Hiippakuntauutiset. helsinki 1/07. Uusi pappisasessori Hannu Vapaavuori: Kirkkomusiikki monipuolisemmaksi! Seurakuntamusiikin monet kasvot

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hiippakuntauutiset. helsinki 1/07. Uusi pappisasessori Hannu Vapaavuori: Kirkkomusiikki monipuolisemmaksi! Seurakuntamusiikin monet kasvot"

Transkriptio

1 Hiippakuntauutiset helsinki 1/07 1 Uusi pappisasessori Hannu Vapaavuori: Kirkkomusiikki monipuolisemmaksi! Seurakuntamusiikin monet kasvot

2 2 P IISPAN PIISI Velvollisuudet Martti Ahtisaari puhui Lundissa 60-vuotiaalle Luterilaiselle maailmanliitolle. Yksi hänen viesteistään oli vahva: on yhdistettävä yhteinen solidaarisuus ja yksilön vastuu. Luterilaisen maallikon saarna oli kuulijoille tarpeellinen. Opittavaa on meillä kaikilla. * * * On aikoja, jolloin jompikumpi asenne saa ylivallan. Joskus korostuu yksilön oma velvollisuus vastata elämästään. On oma asiasi, millaiseksi elämä muodostuu. Niin makaat kuin petaat. Ota itseäsi niskasta kiinni. Joskus taas painottuu solidaarisuus ja yhteiskunnan vastuu kaikista jäsenistä. Kaikista on huolehdittava. Kaveria ei jätetä. On vaara, että niin politiikassa kuin kirkossa jakaudutaan solidaarisuus- ja yksilöpuolueisiin. Ihmisen ja ihmiskunnan vuoksi on kuitenkin huolehdittava molemmista. * * * Ahtisaaren puheen aikana mieleen palautui yli kymmenen vuoden takaa kansainvälisen Vuorovaikutusneuvoston julistus ihmiskunnan velvollisuuksista. Saksan liittokansleri Helmut Schmidt ja muiden poliitikkojen mukana myös Kalevi Sorsa kirjoittivat ohjelman, jonka motto oli: On aika puhua ihmisen velvollisuuksista. Sorsa oli nuoruudessaan opetellut YK:n ihmisoikeuksien julistuksen ulkoa niin tärkeänä hän piti sitä. Oli kuitenkin tullut aika puhua myös velvollisuuksista. Vapaus ja vastuu on saatava tasapainoon. Pelkkä oikeuksien korostaminen johtaa ristiriitoihin. Velvollisuuksien laiminlyöminen vie kaaokseen. * * * Onko meidän ajankohtainen kiusauksemme, että korostamme liikaa oikeuksiamme ja vapauksiamme? Olisiko myös kirkossa aika miettiä velvollisuuksia ja omaa vastuuta, kyselee Eero Raine Haikarainen HELSINGIN HIIPPAKUNNAN TUOMIOKAPITULI Bulevardi 16 B, PL 142, Helsinki Puh. (09) (keskus), faksi (09) Puhelinvaihde ja pääsisäänkäynti ovat auki klo 9 15 Työntekijöiden sähköpostiosoitteet ovat muotoa Kotisivu: Piispa Eero Huovinen Piispan sihteeri Maritta Maununen Piispan vs. teologinen sihteeri Ilmari Karimies , Tuomiorovasti Matti Poutiainen (Tuomiokirkkosrk) Pappisasessori Jaakko Simojoki (Vantaankosken srk) Pappisasessori Hannu Vapaavuori (Huopalahdensrk) Lakimiesasessori Kirsi Puoliväli Notaari Henri Lehtola Toimistosihteeri/talous Päivi Tapola (50 %) Vs. toimistosihteeri Heikki Hämäläinen, (50 %) Toimistosihteeri Ulla Aaltio Hiippakuntadekaani Kaarina Ylönen Hiippakuntasihteeri (diakonia ja yhteiskunta, kansainvälinen diakonia) Kirsti Poutiainen Hiippakuntasihteeri (nuoriso-, rippikoulu- ja koulutyö, Hiippakuntauutiset) Raine Haikarainen Hiippakuntasihteeri (lapsi- ja perhetyö, työnohjaus, työyhteisöt, ympäristötyö) Leena Heinonen Toimistosihteeri Birgitta Falenius Kuurojenpappi Elina Jokipaltio Maahanmuuttajatyönsihteeri Mark Saba Lähetyssihteeri (lähetys, evankeliointi) Janne Hatakka Hiippakuntakanttori Hanna Remes Lähetystoimisto (Suomen Lähetysseura) (vaihde) JULKAISIJA: Helsingin hiippakunnan tuomiokapituli Bulevardi 16 B, Helsinki PÄÄTOIMITTAJA: Raine Haikarainen, puh. (09) , faksi (09) , gsm , ILMOITUKSET: Armi Kääriä, puh./faksi (09) TOIMITUSSIHTEERI, TAITTO: Tekstituli / Erja Saarinen, OSOITTEENMUUTOKSET: Ulla Aaltio, puh. (09) S-posti: PAINOPAIKKA: Etelä-Savon Kirjapaino Oy, Mikkeli Hiippakuntauutiset on Helsingin hiippakunnan tiedotuslehti. Se ilmestyy kolme kertaa vuodessa ja jaetaan seurakuntien työntekijöille, luottamushenkilöille ja tiedottajille. Painos: kpl ISSN

3 SISÄLLYS 1/07 Piispan piisi 2 Pääkirjoitus 3 Kirkkomusiikki monipuolisemmaksi! 4 Seurakuntamusiikin monet kasvot 8 Ammattitaitoa, innostusta ja yhteistyötä 8 Matalan kynnyksen kuoro 10 Virren aika on tullut 11 Tie urkuriksi 12 Iloa ja hiljaisuutta 13 Musiikilla nuorten lahjat seurakunnan käyttöön 14 Pahinkin rokkari tykkää laulaa Bachia 15 Kapitulin väkeä 17 Tapahtuu Helsingin hiippakunnassa 18 Hyvä hallinto tukee päätöksentekoa 22 Ajankohtaista Diakonia ja yhteiskuntatyö 24 Kasvatus 26 Kirkkomusiikki 28 Lähetys ja evankeliointi 30 Työyhteisöt 33 Ihmisiä hiippakunnasta 34 Kansi: Raine Haikarainen Kanttori Vivika Oksanen johtaa Alppilan kirkkokuoroa seurakunnan 50-vuotisjuhlamessussa Seuraava Hiippakuntauutiset ilmestyy Aineiston viimeinen sisäänjättöpäivä on Raine Haikarainen Kaikki alkaa hiljaisuudesta OPETTAJA OTTI YHTEYTTÄ ja viesti oli selkeä. Voisitteko siellä tuomiokapitulissa opettaa työntekijöitä, etteivät yrittäisi päivänavauksissa väkinäistä oppilaiden aktivoimista, vaan menisivät suoraan asiaan? Toivomus nousi kokemuksista, joissa vaivalla aikaansaatu hiljaisuus on tärveltynyt kenelläs-tänään-onkaan-syntymäpäivä? -tyyppisiin ja usein täysin tarpeettomiin kysymyksiin. Kirkossa on viime vuosina korostettu voimakkaasti vuoropuhelua ja interaktiivisuutta. Sinänsä hyvät periaatteet ovat kuitenkin saattaneet johtaa viihdemaailmasta lainattuihin malleihin. Niitä tuntuvat leimaavan jatkuva puhevirta, kuulijoiden tenttaaminen ja suoranainen hiljaisuuden pelko. Ohjelmavirran tyhjät paikat pitää joka hetki täyttää jos ei muulla, niin tyhjällä puheella. Kehityspsykologian klassikko Erik H. Eriksson korosti aikoinaan, kuinka ihmisen elämässä perusluottamus syntyy aikojen hahmottamisesta. Alut ja loput ovat kehittyvälle ihmiselle tärkeitä. Arjen ja pyhän on erotuttava toisistaan. Siksi myös tapahtumien ja kertomusten sisäisellä dramaturgialla on merkitystä. Eikö jumalanpalveluskin ala vaikuttavammin juhlallisella preludilla kuin epämääräisellä esittelyllä, ketkä kulloinkin ovat toimitusvuorossa? Tämä asia on ilmeisen selvästi tajuttu Porvoon suomalaisessa seurakunnassa. Hiippakuntauutisten tämänkertaisessa, musiikkipainotteisessa numerossa kanttori Minna Wesslund kertoo lapsille ja nuorille suunnitelluista musiikkidraamoista. Hyvän vastaanoton saaneiden esitysten taustalla on sisäistetty taju kirkkotilan merkityksestä, äänen ja hiljaisuuden vuorottelusta sekä alkujen ja loppujen tärkeydestä. Aktivoinnin ja puuhaamisen sijasta nuorille kirkkovieraille opetetaan Porvoossa kuuntelemista ja dynaamista hiljaisuutta. Esityksemme on saanut paljon myönteistä palautetta. Erityisesti se, että osallistujat saavat istua rauhassa, kuunnella ja ihmetellä. Kirkossa vallitsee yleensä hiirenhiljaisuus, ja kukaan ei haluaisi lähteä heti pois, Minna kuvailee. Saarnaansa valmistelevan papin, päivänavaukseen virittäytyvän nuorisonohjaajan tai perhekerhoa suunnittelevan lastenohjaajan onkin hyvä ottaa oppia muusikoilta. Heidän piirissään on vanhastaan ymmärretty, että kaikki merkittävä alkaa aina hiljaisuudesta. Ja parhaimmillaan myös päättyy siihen. P ÄÄKIRJOITUS 3

4 Raine Haikarainen Hannu Vapaavuori aloitti tammikuussa hiippakunnan pappisasessorina. Minulla ei ole vielä visioita tehtävästä. Piispantarkastukset olen kokenut mielekkäinä. Ehkä niiden yhteydessä voisi virittää keskustelua kirkon ajankohtaisista ongelmista. 4 Hannu Vapaavuori vaatii: KIRKKOMUSIIKKI MONIPUOLISEMMAKSI! Hannu Vapaavuori on kirkkomusiikin ystävien keskuudessa mukavan miehen maineessa. Aina kun hän osallistuu vuoropuheluun kirkkomusiikin tulevaisuuden suunnasta, keskustelu kiihtyy mukavasti, sillä alan miehellä on monipuolisen asiantuntemuksen lisäksi teräviä mielipiteitä. HUOPALAHDEN KIRKKOHERRA Hannu Vapaavuori, 57, on musiikin amatöörirakastaja, harrastelija, kuten hän itse sanoo. Kolme vuosi- kymmentä kiitettävästi häntä ja Suomen Kansallisoopperaa palvelutta vaimoaan Hannu kutsuu aidoksi ammattilaiseksi. Merja Wirkkala on oopperalaulaja. Joonas-poika opiskelee parhaillaan sellon soittoa Göteborgissa. Vaan on Hannukin osoittanut melkoista harrastuneisuutta musiikkiin. Suhde sävelten maailmaan oli aiemmin ammattimainen. Junan Helsinkiin tuoma sudeettisavolainen eli halutessaan hauska supliikkimies valmistui 1970-luvulla kanttoriurkuriksi, pianonsoiton opettajaksi ja diplomipianistiksi. Kanttorin kutsumus kääntyi pappisuran puolelle 1980-luvulla, mutta musiikki ei jäänyt. Vapaavuori vaikutti jos jonkinlaisissa kirkkomusiikin toimikunnissa ja työskenteli muun muassa Kirkon jumalanpalveluselämä ja musiikkitoiminnan sihteerinä sekä käytännöllisen teologian opettajana. Vuonna 2003 hän teki lyhyeksi jääneen visiitin Sibelius-Akatemian kirkkomusiikin professorina. Akatemian kantahenkilökunta ei ollut kuuleman mukaan yhtä uudistushaluista kuin Hannu Vapaavuori, mistä tämä turhautui. Huopalahden seurakunta tuntui ennen pitkää kutsuvammalta. Kirkkomusiikin on väitetty olevan kriisissä. Hannu Vapaavuorel-

