Hiippakuntauutiset. helsinki 1/07. Uusi pappisasessori Hannu Vapaavuori: Kirkkomusiikki monipuolisemmaksi! Seurakuntamusiikin monet kasvot

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hiippakuntauutiset. helsinki 1/07. Uusi pappisasessori Hannu Vapaavuori: Kirkkomusiikki monipuolisemmaksi! Seurakuntamusiikin monet kasvot"

Transkriptio

1 Hiippakuntauutiset helsinki 1/07 1 Uusi pappisasessori Hannu Vapaavuori: Kirkkomusiikki monipuolisemmaksi! Seurakuntamusiikin monet kasvot

2 2 P IISPAN PIISI Velvollisuudet Martti Ahtisaari puhui Lundissa 60-vuotiaalle Luterilaiselle maailmanliitolle. Yksi hänen viesteistään oli vahva: on yhdistettävä yhteinen solidaarisuus ja yksilön vastuu. Luterilaisen maallikon saarna oli kuulijoille tarpeellinen. Opittavaa on meillä kaikilla. * * * On aikoja, jolloin jompikumpi asenne saa ylivallan. Joskus korostuu yksilön oma velvollisuus vastata elämästään. On oma asiasi, millaiseksi elämä muodostuu. Niin makaat kuin petaat. Ota itseäsi niskasta kiinni. Joskus taas painottuu solidaarisuus ja yhteiskunnan vastuu kaikista jäsenistä. Kaikista on huolehdittava. Kaveria ei jätetä. On vaara, että niin politiikassa kuin kirkossa jakaudutaan solidaarisuus- ja yksilöpuolueisiin. Ihmisen ja ihmiskunnan vuoksi on kuitenkin huolehdittava molemmista. * * * Ahtisaaren puheen aikana mieleen palautui yli kymmenen vuoden takaa kansainvälisen Vuorovaikutusneuvoston julistus ihmiskunnan velvollisuuksista. Saksan liittokansleri Helmut Schmidt ja muiden poliitikkojen mukana myös Kalevi Sorsa kirjoittivat ohjelman, jonka motto oli: On aika puhua ihmisen velvollisuuksista. Sorsa oli nuoruudessaan opetellut YK:n ihmisoikeuksien julistuksen ulkoa niin tärkeänä hän piti sitä. Oli kuitenkin tullut aika puhua myös velvollisuuksista. Vapaus ja vastuu on saatava tasapainoon. Pelkkä oikeuksien korostaminen johtaa ristiriitoihin. Velvollisuuksien laiminlyöminen vie kaaokseen. * * * Onko meidän ajankohtainen kiusauksemme, että korostamme liikaa oikeuksiamme ja vapauksiamme? Olisiko myös kirkossa aika miettiä velvollisuuksia ja omaa vastuuta, kyselee Eero Raine Haikarainen HELSINGIN HIIPPAKUNNAN TUOMIOKAPITULI Bulevardi 16 B, PL 142, Helsinki Puh. (09) (keskus), faksi (09) Puhelinvaihde ja pääsisäänkäynti ovat auki klo 9 15 Työntekijöiden sähköpostiosoitteet ovat muotoa Kotisivu: Piispa Eero Huovinen Piispan sihteeri Maritta Maununen Piispan vs. teologinen sihteeri Ilmari Karimies , Tuomiorovasti Matti Poutiainen (Tuomiokirkkosrk) Pappisasessori Jaakko Simojoki (Vantaankosken srk) Pappisasessori Hannu Vapaavuori (Huopalahdensrk) Lakimiesasessori Kirsi Puoliväli Notaari Henri Lehtola Toimistosihteeri/talous Päivi Tapola (50 %) Vs. toimistosihteeri Heikki Hämäläinen, (50 %) Toimistosihteeri Ulla Aaltio Hiippakuntadekaani Kaarina Ylönen Hiippakuntasihteeri (diakonia ja yhteiskunta, kansainvälinen diakonia) Kirsti Poutiainen Hiippakuntasihteeri (nuoriso-, rippikoulu- ja koulutyö, Hiippakuntauutiset) Raine Haikarainen Hiippakuntasihteeri (lapsi- ja perhetyö, työnohjaus, työyhteisöt, ympäristötyö) Leena Heinonen Toimistosihteeri Birgitta Falenius Kuurojenpappi Elina Jokipaltio Maahanmuuttajatyönsihteeri Mark Saba Lähetyssihteeri (lähetys, evankeliointi) Janne Hatakka Hiippakuntakanttori Hanna Remes Lähetystoimisto (Suomen Lähetysseura) (vaihde) JULKAISIJA: Helsingin hiippakunnan tuomiokapituli Bulevardi 16 B, Helsinki PÄÄTOIMITTAJA: Raine Haikarainen, puh. (09) , faksi (09) , gsm , ILMOITUKSET: Armi Kääriä, puh./faksi (09) TOIMITUSSIHTEERI, TAITTO: Tekstituli / Erja Saarinen, OSOITTEENMUUTOKSET: Ulla Aaltio, puh. (09) S-posti: PAINOPAIKKA: Etelä-Savon Kirjapaino Oy, Mikkeli Hiippakuntauutiset on Helsingin hiippakunnan tiedotuslehti. Se ilmestyy kolme kertaa vuodessa ja jaetaan seurakuntien työntekijöille, luottamushenkilöille ja tiedottajille. Painos: kpl ISSN

3 SISÄLLYS 1/07 Piispan piisi 2 Pääkirjoitus 3 Kirkkomusiikki monipuolisemmaksi! 4 Seurakuntamusiikin monet kasvot 8 Ammattitaitoa, innostusta ja yhteistyötä 8 Matalan kynnyksen kuoro 10 Virren aika on tullut 11 Tie urkuriksi 12 Iloa ja hiljaisuutta 13 Musiikilla nuorten lahjat seurakunnan käyttöön 14 Pahinkin rokkari tykkää laulaa Bachia 15 Kapitulin väkeä 17 Tapahtuu Helsingin hiippakunnassa 18 Hyvä hallinto tukee päätöksentekoa 22 Ajankohtaista Diakonia ja yhteiskuntatyö 24 Kasvatus 26 Kirkkomusiikki 28 Lähetys ja evankeliointi 30 Työyhteisöt 33 Ihmisiä hiippakunnasta 34 Kansi: Raine Haikarainen Kanttori Vivika Oksanen johtaa Alppilan kirkkokuoroa seurakunnan 50-vuotisjuhlamessussa Seuraava Hiippakuntauutiset ilmestyy Aineiston viimeinen sisäänjättöpäivä on Raine Haikarainen Kaikki alkaa hiljaisuudesta OPETTAJA OTTI YHTEYTTÄ ja viesti oli selkeä. Voisitteko siellä tuomiokapitulissa opettaa työntekijöitä, etteivät yrittäisi päivänavauksissa väkinäistä oppilaiden aktivoimista, vaan menisivät suoraan asiaan? Toivomus nousi kokemuksista, joissa vaivalla aikaansaatu hiljaisuus on tärveltynyt kenelläs-tänään-onkaan-syntymäpäivä? -tyyppisiin ja usein täysin tarpeettomiin kysymyksiin. Kirkossa on viime vuosina korostettu voimakkaasti vuoropuhelua ja interaktiivisuutta. Sinänsä hyvät periaatteet ovat kuitenkin saattaneet johtaa viihdemaailmasta lainattuihin malleihin. Niitä tuntuvat leimaavan jatkuva puhevirta, kuulijoiden tenttaaminen ja suoranainen hiljaisuuden pelko. Ohjelmavirran tyhjät paikat pitää joka hetki täyttää jos ei muulla, niin tyhjällä puheella. Kehityspsykologian klassikko Erik H. Eriksson korosti aikoinaan, kuinka ihmisen elämässä perusluottamus syntyy aikojen hahmottamisesta. Alut ja loput ovat kehittyvälle ihmiselle tärkeitä. Arjen ja pyhän on erotuttava toisistaan. Siksi myös tapahtumien ja kertomusten sisäisellä dramaturgialla on merkitystä. Eikö jumalanpalveluskin ala vaikuttavammin juhlallisella preludilla kuin epämääräisellä esittelyllä, ketkä kulloinkin ovat toimitusvuorossa? Tämä asia on ilmeisen selvästi tajuttu Porvoon suomalaisessa seurakunnassa. Hiippakuntauutisten tämänkertaisessa, musiikkipainotteisessa numerossa kanttori Minna Wesslund kertoo lapsille ja nuorille suunnitelluista musiikkidraamoista. Hyvän vastaanoton saaneiden esitysten taustalla on sisäistetty taju kirkkotilan merkityksestä, äänen ja hiljaisuuden vuorottelusta sekä alkujen ja loppujen tärkeydestä. Aktivoinnin ja puuhaamisen sijasta nuorille kirkkovieraille opetetaan Porvoossa kuuntelemista ja dynaamista hiljaisuutta. Esityksemme on saanut paljon myönteistä palautetta. Erityisesti se, että osallistujat saavat istua rauhassa, kuunnella ja ihmetellä. Kirkossa vallitsee yleensä hiirenhiljaisuus, ja kukaan ei haluaisi lähteä heti pois, Minna kuvailee. Saarnaansa valmistelevan papin, päivänavaukseen virittäytyvän nuorisonohjaajan tai perhekerhoa suunnittelevan lastenohjaajan onkin hyvä ottaa oppia muusikoilta. Heidän piirissään on vanhastaan ymmärretty, että kaikki merkittävä alkaa aina hiljaisuudesta. Ja parhaimmillaan myös päättyy siihen. P ÄÄKIRJOITUS 3

4 Raine Haikarainen Hannu Vapaavuori aloitti tammikuussa hiippakunnan pappisasessorina. Minulla ei ole vielä visioita tehtävästä. Piispantarkastukset olen kokenut mielekkäinä. Ehkä niiden yhteydessä voisi virittää keskustelua kirkon ajankohtaisista ongelmista. 4 Hannu Vapaavuori vaatii: KIRKKOMUSIIKKI MONIPUOLISEMMAKSI! Hannu Vapaavuori on kirkkomusiikin ystävien keskuudessa mukavan miehen maineessa. Aina kun hän osallistuu vuoropuheluun kirkkomusiikin tulevaisuuden suunnasta, keskustelu kiihtyy mukavasti, sillä alan miehellä on monipuolisen asiantuntemuksen lisäksi teräviä mielipiteitä. HUOPALAHDEN KIRKKOHERRA Hannu Vapaavuori, 57, on musiikin amatöörirakastaja, harrastelija, kuten hän itse sanoo. Kolme vuosi- kymmentä kiitettävästi häntä ja Suomen Kansallisoopperaa palvelutta vaimoaan Hannu kutsuu aidoksi ammattilaiseksi. Merja Wirkkala on oopperalaulaja. Joonas-poika opiskelee parhaillaan sellon soittoa Göteborgissa. Vaan on Hannukin osoittanut melkoista harrastuneisuutta musiikkiin. Suhde sävelten maailmaan oli aiemmin ammattimainen. Junan Helsinkiin tuoma sudeettisavolainen eli halutessaan hauska supliikkimies valmistui 1970-luvulla kanttoriurkuriksi, pianonsoiton opettajaksi ja diplomipianistiksi. Kanttorin kutsumus kääntyi pappisuran puolelle 1980-luvulla, mutta musiikki ei jäänyt. Vapaavuori vaikutti jos jonkinlaisissa kirkkomusiikin toimikunnissa ja työskenteli muun muassa Kirkon jumalanpalveluselämä ja musiikkitoiminnan sihteerinä sekä käytännöllisen teologian opettajana. Vuonna 2003 hän teki lyhyeksi jääneen visiitin Sibelius-Akatemian kirkkomusiikin professorina. Akatemian kantahenkilökunta ei ollut kuuleman mukaan yhtä uudistushaluista kuin Hannu Vapaavuori, mistä tämä turhautui. Huopalahden seurakunta tuntui ennen pitkää kutsuvammalta. Kirkkomusiikin on väitetty olevan kriisissä. Hannu Vapaavuorel-

