Yrittäjän verotus 2015

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Yrittäjän verotus 2015"

Transkriptio

1 Yrittäjän verotus 2015 Juha Siikavuo

2 VÄLITÖN JA VÄLILLINEN VEROTUS VUONNA 2015 Yrittäminen on kivaa! Sitä olen puuhastellut koko ikäni. Olen teille koonnut kivan lukupaketin verotuksesta. Sillä verotuskin on kivaa. Nautinnollisia lukuhetkiä Helsingissä Täyden palvelun tilitoimisto jo vuodesta

3 SISÄLLYSLUETTELO Verotuksen perusperiaatteita VÄLITÖN VEROTUS Tulolajit sekä lähteet ja verovähennyksiä Verosuunnittelu Ennakkokanto ja verotuksen yllätyksellisyys Yritysverotus Yksityisliikkeen verotus Avoimen ja kommandiittiyhtiön verotus Yhteisön verotus Erilliskysymyksiä yritysverotuksesta Vertailua eri yritysmuotojen välillä Joustokohtia VÄLILLINEN VEROTUS, ARVONLISÄVERO Verokanta Säädöstö lyhyesti (84-85 b ) Verovelvollisuus Verollinen osto ja myynti Verohuojennus Negatiivinen vero ja alkuvarastovähennys Erityistapauksia Eräät konsultointi- ja immateriaalipalvelut Kiinteistöt ja niihin kohdistuvat eräät palvelut Rakennusalan käännetty arvonlisäverovelvollisuus Terveyden- ja sairaanhoito, sosiaalihuolto Koulutus, rahoituspalvelut ja vakuutustoiminta Sanoma- ja aikakauslehdet, taide-esineet, taiteilijatoiminta Marginaaliverotus käytetyssä tavarakaupassa Yritysjärjestelyt, vesialukset yms Maahantuonti ja yhteisökauppa Myyntimaasäädökset sähköisessä kuluttajakaupassa Veron ajallinen määräytyminen, sen ilmoittaminen ja kirjanpito Merkinnät myyntitositteelle HYÖDYLLISTÄ TIETOA YRITTÄJÄLLE Verottajan nettisivut ja palvelut Verotili Kustannuksia, korvauksia ja vakuutusmaksuja Verovapaiden päivärahojen enimmäismääriä Kustannusten korvauksia ja luontaisetuja Työnantajan pakolliset vakuutusmaksut Sosiaaliturvamaksut Kymmenen keinoa maksaa liikaa veroja Muutoksia Linkkilista ja lähdeluettelo

4 Verotuksen perusperiaatteita Yrittäminen on kivaa vaikka sitä sanotaankin rankaksi lajiksi. Eikä syyttä! Yrittäjää kunnioitetaan, arvostetaan tai sitten ei, ihmetellään kuinka oletkaan uskaltanut ruveta yrittäjäksi, verottajahan vie aina kaiken! Viekö se? Ja onko se näin? Hyvin usein olen alkavalta yrittäjältä kuullut tämän hyvin kuluneen kommentin; entäs kun verottaja vie kaiken ja mitä tehdään sitten kun tulee konkurssi. Jos ja kun pienyrittäjä myy omaa työtään tai erilaisia hyödykkeitä, ei siinä ole verotuksen kannalta mitään riskiä, riski on myynnissä ja markkinoiden kysynnässä sekä tuotteen/palvelun oikeassa hinnoittelussa. Kunhan yrittäjä muistaa hoitaa suhteet veronsaajaa kohtaan oikein ajallaan ja korrektisti, ei verottajan suunnalta ole tulossa mitään riskiä tai uhkaa. Konkurssiriskiäkään ei ole, eikä sitä tarvitse ensimmäiseksi pelätä. Kukaan ei vie kaikkea. Kuka vie ja kuka on kiinnostunut yrittäjän vanhoista kuluneista kalusteista, ikivanhasta tietokoneesta tai kännykästä! Ei kukaan ja kaikkein viimeisenä verottaja. Rahoittajat sekä lainanantajat ovat ehkä niistä edes muodon vuoksi hieman kiinnostuneempia kuin kukaan muu! Eli älkää pelätkö verotusta tai veronsaajaa. Verotus on kivaa! Tässä teoksessa käsitellään suomalaista verotuksen kenttää suomalaisen pkyrityksen näkökulmasta ja nimenomaan pienyrittäjän omasta näkökulmasta. Painopisteenä ovat alkavat ja jo joitakin vuosia toimineet (yksityisessä omistuksessa olevat) yritykset. Teos on jaettu kolmeen osaan: 1. välitön verotus 2. välillinen verotus (alv) 3. hyödyllistä tietoa ja liitteet 4

5 Mistä on kyse? Verojärjestelmässä puhutaan välittömästä ja välillisestä verotuksesta. Välitön verotus kohdistuu suoraan tuloina saatuihin ansioihin 1 tai yritystoiminnan vuosittaiseen verotettavaan tulokseen. Yritystoiminnan verotettava tulo voi olla joko pääomatuloa tai ansiotuloa. Välittömän verotuksen suurimman valtion tulon muodostaa ansiotulon verotus. Ansiotulon verotus on valtion veron osalta progressiivinen. Kunnallisvero ja seurakuntien kantama vero ei ole progressiivinen vaan vuosittain paikallistasolla vahvistettava kiinteä prosenttimäärä ansiotulosta 2. Välillinen verotus kohdistuu kulutuksen tai omistamisen verottamiseen, suurimpana verolajina on arvonlisävero. Muita välillisiä veroja ja maksuja ovat esimerkiksi kiinteistö-, energia-, jätemaksut, polttoainevero, alkoholivero sekä muut erilaiset haittaverot. Omistamista verotetaan esimerkiksi autoveron, varainsiirtoveron ja koiraveron muodoissa. Verotuksen määrä lasketaan verovuosittain, joka yleensä on kalenterivuosi, mutta se voi olla muukin riippuen yritysmuodosta sekä tilikaudesta. Välitön verotus Ansiotulon verotus, progressiivinen (valtio, kunta ja kirkko) Pääomatulon verotus, tasasuhteinen (valtio) Välillinen verotus Arvonlisävero valtiolle, vyörytetään lopulliselle kuluttajalle Myynnin vero - ostojen vero Juha Siikavuo = tilitettävä vero 1 Ansiotulo voi olla myös palkkatuloa tai palkkio. Palkka on aina ansiotuloa. 2 Allekirjoittaneen esimerkeissä kunnallisen veron ja kirkollisen veron suuruutena käytetään 19 prosenttia. Oletuksena on Helsingin kunnallisvero 18,5 prosenttia ja sen päälle kirkollisvero. Toki veron korotukseen on paineita ja ne ovat realistiset, mutta käytetään tässä esityksessä vielä tätä huokeaa mallia. Helsingissäe ev.lut kirkollisvero on 1,0 % ja ortodoksien 1,6 %. 5

6 Veroilmoituksen jättöaika ja tapa Verohallinto siirtynee yhä enenevässä määrin sähköiseen järjestelmään. Veroilmoitukset tulisi pääsääntöisesti jättää sähköisesti. Lisätietoa asiasta saa täältä: Valitettavasti monilla pienillä yrityksillä sähköinen järjestelmä ei vielä oikein toimi ja ne antavat ilmoituksensa perinteisellä menetelmällä eli paperiversiona. Täytyy vain muistaa, että palautuksen päivämäärät ovat erilaiset, riippuen siitä annetaanko ilmoitus paperiversiona vai sähköisesti. Liikkeen- ja ammatinharjoittajat saavat esitäytetyn veroilmoituksen maaliskuun alkupuolella. Henkilöyhtiöt antavat veroilmoituksensa vuoden alkupuolella, huhtikuussa 3. Takarajat sekä ilmoituksen jättöaika on erilainen kuin osakeyhtiöillä. Yhteisöt (osakeyhtiöt) antavat veroilmoituksensa neljän kuukauden kuluessa tilikauden päättymispäivästä lukien. Veroilmoitusta voidaan täydentää verotuksen valmistumiseen saakka. Osakeyhtiön verotus päättyy 10 kuukauden kuluttua tilikauden päättymisajankohdasta. Toiminimen ja henkilöyhtiöiden verotus päättyy lokakuun lopussa. 3 Liikkeen- ja ammatinharjoittajien sekä elinkeinoyhtymien on annettava veroilmoitus pääsääntöisesti Palautuspäivä voi olla myös tai Palautuspäivä on tarkastettava veroilmoituksesta. Sähköisenä annetun työnantajan vuosi-ilmoituksen ja osinkojen viimeinen palautuspäivä on Vuosi-ilmoitus osakaslainoista on annettava viimeistään Vuosimenettelyssä olevat arvonlisäverovelvolliset antavat kausiveroilmoituksen ja maksavat arvonlisäveron viimeistään Henkilöasiakkaiden esitäytetyn veroilmoituksen viimeinen palautuspäivä on , jos lomakkeella niin lukee. Esitäytetty veroilmoitus palautetaan vain, jos tietoihin on lisättävää tai korjattavaa. Jos tiedot ovat oikein veroilmoitusta ei tarvitse palauttaa. 6

7 Osakeyhtiön tärkeät määräajat esimerkinomaisesti Yhtiön tilinpäätöshetki Tilinpäätös on laadittava neljän kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä (KPL 3 luku 6 ). Yhtiöjärjestyksessä on voitu määrätä tätä lyhyempikin aika tilinpäätöksen valmistumiselle. Hallituksen kokous Osakeyhtiön hallitus laatii tilinpäätöksen ja tuloksenjakoehdotuksen yhtiökokoukselle sekä kutsuu kokouksen koolle. Kokouksesta laaditaan pöytäkirja. Osakeyhtiön tulee antaa veroilmoitus viimeistään neljän kuukauden kuluttua tilikauden päättymisestä. Ennakon täydennysmaksun voi maksaa korottomana veroilmoituksen viimeiseen jättöpäivään mennessä. Tilinpäätösasiakirjat on toimitettava tilintarkastajalle hyvissä ajoin ennen yhtiökokousta, kuitenkin vähintään kuukautta ennen. Tilintarkastajan tulee antaa tilintarkastuskertomus viimeistään kahta viikkoa ennen varsinaista yhtiökokousta (TTL 3 luku 15 ), jossa päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta sekä muista mahdollisista toimenpiteistä tilinpäätöksen suhteen. 4 Yhtiökokous Varsinainen yhtiökokous on pidettävä yhtiöjärjestyksen määräämänä ajankohtana, viimeistään kuuden kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Tilinpäätös sekä tilintarkastuskertomus on toimitettava rekisteröitäväksi kahden kuukauden kuluessa siitä, kun yhtiökokous on vahvistanut tilinpäätöksen. 4 Tilintarkastuslain mukaan tilintarkastus ei ole pakollista pienissä yhtiöissä, joissa ylitetään enintään yksi seuraavista rajoista: taseen loppusumma euroa, liikevaihto euroa ja palveluksessa keskimäärin yli 3 henkilöä. Jos yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiökokouksessa käsitellään tilintarkastuskertomus tai valitaan tilintarkastaja, on yhtiöjärjestystä noudatettava. 7

8 1. VÄLITÖN VEROTUS Välitön verotus siis perustuu työn tai yritystulon verottamiseen. Periaate on se, että mitä ahkerampia tässä yhteiskunnassa olemme ja mitä enemmän hankimme tuloa sitä enemmän maksamme välitöntä veroa. Veronsaajia on kolme, valtio, kunta ja kirkko. Seurakunta voi verottaa vain jos sillä on siihen oikeus ja yrittäjä tai palkansaaja kuuluu seurakuntaan. Valtion vero on viimeisen vuosikymmenen aikana keventynyt, taas kunnallinen vero on kiristynyt. Joissakin kunnissa huomattavan paljon. Ansiotulon kokonaisverorasite on jokseenkin pysynyt ennallaan, mutta muut maksut sekä erilaiset haittakustannukset ovat puolestaan nousseet ja tuntuvasti. Hyvänä esimerkkinä kiinteitöverot, jätemaksut sekä erilaiset energiaverot. Uusiakin verotuksen muotoja on tullut, kuten YLE-vero ja makeisvero. Käytännössä julkisten palvelujen tuottaminen yhteiskunnalle on muodostunut entistä kalliimmaksi. Miten tästä tulevaisuudessa edetään jää todella hyvän arvauksen varaan. 1.1 Tulolajit sekä lähteet ja verovähennyksiä Luonnollisen henkilön ja kuolinpesän tulolajit jaetaan kahteen luokkaan, pääomatuloihin ja ansiotuloihin. Henkilöyrittäjän tulo jaetaan ansiotuloksi ja pääomatuloksi. Jotta jako saadaan lasketuksi on meidän ensin määriteltävä pääomatulo. Ja se loppuosuus tulosta, joka ei ole pääomatuloa, on ansiotuloa. Pääomatulo Pääomatuloa 5 on lähinnä omaisuuden kerryttämät tuotot, esimerkiksi myyntivoitot, korot, osingot ja vuokratuotot. Yksityiseltä osakeyhtiöltä saatu osinko jaetaan pääomatulo-osingoksi sekä ansiotulo-osingoksi. 6 Pääomatuloksi katsotaan myös jaettavan yrityksen pääomatulo-osuus. Tämän tyyppisiä yrityksiä ovat esimerkiksi yksityiset elinkeinonharjoittajat, avoimet- ja kommandiittiyhtiöt. Lisäksi pääomatuloa on yhtymän osakkaan tulo-osuuden pääomatuloosuus. Ennen veron määräämistä pääomatulosta vähennetään tulon hankkimisesta aiheutuneet kulut sekä tulon säilyttämisestä aiheutuneet kulut. 5 Ks. TVL Tässä teoksessa keskitytään käsittelemään ainoastaan sellaisia yksityistä osakeyhtiötä jotka eivät ole listattuna mihinkään pörssilistaan, ja jotka eivät ole julkisen kaupankäynnin kohteena eli siis todella pieniä yrityksiä ja pieniä yrittäjiä. 8

9 Verotettava pääomatulo lasketaan seuraavasti: Veronalaiset pääomatulot - Tulon hankkimisesta ja säilyttämisestä johtuneet menot (TVL 54 ) = Puhdas pääomatulo - Pääomatulosta vähennettävä tulolähteen tappio - Asunto-, optio- ja tulonhankkimisvelkojen korkomenot = Verovuoden pääomatulo - Pääomatulosta vähennettävä pääomatulolajin tappio = Verotettava pääomatulo Pääomatulosta on maksettava 30 prosentin suuruinen vero. Jos pääomatulojen yhteismäärä ylittää euroa kalenterivuoden aikana, ylimenevästä määrästä on maksettava 33 prosentin suuruinen vero 7. Ansiotulo Ansiotuloa ovat kaikki se muu tulo, jota ei lasketa pääomatuloksi. Ansiotuloa ovat esimerkiksi palkka, palkkio, eläke, jaettavan yritystulon ansiotulo-osuus (tmi, avoin yhtiö, ky) tai muun kuin pörssiyhtiön tuottaman osinkotulon ansiotulo-osuus. Ansiotulosta vero maksetaan kolmelle veronsaajalle; valtiolle, kunnalle ja seurakunnalle. Ansiotulon perusteella määrätään myös sairausvakuutusmaksu sekä eräitä muita palkan sivukuluja (mm. työeläkeosuus, pakollisia vakuutuksia ja sosiaaliturvamaksu). Valtiolle maksettavan veron määrä katsotaan progressiivisesti nousevasta verotaulukosta, tietty kiinteä summa verotetaan taulukon kunkin tuloasteen alarajan kohdalla ja tämän ylimenevästä tulon osasta verotetaan prosentuaalisesti taulukon osoittaman mukaisesti. Kunnallinen ja kirkollinen vero on määrätty etukäteen kiinteänä prosenttina verotettavasta summasta. Ansiotulosta saadaan vähentää tulon hankkimisesta aiheutuneet menot sekä muut lain sallimat vähennykset ennen veron määräämistä. 7 Vuonna 2014 nämä rajat olivat euroa ja 32 %. 9

10 Luonnollisen henkilön ja kuolinpesän tuloveroasteikko on: Verotettava ansiotulo, Vero alarajan kohdalla, Vero alarajan ylittävästä tulon osasta, % , , , ,50 29, ,00 31,75 Kun työtulovähennys ja muut automaattisesti myönnettävät vähennykset huomioidaan, valtion veroa maksetaan käytännössä vasta noin euron ansiotulosta. Kunnan ja kirkon veroa sekä sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksua maksetaan kun ansiotulot nousevat keskimäärin euroon vuodessa. Työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksua sekä sairausvakuutuksen päivärahamaksua maksetaan jo heti ensimmäisestä ansaitusta eurosta alkaen. Tämä koskee niin työnantajia kuin työntekijöitäkin. Esimerkki taulukon käytöstä Arjan bruttoansio ovat yhteensä euroa. Hänen maksettavien valtion verojen summa on; Alarajan kohdalla ( euroa) 541,00 Ylimenevältä osalta eurosta 17,5 % 752, Yhteensä 1 293,50 euroa 8 Tämän valtion veron lisäksi tulee maksettavaksi kunnallisvero ja mahdollinen kirkollisvero. 8 Vuonna 2013 Arjan verot olivat yhteensä 1 407,50 euroa ja vuonna 2014 yhteensä 1 350,50 euroa. Joten valtion osalta vero on hieman laskenut. Mikäli kunnalliset tai kirkolliset verot eivät ole nousseet ovat Arjan välittömät verot hieman keventyneet. 10

11 Yleisradiovero Yleisradiovero lasketaan 0,68 % henkilön puhtaan ansio- ja pääomatulojen yhteismäärästä. Henkilöiden vero on euroa tuloista riippuen. Mikäli YEL-tulo on suurempi vero lasketaan siitä. Laki koskee vuonna 1995 tai sitä ennen syntyneitä. Yhteisölle määrätään yle-veroa, jos sen verotettava tulo on vähintään euroa. Veron määrä on on 140 euroa. Jos yritysten verotettava tulo ylittää euroa, rajan ylittävältä osalta yle-veroa peritään 0,35 prosenttia, kuitenkin enintään euroa vuodessa. Yle-vero on verotuksessa vähennyskelpoinen kulu. Joitakin verovähennyksiä Ansiotulosta tehdään eräitä vähennyksiä ennen veron määräämistä. Näitä vähennyksiä ovat esimerkiksi työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksut 9 ja pakolliset vakuutusmaksut. Veronsaaja tekee automaattisesti osan vähennyksistä, osa pitää itse vaatia. Tulonhankkimisvähennyksen verottaja tekee verovelvollisen puolesta (620 euroa) ilman eri selvitystä. Jos tulonhankkimiskustannukset (esimerkiksi ammattikirjallisuus, laitehankinnat, työhuonevähennys) ylittävät 620 euron rajan, on verovelvollisen itse haettava korkeampaa lisävähennystä. Kunnallisverotuksen perusvähennys myönnetään puhtaasta ansiotulosta kunnallisverotuksen verotettavaa tuloa laskettaessa. Perusvähennyksen määrä on euroa. Vähennyksen enimmäismäärä on noussut edellisestä vuodesta muilta osin säännökset säilyivät ennallaan. Perusvähennyksen määrä pienenee 18 prosentilla siitä määrästä, jolla puhtaan ansiotulon määrä ylittää euroa. Työtulovähennys myönnetään ansiotulosta valtiolle, työkorvauksista ja ansiotulona verotettavista käyttökorvauksista sekä yritystoiminnasta saadusta ansiotulosta. Vähennys myönnetään myös ansiotulona verotettavasta osingosta, jaettavan yritystoiminnan ansiotulo osuudesta sekä yhtymän osakkaan elinkeinotoiminan ansiotulo osuudesta. Työtulovähennys on 8,6 % edellä mainittujen tulojen euron ylittävästä osasta. Vähennyksen enimmäismäärä on euroa. Verovelvollisen puhtaan tulon ylittäessä euroa vähennyksen määrä pienenee 1,2 %:lla puhtaan ansiotulon euroa ylittävältä osalta. Vähennys tehdään ennen muita tuloverosta tehtäviä vähennyksiä. Vähennystä ei saa, kun puhtaat ansiotulot ylittävät euron rajan. Vähennyskelpoiset korkomenot vähennetään ensisijaisesti pääomatuloista. Jos verovelvollisella ei ole pääomatuloja, muodostuu pääomatulolajin alijäämä. Tästä alijäämästä myönnetään alijäämähyvitys. 9 Vähennettävänä jäsenmaksuna hyväksytään enintään 2 % ansiotulosta. 11

12 Alijäämähyvityksen veronsaaja laskee automaattisesti ja se on pääomatuloveroprosentin suuruinen osa pääomatulolajin alijäämästä kuitenkin enintään euroa. Se lasketaan siitä määrästä, jolla pääomatuloista verovuonna tehtävät vähennykset (asuntolainan korkomenot) ylittävät pääomatulojen yhteismäärän. Oman asunnon korkomenoista otetaan huomioon 65 % (2015). Ensiasunnon lainan koroista johtuvasta alijäämästä hyvitys on 32 %. Enimmäismäärää korotetaan 400 eurolla, jos verovelvollisella tai puolisoilla yhdessä on ollut elätettävänään alaikäinen lapsi, ja 800 eurolla, jos lapsia on ollut kaksi tai useampi. Muita automaattisesti tehtäviä vähennyksiä ovat: työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksut, työttömyyskassojen jäsenmaksut, pakolliset vakuutusmaksut, merityötulovähennys ja invalidivähennys, ansiotulovähennys kunnallisverotuksessa, opintorahavähennys, perusvähennys matalapalkkaisille henkilöille, eläketulovähennykset. Vähennykset, joita pitää vaatia itse Kotitaloudet voivat tehdä 45 prosentin suuruisen kotitalousvähennyksen tavanomaisesta kotitalous-, hoito- ja hoivatyöstä sekä asunnon (loma-asunnon) kunnossapito- tai perusparannustyöstä maksetun urakkalaskun summasta. Vähennys voidaan tehdä siltä osin kuin sen määrä ylittää 100 euroa, enimmäismäärä on euroa. Puolisoiden yhteinen enimmäismäärä on euroa. Vähennys on oikeutettu tehdä vain siinä tapauksessa, että urakan suorittanut yritys on ennakkoperintärekisterissä. Mikäli urakan suorittaja palkataan työsuhteeseen on kotitalousvähennyksen suuruus 15 % maksetusta palkasta henkilösivukuluineen. Tositteet maksetusta urakasta on pyydettäessä toimitettava veroviranomaisille. 12

13 Vähennyksen työsuorituksesta voi tehdä vain, jos palvelu on ostettu ennakkoperintärekisteriin merkityltä yritykseltä. Verottajalla on erittäin hyvä ohje kotitalousvähennyksestä (Diaarinumero A6/200/2013, antopäivä , voimassaolo toistaiseksi): FI/Syventavat_veroohjeet/Henkiloasiakkaan_tuloverotus/Kotitalousvahennys(26052 ) Mikäli verovelvollinen saa kahdelta tai useammalta vuodelta kertyneen ansiotulon yhdellä kerralla voi hän vaatia tulon tasaamisen usealle vuodelle, näin kokonaisverorasite kevenee. Tulontasaus tehdään vain valtion tuloverotuksessa. Esimerkiksi jos taiteilija saa tänä vuonna suuren veronalaisen apurahan sillä ehdolla, että hän suunnittelee ja rakentaa monumentin kunnantalon eteen, niin saatu tulo voidaan tasata. Monumentin pystyttämiseen kuluu aikaa kolme vuotta ja verorasite jaetaan myös kolmelle vuodelle. Työasuntovähennys 10 myönnetään verovelvolliselle, jos hän työn takia joutuu asumaan toisella paikkakunnalla kuin missä vakituinen asunto sijaitsee. Vähennyksen edellytyksenä on, että vuokrattu työasunto sijaitsee yli 100 kilometrin päässä vakinaisesta asunnosta. Vähennyksen suuruus on enintään 250 euroa kuukaudessa. Työsuhdematkalipun verovapaa osuus on 300 euroa vuositasolla. Suurimmillaan etu voi olla euroa, mikäli työnantaja selvittää työntekijän työmatkan todellisen mitan ja hinnan ja maksaa enintään sen verran työntekijän matkalipusta. Katso tarkemmin osoitteesta: FI/Syventavat_veroohjeet/Ennakkoperinta/Luontoisedut_verotuksessa(30393)#10Ty suhdematkalippux Ryhmäeläkevakuutuksesta saa ansiotulosta vähentää lisäeläketurvasta suoritettuja maksuja 5 % eläketurvan järjestäneen työnantajan verovelvolliselle verovuonna maksaman palkan määrästä, kuitenkin enintään euroa vuodessa. 10 Verottajan antama ohje työasuntovähennys verotuksessa 13

14 Yrittäjän oman asunnon ja työpaikan välisen matkakustannuksen vähennystä sovelletaan hieman eri tavalla yritysmuodoista riippuen. Verottajalla on kaksi ohjetta näihin tapauksiin: Liikkeen- ja ammatinharjoittajien sekä maataloudenharjoittajien matkakustannusten vähentäminen on käsitelty Dnro 410/349/2011, Osakeyhtiön yrittäjäosakkaiden asunnon ja työpaikan välisten matkojen vähentäminen on käsitelty Dnro 1168/32/2010, Pääsääntöisesti matkakulut saadaan vähentää halvimman käytettävissä olevan kulkuneuvon taksan mukaan. Vähennys on enintään euroa ja omavastuu on 750 euroa. Täyden vähennyksen saamiseksi matkakuluja on oltava yhteensä euron verran. Oman kodin ja työpaikan väliset kulut eivät ole arvonlisäverossa vähennyskelpoisia. Jos esitäytetyllä verolomakkeella vaadittujen ansiotulojen hankkimisesta johtuvien kulujen määrä ylittää tulonhankkimisvähennyksen, verovelvollinen voi vaatia niiden vähentämistä ansiotulosta. Tällaisia kuluja ovat esimerkiksi ammattikirjallisuus, koulutusmenot ammattitaidon ylläpitämiseksi ja työvaatteet. Työvaatteiden vähennys täytyy perustella hyvin, sillä verottaja hyväksyy lähinnä vain suojavaatteet. Mainittakoon vielä esimerkkinä omien työvälineiden käyttö työtehtävissä; moottorisaha, piano tai muu soitin yms. Näiden vähentäminen on aina perusteltava mahdollisimman hyvin verottajalle. Eräitä muitakin itse vaadittavia vähennyksiä 11 on, mutta ne eivät ole tarpeellisia käsiteltäväksi tässä yrittäjille tarkoitetussa esityksessä. Pääomatulojen hankkimisesta johtuneet menot vähennetään pääomatuloista. Maatalouden tuloverolakia ei tässä esityksessä käsitellä. 11 Esimerkiksi veronmaksukyvyn alentumisvähennys, elatusvelvollisuusvähennys, opintolainavähennys, tulolähteen tappion vähentäminen. 14

15 Yritystoiminnalle annettavia tukimuotoisia lisävähennyksiä Korotetut poistot Tuotannollisista investoinneista voidaan tehdä korotetut poistot vuosina Korotettu poisto koskee käyttöönotettuja tehdas- ja työpajarakennuksia sekä näissä käytettävien koneiden tai laitteiden hankintamenoja. Korotettu poisto saadaan tehdä käyttöönottovuonna ja kahdelta sitä seuraavalta vuodelta. Poiston enimmäismäärä on 50 % kohteen hankintamenosta. Poiston tekeminen verotuksessa edellyttää aina, että vastaava poisto on tehty myös kirjanpidossa (EVL 54 ). Pienet ja keskisuuret yritykset 12 saavat vähentää verotuksessa kehitysalueelle perustetun tuotantolaitoksen ja matkailuyrityksen käyttöomaisuuden hankintamenon säännönmukaisia poistoja suuremman poiston. Huojennusalueet sijaitsevat pääasiassa Itä- ja Pohjois-Suomessa. Verohuojennus koskee myös näiden yritysten käyttöomaisuuden merkittävää uudistamista ja laajentamista. Korotettu poisto saadaan tehdä käyttöönottovuonna ja kahdelta sitä seuraavalta vuodelta. Poiston enimmäismäärä on 50 % kohteen hankintamenosta. Lisäpoistoa ei myönnetä maataloustuotteiden jalostukseen, teräksen, teräsputkien, tekokuitujen, autojen tai auton osien valmistukseen. Korotettu poisto ei koske myöskään investointeja laivojen rakentamiseen tai korjaamiseen eikä kivi- tai ruskohiilen kaivuuseen. Korotetut poistot saadaan tehdä vuosina tehdyistä kehitysalueiden verohuojennuslaissa tarkoitetuista investoinneista. Tätä lakia on jatkettu useaan kertaan ja lakia sovelletaan näillä tietämyksillä aina vuoteen 2016 saakka. Tuotekehityksen lisätuki Tutkimus- ja kehitystoimintaa tuetaan myöntämällä verotuksessa lisävähennys tutkimushenkilökunnan palkoista. Lisävähennys on 100 % maksetuista palkoista ja se tehdään sen lisäksi, että normaalit palkat vähennetään elinkeinotoiminnan tuloksesta. Lisävähennys on voimassa vain vuosina Vähennyksen enimmäismäärä on euroa ja vähimmäismäärä euroa. Vähennys koskee vain osakeyhtiöoitä ja osuuskuntia. 12 Pienenä ja keskisuurena yrityksenä pidetään yritystä, jonka palveluksessa on vähemmän kuin 250 henkilöä ja jonka liikevaihto on enintään 20 miljoonaa euroa tai taseen loppusumma enintään 10 miljoonaa euroa. 15