5 Kirkon uudistukset eivät välttämättä kohtaa tavallista kansaa laisinkaan. Virsikirjauudistus on tästä hyvä huono esimerkki. la on perspektiiviä pohtia, miksi kirkkomusiikin kohtalosta kuultavat äänet ovat näinä aikoina niin mollivoittoisia ja synkeitä sekä korvia- ja (eritoten kanttorien) hermojasärkeviä. Kirkkokansa on aina väärässä Vuosikymmen sitten Hannu Vapaavuori teki väitöskirjansa virsilaulusta ja kansallisesta kulttuuri-identiteetistä. Teologian tohtorin mielestä 1800-luvun keskustelussa kirkkomusiikista on samoja piirteitä kuin 2000-luvulla. Niin silloin kuin nytkin asiantuntijoilla oli selkeästi eri käsitys jumalanpalveluksen musiikista kuin seurakuntalaisilla. Se, mitä kansa halusi laulaa, oli heidän mielestään huonoa musiikkia. Asiantuntijoita tarvitaan tietysti aina, kun arvioidaan kirkossa käytettävän musiikin laatua ja sisältöä. On hyvä, ettei homma ole täysin villiä. Mutta laulavan seurakunnan toiveita pitäisi silti kuunnella tarkemmin. Kirkon uudistukset eivät välttämättä kohtaa tavallista kansaa laisinkaan. Virsikirjauudistus on tästä hyvä huono esimerkki. Hannu Vapaavuori huomauttaa, että kirkossa puhutaan kyllä paljon kirkkomusiikin monipuolisuudesta. Mutta monipuolista se ei totisesti ole. Syytkin ovat selvät. Kirkkomuusikkojen koulutus ei anna eväitä eikä käytännöllisiä valmiuksia monipuoliseen musiikilliseen osaamiseen ei myöskään kirkollisten tahojen antama täydennyskoulutus. Klassiselle kirkkomusiikille ei esitetä eikä nähdä varteenotettavia vaihtoehtoja. Jotkut väittävät, että kirkon pitää vain opettaa ja totuttaa kansa virsiin. Mutta ei kirkolla nykyään ole enää mitään edellytyksiä tähän. Se aika on ohi. Ihmiset eivät yksinkertaisesti tule opettelemaan. Suurin osa heistä elää ihan toisenlaisissa musiikillisissa maailmoissa kuin kirkko virsineen. Vapaavuori ei halua syyttää erityisesti kanttoreita. Klassiseen kirkkomusiikkiin keskittyessään he tekevät juuri sitä, mihin heidät on koulutettu ja mitä kirkko heiltä toivoo. Kirkkomusiikin monipuolinen ymmärtäminen ei ole sitä paitsi kiinni vain kanttoreista. Yhtä lailla asenteitaan pitäisi tarkistaa esimerkiksi nuorisotyönohjaajien. Osallistuin kerran nuorisotyönohjaajien päivään, jossa oli vieraana joku popmuusikko. Tämä sanoi, ettei käy koskaan jumalanpalveluksessa, koska se on niin tylsä. Luulisi, että nämä kirkon työntekijät olisivat kauhistuneet asian tilaa, mutta sen sijaan he aplodeerasivat hillittömästi kommentille! Kitara kauniiseen käteen, kanttorit? Viime vuosina on virinnyt ehdotuksia, joiden mukaan kanttorien tulisi laajentaa repertuaariaan kevyen (nuoriso)musiikin suuntaan; villimpien visionäärien mukaan jopa ottaa kitara kauniiseen käteen. Monipuolisen kirkkomuusikon on Hannu Vapaavuoren kokemuksen mukaan oltava hyvin aloitteellinen ja aktiivinen; on raivattava itse tiensä erilaisten tyylilajien tulkiksi ja yleisöjen ymmärtäjäksi. Positiivisia esimerkkejä laaja-alaisesta osaamisesta Hannu Vapaavuori näkee nuoremmissa kanttoreissa. Heidän joukossa on monia, joilta käy yhtä sutjakkaasti sekä urkukoraali että rock n roll. Sellaiset ihmiset, jotka tuovat kirkkoon toisentyyppistä tasokasta musiikkia kuin klassista kirkkomusiikkia, eivät valitettavasti tule yleensä kirkkomusiikin puolelta. Näin sanoessani korostan, että pidän itse erittäin suuressa arvossa juuri klassista kirkkomusiikkia. Sehän on omakin taustani. En kuvittele, että yksi ihminen voisi hallita kaikki erilaiset musiikinlajit. Ymmärrän taustani takia hyvin, että kanttorit ahdistuvat, Raine Haikarainen Kitara on tietyissä olosuhteissa, esimerkiksi rippikoulussa, lyömätön säestyssoitin. Rippileirillä kolmen soinnun käyttö ei kuulosta lainkaan pöljältä. 5

6 Raine Haikarainen 6 Jotkut väittävät, että kirkon pitää vain opettaa ja totuttaa kansa virsiin. Mutta se aika on ohi. Suurin osa ihmisistä elää ihan toisenlaisissa musiikillisissa maailmoissa kuin kirkko virsineen. kun heiltä vaaditaan vaikkapa kevyen musiikin ja gospelin osaamista. Olin itsekin ihan hukassa, kun menin kanttorina ensimmäisille rippileireille enkä ymmärtänyt, miten tuota kevyttä musiikkia voisin toteuttaa. Kirkkomusiikin uudistuminen on hidas tie, mutta rajansa kaikella. Keskustelua esimerkiksi nuoren seurakunnan musiikista on sentään käyty jo aika kauan. Gospelin tulosta kirkkoon on kohta puoli vuosisataa, mutta näkyykö tämä muka jotenkin kirkkomuusikoiden koulutuksessa ja käytännön työssä? Joitakin johtopäätöksiä on tainnut jäädä tekemättä, Hannu Vapaavuori hahmottaa ongelman olemusta. Hän näkee, että seurakunnan musiikkielämässä tulisi toteutua tyylillisesti nykyistä laajempi kirjo. Messuissa voivat vuorotella lauluyhtyeet, kuorot, seurakuntalaisten soitinyhtyeet ja kevyemmästä nuorisomusiikista ammentavat kokoonpanot. Rytmien käyttöä tulisi elävöittää. Urut on yhä käytännöllinen yleissoitin ja seurakunnan musiikillinen pohja, mutta yksin sen varaan ei voi laskea. Jumalanpalveluksessa tulee kulkea aina sama liturgian punainen lanka: Herra armahda, Pyhä... Mutta muutoin kaava tarjoaa paljon vapauksia ja vaihtoehtoja, ja juuri niitä jokaisen kirkkomuusikon tulisi tutkiskella hyvin tarkkaan. Ongelma on se, että kirkkomuusikot eivät osaa käyttää tätä vapautta. Messun vaihtuvat elementit voi sovittaa kunkin kohdeyleisön ja tilanteen mukaan. Niitä voi myös varioida tyylikkäästi tavallisissa jumalanpalveluksissa. Periaatteessa mikään musiikkityyli, klassinenkaan, ei ole muita parempi kirkon käytössä. Eikä ole mitään soitinta, mitä ei voisi kirkossa käyttää. Erilaisia musiikkityylejä ei pidä kuitenkaan yhdistää sekametelisopaksi. Tyylitaju täytyy säilyttää, Hannu Vapaavuori linjaa. Pyhyyden kosketuksen pitää olla läsnä Hannu Vapaavuori pitää keskeisenä kriteerinä jumalanpalvelukselle ja kaikenlaiselle kirkkomusiikille, että pyhyyden kosketus on tavalla tai toisella läsnä. Pyhyys on vaikeasti määriteltävissä. Siihen liittyy tietynlainen intensiteetti ja aitous. Ihminen saa kosketuksen itseensä ja Jumalaan. Kirkossamme on varottu sitä, ettei puhuta liikoja elämyksistä ja kokemuksista. Minä olen sitä mieltä, että messussa täytyy tapahtua aina jotain myös kokemuksellisesti sitä jotain kutsun pyhyyden kosketukseksi. Pyhän kokemusta etsittäessä raja tunnelmointiin on tietysti hyvin häilyvä. Jos fiilistely, tunteilu tai tilaisuuden tunnelma on pääasia,

7 mennään ohi siitä autenttisesta pyhästä, mitä tarkoitan. Miten kirkkoherra itse kohtaa Pyhän? Tämä on siinä mielessä hieno virka, ettei asia pääse unohtumaan. Jokaisen saarnan ja puheen yhteydessä joudun vastakkain uskon peruskysymysten kanssa. Myös teologinen ja kaunokirjallisuus pitävät henkisesti hereillä. Ja jumalanpalvelus on tietenkin hyvin merkityksellinen. Tärkeimmät ihmissuhteet tekevät elämän turvalliseksi ja hyväksi, Hannu Vapaavuori vastaa. Hänelle on tullut pappina tärkeäksi ajatus siitä, että kaikki mitä uskosta ja Jumalasta sanotaan, on aina välttämättä tulkintaa. Siksi joka asiasta on, ja saa olla, kirkossa monenlaisia mielipiteitä. Kiteytettynä voisi sanoa, että kristinuskon mukaan Jumala on ottanut meihin yhteyttä ja suhtautuu ihmisiin positiivisesti. Toisin sanoen Jumala rakastaa meitä. Mutta tämä on klisee, ja jokaisen on sanoitettava henkilökohtaisesti, mitä se hänelle merkitsee. Jumalan yhteydenoton on myös tarkoitus vaikuttaa tämän puoleisessa elämässä ja eettisissä valinnoissamme, hän pohtii. Pappisasessorin kirkkomusiikillisessa ajattelussa korostuvat pyhyyden lisäksi sellaiset sanat kuin monipuolisuus, tilannekohtaisuus ja ajankohtaisuus. Kirkkomusiikki on pysynyt huonosti mukana yhteiskunnan ja kulttuurin kehityksessä. Se on jähmettynyt klassiseen kirkkomusiikkiin, jota vain pieni osa kansasta kuuntelee. En kannata kuitenkaan sitä, että kirkkomusiikin tulisi ammentaa aineksensa nykyajan viihdemusiikista. Se, että kaikessa seurataan aikaa, ei ole välttämättä lainkaan hyväksi, sanoo kirkkomusiikin uudistamisen ja sen parhaiden perinteiden säilyttämisen välillä taiteileva Hannu Vapaavuori. Poppia vai metallia messuihin virsien tilalle? Hannu Vapaavuori kommentoi vaihtoehtoisia musiikillisia konsepteja, joita kirkkokansalle on viime aikoina viritelty. Töölön popmessu: On varmaan hyvä, että on olemassa erityismessuja, jotka suuntautuvat selkeästi tietylle porukalle. Jumalanpalvelusta ei pidä kuitenkaan muuttaa miksikään popmessuksi. Popmessu ei voi koskaan olla kaikkien seurakuntalaisten messu, mutta ei klassinenkaan musiikki sovi kaikille, vaikka nykyään yhä monessa seurakunnassa niin kuvitellaan. Oulussa tammikuussa kielletty popmessu (Unto Monosen Satumaa, Juicen Syksyn sävel, Kirka...): Mitähän tällä haettiin? Maallinen musiikki voi olla keino vetää porukkaa paikalle, mutta kirkossa on kai tavoitteena, että messussa pitäisi olla hengellinen sisältö. Jos tämä olisi toteutunut, hyvä. Esimerkiksi Juicen Virsi on hyvin puhutteleva laulu hengellisestikin. Jos henkilö on tehnyt muuntyyppistä musiikkia kuin kirkossa tavallisesti käytettävä, häntä ei pitäisi automaattisesti sulkea pois kuvioista. Metallimessu: Jos ihminen on tottunut elämään metallimusiikin ympäröimänä, niin ehkä hänelle menee metallin kautta virsikin perille. En osaa vastustaa metallimessua, mutta suurimmalle osalle seurakuntalaisista se menee ohi. Jos jumalanpalveluksessa on joskus tällaista musiikkia, kirkkoon menijöitä täytyy varoittaa etukäteen. Tangomessu: Seurasin sitä Helsingissä. Ei puhutellut. Kai siinä haettiin sitä, että kirkko tulee lähelle kansaa. En siksi torju tätäkään jyrkästi. Mutta minulle tulee kyllä ihan muuta mieleen tangosta kuin Jeesus. Naiset? Niinpä. Vanhassa vitsissä uskonnonopettaja kysyy, mikä se on, jolla on turkki ja häntä ja joka hyppii puussa. Oppilas vastaa, että tuntomerkit viittaavat oravaan, mutta olosuhteet huomioon ottaen kysymyksessä täytyy olla Jeesus. Ehkäpä joku voi löytää tangomessustakin tango-jeesuksen? Tuomasmessu: Sen musiikki ei minulle hirveästi mitään sano, mutta monelle muulle sanoo. Ihmisten viiteryhmät ovat niin erilaisia. Minä en ole välttämättä Tuomasmessun musiikin kohderyhmää, mutten ole siellä kärsinytkään. Henki kulkee -levyt: Ei ole paha, että popmuusikot ja viihdeartistit laulavat virsiä ja hengellisiä lauluja. Henkilökohtaisesti en jaksa niistä innostua. On surkuhupaisaa, että levyn nimi on Henki kulkee, mutta laulajat eivät saa yhdellä henkäyksellä kuin pari sanaa ulos. 7 JANNE VILLA

8 8 SEURAKUNTA- MUSIIKIN MONET KASVOT Raine Haikarainen Seurakuntien musiikki on tänä päivänä monipuolista ja rikasta. Yhteiset musiikkitapahtumat ja festivaalit kokoavat vuosi vuodelta yhä enemmän yleisöä. Varsinainen musiikillinen rikkaus elää kuitenkin seurakuntaelämän perustasolla. Perinteisten kuorojen ja klassisen kirkkomusiikin rinnalle on tullut yhä enemmän lasten ja nuorten omaehtoista musiikkia. Hiippakuntamme seurakuntamusiikin monista kasvoista esittelemme seuraavassa seitsemän musiikin moniosaajaa, ammattilaista ja harrastajaa. PORVOON SEURAKUNNAN kanttorin Minna Wesslundin työpöydän yläpuolella on nuoren kuorolaisen tekemä onnittelukortti: Iso hali. Olet maailman paras kuoronjohtaja. Kortti kertoo aidosti Minnan työotteesta ja kiinnostuksesta. Lasten ja nuorten ohjaaminen musiikin maailmaan ja monipuolinen ammattitaito ovat työssä viihtymisen salaisuuksia. Minnan suvussa on ollut paljon muusikoita. Ei ihme, että polku johti aikoinaan Sibelius-Akatemian kirkkomusiikkiosastolle. Takana on musiikin maisterin ja diplomiurkurin opinnot. Vaikka klassinen kirkko- ja urkumusiikki on edelleen Minnan sydäntä lähellä, työn kautta musiikkiosaaminen on huomattavasti laajentunut. Seurakunnassa työskenteleminen tuntuu hyvältä. Olen kuitenkin löytänyt oman työni monipuolisuuden tulemalla korkealta alas. Erityisen tärkeäksi olemme Porvoossa nähneet eri työalojen ja työntekijöiden laaja-alaisen yhteistyön. Innostava kokemus on ollut mm. kirkkomuusikoista ja nuorisotyönohjaajista muodostunut Himmelit-yhtyeemme, jonka kanssa olemme kiertäneet kouluja ja päiväkoteja. On riemullista nähdä, miten lapset ja nuoret innostuvat yhdessä laulamiseen! Yhteistyö lähtee kunnioituksesta Porvoossa on vanhastaan ollut monitaitoista musiikin osaamista. Minna Wesslund kertoo, että työntekijät arvostavat toistensa osaamisia. Mielenkiintoista on ollut oman klassisen koulutuksen pohjalta tutustuminen uudempaan hengelliseen musiikkiin. Itse hän päätti joitakin vuosia sitten laajentaa instrumenttiosaamistaan myös haitariin. Oli hankala laulattaa lapsiryhmiä, kun joutui istumaan pianon

