Yksinäisyys. Edunvalvonta. 6/2014 KYMI JA OULU ELÄKKEENSAAJIEN KESKUSLIITON JÄSENLEHTI, 44.VSK

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Yksinäisyys. Edunvalvonta. 6/2014 KYMI JA OULU ELÄKKEENSAAJIEN KESKUSLIITON JÄSENLEHTI, 44.VSK. 29.10.2014"

Transkriptio

1 ELÄKKEENSAAJIEN KESKUSLIITON JÄSENLEHTI, 44.VSK /2014 Kuva: Joonas Vallius YKSIN ASUMINEN on yleistynyt. Suomessa on jo yli miljoona yksin asuvaa, eli 41 prosenttia asuntokunnista on yhden hengen talouksia. Yksin asuvista kolmasosa on 65 vuotta täyttäneita, ja heistä suuri osa pienituloisia naisia. Yksinasuvien hyvinvointiraportti, THL 2014 n TEEMASIVUT 4 10 Yksinäisyys. Edunvalvonta. Yksinäisyydellä on monet kasvot. Yksin asuvista osa ei tunne oloaan yksinäiseksi, toiset taas kokevat yksinäisyyttä joukossakin. Kuva: Riitta Riihonen Kuva: Ulla Wallinsalo Kuva: Joonas Vallius 4 Puolison menetys suuresta muutoksesta voi selvitä 8 EKL ja EETU jatkavat eläkkeensaajien edunvalvontaa. Lue sivuilta 7 ja 10. Onko vanhusneuvosto loputon toiveiden tynnyri? 39 n P I I R I E S I T T E LY T Omaelämäkerran kirjoittamista voi nyt opiskella verkossa KYMI JA OULU

2 2 ELÄKKEENSAAJA-LEHTI 6/2014 Äänekoskella vaalittiin hyvää mieltä ja huumorintajua Naurukouluttaja Vesa Karvinen latasi salin täydelle yleisölle hauskoja tarinoita ja sutkautuksia toinen toisen perään Hyvän mielen päivänä Äänekoskella. Kuva: Johanna Vakkuri. EKL Elinvoimaa -projektin ja Äänekosken Eläkkeensaajien järjestämässä Hyvän mielen päivässä koettiin positiivisten tunteiden kirjo, joka parhaimmillaan purkautui vapautuneena naurun remakkana. Komealta se kuulostikin, kun oli ennätysyleisö paikalla, 210 eläkkeensaajaa ympäri Ääneseutua. Kaupungintalon valtuustosalin tupaten täyteen saanutta Hyvän mielen päivää on valmisteltu järjestäjien mukaan jo pitkä tovi. Olin mukana Elinvoimaa-projektin vertaisohjaajan peruskurssilla ja siellä saimme kuulla tästä mahdollisuudesta järjestää teemapäivä. Innostuimme ajatuksesta saman tien valtavasti, kertoo tapahtuman puuhanainen, Helena Kautto Äänekosken Eläkkeensaajista. Tapahtuman markkinointi aloitettiin hyvissä ajoin, jo viime keväänä. Markkinoinnissa otettiin huomioon kaikki lähiseutujen EKL-yhdistykset, niille lähti säh- TOIMINNANJOHTAJALTA n TIMO KOKKO Suuria päätöksiä tuleville jäsenillemme T ämän päivän palkansaaja on huomisen eläkkeensaaja ja sama päinvastoin, näin se vain menee. Huomisen eläkkeensaajia, tulevia jäseniämme, koskien tehtiin todella suuria päätöksiä Tuolloin allekirjoittivat työmarkkinajärjestöt, sopimuksen vuoden 2017 eläkeuudistusta koskien, Akavaa lukuun ottamatta. Sopimus, joka on liitteineen 14 sivua, pitää sisällään valtavan määrän asioita, jotka koskevat vuoden 2017 jälkeen kaikkia työnsankareita, tavalla tai toisella. Käyn tässä läpi vain muutaman osan sopimuksen sisällöstä. olet jäämässä eläkkeelle ennen vuotta 2017, uudistus ei vaikuta sinunkaan eläkkeisiisi mitenkään. Uudistusta aiemmin ansaitut eläkkeet ovat uudistuksen ulkopuolella. Näin ollen eläkeuudistus koskee vasta lain voimaantulon jälkeen kertyviä eläkkeitä. Lisäksi kansalaisten eläketurvaan vaikuttavissa muutoksissa on vakiintuneena tapana käyttää siirtymäaikoja, joiden avulla ihmisillä on aikaa sopeutua tuleviin muutoksiin. Todettakoon tässä, että yhdessä vaiheessa esillä ollut indeksitarkastusten huononeminen entisestään ei toteutunut. Olen saanut useita kymmeniä yhteydenottoja jo eläkkeellä olevilta jäseniltämme ja ei-jäseniltä. Pääosin on kysytty, mikä on mainitun sopimuksen vaikutus henkilökohtaiseen eläkkeeseen. On helppo vastata, että pelko pois: eläkejärjestelmään tehtävät uudistukset kohdistuvat tulevaisuuteen, eli eivät vaikuta jo maksussa oleviin eläkkeisiin tai nykyisten eläkkeensaajien asemaan. Ja jos Miksi sitten tarvittiin taas, näin pian, uudistusta? Edellinen eläkeuudistushan tuli voimaan vuonna 2005, jota neuvoteltaessa oli jo nähtävissä kansalaisten eliniän piteneminen. Tuolloin väestöennusteen mukainen elinajanodotteen kasvu oli kuitenkin selvästi nykyistä maltillisempi. Käytettyjen väestöennusteiden mukaan 62-vuotiaiden elinajanodotteen arvioitiin kasvavan vuoteen 2050 mennessä reilulla 3 vuodella silloisesta noin 80 vuodesta. Sittemmin tuo arvio osoittautui liian alhaiseksi. Tilastokeskuksen uusimpien väestöennusteiden mukaan vastaava 62-vuotiaan elinajan odotteen kasvu on 7,5 vuotta ja osa siitä on saatava kanavoitua työelämässä olemiseen. Myös julkisen talouden kestävyyden parantaminen on yksi eläkeuudistuksen tavoitteista, ja sen osana tietysti kestävämmän eläkejärjestelmän luominen, riittävän eläketurvan takaaminen sekä varmistuminen siitä, että sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus toteutuu järjestelmässämme. Laskelmien mukaan uudistuksen suurimmat voittajat ovat 1980-luvulla ja sen jälkeen syntyneet. Työmarkkinajärjestöjen ja maan hallituksen yhteinen tavoite ja työeläkeuudistuksen keskeinen lähtökohta on, että keskimääräistä eläkkeellesiirtymisikää pyritään nostamaan 2025 mennessä vähintään 62,4 vuoteen. Jos työurat eivät pitene, niin tuolloin tulevat eläkkeet jäi- sivät pienemmiksi ja työssäkäyvän väestön osuus pienenisi entisestään. Tämä johtaisi tietysti myös työeläkemaksujen korottamiseen. Eläkeneuvotteluissa saavutetun sopimuksen mukaan vanhuuseläkeiän alarajaa nostetaan portaittain vuodesta 2017 lähtien. Ensimmäinen ikäluokka, jonka eläkeikä nousee, on vuonna 1955 syntyneet. He voivat jäädä vanhuuseläkkeelle 63 vuoden ja 3 kuukauden iässä. Seuraavan ikäluokan eläkeikä on 63 vuotta ja 6 kuukautta. Eläkeikää nostetaan siis kolme kuukautta vuodessa, kunnes saavutetaan 65 vuoden eläkeikä. Vuonna 1962 syntyneet ovat ensimmäinen ikäluokka, jolla tämä toteutuu. Eläkeiän yläraja on aina viisi vuotta alarajaa ylempänä, eli kun vanhuuseläkkeen alaikäraja on 65, yläraja on tuolloin 70 vuotta. Työeläkeikä muuten oli 65 vuotta vuosikymmeniä ennen vuoden 2005 eläkeuudistusta, jolloin siirryttiin joustavaan vuoden eläkeikään. Rasittuneisuutta tai kulu- neisuutta aiheuttavassa työssä tehty pitkä ura voi oikeuttaa siirtymään työuraeläkkeelle 63 vuoden iässä riippumatta siitä, mikä on oman ikäluokan alin vanhuuseläkeikä. Pitkällä työuralla tarkoitetaan vähintään 38 vuoden työeläkevakuutettua työuraa, jota on tehty vähäisin poikkeuksin rasittuneisuutta ja kuluneisuutta aiheuttavassa työssä. Yksityiskohdat asian tiimoilta ratkaistaan lakivalmistelun aikana. Veikkaanpa, että tämä asia vaatii melkoisen koulutuskierroksen työterveyslääkäreiden ja eläkeratkaisijoiden joukossa. Lisäksi asian tiimoilta tullaan varmasti käsittelemään melkoinen määrä valituksia muutosturvalautakunnissa ja vakuutusoikeudessa. Vuodesta 2017 lähtien työeläkemaksua ei enää vähennetä eläkkeen laskemisen perustana olevista vuosiansioista. Tässä toteutui liittomme jo pitkään ajama asia, joka parantaa osaltaan tulevien eläkkeiden tasoa. Voitto tuli, ainakin tältä osin.

