Viestinnän alan valintakoe ja koulutuksen vaikuttavuus. Kotilainen, Sirkku ja Ruoho, Iiris, Tampereen yliopisto 2003

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Viestinnän alan valintakoe ja koulutuksen vaikuttavuus. Kotilainen, Sirkku ja Ruoho, Iiris, Tampereen yliopisto 2003"

Transkriptio

1 TIIVISTELMÄ Viestinnän alan valintakoe ja koulutuksen vaikuttavuus Kotilainen, Sirkku ja Ruoho, Iiris, Tampereen yliopisto 2003 Tampereen yliopiston tiedotusopin laitoksella päätettiin vuonna 2001 poiketa perinteisestä valintakoemallista ja toteuttaa valintakoekokeilu pääosin toisenlaisin tehtävin kuin aikaisemmin. Kokeilun arvioinnin tavoitteena oli selvittää valintakokeeseen osallistuvien taustoja ja hahmottaa poikkeuksellisesti yksiosaisena toteutetun valintakokeen soveltuvuutta uudeksi valintakoemalliksi. Oppimiskäsityksissä tapahtunut muutos ja sen pohjalta uudistetut tutkintovaatimukset panivat pohtimaan myös valintakokeen asemaa koulutuksellisten tavoitteiden osana. Kokeilusta kerättiin arviointiaineistoa tilastollisesti ja laadullisesti. Pääaineistoina toimivat vuoden 2001 valintakoekokeilun yhteydessä tehty kysely kaikille hakijoille heidän taustatiedoistaan ja kokeilun palautteesta (N=441) ja kokeiluvuonna opintonsa aloittaneiden pääaineopiskelijoiden mediaelämäkerrat (N=34). Arvioinnin osana ovat lisäksi viestinnän alan opettajien kohdennetut haastattelut ja keskustelut. Selvitys osoittaa, että valituksi tulleita yhdistävät useat eri taustatekijät pääosin yhdessä. Tällaisia tekijöitä ovat selkeimmin erinomaiset arvosanat ylioppilastodistuksessa äidinkielessä ja reaalikokeessa, sitkeys osallistua valintakokeeseen toistamiseenkin ja vahva kiinnostus viestinnän alaa kohtaan. Kokeiluvuonna valittiin toisella yrittämisellä opiskelemaan 45,2 prosenttia uusista opiskelijoista. Motivaatiota osoittavina tekijöinä aineistossa havaittiin esimerkiksi viestinnän opinnot avoimessa korkeakoulussa, viestintään liittyvät harrastukset ja alan työkokemus. Uusilla opiskelijoilla on monenlaisia odotuksia viestinnän alan opiskelusta ja tulevista työtehtävistään. Läheskään kaikki eivät tunnu olevan varmoja siitä, haluavatko valmistua toimittajiksi, vaan kokevat tärkeäksi yliopisto-opiskelun sinänsä. Koulutuksen vaikuttavuus lähteekin jo valintavaiheesta, koska valintakoe ennakoi opiskelijalle sitä mitä on odotettavissa koulutuksessa. Parhaimmillaan pedagogiikka on samassa linjassa valintakokeen kanssa, ja siinä huomioidaan opiskelijoiden odotukset ja erilaiset motivaatiotekijät. HAKUSANAT: opiskelijavalinta valintakoe yliopisto viestintäkoulutus mediakoulutus arviointi

2 Sisällysluettelo 1. VALINTAKOE JA VIESTINNÄN ALA Valintakoe luo mielikuvaa alasta ja urasta Valinnan kehittäminen toimittajakoulutuksessa Selvityksen aineisto ja rakenne VIESTINNÄN OPETUKSEN KEHITTÄMINEN JA OPISKELIJAVALINTA Teoria versus käytäntö Opiskelijapalaute tiedotusopin valintakokeesta Valintakokeen arviointi osana opetuksen laadun parantamista Viestintäala tarvitsee uteliaita ja analyyttisiä moniosaajia Havainnointia, analysointia ja soveltamista paineen alaisena? VALINTAKOEKOKEILUN 2001 TOTEUTUS JA PALAUTE Valintakokeen toteutus ja tehtävät Hakijoiden palaute vuoden 2001 pääsykokeesta Kokeen laatijoiden arvio toteutuksesta Yhteenveto palautteesta HAKIJOIDEN TAUSTOISTA TILASTOLLISESTI Kyselyn toteutus Tuloksia KURKISTUS TILASTOJEN TAAKSE: OLEN AINA PITÄNYT KIRJOITTAMISESTA Mediaelämäkerran toteutus Tottuneita median kuluttajia iästä ja sukupuolesta riippumatta Yhteistä uusilla tiedotusopin opiskelijoilla Miksi juuri tiedotusoppiin? Koulutukselta odotetaan ammattia, sivistystä ja yhteisöllisyyttä VALINTAKOKEESSA PALKITAAN KIINNOSTUS JA SITKEYS VALINTAKOKEEN JA KOULUTUKSEN YHTEISPELI Valintakoe suuntaa koulutukseen ja uralle Tutkivalla otteella muutokseen Näkemyserot koulutuksen voimavaraksi LIITTEET 2

3 1. VALINTAKOE JA VIESTINNÄN ALA Yliopistojen opiskelijavalinnat ovat olleet julkisuudessa esillä jo muutaman vuoden. Tätä ennen lukuisat toimikunnat ja työryhmät ovat vuosikymmenten ajan pohtineet korkeakoulujen opiskelijavalintajärjestelmien kehittämistä. Yliopistojen opiskelijavalintojen kartoitus (Moitus ja Mielityinen 2002) nostaa esiin (koulutus)poliittisten päätöksentekijöiden, korkeakoulujen, potentiaalisten opiskelijoiden sekä työnantajien erilaiset intressit. Koulutuspoliittisesta näkökulmasta opiskelijavalinnan ongelmia ovat muun muassa koulutuspaikkojen mitoitus, ylioppilassuma sekä valintojen monimutkaisuus. Näiden ratkaisuksi on asetettu muun muassa seuraavia tavoitteita: nuorten ikäluokkien tehokas sijoittuminen opintoihin, ylioppilastutkinnon monipuolinen hyväksikäyttö valinnoissa, opiskelijavalintojen keventäminen, yhteistyön lisääminen, opiskelupaikkojen tehokas käyttö ja yhdenmukaisten koulutusmahdollisuuksien tarjoaminen kaikille. Koulutuspoliittisen näkökulman rajoite on kuitenkin se, että opiskelijan kiinnittyminen opintoihinsa ei ratkea pelkästään valintamenettelyä tai koulutusjärjestelmää muuttamalla. Vaikuttavia tekijöitä ovat esimerkiksi se, vastaako koulutuksen sisältö omia odotuksia, saako opiskelija opintoihinsa tarvittaessa ohjausta tai onko asuminen järjestynyt. (emt ) Yliopistot puolestaan kohdistavat opiskelijavalintoihin suuria odotuksia, koska opiskelijaksi valikoituneet määrittävät monella tavalla yliopiston kilpailukykyä ja kehittymispotentiaalia. Yksinkertaisesti sanottuna yliopistot kilpailevat keskenään parhaimmista ja motivoituneimmista opiskelijoista. Motivaation määritelmä on edelleen ongelmallinen. Miten valintakoe mittaa yksilön motivaatiota, joka ei ole muuttumaton ja sillä on useita kohteita? Valintakokeiden ennustearvoa opinnoissa etenemisen ja työuran kannalta ei nimittäin ole resurssien puutteessa juurikaan tutkittu. Työläs valintaprosessi voi mennä hukkaan, jos opiskelijaksi pyrkivien ja koulutusyksikön kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa. Yhteiskuntatieteellisillä aloilla valmistumisikä on keskimäärin 28 vuotta ja keskimääräinen suoritusaika 6 vuotta (Tilastokeskus 2002). Tutkintojen pitkät suoritusajat tai opintojen keskeyttäminen onkin eräs keskeinen yliopistolaitosta hiertävä ongelma. (emt ) Hakijan kannalta opiskelijavalinnassa on kyse prosessista, joka alkaa huomattavasti ennen yliopistoon pyrkimistä. Taustalla on yksilöllisiä ja sosiaalisia tekijöitä, joita on tutkittu makrotasolla esimerkiksi hakijoiden sosiaalisen taustasta, mutta hakijoiden toimintaa ohjaavien tekijöiden yhteisvaikutus on yksinkertaisesti osoittautunut vaikeaksi. Kuvaavaa on, että uusin opiskelijavalintojen kartoitus on rajannut sosiaaliset tekijät tarkastelunsa ulkopuolelle. Sen sijaan se nostaa esille hakijoiden kokemukset opiskelijavalinnasta ja kysymykset, jotka liittyvät hakukäyttäytymiseen ja opintoihin kiinnittymiseen. Tämän perusteella yksi hakijaa mietityttävä seikka 3

4 on se, onko hänellä todenmukainen kuva kulloinkin haun kohteena olevan tieteenalan sisällöstä ja opiskelusta. (ks. emt ) Viestinnän alan näkökulmasta erilaiset intressit liittyvät lisäksi alan koulutustavoitteista käytävään keskusteluun. Suunnitelmat (OpetusM 2002) kaksiportaiseen tutkintojärjestelmään siirtymisestä pakottavat koulutusyksiköt pohtimaan yhdessä ja erikseen esimerkiksi toimittajakoulutuksen rakennetta. Nykyisellään toimittajakoulutus keskittyy kolmeen peruskoulutusyksikköön (Tampereen ja Jyväskylän yliopistot, Social- och Kommunalhögskolan) ja pääosin kandidaattitasoon. Kaksiportainen tutkintojärjestelmä, jossa kaikki tekevät kandidaatin tutkinnon ja voivat sen jälkeen siirtyä joko maisteritutkintoon tai erilliseen maisteriohjelmaan, antaa periaatteessa mahdollisuuden siirtää toimittajakoulutuksen painopistettä maisteritutkintoon. Toimittajakoulutuksen näkökulmasta opetusministeriön kaavailut kandidaattitutkinnon luonteesta ns. yleiset työelämävalmiudet tarjoavana koulutusväylänä jättävät niukasti tilaa ammatillisten ainesten sijoittamiselle perus- ja aineopintotasolle. Suhteen selkiyttäminen ammattikorkeakouluissa tarjottavaan media-alan opetukseen herättää omat kysymyksensä. Yliopistot profiloituvat ammattikorkeakouluista korostamalla alalle motivoitumisen lisäksi hakijoiden valmiuksia kriittiseen ajatteluun ja sen kehittämiseen koulutuksen aikana. Valintakokeella on osaltaan merkitystä koulutuksen vaikuttavuuteen. Mikäli valituksi tullut opiskelija on tietoinen koulutuksen tavoitteista, kysynnän ja tarjonnan on mahdollista kohdata hyvinä oppimiskokemuksina, opiskelijan itseohjautuvuuden lisääntymisenä, yksinkertaisesti sanottuna koulutuksen välittömänä ja välillisenä tuloksellisuutena. Opintojen keskeyttäminen on harvemmin houkuttelevaa tilanteessa, jossa opiskelu on motivoitua ja palkitsevaa Valintakoe luo mielikuvaa alasta ja urasta Valintakokeiden kehittäminen vastaamaan koulutusalan tavoitteita ja hakijoiden odotuksia on haasteellinen tehtävä. Koulutusalan ja tiedeperustan lisäksi valintakoe viestii aina myös korkeakoulupedagogisesta ajattelusta. Opiskelijalähtöisen korkeakoulupedagogisen ajattelun myötä opiskelijavalintojen arviointi on siirtynyt mikrotasolle, hakijan elämänkulkuun ja uraan. Psykologi Pekka Kosonen korostaa, että valintakokeita arvioitaessa peruskysymys on nyttemmin seuraava: miten mielekkäästi ja pätevästi opiskelijavalinnat toteuttavat niitä prosesseja, jotka ovat yhteydessä tarkoitettuihin tuloksiin. Toisin sanoen on selvitettävä, edistävätkö vai estävätkö nykyisten valintajärjestelyjen rakenteet, valintaperusteet ja valintamenetelmät tarkoituksenmukaisten ja mielekkäiden uraratkaisujen ja elämänpolkujen toteutumista. (Kosonen 2001, 69.) 4

