Yksinäisyys. Edunvalvonta. 6/2014 KYMI JA OULU ELÄKKEENSAAJIEN KESKUSLIITON JÄSENLEHTI, 44.VSK

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Yksinäisyys. Edunvalvonta. 6/2014 KYMI JA OULU ELÄKKEENSAAJIEN KESKUSLIITON JÄSENLEHTI, 44.VSK. 29.10.2014"

Transkriptio

1 ELÄKKEENSAAJIEN KESKUSLIITON JÄSENLEHTI, 44.VSK /2014 Kuva: Joonas Vallius YKSIN ASUMINEN on yleistynyt. Suomessa on jo yli miljoona yksin asuvaa, eli 41 prosenttia asuntokunnista on yhden hengen talouksia. Yksin asuvista kolmasosa on 65 vuotta täyttäneita, ja heistä suuri osa pienituloisia naisia. Yksinasuvien hyvinvointiraportti, THL 2014 n TEEMASIVUT 4 10 Yksinäisyys. Edunvalvonta. Yksinäisyydellä on monet kasvot. Yksin asuvista osa ei tunne oloaan yksinäiseksi, toiset taas kokevat yksinäisyyttä joukossakin. Kuva: Riitta Riihonen Kuva: Ulla Wallinsalo Kuva: Joonas Vallius 4 Puolison menetys suuresta muutoksesta voi selvitä 8 EKL ja EETU jatkavat eläkkeensaajien edunvalvontaa. Lue sivuilta 7 ja 10. Onko vanhusneuvosto loputon toiveiden tynnyri? 39 n P I I R I E S I T T E LY T Omaelämäkerran kirjoittamista voi nyt opiskella verkossa KYMI JA OULU

2 2 ELÄKKEENSAAJA-LEHTI 6/2014 Äänekoskella vaalittiin hyvää mieltä ja huumorintajua Naurukouluttaja Vesa Karvinen latasi salin täydelle yleisölle hauskoja tarinoita ja sutkautuksia toinen toisen perään Hyvän mielen päivänä Äänekoskella. Kuva: Johanna Vakkuri. EKL Elinvoimaa -projektin ja Äänekosken Eläkkeensaajien järjestämässä Hyvän mielen päivässä koettiin positiivisten tunteiden kirjo, joka parhaimmillaan purkautui vapautuneena naurun remakkana. Komealta se kuulostikin, kun oli ennätysyleisö paikalla, 210 eläkkeensaajaa ympäri Ääneseutua. Kaupungintalon valtuustosalin tupaten täyteen saanutta Hyvän mielen päivää on valmisteltu järjestäjien mukaan jo pitkä tovi. Olin mukana Elinvoimaa-projektin vertaisohjaajan peruskurssilla ja siellä saimme kuulla tästä mahdollisuudesta järjestää teemapäivä. Innostuimme ajatuksesta saman tien valtavasti, kertoo tapahtuman puuhanainen, Helena Kautto Äänekosken Eläkkeensaajista. Tapahtuman markkinointi aloitettiin hyvissä ajoin, jo viime keväänä. Markkinoinnissa otettiin huomioon kaikki lähiseutujen EKL-yhdistykset, niille lähti säh- TOIMINNANJOHTAJALTA n TIMO KOKKO Suuria päätöksiä tuleville jäsenillemme T ämän päivän palkansaaja on huomisen eläkkeensaaja ja sama päinvastoin, näin se vain menee. Huomisen eläkkeensaajia, tulevia jäseniämme, koskien tehtiin todella suuria päätöksiä Tuolloin allekirjoittivat työmarkkinajärjestöt, sopimuksen vuoden 2017 eläkeuudistusta koskien, Akavaa lukuun ottamatta. Sopimus, joka on liitteineen 14 sivua, pitää sisällään valtavan määrän asioita, jotka koskevat vuoden 2017 jälkeen kaikkia työnsankareita, tavalla tai toisella. Käyn tässä läpi vain muutaman osan sopimuksen sisällöstä. olet jäämässä eläkkeelle ennen vuotta 2017, uudistus ei vaikuta sinunkaan eläkkeisiisi mitenkään. Uudistusta aiemmin ansaitut eläkkeet ovat uudistuksen ulkopuolella. Näin ollen eläkeuudistus koskee vasta lain voimaantulon jälkeen kertyviä eläkkeitä. Lisäksi kansalaisten eläketurvaan vaikuttavissa muutoksissa on vakiintuneena tapana käyttää siirtymäaikoja, joiden avulla ihmisillä on aikaa sopeutua tuleviin muutoksiin. Todettakoon tässä, että yhdessä vaiheessa esillä ollut indeksitarkastusten huononeminen entisestään ei toteutunut. Olen saanut useita kymmeniä yhteydenottoja jo eläkkeellä olevilta jäseniltämme ja ei-jäseniltä. Pääosin on kysytty, mikä on mainitun sopimuksen vaikutus henkilökohtaiseen eläkkeeseen. On helppo vastata, että pelko pois: eläkejärjestelmään tehtävät uudistukset kohdistuvat tulevaisuuteen, eli eivät vaikuta jo maksussa oleviin eläkkeisiin tai nykyisten eläkkeensaajien asemaan. Ja jos Miksi sitten tarvittiin taas, näin pian, uudistusta? Edellinen eläkeuudistushan tuli voimaan vuonna 2005, jota neuvoteltaessa oli jo nähtävissä kansalaisten eliniän piteneminen. Tuolloin väestöennusteen mukainen elinajanodotteen kasvu oli kuitenkin selvästi nykyistä maltillisempi. Käytettyjen väestöennusteiden mukaan 62-vuotiaiden elinajanodotteen arvioitiin kasvavan vuoteen 2050 mennessä reilulla 3 vuodella silloisesta noin 80 vuodesta. Sittemmin tuo arvio osoittautui liian alhaiseksi. Tilastokeskuksen uusimpien väestöennusteiden mukaan vastaava 62-vuotiaan elinajan odotteen kasvu on 7,5 vuotta ja osa siitä on saatava kanavoitua työelämässä olemiseen. Myös julkisen talouden kestävyyden parantaminen on yksi eläkeuudistuksen tavoitteista, ja sen osana tietysti kestävämmän eläkejärjestelmän luominen, riittävän eläketurvan takaaminen sekä varmistuminen siitä, että sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus toteutuu järjestelmässämme. Laskelmien mukaan uudistuksen suurimmat voittajat ovat 1980-luvulla ja sen jälkeen syntyneet. Työmarkkinajärjestöjen ja maan hallituksen yhteinen tavoite ja työeläkeuudistuksen keskeinen lähtökohta on, että keskimääräistä eläkkeellesiirtymisikää pyritään nostamaan 2025 mennessä vähintään 62,4 vuoteen. Jos työurat eivät pitene, niin tuolloin tulevat eläkkeet jäi- sivät pienemmiksi ja työssäkäyvän väestön osuus pienenisi entisestään. Tämä johtaisi tietysti myös työeläkemaksujen korottamiseen. Eläkeneuvotteluissa saavutetun sopimuksen mukaan vanhuuseläkeiän alarajaa nostetaan portaittain vuodesta 2017 lähtien. Ensimmäinen ikäluokka, jonka eläkeikä nousee, on vuonna 1955 syntyneet. He voivat jäädä vanhuuseläkkeelle 63 vuoden ja 3 kuukauden iässä. Seuraavan ikäluokan eläkeikä on 63 vuotta ja 6 kuukautta. Eläkeikää nostetaan siis kolme kuukautta vuodessa, kunnes saavutetaan 65 vuoden eläkeikä. Vuonna 1962 syntyneet ovat ensimmäinen ikäluokka, jolla tämä toteutuu. Eläkeiän yläraja on aina viisi vuotta alarajaa ylempänä, eli kun vanhuuseläkkeen alaikäraja on 65, yläraja on tuolloin 70 vuotta. Työeläkeikä muuten oli 65 vuotta vuosikymmeniä ennen vuoden 2005 eläkeuudistusta, jolloin siirryttiin joustavaan vuoden eläkeikään. Rasittuneisuutta tai kulu- neisuutta aiheuttavassa työssä tehty pitkä ura voi oikeuttaa siirtymään työuraeläkkeelle 63 vuoden iässä riippumatta siitä, mikä on oman ikäluokan alin vanhuuseläkeikä. Pitkällä työuralla tarkoitetaan vähintään 38 vuoden työeläkevakuutettua työuraa, jota on tehty vähäisin poikkeuksin rasittuneisuutta ja kuluneisuutta aiheuttavassa työssä. Yksityiskohdat asian tiimoilta ratkaistaan lakivalmistelun aikana. Veikkaanpa, että tämä asia vaatii melkoisen koulutuskierroksen työterveyslääkäreiden ja eläkeratkaisijoiden joukossa. Lisäksi asian tiimoilta tullaan varmasti käsittelemään melkoinen määrä valituksia muutosturvalautakunnissa ja vakuutusoikeudessa. Vuodesta 2017 lähtien työeläkemaksua ei enää vähennetä eläkkeen laskemisen perustana olevista vuosiansioista. Tässä toteutui liittomme jo pitkään ajama asia, joka parantaa osaltaan tulevien eläkkeiden tasoa. Voitto tuli, ainakin tältä osin.