5 Kirkon uudistukset eivät välttämättä kohtaa tavallista kansaa laisinkaan. Virsikirjauudistus on tästä hyvä huono esimerkki. la on perspektiiviä pohtia, miksi kirkkomusiikin kohtalosta kuultavat äänet ovat näinä aikoina niin mollivoittoisia ja synkeitä sekä korvia- ja (eritoten kanttorien) hermojasärkeviä. Kirkkokansa on aina väärässä Vuosikymmen sitten Hannu Vapaavuori teki väitöskirjansa virsilaulusta ja kansallisesta kulttuuri-identiteetistä. Teologian tohtorin mielestä 1800-luvun keskustelussa kirkkomusiikista on samoja piirteitä kuin 2000-luvulla. Niin silloin kuin nytkin asiantuntijoilla oli selkeästi eri käsitys jumalanpalveluksen musiikista kuin seurakuntalaisilla. Se, mitä kansa halusi laulaa, oli heidän mielestään huonoa musiikkia. Asiantuntijoita tarvitaan tietysti aina, kun arvioidaan kirkossa käytettävän musiikin laatua ja sisältöä. On hyvä, ettei homma ole täysin villiä. Mutta laulavan seurakunnan toiveita pitäisi silti kuunnella tarkemmin. Kirkon uudistukset eivät välttämättä kohtaa tavallista kansaa laisinkaan. Virsikirjauudistus on tästä hyvä huono esimerkki. Hannu Vapaavuori huomauttaa, että kirkossa puhutaan kyllä paljon kirkkomusiikin monipuolisuudesta. Mutta monipuolista se ei totisesti ole. Syytkin ovat selvät. Kirkkomuusikkojen koulutus ei anna eväitä eikä käytännöllisiä valmiuksia monipuoliseen musiikilliseen osaamiseen ei myöskään kirkollisten tahojen antama täydennyskoulutus. Klassiselle kirkkomusiikille ei esitetä eikä nähdä varteenotettavia vaihtoehtoja. Jotkut väittävät, että kirkon pitää vain opettaa ja totuttaa kansa virsiin. Mutta ei kirkolla nykyään ole enää mitään edellytyksiä tähän. Se aika on ohi. Ihmiset eivät yksinkertaisesti tule opettelemaan. Suurin osa heistä elää ihan toisenlaisissa musiikillisissa maailmoissa kuin kirkko virsineen. Vapaavuori ei halua syyttää erityisesti kanttoreita. Klassiseen kirkkomusiikkiin keskittyessään he tekevät juuri sitä, mihin heidät on koulutettu ja mitä kirkko heiltä toivoo. Kirkkomusiikin monipuolinen ymmärtäminen ei ole sitä paitsi kiinni vain kanttoreista. Yhtä lailla asenteitaan pitäisi tarkistaa esimerkiksi nuorisotyönohjaajien. Osallistuin kerran nuorisotyönohjaajien päivään, jossa oli vieraana joku popmuusikko. Tämä sanoi, ettei käy koskaan jumalanpalveluksessa, koska se on niin tylsä. Luulisi, että nämä kirkon työntekijät olisivat kauhistuneet asian tilaa, mutta sen sijaan he aplodeerasivat hillittömästi kommentille! Kitara kauniiseen käteen, kanttorit? Viime vuosina on virinnyt ehdotuksia, joiden mukaan kanttorien tulisi laajentaa repertuaariaan kevyen (nuoriso)musiikin suuntaan; villimpien visionäärien mukaan jopa ottaa kitara kauniiseen käteen. Monipuolisen kirkkomuusikon on Hannu Vapaavuoren kokemuksen mukaan oltava hyvin aloitteellinen ja aktiivinen; on raivattava itse tiensä erilaisten tyylilajien tulkiksi ja yleisöjen ymmärtäjäksi. Positiivisia esimerkkejä laaja-alaisesta osaamisesta Hannu Vapaavuori näkee nuoremmissa kanttoreissa. Heidän joukossa on monia, joilta käy yhtä sutjakkaasti sekä urkukoraali että rock n roll. Sellaiset ihmiset, jotka tuovat kirkkoon toisentyyppistä tasokasta musiikkia kuin klassista kirkkomusiikkia, eivät valitettavasti tule yleensä kirkkomusiikin puolelta. Näin sanoessani korostan, että pidän itse erittäin suuressa arvossa juuri klassista kirkkomusiikkia. Sehän on omakin taustani. En kuvittele, että yksi ihminen voisi hallita kaikki erilaiset musiikinlajit. Ymmärrän taustani takia hyvin, että kanttorit ahdistuvat, Raine Haikarainen Kitara on tietyissä olosuhteissa, esimerkiksi rippikoulussa, lyömätön säestyssoitin. Rippileirillä kolmen soinnun käyttö ei kuulosta lainkaan pöljältä. 5

6 Raine Haikarainen 6 Jotkut väittävät, että kirkon pitää vain opettaa ja totuttaa kansa virsiin. Mutta se aika on ohi. Suurin osa ihmisistä elää ihan toisenlaisissa musiikillisissa maailmoissa kuin kirkko virsineen. kun heiltä vaaditaan vaikkapa kevyen musiikin ja gospelin osaamista. Olin itsekin ihan hukassa, kun menin kanttorina ensimmäisille rippileireille enkä ymmärtänyt, miten tuota kevyttä musiikkia voisin toteuttaa. Kirkkomusiikin uudistuminen on hidas tie, mutta rajansa kaikella. Keskustelua esimerkiksi nuoren seurakunnan musiikista on sentään käyty jo aika kauan. Gospelin tulosta kirkkoon on kohta puoli vuosisataa, mutta näkyykö tämä muka jotenkin kirkkomuusikoiden koulutuksessa ja käytännön työssä? Joitakin johtopäätöksiä on tainnut jäädä tekemättä, Hannu Vapaavuori hahmottaa ongelman olemusta. Hän näkee, että seurakunnan musiikkielämässä tulisi toteutua tyylillisesti nykyistä laajempi kirjo. Messuissa voivat vuorotella lauluyhtyeet, kuorot, seurakuntalaisten soitinyhtyeet ja kevyemmästä nuorisomusiikista ammentavat kokoonpanot. Rytmien käyttöä tulisi elävöittää. Urut on yhä käytännöllinen yleissoitin ja seurakunnan musiikillinen pohja, mutta yksin sen varaan ei voi laskea. Jumalanpalveluksessa tulee kulkea aina sama liturgian punainen lanka: Herra armahda, Pyhä... Mutta muutoin kaava tarjoaa paljon vapauksia ja vaihtoehtoja, ja juuri niitä jokaisen kirkkomuusikon tulisi tutkiskella hyvin tarkkaan. Ongelma on se, että kirkkomuusikot eivät osaa käyttää tätä vapautta. Messun vaihtuvat elementit voi sovittaa kunkin kohdeyleisön ja tilanteen mukaan. Niitä voi myös varioida tyylikkäästi tavallisissa jumalanpalveluksissa. Periaatteessa mikään musiikkityyli, klassinenkaan, ei ole muita parempi kirkon käytössä. Eikä ole mitään soitinta, mitä ei voisi kirkossa käyttää. Erilaisia musiikkityylejä ei pidä kuitenkaan yhdistää sekametelisopaksi. Tyylitaju täytyy säilyttää, Hannu Vapaavuori linjaa. Pyhyyden kosketuksen pitää olla läsnä Hannu Vapaavuori pitää keskeisenä kriteerinä jumalanpalvelukselle ja kaikenlaiselle kirkkomusiikille, että pyhyyden kosketus on tavalla tai toisella läsnä. Pyhyys on vaikeasti määriteltävissä. Siihen liittyy tietynlainen intensiteetti ja aitous. Ihminen saa kosketuksen itseensä ja Jumalaan. Kirkossamme on varottu sitä, ettei puhuta liikoja elämyksistä ja kokemuksista. Minä olen sitä mieltä, että messussa täytyy tapahtua aina jotain myös kokemuksellisesti sitä jotain kutsun pyhyyden kosketukseksi. Pyhän kokemusta etsittäessä raja tunnelmointiin on tietysti hyvin häilyvä. Jos fiilistely, tunteilu tai tilaisuuden tunnelma on pääasia,

7 mennään ohi siitä autenttisesta pyhästä, mitä tarkoitan. Miten kirkkoherra itse kohtaa Pyhän? Tämä on siinä mielessä hieno virka, ettei asia pääse unohtumaan. Jokaisen saarnan ja puheen yhteydessä joudun vastakkain uskon peruskysymysten kanssa. Myös teologinen ja kaunokirjallisuus pitävät henkisesti hereillä. Ja jumalanpalvelus on tietenkin hyvin merkityksellinen. Tärkeimmät ihmissuhteet tekevät elämän turvalliseksi ja hyväksi, Hannu Vapaavuori vastaa. Hänelle on tullut pappina tärkeäksi ajatus siitä, että kaikki mitä uskosta ja Jumalasta sanotaan, on aina välttämättä tulkintaa. Siksi joka asiasta on, ja saa olla, kirkossa monenlaisia mielipiteitä. Kiteytettynä voisi sanoa, että kristinuskon mukaan Jumala on ottanut meihin yhteyttä ja suhtautuu ihmisiin positiivisesti. Toisin sanoen Jumala rakastaa meitä. Mutta tämä on klisee, ja jokaisen on sanoitettava henkilökohtaisesti, mitä se hänelle merkitsee. Jumalan yhteydenoton on myös tarkoitus vaikuttaa tämän puoleisessa elämässä ja eettisissä valinnoissamme, hän pohtii. Pappisasessorin kirkkomusiikillisessa ajattelussa korostuvat pyhyyden lisäksi sellaiset sanat kuin monipuolisuus, tilannekohtaisuus ja ajankohtaisuus. Kirkkomusiikki on pysynyt huonosti mukana yhteiskunnan ja kulttuurin kehityksessä. Se on jähmettynyt klassiseen kirkkomusiikkiin, jota vain pieni osa kansasta kuuntelee. En kannata kuitenkaan sitä, että kirkkomusiikin tulisi ammentaa aineksensa nykyajan viihdemusiikista. Se, että kaikessa seurataan aikaa, ei ole välttämättä lainkaan hyväksi, sanoo kirkkomusiikin uudistamisen ja sen parhaiden perinteiden säilyttämisen välillä taiteileva Hannu Vapaavuori. Poppia vai metallia messuihin virsien tilalle? Hannu Vapaavuori kommentoi vaihtoehtoisia musiikillisia konsepteja, joita kirkkokansalle on viime aikoina viritelty. Töölön popmessu: On varmaan hyvä, että on olemassa erityismessuja, jotka suuntautuvat selkeästi tietylle porukalle. Jumalanpalvelusta ei pidä kuitenkaan muuttaa miksikään popmessuksi. Popmessu ei voi koskaan olla kaikkien seurakuntalaisten messu, mutta ei klassinenkaan musiikki sovi kaikille, vaikka nykyään yhä monessa seurakunnassa niin kuvitellaan. Oulussa tammikuussa kielletty popmessu (Unto Monosen Satumaa, Juicen Syksyn sävel, Kirka...): Mitähän tällä haettiin? Maallinen musiikki voi olla keino vetää porukkaa paikalle, mutta kirkossa on kai tavoitteena, että messussa pitäisi olla hengellinen sisältö. Jos tämä olisi toteutunut, hyvä. Esimerkiksi Juicen Virsi on hyvin puhutteleva laulu hengellisestikin. Jos henkilö on tehnyt muuntyyppistä musiikkia kuin kirkossa tavallisesti käytettävä, häntä ei pitäisi automaattisesti sulkea pois kuvioista. Metallimessu: Jos ihminen on tottunut elämään metallimusiikin ympäröimänä, niin ehkä hänelle menee metallin kautta virsikin perille. En osaa vastustaa metallimessua, mutta suurimmalle osalle seurakuntalaisista se menee ohi. Jos jumalanpalveluksessa on joskus tällaista musiikkia, kirkkoon menijöitä täytyy varoittaa etukäteen. Tangomessu: Seurasin sitä Helsingissä. Ei puhutellut. Kai siinä haettiin sitä, että kirkko tulee lähelle kansaa. En siksi torju tätäkään jyrkästi. Mutta minulle tulee kyllä ihan muuta mieleen tangosta kuin Jeesus. Naiset? Niinpä. Vanhassa vitsissä uskonnonopettaja kysyy, mikä se on, jolla on turkki ja häntä ja joka hyppii puussa. Oppilas vastaa, että tuntomerkit viittaavat oravaan, mutta olosuhteet huomioon ottaen kysymyksessä täytyy olla Jeesus. Ehkäpä joku voi löytää tangomessustakin tango-jeesuksen? Tuomasmessu: Sen musiikki ei minulle hirveästi mitään sano, mutta monelle muulle sanoo. Ihmisten viiteryhmät ovat niin erilaisia. Minä en ole välttämättä Tuomasmessun musiikin kohderyhmää, mutten ole siellä kärsinytkään. Henki kulkee -levyt: Ei ole paha, että popmuusikot ja viihdeartistit laulavat virsiä ja hengellisiä lauluja. Henkilökohtaisesti en jaksa niistä innostua. On surkuhupaisaa, että levyn nimi on Henki kulkee, mutta laulajat eivät saa yhdellä henkäyksellä kuin pari sanaa ulos. 7 JANNE VILLA

8 8 SEURAKUNTA- MUSIIKIN MONET KASVOT Raine Haikarainen Seurakuntien musiikki on tänä päivänä monipuolista ja rikasta. Yhteiset musiikkitapahtumat ja festivaalit kokoavat vuosi vuodelta yhä enemmän yleisöä. Varsinainen musiikillinen rikkaus elää kuitenkin seurakuntaelämän perustasolla. Perinteisten kuorojen ja klassisen kirkkomusiikin rinnalle on tullut yhä enemmän lasten ja nuorten omaehtoista musiikkia. Hiippakuntamme seurakuntamusiikin monista kasvoista esittelemme seuraavassa seitsemän musiikin moniosaajaa, ammattilaista ja harrastajaa. PORVOON SEURAKUNNAN kanttorin Minna Wesslundin työpöydän yläpuolella on nuoren kuorolaisen tekemä onnittelukortti: Iso hali. Olet maailman paras kuoronjohtaja. Kortti kertoo aidosti Minnan työotteesta ja kiinnostuksesta. Lasten ja nuorten ohjaaminen musiikin maailmaan ja monipuolinen ammattitaito ovat työssä viihtymisen salaisuuksia. Minnan suvussa on ollut paljon muusikoita. Ei ihme, että polku johti aikoinaan Sibelius-Akatemian kirkkomusiikkiosastolle. Takana on musiikin maisterin ja diplomiurkurin opinnot. Vaikka klassinen kirkko- ja urkumusiikki on edelleen Minnan sydäntä lähellä, työn kautta musiikkiosaaminen on huomattavasti laajentunut. Seurakunnassa työskenteleminen tuntuu hyvältä. Olen kuitenkin löytänyt oman työni monipuolisuuden tulemalla korkealta alas. Erityisen tärkeäksi olemme Porvoossa nähneet eri työalojen ja työntekijöiden laaja-alaisen yhteistyön. Innostava kokemus on ollut mm. kirkkomuusikoista ja nuorisotyönohjaajista muodostunut Himmelit-yhtyeemme, jonka kanssa olemme kiertäneet kouluja ja päiväkoteja. On riemullista nähdä, miten lapset ja nuoret innostuvat yhdessä laulamiseen! Yhteistyö lähtee kunnioituksesta Porvoossa on vanhastaan ollut monitaitoista musiikin osaamista. Minna Wesslund kertoo, että työntekijät arvostavat toistensa osaamisia. Mielenkiintoista on ollut oman klassisen koulutuksen pohjalta tutustuminen uudempaan hengelliseen musiikkiin. Itse hän päätti joitakin vuosia sitten laajentaa instrumenttiosaamistaan myös haitariin. Oli hankala laulattaa lapsiryhmiä, kun joutui istumaan pianon