5 Katseen kääntyminen hakijaan pakottaa näkemään valintaperusteiden ja menetelmien sellaisetkin seuraukset, jotka voivat muuten jäädä näkymättömiksi. Näitä voivat olla esimerkiksi valintakokeeseen sisään rakentuvat arvot ja arvostukset sekä näistä aiheutuvat sosiaaliset ja poliittiset seuraamukset (emt. 72). Pekka Kosonen puhuu valintakoeprosessin neljästä funktiosta: (1) ohjausvaikutuksista, (2) paremmuusjärjestykseen asettamisesta, (3) narratiivisesta relevanssista ja (4) ei-soveltuvien karsinnasta (emt. 71). Valintaperusteet ja opiskelijavalinnassa käytetyt menetelmät siis luovat hakijalle kuvan koulutusohjelmasta ja alasta. Niiden perusteella hakijat arvioivat omat pääsymahdollisuutensa. Valintamenettely sisältää runsaan joukon viestejä, ilmeisiä ja piiloisia, jotka säätelevät hakijoiden määrää ja ominaisuuksia: Nämä ohjausvaikutukset ovat tärkeitä (ns. kylttiefekti). Valita voidaan vain niitä, jotka ovat tulleet (vakaviksi) hakijoiksi. (emt., ks. lisäksi esim. Ahvenainen, Vehkakoski, Meriläinen 2000, 12.) Toisena valintaprosessin tehtävänä on asettaa hakijat paremmuusjärjestykseen. Tällöin on kysyttävä, valikoiko tietty valintamenettely opiskelijoiksi juuri alan tarvitsemia henkilöitä. Kolmantena funktiona on opiskelijavalinnan interventio hakijan uraan ja elämänkulkuun. Siksi valintakokeisiin sisäänrakennetun latentin opetussuunnitelman, oppimisprosessien ja yksilön tavoitteiden tulisi kytkeytyä yhteen. Koetun oikeudenmukaisuuden ja hakijan omaan elämänkulkuun integroituvat valintakokeet edellyttävät riittävää konkreettista ennakkotietoa niin opetuksesta kuin valinnan kriteereistä, arvostavaa kohtelua valintakokeissa ja rehellisten ja yksityiskohtaisten tietojen antamista tuloksista ja niiden perusteluista. Valintaprosessilla voi näin olla narratiivinen relevanssi, jolloin hakija kokee sen oikeudenmukaiseksi, tulee hän sitten valituksi tai ei. (emt.) Neljänneksi valintakokeen ja siinä käytettyjen menetelmien julkilausuttuna tai julkilausumattomana tehtävänä on ei-soveltuvien karsinta. Tämä tehtävä on niin vaativa, että sen tulisi Kososen mukaan perustua luotettavaan ja kyllin monipuoliseen evidenssiin, perusteluihin, jotka hakijankin on mahdollista ymmärtää ja hyväksyä. Niinpä esimerkiksi pelkkään yo-tutkintoon tai kouluarvosanoihin perustuvaan valintaan voi hakijan näkökulmasta liittyä vakavia uskottavuusongelmia ja ne voivat liiaksi erotella hakijoita sosiaalisen taustan mukaan (em. 73). Kaikki Kososen mainitsemat valintaprosessin tehtävät ovat relevantteja viestinnän alan valintakokeita kehitettäessä. Tässä selvityksessä nousevat merkityksellisiksi erityisesti valintakokeen ohjausvaikutukset ja narratiivinen relevanssi. Valintakoe voidaan nähdä keskeisenä osana viestinnän alan koulutusfilosofiaa. Se tarjoaa hakijalle käsityksen tutkinnon edellyttämistä ydinosaamisalueista, laitoksen tarjoaman opiskelun luonteesta ja koulutuksellisista tavoitteista. 5

6 Tampereen yliopiston tiedotusopin laitoksella vuonna 2001 toteutettu valintakokeilu ja sen arviointi on yksi virstanpylväs pedagogisessa kehitystyössä. Vaikka taustalla oli alun alkaen hallinnollinen tarve keventää ja vähentää valintakokeen kustannuksia, kokeilu muokkautui aikaa myöten kehittämisprojektiksi, joka kytkeytyivät laitoksella alkaneeseen tutkintovaatimusten korkeakoulupedagogiseen uudistamiseen. Projekti laajeni lopulta valintakoekokeilun arvioinnista viestinnän alan koulutuksen vaikuttavuuden pohdintaan. Ida Mielityisen ja Sirpa Moituksen vuotta 2001 koskevassa valtakunnallisessa opiskelijavalintakartoituksessa viestintä on uutena alana mukana, mutta paljon suppeammin tarkasteltuna kuin muut koulutusalat. Kartoituksessa laskettiin koko viestintäalaksi Helsingin yliopiston viestintä ja journalistik, Jyväskylän yliopiston puheviestintä, yhteisöviestintä ja journalistiikka, Oulun yliopiston kansainvälisen yritysviestinnän koulutusohjelma, Tampereen yliopiston tiedotusoppi ja Vaasan yliopiston viestintätieteet. Tätä laajempi ja hiukan erilainen viestintätieteiden kokonaisuus on mukana Viestintätieteiden yliopistoverkoston toiminnassa (ks. esim. Mielityisen ja Moituksen (2002) mukaan Tampereen yliopiston tiedotusoppi erosi muista viestinnän alan yksiköistä siinä, että opiskelijat valittiin ainoastaan valintakokeella. Muissa yksiköissä huomioitiin lisäksi muun muassa ylioppilastodistuksen arvosanoja Valinnan kehittäminen toimittajakoulutuksessa Toimittajakoulutuksessa on pitkään oltu kiinnostuneita toimittajiksi valikoituvien opiskelijoiden motiiveista hakeutua alalle ja heidän taitojensa ja kykyjensä kartoittamisesta valintakokeilla. Aiheesta on laadittu selvityksiä useampaan otteeseen. Vanhin toimittajakoulutusta käsittelevä viite on vuodelta 1979 (Kahma & Pimiä). Raportissa käsitellään yhteisvalintakokeilua, jossa yhdistettiin tuolloisen toimittajakoulutuksen (sosionomi) ja maisterikoulutuksen sisäänotto. Vuonna 1985 toteutettiin puolestaan vertaileva kartoitus vuosien 1979, 1980, ja 1985 tiedotusopin opiskelijavalinnasta (Karonen, Mäntylä & Vasara 1985). Tiedotusopin opiskelijavalintaan liittyvät odotukset, kuten journalististen ja luovuuden taitojen mittaus, ennakkotehtävien käyttöönotto ja koulutuksen takaama yleissivistyksen ideaali ovat jatkuvasti esillä valintakokeista puhuttaessa. Tästä keskustellaan valtakunnallisessa raportissa tiedotusalan opiskelijavalinnasta vuodelta Tuossa vaiheessa toimittajakoulutus oli vakiintunut vanhimman opinahjon, Tampereen yliopiston tiedotusopin (edeltäjät Yhteiskunnallinen korkeakoulu, sanomalehtioppi 1925, lehdistö- ja tiedotusoppi 1961) lisäksi vasta Jyväskylän yliopistoon (1987). 6

7 Raportti on jäänyt arkistoimatta, mutta sen perusajatukset on kirjattu toimittajakoulutuksen neuvottelukokouksen muistioon. Valtakunnallisen tiedotusalan opiskelijavalintatyöryhmän puheenjohtajana toimi tiedotusopin laitoksen lehtori Kaarina Melakoski. Työryhmässä oli edustus myös graafisen alan työntekijöiden ja toimittajien ammattijärjestöistä. Vuoden 1991 loppuraportin keskeiset tulokset ovat muistion mukaan seuraavat: - oppilaitokset eivät halua yhteisiä valintakokeita, mutta koordinointia kylläkin, - visuaalisia taitoja mittaavia tehtäviä halutaan lisätä kaikissa oppilaitoksissa, - journalististen taitojen mittaamiseen ei pitäisi mennä, koska se asettaa parempaan asemaan ne, joilla on syystä tai toisesta ollut mahdollista saada harjoittelupaikka, - pitäisi osata mitata taipumuksia alalle, mutta sekin on vaikeaa, koska eri koulutusväylien tavoitteet on asetettu niin väljästi, että alalle tulijalle on vaikea löytää kattavia valintakriteereitä, - luovuuden mittaaminen on vähintään yhtä ongelmallista, - ennakkotehtävien käyttöönottoa pitäisi selvittää, - kielitaito voitaisiin ottaa valintakokeissa huomioon uudella tavalla, - koulutuksen pohjana pitää olla vankka, yleissivistävä koulutus. (Toimittajakoulutuksen neuvottelukokouksen muistio ) Tiedotusopin uudet tutkintovaatimukset otettiin käyttöön syksyllä Niiden pyrkimyksenä on ollut pedagogisten innovaatioiden ohella minimoida ennen muuta kurssivaatimuksissa mahdollisesti ilmenevät esteet tieteenalaopintojen ja journalismikoulutuksen yhdistämisessä. Tutkintovaatimusten yhtenä alkuperäisenä tavoitteena oli rohkaista opettajia järjestämään kursseja yhdessä ja rikkomaan toimitustyön ja tutkimustaitojen opettajien perinteisiä ammatillisia rajoja. Uudistuksen osana laitos teki entistä helpommaksi journalismikoulutusta tukevan opetuksen järjestämisen syventävissä opinnoissa. Ajatuksena oli syventää aikaisempaa käytäntöä (journalistisen työn ns. III-tason kurssit) ja samalla motivoida sisällöllisesti maisterintutkinnon suorittamista osana toimittajakoulutusta. Keskeisenä osana tiedotusopin tutkintovaatimusten kehittämistä laitos päätti syksyllä 2000 uudistaa myös valintakokeen. Valintakokeen uudistamiseksi nimettiin työryhmä, joka koostui sekä toimitustyön että tutkimustaitojen opettajista 1. 1 Työryhmään nimettiin lehtorit Raisa Koivusalo-Kuusivaara ja Sirkku Kotilainen sekä yliassistentti Iiris Ruoho. Koivusalo-Kuusivaara jäi työkiireidensä vuoksi työryhmästä pois ja hänen tilalleen nimettiin vuoden 2001 alussa Seppo Huiku. Ryhmä täydentyi 7

8 Tiedotusopin valintakokeet olivat vuoteen 2000 asti mitanneet journalistisia taitoja (aineistokoe), valintakoekirjojen hallintaa ja suomen kielen tasoa. Vanhamalliset kaksivaiheiset kokeet olivat olleet sekä kokeen laatijan että hakijan kannalta raskaat. Liikkeelle lähdettiin kokeilulla; kesällä 2001 järjestettiin yksiosainen, vain 4 tuntia kestävä valintakoe. Etukäteen luettu kirjallisuus yhdistettiin osaksi aineistokoetta. Työryhmän kiinnostus kohdistui kokeiden erottelevuutta mittaavien pohdintojen ohella korkeakoulupedagogisiin kysymyksiin. Oppimiskäsityksessä tapahtunut muutos ja osin sen pohjalta uudistetut laitoksen tutkintovaatimukset pakottivat pohtimaan valintakokeen luonnetta ja sen asemaa koulutuksellisten tavoitteiden osana. Valintakokeiden kokeiluluonteisuuden vuoksi tiedotusopin laitos päätti evaluoida kokeen ja arvioida asetettujen tavoitteiden toteutumista tulevien valintakokeiden edelleen kehittämiseksi Selvityksen aineisto ja rakenne Arvioinnin pohjana on kolme tiedotusopin pääaineopiskelijoilta ja hakijoilta kerättyä aineistoa. Ensimmäinen näistä on syksyllä 2000 opintonsa aloittaneiden pääaineopiskelijoiden strukturoimaton valintakoepalaute, joka toteutettiin laitoksen oman, uusille opiskelijoille suunnatun Oppimisen taidot kurssin yhteydessä. Toinen aineisto on vuoden 2001 valintakokeen yhteydessä strukturoidulla kyselylomakkeella kerätty palaute ja selvitys hakijan taustasta. Kolmannen aineiston muodostavat syksyllä 2001 opintonsa aloittaneiden pääaineopiskelijoiden mediaelämäkerrat, joiden avulla on selvitetty erityisesti tiedotusopin opiskelumotiiveja. Arvioinnin osana ovat lisäksi viestinnän alan opettajien kohdennetut haastattelut ja keskustelut. Selvityksen osana olevan tiedonhankinnan tavoitteena on ollut: a) selvittää valintakokeeseen osallistuvien taustoja ja hahmottaa kokeiluna toteutetun valintakokeen vastaanottoa hakijoiden keskuudessa b) arvioida sen soveltuvuutta tiedotusopin uudeksi valintakoemalliksi ja sisällöksi valintakoekysymyksien laatimiseen ja tarkastukseen osallistuvilla lehtoreilla Sakari Viista ja Inari Teinilä. Mukana työryhmässä oli myös suomen kielen kokeen laatinut opettaja Tiina Lehtonen. 8