3 ELÄKKEENSAAJA-LEHTI 6/2014 köpostia ensimmäisenä. Tapahtumasta tehtiin ennakkojuttuja paikallislehtiin ja muistutimme yhdistyksiä uudelleen kimppailmoituksella vielä hieman ennen ilmoittautumisajan päättymistä. Ahkera markkinointi poiki tulosta ja enemmän olisi ollut ilmoittautujia, mitä pystyimme ottamaan, Helena Kautto sekä Äänekosken Eläkkeensaajien puheenjohtaja Pentti Hämäläinen kertovat. Kauton mukaan huomionarvoista oli, että kaikki ilmoittautuivat tapahtumaan puhelimitse. Sähköpostilla ei ilmoittautunut ketään, ehkä se on vielä ikäihmisille vieras tapa. Sen sijaan moni, ilmoittautumisen ohella, halusi kertoa elämäntarinaansa ja keskustella mielen hyvinvoinnista. Tuli tunne, että aihe on ikäihmisille erityisen tärkeä. Tällainen päivä on enemmän kuin tervetullut. Puhumisen ja jakamisen tarve on suuri. Jatkuu sivulla 11 Ilon kylväjien päivä Olkaa tänään ilon kylväjiä, ennemmin kuin mielensä pahoittajia, päivän ensimmäisestä luennoitsija, sosiaalipsykologi Marjut Kuokkanen sanaili koskettavan luentonsa aluksi. Hän pureutui mielen hyvinvoinnin kysymyksiin erityisesti ikäihmisen näkökulmasta; mikä voimauttaa ja mikä rasittaa ikäihmisen mieltä? Kehityspsykologiassa ajatellaan, että ikääntyessä ihmisen käsitys itsestä eli identiteetti lujittuu. Tämä on tärkeää, koska muuten katkeroidumme. Ikääntyessä ei kannata katsoa mennyttä ajatellen mitä minusta olisi voinut tulla, mitä olisin voinut tehdä, mitä saavuttaa, Kuokkanen toteaa. Mieltä kuormittavat ongelmien vatvominen ja menneisyydessä märehtiminen sekä itsensä vertailu muihin. Kohtalon syyttely ja usko siihen, ettei itse voi vaikuttaa siihen mitenkään, kuluttavat myös. Mielen hyvinvointiin kuuluu myös ajoittaista ahdistusta, menetyksiä, huolia ja riittämättömyyden tunnetta, hyvinvointi ei sulje pois näitä tuntemuksia. Oleellista on näiden asioiden kohtaaminen ja eteenpäin meneminen. Ilo ja onni syntyvät usein aavistuksesta valoa; vaikea aika elämässä kasvattaa usein ilon. Kuokkanen kehottaa jokaista pohtimaan, millaiseen mielen hyvinvointiin vai kenties pahoinvointiin meidät on esimerkiksi lapsuudessa ohjelmoitu? Millainen oli kodin ilmapiiri ja mitä elämänohjeita ja asenteita saimme lapsuudenkodista? Voisiko negatiivisia, jo kenties lapsena opittuja ajattelumalleja muuttaa vielä iäkkäänä? Isot kysymykset vievät eteenpäin Kaikki uusi alkaa ihmettelyllä ja oivallukset syntyvät kysymällä suuria, joskus mielettömiltäkin tuntuvia kysymyksiä. Lapsilla on aito kyky ihmetellä asioita. Myös meidän kannattaisi lasten tavoin ihmetellä asioita ääneen, Kuokkanen kehottaa. Yksi tärkeä oivallus on tekemisen ja olemisen tarkoituksellisuuden pohtiminen. Ryntäämisen ja kiireen sijaan voisi viivähtää ja kysyä itseltä, onko tämä juuri sitä mitä haluan? Etenkin ikäihmisenä kannattaa tehdä vielä enemmän itselle merkityksellisiä asioita, olivat ne kuinka arkisia ja pieniä tahansa. Itse nautin luontokokemuksista ja saan erityisen paljon iloa, kun löydän hyvän kirjan, Kuokkanen kertoo. Monesti merkitykselliset asiat liittyvät yhteiseen tekemiseen, yhteisöllisyyteen ja ystävyyteen. Tolstoikin on sanonut: Maan päällä on yksi ainoa onni, eläminen muitakin kuin itseään varten, Kuokkanen summasi. Myös arkisilla rutiineilla, ruokailulla, levolla, unella, harrastuksilla ja yhdessäololla on selvä yhteys mielen hyvinvointiin. Jokaisella on rytminsä, mutta säännöllisyys lisää hyvinvointia. Eläkkeellä liikunnan merkitys kasvaa, aineenvaihdunta on hyvä saada liikkeelle. Liikuntatuokiot aamupäivällä ja iltapäivällä päivittäin lisäävät hyvää oloa. Myös Hyvän mielen päivässä tämä muistettiin, ja puheenjohtaja Pentti Hämäläinen veti taukojumpan yleisölle. Naurutohtori lääkitsi yleisönsä Marjut Kuokkasen luennon jälkeen syötiin maittava lounas. Koska väkeä oli runsaasti, ruokailtiin useassa erässä. Jakamalla ruokailijat pienempiin porukoihin, järjestäjät olivat hienosti varmistaneet, että jokainen sai istuma- ja pöytäpaikan ruokailun ajaksi. Kun toiset ruokailivat, muulle porukalle oli väliaikaohjelmaa tarjolla: Hannu Wacklin lauloi ja Veijo Hintikka säesti ja Ansa Hämäläisen johdolla tietovisailtiin. Hyvin syöneenä olikin aika rentoutua toden teolla, jos naurukouluttaja Vesa Karvista on uskominen: kahden minuutin nauru vastaa 45 minuutin rentoutusta. MATTI HELLSTEN päätoimittaja, chefredaktör Eläkkeensaajien Keskusliiton puheenjohtaja Pensionstagarnas Centralförbunds ordförande PÄÄKIRJOITUS Vanhuspalvelulaki vaarassa? Aivan vuoden 2012 lopulla vahvistettiin laki Ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista. Arkikäytössä lakia alettiin kutsua vanhuspalvelulaiksi. Lain voimaantulo porrastettiin niin, että osa siitä astui voimaan , ja kaikin osin laki on voimassa vuoden 2015 alusta lukien. L ain aikaansaaminen oli pitkä prosessi, joka kesti useita vuosia. Ehkä kovin vääntö lain sisällöstä käytiin sen loppuvaiheissa henkilöstömitoituksesta eli siitä, kuinka paljon henkilökuntaa tarvitaan suhteessa asiakkaiden määrään. Kiistaa käytiin myös siitä miten tämä asia säädellään. Lakiin ei tullut henkilöstömääristä mitään sitovia säädöksiä. Asiasta käytiin kuitenkin niin tiukkaa keskustelua, että silloinen hallitus joutui tavallaan pakon edessä antamaan lupauksen siitä, että asiaan palataan vuoden 2014 lopulla. Hallitus nimittäin lupasi, että henkilöstömitoitus selvitetään vuoden 2014 syksyllä, ja jos silloin löytyy yksikin laitos, jossa henkilöstömitoitus alittaa nykyisen suosituksen eli 0,5 työntekijää asiakasta kohti, asiasta säädetään lailla. Minulla on sellainen käsitys, että on olemassa suuri joukko laitoksia, jossa henkilöstömitoitus alittaa nykyisen minimisuosituksen. Nyt nähdään, miten hallitus lunastaa loppuvuodesta 2012 annetun lupauksen. Laki on ollut voimassa siis osittain vasta vähän aikaa. Sen vuoksi ei vielä voida luotettavasti arvioida, mikä sen merkitys vanhustenhoidolle ja -hoivalle on ollut. Kaikesta arvostelusta ja puutteistaan huolimatta vanhuspalvelulaki oli merkittävä parannus, joka tulee jollakin aikavälillä muuttamaan ikäihmisten hoidon ja hoivan toteuttamista ja ennen kaikkea asenteita. Tämän vuoksi tuntuukin vähintään oudolta, että lakia ollaan jo osittain vesittämässä. Nyt vireillä olevassa kuntalain uudistuksessa ollaan nimittäin samalla puuttumassa myös vanhuspalvelulakiin. Vanhusneuvostoja koskevat määräykset ollaan siirtämässä kuntalain puolelle. Se ei sinänsä muuttaisi niiden muodollista asemaa, mutta omat riskinsä se pitää sisällään. Jos tahtoa olisi, nyt vanhusneuvostojen asemaa voitaisiin täsmentää. Vanhuspalvelulain keskeisen osan mitätöinti muodostaa suuren vaaran, jos vanhuspalvelulain pykälät 5 ja 6 siirretään asiasisällöltään kuntalain puolelle, ja siinä yhteydessä kunnilta poistetaan velvoite laatia nykyisen lain mukaiset suunnitelmat ja selvitykset. On vähintäänkin enneaikaista mennä heikentämään vanhuspalvelulain sisältöä tilanteessa, jossa laki ei edes kokonaisuudessaan ole vielä voimassa. Äldreomsorgslagen i fara? 3 Alldeles i slutet av år 2012 stadsfästes Lagen om stödjande av den äldre befolkningens funktionsförmåga och om social- och hälsovårdstjänster för äldre. I vardagsbruk började man kalla lagen för äldreomsorgslagen. Lagens ikraftträdande graderades så, att en del trädde ikraft , och till sin helhet är lagen ikraft från början av år D et var en lång process att få lagen till stånd, det räckte flera år. Den största kampen om lagens innehåll fördes i slutskedet om personaldimensioneringen, alltså hur mycket personal behövs i förhållande till kundernas mängd. Det var också konflikter om hur ärendet skulle regleras. Några bindande föreskrifter om personalantalet skrevs inte in i lagen. Om ärendet fördes en så bister diskussion, att den dåvarande regeringen tvingades på sitt sätt lova, att man återkommer till ärendet i slutet av år Regeringen lovade nämligen, att personaldimensioneringen utreds på hösten 2014, och om det då till och med bara finns en anstalt, vars personaldimensionering underskrider den nuvarande föreskriften alltså 0,5 arbetstagare per kund, fastställs ärendet via lag. Jag har en sådan uppfattning, att det finns en mängd anstalter, där personaldimensioneringen underskrider de nuvarande minimumföreskrifterna. Nu ser man, hur regeringen löser sitt löfte som de gav i slutet av år Lagen har varit ikraft alltså delvis bara en liten tid. Därför kan man inte ännu med säkerhet uppskatta, vad dess betydelse har varit för äldrevården. Trots all kritik och brister har äldreomsorgslagen varit en betydande förbättring, som under en tid kommer att förändra genomförandet av de äldres behandling och vård och framför allt attityderna. Därför verkar det underligt, att lagen redan nu till en del urvattnas. Nu i den pågående förnyelsen av kommunlagen är man nämligen samtidigt också och lägger sig i äldreomsorgslagen. Förordningarna som berör äldreråden håller man på att flytta över till kommunlagen. Det skulle i och för sig inte förändra deras formella status, men sina egna risker innehåller den. Om det skulle finnas vilja, så kunde man nu specificera äldrerådens ställning. En annullering av äldreomsorgslagens centrala del utgör en stor fara, om paragraferna 5 och 6 i äldreomsorgslagens innehåll flyttas över till kommunlagens sida, och i samband med det avlägsnas kommunernas skyldighet enligt den nuvarande lagen att upprätta planer och rapporter. Det är åtminstone lite för tidigt att försämra innehållet i äldreomsorgslagen i en situation, där lagen i sin helhet inte ännu trätt i kraft.

4 4 TEEMASIVUT: yksinäisyys ELÄKKEENSAAJA-LEHTI 6/2014 Ilotilini tyhjeni, kun puoliso kuoli onneksi kertyy ajan myötä Koti Lappeenrannan keskustan liepeillä on lämminhenkinen, kodikas ja valoisa. Sinne on vuosien mittaan kerääntynyt pitkään eletyn elämän ja pitkän avioliiton muistoja. Ensimmäinen vuosi ilman puolisoa oli pahin, mutta koti ei kuitenkaan ole suuren surun pimentämä ei enää. Kevätkukatnimiseen leskiryhmään liityttyäni alkoi hidas eheytyminen. Jälleen yksi kesä taittunut syksyksi. Terttu Häkli ulkoilee usein samoilla reiteillä, kuin aiemmin miehensä Einon kanssa. Kuva: Ulla Wallinsalo. T äällä asuu yksin kolmen aikuisen lapsen äiti, seitsemän lapsenlapsen mummu ja yhden isomummu, mumu ja puolisoaan hellästi ikävöivä Terttu. Puolitoista vuotta sitten poisnukkunut puoliso on yhä jollain tapaa läsnä kodin hengessä ja tunnelmassa, eikä pelkkänä yksiulotteisena kuvana raameissa keittiön työtasolla. Minulle kävi niin Einon kuoleman jälkeen niin, että maahan kaatava suru muuttui vuoden kierron myötä jossain kohtaa ikäväksi, joka laimeni pikkuhiljaa kaihoksi ja kaipaukseksi. Näin kertoo Terttu Häkli, jonka puoliso Eino lähti lopullisesti pariskunnan kauniista kodista sinne, mistä ei enää palata, oli ikävä miten kova hyvänsä. Tertun elämästä hyvä, rakas aviopuoliso ei kuitenkaan koskaan kokonaan lähde, muistoista. laisten olosuhteiden vuoksi ovat kuitenkin olleet omia valintoja kaikki muut paitsi lapsena rajan takaa evakkoon lähtö perheen kanssa, kahteen kertaan. Siitäkään ei pahoja muistoja jäänyt, pikkulapselle. Ehkä sitä tottui muutoksiin jo lapsuudessa, kun 10-vuotiaana perhe lähti Hiitolasta Pohjanmaalle evakkoon ja sieltä eteenpäin. Kun sitten avioiduin 1955 saman kylän pojan Einon kanssa, perustimme ensimmäisen yhteisen kodin Helsinkiin, mistä saimme molemmat töitä. Muutimme itäiseen Helsinkiin huonokuntoiseen taloon, jonka jokaisessa huoneessa paitsi keittiössä jo asuttiin. Olimme tyytyväisiä ja onnellisia, erotimme vain verholla oman nurkkauksen keittiöstä, sinne mahtui heteka, Terttu muistelee valoisaan tapaansa. Elämä muuttui vauraammaksi pikku hiljaa. Terttu ja Helsingin Puhelinyhtiöllä työskennellyt Eino muuttivat omaan pieneen taloon Espooseen. 58 vuotta onnellista Perhe kasvoi kolmella lapsella, ja Tertyhteiseloa tu jäi kotiäidiksi. 70-luvun alussa, kun Terttu, 80 v tässä kuussa, on tot- Terttu aloitti työn kirjastovirkailijatunut elämänsä aikana muutoksiin. na, perhe oli muuttanut Espoon ViMuutot paikkakunnalta toiselle eri- herlaaksoon; lapset opiskelivat. Eino jäi eläkkeelle -89, ja vuoden kuluttua toiveiden koti löytyi Orimattilasta. Orimattilassa oli kaikin puolin hyvä olla ja asua. Minäkin jäin eläkkeelle, joten aloimme matkustella Einon kanssa. Olimme hyvässä kunnossa, hoidimme pihaa innolla, mökkeilimme, kutsuimme vieraita kylään ja nautimme elämästä. Liityimme Orimattilan Eläkkeensaajiin, ja sitä kautta matkustelimme paljon Ykkösmatkojenkin mukana luvun alussa Terttu alkoi puhua Einolle, että mitä jos luovuttaisiin omakotitalosta ja muutettaisiin kerrostaloon Lappeenrantaan, tytärten lähelle, koska se olisi kuitenkin jossain kohtaa edessä. Eino ei heti innostunut asiasta, ei me sinne lasten vaivoiksi mennä. Terttu sai tahtonsa kuitenkin läpi, ja valoisa uusi koti löytyikin pian hyvien kulkuyhteyksien läheltä, puistomaisesta ympäristöstä. Einon ja Tertun lenkkeily jatkui nyt uusissa maisemissa. Löydettiin Suur-Lappeenrannan Eläkkeensaajat, jonne Terttu liittyi ensin. Myöhemmin tuli mukaan Einokin, joka liittyi yhdis- tyksen kuoroon. Meitä oli siellä neljä ystäväpariskuntaa, jotka teimme myös keskenämme teatteriretkiä ja kyläreissuja toistemme luokse. Enää heistä ei ole jäljellä kuin yksi ehjä pariskunta. Elämä asettaa reunaehtoja Einolla alkoi ilmetä ajoittaisia rytmihäiriöitä, jotka huolestuttivat. Mutta muuten elämä oli edelleen kaikin tavoin virkeää. Sitten vuonna 2007, kuin salama kirkkaalta taivaalta, Eino, lähes täysin terve ja hyväkuntoinen mies, sai laajamittaisen aivoinfarktin. Kaksi vuotta aiemmin Häklit olivat juhlistaneet 50-vuotishääpäiväänsä. Infarkti vahingoitti myös nielua säätelevää sulkijaläppää, joten Einon ei ollut enää tämän jälkeen mahdollista niellä ruokaansa. Hänelle asennettiin mahaletku. Eino oli ollut himolenkkeilijä ja -hiihtäjä, ja hänen oli alkuun vaikea hyväksyä näin isoa elämänmuutosta, Terttu muistaa.