16 Lisävähennys henkilökunnan kouluttamisesta Yritys voi tehdä lisävähennyksen henkilökunnan kouluttamiskuluista, enintään kolmelta työpäivältä 13 vuodessa työntekijää kohti. Lisävähennys on puolet yrityksen keskipäiväpalkasta. Keskipäiväpalkka lasketaan jakamalla työnantajan työttömyysvakuutusmaksun perusteena oleva palkkasumma työnantajan palveluksessa keskimäärin olevien työntekijöiden lukumäärällä. Tämä osamäärä jaetaan luvulla 200. Tilikauden pituus muutetaan vastaamaan 12 kuukauden sarjaa. Vähennys on keskimääräinen päiväpalkka kerrottuna koulutusvähennykseen oikeuttavien päivien lukumäärällä ja näin saatu tulo jaetaan kahdella. Vain suunnitelman mukainen koulutus oikeuttaa vähennykseen. Vähennyksen lakisääteisenä edellytyksenä on, että koulutus sisältyy työnantajan laatimaan yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain (YT-laki) mukaiseen koulutussuunnitelmaan. YT-lakiin sisällytetään koulutussuunnitelmaa koskeva täsmennys. Niitä yhtiöitä varten, joita YT-laki ei koske, laaditaan kokonaan uusi laki. Sellaisia ovat alle 20 työntekijän työpaikat. Kaikkia työntekijöitä koskeva koulutussuunnitelma lisää pienissä yrityksissä byrokratiaa. Varainsiirtovero Arvopaperin luovutuksesta varainsiirtoveron maksaa ostaja, vero on 1,6 prosenttia kauppahinnasta. Veroa ei peritä pörssin kautta tehtävissä arvopaperikaupoissa. Asunto-osakeyhtiön, keskinäisen kiinteistöosakeyhtiön ja muun kiinteistöyhtiön osakkeiden omistusosuuden luovutuksesta suoritettava varainsiirtovero on 2,0 prosenttia kauppahinnasta. Arvopaperikaupoissa vero on suoritettava viimeistään kahden kuukauden kuluessa luovutussopimuksen tekemisestä. Nuorille, ensiasunnon ostajille on annettu verovapaus varainsiirtoverosta. Kiinteistön luovutuksesta suoritettavan varainsiirtoveron määrä on 4 %. Vero on suoritettava viimeistään kuuden kuukauden kuluessa. Veron maksaa ostaja. 13 Koulutuspäiväksi lasketaan vähintään 6 tuntia kestänyt koulutus. Koulutuspäivän voi kerätä myös useassa osassa. Esimerkiksi 1,5 tunnin mittainen kielikoulutus viikossa kerryttää osallistujille yhden koulutuspäivän neljässä viikossa. 16

17 Tulolähdejako Tulolähdejaon avulla taloudelliset toiminnot sekä verotuskohteet pidetään erillään. Tämä jaottelu on käytössä Suomessa, kansainvälisellä tasolla menettely on jokseenkin vierasta. Tulolähteitä on kolme; 1. elinkeinotoiminta EVL 2. maatalouden tulolähde MVL ja 3. henkilökohtaisten tulojen tulolähde TVL. Näitä kutakin tulolähdettä verotetaan erillisten lakien mukaan, joten on myös tarkoituksenmukaista pitää ne täysin toisistaan erillisinä. Elinkeinotoimintaa säädellään elinkeinoverolaissa (EVL), maatalouden tuloverotusta maatalouden tuloverolaissa (MVL) ja henkilökohtaisen tulojen verotusta tuloverolaissa (TVL). Verovelvollinen voi toiminnallaan olla usean verolain piirissä samanaikaisesti, tästä huolimatta hänen eri toimintojaan verotetaan erillisinä. Esimerkiksi maataloutta harjoittava henkilö voi toimia myös maatilamatkailun tuottajana, ravintoloitsijana sekä liiketoiminnan hiljaisina kuukausina työskennellä talonmiehenä kirkonkylällä. Häntä verotetaan maataloustoiminnasta, elinkeinotoiminnasta ja tavallisena palkansaajana. Kolmen verolain vähennysoikeudet vaihtelevat huomattavasti. Tuloverolaki ei salli niin laajaa vähennysoikeutta kuin elinkeinoverolaki, esimerkiksi korkojen, kirjallisuuden ja työvaatteiden osalta. Näiden edellä mainittujen verolakien lisäksi Suomessa on käytössä useita muita verolakeja, joihin osittain palataan myöhempänä tässä monisteessa. 17

18 1.2 Verosuunnittelu Tilinpäätöksen ja voitonjaon suunnittelu on keskeinen osa yrityksen talouden suunnittelua. Yksi osa tätä suunnittelua on verosuunnittelu, jonka tarkoituksena on etsiä yritykselle verotuksellisesti mahdollisimman edullinen toimintavaihtoehto sekä estää verohaittojen ja hallitsemattomien verotustilanteiden syntyminen. Suomessa tilinpäätöksellä on kaksi tarkoitusta: jakokelpoisen voiton laskeminen ja informaation välittäminen sidosryhmille. Jakokelpoinen tulos kiinnostaa erityisesti omistajia, veronsaajaa sekä rahoittajia. Verotuksen ja kirjanpidon perusajatus Kirjanpidon tavoitteena on antaa oikea ja riittävä kuva kirjanpitovelvollisen tuloksesta ja taloudellisesta asemasta sekä määrittää jakokelpoinen voitto (yläraja jakokelpoiselle voitolle). EVL tavoitteena on verotettavan tulon määrittäminen (alaraja verotettavalle tulokselle). Kirjanpidossa noudatetaan varovaisuuden periaatetta. Verolainsäädäntö ei sisällä varovaisuuden periaatetta verotus voi kohdistua voittoon, jota ei saa esittää kirjanpidossa (esim. luottotappiot, arvonmuutokset). Kirjanpito toimii myös verotuksen perustana. Lähtökohtana on taloushallinnon luotettavuus. Tilinpäätöstä laadittaessa on otettava huomioon yrityksen harjoittama talouspolitiikka sekä pitkän tähtäimen tilinpäätössuunnitelma. Kuka hyödyntää voitot ja miten? Tilinpäätöksessä tai sen liitetiedoissa on esitettävä oikeat ja riittävät tiedot yrityksen tuloksesta ja sen taloudellisesta asemasta. Ei liikaa! Omaisuus on arvostettava käypään arvoonsa tai sitä alhaisempaan hintaan. 18

19 Verotuksen kannalta kirjanpidon luotettavuus on keskeisen tärkeä elementti. Arvioverotukseen päätyminen tai peiteltynä osingonjakona verottaminen ovat kirjanpitovelvolliselle aina hyvin epäedullisia vaihtoehtoja. Kirjanpito on laadittava oikein ja tilinpäätöksen on annettava luotettava kuva yrityksen toiminnasta ja taloudellisesta asemasta lukijoille. Veronsaaja mittaa tätä luotettavuutta muun muassa tilinpäätöksen oikeellisuudella, tilintarkastajan antaman lausunnon perusteella, määräaikojen noudattamisella sekä tasejatkuvuudella. Verosuunnittelun keskeiset elementit ovat: 1. Veroseuraamusten ennakointi. 2. Sellaisten menettelytapojen etsiminen joiden avulla saavutetaan mahdollisimman edullinen verokustannus. 3. Omistajien veroseuraamusten ennakointi ja niiden minimointi. 4. Veronmaksun ajoittamisen ennakointi ja likviditeetin seuraaminen. 5. Hallitsemattoman tilanteen syntymisen estäminen. Kirjanpidollisen tuloksen ja verotettavan tuloksen välillä on eroja, verotettava tulo ei ole aina laskettavissa suoraan tuloslaskelmasta. Nämä erot on oikaistu yrityksen antamassa veroilmoituksessa, osa on myös esitetty tilinpäätöksen liitetiedoissa. Usein ero johtaa siihen, että verotettava tulos on suurempi kuin tilinpäätöksessä esitetty kirjanpidollinen tulos. Tilinpäätöksen tuloksen ja verotettavan tuloksen välinen yhteys voidaan esittää seuraavan kaavan avulla: Liikekirjanpidon tulos + Veronalaiset erät, jotka eivät ole liikekirjanpidon tuotoissa - Verovapaat erät, jotka ovat liikekirjanpidon tuotoissa + Vähennyskelvottomat erät, jotka ovat liikekirjanpidon kuluissa - Vähennyskelpoiset erät, jotka eivät ole liikekirjanpidon kuluissa = Verotettava tulo Veronalaiseen erään, joka ei ole liikekirjanpidon tuotoissa, voidaan lukea arvioverotuksella tuloon lisätty erä (Laki verotusmenettelystä 27 ). Verotus voidaan toimittaa arvioimalla, mikäli on syytä epäillä, että verovelvollinen salaa tulojaan tai tulot poikkeavat huomattavasti muista saman alan yrittäjien tuloista. Tämä menettely on alkavalla yritystoiminnalla harvinaista. 19

20 Verovapaita eriä ovat esimerkiksi fuusiovoitto, ennakonpalautukselle maksettava jäännösveron korko tai palautuskorko sekä eräät verosopimusmaissa sijaitsevilta yhtiöiltä saadut osingot (Ks. laki verotusmenettelystä 46 ). Verovapaa erä on myös tytäryhtiöosakkeiden myyntivoitto, kun omistusosuus on ollut vähintään 10 % osakepääomasta ja ne on omistettu yhtäjaksoisesti vähintään vuoden (EVL 6 b ). Luovutuksen kohde 14 ei saa olla kiinteistö- tai asuntoosakeyhtiön osakkeet. Verovapaus koskee vain joitakin yhtiömuotoja kuten esimerkiksi osakeyhtiöitä ja osuuskuntia. Vähennyskelvottomiiin eriin, jotka ovat kirjanpidon kuluina, sisältyvät edustusmenot, sanktiot ja sakot 15, (EVL 16 ), eräät pakolliset varaukset, jäännösverolle maksettava yhteisökorko ja jäännösveron korko. Tähän luokkaan kuuluu myös negatiivisesta omasta pääomasta johtuvat vähennyskelvottomat korot eli niin sanottu läpilainaus. Tytäryhtiöosakkeiden myyntivoittojen vastapainoksi on säädetty luovutustappioiden vähennyskelvottomuus. Verovapaasti luovutettavissa olevien osakkeiden hankintameno ei siten ole verotuksessa vähennyskelpoinen meno (EVL 6b.4 ). Myöskään osakkeista tehtäviä poistoja ei verotuksessa hyväksytä vähennyskelpoiseksi kuluksi, kirjanpitokäsittelyyn tämä ei vaikuta. Korkomenojen vähennysoikeutta on rajattu. Elinkeinotoimintaan liittyvät korkomenot ovat täysin vähennyskelpoisia euroon saakka. Rajan ylittävien korkomenojen vähennysoikeutta on rajoitettu. Vähennysoikeuden raja on korkea eikä siksi juurikaan kosketa pk-sektoria, joilla ei edes ole noin mittavia korkomenoja. Vähennyskelpoinen erä, joka ei ole kirjanpidossa, on hankintameno olettama silloin, kun se ylittää kirjanpidossa vähentämättä olevan menojäämän. Hankintameno olettama on 40 % myyntihinnasta. Laskelma on teoreettinen eikä sitä voida aukottomasti soveltaa kaikkiin yritysmuotoihin. Veroseuraamusten ennakointia ja dokumentointia Jokaisen työnantajan ja muun ilmoitusvelvollisen tulee antaa Verohallinnolle vuosittain ilmoitus maksamistaan palkoista ja muista suorituksista, erilaisista tuloista, varallisuuseristä sekä veloista ja vähennyseristä. 14 Luovutuksen kohteen tulee olla kotimainen tai sellainen yhteisö, jota tarkoitetaan Euroopan yhteisöjen neuvoston eri jäsenvaltioista olevien emo- ja tytäryhtiöiden yhteisestä verojärjestelmästä antaman direkriivin (90/435/ETY) toisessa artiklassa, taikka yhtiön ja Suomen välillä on verovuonna voimassa kaksinkertaisen verotuksen välttämistä koskeva sopimus, jota sovelletaan yhtiön jakamaan osinkoon (EVL 6b.2 ). 15 Pysäköintisakko ei ole verotuksessa vähennyskelpoinen kulu, vaikka työnantaja voi sen maksaa työntekijän puolesta ja laittaa kirjanpitoonsa kuluiksi. 20

21 Nämä tiedot annetaan vuosi-ilmoituksilla määräajassa aina kunkin vuoden alussa, pääsääntöisesti maksuvuotta seuraavan vuoden tammikuussa. Ratkaisevaa vuosiilmoituksen antamisessa on maksuajankohta eikä se, miltä ajalta palkkaa tai muuta suoritusta on maksettu. Vuosi-ilmoitukset pitää muistaa jättää veroviranomaisille määrätyssä ajassa, jotta vältytään veroseuraamuksilta ja mahdollisilta sakoilta. Vuosi-ilmoituksia annetaan muun muassa seuraavista: maksetuista palkoista mennessä, maksetuista osingoista ( ), maksetuista koroista osakkaille (lähdeveron alaiset korot ), annetuista lahjoista ja lahjoituksista, annetuista apurahoista, annetuista lainoista osakkaille (yli euron) ( ). Myös maksun saajan (esimerkiksi osingonsaajan) täytyy muistaa antaa saamastaan tulosta veroilmoitus. Mikäli ilmoituksen antamisen määräpäivä on lauantai, sunnuntai tai muu pyhäpäivä, ilmoituksen on oltava perillä seuraavana arkipäivänä. 21

22 Muista tallentaa tosite itsellesi kun jätät ilmoituksen, se on sinulle hyvä oikeustuva. Yllä on sähköisesti jätetyn veroilmoituksen kansilehti, siinä näkyy lähettämisajankohta, joka toimii todisteena ilmoituksen jättämisestä. 22

23 1.2.1 Ennakkokanto ja verotuksen yllätyksellisyys Verotus toimitetaan ennakkokantoina. Järjestelmä toimii aivan samoin kuin palkansaajallakin, verot maksetaan ennakkoina yleensä kuukausittain. Kunkin kuukauden tulosta tilitetään verottajalle oma osuus, kuten on sovittu, maksettu summa tasataan myöhemmin veroilmoituksen jättämisen jälkeen. Yrittäjälle on annettu hyvin aikaa joko lisäveron maksamiseen tai verotuksen oikaisemiseen. Veroilmoituksen perusteella lasketaan lopullisen veron määrä ja se tasataan verovuoden päätyttyä. Yllätyksiä ei tässä pitäisi olla eikä tulla, vaan veron oikea määrä on voitu arvioida jo hyvissä ajoin ennen verottajan postittamia laskelmia. Verolaskuri löytyy veronsaajan nettisivuilta. Yrityksille on ensisijaisen tärkeää tietää tilikauden verotettava tulos hyvissä ajoin ennen tilinpäätöshetkeä, jotta veron maksamiseen voidaan varautua. Yleensä yrityksissä laaditaan budjetti toiminnan tuloksen seurantaa varten. Tilikauden aikana seurataan toteutunutta tulosta asetettuun budjettiin sekä huomioidaan mahdolliset poikkeamat. Laaditun ennusteen perusteella yritys arvioi verotettavan tulon ja maksettavan veron määrän sekä suorittaa ennakkoveroa 16. Ennakkovero pyritään määräämään siten, että se vastaa mahdollisimman tarkoin lopullista veroa. Veron suuruus ja maksuerät ovat sovittavissa veroviranomaisten kanssa. Maksettu ennakko luetaan verovuoden veron suoritukseksi siten kuin verotusmenettelystä annetussa laissa, veronkantolaissa ja yhtiöveron hyvityksestä annetussa laissa on säädetty. Verottaja lähettää automaattisesti seuraavan vuoden ennakkoverot (pankkisiirrot) viimeksi toimitetun verotuksen perusteella. Osakeyhtiö voi hakea ennakkoveron alentamista veroilmoituksen viralliseen jättöpäivään asti. Ennakot voidaan poistaa kokonaan vielä kaksi kuukautta ennen verotuksen päättymistä. Vaatimus ennakon alentamiseen tai poistamiseen on perusteltava hyvin huolellisesti. Hakemuksen mukaan on liitettävä asiakirjat joihin verovelvollinen hakemuksensa perustaa, esimerkiksi tilitoimiston laatima välitilinpäätös. Jos maksetut ennakot ovat riittämättömät, yritys voi täydentää veronmaksua omaaloitteisesti. Osakeyhtiö voi maksaa täydennysmaksua korottomana vielä neljä kuukautta tilikauden päättymisestä. Muut verovelvolliset voivat maksaa täydennysmaksua edelliseltä verovuodelta seuraavan vuoden tammikuun loppuun mennessä. 16 Ks. Ennakkoperintälaki 1 ja 2 (EPL) 23

24 Verotuksen valmistuttua tulevat maksuun jäännösverot, mikäli ennakkoverot ja niiden täydennysmaksut eivät ole olleet riittävät. Edellisen vuoden jäännösveroista tulee maksuun puolet joulukuussa ja toinen puolikas seuraavan vuoden helmikuussa. Jäännösverolle on maksettava korkoa. Luonnollisen henkilön saaman palautuskoron suuruus on 0,5 % kun veron määrä on enintään euroa ja 2,5 % kun vero ylittää euroa. Osakeyhtiöt maksavat yhteisökorkoa jäännösverolle, sen suuruus on viitekorko 17 lisättynä 2 prosenttiyksiköllä. Vuonna 2015 maksettava yhteisökorko on 2,5 %. Mikäli ennakkoveroa on maksettu liikaa saa verovelvollinen sen takaisin palautuksena ja sille korkoa 0,5 %. Palautettava yhteisökorko on verovapaata tuloa, viivekorko ei ole vähennyskelpoinen kulu. Viivekorko on viitekorko lisättynä 7 prosenttiyksiköllä. Vuonna 2015 viivekorko on 7,5 %, joka on sama kuin edellisenä vuotena. Viivekoron vähimmäismäärä on 3 euroa. Verotilille maksettava hyvityskorko on 0,5 %. Ennakkoveron suuruus kannattaa miettiä huolella. Jos ennakkoverot jätetään huomioimatta, tai arvioidaan liian alhaiseksi, joutuu yritys maksamaan seuraavan vuoden lopussa sen jäännösverona ja sille myös korkoa. Lisäksi verottaja saattaa määrätä lisäennakon kuluvalle vuodelle. Näin yritys joutuu joulun alla maksamaan kahdelle vuodelle kuuluvia veroja samanaikaisesti. Verorasite voi aiheuttaa kovankin kassakriisin, jollei tätä maksupottia ole osattu oikein ennakoida. Mikäli pitempiaikainen kassakriisi uhkaa rästissä olevien verojen johdosta, on syytä kääntyä luottolaitoksen puoleen ja pyytää lainaa verojen maksamista varten. Pankista saadun rahan hinta on yleensä edullisempaa kuin veroluotto. Lisäksi verottajalle maksettua viivästyskorkoa ei voida verotuksessa vähentää, kun taas pankille maksettava korko on vähennyskelpoista. Vielä on muistettava se, että suuret maksamattomat verot johtavat siihen, että yritys voidaan poistaa ennakkoperintärekisteristä. Tämä puolestaan merkitsee liiketoiminnan huomattavaa vaikeutumista. 17 Viitekorko on 0,25 %. 24

25 Esimerkki Seuraavassa kuvassa on esitetty alkavan liikkeenharjoittajan verotuksen ensimmäinen ongelmakenttä. Yritys on perustettu vuonna 2011, eikä tuona vuonna maksettu ansiotulon ennakkoveroa mutta verotettavaa tuloa syntyi euron verran. Tästä on maksettava vero jäännösverona seuraavan vuoden lopussa. Lisäksi veronsaaja lähettää vuoden 2012 ennakkoverot arvioimansa tulon perusteella, oletuksena on euroa. Näin ollen syksyllä 2012 yrittäjällä on maksettavana kahden vuoden verot lähes yhtä aikaa Ennakkoverot jää maksamatta Veroilmoitus jätetään keväällä Verottaja arvioi vuoden 2012 tuloksi euroa. Tästä summasta lähetetään ennakkoverot euroa. Ja koska eletään jo loppuvuotta 2012, ennakkoverot jaetaan jäljelle oleville kuukausille, esimerkiksi 4 kuukautta x euroa per kuukausi. Verottaja arvioi vuoden 2013 tuloksi euroa. Tästä summasta lähetetään ennakkoverot euroa. Ennakkoverot jaetaan koko vuodelle, 12 kuukautta x 420 euroa per kuukausi. Tuloa on syntynyt euroa, josta olisi pitänyt maksaa veroa euroa Verotus valmistuu syksyllä euroa euroa Jäännösvero on maksettava puolet joulukuussa 2012 ja puolet helmikuussa

26 1.3 Yritysverotus Yksityisliikkeen verotus Yksityistä elinkeinonharjoittajaa (tmi = toiminimi) verotetaan kuten luonnollista henkilöä hänen kaikkien ansio- ja pääomatulojen yhteissummien perusteella. Ansioja pääomatulot lasketaan erikseen. Yrittäjä on henkilökohtaisessa vastuussa verojen maksamisesta. Toiminimen haltija ei voi maksaa itselleen tai perheen jäsenille palkkaa yritystoimintansa tulosta. Toiminimen haltija nostaa varoja yrityksestään vain yksityisottoina, tällä toimenpiteellä hän siirtää yrityksen varoja omaan käyttöönsä. Yksityisnosto tai pano ovat ainoastaan rahen liikuttelua yrityksen ja yrittäjän välillä. Rahan liikkeestä ei makseta veroa. Toiminimen haltija ei voi tehdä sopimuksia itsensä ja yhtiönsä välillä. Tämä asettaa yhtiömuodon veroteknisesti hieman huonompaan asemaan kuin muut yhtiömuodot. Yrittäjällä voi olla muutakin ansiotuloa kuin omasta yrityksestä kertynyt yrittäjätulo. Toiminimen haltija voi saada palkkatuloa, mikäli hän työskentelee myös yrityksensä ulkopuolella. Verotettava yrittäjätulo on tuloslaskelman tulos muutettuna verotuksen perustan tuloksi. Tätä tuloa kutsutaan verotuksessa elinkeinotoiminnan tuloksi. Siis toiminimen haltijan verotettava tulo on tuloslaskelman perusteella laskettu tulo. Nostetut yksityisotot eivät vaikuta verotukseen, ellei nettovarallisuus käänny negatiiviseksi. Yksityisliikkeen tilikausi on yleensä kalenterivuosi ja ammatinharjoittajan kirjanpito voidaan pitää yhdenkertaisena. Tilitoimistossa teetetty kirjanpito on kahdenkertainen. Pääomatulo-osuus Elinkeinotulosta lasketaan ensin 20 prosentin vuotuinen tuotto pääomatuloksi elinkeinotoimintaan kuuluvan nettovarallisuuden perusteella. Verovelvollisen vaatimuksesta pääomatulo-osuus voi olla 10 prosenttia nettovarallisuudesta tai koko tulo voidaan verottaa ansiotulona. 26

27 Pienissä tuloluokissa pudotuksesta on selvää verohyötyä 18. Ylimenevä osa on kokonaan ansiotuloa jota verotetaan progressiivisen taulukon perusteella. Mikäli nettovarallisuus on negatiivinen, tulo katsotaan kokonaan ansiotuloksi. Näin estetään mahdollinen "läpilainaus". Läpilainaus tarkoittaa, että yritykselle otetaan nimellisesti laina, joka lopullisessa käytössä annetaan yrittäjän yksityiseen tarkoitukseen. Vaikka lainan korot olisi vähennetty yritystoiminnan kirjanpidossa, ne eivät ole kuitenkaan verotuksessa vähennyskelpoisia kuluja. Esimerkiksi toiminimi yhtiönä ostaa kesämökin vieraalla pääomalla, mutta huvila on vain yrittäjän omassa yksityisessä käytössä. Huvila katsotaan tällöin yksityisomaisuudeksi eikä liikkeen omaisuudeksi, lainan korot eivät ole vähennyskelpoisia. Veroviranomaiset vahvistavat vuosittain nettovarallisuuden rahallisen määrän. Nettovarallisuus lasketaan liiketoimintaan kuuluvan omaisuuden varojen ja velkojen erotuksesta. Yksityistaloudessa olevaa omaisuutta tai velkaa ei oteta huomioon, kuten yrittäjän omassa käytössä olevaa asuntoa tai muuta omaisuutta 19. Pääomatuloon lisätään myös 30 prosenttia tilikauden päättymistä edeltäneiden 12 kuukauden aikana maksettujen ennakonpidätyksen alaisten palkkojen määrästä. Siis vain ulkopuolisille maksetuista palkoista, yrittäjän omille perheenjäsenille maksetut palkat eivät tätä kasvata. Omille alaikäisille lapsille tai aviopuolisolle ei siis kannata maksaa palkkaa. Verovapaita eriä ei myöskään lueta varallisuuteen; esimerkkinä verovapaat pankkitilit ja niiden korkotuotot. Varat arvostetaan seuraavasti: 1. rahoitusomaisuus nimellisarvoonsa, epäkurantit vähennetään, 2. vaihto-omaisuus hankintamenoon tai alhaisempaan hintaan (ilman alv), 3. käyttöomaisuus poistamattomaan hankintamenoon, 4. kiinteistöt ja arvopaperit verotusarvoonsa jos se on suurempi kuin poistamaton hankintameno, 5. muut pitkävaikutteiset menot, joilla on varallisuusarvoa poistamattomaan hankintamenoon kun nämä erät on aktivoitu taseeseen. 18 Ansiotulon verotus on kevyempää kuin pääomatulon verotus noin euron tuloon saakka. Elinkeinonharjoittajan valinnanmahdollisuudet pääomatulo-osuudesta ovat siis 20 %, 10 % tai 0 % nettovarallisuudesta. Vaatimus kokonaan ansiotulona verottamisesta tai kymmenen prosentin tuoton mukaan pääomatulona verottamisesta tulee esittää ennen verotuksen päättymistä. Vaatimuksen esittäminen tämän jälkeen on tehoton ja tulo verotetaan pääsäännön mukaan siten, että pääomatulo-osuutta on 20 % nettovarallisuudesta. 19 Kotona olevat laitteet kuten; kahvinkeitin, jääkaappi, televisio, kamera tai muu vastaava elektroniikka joita käytetään liiketoiminnassa hyvin vähän, ovat usein vaikeasti perusteltavissa vähennyskelpoisuuden piiriin kuuluvaksi omaisuuseriksi. 27

28 Nettovarallisuuden laskukaava Nettovarallisuuden laskentakaava on: Varat + euroa Velat - euroa Nettovarallisuus = euroa 30 % palkoista + euroa Pääomatulo = euroa Jako puolisoiden kesken Yksityisen elinkeinonharjoittajan tulo voidaan myös jakaa puolisoiden kesken, mikäli he harjoittavat elinkeinotoimintaa yhdessä. Puolisoita verotetaan erikseen, ansiotulo voidaan jakaa työpanosten suhteessa ja pääomatulo omistusosuuksien suhteessa. Mikäli elinkeinonharjoittaja ei halua esittää jakosuhteista muuta selvitystä, osuudet jaetaan puoliksi. 28

29 Esimerkkejä kaksin kappalein Pietin bruttoansio on yhteensä euroa kummassakin esimerkissä. Kunnallisen veroäyrin hänen kotikunnassaan oletetaan olevan 18,5 ja muiden veroluonteisten maksujen (kirkollisvero) 0,5 prosenttia. Lasketaan Pietin verojen euromäärä. Esimerkissä ei oteta muita kuluja tai vähennyksiä huomioon kuin puhtaat verot. Henkilösivukulut tai eläkemaksut (YEL) eivät vaikuta puhtaan verotuksen suuruuteen, ne sisältyvät tuloslaskelman kuluihin. Firma Pietin Piirakat Tmi Tuloslaskelma Liikevaihto Palkat Kulut Tulos = Persoona Omaisuuden perusteella laskettu pääomatulo euroa. Ja tästä pääomatulo-osuus on 20 % eli 9040 euroa. Loppuosa tulosta on ansiotuloa Ja tästä pääomavero Ansiotuloa on = euroa 3. Ja tästä lasketaan; 1. valtion vero 2. kunnallinen vero 3. kirkollinen vero Yllä olevassa kuvassa on hahmoteltu toiminimen verotuksen laskemisen kronologinen järjestys. Vaiheistetaan koko prosessi. Ensin tehdään kirjanpito, toiseksi lasketaan varallisuus, kolmanneksi määritellään ansiotulon ja pääomatulon osuudet ja neljänneksi siirretään kaikki verovelvollisen puolelle maksuunpanoa varten. 29

30 1. Pieti on yksityinen elinkeinonharjoittaja ja hän myy piirakoita omasta leipomostaan Pietillä on pieni leipomo pientalon kivijalassa. Toiminimi omistaa tämän liikehuoneiston osakkeet. Liikehuoneiston osakkeet on ostettu muutama vuosi sitten pankkilainalla ja velkaa on vielä jäljellä. Yhtiön hallussa on vanha pakettiauto, jolla kuljetetaan piirakoita asiakkaille. Autoa käytetään vain työtehtävissä. Kotitaloudessa Pietillä on toinen auto. Varallisuutta on siis suhteellisen korkea määrä. Pieti on myös työllistänyt yhden osaaikaisen leipuriapulaisen ja maksanut hänelle palkkaa vuoden ajalta yhteensä euroa (brutto). Toiminimen tuloslaskelma Liikevaihto Palkat Kulut Tulos = Edellä mainittua tulosta käytetään myös verotuksen perustana eli se on elinkeinotoiminnan bruttotulo ennen veron määräämistä. Kirjanpidollinen tulos siis täsmää verotuksellisen tuloksen kanssa, poikkeamia ei tässä esimerkissä ole. Tuloslaskelman jälkeen lasketaan yhtiön nettovarallisuus ja sitä kautta sen pääomatulo. Pääomatulosta laskemalla saadaan esille pääomatulo osuus ja siitä lasketaan pääomaveron määrä. Varallisuuslaskelma Yhtiön omaisuus on Yhtiön velat on Nettovarallisuus on = % palkoista Pääomatulo =

31 Edellä mainitusta summasta pääomatulo-osuus on 20 % eli euroa. Loppuosa tulosta ( =) euroa on ansiotuloa. Pääomatulo-osuudesta eurosta vero on 30 % 2 712,00 Ansiotulon vero Tuloveroasteikon mukainen valtion vero - alarajan ( ) kohdalla vero 541,00 - ylimenevältä osalta 17,5 % / eurosta 395,50 ( ) Kunnallis + kirkollisvero 19 % / eurosta 5 122, Verot yhteensä 8 770,90 Pietin kokonaistulojen ( euroa) verorasite on 24,4 prosenttia. 2. Pieti saa ansiotulona brutto Yhtiön varallisuus on nolla. Tuloveroasteikon mukainen valtion vero - alarajan ( ) kohdalla vero 541,00 - ylimenevältä osalta 17,5 % / eurosta 1 977,50 ( ) Kunnallis + kirkollisvero 19 % / eurosta 6 840, Verot yhteensä 9 358,50 Pietin kokonaistulojen ( euroa) verorasite on 26 prosenttia. 31

32 Juha Siikavuo, HTM/KTM VEROTUS 2015 Päätelmä Kannattako muuttaa toimintamalli palkkatyöstä yrittäjämäiseksi? Verotus ei anna siihen suoranaista ratkaisua. Ensimmäisen ja toisen esimerkin välillä verosäästöä syntyy yrittäjyyden hyväksi. Tämä on vain puhtaasti verotuksen muodostama säästö. Verosäästöä syntyy lähinnä sen johdosta, että Pieti saa osan tuloistaan pääomatulona ja näin verotuksen ansiotulo-osuus pienenee. Säästö veroissa rupee puremaan kun tulotaso nousee selvästi yli euron. Menossa maailmalle! Jos muuta omaisuutta yrityksellä ei ole kuin polkupyörä, pääomatulo- osuutta ei juurikaan muodostu. Verosuunnittelun voi unohtaa. 32

33 1.3.2 Avoimen ja kommandiittiyhtiön verotus Avoimet- ja kommandiittiyhtiöt luetaan elinkeinoyhtymiksi. Näitä ei käsitellä erillisinä verovelvollisina vaikkakin niille vahvistetaan elinkeinotoiminnan tulo. Elinkeinoyhtymillä tilikausi voi olla muukin kuin kalenterivuosi, kirjanpito on aina kahdenkertainen. Verotusvuosi on ajankohta jona yhtymän tilikausi päättyy. Elinkeinoyhtymän yrittäjät voivat tehdä sopimuksia itsensä ja yhtiönsä välillä. Tämä asettaa nämä yhtiömuodot veroteknisesti hieman parempaan asemaan kuin toiminimen haltijan. Yrittäjä voi vuokrata omaisuuttaan yhtiölle tai tehdä itsensä ja perheensä kanssa työsopimuksia erilaisista projekteista. Yrittäjä voi nostaa varoja yhtiöstään itselleen joko palkkana tai yksityisottoina. Palkan maksun yhteydessä veron maksamisen vastuu siirtyy yhtiöltä palkansaajalle. Toisaalta tällä ei ole merkitystä sillä vastuunalainen yrittäjä on vastuussa yhtiönsä toiminnasta koko omaisuudellaan sai hän sitten palkkaa yrityksestään tai ei. Vastuun ja maksun henkilöt käytännössä istuvat saman keittön pöydän ääressä. Palkkaa voidaan maksaa myös yrittäjän perheenjäsenille, esimerkiksi puolisolle tämän suorittaman työpanoksen perusteella. Palkan maksaminen pienentää yrityksen verotettavaa tulosta, yrittäjän verotettavan tulon määrään sillä ei juurikaan ole merkitystä. Palkkaa vai ei? Yrittäjä voi siis nostaa itselleen palkkaa yhtiölle tekemästään työstä. Palkasta on maksettava sosiaaliturvamaksu. Tämä tekee palkanmaksun hieman epäedullisemmaksi kuin yksityisottojen nostamisen yhtiöstä (varsinkin toimintaansa aloittavassa yrityksessä) koska palkkaan liittyvä sosiaaliturvamaksu jää nostettavista varoista pois. Toisaalta palkan maksun perusteella yhtiö voi tehdä toimintavarauksen (30 %), eli siirtää maksettavan veron myöhempään tulevaisuuteen. Mitään palkanmaksupakkoa ei ole. Vastuunalainen yrittäjä voi ulosmitata varoja yksityisnostoina, tästä nostosta ei synny yhtiömiehelle veronalaista tuloa. Verotettava tulo lasketaan tuloslaskelman tuloksen perusteella. Kohtuullisen palkan maksaminen (noin euroa) on kannattavaa silloin kun yrittäjällä ei ole muita ansiotuloja ja henkilöyhtiön tulo verotetaan lähes kokonaisuudessaan pääomatulona. Verorasite jää silloin reilusti alle 30 prosentin. Palkan maksulla yrittäjäperhe voi myös tasata tuloja keskenään, jolloin kokonaisverorasite myös tasaantuu. Tällöin täytyy muistaa myös muut palkanmaksuun ja työsuhteeseen liittyvät ongelmat/vastuut. Mikäli puoliso on töissä toisaalla ja hän saa myös yrittäjäpuolison yrityksestä ansiotuloa, on hänellä kaksi työnantajaa. Ja näillä kahdella työnantajalla on lakisääteiset työnantajan velvollisuudet. Ongelmat liittyvät 33

34 lähinnä työsuhteen lopettamiseen, lomautukseen, irtisanomiseen ja työttömyysturvaan. Palkkaa voidaan maksaa myös luontoisetuina. Kun ne arvostetaan verohallituksen luontoisetupäätöksen mukaisesti, ovat yhtiölle aiheutuneet vähennyskelpoiset kulut yleensä hieman suuremmat kuin yhtiömiehelle veronalaista tuloa oleva luontoisedun arvo. Siispä verotellaan Yhtiön tulo jaetaan yhtiömiesten kesken heidän osuuksiensa suhteessa. Tappiollista tulosta ei jaeta osakkaiden kesken vaan sen voi vähentää tulevien tilikausien voitoista. Tappion voi vähentää seuraavien kymmenen verovuoden aikana. Yhtiölle vahvistettu varallisuus jaetaan osakkaiden kesken. Jako voi tapahtua omistusosuuksien mukaisesti tai verovelvollisen muuten esittämällä tavalla. Pääomatuloksi katsotaan se määrä, joka vastaa osakkaan osuudelle yhtymän elinkeinotoimintaan kuuluvan nettovarallisuuden laskettua 20 prosentin vuotuista tuottoa. Nettovarallisuus lasketaan samoin periaattein kuin yksityisen elinkeinonharjoittajan kohdalla. Yhtiömiehen omassa käytössä (tai perheensä käytössä) olevaa asuntoa tai muuta omaisuutta ei oteta huomioon pääomatulo-osuutta laskettaessa (TVL 41 ). Yhtiömiehen yhtiöosuuden hankintaan käytetty korollinen velka vähennetään hänen osuudestaan elinkeinoyhtymän elinkeinotoiminnan varoista. Velan korko vähennetään yhtiömiehen osuudesta elinkeinotuloon ennen sen jakamista pääoma- tai ansiotuloon. Henkilöyhtiön oman pääoman ollessa negatiivinen sen ulkopuolisille (esimerkiksi pankille) maksama korko katsotaan osakkaiden henkilökohtaisiksi korkomenoiksi. Negatiivinen oma pääoma lasketaan seuraavasti: - negatiivinen oma pääoma verovuoden taseessa + tappiot, joiden kattamiseen ei ole kertynyt voittovaroja - arvonkorotukset - äänettömien yhtiömiesten pääomapanokset = laskentaperusteena käytettävä negatiivinen oma pääoma Yhtymä voidaan purkaa verotuksessa, mikäli sen toiminnan ei katsota vastaavan asian todellista luonnetta ja tarkoitusta (VML 28 eli ns. veronkiertopykälä). Näin tapahtuu usein yrityksille joiden puitteissa harjoitetaan vain sivutointa eikä yhtiön olemassaololle katsota olevan riittävää liiketaloudellista syytä. 34

35 Puretun yhtymän tulo ja varallisuus katsotaan yhtiömiehen tuloksi ja varallisuudeksi. Purkamisen perusteina katsotaan yhtiömiesten työ- ja pääomapanoksia. Käytännössä sivuuttaminen tarkoittaa, että yhtymää verotetaan kuten yksityistä elinkeinonharjoittajaa. Mikäli yhtymä puretaan verotuksessa niin sen maksamat palkat liikkeenharjoittajalle itselleen tai hänen perheenjäsenilleen eivät ole verotuksessa vähennyskelpoisia kuluja. Kommandiittiyhtiön tuloksesta vähennetään ensin äänettömälle yhtiömiehelle maksettava korko-osuus tämän sijoittamalle pääomalle. Loppuosa tulosta jaetaan vastuunalaisten yhtiömiesten kesken heidän ilmoittamassaan suhteessa. Tärkeäksi verosuunnittelun kohteeksi muodostuu pääomatulo-osuuden ja ansiotuloosuuden rajanveto. Kun ansiotulot nousevat riittävän suureksi, progressiivinen veroaste nousee yli 30 prosentin. Tällöin tavoitteena on nostaa nettovarallisuutta, kasvattaa pääomatulo-osuutta ja siten pienentää ansiotulo-osuutta. Ansiotulo vaihtuu pääomatuloksi ja verotus hieman kevenee. Yhtiömies voi kasvattaa omaa henkilökohtaista pääomatuloaan esimerkiksi vuokraamalla yhtiölle omistamansa toimitilan. Myös palkanmaksun kautta voidaan saada verohyötyä, 30 prosenttia palkkasummasta luetaan pääomatulo-osuuteen (ei sivukuluista). Esimerkki leipomoyrityksestä Kommandiittiyhtiön verotettava tulo tuloslaskelman perusteella on euroa. Äänetön yhtiömies on sijoittanut pääomapanoksena euroa, yhtiösopimuksessa hänelle on määrätty vuotuista korkoa sijoitukselleen 8 %. Verotettavasta tulosta irrotettava koron osuus on tällöin euroa. 35

36 Firma Pietin ja Eetun Pullat Ky Tuloslaskelma Liikevaihto Kulut Tulos = Tuloksesta vähennetään äänettömän yhtiömiehen korko. Hän on sijoittanut euroa ja saa korkoa 8 % eli 5600 euroa Persoonat 75 % 25 % Omaisuuden perusteella laskettu pääomatulo euroa. Ja tästä pääomatulo-osuus on 20 % eli euroa. Loppuosa tulosta on ansiotuloa. Ansiotuloa on = euroa Ja tästä pääomavero Ja tästä lasketaan; 1. valtion vero 2. kunnallinen vero 3. kirkollinen vero Verotetaan kumpaakin osakasta erikseen Loppuosa jaetaan vastuunalaisten yhtiömiesten Pietin (75 %) ja Eetun (25 %) kesken heidän työ- ja pääomapanoksen mukaisesti, kuten on sovittu. Heidän tulo-osuutensa on yhteensä euroa, josta Pietin osuus on euroa ja Eetun osuus euroa. Kumpaakin verotetaan erikseen lasketun ansiotulon ja pääomatulon mukaisesti. Vastuunalaisten yhtiömiesten verojen prosentuaaliset määrät voivat olla toisistaan poikkeavia. Pääomatulo-osuus sekä ansiotulo-osuus lasketaan kaikille yhtiömiehille erikseen. Esimerkin yhtiön omaisuuden arvo on korkea euroa, summa jaetaan yhtiömiehille heidän sijoittamansa pääoman mukaan. Veron määrä on riippuvainen kummankin yrittäjän omasta henkilökohtaisesta vähennysoikeudesta, esimerkiksi vanhojen lainojen korkovähennyksistä (asuntolaina) tai huoltajuusvähennyksistä. Eroa voi tulla myös siinä jos yhtiö omistaa sen asunnon osakkeet jossa toinen yhtiömies asuu. Jos yhtiömiehet asuvat eri kuntien alueilla, ovat myös kunnallisverojen määrät erisuuruisia. Äänettömän yhtiömiehen korko-osuus on kokonaisuudessaan hänen pääomatuloaan. 36

37 Esimerkki palveluyrityksestä Kommandiittiyhtiössä toimii ainoana vastuunalaisena yhtiömiehenä Jani V. Hän on kovin haluttu poikamies pääkaupunkiseudulta. Äänettömänä yhtiömiehenä on hänen setänsä, joka on sijoittanut yhtiöön euron pääomapanoksen. Korkoa hänelle maksetaan 7 %. Jani myy omaa asiantuntijapalvelua. Varallisuutta yhtiössä ei juuri ole. Sedän antamilla rahoilla Jani on ostanut tietokoneen. Velkaa hänen yhtiössä ei ole. Poistoja ei tässä esimerkissä huomioida, koska laite katsotaan ostetuksi vasta loppuvuodesta ja/tai siihen on hankittu ns. lisävärkkejä, jolloin sen tasearvo on säilynyt tilinpäätöksen yli. Verotettava tulo ennen verosuunnittelua on euroa. Tästä on jo maksettu sedälle hänen korko-osuutensa eli 140 euroa, joka on hänelle verotettavaa pääomatuloa. Oletetaan, ettei yhtiötä verotuksessa pureta. Ennen tilinpäätöstä Jani päättää maksaa itselleen palkkaa euroa. Summasta maksetaan sotu 2,08 %. Sosiaaliturvamaksun suuruus on 520,00 euroa. Tämän toimenpiteen jälkeen yhtiön verotettava tulo on: Tulos ennen toimenpiteitä Palkka Sosiaaliturvamaksu Yhtiön verotettava tulos Lasketaan Janin verot. Kommandiittiyhtiön verot Lasketaan ensin yhtiön varallisuus ja pääomatulo. Varallisuuslaskelma Yhtiön omaisuus on Nettovarallisuus on = % palkoista Pääomatulo = Pääomatulo-osuus (20 %) pääomatulosta on euroa. 37

38 Ansiotulona verotetaan loput ( ) elinkeinotoiminnan tuloksesta eli euroa. Pääomavero eurosta 30 % 660,00 Palkkaan kohdistuvat verot Janin ansiotulot ovat yhteensä ( =) euroa Tuloveroasteikon mukainen valtion vero - alarajan ( ) kohdalla vero 3 271,00 - ylimenevältä osalta 21,5 % / eurosta 640,70 ( ) Kunnallis + kirkollisvero 19 % / eurosta 8 220, Kaikki verot yhteensä ,05 Jani maksaa veroja ja sosiaaliturvamaksua kaikkiaan yhteensä (520, ,05 =) ,05 euroa. Näin ollen Janin kokonaistulojen ( euroa) verorasite on 28,94 prosenttia 20. Mikäli koko summa verotetaan ansiotulona on vero: Tuloveroasteikon mukainen valtion vero - alarajan ( ) kohdalla vero 3 271,00 - ylimenevältä osalta 21,5 % / eurosta 1 225,50 ( ) Kunnallis + kirkollisvero 19 % / eurosta 9 740, Verot yhteensä ,50 Näin ollen Janin kokonaistulojen ( euroa) verorasite on 30,95 prosenttia. 20 Vuonna 2014 Janin veron määrä sosiaaliturvamaksun kanssa oli ,85 euroa eli 29,14 %. Vero viime vuoteen nähden on keventynyt. 38

39 Tällä tulotasolla verosuunnittelun avulla saadaan jo pientä säästöä (1 447,65 euroa). Keventääkseen verotusta entisestään Janin olisi saatava yritykseensä lisää nettovarallisuutta! Jos/kun verosäästön prosentti ylittää maksettavan sosiaaliturvamaksun suuruuden on palkanmaksu edullista. Tähän summaan voidaan päästä vasta reilusti yli noin euron tuloluokissa. Edellä kuvatussa esimerkissä ei ole huomioitu toimintavarauksen tekomahdollisuutta. Se pienentäisi tämän vuoden veron määrää mutta käytännössä ainoastaan siirtää veron maksun tulevaisuuteen. 21 Se oli myrskyn jäljiltä kertapoisto, kirjataanko metsä nyt kuluiksi? Vai puun myynnin tuloksi? Kulu vai tulo. kas siinä kysymys! 21 Henkilöyhtiö voi tehdä 30 % toimintavarauksen maksetuista palkoista. Tällä varauksella osittain siirretään veron maksaminen myöhempään tulevaisuuteen. Maksettavan veron määrä varauksen tekovuonna vähenee. Vero lankeaa maksuun kun työllistäminen lopetetaan ja varaus puretaan. 39

40 1.3.3 Yhteisön verotus Yhteisöiksi katsotaan osakeyhtiöt sekä esimerkiksi osuuskunnat ja säätiöt. Yhteisöt ovat itsenäisiä verovelvollisia, eikä niiden verotettavaa tuloa jaeta omistajien kesken ansio- tai pääomatuloksi kuten aiemmin kuvatuissa yhtiömuodoissa tehtiin. Yhteisöt vastaavat itse velvoitteistaan. Tässä esityksessä käsitellään vain yksityisen osakeyhtiön verotusta. Yksityisestä osakeyhtiöstä ei varallisuutta voida ulosmitata omistajille yksityisottoina. Yhtiön tulosta siirretään omistajille lähinnä vain palkkana tai osinkona. Palkaksi katsotaan kaikki rahana tai rahanarvoisena etuutena annettu suoritus, joka ei ole siis osinko. Pienen osakeyhtiön verotettavan tulon laskeminen on suhteellisen yksinkertaista. Tuloveron määrä on 20 % verotettavasta tulosta 22. Edellisten vuosien tappiot voidaan vähentää ennen veron määräämistä. Tappio voidaan vähentää kymmenen vuoden kuluessa sen syntymisestä. Mikäli osakeyhtiö jakaa omistajilleen osinkoa, joutuvat osingonsaajat myös maksamaan veroa saadusta osingosta 23. Osakeyhtiölain luvussa on esitetty yhtiön varojen jakamisen tavat. Ne ovat: 1. osinko vapaan oman pääoman puitteissa, 2. osakepääoman alentaminen (OYL 14 luku), 3. omien osakkeiden hankkiminen tai lunastaminen (OYL 3 ja 15 luku), 4. yhtiön purkaminen (OYL 20 luku). Osakeyhtiö voi periaatteessa jakaa osinkona omistajilleen koko sen rahamäärän joka sillä on vapaata omaa pääomaa. Jakokelpoinen rahamäärä ei ole kuitenkaan täysin suoraan luettavissa tilinpäätöksestä, tilinpäätös on ensin oikaistava. 22 Yhteisöveron alenemisen voimaantulosäännössä on veron alentamista täsmennetty siten, että vanhaa 24,5 prosentin yhteisöverokantaa sovelletaan, jos yhtiökokouksen päätös tilikauden pituuden muuttamisesta on tehty tai sen jälkeen tai vuonna 2014 päättyvä verovuosi on alkanut jälkeen. 23 Kun osakeyhtiö jakaa osinkoa omistajilleen, niin veroa maksaa ensin osakeyhtiö ja sitten osingonsaaja eli omistaja. Tämä on niin sanottua kahdenkertaista verotusta mutta ei kaksinkertaista. 24 OYL = osakeyhtiölaki joka on astunut voimaan vuonna VOYL = vanha osakeyhtiölaki, joka on kumottu. 40

41 Osinkona jaettavissa oleva rahamäärä on: Tilikauden voitto + Muu vapaa oma pääoma - Taseen osoittama tappio tai muut jakokelvottomat erät - Taseeseen aktivoitujen perustamismenojen määrä - Taseeseen aktivoitujen tutkimusmenojen määrä - KTM:n päätöksen 50/1998 vastaisesti aktivoitujen kehittämismenojen määrä - Yhtiölle hankittujen omien ja emoyhtiön osakkeiden hankintameno (OYL 13 luku 10 ) - Yhtiöjärjestyksen mukaan rahastoon siirrettävä tai muutoin jakamatta jätettävä määrä = Jaettavissa oleva vapaa oma pääoma Huomioitavia seikkoja tuloksen jakamisessa 25 Osakeyhtiölain mukaan varojen jaon pohjana on viimeksi vahvistettu tilintarkastettu tilinpäätös. 26 Osingon jako voi siis tapahtua vapaan oman pääoman puitteissa perustuen tilinpäätökseen, joka on päivätty muuksi kuin tilikauden päättymispäiväksi eli siten myös kuluvan tilikauden osalta voidaan jakaa osinkoa. Näin osingon jako on mahdollista jo ensimmäisellä tilikaudella. Tilintarkastajalla ei ole enää nimenomaista velvollisuutta lausua kantaansa hallituksen voitonjakoesityksestä tai vastuuvapaudesta. Tilintarkastaja mainitsee asiasta vain, jos voitonjakoesitys on hänen mielestään lainvastainen. Yhtiökokous on pidettävä osakeyhtiön kotipaikkakunnalla. Yhtiöjärjestyksessä voidaan määrätä kokouspaikaksi myös ulkomailla oleva paikkakunta. Kokous voi valtuuttaa hallituksen päättämään osingon jaosta 27. Kun yhtiö päättää jakaa osinkoa, on erittäin tärkeää, että osingonjakopäätöksessä mainitaan milloin osingot ovat nostettavissa. Nostopäivä määrää minkä verovuoden tuloksi osingot katsotaan saajalleen. Jos päivää ei ole määrätty, lähdetään siitä, että osingot ovat nostettavissa heti jakopäätöksen jälkeen, yleensä se on sama kuin yhtiökokouksen pitopäivä. 25 Huomioitavia seikkoja tilinpäätöksessä ja osingonjaossa on tarkemmin käsitelty allekirjoittaneen teoksissa: Tilinpäätöksen kertomaa. 26 Ks. KILA 2008/1815 ( ) Osakeyhtiön varojenjaon perusteena oleva tilinpäätös ja KHO 2008/2670 (77) Yhteisön saama väliosinko. Tilintarkastettu vain jos yhtiö on lain mukaan velvollinen suorittamaan tilintarkastuksen. 27 Valtuutus on voimassa enintään seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen alkuun. Valtuutuspäätöksessä on mainittava jaon määrä ja se, mitä varoja jakoon käytetään (OYL 13:6 3 mom.). Valtuutus voidaan antaa esimerkiksi silloin, kun yhtiökokouspäivänä ei tiedetä pystyykö yhtiö maksamaan osinkoja. Hallitus seuraa tilannetta ja jos yhtiö pystyy myöhemmin jakamaan osinkoa hallitus toteuttaa sen mihin se on valtuutettu. 41

42 Merkittävä seikka on se, ettei osinkoa saa jakaa, mikäli jaosta päätettäessä tiedetään tai pitäisi tietää osakeyhtiön olevan maksukyvytön tai jaon aiheuttavan maksukyvyttömyyden. Uhkaavan maksukyvyttömyyden sisältö on vielä avoin, se tulee määräytymään vasta tulevien oikeuskäytäntöjen kautta. Maksukyky arvioidaan mahdollisimman lähellä varojenjakopäätöksen tekohetkeä. Esimerkiksi, jos yhtiökokous pidetään vasta kuuden kuukauden kuluttua tilinpäätöshetkestä, varojen jakopäätöstä tukemaan on laadittava edellisten kirjanpitoajojen perusteella välitilinpäätös. Osakeyhtiölain vastaisesti osinkoa ei ole suotavaa jakaa. Muutenkaan ei ole syytä nostaa yhtiöstä varoja yrittäjälle lainsäädännön vastaisesti. Saatu etu katsotaan herkästi peitellyksi osingonjaoksi ja sitä verotetaan ankarasti. 28 Saadun edun arvosta katsotaan 70 prosenttia progressiivisesti verotettavaksi ansiotuloksi. Pääomalainaa ei enää kirjata omaan pääomaan kuten aiemmin vaan erillisenä eränä taseeseen. Tämä säännös ei kuitenkaan estä pääomalainan kirjaamista omaan pääomaan. OYL 12:1 :n 1 momentissa säädetään seuraavaa: Yhtiö voi ottaa pääomalainan jonka: 1. pääoma ja korko saadaan maksaa yhtiön selvitystilassa ja konkurssissa vain kaikkia muita velkojia huonommalla etuoikeudella, 2. pääoma saadaan muutoin palauttaa ja korkoa maksaa vain siltä osin, kuin yhtiön vapaan oman pääoman ja kaikkien pääomalainojen määrä ylittää yhtiön viimeksi päättyneeltä tilikaudelta vahvistettavan tai sitä uudempaan tilinpäätökseen sisältyvän taseen mukaisen tappion määrän 29, sekä 3. pääoman tai koron maksamisesta yhtiö tai tytäryhtiö ei saa santaa vakuutta. Pääomalainoilla on keskenään yhtäläinen oikeus yhtiön varoihin, jollei ole yhtiön ja velkojien kanssa muuta sovittu. Osakeyhtiön nettovarallisuus saadaan kun yhtiön omaisuudesta vähennetään velat. Nettovarallisuuslaskennan pohjana on verovuotta edeltävän vuoden tase. Varat arvostetaan varallisuusverolain mukaisesti. Rahoitusomaisuus arvostetaan kirjanpidossa olevaan nimellisarvoon. Vaihto-omaisuus luetaan kuuluvaksi hankintamenoon, epäkuranttiusvähennykset huomioon ottaen. Käyttöomaisuus (myös arvopaperit ja pitkävaikutteiset menot joilla on varallisuusarvoa) arvostetaan poistamattomaan hankintamenoonsa. Mikäli tämä poistamaton hankintameno on alhaisempi kuin ve- 28 Ks esim; Leppiniemi Jarmo s jakokelpoinen määrä, s. 308 lähipiirille annettu rahalaina, s. 318 pääomalaina ja korko, s. 447 omien osakkeiden lunastaminen. 29 Esimerkiksi yhtiöllä on taseessa vanhoja tappioita euroa, vapaata omaa pääomaa nolla ja pääomalainaa euroa. Näin pääomalainasta voitaisiin palauttaa vain euroa. 42

43 rotusarvo, käytetään verotusarvoa. Laskennalliset verosaamiset eivät kuulu varallisuuteen. Velat arvostetaan nimellisarvoonsa. Velkana pidetään myös pääomalainoja. Velkana ei pidetä rahastoja, pakollisia varauksia, realisoitumattomia kurssieroja (KPL 5:3), laskennallisia verovelkoja (KPL 5:18) eikä sellaisia liittymismaksuja ja muita eriä, joita varallisuusveroa määrättäessä ei ole saanut vähentää. Arvonkorotuksia ei huomioida. Uuden yhtiön osakkeen ja osakepääoman korottamisen yhteydessä merkityn uuden osakkeen matemaattisena arvona pidetään merkintähintaa. Nettovarallisuudesta ei vähennetä jaettavaksi päätettyä osinkoa. Sen sijaan osakkeen verotusarvoa laskettaessa osinko vähennetään varoista. Osakkeiden matemaattinen arvo saadaan kun nettovarallisuus jaetaan yhtiön ulkona olevien osakkeiden lukumäärän mukaisesti. Veronsaaja vahvistaa vuosittain osakkeen matemaattisen arvon. Tästä annetaan tieto kirjallisesti yhtiön johdolle vuosittaisella verolipulla. Omistajayrittäjän omistamien osakkeiden matemaattisesta arvosta vähennetään osakaslaina ja yhtiön omistama osakkaan käytössä oleva asunto. Osakaslaina vähennetään, jos osakas omistaa yksin tai perheensä kanssa vähintään 10 % yhtiön osakkeista tai äänimäärästä. Asunnon arvo vähennetään, jos asunnossa asuva katsotaan työntekijän eläkelain mukaan yrittäjäosakkaaksi. Yrittäjäosakas Yrittäjäosakkaana pidetään henkilöä, joka on yhtiössä johtavassa asemassa ja jolla on yksin enemmän kuin 30 % yhtiön osakepääomasta tai tosiasiallisesta äänivallasta. Yrittäjäosakkaana pidetään myös johtavassa asemassa työskentelevää osakasta joka omistaa yksin tai perheensä kanssa yli 50 % osakkeista tai äänivallasta, vaikka oma omistus jäisi alle 30 prosentin. Yrittäjäosakkaan asema voi syntyä myös silloin, kun henkilö omistaa osakkeet välillisesti toisen yhtiön kautta. Perheenjäseninä pidetään puolisoa ja samassa taloudessa asuvia suoraan etenevässä tai takanevassa polvessa olevia sukulaisia. 43

44 Jaetaanpa osinkoa 30 Verotusjärjestelmä muuttui perusteellisesti noin kymmenen vuotta sitten. Yhtiöveron hyvityksestä luovuttiin, ja verouudistus toi tullessaan paljon uusia euro- ja prosenttirajoja osingoista maksettavien verojen laskemiseen. Järjestelmä siis monimutkaistui vanhaan yhtiöveron hyvitysjärjestelmään nähden. Verokonsulttien ammattikunta saa jälleen lisää työkenttää. Pörssilistaus vaikuttaa osinkojen verotukseen Osinkoverotusjärjestelmässä yksityisten henkilöiden ja kuolinpesien saamia osinkotuloja verotetaan eri tavoin riippuen siitä, onko osingon maksanut pörssiin listautunut yhtiö vai jokin yksityinen osakeyhtiö. Julkisesti noteeratun yhtiön jakamasta osingoista 85 prosenttia luetaan saajalleen veronalaiseksi pääomatuloksi ja 15 prosenttia on verovapaata kun saajana on yksityinen henkilö. Näin ollen tavallisen osakesäästäjän saama osinko on osittain verovapaata ja osittain verotettavaa pääomatuloa. Esimerkiksi jos saatu osinko olisi euroa, verovapaata siitä on euroa. Loppuosa eli euroa on pääomatuloa ja tästä osingonsaaja maksaa veroa 30 % (2 550 euroa). 31 Kaikkiaan tämä tarkoittaa sitä, että osa osingonsaajan saamasta osingosta menee veroihin, sen lisäksi mitä jakava osakeyhtiö on veroa maksanut omasta tulostaan. Osingonsaaja maksaa veroa 25,5 prosenttia saadusta osinkotulosta. Suomalaisessa omistuksessa olevan pörssiyrityksen jakaman voiton kokonaisverorasitus nousi tämän uudistuksen seurauksena huomattavasti entiseen järjestelmään verrattuna. Jaetun voiton kokonaisverorasitus on noin 40,4 prosenttia. Kokonaisverorasitus koostuu yhtiön voitosta maksamasta 20 prosentin verosta ja osingonsaajan maksamasta verosta. Jotta yhtiö pystyy jakamaan euroa osinkoa omistajilleen, on yhtiön verotettavan tulon oltava vähintään ( x 20/80) = euroa euroa = euroa. Kokonaisverorasitus on = euroa. Pörssiyhtiön maksama osinko listaamattomalle yhtiölle on se kokonaan tämän yhtiön veronalaista tuloa. Listaamaton yhtiö maksaa osinkotuotostaan 20 prosentin veron. Tämä muutos vähentää oman sijoitusyhtiön houkuttelevuutta. Kun varat aikanaan nostetaan omastajille itselleen, maksetaan varojen nostosta vero toiseen kertaan. 30 Ks. Verohallinnon ohje osinkotulojen verotuksesta dnro A207/200/2013 ( ), voimassa toistaiseksi. 31 Mikäli osingon määrä on yli euroa, pääomatulon verokanta euroa ylittävältä osalta on 33 %. Osingosta menevän veron määrä on siten joko 25,5 % tai 28,05 %. 44

45 Entä yksityisen yrityksen maksamat kohtuulliset osingot? Muun kuin julkisesti noteeratun osakeyhtiön jakamasta osingosta 25 prosenttia on veronalaista pääomatuloa ja 75 prosenttia verovapaata tuloa siltä osin kuin osingon määrä vastaa enintään 8 prosenttia nettovarallisuudesta 32. Jos osingonsaajan verovuonna saamien osinkojen yhteismäärä ylittää euroa, ylimenevästä osasta on veronalaista pääomatuloa 85 prosenttia ja vastaavasti verovapaata 15 prosenttia. Tämä edellyttää, että osinko on samalla enintään 8 % matemaattisesta arvosta. Jos osinko on yli 8 prosenttia nettovarallisuudesta, ylimenevästä osasta 75 prosenttia on veronalaista ansiotuloa ja 25 prosenttia verovapaata tuloa. Yleisenä neuvona voi edelleen pitää sitä, että listaamattomasta yhtiöstä kannattaa nostaa huojennusalueella oleva osinko kokonaisuudessaan. Osinko on huojennusalueella kun sen määrä on vähemmän kuin 8 % nettovarallisuudesta ja samalla enintään euroa. Osingosta on toimitettava ennakonpidätys. Ennakonpidätyksen suuruus on 7,5 prosenttia euron rajaan saakka. Rajan ylittävältä osalta ennakonpidätys on 28 prosenttia. Ennakonpidätyksen tilitys- ja seurantavelvollisuus on määrätty osinkoa jakavalle yhteisölle. 33 Osinko on saajalleen veronalaista tuloa sinä vuonna jolloin ne ovat olleet hänen nostettavissaan, lähinnä täksi verovuodeksi muodostuu sama kuin yhtiökokouksen pitoajankohta. Jos toiminimellä on liiketoimintaan liittyviä osakkeita, on osinko listaamattomalta yhtiöltä 75 prosenttisesti elinkeinotuloa ja 25 prosenttia verovapaata tuloa. Listatusta yhtiöstä saatu osinko on 85 prosenttisesti elinkeinotuloa. 32 Matemaattiselle arvolle laskettu tuottoprosenttia on vuodesta 2013 laskettu yhdellä prosenttiyksiköllä. Muutoksen jälkeen verotus yleensä keveni ansiotulona verotettavien osinkojen osalta ja sellaisten pääomatulona verotettavien osinkojen osalta, joiden määrä osakasta kohti oli euroa. Mikäli osinko oli vähemmän kuin 8 % nettovarallisuudesta ja samalla yhdellä henkilöllä osinkoa vähemmän kuin euroa, yhtiön ja osakkaan yhteenlaskettu vero nousi 24,5 prosentista 26 prosenttiin. Siirtymävuosina osingon jaon myötä verotus hieman kiristyi, koska vuonna 2014 jaetaan pääosin osinkoa yhtiön aikaisempien vuosien tuloksesta, jolloin yhtiön osalta verorasitus oli 24,5 %. Kokonaisverorasitus nousi noin 30,2 prosenttiin. 33 Osingosta verottajalle tilitettävä ennakonpidätys on ilmoitettava sekä maksettava osingon nostokuukautta seuraavan kuukauden 12. päivään mennessä. Jakavan yhtiön on tehtävä osingon jaosta ilmoitus omalle verotilille. Tätä ei saa missään nimessä unohtaa, sillä siitä seuraa sanktio. Tilitoimisto tämän yleensä tekee, mutta asiasta on myös informoitava kirjanpitäjää, sillä kirjanpitäjä ei voi automaattisesti tietää mitä yhtiön johto tekee. 45

46 Avoimen ja kommandiittiyhtiön elinkeinovaroihin kuuluvasta osakkeesta saatu osinko on kokonaan henkilöyhtiön elinkeinotulolähteen tuloa. Verovapaa osa lasketaan osakkaan hyväksi, kun henkilöyhtiön tulo jetaan verotettavaksi osakkaiden tulona. Esimerkki osingonjaosta, Maaritin Palvelu Oy Maarit omistaa yksin pienen palvelualttiin yhtiön Järvenpäässä. Osakepääoma on euroa. Yhtiön taseen loppusumma on euroa, velkaa on euroa. Lasketaan ensin yhtiön nettovarallisuus. Varallisuuslaskelma Yhtiön omaisuus on Velkaa on Nettovarallisuus on = Tilikausi päättyi ja nettovoittoa kertyi peräti euroa. Maarit haluaa hankkia kaverikseen pieniä koiria. Hän, koirien hankintaa varten, päättää nostaa itselleen osinkoa toukokuussa 2015 peräti euroa. Hän näppäränä tyttönä laatii päätöksestään yhtiökokouksen pöytäkirjan, sekä ilmoituksen osingonjaosta verotilille viimeistään Verotetaan Nettovarallisuudesta 8 % on euroa. Tästä summasta 75 % on verovapaata ja 25 % verollista pääomatuloa: 696 eurosta vero 30 % on 208,80 Nettovarallisuusrajasta ylimenevä osa on = euroa, ja tästä summasta 75 % on Maaritille ansiotuloa: euroa ansiotulona, arvioidaan vero 10 % , Maaritin maksamat verot yhteensä 375,00 euroa 34 Oletuksena, ettei Maaritilla ole muita ansiotuloja. 46

47 Jotta Maaritin Palvelu Oy voi maksaa omistajalleen osinkoa on yhtiön pitänyt maksaa voitostaan veroa 20 %. Osinkoon kohdistuva vero on: euroa x 20/80 = euroa. Näin ollen yhtiön on täytynyt tehdä tulosta euron verran ennen veroja osingon maksamista varten. Kokonaisverorasite on = euroa. Jaettuun voittoon kohdistuu veroja 26 prosentin verran. Maaritin netto osinko on ( =) euroa. Mikäli Maaritin yhtiö olisi tarpeeksi varakas ja koko jaettu osinko sisältyisi 8 prosentin nettovarallisuuden alapuolelle olisi verokohtelu seuraava: Mielenkiintoista! eurosta 25 % on euroa, jota verotetaan pääomatulona eli 30 % 375 euroa. Päästään samaan lopputulokseen kuin edellisessä laskennassa. Eli johtopäätöksenä voidaan tehdä se, että kun ansiotulon verorasite ylittää 10 prosentin ei kannata maksaa itselleen ylisuuria osinkoja. Mikäli Maarit olisi maksanut itselleen palkkaa euroa, olisi verorasite jäänyt alle 10 prosentin. Näin ollen koirien hankinta osingonjaon kautta tuli Maaritille kalliimmaksi kuin niiden hankinta nettopalkasta maksaen. 47

48 Työperäinen osinko Työpanososinkoa koskevien sääntöjen tarkoituksena on osaltaan ehkäistä työpanokseen perustuvan tulon muuntamista kevyemmin verotettavaksi tuloksi. Saman tyyppisiä uusia sääntöjä on viime vuosina rakennettu tulon veron määrän muuttamisen ehkäisemiseksi vain muuttamalla tulon nimeä. Tulon nimen muutos ei saisi muuttaa veron määrää, saatiin tulo sitten työn perusteella, neliöitten, konetuntien tai muun mitan perusteella. Työpanososinko verotetaan työn tekijän verotuksen mukaan, ei sen mukaan miten tätä tuloa nimitetään. Osinko verotetaan palkkana tai työkorvauksena, jos osingon jakoperusteena on osingonsaajan tai tämän intressipiiriin kuuluvan henkilön työpanos. Työpanososinkoa koskevien säännösten tarkoituksena on osaltaan ehkäistä työpanokseen perustuvan tulon muuntamista kevyemmin verotettavaksi osinkotuloksi. Työpanososinko verotetaan samaan tapaan kuin jos tulo olisi maksettu työnsuorittajalle palkkana tai työkorvauksena. Työperäistä osinkoa maksavan yhtiön on suoritettava osingosta myös ennakonpidätys. Yhtiö saa vähentää maksamansa työperäisen osingon omassa verotuksessaan. Työperäisen osingon verotussääntöjä sovelletaan myös tilanteissa, joissa osingonsaajana on niin sanottu holdingyhtiö, joka on osakkaana osinkoa jakavassa liiketoimintaa harjoittavassa yhtiössä ja sen jakaminen osinkojen erilainen määrä suhteessa muihin osingonsaajiin perustuu esimerkiksi holdingyhtiön omistajan työpanokseen osinkoa jakavassa yhtiössä. 48

49 Työperäinen osinko verotetaan ansiotulona sen henkilön tulona, jonka työpanoksesta tosiasiallisesti on kysymys (herra A), vaikka osingonsaaja olisikin joku muu henkilö (neiti X). 35 Kolme tapaa käsitellä työpanososinkoa ( ) Työpanososinko -jakajalle vähennyskelpoinen erä -ei vähennä jakajan nettovarallisuutta Palkka - ei TyEL/YEL - ei työttömyysvakuutusta - maksetaan sotu - otetaan ennakonpidätys Osingon saaja neiti X - ei ennakonpidätystä Luetaan herra A:n tuloksi Työkorvaus - ei TyEL/YEL - ei työttömyysvakuutusta - ei sotu Ennakkoperintärekisteri Kyllä Ei ennakonpidätystä Ei Kyllä ennakonpidätys Juha Siikavuo Edellä kuvatusta voi hyvin päätellä, että meillä on verotuksessa niin sanottu muunto ongelma. Millä nimellä absoluuttista tuloa nimitetään, verotuksen kohtelu muuttuu sen mukaan. Verokohtelun ero voi olla huomattava. 35 Työpanokseen perustuvan osingon verotus on ohjeistettu verottajan ohjeessa Dnro 1103/32/2009,

50 1.4 Erilliskysymyksiä yritysverotuksesta Yritystoiminnan tulo syntyy kun suorite (suoriteperusteisuus) tai sen osa luovutetaan (EVL 13 ) saajalle. Saajan ei tarvitse olla suoritteen lopullinen käyttäjä tai kuluttaja, hän voi olla myös esimerkiksi jälleenmyyjä. Elinkeinoverolain mukaan tulo on sen verovuoden tuottoa, jona se on saatu rahana, saamisina tai muuna rahan arvoisena etuutena. Veronalainen tuotto voi syntyä riippumatta siitä saako yritys suoranaisesti rahaa kassaansa vai ei. Tulo aiheuttaa veroseuraamuksen vaikka yritys ei ole saanut suoranaista rahaa. Tuoton muodostuminen pelkäksi saamiseksi katsotaan myös veronalaiseksi toiminnaksi. Elinkeinoverolaissa veronalaisten tulojen määritelmä on siten hyvin laaja. Kaikki elinkeinotoiminnassa rahana tai rahan arvoisena etuutena saadut tulot ovat veronalaisia (EVL 4 ja 5 ), mikäli toisin ei ole säädetty. Elinkeinoverolain 6 sisältää luettelon eristä, jotka eivät ole veronalaista tuottoa. Keskeisimmät näistä ovat yhtymästä saadut voitto-osuudet ja pääomasijoituksina saadut suoritukset. Meno on sen verovuoden kulua, jona suorittamisvelvollisuus on syntynyt (EVL 22 ). Meno ei välttämättä liity siihen verovuoteen jolloin suorite maksetaan. Meno aiheuttaa veroseuraamuksen liikkuu yritystoiminnassa rahaa tai ei. Elinkeinoverolaissa menojen määritelmä on huomattavan laaja, TVL:n vastaava määritelmä on suppeampi. Esimerkiksi eräät korot ja arvonmuutokset eivät ole TVL:n mukaan aina vähennyskelpoisia menoja. Terveydenhuolto omassa yrityksessä Perusajatus työterveyden ylläpidosta muuttui ratkaisevasti noin kymmenen vuotta sitten. Aiemmin se oli vain sairaanhoitoa, kun sairastuttiin saatiin vaivaan hoitoa. Nyt ajatellaan reippaasti positiivisemmin, kun on ongelma, niin hoidetaan se kuntoon jo paljon ennen varsinaista sairastumista. Hoidetaan ennaltaehkäisevästi, ettei sairastuttaisi lainkaan. Eikä jäätisiin edes pois työstä päiväksikään, vaan jatketaan tuottavaa työtä yhteiskunnalle. Hieno ajatus! Yrittäjällä vähennyskelpoisia kuluja ovat sellaiset kustannukset, jotka normaalisti kuuluvat KELA:n korvaamaan työterveydenhuoltoon, siltä osin kun ne ovat kohtuulliset yrittäjän työpanokseen nähden. 36 FI/Syventavat_veroohjeet/Elinkeinoverotus/Yrittajan_tyoterveyshuollon_kustannuks et(29593) 36 Yrittäjän työterveyshuollosta aiheutuneiden kustannusten vähentämisessä verotuksessa on annettu ohje, diaarinumero A47/200/2013, , annettu toistaiseksi. 50

51 Virike- ja lounassetelit Työnantaja voi antaa työntekijälle kulttuuri- ja/tai liikuntaseteleitä 37 verovapaasti 400 euroon saakka vuositasolla. Liikkeen- tai ammatinharjoittajalla (tmi) tätä etua ei ole. Katso tästä tarkemmin osoitteessa: FI/Syventavat_veroohjeet/Henkiloasiakkaan_tuloverotus/Tyontekijan_omaehtoinen_ liikunta_ja_kult(9989) Kun työnantaja antaa henkilökuntaetuna liikunta- ja kulttuuripalvelua, hän ei saa vähentää palvelun hankintaan sisältyvää arvonlisäveroa omassa kirjanpidossaan. Yrittäjä voi yrityksensä kautta hankkia itselleen lounassetelit. Niitä myönnetään yksi seteli yhtä työpäivää kohden. Lounastetelin arvo on yritykselle vähennyskelpoinen kulu. Setelin hinnasta 75 % on saajalleen luontaisetu tai hän maksaa summan yritykselle. Päiväkahvilla, neuvottelua vai edustamista? 37 Verottajan antama ohje , diaarinumero 1848/31/2008 työntekijän omaehtoinen liikunta- ja kulttuuritoiminta verovapaana etuna. 51

52 Neuvotellaan vain edustellaan? Neuvottelukulu on yritystoiminnassa kokonaan vähennyskelpoinen, myös arvonlisäveron osalta. Neuvottelukulu kohdistuu yleensä yrityksen omiin sidosryhmiin, henkilöstöön, kirjanpitäjään, tilintarkastajaan jne. Markkinointi- ja mainosmenot ovat kokonaan vähennyskelpoisia niin tuloverotuksessa kuin arvonlisäverotuksessa. Markkinointi- ja mainostilaisuus on kaikille potentiaalisille asiakkaille avoin tilaisuus, jolla pyritään tekemään yritys laajasti tunnetuksi ja samalla esitellä sen tuotteita. Yritys voi järjestää tuotteidensa markkinoinnin myös kohderyhmämarkkinointina, jolloin tilaisuuteen kutsutaan vain tietty asiakaskunta. Markkinointi- ja mainostilaisuudet liittyvät yrityksen verolliseen liiketoimintaan, joten niiden järjestämisestä aiheutuneet kustannukset ovat vähennyskelpoisia. Myös tilaisuudessa tapahtuva tavanomainen tarjoilu on vähennyskelpoista kulua. Tilaisuuden päättymisen jälkeen tapahtuvaa vieraanvaraisuutta pidetään edustustilaisuutena. Tavanomaisuudesta poikkeavat lahjat katsotaan kuuluvan edustusmenoiksi. Arvonlisäverolain 25 mukaan vähennyskelpoisia lahjoja ovat vain tavaranäyte ja tavanomainen mainoslahja. Näitä ovat lähinnä kynät, solmiot, kassit yms. joihin on yleensä painatettu yrityksen tunnus. Tavanomaisen mainoslahjan arvo saisi olla noin euroa arvonlisäveroineen. Tavanomaisen mainoslahjan antamisesta ei tule suorittaa arvonlisäveroa ns. omana käyttönä. 38 KHO 2006, taltio 2532: Yhtiö oli suomalainen osakeyhtiö, joka kuului tytäryhtiönä kansainväliseen konserniin. Se oli antanut mainoslahjoina vuosina muun muassa kyniä, t-paitoja, solmioita huiveja, karvalakkeja, kelloja, lompakoita, golfsateenvarjoja ja fleece-puseroita. Mainoslahjojen hankintahinnat vaihtelivat noin 27 eurosta 48 euroon. Lahjoihin oli merkitty yhtiön logo. Niitä oli annettu yhtiön asiakkaille, tavarantoimittajille ja muille sidosryhmille. Korkein hallinto-oikeus katsoi, ettei kysymys ollut ALV :n kohdassa 3 tarkoitetuista edustustarkoitukseen hankituista ja käytetyistä tavaroista. Koska kuitenkin lahjojen laatu ja niiden hankintahinta sekä arvo saajilleen olivat kerrotun korkeat KHO katsoi, etteivät ne olleet vähäarvoisia, ns. tavanomaisia mainoslahjoja. Tämän vuoksi yhtiön oli suoritettava arvonlisäveroa lahjojen luovuttamisesta sidosryhmilleen tavaran omaa käyttöä koskevien säännösten mukaisesti. Henkilökunnalle annetut arvokkaammat lahjat (merkkipäivä-, joulu- ja muut lahjat) ovat vähennyskelvottomia edustusmenoja Ks. VH Dnro 621/40/ Arvonlisäverolaki 114 sisältää luettelon useista henkilökuntaankin liittyvistä hankinnoista, jotka ovat arvonlisäverossa vähennyskelvottomia. 52

53 Yritystoiminnan merkkipäivän (esimerkiksi 50-vuotisjuhlat) juhliminen ei tee siitä automaattisesti edustustilaisuutta. Merkkipäivän kulut on jaettava vähennyskelpoiseen ja kelvottomaan osaan. Asiakastahon edustajien osuus on edustusmenoa ja oman henkilökunnan osuus vähennyskelpoista. Kustannusten jako on helpointa tehdä osallistujien lukumäärän mukaan. KHO , T 2282: Hotelli- ja ravintolatoimintaa harjoittava yhtiö luovutti itse tuottamiaan palveluja, kuten majoituspalveluja, matkanjohtajille siten, että he saivat maksuttomat yöpymiset johtamansa matkaryhmän kanssa. Kysymys oli alennukseen rinnastettavissa oleva suoritus ja luovutukset tapahtuivat liiketoimintaan kuuluvaan tarkoitukseen. Tämä oli vähennyskelpoinen menoerä, joten arvonlisäveroa ei tullut suorittaa omaa käyttöä koskevien säännösten mukaisesti. Edustusmenoista saadaan kirjanpidossa vähentää koko määrä, mutta tuloverotuksessa sekä arvonlisäverotuksessa ne ovat kokonaan vähennyskelvottomia. Edustaminen kohdistuu tiettyihin yrityksen ulkopuolisiin henkilöihin, kuten asiakkaisiin ja muihin yrityksen toimintaan suotuisasti vaikuttaviin tahoihin. Edustamisella ja vieraanvaraisuudella pyritään uusien liikesuhteiden luomiseen, entisten suhteiden säilyttämiseen tai parantamiseen tai muutoin liiketoiminnan edistämiseen. Edustustilaisuudessa kohdejoukko on etukäteen rajattu, se on suljettu tilaisuus ja sisään pääseekin yleensä vain kutsukortilla. Edustuskulua ei ole yrityksen omaan henkilöstöön ja hallintoon liittyvät menot, kuten kokoukset, koulutukset ja virkistystilaisuudet 40. Edustusmenot on erotettava edellä mainituista sekä mainos-, markkinointi-, pr- yms. menoista. Nämä menot kohdistuvat suurempaan joukkoon ihmisiä ja tilaisuus on yleensä avoin markkinointitilaisuus ja näissä arvonlisävero on myös vähennettävissä. Normaaliin kohteliaisuuteen kuuluvan tavanomaisen tarjoilun järjestäminen ei tee tilaisuudesta vielä edustustilaisuutta. Tavanomainen tarjoilu on esimerkiksi kahvitarjoilua, buffet-tyyppistä lounastarjoilua ruokajuomineen tai muuta tällä tasolla vastaavaa lounastarjoilua ruokajuomineen. Tarjoilun ajankohdan on oltava toissijaista tilaisuuden liiketoiminnalliseen luonteeseen nähden ja sen on oltava sellainen, että se 40 Yhtiön määräämänä ajankohtana järjestetty koko henkilökunnalle tarkoitettu virkistystilaisuus, joka liittyy yhtiön liiketoimintaan, on kustannuksiltaan kokonaan vähennyskelpoinen (KHO T 1229). Esimerkiksi pikkujoulut ja kesäjuhlat. Vähennyskelpoisuus edellyttää, että kaikilla on oikeus osallistua tilaisuuteen eli edellytetään tasavertaisuutta. Tällaisten tilaisuuksien isäntien kulut voidaan kuitenkin katsoa edustusmenoiksi. Suljetut tilaisuudet ovat vähennyskelvottomia edustuskuluja. 53

54 palvelee tilaisuuden järjestäjän tavanomaista huomaavaisuutta osallistujia kohtaan tai tilaisuuden tehokasta toteuttamista. Tilaisuuden ajoittuminen iltaan tai viikonloppuun ei tee siitä automaattisesti edustustilaisuutta. 41 Tavanomaisen lounaan tulisi ajallisesti olla tilaisuuden aikana, eikä vasta sen päättymisen jälkeen. Mikäli ruokailu on varsinaisen liiketoiminnallisen tilaisuuden jälkeen ja ruokailun aikana nautitaan runsaasti alkoholia muuttuu tilaisuuden luonne edustustilaisuudeksi. Myös virallisen ohjelman jälkeiset vapaamuotoiset illanvietot tarjoiluineen ovat edustustilaisuuksia. KHO , T 1227 (vuosikirja): Yhtiö järjesti kustantamiensa oppikirjojen esittelyyn ja markkinointiin sekä niiden käyttäjien kouluttamiseen liittyviä tilaisuuksia arki-iltaisin ja viikonloppuisin. Kutsuja lähetettiin alueellisesti oppiaineiden opettajille. Tilaisuuden kohdistaminen liiketoiminnallisin perustein opettajiin ei tehnyt tilaisuudesta edustustilaisuutta. Tilaisuudet järjestettiin opettajille lauantaisin klo 10-15, johon sisältyi aamukahvi, lounas ja iltapäiväkahvi. Nämä tilaisuudet katsottiin vähennyskelpoisiksi markkinointi- ja koulutustilaisuuksiksi. Kauppaopettajille perjantaina klo 9-14 järjestetyn kauppaopettajapäivän jälkeiset (klo 14 alkaneet) coctails, kirjanäyttely ja komiikka katsottiin edustusmenoiksi. Myös luokanopettajille arki-iltaisin klo järjestetyn infotilaisuuden jälkeinen illallinen katsottiin edustustilaisuudeksi. KHO , taltio 1229: Yhtiö oli järjestänyt henkilökunnalleen virkistystilaisuuksia, kuten pikkujoulut ja kesäjuhlia. Tilaisuuksiin oli voinut osallistua yhtiön koko henkilökunta tai tietyn osaston tai muun yksikön henkilökunta. Tilaisuudet oli järjestetty yhtiön päättämänä ajankohtana työaikana tai kokonaan tai osaksi työajan ulkopuolella. Koska virkistystilaisuudet olivat yhtiön määräämänä aikana järjestämiä koko henkilökunnalle tarkoitettuja yhteistilaisuuksia, niiden katsottiin liittyvän läheisemmin yhtiön liiketoimintaan kuin henkilökunnan vapaa-aikaan. Tilaisuuksissa tapahtuva tavaroiden ja palvelujen kulutus ei siten ollut henkilökunnan yksityistä kulutusta vaan yhtiön liiketoiminnassa tapahtuvaa kulutusta ja tilaisuuksia varten tapahtuviin hankintoihin sisältyvä arvonlisävero oli vähennyskelpoinen. 41 Ks. HKO , T 1227 (vuosikirja) sekä T 1228 (vuosikirja). Edellisessä on kyse opettajille järjestetyistä tilaisuuksista. Jälkimmäisessä on kyse lääkäreille ja muulle terveydenhuoltohenkilökunnalle järjestetystä reseptilääkkeiden tuote-esittelystä. Katso myös KHO:n vuosikirjapäätökset 2013:63, 2013:64 ja 2013:65. KHO T 1229 (vuosikirja elinkeinoverotus) yrityksen järjestämä kauppiastilaisuus jälleenmyyjilleen, jossa oli tuotantoon ja jälleenmyyntiin liittyviä puheenvuoroja ja tilannekatsauksia katsottiin olleen vähennyskelpoinen markkinointi- ja mainostilaisuus. Sen sijaan kokousohjelman jälkeen järjestetyt iltaohjelmatilaisuudet, seuraavana päivänä järjestetty aamusaunat tarjoiluineen sekä osallistujien yöpymisestä aiheutuneet kustannukset katsottiin edustusmenoiksi. 54

55 KHO , taltio 2059: Yhtiö oli järjestänyt samaan konserniin kuuluvien yhtiöiden välisiä kokous- ja neuvottelutilaisuuksia, joissa käsiteltiin mm. Konsernin sisäiseen tarkastukseen ja raportointiin liittyviä asioita. Kokous- ja neuvottelutilaisuuksien yhteydessä yhtiö järjesti konserniyhtiöiden toimihenkilöille lounastarjoilua. Tarjoilua tapahtui sekä yhtiön omissa tiloissa että ravintolassa ja siihen sisältyi ruoan lisäksi alkoholijuomia ja tupakkavalmisteita. Koska kysymys ei ollut konserniyhtiöiden välisistä liikeneuvotteluista, tarjoilusta aiheutuneet kustannukset eivät olleet vähennyskelvottomia edustustarkoitukseen käytettävien tavaroiden ja palvelujen hankinnasta aiheutuneita kustannuksia. Yhtiö sai näin vähentää kokous- ja neuvottelutilaisuuksissa järjestetystä tavanomaisesta tarjoilusta aiheutuneisiin kustannuksiin sisältyvän arvonlisäveron verollista liiketoimintaa varten tapahtuvana hankintana. Kirjanpitoon eri tilaisuuksista pitää laatia omat selvitykset. Saatuun tositteeseen on listattava osallistujien nimet ja/tai yhtiöiden nimet sekä tilaisuuden luonne (tilaisuuden aihe). Näyttövelvollisuus siitä onko kyse neuvottelusta vai edustamisesta kuuluu kirjanpitovelvolliselle. Tämän takia dokumentointi kannattaa tehdä huolella. Arpajaiset Yleisölle markkinointitarkoituksessa järjestetyt arpajaiset ovat yleensä kaikille avoimia kilpailuja, joissa voitto perustuu puhtaaseen sattumaan. Vähennysoikeus arpajaispalkintojen hankintakuluissa on siten voimassa. Palkinnoista ei tarvitse suorittaa oman käytön veroa, jos palkinto on ns. tavanomainen mainoslahja (arvo alle 35 euroa). Oman käytön arvonlisävero pitää suorittaa mikäli palkinnon arvo on huomattava. Palkintona luovutettavasta palvelusta (hotelliyöpyminen) ei oman käytön veroa määrätä. Arpajaisten järjestäjän on syytä perehtyä myös arpajaisveroon sekä muihin arpajaisia koskeviin erityisäännöksiin. 55

56 Muuta Vähennyskelvottomia menoja ovat yksityisen elinkeinonharjoittajan omalle puolisolleen ja lapsilleen maksamat palkat, mikäli palkkaa vastaan ei ole todellisuudessa tehty työtä. Pääomasijoitusten luonteiset maksut 42 sekä verovapaan tulon hankkimisesta johtuneet menot eivät ole vähennyskelpoisia kuluja. Sakot Rangaistusluontoiset maksut, esimerkiksi pysäköintisakot, eivät ole vähennyskelpoisia. Veronkorotukset eivät ole vähennyskelpoisia. Näin ollen verotililtä perityt korot ja huomautusmaksut eivät ole vähennyskelpoisia kuluja. Vähennyskelpoisia menetyksiä ovat esimerkiksi todetut varkaudet ja kavallukset. Näistä on tehtävä asianmukainen rikosilmoitus jotta ne voidaan vähentää verotuksessa kuluina. Kurssi- ja indeksitappiot, luottotappiot sekä saamisten lopulliset arvonalennukset (akordi) ovat vähennyskelpoisia menetyksiä. Konserniavustus on joissain tapauksissa antajalle vähennyskelpoista kulua. 42 ks. esim; KHO /2157. TVL 54, 113 ja 114 sekä EVL 24 ja 31 56

57 1.4.1 Vertailua eri yritysmuotojen välillä Yhtiömuotoa valittaessa eivät verotuskysymykset saisi olla se ensimmäinen askarruttava asia. Verotus on positiivisen liiketoiminnan seuraus, ei sen syy. Verotus seuraa aina jälkijättöisesti. Yhtä yleispätevää vastausta kysymykseen mikä on edullisin yritysmuoto verotuksen kannalta, ei ole. Useat eri tekijät vaikuttavat lopputulokseen ja ratkaisu on haettava eri tekijöiden yhteissummasta. Yritysmuotoa olisi pohdittava liiketoiminnan riskin ja vastuukysymysten kannalta, mitä suurempi riski, mitä enemmän toiminta vaatii pääomia, sitä vaativampi yhtiömuoto valitaan. Mihin liiketoiminnan tulos jätetään? Osakeyhtiö on verotuksellisesti edullisin, mikäli tulos halutaan jättää yhtiöön. Nettovarallisuus kasvaa. Tämä lisää osakkaiden mahdollisuutta saada tulevaisuudessa enemmän verovapaita tai pääomatulona verotettavia osinkoja. Tuloksen ulosmittaaminen siirretään näin myöhempään tulevaisuuteen. Toisaalta, mikäli yrityksen tulot ovat suuret ja yrityksellä on tarvetta investoida voimakkaasti liiketoimintaan, on osakeyhtiö edullinen vaihtoehto. Henkilöyhtiöissä (tmi, avoin yhtiö ja ky) voiton verorasitukseen ei vaikuta se, että jätetäänkö aikaansaatu tulos yhtiöön vai nostavatko omistajat sen itselleen. Jos yrittäjä haluaa ottaa kaiken tuloksen itselleen, niin henkilöyhtiö on hyvä valinta. Verotettavan tulon ollessa suhteellisen pieni (noin alle euroa) on henkilöyhtiö osakeyhtiötä edullisempi. Pitemmällä aikavälillä tuloksen käyttötarkoitus kannattaa miettiä tarkoin, kuka tuloksen haluaa yhtiö vai yrittäjä? Tuloksen jättäminen yhtiöön merkitsee sitä, että pääomatulona verotettavan yritystulo-osuuden määrä kasvaa. Toimintavaraus on mahdollista tehdä henkilöyhtiöissä, ei osakeyhtiössä. Tämä mahdollistaa sen, että nyt maksettavia veroja voidaan alentaa ja verorasitusta lykätä tulevaisuuteen. Toimintavaraus joudutaan kuitenkin jossain vaiheessa purkamaan, jolloin siitä joudutaan maksamaan vero. Jos toimintavaraus puretaan sellaisena tilikautena, jona yhtiön liiketoiminnan tulos on muutenkin alhainen, voidaan onnistua myös todella säästämään veroissa. 57

58 Hyvin varakas avoin yhtiö tai kommandiittiyhtiö on vain joissakin tapauksissa enää varakasta osakeyhtiötä edullisempi vaihtoehto. Tämä siitä syystä, että pääomatulon verotusta on kiristetty ja ansiotulon verotusta ei. Esimerkki Yhtiön nettovarallisuus on euroa ja yhtiön verotettava tulos on euroa, jonka yksi omistaja haluaa ulosmitata itselleen kokonaan. Ky Pääomatulo-osuus nettovarallisuudesta 20 %, eli tulos on yrittäjälle kokonaan pääomatuloa Vero 30 % euroon saakka euroa Vero 33 % eurosta euroa Yhteensä euroa Muut ansiotulot eivät muuta yhtiön tuloksesta maksettavaa veroa. Oy Yhtiö maksaa veroa 20 % euroa Osinkona maksetaan loput = euroa. Nettovarallisuudesta 8 % on euroa tästä 25 % pääomatuloa eli euroa, vero 30 % euroa Ylimenevästä = eurosta 75 % ansiotulona eli euroa (vero noin 33 %) euroa Yhteensä euroa Muut ansiotulot nostavat yrittäjän henkilökohtaista verorasitusta. 58

59 Kuvassa on hyvin karkea arvio YEL osakkaan edullisuusjärjestyksestä tuloksen ulosmittaamisessa osakeyhtiöstä. Osakaslainat osakeyhtiöstä ovat verottajan suurennuslasin alla. Henkilöyhtiöissä on mahdollista tehdä yksityisnostoja ja rahan käyttö omistajan omiin tarpeisiin on näin ollen melko joustavaa. Joustava rahan liikuttelu ei ole mahdollista osakeyhtiöissä, myös liian suuri käteiskassa katsotaan hyvin herkästi peitellyksi osingonjaoksi. Verottaja on käytännössä voinut määrätä ison käteiskassan perusteella osakeyhtiölle ja yrittäjälle peitellyn osingonjaon veroseuraamukset, jotka ovat pahimmillaan merkinneet sitä, että varat on kokonaisuudessaan jouduttu maksamaan verottajalle. Osakaslainat osakeyhtiöstä verotetaan saajalleen pääomatulona ja ne myös alentavat osakkaan mahdollisuuksia saada verovapaita osinkoja. Yhtiön ja yrittäjän väliset sopimukset ovat mahdollisia osakeyhtiössä sekä avoimessa yhtiössä että kommandiittiyhtiössä. Toiminimessä ei sopimuksia ole mahdollista tehdä yrittäjän ja yhtiön välillä. Yrittäjä voi vuokrata omistamiaan tiloja yhtiön 59

60 käyttöön, jolloin hän saa itselleen pääomatuloa. Yrittäjä voi myös myydä tai ostaa yhtiöltä erilaisia omaisuuseriä. Tällöin on oltava tarkka käytetystä siirtohinnasta, se ei saa olla liian suuri tai liian alhainen vaan on etsittävä käypä hinta. Mikäli osakeyhtiö myy yrittäjälle käyttöomaisuutta liian alhaiseen hintaan voi verottaja tulkita kaupan herkästi peitellyksi osingonjaoksi ja siten verottaa hyvinkin ankarasti. Erehtyminen osakeyhtiön kanssa tehdyssä kaupassa on veroseuraamuksiltaan huomattavasti ankarampaa kuin, että samankaltainen erehdys tehdään henkilöyhtiön ja yrittäjän välisessä kaupassa. Peitellyn osingonjaon verottaminen osakeyhtiössä on mahdollista mutta ei henkilöyhtiöissä. Henkilöyhtiöissä havaittu erotus lisätään vain yrittäjän verotettavaan tuloon. 60

61 1.4.2 Joustokohtia Kirjanpidossa on eräitä joustokohtia joiden avulla yrityksen verotettavaa tulosta voidaan säädellä. Tuloslaskennassa on jätetty tilinpäättäjille harkinnanvaraista liikkumavaraa mutta kuitenkin hyvän kirjanpitotavan mukaisesti. Hyvä kirjanpitotapa ei ole täysin vakiintunut vaikka kirjanpitolautakunta (KILA) on antanut monissa asioissa ohjeistavia lausuntoja. KILA on lausunnoissaan päätynyt suosittelemaan tiettyjä menettelytapoja silloin kun lainsäädännöllä ei haluttu julistaa yhtä menettelytapaa laillisesti oikeaksi ja muita vääriksi. Joustokohtia esiintyy muun muassa seuraavissa erissä: hankintamenon määrittäminen ja ajoittaminen, ulkomaanrahan määräiset erät sekä inflaatiokorjaus, osatuloutus ja jaksotukset, poistosuunnitelmat, pienten yritysten poistot ja kertapoistot, lyhytikäinen käyttöomaisuus, vapaaehtoiset varaukset, arvonalentumiset ja -korotukset sekä muut arvostuserät, eläkevastuuvajaus, pitkävaikutteiset menot, akordi, varojen siirrot, pääomalainat sekä vakautetut lainat. Kuluvarastoajattelulla tarkoitetaan tilinpäättäjällä käytössään olevaa harkinnanvaraista liikkumavaraa. Valtaosa tuotto- ja kulueristä on kuitenkin sen luonteisia, ettei niissä ole juurikaan harkinnanvaraista liikkumavaraa. Pääasiallisesti kuluvaraston joustokohdat liittyvät jaksotuksiin, poistoihin, rahavirtoihin sekä vapaaehtoisiin varauksiin. Kuluvaraston yksiselitteistä sisältöä ei voida määritellä, mutta suurilta osin se liittyy tase-erien aktivointikysymyksiin. 61

62 2. VÄLILLINEN VEROTUS, ARVONLISÄVERO Välillisen verotuksen muotoja on lukuisia. Välillinen verotus perustuu omistamiseen tai kuluttamiseen. Kulutukseen perustuva vero onkin hyvin järkevä, mitä enemmän kulutamme yhteiskuntaa ja luontoa niin sitä enemmän maksamme veroa. Välillisen verotuksen muotoja ovat esimerkiksi arvonlisävero, alkoholivero polttoainevero, autovero, tiemaksut, jätemaksut yms. Tässä esityksessä perehdymme ainoastaan arvonlisäveron kysymyksiin. Mikä on arvonlisävero? Arvonlisävero on yleinen, kaikkeen kulutukseen kohdistuva välillinen kulutusvero. Veronsaajana on valtio. Arvonlisävero on kaikkein kehittynein muoto kulutusverosta ja se perustuu Euroopan Unionin kuudenteen direktiiviin. Direktiivin yleisperiaatteena on se, että kullakin jäsenvaltiolla on käytössään yksi pysyvä arvonlisäveroprosentti, joka saa olla yli 15 prosenttia. Lisäksi direktiivissä sanotaan, että jäsenvaltiolla saa olla korkeintaan kaksi alhaisempaa arvonlisäveroprosenttia. Suomen arvonlisäverolaki /1501 astui voimaan ensimmäinen päivä kesäkuuta 1994 (222 ) ja samalla kumottiin aikaisempi liikevaihtoverolaki /559. Arvonlisäverolaki koskee Suomen rajojen sisäpuolella tapahtuvaa elinkeinotoimintaa. Arvonlisäveroa suoritetaan seuraavista toimenpiteistä: 1. Liiketoiminnan muodossa Suomessa tapahtuvasta tavaran ja palvelun myynnistä. 2. Suomessa tapahtuvassa tavaran maahantuonnista. 3. Suomessa tapahtuvassa 26 a :ssä tarkoitetusta tavaran yhteisöhankinnasta. 4. Suomessa tapahtuvasta 72 l :ssä tarkoitetusta tavaran siirrosta varastointimenettelystä. 62

63 Juha Siikavuo, HTM/KTM VEROTUS 2015 Ulkomaantoiminnan käsitteitä Venäjä Ruotsi Vienti ulkomaille Yhteisömyynti Suomi Yhteisöhankinta Tuonti ulkomailta Espanja 63 Egypti

64 Yleisin verokanta EU-maissa on keskimäärin 21 % Verokantoja eri maissa Tällä taulukolla haluan osoittaa, että kansainvälistä painetta korottaa välillisiä veroja on olemassa. 64

65 Kuka sen sitten maksaa ja kuka tilittää? Kuluttajat eivät pääsääntöisesti tilitä veroa valtiolle, vaan sen tekevät välillisesti hyödykkeen vaihdantaketjussa myyjinä olevat verovelvolliset yrittäjät. Vero vyörytetään lopulliseen myyntihintaan sisällytettäväksi, niin että vaihdantaketjussa myyjänä (seuraavassa esimerkissä Remppaminä Tmi) oleva yritys lisää tilitettävän veron määrän oman katteensa päälle. Vero lisätään tuotteen myyntihinnan arvoon! Tästä muodostuu myös veron nimi eli arvoon lisättävä vero. Arvonlisävero ei kertaannu vaan myyjä saa vähentää hankkimansa hyödykkeen (seuraavassa esimerkissä Bauhaus) sisältämän veron myydyn tuotteen verosta. Verokannan osoittama lisäosuus tilitetään valtiolle itsekontrolloidusti kuukausittain. Tällä menettelyllä vero vyörytetään lopulliseksi kuluttajan maksettavaksi (esimerkissä Arja S.), hänellä ei ole vähennysoikeutta veroon nähden 44. Toisin sanoen välillinen verotus kohdistetaan lopulliseen kuluttajaan ja verotus tapahtuu hyödykkeen tai palvelun kulutuksen asteen perusteella. Lopullinen kuluttaja voi olla luonnollinen henkilö tai ei-arvonlisäveron alaista toimintaa harjoittava yritys tai yhteisö esimerkiksi yleishyödyllinen yhdistys. Esimerkki alvijärjestelmästä 44 Arja S. saa tehdä palvelun osuudesta kotitalousvähennyksen omassa verotuksessaan. 65

66 2.1 Verokanta Arvonlisäverolain kahdeksannessa luvussa on määritelty Suomessa käytettävät verokannat. Yleinen verokanta on 24 % 45. Tämän perussäännön poikkeukset on laissa tyhjentävästi esitetty. Verokanta x veron peruste Vero = Alla olevassa kuvassa lueteltu nykyiset sekä eri aikoina käytössä olleet vanhat verokannat kuin myös uudet verokannat. Verokannat, vanhat, haaveilut ja voimassaolevat 45 Näin lasketaan käänteinen kerroin 24/124 = 0, eli 24 prosenttia 124 prosentista. 66

67 On hyvä tunnistaa eri aikoina käytetyt verokannat, sillä arvonlisäverolaki, kuten muutkin verolait, on jatkuvan muutoksen keskellä. Verokantojen yhteydessä on esitetty käänteiset kertoimet, joiden avulla bruttohinnasta saadaan esille suoraan veron euromäärä. 46 Esimerkki Asetetaan hyvälaatuisen television kuluttajahinnaksi eli bruttohinnaksi 1 240,00 euroa, joka siis sisältää arvonlisäveroa 24 %. Bruttohinta on se hinta, joka esitetään kuluttajalle myymälässä esillä olevassa hinnastossa, tai sanomalehden mainoksessa. Kuluttajalle ei saa esittää yksinomaan nettohintaa josta puuttuu arvonlisäveron osuus. Kuluttajan verottomaksi nettohinnaksi saadaan laskemalla 1 000,00 euroa, kun verollinen bruttohinta jaetaan verokannalla lisättynä yhdellä. Veron rahallinen määrä saadaan kun bruttohinnasta vähennetään nettohinta = 1 000,00 euroa (netto) 1,24 Veron määrä 1 240, ,00 = 240,00 Jos käytämme käänteistä kerrointa, niin saamme esille arvonlisäveron rahallisen osuuden suoraan bruttohinnasta. Kun bruttohinta kerrotaan käänteisellä kertoimella, veron osuus on noin 240 euroa. Nettohintaan lisätään veron osuus kertomalla se suoralla verokannalla, summaksi saadaan tarkalleen 240,00 euroa. Veron rahamäärä on ratkaiseva tekijä, ei sen laskukaava tai käytetty pyöristys. Bruttohinta x 0, = 239,99989 alv Nettohinta x 0,24 = 240,00 alv Ostaja saa vähentää omassa kirjanpidossaan myyjän ilmoittaman veron rahamäärän. Mikäli vero on laskettu virheellisesti on ostajan otettava yhteyttä myyjään ja pyydettävä häntä oikaisemaan veron määrä. 46 Hinta 100 euroa. Jaetaan 100/124 = 0, Eli ,64516 = 19,

68 2.1.1 Säädöstö lyhyesti (84-85 b ) Suoritettava vero on aina 24 prosenttia veron perusteesta, ellei toisin säädetä. Tämä seikka on varsin tyhjentävästi lainsäädännössämme esitetty, vero määräytyy aina yleisen verokannan mukaisesti ellei muuta ole erikseen määrätty. Yleinen verokanta on 24 prosenttia. Poikkeukset on lyhyesti esitetty tässä alla. Ensimmäinen alempi 14 % Elintarvikkeiden ja säilöntäaineiden myynnistä, yhteisöhankinnasta, siirrosta, varastointimenettelystä, ja maahantuonnista vero on 14 prosenttia veron perusteesta. Elintarvikkeeksi katsotaan ihmisten ja eläinten nautittavaksi tarkoitetut aineet sekä niiden raaka-aineet, mausteet, valmistuksessa tai säilöttäessä käytettävät mauste-, säilöntäaine, väri- ja muut lisäaineet. Rehu, rehuseos ja eläinten ruokana käytettävät aineet kuuluvat tähän ryhmään. Ravintola- ja ateriapalveluista vero on 14 %. Tämä ei koske alkoholia eikä tupakkatuotteita. Vesijohtovesi ei kuulu tähän verokantaan, pullotettu tai pakattu vesi sen sijaan kuuluu. Myrkkyihin ja eläviin eläimiin ei tätä alennettua verokantaa sovelleta. Poikkeuksena on syötäväksi tarkoitetut elävät kalat, äyriäiset ja ravut. Elintarvikkeiden mukana myytävä palautuskelvoton pakkausmateriaali voidaan myydä tällä alennetulla verokannalla. Elintarvikkeeksi soveltuvan tuotteen tosiasiallisella käyttötarkoituksella ei ole merkitystä myynnin verokantaan, vaan ratkaiseva tekijä on se, että voidaanko tuote luokitella elintarvikkeeksi. Esimerkiksi siemenperunan ja viljan myyntiin sovelletaan alennettua verokantaa vaikka näitä ei ole ensisijaisesti tarkoitettu syötäväksi. Mikäli tuote on käsitelty siten, ettei se enää sovellu elentarvikkeena käytettäväksi, myynnistä on suoritettava 24 % verokannan mukainen vero. 68

69 Toinen alempi 10 % Seuraavassa lueteltujen palveluiden ja tuotteiden myynnistä, yhteisöhankinnasta, siirrosta, varastointimenettelystä, ja maahantuonnista vero on 10 prosenttia veron perusteesta. Tähän verokantaan kuuluvat kirjat, henkilökuljetukset, eräät pääsylipputulot ja luonnolliselle henkilölle tarkoitetut majoituspalvelut, hotelli- ja leirintäalueiden maksut sekä vierasvenesatamien käyttöoikeuden tilapäinen luovuttaminen. Verokanta koskee sirkus-, musiikki-, teatteri- ja tanssiesitysten järjestämistä, urheilutapahtumien, huvipuistojen, eläintarhojen, erilaisten näyttelyjen, museoiden ja muiden vastaavien kulttuuri- ja viihdepalvelutilaisuuksien pääsymaksuja. Esimerkiksi liikuntapalvelut kuten kuntosalien, mikroautoratojen ja biljardisalien käyttöön oikeuttavat lippumaksut sisältävät tämän alhaisemman veron. Yleishyödyllisten yhteisöjen järjestämät tilaisuudet ovat pääsääntöisesti arvonlisäverottomia eikä näihin pääsylipputuloihin sisällytetä veroa. Sanoma- ja aikakauslehdet tilattuna vähintään kuukauden ajaksi. Tekijän suorittama taide-esineen myynti. Taide-esine on määritelty arvonlisäverolain 79 c :ssä. Myyjän on oltava tekijä tai hänen oikeudenomistajansa taikka satunnaisesti muu elinkeinonharjoittaja kuin 79 a :n 3 momentissa tarkoitettu verovelvollinen jälleenmyyjä. Verovelvollisella jälleenmyyjällä tarkoitetaan verovelvollista, joka liiketoiminnan muodossa ostaa tai maahantuo käytettyjä tavaroita taikka taide-, keräily- tai antiikkiesineitä edelleenmyyntiä varten. Euroopan Unioni on määritellyt taide-esineet kuudennen arvonlisäverodirektiivin 26 a artiklan A kohdassa. Lääkelaissa määritellyt lääkkeet, joita saadaan myydä ainoastaan apteekkiliikkeissä. Kliiniset ravintovalmisteet ja niitä vastaavat tuotteet sekä perusvoiteet silloin, kun ne oikeuttavat korvaukseen sairausvakuutuslain perusteella. Luontaistuotteiden verokanta on joko 24 % tai 14 % riippuen siitä miten ne nautitaan, nämä tuotteet eivät ole lääkkeitä vaan elintarvikkeita tai muuta tavaraa. 85b Poikkeuksena on palautettaessa korvaukseen oikeuttavien pakkausten ja kuljetustarvikkeiden vero, joka on 24 prosenttia veron perusteesta. Tähän kuuluu esimerkiksi tyhjien juomapullojen palautuksesta maksettavat korvaukset. 69

70 Myynnistä suoritettavan veron peruste on vastike ilman veron osuutta. Otettaessa tavaraa omaan käyttöön veron peruste on (74 ) otetun tavaran ostohinta tai sitä alhaisempi todennäköinen luovutushinta. Samat säännöt koskevat myös palvelun ottamista omaan käyttöön sekä otettaessa rakennuspalvelu omaan käyttöön. Veron perusteesta saadaan vähentää ostajalle annettu, verollista myyntiä koskeva vuosi- ja vaihtoalennus, osto- ja myyntihyvitys, ylijäämän palautus sekä muu sellainen oikaisuerä. Vähennyskelpoinen on myös verollisena ilmoitettu luottotappio sekä palautetuista pakkauksista ja kuljetustarvikkeista suoritettu korvaus. Veron perusteeseen luetaan suoraan tavaraan tai palveluun kohdistuvat tuet ja avustukset. Käytetyn tavaran myynnistä suoritettava veron peruste on voittomarginaalin osuus. Maahantuodussa tavarassa veron peruste on tullausarvo. Tuonnissa veron perusteeseen sisällytetään yhteisölle kannettavat verot, tullit, tuontimaksut ja muut maksut lukuun ottamatta arvonlisäveroa. KHO 1998 /2440 Henkilö harjoitti maa- ja metsätaloutta ja vuokrasi sen ohella omistamia lomamökkejä. Vuokraus ei ollut aluksi kovin laajaa; mökkejä oli vuokralla neljä. Vuokrasopimukset oli tehty pitkähköiksi ajoiksi. Vuokraustoiminta laajeni myöhemmin seitsemän mökin vuokraamiseksi ja vuokrasopimukset olivat pääasiassa lyhytaikaisia. Kun otettiin huomioon henkilön harjoittaman toiminnan tarkoitus ja toiminnan myöhempi kehitys, toimintaa pidettiin alusta asti verollisena majoitustoimintana. 70

71 2.1.2 Verovelvollisuus Henkilö tai yhteisö, joka myy ja ostaa tai valmistaa tuotteita tai palveluja Suomessa on verovelvollinen suorittamaan arvonlisäveroa hyödykkeiden myynnistä maassamme. Pääsääntöisesti siis kaikki jotka harjoittavat liiketoimintaa maassamme ovat verovelvollisia. Myyjä ei ole verovelvollinen, jos kalenterivuoden liikevaihto on enintään euroa, ellei hän ole oman ilmoituksen perusteella merkitty tai vapaaehtoisesti hakeutunut verovelvolliseksi. Pääsääntöisesti hakeutuminen verovelvolliseksi kannattaa. Hakeutumiseen perustuva verovelvollisuus alkaa tavallisesti hakeutumispäivämäärästä ja on voimassa siihen asti kunnes verovelvollinen itse tekee hakemuksen rekisteristä poistamisesta. Yleishyödylliset yhteisöt (TVL 1535/92) ja uskonnolliset yhdyskunnat ovat verovelvollisia vain, jos niiden harjoittamasta toiminnasta saatu tulo on veronalaista elinkeinotuloa. Julkisyhteisöt ovat verovelvollisia elinkeinotoiminnasta saaduista tuloista. KHO , taltio 4786 Urheiluseura, joka oli TVL (1240/88) 21 :ssä tarkoitettu yleishyödyllinen yhdistys, harjoitti myymälässään toimintaansa liittyvien merkkien, korttien, viirien, tarrojen, lippujen, julisteiden ja miniasujen myyntiä. Tästä myynnistä saatu tulo oli TVL 21.4 :n mukaan verovapaata tuloa eikä siitä ollut suoritettava liikevaihtoveroa. Sen sijaan myymälässä tapahtuvien yleisten kulutustavaroiden kuten asusteiden, laukkujen ja sateenvarjojen myyntiä oli, kuten otettiin huomioon tämän myyntitoiminnan tapahtuminen ansiotarkoituksessa, toiminnan laajuus ja suunnitelmallisuus sekä sen kohdistaminen laajaan asiakaspiiriin ja myös myytävien tavaroiden laatu, pidettävä TVL:n mukaan yhdistyksen veronalaisena liiketulona. Näiden yleisten kulutushyödykkeiden myynnistä oli yhdistyksen suoritettava liikevaihtoveroa. KHO , taltio 2417, ATK-B: Yleishyödylliseksi yhteisöksi katsottu yhdistys tuotti ja julkaisi valistusmateriaalia sääntöjensä mukaista toimintaa eli kuluttajien etujen ja oikeuksien ajamista varten. Sanottua julkaisutoimintaa pidettiin osana yhdistyksen yleishyödyllistä toimintaa. Kysymys ei ollut liikevaihtoverolain 2 :n mukaisesta liiketoiminnan muodossa tapahtuvasta tavaran myynnistä. 71

72 KHO 1998 /2233 Urheiluseura järjesti tarkoituksensa toteuttamiseksi erilaisia liikuntaharjoituksia ja kilpailuja sekä kursseja, näytöksiä ja juhlia. Näistä saatujen tulojen lisäksi yhtiö sai tuloja jäseniltään teetetyistä vähäisistä talkootöistä, lahjoituksena saatujen tavaroiden satunnaisesta myynnistä ja kerran vuodessa ilmestyvän osoitemuistion mainostilan myynnistä. Yhtiö ei ollut noista toiminnoista arvonlisäverovelvollinen. KHO 1999 /430 Yleishyödyllinen yhteisö ei voinut hakeutua verovelvolliseksi vain osasta harjoittamaansa liiketoimintaa. Verovelvollisuus koski hakeutumisen jälkeen kaikkea sellaista toimintaa, josta yhteisö olisi ollut ALV:n yleisten sääntöjen mukaan verovelvollinen ilman ALV 4 :n säännöstä yhteisön yleishyödyllisen statuksen perusteella. Ulkomaalainen, jolla ei ole kiinteää toimipaikkaa Suomessa, ei ole maassamme myydyistä tavaroista ja palveluista verovelvollinen Suomen valtiolle. Ulkomaalaisen myymistä tavaroista ja palveluksista on verovelvollisena suomalainen ostaja. Tätä seikkaa kutsutaan käänteiseksi verovelvollisuudeksi. 47 Pääsääntönä on, että ulkomaalainen ei siten saa toimia Suomessa yhtäjaksoisesti yli yhdeksää kuukautta, jotta verovapaus säilyisi. Esimerkkinä mainittakoon lyhytkestoiset rakennusurakat ja täällä suoritetut takuukorjaukset. Velvollisuus suorittaa Suomessa vero syntyy kun: 1. myyty tavara on täällä toimitettu asiakkaalle, 2. palvelu on suoritettu, 3. vastike tai sen osa on kertynyt, tarkoitettu suoritus on saatu (tuki ja avustukset), 5. tavara on otettu omaan käyttöön, 6. sitä mukaa kuin itse suoritettu rakentamispalvelu valmistuu (osatuloutus), 7. kun ostettu rakentamispalvelu on vastaanotettu, 8. kun 33 tarkoitettu kiinteistö on luovutettu tai otettu omaan käyttöön, 9. kun yhteisöhankinta syntyy (tavara vastaanotettu). 47 Suomessa rekisteröitynyt ostaja ilmoittaa kausiveroilmoituksella sekä myynnin että oston arvonlisäveron. Ilmoitusvelvollisuus on suomalaisella vaikka lopputulos on nolla. 72

