyväskylän yliopisto Rinnakkaisjulkaiseminen ja Jyväskylän yliopisto Pekka Olsbo Julkaisukoordinaattori Jyväskylän yliopiston kirjasto Julkaisuyksikkö pekka.olsbo@jyu.fi p. 050-5818355

Lisätiedot

Häjyjen pj:n kommentti Simo Nikulan Ilkassa 25.7.2014 olleeseen kirjoitukseen, jossa hän käsitteli E-P:n liikuntatapahtumia.

Häjyjen pj:n kommentti Simo Nikulan Ilkassa 25.7.2014 olleeseen kirjoitukseen, jossa hän käsitteli E-P:n liikuntatapahtumia. Sippolan Eero hei! Olen Hölkkä- ja kuntoliikuntaseura Häjyt ry:n puheenjohtaja. Toivon, että julkaisette ao. tekstini Ilkassa ja mahd. muissakin Ilkka-konsernin julkaisuissa. Asia koskee mm. Nikun kommenttia

Lisätiedot

Arvioinnilla kohti vaikuttavaa museotoimintaa Työpaja II: Museotyö muutoksessa toiminta puntariin

Arvioinnilla kohti vaikuttavaa museotoimintaa Työpaja II: Museotyö muutoksessa toiminta puntariin Arvioinnilla kohti vaikuttavaa museotoimintaa Työpaja II: Museotyö muutoksessa toiminta puntariin Päivän ohjelma: 10.00 Tervetuliaiskahvit 10.30 Tilannekatsaus: Missä mennään arviointimallin uudistuksessa

Lisätiedot

Viro ja Latvia hankeyhteistyössä: lisää haasteita vai uusia ulottuvuuksia?

Viro ja Latvia hankeyhteistyössä: lisää haasteita vai uusia ulottuvuuksia? Viro ja Latvia hankeyhteistyössä: lisää haasteita vai uusia ulottuvuuksia? Itämerihaasteen kansallinen seminaari 16.11.2010 Satu Viitasalo-Frösén Helsingin kaupungin ympäristökeskus Miksi uusi hanke? 2007

Lisätiedot

Puolueet vasemmisto oikeisto ja arvoliberaali konservatiivi - janoilla

Puolueet vasemmisto oikeisto ja arvoliberaali konservatiivi - janoilla Julkaistavissa.. klo. Puolueet vasemmisto oikeisto ja arvoliberaali konservatiivi - janoilla Suomalaisista noin neljännes ( %) sijoittaa itsensä enemmän tai vähemmän vasemmistoon ja noin kolmannes ( %)

Lisätiedot

Tiedolla johtaminen valtion keskushallinnossa

Tiedolla johtaminen valtion keskushallinnossa Tiedolla johtaminen valtion keskushallinnossa Tuloksia julkisen sektorin uudistamista koskevasta kyselytutkimuksesta (COCOPS) Tutkimus ja tiedolla johtaminen valtionhallinnon kehittämisessä tutkijat ja

Lisätiedot

Alueellisen toiminnan strategia

Alueellisen toiminnan strategia Alueellisen toiminnan strategia Luonnonvarakeskuksen perustamishankkeen sidosryhmäfoorumi 10.6.2014 Ilkka P. Laurila, kehitysjohtaja 23.6.2014 1 Lähtökohta Toimintaa lähes 40 paikkakunnalla - Laaja verkosto

Lisätiedot

Aluetypologia -hanke. Satu Tolonen Alueiden ennakointiseminaari 30.3.2012, Pori

Aluetypologia -hanke. Satu Tolonen Alueiden ennakointiseminaari 30.3.2012, Pori Aluetypologia -hanke Satu Tolonen Alueiden ennakointiseminaari 30.3.2012, Pori Aluetypologiahankkeen taustaa Tehtävä: Alueiden luokittelu kaupunki- ja maaseututyyppeihin Miksi: Tarvitaan tietoa erityyppisten

Lisätiedot

Yritykset & ihmisoikeudet. 2.6.2014 Työministeri Lauri Ihalainen

Yritykset & ihmisoikeudet. 2.6.2014 Työministeri Lauri Ihalainen Yritykset & ihmisoikeudet 2.6.2014 Työministeri Lauri Ihalainen Valtioneuvosto, yhteiskuntavastuu ja ihmisoikeudet mistä on kyse? Valtioneuvoston yhteiskuntavastuupolitiikan isoimpia kysymyksiä tällä hetkellä

Lisätiedot

Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä

Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä Kaisa Raitio Yhteiskuntapolitiikan laitos Joensuun yliopisto Monitieteisen ympäristötutkimuksen metodit 12.-13.10.2006 SYKE Esityksen

Lisätiedot