5 ELÄKKEENSAAJA-LEHTI 6/2014 uusia talletuksia Aloin muuttua yksinäisestä naisesta yksin asuvaksi naiseksi. Se on aivan eri asia. TEEMASIVUT Yksin asuminen on yleisintä naiseläkeläisillä 5 Suomessa on yli miljoona yksin asuvaa, yksin asuminen on yleistynyt Suomessa jo pitkään. Yksin asuminen on yleisintä eläkeikäisillä. Yli kolmannes yksin asuvista on täyttänyt 65 vuotta. Kaikista asuntokunnista 41 prosenttia on yhden hengen talouksia. Omaishoitajan arkea Terttu koki luontevaksi ruveta Einon omaishoitajaksi. Elämä ei tästä vielä kuitenkaan radikaalisti muuttunut, ruokailua lukuunottamatta. Niinpä Häklit jatkoivat suhteellisen normaalia elämää: tapasivat ystäviä ja lapsia, ulkoilivat yhdessä, kävivät mökillään, matkustelivat. Einon kunto meni huonommaksi pienin askelin; sydän alkoi olla melko kovilla. Erään kerran sitten Eino kaatui kylpyhuoneessa huimauksen seurauksena. Jo varattu Islannin matka päätettiin perua, ja niillä rahoilla tehtiinkin asuntoon muutostöitä, jotka helpottivat Einon liikkumista kotioloissa. Terttu suostutteli miehensä ajan myötä turvautumaan myös pyörätuoliin. Pahinta oli katsoa Einon lisääntyvää hengenahdistusta ja raskasta hengitystä. Meillä oli ollut tapana käydä talomme lenkkisaunassa, mutta kun Eino ei enää jaksanut siellä käydä, aloin käydä yksin. Niin löysin saunasta kallisarvoiset Saunasiskot! Terttu hymyilee muistolle. Terttu sekä ylempänä samassa talossa asuvat Eeva ja Varpu ystävystyivät, ja Saunasiskot syntyi. Tiistain lenkkisaunassa poristiin kuulumiset, ja välillä Eeva tuli Einon seuraksi, kun Tertun piti lähteä asioille tai EKL-yhdistyksen kerhoon askartelemaan tai muuten tuulettumaan. Lapsista ja Saunasiskoista oli suunnaton apu arjessa, kun Einon kunto meni huonommaksi. Tuli vaihe, jolloin Eino kärsi toistuvista keuhkokuumeista, sairaalareissuja tehtiin ja taas palattiin kotiin. Einolla oli usko tervehtymiseensä luja, minulla realismi sekä usko ja rakkaus. Se väistämättömin tulee kuitenkin aina yllätyksenä Kaikesta huomaa, että Tertun on vaikeaa puhua Einon viimeisistä ajoista. Leskeksi jääminen raskaiden vaiheiden jälkeen kevättalvella 2013 nostaa Tertulle vieläkin tunteet pintaan, kyyneleet silmiin. Terttu kertoo olevansa kiitollinen asiantuntevasta saattohoitojaksosta sekä siitä, että aviopari oli ehtinyt rauhassa puhua kaikki asiat keskenään selviksi. Hoitotahtokin oli tehty ajoissa ja hyvässä yhteisymmärryksessä. En voi liikaa korostaa hoitotahdon tekemisen tärkeyttä. Se on hyvä noja, kun sekä hoidettava että hoitaja ovat väsyksissä, kun mitään paranemisen mahdollisuuksia ei enää ole näköpiirissä. Ihmisen on saatava säilyttää ihmisarvonsa ja itsetuntonsa, itsemääräämisoikeutensa, sanoo Terttu painokkaasti. Terttu kertoo, että Einon poismenon jälkeen hän ei ensi alkuun osannut muuta kuin lenkkeillä yksinään Lappeenrannan veteraanihautausmaalle, Einon haudalle. Siitä elämä alkoi saada valoa, kun hän melko pian liittyi Kevätkukat-nimiseen Palvelukeskussäätiön leskiryhmään. Siitä alkoi hidas eheytyminen. Alussa ryhmässä itkettiin paljon, nyt ei enää. Kevätkukat tekevät vieläkin yhdessä kaikenlaista. Heistä on tullut ystäviä. Tuon ensimmäisen leskeysvuoden kuluessa aloin lasteni, Kevätkukkien ja ystävieni tuen ansiosta muuttua yksinäisestä naisesta yksin asuvaksi naiseksi. Se on aivan eri asia. Vihtiläinen ystäväni sanoi kerran, että alan olla entiselläni kun suunnittelen jotain, Terttu sanoo. Terttu kirjoittaa paljon, runoja ja ajatuksiaan. Kuva: Ulla Wallinsalo. Kun vuodenkierto leskenä alkoi täyttyä ja uusi kevät tulla, Tertulle tuli mökkireissulla mieleen tarkistaa, ovatko peipposet jo kenties saapuneet. - Eino piti valtavasti juuri peipposista. Vaikka iso suru on Tertun mukaan väistynytkin, haikeus työntyy esiin niissä paikoissa ja tilanteissa, joissa yhdessä oltiin. Se vain on niin, ja asia pitää hyväksyä ja elää lävitse tunteineen päivineen. Vuoden kuluttua Einon poismenosta syntyi teksti, jonka Terttu luki Kevätkukkaryhmässä, ja joka kertoo surusta, luopumisesta ja eheytymisestä enemmän kuin mitkään muut sanat. - Olen onnellinen siitä, että Eino sai elää täyden elämän. Vaikka ilotilini Einon kuoleman myötä tyhjenikin, se karttuu uutta päivittäin. Ei saa jäädä kotiin yksin istumaan. Pitää muistuttaa itselleen, että ovenkahva on oven sisäpuolellakin, Terttu sanoo. Ulla Wallinsalo *** Surunjättibalsami Sinä keväänä koleus jatkui ja jatkui. Kevätkukka oli jähmeänä piilossa, juuret roudan puristuksessa. Kesti kauan, ennen kuin se sai työnnettyä pienen silmun esiin. Ei sillä ollut kasvuvoimaa. Vieressä kasvoi vahvana ja vihantana surunjättibalsami. Kevätkukka piilotteli naapurinsa varjossa, eikä sitä monikaan edes huomannut. Kesän kuluessa Kevätkukka alkoi tottua naapuriinsa ja jopa huomasi sen kukkien kauneuden. Syksy tuli aikanaan. Kevätkukasta oli jäljellä kuivahtanut lehtitupsu. Se oli mitenkuten kesästä selvinnyt, ja uskoi selviävänsä jatkossakin, sillä oli vahvat juuret. Surunjättibalsamissakaan ei ollut enää kukkia, vain mustanruskeita siemenkotia. Syysperhosen siipien lehahdus poksahdutti surunjättibalsamin siemenkodan auki. Ja sieltä sinkosi Kevätkukka-rassun päälle kaikki se suru ja ikävä, mikä ei ollutkaan hävinnyt. Rakkaan lempeä katse, hellä ääni, kosketus ja kaikki sairauden riistämä ja kuoleman lopullisesti viemä kaunis ja hyvä. Halla irrotti Kevätkukan kuihtuneet lehdet ja armelias Yksin asuvista useat eivät ole pysyvästi yksinäisiä, mutta 55 vuotta ylittäneet naiset usein ovat sitä mm. leskeyden johdosta. Mieslesket löytävät naisia yleisemmin uuden puolison. Muun muassa nämä tiedot käyvät ilmi Terveyden ja Hyvinvoinnin laitoksen (THL) tuoreesta tutkimuksesta. Yksin asuvista noin 31 prosenttia on pienituloisia. Yksin asuvilla menee useimmilla hyvinvoinnin mittareilla mitattuna keskimäärin muuta väestöä huonommin. Yksin asuvien työllisyysaste on matalampi, tulot pienemmät, suhteelliset asumismenot suuremmat ja toimeentulo niukempaa kuin parisuhteessa elävillä. Toisaalta yksin asuvilla asumisväljyys on usein suurempi ja heillä on enemmän vapaa-aikaa. THL on tehnyt ensimmäistä kertaa Suomessa yhteenvedon yksin asuvien elinoloja, terveyttä ja elintapoja, sosiaalisia suhteita ja elämänlaatua ja palvelujen käyttöä koskevasta tiedosta. Keskimäärin menee huonommin, mutta sisäiset erot ovat suuret Vaikka yksin asuvien joukko on moninainen, jokin heitä kuitenkin yhdistää. He ovat haavoittuvia erilaisille sosiaalisille riskeille kuten sairastumiselle tai työttömäksi joutumiselle. Lisäksi yksin asuvat eivät hyödy taloudenpidossaan mittakaavaedusta suurempien kotitalouksien tapaan, vaan joutuvat hankkimaan henkilöä kohti enemmän esimerkiksi kestokulutustavaroita. Yksin asuvien kuolleisuus on suurempi, koettu terveys huonompi, psyykkinen kuormittuneisuus ja masennus ovat yleisiä, toiminta- ja työkyky on huonompi ja elintavat ovat epäterveellisemmät kuin parisuhteessa asuvilla. Yksin asuvat ovat myös keskimäärin yksinäisempiä, heillä on vähemmän sosiaalista pääomaa, ja heidän elämänlaatunsa on joiltain osin heikompi kuin muilla. Yksin asuvia on toimeentulotuen, kuntouttavan työtoiminnan ja päihdepalvelujen asiakkaissa väestöosuuttaan enemmän. Vanhuksilla yksin asuminen lisää laitosasumiseen päätymisen riskiä ja asumis- ja kotipalvelujen käyttöä. Ikäihmisten määrä kasvaa mutta miten heidän asumisensa järjestetään Hyvinvointierot yksin asuvien välillä ovat toisaalta suuret ja ne liittyvät ikään, sukupuoleen ja työllisyyteen. Esimerkiksi elinolot ovat puutteellisimmat työttömillä ja eläkeläisillä ja toisaalta nuorimmilla ja vanhimmilla yksin asuvilla. Keski-ikäiset yksin asuvat miehet voivat naisia huonommin. Toimintakyvyn heiketessä kotona asumista tukevien palvelujen saaminen voi ehkäistä laitoshoidon tarvetta yksin asuvilla vanhuksilla. Myös kohtuuhintaiset pienasunnot ovat tärkeä keino edistää yksin asuvien hyvinvointia. Lähde: THL lumi peitti kaiken, myös surunjättibalsamin. Tuli taas kevät. Kevätkukan juuret olivat vahvistuneet ja se sai työnnettyä vähän varttakin. Kukka jäi pieneksi, jokunen terälehti repsotti vajaana, eikä lehtien värikään ollut täyteläinen. Surunjättibalsami ei enää kasvanut vieressä. Monesko kevät lie ollut. Kevätkukka kasvoi vankkaa vartta, lehdet olivat syvän vihreät, kukka suuri. Terälehdet ehyet ja valkoiset. Surunjättibalsami oli muuttunut mullaksi, siitä Kevätkukan juuret saivat kasvuvoimaa. Nuori tyttö huomasi Kevätkukan, poimi sen hellin käsin ja vei vaarinsa haudalle. Ilo täytti Kevätkukan mielen. Valkeat terälehdet leijuivat hiljalleen tummalle, auringon kultaamalla paadelle. Kaikki kaipaus ja ikävä oli päättynyt. Hän oli päässyt rakkaansa luo. Koivussa lauloi peipponen. Terttu Häkli