9 Selvitys rakentuu johdannon lisäksi kuudesta muusta luvusta. Luvussa 2 käsittelemme valintakoekokeilua osana tutkintovaatimusten uudistamista. Esillä ovat tiedotusopin erityiskysymykset, kuten toimittajakoulutuksen ja tutkimuksen yhteensovittamiseen liittyvät ongelmat. Näemme valintakokeen arvioinnin ja siihen tässä selvityksessä liitetyt kehittämisajatukset osana koulutuksen vaikuttavuuden lisäämistä. Opetuksen laadun parantaminen puolestaan edellyttää koulutustavoitteiden määrittelyä ja tätä kautta opiskelijavalinnan ehtojen ja valintakokeella mitattavien ominaisuuksien täsmentämistä. Luvussa 3 esittelemme tiedotusopin valintakoekokeilun toteutusta. Tarkasteltavanamme ja arvioitavanamme ovat vuoden 2001 valintakoe, siihen osallistuvien hakijoiden ja kokeen laatijoiden arvio toteutuksesta. Luvussa 4 tarkastelemme kyselylomakkeella kerättyä tietoa vuoden 2001 hakijoiden taustasta ja esittelemme tärkeimmät tulokset. Luvussa 5 kurkistamme tilastojen taakse, sisään otettujen opiskelijoiden mediaelämäkertoihin. Niissä valitut opiskelijat nostavat esiin perustelujaan alalle hakeutumiseen sekä koulutukseen liittyviä odotuksiaan. Luvussa 6 vedämme lyhyesti yhteen selvityksen tilastollisen ja laadullisen osion tuloksia. Luvussa 7 pohdimme valintakokeen kehittämistä sekä valintakokeen ja koulutuksen sujuvan yhteispelin mahdollisuuksia. 9

10 2. VIESTINNÄN OPETUKSEN KEHITTÄMINEN JA OPISKELIJAVALINTA Ehdotuksessa tiedotusopin uusiksi opintovaatimuksiksi (Maasilta, Koivusalo & Ruoho 1998, liite 1) tavoitteeksi kirjattiin saada laitokselle lupaavia opiskelijoita, jotka asettavat oppimistavoitteensa korkealle ja omaavat kykyä ajatella itsenäisesti ja kriittisesti. Laitos puolestaan tarjoaisi tiedotusalan opintoihin hakeutuvalle opiskelijalle hänen kehitystään edistävän vahvan taustavoiman, sekä uusiin haasteisiin työntävän ja hyväksyvän ympäristön. Ehdotus hyväksyttiin laitoksen kannaksi tutkintovaatimusten uudistamiseksi henkilökuntakokouksessa. Tutkintovaatimuksia uudistettaessa opetussuunnitelmatyöryhmässä, henkilökuntakokouksissa ja muun muassa laitoksen Pedagogiikkaseminaarissa nousi esiin tarve kohottaa ammattiin opiskelevien opiskelijoiden motivaatiota tieteellisen ajattelun oppimiseen. Tämä sama tavoite liittyy myös valintakokeen uudistamiseen. Tutkintovaatimusten uudistamisen pedagogiset periaatteet ovat yhteen vedettyinä seuraavat: 1. Ajattelun taitojen opettaminen: tämän pedagogisen tavoitteen tulisi yhdistää sekä ammatillista että tieteellistä opetusta 2. Opiskelijalähtöisyys: otetaan huomioon vielä opiskelevien nuorten tapa ja taito tarkastella todellisuutta ja suhteuttaa opetuksen strategiat oppimiskykyyn; se edellyttää joustavaa opetussuunnitelmaa, oppimistaitojen opettamista ja opettajien halua kehittää opetustaan (korostettakoon, että tämä ei tarkoita opetuksen tason madaltamista, vaan sen kohottamista) 3. Joustava opetussuunnitelma: rakennetaan mahdollisimman joustava opetussuunnitelma, joka tarjoaa uusia haasteita opetukseen ja opiskelijoiden oman aktiivisuuden kehittämiseen sekä motivoi opetuskokeiluja ja sisällöllistä vaihtelua opetuksessa; integroidaan opetus ja tutkimus 4. Opetuksen kehittämiskokeilut: rohkaistaan opettajia ylittämään teoria/käytäntö -jaottelu ja kehittämään opetustaan opiskelijoita (ja itseään) aktivoivaan suuntaan 2.1. Teoria versus käytäntö Valintakokeen sisällöllisiä tavoitteita asetettaessa on alan erityispiirteiden lisäksi pohdittava niiden tarjoamaa latenttia oppimiskäsitystä. Pelkästään jo valintakoekysymyksen muoto - onko se yksilöity asiakysymys vai ongelmaperustainen tehtävä - säätelee konventiona tapaa, jolla mahdollinen tuleva yliopisto-opiskelija organisoi kirjoissa tarjotun tiedon ajattelunsa ja ammatti-identiteettinsä ainekseksi. 10

11 Yliopistotasoisen ammattikoulutuksen kipupiste on pitkään ollut teorian ja käytännön suhde. Tutkinnolle ja sitä myöten valintakokeille asetettuja vaatimuksia on tiedotusopissakin sävyttänyt erottelu tieteelliseen ja ammatilliseen tietoon. Erottelu juontaa juurensa yhtäältä vanhasta toimittajakouluperinteestä ja toisaalta nuoremmasta, mutta varsinkin 1980-luvun alussa vilkkaana käynnistyneestä ja aina näihin päiviin asti säteilevästä tiedotusopin oppialakeskustelun perinteestä. Myöhemmin näitä kahta perinnettä on pyritty yhdistämään erityisesti journalismin kehittämiseen ja tutkimukseen tähtäävissä projekteissa (jollaisia tuottaa esimerkiksi Journalismin tutkimusyksikkö). Vaikka yksittäisissä tutkimusprojekteissa onkin pystytty lähentämään tieteellistä ja ammatillista tietoa, toimittajakoulutuksen ja tutkimustaitojen opetuksessa teorian ja käytännön yhdistäminen ei ole onnistunut yhtä hyvin. Uusista tutkintovaatimuksista huolimatta journalististen ja tutkimuksellisten taitojen opetus on edelleen kaksi toisensa harvoin kohtaavaa opetussuunnitelmaa. Kyse on muustakin kuin yksinkertaisesti vain teorian ja käytännön vaikeasta yhdistämisestä. On olemassa erilaisista tapoja ymmärtää käytäntö ja teoria. Rajalinja ei välttämättä kulje toimittajakoulutuksen ja tutkimuksen välillä, vaan pikemminkin niiden sisällä. Yhteistyölle avautuisi uusia mahdollisuuksia jo pelkästään sillä, että tämä rajalinja tunnistettaisiin. Yliopistoyhteisössä toimimiseen liittyy olennaisesti tiedollisen ambivalenssin, moniarvoisuuden ja erilaisten näkökulmien sieto. (Keskustelusta tieteellisen ja ammatillisen tiedon välisistä eroista, ks. Raunio 1999, ) Korkeakoulupedagogisesta näkökulmasta vastakkainasettelu on joka tapauksessa keinotekoinen, sillä sekä tieteellinen että ammatillinen tieto sisältävät kumpikin teoriaa ja käytäntöä. Toisin kuin useimmiten korostetaan, myös tieteellisen tiedon opettamiseen liittyy niin sanottua menettelytapa- ja taitotietoa, esimerkiksi tiedekirjallisuuden lukemisessa, käsitteellisen ajattelun arvioinnissa, kirjoittamisessa ja tutkimuksen raportoinnissa. Ja päinvastoin; ammatilliset opinnot sisältävät teoreettista ajattelua, käsitteellistämistä, selkeää ilmaisua, kielellistä harjoittelua, asiayhteyksien etsimistä ja aineistojen tutkimista. Ajattelun taitojen opettaminen on ennen muuta laadullinen projekti, joka edellyttää paljon sekä opiskelijalta että opettajalta. Ammatillisen ja tieteellisen tiedon opettamista yhdistääkin ajattelun taitojen opettaminen. Ihanne sopii hyvin sivistysyliopiston utopiaan, muttei taivu ongelmitta ammattikorkeakoulun opetussuunnitelmaan. Pedagogisena johtoajatuksena on kouluttaa journalismin ja mediatutkimuksen asiantuntijoita, jotka eivät olisi kritiikittömästi ja ilman harkintaa sitoutuneet mihinkään ammatillista ja intellektuaalista kehitystään kahlehtivaan ajattelukulttuuriin. 11

12 Oppijakeskeisyys tai opiskelijalähtöisyys on herättänyt erityisesti opettajissa monia ristiriitaisia ajatuksia. Sen voi kuvitella esimerkiksi merkitsevän sitä, että päätösvalta opetuksen sisällöstä siirtyy opettajilta opiskelijoille. Pedagogisessa mielessä oppijakeskeisyys tarkoittaa sitä, että opiskelijat ottavat nykyistä enemmän itse vastuuta omasta oppimisestaan. Siihen yhdistetty laadukas opetus on asiakeskeistä, palaute välitöntä ja mahdollisimman selkeisiin kriteereihin perustuvaa. Itseohjautuvuudesta oppimisessa on kirjoittanut osuvasti muun muassa journalismin professori Gerald Grow (1991). Itseohjautuvuus edellyttää ennen kaikkea sellaisen oppimisympäristön luomista, jossa opiskelijat ovat osa yliopistoyhteisöä ja jossa heidät otetaan tutkinnon alusta lähtien mukaan tiedon tuottamiseen. Opetustilanteissa oppijakeskeisyys ja itseohjautuvuuden edesauttaminen edellyttävät sitä, että opettaja pyrkii entistä paremmin jo ennakkoon huomiomaan opiskelijoiden tiedolliset ja taidolliset valmiudet. Opetusmenetelmällisesti oppijakeskeisyydessä korostuu tiedon jakamisen asemesta ongelmaperustaisuus. Ongelmaperustainen opetus on muuta kuin etukäteen annettujen ongelmien ratkaisuja. Tarkalleen ottaen siinä on kyse tutkivasta oppimisesta, tutkimuksen ja opetuksen yhdistämistä, jolloin ongelmien rakentaminen on osa oppimisprosessia. Tällainen oppiminen toteutuu parhaimmillaan koko opetussuunnitelman tasolla siihen kytkeytyvissä yhteistoiminnallisen oppimisen projekteissa. (Poikela & Poikela 1998 ja Poikela 2001.) Kyse on harjaantumista vaativasta menetelmästä, johon opettajan tulisi voida kouluttautua esimerkiksi pedagogisilla kursseilla. Oppimista tarkastellaan korkeakoulupedagogisessa tutkimuksessa olennaisesti sosiaalisena tilanteena, ei niinkään tiedon siirtona (Remes et al. 1995, 33). Oppimisen ymmärtäminen sosiaalisena tilanteena tarkoittaa sitä, että itse oppiminen ja opetus nähdään tekoina, joissa tietoa joko aktiivisesti tuotetaan tai sitä torjutaan. Toisin sanoen tunnustetaan sosiaalisten tilanteiden rooli tiedon tuottamisessa, on sitten kyse opettamisesta tai oppimisesta. Myös valintakokeessa välitetään hakijoille käsitys yliopistokulttuurissa toimimisesta ja tiedon tuottamisen tavoista. Sosiaalisiin tilanteisiin kuuluvat roolit, joihin opettaja ja opiskelija opetustilanteessa asettuvat. Valintakoetilanteessakin on erilaisia rooleja. Kysymystä ei useinkaan pohdita ja osapuolet voivat ymmärtää oman roolinsa valintakoetilanteessa hyvin eri tavoin. Odotetun roolin omaksuminen luonnollisestikin vaikuttaa valintakokeessa tuotetun tiedon luonteeseen. Jos hakija on käsityksessä, että häneltä odotetaan ulkolukutaitoa ennemminkin kuin analysointitaitoa, rooliodotukset voivat käydä ristiin. 12