9 AMMATTITAITOA, INNOSTUSTA JA YHTEISTYÖTÄ ääressä selkä kuulijoihin päin. Piti siksi hankkia tällainen sylipiano, Minna kertoo ja esittelee iloisena punaista haitariaan. Kuoronjohtaminen toimii kuitenkin parhaimmin ilman instrumenttien tukea. Minna on määrätietoisesti pyrkinyt herkistämään lasten ja nuorten kykyä kuunnella omaa ääntään ja löytää sitä kautta kuoron yhteinen sointi. Laulajien tulee tuntea oma laulu. Oman fyysisyyden ja toisten äänien kuulemisen kautta löytyy yhdessä laulamisen riemu. Lastenkuoroissa on jatkuva ongelma kuorolaisten kasvaminen ulos kuorosta. Kuoronjohtajalla on myös oltava herkät tuntosarvet ryhmänsä sisäisen dynamiikan aistimiseen. Minna kertookin perustaneensa vanhemmista kuorolaisista oman, vaikeampaa kuoroohjelmistoa taitavan ryhmän. Pojille on myös oma ryhmänsä, jossa laulamisen ohella tehdään rytmisoitintaustoja kuorojen esityksiin. He ovat innolla säestäneet pienten tyttöjen lauluryhmää, ja kaikilla on ollut kivaa! Työntekijöiden hyvä yhteistyö näkyy myös Porvoon seurakunnan jumalanpalveluselämässä. Takana ovat ne ajat, jolloin kanttori katsoi virret sunnuntaiaamuna virsitaululta. Pyrimme seurakunnassamme siihen, että messuissa olisi mahdollisuuksien mukaan kaksi kanttoria. Tapaamme kaikkien toimittajien kanssa edellisenä keskiviikkona ja käymme yksityiskohdat mahdollisimman tarkkaan läpi. Onnistunut esitys päättyy hiljaisuuteen Porvoolaisten työntekijöiden musiikkiyhteistyön hedelmiä ovat myös jokavuotiset pääsiäisen musiikkidraamat. Pyhäkoulusihteeri Terttu Laukkonen on tehnyt käsikirjoituksen, lapsityö hoitaa draamaosuudet ja Minna on vastannut musiikista. Mukana on omien voimien lisäksi myös koulujen kuoroja sekä seurakunnan eri työntekijäryhmiä. Yksi kantava ajatus kuvaelmissa on ollut, että nuorten ja lapsiryhmät voivat rauhoittua kirkossa. Siksi emme ole rakentaneet kuvaelmaa vaellukseksi, vaan kokonaisuuden voi seurata kirkon penkistä käsin. Esityksemme on saanut paljon myönteistä palautetta. Erityisesti se, että osallistujat saavat istua rauhassa, kuunnella ja ihmetellä. Kun esitys on ohitse, me kaikki ohjelmansuorittajat jäämme paikoillemme. Kirkossa vallitsee yleensä hiirenhiljaisuus, ja kukaan ei haluaisi lähteä heti pois. Siitä voi aavistella, että pääsiäiskuvaelmamme on koskettanut läsnäolijoita, Minna kertoo. (RH) Raine Haikarainen 9 Minna Wesslund hankki sylipianon ettei joutuisi lapsiryhmiä laulattaessaan istumaan pianon ääressä selkä kuulijoihin päin.

10 Laura Pörsti 10 NUORET AIKUISET eivät ole pelkästään penseitä kirkkoa kohtaan. Se todistetaan joka tiistai Huopalahden kirkolla, kun Lähde-kuoro kokoontuu harjoituksiinsa. Huopalahden seurakunnan nuorten aikuisten kuoron sähköpostilistalla on 60 ihmistä, ja esiintymässäkin on yleensä kuorolaista. Mukana on porukkaa yli seurakuntarajojen, jopa Klaukkalasta asti, kertoo kuoroa johtava Mikko Seppänen, 28. Musiikinopettajaksi valmistunut Mikko vetää kuoroa vapaaehtoisena yhdessä vaimonsa Hannan kanssa. Heistä ja muutamasta kaverista siis maallikosta kuoron taival alkoikin kuutisen vuotta sitten. Koska asuimme Huopalahden alueella ja kyseessä oli gospelkuoro, oli luontevaa kysyä seurakunnasta harjoitustiloja. Siellä ideaan suhtauduttiin varovaisen positiivisesti. Ydinjoukko alkoi pian houkutella mukaan laulamisesta pitäviä kavereitaan. Moni tuli ja mainosti kuoroa edelleen. Joukko kasvoi. On paljon nuoria aikuisia, jotka ovat joskus laulaneet tai ainakin pitävät laulamisesta. Sen takia kuoro tavoittaa hyvin, Mikko arvelee. Ei turhia vaatimuksia Kuoroon liittyminen oli ja on edelleen helppoa, sillä laulukokeita ei järjestetä. Kun kynnys on matala, ihmiset vapautuvat ja uskaltavat heittäytyä. Ilman turhaa jännitystä syntyy hyvän kuuloista materiaalia. Periaate on, että kaikki innokkaat saavat tulla mukaan, Mikko Seppänen linjaa. Näyttää myös siltä, että ihmisillä on aika hyvä itsetuntemus. Kuoro soi kivasti ja puhtaasti, ja voimme tehdä juttuja monipuolisesti, vaikka kaikki eivät mitään yksinlaulajia olekaan. Muutenkin kuoroon tuleminen on pyritty tekemään helpoksi. Pahasti ei katsota, vaikka joku ei ehtisikään harjoituksiin joka viikko. Esiintymisiäkin on vain muutaman kerran vuodessa. Meidän ikäluokallamme on usein monta rautaa tulessa. Haluamme tarjota kiireisillekin mahdollisuuden paikkaan, jossa saa kokea yhteyttä, laulaa ja kehittyä yhdessä toisten kanssa. Seurakunta tukee kuoroa nykyään auliisti. Harjoitusten ajaksi on esimerkiksi pystytty järjestämään lastenhoito. Se on tosi tärkeää. Mukana on paljon perheellisiä, ja harjoitukset Laulamme monipuolisesti suomalaista ja ulkomaista hengellistä musiikkia, mustaa gospelia ja virsiä uusina sovituksina, kertoo Lähde-kuoroa johtava Mikko Seppänen. MATALAN KYNNYKSEN KUORO voivat tarjota keidashetken vanhemmille. Yhteys on tärkeää Lähde-kuorossa vältetään hierarkiaa ovathan vetäjätkin maallikoita. Tärkeintä on yhdessä tekeminen. Harjoituksissa laulamme ympyrämuodostelmassa. Sillä tavoin kukaan ei ole toisen takana, vaan olemme kaikki samanarvoisia, Mikko Seppänen selvittää. Harjoitusten alkuhartauden pitää aina joku kuorolaisista. Se ei ole korkeakirkollista, mutta usein liittyy hengellisiin asioihin. Lopussa teemme aina sisaruspiirin ja pidämme loppurukouksen. Mikko Seppänen tietää, että yhteyden kokeminen on monelle kuorossa yhtä tärkeää kuin laulaminen. Matalan kynnyksen kuoro on luonteva ja arkinen linkki seurakuntaan niillekin, joilla ei ole muuten kiinteää seurakuntayhteyttä. Haluamme olla hengellinen yhteisö, joten sanomaa ei piilotella. Kuorolaisille se tuntuu sopivan hyvin. Tämä on meidän paikkamme viedä evankeliumia eteenpäin. LAURA PÖRSTI

11 VIRREN AIKA ON TULLUT PASTORI, TT Suvi-Päivi Koski pitelee kädessään vuoden 1701 virsikirjan toista painosta. Seurakunnalle lahjoitettu arvokirja virittää Tuomiokirkon uuden kappalaisen pohtimaan virren merkitystä, omaa tietään kansainvälisesti tunnetuksi virsitutkijaksi, mutta myös kaksikymmentä vuotta täyttävää omaa virsikirjaamme. Suvi-Päivin lapsuudenkodissa veisattiin paljon. Nuoren ylioppilaan tie veikin ensiksi Sibelius-Akatemian kirkkomusiikkiosastolle. Teologia alkoi kuitenkin kiinnostaa, ja aikanaan Suvi-Päivi löysi itsensä kirkkohistorian graduseminaarista. Lähes sattumalta assistentti Pekka Raittila sattui ehdottamaan tutkimuksen aiheeksi pietismin aikaista saksalaista Geistreiches Gesangbuch -nimistä virsikirjaa. Melkoisen salapoliisityön jälkeen kirjan ensimmäinen painos löytyikin yliopiston kokoelmista. Tuossa vaiheessa Suvi-Päivi ei vielä aavistanut, mihin harvinainen kirja tulisi hänet johtamaan. Gradu laajeni aikanaan väitöskirjaksi, joka herätti suurta kiinnostusta erityisesti Saksassa. Paljastui, että vuonna 1704 painettua kirjaa ei oltu siihen mennessä Saksassa tutkittu. Vaikka ensimmäiset uskonpuhdistuksen virsikokoelmat sisälsivät vain muutamia lauluja, niiden merkitys oli kuitenkin erittäin suuri, Suvi-Päivi toteaa. Oman kirkkomme virsikirja täyttää tänä vuonna 20 vuotta. Virsitohtorin mukaan parissakymmenessä vuodessa on löydetty vasta osa kirjaan kätkeytyvästä aarteistosta. Yhä edelleen yllättävän monet tulevat puhumaan virsikirjauudistuksesta ja kysyvät, miksi virsiä oli tarvetta muuttaa. On kuitenkin tärkeää, että virsikirjassa on sekä uutta että vanhaa. Sitä paitsi oma virsikirjamme on uudistunut varsin maltillisesti. Virsitutkijana tekee mieli muistuttaa, miten puhdasoppisuuden aikana mm. Paul Gerhardtin virsiä pidettiin liian moderneina. Rippikoululaiset veisasivat kolmiäänisesti Suvi-Päivi Koski tunnustaa, että Raamatun ohella virsikirja on hänelle pappina tärkein käyttökirja. Vaikka kirja on tuttu, yhä uudelleen sieltä pystyy tekemään myös uusia löytöjä. Otan esimerkiksi Paul Gerhardtin virren Älä sure sieluparka (269). Virren taustoihin perehtyminen paljastaa, että se on syntynyt keskellä 30-vuotisen sodan kauhuja ja henkilökohtaisia tragedioita. Virressä onkin syvä lohdutuksen sanoma, joka voi koskettaa myös tämän ajan ihmistä. Itse olen vakuuttunut, että ihmiset haluavat veisata yhdessä. Siinä toteutuu vahva yhteisöllisyys. On vain uskallettava heittäytyä laulamiseen ja rohkaistava ihmisiä mukaan, Suvi-Päivi painottaa. Hyvä esimerkki on rippikouluryhmät. Aluksi niissä on vierastettu virsiä, mutta oikein ohjattuna innostuttu suuresti. Lopputuloksena on ollut, että olemme perustaneet koko ryhmän kuoron ja esittäneet konfirmaatiovirren jopa kolmiäänisesti. (RH). Raine Haikarainen 11 Virsikirja on löytämätön aarre Vanhojen virsien tutkiminen on avannut Suvi-Päiville näkökulmaa myös uudempien virsien ymmärtämiseen. Joskus on sanottu, että oppineet voitettiin reformaation kannattajiksi väittelyillä, mutta tavallinen kansa virrenveisuulla. Tähän on helppo uskoa. Uskonpuhdistuksessa olikin kyseessä vahva laululiike. Erityisesti käsityöläiset kulkivat kaupungista toiseen ja tekivät tunnetuksi uusia, kansankielisiä virsiä. On tärkeää, että virsikirjassa on sekä uutta että vanhaa, Suvi-Päivi Koski painottaa kädessään vuoden 1701 virsikirjan toinen painos.

12 12 TIE URKURIKSI Taivallahden a-kanttori, diplomiurkuri Tapio Tiitu on palvellut samaa seurakuntaa jo 37 vuotta. Maailmalla tunnetun urkutaiteilijan tie nykyiseen tehtävään rakentui pikkuhiljaa. Meilahden suuressa kerrostalossa asui kymmeniä lapsiperheitä. Pianonsoiton harrastus oli silloin jopa poikien keskuudessa in, ja niin tunneilla käynti alkoi Tapionkin kohdalla 9-vuotiaana ja jatkui sitten Sibelius-Akatemian nuorisokoulutuslinjalla. Vanhempi veljeni oli legendaarisen papin, diplomiurkurin ja myös tuomiokapitulin notaarina toimineen Geo Böckermanin rippikoulussa. Böckis järjesti vanhempainiltaa ja kyseli, josko pojista löytyisi ohjelmansuorittajia. Veljeni vastasi, että mun pikkubroidi soittaa vähän pianoa. Vasta paikan päällä, Meilahden kirkolla, minulle valkeni, että piti esiintyä. Myöhemmin Böckis antoi luvan kokeilla urkujensoittoa. Meilahden pyhäkoulujumiksia soitin Raine Haikarainen Tapio Tiitu haluaa tarjota kirkollisiin toimituksiin monipuolisia ja laadukkaita musiikillisia vaihtoehtoja. 13-vuotiaana ja 14-vuotiaana jumissoitot kaikuivat Munkkivuoren kellarikatedraalissa. Ilmaisena tuuraajana tulin kiertäneeksi kaikki Helsingin, Espoon, Vantaan ja Sipoon kirkot vain kahta lukuun ottamatta. Kellarikatedraalista kansainvälisiin katedraaleihin Koulupojan urkuinnostusta lisäsi suuresti mahdollisuus päästä vanhempiensa ja Böckiksen mukana tutustumaan merkittävimpiin Keski- Euroopan soittimiin ja taitaviin urkureihin. Ylioppilasvuonna 1964 hän siirtyi kirkkomusiikkiosastolle ja valmistui kanttoriksi 1966 ja suoritti urkudiplomin Sen jälkeen seurasivat opinnot monien kansainvälisesti nimekkäiden pedagogien johdolla. Itselleenkin yllätyksenä Tiitu tuli vuonna 1970 valituksi hiljan valmistuneen Temppeliaukion kirkon kanttoriksi. Tehtävä oli haasteellinen, ja työtä oli paljon. Aloittaessani huomasin tulleeni keskelle kiehuvaa myllerrystä. Maanlaajuinen julkinen väittely kirkon rakentamisesta puolesta ja vastaan jatkui vielä vahvana. Monitahoinen ulkopuolinen paine kohdistui myös musiikkiin. Lähes kaikki kulttuuripiirit taakseen saaneena festivaalijohtaja Seppo Nummi jyräsi läpi ajatuksen kirkon käytöstä myös maallisiin lied-konsertteihin. Kirkkoherra Wiljo Lindbohmin diplomatialla tilanne vähitellen rauhoittui ja mediakohu väheni. Jumalanpalvelus- ja vihkimusiikkia koskevia velvoitteita ja

