TÄMÄN OHJEISTUKSEN LISÄKSI KUNKIN TOIMIPISTEEN ON HYVÄ LAATIA SISÄINEN, OMIA TOIMINTAKÄYTÄNTÖJÄ JA VASTUITA KOSKEVA OHJEISTO.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TÄMÄN OHJEISTUKSEN LISÄKSI KUNKIN TOIMIPISTEEN ON HYVÄ LAATIA SISÄINEN, OMIA TOIMINTAKÄYTÄNTÖJÄ JA VASTUITA KOSKEVA OHJEISTO."

Transkriptio

1 LASTEN SEKSUAALISEN HYVÄKSIKÄYTÖN TUTKIMISEN JA HOIDON MALLI KESKI-SUOMESSA Mallia päivitetty ja ÄÄNESEUDUN OSALTA MALLIA PÄIVITETTY

2 MALLIN KÄYTTÄJÄLLE TÄMÄN OHJEISTUKSEN LISÄKSI KUNKIN TOIMIPISTEEN ON HYVÄ LAATIA SISÄINEN, OMIA TOIMINTAKÄYTÄNTÖJÄ JA VASTUITA KOSKEVA OHJEISTO. Keski-Suomen Haravaprojekti (Lastensuojelun Keskusliitto ja Suomen Kuntaliitto ) on tuottanut tämän moniammatilliseen käyttöön tarkoitetun mallin lapsen seksuaalisen hyväksikäytön tunnistamisesta, puuttumisesta, tutkimisesta ja hoitamisesta. Mallin laadintaan on osallistunut laaja maakunnallinen, moniammatillinen asiantuntijaryhmä, jossa on ollut edustajat perussosiaali- ja terveydenhuollosta, erikoissairaanhoidosta (lastentaudit ja lasten ja nuorisopsykiatria), poliisista, perheneuvoloista, yksityisestä perhekodista, kunnallisesta perhetukikodista ja ensi- ja turvakodista. Lisäksi mallin valmistelussa on kuultu eri vaiheissa kuntien, järjestöjen ja erityispalvelupisteiden ammattilaisia. Mallin valmistelussa on tukeuduttu lisäksi Duodecimin Käypä hoito -suositukseen ja Stakesin vuonna 2003 julkaistuun oppaaseen Lapsen seksuaalisen hyväksikäytön ja pahoinpitelyn selvittäminen. Lapsen seksuaalisen hyväksikäytön tutkimisen ja hoitamisen keskisuomalainen malli on tiivistetty ohjeistus keskisuomalaisille ammattilaisille, jotka työssään kohtaavat lapsen seksuaalisen hyväksikäytön epäilyn ja joiden tehtävänä on ryhtyä toimenpiteisiin hyväksikäyttöepäilyn selvittämiseksi, tutkimiseksi ja hoitamiseksi. Malli ei ole tarkoitettu seikkaperäiseksi ohjeeksi esimerkiksi puheeksi ottamisesta eikä alueellisista tai paikallisista vastuutahoista. Malliin on kuitenkin jätetty tilaa yhteystietojen täyttämiselle alue- ja toimipistekohtaisesti. Työryhmä suosittaa, että kukin toimipiste laatii mallin pohjalta oman toimintaohjeensa, ellei sellaista jo ole olemassa. Lisäksi suositellaan paikallisen tai seudullisen vastuuryhmän nimeämistä, jonka tehtävänä on päivittää toimijoiden yhteystiedot ja mallin sisältö ajan tasalle säännöllisin väliajoin ja olla keskeisenä toimijana hyväksikäyttötapauksissa. Nimetyt henkilöt voivat myös olla toteuttamassa malliin suoraan tai välillisesti liittyvää koulutusta kuten puheeksiottaminen, salassapitokysymykset jne. Koko Keski-Suomea koskevan mallin päivittämisestä vastaa Keski-Suomen lastensuojelun kehittämisyksikkö, joka myös ylläpitää asiantuntijarekisteriä henkilöistä, joita voi konsultoida tarvittaessa. Mallista on nettiversio osoitteessa ja Soskes-verkossa. Jyväskylässä / Keski- Suomen Harava-projekti Mallin valmistelutyöryhmä Mallia on päivitetty , ja Keski-Suomen lastensuojelun kehittämisyksikön ja Seri-työryhmän yhteistyönä.

3 Tämän mallin pohjana on käytetty Stakesin opasta Lasten ja nuorten seksuaalisen hyväksikäytön ja pahoinpitelyn selvittäminen (toim. Sirpa Taskinen 2003). Suosittelemme oppaan hankkimista jokaiseen toimipisteeseen. Tilausosoite on 1 Lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö on aina rikos Seksuaalista hyväksikäyttöä on: 1) Sukupuoliyhteys 16 vuotta nuoremman lapsen kanssa. 2) Lapsen sellainen koskettelu tai muu seksuaalinen teko, joka on omiaan vahingoittamaan hänen kehitystään. 3) Alle 18-vuotiaan seksuaalinen hyväksikäyttö on kriminalisoitu, kun tekijä väärinkäyttää asemaansa esim. koulussa tai muussa laitoksessa taivuttamalla nuoren sukupuoliyhteyteen tai muuhun seksuaalista itsemääräämisoikeutta olennaisesti loukkaavaan seksuaaliseen tekoon. Lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö on aina lastensuojeluasia. 1. TUNNISTAMINEN Seksuaalisen hyväksikäytön epäilyyn johtaneen havainnontekijän rooli on olla lapselle luotettava aikuinen ei tutkija. Lapsen seksuaalisen hyväksikäytön epäily voi syntyä kenelle tahansa lapsen kanssa työskentelevälle esimerkiksi päivähoidossa, koulussa, kerhoissa, terveydenhoitajan vastaanotolla, perheneuvolassa, sairaalassa tai sosiaalitoimistossa. Epäily voi syntyä mm. seuraavissa tilanteissa: - lapsi kertoo itse - lapsen käytös ja oireet herättävät epäilyn - hyväksikäyttäjän toiminta paljastuu - epäilty itse ilmoittaa tapahtuneesta - löydökset muun tutkimuksen yhteydessä johtavat epäilyyn - perheen toista lasta on käytetty hyväksi Tällaisessa tilanteessa työntekijän tulee kirjata mahdollisimman tarkasti muistiin 1) havainnot eli tapahtuman sisältö, aika, paikka ja tapahtumaan liittyvät henkilöt. Havaintoja ovat kuullut ja nähdyt asiat sekä lapsen puhumat ja tekemät asiat. Havainto koskee jotakin, mitä tapahtui oikeasti ja mitä havaittiin. On eri asia, mitä havaitaan kuin se, mitä havainnon tulkitaan merkitsevän ja mihin asioihin sen tulkitaan viittaavan. 2) keskustelun, kertomuksen, kysymysten ja vastausten sanamuodot. Epäily lapsen joutumisesta seksuaalisen hyväksikäytön kohteeksi ei ole aina selkeästi tunnistettavissa tai näytettävissä toteen. Epäily voi herätä epämääräisenä huolena. Huoli kuitenkin aina perustuu johonkin, josta voi puhua. Huolesta, epäilystä ja niihin johtaneista syistä on hy-

4 vä keskustella lastensuojelun sosiaalityöntekijän kanssa. Yhteisessä keskustelussa voidaan arvioida, onko epäilylle ja huolelle sellaisia perusteita, että kysymys on lastensuojelun tarpeessa olevasta lapsesta. Keski-Suomen lastensuojelun kehittämisyksikön koordinoima moniammatillinen asiantuntijaryhmä voi antaa konsultaatioapua ongelmallisissa asiakastilanteissa, joissa tarvitaan useiden ammattialojen asiantuntemusta toimintasuunnitelman laatimiseksi vaikeassa asiakastilanteessa. 2. ILMOITUSVELVOLLISUUS 2 Lapsen seksuaalisen hyväksikäytön epäily on aina peruste lastensuojeluilmoituksen tekemiseen. Vastuu lastensuojeluilmoituksen tekemisestä on havainnon tekijällä. Sosiaali- ja terveydenhuollon, opetustoimen, nuorisotoimen, poliisitoimen, ja seurakunnan tai muun uskonnollisen yhdistyksen palveluksessa tai luottamustoimessa olevat henkilöt sekä muun sosiaalipalvelujen tai terveydenhuollon palvelujen tuottajan, opetuksen tai koulutuksen järjestäjän tai turvapaikan hakijoiden vastaanottotoimintaa tai hätäkeskustoimintaa taikka koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa harjoittavan yksikön palveluksessa olevat henkilöt ja terveydenhuollon ammattihenkilöt ovat velvollisia viipymättä ilmoittamaan salassapitosäännösten estämättä kunnan sosiaalihuollosta vastaavalle toimielimelle, jos he tehtävässään ovat saaneet tietää lapsesta, jonka hoidon ja huolenpidon tarve, kehitystä vaarantavat olosuhteet tai oma käyttäytyminen edellyttää lastensuojelun tarpeen selvittämistä. (Lastensuojelulaki 25 ). Lastensuojelulain 25 on ehdottomasti velvoittava säännös, joka syrjäyttää muissa laeissa olevat vaitiolo- ja salassapitosäännökset. Rikoslaissa on säädetty virkavelvollisuuden laiminlyönnistä ja säännöstöä sovelletaan myös ilmoituksen tekemättä jättämistapauksissa. Lastensuojeluilmoituksen voi tehdä suullisesti (esim. puhelimitse) tai kirjallisesti. Ilmoituksessa annetaan seuraavat tiedot: - ilmoittajan yhteystiedot - mihin tieto/huoli perustuu - mitä on tapahtunut - miten asia on tullut ilmoittajan tietoon - miten ilmoittaja on työskennellyt lapsen ja hänen perheensä kanssa kyseisessä asiassa Lastensuojelun työntekijä ottaa tarvittaessa yhteyttä ilmoituksen tekijään tehdäkseen tarkentavia kysymyksiä ja kirjaa lastensuojeluilmoituksen lapsen asiakirjoihin. Perheellä ja lapsella on pääsääntöisesti oikeus tietää, kuka on tehnyt lastensuojeluilmoituksen. Lastensuojeluprosessi käynnistyy lastensuojeluilmoituksesta ja lapsen suojelutarpeen arvioinnista. Kaikissa tilanteissa on pyrittävä hyvään yhteistyöhön lapsen, huoltajien ja vanhempien kanssa.

5 Mikäli lapsen seksuaalisen hyväksikäytön epäily tulee esille virka-ajan ulkopuolella, voi tarvittaessa ottaa yhteyttä alueen sosiaalipäivystykseen. Sosiaalipäivystys on järjestettävä kaikissa kunnissa. Kiireellisissä tilanteissa sosiaalipalvelujen tarve on arvioitava viipymättä (Sosiaalihuoltolain 125/2006 muutos, 40 a ) vuorokauden ajasta riippumatta. Myös Lastensuojelulain (417/2007) 11 :n mukaan lapsi- ja perhekohtaista lastensuojelua on kunnan järjestettävä tarvittavassa laajuudessa niinä vuorokauden aikoina, joina sitä tarvitaan. Muussa tapauksessa on lastensuojeluilmoitus tehtävä välittömästi virka-ajan alkaessa. Seksuaalisen hyväksikäytön kohteeksi joutuneelle lapselle tai nuorelle sekä hänen perheelleen tulee järjestää kriisiapua tarvittaessa välittömästi. 3 Kunnassamme/ alueellamme lastensuojeluilmoitus osoitetaan virka-aikana: Äänekoski: Ulla Nieminen , Hallintokatu 4, Äänekoski Kaarina Veistola Soili Hytönen Mira Ojalehto , Kellosepänkatu 19, Suolahti Konnevesi: Eira Ohvo , Kauppatie 25, Konnevesi Sari Kinnunen Virka-ajan ulkopuolella: Keski-Suomen hätäkeskus 112 Kriisikeskus Mobile EPÄILYN SELVITTÄMINEN Lastensuojelutarpeen arvioinnista vastaa lastensuojelun sosiaalityöntekijä. Sosiaalityöntekijä tekee tutkintapyynnön poliisille. Lapsen seksuaalisen hyväksikäytön selvittäminen on aina moniammatillista yhteistyötä, jossa kukin omalta osaltaan vastaa joustavasta tiedonkulusta ja prosessin etenemisestä. Kun sosiaalityöntekijän tietoon tulee epäily lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä, hän arvio välittömästi lapsen kiireellisen lastensuojelun tarpeen. Lisäksi hänen on viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä ilmoituksen vastaanottamisesta ratkaistava, onko lastensuojelutarpeen selvitys aloitettava. Sosiaalityöntekijän tehtäviin kuuluu tarpeenmukaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen. Hän vastaa myös asiakassuunnitelman (Lsl 30 ) tekemisestä, jossa sovitaan ainakin seuraavista asioista: yhteistyö, ketä mukana