13 Tästä kaikesta seuraa se, että voimme tiedostamattamme opettaa valintakokeessa sellaista mitä emme itse asiassa haluaisi. Voimme esimerkiksi antaa kuvan, että yliopisto-oppiminen on luonteeltaan tiedon kumuloitumista. On mahdollista, että välitämme tieteellisestä tiedonmuodostuksesta ja tutkimuksesta sen arkea vastaamattoman kuvan ja vieroitamme opiskelijat siitä jo ennen varsinaisen opiskelun alkua. Voimme hyvää tahtoen painottaa sellaisten ammatillisten taitojen osuutta tutkinnon alkuopetuksessa, jotka ovat suhteellisen nopeasti omaksuttavissa. Millä varmistamme ettemme tiedostamattamme siirrä odotuksia nopeasta oppimisesta myös tutkimustaitoihin? Vaikka luova prosessi on tieteessä vähintään yhtä vaikeasti määriteltävissä oleva ilmiö kuin taiteellinen luovuuskin, sekin on prosessi, joka tarvitsee aikaa (ks. Hakala 2002). Modernin, konstruktivistisen oppimiskäsityksen mukaan oppiminen on olennaiselta osin uuden tiedon tuottamista subjektiivisesti (von Wright, & Rauste von Wright 1994). Lyhyesti sanottuna oppiminen perustuu aina oppijan aikaisemmin omaksumiin tietoihin ja taitoihin ja jokainen uusi oppimiskokemus on yksilöllinen. Saadessaan siten mahdollisuuden suhteuttaa uusia käsitteitä ja toimintoja mahdollisimman tehokkaasti aikaisemmin oppimaansa, hakija tuottaa samalla subjektiivisesti motivoitua tietoa ja toimintatapoja, jotka on mahdollista ottaa arvioitavaksi valintakokeessa. (ks. lisäksi kokemuksellinen oppiminen Kolb 1984, kriittinen reflektio Mezirow 1995) Lähtemällä liikkeelle opiskelijoille läheisistä aiheista valintakoeaineisto (kirjallisuus ja kokeessa jaettava materiaali) voi virittää hakijan huomion ja saada asian merkitsemään hänelle jotakin. Mikäli aineisto esittää tutulle ajatusmallille uuden tulkinnan, nuorella lukijalla on mahdollisuus yhdistää sen aiemmin omaksumaansa näkemykseen tai kokemukseen asiasta ja - mikäli sillä on hänelle merkitystä ja mikäli hän sitoutuu työstämään tätä uutta näkemystä mielessään - alkaa uuden, subjektiivisen tiedon muodostus. Oppiminen on tässä mielessä kontekstuaalista ja ajallisesti siirtyvää (ks. Järvinen, Koivisto & Poikela 2000, ). Tiivistetysti voikin sanoa, että valintakoekirjan lukeminen, luennon kuunteleminen, tenttiminen, harjoitustyöt ja valintakoe onnistuvat oppimiskokemuksina vain mikäli (1) opiskelija ymmärtää tarjotun tiedon merkityksen, (2) mikäli se suhteutuu hänen aiemmin omaksuttuun tietoonsa ja kokemukseensa, (3) mikäli hän pystyy sitä itsenäisesti soveltamaan, ja (4) mikäli se lisäksi kehittää hänen persoonallisuuttaan. Pelkkään muistinvaraiseen tietoon tähtäävä opetus (jota valintakokeen kirjatehtävät valitettavasti pitkään edustivat) on kaukana modernista oppimiskäsityksestä. Muistitiedon korostus on peräisin 1000-luvun Kiinasta, jossa tulevien virkamiesten oli painetun tiedon vähäisyyden vuoksi pakko opetella ulkoa asiat ja tenttiminen suoritettiin suljetuissa kopeissa. 13

14 2.2. Opiskelijapalaute tiedotusopin valintakokeesta 2000 Tiedotusopin valintakokeen arvioimiseksi ensimmäinen palaute kerättiin syksyllä 2000 aloittaneilta tiedotusopin pääaineopiskelijoilta. Heidät oli valittu kaksiosaisella valintakokeella, johon osallistui 460 hakijaa. Suuren hakijamäärän vuoksi koe oli jouduttu jakamaan useaan tilaan yliopiston päärakennuksessa. Valintakoe kesti yhteensä kahdeksan tuntia ja järjestettiin samana päivänä kahdessa osassa. Aamupäivällä järjestetty kolmen tunnin koe, niin sanottu kirja-osio koostui kirjatentistä (John Fiske: Merkkien kieli, Risto Kunelius: Viestinnän valtateillä ja Veikko Pietilä: Terveisiä uutisista). Kaikista kolmesta kirjasta oli omat, erilliset kysymyksensä. Iltapäivällä toteutettuun viiden tunnin mittaiseen aineistokokeeseen oli yhdistetty erillinen suomen kielen koe. Aineisto-osiossa oli siten kolme eri tehtävää, jutun kirjoittaminen (aiheena energiapolitiikka), kuvatehtävä (kuvasarja, jota jatkettiin piirtämällä) ja suomen kielen tehtävä. Kirjallisuudesta tehdyillä kysymyksillä ja perinteisellä aineistokokeella ei ollut mitään yhteyttä toisiinsa ja ne arvosteltiin erikseen. Kun kaikilla tehtävillä oli oma tarkastajansa, kysymysten laatimiseen tarvittiin kaikkiaan viisi opettajaa. Syksyn 2000 Oppimisen taidot kurssilla uusia tiedotusopin pääaineopiskelijoita pyydettiin avoimen kysymyksen muodossa kertomaan kokemuksiaan pääsykokeista. Palautetta antoi 24 opiskelijaa. Yleisarvosana valintakokeesta oli hyvä. Sitä verrattiin Jyväskylän viestinnän laitoksen kaksiosaiseen pääsykokeeseen, jonka koettiin karsivan hakijat liian aikaisessa vaiheessa (kirjatehtävän ja ensimmäisen sovellustehtävän jälkeen). Tampereen kahdeksantuntista valintakoetta pidettiin raskaana. Monien hakijoiden voimat alkoivat olla vähissä kokeen loppupuolella. Rankkuudelle etsittiin palautteissa tarkoituksenmukaisuutta: Pääsykoe oli raskas, koska ensin tentittiin kirjat ja sen jälkeen edellytettiin tekstinluomiskykyjä. Toisaalta tämä mittasi paineensietokykyä. Pääsykoe kokonaisuutena oli varsin raskas paketti, mikä toisaalta oli seurausta monipuolisista kysymyksistä. Valintakokeen kirja-osioita pidettiin yleisesti ottaen helppona. Kirjat lukemalla tehtävistä selvisi. Huomionarvoista on, ettei itse valintakoekirjoja juurikaan arvosteltu. Mikäli arvostelua esiintyi, se liittyi kahden kirjoittajan (esimeriksi Fiske ja Kunelius) eräisiin toisistaan poikkeaviin tulkintoihin samasta asiasta. Kokeen kirja-osiota kehuttiin erityisesti sen erottelukyvystä: 14

15 Koe oli kohtuullisen vaikea taatusti niille, jotka eivät olleet kirjoihin riittävästi perehtyneet. Olin kokeessa toista kertaa, hyvin valmentautuneena, joten kysymyksiin vastaaminen sujui suuremmitta mutkitta. Ulkoa opetteleminen oli kokeista selviytyäkseen liki välttämättömältä. Kirjatehtävän tiettyä kaavamaisuutta kritisoitiin; osassa kirjoista esitetyissä kysymyksissä vastaukselle oli varattu rajattu tila. Jotkut olivat odottaneet kirjoista enemmän sovellustehtäviä. Raskaana ja hankalana pidettiin juttutehtävää energiapolitiikasta. Oheismateriaalin lukeminen oli työläs erityisesti niille hakijoille, joille aihepiiri oli uusi. Palautteesta käy ilmi, että osa oli kuvitellut epäonnistuneensa juttutehtävässä ja menettäneensä näin mahdollisuuden sisäänpääsyyn. Eräs opiskelija epäili, että juttutehtävästä suoriutumisessa pärjäsivät parhaiten ne, joilla oli kokemusta toimittajan työstä: Soveltavassa kokeessa pärjäämiseen eivät riitä laudaturtason kirjoittajanlahjat tarvitaan tietämystä ja KOKEMUSTA nimenomaan lehtijutun kirjoittamisesta. Pystyäkseen seulomaan olennaisen 20 sivun materiaalista, syventymään annettuun aiheeseen ja kirjoittamaan aiheesta julkaisukelpoisen jutun alle 5 tunnissa, ihminen tarvitsee rutiinia. Myös kuvatehtävän tarkoitusta mietittiin palautteessa yleisesti, vaikka itse tehtävästä pidettiin ja sen äärellä oli jopa viihdytty. Tehtävän nähtiin arvioivan luovuutta ja visuaalista hahmottamista, mutta tämän yhteyttä tuleviin opintoihin ja toimittajan työhön ei osattu ainakaan omalla kohdalla motivoida. Kielioppi-osuutta (suomen kielen koe) pidettiin odotettua yksinkertaisempana. Tosin suomen kielen arvostelussa nähtiin liikaa tulkinnanvaraisuutta. Vuoden 2000 valintakoe siis erotteli, valikoi ja testasi hakijoita, mikäli kokeesta saatuun palautteeseen on uskominen. Samalla koe tuotti käsityksiä tiedotusopista oppiaineena ja tamperelaisesta journalismikoulutuksesta. Palautteen perusteella hakijat saivat ainakin sen käsityksen, että tiedotusopissa kirjoitetaan juttuja, kouluttaudutaan ensisijaisesti toimittajiksi ja edellytetään tenttikirjojen yksityiskohtaista hallintaa. 15

16 2.3. Valintakokeen arviointi osana opetuksen laadun parantamista Korkeakoulujen arviointineuvosto ja Opiskelijajärjestöjen Tutkimussäätiön arviointiryhmä esittää, että opiskelijavalintojen kehittämiselle asetetaan kolme päätavoitetta: hakijasuman purku ja hakijoiden nopea sijoittuminen opintoihin, valintojen sisällöllinen kehittäminen ja valintamenettelyn parantaminen (Sajavaara et al. 2002). Tiedotusopissa on kaihdettu etenkin aloitusiän alentamista. Työ- ja elämänkokemuksella on nähty olevan positiivisia vaikutuksia sekä opintoihin motivoitumisessa että ammatissa toimimisessa. Luotettavan tutkimustiedon puuttuessa tutkintoaikojen pitkittymisen syynä on pidetty aikaista työelämään siirtymistä, ei motivaation puutetta. Opiskelijavalintaa tulisi arvioida yhteydessä koulutukseen, mikä taas edellyttää koulutuksen tavoitteiden asettamista (Hämäläinen & Moitus 1998, 31). Tämä strateginen tehtävä pitää sisällään kysymyksiä, jotka liittyvät esimerkiksi yliopistotasoisen ja ammattikorkeakoulussa annettavan koulutuksen eroihin. Koulutuksen tavoitteet on asetettava suhteessa resursseihin, joista yksi liittyy opiskelijoilta edellytettäviin perusvalmiuksiin (emt. 32). Valintakokeen arvioinnissa opiskelijapalautteella on tärkeä asema, mutta lisäksi laitoksen opettajien tulisi arvioida opiskelijavalintaa ja pohtia, mikä sen merkitys on koulutuksessa ja millaista käsitystä oppialasta ja sen koulutuksesta valintakokeet tuottavat. Valintakokeet nimensä mukaisesti valikoivat, ne korostavat yhdenlaisia taitoja ja mahdollisesti väheksyvät toisia. Edellä tuli jo ilmi, että yliopistojen valintakokeiden tulisi mitata opiskelijoiden oppimisvalmiuksia ja motivaatiota. Se lienee valintakokeen minimitehtävä. Opiskelijavalinnasta tulisi poistaa kaikki koulutustavoitteiden ja resursoinnin (henkilötyötunnit) kannalta turha aines. Jos valintakoe on liian raskas ja kirjatenttimäinen, on mietittävä sen mielekkyyttä. Halutaanko kokeella mitata tulevien opiskelijoiden jaksamista ja sietokykyä? Mitä puolestaan mitataan kysyttäessä yksityiskohtaista tietoa mitataanko silloin ulkoa oppimista vai oleellisten yksityiskohtien tuottamista luetusta kirjallisuudesta? Entä miten huomioidaan koulutusalan erityisyys? Edellyttäväkö tiedotusopin opinnot joitakin ennalta omaksuttuja taitoja vai onko oikea asenne oppimiseen riittävä edellytys? Tiedotusopin opiskelijavalinnan uudistaminen lähti liikkeelle varsin yksinkertaisista kysymyksestä: Millaisia valmiuksia edellytetään opiskelijalta, 16