3 ELÄKKEENSAAJA-LEHTI 6/2014 köpostia ensimmäisenä. Tapahtumasta tehtiin ennakkojuttuja paikallislehtiin ja muistutimme yhdistyksiä uudelleen kimppailmoituksella vielä hieman ennen ilmoittautumisajan päättymistä. Ahkera markkinointi poiki tulosta ja enemmän olisi ollut ilmoittautujia, mitä pystyimme ottamaan, Helena Kautto sekä Äänekosken Eläkkeensaajien puheenjohtaja Pentti Hämäläinen kertovat. Kauton mukaan huomionarvoista oli, että kaikki ilmoittautuivat tapahtumaan puhelimitse. Sähköpostilla ei ilmoittautunut ketään, ehkä se on vielä ikäihmisille vieras tapa. Sen sijaan moni, ilmoittautumisen ohella, halusi kertoa elämäntarinaansa ja keskustella mielen hyvinvoinnista. Tuli tunne, että aihe on ikäihmisille erityisen tärkeä. Tällainen päivä on enemmän kuin tervetullut. Puhumisen ja jakamisen tarve on suuri. Jatkuu sivulla 11 Ilon kylväjien päivä Olkaa tänään ilon kylväjiä, ennemmin kuin mielensä pahoittajia, päivän ensimmäisestä luennoitsija, sosiaalipsykologi Marjut Kuokkanen sanaili koskettavan luentonsa aluksi. Hän pureutui mielen hyvinvoinnin kysymyksiin erityisesti ikäihmisen näkökulmasta; mikä voimauttaa ja mikä rasittaa ikäihmisen mieltä? Kehityspsykologiassa ajatellaan, että ikääntyessä ihmisen käsitys itsestä eli identiteetti lujittuu. Tämä on tärkeää, koska muuten katkeroidumme. Ikääntyessä ei kannata katsoa mennyttä ajatellen mitä minusta olisi voinut tulla, mitä olisin voinut tehdä, mitä saavuttaa, Kuokkanen toteaa. Mieltä kuormittavat ongelmien vatvominen ja menneisyydessä märehtiminen sekä itsensä vertailu muihin. Kohtalon syyttely ja usko siihen, ettei itse voi vaikuttaa siihen mitenkään, kuluttavat myös. Mielen hyvinvointiin kuuluu myös ajoittaista ahdistusta, menetyksiä, huolia ja riittämättömyyden tunnetta, hyvinvointi ei sulje pois näitä tuntemuksia. Oleellista on näiden asioiden kohtaaminen ja eteenpäin meneminen. Ilo ja onni syntyvät usein aavistuksesta valoa; vaikea aika elämässä kasvattaa usein ilon. Kuokkanen kehottaa jokaista pohtimaan, millaiseen mielen hyvinvointiin vai kenties pahoinvointiin meidät on esimerkiksi lapsuudessa ohjelmoitu? Millainen oli kodin ilmapiiri ja mitä elämänohjeita ja asenteita saimme lapsuudenkodista? Voisiko negatiivisia, jo kenties lapsena opittuja ajattelumalleja muuttaa vielä iäkkäänä? Isot kysymykset vievät eteenpäin Kaikki uusi alkaa ihmettelyllä ja oivallukset syntyvät kysymällä suuria, joskus mielettömiltäkin tuntuvia kysymyksiä. Lapsilla on aito kyky ihmetellä asioita. Myös meidän kannattaisi lasten tavoin ihmetellä asioita ääneen, Kuokkanen kehottaa. Yksi tärkeä oivallus on tekemisen ja olemisen tarkoituksellisuuden pohtiminen. Ryntäämisen ja kiireen sijaan voisi viivähtää ja kysyä itseltä, onko tämä juuri sitä mitä haluan? Etenkin ikäihmisenä kannattaa tehdä vielä enemmän itselle merkityksellisiä asioita, olivat ne kuinka arkisia ja pieniä tahansa. Itse nautin luontokokemuksista ja saan erityisen paljon iloa, kun löydän hyvän kirjan, Kuokkanen kertoo. Monesti merkitykselliset asiat liittyvät yhteiseen tekemiseen, yhteisöllisyyteen ja ystävyyteen. Tolstoikin on sanonut: Maan päällä on yksi ainoa onni, eläminen muitakin kuin itseään varten, Kuokkanen summasi. Myös arkisilla rutiineilla, ruokailulla, levolla, unella, harrastuksilla ja yhdessäololla on selvä yhteys mielen hyvinvointiin. Jokaisella on rytminsä, mutta säännöllisyys lisää hyvinvointia. Eläkkeellä liikunnan merkitys kasvaa, aineenvaihdunta on hyvä saada liikkeelle. Liikuntatuokiot aamupäivällä ja iltapäivällä päivittäin lisäävät hyvää oloa. Myös Hyvän mielen päivässä tämä muistettiin, ja puheenjohtaja Pentti Hämäläinen veti taukojumpan yleisölle. Naurutohtori lääkitsi yleisönsä Marjut Kuokkasen luennon jälkeen syötiin maittava lounas. Koska väkeä oli runsaasti, ruokailtiin useassa erässä. Jakamalla ruokailijat pienempiin porukoihin, järjestäjät olivat hienosti varmistaneet, että jokainen sai istuma- ja pöytäpaikan ruokailun ajaksi. Kun toiset ruokailivat, muulle porukalle oli väliaikaohjelmaa tarjolla: Hannu Wacklin lauloi ja Veijo Hintikka säesti ja Ansa Hämäläisen johdolla tietovisailtiin. Hyvin syöneenä olikin aika rentoutua toden teolla, jos naurukouluttaja Vesa Karvista on uskominen: kahden minuutin nauru vastaa 45 minuutin rentoutusta. MATTI HELLSTEN päätoimittaja, chefredaktör Eläkkeensaajien Keskusliiton puheenjohtaja Pensionstagarnas Centralförbunds ordförande PÄÄKIRJOITUS Vanhuspalvelulaki vaarassa? Aivan vuoden 2012 lopulla vahvistettiin laki Ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista. Arkikäytössä lakia alettiin kutsua vanhuspalvelulaiksi. Lain voimaantulo porrastettiin niin, että osa siitä astui voimaan , ja kaikin osin laki on voimassa vuoden 2015 alusta lukien. L ain aikaansaaminen oli pitkä prosessi, joka kesti useita vuosia. Ehkä kovin vääntö lain sisällöstä käytiin sen loppuvaiheissa henkilöstömitoituksesta eli siitä, kuinka paljon henkilökuntaa tarvitaan suhteessa asiakkaiden määrään. Kiistaa käytiin myös siitä miten tämä asia säädellään. Lakiin ei tullut henkilöstömääristä mitään sitovia säädöksiä. Asiasta käytiin kuitenkin niin tiukkaa keskustelua, että silloinen hallitus joutui tavallaan pakon edessä antamaan lupauksen siitä, että asiaan palataan vuoden 2014 lopulla. Hallitus nimittäin lupasi, että henkilöstömitoitus selvitetään vuoden 2014 syksyllä, ja jos silloin löytyy yksikin laitos, jossa henkilöstömitoitus alittaa nykyisen suosituksen eli 0,5 työntekijää asiakasta kohti, asiasta säädetään lailla. Minulla on sellainen käsitys, että on olemassa suuri joukko laitoksia, jossa henkilöstömitoitus alittaa nykyisen minimisuosituksen. Nyt nähdään, miten hallitus lunastaa loppuvuodesta 2012 annetun lupauksen. Laki on ollut voimassa siis osittain vasta vähän aikaa. Sen vuoksi ei vielä voida luotettavasti arvioida, mikä sen merkitys vanhustenhoidolle ja -hoivalle on ollut. Kaikesta arvostelusta ja puutteistaan huolimatta vanhuspalvelulaki oli merkittävä parannus, joka tulee jollakin aikavälillä muuttamaan ikäihmisten hoidon ja hoivan toteuttamista ja ennen kaikkea asenteita. Tämän vuoksi tuntuukin vähintään oudolta, että lakia ollaan jo osittain vesittämässä. Nyt vireillä olevassa kuntalain uudistuksessa ollaan nimittäin samalla puuttumassa myös vanhuspalvelulakiin. Vanhusneuvostoja koskevat määräykset ollaan siirtämässä kuntalain puolelle. Se ei sinänsä muuttaisi niiden muodollista asemaa, mutta omat riskinsä se pitää sisällään. Jos tahtoa olisi, nyt vanhusneuvostojen asemaa voitaisiin täsmentää. Vanhuspalvelulain keskeisen osan mitätöinti muodostaa suuren vaaran, jos vanhuspalvelulain pykälät 5 ja 6 siirretään asiasisällöltään kuntalain puolelle, ja siinä yhteydessä kunnilta poistetaan velvoite laatia nykyisen lain mukaiset suunnitelmat ja selvitykset. On vähintäänkin enneaikaista mennä heikentämään vanhuspalvelulain sisältöä tilanteessa, jossa laki ei edes kokonaisuudessaan ole vielä voimassa. Äldreomsorgslagen i fara? 3 Alldeles i slutet av år 2012 stadsfästes Lagen om stödjande av den äldre befolkningens funktionsförmåga och om social- och hälsovårdstjänster för äldre. I vardagsbruk började man kalla lagen för äldreomsorgslagen. Lagens ikraftträdande graderades så, att en del trädde ikraft , och till sin helhet är lagen ikraft från början av år D et var en lång process att få lagen till stånd, det räckte flera år. Den största kampen om lagens innehåll fördes i slutskedet om personaldimensioneringen, alltså hur mycket personal behövs i förhållande till kundernas mängd. Det var också konflikter om hur ärendet skulle regleras. Några bindande föreskrifter om personalantalet skrevs inte in i lagen. Om ärendet fördes en så bister diskussion, att den dåvarande regeringen tvingades på sitt sätt lova, att man återkommer till ärendet i slutet av år Regeringen lovade nämligen, att personaldimensioneringen utreds på hösten 2014, och om det då till och med bara finns en anstalt, vars personaldimensionering underskrider den nuvarande föreskriften alltså 0,5 arbetstagare per kund, fastställs ärendet via lag. Jag har en sådan uppfattning, att det finns en mängd anstalter, där personaldimensioneringen underskrider de nuvarande minimumföreskrifterna. Nu ser man, hur regeringen löser sitt löfte som de gav i slutet av år Lagen har varit ikraft alltså delvis bara en liten tid. Därför kan man inte ännu med säkerhet uppskatta, vad dess betydelse har varit för äldrevården. Trots all kritik och brister har äldreomsorgslagen varit en betydande förbättring, som under en tid kommer att förändra genomförandet av de äldres behandling och vård och framför allt attityderna. Därför verkar det underligt, att lagen redan nu till en del urvattnas. Nu i den pågående förnyelsen av kommunlagen är man nämligen samtidigt också och lägger sig i äldreomsorgslagen. Förordningarna som berör äldreråden håller man på att flytta över till kommunlagen. Det skulle i och för sig inte förändra deras formella status, men sina egna risker innehåller den. Om det skulle finnas vilja, så kunde man nu specificera äldrerådens ställning. En annullering av äldreomsorgslagens centrala del utgör en stor fara, om paragraferna 5 och 6 i äldreomsorgslagens innehåll flyttas över till kommunlagens sida, och i samband med det avlägsnas kommunernas skyldighet enligt den nuvarande lagen att upprätta planer och rapporter. Det är åtminstone lite för tidigt att försämra innehållet i äldreomsorgslagen i en situation, där lagen i sin helhet inte ännu trätt i kraft.

4 4 TEEMASIVUT: yksinäisyys ELÄKKEENSAAJA-LEHTI 6/2014 Ilotilini tyhjeni, kun puoliso kuoli onneksi kertyy ajan myötä Koti Lappeenrannan keskustan liepeillä on lämminhenkinen, kodikas ja valoisa. Sinne on vuosien mittaan kerääntynyt pitkään eletyn elämän ja pitkän avioliiton muistoja. Ensimmäinen vuosi ilman puolisoa oli pahin, mutta koti ei kuitenkaan ole suuren surun pimentämä ei enää. Kevätkukatnimiseen leskiryhmään liityttyäni alkoi hidas eheytyminen. Jälleen yksi kesä taittunut syksyksi. Terttu Häkli ulkoilee usein samoilla reiteillä, kuin aiemmin miehensä Einon kanssa. Kuva: Ulla Wallinsalo. T äällä asuu yksin kolmen aikuisen lapsen äiti, seitsemän lapsenlapsen mummu ja yhden isomummu, mumu ja puolisoaan hellästi ikävöivä Terttu. Puolitoista vuotta sitten poisnukkunut puoliso on yhä jollain tapaa läsnä kodin hengessä ja tunnelmassa, eikä pelkkänä yksiulotteisena kuvana raameissa keittiön työtasolla. Minulle kävi niin Einon kuoleman jälkeen niin, että maahan kaatava suru muuttui vuoden kierron myötä jossain kohtaa ikäväksi, joka laimeni pikkuhiljaa kaihoksi ja kaipaukseksi. Näin kertoo Terttu Häkli, jonka puoliso Eino lähti lopullisesti pariskunnan kauniista kodista sinne, mistä ei enää palata, oli ikävä miten kova hyvänsä. Tertun elämästä hyvä, rakas aviopuoliso ei kuitenkaan koskaan kokonaan lähde, muistoista. laisten olosuhteiden vuoksi ovat kuitenkin olleet omia valintoja kaikki muut paitsi lapsena rajan takaa evakkoon lähtö perheen kanssa, kahteen kertaan. Siitäkään ei pahoja muistoja jäänyt, pikkulapselle. Ehkä sitä tottui muutoksiin jo lapsuudessa, kun 10-vuotiaana perhe lähti Hiitolasta Pohjanmaalle evakkoon ja sieltä eteenpäin. Kun sitten avioiduin 1955 saman kylän pojan Einon kanssa, perustimme ensimmäisen yhteisen kodin Helsinkiin, mistä saimme molemmat töitä. Muutimme itäiseen Helsinkiin huonokuntoiseen taloon, jonka jokaisessa huoneessa paitsi keittiössä jo asuttiin. Olimme tyytyväisiä ja onnellisia, erotimme vain verholla oman nurkkauksen keittiöstä, sinne mahtui heteka, Terttu muistelee valoisaan tapaansa. Elämä muuttui vauraammaksi pikku hiljaa. Terttu ja Helsingin Puhelinyhtiöllä työskennellyt Eino muuttivat omaan pieneen taloon Espooseen. 58 vuotta onnellista Perhe kasvoi kolmella lapsella, ja Tertyhteiseloa tu jäi kotiäidiksi. 70-luvun alussa, kun Terttu, 80 v tässä kuussa, on tot- Terttu aloitti työn kirjastovirkailijatunut elämänsä aikana muutoksiin. na, perhe oli muuttanut Espoon ViMuutot paikkakunnalta toiselle eri- herlaaksoon; lapset opiskelivat. Eino jäi eläkkeelle -89, ja vuoden kuluttua toiveiden koti löytyi Orimattilasta. Orimattilassa oli kaikin puolin hyvä olla ja asua. Minäkin jäin eläkkeelle, joten aloimme matkustella Einon kanssa. Olimme hyvässä kunnossa, hoidimme pihaa innolla, mökkeilimme, kutsuimme vieraita kylään ja nautimme elämästä. Liityimme Orimattilan Eläkkeensaajiin, ja sitä kautta matkustelimme paljon Ykkösmatkojenkin mukana luvun alussa Terttu alkoi puhua Einolle, että mitä jos luovuttaisiin omakotitalosta ja muutettaisiin kerrostaloon Lappeenrantaan, tytärten lähelle, koska se olisi kuitenkin jossain kohtaa edessä. Eino ei heti innostunut asiasta, ei me sinne lasten vaivoiksi mennä. Terttu sai tahtonsa kuitenkin läpi, ja valoisa uusi koti löytyikin pian hyvien kulkuyhteyksien läheltä, puistomaisesta ympäristöstä. Einon ja Tertun lenkkeily jatkui nyt uusissa maisemissa. Löydettiin Suur-Lappeenrannan Eläkkeensaajat, jonne Terttu liittyi ensin. Myöhemmin tuli mukaan Einokin, joka liittyi yhdis- tyksen kuoroon. Meitä oli siellä neljä ystäväpariskuntaa, jotka teimme myös keskenämme teatteriretkiä ja kyläreissuja toistemme luokse. Enää heistä ei ole jäljellä kuin yksi ehjä pariskunta. Elämä asettaa reunaehtoja Einolla alkoi ilmetä ajoittaisia rytmihäiriöitä, jotka huolestuttivat. Mutta muuten elämä oli edelleen kaikin tavoin virkeää. Sitten vuonna 2007, kuin salama kirkkaalta taivaalta, Eino, lähes täysin terve ja hyväkuntoinen mies, sai laajamittaisen aivoinfarktin. Kaksi vuotta aiemmin Häklit olivat juhlistaneet 50-vuotishääpäiväänsä. Infarkti vahingoitti myös nielua säätelevää sulkijaläppää, joten Einon ei ollut enää tämän jälkeen mahdollista niellä ruokaansa. Hänelle asennettiin mahaletku. Eino oli ollut himolenkkeilijä ja -hiihtäjä, ja hänen oli alkuun vaikea hyväksyä näin isoa elämänmuutosta, Terttu muistaa.