9 AMMATTITAITOA, INNOSTUSTA JA YHTEISTYÖTÄ ääressä selkä kuulijoihin päin. Piti siksi hankkia tällainen sylipiano, Minna kertoo ja esittelee iloisena punaista haitariaan. Kuoronjohtaminen toimii kuitenkin parhaimmin ilman instrumenttien tukea. Minna on määrätietoisesti pyrkinyt herkistämään lasten ja nuorten kykyä kuunnella omaa ääntään ja löytää sitä kautta kuoron yhteinen sointi. Laulajien tulee tuntea oma laulu. Oman fyysisyyden ja toisten äänien kuulemisen kautta löytyy yhdessä laulamisen riemu. Lastenkuoroissa on jatkuva ongelma kuorolaisten kasvaminen ulos kuorosta. Kuoronjohtajalla on myös oltava herkät tuntosarvet ryhmänsä sisäisen dynamiikan aistimiseen. Minna kertookin perustaneensa vanhemmista kuorolaisista oman, vaikeampaa kuoroohjelmistoa taitavan ryhmän. Pojille on myös oma ryhmänsä, jossa laulamisen ohella tehdään rytmisoitintaustoja kuorojen esityksiin. He ovat innolla säestäneet pienten tyttöjen lauluryhmää, ja kaikilla on ollut kivaa! Työntekijöiden hyvä yhteistyö näkyy myös Porvoon seurakunnan jumalanpalveluselämässä. Takana ovat ne ajat, jolloin kanttori katsoi virret sunnuntaiaamuna virsitaululta. Pyrimme seurakunnassamme siihen, että messuissa olisi mahdollisuuksien mukaan kaksi kanttoria. Tapaamme kaikkien toimittajien kanssa edellisenä keskiviikkona ja käymme yksityiskohdat mahdollisimman tarkkaan läpi. Onnistunut esitys päättyy hiljaisuuteen Porvoolaisten työntekijöiden musiikkiyhteistyön hedelmiä ovat myös jokavuotiset pääsiäisen musiikkidraamat. Pyhäkoulusihteeri Terttu Laukkonen on tehnyt käsikirjoituksen, lapsityö hoitaa draamaosuudet ja Minna on vastannut musiikista. Mukana on omien voimien lisäksi myös koulujen kuoroja sekä seurakunnan eri työntekijäryhmiä. Yksi kantava ajatus kuvaelmissa on ollut, että nuorten ja lapsiryhmät voivat rauhoittua kirkossa. Siksi emme ole rakentaneet kuvaelmaa vaellukseksi, vaan kokonaisuuden voi seurata kirkon penkistä käsin. Esityksemme on saanut paljon myönteistä palautetta. Erityisesti se, että osallistujat saavat istua rauhassa, kuunnella ja ihmetellä. Kun esitys on ohitse, me kaikki ohjelmansuorittajat jäämme paikoillemme. Kirkossa vallitsee yleensä hiirenhiljaisuus, ja kukaan ei haluaisi lähteä heti pois. Siitä voi aavistella, että pääsiäiskuvaelmamme on koskettanut läsnäolijoita, Minna kertoo. (RH) Raine Haikarainen 9 Minna Wesslund hankki sylipianon ettei joutuisi lapsiryhmiä laulattaessaan istumaan pianon ääressä selkä kuulijoihin päin.

10 Laura Pörsti 10 NUORET AIKUISET eivät ole pelkästään penseitä kirkkoa kohtaan. Se todistetaan joka tiistai Huopalahden kirkolla, kun Lähde-kuoro kokoontuu harjoituksiinsa. Huopalahden seurakunnan nuorten aikuisten kuoron sähköpostilistalla on 60 ihmistä, ja esiintymässäkin on yleensä kuorolaista. Mukana on porukkaa yli seurakuntarajojen, jopa Klaukkalasta asti, kertoo kuoroa johtava Mikko Seppänen, 28. Musiikinopettajaksi valmistunut Mikko vetää kuoroa vapaaehtoisena yhdessä vaimonsa Hannan kanssa. Heistä ja muutamasta kaverista siis maallikosta kuoron taival alkoikin kuutisen vuotta sitten. Koska asuimme Huopalahden alueella ja kyseessä oli gospelkuoro, oli luontevaa kysyä seurakunnasta harjoitustiloja. Siellä ideaan suhtauduttiin varovaisen positiivisesti. Ydinjoukko alkoi pian houkutella mukaan laulamisesta pitäviä kavereitaan. Moni tuli ja mainosti kuoroa edelleen. Joukko kasvoi. On paljon nuoria aikuisia, jotka ovat joskus laulaneet tai ainakin pitävät laulamisesta. Sen takia kuoro tavoittaa hyvin, Mikko arvelee. Ei turhia vaatimuksia Kuoroon liittyminen oli ja on edelleen helppoa, sillä laulukokeita ei järjestetä. Kun kynnys on matala, ihmiset vapautuvat ja uskaltavat heittäytyä. Ilman turhaa jännitystä syntyy hyvän kuuloista materiaalia. Periaate on, että kaikki innokkaat saavat tulla mukaan, Mikko Seppänen linjaa. Näyttää myös siltä, että ihmisillä on aika hyvä itsetuntemus. Kuoro soi kivasti ja puhtaasti, ja voimme tehdä juttuja monipuolisesti, vaikka kaikki eivät mitään yksinlaulajia olekaan. Muutenkin kuoroon tuleminen on pyritty tekemään helpoksi. Pahasti ei katsota, vaikka joku ei ehtisikään harjoituksiin joka viikko. Esiintymisiäkin on vain muutaman kerran vuodessa. Meidän ikäluokallamme on usein monta rautaa tulessa. Haluamme tarjota kiireisillekin mahdollisuuden paikkaan, jossa saa kokea yhteyttä, laulaa ja kehittyä yhdessä toisten kanssa. Seurakunta tukee kuoroa nykyään auliisti. Harjoitusten ajaksi on esimerkiksi pystytty järjestämään lastenhoito. Se on tosi tärkeää. Mukana on paljon perheellisiä, ja harjoitukset Laulamme monipuolisesti suomalaista ja ulkomaista hengellistä musiikkia, mustaa gospelia ja virsiä uusina sovituksina, kertoo Lähde-kuoroa johtava Mikko Seppänen. MATALAN KYNNYKSEN KUORO voivat tarjota keidashetken vanhemmille. Yhteys on tärkeää Lähde-kuorossa vältetään hierarkiaa ovathan vetäjätkin maallikoita. Tärkeintä on yhdessä tekeminen. Harjoituksissa laulamme ympyrämuodostelmassa. Sillä tavoin kukaan ei ole toisen takana, vaan olemme kaikki samanarvoisia, Mikko Seppänen selvittää. Harjoitusten alkuhartauden pitää aina joku kuorolaisista. Se ei ole korkeakirkollista, mutta usein liittyy hengellisiin asioihin. Lopussa teemme aina sisaruspiirin ja pidämme loppurukouksen. Mikko Seppänen tietää, että yhteyden kokeminen on monelle kuorossa yhtä tärkeää kuin laulaminen. Matalan kynnyksen kuoro on luonteva ja arkinen linkki seurakuntaan niillekin, joilla ei ole muuten kiinteää seurakuntayhteyttä. Haluamme olla hengellinen yhteisö, joten sanomaa ei piilotella. Kuorolaisille se tuntuu sopivan hyvin. Tämä on meidän paikkamme viedä evankeliumia eteenpäin. LAURA PÖRSTI

11 VIRREN AIKA ON TULLUT PASTORI, TT Suvi-Päivi Koski pitelee kädessään vuoden 1701 virsikirjan toista painosta. Seurakunnalle lahjoitettu arvokirja virittää Tuomiokirkon uuden kappalaisen pohtimaan virren merkitystä, omaa tietään kansainvälisesti tunnetuksi virsitutkijaksi, mutta myös kaksikymmentä vuotta täyttävää omaa virsikirjaamme. Suvi-Päivin lapsuudenkodissa veisattiin paljon. Nuoren ylioppilaan tie veikin ensiksi Sibelius-Akatemian kirkkomusiikkiosastolle. Teologia alkoi kuitenkin kiinnostaa, ja aikanaan Suvi-Päivi löysi itsensä kirkkohistorian graduseminaarista. Lähes sattumalta assistentti Pekka Raittila sattui ehdottamaan tutkimuksen aiheeksi pietismin aikaista saksalaista Geistreiches Gesangbuch -nimistä virsikirjaa. Melkoisen salapoliisityön jälkeen kirjan ensimmäinen painos löytyikin yliopiston kokoelmista. Tuossa vaiheessa Suvi-Päivi ei vielä aavistanut, mihin harvinainen kirja tulisi hänet johtamaan. Gradu laajeni aikanaan väitöskirjaksi, joka herätti suurta kiinnostusta erityisesti Saksassa. Paljastui, että vuonna 1704 painettua kirjaa ei oltu siihen mennessä Saksassa tutkittu. Vaikka ensimmäiset uskonpuhdistuksen virsikokoelmat sisälsivät vain muutamia lauluja, niiden merkitys oli kuitenkin erittäin suuri, Suvi-Päivi toteaa. Oman kirkkomme virsikirja täyttää tänä vuonna 20 vuotta. Virsitohtorin mukaan parissakymmenessä vuodessa on löydetty vasta osa kirjaan kätkeytyvästä aarteistosta. Yhä edelleen yllättävän monet tulevat puhumaan virsikirjauudistuksesta ja kysyvät, miksi virsiä oli tarvetta muuttaa. On kuitenkin tärkeää, että virsikirjassa on sekä uutta että vanhaa. Sitä paitsi oma virsikirjamme on uudistunut varsin maltillisesti. Virsitutkijana tekee mieli muistuttaa, miten puhdasoppisuuden aikana mm. Paul Gerhardtin virsiä pidettiin liian moderneina. Rippikoululaiset veisasivat kolmiäänisesti Suvi-Päivi Koski tunnustaa, että Raamatun ohella virsikirja on hänelle pappina tärkein käyttökirja. Vaikka kirja on tuttu, yhä uudelleen sieltä pystyy tekemään myös uusia löytöjä. Otan esimerkiksi Paul Gerhardtin virren Älä sure sieluparka (269). Virren taustoihin perehtyminen paljastaa, että se on syntynyt keskellä 30-vuotisen sodan kauhuja ja henkilökohtaisia tragedioita. Virressä onkin syvä lohdutuksen sanoma, joka voi koskettaa myös tämän ajan ihmistä. Itse olen vakuuttunut, että ihmiset haluavat veisata yhdessä. Siinä toteutuu vahva yhteisöllisyys. On vain uskallettava heittäytyä laulamiseen ja rohkaistava ihmisiä mukaan, Suvi-Päivi painottaa. Hyvä esimerkki on rippikouluryhmät. Aluksi niissä on vierastettu virsiä, mutta oikein ohjattuna innostuttu suuresti. Lopputuloksena on ollut, että olemme perustaneet koko ryhmän kuoron ja esittäneet konfirmaatiovirren jopa kolmiäänisesti. (RH). Raine Haikarainen 11 Virsikirja on löytämätön aarre Vanhojen virsien tutkiminen on avannut Suvi-Päiville näkökulmaa myös uudempien virsien ymmärtämiseen. Joskus on sanottu, että oppineet voitettiin reformaation kannattajiksi väittelyillä, mutta tavallinen kansa virrenveisuulla. Tähän on helppo uskoa. Uskonpuhdistuksessa olikin kyseessä vahva laululiike. Erityisesti käsityöläiset kulkivat kaupungista toiseen ja tekivät tunnetuksi uusia, kansankielisiä virsiä. On tärkeää, että virsikirjassa on sekä uutta että vanhaa, Suvi-Päivi Koski painottaa kädessään vuoden 1701 virsikirjan toinen painos.