13 Raine Haikarainen suoranaisia uhkauksia en ollut koko kouluaikaisen kanttoriuteni aikana missään aikaisemmin kohdannut. Kirkkomusiikkia kivien koloissa Kirkollisten toimitusten musiikki onkin oleellinen osa työtä. Alkuvuosista alkaen Temppeliaukiolla on ollut katto korkealla ja seinät lavealla. Olen osaltani yrittänyt tarjota monipuolisia ja laadukkaita musiikillisia vaihtoehtoja. Niin häissä kuin hautajaisissakin on asianosaisten kanssa neuvotellen yleensä löytynyt yhteinen sävel, Tiitu kertoo. Eräs suuren innoituksen lähde on se, että musiikin kautta olen tutustunut lukuisiin ulkomaisiin ja lähes kaikkiin kotimaisiin huipputaiteilijoihin. Takuuvarmoja virikkeitä työhön antavat ulkomaiset kontaktit keskusteluineen konserttien yhteydessä eri puolilla maailmaa. Uravalintoja pohtivalle sanoisin, että kanttorin virka on upea virka edellyttäen, että työtoverit ovat ajattelukykyisiä. Paratiisiseurakuntia on kiusallisen harvassa. Ja muista: teitpä mitä tahansa, aina joku on pahoillaan. Ja vielä jos syystä tai toisesta kasvosi eivät miellytä, silloin mikään ei ole mitään, Tapio Tiitu toteaa vuosikymmenten kokemuksella. (RH) Perhekerhoissa viesti on, että jos puhuminen hengellisistä asioista on vaikeaa, voi yhdessä laulaa ja sitä kautta myös rukoilla, Kaisa Valve kertoo. ILOA JA HILJAISUUTTA VIERAILU MELLUNKYLÄN seurakunnan avoimessa päiväkerhossa on mieleenpainuva kokemus. Paikalla on runsaasti äitejä lapsineen, tunnelma on lämmin. Perhekerhon ohjaajat Arja Heikkinen ja Kaisa Valve tietävät, mitä tekevät. Yhteinen tapaaminen on tarkkaan mietitty. Hetki päättyy koskettavaan hartauteen, johon äidit ja pienokaiset osallistuvat hiljaa ja rauhallisesti. Kaisan tehtävänä on vastata monipuolisesta musiikista. Kaisan tie musiikin maailmaan on kulkenut oman seurakuntalapsuuden ja -nuoruuden kautta. Äiti Ritva Valve teki Alppilan seurakunnassa vuosikymmeniä työtä lasten ja nuorten parissa. Kiinnostus musiikkiin johti Kaisan kouluttautumaan musiikkileikkikoulun opettajaksi ja sitä kautta musiikkikasvatuksen pätkätyöläiseksi Helsingin eri seurakuntiin. Kolme viimeistä vuotta on kulunut Mellunkylässä, jossa Kaisa tuntuu viihtyvän erinomaisen hyvin. Laaja-alaista musiikkityötä Kaisan työ on monipuolista: musiikkihetkiä avoimissa päiväkerhoissa ja tavallisissa päiväkerhoryhmissä, iltapäiväkerhojen ohjaamista ja välillä myös kanttorin työtä kirkkohetkissä. Viime aikoina hän on osallistunut myös rippikoulutyöhön. Omassa työssäni olen nähnyt, miten kovilla äidit saattavat olla lapsiensa kanssa. Kotona voi olla uhmaikäisiä tai paljon hoitoa vaativia lapsia. Meillä käy myös paljon perhepäivähoitajia. Avoin perhekerho ja yhteinen kahvihetki ovat heille pieni hengähdystauko ja mahdollisuus tavata muita äitejä. Perhetyöntekijä Arja Heikkisen kanssa vierailemme säännöllisesti myös kehitysvammaisten päiväkodissa. Nämä vierailut ovat olleet meille tärkeitä. Mellunkylän seurakunnassa lapsityönohjaajia ei ole lomautettu kesän ajaksi. Siksi Kaisakin osallistuu säännöllisesti rippikouluihin. 13

14 On hauska havaita, miten rippikoululaiset ovat nuoruudestaan huolimatta vain aikuisempia lapsia. Vähän muunneltuina heille kelpaavat samat laululeikit kuin perhekerholaisillekin. Olen kuitenkin yllättynyt, miten vaikea on nähdä murrosikäisten kulissien taakse. Koko leirin ajan passiiviselta näyttänyt rippikoululainen voi leirin jälkeen tulla sanomaan, että tämä on ollut elämäni parasta aikaa. Lasten palaute on yleensä suorempaa ja välittömämpää, Kaisa toteaa. Jonna Peitso 14 Lapsityö on aikuistyötä Kaisa on huomannut omassa työssään kirkossa viime vuosina tapahtuneen muutoksen. Perinteisestä lapsityöstä on tullut yhä vahvemmin perhetyötä ja samalla aikuistyötä. Kuuntelemme äitien murheita ja yritämme mahdollisuuksien mukaan auttaa. Perinteisissä musiikkileikkikouluissa on vahvemmat musiikkikasvatukseen liittyvät tavoitteet. Meillä yhdessäolo on enemmän terapeuttista. Tärkeintä on tuoda lasten ja vanhempien elämään yksinkertaista iloa. Ymmärrän hyvin vanhempia, jotka eivät jaksa sunnuntaiaamuna lähteä kirkkoon. Siksi perhekerhojen kirkkohetket ovat niin tärkeitä. Haluamme osoittaa, että jos puhuminen hengellisistä asioista on vaikeaa, silloin voi yhdessä laulaa ja sitä kautta myös rukoilla, Kaisa kertoo. (RH) Musiikki on mm. hyvä tunne-elämän avaaja, Jukka Karlsson uskoo. MUSIIKILLA NUORTEN LAHJAT SEURAKUNNAN KÄYTTÖÖN TAPAAN VUOSAAREN seurakunnan nuorisotyönohjaaja Jukka Karlssonin Hard Gospel Cafessa ostoskeskus Columbuksen välittömässä yhteydessä. Kyseessä on nuorten kohtaamispaikka, jossa musiikki kulkee koko ajan mukana. Musiikkia on tarjolla muutenkin. Kahvilassa gospel soi aina. Kerran kuussa tiistai-iltaisin on elävää musiikkia. Treenikämpällä harjoittelee viidestä kuuteen bändiä, jotka myös konsertoivat. Soitan itse mielelläni ja järjestän nuorille esimerkiksi miksauskoulutusta. Kevään Itägospel-festarit kestävät viikon ja tarjoavat monenlaista ohjelmaa. Nuoret musisoivat messuissa. Sitten tietenkin lauleskellaan veisuja ja vietetään hartauselämää. Jukka Karlssonin mukaan musiikki on monestakin syystä tärkeä osa seurakuntaa. Itse aloitin soittamaan kitaraa rippileirin jälkeen. Sain sen myötä sosiaalisen verkoston, itsetunto ja luovuus karttuivat. Tuskin olisin saanut paljoa aikaiseksi, ellei seurakunnasta olisi löytynyt tukea, kannustusta ja seurakunnan kellarista harjoitustiloja. Kun nykyään luen rippileirin jälkeen kyhäämieni biisien sanoja, hämmästyn, että jo silloin prosessoin kappaleiden kautta tiedostamattani teemoja, joita yhä käyn läpi. Ihminen kasvaa lauluja tehdessään. Haluan tarjota sen mahdollisuuden nuorille nyt, kun itse olen töissä seurakunnassa. Musiikki on Karlssonin mielestä myös hyvä tunne-elämän avaaja. Se antaa nuorille luvan puhua Jumalasta ja sanoittaa omaa uskoa. Musiikki on hyvä keino viedä kristinuskon sanomaa eteenpäin. Tutkimusten mukaan gospelkonsertit ovat nuorten aikuisten kiinnostuksen kärkipäässä. Samoin seurakuntamme gospelbändien jäsenet ovat yleensä nuoria aikuisia. Suurin osa heistä olisi varmaankin lähtenyt seurakunnan toiminnasta, ellei tällaista tilaisuutta lahjojen yhteiseen käyttöön olisi. Entiset

15 isoset ja kerhonohjaajat tuovat bändeihin, eli seurakuntaan, mukaan myös uusia ihmisiä. Aamumessujen musiikki monipuoliseksi Jukka Karlsson miettii hetken ennen kuin ottaa kantaa siihen, onko kirkkomusiikki nykyisellään kaavoihin kangistunutta. Kirkkomusiikin tulisi olla aidosti monipuolista. Urut ovat upea soitin, mutta niin on sähkökitarakin. Itse hän on kanttoripuolisonsa kanssa ajatellut järjestää urutsähkökitara-konsertin. Meillä on Helsingissä jo hevimessu, Tuomasmessu ja popmessu, mutta yksikään näistä ei ole sunnuntaiaamun messupaikalla. Ihmettelen, miksi ei, vaikka kirkkoja on lähes vieri vieressä ja vaihtoehtoja olisi helppoa toteuttaa. Jos omassa kirkossa olisi epämieluista musiikkia, korttelin takana toisessa kirkossa olisi toisenlaista. Tämä tietysti edellyttää tarkkaa etukäteistiedotusta. Karlsson arvelee, että aamumessuissa mennään kärjistettynä sanoen vanhusten ehdoilla. Mutta jos perinteisen musiikin ystävien ei tarvitse totutella uuteen musiikkiin, miksi nuorten pitäisi totutella vanhaan. Urut ovat orkesteria edullisempi vaihtoehto, mutta cd-levy on vielä edullisempi, jos tätä logiikkaa noudattaa, Karlsson heittää. Hänen mukaansa uusia uria tulisi avata kirkkomuusikoiden koulutuksessa. Klassisen musiikin koulutus on yksipuolinen, vaikka tuloksena on taidokkaita ammattilaisia. Huhtikuun viimeisellä viikolla Jukka Karlssonin organisoimassa Itägospelissa kuullaan urkuja, heviä ja paljon muuta. Tupa on täynnä nuoria ja vähän vanhempiakin. LAURA MÄKELÄ PAHINKIN ROKKARI TYKKÄÄ LAULAA BACHIA CANTORES MINORES -KUORON harjoitussalin aulassa muutama poika odottaa jo tunnin päästä alkavia harjoituksia. Kuoron taiteellinen johtaja Hannu Norjanen moikkaa heitä ohimennessään. Tällä paikalla saa tehdä musiikkia monipuolisesti ja samalla nähdä, kun pojat kasvavat ja kehittyvät, hän iloitsee. Tuomiokirkon poikakuoro Cantores Minores juhlii tänä vuonna 55-vuotissyntymäpäiväänsä, ja Norjanen on johtanut sitä kaksi vuotta. Cantores Minoresta ylläpitää yksityinen kannatusyhdistys, mutta sen suurin tukija on Helsingin seurakuntayhtymä. Tämä on poikakuoro sekakuoron ohjelmistolla. Pojat siirtyvät äänenmurroksen myötä sopraanosta ja altosta tenoriin ja bassoon. Ikävuosien lisääntyminen ei siis erota kuorosta, mutta käytännössä monet jäävät pois armeijan ja opiskelun aloittamisen aikoihin, kertoo Norjanen, vanha kuorolainen itsekin. Vastuuta kuorolaisille Kuulostaahan se poikkeukselliselta: teinipojat mustissa kaavuissa ja valkoisissa kauluksissa, esittämässä klassista musiikkia. Kun tehdään korkeatasoisia teoksia ja asetetaan tavoitteita, se motivoi. Pahimmatkin rokkarit tykkää laulaa Bachia: siinä on kauneutta, dramatiikkaa ja rytmiä, Hannu Norjanen tietää. Cantores Minoreksen esiintyvässä A-kuorossa on 130 poikaa. Siihen edetään laulu- ja teoriaopintojen kautta, ja nuorimmat ovat noin 10- vuotiaita. He ovat tavallisia poikia, joilla on parhaat kaveritkin kuorossa. Laura Pörsti Cantores Minores -kuoron taiteellinen johtaja Hannu Norjanen uskoo, että korkeat tavoitteet pitävät kuorolaisten motivaatiota yllä. 15