6 4 tehtävänjako lapsen ja perheen tuen tarve suunnitelma lapsen turvallisuuden takaamisesta aikataulujen yhteensovittaminen eri ammattilaisten kesken Jos on perusteltua syytä epäillä, että lapseen on kohdistettu rikoslain (39/1889) 20 tai 21 luvussa rangaistavaksi säädetty teko, josta säädetty enimmäisrangaistus on vähintään kaksi vuotta vankeutta, on sosiaalityöntekijän salassapitoa koskevien säännösten estämättä tehtävä tutkintapyyntö poliisille. Menettelyä ohjaavana periaatteena on lapsen suojeleminen siten, että mahdollinen seksuaalinen hyväksikäyttö loppuu. Lapsen huoltajilta ja lähiverkostolta edellytetään lapsen hyvinvoinnin turvaamista. Sosiaalityöntekijän tulee tarkistaa, että he kykenevät siihen ja vakuuttua siitä, että lapsi on turvassa. Sosiaalityöntekijä arvioi myös lapsen kriisiavun tarpeen. Tarvittaessa lapsen turvallisuus taataan kiireellisellä sijoituksella (Lsl 38 ). Lastensuojeluprosessi jatkuu yhteistyössä perheen ja muiden yhteistyötahojen kanssa. Perheelle järjestetään avohuollollisia palveluja ja heitä ohjataan hoitoon. Prosessia ohjaa ja seuraa lastensuojelun sosiaalityöntekijä. Hän toimii yhdyshenkilönä muihin yhteistyökumppaneihin. Tarvittaessa lapsen tilanne turvataan huostaanotolla ja sijaishuollon järjestämisellä (Lsl 40 ). Alueellamme/ kunnassamme konsultaatioapua hyväksikäytön epäilytapauksissa voi pyytää: Lastensuojelun sosiaalityöntekijät, katso sivu 3 Äänekosken perheneuvola, p , Kauppakatu 10, 3 krs, Äänekoski Vastuu rikoksen selvittämisestä kuuluu poliisille. Lastensuojelun ja hoidon tarve voi jatkua rikosprosessin päätyttyä. Kun poliisille on tehty tutkintapyyntö tai kun asia on muuten tullut poliisin tietoon, poliisi harkitsee, käynnistetäänkö asiassa esitutkinta. Poliisi tekee lastensuojeluilmoituksen, ellei asian jo tiedetä olevan sosiaaliviranomaisten tiedossa. Poliisi myös ohjaa lapsen ja huoltajat olemaan yhteydessä lastensuojeluun, perheneuvolaan tai muuhun paikkakunnalla toimivaan kriisi- tai tukipalveluun. Mikäli lapsella on oireita tai on epäily hiljattain (<72h) tapahtuneesta fyysistä koskemattomuutta loukkaavasta (penetroivasta, tunkeutuvasta) seksuaalisesta hyväksikäytöstä ja on syytä epäillä, että lapsi vaatii kiireistä hoitoa oireiden johdosta, tai tutkinta vaatii

7 näytteiden varmistamista, poliisi ohjaa nuoren tai lapsen (vanhemmat) ottamaan yhteyttä terveyskeskukseen terveydentilan tarkistamiseksi. Ks. myös kohta somaattinen tutkimus. 5 Esitutkinnan aikana poliisi: a) mikäli rikoksesta epäilty on toinen vanhemmista tai kun lapsen ja hänen edunvalvojansa (huoltajansa) edut muusta syystä saattavat joutua ristiriitaan, poliisi tekee maistraatille hakemuksen sijaisedunvalvojan määräämiseksi lapselle kyseiseen rikosasiaan. b) kuulustelee asianomistajan ja rikoksesta epäillyn lisäksi niitä henkilöitä, jotka asiasta tietävät, suorittaa mahdollisia teknisiä tutkimuksia ja käyttää tarvittaessa pakkokeinoja kuten kiinniottaminen, pidättäminen, kotietsintä jne. c) tilaa lääkärinlausunnot lasta tutkineilta ja hoitaneilta lääkäreiltä d) pyytää tarvittaessa virka-apua Poliisin virka-apupyyntö voi koskea seuraavia asioita: 1. Lapsen somaattinen tutkiminen ei-akuuteissa tilanteissa (vrt. s. 7. akuutit tilanteet): tutkiminen tapahtuu poliisin virka-apupyynnöstä osana esitutkintaa ja pääsääntöisesti lapsen (videoidun) kuulemisen jälkeen lapsen tutkiminen on aina kokonaisarvio ja neuvolan ja terveyskeskuksen tiedot ovat arvokkaita lapsen terveydentilan ja mahdollisten jo aikaisemmin esille nousseiden huolenaiheiden selvittämisessä, ja siksikin on hyvä ohjata lapsi ensin käymään terveyskeskuksessa tai varmistaa tiedonsaanti muulla tavoin. somaattinen tutkimus suositellaan tehtäväksi valveilla eikä tytön tutkimiseen liity sisätutkimusta kuin aivan poikkeustapauksessa kun tutkimuksen ajankohtaa punnitaan suhteessa muihin selvityksiin, on huomioitava että on harvinaista, että (varmistettuunkaan) lapsen seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyy somaattisia löydöksiä tutkimus antaa tilaisuuden lapselle ja nuorelle saada tietoa omasta terveydentilastaan silloin kun (pienen) lapsen seksuaalisen hyväksikäytön epäilyn selvittäminen vaatii lapsen oikeuspsykiatrisen tutkimuksen, somaattinen tutkimus tulisi sovittaa yhteen tämän kanssa - suositeltavaa on, että somaattisesta tutkimuksesta ja sen ajankohdasta sovitaan verkostotapaamisen yhteydessä silloin kun lapsi lähetetään Kuopion yliopistolliseen keskussairaalaan oikeuspsykiatriseen tutkimukseen, tulisi harkita somaattisen tutkimuksen suorittamista samassa sairaalassa. tutkimuksen tavoitteena ei ole kuulustella lasta eikä sillä tavoin pyrkiä varmistamaan tapahtumien kulkua vaan terveydentilan selvittäminen ja mahdollisten löydösten kirjaaminen ja niiden merkityksen arvioiminen poliisin pyynnöstä suoritetusta tutkimuksesta lausunto annetaan vain poliisille tiedoksi

8 potilasasiakirjoihin kirjataan tieto siitä, että on tehty tutkimus poliisin pyynnöstä ja että poliisin tutkintapyyntö sekä asiaa koskevat muut paperit ovat erillisarkistosta tieto hoitoa vaativista havainnoista ja löydöksistä sekä annetusta hoidosta kirjataan aina potilasasiakirjoihin alaikäisen lapsen vanhemmalla on oikeus tietää potilasasiakirjamerkinnöistä, mutta ei viranomaislausunnoista 6 2. Lapsen psykologinen tutkimus hyväksikäyttöepäilyn yhteydessä voidaan tehdä Kuopion yliopistollisen sairaalan oikeuspsykiatrisessa työryhmässä. Tutkimus käynnistyy vain poliisin tutkintapyynnöstä. - Tutkimus alkaa verkostotapaamisella, johon kutsutaan lapsen huoltaja(t), lapsen sosiaalityöntekijä sekä poliisin edustaja. Tapaamisessa sovitaan tutkimuksen toteuttamisesta ja työnjaosta. - Tutkimus sisältää tämän jälkeen lapsen videoidun kuulemisen, tarvittaessa myös toisen tapaamisen lapsen kanssa. - Lapsen huoltajia kuullaan erikseen, myös mahdollista rikoksesta epäiltyä vanhempaa. - Lisäksi psykologi tapaa lasta ja alle 6-vuotiaiden kohdalla tutkimukseen liitetään vuorovaikutusarvio vanhemman ja lapsen välillä. - Tutkimusten valmistuttua vanhemmat ja sosiaalitoimi saavat palautteen ja poliisille lähetetään erillinen lausunto esitutkintaa varten. - Kuopion tutkimukset sisältävät lapsen hoidon tarpeen arvion tekemisen. 3. Lapsen kuuleminen asiantuntijan toimesta. Pyyntö osoitetaan Kuopion yliopistollisen sairaalan oikeuspsykiatriseen työryhmään silloin, kun poliisin asiantuntemus ei riitä ja kun lasta voidaan ikänsä perusteella kuulla (ks. edellinen kohta). Työryhmään kuuluu kolme työntekijää: erikoislääkäri, psykologi ja perhetyöntekijä. 4. Rikoksesta epäillyn oikeuslääketieteellinen tutkimus (pakkokeinolain valtuuksin).. Sosiaali- tai terveyshuollon toimipaikalta poliisin pyytämä lausunto on tehtävä kiireellisenä vähintään kahden kuukauden sisällä pyynnön päivämäärästä (Stakesin opas, s. 12.) Alueellamme/ kunnassamme poliisi esittää virka-apupyynnöt somaattisen tutkimuksen osalta: Nimi/toimipiste: Keski-Suomen keskussairaala / Naistentautien poliklinikka Yhteystiedot: p Psykologisen tutkimuksen ja/ tai kuulemisen osalta:

9 7 Nimi/toimipiste: Kuopion yliopistollinen sairaala Lasten ja nuorten oikeuspsykiatrinen työryhmä Yhteystiedot: Taivaanpankontie 6 E 4.krs Kuopio puh Lapsen kuulemisen osalta: Nimi/toimipiste: katso edellinen kohta Alle 15-vuotiaan lapsen kuuleminen tulee tallentaa aina videotallenteeseen, jotta kertomusta voidaan käyttää todisteena oikeudessa. Videotallennetta käytetään tilanteessa, jossa lasta ei voida hänelle haittaa aiheuttamatta kuulla oikeudenkäynnissä henkilökohtaisesti. Kun esitutkinta on saatettu loppuun: asia siirtyy syyteharkintaan tutkinnan johtaja tekee päätöksen olla saattamatta asiaa syyttäjän harkittavaksi, mikäli esitutkinnassa ei ole saatu tukea rikosepäilyille tai esitutkinta keskeytetään toistaiseksi, kun epäily edelleen on olemassa, mutta tutkintaa edistävää tietoa ei ole saatavissa. 4. TERVEYDENTILAN ARVIOINTI Terveydenhuollon on aina arvioitava lapsen hoidon tarve niin somaattisesta kuin psyykkisestä näkökulmasta. Mikäli terveydenhuollon työntekijä epäilee lapsen tai nuoren seksuaalista hyväksikäyttöä tai hänelle esitetään epäily hyväksikäytöstä, hänellä on lakisääteinen velvoite tehdä lastensuojeluilmoitus. Somaattinen tutkimus Raiskaus tai muu hiljattain tapahtunut seksuaalinen väkivalta (tapahtumasta alle 72 tuntia) (Lapsen tai nuoren itse kertoma tapahtuma tai lääkärin tutkimuksessa ilmi tulleiden oireiden ja löydösten perusteella noussut vahva epäily tapahtuneesta.) Terveyskeskuslääkäri arvioi lapsen tai nuoren terveydentilan ja hoidon tarpeen sekä turvaa ensihoidon. Hän tekee yleisen fyysisen ja psyykkisen lääkärintarkastuksen ja kirjaa löydökset