12 12 TIE URKURIKSI Taivallahden a-kanttori, diplomiurkuri Tapio Tiitu on palvellut samaa seurakuntaa jo 37 vuotta. Maailmalla tunnetun urkutaiteilijan tie nykyiseen tehtävään rakentui pikkuhiljaa. Meilahden suuressa kerrostalossa asui kymmeniä lapsiperheitä. Pianonsoiton harrastus oli silloin jopa poikien keskuudessa in, ja niin tunneilla käynti alkoi Tapionkin kohdalla 9-vuotiaana ja jatkui sitten Sibelius-Akatemian nuorisokoulutuslinjalla. Vanhempi veljeni oli legendaarisen papin, diplomiurkurin ja myös tuomiokapitulin notaarina toimineen Geo Böckermanin rippikoulussa. Böckis järjesti vanhempainiltaa ja kyseli, josko pojista löytyisi ohjelmansuorittajia. Veljeni vastasi, että mun pikkubroidi soittaa vähän pianoa. Vasta paikan päällä, Meilahden kirkolla, minulle valkeni, että piti esiintyä. Myöhemmin Böckis antoi luvan kokeilla urkujensoittoa. Meilahden pyhäkoulujumiksia soitin Raine Haikarainen Tapio Tiitu haluaa tarjota kirkollisiin toimituksiin monipuolisia ja laadukkaita musiikillisia vaihtoehtoja. 13-vuotiaana ja 14-vuotiaana jumissoitot kaikuivat Munkkivuoren kellarikatedraalissa. Ilmaisena tuuraajana tulin kiertäneeksi kaikki Helsingin, Espoon, Vantaan ja Sipoon kirkot vain kahta lukuun ottamatta. Kellarikatedraalista kansainvälisiin katedraaleihin Koulupojan urkuinnostusta lisäsi suuresti mahdollisuus päästä vanhempiensa ja Böckiksen mukana tutustumaan merkittävimpiin Keski- Euroopan soittimiin ja taitaviin urkureihin. Ylioppilasvuonna 1964 hän siirtyi kirkkomusiikkiosastolle ja valmistui kanttoriksi 1966 ja suoritti urkudiplomin Sen jälkeen seurasivat opinnot monien kansainvälisesti nimekkäiden pedagogien johdolla. Itselleenkin yllätyksenä Tiitu tuli vuonna 1970 valituksi hiljan valmistuneen Temppeliaukion kirkon kanttoriksi. Tehtävä oli haasteellinen, ja työtä oli paljon. Aloittaessani huomasin tulleeni keskelle kiehuvaa myllerrystä. Maanlaajuinen julkinen väittely kirkon rakentamisesta puolesta ja vastaan jatkui vielä vahvana. Monitahoinen ulkopuolinen paine kohdistui myös musiikkiin. Lähes kaikki kulttuuripiirit taakseen saaneena festivaalijohtaja Seppo Nummi jyräsi läpi ajatuksen kirkon käytöstä myös maallisiin lied-konsertteihin. Kirkkoherra Wiljo Lindbohmin diplomatialla tilanne vähitellen rauhoittui ja mediakohu väheni. Jumalanpalvelus- ja vihkimusiikkia koskevia velvoitteita ja

13 Raine Haikarainen suoranaisia uhkauksia en ollut koko kouluaikaisen kanttoriuteni aikana missään aikaisemmin kohdannut. Kirkkomusiikkia kivien koloissa Kirkollisten toimitusten musiikki onkin oleellinen osa työtä. Alkuvuosista alkaen Temppeliaukiolla on ollut katto korkealla ja seinät lavealla. Olen osaltani yrittänyt tarjota monipuolisia ja laadukkaita musiikillisia vaihtoehtoja. Niin häissä kuin hautajaisissakin on asianosaisten kanssa neuvotellen yleensä löytynyt yhteinen sävel, Tiitu kertoo. Eräs suuren innoituksen lähde on se, että musiikin kautta olen tutustunut lukuisiin ulkomaisiin ja lähes kaikkiin kotimaisiin huipputaiteilijoihin. Takuuvarmoja virikkeitä työhön antavat ulkomaiset kontaktit keskusteluineen konserttien yhteydessä eri puolilla maailmaa. Uravalintoja pohtivalle sanoisin, että kanttorin virka on upea virka edellyttäen, että työtoverit ovat ajattelukykyisiä. Paratiisiseurakuntia on kiusallisen harvassa. Ja muista: teitpä mitä tahansa, aina joku on pahoillaan. Ja vielä jos syystä tai toisesta kasvosi eivät miellytä, silloin mikään ei ole mitään, Tapio Tiitu toteaa vuosikymmenten kokemuksella. (RH) Perhekerhoissa viesti on, että jos puhuminen hengellisistä asioista on vaikeaa, voi yhdessä laulaa ja sitä kautta myös rukoilla, Kaisa Valve kertoo. ILOA JA HILJAISUUTTA VIERAILU MELLUNKYLÄN seurakunnan avoimessa päiväkerhossa on mieleenpainuva kokemus. Paikalla on runsaasti äitejä lapsineen, tunnelma on lämmin. Perhekerhon ohjaajat Arja Heikkinen ja Kaisa Valve tietävät, mitä tekevät. Yhteinen tapaaminen on tarkkaan mietitty. Hetki päättyy koskettavaan hartauteen, johon äidit ja pienokaiset osallistuvat hiljaa ja rauhallisesti. Kaisan tehtävänä on vastata monipuolisesta musiikista. Kaisan tie musiikin maailmaan on kulkenut oman seurakuntalapsuuden ja -nuoruuden kautta. Äiti Ritva Valve teki Alppilan seurakunnassa vuosikymmeniä työtä lasten ja nuorten parissa. Kiinnostus musiikkiin johti Kaisan kouluttautumaan musiikkileikkikoulun opettajaksi ja sitä kautta musiikkikasvatuksen pätkätyöläiseksi Helsingin eri seurakuntiin. Kolme viimeistä vuotta on kulunut Mellunkylässä, jossa Kaisa tuntuu viihtyvän erinomaisen hyvin. Laaja-alaista musiikkityötä Kaisan työ on monipuolista: musiikkihetkiä avoimissa päiväkerhoissa ja tavallisissa päiväkerhoryhmissä, iltapäiväkerhojen ohjaamista ja välillä myös kanttorin työtä kirkkohetkissä. Viime aikoina hän on osallistunut myös rippikoulutyöhön. Omassa työssäni olen nähnyt, miten kovilla äidit saattavat olla lapsiensa kanssa. Kotona voi olla uhmaikäisiä tai paljon hoitoa vaativia lapsia. Meillä käy myös paljon perhepäivähoitajia. Avoin perhekerho ja yhteinen kahvihetki ovat heille pieni hengähdystauko ja mahdollisuus tavata muita äitejä. Perhetyöntekijä Arja Heikkisen kanssa vierailemme säännöllisesti myös kehitysvammaisten päiväkodissa. Nämä vierailut ovat olleet meille tärkeitä. Mellunkylän seurakunnassa lapsityönohjaajia ei ole lomautettu kesän ajaksi. Siksi Kaisakin osallistuu säännöllisesti rippikouluihin. 13

14 On hauska havaita, miten rippikoululaiset ovat nuoruudestaan huolimatta vain aikuisempia lapsia. Vähän muunneltuina heille kelpaavat samat laululeikit kuin perhekerholaisillekin. Olen kuitenkin yllättynyt, miten vaikea on nähdä murrosikäisten kulissien taakse. Koko leirin ajan passiiviselta näyttänyt rippikoululainen voi leirin jälkeen tulla sanomaan, että tämä on ollut elämäni parasta aikaa. Lasten palaute on yleensä suorempaa ja välittömämpää, Kaisa toteaa. Jonna Peitso 14 Lapsityö on aikuistyötä Kaisa on huomannut omassa työssään kirkossa viime vuosina tapahtuneen muutoksen. Perinteisestä lapsityöstä on tullut yhä vahvemmin perhetyötä ja samalla aikuistyötä. Kuuntelemme äitien murheita ja yritämme mahdollisuuksien mukaan auttaa. Perinteisissä musiikkileikkikouluissa on vahvemmat musiikkikasvatukseen liittyvät tavoitteet. Meillä yhdessäolo on enemmän terapeuttista. Tärkeintä on tuoda lasten ja vanhempien elämään yksinkertaista iloa. Ymmärrän hyvin vanhempia, jotka eivät jaksa sunnuntaiaamuna lähteä kirkkoon. Siksi perhekerhojen kirkkohetket ovat niin tärkeitä. Haluamme osoittaa, että jos puhuminen hengellisistä asioista on vaikeaa, silloin voi yhdessä laulaa ja sitä kautta myös rukoilla, Kaisa kertoo. (RH) Musiikki on mm. hyvä tunne-elämän avaaja, Jukka Karlsson uskoo. MUSIIKILLA NUORTEN LAHJAT SEURAKUNNAN KÄYTTÖÖN TAPAAN VUOSAAREN seurakunnan nuorisotyönohjaaja Jukka Karlssonin Hard Gospel Cafessa ostoskeskus Columbuksen välittömässä yhteydessä. Kyseessä on nuorten kohtaamispaikka, jossa musiikki kulkee koko ajan mukana. Musiikkia on tarjolla muutenkin. Kahvilassa gospel soi aina. Kerran kuussa tiistai-iltaisin on elävää musiikkia. Treenikämpällä harjoittelee viidestä kuuteen bändiä, jotka myös konsertoivat. Soitan itse mielelläni ja järjestän nuorille esimerkiksi miksauskoulutusta. Kevään Itägospel-festarit kestävät viikon ja tarjoavat monenlaista ohjelmaa. Nuoret musisoivat messuissa. Sitten tietenkin lauleskellaan veisuja ja vietetään hartauselämää. Jukka Karlssonin mukaan musiikki on monestakin syystä tärkeä osa seurakuntaa. Itse aloitin soittamaan kitaraa rippileirin jälkeen. Sain sen myötä sosiaalisen verkoston, itsetunto ja luovuus karttuivat. Tuskin olisin saanut paljoa aikaiseksi, ellei seurakunnasta olisi löytynyt tukea, kannustusta ja seurakunnan kellarista harjoitustiloja. Kun nykyään luen rippileirin jälkeen kyhäämieni biisien sanoja, hämmästyn, että jo silloin prosessoin kappaleiden kautta tiedostamattani teemoja, joita yhä käyn läpi. Ihminen kasvaa lauluja tehdessään. Haluan tarjota sen mahdollisuuden nuorille nyt, kun itse olen töissä seurakunnassa. Musiikki on Karlssonin mielestä myös hyvä tunne-elämän avaaja. Se antaa nuorille luvan puhua Jumalasta ja sanoittaa omaa uskoa. Musiikki on hyvä keino viedä kristinuskon sanomaa eteenpäin. Tutkimusten mukaan gospelkonsertit ovat nuorten aikuisten kiinnostuksen kärkipäässä. Samoin seurakuntamme gospelbändien jäsenet ovat yleensä nuoria aikuisia. Suurin osa heistä olisi varmaankin lähtenyt seurakunnan toiminnasta, ellei tällaista tilaisuutta lahjojen yhteiseen käyttöön olisi. Entiset

15 isoset ja kerhonohjaajat tuovat bändeihin, eli seurakuntaan, mukaan myös uusia ihmisiä. Aamumessujen musiikki monipuoliseksi Jukka Karlsson miettii hetken ennen kuin ottaa kantaa siihen, onko kirkkomusiikki nykyisellään kaavoihin kangistunutta. Kirkkomusiikin tulisi olla aidosti monipuolista. Urut ovat upea soitin, mutta niin on sähkökitarakin. Itse hän on kanttoripuolisonsa kanssa ajatellut järjestää urutsähkökitara-konsertin. Meillä on Helsingissä jo hevimessu, Tuomasmessu ja popmessu, mutta yksikään näistä ei ole sunnuntaiaamun messupaikalla. Ihmettelen, miksi ei, vaikka kirkkoja on lähes vieri vieressä ja vaihtoehtoja olisi helppoa toteuttaa. Jos omassa kirkossa olisi epämieluista musiikkia, korttelin takana toisessa kirkossa olisi toisenlaista. Tämä tietysti edellyttää tarkkaa etukäteistiedotusta. Karlsson arvelee, että aamumessuissa mennään kärjistettynä sanoen vanhusten ehdoilla. Mutta jos perinteisen musiikin ystävien ei tarvitse totutella uuteen musiikkiin, miksi nuorten pitäisi totutella vanhaan. Urut ovat orkesteria edullisempi vaihtoehto, mutta cd-levy on vielä edullisempi, jos tätä logiikkaa noudattaa, Karlsson heittää. Hänen mukaansa uusia uria tulisi avata kirkkomuusikoiden koulutuksessa. Klassisen musiikin koulutus on yksipuolinen, vaikka tuloksena on taidokkaita ammattilaisia. Huhtikuun viimeisellä viikolla Jukka Karlssonin organisoimassa Itägospelissa kuullaan urkuja, heviä ja paljon muuta. Tupa on täynnä nuoria ja vähän vanhempiakin. LAURA MÄKELÄ PAHINKIN ROKKARI TYKKÄÄ LAULAA BACHIA CANTORES MINORES -KUORON harjoitussalin aulassa muutama poika odottaa jo tunnin päästä alkavia harjoituksia. Kuoron taiteellinen johtaja Hannu Norjanen moikkaa heitä ohimennessään. Tällä paikalla saa tehdä musiikkia monipuolisesti ja samalla nähdä, kun pojat kasvavat ja kehittyvät, hän iloitsee. Tuomiokirkon poikakuoro Cantores Minores juhlii tänä vuonna 55-vuotissyntymäpäiväänsä, ja Norjanen on johtanut sitä kaksi vuotta. Cantores Minoresta ylläpitää yksityinen kannatusyhdistys, mutta sen suurin tukija on Helsingin seurakuntayhtymä. Tämä on poikakuoro sekakuoron ohjelmistolla. Pojat siirtyvät äänenmurroksen myötä sopraanosta ja altosta tenoriin ja bassoon. Ikävuosien lisääntyminen ei siis erota kuorosta, mutta käytännössä monet jäävät pois armeijan ja opiskelun aloittamisen aikoihin, kertoo Norjanen, vanha kuorolainen itsekin. Vastuuta kuorolaisille Kuulostaahan se poikkeukselliselta: teinipojat mustissa kaavuissa ja valkoisissa kauluksissa, esittämässä klassista musiikkia. Kun tehdään korkeatasoisia teoksia ja asetetaan tavoitteita, se motivoi. Pahimmatkin rokkarit tykkää laulaa Bachia: siinä on kauneutta, dramatiikkaa ja rytmiä, Hannu Norjanen tietää. Cantores Minoreksen esiintyvässä A-kuorossa on 130 poikaa. Siihen edetään laulu- ja teoriaopintojen kautta, ja nuorimmat ovat noin 10- vuotiaita. He ovat tavallisia poikia, joilla on parhaat kaveritkin kuorossa. Laura Pörsti Cantores Minores -kuoron taiteellinen johtaja Hannu Norjanen uskoo, että korkeat tavoitteet pitävät kuorolaisten motivaatiota yllä. 15