17 jonka tulisi myöhemmin siirtyä työelämään yliopistollisen koulutuksen saaneena journalistina tai muuna viestintäalan asiantuntijana? Toisin sanoen, millaisia hakijoita valintakokeen avulla halutaan karsia opiskelijoiksi? 2.4. Viestintäala tarvitsee uteliaita ja analyyttisiä moniosaajia Viestintäalan koulutustoimikunnan pohti kokouksessaan kysymystä, millainen olisi sopiva viestinnän opiskelija. Journalistista koulutusta pohtineen työryhmän muistiossa Ari Valjakka, Jarmo Häkkinen, Tapio Kujala ja Kristiina Wuolio kirjaavat siinä eräitä omia näkemyksiään vuosituhannen vaihteen jälkeisistä ammattitaitovaatimuksista: Journalisti on vaativan journalistisen sisällöntuotannon ammattilainen, joka harjoittaa ammattiaan itsenäisesti tai työryhmän jäsenenä. Vaativan sisällöntuotannon tehtävissä eri medioissa koulutuksen tavoitetasona on ylempi korkeakoulututkinto. Varsinaisen journalistikoulutuksen opinnot voivat koostua 120 opintoviikon jaksosta, jonka voi suorittaa aiemman ammattikorkeakoulu- tai yliopistotutkinnon lisänä tai ennen syventäviä maisteriopintoja vakiintuvissa tai vaihtuvissa maisteriohjelmissa. Työssä oppiminen nousee keskeiseksi journalistisen osaamisen kehityskanavaksi. Journalistiksi on pääsääntöisesti tultu kolmea väylää: vapaan harjoittelun tai oppisopimuksen kaltaisen työsuhteen kautta, yliopisto-opiskelun tai muun journalistisen opiskelun kautta sekä muun yliopisto-opiskelun ja siihen liitetyn työharjoittelun kautta. Toimittajakoulutuksen keskeisiä sisältöjä yliopistossa ovat olleet äidinkieli ja vieraat kielet, yleissivistävät aineet, journalistiikka, tiedotusoppi ja viestintä sekä tiedonhaku, uusi teknologia sekä käytännön ammattiopetus ja työharjoittelu. Viestintäalan koulutustoimikunnan mukaan hyvälle toimittajalle ja journalistille luontaisia ominaisuuksia ovat lisäksi tiedonhalu, jatkuva uteliaisuus, älyllinen rehellisyys, analyyttisyys sekä hyvä yleissivistys. Asiasisältöjen tuottamisessa ja toimittamisessa on etuna kokonaisuuksien hallinta, joka yleensä edellyttää akateemista loppututkintoa, maisterikoulutusta. Viestinten palveluksessa tarvitaan myös ilmaisuun ja esiintymiseen erikoistuneita journalisteja, joiden koulutuksessa taidekorkeakoulun ja ammattikorkeakoulujen kulttuurisektori on vahvoilla. Olennaisen tiedon seulojia ja prosessoijia kaivataan. Journalisteilta edellytetään ammattitaitoista lähdekritiikkiä eli analyyttistä lukutaitoa. Samaisessa viestintäalan koulutustoimikunnan muistiossa esitellään lisäksi kouluttajien näkemyksiä. Heikki Luostarinen Jyväskylän yliopistosta korostaa journalistisen näkemyksen ja laaja-alaisen oppimisympäristön yhteyttä. Hän muistuttaa, että pitää kouluttaa sellaisia journalisteja, jotka auttavat mediaa paitsi säilyttämään yleisönsä, myös säilyttämään yleisönsä arvostuksen ja luottamuksen. Tampereen yliopistoa toimikunnassa edustaneen Hannu Vanhasen mielestä tarvitaan visuaalisen näkemyksen omaavia journalisteja. 17

18 Minna Tarkka Taideteollisesta korkeakoulusta painottaa puolestaan muistiossa sitä, että epävarmuuden sietokyky on journalistille tärkeä ominaisuus. Tarkan mukaan Taideteollisessa korkeakoulussa tavoitteena on jaettu asiantuntijuus ja yhteisöllinen oppiminen, jossa korostuvat design ja argumentointi sekä reflektiivinen työskentelytapa oppimispäiväkirjoineen ja portfolioineen. Muistiossa todetaan, että toimittajakoulutuksen valintakokeissa tulee kiinnittää huomiota hakijan kirjalliseen esitystaitoon, esiintymistaitoihin sekä kykyyn erottaa olennainen tieto epäolennaisesta. Ryhmätyötaitojen koulutukseen on jatkossa kiinnitettävä huomiota, koska tapahtumien taustojen selittäminen on yleistymässä, ja se sujuu luontevimmin ryhmätyönä. Moniammatillisissa työryhmissä työskentely edellyttää harjoittelua. Opinnäytetöissä olisi haettava uusia yhteistyömuotoja alan yritysten kanssa työelämäyhteyksien parantamiseksi. Alan jatkotutkinnot olisi tehtävä tiiviissä yhteydessä työelämään. Journalistikoulutuksessa tulisi niinikään kiinnittää huomiota tietoyhteiskunnan kansalaiskeskustelun ja osallistumismahdollisuuksien edistämiseen. Saman tyyppisiä tavoitteita toimittajille asettavat alan kouluttajat Tampereella, Jyväskylässä ja Helsingissä. Lehtorit Sirkku Kotilainen ja Seppo Huiku haastattelivat tätä varten opettajia keväällä 2000 ja Tavoitteena oli selvittää sitä, millaisia opiskelijoita toimittajakouluttajat haluaisivat valintakokeiden kautta tavoittaa. Lähes kaikkien haastateltujen mukaan päätoimisilla toimittajaopiskelijoilla tulisi olla elämänkokemusta, jota suoraan koulun penkiltä tulevilla tuoreilla ylioppilailla ei välttämättä ole. Elämänkokemusta ja luovuutta on kuitenkin vastaajien mielestä hankala mitata valintakoevaiheessa. Haastateltavat pitävät kieltä toimittajan tärkeimpänä työvälineenä on hän sitten missä välineessä tahansa. Opiskelijan tulisi lisäksi osata erottaa eri tilanteissa olennainen tieto epäolennaisesta. Valintakokeen tulisi olla myös sellainen, että se suosisi nopeaa oivalluskykyä ja kokonaisuuden hahmottamista. Hyvällä tutkijalla ja hyvällä toimittajalla koetaan olevan useita yhteisiä ominaisuuksia. Molemmissa tehtävissä tarvitaan kykyä jäsentää asioita palasteltaviksi kysymyksiksi, kykyä hankkia tietoa näihin kysymyksiin vastaamiseksi ja kykyä esittää vastaukset sellaisessa muodossa, että muutkin ne ymmärtävät. Lisäksi sekä toimittajan että tutkijan tulisi olla kriittisiä sen suhteen, mitä opetuksessa tarjotaan tietona. 18

19 2.5. Havainnointia, analysointia ja soveltamista paineen alaisena? Mikä on siis keskeinen taito tai ominaisuus, jota potentiaaliselta toimittajalta ja tutkijalta tulisi valintakokeessa mitata? Edellä esitetyn perusteella taito tai taidot muodostuvat tiedonhankinnasta, tiedon arvioivasta erittelystä ja tiedon uudelleen jäsennystaidosta kiireisessä ympäristössä. Tällaista taitopakettia Pekka Saarnio nimittää havainnoinnin ja analysoinnin proseduraalisiksi toimintavalmiuksiksi. Saarnio (1995) käyttää käsitettä proseduraalinen tutkimuksessaan sosiaalityön opiskelijavalinnasta. Käsite kuvaa hänelle sellaista rationaalista toimintaa, joka on muuntunut intuitioksi, tiedostamattomaksi toiminnaksi, esimerkiksi taidoiksi hallita joitakin sosiaalisia tilanteita aiemmin omaksutun ajattelu- ja/tai toimintakaavan mukaan. Ajattelun taitojen ohella kyse on siis lisäksi sosiaalisista taidoista, esimerkiksi taidoista ottaa muut huomioon. Mikään yksittäisessä lukioaineessa menestyminen ei välttämättä kerro tällaisista kyvyistä. Saarnion mukaan reaalikokeen pistemäärällä näyttäisi kuitenkin hänen tutkimuksessaan olleen vaikutusta kehittyneen sosiaalityössä tarvittavan - analysointikyvyn kanssa. Vastaavaa tilastollista tutkimusta ei ole tehty siitä, korreloivatko jotkin lukioaineet ja esimerkiksi toimittajan työssä tarvittavat niinikään tutkimattomat - sosiaaliset ja muut taidot positiivisesti keskenään. On mahdotonta ottaa kantaa perustavanlaatuiseen kysymykseen, onko jollakin henkilöllä myötäsyntyistä proseduraalista, kehittynyttä analysointitaitoa. Sen sijaan voimme olettaa, että yksi on harjaantunut, tottunut tai motivoitunut analysointiin paremmin kuin toinen. Taitoa on lisäksi mahdollista oppia, viimeistään yliopistossa. Sitä ennen ajattelun ja sosiaalisen toiminnan malleja opitaan ja sisäistetään koulussa, lukemalla tietokirjallisuutta, kaunokirjallisuutta, katselemalla elokuvia ja rakentamalla malleja. Jotkut harjaantuvat kehittyneeseen analysoivaan havainnointiin harrastusten kautta, toiset esimerkiksi lukemalla filosofiaa ja vastaavaa kirjallisuutta. Voisi ajatella, että myöskin elokuva ja draama edesauttavat analysointitaitojen kehitystä. Miten tällaista toimintavalmiutta voidaan sitten mitata valintakokeessa? Saarnion mukaan sitä voidaan mitata painottamalla reaaliaikaisuutta tehtävässä siten, että tiedonhankintaa ja analysointia edellytetään samaan aikaan ja tietyssä ajassa. Tätä on perinteisesti mitattu tiedotusopissa kirjoituttamalla hakijoilla uutinen tai reportaasi. 19

20 Mutta millaisella tehtävällä tai tehtävillä valmiuksia tulisi mitata kolmannella vuosituhannella, kun tavoitteena on kouluttaa viestinnän alalle eri viestinnän muotojen (tekstin, kuvan, äänen ja niiden yhdistelmien) analyyttisia ja uteliaita moniosaajia? Tulisiko audiovisuaalista ainesta ja mahdollisesti digitaalista ainesta lisätä valintakokeen tehtäviin? 20