16 Kuoro harjoittelee kolmesti viikossa ja käy leireillä pari kertaa vuodessa. Lisäksi tulevat esiintymiset. Cantores Minores laulaa tuomiokirkon jumalanpalveluksessa lähes joka kuukausi, ja lisäksi on kerran kuussa Evensong, laulettu iltahartaus. Sitoutumista kuorolaisilta siis vaaditaan. Pojat oppivat, että saavuttaakseen jotakin kannattaa nähdä pitkäjänteisesti vaivaa. Heille on iso juttu, että kuoro tunnetaan ja joulukonsertin jälkeen presidentti tulee kiittämään. Kuorossakin poikia arvostetaan: he huolehtivat itse esimerkiksi kuoron järjestäytymisestä korokkeelle, poissaoloista ja siitä, että kaikilla on nuotit. Minä valitsen jokaiseen äänialaan näistä tehtävistä vastaavat prefektit. Ne ovat kunniatehtäviä, joista vähän kilpaillaan. Valinnassa pitää olla psykologista silmää: jotkut pojat voivat todella kasvaa siinä tehtävässä. Kun uusi poika siirtyy harjoituskuoroista A-kuoroon, prefekti nimeää hänelle isoveljen. Isoveli laulaa uuden tulokkaan vieressä. Häneltä voi kysyä, jos minulta ei uskalla, Norjanen kertoo. Tärkeää on sellainen henki, että me ollaan Cantores Minores, meillä on kivaa! Seurakunnalle ja musiikkiopistolle liitto? Lasten ja nuorten toiminnassa on olennaista, että tavoitteet ovat sekä taiteellisesti että henkisesti korkealla sen ei tarvitse olla vain viihdyttämistä, Hannu Norjanen miettii. Hänen mielestään seurakuntiinkin kaivataan korkeatasoisia kuoroja harrastelijoiden rinnalle. Vakavasta harrastamisesta kiinnostuneet eivät jaksa käydä kuorossa, jos se ei ole tarpeeksi korkeatasoinen. Kaikelle on tilaa. Kirkkomusiikki on aarre, jota tulee vaalia, hän muistuttaa. Musiikkiopistoja ja niiden opettajia kannattaisi tässä hyödyntää. Voisi olla yhteisiä kuoroja, ja opistosta voisi saada orkesterin soittamaan jumalanpalvelukseen, Norjanen ehdottaa. LAURA PÖRSTI 16 Ylempi pastoraalitutkinto uudistuu Piispainkokous on kokouksessaan tehnyt päätöksen ylemmän pastoraalitutkinnon uudistamisesta. Uudet ohjeet tulevat lähiaikoina tuomiokapitulin kotisivuille. Piispainkokouksen päätös astuu voimaan Jos pappi on ennen tämän päätöksen voimaan tuloa saanut oikeuden ylemmän pastoraalitutkinnon suorittamiseen, on hänellä oikeus vuoden 2010 loppuun mennessä suorittaa ylempi pastoraalitutkinto loppuun piispainkokouksen ylemmästä pastoraalitutkinnosta antaman päätöksen mukaisesti. Tämän jälkeen myös hänen on haettava tuomiokapitulilta nyt tehdyn päätöksen mukaista opinto-oikeutta. Tarkempia tietoja päätöksen sisällöstä ja sen soveltamisesta saa hiippakuntadekaanilta. Hakuaikaa vielä jäljellä! Helsingin hiippakunnan tuomiokapituli julistaa haettavaksi Kasvatuksen hiippakuntasihteerin viran (R 29). Etsimme hiippakuntasihteeriksi ammattitaitoista, aloitekykyistä ja työhönsä sitoutunutta pappia. Viran kelpoisuusehdot sekä tarkemmat tiedot virasta ja sen hakemisesta ovat nähtävillä hiippakunnan kotisivuilla (www.evl.fi/helsinginhiippakunta) sekä kirkon sähköisellä työpaikkatorilla (www.evl.fi/rekrytointi). Hakuaika virkaan päättyy klo Luottamushenkilöiden neuvottelupäivä Myllypuron kirkossa Helsingissä lauantaina klo Päivään kutsutaan erityisesti Helsingin hiippakunnan seurakuntien uudet luottamushenkilöt. Päivässä ovat mukana mm. piispa Eero Huovinen, lakimiesasessori Kirsi Puoliväli ja Herttoniemen seurakunnan kirkkoherra Veijo Vatka. Ilmoittautuminen: kirjallisesti seurakunnittain viimeistään koulutussihteeri Irene Antikainen, faksi Muista ilmoittautumisen yhteydessä luottamustehtävänimike ja mahdolliset ruokavaliot. Osallistumismaksu: 40 euroa / osallistuja; se laskutetaan seurakunnasta jälkeenpäin. Tiedustelut: hiippakuntadekaani Kaarina Ylönen, tai koulutuspäällikkö Tytti Pietilä, puh ja Lisätietoja hiippakunnan kotisivuilta tai osoitteesta Järjestäjät: Helsingin hiippakunta, Herttoniemen seurakunta ja Kirkkopalvelut ry / Kristillinen Opintokeskus.

17 Raine Haikarainen K APITULIN VÄKEÄ Ulla Aaltio Liike-elämästä kapituliin Tuomiokapitulin toimistosihteeri Ulla Aaltiolle viimeiset kahdeksan kuukautta ovat olleet totuttelua uudenlaiseen työpaikkakultturiin. Ulla on aloittanut työuransa 70-luvun alussa ja toiminut siitä asti yksityisellä puolella myynti-, toimisto- ja osastosihteerinä neljässä eri yrityksessä. Tuomiokapituli on Ullan pitkässä työhistoriassa ensimmäinen julkisen sektorin paikka. Tuomiokapitulin toimistosihteeri on monitoimihenkilö, joka vastaa monista tärkeistä käytännön töistä. Tehtäviini kuuluu puhelinvaihteen hoitaminen, postien käsittely, asiakirjojen diariointi, kirjastonhoito, konttoritilauksia, vierailijoiden tarjoiluista huolehtiminen, monistusta ja kaikkea muuta mahdollista, Ulla kertoo. Siirtyminen yksityiseltä puolelta julkisen hallinnon puolelle ei loppujen lopuksi ollut kovin suuri muutos. Samat järjestelmät ja atk-ohjelmat pyörivät täälläkin. Täysin uusi asia on oikeastaan ollut vain kirjastosta huolehtiminen. Uusi työpaikka kypsällä iällä on hyvä asia. Se avartaa näkemyksiä asioista ja antaa onnistumisen tunteen, kun oppii uusia asioita. Ruotsia saa puhua! Työyhteisönä tuomiokapituli on näyttäytynyt Ullalle myönteisenä, joskin uuteen työympäristöön sopeutuminen vie aina aikaa. Sen olen kuitenkin huomannut, että pappeja ei tarvitse täällä pelätä, vaikka aluksi olinkin hieman varuillani. Näyttävät olevan samanlaisia kuin muutkin. Yksi asia on kuitenkin ollut Ullalle pieni pettymys: ruotsia ei ole juurikaan päässyt puhumaan, siitäkin huolimatta, että hiippakunta muuttui vuoden alussa virallisesti kaksikieliseksi. Lapsuuden kotini oli Hangossa, ja äiti puhui ruotsia. Vaikka kävin suomenkielistä koulua, pihaleikeissä käytettiin yleensä aina ruotsia. Keskustelen mielelläni edelleen ruotsiksi. Tosin olen huomannut, että ruotsalaisetkin tuntuvat kapituliin soittaessaan aloittavan automaattisesti keskustelun englanniksi. Kesäinen Hanko odottaa Lapsuuden koti Hangossa on edelleen Ullan perheen käytössä, ja siitä on muodostunut mieluinen vapaa-ajan paikka. Vapaa-aikaa hallitsee myös jalkapallo. Perheessämme on 15-vuotias poika, joka on innokas futiksen pelaaja. Tekisikin mieli sanoa, että oma harrastukseni on jalkapalloa pelaava poika. Sen verran paljon aikaa kuluu harjoituksissa ja kisamatkoilla, Ulla nauraa. (RH) 17

18 18 T APAHTUU HELSINGIN HIIPPAKUNNASSA ILMO uusi osoite ilmoittautumisiin Kaikki Helsingin hiippakunnan koulutusja neuvottelupäiväilmoittautumiset toivotaan tästä lähtien ohjattavan uuteen sähköpostiosoitteeseen: Aiemmin ilmoittautumiset lähetettiin osoitteeseen joka sekin vielä toimii. Jatkossa toivomme kaikkien siirtyvän ILMOn käyttäjiksi. Se helpottaa myös ilmoittautumistietojen jatkokäsittelyä. Ympäristötyön koulutuspäivä Koulutuspäivä pidetään klo tuomiokirkon kryptassa (Kirkkokatu 18). Se on tarkoitettu ympäristötyöstä kiinnostuneille ja seurakuntien ympäristövastaaville. Y HTEISET Aamupäivällä Sirpa Pietikäisen alustus ympäristötyön kehityslinjoista ja piispa Eero Huovisen puheenvuoro kirkon roolista ympäristötyössä. Iltapäivällä tietoa ja ideoita siitä, mitä käytännön ympäristötekoja seurakunnassa voidaan tehdä ja miten kirkon ympäristödiplomin hankkiminen onnistuu. Ilmoittautumiset viimeistään Hiippakunnan viestintäpäivä Helsingin hiippakunnan ensimmäistä viestintäpäivää vietetään tiistaina klo tuomiokapitulissa ja Bulevardin seurakuntatalossa. Päivän ohjelmaan sisältyy yhteinen viikkomessu, asiantuntijaluentoja sekä kirkollisen viestinnän erityiskysymysten käsittelyä. Päivään kutsutaan viestintätyötä hiippakunnan seurakunnissa tekevät työntekijät (tiedottajat, seurakuntasihteerit ja toimittajat). Tarkempi kutsu lähetetään seurakuntiin syyskuussa. Pappisasessorin vaali Pappisasessori Jaakko Simojoen toinen pappisasessorikausi päättyy Uusi asessori valitaan lääninrovastien toimittamissa rovastikunnallisissa vaaleissa keskiviikkona klo Samalla kun vaalit ovat kapitulin toiminnalle tärkeä tapahtuma, samalla ne tarjoavat hyvän mahdollisuuden keskinäiseen tapaamiseen. Toivottavasti äänestysprosentti nousee yli maalisvaalien. Raine Haikarainen KUNNIAA JA MERKKEJÄ Tuomiokapitulin kokouksessa vietettiin juhlahetkeä, kun tuomiorovasti Matti Poutiainen ojensi kirkkoherra Tapani Mäki-Panulalle ja rovasti Helena Haatajalle Tasavallan presidentin myöntämät Suomen Valkoisen Ruusun Ritarikunnan I luokan ritarimerkit.

19 TYÖNOHJAUSRYHMÄ tarjolla syksyllä 2007 Työnohjausryhmä Sinulle, joka olet jo vanha ja kokenut työntekijä! Mistä uutta intoa työhön, kun takana on jo yli kymmenen vuoden työputki? Miten välttää väärä rutinoituminen? Uhkaako kyynistyminen? Onko ammatillinen uusiutuminen mahdollista? Pappien, diakonia- ja nuorisotyöntekijöiden työnohjausryhmä (5 7) alkaa syksyllä 2007 ja kokoontuu Tikkurilassa noin kolmen viikon välein puolitoista tuntia kerralla. Tiedustelut ja ilmoittautumiset: työnohjaajat Juhani Koskelin puh ja Eija Miettinen puh *** Sielunhoitosuhteisiin keskittyvä 2-vuotinen työnohjausryhmä alkaa syksyllä Itäkeskuksen perheneuvonnassa (Matteuksen kirkko, Turunlinnantie 3). Ryhmä kokoontuu joka toinen viikko 1,5 tuntia kerrallaan. Ryhmäläisiltä odotetaan sitoutumista koko prosessin ajaksi. Tiedustelut ja ilmoittautumiset: Pirjo Latokangas ja Pekka Vaaramo Papin puolisoiden kesäpäivät Papin puolisoiden liitto ry. täyttää tänä vuonna 70 vuotta. Juhlavuoden kesäleiriä vietetään Riihimäellä tunnuksella Papin perhe 2000-luvulla. Ohjelmassa on mm. kirkon perheasian johtajan Martti Eskon alustus Miten papin perhe voi 2000-luvulla?. Lisäksi museokierros sekä yhteistä illanviettoa Hirvijärven kesäkodilla. Juhlajumalanpalveluksessa Riihimäen keskuskirkossa saarnaa piispa Juha Pihkala ja päätöstilaisuudessa on mukana mm. kirjailija Maija Paavilainen. Esillä on lisäksi mm. Turun yliopiston museologian laitoksen opiskelijoiden tekemä pappilakulttuuria esittelevä näyttely Ilmoittautumisia ottaa vastaan Ulla Korpinen, riihimaki.fi. Lisätietoja voi kysellä myös liiton puheenjohtajalta rovasti Pirkko Yrjölältä (p ). Pastori Janne Hatakka on valittu hiippakunnan uudeksi lähetyssihteeriksi. Bulevardille hän saapuu Etelä-Angolassa sijaitsevasta pienestä Shangalalan kylästä, jossa hän työskenteli Suomen Lähetysseuran lähettinä. Toimin reilut kolme vuotta nkumbinkielisen raamatunkäännöshankkeen eksegeettinä ja Angolan työalueen yhdyssihteerinä. Vaimoni Pauliina, joka myös on pappi, oli kouluttajana raamattuinstituutissa. Perheeseemme kuuluvat myös 7- vuotias Juho, 5-vuotias Aapo ja pian kaksi vuotta täyttävä Elina, Janne kertoo. Synodaalikokouksen teemana IHMISTEN KOHTAAMINEN Miquel Lipitwa Nkumbinkielisen Raamatun käännöstiimi: Janne ja Pauliina Hatakka sekä Riikka Halme sylissään Elina Hatakka. Janne Hatakka lähetyssihteeriksi Apinanleipäpuiden alta Helsinkiin Lähetystyö on avannut itselleni uusia näkökulmia. Mikään kirkko ei ole yksinään Kristuksen ruumis tässä maailmassa. Lähetystyö merkitsee sitä, että olemme valmiita jakamaan lahjamme ja puutteemme kauempanakin olevien veljiemme ja sisariemme kanssa.. Lähtiessäni Angolasta kohti Suomea, sain ystävältäni pastori Vilhelm Cimbiltä uuden lempinimen, omunkumbi wacapwa. Suomeksi se tarkoittaa nkumbi valmiina. Toiveeni on, että voisin myös lähetyssihteerinä olla valmiina palvelemaan hiippakuntamme lähetystyön vastuunkantajia. Kenet pappi kohtaa ja missä ja kenen ehdoilla? Kohtaaminen muotitermi vai uskon ydin? Onko sananvirka kylväjän vai kätilön virka? Muun muassa näitä kysymyksiä on tarkoitus pohtia Helsingin hiippakunnan synodaalikokouksessa Tuomiokirkossa tiistaina Kokous pohtii monesta eri näkökulmasta ihmisten kohtaamista ja kohtaamisen teologiaa. Pääesitelmän pitää professori Risto Saarinen. Yksityiskohtainen ohjelma ilmestyy elokuun Hiippakuntauutisissa. Seuraa myös kapitulin kotisivuja. Synodaalikokoukseen kutsutaan kaikki hiippakunnan papit ja lehtorit. 19