16 Kuoro harjoittelee kolmesti viikossa ja käy leireillä pari kertaa vuodessa. Lisäksi tulevat esiintymiset. Cantores Minores laulaa tuomiokirkon jumalanpalveluksessa lähes joka kuukausi, ja lisäksi on kerran kuussa Evensong, laulettu iltahartaus. Sitoutumista kuorolaisilta siis vaaditaan. Pojat oppivat, että saavuttaakseen jotakin kannattaa nähdä pitkäjänteisesti vaivaa. Heille on iso juttu, että kuoro tunnetaan ja joulukonsertin jälkeen presidentti tulee kiittämään. Kuorossakin poikia arvostetaan: he huolehtivat itse esimerkiksi kuoron järjestäytymisestä korokkeelle, poissaoloista ja siitä, että kaikilla on nuotit. Minä valitsen jokaiseen äänialaan näistä tehtävistä vastaavat prefektit. Ne ovat kunniatehtäviä, joista vähän kilpaillaan. Valinnassa pitää olla psykologista silmää: jotkut pojat voivat todella kasvaa siinä tehtävässä. Kun uusi poika siirtyy harjoituskuoroista A-kuoroon, prefekti nimeää hänelle isoveljen. Isoveli laulaa uuden tulokkaan vieressä. Häneltä voi kysyä, jos minulta ei uskalla, Norjanen kertoo. Tärkeää on sellainen henki, että me ollaan Cantores Minores, meillä on kivaa! Seurakunnalle ja musiikkiopistolle liitto? Lasten ja nuorten toiminnassa on olennaista, että tavoitteet ovat sekä taiteellisesti että henkisesti korkealla sen ei tarvitse olla vain viihdyttämistä, Hannu Norjanen miettii. Hänen mielestään seurakuntiinkin kaivataan korkeatasoisia kuoroja harrastelijoiden rinnalle. Vakavasta harrastamisesta kiinnostuneet eivät jaksa käydä kuorossa, jos se ei ole tarpeeksi korkeatasoinen. Kaikelle on tilaa. Kirkkomusiikki on aarre, jota tulee vaalia, hän muistuttaa. Musiikkiopistoja ja niiden opettajia kannattaisi tässä hyödyntää. Voisi olla yhteisiä kuoroja, ja opistosta voisi saada orkesterin soittamaan jumalanpalvelukseen, Norjanen ehdottaa. LAURA PÖRSTI 16 Ylempi pastoraalitutkinto uudistuu Piispainkokous on kokouksessaan tehnyt päätöksen ylemmän pastoraalitutkinnon uudistamisesta. Uudet ohjeet tulevat lähiaikoina tuomiokapitulin kotisivuille. Piispainkokouksen päätös astuu voimaan Jos pappi on ennen tämän päätöksen voimaan tuloa saanut oikeuden ylemmän pastoraalitutkinnon suorittamiseen, on hänellä oikeus vuoden 2010 loppuun mennessä suorittaa ylempi pastoraalitutkinto loppuun piispainkokouksen ylemmästä pastoraalitutkinnosta antaman päätöksen mukaisesti. Tämän jälkeen myös hänen on haettava tuomiokapitulilta nyt tehdyn päätöksen mukaista opinto-oikeutta. Tarkempia tietoja päätöksen sisällöstä ja sen soveltamisesta saa hiippakuntadekaanilta. Hakuaikaa vielä jäljellä! Helsingin hiippakunnan tuomiokapituli julistaa haettavaksi Kasvatuksen hiippakuntasihteerin viran (R 29). Etsimme hiippakuntasihteeriksi ammattitaitoista, aloitekykyistä ja työhönsä sitoutunutta pappia. Viran kelpoisuusehdot sekä tarkemmat tiedot virasta ja sen hakemisesta ovat nähtävillä hiippakunnan kotisivuilla (www.evl.fi/helsinginhiippakunta) sekä kirkon sähköisellä työpaikkatorilla (www.evl.fi/rekrytointi). Hakuaika virkaan päättyy klo Luottamushenkilöiden neuvottelupäivä Myllypuron kirkossa Helsingissä lauantaina klo Päivään kutsutaan erityisesti Helsingin hiippakunnan seurakuntien uudet luottamushenkilöt. Päivässä ovat mukana mm. piispa Eero Huovinen, lakimiesasessori Kirsi Puoliväli ja Herttoniemen seurakunnan kirkkoherra Veijo Vatka. Ilmoittautuminen: kirjallisesti seurakunnittain viimeistään koulutussihteeri Irene Antikainen, faksi Muista ilmoittautumisen yhteydessä luottamustehtävänimike ja mahdolliset ruokavaliot. Osallistumismaksu: 40 euroa / osallistuja; se laskutetaan seurakunnasta jälkeenpäin. Tiedustelut: hiippakuntadekaani Kaarina Ylönen, tai koulutuspäällikkö Tytti Pietilä, puh ja Lisätietoja hiippakunnan kotisivuilta tai osoitteesta Järjestäjät: Helsingin hiippakunta, Herttoniemen seurakunta ja Kirkkopalvelut ry / Kristillinen Opintokeskus.

17 Raine Haikarainen K APITULIN VÄKEÄ Ulla Aaltio Liike-elämästä kapituliin Tuomiokapitulin toimistosihteeri Ulla Aaltiolle viimeiset kahdeksan kuukautta ovat olleet totuttelua uudenlaiseen työpaikkakultturiin. Ulla on aloittanut työuransa 70-luvun alussa ja toiminut siitä asti yksityisellä puolella myynti-, toimisto- ja osastosihteerinä neljässä eri yrityksessä. Tuomiokapituli on Ullan pitkässä työhistoriassa ensimmäinen julkisen sektorin paikka. Tuomiokapitulin toimistosihteeri on monitoimihenkilö, joka vastaa monista tärkeistä käytännön töistä. Tehtäviini kuuluu puhelinvaihteen hoitaminen, postien käsittely, asiakirjojen diariointi, kirjastonhoito, konttoritilauksia, vierailijoiden tarjoiluista huolehtiminen, monistusta ja kaikkea muuta mahdollista, Ulla kertoo. Siirtyminen yksityiseltä puolelta julkisen hallinnon puolelle ei loppujen lopuksi ollut kovin suuri muutos. Samat järjestelmät ja atk-ohjelmat pyörivät täälläkin. Täysin uusi asia on oikeastaan ollut vain kirjastosta huolehtiminen. Uusi työpaikka kypsällä iällä on hyvä asia. Se avartaa näkemyksiä asioista ja antaa onnistumisen tunteen, kun oppii uusia asioita. Ruotsia saa puhua! Työyhteisönä tuomiokapituli on näyttäytynyt Ullalle myönteisenä, joskin uuteen työympäristöön sopeutuminen vie aina aikaa. Sen olen kuitenkin huomannut, että pappeja ei tarvitse täällä pelätä, vaikka aluksi olinkin hieman varuillani. Näyttävät olevan samanlaisia kuin muutkin. Yksi asia on kuitenkin ollut Ullalle pieni pettymys: ruotsia ei ole juurikaan päässyt puhumaan, siitäkin huolimatta, että hiippakunta muuttui vuoden alussa virallisesti kaksikieliseksi. Lapsuuden kotini oli Hangossa, ja äiti puhui ruotsia. Vaikka kävin suomenkielistä koulua, pihaleikeissä käytettiin yleensä aina ruotsia. Keskustelen mielelläni edelleen ruotsiksi. Tosin olen huomannut, että ruotsalaisetkin tuntuvat kapituliin soittaessaan aloittavan automaattisesti keskustelun englanniksi. Kesäinen Hanko odottaa Lapsuuden koti Hangossa on edelleen Ullan perheen käytössä, ja siitä on muodostunut mieluinen vapaa-ajan paikka. Vapaa-aikaa hallitsee myös jalkapallo. Perheessämme on 15-vuotias poika, joka on innokas futiksen pelaaja. Tekisikin mieli sanoa, että oma harrastukseni on jalkapalloa pelaava poika. Sen verran paljon aikaa kuluu harjoituksissa ja kisamatkoilla, Ulla nauraa. (RH) 17

18 18 T APAHTUU HELSINGIN HIIPPAKUNNASSA ILMO uusi osoite ilmoittautumisiin Kaikki Helsingin hiippakunnan koulutusja neuvottelupäiväilmoittautumiset toivotaan tästä lähtien ohjattavan uuteen sähköpostiosoitteeseen: Aiemmin ilmoittautumiset lähetettiin osoitteeseen joka sekin vielä toimii. Jatkossa toivomme kaikkien siirtyvän ILMOn käyttäjiksi. Se helpottaa myös ilmoittautumistietojen jatkokäsittelyä. Ympäristötyön koulutuspäivä Koulutuspäivä pidetään klo tuomiokirkon kryptassa (Kirkkokatu 18). Se on tarkoitettu ympäristötyöstä kiinnostuneille ja seurakuntien ympäristövastaaville. Y HTEISET Aamupäivällä Sirpa Pietikäisen alustus ympäristötyön kehityslinjoista ja piispa Eero Huovisen puheenvuoro kirkon roolista ympäristötyössä. Iltapäivällä tietoa ja ideoita siitä, mitä käytännön ympäristötekoja seurakunnassa voidaan tehdä ja miten kirkon ympäristödiplomin hankkiminen onnistuu. Ilmoittautumiset viimeistään Hiippakunnan viestintäpäivä Helsingin hiippakunnan ensimmäistä viestintäpäivää vietetään tiistaina klo tuomiokapitulissa ja Bulevardin seurakuntatalossa. Päivän ohjelmaan sisältyy yhteinen viikkomessu, asiantuntijaluentoja sekä kirkollisen viestinnän erityiskysymysten käsittelyä. Päivään kutsutaan viestintätyötä hiippakunnan seurakunnissa tekevät työntekijät (tiedottajat, seurakuntasihteerit ja toimittajat). Tarkempi kutsu lähetetään seurakuntiin syyskuussa. Pappisasessorin vaali Pappisasessori Jaakko Simojoen toinen pappisasessorikausi päättyy Uusi asessori valitaan lääninrovastien toimittamissa rovastikunnallisissa vaaleissa keskiviikkona klo Samalla kun vaalit ovat kapitulin toiminnalle tärkeä tapahtuma, samalla ne tarjoavat hyvän mahdollisuuden keskinäiseen tapaamiseen. Toivottavasti äänestysprosentti nousee yli maalisvaalien. Raine Haikarainen KUNNIAA JA MERKKEJÄ Tuomiokapitulin kokouksessa vietettiin juhlahetkeä, kun tuomiorovasti Matti Poutiainen ojensi kirkkoherra Tapani Mäki-Panulalle ja rovasti Helena Haatajalle Tasavallan presidentin myöntämät Suomen Valkoisen Ruusun Ritarikunnan I luokan ritarimerkit.

19 TYÖNOHJAUSRYHMÄ tarjolla syksyllä 2007 Työnohjausryhmä Sinulle, joka olet jo vanha ja kokenut työntekijä! Mistä uutta intoa työhön, kun takana on jo yli kymmenen vuoden työputki? Miten välttää väärä rutinoituminen? Uhkaako kyynistyminen? Onko ammatillinen uusiutuminen mahdollista? Pappien, diakonia- ja nuorisotyöntekijöiden työnohjausryhmä (5 7) alkaa syksyllä 2007 ja kokoontuu Tikkurilassa noin kolmen viikon välein puolitoista tuntia kerralla. Tiedustelut ja ilmoittautumiset: työnohjaajat Juhani Koskelin puh ja Eija Miettinen puh *** Sielunhoitosuhteisiin keskittyvä 2-vuotinen työnohjausryhmä alkaa syksyllä Itäkeskuksen perheneuvonnassa (Matteuksen kirkko, Turunlinnantie 3). Ryhmä kokoontuu joka toinen viikko 1,5 tuntia kerrallaan. Ryhmäläisiltä odotetaan sitoutumista koko prosessin ajaksi. Tiedustelut ja ilmoittautumiset: Pirjo Latokangas ja Pekka Vaaramo Papin puolisoiden kesäpäivät Papin puolisoiden liitto ry. täyttää tänä vuonna 70 vuotta. Juhlavuoden kesäleiriä vietetään Riihimäellä tunnuksella Papin perhe 2000-luvulla. Ohjelmassa on mm. kirkon perheasian johtajan Martti Eskon alustus Miten papin perhe voi 2000-luvulla?. Lisäksi museokierros sekä yhteistä illanviettoa Hirvijärven kesäkodilla. Juhlajumalanpalveluksessa Riihimäen keskuskirkossa saarnaa piispa Juha Pihkala ja päätöstilaisuudessa on mukana mm. kirjailija Maija Paavilainen. Esillä on lisäksi mm. Turun yliopiston museologian laitoksen opiskelijoiden tekemä pappilakulttuuria esittelevä näyttely Ilmoittautumisia ottaa vastaan Ulla Korpinen, riihimaki.fi. Lisätietoja voi kysellä myös liiton puheenjohtajalta rovasti Pirkko Yrjölältä (p ). Pastori Janne Hatakka on valittu hiippakunnan uudeksi lähetyssihteeriksi. Bulevardille hän saapuu Etelä-Angolassa sijaitsevasta pienestä Shangalalan kylästä, jossa hän työskenteli Suomen Lähetysseuran lähettinä. Toimin reilut kolme vuotta nkumbinkielisen raamatunkäännöshankkeen eksegeettinä ja Angolan työalueen yhdyssihteerinä. Vaimoni Pauliina, joka myös on pappi, oli kouluttajana raamattuinstituutissa. Perheeseemme kuuluvat myös 7- vuotias Juho, 5-vuotias Aapo ja pian kaksi vuotta täyttävä Elina, Janne kertoo. Synodaalikokouksen teemana IHMISTEN KOHTAAMINEN Miquel Lipitwa Nkumbinkielisen Raamatun käännöstiimi: Janne ja Pauliina Hatakka sekä Riikka Halme sylissään Elina Hatakka. Janne Hatakka lähetyssihteeriksi Apinanleipäpuiden alta Helsinkiin Lähetystyö on avannut itselleni uusia näkökulmia. Mikään kirkko ei ole yksinään Kristuksen ruumis tässä maailmassa. Lähetystyö merkitsee sitä, että olemme valmiita jakamaan lahjamme ja puutteemme kauempanakin olevien veljiemme ja sisariemme kanssa.. Lähtiessäni Angolasta kohti Suomea, sain ystävältäni pastori Vilhelm Cimbiltä uuden lempinimen, omunkumbi wacapwa. Suomeksi se tarkoittaa nkumbi valmiina. Toiveeni on, että voisin myös lähetyssihteerinä olla valmiina palvelemaan hiippakuntamme lähetystyön vastuunkantajia. Kenet pappi kohtaa ja missä ja kenen ehdoilla? Kohtaaminen muotitermi vai uskon ydin? Onko sananvirka kylväjän vai kätilön virka? Muun muassa näitä kysymyksiä on tarkoitus pohtia Helsingin hiippakunnan synodaalikokouksessa Tuomiokirkossa tiistaina Kokous pohtii monesta eri näkökulmasta ihmisten kohtaamista ja kohtaamisen teologiaa. Pääesitelmän pitää professori Risto Saarinen. Yksityiskohtainen ohjelma ilmestyy elokuun Hiippakuntauutisissa. Seuraa myös kapitulin kotisivuja. Synodaalikokoukseen kutsutaan kaikki hiippakunnan papit ja lehtorit. 19