21 3. VALINTAKOEKOKEILUN 2001 TOTEUTUS JA PALAUTE Tiedotusopin valintakoetyöryhmän ensimmäinen tehtävä oli pohtia kokeen pituutta sekä kirja-osion funktiota ja suhdetta aineisto-osioon. Harkinnan jälkeen työryhmä päätyi esittämään, että vuoden 2001 valintakoe lyhennettäisiin neljään tuntiin ja että kokeen muoto olisi aineisto-koe ja että erillisestä kirjaosioista luovuttaisiin. Aineistokokeeseen luettavien kirjojen määrää vähennettiin kahteen (John Fiske: Merkkien kieli ja Kunelius: Viestinnän valtateillä). Alueellinen tasa-arvo oli lisäsyy kokeen lyhentämiseen kuudesta neljään tuntiin. Hakijoilla olisi näin asuinpaikastaan riippumatta mahdollisuus osallistua kokeeseen matkarasituksen liiaksi häiritsemättä suoritusta. Pyrkijöille suunnatun valintaoppaan teksti kuuluu: Aineistokoe, maksimipistemäärä 70 pistettä. Kirjallisuuteen ja valintakokeessa jaettavaan ja/tai esitettävään materiaaliin perustuvissa tehtävissä painotetaan hakijan kykyä ymmärtää, tiivistää ja muokata annettua aineistoa ja arvioidaan hakijan journalistisia taipumuksia ja kykyä kirjalliseen ilmaisuun ja kuvalliseen lukutaitoon. Valintakoetyöryhmässä päädyttiin harkitsemaan seuraavanlaista aineistokokeen rakennetta: 1. audiovisuaalinen tehtävä 2. tekstitehtävä ja suomen kielen koe 3. kuvatehtävä sekä kokeen ulkopuolinen mediaelämäkerta Vaikka lopullinen koe muotoutui pääosin tämän rakenteen pohjalta, niin työryhmä käsitteli vielä tulevissa kokouksissaan useampaan kertaan muun muassa aineistokokeen eri osien välistä suhdetta ja erityisesti kirjallisuuden soveltamista eri tehtävien osaksi. Ryhmä pohti mahdollisuuksia audiovisuaalisen tehtävän tekniseen toteuttamiseen. Videomateriaali tulisi näyttää samanaikaisesti ja mieluusti yhdessä tilassa. Tulisiko muihinkin tehtäviin vastata samassa tilassa? Ja jos se ei kävisi, miten toteuttaa n. 500 hakijan siirtyminen ja jakaminen muihin tiloihin? Aluksi työryhmä harkitsi vakavasti kuvatehtävän ja tekstitehtävän yhteen nivomista. Eräänä ideana oli tehtävä, jossa arvioitaisiin sanomalehden yhtä 21

22 sivua tai aukeamaa sekä tekstin että kuvan osalta. Työryhmä pohti lisäksi suomen kielen kokeen yhdistämistä muihin tehtäviin. Koska valintakoetyöryhmällä oli yhtäältä tarve vertailla kokelaiden taustoja kokeessa menestymiseen sekä toisaalta toive mitata hakea alalle viittaavaa harrastuneisuutta, ajatus mediaelämäkerrasta oli sekin alusta alkaen mukana suunnitelmissa. Yliopiston rekistereihin kirjautuu nimittäin nykyisin tietosuojasyistä hyvin vähän informaatioita opiskelijoiden taustoista. Alkuverryttelyn jälkeen työryhmä laajeni ja mukaan tulivat uuden valintakokeen toteuttavat opettajat kokonaisuudessaan. Työryhmä kokoontui kevään aikana useita kertoja. Jokainen valintakoekysymys suunniteltiin yhdessä, ja audiovisuaalinen tehtävä lisäksi uutena osa-alueena esitestattiin ulkopuolisilla vaikeusasteen säätämiseksi. Aikaisempina vuosina yhteistyö tehtävien laatijoiden välillä oli ollut satunnaisempaa ja kohdistunut ennen muuta journalistisiin aineistotehtäviin. Työryhmä keskusteli erityisesti uuden koe-osion eli audiovisuaalisen tehtävän merkityksestä. Keskustelussa tuli esille kaksi kantaa kuvatehtävän tarkoituksesta. Yhtäältä tehtävällä haluttiin valikoida esteettistä lahjakkuutta omaavia hakijoita ja toisaalta tehtävällä nähtiin erityistä kulttuurista (visuaalista) lukutaitoa korostava merkitys. Tehtävän tarkoituksesta ei päästy täyteen yksimielisyyteen, sillä perustava erimielisyys johtui kahdesta erilaisesta tavasta mieltää kuvallisen kulttuurin analyysi. Niinikään vilkas keskustelu käytiin suomen kielen kokeesta. Vaikka tiedotusopissa on perinteisesti ollut runsaasti journalistisen suomen kielen harjoittelua, suomen kielen taito nähtiin tärkeäksi mitata jo valintakokeessa. Mediaelämäkerran asemesta valintakokeesta päätettiin teettää vapaaehtoinen lomakekysely. Lomakekyselyn yhteydessä kerättäisiin luvanvaraisesti tietoa hakijan taustasta ja sellaisista tekijöistä (esimerkiksi media-alan kurssit, työkokemus ja vanhempien työskentely media-alalla), jotka antaisivat aiheen pohtia kokelaan aikaisempaa suhdetta medioihin Valintakokeen toteutus ja tehtävät Tiedotusopin 2001 valintakoe oli neliosainen. Se alkoi Tampereen yliopiston juhlasalissa audiovisuaalisella tehtävällä. Kyselylomake jaettiin pyrkijöille tässä vaiheessa. Aikaa audiovisuaaliseen tehtävään ja siihen vastaamiseen oli juhlasalissa käytettävissä enintään yksi tunti, jonka jälkeen I osan vastaukset kerättiin pois. Tämän jälkeen hakijat siirtyivät luentosaleihin, joissa jaettiin tehtävät II (kuvatehtävä), tehtävä III (juttutehtävä) sekä tehtävä IV (suomen 22

DUAALIMALLIHANKE. Teemu Rantanen Laurea-amk 4.12.08

DUAALIMALLIHANKE. Teemu Rantanen Laurea-amk 4.12.08 DUAALIMALLIHANKE Teemu Rantanen Laurea-amk 4.12.08 Taustaa Kiinnostuksen kohteena ovat ammatillisen ja tieteellisen korkeakoulutuksen tehtävät ja työnjako ylempien korkeakoulututkintojen osalta Keskeinen

Lisätiedot

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista YTM, suunnittelija Sanna Lähteinen Sosnet, Valtakunnallinen

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin

Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Luennon teemat Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Hanna Salovaara, tutkija Kasvatustieteiden tiedekunta Koulutusteknologian tutkimusyksikkö Oulun Yliopisto Pedagogiset mallit ja skriptaus

Lisätiedot

Yliopistojen valintakokeiden kehittäminen

Yliopistojen valintakokeiden kehittäminen Yliopistojen valintakokeiden kehittäminen Sari Lindblom-Ylänne, professori, johtaja Yliopistopedagogiikan tutkimus- ja kehittämisyksikkö Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Helsingin yliopisto Mitä hyvän

Lisätiedot

POLIISI (ylempi AMK) Valintaperusteet 12.2.2016

POLIISI (ylempi AMK) Valintaperusteet 12.2.2016 POLIISI (ylempi AMK) Valintaperusteet 12.2.2016 Hyväksytty Poliisiammattikorkeakoulun hallituksessa 12.2.2016 1 SISÄLLYS 1. OPISKELIJAVALINNAN YLEISPERIAATTEET... 2 2. KOULUTUKSEN TUOTTAMA OSAAMINEN JA

Lisätiedot

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Koulutusohjelman tuottama tutkinto Tradenomi (Ylempi AMK) on ylempi korkeakoulututkinto, joka tuottaa saman pätevyyden julkisen sektorin virkaan

Lisätiedot

Pitkä ja monivaiheinen prosessi

Pitkä ja monivaiheinen prosessi Sähköinen ylioppilaskoe Äidinkielen opettajain liiton talvipäivät Lahti 17.1.2016 Minna-Riitta Luukka YTL & Jyväskylän yliopisto ylioppilastutkinto.fi digabi.fi Pitkä ja monivaiheinen prosessi Joulukuu

Lisätiedot

YHTEISKUNTATIETEIDEN, LIIKETALOUDEN JA HALLINNON ALAN VALINTAPERUSTEET KEVÄT 2014

YHTEISKUNTATIETEIDEN, LIIKETALOUDEN JA HALLINNON ALAN VALINTAPERUSTEET KEVÄT 2014 YHTEISKUNTATIETEIDEN, LIIKETALOUDEN JA HALLINNON ALAN VALINTAPERUSTEET KEVÄT 2014 Liiketalouden alaan kuuluvat seuraavat koulutuksen osa-alueet.: 1. Liiketalous 2. Johdon assistenttityö ja kielet 3. Tietojenkäsittely

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

Martti Raevaara 24.5.2007 Virta III. OPETUSSUUNNITELMA lukuvuosille 2007-2010. Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma Virta@ -koulutus (TaM)

Martti Raevaara 24.5.2007 Virta III. OPETUSSUUNNITELMA lukuvuosille 2007-2010. Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma Virta@ -koulutus (TaM) Martti Raevaara 24.5.2007 Virta III OPETUSSUUNNITELMA lukuvuosille 2007-2010 Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma Virta@ -koulutus (TaM) Virt@ -koulutuksen opinnot johtavat taiteen maisterin tutkintoon

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

HUMANISTISEN JA KASVATUSALAN AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTOON JOHTAVAN KOULUTUKSEN VALINTAPERUSTESUOSITUS VUODELLE 2015

HUMANISTISEN JA KASVATUSALAN AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTOON JOHTAVAN KOULUTUKSEN VALINTAPERUSTESUOSITUS VUODELLE 2015 HUMANISTISEN JA KASVATUSALAN AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTOON JOHTAVAN KOULUTUKSEN VALINTAPERUSTESUOSITUS VUODELLE 2015 HUMANISTINEN AMMATTIKORKEAKOULU (Humak) päivä- ja monimuotototeutus Kevään 2015 yhteishaussa

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta

Lisätiedot

Haku ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin

Haku ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin Haku ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin INFO 12.2.2013 www.novida.fi Amk-nuorten koulutus ja yliopistojen yhteishaku 4.3.-3.4.2013 www.amkhaku.fi ja www.yliopistohaku.fi Valintakokeet järjestetään

Lisätiedot

Ota suunta Lahden ammattikorkeakouluun!

Ota suunta Lahden ammattikorkeakouluun! Ota suunta Lahden ammattikorkeakouluun! Lahden ammattikorkeakoulu Muotoiluinstituutti Uusi valokuva -erikoistumisopinnot Opinto-opas 2006-2007 UUSI VALOKUVA -ERIKOISTUMISOPINNOT 30 OP Erikoistumisopinnot

Lisätiedot

VALINNAISET OPINNOT Laajuus: Ajoitus: Kood Ilmoittautuminen weboodissa (ja päättyy 06.03.2016.)