20 TULE KOULUTUKSEEN! KOULUTAMME SEURAKUNTAOPISTOLLA 20 RUKOUSHELMET, LEIKKIMEDITAATIO JA LAPSET Syvennymme Martin Lönnebon kehittämien rukoushelmien käyttöön lapsiryhmässä ja perhetyössä. Metodeja, materiaaleja, kokemuksia, rukousta ja teologiaa. Hinta: 175 euroa + täysihoito. KERRONTANUKET JA RAAMATUN KERRONTA Valmistamme sveitsiläisellä lyijylankamateriaalilla kerrontanukkeja ja toteutamme niillä Raamatun kertomuksia. Kouluttajana Raija-Liisa Vuorio. Hinta: 110 euroa + materiaalimaksu euroa + täysihoito. HAVAINTOMATERIAALIA RAAMATUN KERRONTAAN Valmistamme avuksi Raamatun kerrontaan: pikkunukkeja puusta ja nahasta, seimiluola/hauta/vuori rakennelma, Nasaretin talo, ja palmu tai muita tarvikkeita kiinnostuksen mukaan. Mahdollisuus ostaa lisämateriaalia. Kouluttajana Marjatta Kanth- Ruusunen. Hinta: 100 euroa + materiaalimaksu 130 euroa + täysihoito. TOIMIVA PERHE OHJAAJAKOULUTUS JA Koulutus antaa pätevyyden Toimiva perhe (TOIPE) kurssien pitämiseen. Käydään kohti parempia perhe- ja muita ihmissuhdetaitoja. Kouluttajina Hetu Saarinen ja Sinikka Kinnunen. Järjestäjinä NK ja SLI. Hinta: 500 euroa + täysihoito. PERHEKERHOTYÖN KEHITTÄMINEN: MUSIIKKI JA LEIKKI Lauluja, leikkejä, uusia tapoja avata musiikkia lapsille. Musiikin, leikin, laulun, kuuntelun ja hiljaisuuden merkitys lapsen kehitykselle. Tämä kaikki on osana lapsen uskontokasvatusta ja kasteopetusta. Kouluttajana Mari Torri-Tuominen. Hinta: 180 euroa + täysihoito. LASTEN KÄYTTÄYTYMISHÄIRIÖITTEN KOHTAAMINEN Valmiuksia oppia tunnistamaan erilaisia käyttäytymishäiriöitä ja etsiä keinoja tukea käytöshäiriöisiä lapsia. Kouluttajana KM, erityiskasvatuksen lehtori Tutta Tamminen-Vesterbacka. Hinta: 130 euroa + täysihoito. GODLY PLAY Godly Play on montessoripedagogiikkaan perustuva, havainnollinen Raamatun kerrontamenetelmä lapsille ja aikuisille. Tavoitteena on antaa tilaa yhteiselle ihmettelylle kertomusten äärellä. Hinta: 175 euroa + täysihoito. GODLY PLAY MATERIAALIN VALMISTUSKURSSI Tule valmistamaan omaan seurakuntaan tarvittavia Godly Play materiaaleja. Kouluttajana Johanna Kaarto-Wallin. Hinta: 130 euroa + materiaali alkaen 20 euroa/kertomus + täysihoito. HARMAA HUOLI (VARPU) Miten seurakunnissa kohdataan ja tuetaan niitä lapsia, nuoria ja perheitä, joiden kohdalla työntekijä tuntee huolta ja kyselee omaan vastuutaan lastensuojelun näkökulmasta? Mitä on varhainen puuttuminen seurakunnan näkökulmasta? Järjestäjinä KDY, KKN, NK, PTK, SLI ja SLK. Hinta: 100 euroa + täysihoito. VUOROVAIKUTTEINEN HOIVALEIKKI KUNTOUTUSMENETELMÄNÄ LAPSIRYHMÄSSÄ (RYHMÄTHERAPLAY) Koulutuksessa tutustutaan kasvatuksellisesti kuntouttavaan Ryhmätheraplay-menetelmään ja annetaan valmiudet sen soveltamiseksi omassa työssä. Hinta: 250 euroa + täysihoito. PERHEKERHOTYÖN PERUSKOULUTUS Perusvalmiudet perhekerhotyöhön. Järjestäjinä SLI ja SLK. Hinta: 260 euroa + täysihoito. TEOLOGIAA LASTEN KANSSA Teologiaa lasten kanssa menetelmä on syntynyt tarpeeseen, jossa aikuinen tarvitsee välineitä tasa-arvoiseen teologiseen dialogiin lapsen kanssa. Aikuisen roolina on tukea lasta tämän tehdessä merkittävää teologiaa pohtiessaan perimmäisiä kysymyksiä. Järjestäjinä SLK ja UPI. Hinta: 180 euroa + täysihoito Ilmoittaudu koulutukseen: tai puh. (09) Lisätietoja koulutuksistamme ja palveluistamme sekä majoitus- ja ruokailuhinnoista löydät osoitteesta: Seurakuntaopiston Työelämän kehittämispalvelut Järvenpääntie 640, Järvenpää, puh. (09) ,

Tapanilan kirkko. Kevät 2015

Tapanilan kirkko. Kevät 2015 Tapanilan kirkko Kevät 2015 Aikuisille Naisten jumppa maanantaisin klo 18 Kamarikuoro aloittaa ti 13.1 klo 18.30 Merja Wirkkala p. 09 2340 4495 Alfa-kurssi tiistaisin klo 18.30. 20.30 Alkaa 24.2. Tule

Lisätiedot

Tikkurilan seurakunta Vantaan seurakunnat

Tikkurilan seurakunta Vantaan seurakunnat AIKA TEHDÄ HYVÄÄ! VAPAAEHTOISTOIMINTA TIKKURILAN SEURAKUNNASSA Tikkurilan seurakunta Vantaan seurakunnat Onko sinulla aikaa tehdä HYVÄÄ? Tule mukaan vapaaehtoistoimintaan! Vapaaehtoistyö on vapaaehtoista

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

CCI-sanomat 5 19.8.2014

CCI-sanomat 5 19.8.2014 Kyösti Meriläinen Aihe: VL: CCI-sanomat 4 / 28.7.2013 CCI-sanomat 5 19.8.2014 CCI-sanomat uudistuu Turun tuomiokirkon poika- ja koulutuskuoro Turun konservatorion poikakuoromuskari CCI-sanomissa tiedotetaan

Lisätiedot

TERVETULOA RIPPIKOULUUN!

TERVETULOA RIPPIKOULUUN! TERVETULOA RIPPIKOULUUN! Mikä ihmeen ripari? Edessäsi on nyt ainutkertainen elämän jakso, jolloin sinulla on mahdollisuus osallistua rippikouluun yhdessä ikätovereidesi kanssa. Rippikoulussa eli riparilla

Lisätiedot

KOHTAAMISEN YHTEISÖ Puijon seurakunnan toiminnan suunta vuoteen 2020

KOHTAAMISEN YHTEISÖ Puijon seurakunnan toiminnan suunta vuoteen 2020 KOHTAAMISEN YHTEISÖ Puijon seurakunnan toiminnan suunta vuoteen 2020 MISSIO Kirkon ja seurakunnan tehtävä perustuu Jeesuksen antamiin lähetys- ja kastekäskyyn sekä rakkauden kaksoiskäskyyn. VISIO Puijon

Lisätiedot

Tikkurilan seurakunnassa

Tikkurilan seurakunnassa Aika tehdä hyvää! V a paaehtoistoi minta Tikkurilan seurakunnassa Onko sinulla aikaa tehdä HYVÄÄ? Tule mukaan vapaaehtoistoimintaan! Vapaaehtoistyö on vapaaehtoista seurakuntalaisten työtä, joka antaa

Lisätiedot

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 1. Mistä sait tietoa Helsingin Konservatorion ammatillisesta koulutuksesta? 2. Miksi hait Helsingin Konservatorion ammatilliseen koulutukseen? (tärkeimmät syyt) Vastaajien

Lisätiedot

RIPPIKOULUVIHKO NIMI RYHMÄ 804

RIPPIKOULUVIHKO NIMI RYHMÄ 804 RIPPIKOULUVIHKO NIMI RYHMÄ 804 1 TERVETULOA RIPPIKOULUUN! Kun sinut kastettiin, vanhemmillesi, kummeillesi ja seurakunnalle annettiin tehtäväksi huolehtia kristillisestä kasvatuksestasi. Kuulostaa juhlalliselta.

Lisätiedot

laukaan seurakunta www.laukaasrk.fi tervetuloa 2014!

laukaan seurakunta www.laukaasrk.fi tervetuloa 2014! laukaan seurakunta www.laukaasrk.fi tervetuloa 2014! Rippikoulu on ajankohtainen asia sinulle, joka täytät 15 vuotta vuonna 2014. Tässä asiassa et ole yksin, joka vuosi n. 90 % laukaalaisista ikäisistäsi

Lisätiedot

Kunniamerkit ja muut huomionosoitukset. Kirkkoherrojen kokous 3.10.2007 Kaarlo Kalliala Päivitetty 21.3.2015 Timo Tavast

Kunniamerkit ja muut huomionosoitukset. Kirkkoherrojen kokous 3.10.2007 Kaarlo Kalliala Päivitetty 21.3.2015 Timo Tavast Kunniamerkit ja muut huomionosoitukset Kirkkoherrojen kokous 3.10.2007 Kaarlo Kalliala Päivitetty 21.3.2015 Timo Tavast Huomionosoitusten ilo vaikkei innostuisikaan juuri siitä mitä saa, ani harvaa oikeasti

Lisätiedot

S E U R A K U N N A N P Ä I V Ä K E R H O O N. leikin lumoa ja hiljaisuutta

S E U R A K U N N A N P Ä I V Ä K E R H O O N. leikin lumoa ja hiljaisuutta S E U R A K U N N A N P Ä I V Ä K E R H O O N leikin lumoa ja hiljaisuutta Kerhorepussa on tossut. Minulla on kiva kerhoreppu. Minä olen ihme Lapsi on seurakunnan päiväkerhossa aikuisten silmäterä. Päiväkerho

Lisätiedot

laukaan seurakunta www.laukaasrk.fi tervetuloa 2015!

laukaan seurakunta www.laukaasrk.fi tervetuloa 2015! laukaan seurakunta www.laukaasrk.fi tervetuloa 2015! Rippikoulu on ajankohtainen asia sinulle, joka täytät 15 vuotta vuonna 2015. Tässä asiassa et ole yksin, joka vuosi n. 90 % laukaalaisista ikäisistäsi

Lisätiedot

Kanttorit 2010 Selvitys seurakuntien musiikkielämän muutoksista ja kanttoreiden tulevaisuuden osaamistarpeista

Kanttorit 2010 Selvitys seurakuntien musiikkielämän muutoksista ja kanttoreiden tulevaisuuden osaamistarpeista Kanttorit 2010 Selvitys seurakuntien musiikkielämän muutoksista ja kanttoreiden tulevaisuuden osaamistarpeista Kanttorikoulutustoimikunta 7.12.2010 Ulla Pohjannoro www.siba.fi/toive Esityksen sisältö I.

Lisätiedot

Tämän leirivihon omistaa:

Tämän leirivihon omistaa: Tämän leirivihon omistaa: 1 Tervetuloa kesäleirille! Raamiksilla tutustumme Evankeliumin väreihin. o Keltainen kertoo Jumalasta ja taivaasta, johon pääsen uskomalla Jeesukseen. o Musta kertoo, että olen

Lisätiedot

Kuvat: Katri Saarela ja Sirpa Päivinen

Kuvat: Katri Saarela ja Sirpa Päivinen Kuvat: Katri Saarela ja Sirpa Päivinen Ehdokkaaksi tarvitaan juuri sinua! Ehdokkaiksi tarvitaan kaikenikäisiä ja eri tavoin ajattelevia seurakuntalaisia, naisia ja miehiä. Ehdokkaaksi voi asettua konfirmoitu

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

RIPARI Roihuvuoren srk rippikoulut 2014

RIPARI Roihuvuoren srk rippikoulut 2014 RIPARI Roihuvuoren srk rippikoulut 2014 Rippikouluun ilmoittautuminen Hei sinä ensi vuonna 15 vuotta täyttävä nuori! Roihuvuoren seurakunta kutsuu erityisesti sinut rippikouluun. Jos taas olet jo vanhempi

Lisätiedot

TÄÄ OLIS TÄRKEE! Lapsivaikutusten arviointi

TÄÄ OLIS TÄRKEE! Lapsivaikutusten arviointi v TÄÄ OLIS TÄRKEE! Lapsivaikutusten arviointi Lapset ja nuoret näkyviksi Kangasalan seurakunnassa info työntekijöille ja luottamushenkilöille v Mikä ihmeen LAVA? Lapsivaikutusten arviointi eli LAVA on

Lisätiedot

lapset - nuoret perheet

lapset - nuoret perheet lapset - nuoret perheet Hyvinkään seurakunnassa syksyllä 2014 1 PERHEMESSUT 7.9. Hyvinkään kirkko klo 10.00 (koululaisten iltakerhojen kerhonohjaajien siunaaminen) 14.9. Martti klo 15.00 (päiväkerholaisten

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

KAMPRAATTTI ON OSALLISTUNUT SEURAAVIIN KUOROKILPAILUIHIN, -KATSELMUKSIIN JA -FESTIVAALEIHIN:

KAMPRAATTTI ON OSALLISTUNUT SEURAAVIIN KUOROKILPAILUIHIN, -KATSELMUKSIIN JA -FESTIVAALEIHIN: KAMPRAATTI, viralliselta nimeltään Ilmajoen musiikkikoulun kamarikuoro Kampraatti, on perustettu vuonna 1979. Kuoron on perustanut ja koko sen historian ajan johtanut Ilmajoen musiikkiopiston rehtori,

Lisätiedot

lapset - nuoret - perheet

lapset - nuoret - perheet lapset - nuoret - perheet Hyvinkään seurakunnassa syksyllä 2013 1 PERHEMESSUT 01.9. Koululaisten kirkkopyhä Hyvinkään kirkko klo 10 15.9. Perhemessu Martin srk-talo klo 15 29.9. Mikkelinpäivän perhemessu

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA. Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015

MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA. Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015 MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015 LUOMINEN 1) Raamattu kertoo kaiken olevaisen synnystä yksinkertaisen (entisajan) maailmankuvan puitteissa. 2) Raamatun

Lisätiedot

Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle.

Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle. Hän rakastaa minua. Tietenkin minä rakastan häntä. Kyllä minä uskon, että hän rakastaa minua... Hänhän on vaimoni! Joskus hän sanoo sen ääneenkin. Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle. On hyvä

Lisätiedot

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Kun pienen lapsen äiti ja isä ottavat lapsen syliin ja painavat häntä lähelle sydäntään, he antavat hänelle rakkautta ja huolenpitoa. Tällä

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS Miten kohtelet muita? Ihmiset ovat samanarvoisia Vastuu ja omatunto Missä Jumala on? Opettajalle TAVOITE Oppilas saa keskustelujen ja tekstien kautta mahdollisuuden muodostaa ja syventää käsityksiään ihmisyydestä

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta

Lisätiedot

Hyvä rippikoululainen ja vanhemmat

Hyvä rippikoululainen ja vanhemmat Hyvä rippikoululainen ja vanhemmat Toivotamme sinut tervetulleeksi rippikouluun kotiseurakunnassa! Laukaan seurakunta www.laukaasrk.fi Mikä ihmeen rippikoulu? Rippikoulu on seurakunnan koulu. Kasteessa

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

Juontajan opas. Sisällys

Juontajan opas. Sisällys Juontajan opas Tämä opas on tarkoitettu avuksi teille, jotka luotsaatte Suomen Lähetysseuran ja seurakuntien yhteisen Kauneimmat Joululaulut -tilaisuuden alusta loppuun. Aivan ensimmäiseksi Suomen Lähetysseurassa

Lisätiedot

Hyvä rippikoululainen ja vanhemmat

Hyvä rippikoululainen ja vanhemmat Hyvä rippikoululainen ja vanhemmat Toivotamme sinut tervetulleeksi rippikouluun kotiseurakunnassasi! Laukaan seurakunta www.laukaasrk.fi Mikä ihmeen rippikoulu? Rippikoulu on seurakunnan koulu. Kasteessa

Lisätiedot

lapset - nuoret perheet

lapset - nuoret perheet lapset - nuoret perheet Hyvinkään seurakunnassa 2015 1 PERHEMESSUT 25.1. Hyvinkään kirkossa klo 10 8.3. Martin srk-talossa klo 15 15.3. Vehkojan srk-keskuksessa klo 11. Perhebrunssi klo 9.30 alk. 29.3.

Lisätiedot

Elämyksi kehittämisseminaari

Elämyksi kehittämisseminaari Elämyksi myksiä sisält ltävä kehittämisseminaari Könkäällä 31.3.2008 Anne Korva Merja Saukkoriipi EVÄIT ITÄ ELÄMÄÄ ÄÄN N RYHMÄT Ylitorniolla ja Pellossa pidetty: pienten lasten vanhemmille eri työntekij

Lisätiedot

ELIMÄEN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 1/2010 1(6) Seurakuntaneuvosto. Seurakuntakeskus, Mettäläntie 3, takkahuone. Hellsten Aino jäsen

ELIMÄEN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 1/2010 1(6) Seurakuntaneuvosto. Seurakuntakeskus, Mettäläntie 3, takkahuone. Hellsten Aino jäsen ELIMÄEN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 1/2010 1(6) SEURAKUNTANEUVOSTON KOKOUS Aika 10.02.2010 klo 18.00 Paikka Seurakuntakeskus, Mettäläntie 3, takkahuone Läsnä jäsenet Puhakka Osmo kirkkoherra Anttila Maire jäsen

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN ARVOT JA PAINOPISTEET 2013 LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN HALLINTOMALLI PÄÄTÖKSENTEON VUODENKIERTO

LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN ARVOT JA PAINOPISTEET 2013 LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN HALLINTOMALLI PÄÄTÖKSENTEON VUODENKIERTO Kokousaika Keskiviikko 24.4. klo 17 Kokouspaikka Lempoisten srk-talo, pieni sali 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 KOKOUKSEN AVAUS VARAPUHEENJOHTAJAN VALINTA LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN ARVOT JA PAINOPISTEET

Lisätiedot

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin?

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin? TYÖPAIKKAHAASTATTELU Voit käyttää tätä työpaikkahaastattelun käsikirjoitusta apuna haastattelutilanteessa. Tulosta käsikirjoitus ja tee omia merkintöjä ennen haastattelua, sen kuluessa ja haastattelun

Lisätiedot

HÄMEENLINNA-VANAJAN SEURAKUNTA Pöytäkirja Nro 3 3/20.5.2015. JUMALANPALVELUS- JA MUSIIKKITYÖN JOHTOKUNTA Sivu 1

HÄMEENLINNA-VANAJAN SEURAKUNTA Pöytäkirja Nro 3 3/20.5.2015. JUMALANPALVELUS- JA MUSIIKKITYÖN JOHTOKUNTA Sivu 1 JUMALANPALVELUS- JA MUSIIKKITYÖN JOHTOKUNTA Sivu 1 Kokousaika Keskiviikkona 20.5.2015 klo 15.00 16.30 Kokouspaikka Keskusseurakuntatalo, Rauhankatu 14, kolmannen kerroksen kokoushuone Läsnä Korhonen Erkki

Lisätiedot

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhempien Akatemia toimivia kasvatuskäytäntöjä vanhemmuuden tueksi Toteuttaja Nuorten Ystävät ry RAY:n tuella Vuosille

Lisätiedot

Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast

Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast KUOLEMAN KUNNIAKSI Pekka Ervast Oskar Merikanto Teoksen taustaa Tukholman kongressi 1913 ja Oskar Merikanto. Kuten lukijamme tietävät, pidetään ensi kesänä Tukholmassa

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014

Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014 Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014 Suvi von Becker Miksi yhdessä tekeminen? Johtoporras: Ymmärrys valuu kuin vesi hanhen selästä Ovat niin hankalia, asennevamma. Eikö sana kuulu vai eikö se mene perille?

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

Naantalin seurakunnan Laaja oppimäärä kirkolliseen vihkimiseen

Naantalin seurakunnan Laaja oppimäärä kirkolliseen vihkimiseen Naantalin seurakunnan Laaja oppimäärä kirkolliseen vihkimiseen Avioliiton merkitys Avioliiton esteiden tutkinta Vihkimisen varaaminen Tapaaminen papin kanssa Avioliittoon vihkiminen vai morsiusmessu? Häämusiikki

Lisätiedot

PIRKKALAN SEURAKUNNAN STRATEGIA. Porukalla Pirkkalassa yhdessä ollaan enemmän

PIRKKALAN SEURAKUNNAN STRATEGIA. Porukalla Pirkkalassa yhdessä ollaan enemmän PIRKKALAN SEURAKUNNAN STRATEGIA Porukalla Pirkkalassa yhdessä ollaan enemmän PERUSTEHTÄVÄ / MISSIO Seurakunta kutsuu ihmisiä armollisen ja kolmiyhteisen Jumalan yhteyteen, julistaa evankeliumia ja rohkaisee

Lisätiedot

Uudistuva kylä kaupungissa

Uudistuva kylä kaupungissa Uudistuva kylä kaupungissa Uudistuva kylä kaupungissa hankkeessa etsitään uusia tapoja lasten ja nuorten palveluiden kehittämiseen käyttäjälähtöisesti ja perinteisiä sektorirajoja rohkeasti ylittäen. Pilottialueina

Lisätiedot

Tervetuloa Manifestumiin!

Tervetuloa Manifestumiin! Tervetuloa Manifestumiin! Manifestum kehittyy Manifestumin perusti kesällä 2010 n. 35 kokenutta mieskuorolaulajaa. Kuoron johtotähti sen toiminnan ensimmäisten neljän vuoden aikana oli ajatus luoda aito

Lisätiedot

Jo joutui armas aika ja suvi suloinen

Jo joutui armas aika ja suvi suloinen Jo joutui armas aika ja suvi suloinen Kesäajan 2016 jumalanpalvelukset pyhäpäivisin Tuusniemen alueseurakunnassa Kesäajan tapahtumat Tuusniemen alueseurakunnassa kesä-syyskuu 2016 www.kuopionseurakunnat.fi

Lisätiedot

SYKSY 2015. JUMALANPALVELUKSET Hauhon kirkossa sunnuntaisin klo 10

SYKSY 2015. JUMALANPALVELUKSET Hauhon kirkossa sunnuntaisin klo 10 HAUHON SEURAKUNTA SYKSY 2015 JUMALANPALVELUKSET Hauhon kirkossa sunnuntaisin klo 10 13.9. Hauho-päivän messu, liturgia ja saarna Tapani Vanhanen, kanttori Taina Kujanen. Mukana Hauhon kirkkokuoro ja vieraita

Lisätiedot

Haluaisin, että kirkko johon kuulun on

Haluaisin, että kirkko johon kuulun on VIRITTÄYTYMINEN AIHEESEEN Haluaisin, että kirkko johon kuulun on LEIKIN TAVOITE Johdatella ajatuksia illan aiheeseen. Herätellä miettimään mitä minä ajattelen kirkosta, sekä tuoda esiin myös toisten ajatuksia,

Lisätiedot

SAARNA JÄRVENPÄÄN KIRKOSSA 7.9.2014 JEESUS PARANTAJAMME

SAARNA JÄRVENPÄÄN KIRKOSSA 7.9.2014 JEESUS PARANTAJAMME SAARNA JÄRVENPÄÄN KIRKOSSA 7.9.2014 JEESUS PARANTAJAMME Evankeliumi Matteuksen mukaan (Matt.12:33-37) Jeesus sanoi: Jos puu on hyvä, sen hedelmäkin on hyvä, mutta jos puu on huono, sen hedelmäkin on huono.

Lisätiedot

Hakunilan seurakunnan vapaaehtoistoiminta

Hakunilan seurakunnan vapaaehtoistoiminta Hakunilan seurakunnan vapaaehtoistoiminta HYVÄN TEKIJÖITÄ KAIVATAAN - pienikin teko on tärkeä! Mitä sinä voisit tehdä? Iltapäiväkerho toimia mummona tai vaarina Pyhän Annan lastenkirkolla Pyhän Annan lastenkirkon

Lisätiedot

YLIVIESKAN SEURAKUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA 13/2015 67 KIRKKONEUVOSTO 27.11.2015. Perjantaina 27.11.2015 klo 15-19.25 (alkaen puurolla Mariassa)

YLIVIESKAN SEURAKUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA 13/2015 67 KIRKKONEUVOSTO 27.11.2015. Perjantaina 27.11.2015 klo 15-19.25 (alkaen puurolla Mariassa) YLIVIESKAN SEURAKUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA 13/2015 67 Aika Perjantaina 27.11.2015 klo 15-19.25 (alkaen puurolla Mariassa) Paikka Läsnä Kirkko ja Maria Timo Määttä, puheenjohtaja Juhani Alaranta, poissa tilalla

Lisätiedot

lapset - nuoret perheet

lapset - nuoret perheet lapset - nuoret perheet Hyvinkään seurakunnassa syksy 2015 PERHEMESSUT 6.9. Hyvinkään kirkossa klo 10.00 (Koululaisten iltakerhojen kerhonohjaajien siunaaminen) 13.9. Martin srk-keskuksessa klo 15.00 20.9

Lisätiedot

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Tytti Solantaus 2016 1 I LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELUUN VALMISTAUTUMINEN 1. Lapset puheeksi keskustelun tarkoitus Lapset puheeksi keskustelun pyrkimyksenä on

Lisätiedot

http://www.youtube.com/watch?v=sugtzbcwtti&feature=related

http://www.youtube.com/watch?v=sugtzbcwtti&feature=related Syyskuu no 55 /2012 http://www.youtube.com/watch?v=sugtzbcwtti&feature=related "Särkyneille on puhuttava hiljaa ja sanoin, jotka eivät lyö. Kuin tuuli, joka vaalii viljaa, kuin lempeä ja lämmin yö. Särkyneitä

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Onko kirkko kiinnostunut hyvinvoinnista tai hyvästä elämästä? Jouni Sirviö Kokkolan suomalainen seurakunta

Onko kirkko kiinnostunut hyvinvoinnista tai hyvästä elämästä? Jouni Sirviö Kokkolan suomalainen seurakunta Onko kirkko kiinnostunut hyvinvoinnista tai hyvästä elämästä? Jouni Sirviö Kokkolan suomalainen seurakunta I) Hyvinvointityön paikka kirkon elämässä - teologinen näkökulma II) Paikallisseurakunnan toiminta

Lisätiedot

AINEOPETUSSUUNNITELMA VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS

AINEOPETUSSUUNNITELMA VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS AINEOPETUSSUUNNITELMA VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS Hyväksytty sivistyslautakunnassa ( 71/2011) 01.08.2015 OPETUKSEN PAINOPISTEALUEET (HTM)... 2 SUORITETTAVAT KURSSIT (MUSIIKKILEIKKIKOULUN RYHMÄT), NIIDEN

Lisätiedot

JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA

JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Getsemane-niminen puutarha, yrttitarha Öljymäellä. b) Ajallinen yhteys

Lisätiedot

KOKOUSKUTSU. Esteet pyydetään ilmoittamaan Tuula Kinnuselle puh. 050 310 5816 tai sähköpostilla tuula.a.kinnunen@evl.fi.