6 6 TEEMASIVUT: yksinäisyys ELÄKKEENSAAJA-LEHTI 6/2014 Sosiaali- ja terveysministeri Räty: Yksinäisyys ei katoa virkatyönä Ministeri Laura Räty aikoo järjestää yksinäisyysfoorumin ensi keväänä. Ihmisten ja perheiden yksinäisyys on yksi aikamme isoista haasteista. Se on ilmiö, jonka kanssa viranomaiset ovat yksin jokseenkin hampaattomia, koska yksinäisyys ei katoa virkatyönä. Kutsun suomalaisen vahvan järjestökentän sosiaali- ja terveysministeriön ja kuntien avuksi torjumaan ja lievittämään yksinäisyyttä. Toivon saavani järjestöiltä luovia ja konkreettisia ehdotuksia siitä, miten julkinen sektori ja järjestöt voisivat yhdessä vähentää yksinäisyyttä, sanoi sosiaali- ja terveysministeri Laura Räty kertoi SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n koulutusristeilyn avajaisissa 8. lokakuuta Helsingissä. Viime vuosina tehdyt tutkimukset osoittavat, että sosiaalisen vuorovaikutuksen ja terveyden välillä on vahva yhteys. Yksinäisyys on usein yksi osatekijä myös syrjäytymisessä, vaikka yksinäisyys ei liity köyhyyteen tai koulutuksen puutteeseen. Laajan ja arvostetun amerikkalaistutkimuksen mukaan yksinäisyys on yhtä suuri terveysriski kuin tupakointi ja kolme kertaa vaarallisempaa kuin ylipaino. Aion järjestää maaliskuussa yksinäisyysfoorumin, jonne kutsun viranomaiset, järjestöt, tutkijat ja asiantuntijat keskustelemaan yhdessä yksinäisyyden vaikutuksista ja torjunnasta, ministeri Räty kertoi. Suomalaisten kaksi suurinta sairauslomien ja työkyvyttömyyden syytä ovat masennus ja selkäsairaudet. Masennuksen vuoksi työkyvyttömyyseläkkeelle jäävien määrä on jatkuvasti kasvanut. Yksinäisyys liittyy läheisesti suomalaisten suureen ongelmaan, masennukseen. Erityisesti vanhuksilla yksinäisyys on yksi masennuksen syistä. Masennuksen aiheuttamien sairauslomien ja työkyvyttömyyseläkkeiden hinta yhteiskunnalle ja sairastuneille ihmisille itselleen on valtava, ministeri Räty muistutti. Lähde: STM Mikä huonosti, mikä hyvin Suomessa Meillä Vaajakosken seudun Eläkkeensaajissa tehtiin ryhmätyönä pohdintaa yllä oleviin kysymyksiin. Tärkeimpänä koettiin huoli vanhusten asumisesta ja hoidosta, koska laitospaikkoja vähennetään. Tulemmeko saamaan kotiin tarpeeksi hoitoa ja hoivaa, vai viekö sote-uudistus loputkin lääkärit terveyskeskuksista? Aina kun pitää säästää, ovat ensimmäisenä kohteena vanhukset ja toisena lapset. Päättäjät näkevät vanhukset vain menoeränä, vaikka eläkeläiset maksavat jo nyt veroa enemmän kuin työssäkäyvät, samasta tulosta. Eläkeläisjärjestöt eivät kiinnosta nykyihmisiä, väki vähenee koko ajan. Vanhusneuvostoja perustetaan, mutta niillä ei ole päätäntävaltaa. Voivat tosi muuten yrittää vaikuttaa ikäihmisten parhaaksi. Terveydenhuolto ja eläketurva ovat vielä Suomessa kunnossa, kun niitä verrataan moniin muihin maihin. Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry ajaa vanhusten asioita tarmolla. Suomessa luonto on vielä kohtalaisen puhdasta, eikä meillä ole maanjäristyksiä, saati tulivuorenpurkauksia tai muita suuria katastrofeja. Harrastusmahdollisuuksiakin on monenlaisia, myös ikäihmisille: on vesijumppaa, kuivajumppaa, senioritanssia ja monenlaista muuta mukavaa. Toisaalta on mukava köllötellä aamuisin, lukea sanomalehti ja nauttia olostaan. Yhä useampi yksin asuva ikääntynyt soittaa Aamukorvaan Aamukorva-puhelin palvelee seniori-ikäisiä joka aamu klo 5 9. Puhelumäärät ovat selkeässä kasvussa jo neljättä vuotta peräkkäin. Arjen asiat ja yksinäisyys puhuttavat senioreja. Vanhusten yksinäisyys lisääntyy, kun yhä useampi heistä asuu yksin kotona. Yksin oleminen ei ole sama asia kuin yksinäisyys, mutta yksin asuvalla ihmisellä, joka ei pysty enää lähtemään kodistaan, on muita suurempi riski kokea yksinäisyyttä, kertoo HelsinkiMission kansalaistoiminnan johtaja Henrietta Grönlund. Inhimillinen ja taloudellinen ongelma Ikäihmisten yksinäisyys on suuri ongelma sekä inhimillisestä että taloudellisesta näkökulmasta katsottuna. Yksinäisyys aiheuttaa ahdistusta, kärsimystä, ja erityisesti vanhuksilla turvattomuuden, avuttomuuden, tarpeettomuuden ja arvottomuuden kokemuksia. Inhimillisen kärsimyksen lisäksi yksinäisyydestä koituu merkittäviä kustannuk- URMAS sia, sillä se altistaa mm. masennukselle, muistisairauksille ja monille muille fyysisille vaivoille ja sairauksille. Yksinäiset käyttävätkin paljon muita enemmän terveyspalveluja. Moni soittaa vain kuullakseen hyvää huomenta Aamukorva-puhelimeen tulevien soittojen aiheet liittyvät yleisimmin arjen asioihin, yksinäisyyteen ja sairauksiin. Keskusteluavun lisäksi moni soittaja haluaa vain vaihtaa aamutervehdyksen toisen ihmisen kanssa. Aamukorvaan tarvitaan lisää vapaaehtoisia Yksinäisyyttä vastaan taisteleva HelsinkiMissio haluaa vastata vanhusten kasvavaan keskusteluavun tarpeeseen. Olemme parhaillaan laajentamassa palvelua, jotta Myönteinen yksinäisyys mahdollisimman moni kuulijaa ja keskusteluapua kaipaava seniori saisi avun, kertoo Henrietta Grönlund. Uusia vapaaehtoisia etsitään ja koulutetaan vanhusten kuulijoiksi ja keskusteluavuksi koko ajan. Vapaaehtoisena toimimiseen riittää muutama tunti aikaa kuussa ja halu olla avuksi ja iloksi kuulijaa kaipaavalle seniorille. Vapaaehtoiset tekevät Aamukorva-puhelimessa noin kerran kuukaudessa joko neljän tai kahden tunnin päivystysvuoron. Tehtävään saa koulutuksen sekä työohjauksen ja jatkuvan tuen. Aamukorvassa, puh , päivystetään joka aamu. Lisätiedot: puh , Yli 85-vuotiaita yksin asuvia ihmisiä tutkittaessa on raportoitu myös myönteisestä yksinäisyydestä. Iäkkäät ihmiset kertoivat yksinäisyydestä vapautena tehdä omia valintoja, vapautena velvollisuuksista ja mahdollisuutena lepoon. Yksinäisyyteen liittyvä rauha ja hiljaisuus koettiin myönteisenä. Hyvänä koettuun yksinäisyyteen liitettiin myös tunne siitä, että on turvassa. Turvan tunne liittyi kotipalvelun kautta saatuun apuun, mutta voimakkaasti myös uskonnollisuuteen. Graneheim & Lundman, 2010 Liisa Mansikkaviita, tiistaikerhon vetäjä