VALINNAISET OPINNOT Laajuus: Ajoitus: Kood Ilmoittautuminen weboodissa (ja päättyy 06.03.2016.) VALINNAISET OPINNOT Valinnaisia opintoja pedagogisten opintojen yleistavoitteiden suuntaisesti tarjoavat normaalikoulu, kasvatustiede ja ainedidaktiikka. Laajuus: 3 opintopistettä Ajoitus: Pääsääntöisesti

Lisätiedot

AMMATTIKUVAKONEEN SATOA - KOOSTE ALUMNIEN VASTAUKSISTA

AMMATTIKUVAKONEEN SATOA - KOOSTE ALUMNIEN VASTAUKSISTA AMMATTIKUVAKONEEN SATOA - KOOSTE ALUMNIEN VASTAUKSISTA Vastaajia oli 18.10.2013 mennessä yhteensä 165. Vastaajat ovat jakautuneet melko epätasaisesti eri koulutusalojen kesken, minkä takia tämän koosteen

Lisätiedot

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke 2 Pedagoginen kehittäminen Ilmiöperusteinen oppiminen Learnig by doing tekemällä oppiminen Kokemuksellinen oppiminen 3 Toteuttajataho

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

YHTEISKUNTATIETEIDEN, LIIKETALOUDEN JA HALLINNON ALA

YHTEISKUNTATIETEIDEN, LIIKETALOUDEN JA HALLINNON ALA YHTEISKUNTATIETEIDEN, LIIKETALOUDEN JA HALLINNON ALA YHTEISKUNTATIETEIDEN, LIIKETALOUDEN JA HALLINNON ALAN YLEISET VALINTAPERUSTEET KEVÄÄLLÄ 2014 OPISKELIJAVALINTA Opiskelijavalintaan vaikuttavat koulumenestys,

Lisätiedot

Opiskelijavalinta ensihoitajakoulutukseen sosiaali- ja terveysalalla kevään 2015 yhteishaussa

Opiskelijavalinta ensihoitajakoulutukseen sosiaali- ja terveysalalla kevään 2015 yhteishaussa Opiskelijavalinta ensihoitajakoulutukseen sosiaali- ja terveysalalla kevään 2015 yhteishaussa Sosiaali- ja terveysalalle hakijan terveydentilan ja toimintakyvyn tulee olla sellainen, että opiskelija kykenee

Lisätiedot

Psykologitiimi Päämäärä Oy

Psykologitiimi Päämäärä Oy Psykologitiimi Päämäärä Oy Perustettu 1994 Turussa Päätoimiala soveltuvuustutkimukset ja opiskelijavalintojen tutkimukset Valintakoeyhteistyötä 14 toisen asteen oppilaitoksen ja 5 ammattikorkeakoulun kanssa

Lisätiedot

6. MATKAILU-, RAVITSEMIS- JA TALOUSALAN AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO

6. MATKAILU-, RAVITSEMIS- JA TALOUSALAN AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO 6. MATKAILU-, RAVITSEMIS- JA TALOUSALAN AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO 6.1 Suomenkielinen/ruotsinkielinen koulutus 6.1.1 Opiskelijavalinta Yleinen hakukelpoisuus tutkintoon johtaviin koulutusohjelmiin on kerrottu

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

Osallistava ja työelämäläheinen pedagogiikka opintoihin kiinnittäjänä. Antero Stenlund TAMK ammatillinen opettajakorkeakoulu

Osallistava ja työelämäläheinen pedagogiikka opintoihin kiinnittäjänä. Antero Stenlund TAMK ammatillinen opettajakorkeakoulu Osallistava ja työelämäläheinen pedagogiikka opintoihin kiinnittäjänä Antero Stenlund TAMK ammatillinen opettajakorkeakoulu Koulutuksen dilemma Korkeakouluissa aloittaneista vain n. 60 % valmistuu Rakenteita

Lisätiedot

KÄYTÄNNÖN OSAAJIA. Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa

KÄYTÄNNÖN OSAAJIA. Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa KÄYTÄNNÖN OSAAJIA Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa HYVÄT TYYPIT PALVELUKSESSASI Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, tekee työelämälähtöistä tutkimus-

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

Alue- ja yhdyskuntasuunnittelijan oppisopimustyyppinen koulutus

Alue- ja yhdyskuntasuunnittelijan oppisopimustyyppinen koulutus Alue- ja yhdyskuntasuunnittelijan oppisopimustyyppinen koulutus Hanna Mattila & Eeva Mynttinen Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskus Aalto-yliopisto, Insinööritieteellinen korkeakoulu Mitä

Lisätiedot

OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015

OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015 OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015 Uudet määräykset Voimaan 1.8.2015 koskee myös jatkavia opiskelijoita! Opetuskeskeisyydestä

Lisätiedot

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu

Lisätiedot

Valintaperusteet: Liiketalouden koulutusohjelma 210 op, Liiketalouden ammattikorkeakoulututkinto, Tradenomi

Valintaperusteet: Liiketalouden koulutusohjelma 210 op, Liiketalouden ammattikorkeakoulututkinto, Tradenomi Valintaperusteet: Liiketalouden koulutusohjelma 210 op, Liiketalouden ammattikorkeakoulututkinto, Tradenomi Valintakokeisiin kutsutaan kaikki hakukelpoiset hakijat. Lopulliseen opiskelijavalintaan vaikuttavat

Lisätiedot

Kotimainen kirjallisuus

Kotimainen kirjallisuus Kotimainen kirjallisuus Kysely lähetettiin 80 kotimaisen kirjallisuuden alumnille, joista 27 vastasi. Vastausprosentti oli 34 %. Vastaajista 89 % on naisia. Vastaajien keski-ikä on 35 vuotta. Opintojen

Lisätiedot

Ajankohtaista opiskelijavalinnoista

Ajankohtaista opiskelijavalinnoista Erityisasiantuntija Joni Penkari, Opetushallitus Ajankohtaista opiskelijavalinnoista Yliopistojen opintoasiainpäivien työpaja Työpajan rakenne Ajankohtaista opiskelijavalintojen kehittämisen yleisestä

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin

Lisätiedot

HUMANISTISEN JA KASVATUSALAN AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTOON JOHTAVAN KOULUTUKSEN VALINTAPERUSTESUOSITUS VUODELLE 2015

HUMANISTISEN JA KASVATUSALAN AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTOON JOHTAVAN KOULUTUKSEN VALINTAPERUSTESUOSITUS VUODELLE 2015 HUMANISTISEN JA KASVATUSALAN AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTOON JOHTAVAN KOULUTUKSEN VALINTAPERUSTESUOSITUS VUODELLE 2015 Kevään 2015 yhteishaussa on humanistisen ja kasvatusalan ammattikorkeakoulututkintoon

Lisätiedot

Monilukutaito. Marja Tuomi 23.9.2014

Monilukutaito. Marja Tuomi 23.9.2014 Monilukutaito Marja Tuomi 23.9.2014 l i t e r a c y m u l t i l i t e r a c y luku- ja kirjoitustaito tekstitaidot laaja-alaiset luku- ja kirjoitustaidot monilukutaito Mitä on monilukutaito? tekstien tulkinnan,

Lisätiedot

KAKSIPORTAISEN TUTKINNON ERILAISET RAKENNEMALLIT Työpaja 24.9.2003. Paasitorni. Pj. Asko Karjalainen.

KAKSIPORTAISEN TUTKINNON ERILAISET RAKENNEMALLIT Työpaja 24.9.2003. Paasitorni. Pj. Asko Karjalainen. KAKSIPORTAISEN TUTKINNON ERILAISET RAKENNEMALLIT Työpaja 24.9.2003. Paasitorni. Pj. Asko Karjalainen. YLEISTÄ Työpajassa pohdittiin erilaisia mahdollisuuksia joita koulutusta suunnittelevilla yksiköillä

Lisätiedot

Täydentävien opintojen järjestäminen täydennyskoulutuskeskusten rooli

Täydentävien opintojen järjestäminen täydennyskoulutuskeskusten rooli Täydentävien opintojen järjestäminen täydennyskoulutuskeskusten rooli Lähtökohta: Erilaiset opintopolut vastauksina erilaisiin tarpeisiin Ihmisen ikä ei saa aiheuta eriarvoisuutta tai ongelmia sinänsä,

Lisätiedot

Verkkokurssin laadun arviointi ja mittaaminen

Verkkokurssin laadun arviointi ja mittaaminen Verkkokurssin laadun arviointi ja mittaaminen Mittaamiseen liittyvien termien määrittelyä: - Mittaväline = mittauslaite - Tunnusluku = osoitin/ilmaisin = mittarin tulos = indikaattori Mihin laadun arviointi

Lisätiedot

Yhteiskunnan osaamistarpeet ja koulutuksen työelämäperusteisuus. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö

Yhteiskunnan osaamistarpeet ja koulutuksen työelämäperusteisuus. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Yhteiskunnan osaamistarpeet ja koulutuksen työelämäperusteisuus Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Mitä lähdettiin tavoittelemaan? Tavoitteena luoda uusi rakenne korkeakoulutettujen asiantuntijuuden kehittämiselle

Lisätiedot

Sosiaalipedagogiikan maisteriopinnot, 120 op erillisvalinta, kevät 2015

Sosiaalipedagogiikan maisteriopinnot, 120 op erillisvalinta, kevät 2015 Sosiaalipedagogiikan maisteriopinnot, 120 op erillisvalinta, kevät 2015 Sosiaalipedagogiikka on tieteenala, joka yhdistää kasvatustieteellisen ja yhteiskuntatieteellisen näkökulman. Se tarkastelee kasvun

Lisätiedot

Suuntana tulevaisuus Yhteisöllinen koulu ja sosiaalinen media elinikäisten oppijoiden tukena

Suuntana tulevaisuus Yhteisöllinen koulu ja sosiaalinen media elinikäisten oppijoiden tukena Suuntana tulevaisuus Yhteisöllinen koulu ja sosiaalinen media elinikäisten oppijoiden tukena Miikka Salavuo OPS Kick Off 2013 Kuka olen? Miikka Tabletkoulu.fi Yrittäjä v:sta 2010 Filosofian tohtori 2005

Lisätiedot

Valintaperusteet, syksy 2012: Sosiaali- ja terveysala

Valintaperusteet, syksy 2012: Sosiaali- ja terveysala Valintaperusteet, syksy 2012: Sosiaali- ja terveysala 210 op, Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, Bioanalyytikko (AMK) 210 op, Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, Fysioterapeutti

Lisätiedot

HAKUOHJE. VISUAALISEN ALAN TAIDEOPETTAJAN PEDAGOGISET OPINNOT (60 op.)

HAKUOHJE. VISUAALISEN ALAN TAIDEOPETTAJAN PEDAGOGISET OPINNOT (60 op.) HAKUOHJE VISUAALISEN ALAN TAIDEOPETTAJAN PEDAGOGISET OPINNOT (60 op.) Taideteollisen korkeakoulun taidekasvatuksen osastolla on syksystä 2005 alkaen mahdollista suorittaa visuaalisen alan taideopettajien

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä

Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutus uudessa kotoutumislaissa

Lisätiedot

Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma

Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma Ulkomailla toimivien peruskoulujen ja Suomi-koulujen opettajat 4.8.2011 Pirjo Sinko, opetusneuvos Millainen on kielellisesti lahjakas

Lisätiedot

Kuinka suuri osa opiskelupaikoista varataan ensimmäistä korkeakoulupaikkaansa hakeville syksyn 2014 haussa?

Kuinka suuri osa opiskelupaikoista varataan ensimmäistä korkeakoulupaikkaansa hakeville syksyn 2014 haussa? 9. Usein kysytyt kysymykset Miten opiskelijavalintojen uudistus toteutetaan vaiheittain? Opiskelijavalintauudistuksen ensimmäisessä vaiheessa korkeakoulut voivat oman päätöksensä mukaan varata paikkoja

Lisätiedot

Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi. Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus ja sosiaalivakuutus

Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi. Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus ja sosiaalivakuutus 1 TAMPEREEN YLIOPISTO Johtamiskorkeakoulu TEHTÄVÄNTÄYTTÖSUUNNITELMA VAKUUTUSTIETEEN PROFESSORI Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus

Lisätiedot

Opetushallituksen rooli muotoiluohjelman toteutuksessa. pääjohtaja Aulis Pitkälä

Opetushallituksen rooli muotoiluohjelman toteutuksessa. pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallituksen rooli muotoiluohjelman toteutuksessa pääjohtaja Aulis Pitkälä Koulutuksen haaste ja mahdollisuus: Muotoilun laajentunut kenttä Muotoile Suomi -ohjelma huomioi muotoilun ymmärryksen ja

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia ESDAN-hanke,yhteenvetoKestäväkehitysTampereenyliopistonopetuksessatyöpajoista. AiraksinenHannajaRaatikainenSaana1.8.2012 Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Uraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi

Uraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi Uraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi Koulutuksen ja työelämän yhteistyö 21.3.2013 Arto Saloranta 3/20/2013 Työllistyvyyden käsite Ohjaus ja työllistyvyys Työllistyvyys korkea asteella Tutkimussuunnitelma

Lisätiedot

Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit. Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015

Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit. Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015 Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015 1. Koulutus- ja opetussuunnittelu, aliprosessit 1. Korkeakoulun koulutusvastuiden strateginen suunnittelu 2. Koulutuksen