KOKOUSKUTSU. Esteet pyydetään ilmoittamaan Tuula Kinnuselle puh. 050 310 5816 tai sähköpostilla tuula.a.kinnunen@evl.fi. KOKOUSKUTSU Kuusamon seurakunnan kirkkovaltuuston kokous pidetään torstaina 18. päivänä kesäkuuta 2015 seurakuntatalon isossa salissa alkaen klo 17.30 kahvilla, jolloin on nähtävillä kirkkoherra Veli-Matti

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Kuvat: Katri Saarela ja Kirkon kuvapankki KCSA Maria Manelius ja Vesa Ranta

Kuvat: Katri Saarela ja Kirkon kuvapankki KCSA Maria Manelius ja Vesa Ranta Kuvat: Katri Saarela ja Kirkon kuvapankki KCSA Maria Manelius ja Vesa Ranta Mihin hyvään sinä uskot? Ehdokkaaksi tarvitaan juuri sinua! Ehdokkaiksi tarvitaan kaikenikäisiä ja eri tavoin ajattelevia seurakuntalaisia,

Lisätiedot

Helluntaiseurakunta. Käytäntöjä uusien työmuotojen aloittamiseksi

Helluntaiseurakunta. Käytäntöjä uusien työmuotojen aloittamiseksi Rovaniemen Helluntaiseurakunta Välähtikö? Käytäntöjä uusien työmuotojen aloittamiseksi 2 Rovaniemen helluntaiseurakunnan käytäntöjä uuden työmuodon aloittamiseksi Rovaniemen helluntaiseurakunnan käytäntöjä

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Johdanto Tämä diaesitys ohjaa työyhteisöä lisäämään yhteistä ymmärrystä toimintaan liittyvistä muutoksista ja vähentämään muutoksiin liittyviä pelkoja.

Lisätiedot

PUUMALAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 7/2011 1 Kirkkoneuvosto 20.07.2011

PUUMALAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 7/2011 1 Kirkkoneuvosto 20.07.2011 PUUMALAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 7/2011 1 KIRKKONEUVOSTON KOKOUS Aika: Keskiviikko klo 18.00 18.20 Paikka: Seurakuntatalo Läsnäolo: Jäsenet: Läsnä Poissa Hämäläinen Sari x Kantola Pentti x Varapj Kiljunen

Lisätiedot

Ritva Kivisaari Pentti Lemettinen Anne Marjamäki puheenjohtaja 1-7 puheenjohtaja 8-13 pöytäkirjanpitäjä

Ritva Kivisaari Pentti Lemettinen Anne Marjamäki puheenjohtaja 1-7 puheenjohtaja 8-13 pöytäkirjanpitäjä 1 KOKOUSAIKA Tiistaina 6.1.2015 klo 12.00-13.30 KOKOUSPAIKKA Keskustan seurakuntatalo, tornisali Läsnä: Annala Tarja Hakola Anni Haukkala Pentti Hietala Heikki Holma Jaana Härsilä Maria Ikola Simo Jänikselä

Lisätiedot

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt)

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt) Draama-Taakankantajat Kirjoittanut Irma Kontu Draama perustuu Raamatunjakeisiin: Fil. 4:6-7 Älkää olko mistään huolissanne, vaan saattakaa aina se, mitä tarvitsette, rukoillen, anoen ja kiittäen Jumalan

Lisätiedot

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN Opiskelijakunta Lamko 2014 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 Tutortuntien suunnittelu... 2 Tutortuntien sisältö... 3 Jokaisella kerralla:... 3 Ensimmäiset tutortunnit... 3 Teemat... 3

Lisätiedot

Etelä-Karjalan Klassinen kuoro. Suomalainen Kevät. Imatra 17.4.2010 klo 16, Vuoksenniska Kolmen ristin kirkko,

Etelä-Karjalan Klassinen kuoro. Suomalainen Kevät. Imatra 17.4.2010 klo 16, Vuoksenniska Kolmen ristin kirkko, Etelä-Karjalan Klassinen kuoro Suomalainen Kevät Imatra 17.4.2010 klo 16, Vuoksenniska Kolmen ristin kirkko, Lappeenranta 18.4.2010 klo 16, Lappeenrannan Musiikkiopiston Helkiö-sali Ohjelma Jaakko Mäntyjärvi

Lisätiedot

Kuva: SXC/S. Braswell. Näky

Kuva: SXC/S. Braswell. Näky Näky Kuva: SXC/S. Braswell Kansanlähetys Yhteystiedot Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys (SEKL) on vuonna 1967 perustettu Suomen evankelisluterilaisen kirkon lähetysjärjestö, jonka tarkoituksena

Lisätiedot

AVOIMET VARHAISKASVATUSPALVELUT HYVINKÄÄLLÄ

AVOIMET VARHAISKASVATUSPALVELUT HYVINKÄÄLLÄ AVOIMET VARHAISKASVATUSPALVELUT HYVINKÄÄLLÄ PIKKU-VETURI Pikku-Veturi on perheiden kohtaamispaikka Perhekeskus Pikku-Veturissa toimii maksuton, kaikille avoin päiväkoti. Avoin päiväkoti on perheiden kohtaamispaikka,

Lisätiedot

Helsingin tuomiokirkko Kesä 2013

Helsingin tuomiokirkko Kesä 2013 Helsingin tuomiokirkko Kesä 2013 Taas kukkasilla kukkulat, oi Herra, kaikki vyötät ja laumat lukemattomat taas laitumilla syötät. Näin kaikki maa nyt iloissaan sinulle laulaa kiitostaan, julistaa kunniaasi.

Lisätiedot

Perustiedot - Kaikki -

Perustiedot - Kaikki - KMO 9 12-vuotiaille RTF Report - luotu 01.04.2015 14:54 Nimi Vastaaja Vastaamassa Vastanneet Käpylä 9 12-vuotiaat 87 44 31 Yhteensä 87 44 31 Perustiedot 1. Ikäni on (44) (EOS: 0) Ikäni on 2. Olen ollut

Lisätiedot

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet JÄHMETYN JÄÄDYN Mihin olemme menossa? Miten tähän on tultu? OLET TÄSSÄ. Kalle Hamm, 2008 Mitä nyt tapahtuu?

Lisätiedot

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kummikirje 1-2016 3.5. 2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Olen uusi Venäjän alueen kummityön kordinaattori Ammi Kallio. Tämä on ensimmäinen kummikirje, jonka kirjoitan teille alueelta.

Lisätiedot

Märsky 29.10.2012. Heikki Pajunen Novetos Oy. Luomme menestystarinoita yhdessä

Märsky 29.10.2012. Heikki Pajunen Novetos Oy. Luomme menestystarinoita yhdessä Märsky 29.10.2012 Heikki Pajunen Novetos Oy Luomme menestystarinoita yhdessä Aamun ajatus By Positiivarit: Maanantai 29.10.2012 AAMUN AJATUS Elämä on 10-prosenttisesti sitä miten elää ja 90-prosenttisesti

Lisätiedot

Herttoniemen seurakunta nuorisotyö. läpyskä. kevät 2016. lapyska hertsikansrk

Herttoniemen seurakunta nuorisotyö. läpyskä. kevät 2016. lapyska hertsikansrk Herttoniemen seurakunta nuorisotyö läpyskä kevät 2016 lapyska hertsikansrk Horjuuko uskosi? Moni asia ei olekaan niin kuin olet luullut sen olevan. Kun tapaat uuden tuttavuuden, ensikohtaaminen määrittää

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

KUTSUMUS TAUSTATIETOA KUTSUMUKSESTA

KUTSUMUS TAUSTATIETOA KUTSUMUKSESTA Andreas-raamatturyhmämateriaali I/03 Kansan Raamattuseuran nuorisotyö Kaisaniemenkatu 8, III krs 00170 HELSINKI nuorisotyö@karas-sana.fi 09/681 55 830 KUTSUMUS Tämän materiaalin sisältö tarkastelee kutsumusta

Lisätiedot

Kallion musiikkikoulu 2014-2015

Kallion musiikkikoulu 2014-2015 Kallion musiikkikoulu 2014-2015 Opetusta kaiken ikäisille ja tasoisille aloittelijoista edistyneisiin soittajiin. Kallion musiikkikoulu Kallion bändikoulu Musiikkileikkikoulu Pikkukarhu Kallion musiikkikoulu,

Lisätiedot

Rippikoulujen yhteisiä menoja 2015 2016 Naarilan kesäriparit, vaellus, purjehdus, ratsastus

Rippikoulujen yhteisiä menoja 2015 2016 Naarilan kesäriparit, vaellus, purjehdus, ratsastus Rippikoulujen yhteisiä menoja 2015 2016 Naarilan kesäriparit, vaellus, purjehdus, ratsastus Draamallinen messu Uskelan kirkossa pe 11.12. klo 18 Naarila 3, Kesä-Angelat, Juvankoski, Vaellus, Purjehdus

Lisätiedot

KOKOUKSEN AVAUS, LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN 2 KIRKKOHERRAN PÄÄTÖSLUETTELO 3

KOKOUKSEN AVAUS, LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN 2 KIRKKOHERRAN PÄÄTÖSLUETTELO 3 Seurakuntaneuvosto ESITYSLISTA 1/2014 Aika Paikka 21.1.2014 klo 16.30 Tapiolan kirkon seurakuntasali KÄSITELTÄVÄT ASIAT: KOKOUKSEN AVAUS, LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Kahvila Elsie. Sipoon palveluasumisen tukiyhdistys ry.

Kahvila Elsie. Sipoon palveluasumisen tukiyhdistys ry. Kahvila Elsie Sipoon palveluasumisen tukiyhdistys ry. Hyvät sipoolaiset, Olet saanut käteesi aivan uuden esitteen, joka kertoo Palvelutalo Elsieen perustettavasta kahvilasta. Tämä kahvila avautuu maanantaina

Lisätiedot

3.4.2012 klo 18.00 Klo 16.30 alkaen on mahdollisuus osallistua Yhteisvastuu-keräykseen

3.4.2012 klo 18.00 Klo 16.30 alkaen on mahdollisuus osallistua Yhteisvastuu-keräykseen Seurakuntaneuvosto ESITYSLISTA 3 / 2012 Aika Paikka 3.4.2012 klo 18.00 Klo 16.30 alkaen on mahdollisuus osallistua Yhteisvastuu-keräykseen Kauppakeskus Isossa Omenassa, kahvi klo 17.30. Ison Omenan seurakuntatilat

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

ROIHUVUOREN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 6/2013 SEURAKUNTANEUVOSTO Tulisuontie 2 00820 HELSINKI. Tammisalon kirkko, Väylänrinne 1, 00830 Helsinki

ROIHUVUOREN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 6/2013 SEURAKUNTANEUVOSTO Tulisuontie 2 00820 HELSINKI. Tammisalon kirkko, Väylänrinne 1, 00830 Helsinki 1 ROIHUVUOREN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 6/2013 SEURAKUNTANEUVOSTO Tulisuontie 2 00820 HELSINKI Kokousaika Keskiviikkona 21.8.2013 kello 18.00 Kokouspaikka Tammisalon kirkko, Väylänrinne 1, 00830 Helsinki Osanottajat

Lisätiedot

Toivotamme hyvää ja rauhaisaa joulunaikaa, ja laulun täyttämää tulevaa vuotta!

Toivotamme hyvää ja rauhaisaa joulunaikaa, ja laulun täyttämää tulevaa vuotta! Puheenjohtaja Sihteeri Taiteellinen johtaja Helena Toivanen Irma Pakarinen Rita Varonen Laulutalo, Kauppakatu 51 Laulutalo, Kauppakatu 51 Kilpisenkatu 14 a 13 80100 Joensuu 80100 Joensuu 40100 Jyväskylä

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO. Tapiolan seurakuntaneuvosto 09.02.2016 16:30 1/2016

SISÄLLYSLUETTELO. Tapiolan seurakuntaneuvosto 09.02.2016 16:30 1/2016 SISÄLLYSLUETTELO Tapiolan seurakuntaneuvosto 09.02.2016 16:30 1/2016 Esityslistan kansilehti... 1 1 Vahtimestarin työsuhteen täyttäminen... 2 2 Nuorisotyönohjaajan viran täyttäminen... 4 3 Kappalaisen

Lisätiedot

LAMMIN SEURAKUNTA ADVENTTI JA JOULUAIKA 2015

LAMMIN SEURAKUNTA ADVENTTI JA JOULUAIKA 2015 LAMMIN SEURAKUNTA ADVENTTI JA JOULUAIKA 2015 2 JUMALAN- PALVELUKSET JUMALANPALVELUKSET su 29.11. klo 10 klo 18 su 6.12. klo 11 su 13.12. klo 10 su 20.12. klo 10 to 24.12. klo 14 klo 15.30 klo 16.30 pe

Lisätiedot

Rippikoulujen yhteisiä menoja 2015 2016 Naarilan talvilomaripari, Päiväripari, Laskettelu

Rippikoulujen yhteisiä menoja 2015 2016 Naarilan talvilomaripari, Päiväripari, Laskettelu Rippikoulujen yhteisiä menoja 2015 2016 Naarilan talvilomaripari, Päiväripari, Laskettelu Draamallinen messu Uskelan kirkossa pe 11.12. klo 18 talvileiri, laskettelu la 12.12. klo 18 päiväripari Tästä

Lisätiedot

Facebook koulutus. Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi

Facebook koulutus. Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi Facebook koulutus Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi Facebook, mikä se on? Facebook on Internetissä toimiva mainosrahoitteinen yhteisöpalvelu Sivusto tarjoaa käyttäjille mahdollisuuden

Lisätiedot

Aika: maanantai 1.10.2012 klo 18, kahvitarjoilu alkaa klo 17.30. Bulevardin seurakuntasali, Bulevardi 16 B 2. krs, 00120 Helsinki.

Aika: maanantai 1.10.2012 klo 18, kahvitarjoilu alkaa klo 17.30. Bulevardin seurakuntasali, Bulevardi 16 B 2. krs, 00120 Helsinki. 1 (6) SEURAKUNTANEUVOSTON KOKOUS 7/2012 Aika: maanantai 1.10.2012 klo 18, kahvitarjoilu alkaa klo 17.30 Paikka: Bulevardin seurakuntasali, Bulevardi 16 B 2. krs, 00120 Helsinki Läsnä: Poutiainen Matti

Lisätiedot