7 ELÄKKEENSAAJA-LEHTI 6/2014 TEEMASIVUT: edunvalvonta 7 Vaadimme lakiesityksestä antamassamme lausunnossa, että lakia ei ministeriön esittämässä muodossa pidä hyväksyä ja että maamme ikäihmisten on voitava jatkaa kalastusharrastustaan nykykäytännön mukaisesti. Hyvä, että hallituksessa oli maamme ikäkalamiesten ja -naisten puolesta taistelevia ja että liittomme tavoite asian tii- Kuluttajaparlamentti vaatii: EKL-tiedote : Kalastusmaksukiistaan hieno päätös Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry esittää tyytyväisyytensä siihen, että riita eläkkeensaajia koskevasta kalastusmaksusta on ratkennut hallituspuolueiden neuvotteluissa ja yli 65-vuotiaat vapautetaan kalastusmaksusta myös tulevaisuudessa. moilta toteutuu, toteaa Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry:n toiminnanjohtaja Timo Kokko. EKL:n mukaan on nyt mietittävä keinoja, joilla harrastuksen pariin saadaan lisää ikäihmisiä. Kalastusharrastus on erittäin merkittävä liikunnan ja sosiaalisen kanssakäymisen muoto ikäihmisten keskuudessa. Tämä tärkeä harrastusmuoto toimii osaltaan myös suurena syrjäytymisen ehkäisijänä. Nyt, kun asiassa on tehty hyvä ja järkevä päätös, pitää pohtia niitä keinoja, joilla harrastusta voitaisiin edelleen edistää. Tavoitteena on saada mukaan yhä useampi ikäihminen lajin pariin, jatkaa toiminnanjohtaja Kokko. Verkkopalvelujen esteettömyydestä säädettävä direktiivillä Palvelujen siirtyessä yhä useammin verkkoon pitää palveluntarjoajien huolehtia siitä, että sähköiset palvelut toimivat esteettömästi. Esteettömyyden turvaamiseksi Kuluttajaparlamentti vaatiikin kovempien keinojen käyttöönottoa: esteettömyydestä pitää säätää EU:n tasolla direktiivillä tai vähintään kansallisella lailla. Verkkosivujen esteettömyydestä ja ylipäänsä helppokäyttöisyydestä hyötyvät kaikki palvelujen käyttäjät. Kansainvälisen osaamistutkimuksen mukaan jopa miljoona suomalaista pitää tietotekniikkataitojaan puutteellisina. Erityisen haastavaa palvelujen siirtyminen internetiin on luonnollisesti toimintarajoitteisille henkilöille, mutta myös ikäihmisille. Viimeistäkin helppokäyttöistä verkkopankkia ollaan nyt ajamassa alas. Myös kuntien sivuilta on usein vaikeaa löytää jopa yhteystietoja. Hiljattain eräältä jäseneltämme meni ohi tieto myytävästä kunnan tontista puutteellisten verkkosivujen takia, kertoo Reijo Juntunen Näkövammaisten Keskusliitosta. Toki hyviäkin esimerkkejä löytyy. Vaikkapa Kela on panostanut verkkopalvelujen esteettömyyteen. Myös joidenkin julkisten toimijoiden sivustoista löytyy saavutettavia palveluita. Useimmiten esteettömyyteen ei kuitenkaan erityisesti panosteta, sanoo Hannu Virtanen Kehitysvammaliitosta. Myös juuri julkaistun liikenne- ja viestintäministeriön sekä valtiovarainministeriön tilaaman selvityksen mukaan erityisryhmät kohtaavat verkkopalveluissa monenlaisia teknisiä, taloudellisia ja sosiaalisia esteitä. Esteetön verkkosivu on rakenteeltaan selkeä ja helposti navigoitava. Sen kieli on yksiselitteistä ja ytimekästä. Verkkosivu muuntuu käyttäjän tarpeiden mukaan käytettäväksi eri aisteilla tai apuvälineillä. Esimerkiksi tekstiä pitäisi voida lukea ruudunlukuohjelmalla. Verkkoesteettömyyttä on pyritty edistämään erilaisin standardein ja suosituksin. Niiden noudattaminen ei ole kuitenkaan velvoittavaa ja siksi tarvitaan ehdottomasti voimakkaampaa ohjausta kuten direktiiviä, toteaa Sami Virtanen Kuuloliitosta. Verkkoesteettömyyden edistämiseksi Kuluttajaparlamentti vaatii valtiovaltaa Kuluttajaparlamentti kokoontui täysistuntoonsa tohtori Pentti Arajärven johdolla. Kuva: Antero Aaltonen. Eläkeikä nousee lähes kaikissa EU-maissa Talouskriisit ja julkisen talouden heiveröinen tila ovat pakottaneet EU-maat kiperiin eläkepoliittisiin ratkaisuihin. Edessä on tolkuton määrä eläkeikämuutoksia. Lähes kaikki EUmaat ovat nostamassa eläkeikää, Eläketurvakeskuksen suunnitteluoston yhteyspäällikkö Mika Vidlund kertoo. Nostopaineen taustalla ovat eliniän pidentymisen aiheuttamat ongelmat eläkejärjestelmien ja julkisen talouden kestävyydelle. Ruotsissa eläkkeitä leikataan jo Tällä hetkellä ns. vanhojen EU-maiden eläkeikä on yleensä 65 vuotta. Espanja, Tanska, Saksa ja Ranska ovat päättäneet eläkeiän nostamisesta 65:stä 67 vuoteen. Britanniassa ja Irlannissa tavoitteeksi on asetettu 68 vuoden ikä. Eläkeiän muutokset ajoittuvat pääosin vuosien 2020 ja 2030 välille. Vidlundin mukaan yksittäisiä kriisejä merkittävämpi syy eläkeikämuutoksille on elinajanodotteen piteneminen. Monissa EU- ja OECD-maassa on jo käytössä mekanismi, tai sellaisen käyttöönotosta on sovittu, jonka tavoitteena on vakauttaa pitenevän eliniän vaikutuksia eläkemenoihin. Vidlundin mukaan eläkejärjestelmät voidaan sopeuttaa joko nostamalla eläkeikää tai puuttumalla etuuden tasoon. Monet maat ovat luopuneet eläkkeiden indeksikorotuksista määräajaksi tai pidättäytyneet eläkkeiden tarkistuksista joko kokonaan tai osittain. Esimerkiksi Ruotsissa, Irlannissa ja Kreikassa on tehty leikkauksia eläkkeiden tasoon. Varhaiseläkeväyliä tukitaan Monissa EU-maissa on erilaisia varhaiseläkejärjestelyjä, jolloin eläke voidaan myöntää raskaaksi tai vaaralliseksi määritellystä työstä ennen yleistä vanhuuseläkeikää. Osassa maita varhaiseläke voidaan myöntää vähentämättömänä myös pitkän vakuutusajan perusteella. Pitkän työuran perusteella ja ennen yleistä vanhuuseläkeikää myönnettäviä seniorieläkkeitä on käytössä Espanjassa, Italiassa, Kreikassa, Ranskassa ja Saksassa. Myös näitä varhaiseläkeväyliä kiristetään. Varhaisen eläkkeellesiirtymisen myöntämiskriteereitä on viime vuosina tiukennettu esimerkiksi pidentämällä vähentämättömän eläkkeen saamiseksi vaadittavaa vakuutusaikaa ja nostamalla eläkeikiä. Ranskassa vähintään 57-vuotiaalle irtisanotulle työntekijälle eläkettä vastaavan työttömyysetuuden myöntäminen uusille hakijoille lakkautettiin vuonna Saksassa työttömyyseläkkeiden myöntäminen päättyy vuonna Tanskassa aikaisintaan 60-vuotiaille työttömyysvakuutusjärjestelmästä maksettavan varhaiseläkkeen ikäraja nostetaan ensin mekaanisesti 62:een ja sen jälkeen eläkeikä määräytyy elinajanodotteen mukaan. UP/Mika Peltonen painostamaan Euroopan parlamenttia ja EU:n jäsenvaltioita saattamaan voimaan julkisen sektorin verkkosivustojen esteettömyyttä koskeva saavutettavuusdirektiivi. Vähintään julkishallinnon verkkopalvelujen esteettömyydestä pitää säätää kansallinen laki. Lainsäädännöllä on turvattava myös sellaisten verkkopalvelujen esteettömyys, joita yrityksillä on velvollisuus tarjota kaikille kuluttajille, kuten peruspankkipalvelut ja viestintäpalvelut. Yhteiskunnan ja yritysten toimintoja siirtyy koko ajan verkkoon yhä enemmän ja enemmän. Siksi kaikkien pitää voida yhdenvertaisina käyttää verkon palveluja. Verkkoesteettömyys on siis myös ihmisoikeuskysymys, toteaa Henrik Gustafsson Invalidiliitosta. Petra Toivonen Mikä? Kuluttajaparlamentti on Kuluttajaliiton koordinoima valtakunnallisesti merkittävien järjestöjen vaikuttamisfoorumi. Sen tavoitteena on vahvistaa kansalaisjärjestöjen ääntä yhteiskunnallisessa päätöksenteossa erilaisissa kuluttajapolitiikkaa koskevissa aiheissa. Tänä vuonna toiminnassa on mukana lähes 40 järjestöä. Vuoden teemoina ovat sosiaalija terveysala sekä lapset ja nuoret. Kuluttajaparlamentin vuosittainen toiminta huipentuu eduskunnassa järjestettävään täysistuntoon, jossa järjestöt päättävät äänestämällä lopullisesti osallistumisestaan parlamentin kannanottoihin. Eläkkeensaajien Keskusliitto on yksi niistä Kuluttajaparlamentin täysistunnossa olleista kovempien keinojen käyttöönottoa verkkoesteettömyyden turvaamiseksi vaatineista järjestöistä.

8 8 TEEMASIVUT: edunvalvonta ELÄKKEENSAAJA-LEHTI 6/2014 Vanhusneuvosto ikääntyvien asiantuntijaorganisaatio Vanhuspalvelulaki astui voimaan Lakiin sisältyvää 11, jossa säädetään vanhusneuvostoista, alettiin soveltaa alkaen. Lain mukaan vanhusneuvosto on asetettava jokaiseen kuntaan varmistamaan ikääntyvän väestön osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia omissa asioissaan. Kunnan on myös huolehdittava vanhusneuvoston riittävistä toimintaedellytyksistä. Lain mukaan kunnan on otettava vanhusneuvosto mukaan laadittaessa suunnitelma kunnan toimenpiteiksi ikääntyvän väestön hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukemiseksi sekä iäkkäiden henkilöiden tarvitsevien palvelujen ja omaishoidon järjestämiseksi ja kehittämiseksi. Samoin vanhusneuvosto on otettava mukaan kunnan sosiaali- ja terveyshuollosta vastaavan toimielimen vuosittain tekemään arviointiin iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien sosiaali- ja terveyspalveluiden riittävyyttä ja laatua arvioitaessa. Lain mukaan vanhusneuvosto on määrätty perustettavaksi jokaiseen kuntaan. Suomessa kunnat ovat väestömäärältään hyvinkin erilaisia, eli muutaman tuhannen asukkaan kunnista puolen miljoonan suuruiseen. On siis selvää, että jokaisessa kunnassa myös vanhusneuvostojen roolit voivat olla erilaiset jo resursseista riippuen. Tämän vuoksi on tärkeää, että jokaisessa kunnassa siellä toimivat eri eläkeläisjärjestöt seuraavat tarkoin vanhusneuvoston toimintaa ja on samoin tärkeää, että heidän edustajansa olisivat jäseninä vanhusneuvostoissa ohjaamassa niiden toimintaa. Vanhusneuvosto Vanhuspalvelulaki 11 Vanhusneuvosto Sen lisäksi, mitä kuntalain 27 :ssä säädetään kunnan asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksista, kunnan on asetettava ikääntyneen väestön osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien varmistamiseksi vanhusneuvosto ja huolehdittava sen toimintaedellytyksistä. Vanhusneuvosto on otettava mukaan 5 :ssä tarkoitetun suunnitelman valmisteluun ja 6 :ssä tarkoitettuun arviointiin. Lisäksi neuvostolle on muutoinkin annettava mahdollisuus vaikuttaa kunnan eri toimialojen toiminnan suunnitteluun, valmisteluun ja seurantaan asioissa, joilla on merkitystä ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden, osallisuuden, elinympäristön, asumisen, liikkumisen tai päivittäisistä toiminnoista suoriutumisen taikka ikääntyneen väestön tarvitsemien palvelujen kannalta. STM, Kuntaliitto Vanhusneuvostojen toiminnasta on kuulunut viestejä eri puolilta maata, että viranomaiset eivät ole vielä täysin sisäistäneet vanhusneuvostojen roolia mm. helpottaakseen kunnan viranomaisten omaa työtaakkaa asioiden valmistelussa. Vain kokemuksen ja jokapäiväisten käytäntöjen ja asioiden kautta voidaan viestittää suoraa tietoa valmistelijoille. Näin voidaan estää monia turhia ja joskus jopa kalliita, virheellisiä ratkaisuja. Joskus virkamiehet myös vähättelevät neuvostoja. Siksi niiden on oltava rohkeita ja näytettävä, että neuvostot lunastavat paikkansa asiallisilla esityksillä ja tuloksellisella toiminnalla Vanhusneuvosto on siis ikääntyvien ihmisten asiantuntijaorganisaatio kunnissa sekä vahva yhteistyökumppani niin ikäihmisille, poliittisille päättäjille kuin virkamiehille ja muille viranomaisille. Kunnan on aina perustettava vanhusneuvosto, eli se ei voi olla enää vain esimerkiksi eläkeläisjärjestöjen yhteisellä päätöksellä perustettu yhteisö. Vanhusneuvoston tehtävinä on parantaa kunnan viranomaisten, ikäihmisten ja kunnassa toimivien eläkeläis- ja vanhusjärjestöjen yhteistoimintaa sekä auttaa ikäihmisten osallistumista ja vaikuttamista kunnalliseen päätöksentekoon. Vanhusneuvosto selvittää ja hankkii tietoa ikäihmisten taloudellisesta ja toiminnallisesta tilanteesta eri asioissa kuten asumisessa, erilaisten palvelujen saamisessa sekä myös vapaa-ajan toiminnoissa. Vanhusneuvoston tehtävä on aktiivisesti seurata kunnan päätöksentekoa erityisesti heille tarkoitettujen palvelujen, tukitoimien ja muiden etuuksien järjestämistä niiden saavutettavuuden kohentamiseksi. Vanhusneuvoston tehtävänä on myös ottaa kantaa julkisen liikenteen palveluihin huomioiden monien ikäihmisten heikentynyt liikkumiskyky sekä muutoinkin huolehtia siitä, että vanhusneuvoston kanta huomioidaan niin ympäristön suunnittelussa kuin toteutuksessa myös vammaisten ja sairaiden tarpeisiin. Vanhusneuvoston tehtävänä on myös laatia esityksiä ja aloitteita sekä antaa lausuntoja kunnan muille toimielimille ikäihmisiä koskevissa asioissa sekä hoitaa muut laissa määrätyt tai kunnan erikseen antamat tehtävät. Vanhusneuvostoissa käsiteltäviin asioihin kannattaa ottaa mm. seuraavia asiakokonaisuuksia: kotihoito, ikäihmisten mielenterveys, omaishoito, muistisairaudet, päihdeasiat, kuntoutus ja liikunta, joukkoliikenne, asuminen, terveydenhuollon palvelut, suuhygienia ja kunnan terveyspalveluverkko. Neuvostot voivat myös vierailla kyseisiä palveluja tuottavissa yhteisöissä ja kuulla heidän mielipiteitään olemassa olevista kehit- tämisen tarpeista. Samoin neuvosto voi tutustua kunnan terveyden- ja sairaanhoidon sekä kunnan vanhusten palvelutaloverkoston eri toimipisteisiin ja saada henkilökunnalta selvitykset nykytilanteesta. Edelleen neuvosto voi järjestää kaikille avoimia seminaari- ja informaatiotilaisuuksia ikäihmisiä kiinnostavista asioista. Saadun tiedon mukaan erilaiset vanhusneuvostojen lausunnot ovat aiheuttaneet tähän asti vain keskustelua, mutta konkreettisiin pikaisiin toimiin ei niiden johdosta ole laajalti ryhdytty. Neuvosto on kuitenkin vain asioita esille ottava ja lausuntoja antava elin, jolta puuttuu paitsi taloudellisten päätösten teko myös käsiteltäviin asioihin liittyvä päätöksenteko- ja toimeenpano-oikeus. Minulla on se vahva käsitys, että uusi Vanhuspalvelulaki on kuitenkin tuonut ikäihmisten asioiden käsittelyyn kokonaan uuden mahdollisuuden. Veijo Lehto Helsingin vanhusneuvoston jäsen EKL:n Helsingin piirin puheenjohtaja Joskus virkamiehet myös vähättelevät neuvostoja. Siksi neuvostojen on oltava rohkeita.