20 TULE KOULUTUKSEEN! KOULUTAMME SEURAKUNTAOPISTOLLA 20 RUKOUSHELMET, LEIKKIMEDITAATIO JA LAPSET Syvennymme Martin Lönnebon kehittämien rukoushelmien käyttöön lapsiryhmässä ja perhetyössä. Metodeja, materiaaleja, kokemuksia, rukousta ja teologiaa. Hinta: 175 euroa + täysihoito. KERRONTANUKET JA RAAMATUN KERRONTA Valmistamme sveitsiläisellä lyijylankamateriaalilla kerrontanukkeja ja toteutamme niillä Raamatun kertomuksia. Kouluttajana Raija-Liisa Vuorio. Hinta: 110 euroa + materiaalimaksu euroa + täysihoito. HAVAINTOMATERIAALIA RAAMATUN KERRONTAAN Valmistamme avuksi Raamatun kerrontaan: pikkunukkeja puusta ja nahasta, seimiluola/hauta/vuori rakennelma, Nasaretin talo, ja palmu tai muita tarvikkeita kiinnostuksen mukaan. Mahdollisuus ostaa lisämateriaalia. Kouluttajana Marjatta Kanth- Ruusunen. Hinta: 100 euroa + materiaalimaksu 130 euroa + täysihoito. TOIMIVA PERHE OHJAAJAKOULUTUS JA Koulutus antaa pätevyyden Toimiva perhe (TOIPE) kurssien pitämiseen. Käydään kohti parempia perhe- ja muita ihmissuhdetaitoja. Kouluttajina Hetu Saarinen ja Sinikka Kinnunen. Järjestäjinä NK ja SLI. Hinta: 500 euroa + täysihoito. PERHEKERHOTYÖN KEHITTÄMINEN: MUSIIKKI JA LEIKKI Lauluja, leikkejä, uusia tapoja avata musiikkia lapsille. Musiikin, leikin, laulun, kuuntelun ja hiljaisuuden merkitys lapsen kehitykselle. Tämä kaikki on osana lapsen uskontokasvatusta ja kasteopetusta. Kouluttajana Mari Torri-Tuominen. Hinta: 180 euroa + täysihoito. LASTEN KÄYTTÄYTYMISHÄIRIÖITTEN KOHTAAMINEN Valmiuksia oppia tunnistamaan erilaisia käyttäytymishäiriöitä ja etsiä keinoja tukea käytöshäiriöisiä lapsia. Kouluttajana KM, erityiskasvatuksen lehtori Tutta Tamminen-Vesterbacka. Hinta: 130 euroa + täysihoito. GODLY PLAY Godly Play on montessoripedagogiikkaan perustuva, havainnollinen Raamatun kerrontamenetelmä lapsille ja aikuisille. Tavoitteena on antaa tilaa yhteiselle ihmettelylle kertomusten äärellä. Hinta: 175 euroa + täysihoito. GODLY PLAY MATERIAALIN VALMISTUSKURSSI Tule valmistamaan omaan seurakuntaan tarvittavia Godly Play materiaaleja. Kouluttajana Johanna Kaarto-Wallin. Hinta: 130 euroa + materiaali alkaen 20 euroa/kertomus + täysihoito. HARMAA HUOLI (VARPU) Miten seurakunnissa kohdataan ja tuetaan niitä lapsia, nuoria ja perheitä, joiden kohdalla työntekijä tuntee huolta ja kyselee omaan vastuutaan lastensuojelun näkökulmasta? Mitä on varhainen puuttuminen seurakunnan näkökulmasta? Järjestäjinä KDY, KKN, NK, PTK, SLI ja SLK. Hinta: 100 euroa + täysihoito. VUOROVAIKUTTEINEN HOIVALEIKKI KUNTOUTUSMENETELMÄNÄ LAPSIRYHMÄSSÄ (RYHMÄTHERAPLAY) Koulutuksessa tutustutaan kasvatuksellisesti kuntouttavaan Ryhmätheraplay-menetelmään ja annetaan valmiudet sen soveltamiseksi omassa työssä. Hinta: 250 euroa + täysihoito. PERHEKERHOTYÖN PERUSKOULUTUS Perusvalmiudet perhekerhotyöhön. Järjestäjinä SLI ja SLK. Hinta: 260 euroa + täysihoito. TEOLOGIAA LASTEN KANSSA Teologiaa lasten kanssa menetelmä on syntynyt tarpeeseen, jossa aikuinen tarvitsee välineitä tasa-arvoiseen teologiseen dialogiin lapsen kanssa. Aikuisen roolina on tukea lasta tämän tehdessä merkittävää teologiaa pohtiessaan perimmäisiä kysymyksiä. Järjestäjinä SLK ja UPI. Hinta: 180 euroa + täysihoito Ilmoittaudu koulutukseen: tai puh. (09) Lisätietoja koulutuksistamme ja palveluistamme sekä majoitus- ja ruokailuhinnoista löydät osoitteesta: Seurakuntaopiston Työelämän kehittämispalvelut Järvenpääntie 640, Järvenpää, puh. (09) ,

TERVETULOA RIPPIKOULUUN!

TERVETULOA RIPPIKOULUUN! TERVETULOA RIPPIKOULUUN! Mikä ihmeen ripari? Edessäsi on nyt ainutkertainen elämän jakso, jolloin sinulla on mahdollisuus osallistua rippikouluun yhdessä ikätovereidesi kanssa. Rippikoulussa eli riparilla

Lisätiedot

CCI-sanomat 5 19.8.2014

CCI-sanomat 5 19.8.2014 Kyösti Meriläinen Aihe: VL: CCI-sanomat 4 / 28.7.2013 CCI-sanomat 5 19.8.2014 CCI-sanomat uudistuu Turun tuomiokirkon poika- ja koulutuskuoro Turun konservatorion poikakuoromuskari CCI-sanomissa tiedotetaan

Lisätiedot

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS Miten kohtelet muita? Ihmiset ovat samanarvoisia Vastuu ja omatunto Missä Jumala on? Opettajalle TAVOITE Oppilas saa keskustelujen ja tekstien kautta mahdollisuuden muodostaa ja syventää käsityksiään ihmisyydestä

Lisätiedot

Tapanilan kirkko. Kevät 2015

Tapanilan kirkko. Kevät 2015 Tapanilan kirkko Kevät 2015 Aikuisille Naisten jumppa maanantaisin klo 18 Kamarikuoro aloittaa ti 13.1 klo 18.30 Merja Wirkkala p. 09 2340 4495 Alfa-kurssi tiistaisin klo 18.30. 20.30 Alkaa 24.2. Tule

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Tikkurilan seurakunta Vantaan seurakunnat

Tikkurilan seurakunta Vantaan seurakunnat AIKA TEHDÄ HYVÄÄ! VAPAAEHTOISTOIMINTA TIKKURILAN SEURAKUNNASSA Tikkurilan seurakunta Vantaan seurakunnat Onko sinulla aikaa tehdä HYVÄÄ? Tule mukaan vapaaehtoistoimintaan! Vapaaehtoistyö on vapaaehtoista

Lisätiedot

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 1. Mistä sait tietoa Helsingin Konservatorion ammatillisesta koulutuksesta? 2. Miksi hait Helsingin Konservatorion ammatilliseen koulutukseen? (tärkeimmät syyt) Vastaajien

Lisätiedot

Tikkurilan seurakunnassa

Tikkurilan seurakunnassa Aika tehdä hyvää! V a paaehtoistoi minta Tikkurilan seurakunnassa Onko sinulla aikaa tehdä HYVÄÄ? Tule mukaan vapaaehtoistoimintaan! Vapaaehtoistyö on vapaaehtoista seurakuntalaisten työtä, joka antaa

Lisätiedot

VARTIOKYLÄN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 7/

VARTIOKYLÄN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 7/ SEURAKUNTANEUVOSTO 7.9.2011 1/5 SEURAKUNTANEUVOSTON KOKOUS Aika: Keskiviikkona 7.9.2011. klo 18 Paikka: Matteuksenkirkko, Olavus-sali Osallistujat: Poissa: Jukka Pakarinen, puheenjoht. Max Isaksson Eija

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

KOHTAAMISEN YHTEISÖ Puijon seurakunnan toiminnan suunta vuoteen 2020

KOHTAAMISEN YHTEISÖ Puijon seurakunnan toiminnan suunta vuoteen 2020 KOHTAAMISEN YHTEISÖ Puijon seurakunnan toiminnan suunta vuoteen 2020 MISSIO Kirkon ja seurakunnan tehtävä perustuu Jeesuksen antamiin lähetys- ja kastekäskyyn sekä rakkauden kaksoiskäskyyn. VISIO Puijon

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Seurakuntalaisvastuu Huittisten Keidasmessussa

Seurakuntalaisvastuu Huittisten Keidasmessussa Seurakuntalaisvastuu Huittisten Keidasmessussa Kirkkoherra Rauno Herranen Alustus arkkihiippakunnan luottamushenkilöiden neuvottelupäivillä Huittisten seurakuntakeskuksessa 19.11.2016 Taustaa Huittisten

Lisätiedot

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / 24.4. muistio Parasta ja hyödyllistä hankkeessa on ollut Tapaamiset. On tutustuttu toisiimme ja eri kaupunkien matkailutiloihin. Muiden tekemisen peilaaminen omaan toimintaan

Lisätiedot

Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle.

Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle. Hän rakastaa minua. Tietenkin minä rakastan häntä. Kyllä minä uskon, että hän rakastaa minua... Hänhän on vaimoni! Joskus hän sanoo sen ääneenkin. Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle. On hyvä

Lisätiedot

MUSIIKKITYÖN TOIMINTAKERTOMUS 2011 SEURAKUNNAN PAINOPISTEET UUSI SÄÄKSMÄEN ROVASTIKUNTA

MUSIIKKITYÖN TOIMINTAKERTOMUS 2011 SEURAKUNNAN PAINOPISTEET UUSI SÄÄKSMÄEN ROVASTIKUNTA Kokousaika Keskiviikko 22.1. klo 17 Kokouspaikka Lempoisten srk-talo 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 KOKOUKSEN AVAUS MUSIIKKITYÖN TOIMINTAKERTOMUS 2011 TOIMINTASUUNNITELMA 2012 KONSERTTITARJOTIN 2012 SEURAKUNNAN

Lisätiedot

MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ!

MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ! MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ! Nuortenillan toiminta-ajatus ja tavoite Kahden eri seurakunnan nuoret kohtaavat toisiaan ja tutustuvat seurakuntien nuorisotoimintaan, jakavat kokemuksia, ideoita,

Lisätiedot

Juontajan opas. Sisällys

Juontajan opas. Sisällys Juontajan opas Tämä opas on tarkoitettu avuksi teille, jotka luotsaatte Suomen Lähetysseuran ja seurakuntien yhteisen Kauneimmat Joululaulut -tilaisuuden alusta loppuun. Aivan ensimmäiseksi Suomen Lähetysseurassa

Lisätiedot

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Kun pienen lapsen äiti ja isä ottavat lapsen syliin ja painavat häntä lähelle sydäntään, he antavat hänelle rakkautta ja huolenpitoa. Tällä

Lisätiedot

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Sinut ry:n lehti 2014 Testaa tietosi Sinuista Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Mikä tää on? Hyppysissäsi oleva lehti on sijaisperheiden nuorille suunnattu Sinutlehti. Suomen Sijaiskotinuorten

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

TUTKIMUSMATKA-PALVELUMALLIN KIRJALLISET OHJEET: Slogan: Äärettömyydestä maapallon ytimeen

TUTKIMUSMATKA-PALVELUMALLIN KIRJALLISET OHJEET: Slogan: Äärettömyydestä maapallon ytimeen TUTKIMUSMATKA-PALVELUMALLIN KIRJALLISET OHJEET: Slogan: Äärettömyydestä maapallon ytimeen Esittelyteksti (mainostyylinen): Koskaan ihminen ei ole tiennyt niin paljon kuin nyt. Mutta huomenna tiedämme taas

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN ARVOT JA PAINOPISTEET 2013 LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN HALLINTOMALLI PÄÄTÖKSENTEON VUODENKIERTO

LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN ARVOT JA PAINOPISTEET 2013 LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN HALLINTOMALLI PÄÄTÖKSENTEON VUODENKIERTO Kokousaika Keskiviikko 24.4. klo 17 Kokouspaikka Lempoisten srk-talo, pieni sali 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 KOKOUKSEN AVAUS VARAPUHEENJOHTAJAN VALINTA LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN ARVOT JA PAINOPISTEET

Lisätiedot

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Tytti Solantaus 2016 1 I LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELUUN VALMISTAUTUMINEN 1. Lapset puheeksi keskustelun tarkoitus Lapset puheeksi keskustelun pyrkimyksenä on

Lisätiedot

HYVÄN ASIAKASPALVELUN AAKKOSET SEURAKUNNASSA Kouluttaja Tytti Pietilä, Agricola. Toimistohenkilöiden teemapäivät Turku

HYVÄN ASIAKASPALVELUN AAKKOSET SEURAKUNNASSA Kouluttaja Tytti Pietilä, Agricola. Toimistohenkilöiden teemapäivät Turku HYVÄN ASIAKASPALVELUN AAKKOSET SEURAKUNNASSA Kouluttaja Tytti Pietilä, Agricola Toimistohenkilöiden teemapäivät Turku KOKEMUKSENI HYVÄSTÄ PALVELUSTA Kerro tilanteesta, jossa Sinä olet ollut asiakkaana

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

ITSENÄISTYVILLE NUORILLE

ITSENÄISTYVILLE NUORILLE JO ITSENÄISTYNEILTÄ- ITSENÄISTYVILLE NUORILLE Talla.... vihkolla haluamme jakaa kokemuksiamme teille. Omilleen-toiminnan kokemusasiantuntijaryhmä on suunnitellut vihkon sisällön. Ryhmään on osallistunut

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kummikirje 1-2016 3.5. 2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Olen uusi Venäjän alueen kummityön kordinaattori Ammi Kallio. Tämä on ensimmäinen kummikirje, jonka kirjoitan teille alueelta.