10 tarkasti. Mikäli tarkastuksessa ilmenee oireita tai löydöksiä, jotka vaativat kiireistä kannanottoa hoidon suhteen, lapsi tai nuori kertoo kokeneensa yhdynnän tai on syytä epäillä, että hän on ollut yhdynnässä tai vastaavassa, alle 15-vuotiaan tutkimus kuuluu erikoissairaanhoitoon. Lastenlääkäri ja gynekologi tutkivat lapsen tai nuoren (tytön) yleensä yhdessä, alle puberteetti-ikäisen tytön tutkimuksen päävastuu on lastenlääkärillä, puberteetin ohittaneen gynekologilla. Pojan tutkiminen ohjautuu lastenlääkärille tai kirurgille tai heille yhdessä. Yli 15-vuotiaan tarkastuksen (myös sellaisissa tapauksissa, että nuori kertoo tulleensa raiskatuksi) voi suorittaa terveyskeskuslääkäri harkinnan mukaan gynekologia konsultoiden. Lääkärin tulee varmistaa, että hänellä on valmius ottaa tutkimuksessa vaadittavat oikeuskelpoiset näytteet (tarkempi ohjeistus löytyy sairaanhoitopiirin sivuilta kohdasta Potilaiden hoito-ohjeet, Naistentaudit, Gynekologia, mm 'Raiskauksen ja seksuaalisen väkivallan uhrin tutkimus ja hoito') Huom. Tutkimusta ei yleensä tarvitse tehdä päivystysaikana vaan suunnitellusti seuraavana päivänä. Tärkeintä on varmistaa, että lapsi tai nuori on turvassa, saa tarvitsemansa kriisiavun ja että tutkimuksen suorittaa osaava henkilö. Lastensuojeluilmoitus (yhteydenotto sosiaalipäivystykseen) on aina aiheellinen, etenkin kun joutuu harkitsemaan erikoissairaanhoitoon lähettämistä. Tutkimuksessa on otettava huomioon hoidolliset seikat ja lisäksi tehtävä asiakirjamerkinnät tarkasti mahdollisesti tulevia poliisin ja oikeustoimen lausuntoja varten. Jos on perusteltua syytä epäillä, että tutkinnassa saattaa olla mahdollista löytää tapahtumatietoja varmentavaa näyttöä seksuaalisesta hyväksikäytöstä, terveydenhuollossa otetaan vaadittavat oikeuslääketieteelliset näytteet ilman erillistä poliisin virka-apupyyntöä. Myös lapsen psyykkisen tilan ja välittömän hoidontarpeen arvioinnista on huolehdittava. Psykiatrian konsultaatiopyynnöt osoitetaan virka-ajan ulkopuolella päivystävälle psykiatrille. Muu seksuaalisen hyväksikäytön epäily (Muu kuin yhdyntä tai yhdynnän epäily tai kun mahdollisesta seksuaalisesta kanssakäymisestä on kulunut > 72 tuntia.) Epäily on aina aihe tehdä lastensuojeluilmoitus. Lapsen/ nuoren terveydentila selvitetään ensisijaisesti lapsen ja perheen entuudestaan tuntevien terveydenhuollon ammattihenkilöiden toimesta olemalla yhteydessä neuvolan tai kouluterveydenhuollon terveydenhoitajiin ja lääkäreihin. Mikäli erikoissairaanhoidon tutkimus katsotaan aiheelliseksi, tutkimus järjestetään virka-aikana Keski-Suomen keskussairaalassa. Erikoissairaanhoidon tutkimus tehdään näissä tapauksissa osana poliisin esitutkintaa ja tapahtuu poliisin virka-apupyynnöstä ajanvarauspoliklinikalla. Lapsen tai nuoren lääkärin tutkimusta edeltää häntä hyväksikäyttöepäilyn johdosta tavanneiden ja/tai hoitaneiden toimijoiden (terveydenhuollon, sosiaalitoimen, poliisin) yhteisneuvottelu ja tutkimusten kannalta tarpeellisen tiedon jakaminen. Neuvopito voi tapahtua puhelimitse. Lasta tai nuorta ei tule tarpeettomasti altistaa toistetusti kysymyksille tapahtuman johdosta eikä tarpeettomille tutkimuksille. Lapsella ja nuorella on oikeus asiantuntevaan tutkimukseen ja myös siitä kieltäytymiseen. 8

11 9 Psykologinen/psykiatrinen arviointi, tutkimus ja hoito Keski-Suomen perheneuvolat ja Keskussairaalan lasten- ja nuorisopsykiatrian yksiköt antavat seksuaalisen hyväksikäytön epäilyissä konsultaatiota perustason työntekijöille sosiaali-, terveys- ja koulutoimessa. Työntekijöiden kanssa voi arvioida psyykkisen avun tarvetta ja jäsentää tilannetta. Perheneuvoloissa annetaan lapselle ja perheelle välitöntä apua ja tukea sekä arvioidaan psyykkisen tuen ja hoidon tarve. Tarvittaessa lapsi lähetetään jatkotutkimuksiin Keskussairaalan lasten- tai nuorisopsykiatrisiin yksiköihin. Lapsen psyykkistä tilaa arvioitaessa toimitaan yhteistyössä lastensuojelun sosiaalityöntekijän ja muiden toimijoiden kanssa. Perheneuvolan yhteystiedot: Äänekosken perheneuvola, puh Konsultoivaa virka-apua lastenpsykiatrian vastuualueella antaa: Toimipiste: Keski-Suomen sairaanhoitopiiri / Lastenpsykiatrian poliklinikka Yhteystiedot: p Lastenpsykiatrian vastuualueella lähetteet osoitetaan: Toimipiste: Lastenpsykiatrian poliklinikka Yhteystiedot: Haukanpesäntie 22, JYVÄSKYLÄ Konsultoivaa virka-apua nuorisopsykiatrian vastuualueella antaa: Toimipiste: Äänekosken nuorisopsykiatrian poliklinikka Yhteystiedot: p Nuorisopsykiatrian vastuualueella lähetteet osoitetaan: Nimi/toimipiste: Äänekosken nuorisopsykiatrian poliklinikka Yhteystiedot: Kauppakatu 10, Äänekoski 5. KRIISIAPU JA HOITO Kriisiavusta on tarpeen laatia paikallinen ohjeistus, joka on kaikkien yhteistyökumppanien tiedossa. Kuntien tulee ilmoittaa hätäkeskukselle sosiaali- ja kriisipäivystyksensä yhteystiedot. Seksuaalisen hyväksikäytön tai sen epäilyn paljastuminen on aina vakava kriisi kaikille osapuolille. Kriisiapua antavat kuntien perheneuvolat ja kriisipalveluyksiköt. Nuoruusiässä olevien kriisiavun tarpeeseen vastaa virka-aikana myös keskussairaalan nuorisopsykiatrian yksikön kriisiryhmä. Lapselle ja perheelle annettavasta kriisiavusta on huolehdittava niin nopeasti kuin se voidaan tehdä tutkimusta vaarantamatta. Kriisiavun tarpeessa voivat olla myös lapsen tai nuoren ystävät ja toveripiiri.

12 10 Kriisiapua antaa virka-aikana: Lastensuojelun sosiaalityöntekijät : Yhteystiedot: katso sivu 3 Äänekosken perheneuvola : Yhteystiedot: Äänekosken nuorisopsykiatrian poliklinikka: Yhteystiedot: Lastenpsykiatrian poliklinikka: Yhteystiedot: Kriisiapua antaa virka-ajan ulkopuolella: Sosiaalipäivystys/Keski-Suomen hätäkeskus p. 112 Kriisikeskus Mobile p Hoito on moniammatillista yhteistyötä. Lastensuojelun tarve voi jatkua, vaikka hoidon tarvetta ei olisikaan. Seksuaalisesti hyväksikäytetty lapsi tarvitsee traumaattisen kokemuksensa vuoksi yksilöllisesti suunniteltua ja toteutettua hoitoa. Hoidon tarve arvioidaan perheneuvolan ja/tai lasten- ja nuorisopsykiatrian toimesta. Keski-Suomen alueella hoitoa antavat perheneuvolat ja sairaanhoitopiirin lasten- ja nuorisopsykiatrian yksiköt. 6. SEURANTA Sosiaalitoimi vastaa seurannasta ja lastensuojelullisesta jatkotyöskentelystä. Asiakassuunnitelma tarkistetaan tarvittaessa ja vähintään kerran vuodessa. Muiden prosessissa mukana olleiden on välitettävä jatkotyöskentelyn ja seurannan kannalta olennaiset tiedot lapsen ja hänen perheensä nykytilanteesta sosiaalityöntekijälle.

13 11 LAINSÄÄDÄNTÖ Liite 1 Edunvalvojan määrääminen huoltajan sijaiseksi (Lastensuojelulaki, 22 ) Lapselle tulee lastensuojeluasiassa määrätä edunvalvoja käyttämään huoltajan sijasta lapsen puhevaltaa, jos e) on perusteltu syy olettaa, ettei huoltaja voi puolueettomasti valvoa lapsen etua asiassa; ja f) edunvalvojan määrääminen on tarpeen asian selvittämiseksi tai muutoin lapsen edun turvaamiseksi. Hakemuksen edunvalvojan määräämiseksi voi tehdä maistraatti, sosiaalihuollosta vastaava toimielin tai huoltaja itse. Maistraatti voi määrätä edunvalvojan, jos huoltaja ja sosiaalihuollosta vastaava toimielin ovat siitä yksimieliset. Muutoin edunvalvojan määrää tuomioistuin. Vastuu lapsen edun turvaamisesta (Lsl, 24 ) Lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän on valvottava lapsen edun toteutumista ja avustettava virkansa puolesta lasta tai nuorta puhevallan käytössä sekä tarvittaessa ohjattavalapsi tai nuori oikeusavun piiriin tai huolehdittava siitä, että lapselle haetaan 22 :ssä tarkoitetuissa tilanteissa edunvalvojaa. Edunvalvonta (Laki holhoustoimesta 442/1999) Edunvalvoja edustaa päämiestään tämän omaisuutta ja taloudellisia asioita koskevissa oikeustoimissa (29 ). Edunvalvojan oikeudesta käyttää päämiehensä puhevaltaa tuomioistuimessa ja muun viranomaisen luona on tarkempia säännöksiä mm. oikeudenkäymiskaaressa, oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetussa laissa ja esitutkintalaissa. Alaikäisen lapsen edunvalvojina toimivat hänen huoltajansa yhteisesti, jos huoltajia on useampi yksi (4 ) Tuomioistuin voi vapauttaa huoltajan edunvalvojan tehtävästä ja tarvittaessa määrätä muun henkilön alaikäisen edunvalvojaksi. ( 16 1 mom.) Huoltajana oleva vanhempi voidaan omasta pyynnöstään vapauttaa edunvalvojan tehtävästä vain, jos siihen on erityinen syy (6 2 mom.) Lapsen edunvalvojina eivät voi toimia hänen vanhempansa silloin, kun vastapuolena on edunvalvoja itse, edunvalvojan puoliso tai muu edunvalvojalle läheinen tai kun edut muusta syystä saattavat joutua ristiriitaan. (32 ) Tällöin tuomioistuin määrää edunvalvojalle sijaisen (11 ). Edunvalvojan/edunvalvojan sijaisen määräämisen käynnistäminen Ilmoitus alaikäisen kotikunnan maistraatille edunvalvonnan tarpeen selvittämiseksi (91 ): Ilmoituksessa on syytä antaa asian käsittelyä varten tarpeelliset tiedot ja yhteyshenkilöt. Tarpeellisia tietoja ovat esimerkiksi seuraavat:

14 12 - missä vaiheessa asian selvittely on poliisilla/sosiaalitoimella - onko huoltajien kanssa keskusteltu edunvalvojan tarpeesta, mitä mieltä he ovat sijaisen määräämisestä, ketä he esittävät sijaiseksi - onko asiassa määräaikoja (esim. oikeudenkäyntipäivä määrätty, kuulustelupäivä määrätty, takavarikon päättymispäivä, hoitopalaveri tms.) - jäljennös esitutkinta-aineistosta/tutkintapyynnöstä siltä osin kuin tarpeen edunvalvojan määräämisen selvittämiseksi Edunvalvojan määrääminen on perusteltua mm silloin, kun lapsi ei ole saavuttanut vielä 3 momentin edellyttämää ikää ja kehitystasoa, jonka perusteella hän olisi riittävän kypsä pystyäkseen perustellusti kieltämään itseään koskevien tietojen antaminen huoltajalleen tai muulle lailliselle edustajalleen. (Laki asiakkaan asemasta ja oikeuksista 11 3 mom.) Edunvalvojan määrääminen on perusteltua esimerkiksi silloin, kun vanhemmat luovuttavat ulkopuolisille tai medialle sosiaaliviranomaisille kertyneitä lasta koskevia arkaluonteisia tietoja, jolloin tietojen luovuttaminen loukkaa lapsen yksityisyyden suojaa ja vahingoittaa häntä. Myös perusteltu epäily tällaisesta voisi olla syy siirtää oikeus lasta koskevista salassa pidettävistä tiedoista edunvalvojalle. Ilmoituslomakkeita ja tarkempaa tietoa edunvalvojan määräämisestä löydät maistraattien nettisivuilta osoitteesta Erityistä huomioitavaksi Vaitiolovelvollisuuden estämättä voi tehdä ilmoituksen maistraatille edunvalvonnan tarpeen selvittämiseksi (Laki holhoustoimesta, 91 ) Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (L 812/2000): - Ilmoitus maistraatille tehtävä, jos asiakas ilmeisen edunvalvonnan tarpeessa (9 ) - Ilmoitus tehtävä, jos alaikäisen edunvalvoja ei voi puolueettomasti valvoa lapsen etua (10 3 mom.) Huostaanottotilanteet Huostaanottotilanteessa useimmiten vanhempien huoltajuus (ja sen myötä siis myös edunvalvojan tehtävä) säilyy. Syy huostaanotolle on kuitenkin useimmiten se, että huoltajat eivät ole kyenneet huolehtimaan lapsensa kasvatuksesta ja huollosta, tällöin heillä harvoin on myöskään kykyä hoitaa lapsensa omaisuutta ja aktiivisesti valvoa lapsensa etua määrättävien maksujen osalta. Siksi edunvalvojan tarpeellisuus yleensä syytä selvittää, jos huostaanotetulla alaikäisellä on omaisuutta (esim. perintönä saatua omaisuutta). Alaikäisen edun valvominen on erityisen tärkeää, jos korvausta ollaan perimässä lapselle maksettavasta korvauksesta (esim. ryhmähenkivakuutuskorvaus) tai saamisesta (esim. vahingonkorvauslain mukainen korvaus kivusta ja särystä tai pysyvästä kosmeettisesta haitasta).