9 ELÄKKEENSAAJA-LEHTI 6/2014 TEEMASIVUT: edunvalvonta 9 toiveiden tynnyri? Seuraamme noin vuoden verran, syksystä 2014 syksyyn 2015, kahden eri vanhusneuvoston työskentelyä eläkkeensaajajäsenen silmin. Toinen vanhusneuvosto on Utajärvellä, toinen Kuusankoskella. 6 KYSYMYSTÄ vanhusneuvoston jäsenelle 1. Milloin kuntasi vanhusneuvosto perustettiin? Mistä asti olet itse ollut jäsenenä? UTAJÄRVEN VANHUSNEUVOSTO Utajärven kunta sijaitsee Pohjois-Pohjanmaan itäosassa. Kunnassa on noin 3000 asukasta, joista noin 715 on 65 vuotta täyttäneitä. Utajärvi kuuluu ns. Oulunkaaren kuntayhtymään viiden muun kunnan kanssa. Utajärven Eläkkeensaajat, jossa nykyään on runsas 300 jäsentä, oli Utajärven ensimmäinen eläkeläisyhdistys, perustettu Utajärven vanhus- ja vammaisneuvoston puheenjohtaja on Utajärven Eläkkeensaajien jäsen Minna Huuhtanen, joka vastasi kysymyksiin näin: 1. Vanhusneuvosto perustettiin Utajärvelle vuonna Toimin ensimmäistä kaksivuotiskauttani vanhus- ja vammaisneuvoston puheenjohtajana; minut ympäripuhuttiin tehtävään terveydenhuollon ammattilaisena. Neuvoston edellinenkin puheenjohtaja oli Utajärven Eläkkeensaajista. 2. Tällä hetkellä vanhusneuvostolla itsellään ei ole olemassa mitään omaa toimintasuunnitelmaa tuolle ajanjaksolle. Ikäihmisten valmistelutoimikunnan toimintasuunnitelmassa on kyllä tehty strategiset linjaukset. 3. Suurin ongelma on kunnan hallinto-organisaatiomuutos, jonka selkeytyminen vie varmasti vielä aikaa. Lautakunnat lakkautettiin ja tilalle tulivat toimikunnat: lasten ja nuorten, työikäisten ja ikäihmisten. Pakka on hajallaan, samoin työnjaot ja roolit. 4. Ikä- tai Seniorikortista ja sen mahdollisesta käyttöönotosta lähitulevaisuudessa ei vanhusneuvostollemme ole tietoa. Mainittakoon tässä, että vanhus- ja vammaisneuvoston aiemmin junailema viiden euron ohjattu, kaikille kuntalaisille tarkoitettu allasjumppa Rokuan kylpylässä jatkuu. Kuljetus sinne on ilmainen. 5. Tässä hallintouudistusprosessissa välillä tuntuu, että kaikki virkamiehet eivät miellä sitä, millainen vanhusneuvoston roolin tulisi olla. Ehkä rivien välistä kuuluu Mikä se sellainen neuvosto on, mihin sitä tarvitaan Vaikuttamispuolella on hiljaista, odotamme hallintokuvion selkeytymistä sekä säännöllistä ja aktiivista vuoropuhelua kunnan hyvinvointivastaavan kanssa. Mielestäni ikäihmisten valmistelutoimikunnan pitäisi tehdä nykyistä tiiviimpää yhteistyötä vanhusneuvoston kanssa, ennen kuin pääsemme vaikuttamaan asioihin. Utajärven kunta siirsi sosiaali- ja terveyspalvelunsa Oulunkaareen vuonna 2010, muut palvelut säilyivät kunnalla itsellään. KOUVOLAN VANHUSNEUVOSTO Kouvola on noin asukkaan kaupunki Kymenlaaksossa. Vuonna 2009 Elimäki, Anjalankoski, Jaala, Kouvola, Kuusankoski ja Valkeala liittyivät yhteen ja muodostivat uuden Kouvolan. Kouvolan asukkaista 65 vuotta täyttäneitä on noin Kuusankosken Eläkkeensaajat on perustettu 1962 ja jäseniä yhdistyksessä on noin 350. Yhdistyksen puheenjohtaja Aulis Forssell on Kouvolan vanhusneuvoston jäsen. Muita varsinaisia jäseniä on myös Vuohijärven ja Inkeroisten Anjalan Eläkkeensaajista. Aulis Forssell vastasi kysymyksiin näin: 1. Kouvolassa vanhusneuvosto perustettiin vuoden 2014 alussa. Sitä ennen sen nimi oli ikäihmisten neuvosto, joka toimi Kuusankosken kaupungissa jo kauan ennen kuntaliitosta, noin 20 vuotta. Silloinen neuvosto perustui vapaaehtoisuuteen ja se oli ensimmäisiä koko Suomessa. Itse olen ollut mukana tässä toiminnassa vuodesta 2013 alkaen. 2. Kolme tärkeintä asiaa kaudella ovat todella haasteelliset. Niihin on vaikea vastata, mutta asettaisin seuraavat teemat ylitse muiden: sote-hankkeen seuranta, omaishoitajien aseman parantaminen ja kolmannen sektorin toiminnan turvaaminen. 3. Väestön ikääntyminen ja väestökato ovat suurimpia nykyisen Kouvolan ongelmia. Kahden paperitehtaan sulkeutuminen ja työpaikkojen katoaminen on ongelmien taustalla. Tilanne vaikuttaa kaikkein eniten kuntatalouteen. 4. Ikä- tai Seniorikorttia meillä ei ole käytössä. Yksi aiheeseen liittyvä, vajaan vuoden kestänyt kokeilu meillä oli edellisen valtuustokauden aikana. Senioreille tarjottiin kortilla ilmainen iltapäiväuinti. 5. Kuntamme virkamiesten asenne on hyvä. Mutta voin vastata kysymykseen vain niiden virkamiesten kohdalta, jotka työskentelevät vanhusneuvostosaralla. 6. Tahtoisin enemmän valtaa vanhusneuvostolle meitä koskevissa asioissa. Neuvostoon kuuluu myös yksi kaupunginhallituksen jäsen. Tämä on varsin merkittävä asia ikäihmisten kannalta. Asia ei sinällään ole luottamuskysymys. kirjasi Timo Nyberg 2. Nimeä kolme konkreettista asiaa, jotka vanhusneuvostonne aikoo saada aikaan kaudella ? 3. Mikä mielestäsi on omalla paikkakunnallasi huutavin ongelma, johon pitäisi saada ratkaisu? 4. Onko ns. Ikä-/Seniorikortti jo otettu kunnassasi käyttöön? Jos ei, onko asiaa käsitelty? Missä vaiheessa asia ylipäätään on? 5. Mikä mielestäsi on oman kuntasi virkamiesten asenne vanhusneuvostoa kohtaan? 6. Miten paljon luotat siihen, että vanhusneuvosto voi oikeasti vaikuttaa asioihin? Minna Huuhtanen, Utajärven Eläkkeensaajat Aulis Forssell, Kuusankosken Eläkkeensaajat

Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma. Kristiina Mustakallio 28.4.

Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma. Kristiina Mustakallio 28.4. Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma Kristiina Mustakallio Taustana väestönkehitys Espoossa 2014-2016 suhteellisesti kasvu on nopeinta

Lisätiedot

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä?

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? TALOYHTIÖN VARAUTUMINEN ASUKKAIDEN IKÄÄNTYMISEEN -seminaari vanhustyön johtaja Oulun kaupunki Oulun

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn Vanhuspalvelulaki Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012) Voimaan 1.7.2013 Keskeisiä linjauksia Erillislaki Ei säädetä uusista palveluista

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista ( alkaen asteittain voimaan)

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista ( alkaen asteittain voimaan) Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (1.7.2013 alkaen asteittain voimaan) Vanhuslain toimeenpano Espoossa Story 16.9.2014 5 Kunnan tulee laatia

Lisätiedot

TYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017

TYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017 TYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017 Eläkeikä nousee asteittain Työssä jatkamista palkitaan Eläkekarttumat yhtenäistyvät Työuraeläke tulee käyttöön Eläkkeen voi ottaa 1 osittaisena KEITÄ TYÖELÄKEUUDISTUS

Lisätiedot

Esityksen sisältö. Eläkeuudistuksen periaatteet Työuraeläke Osittainen varhennettu vanhuuseläke Lisätietoa osoitteesta

Esityksen sisältö. Eläkeuudistuksen periaatteet Työuraeläke Osittainen varhennettu vanhuuseläke Lisätietoa osoitteesta Esityksen sisältö Eläkeuudistuksen periaatteet Työuraeläke Osittainen varhennettu vanhuuseläke Lisätietoa osoitteesta etera.fi/elakeuudistus etera.fi/pages/elakelaskuri-2017.aspx etera.fi/omaelake Työeläke

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti 21.10.2015 Sivu 1 / 1 4727/00.01.03/2014 96 Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti Valmistelijat / lisätiedot: Niina Savikko, puh. 043 825 3353 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10. VANHUSPALVELULAKI Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.2013 Lain tarkoitus ( 1 ) IKÄÄNTYNYTTÄ VÄESTÖÄ KOSKEVAT TAVOITTEET

Lisätiedot

TOTEUTTAAKO VANHUSPALVELULAKI VALTAA VANHUUS -LIIKKEEN TEEMOJA?

TOTEUTTAAKO VANHUSPALVELULAKI VALTAA VANHUUS -LIIKKEEN TEEMOJA? TOTEUTTAAKO VANHUSPALVELULAKI VALTAA VANHUUS -LIIKKEEN TEEMOJA? Senioriliikkeen kevätkokous 22.04.2013 Helsinki Aulikki Kananoja LAKI l l Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden

Lisätiedot

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS 2010 20.5.2010 Neuvotteleva virkamies Onko informaatio-ohjauksella tulevaisuutta? Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli projekti

Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli projekti Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli 2012-2016 -projekti Etsivä vanhustyö on Yhteisölähtöistä ja sosiaalista toimintaa, jolla tavoitetaan

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara mahdollisuus > asenteista on aloitettava! - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja

Lisätiedot

ETSIVÄ VANHUSTYÖ. koulutuskokonaisuus. Aika ja paikka Kouluttaja

ETSIVÄ VANHUSTYÖ. koulutuskokonaisuus. Aika ja paikka Kouluttaja ETSIVÄ VANHUSTYÖ koulutuskokonaisuus Aika ja paikka Kouluttaja Sisältö 1. Etsivä vanhustyö 2. Verkostoyhteistyö 3. Osallisuuden vahvistaminen Etsivä vanhustyö koulutuksen tavoite Laaditaan etsivän vanhustyön

Lisätiedot

Sisäinen hanke/suunnitelma

Sisäinen hanke/suunnitelma Sisäinen hanke/suunnitelma 10.2.2015 Kansallisen omaishoidon kehittämisohjelman tavoitteena mm. ennaltaehkäisevän ja kuntouttavan toiminnan vahvistaminen, kotona asuminen mahdollisimman pitkään. Ohjelman

Lisätiedot

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu 18.10.2011 Omaishoito osana perheen elämää Elämä muuttuu? omaishoito voi tulla elämään erilaisissa elämänvaiheissa

Lisätiedot

Mitä sote-uudistus tarkoittaa minulle

Mitä sote-uudistus tarkoittaa minulle Mitä soteuudistus tarkoittaa minulle Sosiaali ja terveyspalvelut vuonna 2019 hallituksen esitysluonnoksen mukaisesti 11/2016 1 18.11.2016 Tämä on soteuudistus Soteuudistuksessa koko julkinen sosiaali ja

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

Kansallinen muistiohjelma - Tavoitteena muistiystävällinen Suomi

Kansallinen muistiohjelma - Tavoitteena muistiystävällinen Suomi Kansallinen muistiohjelma - Tavoitteena muistiystävällinen Suomi AVI verkostopäivä 17.11.2015 Helsinki Anita Pohjanvuori Asiantuntija, Muistiliiton muistiohjelmatoiminta v v Muistisairaiden ihmisten ja

Lisätiedot

Tervetuloa infotilaisuuteen vuoden 2017 eläkeuudistuksesta

Tervetuloa infotilaisuuteen vuoden 2017 eläkeuudistuksesta Tervetuloa infotilaisuuteen vuoden 2017 eläkeuudistuksesta Eläkeuudistuksen tavoitteet pidentää työuria ja myöhentää eläkkeelle siirtymistä työskentely tavoite-eläkeikään asti kannattaa turvata riittävät

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

Työeläkejärjestelmän keskeiset piirteet. Työsuhdejuridiikka kurssi Marina Sirola

Työeläkejärjestelmän keskeiset piirteet. Työsuhdejuridiikka kurssi Marina Sirola Työeläkejärjestelmän keskeiset piirteet Työsuhdejuridiikka kurssi Marina Sirola Sisältö Työeläkejärjestelmän keskeiset piirteet Työeläkevakuuttaminen Miksi eläkeuudistus 2017 tehtiin? Työeläkkeen laskemisen

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Yksinäisyys lasten silmin Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Tutkimusaihe ja tutkimuskysymykset Lasten yksinäisyys lasten näkökulmasta Sadutusmenetelmällä lasten tieto näkyviin 1) Mitä lapset kertovat

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet?