73 2.1.3 Verollinen osto ja myynti Tavaran myynnillä tarkoitetaan tavaran omistusoikeuden vastikkeellista luovuttamista ostajalle. Palvelun myynnillä tarkoitetaan palvelun suorittamista tai muuta luovuttamista vastiketta vastaan. Tavaralla tarkoitetaan aineellista esinettä sekä sähköä, kaasua, lämpöä, kylmyyttä tai muuta niihin verrattavaa energiahyödykettä. Palvelulla tarkoitetaan kaikkea muuta immateriaalista oikeutta, jota voidaan myydä liiketoiminnan muodossa. Laissa on säädetty, että kaikki tavaran vastikkeellinen myynti kuuluu arvonlisäverolain tarkoittamaksi myynniksi. Lähtökohtana on siten, että kaikki liiketoiminnan muodossa tapahtuva vastikkeellinen toiminta on arvonlisäveron alaista. Poikkeamat on lueteltu, jotka eivät ole veronalaista toimintaa. Tämäkin luettelo on tyhjentävä. Tyhjentävyydestä huolimatta laissa on edelleen lukuisia tulkinnan mahdollisuuksia. Pääsääntönä on, että liiketoiminnan tärkeimmät tunnusmerkit ovat voimassa, näitä ovat: ansaintatarkoitus (voitontavoittelu tai omakustannushinnoittelu), julkisuus (laajahko tai muutoin rajoittamaton asiakaspiiri), jatkuvuus tai vähintään toistuvuus, itsenäisyys ja riippumattomuus, laillisuus tai luvanvaraisuus. Tavaran tai palvelun vastikkeellinen luovuttaminen Suomessa yhteisön jäsenvaltion toiselle elinkeinonharjoittajalle tai kuluttajalle on veronalaista myyntitoimintaa. Tavaraa ei katsota myydyksi Suomessa jos tavara siirretään kuljetuksen päättymisvaltiossa ja myytyyn tuotteeseen kohdistetaan työsuoritus ja ainakin osa tavarasta tämän työsuorituksen jälkeen palautetaan Suomeen (jatkojalostus, asennukset ja korjaukset esimerkiksi öljynporauslautoilla sekä takuukorjaukset). Väliaikaista siirtoa ei siis katsota myynniksi. 73

74 2.1.4 Verohuojennus Verohuojennus on tarkoitettu pienten yritysten kasvumahdollisuuksien edistämiseen. Verovelvollisuuden liikevaihtorajaan asetettiin liukuva verohuojennus, joka pienentyy liikevaihdon kasvaessa. Lopullinen tilitettävä vero nousee vähitellen täyteen määrään verottoman liikevaihdon ala- ja ylärajojen välillä ( euroa). Huojennus määräytyy seuraavan kaavan mukaisesti: (liikevaihto 8 500) x tilikaudelta tilitettävä vero vero Huojennuksen perusteena olevaan liikevaihtoon lasketaan mukaan kaikki ne myynnit, jotka otetaan huomioon laskettaessa arvonlisäverovelvollisuuden alarajaa. Mikäli tilikausi poikkeaa kahdestatoista kuukaudesta, muutetaan liikevaihto vastaamaan 12 kuukauden liikevaihtoa. Niille verovelvollisiksi hakeutuneille, joiden tilikauden veroton liikevaihto on enintään euroa, palautetaan tilitettävä arvonlisävero kokonaisuudessaan. Verovelvollinen ei saa palautusta, jos edellä mainitun laskukaavan mukainen huojennus on negatiivinen. Huojennus ei koske metsätaloutta, kiinteistön käyttöoikeuden luovutusta, käyttöomaisuuden myyntiä eikä ulkomaalaisia, joilla ei ole kiinteää toimipaikkaa Suomessa. Laki astui voimaan vuoden 2004 alussa ja sovelletaan voimaantulopäivän tai sen jälkeen alkavaan tilikauteen. Huojennus voidaan hakea takautuvasti viimeistään kolmen vuoden kuluessa sen tilikauden päättymisestä, jota huojennus koskee. Huojennus haetaan itse, yleensä sähköisesti verotilillä olevalla tilikauden viimeisellä kausiveroilmoituksella. 74

75 2.1.5 Negatiivinen vero ja alkuvarastovähennys Erinäisten investointien tai merkittävien hankintojen seurauksena yrityksen kuukauden arvonlisävero voi muodostua negatiiviseksi. Tällöin hankintojen arvonlisävero on suurempi kuin myytyihin tuotteisiin sisältyvä vero. Yritys antaa kausiveroilmoituksen veronsaajalle (ei maksua) normaalilla menettelyllä ja negatiivisen arvonlisäveron voi vähentää seuraavista maksettavista verotilin veroista tai veron saa palautuksena pankkitilille. Negatiivinen vero jätetään yleensä verosaamiseksi verotilille 48. Esimerkki negatiivisesta verosta Tammikuussa 2015 yritys nimeltään Hiivakot Oy Puumalasta ostaa rakennustarvikkeita Kajaanista 10 kappaletta yhteishintaan euroa, summa ei sisällä arvonlisäveroa. Kaukokiito Oy kuljettaa tuotteet Kajaanista Puumalan kirkonkylälle ja veloittaa Hiivakot Oy:tä rahdista euroa, summa ei sisällä arvonlisäveroa. Lasketaan ensin hankinnan kustannukset yhteensä ja eritellään siitä arvonlisäveron määrä. Netto ALV Brutto Osto Rahti Yhteensä Asetamme yhden tuotteen myyntihinnaksi euroa, joka sisältää jo arvonlisäveron. Tammikuun aikana Hiivakot Oy myy ainoastaan 4 rakennustarviketta, yllämainittuun hintaa. Loput (6 kappaletta) jäävät yhtiön varastoon. Tammikuun maksettava arvonlisävero on pienempi kuin vähennettävä vero. Tammikuun arvonlisävero Myynnin alv (4 x = ) Hankintojen alv Tilitettävä alv Summa jätetään verotilille meidän saamiseksi (ei pyydetä palauttamaan). Helmikuussa Hiivakot Oy myy loput kuusi rakennustarviketta. Helmikuun arvonlisävero Myynnin alv (6 x = ) on euroa. Maksamme huhtikuun 12. päivä ainoastaan erotuksen ( =) euroa. 48 Verohallinto palauttaa miinusmerkkisen veron, jollei verotilille ole sovittu veron palautusrajaa. 75

76 Alkuvarastovähennys 112 Kun yrittäjä ottaa vähennykseen oikeuttavaan käyttöön aikaisemmin muussa käytössä olleen tavaran, hän saa vähentää tämän tavaran hankintahintaan sisältyneen veron taikka omaan käyttöön valmistamisesta suorittamansa veron. Mikäli tavaran käypä hinta on alhaisempi kuin hankintahinta, arvonalennusta vastaavaa veroa ei kuitenkaan saa vähentää (poiston osuutta). Verollisen liiketoiminnan alkaessa verovelvollinen saa tehdä hallussaan olevasta verollisena hankkimastaan tavarasta niin sanotun alkuvarastovähennyksen. Ostovähennys edellyttää, että yrittäjällä on tallessa hyödykkeen hankinnasta saatu tosite ja että tosite täyttää yleiset ostovähennyksen edellytykset eli myyjä on ollut kaupantekohetkellä arvonlisäverovelvollinen. 49 Esimerkki Jani Vee on hankkinut tietokoneen kaksi vuotta sitten. Hän on maksanut siitä Kodinkoneliike Mattson Ky:lle euroa ja saanut siitä tositteen, jossa on arvonlisäveron euromäärä näkyvissä (323,69 euroa). Jani on säilyttänyt tositteen huolella ja aloittaa nyt yritystoiminnan. Hän arvioi, että tuo kone kestää hänen käytössä viisi vuotta, poiston suuruus on / 5 = 359 euroa vuodessa. Kun kone on kaksi vuotta vanha niin sen nykyarvo on = euroa. Tämä summa sisältää arvonlisäveroa 194,21 euroa, jonka Jani voi vähentää ensimmäisenä kuukautena kun hän on arvonlisäverovelvollinen. 49 Käyttöomaisuudesta saa käyttötarkoituksen muutoksen yhteydessä ostovähennyksen vain, jos yrittäjä on hankkinut esineen arvonlisäverolain aikana eli tai sen jälkeen (228 ). Ks. Verohallinnon arvonlisäverovelvollisen opas ( ). 76

77 2.2 Erityistapauksia Eräät konsultointi- ja immateriaalipalvelut Konsultointipalvelun myynti on normaalia arvonlisäveron alaista toimintaa kun se tapahtuu Suomen rajojen sisällä. Palvelu katsotaan myydyksi Suomessa kun ostajalla on täällä kiinteä toimipaikka. Asia monimutkaistuu huomattavasti kun palveluja tuotetaan yhteisön alueella jäsenvaltiosta toiseen. Palvelun myynti toiseen jäsenvaltioon (yritysten välillä, ei kuluttajakauppaa) Euroopan unionissa uudistettiin palvelujen myyntimaasäädökset perusteellisesti vuonna Tuolloin tulivat voimaan ns. arvonlisäveropakettiin kuuluvat arvonlisäverodirektiivin uudet artiklat (muutosdirektiivit 2008/8/EY ja 2008/9/EY sekä 2008/117/EY) ja niitä vastaavat uudet pykälät arvonlisäverolaissa (67 69 g ). Jos suomalainen yritys myy palvelua Suomesta johonkin toiseen jäsenvaltioon on arvonlisäveron käsittely jokseenkin monimutkaista. Pääsääntö on se, että palvelu katsotaan myydyksi Suomessa, jos palvelu luovutetaan myyjän Suomessa sijaitsevasta kiinteästä toimipaikasta (65 ) ostajan Suomessa sijaitsevaan kiinteään toimipaikkaan. Management feen nimellä suoritetaan konsernissa maksuja yleensä tytäryhtiöltä emoyhtiölle yleishallinto- tai muista hallintopalveluista. Esimerkiksi mikäli suomalainen yhtiö suorittaa management feetä espanjalaiselle emoyhtiölle, suomalaisen yhtiön on suoritettava tästä Suomessa arvonlisäveroa käännetyn verovelvollisuuden perusteella, koska palvelun myynti tapahtuu ostajan kotimaassa eli Suomessa. Tällaisten palvelujen ryhmään kuuluvat immateriaalipalvelujen lisäksi erilaiset töiden valvontatehtävät, markkinatutkimukset sekä yleensä tutkimus- ja kehitystyö, neuvonta- ja ohjauspalvelut sekä vahingontarkastus. Välityspalvelujen myyntimaa määräytyy nykyään 65 :n pääsäännön perusteella. 50 Ahvenanmaan erityisasema jätetään tässä esityksessä käsittelemättä. 77

78 KHO T 3118 Yhtiö myi Venäjän Leningradin alueen Viipurin piirihallinnon nimissä ja lukuun Viipuri-kortteja, jotka oikeuttivat lyhyeen viisumittomaan oleskeluun Viipurin kaupungissa sekä samalla eräisiin muihin pääosin Viipurin kaupungin palveluihin. Viipurin piirihallinto määräsi korttien perushinnan ja maksoi kulut. Yhtiö pidätti palkkionaan provision ennen kuin tilitti loput varat piirihallinnolle. Yhtiö toimi korttien sisältämien palvelujen välittäjänä. Koska välitettyjä palveluja ei myyty Suomessa, ei yhtiön välityspalveluakaan arvonlisäverolain 69 :n 1 momentin mukaisesti myyty Suomessa. Yhtiön ei ollut suoritettava välitystoiminnastaan arvonlisäveroa. Yritysten välisessä kaupassa palvelua ei katsota myydyksi Suomessa, jos ostajalla on ulkomailla kiinteä toimipaikka, johon palvelu luovutetaan, tai palvelua ei luovuteta mihinkään kiinteään toimipaikkaan, mutta ostajan kotipaikka on ulkomailla. Ostajalla ei saa olla toimipaikkaa Suomessa. 51 Oikeudellisten palvelujen myynti voi olla ongelmallista: esimerkiksi asianajopalvelujen myynti. Pääsääntönä on, että palvelu katsotaan myydyksi siinä maassa missä sijaitsee ostajan kiinteä toimipaikka. Oikeudelliset palvelut ovatkin useasti myös sellaisia, ettei niitä voida katsoa luovutetuksi yhteen kiinteään paikkaan. Ostajan kotipaikka ratkaisee tässä tapauksessa myyntipaikan eikä suoritettavan toimenpiteen tuomioistuimen sijaintipaikka. Poikkeuksia arvonlisäverolain tulkinnassa ja käytännöissä on lukuisia. Yhtenäistä käytännettä Yhteisön sisällä on vaikea luoda. Periaatteena on se, että hyvä kirjanpitäjä haistaa milloin joku toimenpide on arvonverolain alaista toimintaa ja milloin taas ei. Tähän kouliintuu ainoastaan vuosien kokemusten myötä sekä alan kirjallisuutta seuraamalla Kiinteistöt ja niihin kohdistuvat eräät palvelut Kiinteistöjen vuokraamisesta samoin kuin niiden myynnistä on säädetty arvonlisäverolaissa erikseen. Veroa ei suoriteta kiinteistön myynnistä eikä maanvuokraoikeuden, huoneenvuokraoikeuksien, rasiteoikeuden tai muun niihin verrattavien kiinteistöön kohdistuvan oikeuksien luovuttamisesta. Veroa ei myöskään suoriteta kiinteistön verottoman käyttöoikeuden luovuttamisen yhteydessä tapahtuvan kaasun, sähkön, lämmön, veden tai muun sellaisen hyödykkeen luovuttamisesta. 51 Esimerkiksi suomalainen yritys myy palvelua ruotsalaiselle yritykselle, jolla ei ole toimipaikkaa Suomessa. Palvelu myydään arvonlisäverottomana, myyntimaa on Ruotsi. Ruotsalainen ostaja ilmoittaa Ruotsin veron käännetyn verovelvollisuuden perusteella. 78

79 Kiinteistöllä tarkoitetaan maa-aluetta ja siinä kiinteästi olevia rakennuksia tai rakennelman osaa. Koneet ja laitteet eivät kuulu kiinteistöön. Esimerkiksi mikäli vesivoimalaitos, joka on kiinteästi rakennettu koskeen, vuokrataan käytettäväksi on se kokonaisuudessaan maanvuokraa. Mutta mikäli vuokraan sisältyy erikseen mainittuna esimerkiksi pakettiauton ja pumppukärryn vuokra, eivät ne kuulu kiinteistön kiinteään vuokrattavaan omaisuuteen. Veroa suoritetaan muun muassa rakennuspalveluiden myynnistä, maa- ja kiviaineksen otto-oikeudesta, hakkuuoikeudesta, metsästys- tai kalastusoikeudesta, muusta tilapäisestä käyttöoikeuden luovuttamisesta, pysäköintipaikan 52 ja säilytyslokeron luovuttamisesta sekä mainostilan tai ajanvieteautomaatin paikan vuokraamisesta. Esimerkki pysäköintipaikan vuokraamisesta annettavasta tositteesta, jossa alv on kuluttajalle oikein eriteltynä. Käyttöoikeuden luovuttaja voi halutessaan hakeutua verovelvolliseksi. Verovelvollisuus koskee ainoastaan hakemuksessa mainittua kiinteistöä tai sen osaa. Verovelvollisuus edellyttää, että kiinteistöä käytetään jatkuvasti lain kymmenennessä luvussa tarkoitettuun vähennykseen oikeuttavaan toimintaan tai että kiinteistön käyttäjä on valtio. Tällöin vähennyskelpoisia hankintoja ovat myös kaikki ne irralliset toimenpiteet (sähkö, vesi, lämmitys, huolto yms.) jotka kohdistuvat siihen kiinteistön osaan, joka on arvonlisäveron alaisessa käytössä. Kiinteistö katsotaan otetuksi omaan käyttöön kun sitä käytetään muuhun kuin vähennykseen oikeuttavaan toimintaan. Vähennyskelvotonta toimintaa on esimerkiksi henkilökunnan vapaa-ajan asuntona oleva kiinteistö. Myös ne toimenpiteet (perusparannukset) jotka kohdistuvat tämän tyyppiseen kiinteistöön eivät ole vähennyskelpoisia kuluja. 52 Veneiden talvisäilytyspaikan vuokraaminen oli arvonlisäveron alaista toimintaa, HKO /74 79

80 KHO / taltio 220 Asennustoimintaa harjoittavan yhtiön toimisto sijaitsi Helsingissä ja asennuskohteet, joissa yhtiön palveluksessa olevat asentajat kävivät yhtiön pakettiautoilla, pääkaupunkiseudulla. Pakettiautoja käytettiin yhtiön asennustoiminnassa muun ohella siten, että työviikon alkaessa asentaja tuli omalla autollaan yhtiön toimistolle, josta hän lähti asennuskohteeseen yhtiön pakettiautolla. Työviikon aikana asentaja ajoi pakettiautolla asennuskohteesta suoraan asunnolleen työpäivän päätyttyä ja lähti seuraavana aamuna asunnoltaan suoraan asennuskohteeseen. Viikonlopuksi asentaja ajoi pakettiautolla asennuskohteesta asunnolleen vain siinä tapauksessa, että hän meni maanantaiaamuna suoraan asennuskohteeseen käymättä toimistolla. Autoja ei käytetty asentajan asunnon ja yhtiön toimiston välisiin matkoihin. Yhtiön pakettiautolla ajettavat asentajan asunnon ja asennuskohteen väliset matkat ovat tuloverotuksessa työntekijän työmatkoja eivätkä työntekijän asunnon ja varsinaisen työpaikan välisiä matkoja. Tuloverolaissa ja arvonlisäverolaissa käytettyjen sanontojen ja niiden tarkoituksen yhdenmukaisuudesta johtuen arvonlisäverotuksessa oli perusteltua noudattaa vastaavanlaista asunnon ja työpaikan välisen matkan sekä työmatkan käsitteiden tulkintaa kuin tuloverotuksessa. Tämän vuoksi asentajien asunnon ja asennuskohteen välisiä matkoja ei pidetty myöskään arvonlisäverotuksessa työntekijän asunnon ja varsinaisen työpaikan välisinä vähennyskelvottomina matkoina vaan työntekijän työmatkoina, joista aiheutuneet kustannukset olivat yhtiölle arvonlisäverolain 102 :n 1 momentin 1 kohdan nojalla vähennyskelpoisia. Ennakkoratkaisu ajaksi Arvonlisäverolaki mom. 1 kohta ja mom. 2 kohta Tuloverolaki 72 ja Rakennusalan käännetty arvonlisäverovelvollisuus Rakennusalan käännetty verovelvollisuus tuli voimaan Laki koskee rakentamispalveluja, jotka on aloitettu huhtikuun 2011 ensimmäisen päivän jälkeen. Keskeneräisiin töihin sitä ei sovelleta. Käännettyä arvonlisäverovelvollisuutta sovelletaan myynteihin pääurakoitsijasta alaspäin jokaisessa myyntiketjun vaiheessa kun myytävä palvelu on rakennuspalvelua tai työvoiman vuokrausta rakentamispalvelua varten. Toinen kriteeri on se, että ostajana on yritys, joka muutoin kuin satunnaisesti myy rakennuspalveluja, vuokraa työvoimaa rakennuspalveluja varten, myy kiinteistöjä tai on välimies. Puhdasta tavaran myyntiä käänteinen arvonlisäverovelvollisuus ei koske. 80

81 Rakentamispalvelu on määritelty AVL 31 :n 3 momentissa. Rakennuspalvelua on kiinteistöön kohdistuva rakennus- ja korjauspalvelu sekä työn yhteydessä asennetun tavaran luovuttaminen. Alla on kuva kuinka rakentamispalvelun käännetty verovelvollisuus toimii. Siinä pääurakoitsija laskuttaa työn tilaajalta urakoinnin ja arvonlisäveron. Urakointiketjun alapäässä oleva aliurakoitsija Mirkku laskuttaa Kristaa ilman arvonlisäveroa. Mutta kun Mirkku ostaa materiaalia tavarantoimittajalta suorittaa hän tässä yhteydessä veron 24 %. Näin ollen Mirkulle muodostuu arvonlisäverosaatava 53. Käännettyä verovelvollisuutta ei kuitenkaan sovelleta suunnittelupalveluun, valvontaan ja muuhun tähän rinnastettavaan palveluun. Yritys saattaa olla osasta toiminnastaan käännetyn verovelvollisuuden piirissä 54 ja osasta ei Aliurakoitsija Mirkun kassan ja rahavirtojen kannalta pitää olla erittäin tarkkana. Mirkku joutuu maksamaan arvonlisäveron tavarantoimittajalle kun tavara saapuu (ja lasku erääntyy). Mutta Mirkku joutuu myös odottamaan jokseenkin kauan aikaa ennen kuin verohallinto maksaa negatiivisen arvonlisäveron takaisin. 54 Kuten esimerkiksi rakentaminen ja saneeraaminen pääurakoitsijalle tai pääurakoitsijana. Myös rakentamiseen liittyvä materiaali ja kuljetus kuuluvat käännetyn velvollisuuden piiriin kun ne ovat osa kokonaispakettia. 55 Esimerkiksi vain kuljetuskaluston vuokraaminen. 81

82 Järjestelmän monimutkaisuudesta johtuen ostetun palvelun lajin tunnistaminen ja sopimuksen sisällön tarkastaminen nousee ensisijaisen tärkeäksi. Jos rakentamispalveluun sovelletaan käännettyä verovelvollisuutta, on myyjän merkittävä laskuun normaalien tietojen lisäksi seuraavat: - ostajan arvonlisäverotunniste (ostajan y-tunnus) - tieto siitä, että ostaja on veronmaksuvelvollinen. Laskuun ei saa merkitä verokantaa eikä veron määrää. Verohallinnolla on hyvä ohjeistus käännetystä verovelvollisuudesta osoitteessa: FI/Syventavat_veroohjeet/Arvonlisaverotus/Rakennusalan_kaannetty_arvonlisavero velv(12340) Terveyden- ja sairaanhoito, sosiaalihuolto Verotonta terveyden- tai sairaanhoitoa suorittavat valtio, kunta tai henkilö, joka harjoittaa toimintaansa lakiin perustuvan oikeuden nojalla tai joka on lain nojalla rekisteröity. Yksityiset henkilöt joilla on oikeus suorittaa tiettyjä terveydenhuoltoon liittyviä palveluja ovat myös verovapaita, esimerkiksi korkeakoulututkinnon suorittaneet hammaslääkärit antaessaan hammaslääkäripalveluja asiakkaille. Verotonta on terveyden- tai sairaanhoitopalvelun myynti (AVL ) sekä näiden hoitotoimien yhteydessä luovutetut tavanomaiset hoitoon liittyvät palvelut ja tavarat. Veroa ei suoriteta sosiaalihuoltona 56 tapahtuvasta palvelujen tai tavaroiden myynnistä. Verovapaata ovat huollonantajan huoltoon oikeutetuille henkilöille maksua vastaan tarjoamat ateria-, siivous-, ruokaostos-, kylvetys-, kuljetus-, saattaja- ja lumenluontipalvelut. Esimerkiksi kotipalvelujen tuottajana toimiva sairaanhoitaja suorittaessaan hoivapalvelua valmistaa asiakkaalleen aterian, on aterian valmistuspalvelu verovapaata. Verovapaus koskee ainoastaan huoltotoimen harjoittajan itsensä luovuttamia palveluja (ei aliurakointeja) huollonsaajalle. Muille, kuin siihen oikeutetuille, henkilöille tarjottavat palvelut ovat verollisia. 56 Sosiaalihuollolla tarkoitetaan sosiaaliviranomaisten valvomaa palvelun tuottamista, jonka tarkoituksena on huolehtia lasten ja nuorten huollosta, lasten päivähoidosta, vanhustenhuollosta, kehitysvammaisten huollosta, muista vammaisten palveluista ja tukitoimista, päihdehuollosta sekä muusta tällaisesta toiminnasta (alv-laki 38 ). Yksityisellä sektorilla valvova viramomainen on Valvira: 82

83 Veroa ei myöskään suoriteta sairaankuljetuksesta, tutkimus- ja laboratoriopalveluista, hammaslääkärin ja hammasteknikon suorittamista palveluista, työsuorituksista ja tuotteista. Veroa ei suoriteta äidinmaidosta, ihmisen verestä eikä elimistä, eikä eräistä terveydenhoidossa käytetyistä tavaroista. KHO / 2612 Henkilö toimi yksityisten sosiaalipalvelujen tuottajana. Henkilö oli merkitty toiminnastaan yksityisten sosiaalipalvelujen valvonnasta annetun lain mukaisesti yksityisten sosiaalipalvelujen tuottajien rekisteriin ja toiminta oli siten sosiaaliviranomaisten valvomaa. Koska henkilö tarjosi yksityisiä sosiaalipalveluja suoraan asiakkaille ja kun hän ei ollut osoittanut, että hän antaisi sosiaalipalveluja sellaisille huollonsaajille, joille oli myönnetty sosiaalilainsäädännön perusteella sosiaalipalveluja sosiaalihuoltona, toiminta ei ollut osaksikaan arvonlisäverotuksessa verotonta sosiaalihuoltotoimintaa. Fysikaalisen hoitolaitoksen suorittama hierontapalvelu on verovapaata, mutta liikkeessä myytävien tuotteiden, esimerkiksi aurinkoöljyjen ja kylpypyyhkeiden osalta yritys on verovelvollinen. Sosiaalihuoltoa tarjoava henkilö voi myös tarjota muita palveluja kuin mitkä oikeuttavat verovapauteen. Tällöin tästä osasta on suoritettava arvonlisäveroa. Vähennysoikeus on myös jaettava verolliseen ja verottomaan palveluun. Yksityisten sosiaalipalvelujen tuottaja ei siten menetä sosiaalihuoltopalvelujen verovapautta sen vuoksi, että hänellä on myös toimintaa, josta on suoritettava arvonlisäveroa. Jako verottomaan ja verolliseen palveluun vaatii hyvän dokumentoinnin kirjanpitoon Koulutus, rahoituspalvelut ja vakuutustoiminta Lain nojalla järjestettävään tai lain nojalla valtion avustettavaan koulutuspalvelujen myymisessä yleissivistävässä ja/tai ammatillista koulutusta tarjoavassa laitoksessa ei suoriteta veroa. Julkisen koulutuksen yhteydessä annettava tavanomainen materiaali on verotonta. Yksityisen yrityksen tarjoamat koulutuspalvelut ovat arvonlisäveron alaista toimintaa. Mikäli yritys myy koulutuspalvelua ja koulutukseen sisältyy kirjallisuutta on ne laskussa eriteltävä verokannoittain, koulutuksen osalta 24 % ja kirjallisuuden osalta 10 %. Koulutus on siten normaalia palvelun myyntitoimintaa. Yrityksen järjestämä koulutus henkilökunnalle on vähennyskelpoinen erä arvonlisäverossa. Myös tällaiseen koulutus- ja neuvottelutilaisuuteen sisältyvän alkoholin 83

84 ja tupakan osalta saadaan tehdä vähennys 57. Koulutuksen järjestelyn tunnusmerkkejä ovat, että sen järjestää työnantaja, joka myös määrää ajankohdan ja osallistujat, sekä se on yleensä avoin koko henkilökunnalle (tai tietylle osastolle). Veroa ei suoriteta rahoituspalvelujen eikä vakuutuspalvelujen myynnistä Sanoma- ja aikakauslehdet, taide-esineet, taiteilijatoiminta Sanoma- ja aikakauslehdistä jotka ovat vähintään yhden kuukauden ajaksi tilattuja suoritetaan 10 % vero. Sen sijaan veroa ei suoriteta niistä lehdistä (yleensä yleishyödyllisten yhteisöjen) jotka ovat pääasiallisesti tarkoitetut yhteisön jäseniä tai osakkaita varten eikä tätä toimintaa harjoiteta liiketoiminnan muodossa. Nämä lehdet katsotaan tarkoitetuksi kansan sivistyksen kohottamiseksi. Esimerkiksi erilaisten yhdistysten joulujulkaisut ovat arvonlisäverosta vapaat. Arvonlisäverovelvolliset yritykset eivät ole oikeutettuja vähentämään näistä ilmoituksistaan välillisessä verotuksessa mitään. Mutta mikäli yritykselle syntyy arvonlisäveron alaista kulua mainoksen laatimisesta, (vaikka mainostoimiston myötävaikutuksesta) niin tämä on vähennyskelpoinen meno. Tätä mainosrakentamispalvelua voidaan toki käyttää myöhemmin uudelleenkin arvonlisäveron alaisessa mainoskampanjoinnissa. Normaali ilmoittelu sanomalehdissä ja muissa medioissa on arvonlisäveron alaista toimintaa niin ilmoitustilan myyjän kuin sen ostajankin puolelta katsottuna. Sama sääntö pätee myös lähes kaikkiin medioihin; esimerkiksi MTV, Yleisradio, Radio City sekä Helsingin Sanomat ovat arvonlisäverovelvollisia yksiköitä mainostamisensa suhteen. Tekijän suorittaman taide-esineen myyntiin ja kaikkien taide-esineiden maahantuontiin sovelletaan 10 prosentin alennettua verokantaa. Verokantaa sovelletaan myös itse maahantuomiin keräily- ja antiikkiesineisiin. Taide-esineiden välityspalveluihin sovelletaan 24 prosentin verokantaa. Taide-esineillä käsitetään kuvataiteen tuotteita muun muassa maalauksia, piirustuksia graafisia teoksia, veistoksia, patsaita, yksilöllisiä keramiikkatöitä, kuvakudonnaisia ja muita sellaisia taideteoksia, joita myydään lähinnä taidegallerioissa ja näyttelyissä, joiden määrä on rajattu enintään kahdeksaan kappaleeseen yhtä työtä kohti. Määritelmä koskee myös taiteilijan vedostamia signeerattuja ja numeroituja valokuvia, joiden määrä on rajoitettu enintään kolmeenkymmeneen kappaleeseen. 57 KHO / 178, KHO / 2059 ja KHO /

85 Ensisijaisesti käyttöeineiksi tarkoitettuja tavaroita, kuten taidekäsitöitä (maalatut ruokailuastiat) ja taideteollisuuden tuotteita (metallityöt, kultasepän normaalit korutyöt) ei pidetä kuvataiteen tuotteina vaan normaaleina verollisina tavaroina. Taideesineen määritelmä on hyvin hankala ja monitahoinen, siksi siitä kannattaa aina pyytää ennakkoratkaisu verottajalta. 58 Esiintyvän taiteilijan tai muun julkisen esiintyjän ja urheilijan 59 palkkioista ei suoriteta veroa (ALV 45 ). Vapaus perustuu EU:n Suomelle myöntämään lupaan vapauttaa veroista kirjailijoiden, taiteilijoiden ja esiintyvien taiteilijoiden tarjoamat palvelut. Esiintyviä taiteilijoita ovat esimerkiksi laulajat, soittajat, näyttelijät ja lausujat. Tämän säännöksen perusteella verotonta on myös ohjelmatoimiston harjoittama, toimiston palkkalistoilla olevien esiintyjien esitysten myynti tilaisuuksien järjestäjille. Säädöstä sovelletaan silloinkin kun esiintyjä harjoittaa toimintaansa yhtiömuodossa. Veroa ei myöskään suoriteta esiintyjän esityksen ääni- tai kuvatallennusta koskevan oikeuden luovuttamisesta tai oikeuden perusteella saadusta korvauksesta (tekijänoikeuskorvaus). Verotonta on myös esimerkiksi muiden tuottamilla mainosvideoilla tapahtuvasta juontamis- ja puheäänenä toimimisesta saadut korvaukset. Verottomuuden perusedellytyksenä on se, että tilaisuus on julkinen, eli kuka tahansa voi siihen osallistua ostamalla pääsylipun. Julkiseksi ei katsota esimerkiksi työnantajan työntekijöilleen järjestämää tilaisuutta (koulutus- ja kurssitoiminta), koska tilaisuuteen osallistuvien joukko on tällöin rajoitettu (KVL N:16). Elävän julkisen esiintymisen ja muun palvelun tuottamisen välinen rajanveto voi olla joskus hankalaa. Esimerkiksi ns. tiskijukan esityksen verokohteluun vaikuttaa, juontaako tämä esityksen musiikkitallenteiden esittämisen ohjeella vai ei. Pelkkä tallenteiden soittaminen ei ole ALV 45 :n mukaista esiintymistä ja siitä saatu palkkio on verollista. Tekijänoikeuslain 60 mukaan kirjallisen tai taiteellisen teoksen tekijänoikeuden luovuttamisesta tai oikeuden perusteella saadusta korvauksesta ei suoriteta arvonlisäveroa. Verottomuus koskee kirjallista tuotantoa kuin myös sellaisten teoksien käännöksiä. Taiteellisia teoksia ovat esimerkiksi sävellys- tai näyttämöteos. Tällaisten teosten edelleenluovuttaminen on myös verotonta. 58 Ks verohallinnon ohje kuvataiteilijan arvonlisäverosta dnro 2550/40/2002 ( ). 59 Urheilutoimintaa ovat myös raviohjastajan saama korvaus, kilpa-autourheilu. Taitelijatoimintaa ovat taikuri, laulaja. 60 Tekijänoikeuksia valvovat Teosto ry sekä Kopiosto ry. 85

86 Arvonlisäverolain 45 mukaista verotonta eivät ole esimerkiksi yleisten palvelujen luovuttamiset kuten patenttioikeus, mallioikeus, oikeus tavaramerkkiin, tominimeen, valokuvaus, mainosteos, kartta, yritysten logojen suunnittelu, automaattinen tietojenkäsittelyjärjestelmä Marginaaliverotus käytetyssä tavarakaupassa Jälleenmyyjien harjoittama käytettyjen tavaroiden sekä taide-, keräily- ja antiikkiesineiden myynnin verotus perustuu jälleenmyyjän voittomarginaalin verottamiseen. Marginaaliverotusta voidaan soveltaa myös komissiokaupan muodossa tapahtuvasta myynnistä. Käytetyn esineen ostajalla ei ole arvonlisäverossa vähennysoikeutta. Myyjä kirjoittaa tositteeseen lauseen: Marginaaliverotus, ei sisällä vähennyskelpoista arvonlisäveroa 79 Matkanjärjestäjään sovelletaan marginaaliveromenettelyä (verohallinnon ohje Dnro A71/200/2013). 86

CS34A0050 YRITYKSEN PERUSTAMINEN

CS34A0050 YRITYKSEN PERUSTAMINEN CS34A0050 YRITYKSEN PERUSTAMINEN Eri yritysmuotojen verotus ja oman pääoman merkitys Yliopisto-opettaja, Tiina Sinkkonen Yritysmuodot Ammatinharjoittaja Yksityisyritys eli toiminimi (T:mi) Elinkeinoyhtymä

Lisätiedot

Porotalousyrittämisen erilaiset oppimisympäristöt - hanke

Porotalousyrittämisen erilaiset oppimisympäristöt - hanke Porotalousyrittämisen erilaiset oppimisympäristöt - hanke Päivi Ylitalo: Poromiehen verotus -maatalouden veroilmoitus- Toukokuu 2010 Lapin ammattiopisto www.poroverkko.wikispaces.com Paliskuntain yhdistys

Lisätiedot

Välitön tuloverotus. valtiolle (tuloveroasteikon mukaan + sv-maksu) kunnalle (veroäyrin perusteella) seurakunnille (kirkollisverot)

Välitön tuloverotus. valtiolle (tuloveroasteikon mukaan + sv-maksu) kunnalle (veroäyrin perusteella) seurakunnille (kirkollisverot) Välitön tuloverotus Verovelvolliselta suoraan perittäviä veroja nimitetään välittömiksi veroiksi Verot määräytyvät tulojen ja varallisuuden perusteella Tulon (=tuloverotus) perusteella maksetaan veroa

Lisätiedot

Ajankohtaista ennakkoperinnässä vuodelle 2015. Eteran palkkahallintopäivä

Ajankohtaista ennakkoperinnässä vuodelle 2015. Eteran palkkahallintopäivä Ajankohtaista ennakkoperinnässä vuodelle 2015 Eteran palkkahallintopäivä Sisältö: Verolait keskeisimmät lainsäädäntömuutokset Verokortit 2015 verokorttien voimaantulo ja ulkoasu suorasiirrot Vuosi-ilmoitukset

Lisätiedot

Välitön tuloverotus. valtiolle (tuloveroasteikon mukaan + sv-maksu) kunnalle (veroäyrin perusteella) seurakunnille (kirkollisverot)

Välitön tuloverotus. valtiolle (tuloveroasteikon mukaan + sv-maksu) kunnalle (veroäyrin perusteella) seurakunnille (kirkollisverot) Välitön tuloverotus Verovelvolliselta suoraan perittäviä veroja nimitetään välittömiksi veroiksi Verot määräytyvät tulojen ja varallisuuden perusteella Tulon (=tuloverotus) perusteella maksetaan veroa

Lisätiedot

Maatilan verotus 2015

Maatilan verotus 2015 Maatilan verotus 2015 04.02.2015 Elina Heliander Otsikko tähän Muistiinpanot Muistiinpanovelvollisuus, joka perustuu tositteisiin ja muihin muistiinpanoihin. Muistiinpanot ja tositteet on säilytettävä

Lisätiedot

1. Pääomatuloverojen rajat kiristyvät edelleen - pääomatulovero 30 % 30 000 :n saakka, ylimenevältä osalta 34 %

1. Pääomatuloverojen rajat kiristyvät edelleen - pääomatulovero 30 % 30 000 :n saakka, ylimenevältä osalta 34 % TIEDOTE 2016 Mitä muuttuu yrittäjän elämässä vuoden 2016 alusta 1. Pääomatuloverojen rajat kiristyvät edelleen - pääomatulovero 30 % 30 000 :n saakka, ylimenevältä osalta 34 % 2. Osinkojen verotus - julkisesti

Lisätiedot

Freelancer verottajan silmin

Freelancer verottajan silmin Sopimus olennainen: Työsopimus -> työsuhde -> palkka ja työlainsäädäntö Ei työsuhdetta -> työkorvaus (poikkeuksena tietyt henkilökohtaiset palkkiot) Työsuhteessa lait ja TES määrittelevät tarkkaan useita

Lisätiedot

LIIKKEEN- JA AMMATIN- HARJOITTAJAT

LIIKKEEN- JA AMMATIN- HARJOITTAJAT Veroilmoituksen täyttöopas 5 LIIKKEEN- JA AMMATIN- HARJOITTAJAT verovuosi 2014 Veroilmoituksen yksityiskohtaiset täyttöohjeet vero.fi/lomakkeet/5 SISÄLTÖ AJANKOHTAISTA 3 VEROILMOITUS JA LIITELOMAKKEET

Lisätiedot

Tuloverotus klo 9.50

Tuloverotus klo 9.50 Tuloverotus klo 9.50 Tuloverotus Yksityinen elinkeinonharjoittaja Avoin- ja kommandiittiyhtiö Osakeyhtiö Verohallinto vero.fi EROT YRITYSMUOTOJEN VÄLILLÄ Yksityinen elinkeinonharjoittaja Henkilöyhtiö Osakeyhtiö

Lisätiedot

LIIKKEEN- TAI AMMATIN- HARJOITTAJA

LIIKKEEN- TAI AMMATIN- HARJOITTAJA Veroilmoituksen täyttöopas 5 LIIKKEEN- TAI AMMATIN- HARJOITTAJA verovuosi 2015 Liitä mukaan vain Verohallinnon liitelomakkeita Veroilmoituksen yksityiskohtaiset täyttöohjeet: vero.fi/veroilmoitus/5 SISÄLTÖ

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO TULOVEROTUKSEN KESKEINEN LAINSÄÄDÄNTÖ... 11 VÄLITTÖMÄN VEROTUKSEN VAIHEET... 12 TULOVEROJÄRJESTELMÄN RAKENNE...

SISÄLLYSLUETTELO TULOVEROTUKSEN KESKEINEN LAINSÄÄDÄNTÖ... 11 VÄLITTÖMÄN VEROTUKSEN VAIHEET... 12 TULOVEROJÄRJESTELMÄN RAKENNE... SISÄLLYSLUETTELO TULOVEROTUKSEN KESKEINEN LAINSÄÄDÄNTÖ............. 11 VÄLITTÖMÄN VEROTUKSEN VAIHEET..................... 12 Verovuosi.............................................. 12 Ennakkoperintä.........................................

Lisätiedot

1. Pääomatuloverojen rajat kiristyvät edelleen - pääomatulovero 30 % 30 000 :n saakka, ylimenevältä osalta 33 %

1. Pääomatuloverojen rajat kiristyvät edelleen - pääomatulovero 30 % 30 000 :n saakka, ylimenevältä osalta 33 % TIEDOTE 2015 Mitä muuttuu yrittäjän elämässä vuoden 2015 alusta 1. Pääomatuloverojen rajat kiristyvät edelleen - pääomatulovero 30 % 30 000 :n saakka, ylimenevältä osalta 33 % 2. Osinkojen verotus - julkisesti

Lisätiedot

TÄRKEITÄ PÄIVÄMÄÄRIÄ 2015 2 LUONTOISEDUT 2015 2. Ravintoetu 2. Puhelinetu 3 PÄIVÄRAHAT JA KILOMETRIKORVAUKSET 3. Kotimaan päivärahat 2015 3

TÄRKEITÄ PÄIVÄMÄÄRIÄ 2015 2 LUONTOISEDUT 2015 2. Ravintoetu 2. Puhelinetu 3 PÄIVÄRAHAT JA KILOMETRIKORVAUKSET 3. Kotimaan päivärahat 2015 3 Tärkeitä lukuja vuodelle 2015 Sisällysluettelo: TÄRKEITÄ PÄIVÄMÄÄRIÄ 2015 2 LUONTOISEDUT 2015 2 Ravintoetu 2 Puhelinetu 3 PÄIVÄRAHAT JA KILOMETRIKORVAUKSET 3 Kotimaan päivärahat 2015 3 Kilometrikorvaus

Lisätiedot

Pidätyksen alaisen palkan määrä (sis. luontoisedut) Perusprosentti Lisäprosentti Palkkakauden tuloraja perusprosentille

Pidätyksen alaisen palkan määrä (sis. luontoisedut) Perusprosentti Lisäprosentti Palkkakauden tuloraja perusprosentille TULOVEROTUS 1 Ongelma Ennakonpidätys Kesällä 2012 Satu on kesätöissä. Hän on työnantajansa kanssa sopinut kuukausipalkakseen 1600 euroa. Palkanmaksupäivänä hänen tililleen on maksettu 1159,00 euroa. Satu

Lisätiedot

Verotuksen ajankohtaista vuodelle 2014

Verotuksen ajankohtaista vuodelle 2014 Verotuksen ajankohtaista vuodelle 2014 Eteran palkkahallintopäivä Verohallinto Sisältö: Verolait - keskeisimmät lainsäädäntömuutokset Verokortit 2014 - muutokset verokorteissa ja työnantajamenettelyssä

Lisätiedot

VEROTUS. Verottajat Verot Veronmaksajat Tilastoja Oikeudenmukaisuus Tulot veronmaksukyky Verotulojen kuluttajat Verojen vaikutus työllisyyteen

VEROTUS. Verottajat Verot Veronmaksajat Tilastoja Oikeudenmukaisuus Tulot veronmaksukyky Verotulojen kuluttajat Verojen vaikutus työllisyyteen VEROTUS Verottajat Verot Veronmaksajat Tilastoja Oikeudenmukaisuus Tulot veronmaksukyky Verotulojen kuluttajat Verojen vaikutus työllisyyteen 2.9.2014 Pirtin klubi, Pekka Kallioniemi 1 Verottajat, verot

Lisätiedot

Uuden yrittäjän veroinfo

Uuden yrittäjän veroinfo Uuden yrittäjän veroinfo Yritystoiminnan aloittaminen Verohallinnolle Patentti- ja rekisterihallitukselle (kaupparekisteri) Y-tunnus Perustamisilmoitus Y1, osakeyhtiö, osuuskunta ja muu yhteisö Y2, avoin

Lisätiedot

Nro RAHOITUSTARKASTUS MÄÄRÄYS/LIITE I 106.10 1(10) PL 159, 00101 Helsinki Dnro 9/400/94

Nro RAHOITUSTARKASTUS MÄÄRÄYS/LIITE I 106.10 1(10) PL 159, 00101 Helsinki Dnro 9/400/94 RAHOITUSTARKASTUS MÄÄRÄYS/LIITE I 106.10 1(10) LIITE I TULOSLASKELMAN JA TASEEN KAAVAT Vakuusrahaston tuloslaskelma laaditaan seuraavan kaavan mukaisesti: TULOSLASKELMA 1.1.19xx - 31.12.19xx Varsinainen

Lisätiedot

Veroilmoituksen yksityiskohtaiset täyttöohjeet www.vero.fi/lomakkeet/6

Veroilmoituksen yksityiskohtaiset täyttöohjeet www.vero.fi/lomakkeet/6 Veroilmoituksen täyttöopas 6 YHTEISETUUS verovuosi 2013 Veroilmoituksen yksityiskohtaiset täyttöohjeet www.vero.fi/lomakkeet/6 SISÄLTÖ AJANKOHTAISTA 3 VEROILMOITUKSEN ANTAMINEN 3 MUUTOKSET YHTEISÖN TIEDOISSA

Lisätiedot

Maatalouden veroilmoitus 2011

Maatalouden veroilmoitus 2011 Maatalouden veroilmoitus 2011 2-lomakkeen täyttäminen Lähdeaineistona Verohallinnon yhtenäistämisohjeet vuodelle 2011, maatalouden veroilmoituksen täyttöohjeet ja Verohallinnon sisäiset koulutusaineistot.

Lisätiedot

Pörssisäätiön Sijoituskoulu Tampereen Sijoitusmessuilla. 25.3.2014 Sari Lounasmeri

Pörssisäätiön Sijoituskoulu Tampereen Sijoitusmessuilla. 25.3.2014 Sari Lounasmeri Pörssisäätiön Sijoituskoulu Tampereen Sijoitusmessuilla 25.3.2014 Sari Lounasmeri Pörssisäätiö edistää arvopaperisäästämistä ja arvopaperimarkkinoita Sijoittajan verotus Osingot ja luovutusvoitot / Sari

Lisätiedot

Verottajat, verot ja veroluonteiset maksut. Valtio, kunnat, seurakunnat, julkisoikeudelliset yhteisöt

Verottajat, verot ja veroluonteiset maksut. Valtio, kunnat, seurakunnat, julkisoikeudelliset yhteisöt VEROTUS Verottajat Verot Veronmaksajat Tilastoja Oikeudenmukaisuus Tulot veronmaksukyky Verotulojen kuluttajat Verojen vaikutus työllisyyteen Verottajat, verot ja veroluonteiset maksut Valtio, kunnat,

Lisätiedot

https://www.tyvi.fi/a/ec/tyvi-r5/p/veroilmoitus2010/form/06b/1055947/vsy06b?s=mqnfl...

https://www.tyvi.fi/a/ec/tyvi-r5/p/veroilmoitus2010/form/06b/1055947/vsy06b?s=mqnfl... Page 1 of 6 Tätä lomaketta käyttävät m.m. osakeyhtiö ja osuuskunta. Nimi BrroBustle Oy Katuosoite tai postilokero PL 39 Asiainhoitaja raimo ruohola Tilikausi, max 18 kk 01.07.2009-30.06.2010 6B ELINKEINOTOIMINNAN

Lisätiedot

Maatilayrityksen yhtiöittäminen

Maatilayrityksen yhtiöittäminen Maatilayrityksen yhtiöittäminen Ari Enroth ProAgria Maaseutukeskusten Liitto Peter Österman ProAgria Svenska lantbrukssällskapens förbund 11.10.2007 Maatilojen yritysmuodot vuonna 2006 61 062 yksityiset

Lisätiedot

Uusi yritys Tuloverotus

Uusi yritys Tuloverotus Uusi yritys Tuloverotus Sanna Koivisto Pirkanmaan verotoimisto Esityksen rakenne Yleistä tuloverotuksesta Eri yritysmuotojen verotuksen pääpiirteet Veroilmoitus, verotusmenettely ja muutoksenhaku Sähköinen

Lisätiedot

Apurahat tieteenharjoittajan verotuksessa

Apurahat tieteenharjoittajan verotuksessa Apurahat tieteenharjoittajan verotuksessa 17.3.2014 Raija Isotupa Verohallinto, Pääkaupunkiseudun verotoimisto Apurahat verotuksessa Apurahat voivat vaikuttaa verotukseen kahta eri kautta: 1. Voidaanko

Lisätiedot

Ylimääräinen koulutusvähennys

Ylimääräinen koulutusvähennys 1.1.2014 alkaen Ylimääräinen koulutusvähennys 1.1.2014 alkaen työnantaja voi saada työntekijän kouluttamisesta ylimääräisen laskennallisen verovähennyksen tavallisten palkka- ja koulutuskustannusmenojen

Lisätiedot

Uutta ja ajankohtaista yritysverotuksessa Tuloverotus ja ennakkoperintä. Veroinfot taloushallinnon ammattilaisille Joulukuu 2013

Uutta ja ajankohtaista yritysverotuksessa Tuloverotus ja ennakkoperintä. Veroinfot taloushallinnon ammattilaisille Joulukuu 2013 Uutta ja ajankohtaista yritysverotuksessa Tuloverotus ja ennakkoperintä Veroinfot taloushallinnon ammattilaisille Joulukuu 2013 Sisältö Vuoden 2013 veroilmoituksesta Lakimuutokset vuodelle 2014 esim. osinkojen

Lisätiedot

Myyntitulo -28 % -Vero nettotulosta -Metsätalouden alijäämä -Vähennys muista pääomatuloista -Alijäämähyvitys ansiotulosta Arvonlisävero -Puunostaja

Myyntitulo -28 % -Vero nettotulosta -Metsätalouden alijäämä -Vähennys muista pääomatuloista -Alijäämähyvitys ansiotulosta Arvonlisävero -Puunostaja 1 Myyntitulo -28 % -Vero nettotulosta -Metsätalouden alijäämä -Vähennys muista pääomatuloista -Alijäämähyvitys ansiotulosta Arvonlisävero -Puunostaja maksaa, metsänomistaja tilittää -Itse maksetut alv:t

Lisätiedot

TÄRKEITÄ PÄIVÄMÄÄRIÄ 2014 LUONTOISEDUT 2014. Ravintoetu. Puhelinetu PÄIVÄRAHAT JA KILOMETRIKORVAUKSET. Kotimaan päivärahat 2014.

TÄRKEITÄ PÄIVÄMÄÄRIÄ 2014 LUONTOISEDUT 2014. Ravintoetu. Puhelinetu PÄIVÄRAHAT JA KILOMETRIKORVAUKSET. Kotimaan päivärahat 2014. Tärkeitä lukuja vuodelle 01 Sisällysluettelo: TÄRKEITÄ PÄIVÄMÄÄRIÄ 01 LUONTOISEDUT 01 Ravintoetu Puhelinetu PÄIVÄRAHAT JA KILOMETRIKORVAUKSET Kotimaan päivärahat 01 Kilometrikorvaus SOSIAALIVAKUUTUSMAKSUT

Lisätiedot

Muutokset osinkojen kausi- ja vuosi-ilmoittamismenettelyyn vuoden 2014 alusta. Eteran palkkahallintopäivä

Muutokset osinkojen kausi- ja vuosi-ilmoittamismenettelyyn vuoden 2014 alusta. Eteran palkkahallintopäivä Muutokset osinkojen kausi- ja vuosi-ilmoittamismenettelyyn vuoden 2014 alusta Eteran palkkahallintopäivä Verohallinto Sisältö: Osinkoverouudistus Vuosi-ilmoituksen täyttämisen ongelmakohdat Mitä löydän

Lisätiedot

Yritysmuodot. 1. Yksityinen toiminimi Avoin yhtiö Kommandiittiyhtiö Osakeyhtiö Osuuskunta. Lähde: Tomperi, Käytännön kirjanpito

Yritysmuodot. 1. Yksityinen toiminimi Avoin yhtiö Kommandiittiyhtiö Osakeyhtiö Osuuskunta. Lähde: Tomperi, Käytännön kirjanpito Yritysmuodot 1. Yksityinen toiminimi Avoin yhtiö Kommandiittiyhtiö Osakeyhtiö Osuuskunta Lähde: Tomperi, Käytännön kirjanpito Marjatta Kariniemi 7.2.2005 1 Erot eri yritysmuodoissa omistajien vastuu yrityksen

Lisätiedot

Maatalouden veroilmoitus 2014

Maatalouden veroilmoitus 2014 Maatalouden veroilmoitus 2014 2-lomakkeen täyttäminen Lähdeaineistona Verohallinnon yhtenäistämisohjeet vuodelle 2014, maatalouden veroilmoituksen täyttöohjeet ja muut ohjeet sekä Verohallinnon sisäiset

Lisätiedot

Uutta ja vanhaa verotuksesta Minä ja tiede -luento 8.-10.12.2015

Uutta ja vanhaa verotuksesta Minä ja tiede -luento 8.-10.12.2015 Professori, ma. Juha Lindgren Uutta ja vanhaa verotuksesta Minä ja tiede -luento 8.-10.12.2015 Kauppatieteellinen tiedekunta Tutkimusryhmästä ja oppiaineesta Talousoikeudellisen informaation tutkimusryhmä

Lisätiedot

Suomalainen Ranskassa Ratkaisuja ja Välineitä Verosuunnitteluun

Suomalainen Ranskassa Ratkaisuja ja Välineitä Verosuunnitteluun Tax Services Suomalainen Ranskassa Ratkaisuja ja Välineitä Verosuunnitteluun Markku Järvenoja Handelsbanken Private Banking Luxemburg Antibes, 29.11.2007 1 Kohtaamispisteet Kansainvälinen kahdenkertainen

Lisätiedot

Tilinpäätöksestä veroilmoitukseen käytännönläheinen taloushallinnon valmennuskokonaisuus

Tilinpäätöksestä veroilmoitukseen käytännönläheinen taloushallinnon valmennuskokonaisuus Tilinpäätöksestä veroilmoitukseen käytännönläheinen taloushallinnon valmennuskokonaisuus Jaksot: 17.10.2011 Arvopapereiden käsittely kirjanpidossa ja verotuksessa 17.11.2011 Käyttöomaisuus kirjanpidossa

Lisätiedot

Työpanososinkoa koskevat säännökset ovat TVL 33 b :n 3 mom., EVL 8 :n 1 mom. 4 b) kohta ja EPL 13 a.

Työpanososinkoa koskevat säännökset ovat TVL 33 b :n 3 mom., EVL 8 :n 1 mom. 4 b) kohta ja EPL 13 a. Työpanokseen perustuvan osingon verotus Varatuomari Joachim Reimers Yleistä Työpanososinkoa koskevien säännösten mukaan muusta kuin julkisesti noteeratusta yhtiöstä saatu osinko katsotaan koko määrältään

Lisätiedot

Erotuomaripalkkiot ja kustannustenkorvaukset yleishyödylliseltä yhteisöltä. Lentopalloliitto/ETR Varala 26.9.2015

Erotuomaripalkkiot ja kustannustenkorvaukset yleishyödylliseltä yhteisöltä. Lentopalloliitto/ETR Varala 26.9.2015 Erotuomaripalkkiot ja kustannustenkorvaukset yleishyödylliseltä yhteisöltä Lentopalloliitto/ETR Varala 26.9.2015 Erotuomarin palkkioprosessin vaiheet 1. Erotuomari saa verohallinnolta sivutuloverokortin

Lisätiedot

MAATILAN. ProAgria Länsi-Suomi Esko Aalto 050 55 44 191

MAATILAN. ProAgria Länsi-Suomi Esko Aalto 050 55 44 191 MAATILAN VEROTUS ProAgria Länsi-Suomi Esko Aalto 050 55 44 191 Aihealueet verotuksen perusteet muutokset 2013 ja 2014 yhtenäistämisohjeet 2013 metsäverotus 2013 arvonlisäverotus kotitalousvähennys verotuksen

Lisätiedot

Koulutussuunnitelmalla veroetua yrityksen kehittämistoimintaan. Lainopillinen asiamies Atte Rytkönen 5.5.2014

Koulutussuunnitelmalla veroetua yrityksen kehittämistoimintaan. Lainopillinen asiamies Atte Rytkönen 5.5.2014 Koulutussuunnitelmalla veroetua yrityksen kehittämistoimintaan Lainopillinen asiamies Atte Rytkönen 5.5.2014 Yleistä - Laki osaamisen kehittämisestä Työmarkkinajärjestöt sopivat maaliskuussa 2013 osaamisen

Lisätiedot

Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS

Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS Tilinpäätös Emoyhtiön tuloslaskelma Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS Milj. Liite 1. 1. 31. 12. 2012 1. 1. 31. 12. 2011 Liikevaihto 1 12,5 8,9 Liiketoiminnan muut tuotot 2 4,6 3,6 Materiaalit ja palvelut 3

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus maa- ja metsätalouden verotukseen. Talvi 2012 Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry

Ajankohtaiskatsaus maa- ja metsätalouden verotukseen. Talvi 2012 Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry Ajankohtaiskatsaus maa- ja metsätalouden verotukseen Talvi 2012 Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry 1 Pääomatulon tuloveroprosentti Pääomatulon tuloveroprosenttia korotetaan 28 %:sta 30 %:iin.

Lisätiedot

ennakkoveroa/muutosta ennakkoveroon

ennakkoveroa/muutosta ennakkoveroon VEROKORTTIHAKEMUS JA ENNAKKOVEROHAKEMUS 2016 Henkilöasiakas, liikkeen- tai ammatinharjoittaja, maatalouden harjoittaja ja yhtymän osakas hakee verokorttia ja/tai ennakkoveroa tällä lomakkeella. Rajoitetusti

Lisätiedot

KIRJANPITO 22C00100. Luento 5b: Henkilöstömenot

KIRJANPITO 22C00100. Luento 5b: Henkilöstömenot KIRJANPITO 22C00100 Luento 5b: Henkilöstömenot KULULAJIKOHTAINEN KAAVA (KPA 1:1 ) LIIKEVAIHTO Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos Valmistus omaan käyttöön Liiketoiminnan muut tuotot

Lisätiedot

Siemenviljelijöiden talousvalmennus

Siemenviljelijöiden talousvalmennus Siemenviljelijöiden talousvalmennus Tuloslaskelma ja tase ABC-koulutus Maatilan yhtiöittäminen Sokos Hotel Presidentti, Helsinki 14.11.2014 Yrityksen reaali- ja rahaprosessi TULOSLASKELMA TASE VASTAAVAA

Lisätiedot

Yhtiön nimi on Asunto Oy Kahisevanrinne ja kotipaikka Espoon kaupunki.

Yhtiön nimi on Asunto Oy Kahisevanrinne ja kotipaikka Espoon kaupunki. Asunto Oy Kahisevanrinteen Y H T I Ö J Ä R J E S T Y S 1 Yhtiön nimi on Asunto Oy Kahisevanrinne ja kotipaikka Espoon kaupunki. 2 Yhtiön tarkoituksena on omistaa ja hallita tonttia n:o 10 Espoon kaupungin

Lisätiedot

VEROASTE 2009 2011, KANSAINVÄLINEN VERTAILU

VEROASTE 2009 2011, KANSAINVÄLINEN VERTAILU Taskutilasto 2013 VEROTUS SUOMESSA Suomen verotuksesta päätetään eduskunnassa, Euroopan unionissa ja kunnissa. Verotusta säätelevät verolait, jotka valmistellaan valtiovarainministeriössä ja hyväksytään

Lisätiedot

Luento 7. Arvonlisävero: Ulkomaan rahanmääräiset erät: Veron yleispiirteet Alv kirjanpidossa. Kirjanpidossa Tilinpäätöksessä.

Luento 7. Arvonlisävero: Ulkomaan rahanmääräiset erät: Veron yleispiirteet Alv kirjanpidossa. Kirjanpidossa Tilinpäätöksessä. Luento 7 Arvonlisävero: Veron yleispiirteet Alv kirjanpidossa. Ulkomaan rahanmääräiset erät: Kirjanpidossa Tilinpäätöksessä. 1 KIRJANPITO 22C00100 Luento 7a: Arvonlisävero VEROTUKSEN RAKENNE Verotuksen

Lisätiedot

Osakeyhtiön voitonjaon verosuunnittelu - nettovarallisuus - osinkoverotuksen muutos 2014. 12.12.2013 OTL,VT Ilkka Ojala Konsultointi Ojala Oy

Osakeyhtiön voitonjaon verosuunnittelu - nettovarallisuus - osinkoverotuksen muutos 2014. 12.12.2013 OTL,VT Ilkka Ojala Konsultointi Ojala Oy Osakeyhtiön voitonjaon verosuunnittelu - nettovarallisuus - osinkoverotuksen muutos 2014 12.12.2013 OTL,VT Ilkka Ojala Luonnollisen henkilön saamat osingot A. Osakkeet kuuluvat henkilökohtaiseen tulolähteeseen

Lisätiedot

JULKISYHTEISÖ YHTEISETUUS

JULKISYHTEISÖ YHTEISETUUS Veroilmoituksen täyttöopas 6 JULKISYHTEISÖ YHTEISETUUS verovuosi 2016 Veroilmoituksen yksityiskohtaiset täyttöohjeet vero.fi/lomakkeet/6 SISÄLTÖ AJANKOHTAISTA 3 VEROILMOITUKSEN ANTAMINEN 3 MUUTOKSET YHTEISÖN

Lisätiedot

Vuokratyöntekijän palkka verotetaan Suomessa myös, jos työntekijä tulee maasta, jonka kanssa Suomella ei ole verosopimusta.

Vuokratyöntekijän palkka verotetaan Suomessa myös, jos työntekijä tulee maasta, jonka kanssa Suomella ei ole verosopimusta. Ulkomaisen vuokratyövoiman verotusta koskeva uudistus 2007: tyypillisiä kysymyksiä vastauksineen Sisällysluettelo 1. Yleiset kysymykset 2. Enintään kuusi kuukautta Suomessa olevat 3. Yli kuusi kuukautta

Lisätiedot

Ravintola Gumböle Oy

Ravintola Gumböle Oy Ravintola Gumböle Oy Gumbölentie 20 02770 Espoo Kotipaikka: Espoo Y-tunnus: 2463691-9 TASEKIRJA 1.1.2013-31.12.2013 Tämä tasekirja on säilytettävä 31.12.2023 asti Tilinpäätöksen toteutti: Gumböle Golf

Lisätiedot

Yhtiön tarkoituksena ei ole tuottaa voittoa osakkeenomistajilleen. Yhtiön osakepääoma on miljoona (1.000.000) euroa.

Yhtiön tarkoituksena ei ole tuottaa voittoa osakkeenomistajilleen. Yhtiön osakepääoma on miljoona (1.000.000) euroa. 1 (5) SAVONLINNAN JÄÄHALLI OSAKEYHTIÖN YHTIÖJÄRJESTYS 1 Yhtiön toiminimi ja kotipaikka Yhtiön toiminimi on Savonlinnan Jäähalli Osakeyhtiö ja sen kotipaikka on Savonlinna. 2 Yhtiön toimiala Yhtiön tarkoituksena

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus maa- ja metsätalouden verotukseen. Syksy 2011 Johtaja Timo Sipilä

Ajankohtaiskatsaus maa- ja metsätalouden verotukseen. Syksy 2011 Johtaja Timo Sipilä Ajankohtaiskatsaus maa- ja metsätalouden verotukseen Syksy 2011 Johtaja Timo Sipilä 1 Pääomatulon tuloveroprosentti Pääomatulon tuloveroprosenttia korotetaan 28 %:sta 30 %:iin. Yhteenlasketun verotettavan

Lisätiedot

Työkorvaus ja matkakustannusten korvaaminen

Työkorvaus ja matkakustannusten korvaaminen Työkorvaus ja matkakustannusten korvaaminen Ylitarkastaja Sari Wulff / Verohallinto Sari Wulff 1 Palkan ja työkorvauksen eroja Työstä maksettu korvaus voi olla palkkaa muuta työstä maksettua korvausta

Lisätiedot

Uusi yritys Perustamisilmoitus ja rekisteröityminen

Uusi yritys Perustamisilmoitus ja rekisteröityminen Uusi yritys ja rekisteröityminen Sanna Koivisto Pirkanmaan verotoimisto Mikä on YTJ? Yritys- ja yhteisötietojärjestelmä Verohallituksen ja Patentti- ja rekisterihallituksen yhdessä ylläpitämä tietojärjestelmä

Lisätiedot

MAATALOUDENHARJOITTAJA

MAATALOUDENHARJOITTAJA 2 Veroilmoituksen täyttöopas MAATALOUDENHARJOITTAJA verovuosi 2015 Liitä mukaan vain Verohallinnon liitelomakkeita Veroilmoituksen yksityiskohtaiset täyttöohjeet: vero.fi/veroilmoitus/2 SISÄLTÖ AJANKOHTAISTA

Lisätiedot

HE 47/2001 vp. elinkeinonharjoittajan ansiotuloa ja pääomatuloa laskettaessa. Maatalouden harjoittajan, yksityisen elinkeinonharjoittajan

HE 47/2001 vp. elinkeinonharjoittajan ansiotuloa ja pääomatuloa laskettaessa. Maatalouden harjoittajan, yksityisen elinkeinonharjoittajan HE 47/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi tuloverolain 38 ja 39 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Esityksessä ehdotetaan tuloverolakia muutettavaksi siten, että maatalouden

Lisätiedot

Yritysmuodot. T:mi OY AY OSK. Anna Airaksinen

Yritysmuodot. T:mi OY AY OSK. Anna Airaksinen Yritysmuodot T:mi OY KY AY OSK Yritysmuoto, eli yhtiömuoto on oikeudellinen muoto, jolla harjoitetaan yritystoimintaa. Suomessa yhtiön pitää rekisteröityä Patentti- ja rekisterihallituksen ylläpitämään

Lisätiedot

1 Yhtiön toiminimi on Asunto Oy Lakeuden Helmi, Tyrnävä.

1 Yhtiön toiminimi on Asunto Oy Lakeuden Helmi, Tyrnävä. Sivu: 1(5) Kysytty 01-09-2014. Voimassa 28-08-2014 lähtien Asunto Oy Lakeuden Helmi, Tyrnävä Yhtiöjärjestys 1 Yhtiön toiminimi on Asunto Oy Lakeuden Helmi, Tyrnävä. 2 Yhtiön kotipaikka on Tyrnävä. 3 Yhtiön

Lisätiedot

Rahoituksen rahavirta *Lyhytaik.lainojen lisäys/vähenn 0,9 30,7 *Lainojen takaisinmaksut -29,7 0,0 *Omien osakkeiden hankinta -376,2-405,0 0,0 30,7

Rahoituksen rahavirta *Lyhytaik.lainojen lisäys/vähenn 0,9 30,7 *Lainojen takaisinmaksut -29,7 0,0 *Omien osakkeiden hankinta -376,2-405,0 0,0 30,7 RAHOITUSLASKELMA (1000 euroa) VUODELTA 2014 Liiketoiminnan rahavirta *Myynnistä ja muista liiketoim. tuotoista saadut maksut 1010,4 1044,3 *Maksut liiketoiminnan kuluista -839,9-860,6 *Saadut korot 3,8

Lisätiedot

Yhteismetsän rahoitus- ja veropäivä Oulu 20.10.2011. Reijo Parkkila Pohjois-Suomen yritysverotoimisto Johanna Heikkisen esitykseen perustuen

Yhteismetsän rahoitus- ja veropäivä Oulu 20.10.2011. Reijo Parkkila Pohjois-Suomen yritysverotoimisto Johanna Heikkisen esitykseen perustuen Yhteismetsän verotuksesta Yhteismetsän rahoitus- ja veropäivä Oulu 20.10.2011 Reijo Parkkila Pohjois-Suomen yritysverotoimisto Johanna Heikkisen esitykseen perustuen Käsiteltävät asiat Yleistä yhteismetsän

Lisätiedot

Ruotsissa työskentelevien ja ulkomailla asuvien tuloverotus. Tietoja ruotsiksi, suomeksi, englanniksi, saksaksi, espanjaksi, puolaksi ja venäjäksi

Ruotsissa työskentelevien ja ulkomailla asuvien tuloverotus. Tietoja ruotsiksi, suomeksi, englanniksi, saksaksi, espanjaksi, puolaksi ja venäjäksi Skatteverket SKV 442, 5.painos Ruotsissa työskentelevien ja ulkomailla asuvien tuloverotus Tietoja ruotsiksi, suomeksi, englanniksi, saksaksi, espanjaksi, puolaksi ja venäjäksi Finska Ulkomailla asuvia

Lisätiedot

Suomen verotus selkeästi

Suomen verotus selkeästi Suomen verotus selkeästi Avainsanat Vero: pakollinen maksu, jonka valtio kerää yhteiskunnan palveluita varten Veroprosentti: osuus, jonka työnantaja ottaa palkasta ja välittää Verohallinnolle Verohallinto:

Lisätiedot

Kullo Golf Oy TASEKIRJA 1.1.2010-31.12.2010. Golftie 119 06830 KULLOONKYLÄ Kotipaikka: PORVOO Y-tunnus: 1761478-9

Kullo Golf Oy TASEKIRJA 1.1.2010-31.12.2010. Golftie 119 06830 KULLOONKYLÄ Kotipaikka: PORVOO Y-tunnus: 1761478-9 Kullo Golf Oy Golftie 119 06830 KULLOONKYLÄ Kotipaikka: PORVOO Y-tunnus: 1761478-9 TASEKIRJA 1.1.2010-31.12.2010 Tämä tasekirja on säilytettävä 31.12.2020 asti Tilinpäätöksen laatija: Tilisampo Oy 1 TILINPÄÄTÖS

Lisätiedot

VÄLIAIKAINEN KANSALLINEN TUKI. Tukihakemukseen 428 liitettävän laskelman täyttöohje YLEISTÄ

VÄLIAIKAINEN KANSALLINEN TUKI. Tukihakemukseen 428 liitettävän laskelman täyttöohje YLEISTÄ VÄLIAIKAINEN KANSALLINEN TUKI Tukihakemukseen 428 liitettävän laskelman täyttöohje YLEISTÄ Liitelaskelman avulla selvitetään hakijan tukikelpoisuus väliaikaiseen kansalliseen tukeen ja sen korotukseen

Lisätiedot

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT, FAS 1 000 EUR

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT, FAS 1 000 EUR n tilinpäätös, FAS Efore Oyj vuosikertomus 2008 1. Liikevaihto markkina-alueittain Asiakkaiden mukaan Suomi 2008 10 544 2007 6 693 Muut EU-maat 25 996 18 241 USA 1 229 194 Muut maat 6 775 8 386 Yhteensä

Lisätiedot

Ajankohtaista veropolitiikasta. Timo Sipilä

Ajankohtaista veropolitiikasta. Timo Sipilä Ajankohtaista veropolitiikasta Timo Sipilä Pääomatulon tuloveroprosentti Pääomatulon tuloveroprosenttia korotettiin jo aiemmin 28 %:sta 30 %:iin. Nyt yhteenlasketun verotettavan pääomatulon (siis vähennysten

Lisätiedot

Metsätilan sukupolvenvaihdos 20.3.2012 1

Metsätilan sukupolvenvaihdos 20.3.2012 1 Metsätilan sukupolvenvaihdos 20.3.2012 1 Vaihtoehdot sukupolvenvaihdoksessa SUKUPOLVENVAIHDOS ELINAIKANA KUOLEMAN JÄLKEEN KAUPPA TÄYTEEN HINTAAN KAUPPA SPV HINTAAN LAHJOITUS TESTAMENTTI EN TEE MITÄÄN Veroluokat

Lisätiedot

Osuuskuntien ja jäsenten veromuutokset. Hallituksen esitys ja osuuskuntien muutosvaatimukset

Osuuskuntien ja jäsenten veromuutokset. Hallituksen esitys ja osuuskuntien muutosvaatimukset Osuuskuntien ja jäsenten veromuutokset Hallituksen esitys ja osuuskuntien muutosvaatimukset Tilannekatsaus Hallituksen esitys eduskunnalle annettiin 15.9.2014 sekä osuuskuntien että niiden jäsenten verotukseen

Lisätiedot

Osinkotulojen verotus

Osinkotulojen verotus Osinkotulojen verotus Antopäivä: 7.2.2012 Diaarinumero: 843/345/2011 Voimassaolo: Toistaiseksi Valtuutussäännös: Laki Verohallinnosta 2 2 momentti Korvaa ohjeen: 570/345/2011, 25.8.2011 Tässä ohjeessa

Lisätiedot

PALVELUKAUPAN ALV JA VEROTILI 2010

PALVELUKAUPAN ALV JA VEROTILI 2010 PALVELUKAUPAN ALV JA VEROTILI 2010 Leena Juusela Palvelujen arvonlisäverotuksen muutokset Elinkeinonharjoittajille myytävien palvelujen yleissääntö päinvastainen nykyiseen verrattuna: Palvelut l verotetaan

Lisätiedot

OMISTAJANVAIHDOS TEEMAILTA

OMISTAJANVAIHDOS TEEMAILTA OMISTAJANVAIHDOS TEEMAILTA PIRKANMAAN YRITYSVÄLITYS OY Yli sata toteutettua yrityskauppaa Useita yritysoston konsultointeja Lukuisia sukupolvenvaihdoskonsultointeja Rauno Toikka, yritysvälittäjä, tilitoimistoyrittäjä

Lisätiedot

ASIAKASTIEDOTE 2/2009 1. VEROTILI TULEE OLETKO VALMIS SISÄLLYSLUETTELO:

ASIAKASTIEDOTE 2/2009 1. VEROTILI TULEE OLETKO VALMIS SISÄLLYSLUETTELO: ASIAKASTIEDOTE 2/2009 SISÄLLYSLUETTELO: 1. Verotili tulee oletko valmis 3. peruskorko 4. tuloveroasteikko 5. PALKAN SIVUKULUT 6. tuloverolain muutoksista 7. Korotetuista poistoista 8. kotitalous-vähennyksestä

Lisätiedot

Asunto- ja keskinäiset kiinteistöyhteisöt, veroilmoitus. Veroinfo isännöitsijöille 15.1.2014 Seija Pyrhönen, Verohallinto

Asunto- ja keskinäiset kiinteistöyhteisöt, veroilmoitus. Veroinfo isännöitsijöille 15.1.2014 Seija Pyrhönen, Verohallinto Asunto- ja keskinäiset kiinteistöyhteisöt, veroilmoitus Veroinfo isännöitsijöille Seija Pyrhönen, Verohallinto Sisältö Verolomake 4 uudistukset Verolomakkeen 4 täyttäminen, sivu 1 Verolomakkeen 4 täyttäminen,

Lisätiedot

Eri yritysmuotojen verotuksellinen edullisuus

Eri yritysmuotojen verotuksellinen edullisuus Tuki: - Puhelin 020 795 9960 (vain ennen koulutusta) - Sähköposti info@opinahjo.fi Kysymykset koulutuksen aikana: - Kaikki kysymykset pikaviestien kautta - Mikrofonit avataan tarvittaessa keskustelua varten

Lisätiedot

KOTITALOUS- VÄHENNYS. Aalto Hoivapalvelut Oy

KOTITALOUS- VÄHENNYS. Aalto Hoivapalvelut Oy KOTITALOUS- VÄHENNYS Mitä kotitalousvähennys tarkoittaa? Kun hankit palveluita kotiin, esimerkiksi siivouspalvelua yritykseltä, saat vähentää yritykselle maksetusta summasta osan verotuksessa. Kotitalousvähennystä

Lisätiedot

Osuuskunta yhteisönä - verkostoituneen liiketoiminnan yritysmuoto. 2003 2014 PHe

Osuuskunta yhteisönä - verkostoituneen liiketoiminnan yritysmuoto. 2003 2014 PHe Osuuskunta yhteisönä - verkostoituneen liiketoiminnan yritysmuoto Määritelmä Jäsenmäärä ja pääoma edeltä käsin määräämättömät, voi vaihdella Tarkoituksena on tukea jäsenten taloudenpitoa tai elinkeinotoimintaa

Lisätiedot

TILI PROFIILI OY ASIAKASTIEDOTE 2014 1

TILI PROFIILI OY ASIAKASTIEDOTE 2014 1 1 TÄRKEITÄ PÄIVÄMÄÄRIÄ 2014 Verotili, kausiveroilmoitukset sekä maksujen eräpäivät työnantajasuoritukset ja arvonlisäverot (kuukausimenettelyn piiriin kuuluvilla) joka kuun 12. päivä Sekä työnantajasuoritusten

Lisätiedot

Yrittäjien tulot ja verot 2014. vuoden 2012 tulo- ja verotiedoilla

Yrittäjien tulot ja verot 2014. vuoden 2012 tulo- ja verotiedoilla Yrittäjien tulot ja verot 2014 vuoden 2012 tulo- ja verotiedoilla 1 Saman tulotason yrittäjien ja palkansaajien verotuksen vertailu vuonna 2012 Yrittäjät Palkansaajat Tulot 44 974 44 974 - Siitä ansiotuloa

Lisätiedot

TILI- JA HALLINTOPALVELU ILMOLA OY:N ASIAKKAILLE JA YHTEISTYÖKUMPPANEILLE

TILI- JA HALLINTOPALVELU ILMOLA OY:N ASIAKKAILLE JA YHTEISTYÖKUMPPANEILLE ASIAKASKIRJE 16.01.2015 :N ASIAKKAILLE JA YHTEISTYÖKUMPPANEILLE Oikein Hyvää alkanutta Uutta Vuotta 2015! Uuden vuoden alkaessa olen taas koonnut tähän ajankohtaisia asioita seuraavasti: - Verovelkarekisteristä

Lisätiedot

Yhtiössä on erilaisia osakkeita seuraavasti:

Yhtiössä on erilaisia osakkeita seuraavasti: Y-tunnus: 0347890- Sivu JOENSUUN PYSAKOINTI OY:N YHTIOJARJESTYS 1 Yhtiön toiminimi on Joensuun Pysäköinti Oy ja kotipaikka on Joensuun kaupunki. 2 Yhtiön toimialana on maankäyttö- ja rakennuslain sekä

Lisätiedot

Taloushallinnon verolait

Taloushallinnon verolait Taloushallinnon verolait Jaakko Ossa Talentum Pro Helsinki 1. painos Copyright 2016 Talentum Media Oy ja Jaakko Ossa Yhteistyössä Lakimiesliiton Kustannus Toimitus: Saara Palmberg Taitto: Marja-Leena Saari

Lisätiedot

Matkakustannusten korvaukset teatteri- ja mediatyöntekijän verotuksessa

Matkakustannusten korvaukset teatteri- ja mediatyöntekijän verotuksessa 1 (8) EVO/Minna Tanska 4.6.2014 SAK:n ja Temen ohje: Matkakustannusten korvaukset teatteri- ja mediatyöntekijän verotuksessa Tämä ohje perustuu Verohallinnon vuosittain antamaan päätökseen verovapaista

Lisätiedot

Ammatin harjoittamisen vaihtoehdot taiteellisilla aloilla

Ammatin harjoittamisen vaihtoehdot taiteellisilla aloilla Ammatin harjoittamisen vaihtoehdot taiteellisilla aloilla Ulla Huovinen HAAGA-HELIA amk ulla.huovinen@haaga-helia.fi Työsuhteessa vai yrittäjänä? Työtä tehdään joko työntekijänä tai yrittäjänä Vaikuttaa

Lisätiedot

Hevosalan yritysten tuloverotuksesta Liisa Rantala 9.4.2008 Uudenmaan verovirasto, Lohja

Hevosalan yritysten tuloverotuksesta Liisa Rantala 9.4.2008 Uudenmaan verovirasto, Lohja Hevosalan yritysten tuloverotuksesta Liisa Rantala 9.4.2008 Uudenmaan verovirasto, Lohja Uudenmaan verotoimisto/lr 1 Verotuslakeja TVL tuloverolaki MVL maatilatalouden tuloverolaki EVL laki elinkeinotulon

Lisätiedot

MAATILAYRITYKSEN OSAKEYHTIÖIT- TÄMINEN. ProAgria Etelä-Suomi ry Simo Solala yritys- ja talousasiantuntija 050 595 1059 simo.solala@proagria.

MAATILAYRITYKSEN OSAKEYHTIÖIT- TÄMINEN. ProAgria Etelä-Suomi ry Simo Solala yritys- ja talousasiantuntija 050 595 1059 simo.solala@proagria. MAATILAYRITYKSEN OSAKEYHTIÖIT- TÄMINEN ProAgria Etelä-Suomi ry Simo Solala yritys- ja talousasiantuntija 050 595 1059 simo.solala@proagria.fi Yksityinen maatalouden harjoittaja Harjoittaa liiketoimintaa

Lisätiedot

Osuuskuntien ylijäämänjaon veromuutokset 2015. Pellervon Päivä 2015 Lakiasiainjohtaja Anne Kontkanen

Osuuskuntien ylijäämänjaon veromuutokset 2015. Pellervon Päivä 2015 Lakiasiainjohtaja Anne Kontkanen Osuuskuntien ylijäämänjaon veromuutokset 2015 Pellervon Päivä 2015 Lakiasiainjohtaja Anne Kontkanen Mitä on ylijäämän jako? erä, jonka osuuskunta jakaa jäsenilleen vahvistetun tilinpäätöksen perusteella

Lisätiedot

Taiteilija ja verotus. Taneli Lallukka 27.11.2009

Taiteilija ja verotus. Taneli Lallukka 27.11.2009 Taiteilija ja verotus Taneli Lallukka 27.11.2009 Taiteen harjoittamisen toimintamuodot Taiteilija voi harjoittaa toimintaansa erilaisissa muodoissa Työsuhteessa Freelancerina Yrittäjänä Taiteilijalla voi

Lisätiedot

Maatilan sukupolvenvaihdos verotuksessa Verohallinto 23.10.2014

Maatilan sukupolvenvaihdos verotuksessa Verohallinto 23.10.2014 Maatilan sukupolvenvaihdos verotuksessa Verohallinto Maatilan sukupolvenvaihdos verotuksessa Tässä esityksessä tarkastellaan maatilan sukupolvenvaihdosta verotuksen näkökulmasta. Kohteena on ne tilanteet,

Lisätiedot

Osuuskunnan toiminimi on Suomen Luotto-osuuskunta, ruotsiksi Finlands Kreditandelslaget ja sen kotipaikka on Helsinki.

Osuuskunnan toiminimi on Suomen Luotto-osuuskunta, ruotsiksi Finlands Kreditandelslaget ja sen kotipaikka on Helsinki. SUOMEN LUOTTO-OSUUSKUNTA 1 (5) 16.4.2013 SUOMEN LUOTTO-OSUUSKUNNAN SÄÄNNÖT 1 TOIMINIMI JA KOTIPAIKKA Osuuskunnan toiminimi on Suomen Luotto-osuuskunta, ruotsiksi Finlands Kreditandelslaget ja sen kotipaikka

Lisätiedot

Maatalouden veroilmoitus 2013

Maatalouden veroilmoitus 2013 Maatalouden veroilmoitus 2013 2-lomakkeen täyttäminen Lähdeaineistona Verohallinnon yhtenäistämisohjeet vuodelle 2013, maatalouden veroilmoituksen täyttöohjeet ja Verohallinnon sisäiset koulutusaineistot.

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 23 päivänä joulukuuta 2014. 1254/2014 Verohallinnon päätös. ilmoittamisvelvollisuudesta ja muistiinpanoista

Julkaistu Helsingissä 23 päivänä joulukuuta 2014. 1254/2014 Verohallinnon päätös. ilmoittamisvelvollisuudesta ja muistiinpanoista SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 23 päivänä joulukuuta 2014 1254/2014 Verohallinnon päätös ilmoittamisvelvollisuudesta ja muistiinpanoista Annettu Helsingissä 18 joulukuuta 2014 Verohallinto

Lisätiedot

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri YHTIÖJÄRJESTYS: Asunto Oy Porvoon Partiomiehentie 1 - Bostads Ab Patrullvägen 1 24.09.2015 12:22:10 1(5) PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri Yhtiöjärjestys päivältä 24.09.2015 Toiminimi: Asunto

Lisätiedot

VEROLAIT 1/2015 TALENTUM MEDIA OY

VEROLAIT 1/2015 TALENTUM MEDIA OY VEROLAIT 1/2015 TALENTUM MEDIA OY HELSINKI 2015 Lainsäädäntöä on seurattu säädöskokoelman numeroon 105/2015 (julkaisupäivä 11.2.2015) saakka. Julkaisija ja kustantaja: Talentum Media Oy ISBN 978-952-14-2529-5

Lisätiedot

3154 TaINPMTOSSUUNNITfELU Tent ti 4.10.2000 klo 16.15-19.15

3154 TaINPMTOSSUUNNITfELU Tent ti 4.10.2000 klo 16.15-19.15 LTKK/TUTA Lehtori Osmo Hauta-aho 1(3) + liitteet 1-2 3154 TaINPMTOSSUUNNITfELU Tent ti 4.10.2000 klo 16.15-19.15 (Tentissii ei saa olla mukana kirjallisuutta) Tehtava 1 Oheisena on annettu SyysTek Oy:n

Lisätiedot

VEROLAIT 1/2016 TALENTUM MEDIA OY

VEROLAIT 1/2016 TALENTUM MEDIA OY VEROLAIT 1/2016 TALENTUM MEDIA OY HELSINKI 2016 Lainsäädäntöä on seurattu säädöskokoelman numeroon 119/2016 (julkaisupäivä 15.2.2016) saakka. Julkaisija ja kustantaja: Talentum Media Oy ISBN 978-952-14-2830-2

Lisätiedot

Professori Seppo Penttilä Sijoittajan kansainvälinen verotus

Professori Seppo Penttilä Sijoittajan kansainvälinen verotus Johtamiskorkeakoulu Professori Seppo Penttilä Sijoittajan kansainvälinen verotus Sijoitusmessut Tampere 25.3.2014 Kenen saamat tulot verotetaan Suomessa? Suomessa verotetaan Verovelvolliset Yleisesti verovelvollinen

Lisätiedot