Lisätiedot

Iloa yhteistyöstä. Mielekäs ja tuloksekas koiraharrastus. Kati Kuula

Iloa yhteistyöstä. Mielekäs ja tuloksekas koiraharrastus. Kati Kuula Iloa yhteistyöstä Mielekäs ja tuloksekas koiraharrastus Kati Kuula 8.10.2016 Koirilla on oikeus hyvään elämään Meillä kaikilla on oikeus hyvään elämään Mitä kaikkea hyvää koiraharrastustoimintaan osallistumisesta

Lisätiedot

Meidän kirkko Osallisuuden yhteisö

Meidän kirkko Osallisuuden yhteisö Meidän kirkko Osallisuuden yhteisö Suomen evankelis-luterilaisen kirkon strategia vuoteen 2015 Kirkon strategia 2015 -työryhmän esitys kirkkohallitukselle KIRKON PERUSTEHTÄVÄ (MISSIO) Kirkon tehtävä on

Lisätiedot

Liite 2 Keuruun nuorisopalveluiden kysely nuorille

Liite 2 Keuruun nuorisopalveluiden kysely nuorille Liite 2 Keuruun nuorisopalveluiden kysely nuorille 1. Sukupuoli Vastaajien määrä: 113 2. Syntymävuosi Vastaajien määrä: 113 Vastaukset s.1999-2003 3. Oletko ollut mukana nuorisopalveluiden toiminnassa?

Lisätiedot

KUTSUMUS TAUSTATIETOA KUTSUMUKSESTA

KUTSUMUS TAUSTATIETOA KUTSUMUKSESTA Andreas-raamatturyhmämateriaali I/03 Kansan Raamattuseuran nuorisotyö Kaisaniemenkatu 8, III krs 00170 HELSINKI nuorisotyö@karas-sana.fi 09/681 55 830 KUTSUMUS Tämän materiaalin sisältö tarkastelee kutsumusta

Lisätiedot

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Me juhlimme tänään Jeesuksen taivaaseen astumista. Miksi Jeesus meni pois? Eikö olisi ollut parempi, että hän olisi jäänyt tänne. Helposti ajattelemme,

Lisätiedot

KÄYRÄTORVI TAITOTAULU. Rakentava palaute -hanke Musiikkiopisto Avonia Musikinstitutet Kungsvägen Musiikkiopisto Juvenalia

KÄYRÄTORVI TAITOTAULU. Rakentava palaute -hanke Musiikkiopisto Avonia Musikinstitutet Kungsvägen Musiikkiopisto Juvenalia KÄYRÄTORVI TAITOTAULU Rakentava palaute -hanke Musiikkiopisto Avonia Musikinstitutet Kungsvägen Musiikkiopisto Juvenalia JOHDANTO Tässä taitotaulussa kuvaamme käyrätorvensoiton eri osa-alueita musiikkiopistossa.

Lisätiedot

VUODEN 2012 TAVOITTEIDEN TOTETUTUMINEN SEURAKUNNAN PAINOPISTEET VUODELLE 2013 MUSIIKKITYÖN TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2013

VUODEN 2012 TAVOITTEIDEN TOTETUTUMINEN SEURAKUNNAN PAINOPISTEET VUODELLE 2013 MUSIIKKITYÖN TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2013 Kokousaika Keskiviikko 29.8.2012 klo 17 Kokouspaikka Vanha Pappila 1 2 3 4 5 6 7 8 KOKOUKSEN AVAUS VUODEN 2012 TAVOITTEIDEN TOTETUTUMINEN SEURAKUNNAN PAINOPISTEET VUODELLE 2013 MUSIIKKITYÖN TOIMINTASUUNNITELMA

Lisätiedot

Koulujen ja päiväkotien uskonnon opetus, perinteiset juhlat ja uskonnon harjoittaminen

Koulujen ja päiväkotien uskonnon opetus, perinteiset juhlat ja uskonnon harjoittaminen Koulujen ja päiväkotien uskonnon opetus, perinteiset juhlat ja uskonnon harjoittaminen 23.2.2015 Tilaisuuden tavoite Uskonnon opetuksen, perinteisten juhlien ja uskonnon harjoittamisen erojen ymmärtäminen

Lisätiedot

Kuva: SXC/S. Braswell. Näky

Kuva: SXC/S. Braswell. Näky Näky Kuva: SXC/S. Braswell Kansanlähetys Yhteystiedot Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys (SEKL) on vuonna 1967 perustettu Suomen evankelisluterilaisen kirkon lähetysjärjestö, jonka tarkoituksena

Lisätiedot

Haluaisin, että kirkko johon kuulun on

Haluaisin, että kirkko johon kuulun on VIRITTÄYTYMINEN AIHEESEEN Haluaisin, että kirkko johon kuulun on LEIKIN TAVOITE Johdatella ajatuksia illan aiheeseen. Herätellä miettimään mitä minä ajattelen kirkosta, sekä tuoda esiin myös toisten ajatuksia,

Lisätiedot

Toivotamme hyvää ja rauhaisaa joulunaikaa, ja laulun täyttämää tulevaa vuotta!

Toivotamme hyvää ja rauhaisaa joulunaikaa, ja laulun täyttämää tulevaa vuotta! Puheenjohtaja Sihteeri Taiteellinen johtaja Helena Toivanen Irma Pakarinen Rita Varonen Laulutalo, Kauppakatu 51 Laulutalo, Kauppakatu 51 Kilpisenkatu 14 a 13 80100 Joensuu 80100 Joensuu 40100 Jyväskylä

Lisätiedot

Ritva Kivisaari Pentti Lemettinen Anne Marjamäki puheenjohtaja 1-7 puheenjohtaja 8-13 pöytäkirjanpitäjä

Ritva Kivisaari Pentti Lemettinen Anne Marjamäki puheenjohtaja 1-7 puheenjohtaja 8-13 pöytäkirjanpitäjä 1 KOKOUSAIKA Tiistaina 6.1.2015 klo 12.00-13.30 KOKOUSPAIKKA Keskustan seurakuntatalo, tornisali Läsnä: Annala Tarja Hakola Anni Haukkala Pentti Hietala Heikki Holma Jaana Härsilä Maria Ikola Simo Jänikselä

Lisätiedot

Kuusamon evankelis-luterilaisen seurakunnan seurakuntalaisuuskysely

Kuusamon evankelis-luterilaisen seurakunnan seurakuntalaisuuskysely Kuusamon evankelis-luterilaisen seurakunnan seurakuntalaisuuskysely Kysely on tarkoitettu kaikille seurakuntalaisille. Tavoitteena on kartoittaa vastaajien tietämystä ja ajatuksia Kuusamon ev.lut. seurakunnan

Lisätiedot

Laukaan. seurakunta. tervetuloa 2017!

Laukaan. seurakunta. tervetuloa 2017! Laukaan seurakunta tervetuloa 2017! Rippikoulu on ajankohtainen asia sinulle, joka täytät 15 vuotta vuonna 2017. Tässä asiassa et ole yksin, joka vuosi n. 90 % laukaalaisista ikäisistäsi nuorista käy rippikoulun

Lisätiedot

Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015

Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015 Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015 Tytti Solantaus 2014 1 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

Sairaalasielunhoidon ja diakonian avohoitoprojekti

Sairaalasielunhoidon ja diakonian avohoitoprojekti Sairaalasielunhoidon ja diakonian avohoitoprojekti 2013-2015 Muut kaikki hylkää, Yhteisen seurakuntatyön ja seurakuntien mahdollisuudet vanhusten avohoidon ja kotisairaalan asiakkaiden henkisiin ja hengellisiin

Lisätiedot

Kim Polamo T:mi Tarinapakki

Kim Polamo T:mi Tarinapakki Kim Polamo T:mi Tarinapakki Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Tässä esitteessä on konkreettisia esimerkkejä työnohjaus -formaatin vaikutuksista. Haluan antaa oikeaa tietoa päätösten

Lisätiedot

Herttoniemen seurakunta nuorisotyö. läpyskä. kevät 2016. lapyska hertsikansrk

Herttoniemen seurakunta nuorisotyö. läpyskä. kevät 2016. lapyska hertsikansrk Herttoniemen seurakunta nuorisotyö läpyskä kevät 2016 lapyska hertsikansrk Horjuuko uskosi? Moni asia ei olekaan niin kuin olet luullut sen olevan. Kun tapaat uuden tuttavuuden, ensikohtaaminen määrittää

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN PUHUMISEN HARJOITUSTESTI Tehtävä 1 KERTOMINEN Kerro, mitä teet, kun sinua jännittää. Sinulla on kaksi minuuttia aikaa miettiä, mitä sanot ja 1,5 minuuttia aikaa puhua. Aloita puhuminen, kun kuulet kehotuksen

Lisätiedot

Jos osallistut jonkun järjestön (esim. SRK) järjestämään rippikouluun, sinun tulee ilmoittautua kotiseurakuntasi muualle menevien ryhmään.

Jos osallistut jonkun järjestön (esim. SRK) järjestämään rippikouluun, sinun tulee ilmoittautua kotiseurakuntasi muualle menevien ryhmään. Rippikoulut 2016 Vuonna 2016 rippikouluikäisiä ovat vuonna 2001 syntyneet nuoret. Rippikouluun voivat ilmoittautua myös ne, joilla rippikoulu on jäänyt käymättä tai jos on aloittanut koulun 6-vuotiaana

Lisätiedot

+ SEURAKUNTAAN TUTUSTUMISTEHTÄVÄT JA ULKOA OPETELTAVAT ASIAT + PERUSOHJEET:

+ SEURAKUNTAAN TUTUSTUMISTEHTÄVÄT JA ULKOA OPETELTAVAT ASIAT + PERUSOHJEET: 1 + SEURAKUNTAAN TUTUSTUMISTEHTÄVÄT JA ULKOA OPETELTAVAT ASIAT + Nimesi: Osoitteesi: Puhelinnumerosi: PERUSOHJEET: Seurakunnan toimintaan tutustumista varten käyt 3-4 kertaa itsenäisesti jumalanpalveluksessa

Lisätiedot

Kallion musiikkikoulu 2014-2015

Kallion musiikkikoulu 2014-2015 Kallion musiikkikoulu 2014-2015 Opetusta kaiken ikäisille ja tasoisille aloittelijoista edistyneisiin soittajiin. Kallion musiikkikoulu Kallion bändikoulu Musiikkileikkikoulu Pikkukarhu Kallion musiikkikoulu,

Lisätiedot

Pelot vaikuttavat myös aikuisen elämään. Ne voivat olla tiettyjen käyttäytymismalliemme taustalla eikä aina mitenkään tiedostettuja asioita.

Pelot vaikuttavat myös aikuisen elämään. Ne voivat olla tiettyjen käyttäytymismalliemme taustalla eikä aina mitenkään tiedostettuja asioita. Järvenpää 1.2.2009 Saarna Joh 6: 16-21 Älä pelkää, älkää pelätkö! Joku on laskenut että Raamatussa on nämä lauseet 365 kertaa. Jokaiselle päivälle riittää siis oma älä pelkää -lause. Äsken kuullussa evankeliumitekstissä

Lisätiedot

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8. Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.2014 10:31:45 2014 TULOKSET N=18, vastausprosentti keskimäärin 60,

Lisätiedot

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Tuotteita käyttävistä ihmisistä on tullut parempia mainoksia, kuin perinteisistä medioista Miksi näin on? 3

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Palautekysely CE Hki Pietari 2013 festivaalista 11.-15.2.2013

Palautekysely CE Hki Pietari 2013 festivaalista 11.-15.2.2013 Palautekysely CE Hki Pietari 2013 festivaalista 11.15.2.2013 1. Olen Opiskelija Opettaja tai muuta henkilökuntaa 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 2. Sukupuoli Nainen 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

Jo joutui armas aika ja suvi suloinen

Jo joutui armas aika ja suvi suloinen Jo joutui armas aika ja suvi suloinen Kesäajan 2016 jumalanpalvelukset pyhäpäivisin Tuusniemen alueseurakunnassa Kesäajan tapahtumat Tuusniemen alueseurakunnassa kesä-syyskuu 2016 www.kuopionseurakunnat.fi

Lisätiedot

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Lähdetään matkaan Tänään lähdetään hyvän paimenen matkaan. Aamulla paimen huomasi, että yksi hänen lampaistaan on kadoksissa. Tallella on 99 lammasta, mutta yksi,

Lisätiedot

Kurssitusten tarve kipuaa

Kurssitusten tarve kipuaa Kurssitusten tarve kipuaa 9.11.2000 08:02 Muinoin tietotekniikkakurssilla opeteltiin ohjelmat läpikotaisin. Nyt niistä opetellaan vain työssä tarvittavat toiminnot. Niissäkin on työntekijälle tekemistä,

Lisätiedot

JAAKOBIN PAINI. 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Penuelissa, matkalla Harranista, Laabanin luota takaisin luvattuun maahan.