5 ELÄKKEENSAAJA-LEHTI 6/2014 uusia talletuksia Aloin muuttua yksinäisestä naisesta yksin asuvaksi naiseksi. Se on aivan eri asia. TEEMASIVUT Yksin asuminen on yleisintä naiseläkeläisillä 5 Suomessa on yli miljoona yksin asuvaa, yksin asuminen on yleistynyt Suomessa jo pitkään. Yksin asuminen on yleisintä eläkeikäisillä. Yli kolmannes yksin asuvista on täyttänyt 65 vuotta. Kaikista asuntokunnista 41 prosenttia on yhden hengen talouksia. Omaishoitajan arkea Terttu koki luontevaksi ruveta Einon omaishoitajaksi. Elämä ei tästä vielä kuitenkaan radikaalisti muuttunut, ruokailua lukuunottamatta. Niinpä Häklit jatkoivat suhteellisen normaalia elämää: tapasivat ystäviä ja lapsia, ulkoilivat yhdessä, kävivät mökillään, matkustelivat. Einon kunto meni huonommaksi pienin askelin; sydän alkoi olla melko kovilla. Erään kerran sitten Eino kaatui kylpyhuoneessa huimauksen seurauksena. Jo varattu Islannin matka päätettiin perua, ja niillä rahoilla tehtiinkin asuntoon muutostöitä, jotka helpottivat Einon liikkumista kotioloissa. Terttu suostutteli miehensä ajan myötä turvautumaan myös pyörätuoliin. Pahinta oli katsoa Einon lisääntyvää hengenahdistusta ja raskasta hengitystä. Meillä oli ollut tapana käydä talomme lenkkisaunassa, mutta kun Eino ei enää jaksanut siellä käydä, aloin käydä yksin. Niin löysin saunasta kallisarvoiset Saunasiskot! Terttu hymyilee muistolle. Terttu sekä ylempänä samassa talossa asuvat Eeva ja Varpu ystävystyivät, ja Saunasiskot syntyi. Tiistain lenkkisaunassa poristiin kuulumiset, ja välillä Eeva tuli Einon seuraksi, kun Tertun piti lähteä asioille tai EKL-yhdistyksen kerhoon askartelemaan tai muuten tuulettumaan. Lapsista ja Saunasiskoista oli suunnaton apu arjessa, kun Einon kunto meni huonommaksi. Tuli vaihe, jolloin Eino kärsi toistuvista keuhkokuumeista, sairaalareissuja tehtiin ja taas palattiin kotiin. Einolla oli usko tervehtymiseensä luja, minulla realismi sekä usko ja rakkaus. Se väistämättömin tulee kuitenkin aina yllätyksenä Kaikesta huomaa, että Tertun on vaikeaa puhua Einon viimeisistä ajoista. Leskeksi jääminen raskaiden vaiheiden jälkeen kevättalvella 2013 nostaa Tertulle vieläkin tunteet pintaan, kyyneleet silmiin. Terttu kertoo olevansa kiitollinen asiantuntevasta saattohoitojaksosta sekä siitä, että aviopari oli ehtinyt rauhassa puhua kaikki asiat keskenään selviksi. Hoitotahtokin oli tehty ajoissa ja hyvässä yhteisymmärryksessä. En voi liikaa korostaa hoitotahdon tekemisen tärkeyttä. Se on hyvä noja, kun sekä hoidettava että hoitaja ovat väsyksissä, kun mitään paranemisen mahdollisuuksia ei enää ole näköpiirissä. Ihmisen on saatava säilyttää ihmisarvonsa ja itsetuntonsa, itsemääräämisoikeutensa, sanoo Terttu painokkaasti. Terttu kertoo, että Einon poismenon jälkeen hän ei ensi alkuun osannut muuta kuin lenkkeillä yksinään Lappeenrannan veteraanihautausmaalle, Einon haudalle. Siitä elämä alkoi saada valoa, kun hän melko pian liittyi Kevätkukat-nimiseen Palvelukeskussäätiön leskiryhmään. Siitä alkoi hidas eheytyminen. Alussa ryhmässä itkettiin paljon, nyt ei enää. Kevätkukat tekevät vieläkin yhdessä kaikenlaista. Heistä on tullut ystäviä. Tuon ensimmäisen leskeysvuoden kuluessa aloin lasteni, Kevätkukkien ja ystävieni tuen ansiosta muuttua yksinäisestä naisesta yksin asuvaksi naiseksi. Se on aivan eri asia. Vihtiläinen ystäväni sanoi kerran, että alan olla entiselläni kun suunnittelen jotain, Terttu sanoo. Terttu kirjoittaa paljon, runoja ja ajatuksiaan. Kuva: Ulla Wallinsalo. Kun vuodenkierto leskenä alkoi täyttyä ja uusi kevät tulla, Tertulle tuli mökkireissulla mieleen tarkistaa, ovatko peipposet jo kenties saapuneet. - Eino piti valtavasti juuri peipposista. Vaikka iso suru on Tertun mukaan väistynytkin, haikeus työntyy esiin niissä paikoissa ja tilanteissa, joissa yhdessä oltiin. Se vain on niin, ja asia pitää hyväksyä ja elää lävitse tunteineen päivineen. Vuoden kuluttua Einon poismenosta syntyi teksti, jonka Terttu luki Kevätkukkaryhmässä, ja joka kertoo surusta, luopumisesta ja eheytymisestä enemmän kuin mitkään muut sanat. - Olen onnellinen siitä, että Eino sai elää täyden elämän. Vaikka ilotilini Einon kuoleman myötä tyhjenikin, se karttuu uutta päivittäin. Ei saa jäädä kotiin yksin istumaan. Pitää muistuttaa itselleen, että ovenkahva on oven sisäpuolellakin, Terttu sanoo. Ulla Wallinsalo *** Surunjättibalsami Sinä keväänä koleus jatkui ja jatkui. Kevätkukka oli jähmeänä piilossa, juuret roudan puristuksessa. Kesti kauan, ennen kuin se sai työnnettyä pienen silmun esiin. Ei sillä ollut kasvuvoimaa. Vieressä kasvoi vahvana ja vihantana surunjättibalsami. Kevätkukka piilotteli naapurinsa varjossa, eikä sitä monikaan edes huomannut. Kesän kuluessa Kevätkukka alkoi tottua naapuriinsa ja jopa huomasi sen kukkien kauneuden. Syksy tuli aikanaan. Kevätkukasta oli jäljellä kuivahtanut lehtitupsu. Se oli mitenkuten kesästä selvinnyt, ja uskoi selviävänsä jatkossakin, sillä oli vahvat juuret. Surunjättibalsamissakaan ei ollut enää kukkia, vain mustanruskeita siemenkotia. Syysperhosen siipien lehahdus poksahdutti surunjättibalsamin siemenkodan auki. Ja sieltä sinkosi Kevätkukka-rassun päälle kaikki se suru ja ikävä, mikä ei ollutkaan hävinnyt. Rakkaan lempeä katse, hellä ääni, kosketus ja kaikki sairauden riistämä ja kuoleman lopullisesti viemä kaunis ja hyvä. Halla irrotti Kevätkukan kuihtuneet lehdet ja armelias Yksin asuvista useat eivät ole pysyvästi yksinäisiä, mutta 55 vuotta ylittäneet naiset usein ovat sitä mm. leskeyden johdosta. Mieslesket löytävät naisia yleisemmin uuden puolison. Muun muassa nämä tiedot käyvät ilmi Terveyden ja Hyvinvoinnin laitoksen (THL) tuoreesta tutkimuksesta. Yksin asuvista noin 31 prosenttia on pienituloisia. Yksin asuvilla menee useimmilla hyvinvoinnin mittareilla mitattuna keskimäärin muuta väestöä huonommin. Yksin asuvien työllisyysaste on matalampi, tulot pienemmät, suhteelliset asumismenot suuremmat ja toimeentulo niukempaa kuin parisuhteessa elävillä. Toisaalta yksin asuvilla asumisväljyys on usein suurempi ja heillä on enemmän vapaa-aikaa. THL on tehnyt ensimmäistä kertaa Suomessa yhteenvedon yksin asuvien elinoloja, terveyttä ja elintapoja, sosiaalisia suhteita ja elämänlaatua ja palvelujen käyttöä koskevasta tiedosta. Keskimäärin menee huonommin, mutta sisäiset erot ovat suuret Vaikka yksin asuvien joukko on moninainen, jokin heitä kuitenkin yhdistää. He ovat haavoittuvia erilaisille sosiaalisille riskeille kuten sairastumiselle tai työttömäksi joutumiselle. Lisäksi yksin asuvat eivät hyödy taloudenpidossaan mittakaavaedusta suurempien kotitalouksien tapaan, vaan joutuvat hankkimaan henkilöä kohti enemmän esimerkiksi kestokulutustavaroita. Yksin asuvien kuolleisuus on suurempi, koettu terveys huonompi, psyykkinen kuormittuneisuus ja masennus ovat yleisiä, toiminta- ja työkyky on huonompi ja elintavat ovat epäterveellisemmät kuin parisuhteessa asuvilla. Yksin asuvat ovat myös keskimäärin yksinäisempiä, heillä on vähemmän sosiaalista pääomaa, ja heidän elämänlaatunsa on joiltain osin heikompi kuin muilla. Yksin asuvia on toimeentulotuen, kuntouttavan työtoiminnan ja päihdepalvelujen asiakkaissa väestöosuuttaan enemmän. Vanhuksilla yksin asuminen lisää laitosasumiseen päätymisen riskiä ja asumis- ja kotipalvelujen käyttöä. Ikäihmisten määrä kasvaa mutta miten heidän asumisensa järjestetään Hyvinvointierot yksin asuvien välillä ovat toisaalta suuret ja ne liittyvät ikään, sukupuoleen ja työllisyyteen. Esimerkiksi elinolot ovat puutteellisimmat työttömillä ja eläkeläisillä ja toisaalta nuorimmilla ja vanhimmilla yksin asuvilla. Keski-ikäiset yksin asuvat miehet voivat naisia huonommin. Toimintakyvyn heiketessä kotona asumista tukevien palvelujen saaminen voi ehkäistä laitoshoidon tarvetta yksin asuvilla vanhuksilla. Myös kohtuuhintaiset pienasunnot ovat tärkeä keino edistää yksin asuvien hyvinvointia. Lähde: THL lumi peitti kaiken, myös surunjättibalsamin. Tuli taas kevät. Kevätkukan juuret olivat vahvistuneet ja se sai työnnettyä vähän varttakin. Kukka jäi pieneksi, jokunen terälehti repsotti vajaana, eikä lehtien värikään ollut täyteläinen. Surunjättibalsami ei enää kasvanut vieressä. Monesko kevät lie ollut. Kevätkukka kasvoi vankkaa vartta, lehdet olivat syvän vihreät, kukka suuri. Terälehdet ehyet ja valkoiset. Surunjättibalsami oli muuttunut mullaksi, siitä Kevätkukan juuret saivat kasvuvoimaa. Nuori tyttö huomasi Kevätkukan, poimi sen hellin käsin ja vei vaarinsa haudalle. Ilo täytti Kevätkukan mielen. Valkeat terälehdet leijuivat hiljalleen tummalle, auringon kultaamalla paadelle. Kaikki kaipaus ja ikävä oli päättynyt. Hän oli päässyt rakkaansa luo. Koivussa lauloi peipponen. Terttu Häkli

6 6 TEEMASIVUT: yksinäisyys ELÄKKEENSAAJA-LEHTI 6/2014 Sosiaali- ja terveysministeri Räty: Yksinäisyys ei katoa virkatyönä Ministeri Laura Räty aikoo järjestää yksinäisyysfoorumin ensi keväänä. Ihmisten ja perheiden yksinäisyys on yksi aikamme isoista haasteista. Se on ilmiö, jonka kanssa viranomaiset ovat yksin jokseenkin hampaattomia, koska yksinäisyys ei katoa virkatyönä. Kutsun suomalaisen vahvan järjestökentän sosiaali- ja terveysministeriön ja kuntien avuksi torjumaan ja lievittämään yksinäisyyttä. Toivon saavani järjestöiltä luovia ja konkreettisia ehdotuksia siitä, miten julkinen sektori ja järjestöt voisivat yhdessä vähentää yksinäisyyttä, sanoi sosiaali- ja terveysministeri Laura Räty kertoi SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n koulutusristeilyn avajaisissa 8. lokakuuta Helsingissä. Viime vuosina tehdyt tutkimukset osoittavat, että sosiaalisen vuorovaikutuksen ja terveyden välillä on vahva yhteys. Yksinäisyys on usein yksi osatekijä myös syrjäytymisessä, vaikka yksinäisyys ei liity köyhyyteen tai koulutuksen puutteeseen. Laajan ja arvostetun amerikkalaistutkimuksen mukaan yksinäisyys on yhtä suuri terveysriski kuin tupakointi ja kolme kertaa vaarallisempaa kuin ylipaino. Aion järjestää maaliskuussa yksinäisyysfoorumin, jonne kutsun viranomaiset, järjestöt, tutkijat ja asiantuntijat keskustelemaan yhdessä yksinäisyyden vaikutuksista ja torjunnasta, ministeri Räty kertoi. Suomalaisten kaksi suurinta sairauslomien ja työkyvyttömyyden syytä ovat masennus ja selkäsairaudet. Masennuksen vuoksi työkyvyttömyyseläkkeelle jäävien määrä on jatkuvasti kasvanut. Yksinäisyys liittyy läheisesti suomalaisten suureen ongelmaan, masennukseen. Erityisesti vanhuksilla yksinäisyys on yksi masennuksen syistä. Masennuksen aiheuttamien sairauslomien ja työkyvyttömyyseläkkeiden hinta yhteiskunnalle ja sairastuneille ihmisille itselleen on valtava, ministeri Räty muistutti. Lähde: STM Mikä huonosti, mikä hyvin Suomessa Meillä Vaajakosken seudun Eläkkeensaajissa tehtiin ryhmätyönä pohdintaa yllä oleviin kysymyksiin. Tärkeimpänä koettiin huoli vanhusten asumisesta ja hoidosta, koska laitospaikkoja vähennetään. Tulemmeko saamaan kotiin tarpeeksi hoitoa ja hoivaa, vai viekö sote-uudistus loputkin lääkärit terveyskeskuksista? Aina kun pitää säästää, ovat ensimmäisenä kohteena vanhukset ja toisena lapset. Päättäjät näkevät vanhukset vain menoeränä, vaikka eläkeläiset maksavat jo nyt veroa enemmän kuin työssäkäyvät, samasta tulosta. Eläkeläisjärjestöt eivät kiinnosta nykyihmisiä, väki vähenee koko ajan. Vanhusneuvostoja perustetaan, mutta niillä ei ole päätäntävaltaa. Voivat tosi muuten yrittää vaikuttaa ikäihmisten parhaaksi. Terveydenhuolto ja eläketurva ovat vielä Suomessa kunnossa, kun niitä verrataan moniin muihin maihin. Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry ajaa vanhusten asioita tarmolla. Suomessa luonto on vielä kohtalaisen puhdasta, eikä meillä ole maanjäristyksiä, saati tulivuorenpurkauksia tai muita suuria katastrofeja. Harrastusmahdollisuuksiakin on monenlaisia, myös ikäihmisille: on vesijumppaa, kuivajumppaa, senioritanssia ja monenlaista muuta mukavaa. Toisaalta on mukava köllötellä aamuisin, lukea sanomalehti ja nauttia olostaan. Yhä useampi yksin asuva ikääntynyt soittaa Aamukorvaan Aamukorva-puhelin palvelee seniori-ikäisiä joka aamu klo 5 9. Puhelumäärät ovat selkeässä kasvussa jo neljättä vuotta peräkkäin. Arjen asiat ja yksinäisyys puhuttavat senioreja. Vanhusten yksinäisyys lisääntyy, kun yhä useampi heistä asuu yksin kotona. Yksin oleminen ei ole sama asia kuin yksinäisyys, mutta yksin asuvalla ihmisellä, joka ei pysty enää lähtemään kodistaan, on muita suurempi riski kokea yksinäisyyttä, kertoo HelsinkiMission kansalaistoiminnan johtaja Henrietta Grönlund. Inhimillinen ja taloudellinen ongelma Ikäihmisten yksinäisyys on suuri ongelma sekä inhimillisestä että taloudellisesta näkökulmasta katsottuna. Yksinäisyys aiheuttaa ahdistusta, kärsimystä, ja erityisesti vanhuksilla turvattomuuden, avuttomuuden, tarpeettomuuden ja arvottomuuden kokemuksia. Inhimillisen kärsimyksen lisäksi yksinäisyydestä koituu merkittäviä kustannuk- URMAS sia, sillä se altistaa mm. masennukselle, muistisairauksille ja monille muille fyysisille vaivoille ja sairauksille. Yksinäiset käyttävätkin paljon muita enemmän terveyspalveluja. Moni soittaa vain kuullakseen hyvää huomenta Aamukorva-puhelimeen tulevien soittojen aiheet liittyvät yleisimmin arjen asioihin, yksinäisyyteen ja sairauksiin. Keskusteluavun lisäksi moni soittaja haluaa vain vaihtaa aamutervehdyksen toisen ihmisen kanssa. Aamukorvaan tarvitaan lisää vapaaehtoisia Yksinäisyyttä vastaan taisteleva HelsinkiMissio haluaa vastata vanhusten kasvavaan keskusteluavun tarpeeseen. Olemme parhaillaan laajentamassa palvelua, jotta Myönteinen yksinäisyys mahdollisimman moni kuulijaa ja keskusteluapua kaipaava seniori saisi avun, kertoo Henrietta Grönlund. Uusia vapaaehtoisia etsitään ja koulutetaan vanhusten kuulijoiksi ja keskusteluavuksi koko ajan. Vapaaehtoisena toimimiseen riittää muutama tunti aikaa kuussa ja halu olla avuksi ja iloksi kuulijaa kaipaavalle seniorille. Vapaaehtoiset tekevät Aamukorva-puhelimessa noin kerran kuukaudessa joko neljän tai kahden tunnin päivystysvuoron. Tehtävään saa koulutuksen sekä työohjauksen ja jatkuvan tuen. Aamukorvassa, puh , päivystetään joka aamu. Lisätiedot: puh , Yli 85-vuotiaita yksin asuvia ihmisiä tutkittaessa on raportoitu myös myönteisestä yksinäisyydestä. Iäkkäät ihmiset kertoivat yksinäisyydestä vapautena tehdä omia valintoja, vapautena velvollisuuksista ja mahdollisuutena lepoon. Yksinäisyyteen liittyvä rauha ja hiljaisuus koettiin myönteisenä. Hyvänä koettuun yksinäisyyteen liitettiin myös tunne siitä, että on turvassa. Turvan tunne liittyi kotipalvelun kautta saatuun apuun, mutta voimakkaasti myös uskonnollisuuteen. Graneheim & Lundman, 2010 Liisa Mansikkaviita, tiistaikerhon vetäjä

7 ELÄKKEENSAAJA-LEHTI 6/2014 TEEMASIVUT: edunvalvonta 7 Vaadimme lakiesityksestä antamassamme lausunnossa, että lakia ei ministeriön esittämässä muodossa pidä hyväksyä ja että maamme ikäihmisten on voitava jatkaa kalastusharrastustaan nykykäytännön mukaisesti. Hyvä, että hallituksessa oli maamme ikäkalamiesten ja -naisten puolesta taistelevia ja että liittomme tavoite asian tii- Kuluttajaparlamentti vaatii: EKL-tiedote : Kalastusmaksukiistaan hieno päätös Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry esittää tyytyväisyytensä siihen, että riita eläkkeensaajia koskevasta kalastusmaksusta on ratkennut hallituspuolueiden neuvotteluissa ja yli 65-vuotiaat vapautetaan kalastusmaksusta myös tulevaisuudessa. moilta toteutuu, toteaa Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry:n toiminnanjohtaja Timo Kokko. EKL:n mukaan on nyt mietittävä keinoja, joilla harrastuksen pariin saadaan lisää ikäihmisiä. Kalastusharrastus on erittäin merkittävä liikunnan ja sosiaalisen kanssakäymisen muoto ikäihmisten keskuudessa. Tämä tärkeä harrastusmuoto toimii osaltaan myös suurena syrjäytymisen ehkäisijänä. Nyt, kun asiassa on tehty hyvä ja järkevä päätös, pitää pohtia niitä keinoja, joilla harrastusta voitaisiin edelleen edistää. Tavoitteena on saada mukaan yhä useampi ikäihminen lajin pariin, jatkaa toiminnanjohtaja Kokko. Verkkopalvelujen esteettömyydestä säädettävä direktiivillä Palvelujen siirtyessä yhä useammin verkkoon pitää palveluntarjoajien huolehtia siitä, että sähköiset palvelut toimivat esteettömästi. Esteettömyyden turvaamiseksi Kuluttajaparlamentti vaatiikin kovempien keinojen käyttöönottoa: esteettömyydestä pitää säätää EU:n tasolla direktiivillä tai vähintään kansallisella lailla. Verkkosivujen esteettömyydestä ja ylipäänsä helppokäyttöisyydestä hyötyvät kaikki palvelujen käyttäjät. Kansainvälisen osaamistutkimuksen mukaan jopa miljoona suomalaista pitää tietotekniikkataitojaan puutteellisina. Erityisen haastavaa palvelujen siirtyminen internetiin on luonnollisesti toimintarajoitteisille henkilöille, mutta myös ikäihmisille. Viimeistäkin helppokäyttöistä verkkopankkia ollaan nyt ajamassa alas. Myös kuntien sivuilta on usein vaikeaa löytää jopa yhteystietoja. Hiljattain eräältä jäseneltämme meni ohi tieto myytävästä kunnan tontista puutteellisten verkkosivujen takia, kertoo Reijo Juntunen Näkövammaisten Keskusliitosta. Toki hyviäkin esimerkkejä löytyy. Vaikkapa Kela on panostanut verkkopalvelujen esteettömyyteen. Myös joidenkin julkisten toimijoiden sivustoista löytyy saavutettavia palveluita. Useimmiten esteettömyyteen ei kuitenkaan erityisesti panosteta, sanoo Hannu Virtanen Kehitysvammaliitosta. Myös juuri julkaistun liikenne- ja viestintäministeriön sekä valtiovarainministeriön tilaaman selvityksen mukaan erityisryhmät kohtaavat verkkopalveluissa monenlaisia teknisiä, taloudellisia ja sosiaalisia esteitä. Esteetön verkkosivu on rakenteeltaan selkeä ja helposti navigoitava. Sen kieli on yksiselitteistä ja ytimekästä. Verkkosivu muuntuu käyttäjän tarpeiden mukaan käytettäväksi eri aisteilla tai apuvälineillä. Esimerkiksi tekstiä pitäisi voida lukea ruudunlukuohjelmalla. Verkkoesteettömyyttä on pyritty edistämään erilaisin standardein ja suosituksin. Niiden noudattaminen ei ole kuitenkaan velvoittavaa ja siksi tarvitaan ehdottomasti voimakkaampaa ohjausta kuten direktiiviä, toteaa Sami Virtanen Kuuloliitosta. Verkkoesteettömyyden edistämiseksi Kuluttajaparlamentti vaatii valtiovaltaa Kuluttajaparlamentti kokoontui täysistuntoonsa tohtori Pentti Arajärven johdolla. Kuva: Antero Aaltonen. Eläkeikä nousee lähes kaikissa EU-maissa Talouskriisit ja julkisen talouden heiveröinen tila ovat pakottaneet EU-maat kiperiin eläkepoliittisiin ratkaisuihin. Edessä on tolkuton määrä eläkeikämuutoksia. Lähes kaikki EUmaat ovat nostamassa eläkeikää, Eläketurvakeskuksen suunnitteluoston yhteyspäällikkö Mika Vidlund kertoo. Nostopaineen taustalla ovat eliniän pidentymisen aiheuttamat ongelmat eläkejärjestelmien ja julkisen talouden kestävyydelle. Ruotsissa eläkkeitä leikataan jo Tällä hetkellä ns. vanhojen EU-maiden eläkeikä on yleensä 65 vuotta. Espanja, Tanska, Saksa ja Ranska ovat päättäneet eläkeiän nostamisesta 65:stä 67 vuoteen. Britanniassa ja Irlannissa tavoitteeksi on asetettu 68 vuoden ikä. Eläkeiän muutokset ajoittuvat pääosin vuosien 2020 ja 2030 välille. Vidlundin mukaan yksittäisiä kriisejä merkittävämpi syy eläkeikämuutoksille on elinajanodotteen piteneminen. Monissa EU- ja OECD-maassa on jo käytössä mekanismi, tai sellaisen käyttöönotosta on sovittu, jonka tavoitteena on vakauttaa pitenevän eliniän vaikutuksia eläkemenoihin. Vidlundin mukaan eläkejärjestelmät voidaan sopeuttaa joko nostamalla eläkeikää tai puuttumalla etuuden tasoon. Monet maat ovat luopuneet eläkkeiden indeksikorotuksista määräajaksi tai pidättäytyneet eläkkeiden tarkistuksista joko kokonaan tai osittain. Esimerkiksi Ruotsissa, Irlannissa ja Kreikassa on tehty leikkauksia eläkkeiden tasoon. Varhaiseläkeväyliä tukitaan Monissa EU-maissa on erilaisia varhaiseläkejärjestelyjä, jolloin eläke voidaan myöntää raskaaksi tai vaaralliseksi määritellystä työstä ennen yleistä vanhuuseläkeikää. Osassa maita varhaiseläke voidaan myöntää vähentämättömänä myös pitkän vakuutusajan perusteella. Pitkän työuran perusteella ja ennen yleistä vanhuuseläkeikää myönnettäviä seniorieläkkeitä on käytössä Espanjassa, Italiassa, Kreikassa, Ranskassa ja Saksassa. Myös näitä varhaiseläkeväyliä kiristetään. Varhaisen eläkkeellesiirtymisen myöntämiskriteereitä on viime vuosina tiukennettu esimerkiksi pidentämällä vähentämättömän eläkkeen saamiseksi vaadittavaa vakuutusaikaa ja nostamalla eläkeikiä. Ranskassa vähintään 57-vuotiaalle irtisanotulle työntekijälle eläkettä vastaavan työttömyysetuuden myöntäminen uusille hakijoille lakkautettiin vuonna Saksassa työttömyyseläkkeiden myöntäminen päättyy vuonna Tanskassa aikaisintaan 60-vuotiaille työttömyysvakuutusjärjestelmästä maksettavan varhaiseläkkeen ikäraja nostetaan ensin mekaanisesti 62:een ja sen jälkeen eläkeikä määräytyy elinajanodotteen mukaan. UP/Mika Peltonen painostamaan Euroopan parlamenttia ja EU:n jäsenvaltioita saattamaan voimaan julkisen sektorin verkkosivustojen esteettömyyttä koskeva saavutettavuusdirektiivi. Vähintään julkishallinnon verkkopalvelujen esteettömyydestä pitää säätää kansallinen laki. Lainsäädännöllä on turvattava myös sellaisten verkkopalvelujen esteettömyys, joita yrityksillä on velvollisuus tarjota kaikille kuluttajille, kuten peruspankkipalvelut ja viestintäpalvelut. Yhteiskunnan ja yritysten toimintoja siirtyy koko ajan verkkoon yhä enemmän ja enemmän. Siksi kaikkien pitää voida yhdenvertaisina käyttää verkon palveluja. Verkkoesteettömyys on siis myös ihmisoikeuskysymys, toteaa Henrik Gustafsson Invalidiliitosta. Petra Toivonen Mikä? Kuluttajaparlamentti on Kuluttajaliiton koordinoima valtakunnallisesti merkittävien järjestöjen vaikuttamisfoorumi. Sen tavoitteena on vahvistaa kansalaisjärjestöjen ääntä yhteiskunnallisessa päätöksenteossa erilaisissa kuluttajapolitiikkaa koskevissa aiheissa. Tänä vuonna toiminnassa on mukana lähes 40 järjestöä. Vuoden teemoina ovat sosiaalija terveysala sekä lapset ja nuoret. Kuluttajaparlamentin vuosittainen toiminta huipentuu eduskunnassa järjestettävään täysistuntoon, jossa järjestöt päättävät äänestämällä lopullisesti osallistumisestaan parlamentin kannanottoihin. Eläkkeensaajien Keskusliitto on yksi niistä Kuluttajaparlamentin täysistunnossa olleista kovempien keinojen käyttöönottoa verkkoesteettömyyden turvaamiseksi vaatineista järjestöistä.

8 8 TEEMASIVUT: edunvalvonta ELÄKKEENSAAJA-LEHTI 6/2014 Vanhusneuvosto ikääntyvien asiantuntijaorganisaatio Vanhuspalvelulaki astui voimaan Lakiin sisältyvää 11, jossa säädetään vanhusneuvostoista, alettiin soveltaa alkaen. Lain mukaan vanhusneuvosto on asetettava jokaiseen kuntaan varmistamaan ikääntyvän väestön osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia omissa asioissaan. Kunnan on myös huolehdittava vanhusneuvoston riittävistä toimintaedellytyksistä. Lain mukaan kunnan on otettava vanhusneuvosto mukaan laadittaessa suunnitelma kunnan toimenpiteiksi ikääntyvän väestön hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukemiseksi sekä iäkkäiden henkilöiden tarvitsevien palvelujen ja omaishoidon järjestämiseksi ja kehittämiseksi. Samoin vanhusneuvosto on otettava mukaan kunnan sosiaali- ja terveyshuollosta vastaavan toimielimen vuosittain tekemään arviointiin iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien sosiaali- ja terveyspalveluiden riittävyyttä ja laatua arvioitaessa. Lain mukaan vanhusneuvosto on määrätty perustettavaksi jokaiseen kuntaan. Suomessa kunnat ovat väestömäärältään hyvinkin erilaisia, eli muutaman tuhannen asukkaan kunnista puolen miljoonan suuruiseen. On siis selvää, että jokaisessa kunnassa myös vanhusneuvostojen roolit voivat olla erilaiset jo resursseista riippuen. Tämän vuoksi on tärkeää, että jokaisessa kunnassa siellä toimivat eri eläkeläisjärjestöt seuraavat tarkoin vanhusneuvoston toimintaa ja on samoin tärkeää, että heidän edustajansa olisivat jäseninä vanhusneuvostoissa ohjaamassa niiden toimintaa. Vanhusneuvosto Vanhuspalvelulaki 11 Vanhusneuvosto Sen lisäksi, mitä kuntalain 27 :ssä säädetään kunnan asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksista, kunnan on asetettava ikääntyneen väestön osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien varmistamiseksi vanhusneuvosto ja huolehdittava sen toimintaedellytyksistä. Vanhusneuvosto on otettava mukaan 5 :ssä tarkoitetun suunnitelman valmisteluun ja 6 :ssä tarkoitettuun arviointiin. Lisäksi neuvostolle on muutoinkin annettava mahdollisuus vaikuttaa kunnan eri toimialojen toiminnan suunnitteluun, valmisteluun ja seurantaan asioissa, joilla on merkitystä ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden, osallisuuden, elinympäristön, asumisen, liikkumisen tai päivittäisistä toiminnoista suoriutumisen taikka ikääntyneen väestön tarvitsemien palvelujen kannalta. STM, Kuntaliitto Vanhusneuvostojen toiminnasta on kuulunut viestejä eri puolilta maata, että viranomaiset eivät ole vielä täysin sisäistäneet vanhusneuvostojen roolia mm. helpottaakseen kunnan viranomaisten omaa työtaakkaa asioiden valmistelussa. Vain kokemuksen ja jokapäiväisten käytäntöjen ja asioiden kautta voidaan viestittää suoraa tietoa valmistelijoille. Näin voidaan estää monia turhia ja joskus jopa kalliita, virheellisiä ratkaisuja. Joskus virkamiehet myös vähättelevät neuvostoja. Siksi niiden on oltava rohkeita ja näytettävä, että neuvostot lunastavat paikkansa asiallisilla esityksillä ja tuloksellisella toiminnalla Vanhusneuvosto on siis ikääntyvien ihmisten asiantuntijaorganisaatio kunnissa sekä vahva yhteistyökumppani niin ikäihmisille, poliittisille päättäjille kuin virkamiehille ja muille viranomaisille. Kunnan on aina perustettava vanhusneuvosto, eli se ei voi olla enää vain esimerkiksi eläkeläisjärjestöjen yhteisellä päätöksellä perustettu yhteisö. Vanhusneuvoston tehtävinä on parantaa kunnan viranomaisten, ikäihmisten ja kunnassa toimivien eläkeläis- ja vanhusjärjestöjen yhteistoimintaa sekä auttaa ikäihmisten osallistumista ja vaikuttamista kunnalliseen päätöksentekoon. Vanhusneuvosto selvittää ja hankkii tietoa ikäihmisten taloudellisesta ja toiminnallisesta tilanteesta eri asioissa kuten asumisessa, erilaisten palvelujen saamisessa sekä myös vapaa-ajan toiminnoissa. Vanhusneuvoston tehtävä on aktiivisesti seurata kunnan päätöksentekoa erityisesti heille tarkoitettujen palvelujen, tukitoimien ja muiden etuuksien järjestämistä niiden saavutettavuuden kohentamiseksi. Vanhusneuvoston tehtävänä on myös ottaa kantaa julkisen liikenteen palveluihin huomioiden monien ikäihmisten heikentynyt liikkumiskyky sekä muutoinkin huolehtia siitä, että vanhusneuvoston kanta huomioidaan niin ympäristön suunnittelussa kuin toteutuksessa myös vammaisten ja sairaiden tarpeisiin. Vanhusneuvoston tehtävänä on myös laatia esityksiä ja aloitteita sekä antaa lausuntoja kunnan muille toimielimille ikäihmisiä koskevissa asioissa sekä hoitaa muut laissa määrätyt tai kunnan erikseen antamat tehtävät. Vanhusneuvostoissa käsiteltäviin asioihin kannattaa ottaa mm. seuraavia asiakokonaisuuksia: kotihoito, ikäihmisten mielenterveys, omaishoito, muistisairaudet, päihdeasiat, kuntoutus ja liikunta, joukkoliikenne, asuminen, terveydenhuollon palvelut, suuhygienia ja kunnan terveyspalveluverkko. Neuvostot voivat myös vierailla kyseisiä palveluja tuottavissa yhteisöissä ja kuulla heidän mielipiteitään olemassa olevista kehit- tämisen tarpeista. Samoin neuvosto voi tutustua kunnan terveyden- ja sairaanhoidon sekä kunnan vanhusten palvelutaloverkoston eri toimipisteisiin ja saada henkilökunnalta selvitykset nykytilanteesta. Edelleen neuvosto voi järjestää kaikille avoimia seminaari- ja informaatiotilaisuuksia ikäihmisiä kiinnostavista asioista. Saadun tiedon mukaan erilaiset vanhusneuvostojen lausunnot ovat aiheuttaneet tähän asti vain keskustelua, mutta konkreettisiin pikaisiin toimiin ei niiden johdosta ole laajalti ryhdytty. Neuvosto on kuitenkin vain asioita esille ottava ja lausuntoja antava elin, jolta puuttuu paitsi taloudellisten päätösten teko myös käsiteltäviin asioihin liittyvä päätöksenteko- ja toimeenpano-oikeus. Minulla on se vahva käsitys, että uusi Vanhuspalvelulaki on kuitenkin tuonut ikäihmisten asioiden käsittelyyn kokonaan uuden mahdollisuuden. Veijo Lehto Helsingin vanhusneuvoston jäsen EKL:n Helsingin piirin puheenjohtaja Joskus virkamiehet myös vähättelevät neuvostoja. Siksi neuvostojen on oltava rohkeita.

9 ELÄKKEENSAAJA-LEHTI 6/2014 TEEMASIVUT: edunvalvonta 9 toiveiden tynnyri? Seuraamme noin vuoden verran, syksystä 2014 syksyyn 2015, kahden eri vanhusneuvoston työskentelyä eläkkeensaajajäsenen silmin. Toinen vanhusneuvosto on Utajärvellä, toinen Kuusankoskella. 6 KYSYMYSTÄ vanhusneuvoston jäsenelle 1. Milloin kuntasi vanhusneuvosto perustettiin? Mistä asti olet itse ollut jäsenenä? UTAJÄRVEN VANHUSNEUVOSTO Utajärven kunta sijaitsee Pohjois-Pohjanmaan itäosassa. Kunnassa on noin 3000 asukasta, joista noin 715 on 65 vuotta täyttäneitä. Utajärvi kuuluu ns. Oulunkaaren kuntayhtymään viiden muun kunnan kanssa. Utajärven Eläkkeensaajat, jossa nykyään on runsas 300 jäsentä, oli Utajärven ensimmäinen eläkeläisyhdistys, perustettu Utajärven vanhus- ja vammaisneuvoston puheenjohtaja on Utajärven Eläkkeensaajien jäsen Minna Huuhtanen, joka vastasi kysymyksiin näin: 1. Vanhusneuvosto perustettiin Utajärvelle vuonna Toimin ensimmäistä kaksivuotiskauttani vanhus- ja vammaisneuvoston puheenjohtajana; minut ympäripuhuttiin tehtävään terveydenhuollon ammattilaisena. Neuvoston edellinenkin puheenjohtaja oli Utajärven Eläkkeensaajista. 2. Tällä hetkellä vanhusneuvostolla itsellään ei ole olemassa mitään omaa toimintasuunnitelmaa tuolle ajanjaksolle. Ikäihmisten valmistelutoimikunnan toimintasuunnitelmassa on kyllä tehty strategiset linjaukset. 3. Suurin ongelma on kunnan hallinto-organisaatiomuutos, jonka selkeytyminen vie varmasti vielä aikaa. Lautakunnat lakkautettiin ja tilalle tulivat toimikunnat: lasten ja nuorten, työikäisten ja ikäihmisten. Pakka on hajallaan, samoin työnjaot ja roolit. 4. Ikä- tai Seniorikortista ja sen mahdollisesta käyttöönotosta lähitulevaisuudessa ei vanhusneuvostollemme ole tietoa. Mainittakoon tässä, että vanhus- ja vammaisneuvoston aiemmin junailema viiden euron ohjattu, kaikille kuntalaisille tarkoitettu allasjumppa Rokuan kylpylässä jatkuu. Kuljetus sinne on ilmainen. 5. Tässä hallintouudistusprosessissa välillä tuntuu, että kaikki virkamiehet eivät miellä sitä, millainen vanhusneuvoston roolin tulisi olla. Ehkä rivien välistä kuuluu Mikä se sellainen neuvosto on, mihin sitä tarvitaan Vaikuttamispuolella on hiljaista, odotamme hallintokuvion selkeytymistä sekä säännöllistä ja aktiivista vuoropuhelua kunnan hyvinvointivastaavan kanssa. Mielestäni ikäihmisten valmistelutoimikunnan pitäisi tehdä nykyistä tiiviimpää yhteistyötä vanhusneuvoston kanssa, ennen kuin pääsemme vaikuttamaan asioihin. Utajärven kunta siirsi sosiaali- ja terveyspalvelunsa Oulunkaareen vuonna 2010, muut palvelut säilyivät kunnalla itsellään. KOUVOLAN VANHUSNEUVOSTO Kouvola on noin asukkaan kaupunki Kymenlaaksossa. Vuonna 2009 Elimäki, Anjalankoski, Jaala, Kouvola, Kuusankoski ja Valkeala liittyivät yhteen ja muodostivat uuden Kouvolan. Kouvolan asukkaista 65 vuotta täyttäneitä on noin Kuusankosken Eläkkeensaajat on perustettu 1962 ja jäseniä yhdistyksessä on noin 350. Yhdistyksen puheenjohtaja Aulis Forssell on Kouvolan vanhusneuvoston jäsen. Muita varsinaisia jäseniä on myös Vuohijärven ja Inkeroisten Anjalan Eläkkeensaajista. Aulis Forssell vastasi kysymyksiin näin: 1. Kouvolassa vanhusneuvosto perustettiin vuoden 2014 alussa. Sitä ennen sen nimi oli ikäihmisten neuvosto, joka toimi Kuusankosken kaupungissa jo kauan ennen kuntaliitosta, noin 20 vuotta. Silloinen neuvosto perustui vapaaehtoisuuteen ja se oli ensimmäisiä koko Suomessa. Itse olen ollut mukana tässä toiminnassa vuodesta 2013 alkaen. 2. Kolme tärkeintä asiaa kaudella ovat todella haasteelliset. Niihin on vaikea vastata, mutta asettaisin seuraavat teemat ylitse muiden: sote-hankkeen seuranta, omaishoitajien aseman parantaminen ja kolmannen sektorin toiminnan turvaaminen. 3. Väestön ikääntyminen ja väestökato ovat suurimpia nykyisen Kouvolan ongelmia. Kahden paperitehtaan sulkeutuminen ja työpaikkojen katoaminen on ongelmien taustalla. Tilanne vaikuttaa kaikkein eniten kuntatalouteen. 4. Ikä- tai Seniorikorttia meillä ei ole käytössä. Yksi aiheeseen liittyvä, vajaan vuoden kestänyt kokeilu meillä oli edellisen valtuustokauden aikana. Senioreille tarjottiin kortilla ilmainen iltapäiväuinti. 5. Kuntamme virkamiesten asenne on hyvä. Mutta voin vastata kysymykseen vain niiden virkamiesten kohdalta, jotka työskentelevät vanhusneuvostosaralla. 6. Tahtoisin enemmän valtaa vanhusneuvostolle meitä koskevissa asioissa. Neuvostoon kuuluu myös yksi kaupunginhallituksen jäsen. Tämä on varsin merkittävä asia ikäihmisten kannalta. Asia ei sinällään ole luottamuskysymys. kirjasi Timo Nyberg 2. Nimeä kolme konkreettista asiaa, jotka vanhusneuvostonne aikoo saada aikaan kaudella ? 3. Mikä mielestäsi on omalla paikkakunnallasi huutavin ongelma, johon pitäisi saada ratkaisu? 4. Onko ns. Ikä-/Seniorikortti jo otettu kunnassasi käyttöön? Jos ei, onko asiaa käsitelty? Missä vaiheessa asia ylipäätään on? 5. Mikä mielestäsi on oman kuntasi virkamiesten asenne vanhusneuvostoa kohtaan? 6. Miten paljon luotat siihen, että vanhusneuvosto voi oikeasti vaikuttaa asioihin? Minna Huuhtanen, Utajärven Eläkkeensaajat Aulis Forssell, Kuusankosken Eläkkeensaajat

Hämeenlinnan vanhusneuvosto

Hämeenlinnan vanhusneuvosto Hämeenlinnan vanhusneuvosto 1 n toiminta lakisääteistä Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaalija terveyspalveluista, 28.12.2012/980 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2012/20120980

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

TIESITKÖ, ETTÄ TYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017?

TIESITKÖ, ETTÄ TYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017? TIESITKÖ, ETTÄ TYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017? 1 TYÖELÄKEVAKUUTTAMISEN PERUSIDEA EI MUUTU Edelleenkin työeläkettä karttuu tehdystä työstä. Jokainen ansaittu euro kasvattaa tulevan eläkkeesi määrää.

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

Eläkeuudistus 2017. Pääkohdat. Eläketurvakeskus 12/2014

Eläkeuudistus 2017. Pääkohdat. Eläketurvakeskus 12/2014 Eläkeuudistus 2017 Pääkohdat Eläketurvakeskus 12/2014 Mihin eläkeuudistuksella pyritään? Riittävät eläkkeet: eläkkeiden taso uhkaa heikentyä voimakkaan elinaikakertoimen takia, jos työurat eivät pitene

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa

Lisätiedot

Eläkeuudistus 2017. Taustaa ja tuloksia Antti Tanskanen 11.12.2014

Eläkeuudistus 2017. Taustaa ja tuloksia Antti Tanskanen 11.12.2014 Eläkeuudistus 2017 Taustaa ja tuloksia Antti Tanskanen 11.12.2014 Miksi eläkeuudistus? Elinikä kasvaa - Arvioita nopeammin - Aktuaarin vastuu? Kestävyysvaje vaatii toimia - Uudistus pienentää kestävyysvajetta

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Vanhusneuvostojen rooli Vanhuspalvelulain mukaan on toimia ikäihmisten edunvalvojana

Vanhusneuvostojen rooli Vanhuspalvelulain mukaan on toimia ikäihmisten edunvalvojana Vanhusneuvostojen rooli Vanhuspalvelulain mukaan on toimia ikäihmisten edunvalvojana 1 Määritelmiä Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta ja iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Ikääntynyt

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2013-2016. mikuntautajärviikäihmistenval 20.9.2013

TOIMINTASUUNNITELMA 2013-2016. mikuntautajärviikäihmistenval 20.9.2013 Utajärvivalmistelut oimkuntautajärviva lmistelutoiminkuntautajärviikä ihmistenvalmistelutoimikuntau tajärvivalmistelutoi TOIMINTASUUNNITELMA 2013-2016 mikuntautajärvival 20.9.2013 mistelutoimikuntautajärviikäih

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

Vanhusneuvoston toiminnan itt l esittelyä

Vanhusneuvoston toiminnan itt l esittelyä LIITE 1 Vanhusneuvoston toiminnan itt l esittelyä xx.xx.xxxx Mitä on vanhusneuvostotyö? Sosiaali ja terveysministeriö ja Suomen Kuntaliitto; Muistio lain toimeenpanon ja tulkinnan tueksi: Vanhusneuvosto

Lisätiedot

Ikääntyminen on mahdollisuus. Ministeri Helena Pesola

Ikääntyminen on mahdollisuus. Ministeri Helena Pesola Ikääntyminen on mahdollisuus Ministeri Helena Pesola Väestö iän ja sukupuolen mukaan 2000, 2020 ja 2050 2 Kela/Aktuaariryhmä 14.6.2013 Yli 80-vuotiaat ja yli 100-vuotiaat 3 Kela/Aktuaariryhmä14.6.2013

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN MISSÄ IÄSSÄ SUOMESSA JÄÄDÄÄN ELÄKKEELLE? Ne, joilla on töitä ja jotka jaksavat, jäävät suoraan vanhuuseläkkeelle keskimäärin vähän yli 64-

Lisätiedot

Työurien pidentämiselle ei ole vaihtoehtoa. Kokonaisarvio ajankohtaisesta tilanteesta. Lakiasiainjohtaja Lasse Laatunen

Työurien pidentämiselle ei ole vaihtoehtoa. Kokonaisarvio ajankohtaisesta tilanteesta. Lakiasiainjohtaja Lasse Laatunen Työurien pidentämiselle ei ole vaihtoehtoa. Kokonaisarvio ajankohtaisesta tilanteesta Lakiasiainjohtaja Lasse Laatunen Viimeaikaiset työuria pidentävät ratkaisut 1. Vuoden 2005 työeläkeuudistus Eläkeansainnan

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Apua, tukea ja toimintaa

Apua, tukea ja toimintaa Soita meille numeroon 050 4440 199 tai lähetä sähköpostia osoitteeseen asiakaspalvelu@mereo.fi. Tavataan ja keskustellaan yhdessä tilanteestasi. Teemme sinulle henkilökohtaisen, hyvin vointiasi tukevan

Lisätiedot

Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista. Tutkimusraportti

Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista. Tutkimusraportti Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista Tutkimusraportti Tutkimuksen toteutus Tämän tutkimuksen tilaajina ovat Vanhustyön keskusliiton Eloisa ikä -ohjelmakoordinaatio

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

SUJUVAA ARKEA MYÖS HUOMENNA

SUJUVAA ARKEA MYÖS HUOMENNA SUJUVAA ARKEA MYÖS HUOMENNA Toimivuutta ja turvallisuutta asumiseen helposti poistettavat esteet seminaari Hyvä Ikä messut, Tampere 25.9.2014, ohjelmapäällikkö Sari Hosionaho, FT IKÄÄNTYNYT HALUAA ASUA:

Lisätiedot

Tasa-arvoa terveyteen

Tasa-arvoa terveyteen Tasa-arvoa terveyteen Perusterveydenhoito tarvitsee lisää voimavaroja. Sosialidemokraattien tavoitteena on satsaaminen terveyteen ennen kuin sairaudet syntyvät. Terveydellisten haittojen ennaltaehkäisyn

Lisätiedot

Uudenlaiset palvelut rakenteiden muutoksessa. Pirkko Karjalainen Toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto Metropolia-seminaari 28.2.

Uudenlaiset palvelut rakenteiden muutoksessa. Pirkko Karjalainen Toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto Metropolia-seminaari 28.2. Uudenlaiset palvelut rakenteiden muutoksessa Pirkko Karjalainen Toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto Metropolia-seminaari 28.2.2013 Rakenne ja ihminen/vanhus Palvelurakenteet ja niiden uudistaminen

Lisätiedot

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Minna-Liisa Luoma 1 Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä

Lisätiedot

Huomisen kynnyksellä. Kommen&eja ja huomioita EETU ry:n tee&ämään kyselytutkimukseen

Huomisen kynnyksellä. Kommen&eja ja huomioita EETU ry:n tee&ämään kyselytutkimukseen Huomisen kynnyksellä Kommen&eja ja huomioita EETU ry:n tee&ämään kyselytutkimukseen Kyselyssä selvite+in 55 79- vuo4aiden käsitykset ikäihmisten ongelmista ja suhtautumisesta eläkeläisjärjestöihin sekä

Lisätiedot

Mitä eläkeuudistuksesta seuraa? Työeläkepäivä 13.11.2014 Jukka Rantala

Mitä eläkeuudistuksesta seuraa? Työeläkepäivä 13.11.2014 Jukka Rantala Mitä eläkeuudistuksesta seuraa? Työeläkepäivä 13.11.2014 Jukka Rantala Eläkeratkaisu: 65-vuotiaana eläkkeelle pääsevä mies ei halua isänsä kohtaloa, joka kuoli puoli vuotta ennen odotettua eläkeratkaisua.

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset - Liitto ry

Omaishoitajat ja Läheiset - Liitto ry Omaishoitajat ja Läheiset - Liitto ry VAIKUTA KUNNALLISVAALEISSA Kunnallisvaalimateriaali omaishoidosta paikallisyhdistyksille ja puolueiden ehdokkaille Kunnallisvaalit 28.10.2012 ennakkoäänestys kotimaassa

Lisätiedot

Roope Uusitalo Työeläkepäivä 14.11.2012

Roope Uusitalo Työeläkepäivä 14.11.2012 Roope Uusitalo Työeläkepäivä 14.11.2012 Uudistus pähkinänkuoressa Siirryttiin yleisestä 65 vuoden eläkeiästä joustavaan eläkeikään 63-68 Otettiin käyttöön kannustinkarttuma Työttömyyseläke korvattiin työttömyysturvan

Lisätiedot

Ikääntymispolii-set näköalat. Eläkeläiset ry valtuusto 27.5.2014 Kalevi Kivistö

Ikääntymispolii-set näköalat. Eläkeläiset ry valtuusto 27.5.2014 Kalevi Kivistö Ikääntymispolii-set näköalat Eläkeläiset ry valtuusto 27.5.2014 Kalevi Kivistö Teemat Eläkeasiat Hoiva- asiat Tapahtumat - eurovaalit 5/2014 - eduskuntavaalit 4/2015 - edustajakokous ja kesäpäivät 2015

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2010 lopussa Suositus, 2008 Asui

Lisätiedot

Vanhuspalvelulaki 10 Kunnan voimavarat:

Vanhuspalvelulaki 10 Kunnan voimavarat: Kunnanhallitus 19 12.01.2015 Kunnanhallitus 62 16.02.2015 Vanhusneuvoston asettaminen vuosille 2015-2016 Khall 12.01.2015 19 Lain ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali-

Lisätiedot

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Pauli Forma Pohjois-Suomen työmarkkinaseminaari Pohjoisen Forum 23.-24.1.2014 Tutkimus- ja kehittämisjohtaja Keva Työurien pidentäminen Keskustelua työurien

Lisätiedot

Hyvinvoinnin tilannekatsaus

Hyvinvoinnin tilannekatsaus Hyvinvoinnin tilannekatsaus Hyvinvointikertomus 2014 Tytti Solankallio-Vahteri Hyvinvointikoordinaattori 26.10.2015 26.10.2015 Hyvinvoinnin edistäminen kunnan tehtävänä Kunnan tehtävänä on (Kuntalaki 410/2015)

Lisätiedot

HE 52/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilasvammalain 6 e :n muuttamisesta

HE 52/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilasvammalain 6 e :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilasvammalain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sotilasvammalakia siten, että kunnan järjestämistä kotipalveluista

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

Vanhusneuvosto Turussa

Vanhusneuvosto Turussa Vanhusneuvosto Turussa Eija Salmiosalo 16.1.2014 1.7.2013 voimaan tulleessa vanhuslaissa vanhusneuvostot tulivat lakisääteisiksi. Vanhusneuvosto on asetettava viimeistään 1.1.2014. Laki ei sinällään vaikuta

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan vanhus- ja vammaisneuvosto

Siilinjärven kunnan vanhus- ja vammaisneuvosto Siilinjärven kunnan vanhus- ja vammaisneuvosto 2014-2016 Siilinjärven kunta Vanhus- ja vammaisneuvosto Käyntiosoite: Kasurilantie 1 Postitusosoite: PL 5, 71801 Siilinjärvi Puhelin: 017 401 111, faksi:

Lisätiedot

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.)

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.) VIERELLÄSI Opas muistisairaan omaisille selkokielellä 2014 Inkeri Vyyryläinen (toim.) Opas muistisairaan omaisille selkokielellä Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muutosta lähellä opas dementoituneen läheiselle.

Lisätiedot

Keskisuomalaisille kansanedustajille

Keskisuomalaisille kansanedustajille Keskisuomalaisille kansanedustajille eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunta 20.11.2011 Neuvottelukunnan tehtävä Neuvottelukunnan tehtävänä on toimia keskisuomalaisten eläkeläisten yhdyssiteenä sekä harjoittaa

Lisätiedot

ELÄKEUUDISTUS 2017 26.9.2014

ELÄKEUUDISTUS 2017 26.9.2014 ELÄKEUUDISTUS 2017 Miksi työeläkeuudistus tarvitaan? Väestö ikääntyy nopeasti ja elinajanodote on kasvanut odotettua enemmän: yhä useampi on eläkkeellä yhä pitempään. Tulevaisuudessa nykyistä pienempi

Lisätiedot

Vanhuksia on moneksi. Ympärivuorokautisessa hoidossa olevat. Henkilöt, joilla on useita sairauksia ja toiminnanvajeita

Vanhuksia on moneksi. Ympärivuorokautisessa hoidossa olevat. Henkilöt, joilla on useita sairauksia ja toiminnanvajeita Vanhuksia on moneksi Ympärivuorokautisessa hoidossa olevat Henkilöt, joilla on useita sairauksia ja toiminnanvajeita Itsenäisesti kotona asuvat, mutta jotka ovat haurastumisen riskissä Hyväkuntoiset eläkeläiset

Lisätiedot

OLETKO YKSI MEISTÄ? KUULUTKO JOUKKOOMME?

OLETKO YKSI MEISTÄ? KUULUTKO JOUKKOOMME? OLETKO YKSI MEISTÄ? KUULUTKO JOUKKOOMME? Läheiseni on sairastunut, tulevaisuus huolestuttaa minua, mistä saisin tietoa? Tuetko ja avustatko läheistäsi arjessa? Ethän jää pohtimaan asioita yksin, vaan tule

Lisätiedot

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Pauli Rintala Erityisliikunnan professori Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos ERITYISLIIKUNNAN HISTORIA Ennen v. 1900: Lääketieteellinen voimistelu

Lisätiedot

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan:

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan: 3.3.1 Miten eri maissa lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia edistävät palvelut tuotetaan eri hallintokuntien kuten sosiaali-, terveys- ja koulutoimen yhteistyöllä? Koko: 100 000 Aikajänne: 3/2016

Lisätiedot

Eläkekysymysten asiantuntijaryhmä 2012-2013. Info 31.10.2013 Jukka Pekkarinen

Eläkekysymysten asiantuntijaryhmä 2012-2013. Info 31.10.2013 Jukka Pekkarinen Eläkekysymysten asiantuntijaryhmä 2012-2013 Info 31.10.2013 Jukka Pekkarinen Työn taustaa Toimeksiannon pohjana vuoden 2012 työurasopimus Vuoden 2005 uudistuksen arviointi Sopeutuminen elinajanodotteen

Lisätiedot

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9. HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015 Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.2012 Missä ollaan? 65 vuotta täyttäneiden henkilöiden määrä ylitti

Lisätiedot

Kaikki mukaan ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan

Kaikki mukaan ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan viestintäsuunnittelija Anne Honkanen Kaikki mukaan ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun Liikkeellä voimaa vuosiin -seminaari, 29.4.2014 Toimenpideohjelman

Lisätiedot

Tietoa Borlängen kunnan vanhustenhuollosta

Tietoa Borlängen kunnan vanhustenhuollosta Tietoa Borlängen kunnan vanhustenhuollosta Borlänge kommun 781 81 Borlänge Tel: 0243-740 00 kommun@borlange.se www.borlange.se Kun tarvitset apua tai tukea Kun tarvitset apua arkiaskareisiin voit hakea

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella

Lisätiedot

Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset

Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset Terveys 2011 -tutkimuksen perustulosten julkistamistilaisuus 21.11.2012 Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset Seppo Koskinen Miksi tarvittiin Terveys 2011 -tutkimus? Yhteiskuntapolitiikan keskeisiin

Lisätiedot

Asiakas oman elämänsä asiantuntijana

Asiakas oman elämänsä asiantuntijana Asiakas oman elämänsä asiantuntijana RAI -seminaari 29.3.212 28.3.212 Teija Hammar / IIPA Teija Hammar, erikoistutkija, Ikäihmisten palvelut -yksikkö, THL 1 Esityksen sisältö: Asiakkaan äänen voimistuminen

Lisätiedot

Ikääntyvän työntekijän muotokuva TOKI-seminaari Oulussa 10.6.2011

Ikääntyvän työntekijän muotokuva TOKI-seminaari Oulussa 10.6.2011 Ikääntyvän työntekijän muotokuva TOKI-seminaari Oulussa 10.6.2011 Lähteenä: 65-vuotiaiden aikuisneuvolan tutkimustiedot & Sosioekonomiset terveyserot Pohjois-Pohjanmaalla 16.6.2011 geriatrian ylilääkäri

Lisätiedot

Kaikki mukaan ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan

Kaikki mukaan ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan Suunnittelija Laura Sormunen Kaikki mukaan ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan Itä-Suomen Liikkeellä voimaa vuosiin -seminaari, 6.5.2014 Toimenpideohjelman taustat Terveytensä kannalta

Lisätiedot

Vaikuttavia ratkaisuja vanhustyöhön

Vaikuttavia ratkaisuja vanhustyöhön Vaikuttavia ratkaisuja vanhustyöhön -seminaari 11.11.2010 Kauhava Pirjo Knif Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA Ikääntyvä yhteiskunta Suomi on nopeimmin vanheneva EU-maa Suomalaisten

Lisätiedot

Väestöennusteet, seinäjokisten ikäihmisten odotuksia ja mielipiteitä hyvinvoinnin kehittymisestä ja elämän odotuksista

Väestöennusteet, seinäjokisten ikäihmisten odotuksia ja mielipiteitä hyvinvoinnin kehittymisestä ja elämän odotuksista Väestöennusteet, seinäjokisten ikäihmisten odotuksia ja mielipiteitä hyvinvoinnin kehittymisestä ja elämän odotuksista Projektipäällikkö Erna Hilli erna.hilli@etela-pohjanmaa.fi http://www.epliitto.fi

Lisätiedot

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin!

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! 30.1.2015 Kankaanpään kehitysvammaisten ryhmäkodin harjannostajaiset Hyvä juhlaväki, On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! Tämä hanke on tärkeä monessakin

Lisätiedot

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma ja palvelusuunnitelma Ideaalitilanne on, että palvelusuunnitelma ja kuntoutussuunnitelma tukevat toisiaan palvelujen järjestämisessä. Niiden

Lisätiedot

SENIORIKAHVILA TOIMINTA KAAMASEN KYLÄSSÄ. Riitta Sipola-Kellokumpu 28.1.2013 Inarin kunta Kotihoito

SENIORIKAHVILA TOIMINTA KAAMASEN KYLÄSSÄ. Riitta Sipola-Kellokumpu 28.1.2013 Inarin kunta Kotihoito SENIORIKAHVILA TOIMINTA KAAMASEN KYLÄSSÄ Riitta Sipola-Kellokumpu 28.1.2013 Inarin kunta Kotihoito Kaamanen Kaamasen kylään on Ivalosta matkaa noin 70 km. Kylässä asuu vajaa 200 kuntalaista, joista ikäihmisiä

Lisätiedot

IKÄIHMISET YHTEISKUNNASSA: kohti arjen osallisuutta

IKÄIHMISET YHTEISKUNNASSA: kohti arjen osallisuutta AIJJOOS-HANKE Päätösseminaari 21.11.2012 IKÄIHMISET YHTEISKUNNASSA: kohti arjen osallisuutta Jyrki Jyrkämä Sosiaaligerontologia, sosiologia Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Jyväskylän yliopisto

Lisätiedot

TOIMINTAMALLI ETSIVÄLLE VANHUSTYÖLLE

TOIMINTAMALLI ETSIVÄLLE VANHUSTYÖLLE TOIMINTAMALLI ETSIVÄLLE VANHUSTYÖLLE TAVOITE KEHITTÄÄ TOIMINTAMALLI, JONKA AVULLA TAVOITETAAN KAIKKI YLI 75 -VUOTIAAT KUUSAMOLAISET. TARKOITUKSENA on tarjota katkeamatonta palveluketjua, jotta omassa kodissa

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 46. Kaupunginhallitus 02.02.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 46. Kaupunginhallitus 02.02.2015 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 02.02.2015 Sivu 1 / 1 240/00.00.01/2015 46 Vanhusneuvoston asettaminen toimikaudelle 2015-2016 Valmistelijat / lisätiedot: Sirpa Immonen, puh. 046 877 2628 Niina Savikko, puh. 043 825

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Veteraanien avustajatoiminnan aluetapaaminen Ylivieska 21.10.2011. Kokemuksia hankkeesta ja sen tarpeellisuudesta.

Veteraanien avustajatoiminnan aluetapaaminen Ylivieska 21.10.2011. Kokemuksia hankkeesta ja sen tarpeellisuudesta. Veteraanien avustajatoiminnan aluetapaaminen Ylivieska 21.10.2011 Kokemuksia hankkeesta ja sen tarpeellisuudesta Matti Uusi-Rauva 1 1. Kokemukset hankkeesta valmistelusta 2. Hankkeen tarpeellisuus a. veteraanijärjestön

Lisätiedot

WDC2012 ja hyvinvointi-design. 1. Elämä-design 2. Palvelu-design 3. Ympäristö-design

WDC2012 ja hyvinvointi-design. 1. Elämä-design 2. Palvelu-design 3. Ympäristö-design WDC2012 ja hyvinvointi-design 1. Elämä-design 2. Palvelu-design 3. Ympäristö-design Juha Metso 28.06.2011 1 1. Elämä-design Rakkautta Hoivaa Turvaa Tunteiden jakamista Oppimista Vapaa-aikaa Leikkiä Sääntöjä

Lisätiedot

Terveyden edistäminen Kainuussa

Terveyden edistäminen Kainuussa Terveyden edistäminen Kainuussa Kainuulaiset järjestöt 4.12.2013 Terveyteen vaikuttavat tekijät Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa ja kuntayhtymässä Järjestöt, yhdistykset Terveyden edistämisen

Lisätiedot

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12.1. Liian pieni asunto Fereshten perheessä on äiti ja neljä lasta. Heidän koti on Hervannassa. Koti on liian pieni. Asunnossa on vain kaksi huonetta,

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma Heli Hätönen, TtT, erityisasiantuntija 12.11.2014 Kuopio 13.11.2014 Hätönen 1 Hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

Kansalaistoiminta arjen pienistä teoista maailman muuttamiseen! Erityisasiantuntija Riitta Kittilä, SOSTE Suomen Setlementtiliitto 29.9.

Kansalaistoiminta arjen pienistä teoista maailman muuttamiseen! Erityisasiantuntija Riitta Kittilä, SOSTE Suomen Setlementtiliitto 29.9. Kansalaistoiminta arjen pienistä teoista maailman muuttamiseen! Erityisasiantuntija Riitta Kittilä, SOSTE Suomen Setlementtiliitto 29.9.2014 Maailmalle olet vain joku, mutta jollekin voit olla koko maailma.

Lisätiedot

Varkauden seudun kuntarakenneselvitys

Varkauden seudun kuntarakenneselvitys Varkauden seudun kuntarakenneselvitys Demokratiatyöryhmän pohdintoja ja linjauksia 13.8.2014 9.10.2014 Page 1 Uudistuksen tavoitteita Kuntalaisten vaikuttamismahdollisuuksien parantaminen Poliittisen johtamisen

Lisätiedot

Puhe Rautavaara-päivien pääjuhlassa 30.6. 2013. Professori Vuokko Niiranen, Itä-Suomen yliopisto. Hyvät Rautavaara-päivien osanottajat!

Puhe Rautavaara-päivien pääjuhlassa 30.6. 2013. Professori Vuokko Niiranen, Itä-Suomen yliopisto. Hyvät Rautavaara-päivien osanottajat! Puhe Rautavaara-päivien pääjuhlassa 30.6. 2013 Professori Vuokko Niiranen, Itä-Suomen yliopisto Hyvät Rautavaara-päivien osanottajat! Rautavaara-päivien monipuolinen ohjelma ja päivien näkyvyys kertovat

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 Lähihoitajan tutkinto, suuntautuminen kuntoutukseen Kyky itsenäiseen ja aktiiviseen työskentelyyn Omaa hyvät

Lisätiedot

Nuorisovaltuustotoiminta ja uusi kuntalaki

Nuorisovaltuustotoiminta ja uusi kuntalaki Nuorisovaltuustotoiminta ja uusi kuntalaki Aleksi Koivisto, liittohallituksen jäsen, Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto Nuva ry. 14.8.2014, Ilmajoki Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto Nuva ry. Vuonna 1998

Lisätiedot

Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa

Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa Sähköinen hyvinvointikertomus kuntasuunnittelun ja päätöksenteon välineeksi Timo Renfors Ulla Ojuva Rakenteet & Hyvinvointikertomus Terveydenhuollon

Lisätiedot

Järjestöt-kunta yhteistyöseminaari, 17.9.2014. Hyvinvointijohtaminen kunnan muuttuvassa toimintaympäristössä

Järjestöt-kunta yhteistyöseminaari, 17.9.2014. Hyvinvointijohtaminen kunnan muuttuvassa toimintaympäristössä Järjestöt-kunta yhteistyöseminaari, 17.9.2014 Hyvinvointijohtaminen kunnan muuttuvassa toimintaympäristössä Miten ihmisen ääni mukana Pohjois-Karjalassa? Hyvinvointikertomus ihmisen ääntä kokoamassa Vesa

Lisätiedot

Turvallisuus osana hyvinvointia

Turvallisuus osana hyvinvointia Turvallisuus osana hyvinvointia Päijät-Hämeen sosiaalipoliittinen foorumi 12.5.2009 Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@helsinki.fi Hyvinvointi ja turvallisuus Hyvinvointi ja turvallisuus Hyvinvointi =

Lisätiedot

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Case Tampere Tampere myllää perusteellisesti vanhuspalvelunsa (Yle 18.9.2013) Asiakkaalle

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Luovat ratkaisut ja omaishoito avuksi vanhustenhuoltoon. sote

Luovat ratkaisut ja omaishoito avuksi vanhustenhuoltoon. sote sote Luovat ratkaisut ja omaishoito avuksi vanhustenhuoltoon Vanhustenhoidon tulevia kuluja maalaillaan suurin luvuin. Ikäihmisten osuus kasvaa, ja jo nykyisiä laitoshoidon kustannuksia yritetään karsia.

Lisätiedot

Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten asumisen tarpeet Sari Valjakka

Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten asumisen tarpeet Sari Valjakka Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten asumisen tarpeet Sari Valjakka Miljoona esteetöntä asuntoa vuoteen 2030-seminaari 20.3.2014 Tavoitteet ja toteutus Selvittää neurologisesti pitkäaikaissairaiden

Lisätiedot

Vanhuspalvelut vastuutyöntekijä

Vanhuspalvelut vastuutyöntekijä Vanhuspalvelut vastuutyöntekijä Toimintaohje 1.1.2015 Palvelutuotantolautakunta xx.xx.2015 Sisältö 1. VASTUUTYÖNTEKIJÄ VANHUSPALVELULAKI 17 3 2. VASTUUTYÖNTEKIJÄ OULUNKAARELLA 4 2.1 Vastuutyöntekijän tarpeen

Lisätiedot

RISTO-HANKE. Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (01.07.2013 31.10.2014) Ikäihmisten suun terveyden edistäminen

RISTO-HANKE. Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (01.07.2013 31.10.2014) Ikäihmisten suun terveyden edistäminen RISTO-HANKE Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (01.07.2013 31.10.2014) Ikäihmisten suun terveyden edistäminen HANKESUUNNITELMAN TAVOITE Yli 65-vuotiaiden suun terveyden edistäminen ja sairauksien

Lisätiedot

Eloisa mieli -tutkimus/ Kommenttipuheenvuoro 25.9.2014. Marja Saarenheimo, FT, tutkija Vanhustyön keskusliitto/eloisa ikä

Eloisa mieli -tutkimus/ Kommenttipuheenvuoro 25.9.2014. Marja Saarenheimo, FT, tutkija Vanhustyön keskusliitto/eloisa ikä Eloisa mieli -tutkimus/ Kommenttipuheenvuoro 25.9.2014 Marja Saarenheimo, FT, tutkija Vanhustyön keskusliitto/eloisa ikä 1 Asenteet Ilmentävät tunne- ja arvopohjaista suhtautumista johonkin sosiaaliseen

Lisätiedot

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA - ikääntyvien hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Hattulassa ja Janakkalassa Minna Heikkilä, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja:

Lisätiedot

(Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää)

(Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää) 1 OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 alkaen (Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää) 1. Omaishoidon tuen perusteet Laki omaishoidon tuesta (937/ 2005) Asiakasmaksulaki

Lisätiedot

Suomen lääketieteen filosofian seuran 20-vuotisjuhlaseminaari

Suomen lääketieteen filosofian seuran 20-vuotisjuhlaseminaari Suomen lääketieteen filosofian seuran 20-vuotisjuhlaseminaari Tieteiden talo, Helsinki 8.11.2014 Potilaan omavastuu KTM Vesa Ekroos VE 1 Esityksen sisältöä Järjestämisestä, tuotannosta ja rahoituksesta

Lisätiedot

Eläkejärjestelmän rakenne. 3. Pilari

Eläkejärjestelmän rakenne. 3. Pilari Eläkejärjestelmän rakenne Yksilölliset eläkevakuuutukset 3. Pilari Lisäeläketurva (työnantajan järjestämä) 2. Pilari Lakisääteinen työeläke Kansaneläke 1. Pilari ETK/ET 08.02 Saavutetun toimeentulon tason

Lisätiedot

Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito. Päätösseminaari 9.9.2009

Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito. Päätösseminaari 9.9.2009 Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito Päätösseminaari 9.9.2009 Ennuste: Vuonna 2015 Tampereella asuu yli 65 -vuotiaita 40 930 (vuonna 2007

Lisätiedot

Turun Kaupunkilähetys ry

Turun Kaupunkilähetys ry Turun Kaupunkilähetys ry Perustettu vuonna 1880. Toiminta pohjautuu kristillis-sosiaalisiin arvoihin. Tavoitteena on syrjäytymisen ehkäisy, yksinäisyyden kokemuksen lievittäminen ihmisten omia voimavaroja

Lisätiedot

Yhdistyksen toiminnasta vireyttä, virtaa ja vertaistukea

Yhdistyksen toiminnasta vireyttä, virtaa ja vertaistukea Yhdistyksen toiminnasta vireyttä, virtaa ja vertaistukea Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset Maarit Väisänen OMAISHOITO MIKKELISSÄ Valtakunnallisiin arvioihin perustuen Mikkelissä on n. 3000 omaishoitajaa,

Lisätiedot

Kotona asumista tukeva hankekokonaisuus. Oma tupa, oma lupa Henkilökohtaisen budjetoinnin seminaari Jyväskylä 20.11.2013

Kotona asumista tukeva hankekokonaisuus. Oma tupa, oma lupa Henkilökohtaisen budjetoinnin seminaari Jyväskylä 20.11.2013 Kotona asumista tukeva hankekokonaisuus Oma tupa, oma lupa Henkilökohtaisen budjetoinnin seminaari Jyväskylä 20.11.2013 Tampereen osahankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjauksen toimintamalli 2. Henkilökohtaisen

Lisätiedot

Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito

Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito RAI-seminaari 24.3.2011 Kirsi Kiviniemi TtT, kehittämispäällikkö Sisältö Ihmislähtöisen asumisen sekä hoidon ja huolenpidon yhdistäminen Iäkäs ihminen Asuminen

Lisätiedot

KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010

KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010 KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010 Yhteenveto: Kouvola 22.11.2010 Sari Koski KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010 KYSELY KAUPUNGIN VIESTINNÄSTÄ Kyselytutkimukseen osallistuivat seuraavat kaupungit:

Lisätiedot

Maailma muuttuu niin myös työeläke. Työeläkepäivä 14.11.2012 Jukka Rantala

Maailma muuttuu niin myös työeläke. Työeläkepäivä 14.11.2012 Jukka Rantala Maailma muuttuu niin myös työeläke Työeläkepäivä 14.11.2012 Jukka Rantala Sisällys Historiaa Nykytilanne Tulevaisuus Eläketurvakeskus 2 Alkuvaihe Kansaneläkelaki 1938 ja sen uudistus 1956 Yksilölliset

Lisätiedot