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet? Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet? Kotona kokonainen elämä, Hyvinkää6.9.2013 Sirpa Andersson, erikoistutkija VTT, THL, ikäihmisten palvelut -yksikkö 1 Esittelen: vanhuspalvelulakia

Lisätiedot

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan:

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan: 3.3.1 Miten eri maissa lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia edistävät palvelut tuotetaan eri hallintokuntien kuten sosiaali-, terveys- ja koulutoimen yhteistyöllä? Koko: 100 000 Aikajänne: 3/2016

Lisätiedot

Sosiaali ja terveydenhuollon. palvelujen suunnitteluun kehittämiseen ja arviointiin

Sosiaali ja terveydenhuollon. palvelujen suunnitteluun kehittämiseen ja arviointiin Kehittäjäasiakastoiminta i t i i t Sosiaali ja terveydenhuollon palvelujenkäyttäjien l osallistumista i t palvelujen suunnitteluun kehittämiseen ja arviointiin Velvoitteet vanhustyössä Vanhuspalvelulaki

Lisätiedot

Miksi pidempiä työuria?

Miksi pidempiä työuria? Miksi pidempiä työuria? Työeläkepäivä 20.10.2010 Jukka Rantala Eläketurvakeskus Eläketurvakeskus KOULUTTAA 2 Pääasiallinen sisältö Onko työurien pidentäminen tärkeää? Kuinka pitkiä työuria suomalaiset

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi omaishoidon tuesta annetun lain 4 ja :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan omaishoitajan oikeutta lakisääteiseen vapaaseen lisättäväksi kahdesta vuorokaudesta kolmeen

Lisätiedot

Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää?

Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää? Tiedosta hyvinvointia KansalaisenParas 17.4.2008 Anu Muuri 1 Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää? Anu Muuri Kehittämispäällikkö Stakes/Sosiaalipalvelut Tiedosta hyvinvointia KansalaisParas 17.4.2008

Lisätiedot

Keskisuomalaisille kansanedustajille

Keskisuomalaisille kansanedustajille Keskisuomalaisille kansanedustajille eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunta 20.11.2011 Neuvottelukunnan tehtävä Neuvottelukunnan tehtävänä on toimia keskisuomalaisten eläkeläisten yhdyssiteenä sekä harjoittaa

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet 24.2.2015 Rovaniemi Lakimies Timo Mutalahti Sininauhaliitto Asuminen ja päihteet Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden

Lisätiedot

Erityisryhmien ja ikäihmisten perhehoito Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry

Erityisryhmien ja ikäihmisten perhehoito Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry Erityisryhmien ja ikäihmisten perhehoito Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry 1 Mitä toimeksiantosuhteinen perhehoito on? Perhehoito on henkilön hoidon tai muun osa- tai ympärivuorokautisen

Lisätiedot

Uusi kuntalaki Demokratia ja osallistuminen

Uusi kuntalaki Demokratia ja osallistuminen Uusi kuntalaki 2015 - Demokratia ja osallistuminen Kuntamarkkinat 10- Mervi Kuittinen Laissa säädettäisiin: Kunnan asukkaiden osallistumisoikeutta koskeva luku (5. luku) kunnan asukkaiden äänioikeudesta

Lisätiedot

Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt. Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti

Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt. Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti Lähimmäisyys merkitsee parhaimmillaan sitä, että meitä ympäröi ihmisten turvaverkko. Tarvittaessa se auttaa ja tukee

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

SÄÄSTÖPANKKI. Parempi Suomi 2016: Tilanne pääkaupunkiseudulla

SÄÄSTÖPANKKI. Parempi Suomi 2016: Tilanne pääkaupunkiseudulla SÄÄSTÖPANKKI Parempi Suomi 2016: Tilanne pääkaupunkiseudulla SÄÄSTÖPANKISSA KUULUU ASIAKKAAN ÄÄNI - Kun Säästöpankki menestyy, se pystyy jakamaan osan paikkakunnan hyvinvointia tukemaan, esimerkiksi erilaisiin

Lisätiedot

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma 2016 Säkylän kunta Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Asumispalveluiden laatusuositus... 2 3. Asumispalveluiden nykytilanne Säkylässä... 2 4. Suunnitelmissa/rakenteilla

Lisätiedot

Kuhmon vanhusneuvoston toimintasuunnitelma vuodelle 2014

Kuhmon vanhusneuvoston toimintasuunnitelma vuodelle 2014 1 Kuhmon vanhusneuvoston toimintasuunnitelma vuodelle 2014 Vuoden 2014 alusta vanhusneuvostot ovat lakisääteisiä Kuhmon vanhusneuvoston toiminta on käynnistynyt vuonna 2002 eli vanhusneuvosto on toiminut

Lisätiedot

(TOIM.) JENNI VÄLINIEMI-LAURSON PEKKA BORG VESA KESKINEN YKSIN KAUPUNGISSA

(TOIM.) JENNI VÄLINIEMI-LAURSON PEKKA BORG VESA KESKINEN YKSIN KAUPUNGISSA (TOIM.) JENNI VÄLINIEMI-LAURSON PEKKA BORG VESA KESKINEN YKSIN KAUPUNGISSA Tämän esitteen teksteissä mainitut sivunumerot viittaavat Yksin kaupungissa -kirjaan, jonka voit ladata ilmaisena pdf-tiedostona

Lisätiedot

JÄRJESTÖT, PERHEET JA VAPAAEHTOISTOIMINTA

JÄRJESTÖT, PERHEET JA VAPAAEHTOISTOIMINTA JÄRJESTÖT, PERHEET JA VAPAAEHTOISTOIMINTA Emma & Elias -avustusohjelman tutkimuksen taustoittava väliraportti Petri Paju Tutkija, Lastensuojelun Keskusliitto Emma & Elias -ohjelma 2016 1 / 28 Emma & Elias

Lisätiedot

Asiakkaiden osallisuus sosiaali- ja terveydenhuollon

Asiakkaiden osallisuus sosiaali- ja terveydenhuollon Asiakkaiden osallisuus sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännössä Taina Mäntyranta, lääkintöneuvos Mitä se osallisuus on? Missä ollaan ja miten tähän on tultu? Miten osallisuus näkyy sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1 Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut 7.4.2011 Eva Storgårds 1 Visio Perustehtävä Kaupungin missio eli perustehtävä on palvelujen järjestäminen kansalaisille suomen ja ruotsin kielellä

Lisätiedot

Maakunnallinen vanhusneuvosto

Maakunnallinen vanhusneuvosto Maakunnallinen vanhusneuvosto Pirkanmaan vanhusneuvostojen tapaaminen 13.10.2016 Lempäälä Raija Moilanen Tampereen vanhusneuvosto Maakunnan vaikuttamistoimielimet ( lausunnolla oleva Maakuntalaki 26 )

Lisätiedot

(Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää)

(Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää) 1 OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 alkaen (Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää) 1. Omaishoidon tuen perusteet Laki omaishoidon tuesta (937/ 2005) Asiakasmaksulaki

Lisätiedot

Eläkeuudistus 2017 mikä muuttui ja miten nuorille käy? Telan työeläkekoulu nuorille

Eläkeuudistus 2017 mikä muuttui ja miten nuorille käy? Telan työeläkekoulu nuorille Eläkeuudistus 2017 mikä muuttui ja miten nuorille käy? Telan työeläkekoulu nuorille 7.3.2017 Janne Pelkonen Erityisasiantuntija Twitter: @JiiPelkonen Peruskallio pysyy, eläkeuudistus ei ole uusi maailmanjärjestys

Lisätiedot

ASUMINEN JA YHTEISÖLLISYYS TUTKIMUKSEN TULOKSET. Niina Rajakoski

ASUMINEN JA YHTEISÖLLISYYS TUTKIMUKSEN TULOKSET. Niina Rajakoski ASUMINEN JA YHTEISÖLLISYYS TUTKIMUKSEN TULOKSET Niina Rajakoski 2.2.2017 MIKSI TÄMÄ TUTKIMUS? iareenan teemana tällä kertaa ikääntyvien Yhteisöllisyys utopiaa vai huomisen arkea? Millaisia toiveita ikääntyneillä

Lisätiedot

MITÄ VOIMME OPPIA KANSALAISKYSELYSTÄ?

MITÄ VOIMME OPPIA KANSALAISKYSELYSTÄ? TURUN YLIOPISTO MITÄ VOIMME OPPIA KANSALAISKYSELYSTÄ? Sirkka-Liisa Kivelä professori, ylilääkäri KYSELYTUTKIMUS Suoritettiin heinäkuussa 2008 puhelinkyselyinä Osallistujat: 35 55 vuotiaat (N=501) 65 70

Lisätiedot

Terveyden edistäminen Kainuussa

Terveyden edistäminen Kainuussa Terveyden edistäminen Kainuussa Kainuulaiset järjestöt 4.12.2013 Terveyteen vaikuttavat tekijät Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa ja kuntayhtymässä Järjestöt, yhdistykset Terveyden edistämisen

Lisätiedot

KEHITYSVAMMALAIN MUUTOKSET. Itsemääräämisoikeus vahvistuu. Uusia määräyksiä rajoitustoimenpiteistä.

KEHITYSVAMMALAIN MUUTOKSET. Itsemääräämisoikeus vahvistuu. Uusia määräyksiä rajoitustoimenpiteistä. KEHITYSVAMMALAIN MUUTOKSET Itsemääräämisoikeus vahvistuu. Uusia määräyksiä rajoitustoimenpiteistä. LUKIJALLE Tässä esitteessä kerrotaan muutoksista, joita on tehty kehitysvammalakiin. Kehitysvammalaissa

Lisätiedot

ZA4811. Flash Eurobarometer 227 (Expectations of European Citizens Regarding the Social Reality in 20 Years' Time)

ZA4811. Flash Eurobarometer 227 (Expectations of European Citizens Regarding the Social Reality in 20 Years' Time) ZA4811 Flash Eurobarometer 227 (Expectations of European Citizens Regarding the Social Reality in 20 Years' Time) Country Specific Questionnaire Finland Flash Eurobarometer on The expectations and wishes

Lisätiedot

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi?

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi? ASIAKASPALAUTE Tämän asiakaspalaute keskustelun tarkoituksena on asiakkaan saamien palveluiden kehittäminen. Kysymyksiin vastataan keskustelemalla asiakkaan (ja omaisen) kanssa. Kotihoidon työntekijä osallistuu

Lisätiedot

Entten tentten ja pelistä pois? 2016

Entten tentten ja pelistä pois? 2016 Entten tentten ja pelistä pois? 2016 Riitta Kauppinen Kansalaistoiminnan päällikkö Pelastakaa Lapset ry Maaliskuu 2016 Pelastakaa Lasten Eväitä Elämälle ohjelma 1301 lasta 313 000 100 harrastusta 462 toisen

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN HYVINVOINNIN

IKÄIHMISTEN HYVINVOINNIN IKÄIHMISTEN HYVINVOINNIN PYSYVYYS JA KULUTUSTOTTUMUKSET KÄKÄTE-seminaari 6.9.2012 Sirpa Kärnä YTT, Lehtori (ent.) Savonia-amk, Iisalmen yksikkö LUENNON NÄKÖKULMA JA AIHEALUEET (1) Suomalaisten ikääntyminen

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

TULISIKO SUOMALAISTEN LÄÄKKEIDEN SAANTIA JA KÄYTTÖÄ OHJAILLA?

TULISIKO SUOMALAISTEN LÄÄKKEIDEN SAANTIA JA KÄYTTÖÄ OHJAILLA? TULISIKO SUOMALAISTEN LÄÄKKEIDEN SAANTIA JA KÄYTTÖÄ OHJAILLA? Palveluvalikoimaneuvoston näkökulma Reima Palonen 10.9.2015 Esityksen sisältö Mikä on terveydenhuollon palveluvalikoima? Mikä on terveydenhuollon

Lisätiedot

Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet

Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet Hyvä ikääntyminen mahdollisuuksien Seinäjoella seminaari, 6.9.2010 Peruspalveluministeri Paula Risikko TAVOITTEET

Lisätiedot

Unohtuuko hiljainen asiakas?

Unohtuuko hiljainen asiakas? Unohtuuko hiljainen asiakas? - yhdenvertaisuuden pullonkaulat päihdepalveluissa Päihdetyön seminaari Kuopio 5.11.2015 Heidi Poikonen Sosiaalioikeuden yliopisto-opettaja Oikeustieteiden laitos Oikeudellinen

Lisätiedot

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS Kyselyn tulokset Tampereen ammattikorkeakoulu Raportti Lokakuu 215 Sosionomikoulutus 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTONHANKINTA... 4 3 TULOKSET... 5 3.1 Tulokset graafisesti...

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tilannekatsaus

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tilannekatsaus Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tilannekatsaus Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman 2013-2017 väliseminaari, 16.12.2015, Finlandia talo, Helsinki ohjelmapäällikkö Sari Hosionaho, FT Taustaa

Lisätiedot

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro. Kaupunginsihteeri Mari Immonen

Kommenttipuheenvuoro. Kaupunginsihteeri Mari Immonen Kommenttipuheenvuoro Kaupunginsihteeri Mari Immonen 10.12.2015 Espoon visio Verkostomainen viiden kaupunkikeskuksen Espoo on vastuullinen ja inhimillinen edelläkävijäkaupunki, jossa kaikkien on hyvä asua,

Lisätiedot

HE 85/2016 VP. Omaishoidon kehittäminen - kuuleminen sosiaali- ja terveysvaliokunnassa. Erkki Papunen Anne-Mari Raassina

HE 85/2016 VP. Omaishoidon kehittäminen - kuuleminen sosiaali- ja terveysvaliokunnassa. Erkki Papunen Anne-Mari Raassina HE 85/2016 VP Omaishoidon kehittäminen - kuuleminen sosiaali- ja terveysvaliokunnassa Erkki Papunen Anne-Mari Raassina 25.5.2016 Tausta ja tavoite Taustalla hallitusohjelman kirjaukset omaishoitajien ja

Lisätiedot

Luovat ratkaisut ja omaishoito avuksi vanhustenhuoltoon. sote

Luovat ratkaisut ja omaishoito avuksi vanhustenhuoltoon. sote sote Luovat ratkaisut ja omaishoito avuksi vanhustenhuoltoon Vanhustenhoidon tulevia kuluja maalaillaan suurin luvuin. Ikäihmisten osuus kasvaa, ja jo nykyisiä laitoshoidon kustannuksia yritetään karsia.

Lisätiedot

PALVELUKESKUKSET INTOA ELÄMÄÄN YSTÄVÄPIIRI

PALVELUKESKUKSET INTOA ELÄMÄÄN YSTÄVÄPIIRI PALVELUKESKUKSET Palvelukeskuksissa tuetaan alueen asukkaiden aktiivisuutta ja kotona selviytymistä sekä pyritään edistämään ikäihmisten liikunta- ja toimintakykyä, terveyttä ja sosiaalista kanssakäymistä.

Lisätiedot

Mieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM

Mieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM Mieli 2009 työryhmän ehdotukset Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM Mieli -2009 Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman työryhmän ehdotukset mielenterveys-

Lisätiedot

ZA5209. Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland

ZA5209. Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland ZA5209 Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland FLASH 269 Haluaisin kysyä muutaman kysymyksen, jotka liittyvät yhteiskuntamme muodostavien eri sukupolvien

Lisätiedot

Kuntien toiminta ja ennakointi ikääntyneiden kotona asumisen tukemisessa ja elinympäristöjen kehittämisessä

Kuntien toiminta ja ennakointi ikääntyneiden kotona asumisen tukemisessa ja elinympäristöjen kehittämisessä Kuntien toiminta ja ennakointi ikääntyneiden kotona asumisen tukemisessa ja elinympäristöjen kehittämisessä 6.4.2017 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ym.fi Ikääntyneiden asumisen

Lisätiedot

Oman toiminnan esittely Eläkeliiton Joutsan yhdistys ry. Kumppanuuspöytä Maija Salonen

Oman toiminnan esittely Eläkeliiton Joutsan yhdistys ry. Kumppanuuspöytä Maija Salonen Oman toiminnan esittely Eläkeliiton Joutsan yhdistys ry Kumppanuuspöytä 08.11.2016 Maija Salonen Eläkeliitto numeroina Kattojärjestö Eläkeliitto - jäsenmäärä 130000 jäsentä - 20 piiriä - 403 paikallisyhdistystä

Lisätiedot

I osa. laatu. Riitta Räsänen YTT, TtM, esh

I osa. laatu. Riitta Räsänen YTT, TtM, esh I osa Ikäihmisten tarpeet ja palveluiden laatu Riitta Räsänen YTT, TtM, esh Laatuhoiva Oy Esitykseni pohjana Räsänen Riitta. Ikääntyneiden asiakkaiden elämänlaatu ympärivuorokautisessa hoivassa sekä hoivan

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

Kaupunginhallituksen päätöksellä veteraaniasiaintoimikunta on sulautettu vanhusneuvostoon alkaen.

Kaupunginhallituksen päätöksellä veteraaniasiaintoimikunta on sulautettu vanhusneuvostoon alkaen. 1 (5) Imatran kaupungin vanhusneuvosto Toiminta- ja taloussuunnitelma vuodelle 2016 Toimintasuunnitelma Toiminnan tarkoitus Vanhusneuvosto on kaupunginhallituksen alainen yhteistyöelin, jonka tehtävänä

Lisätiedot

Perusturvan riittävyys ja köyhyys iäkkäillä

Perusturvan riittävyys ja köyhyys iäkkäillä Perusturvan riittävyys ja köyhyys iäkkäillä Pasi Moisio Köyhyys vanhuudessa Mitkä ovat päätöksenteon ikävaikutukset? 29.11.2016 Pikku Parlamentti 27.10.2016 1 Perusturva ja köyhyys Sosiaalivakuutus korvaa

Lisätiedot

ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SOSTERI SAVONLINNAN KAUPUNKI

ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SOSTERI SAVONLINNAN KAUPUNKI Liite 1 ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SOSTERI SAVONLINNAN KAUPUNKI SUUNNITELMA IKÄÄNTYNEEN VÄESTÖN TUKEMISEKSI 2016-2020 27.2.201 SISÄLTÖ 1. SUUNNITELMAN TAUSTAA... 1 2. OSALLISUUS JA TOIMIJUUS... 2 3. ASUMINEN

Lisätiedot

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta 7.9. ja 7.10. 2015 Timo Tapola Opintopsykologi Aalto-yliopisto LES Student services Yhteystieto: timo.tapola@aalto.fi Opiskelukyky http://www.opiskelukyky.fi/video-opiskelukyvysta/

Lisätiedot

Yhdistyksen tuki omaishoitajille

Yhdistyksen tuki omaishoitajille Salon seudun omaiset ja läheiset ry Yhdistyksen tuki omaishoitajille Omaishoitajien laki-ilta 26.2.2013 Kaupungintalo, Valtuustosali Seija Hyvärinen Toiminnan tavoitteet 1 Toiminnalla edistetään kotona

Lisätiedot

Vanhuus ja hoidon etiikka. Kuusankoski Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto

Vanhuus ja hoidon etiikka. Kuusankoski Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto Vanhuus ja hoidon etiikka Kuusankoski 19.11.2008 Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto Valtakunnallinen terveydenhuollon eettinen neuvottelukunta (ETENE) käsittelee

Lisätiedot

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi Akuliinan tarina Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi muuten kerennyt kouluun. Oli matikan

Lisätiedot

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue Ajankohtaista Georg Henrik Wrede Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue 02953 30345 georghenrik.wrede@minedu.fi Uudistuksesta kysytty ja ehdotettu 1. Tavoitteet (2 ) 2. Nuorten määritelmä (3 ) 3.

Lisätiedot

VANH 14 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 15 VANH 15 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VAALI 15

VANH 14 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 15 VANH 15 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VAALI 15 2/2016 25.4.2016 Asiat VANH 14 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 15 VANH 15 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VAALI 15 VANH 16 VANHUSNEUVOSTON VUODEN 2016 TOIMINTASUUNNITELMAN TARKENTAMINEN 16 VANH 17 IKÄIHMISTEN

Lisätiedot

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut.

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut. Sosiaalilautakunta 18.2.2016 1 liite 1 Toimintakertomus 2015 Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammais. Talousarviota ja toimintasuunnitelmaa

Lisätiedot

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista Valitse kohde. 1 (13) 28.3.2014 Kysely kotona asuvien 15-35 -vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista A. Taustatiedot Syntymävuosi? Sukupuoli? nainen mies Äidinkieli? suomi ruotsi muu Postinumero?

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011

Lisätiedot

2. Milloin psykiatrinen hoitotahto on pätevä? 3. Milloin psykiatrisesta hoitotahdosta voi poiketa?

2. Milloin psykiatrinen hoitotahto on pätevä? 3. Milloin psykiatrisesta hoitotahdosta voi poiketa? Psykiatrinen hoitotahto 30.8.2016 Saatteeksi Psykiatrinen hoitotahto on kehitetty vahvistamaan henkilön itsemääräämisoikeutta tilanteissa, joissa hän ei itse kykene osallistumaan hoitoaan koskevaan päätöksentekoon.

Lisätiedot

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria.

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria. Lapsen oikeuksien julistus Barnkonventionen på finska för barn och ungdomar YK:n lapsen oikeuksien julistus annettiin vuonna 1989. Lapsen oikeuksien julistuksessa luetellaan oikeudet, jotka jokaisella

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset

Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Vanhuspalvelulaki Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista 980/2012 - voimaan 1.7.2013 Kuntamarkkinat

Lisätiedot

Pidetään kaikki mukana. Jokaista ihmistä pitää arvostaa

Pidetään kaikki mukana. Jokaista ihmistä pitää arvostaa ver Ohjelma kuntavaaleihin Pidetään kaikki mukana Jokaista ihmistä pitää arvostaa SDP:n tavoite on inhimillinen Suomi. SDP haluaa, että Suomessa kaikki ihmiset ovat tasa-arvoisia. Jokaista ihmistä pitää

Lisätiedot

Palvelua vai omaehtoisuutta? Satu Helin, TtT Toiminnanjohtaja VTKL

Palvelua vai omaehtoisuutta? Satu Helin, TtT Toiminnanjohtaja VTKL Palvelua vai omaehtoisuutta? Satu Helin, TtT Toiminnanjohtaja VTKL Pohdintojeni sisältö - ideoita paneelikeskusteluun Palveluorientoitunut kulttuurimme istuu tiukassa Paljonko ns. vanhuspalveluja käytetään?

Lisätiedot

Ikäjakauma kunnittain, Eksoten alue

Ikäjakauma kunnittain, Eksoten alue Ikäjakauma kunnittain, Eksoten alue Kunta Ikäluokat 2003 2013 2025 Imatra Yhteensä 29 969 ikäryhmän osuus 28 219 ikäryhmän osuus 26 467 ikäryhmän osuus 0-14 4 491 15,0 % 3 658 13,0 % 3 371 12,7 % 15-64

Lisätiedot

Opas omaishoidontuesta

Opas omaishoidontuesta Opas omaishoidontuesta 1 2 Omaishoito Omaishoito on hoidettavan kotona tapahtuvaa hänen henkilökohtaista hoitoa. Omaishoitajana voi toimia hoidettavan avo- tai aviopuoliso, vanhempi, lapsi tai muu hoidettavalle

Lisätiedot

MAATALOUSYRITTÄJIEN RYHMÄHENKIVAKUUTUKSEN EHDOT. Yleisiä määräyksiä 1

MAATALOUSYRITTÄJIEN RYHMÄHENKIVAKUUTUKSEN EHDOT. Yleisiä määräyksiä 1 RHV/1.1.2012 1 (5) MAATALOUSYRITTÄJIEN RYHMÄHENKIVAKUUTUKSEN EHDOT Yleisiä määräyksiä 1 Näitä ehtoja sovelletaan maatalousyrittäjän eläkelain (1280/2006) 10 :n mukaan vakuutettuun maatalousyrittäjään ja

Lisätiedot

ASKOLAN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/ Otsikko Sivu 15 EDELLISEN KOKOUKSEN PÖYTÄKIRJAN TARKASTA-

ASKOLAN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/ Otsikko Sivu 15 EDELLISEN KOKOUKSEN PÖYTÄKIRJAN TARKASTA- ASKOLAN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2012 28 Vanhus- ja vammaisneuvosto 04.12.2012 AIKA 18:00-19:30 PAIKKA Palvelukeskus Mäntyrinne KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 15 EDELLISEN KOKOUKSEN PÖYTÄKIRJAN TARKASTA- 30 MINEN

Lisätiedot

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? kaunis pimeä viileä rauhallinen raikas virkistävä ikävä Viihdyn täällä. ruma valoisa lämmin levoton tunkkainen unettava kiinnostava Haluan pois täältä! CC Kirsi

Lisätiedot