JAAKOBIN PAINI. 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Penuelissa, matkalla Harranista, Laabanin luota takaisin luvattuun maahan. Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JAAKOBIN PAINI 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Penuelissa, matkalla Harranista, Laabanin luota takaisin luvattuun maahan. b)

Lisätiedot

KOKOUSKUTSU. Esteet pyydetään ilmoittamaan Tuula Kinnuselle puh. 050 310 5816 tai sähköpostilla tuula.a.kinnunen@evl.fi.

KOKOUSKUTSU. Esteet pyydetään ilmoittamaan Tuula Kinnuselle puh. 050 310 5816 tai sähköpostilla tuula.a.kinnunen@evl.fi. KOKOUSKUTSU Kuusamon seurakunnan kirkkovaltuuston kokous pidetään torstaina 18. päivänä kesäkuuta 2015 seurakuntatalon isossa salissa alkaen klo 17.30 kahvilla, jolloin on nähtävillä kirkkoherra Veli-Matti

Lisätiedot

Hakunilan seurakunnan vapaaehtoistoiminta

Hakunilan seurakunnan vapaaehtoistoiminta Hakunilan seurakunnan vapaaehtoistoiminta HYVÄN TEKIJÖITÄ KAIVATAAN - pienikin teko on tärkeä! Mitä sinä voisit tehdä? Iltapäiväkerho toimia mummona tai vaarina Pyhän Annan lastenkirkolla Pyhän Annan lastenkirkon

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

KOKOUKSEN AVAUS, LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN 2 KIRKKOHERRAN PÄÄTÖSLUETTELO 3 3 ILTAPÄIVÄKERHON TILANNE 3

KOKOUKSEN AVAUS, LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN 2 KIRKKOHERRAN PÄÄTÖSLUETTELO 3 3 ILTAPÄIVÄKERHON TILANNE 3 Seurakuntaneuvosto ESITYSLISTA 5/2014 Aika Paikka 13.5.2014 klo 16.30 Tapiolan kirkon seurakuntasali KÄSITELTÄVÄT ASIAT: KOKOUKSEN AVAUS, LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN

Lisätiedot

YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista

YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista Elina Nurmikari kehittämispäällikkö Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö 26.10.2016 Tämän päivän köyhä opiskelija on tulevaisuuden

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan:

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan: Kero, mitä menet tekemään. Malli: Menen yliopistoon Menen yliopistoon opiskelemaan. Menen kauppaan 5. Menen uimahalliin Menen kotiin 6. Menen kahvilaan Menen ravintolaan 7. Menen pankkiin 4. Menen kirjastoon

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO. Tapiolan seurakuntaneuvosto 09.02.2016 16:30 1/2016

SISÄLLYSLUETTELO. Tapiolan seurakuntaneuvosto 09.02.2016 16:30 1/2016 SISÄLLYSLUETTELO Tapiolan seurakuntaneuvosto 09.02.2016 16:30 1/2016 Esityslistan kansilehti... 1 1 Vahtimestarin työsuhteen täyttäminen... 2 2 Nuorisotyönohjaajan viran täyttäminen... 4 3 Kappalaisen

Lisätiedot

KOKOUKSEN AVAUS, LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN 2 KIRKKOHERRAN PÄÄTÖSLUETTELO 3

KOKOUKSEN AVAUS, LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN 2 KIRKKOHERRAN PÄÄTÖSLUETTELO 3 Seurakuntaneuvosto ESITYSLISTA 1/2014 Aika Paikka 21.1.2014 klo 16.30 Tapiolan kirkon seurakuntasali KÄSITELTÄVÄT ASIAT: KOKOUKSEN AVAUS, LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

LIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA. Seurakunnan strategia

LIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA. Seurakunnan strategia LIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA Seurakunnan strategia TOIMINTA-AJATUS Liperin seurakunta kohtaa ihmisen, huolehtii jumalanpalveluselämästä, sakramenteista ja muista kirkollisista toimituksista,

Lisätiedot

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Missä Neuvokas perhe työvälineet ja ideologia voivat auttaa ammattilaista? Asiakas ei ymmärrä miten tärkeä

Lisätiedot

Timo Tavast Hiippakuntadekaani Porin seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto

Timo Tavast Hiippakuntadekaani Porin seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto Timo Tavast Hiippakuntadekaani Porin seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto 7.11.2012 Kirkko- ja seurakuntakäsitys, jossa sekä salatulla että näkyvällä on paikkansa Kaksinaisuus kirkon / seurakunnan

Lisätiedot

Sillä seudulla oli paimenia yöllä ulkona vartioimassa laumaansa. Yhtäkkiä heidän edessään seisoi Herran enkeli, ja Herran kirkkaus ympäröi heidät.

Sillä seudulla oli paimenia yöllä ulkona vartioimassa laumaansa. Yhtäkkiä heidän edessään seisoi Herran enkeli, ja Herran kirkkaus ympäröi heidät. Sillä seudulla oli paimenia yöllä ulkona vartioimassa laumaansa. Yhtäkkiä heidän edessään seisoi Herran enkeli, ja Herran kirkkaus ympäröi heidät. Pelko valtasi paimenet, mutta enkeli sanoi heille: Älkää

Lisätiedot

Etelä-Karjalan Klassinen kuoro. Suomalainen Kevät. Imatra 17.4.2010 klo 16, Vuoksenniska Kolmen ristin kirkko,

Etelä-Karjalan Klassinen kuoro. Suomalainen Kevät. Imatra 17.4.2010 klo 16, Vuoksenniska Kolmen ristin kirkko, Etelä-Karjalan Klassinen kuoro Suomalainen Kevät Imatra 17.4.2010 klo 16, Vuoksenniska Kolmen ristin kirkko, Lappeenranta 18.4.2010 klo 16, Lappeenrannan Musiikkiopiston Helkiö-sali Ohjelma Jaakko Mäntyjärvi

Lisätiedot

Omatoiminen tehtävävihko

Omatoiminen tehtävävihko Rippikoulu 2014 Ilomantsin ev.lut. seurakunta Omatoiminen tehtävävihko Nimi Rippikouluryhmä palautettava viimeistään 30.4.2014 Rippikoulusi alkaa nyt eikä vasta kesällä leirijaksolle tullessasi. Omatoimiset

Lisätiedot

YLIVIESKAN SEURAKUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA 13/2015 67 KIRKKONEUVOSTO 27.11.2015. Perjantaina 27.11.2015 klo 15-19.25 (alkaen puurolla Mariassa)

YLIVIESKAN SEURAKUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA 13/2015 67 KIRKKONEUVOSTO 27.11.2015. Perjantaina 27.11.2015 klo 15-19.25 (alkaen puurolla Mariassa) YLIVIESKAN SEURAKUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA 13/2015 67 Aika Perjantaina 27.11.2015 klo 15-19.25 (alkaen puurolla Mariassa) Paikka Läsnä Kirkko ja Maria Timo Määttä, puheenjohtaja Juhani Alaranta, poissa tilalla

Lisätiedot

Paritreenejä. Lausetyypit

Paritreenejä. Lausetyypit Paritreenejä Lausetyypit Keskustele parin kanssa, kysy parilta! Omasta mielestäni olen Minun perhe on Minun suku on Minun äiti on Minun isä on Minun koti on Minun lempiruoka on Minun suosikkilaulaja on

Lisätiedot

Kirkollisvaalit 18. syyskuuta. Sinä valitset.

Kirkollisvaalit 18. syyskuuta. Sinä valitset. Kirkollisvaalit 18. syyskuuta. Sinä valitset. Ruotsin kirkossa on yli 7 miljoonaa jäsentä ja sen kantavana voimana ovat ihmiset, jotka haluavat osaltaan jakaa vastuuta ja kehittää ja muokata kirkon tulevaisuutta.

Lisätiedot

Poissa: Annala Tarja, Anna-Maija Klemettilä, Latomäki Ulla, Lemettinen Pentti

Poissa: Annala Tarja, Anna-Maija Klemettilä, Latomäki Ulla, Lemettinen Pentti 1 KOKOUSAIKA Tiistaina 9.2.2016 klo 18.30 19.15 KOKOUSPAIKKA Läsnä: Hakola Anni Haukkala Pentti Hietala Heikki Holma Jaana Härsilä Maria Ikola Simo Jänikselä Leena Kallio Kirsti Kivisaari Pekka Kivisaari

Lisätiedot

Helsingin hiippakunta PIISPANTARKASTUSOHJE Eero Huovinen

Helsingin hiippakunta PIISPANTARKASTUSOHJE Eero Huovinen Helsingin hiippakunta PIISPANTARKASTUSOHJE Eero Huovinen 12.12.2007 PIISPANTARKASTUKSEN TARKOITUS Piispantarkastuksen pitäminen perustuu KJ 18: 4-8 annettuihin määräyksiin. Niiden lisäksi Helsingin hiippakunnassa

Lisätiedot

LAPUAN tuomiokirkkoseurakunta. Pyhänä ja arkena

LAPUAN tuomiokirkkoseurakunta. Pyhänä ja arkena LAPUAN tuomiokirkkoseurakunta Pyhänä ja arkena Seurakunnan historiaa 1550-luvulla Lapua oli vielä Isonkyrön kappeliseurakunta. Asukkaita oli noin 500. Lapuasta tuli itsenäinen seurakunta v. 1581. Lapua

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Pienikin apu arjessa voi helpottaa päivääsi!

Pienikin apu arjessa voi helpottaa päivääsi! Pienikin apu arjessa voi helpottaa päivääsi! Lapsiparkkiin ovat tervetulleita 0-6 vuotiaat lapset. Lapsiparkissa hoitajina toimivat perhetyöntekijät. Tee rauhassa ruokaostokset, piipahda vaatekaupassa

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

Syksy 2014 Harjavallan seurakunnassa

Syksy 2014 Harjavallan seurakunnassa Syksy 2014 Harjavallan seurakunnassa wwwwwwwww.harjavallanseurakunta.fi DIAKONIATYÖ Keskiviikkokerho parillisina keskiviikkoina klo 13 alkaen 70/75-vuotiaiden juhla su 12.10 alkaen messulla klo 10 Anna

Lisätiedot

VAHVAT, HYVINVOIVAT LIPPUKUNNAT

VAHVAT, HYVINVOIVAT LIPPUKUNNAT YHTEINEN TEHTÄVÄMME Partiokasvatuksen ansiosta yhä useammat lapset ja nuoret kasvavat tasapainoisiksi, vastuuntuntoisiksi, aktiivisiksi ja itsenäisiksi yhteisön jäseniksi SIKSI TAVOITTEENAMME ON: VAHVAT,

Lisätiedot

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi Akuliinan tarina Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi muuten kerennyt kouluun. Oli matikan

Lisätiedot

Taidelaitokset opettajan työn näkökulmasta

Taidelaitokset opettajan työn näkökulmasta Taidelaitokset opettajan työn näkökulmasta TAIKA-hanke Anu-Liisa Rönkä Palmenian tutkijaseminaari 27.8.2010 Taustaa Kulttuurimessut lahtelaisille peruskoulunopettajille 21. 25.9.2009. Lahden kaupungin

Lisätiedot

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Verbien rektioita Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Jos lauseessa on useita verbejä, missä muodossa 2. tai 3. verbi ovat? -Jos lauseessa on useita verbejä peräkkäin, 1. verbi taipuu normaalisti,

Lisätiedot

Valttien palaute. Väliraportti AKSELI MAKKONEN

Valttien palaute. Väliraportti AKSELI MAKKONEN Valttien palaute Väliraportti 26.11.2016 AKSELI MAKKONEN 146 vastausta 23.11.2016 mennessä Suurin osa opiskelijoita Millä alalla toimit tai opiskelet? Muu kasvatusala Hoitoala Muu, mikä? Liikunta ja vapaa-aika

Lisätiedot

JEESUS PARANTAA NAISEN JA MIEHEN SURKASTUNEEN KÄDEN SAPATTINA

JEESUS PARANTAA NAISEN JA MIEHEN SURKASTUNEEN KÄDEN SAPATTINA Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS PARANTAA NAISEN JA MIEHEN SURKASTUNEEN KÄDEN SAPATTINA 1. Kertomuksen taustatietoja Nyt meillä on poikkeuksellisesti kaksi eri kertomusta. Ne eivät

Lisätiedot

REKOLAN SEURAKUNNAN SEURAKUNTANEUVOSTON KOKOUS

REKOLAN SEURAKUNNAN SEURAKUNTANEUVOSTON KOKOUS lista kokous 7/2016 Seurakuntaneuvosto 22.9.2016 sivu 1 (6) REKOLAN SEURAKUNNAN SEURAKUNTANEUVOSTON KOKOUS Aika torstai 22.9.2016 klo 18.00 Paikka Rekolan Pyhän Andreaan kirkko, kerhohuone 1 Kustaantie

Lisätiedot

Videointerventioiden eettistä pohdintaa. Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin

Videointerventioiden eettistä pohdintaa. Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin Videointerventioiden eettistä pohdintaa Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin kouluttaja Eettiset lähtökohdat Ensimmäinen eettinen periaate:

Lisätiedot