15 13 Lapsen etu ja itsemääräämisoikeus Lapsen oikeuksien yleissopimuksen keskeisenä tavoitteena on lapsen edun ja itsemääräämisoikeuden turvaaminen. 3 artiklan 1 kohdan mukaan viranomaisten tulee asettaa lapsen etu kaikissa lasta koskevissa toimissa etusijalle. Sopimuksen 12 artikla velvoittaa kuulemaan lasta sekä ottamaan hänen mielipiteensä huomioon iän ja kehitystason mukaisesti. 16 artikla suojaa lapsen oikeutta yksityisyyteen. Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista Itsemääräämisoikeus ja osallistuminen Sosiaalihuoltoa toteutettaessa on ensisijaisesti otettava huomioon asiakkaan toivomukset ja mielipide ja muutoinkin kunnioitettava hänen itsemääräämisoikeuttaan. Asiakkaalle on annettava mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa palvelujensa suunnitteluun ja toteuttamiseen. Asiakasta koskeva asia on käsiteltävä ja ratkaistava siten, että ensisijaisesti otetaan huomioon asiakkaan etu. Alaikäisen asiakkaan asema (10 ) Lapsen toivomukset ja mielipide on selvitettävä ja otettava huomioon hänen ikänsä ja kehitystasonsa edellyttämällä tavalla. Kaikissa julkisen tai yksityisen sosiaalihuollon toimissa, jotka koskevat lasta, on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu. Jos alaikäisen henkilöä koskevassa yksittäisessä sosiaalihuollon asiassa on perusteltu syy olettaa, että huoltaja ei voi puolueettomasti valvoa lapsen etua, tulee sosiaalihuoltolain 6 :ssä tarkoitetun toimielimen tehdä holhoustoimesta annetun lain 72 :ssä tarkoitettu hakemus tai 91 :ssä tarkoitettu ilmoitus edunvalvojan määräämiseksi alaikäiselle, jos se on tärkeää alaikäisen edun turvaamiseksi. Lapsen toivomukset ja mielipide asiassa on selvitettävä 1 momentissa tarkoitetulla tavalla. Tietojen antaminen asiakkaalle tai hänen edustajalleen (11 ) Asiakkaan ja hänen laillisen edustajansa oikeus saada tieto asianosaisena ja oikeus saada tieto asiakasta itseään koskevasta asiakirjasta määräytyy siten kuin viranomaisen toiminnan julkisuudesta annetun lain 3 luvussa säädetään. Menettelystä, jota noudatetaan tiedon antamisessa, säädetään mainitun lain 4 luvussa ja muutoksenhausta sen 33 :ssä. Asiakkaan oikeudesta tarkastaa häntä itseään koskevat sosiaalihuollon henkilörekisteriin talletetut tiedot säädetään henkilötietolaissa (523/1999).

16 Alaikäinen voi ottaen huomioon hänen ikänsä ja kehitystasonsa sekä asian laatu painavasta syystä kieltää antamasta itseään koskevia tietoja lailliselle edustajalleen, jollei se ole selvästi alaikäisen edun vastaista. Jos alaikäinen tai hänen laillinen edustajansa ovat asianosaisena sosiaalihuoltoa koskevassa asiassa, laillisella edustajalla on kuitenkin oikeus tiedonsaantiin siten kuin viranomaisen toiminnan julkisuudesta annetun lain 11 :ssä säädetään. 14 Suostumus tietojen antamiseen Salassa pidettävästä asiakirjasta saa antaa tietoja asiakkaan nimenomaisella suostumuksella tai niin kuin laissa erikseen säädetään. Milloin asiakkaalla ei ole edellytyksiä arvioida annettavan suostumuksen merkitystä, tietoja saa antaa hänen laillisen edustajansa suostumuksella. Tietoja ei kuitenkaan saa antaa alaikäisen asiakkaan laillisen edustajan suostumuksella, jos edustajalla itsellään ei ole oikeutta tiedon saantiin 11 :n 3 momentissa tarkoitetusta syystä. Salassa pidettävien tietojen antaminen asiakkaan hoidon ja huollon turvaamiseksi (17 ) Jos 16 :ssä tarkoitettua suostumusta ei voida saada taikka jos asiakas tai hänen laillinen edustajansa nimenomaisesti kieltää tiedon luovuttamisen, sosiaalihuollon järjestäjä tai toteuttaja saa antaa asiakirjasta salassapitovelvollisuuden estämättä tietoja, jotka ovat välttämättömiä asiakkaan hoidon, huollon tai koulutuksen tarpeen selvittämiseksi, hoidon, huollon tai koulutuksen järjestämiseksi tai toteuttamiseksi taikka toimeentulon edellytysten turvaamiseksi. Tietoja saa kuitenkin antaa vain, jos: 1) se, jota asiakirja koskee, on hoidon tai huollon ilmeisessä tarpeessa terveytensä, kehityksensä tai turvallisuutensa vaarantumisen vuoksi eikä hoidon tai huollon tarvetta muutoin voida selvittää taikka hoidon tai huollon toimenpiteitä toteuttaa; 2) tieto on tarpeen lapsen edun vuoksi; tai 3) tieto on tarpeen asiakkaan välttämättömien etujen ja oikeuksien turvaamiseksi eikä asiakkaalla itsellään ole edellytyksiä arvioida asian merkitystä. Edellä 1 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa tietoja saa antaa toiselle sosiaalihuollon viranomaiselle, sen toimeksiannosta sosiaalihuollon tehtäviä suorittavalle henkilölle tai yhteisölle sekä muulle viranomaiselle. Yksityisesti sosiaalihuoltoa järjestävälle taikka yksityiselle terveydenhuollon toimintayksikölle tai ammattihenkilölle sosiaalihuollon järjestäjä tai toteuttaja saa antaa tietoja 1 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa kuitenkin vain siinä määrin kuin se on välttämätöntä asiakkaan välittömän hoidon tai huollon toteuttamiseksi tai muusta tähän rinnastettavasta syystä. Lisäksi sosiaalihuollon viranomainen saa 1 momentin 1 3 kohdassa säädetyillä edellytyksillä antaa tietoja asiakkaan lailliselle edustajalle taikka muulle henkilölle tai yhteisölle, jolle tiedon antaminen on välttämätöntä asiakkaan tahdon tai sosiaalihuollon tarpeen selvittämiseksi taikka sosiaalihuollon toimenpiteen toteuttamiseksi. Pyydettäessä tieto salassa pidettävästä asiakirjasta on annettava poliisille, syyttäjälle ja tuomioistuimelle, jos se on tarpeen sellaisen rikoksen selvittämiseksi, josta säädetään ilmoitusvelvollisuus rikoslain (39/1889) 15 luvun 10 :ssä tai jonka enimmäisrangaistus on vähintään neljä vuotta vankeutta (mm. törkeä lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö). Salassa pidettävästä asiakirjasta saa antaa oma-aloitteisestikin tiedon, kun epäillään edellä mainitussa lainkohdas-

17 sa tarkoitettua rikosta tai kun epäillään jonkun syyllistyneen siinä mainittuun vähäisempään rikokseen, jos sosiaalihuollon järjestäjä ja toteuttaja arvioi sen olevan välttämätöntä lapsen edun tai erittäin tärkeän yleisen tai yksityisen edun vuoksi. 15 Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (1999/621) Julkisuuslain 11 :n mukaan sosiaalihuollon asiakkaalla on pääsääntöisesti oikeus saada sellaiset muitakin henkilöitä koskevat salassa pidettävät asiakirjat, jotka voivat vaikuttaa asian käsittelyyn. Poikkeus tietojen antamisen kieltämisestä on 2 :ssä ja koskee mm. tilanteita, josta tiedon antaminen olisi vastain erittäin tärkeää yleistä etua taikka lapsen etua. Tiedon antaminen esim. siitä, kuka on tehnyt valvontaviranomaiselle selvityspyynnön tai Lastensuojelulain 40 :n 2 mom. mukaisen ilmoituksen, saattaa yksittäistapauksessa olla vastoin yleistä etua. Erittäin tärkeä yksityinen etu on voi vaarantua mm. tilanteissa, joissa viranomaiselle on annettu tieto, jonka ilmaiseminen vaarantaisi tietojen antajan turvallisuutta. Alaikäisen kohdalla tapauskohtaisen kokonaisharkinnan perusteella voitaisiin suojata esim. ilmoituksen tekijän henkilöllisyys silloin, kun ilmoituksen tekijä on lapselle läheinen henkilö, esim. isovanhempi tai jos tiedon antaminen johtaisi lapsen hyvinvoinnille tärkeän aikuissuhteen katkeamiseen. Mikäli alaikäiselle on määrätty edunvalvoja, jonka toimivaltaan kuuluu päättää alaikäistä koskevista, vain edunvalvoja voi alaikäisen ohella antaa pätevästi suostumuksen luovuttaa alaikäisen salassa pidettäviä tietoja. Siveellisyysrikokset (Rikoslain luku 20, 563/1998) Sukupuoliyhteys on sukupuolielimellä tapahtuva tai sukupuolielimeen kohdistuva tunkeutuminen. Seksuaalinen teko on mikä tahansa teko, jolla tavoitellaan seksuaalista kiihotusta tai tyydytystä (mm. kosketteleminen, lapsen houkutteleminen katsomaan masturbointia, sukupuoliyhteyttä tai niitä kuvaavia filmejä ja seksuaalisesti latautuneiden asioiden kertominen lapselle HE 6/1997). Lapsen seksuaaliseen hyväksikäyttöön/lapsen törkeään seksuaaliseen hyväksikäyttöön ei sisälly väkivaltaa tai väkivallan uhkaa, ja - jos tekoon liittyy väkivaltaa tai uhkaa, sovelletaan lisäksi rikoslain 20 luvun 1-3 pykäliä - se, että lapsi tuntee tekijää kohtaan erityistä luottamusta tai on hänestä erityisen riippuvainen, on yksi törkeän tekomuodon tunnusmerkistötekijöistä - jos sekä tekijä että uhri ovat suojaikärajan piirissä, ei rikoksen tunnusmerkistö täyty. Se ei täyty myöskään silloin, jos osapuolten iässä tai henkisessä ja ruumiillisessa kypsyydessä ei ole suurta eroa - seksuaalirikoksista asianomistajarikoksia ovat ainoastaan pakottaminen sukupuoliyhteyteen ja/tai seksuaalisen tekoon sekä seksuaalinen hyväksikäyttö kahdessa tapauksessa (RL 20:3, 4 sekä 5 1 mom 2 ja kohta 4) seksuaalirikokset ovat siis virallisen syytteen alaisia rikoksia

18 16 Törkeän rikoksen ilmoittamatta jättäminen (Rikoslaki 15 luku 10 ) Joka tietää törkeän raiskauksen, törkeän lapsen seksuaalisen hyväksikäytön olevan hankkeilla, eikä ajoissa, kun rikos (rikoksen jatkuminen) vielä olisi estettävissä, anna siitä tietoa viranomaiselle tai sille jota vaara uhkaa, on tuomittava, jos rikos tai sen rangaistava yritys tapahtuu, törkeän rikoksen ilmoittamatta jättämisestä sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi. Laki lähestymiskiellosta (Rikoslaki 898/1998) Henkeen, terveyteen, vapauteen tai rauhaan kohdistuvan rikoksen tai tällaisen rikoksen uhan tai muun vakavan häirinnän torjumiseksi voidaan määrätä lähestymiskielto. Lähestymiskiellon määräämistä voi käräjäoikeudelta pyytää itsensä häirityksi tai uhatuksi tunteva henkilö taikka syyttäjä-, poliisi- tai sosiaaliviranomainen. Lähestymiskielto voidaan määrätä enintään yhdeksi vuodeksi. Lähestymiskielto ei edellytä, että häirintä täyttää rikoksen tuntomerkit. Poliisi voi tarvittaessa määrätä väliaikaisen lähestymiskiellon rikostutkinnan yhteydessä. Vanhentumisesta (Rikoslaki 8 luku 1-6 ) Poliisi ratkaisee tutkintapyynnön saatuaan, voidaanko asia ottaa rikoksena tutkittavaksi.

19 17 Liite 2 MALLIA VALMISTELLUT ASIANTUNTIJARYHMÄ: Pj. Salminen Sirkku, psykologi, Jyväskylän perheneuvola Heikkinen Asta, sosiaalityöntekijä, Jyväskylän kaupunki Hulkkonen Tarja, vanhempi konstaapeli, Jyväskylän kihlakunnan poliisilaitos Koivuniemi Eila, rikoskomisario, Jyväskylän kihlakunnan poliisilaitos Korvenmaa Sinikka, va. lastenpsykiatrian ylilääkäri, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Lahtinen Tiina, perhekodin äiti, ohjaaja, Perhekoti Lahtinen Lajunen Kaija, projektipäällikkö, Stakes Lounamaa Raisa, lastentautien ylilääkäri, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Luotola Juhani, sosiaalityöntekijä, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Lösönen Leila, sosiaalityöntekijä, Nuorisopsykiatria/Haukkala Markkanen Outi, sosiaalijohtaja, Sumiaisten kunta Metsäranta Hannele, kiertävä erityissosiaalityöntekijä, Jyväskylän kaupunki Niemelä Seppo, sosiaalityöntekijä, Jämsän kaupunki Nyrönen Anneli, johtava sosiaalityöntekijä, Jyväskylän kaupunki Pänkäläinen Kaija, johtaja, Perheneuvola/Jyväskylän kaupunki Sojakka Tuija, sosiaalityöntekijä, Keski-Suomen Ensi- ja turvakoti Visuri Marjatta, perhetukikodin johtaja, Jyväskylän kaupunki Karjula Kati, projektityöntekijä, Keski-Suomen Harava-projekti PÄIVITYSTYÖRYHMÄ: Huttunen Paula, sosiaalityöntekijä, Keuruun-Multian terveydenhuollon kuntayhtymä Julma Kauko, lastenpsykiatrian ylilääkäri, Haukkala Kinnunen Sari, sosiaalityöntekijä, NEPA/Jyväskylän kihlakunnan poliisilaitos Koivuniemi Eila, rikoskomisario, Jyväskylän kihlakunnan poliisilaitos Kuisma Johanna, johtava sosiaalityöntekijä, Jyväskylän kaupunki Lounamaa Raisa, lastentautien ylilääkäri, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Luotola Juhani, sosiaalityöntekijä, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Niemelä Seppo, perheneuvolan sosiaalityöntekijä, Jämsän kaupunki Salminen Sirkku, johtaja, Jyväskylän kaupungin perheneuvola Toivanen Mirja, sosiaalityöntekijä, Jyväskylän kaupunki Valkonen Tuija, perheneuvolan sosiaalityöntekijä, Äänekosken kaupunki Vuorinen Seija, perheneuvolan sosiaalityöntekijä, Saarijärven kaupunki Siekkinen Riitta, kehittäjäsosiaalityöntekijä, Keski-Suomen lastensuojelun kehittämisyksikkö Tolppila Salla, projektityöntekijä, Keski-Suomen lastensuojelun kehittämisyksikkö Lisäksi mallia on kommentoinut ja tarkentanut synnytysten ja naistentautien erikoislääkäri Pauliina Aukee Keski-Suomen keskussairaalasta.

20 18

Luo luottamusta Suojele lasta Jaana Tervo 2

Luo luottamusta Suojele lasta Jaana Tervo 2 Luo luottamusta Suojele lasta 16.11.2016 Jaana Tervo 2 1 Lasten suojelemisen yhteistyötä ohjaavat periaatteet sekä tiedonvaihtoa ja yhteistyötä ohjaava lainsäädäntö Suojele lasta Varmista lapsen aito osallisuus

Lisätiedot

LAPSET, NUORET JA PERHEET, LÄHISUHDEVÄKIVALLAN EHKÄISY MIKKELI

LAPSET, NUORET JA PERHEET, LÄHISUHDEVÄKIVALLAN EHKÄISY MIKKELI LAPSET, NUORET JA PERHEET, LÄHISUHDEVÄKIVALLAN EHKÄISY 28.9.2015 MIKKELI Erikoissyyttäjä Pia Mäenpää/ Itä-Suomen syyttäjänvirasto, Mikkeli ESITYSLISTALLA. NÄKÖKULMA RIKOSPROSESSI LAPSIIN KOHDISTUVAT RIKOSEPÄILYT

Lisätiedot

Ilmoitusvelvollisuus ja lainsäädäntö

Ilmoitusvelvollisuus ja lainsäädäntö Ilmoitusvelvollisuus ja lainsäädäntö 18.1.2017 / Timo Mutalahti 1 Kuvat: Pixabay.com Ilmoitus viranomaisille Missä asukkaan asumiseen tai elämiseen liittyvissä ongelmissa vuokranantajalla tai asumisen

Lisätiedot

UUSI SOSIAALIHUOLTOLAKI JA VIRANOMAISTEN VÄLINEN YHTEISTOIMINTA täysi-ikäiset asiakkaat

UUSI SOSIAALIHUOLTOLAKI JA VIRANOMAISTEN VÄLINEN YHTEISTOIMINTA täysi-ikäiset asiakkaat UUSI SOSIAALIHUOLTOLAKI JA VIRANOMAISTEN VÄLINEN YHTEISTOIMINTA täysi-ikäiset asiakkaat Rovaniemellä 23.5.2016 Lakiasiainpäällikkö, VT Keijo Mattila Lapin aluehallintovirasto 1 Esityksen rakenne 1) Yleisiä

Lisätiedot

Salassapito- ja tietosuojakysymykset moniammatillisessa yhteistyössä Kalle Tervo. Keskeiset lait

Salassapito- ja tietosuojakysymykset moniammatillisessa yhteistyössä Kalle Tervo. Keskeiset lait Salassapito- ja tietosuojakysymykset moniammatillisessa yhteistyössä 7.5.2014 Kalle Tervo Keskeiset lait Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (21.5.1999/621) Henkilötietolaki (22.4.1999/523) Laki

Lisätiedot

Lapsen edunvalvonnasta lastensuojeluasioissa

Lapsen edunvalvonnasta lastensuojeluasioissa Lapsen edunvalvonnasta lastensuojeluasioissa Rovaniemi 12.9.2013 Oikeusturvayksikön päällikkö, ylitarkastaja Keijo Mattila, 12.9.2013 1 PERUSOIKEUDET LAPSEN SUOJANA Perustuslain 6.3 : Lapsia on kohdeltava

Lisätiedot

Uuden lainsäädännön vaikutukset kuntien väkivallan ehkäisytyöhön. Martta October

Uuden lainsäädännön vaikutukset kuntien väkivallan ehkäisytyöhön. Martta October Uuden lainsäädännön vaikutukset kuntien väkivallan ehkäisytyöhön Martta October 5.4.2016 Martta October 1 Lähisuhdeväkivallan ehkäisy kunnissa säädösten soveltaminen Jotakin vanhaa Jotakin uutta Jotakin

Lisätiedot

PÄIVÄN PÄIHDETILANNE 2016 SEMINAARI TURUSSA

PÄIVÄN PÄIHDETILANNE 2016 SEMINAARI TURUSSA PÄIVÄN PÄIHDETILANNE 2016 SEMINAARI TURUSSA 25.04.2016 Päihdeongelmien torjunta - kaikkien yhteinen asia Tilannekatsaus poliisin näkökulmasta 2016 Janne Aro-Heinilä Ylikonstaapeli Lounais-Suomen poliisilaitos

Lisätiedot

Viranomaisyhteistyö, ilmoitusvelvollisuus ja lapsen edustaminen tutkinnassa

Viranomaisyhteistyö, ilmoitusvelvollisuus ja lapsen edustaminen tutkinnassa Viranomaisyhteistyö, ilmoitusvelvollisuus ja lapsen edustaminen tutkinnassa Rovaniemi 7.4.2014 Lakiasiainpäällikkö Keijo Mattila 7.4.2014 1 YK:n yleissopimus lapsen oikeuksista Sopimus tehty 1989, ratifioitu

Lisätiedot

Henkilö, johon asiakas voi ottaa yhteyttä henkilötietojen käsittelyä koskevissa asioissa.

Henkilö, johon asiakas voi ottaa yhteyttä henkilötietojen käsittelyä koskevissa asioissa. Laatimispäivä: 1/2015 Tämä on tietosuojaseloste, joka sisältää rekisteriselosteen ja asiakkaiden henkilötietojen käsittelyä koskevan informoinnin. 1. Toiminnasta vastaava rekisterinpitäjä Nimi: Kuopion

Lisätiedot

Valomerkki toimintamalli

Valomerkki toimintamalli Valomerkki toimintamalli Stop nuorten päihteiden käytölle Kaarinan kaupunki Kaarinan kihlakunnan poliisi 2008 Valomerkki -toimintamalli Aloitettiin huhtikuussa 2004 Kihlakunnan poliisin ja kaupungin nuoriso-

Lisätiedot

Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet. Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet

Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet. Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2001:1 Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Sosiaali- ja terveysministeriö Helsinki 2001 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-0892-6 Sosiaalihuollon asiakkaan asema

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Koulutusmateriaali vapaaehtoisille SPR/ Päihdetyö / Kati Laitila Koulutuksen tavoite Edistää lasten ja nuorten turvallisuuden, terveyden, oikeuksien ja

Lisätiedot

Yhteistyöllä eteenpäin. KASTE koulutus

Yhteistyöllä eteenpäin. KASTE koulutus Yhteistyöllä eteenpäin 24.9.2014 KASTE koulutus Kuka minä olen? vanhempi rikoskonstaapeli Mikko Halme vaativan rikostutkintaryhmän tutkija Rovaniemellä pääosin lapsiin kohdistuneet väkivalta ja seksuaalirikokset

Lisätiedot

Julkisuus ja tietosuoja oppilashuollon asioissa Hallintojohtaja Matti Lahtinen

Julkisuus ja tietosuoja oppilashuollon asioissa Hallintojohtaja Matti Lahtinen Julkisuus ja tietosuoja oppilashuollon asioissa 29.4.2011 Hallintojohtaja Matti Lahtinen 1 Julkisuutta ja tietosuojaa koskevia säädöksiä perusopetuksessa Perustuslaki (731/1999) 10 : Jokaisen yksityiselämä,

Lisätiedot

Suomen Ensihoitoalan Liitto ry. Kevätopintopäivät Savonlinna 8.42016 Seksuaalinen väkivalta

Suomen Ensihoitoalan Liitto ry. Kevätopintopäivät Savonlinna 8.42016 Seksuaalinen väkivalta Suomen Ensihoitoalan Liitto ry Kevätopintopäivät Savonlinna 8.42016 Seksuaalinen väkivalta Seksuaalisuus Seksuaalisuus on olennainen osa ihmisyyttä koko elämänsä ajan. Siihen kuuluvat seksuaalinen kehitys,

Lisätiedot

Alaikäisen puolesta puhevaltaa käyttää joko hänen huoltajansa, edunvalvojansa tai muu laillinen edustaja.

Alaikäisen puolesta puhevaltaa käyttää joko hänen huoltajansa, edunvalvojansa tai muu laillinen edustaja. .. ESITYS IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄÄN ALAIKÄISET Ota aina yhteyttä auttamisjärjestelmään myös puhelimitse, kiireellistä palvelua vaativassa tapauksessa jo ennen esityksen lähettämistä. (Puh.

Lisätiedot

Potilaan oikeudet. Esitteitä 2002:8

Potilaan oikeudet. Esitteitä 2002:8 Potilaan oikeudet Esitteitä 2002:8 Potilaan oikeudet Potilaan oikeusturvan parantamiseksi Suomessa on laki potilaan oikeuksista. Laki koskee koko terveydenhuoltoa ja sosiaalihuollon laitoksissa annettavia

Lisätiedot

Lastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta

Lastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta Lastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta Seinäjoki 11.3.2014 Ville Järvi Erityisopetuksen rehtori Seinäjoen kaupunki Tehtävänanto 1. Yhteistyötä edistävät tekijät 2. Yhteistyön kannalta kehitettävää

Lisätiedot

Lastensuojelun alueellinen koulutuspäivä Paviljonki

Lastensuojelun alueellinen koulutuspäivä Paviljonki Lastensuojelun alueellinen koulutuspäivä 13.10.16 Paviljonki Lastensuojelulaki 25 (12.2.2010/88) WWW.FINLEX.FI } 1) Sosiaali- ja terveydenhuollon ja lasten päivähoidon; } 2) opetustoimen; } 3) nuorisotoimen;

Lisätiedot

Opiskeluhuollon asiantuntijaryhmän asettaminen ja toiminta. Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän hallitus

Opiskeluhuollon asiantuntijaryhmän asettaminen ja toiminta. Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän hallitus Opiskeluhuollon asiantuntijaryhmän asettaminen ja toiminta Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän hallitus 17.6.2015 Sisällys Ryhmän asettaminen ja sen toimintatavat... 3 Opiskeluhuollon rekisterit ja kertomukset

Lisätiedot

NUORTEN OSALLISUUS. Seija Saalismaa projektikoordinaattori. Lasten Kaste- Lappi ja Kuusamo

NUORTEN OSALLISUUS. Seija Saalismaa projektikoordinaattori. Lasten Kaste- Lappi ja Kuusamo NUORTEN OSALLISUUS LASTENSUOJELUN KEHITTÄJÄNÄ Seija Saalismaa projektikoordinaattori 1 Lainsäädäntö velvoittaa lasten ja nuorten osallisuuteen 2 Perustuslain 6 3 mom. määrää, että lapsia on kohdeltava

Lisätiedot

Lastensuojelun edunvalvontatyö ja toimivaltuudet

Lastensuojelun edunvalvontatyö ja toimivaltuudet Lastensuojelun edunvalvontatyö ja toimivaltuudet Turvaa, hoivaa, kasvatusta seminaari Keminmaa 29.03.2011 Kaisi Peltoniemi Lastensuojelun edunvalvojahanke Lapsen osallisuus lastensuojeluprosessissa Kaikissa

Lisätiedot

VERKOSTOFOORUMI KUOPIO

VERKOSTOFOORUMI KUOPIO VERKOSTOFOORUMI 17.8.2012 KUOPIO Lasten seksuaalisen hyväksikäytön ilmoitusvelvollisuus ja tutkiminen Petra Kjällman Ensi ja turvakotien liitto, Kirkkohallitus/, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Suomen

Lisätiedot

Henkilö, johon asiakas voi ottaa yhteyttä henkilötietojen käsittelyä koskevissa asioissa.

Henkilö, johon asiakas voi ottaa yhteyttä henkilötietojen käsittelyä koskevissa asioissa. Laatimispäivä: 1/2015 Tämä on tietosuojaseloste, joka sisältää rekisteriselosteen ja asiakkaiden henkilötietojen käsittelyä koskevan informoinnin. 1. Toiminnasta vastaava rekisterinpitäjä Katuosoite: Kuopion

Lisätiedot

ESITUTKINTA LAPSIJUTUISSA. Lasten haastatteleminen rikosselvittelyssä Mia Tuominen

ESITUTKINTA LAPSIJUTUISSA. Lasten haastatteleminen rikosselvittelyssä Mia Tuominen ESITUTKINTA LAPSIJUTUISSA Lasten haastatteleminen rikosselvittelyssä Mia Tuominen Prosessi pähkinänkuoressa Sosiaali- / terveydenhuollon toimet? Rikosilmoitus ETL 5 heti Lastensuojeluilmoitus? Virka-apupyyntö

Lisätiedot

Henkilö, johon asiakas voi ottaa yhteyttä henkilötietojen käsittelyä koskevissa asioissa.

Henkilö, johon asiakas voi ottaa yhteyttä henkilötietojen käsittelyä koskevissa asioissa. Laatimispäivä: 1/2015 Tämä on tietosuojaseloste, joka sisältää rekisteriselosteen ja asiakkaiden henkilötietojen käsittelyä koskevan informoinnin. 1. Toiminnasta vastaava rekisterinpitäjä Katuosoite: Kuopion

Lisätiedot

Laki kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä

Laki kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä N:o 497/2003 Annettu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2003 Laki kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku Yleiset säännökset 1 Lain tarkoitus ja soveltamisala Lain

Lisätiedot

Nimi: Perusturvajohtaja Mari Antikainen, puh. 044 718 6401. Henkilö, johon asiakas voi ottaa yhteyttä henkilötietojen käsittelyä koskevissa asioissa.

Nimi: Perusturvajohtaja Mari Antikainen, puh. 044 718 6401. Henkilö, johon asiakas voi ottaa yhteyttä henkilötietojen käsittelyä koskevissa asioissa. Laatimispäivä: 1/2015 Tämä on tietosuojaseloste, joka sisältää rekisteriselosteen ja asiakkaiden henkilötietojen käsittelyä koskevan informoinnin. 1. Toiminnasta vastaava rekisterinpitäjä Nimi: Kuopion

Lisätiedot

POTILASASIAKIRJASSA OLEVAN TIEDON ANTAMINEN POTILAALLE

POTILASASIAKIRJASSA OLEVAN TIEDON ANTAMINEN POTILAALLE 17.3.2016 Dnro 1669/2/15 Ratkaisija: Oikeusasiamies Petri Jääskeläinen Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Håkan Stoor POTILASASIAKIRJASSA OLEVAN TIEDON ANTAMINEN POTILAALLE 1 ASIA Tutkittavani

Lisätiedot

Mitä on hyvä hallintomenettely lastensuojeluasioissa?

Mitä on hyvä hallintomenettely lastensuojeluasioissa? Mitä on hyvä hallintomenettely lastensuojeluasioissa? 1. Huostaanottohakemus Hyvä hallintomenettely hyvä hallintolainkäyttömenettely 2. Tuomioistuimen lupa lapsen tutkimiseen Riitta Eskola Hallinto-oikeustuomari,

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

Tietokilpailu 3 Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys

Tietokilpailu 3 Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys Tietokilpailu 3 Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä seksuaalirikoksiin ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää pienryhmissä

Lisätiedot

Uuden lainsäädännön vaikutukset väkivallan ehkäisytyöhön. Martta October

Uuden lainsäädännön vaikutukset väkivallan ehkäisytyöhön. Martta October Uuden lainsäädännön vaikutukset väkivallan ehkäisytyöhön Martta October 2.6.2016 Martta October 1 Perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisy säädösten soveltaminen Jotakin vanhaa Jotakin uutta Jotakin lainattua

Lisätiedot

Viranomaisten toimintaohjeisto lapsen kaltoinkohteluepäilyn

Viranomaisten toimintaohjeisto lapsen kaltoinkohteluepäilyn Viranomaisten toimintaohjeisto lapsen kaltoinkohteluepäilyn selvittelyyn S o s i a a l i a l a n o s a a m i s k e s k u s V e r s o l i i k e l a i t o s Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä Asikkala

Lisätiedot

Asiakastietojen välittäminen moniammatillisessa yhteistyössä

Asiakastietojen välittäminen moniammatillisessa yhteistyössä Asiakastietojen välittäminen moniammatillisessa yhteistyössä Luo luottamusta suojele lasta. Opas ja verkkokoulutus lasten suojelemisen yhteistyöstä ja tiedonvaihdosta. Oppaaseen ja verkkokoulutukseen on

Lisätiedot

eteneminen esitutkinnassa Rovaniemi 22.10.2014 Kaste

eteneminen esitutkinnassa Rovaniemi 22.10.2014 Kaste Lapsiin kohdistuvien rikosten eteneminen esitutkinnassa Vrk Mikko Halme Rovaniemi 22.10.2014 Kaste TUTKINTAPYYNTÖ / AKUUTTI TILANNE Poliisille lapsiin kohdistuneet rikokset ilmoitetaan tutkintapyyntö konsultointisoitto

Lisätiedot

Ohje syyttäjän varallaolosta poliisi rikosten tutkinnanjohtajana sekä pakkokeino- ja haastamisasioissa

Ohje syyttäjän varallaolosta poliisi rikosten tutkinnanjohtajana sekä pakkokeino- ja haastamisasioissa VALTAKUNNANSYVTTÄJÄNVIRASTO YLEINEN OHJE syyttäjille Annettu 19.12.2002 VKS:2002:4 Dnro 55/31102 Säädösperusta A kihlakunnansyyttäjästä 13 a 1 Voimassa 1.1.2003 - toistaiseksi Ohje syyttäjän varallaolosta

Lisätiedot

LASTENSUOJELULAKI Lastensuojelun yhteistyötahojen näkökulmasta ja Lakimies Kati Saastamoinen 1

LASTENSUOJELULAKI Lastensuojelun yhteistyötahojen näkökulmasta ja Lakimies Kati Saastamoinen 1 LASTENSUOJELULAKI Lastensuojelun yhteistyötahojen näkökulmasta 5.3.2014 ja 11.3.2014 Lakimies Kati Saastamoinen 1 LAPSEN ASEMA JA OSALLISUUS LASTENSUOJELUSSA Lapsen mielipiteen selvittäminen, kuuleminen

Lisätiedot

Kenelle tää oikein kuuluu? Lapsi monialaisessa lakiviidakossa

Kenelle tää oikein kuuluu? Lapsi monialaisessa lakiviidakossa Kenelle tää oikein kuuluu? Lapsi monialaisessa lakiviidakossa 23.11.2016 Kuopio Jaana Pynnönen, YTM, sosiaalityöntekijä Kuka huomaa minut? Kuka kertoo minulle, mitä minulle tapahtuu? Onko äiti vihainen

Lisätiedot

Ajankohtaista aluehallintovirastosta. Pohtimolammella Lakiasiainpäällikkö Keijo Mattila, Lapin aluehallintovirasto

Ajankohtaista aluehallintovirastosta. Pohtimolammella Lakiasiainpäällikkö Keijo Mattila, Lapin aluehallintovirasto Ajankohtaista aluehallintovirastosta Pohtimolammella 26.5.2016 Lakiasiainpäällikkö Keijo Mattila, Lapin aluehallintovirasto 1 2019 aluehallintouudistuksesta Alueellisesti toimivaltaisten aluehallintovirastojen

Lisätiedot

Tilastolain muutoksen vaikutukset aineistojen tutkimuskäyttöön. Seminaari 27.2.2014

Tilastolain muutoksen vaikutukset aineistojen tutkimuskäyttöön. Seminaari 27.2.2014 Tilastolain muutoksen vaikutukset aineistojen tutkimuskäyttöön Seminaari 27.2.2014 Tilastolain tarkoitus Lain tarkoitusta laajennettiin tilastotarkoituksen lisäksi koskemaan myös tietojen tutkimuskäyttö.

Lisätiedot

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta perheessä ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

Tämän lain tarkoituksena on suojella eläimiä parhaalla mahdollisella tavalla kärsimykseltä, kivulta ja tuskalta. Lakia sovelletaan kaikkiin eläimiin.

Tämän lain tarkoituksena on suojella eläimiä parhaalla mahdollisella tavalla kärsimykseltä, kivulta ja tuskalta. Lakia sovelletaan kaikkiin eläimiin. 11.02.2014 Mustiala Tämän lain tarkoituksena on suojella eläimiä parhaalla mahdollisella tavalla kärsimykseltä, kivulta ja tuskalta. Lakia sovelletaan kaikkiin eläimiin. 39 Tarkastus: Jos on aihetta epäillä,

Lisätiedot

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Auta lasta ajoissa- moniammatillisessa yhteistyössä 14.1.2016 Alkoholi, perhe- ja lähisuhdeväkivalta lapsiperheiden palvelut tunnistamisen ja puuttumisen

Lisätiedot

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lastensuojelun perusta Vanhemmat ovat ensisijaisesti vastuussa lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua yhteiskunnalta.

Lisätiedot

ETSIVÄ NUORISOTYÖ LAINSÄÄSÄNNÖN

ETSIVÄ NUORISOTYÖ LAINSÄÄSÄNNÖN 1 LAKIPALVELU JARKKO HELMINEN OY Varatuomari Jarkko Helminen Puutarhakatu 16 B 33210 Tampere puh. 050-33 66 122 rapidusinfo@gmail.com LUENTOMONISTE ETSIVÄ NUORISOTYÖ LAINSÄÄSÄNNÖN NÄKÖKULMASTA Luento Tampereella

Lisätiedot

Laki. oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 12 päivänä kesäkuuta 2015

Laki. oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 12 päivänä kesäkuuta 2015 Laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 12 päivänä kesäkuuta 2015 Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain (689/1997)

Lisätiedot

OAJ:n lausunto toimiva lastensuojelu selvitysryhmän loppuraportista

OAJ:n lausunto toimiva lastensuojelu selvitysryhmän loppuraportista Lausunto 1 (5) Sosiaali- ja terveysministeriö kirjaamo@stm.fi Viite: Lausuntopyyntö dnro STM071:00/2012 OAJ:n lausunto toimiva lastensuojelu selvitysryhmän loppuraportista Toimiva oppilas- ja opiskelijahuolto

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 91/2012 vp

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 91/2012 vp EDUSKUNNAN VASTAUS 91/2012 vp Hallituksen esitys eduskunnalle tutkintavankeuden vaihtoehtona määrättyjä valvontatoimia koskevan puitepäätöksen kansallista täytäntöönpanoa ja soveltamista koskevaksi lainsäädännöksi

Lisätiedot

Terttu Utriainen Miten lainsäädäntö kohtaa seksuaalisen väkivallan uhrin?

Terttu Utriainen Miten lainsäädäntö kohtaa seksuaalisen väkivallan uhrin? Uskotko Sinä, että tämä on raiskaus? seksuaalisen väkivallan uhrin kohtaaminen viranomaiskäytänteissä Etelä-Suomen aluehallintovirasto, auditorio, Helsinki 22.11.2012 Terttu Utriainen Miten lainsäädäntö

Lisätiedot

Yhteisöllinen opiskeluhuolto arjessa. Lain hengen toteuttaminen Helsingissä

Yhteisöllinen opiskeluhuolto arjessa. Lain hengen toteuttaminen Helsingissä Uudenmaan liitto 26.4. LAINSÄÄDÄNNÖLLISIÄ NÄKÖKULMIA TOISEN ASTEEN AMMATILLISTEN OPPILAITOSTEN ARJEN TYÖHÖN Yhteisöllinen opiskeluhuolto arjessa. Lain hengen toteuttaminen Helsingissä Crister Nyberg, ohjauspalveluiden

Lisätiedot

Salassapito ja tiedonsiirto opiskeluhuollossa ja oppimisen tuessa

Salassapito ja tiedonsiirto opiskeluhuollossa ja oppimisen tuessa Salassapito ja tiedonsiirto opiskeluhuollossa ja oppimisen tuessa 17.11.2016 Helsinki Erkkaa verkossa -verkkoluento Hallintojohtaja Matti Lahtinen Oppilaalle annettavan yksilöllisen tuen vaihtoehtoja Monialainen

Lisätiedot

Tässä esityksessä on kustakin pykälästä esillä vain ne momentit, joihin esitetään muutoksia.

Tässä esityksessä on kustakin pykälästä esillä vain ne momentit, joihin esitetään muutoksia. LIITE 1 (5) 18.10.2013 OAJ:N ESITYS SÄÄNNÖSMUUTOKSIKSI PYKÄLÄMUODOSSA Tässä esityksessä on kustakin pykälästä esillä vain ne momentit, joihin esitetään muutoksia. 4 a Erikoissairaanhoidossa olevan oppivelvollisen

Lisätiedot

Kiusaaminen koulun arjessa 10.11.2015. Merja Rasinkangas Oulun poliisilaitos ylikonstaapeli, koulupoliisi merja.rasinkangas@poliisi.

Kiusaaminen koulun arjessa 10.11.2015. Merja Rasinkangas Oulun poliisilaitos ylikonstaapeli, koulupoliisi merja.rasinkangas@poliisi. Kiusaaminen koulun arjessa 10.11.2015 Merja Rasinkangas Oulun poliisilaitos ylikonstaapeli, koulupoliisi merja.rasinkangas@poliisi.fi Oulun poliisilaitos 750 työntekijää 16 poliisiasemaa pääpoliisiasema

Lisätiedot

KIRJAAMISEN TAVAT VAIKUTTAVAT LAPSEN ASIAN KÄSITTELYYN. Taina Niiranen Sosiaalijohtaja, HTM Hämeenlinna Tampere 22.9.

KIRJAAMISEN TAVAT VAIKUTTAVAT LAPSEN ASIAN KÄSITTELYYN. Taina Niiranen Sosiaalijohtaja, HTM Hämeenlinna Tampere 22.9. KIRJAAMISEN TAVAT VAIKUTTAVAT LAPSEN ASIAN KÄSITTELYYN Taina Niiranen Sosiaalijohtaja, HTM Hämeenlinna 17.9.2015 Tampere 22.9.2015 LASTENSUOJELUN ASIANTUNTIJÄSEN Valtioneuvosto määrää hallinto-oikeuteen

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN KUNTA SOSIAALITOIMEN TOIMIALAN JOHTOSÄÄNTÖ

KIRKKONUMMEN KUNTA SOSIAALITOIMEN TOIMIALAN JOHTOSÄÄNTÖ KIRKKONUMMEN KUNTA SOSIAALITOIMEN TOIMIALAN JOHTOSÄÄNTÖ KIRKKONUMMEN KUNNAN SOSIAALITOIMEN TOIMIALAN JOHTOSÄÄNTÖ 1. LUKU: YLEISET MÄÄRÄYKSET...1 1 Toimialan toiminta-ajatus...1 2. LUKU: SOSIAALILAUTAKUNTA...1

Lisätiedot

Lähiomaisen tai muun läheisen tai laillisen edustajan määritteleminen

Lähiomaisen tai muun läheisen tai laillisen edustajan määritteleminen Lähiomaisen tai muun läheisen tai laillisen edustajan määritteleminen 16.10.2007 Tutkimusasiamies Jari-Pekka Tuominen VSSHP/TUKIJA Lääketieteellisen tutkimuksen osalta taustalla lääketutkimusdirektiivi

Lisätiedot

Tietosuoja arjessa, puheenvuoro käytännön tilanteista näkökulma peruskoulusta. Kirsi Ruoppila Rehtori Huhtasuon yhtenäiskoulu 8.4.

Tietosuoja arjessa, puheenvuoro käytännön tilanteista näkökulma peruskoulusta. Kirsi Ruoppila Rehtori Huhtasuon yhtenäiskoulu 8.4. Tietosuoja arjessa, puheenvuoro käytännön tilanteista näkökulma peruskoulusta Kirsi Ruoppila Rehtori Huhtasuon yhtenäiskoulu 8.4.2016 11.4.2016 Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2013 Laki perusopetuslain

Lisätiedot

PUUTTUMISKEINO KUULEMINEN ILMOITTAMINEN KIRJAAMINEN TOIMIVALTA HUOM! oppilaan huoltajille. Huoltajalle tulee varata mahdollisuus

PUUTTUMISKEINO KUULEMINEN ILMOITTAMINEN KIRJAAMINEN TOIMIVALTA HUOM! oppilaan huoltajille. Huoltajalle tulee varata mahdollisuus PUUTTUMINEN JA OJENTAMINEN PERUSOPETUKSESSA (LIITE POL 29 JA 35-36 ) PUUTTUMISKEINO KUULEMINEN ILMOITTAMINEN KIRJAAMINEN TOIMIVALTA HUOM! HÄIRITSEE OPETUSTA TAI MUUTOIN oppilaan huoltajille koulun opettaja

Lisätiedot

Henkilö, johon asiakas voi ottaa yhteyttä henkilötietojen käsittelyä koskevissa asioissa.

Henkilö, johon asiakas voi ottaa yhteyttä henkilötietojen käsittelyä koskevissa asioissa. Laatimispäivä: 1/2015 Tämä on tietosuojaseloste, joka sisältää rekisteriselosteen ja asiakkaiden henkilötietojen käsittelyä koskevan informoinnin. 1. Toiminnasta vastaava rekisterinpitäjä Nimi: Katuosoite:

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivalta poliisin näkökulmasta. vanhempi konstaapeli Irina Laasala

Lähisuhdeväkivalta poliisin näkökulmasta. vanhempi konstaapeli Irina Laasala Lähisuhdeväkivalta poliisin näkökulmasta vanhempi konstaapeli Irina Laasala 1 Lähisuhdeväkivalta Noin 20% naisista on kokenut väkivaltaa parisuhteessaan. Lievissä (84 %) ja perusmuotoisissa pahoinpitelyissä

Lisätiedot

Lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu

Lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu 1 Lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu Oppilashuoltoryhmä ohjaa lapsen / nuoren palveluiden piiriin. Miten prosessi etenee kussakin organisaatiossa / yksikössä? Miten palveluihin päästään? 2) Miten asia

Lisätiedot

Lapsen suojelu ja lapsen hyvä. ETENE seminaari Heureka, Vantaa

Lapsen suojelu ja lapsen hyvä. ETENE seminaari Heureka, Vantaa Lapsen suojelu ja lapsen hyvä ETENE seminaari Heureka, Vantaa 16.8.2016 Tuleeko lapsi kuulluksi ja huomioiduksi lastensuojelussa? Merike Helander lakimies, lapsiasiavaltuutetun toimisto Merike Helander

Lisätiedot

LASTENSUOJELULAKI Yhteistyötahojen näkökulmasta. Marraskuu 2014 Lakimies Kati Saastamoinen 1

LASTENSUOJELULAKI Yhteistyötahojen näkökulmasta. Marraskuu 2014 Lakimies Kati Saastamoinen 1 LASTENSUOJELULAKI Yhteistyötahojen näkökulmasta Marraskuu 2014 Lakimies Kati Saastamoinen 1 LAPSEN ASEMA JA OSALLISUUS LASTENSUOJELUSSA Lapsen mielipiteen selvittäminen, kuuleminen sekä puhevallan käyttö

Lisätiedot

Henkilö, johon asiakas voi ottaa yhteyttä henkilötietojen käsittelyä koskevissa asioissa.

Henkilö, johon asiakas voi ottaa yhteyttä henkilötietojen käsittelyä koskevissa asioissa. Laatimispäivä: 1/2015 Tämä on tietosuojaseloste, joka sisältää rekisteriselosteen ja asiakkaiden henkilötietojen käsittelyä koskevan informoinnin. 1. Toiminnasta vastaava rekisterinpitäjä Katuosoite: Kuopion

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista ( alkaen asteittain voimaan)

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista ( alkaen asteittain voimaan) Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (1.7.2013 alkaen asteittain voimaan) Vanhuslain toimeenpano Espoossa Story 16.9.2014 5 Kunnan tulee laatia

Lisätiedot

Sosiaalihuollon asiakkaan kohtelusta, osallisuudesta ja oikeusturvasta. OTM, VT Kaisa Post

Sosiaalihuollon asiakkaan kohtelusta, osallisuudesta ja oikeusturvasta. OTM, VT Kaisa Post Sosiaalihuollon asiakkaan kohtelusta, osallisuudesta ja oikeusturvasta OTM, VT Kaisa Post 8.2.2016 Hyvä hallinto Perusteet PL 21 :ssä: Jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja

Lisätiedot

Oppilashuolto Koulussa

Oppilashuolto Koulussa 1.8. 2014 Oppilashuolto Koulussa Keskeistä uudessa oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa Kokoaa yhteen oppilas- ja opiskelijahuoltoa koskevat säännökset, jotka aiemmin olleet hajallaan lainsäädännössä. Korostetaan

Lisätiedot

Tietokilpailu 4 Tunnistammeko koulussa tapahtuvat rikokset

Tietokilpailu 4 Tunnistammeko koulussa tapahtuvat rikokset Tietokilpailu 4 Tunnistammeko koulussa tapahtuvat rikokset Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä kouluissa tapahtuvien rikosten tunnistamisesta ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

Lastensuojelun asiakkaana Suomessa

Lastensuojelun asiakkaana Suomessa Lastensuojelun asiakkaana Suomessa 16.6.2010 Uusi lastensuojelulaki 2008 lähtökohtana vanhempien ensisijainen vastuu lapsen hyvinvoinnista tavoitteena auttaa perheitä mahdollisimman aikaisessa vaiheessa

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomessa

Lastensuojelu Suomessa Lastensuojelu Suomessa 16.6.2010 Lastensuojelu 2008 Lastensuojelun sosiaalityön asiakkaana ja avohuollollisten tukitoimien piirissä oli yhteensä yli 67 000 lasta ja nuorta vuonna 2008. Suomessa ei tilastoida,

Lisätiedot

Oppilashuollon lainsäädäntöön liittyviä kysymyksiä Helsinki, Paasitorni. Hallintojohtaja Matti Lahtinen

Oppilashuollon lainsäädäntöön liittyviä kysymyksiä Helsinki, Paasitorni. Hallintojohtaja Matti Lahtinen Oppilashuollon lainsäädäntöön liittyviä kysymyksiä 30.11.2011 Helsinki, Paasitorni Hallintojohtaja Matti Lahtinen 1 Oppilashuollon määritelmä perusopetuslaissa Perusopetuslaki (628/1998) 31 a 1 ja 2 mom.

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuolto uudistuu

Oppilas- ja opiskelijahuolto uudistuu Oppilas- ja opiskelijahuolto uudistuu Koulutuspäivä Helsingissä 27.2.2014 Hallitusneuvos Anne-Marie Brisson Järjestämisvastuut Koulutuksen järjestäjä vastaa 1. opetussuunnitelman mukaisen opiskeluhuoltosuunnitelman

Lisätiedot

Pro Consona lastensuojelurekisterin rekisteriseloste

Pro Consona lastensuojelurekisterin rekisteriseloste Kainuun sosiaali- ja Rekisteriseloste Pro Consona lastensuojelurekisterin rekisteriseloste Kainuun sosiaali- ja Rekisteriseloste SISÄLTÖ 1. REKISTERIN NIMI 2. REKISTERINPITÄJÄ 3. REKISTERIN VASTUUHENKILÖ

Lisätiedot

Henkilö, johon asiakas voi ottaa yhteyttä henkilötietojen käsittelyä koskevissa asioissa.

Henkilö, johon asiakas voi ottaa yhteyttä henkilötietojen käsittelyä koskevissa asioissa. Laatimispäivä: 1/2015 Tämä on tietosuojaseloste, joka sisältää rekisteriselosteen ja asiakkaiden henkilötietojen käsittelyä koskevan informoinnin. 1. Toiminnasta vastaava rekisterinpitäjä Nimi: Katuosoite:

Lisätiedot

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma Lapsen nimi: syntymäaika Päivähoitopaikka: HELAPUISTON PÄIVÄKOTI PÄÄSKYSEN PÄIVÄKOTI PPH KESKUSTELUN päivämäärä: osallistujat: Lapsen ja vanhemman aiemmat kokemukset päivähoidosta:

Lisätiedot

Lastensuojelun näkökulma. ja sen jälkeen

Lastensuojelun näkökulma. ja sen jälkeen Lastensuojelun näkökulma -Lapsen ja perheen tukeminen rikosprosessin aikana ja sen jälkeen 1 Lastensuojelua on lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu. Sen lisäksi kunta järjestää lasten ja nuorten hyvinvoinnin

Lisätiedot

Vainoaminen rikoksena. Oulu Matti Tolvanen OTT, professori

Vainoaminen rikoksena. Oulu Matti Tolvanen OTT, professori Vainoaminen rikoksena Oulu 11.2.2014 Matti Tolvanen OTT, professori Tausta Euroopan neuvoston yleissopimus naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta (CETS 210), 34

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön vahvistama lomake 1 (6) Sukunimi Aikaisemmat sukunimet

Sosiaali- ja terveysministeriön vahvistama lomake 1 (6) Sukunimi Aikaisemmat sukunimet Sosiaali- ja terveysministeriön vahvistama lomake 1 (6) TARKKAILULÄHETE Lomake M1 Tahdostaan riippumatta psykiatriseen sairaalahoitoon esitettävästä henkilöstä 1. Tutkitun henkilötiedot Sukunimi Aikaisemmat

Lisätiedot

Hallituksen esitys laeiksi sosiaalihuollon asiakkaan. asiakkaan asemasta ja oikeuksista sekä sosiaalihuoltolain muuttamisesta ja eräiksi niihin

Hallituksen esitys laeiksi sosiaalihuollon asiakkaan. asiakkaan asemasta ja oikeuksista sekä sosiaalihuoltolain muuttamisesta ja eräiksi niihin EDUSKUNNAN VASTAUS 100/2000 vp Hallituksen esitys laeiksi sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista sekä sosiaalihuoltolain muuttamisesta ja eräiksi niihin liittyviksi laeiksi Asia Hallitus on

Lisätiedot

Riitta Manninen Jaoston tehtävistä

Riitta Manninen Jaoston tehtävistä Riitta Manninen 3.5.2013 Jaoston tehtävistä Lautakunta ja jaosto sosiaalihuoltolain 6 mukaisesti Sosiaalihuollon toimeenpanoon tämän lain mukaan kuuluvista tehtävistä sekä niistä tehtävistä, jotka muussa

Lisätiedot

Rekisteri kuntaan sijoitetuista lapsista

Rekisteri kuntaan sijoitetuista lapsista Tietosuojaseloste 1/5 1. Rekisterinpitäjä Vantaan sosiaali- ja terveyslautakunta Peltolantie 2 D, 01300 Vantaa 2. Rekisteriasioista vastaava henkilö ja yhteyshenkilö Perhepalvelujen johtaja Anna Cantell-Forsbom

Lisätiedot

Tietokilpailu 2 Mitä on seurusteluväkivalta Pohdintaa omien rajojen tunnistamisesta

Tietokilpailu 2 Mitä on seurusteluväkivalta Pohdintaa omien rajojen tunnistamisesta Tietokilpailu 2 Mitä on seurusteluväkivalta Pohdintaa omien rajojen tunnistamisesta Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä seurusteluväkivaltaan ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

REKISTERISELOSTE. Tervon kunta 4.2.2016. Tarkoitettu asiakkaille. Henkilötietolaki (523/99) 10, 24. Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013)

REKISTERISELOSTE. Tervon kunta 4.2.2016. Tarkoitettu asiakkaille. Henkilötietolaki (523/99) 10, 24. Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) Tervon kunta 4.2.2016 REKISTERISELOSTE Tarkoitettu asiakkaille Henkilötietolaki (523/99) 10, 24 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) Sisällys 1. REKISTERIN NIMI 2. REKISTERINPITÄJÄ 3. REKISTERIN

Lisätiedot

Järvenpään kaupunki/ lasten ja nuorten palvelualue. Hallintokatu 2, PL 41, 04401 Järvenpää p. keskus 09 21 797

Järvenpään kaupunki/ lasten ja nuorten palvelualue. Hallintokatu 2, PL 41, 04401 Järvenpää p. keskus 09 21 797 1 / 7 Tietosuojaseloste 1/6 - yhdistetty rekisteriseloste ja informointiasiakirja Henkilötietolaki (523/99) 10 ja 24 3.1.2014 1. Rekisterinpitäjä Järvenpään lasten ja nuorten lautakunta Järvenpään kaupunki/

Lisätiedot

FINLEX - Ajantasainen lainsäädäntö: /295

FINLEX - Ajantasainen lainsäädäntö: /295 Page 1 of 6 Finlex Finlex Lainsäädäntö Ajantasainen lainsäädäntö Vuosi 2012 15.6.2012/295 Seurattu SDK 184/2013 saakka. 15.6.2012/295 Laki rikosoikeudellisia menettelyjä koskevien toimivaltaristiriitojen

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Lastensuojelulaki vahvistaa yhteistyötä oppilas- ja opiskelijahuollossa

Lastensuojelulaki vahvistaa yhteistyötä oppilas- ja opiskelijahuollossa Lastensuojelulaki vahvistaa yhteistyötä oppilas- ja opiskelijahuollossa Oppilas- ja opiskelijahuollon koordinaattoripäivä 15.4.2010 Hanna Heinonen 1 Esityksen sisältö Lastensuojelulain uudistuneet pykälät

Lisätiedot

Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa

Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa 25.9.2015 Tampere Käytännön kokemuksia yhteistyöstä Hanna Gråsten-Salonen Vastaava koulukuraattori Varhaiskasvatus ja perusopetus Tampere

Lisätiedot

Tilastoja. kanteluja sosiaalihuolto 2291; lastensuojelua 348

Tilastoja. kanteluja sosiaalihuolto 2291; lastensuojelua 348 Tilastoja Sosiaalihuolto kanteluja 1.1.2010-31.8.2013 sosiaalihuolto 2291; lastensuojelua 348 vuosi 2010: noin 4000 kantelua, joista noin 120 koski lasten oikeuksia (noin 60 koski lastensuojelua) vuosi

Lisätiedot

Iisalmen kaupunki Henkilörekisteriseloste 1 (5) Sivistyspalvelukeskus Päivitetty

Iisalmen kaupunki Henkilörekisteriseloste 1 (5) Sivistyspalvelukeskus Päivitetty Iisalmen kaupunki Henkilörekisteriseloste 1 (5) Sivistyspalvelukeskus Päivitetty 15.1.2015 Henkilötietolain (523/99) 10 mukainen rekisteriseloste 1. Rekisterinpitäjä Nimi Iisalmen kaupunki - esiopetus;

Lisätiedot

Henkilö, johon asiakas voi ottaa yhteyttä henkilötietojen käsittelyä koskevissa asioissa.

Henkilö, johon asiakas voi ottaa yhteyttä henkilötietojen käsittelyä koskevissa asioissa. Laatimispäivä: 1/2015 Tämä on tietosuojaseloste, joka sisältää rekisteriselosteen ja asiakkaiden henkilötietojen käsittelyä koskevan informoinnin. 1. Toiminnasta vastaava rekisterinpitäjä Nimi: Katuosoite:

Lisätiedot

Ohjauskirje 1 (6) 27.04.2016. Ohjauskirje biopankeille alaikäisten näytteiden ja tietojen käsittelyn perusteista

Ohjauskirje 1 (6) 27.04.2016. Ohjauskirje biopankeille alaikäisten näytteiden ja tietojen käsittelyn perusteista Ohjauskirje 1 (6) Ohjauskirje biopankeille alaikäisten näytteiden ja tietojen käsittelyn perusteista Valviran toimivalta Biopankkilain (688/2012) 31 :n mukaan biopankkilaissa säädetyn toiminnan ohjaus

Lisätiedot

Laki. oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain muuttamisesta

Laki. oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain muuttamisesta Laki oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain (100/2013) 1 luvun 1 ja 6 luvun 6 sekä lisätään

Lisätiedot

Lapsen sijoitus. Reunaehtoja työlle. 23.11.2015 Pinja Salmi/Lapsiperheiden sosiaalityö

Lapsen sijoitus. Reunaehtoja työlle. 23.11.2015 Pinja Salmi/Lapsiperheiden sosiaalityö Lapsen sijoitus Reunaehtoja työlle Sijoitukseen vaikuttavia lakeja Perustuslaki (mm. 21 asian laillinen käsittely) Lapsen oikeuksien sopimus (mm. Lapsen etu) Kuntalaki (mm. 44 julkisen vallan käyttö virkasuhteessa)

Lisätiedot

REKISTERINPITÄJÄN YLEINEN INFORMOINTIVELVOLLISUUS

REKISTERINPITÄJÄN YLEINEN INFORMOINTIVELVOLLISUUS TIETOSUOJAVALTUUTETUN TOIMISTO REKISTERINPITÄJÄN YLEINEN INFORMOINTIVELVOLLISUUS Päivitetty 15.09.2010 www.tietosuoja.fi 2 Sisällysluettelo 1. Mistä informointivelvoitteessa on kysymys 3 2. Ketä informointivelvoite

Lisätiedot

Parempi Arki. Seminaarikierros Seinäjoki

Parempi Arki. Seminaarikierros Seinäjoki Parempi Arki Seminaarikierros 1 18.5.2016 Seinäjoki Tervetuloa! Päivän ohjelma: 12.00 Kuulumiskierros 12.15 Kotitehtävien purku (Kaksi ryhmää: 3 tiimiä/ryhmä) 14.15 Kahvi, kotitehtävien yhteenveto, velvoittavat

Lisätiedot

Kyh Kyh liite 3 Kyh Kyh liite 1

Kyh Kyh liite 3 Kyh Kyh liite 1 Kyh 20.1.209 6 Kyh liite 3 Kyh 21.9.2010 94 Kyh liite 1 2 SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON ANTAMISESTA JA JÄRJESTÄMISESTÄ PÄÄT- TÄMINEN JA RATKAISUVALTA YKSILÖASIOISSA Sosiaalihuollon ja terveydenhuollon

Lisätiedot

IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄ

IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄ IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄ 18.9.2013 Tampereen kaupungin valtuustosali Katri Lyijynen Joutsenon vastaanottokeskus Auttamisjärjestelmän koordinointi, ylläpito ja kehittäminen on annettu tehtäväksi

Lisätiedot