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus Maanpuolustuskorkeakoulusta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2008 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty puolustusministeriön esittelystä, säädetään Maanpuolustuskorkeakoulusta

Lisätiedot

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa I TEHTÄVÄN ASETTELU Työelämälähtöisyys: opinnäytetyö hyödyttää työelämää, kehittää

Lisätiedot

Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008

Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon opinnäytetöissä Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 aiheita Tutkimuksen ja kehittämisen suhde Laatusuositukset ylemmän AMK-tutkinnon opinnäytetöille

Lisätiedot

Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille. Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi

Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille. Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi Korkeakoulututkintojen sijoittaminen kansalliseen viitekehykseen

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun infrapalvelujen seutuseminaari III 4.6.2014

Tampereen kaupunkiseudun infrapalvelujen seutuseminaari III 4.6.2014 Rakentamisen laatu ja tulevaisuuden haasteet Tampereen kaupunkiseudun infrapalvelujen seutuseminaari III 4.6.2014 Mistä tulevaisuuden osaajat rakentamiseen? Professori Ralf Lindberg 1. Taustaa 2. Opiskelijat

Lisätiedot

Valintakoekuvaus, YAMK Musiikki 2016

Valintakoekuvaus, YAMK Musiikki 2016 Valintakoekuvaus, YAMK Musiikki 2016 Valintakoe järjestetään 7.-9.6.2016. Valintakokeessa on kolme osaa: 1. Opinnäytetyön alustava suunnitelma 2. Haastattelu 3. Musiikillinen työnäyte. Valintakokeeseen

Lisätiedot

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI Valtioneuvoston vuonna 2012 antaman asetuksen pohjalta käynnistynyt koulun opetussuunnitelman uudistamistyö jatkuu. 15.4.-15.5.2014 on

Lisätiedot

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta 06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta on opettajan työssä? Peda-Forum 20.8.2013 Vararehtori Riitta Pyykkö, TY, Korkeakoulujen arviointineuvoston pj. Yliopettaja Sanna Nieminen, Jyväskylän AMK Pääsuunnittelija

Lisätiedot

HUMANISTINEN JA KASVATUSALA

HUMANISTINEN JA KASVATUSALA HUMANISTINEN JA KASVATUSALA HUMANISTISEN JA KASVATUSALAN YLEISET VALINTAPERUSTEET VUONNA 2014 OPISKELIJAVALINTA Humanistisen ja kasvatusalan opiskelijavalinta on kaksivaiheinen. Kansalaistoiminnan ja nuorisotyön

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla

Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Käsitteellisesti osaamisen johtaminen määritellään organisaation strategiaan perustuvaksi osaamisen kehittämiseksi, joka

Lisätiedot

ABIEN VANHEMPAINILTA 20.1.2016. Jatko-opinnot Opinto-ohjaajat Terhi Kurri ja Noora Ranta

ABIEN VANHEMPAINILTA 20.1.2016. Jatko-opinnot Opinto-ohjaajat Terhi Kurri ja Noora Ranta ABIEN VANHEMPAINILTA 20.1.2016 Jatko-opinnot Opinto-ohjaajat Terhi Kurri ja Noora Ranta Ajankohtaista abien ohjauksessa OP1-kurssin abivuoden opotunnit ovat olleet 1. ja 3. jaksossa. Hakuinfo järjestetään

Lisätiedot

Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus. Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15)

Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus. Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15) Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15) Aluksi Ainoa tapa ennustaa tulevaisuutta, on keksiä se (Alan Kay) Tulevaisuus

Lisätiedot

Parempi työelämä uudelle sukupolvelle

Parempi työelämä uudelle sukupolvelle Parempi työelämä uudelle sukupolvelle strategia 2013 2016 1 Kannen kuva: Samuli Siirala ISBN 978-952-5628-61-6 2 Visio: Parempi työelämä uudelle sukupolvelle Akavan opiskelijat ovat olemassa jotta uusi

Lisätiedot

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Ehdotukset valmisteltu työurasopimuksen pohjalta käynnistetyssä työryhmässä keskusjärjestötasolla. Neuvottelut

Lisätiedot

OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus

OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus Erityiskasvatuksen erikoistumisopinnot 30 op Sosiaalialan erikoistumisopinnot/ Erityiskasvatuksen erikoistumisopinnot ERITYISKASVATUS

Lisätiedot

Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011

Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011 Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011 Nuoret journalistit -tutkimus Nuoret journalistit -tutkimuksessa kiinnostuksen kohteena ovat journalismin uudet sukupolvet. Millainen on tulevien

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

Liikunnanopettajakoulutuksen sisällön muutoksen historiallinen tarkastelu vuosina 1963-2007. Jukka Lahti Jyväskylän yliopisto

Liikunnanopettajakoulutuksen sisällön muutoksen historiallinen tarkastelu vuosina 1963-2007. Jukka Lahti Jyväskylän yliopisto Liikunnanopettajakoulutuksen sisällön muutoksen historiallinen tarkastelu vuosina 1963-2007 Jukka Lahti Jyväskylän yliopisto Taustaa Lähihistorian tutkimus yliopistollisesta koulutuksesta on vähäistä Koulutus

Lisätiedot

Tulevaisuuden teologi

Tulevaisuuden teologi Tulevaisuuden teologi Teologikoulutustarveselvitys 2015 Heikki Salomaa Teotar 2 kyselyyn vastanneet (N=527) HY (N=366) 45 % ISY (N=126) 51 % ÅA (N=27) 30 % Koko aineisto Mies (N = 190) 33 % 42 % 48 % 36

Lisätiedot

Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat. 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus

Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat. 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset

Lisätiedot

Pentti Haddington Oulun yliopisto englantilainen filologia. Anna Marin OAMK, liiketalouden yksikkö; Oulun yliopisto, UniOGS

Pentti Haddington Oulun yliopisto englantilainen filologia. Anna Marin OAMK, liiketalouden yksikkö; Oulun yliopisto, UniOGS Draaman käy*ö pedagogisena menetelmänä vieraiden kielten yliopisto- opetuksessa: Tutkimuspohjainen opetus, draama ja =eteellisen ar=kkelin kirjoi*aminen Pentti Haddington Oulun yliopisto englantilainen

Lisätiedot

Työnhakuvalmennus 10.2.2011. Oman osaamisen ja vahvuuksien kartoittaminen

Työnhakuvalmennus 10.2.2011. Oman osaamisen ja vahvuuksien kartoittaminen Työnhakuvalmennus 10.2.2011 Oman osaamisen ja vahvuuksien kartoittaminen Tunnetko itsesi, hahmotatko osaamisesi? Urasuunnittelun ja työnhaun onnistuminen perustuu hyvään itsetuntemukseen Työnhaku on osaamisesi

Lisätiedot

HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu Ammatillinen erityisopettajankoulutus Valintaperusteet 1 (5)

HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu Ammatillinen erityisopettajankoulutus Valintaperusteet 1 (5) Ammatillinen erityisopettajankoulutus Valintaperusteet 1 (5) Hakeminen ammatilliseen erityisopettajankoulutukseen Ammatillisten opettajakorkeakoulujen yhteinen haku on 7. 27.1.2015. Sähköinen hakemus tulee

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

LUKION JÄLKEISET JATKO-OPINTOMAHDOLLISUUDET

LUKION JÄLKEISET JATKO-OPINTOMAHDOLLISUUDET LUKION JÄLKEISET JATKO-OPINTOMAHDOLLISUUDET Lukion jälkeen vaihtoehtoina Ammatilliset perustutkinnot Ammattikorkeakoulut Yliopistot sekä tiede- ja taidekorkeakoulut Opiskelu ulkomailla AMMATILLISET Tarjoavat

Lisätiedot

Uraohjaus korkeakouluopinnoissa 01.12.2011 Valmis tutkinto työelämävalttina -hankkeenpäätösseminaari, Oulu

Uraohjaus korkeakouluopinnoissa 01.12.2011 Valmis tutkinto työelämävalttina -hankkeenpäätösseminaari, Oulu Uraohjaus korkeakouluopinnoissa 01.12.2011 Valmis tutkinto työelämävalttina -hankkeenpäätösseminaari, Oulu Uraryhmä toiminta Taiteiden tiedekunnassa - Uraryhmä aloitti syksyllä 2010 - Osallistujia 6-8

Lisätiedot

Opiskelijavalinta sosiaali- ja terveysalalla syksyn 2015 yhteishaussa

Opiskelijavalinta sosiaali- ja terveysalalla syksyn 2015 yhteishaussa Opiskelijavalinta sosiaali- ja terveysalalla syksyn 2015 yhteishaussa Sosiaali- ja terveysalalle hakijan terveydentilan ja toimintakyvyn tulee olla sellainen, että opiskelija kykenee opintoihin liittyviin

Lisätiedot

Opiskelijavalinta sosiaali- ja terveysalalla kevään 2015 yhteishaussa

Opiskelijavalinta sosiaali- ja terveysalalla kevään 2015 yhteishaussa Opiskelijavalinta sosiaali- ja terveysalalla kevään 2015 yhteishaussa Sosiaali- ja terveysalalle hakijan terveydentilan ja toimintakyvyn tulee olla sellainen, että opiskelija kykenee opintoihin liittyviin

Lisätiedot

Graafisen suunnittelun koulutusohjelmassa (TaM) vaadittavat opinnot / Tutkintovaatimukset 2013-2014

Graafisen suunnittelun koulutusohjelmassa (TaM) vaadittavat opinnot / Tutkintovaatimukset 2013-2014 1 (5) Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu Median laitos Graafisen suunnittelun koulutusohjelma (TaM) Henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS) Graafisen suunnittelun koulutusohjelmassa

Lisätiedot

TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALAN VALINTAPERUSTEET KEVÄT 2014

TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALAN VALINTAPERUSTEET KEVÄT 2014 TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALAN VALINTAPERUSTEET KEVÄT 2014 INSINÖÖRIKOULUTUS (*) JA LABORATORIOANALYYTIKKOKOULUTUS (*) merenkulkualan koulutusta lukuun ottamatta OPISKELIJAVALINTA Kaikki hakukelpoiset hakijat

Lisätiedot

Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen

Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen Miksi Tutkivaa oppimista? Kasvatuspsykologian Dosentti Soveltavan kasvatustieteenlaitos Helsingin yliopisto Tarjolla olevan tietomäärän valtava kasvu Muutoksen nopeutuminen

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto AIKUISKOULUTUKSEN LAATU- JA VAIKUTTAVUUS, OPISKELIJAPALAUTE KEVÄT 2015 Vastausprosentti: 43 % Koulutuksen sisällöt ja tavoitteet Sivu 1 / 10 Koulutuksen sisällöt ja

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

Uudessa Suomessa tärkeimpiä luonnonvarojamme ovat ihmisten taidot. Niiden perusta luodaan kouluissa. 1.3.2011 Helsinki

Uudessa Suomessa tärkeimpiä luonnonvarojamme ovat ihmisten taidot. Niiden perusta luodaan kouluissa. 1.3.2011 Helsinki Uudessa Suomessa tärkeimpiä luonnonvarojamme ovat ihmisten taidot. Niiden perusta luodaan kouluissa. 1.3.2011 Helsinki Kestävät investoinnit ratoihin, puurakentami seen ja älykkääseen sähköverkkoo n Viihtyisämpi

Lisätiedot

Paras paikka rakentaa tulevaisuuttasi! Kuva: Lea Kallio

Paras paikka rakentaa tulevaisuuttasi! Kuva: Lea Kallio Paras paikka rakentaa tulevaisuuttasi! Kuva: Lea Kallio Opiskelu lukiossa Vaatii hyvän pohjatason äidinkielestä, matematiikasta, ruotsista ja englannista Vaatii itsenäistä otetta opiskeluun ja vastuun

Lisätiedot

Opettajankoulutus Suomessa

Opettajankoulutus Suomessa Opettajankoulutus Suomessa Opettajan työ rakentaa tulevaisuuden perustaa Yleistä opettajankoulutuksesta Opettajankoulutus yliopistoissa Opettajankoulutus ammatillisissa opettajakorkeakouluissa 4 Varhaiskasvatus

Lisätiedot

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot