Lauritsalassa matkataan taas kohti Jerusalemia s. 13

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lauritsalassa matkataan taas kohti Jerusalemia s. 13"

Transkriptio

1 s. 3 s. 5 s. 6 s. 14 Hannu Haikonen aloitti seurakunnan paimenena Työttömien ruokala on kuin toinen koti 80-vuotiaskin voi haaveilla työstä Juhlien juhla lopettaa paaston MAALISKUU Lappeenrannan evankelis-luterilaiset seurakunnat Lauritsalassa matkataan taas kohti Jerusalemia s. 13 Kriisi ei ole sairaus, vaan elettävää elämää s. 8 9

2 Tämä on meidän Jumalamme! Häneen me panimme toivomme, ja hän pelasti meidät. Jes. 25:8 Seurakunnan palveluksessa UUTISIA Gallup 3 Pääkirjoitus Kristityt, Koraani ja Raamattu Yle Radio 1:n suuri kulttuuriteko on Koraanin lukemisen aloittaminen maaliskuussa. Lokakuulle saakka islamin pyhää kirjaa käydään läpi lauantaisin ja sunnuntaisin. Jaksojen yhteydessä selvitetään myös kulloisenkin tekstin taustoja. Syystä on kysytty, miksei Raamattua ole luettu samalla periaatteella? Kysymys on vain osittain aiheellinen, sillä maanantain iltahartauksissa Pipliaa on käyty läpi jo pitkän aikaa. Johdantoopilliset katsaukset ovat kuitenkin puuttuneet. Raamatun kulttuurihistoriallista merkitystä ei ehkä ole osattu tuoda riittävästi esiin. Koraanin luenta radiossa kertoo pelkkää hyvää Ylen ohjelmapolitiikasta. Ei nimittäin ole mitään perusteltua, erityisen kristillistä syytä karsastaa siihen tutustumista. Miten voimme olettaa toisuskoisten kiinnostuvan meidän sanomastamme, jos vieroksumme muiden uskontojen näkemyksiä siten, ettemme edes halua tietää niistä mitään? Myös muissa uskonnoissa ilmenee vilpitöntä hurskautta ja totuuden etsintää! Juutalaisuus, kristinusko ja islam ovat kaikki kolme Lähi-idässä syntyneitä kirjan uskontoja. Ne ovat myös vaikuttaneet toisiinsa monella tavoin. Oma usko ei horju siitä, että tuntee muitakin uskontoja. Tietämys lisää luottamusta ja ennen kaikkea poistaa vääriä ennakkoluuloja. Jumalan pyhää sanaa ei tarvitse puolustaa sensuurin keinoin! Emme me tunne Raamattuakaan kovin hyvin. Päinvastoin moni kirkosta etääntynyt suomalainen tuntee sen sangen huonosti. Joko pyhistä teksteistä valitaan vain itselle mieluisia kohtia, jotka määrittävät suhteen koko dokumenttiin tai Raamatun sitaatteina tarjoillaan sinne kokonaan kuulumattomia lauseita! Suuren suuri haaste meille kristityille on siinä, haluammeko pelkästään evankelioida toisuskoisia ja uskonnottomia vai kerrommeko Kristuksesta antautumalla aitoon, vilpittömään dialogiin heidän kanssaan? Asetummeko muiden yläpuolelle viesteinemme vai kohtaammeko toisin ajattelevat omassa elin- ja toimintaympäristössään heidän ehdoillaan? Jälkimmäistä mahdollisuutta kannattaa toden teolla harkita. Hedelmistään puu tunnetaan! Seurakuntatervehdys π Julkaisija Lappeenrannan seurakuntayhtymä Päätoimittaja Mikko Ojanen Toimitussihteeri puh Mikko Ojanen Lappeenrannan seurakunnan kappalainen Kirkkokatu 10 A, PL Lappeenranta Toimitusneuvosto Keijo Martikainen, Timo Mattila, Mikko Ojanen,, ja Marja Talikka , maalis toukokuu 48. vuosikerta Lehti jaetaan maksutta kaikkiin kotitalouksiin Lappeenrannassa. Painosmäärä Seuraava numero ilmestyy Lehteen tulevat aineistot voi toimittaa sähköpostitse os mennessä. Tietämys lisää luottamusta ja ennen kaikkea poistaa vääriä ennakkoluuloja. Kannen kuva Ilmoitusmyynti Etelä-Saimaan myyntineuvottelijat: Arja Husso puh Kimmo Metsala Luottamushenkilöltä Vapaaehtoisuus on kaikkien asia Vapaaehtoisia on alettu huomioida aivan toisella tavalla kuin ennen. Esimerkiksi viime vuonna vietettiin Vapaaehtoisten päivää. Jokainen luottamushenkilö on vapaaehtoinen, joka haluaa antaa aikaansa hänelle tärkeälle asialle. Ihmisellä on tarve olla kehittämässä omaa yhteisöään. Itsekin olen vapaaehtoisena antanut paljon aikaani monelle järjestölle. Lukion jälkeen en tiennyt mitä tehdä ja päädyin opiskelemaan yhteisöpedagogiksi (AMK), kansalaistoiminnan ja nuorisotyön koulutusohjelmaan. Opiskelujen kautta pääsin näkemään kansalaistoiminnan ydintä: vapaaehtoiset pitävät yllä monia järjestöjä. Voin myös omalta kohdaltani todeta tuon väitteen olevan totta. Olen ollut useissa järjestöissä mahdollistamassa niiden toimintaa. Nykyisin olen aktiivinen muun muassa Martoissa ja partiossa. Nuorena olin paljon mukana isostoiminnassa. Olen työni kautta huomannut, että isosena olleet nuoret ovat aktiivisia myös myöhemmin opiskeluaikanaan. Opiskelun lisäksi he ovat mukana esimerkiksi erilaisissa kerhoissa tai hallitustoiminnassa. Siten nuoret kasvavat aktiivisiksi kansalaisiksi. Vapaaehtoisuus vaatii paljon aikaa, mutta se myös antaa todella hienoja hetkiä vapaaehtoiselle. Parhain palkinto vapaaehtoiselle on kommentti kiitos!. Sen parempaa palkintoa ei löydy. Opettele sinäkin sanomaan kiitos! sille vapaaehtoiselle, joka antaa aikaansa yhdistyksessä, järjestössä, luottamustoimessa tai jossain muussa hommassa. Seuraavaksi haastan kirjoitusvuoroon Joonas Paavilaisen Sammonlahden seurakunnan seurakuntaneuvostosta. Anni Myllärinen Lappeen seurakunnan seurakuntaneuvosto Yhteinen kirkkovaltuusto, varajäsen Yhteisen palvelun johtokunta, varajäsen Kaisa Heiskanen puh Mika Björkholm puh Maarit Vento puh Sähköpostiosoite Puhelinmyynti Päivi Imeläinen, puh Anja Leiniäinen, puh sähköpostiosoite Paino Saimaan Lehtipaino Oy Kirkkoherra Hannu Haikoselle rukous on tärkeä osa seurakunnan työtä. Uusi kirkkoherra uskoo demokraattiseen johtamiseen HANNU HAIKONEN siirtyi Lauritsalan kappalaisen virasta Lappeenrannan seurakunnan kirkkoherraksi maaliskuussa. Hänet valittiin virkaan seurakuntaneuvoston äänillä. Valinta yllätti Haikosen. Olin vaimoni kanssa iltakävelyllä Lappeenrannan kirkon likellä, kun Juha Tiihonen soitti tuloksesta. Kyllä siinä tuli sellainen spontaani riemunkiljahdus. Haikonen on toiminut pappina Ruokolahden ja Nokian sekä Lappeenrannan seurakuntayhtymän seurakunnissa. Lauritsalan seurakunnan kappalaisena hän aloitti syksyllä Tuolloin Haikonen uskoi olevansa uransa huipulla ennen kuin hänelle tuli kaksi vuotta myöhemmin tilaisuus toimia vuoden ajan Sammonlahden seurakunnan vs. kirkkoherrana. Ajattelin, että tämä voisi olla kuitenkin ihan mielenkiintoinen jobi. Ennen 90-luvun lopussa Helsingissä aloittamiaan teologian opintoja Haikonen oli ehtinyt kouluttautua erikoissairaanhoitajaksi ja työskennellä leikkaussaleissa ympäri Suomea sekä sairaanhoitajana Senegalissa. Pari vuotta teologiaa opiskeltuaan Haikonen päätyi kolmeksi vuodeksi Lauritsalan yläkouluun uskonnonlehtorin sijaiseksi. Saatuaan opintonsa päätökseen loppuvuodesta 2005, alkoi pappisvihkimyksen kautta Haikosen työura seurakunnissa. Siinä tuli sellainen spontaani riemunkiljahdus. Hannu Haikonen Vuonna 1962 syntynyt Haikonen asuu Lauritsalassa vaimonsa ja nuorimman lapsensa kanssa. Vapaaajallaan hän harrastaa muun muassa lukemista, kuntosalilla käyntiä ja koripalloa. Haikonen on perustanut Lappeenrantaan Namikan Unified-koripallojoukkueen, jossa yli 16-vuotiaat kehitysvammaiset urheilijat ja vammattomat partneripelaajat pelaavat yhdessä. Haikonen pitää tasapuolisuutta ja reiluutta niin johtajan kuin koko työyhteisön tärkeimpänä arvona. Työntekijät ovat seurakunnan voimavara. On tärkeää, miten johtajana suhtautuu siihen voimavaraan. Nuorten aikuisten ja kirkon välinen suhde vaatii Haikosen mukaan panostusta. Kuullaanko heidän kysymyksiään, vai onko meillä vastauksia, jotka eivät ole vastauksia heidän kysymyksiinsä? AJANKOHTAISTA Romanien kansallispäivä näkyy paikallisesti ROMANIEN KANSALLISPÄIVÄÄ juhlitaan maailmanlaajuisesti 8.4. Viime vuonna Suomen almanakkaan hyväksyttyä juhlapäivää kunnioitetaan erityistilaisuudella myös Lappeenrannassa. Kansallispäivää kutsutaan romanikielellä Kaalengo diivesiksi ja tuo nimi on lainattu myös huhtikuun tapahtumalle, joka toteutetaan kotikaupunkimme romanien ja ev.lut. seurakuntien yhteistyönä. Vastaavaa juhlaa ei ole aiemmin järjestetty paikallisesti. Tilaisuus alkaa Lappeenrannan kirkon alasalissa klo Illan aikana on luvassa esimerkiksi Leif Åkerlundin esittämä katsaus romanien kansallislaulun ja lipun symboliikkaan sekä Etelä-Suomen aluehallintoviraston erityissuunnittelijan ja Romaniasiainneuvottelukunnan jäsenen Malla Laitin alustus teemalla Romanikulttuurin rikkaus ja erityispiirteet. Laiti vetää myös juhlan loppupuolella käytävää yleiskeskustelua yhdessä Kalle Hagertin kanssa. Illan musiikillisesta annista vastaavat Vieno Lindgren sekä Romanitrio. Kaupungin tervehdyksen juhlaan tuo kaupunginjohtaja Kimmo Jarva. Yhteisen kahvihetken ja iltavirren jälkeen juhla päättyy Lappeen seurakunnan kappalaisen Timo Rosqvistin toimittamaan loppusiunaukseen. Diakoniatyöntekijöistä juhlassa edustavat Sirkka Kiuru ja Ari Tuomikoski. Romanien lipussa sininen väri edustaa taivasta ja romanien henkisiä arvoja, vihreä väri kuvaa puolestaan maata ja ajallisia arvoja. Punainen pyörä on vaelluksen ja edistyksen vertauskuva. Kaalengo diives -juhla keskiviikkona 8.4. klo alkaen Lappeenrannan kirkon alasalissa, Mannerheiminkatu Tilaisuus päättyy noin klo Missä vietät pääsiäisen? 2. Suosikkitraditiosi pääsiäisenä? 3. Osallistutko paikallisiin pääsiäistapahtumiin? 4. Muistatko virpomaloruja? Jatta Miettinen, Jenny Myllymaa, Taru Laulajainen Kotona tai sukulaisten luona. 2. Suklaan syönti. Jenny Myllymaa: Me etsimme edelleen vanhempiemme piilottamia pääsiäismunia. Myös me lapset piilotamme munia heidän etsittäväkseen. 3. Emme osallistu. 4. Virvon varvon tuoreeks terveeks, tulevaks vuodeks. Vitsa sulle, palkka mulle. Seppo Kuusisto Kotona. 2. Padassa pitää olla lammasta. 3. En. 4. Sen perinteisen Virvon, varvon tuoreeks terveeks. Krista Kokko Kotona. 2. Käymme mummolassa syömässä. 3. En. 4. Virvon, varvon tuoreeks terveeks, tulevaks vuodeks, vitsa sulle, palkka mulle. Teksti kuvat

3 4 LÄHETYSTYÖ Työttömyys 5 LÄHETYSHANKE ETIOPIASSA Myös Meijän kylässä tehdään yhdessä Tarina Työnhausta Työtä pätkissä, elämää kokonaisena Maallinen veli Vierailimme helmikuun lopussa Lappeenrannan seurakuntien avustuskohteessa Meijän kylässä Sailemin kunnassa Etiopiassa. Lähes puolet 12 hengen ryhmästämme oli työskennellyt Afrikassa, heistä Merja ja Ilpo Perttilä nimenomaan Etiopiassa. VIIMEINEN OSUUS liki 600 kilometrin taipaleesta Addisista lounaiseen Etiopiaan oli pölyistä ja kuoppaista soratietä. Se tie oli kuitenkin suuri ilonaihe kyläläisille: vielä vuosi sitten Suomen Lähetysseuran paikallinen työntekijä Kirsi Leikola ratsasti alueelle hevosella. Vastaanottomme oli kuin valtiovierailla, sillä olimme ensimmäinen valkoihoinen ryhmä kylässä. Paikalla oli kunnanjohtaja Habtamu Alemu ja monia Meijän kylä -hankkeessa mukana olleita henkilöitä. Kunnanjohtaja Alemu kertoi, että projektin hyvät tulokset olivat saaneet myös kunnan innostumaan. Nyt kun saimme tien, monet asiat on helpompi korjata. Uskomme, että vastedes myös mandsat ja gumarot voivat opiskella yhdessä. Unelma sai siivet Suomen Lähetysseuran, Ulkoasiainministeriön ja etiopialaisen Mekane Yesus -kirkon yhteisprojekti alkoi vuonna Siihen tarvittiin alkupääomaksi 20 prosenttia arvioidusta kokonaissummasta. Lappeenrannan ja Lappeen seurakuntien lähetystyön ryhmä päätti hankkia rahat. Ryhmämme menossa tutustumaan kylän pääkirkkoon. Kyläläiset seurasivat meitä tiiviisti koko vierailun ajan. Aimo Vuento Lappeenrantalainen kokki Jarkko Partanen jäi työttömäksi vuonna 2002 ja on tienannut sen jälkeen leipänsä erilaisissa pätkätöissä. Nyt tiedossa on kahden vuoden työsopimus omalta alalta ja Partanen pitää itseään onnekkaana. HYVINVOIVA JA ILOINEN Jarkko Partanen ei myönnä olleensa onneton pätkätyövuosinaan. Sain synnyinlahjaksi myönteisen elämänasenteen ja se on lykännyt liikkeelle niinäkin päivinä, kun ei ole ollut työtä, johon mennä, hän sanoo. Olen siinä mielessä hyvässä tilanteessa, että vaikka tulot ovat vaihdelleet, olen pystynyt sopeuttamaan ne menoihin. Monet asiat ovat rahassa mitattuna halpoja tai ilmaisia. Yritys hyvä kymmenen Partanen teki vuosituhannen taitteessa oman yrityksensä nimissä ruokaa Metsä-Saimaan sahan työntekijöille. Kaikki sujui hyvin, kunnes asiakkaiden määrä laski niin paljon, ettei toiminta ollut enää kannattavaa ja yritys piti lopettaa. Uutta työtä ei löytynyt ja päätin käyttää vapaaksi jääneen ajan itseni kouluttamiseen. Kävin muun muassa ATK-kursseilla, koska tietokoneasioissa ei meinaa millään kestää kehityksen mukana ja hyvin monet asiat tehdään nykyisin pääosin netissä. Kun yrittäjän pitkät työpäivät päättyivät, jäi aikaa myös kuntoilulle ja lempiharrastukselle eli luonnossa liikkumiselle. Seurallisena ihmisenä Partanen hakeutui myös ihmisten pariin muihin harrastuksiin, eivätkä työttömyyden nurjat puolet päässeet voitolle. Yksin ei kannata jäädä murehtimaan, Partanen neuvoo. Ensin keikalle Heti työttömäksi jäätyään Partanen otti yhteyttä työvoimatoimistoon sekä Työelämän palvelukeskukseen (TYP) ja etsi aktiivisesti töitä. Erilaisten koulutusten ja kokeiluiden jälkeen hän pääsi henkilöstöpalveluyrityksen listoille ja sai määräaikaisia töitä omalta alaltaan. Keikkojen välissä sain työmarkkinatukea ja pärjäsin ihan mukavasti, Partanen kertoo. Vuoden vaihteessa hän löysi Lappeenrannan seudun työnhakijoitten Työttömien ruokalan ja ryhtyi vuokrafirman keikkojen ohella tekemään siellä töitä. Ihastuin heti paikan ilmapiiriin ja sain kuntouttavassa työtoiminnassa työskentelystä työttömyys- ja kulukorvausta. Se tuntui paljon paremmalta vaihtoehdolta kuin kotona oleminen. Suurkeittiö on Jarkko Partasen valtakunta. Hyviä uutisia Muutama viikko sitten Jarkko Partanen sai henkilöstöpalveluyrityksestä hyviä uutisia: hänelle tarjottiin kahden vuoden mittaista työsuhdetta paikallisen vanhusten hoitokodin keittiöön. Vaikka viihdyn Työttömien ruokalassa, eihän lähes vakituisesta työstä voinut mitenkään kieltäytyä. Menen mielelläni töihin juuri hoitokotiin, sillä tykkäsin myös kokeilemastani hoiva-avustajan hommasta, vaikka siitä ei ammattia tullutkaan. Uudessa työssä saan yhdistää ammatillisen osaamiseni ihmisten palvelemiseen, eikä parempaa pakettia voi juuri toivoa. Vapaapäivinään Partanen aikoo käydä Työttömien ruokalassa auttelemassa ja tapaamassa kavereita. Tästä ruokalasta on tullut minulle toinen koti ja nämä ihmiset ovat perhettä. Ei semmoinen side pääty siihen, että menen muualle töihin. Vapise Saipa! Etelä-Karjalan ylpeys on saamassa kotikonnuilta haastajan jääkiekon SM-liigaan. Kyllä nyt Bernardin, Raun, McIntyren, Spinan ja Lofquistin punteissa tutisee. Asialla ovat vanhan Liiton miehet. Lappeenrannan seurakuntayhtymä on lunastanut liigapaikan Nebonvuoren IFK:lle. Jo nyt ollaan liekeissä seuran Palava pensas -logon lailla. Joukkueen kokoamista on edeltänyt Joosuan ja hänen 12 kykyjenetsijänsä sinnikäs työ maan rajojen ulkopuolella. Verkkoon on tarttunut isoja kaloja. Valmentajan pestiä hoitaa Nooa, joka on kuulu 40 päivän periodivalmennuksesta. Hikeä tuuppaa nyt sateen lailla hallin täydeltä. Apuvalmentaja Gideonilla on periaate: Ei se määrä vaan laatu. Ja suoraan Jobin kirjasta kausistrategia, jonka mukaan menestys koittaa vasta kovan työn ja äärimmäisten pettymysten kautta. Myös yleisö on huomioitu. Seisomakatsomoihin pääsee jatkossa puolella hinnalla seuran tunnuslauseen ole hyvä köyhille mukaisesti. Ja varsinainen porkkana maistuu taivaalliselta. Jos Nebonin pojat pääsevät loppuotteluun, on kotivoiton jälkeen tarjolla aina mannasade hallin katosta. Joukkueen ketjuissa luotetaan veteraaneihin. Abraham ja Iisak (kuuluisa uhraavasta pelityylistään) viilettävät ykkösketjun laidoilla keskellään Kain, jota ei voitu vartiointisyistä laittaa samaan ketjuun veljensä Abelin kanssa. Toista viisikkoa johtaa Jaakob. Häntä kaavailtiin aluksi ykköseen, mutta koska tämä usein jujuttaa isäänsä ja veljeään Esauta, pantiin velimies puolestaan kolmoseen sentteriksi. Kakkosen tähti on kuitenkin Daavid, todellinen kiekkolinko, joka tulee kellistämään monet liigan Goljatit. Nebonin puolustuksen lukko on väkivahva Simson, joukkueen takkutukka. Hänen ainoa heikkoutensa liittyy hiusmuotiin. Mikäli siilit palaavat, saa joukkue etsiä uuden pelurin. Muut puolustajat ovat Nooan toivomuksesta täysiä torvia. Syynä on taktiikka vastustajan puolustusmuurin murtamisessa. Se on lainattu Jerikon Muurinsärkijöiltä. Seuralla on haave ikiomasta jääareenasta, jota Daavid jo suunnittelee. Seitsemän peli- ja rakennusvuoden jälkeen uudessa kotihallissa, Kiekkoliitonarkissa, säilytettäisiin toista haavetta, Kanada-maljaa. Kaskessa on vain yksi iso kanto. Kapteeniksi itseoikeutettu Mooses pelaa menestyksellä Helsingin Jokereissa KHL-sarjaa eikä taida koskaan joutaa johdattelemaan Nebonvuoren IFK:ta luvattuun maahan Suomen liigamestariksi. Tämä on pitkäjänteistä työtä. Usein muutos esimerkiksi asenteissa näkyy vasta seuraavan sukupolven aikana. Kirsi Leikola Tuliaisten vuoro. Kuvassa vas. Risto ja Kirsi Leikola, keskellä Merja Perttilä, oik. Marketta Eskelinen ja Maarit Berg, takana Jari Berg. Halusimme löytää kohteen, jossa tuettaisiin mahdollisimman monella tavalla paikallista väestöä, työryhmään kuuluvat Maarit Berg ja Marketta Eskelinen perustelevat. Näemme täällä unelmamme toteutuneen paremmin kuin osasimme odottaa, Eskelinen arvioi. Daabbina Gemin kylään on rakennettu Shunito Yeri -projektin avustusrahoilla koulu, jossa on 484 oppilasta, heistä 53 prosenttia mandsoja. Kylässä on muun muassa suojeltu kolme kaivoa ja annettu naisille pienlainoja. Koska kauempaa kunnan pääkylään yläkouluun tulleita mandsalapsia ei haluttu sijoittaa gumarojen luo asumaan, perustettiin tytöille asuntola, jossa mekin yövyimme vierailumme ajan. Yksi projektin tavoitteista oli parantaa nimenomaan alueella asuvien mandsojen asemaa. Tätä pääosin metsästyksestä ja hunajantuotannosta elantonsa saavaa kansanryhmää on hyljeksitty vuosisatoja sekä syntyperänsä että metsästysammattinsa takia. Hyvät tulokset kannustavat jatkamaan Työn onnistumisesta on kiittäminen Suomen Lähetysseuran paikallisia työntekijöitä Kirsi ja Risto Leikolaa. Tohtori Kirsi on kyläläisille rakas. Hän toimii kehityshankkeen neuvonantajana. Risto Leikolalla on puolestaan pitkäaikaiset suhteet kirkon työntekijöihin ja hän Pojat kilpailivat siitä, kuka sai tulla kuvaan. vierailee alueella muiden työtehtäviensä salliessa. Tämä on pitkäjänteistä työtä. Usein muutos esimerkiksi asenteissa näkyy vasta seuraavan sukupolven aikana. Olemme iloisia siitä, että jo nyt on saatu paljon aikaan, Kirsi Leikola kertoo. Kyläläisten oma panostus on ollut tärkeää. Yhdessä tekemällä ennakkoluulotkin karisevat. Kyläläisten terveiset kokosi Waasho Olliso, joka itsekin on mandsa. Meitä on halveksittu eikä meillä ole ollut oppimismahdollisuuksia. Emme ole voineet syödä yhdessä gumaroiden kanssa tai käyttää samaa myllyä. Uskon, että projektin avulla loputkin ongelmamme saadaan ratkaistuksi, Olliso iloitsee. Myös Lähetysseurassa on pantu merkille projektin tulokset, koska sille on myönnetty viisi vuotta lisäaikaa. Sinikka Vuento Projektia ja sen kulkua voi seurata osoitteessa VERTAISTUESSA ON VOIMAA Rutinaa ja ruotimista vanhassa meijerissä Seurakuntayhtymä on ollut mukana tukemassa Lappeenrannan seudun työnhakijat ry:n toimintaa vuodesta 1992 eli alusta saakka. YKSI YHDISTYKSEN näkyvimmistä palveluista on Harapaisen vanhassa meijerin ruokalassa sijaitseva Työttömien ruokala, jonka yhteydessä on myös yhdistyksen toimisto. Marja Pylkkö on työskennellyt Lappeenrannan seudun työnhakijat ry:ssä vuodesta 1997 asti erilaisissa tehtävissä. Alun perin hän hakeutui toimintaan mukaan yhdistyksen harrastelijateatterin kautta. Pikku hiljaa ajauduin tekemään milloin mitäkin: siivosin, vedin draamakierroksia Linnoituksessa, osallistuin teatterin tuotantoon ja näyttelin. Nyt olen yhdistyksen taloudenhoitaja. Välillä yhdistys ei ole pystynyt maksamaan palkkaa - silloin olen tehnyt töitä vapaaehtoisena, Pylkkö lisää. Pylkön lisäksi yhdistyksellä on yksi palkkatuella palkattu työntekijä sekä kaksi henkilöä kuntouttavassa työtoiminnassa ruokalan puolella. Mukana hyörii myös sekalainen joukko vapaaehtoisia. Meitä on täällä hyvä porukka niin työntekijöitä kuin asiakkaitakin. Kun jää työttömäksi, ei pidä missään nimessä halvaantua vaan lähteä ihmisten ilmoille, Pylkkö tietää. Porukassa moni asia selviää ja oman tilanteen peilaaminen muihin tuo helpotusta. Ruokala ruokkii päivittäin henkeä. Kaksi kauppaa ja yksi huoltoasema lahjoittavat jatkuvasti ruokaa, josta osa hyödynnetään ruokalassa. Loput ruoat asiakkaat saavat ottaa mukaansa omalla vastuulla. Ruumiin ravinnon ohella ruokalassa tarjotaan myös hengenruokaa. Siellä kokoontuu joka toinen tiistai Sammonlahden seurakunnan diakonin Soili Hämäläinen-Mujon vetämä keskustelutuokio Rutinaa ja ruotimista. Tilaisuus, jossa keskustellaan ajankohtaisista asioista ja tutkitaan Köyhien raa- Työttömien ruokalan kyltti näkyy kauas. mattua, on kaikille avoin. Monet tykkäävät keskustelusta niin paljon, että käyvät rutisemassa vaikka ovatkin jo Maarjatta Kupias löytäneet töitä tai jääneet eläkkeelle, Pylkkö nauraa.

4 6 Yhteisvastuu 2015 ASIAKASPALVELU 7 VAPAAEHTOISUUS Jokisella pitää olla raakaa työtä Pian 81 vuotta täyttävä Kaisu Jokinen haluaa vielä kokea olevansa tärkeä jollekin. TYÖELÄMÄSSÄ OLLESSAAN Kaisu Jokinen vitsaili vaikeuksien koittavan vasta vanhuusiässä. Siihen asti koettu elämä oli ollut helppoa ja rikasta: arkea rytmittivät työ apteekissa, perheen äidin velvollisuudet sekä edustustilaisuudet upseerin vaimona. Nyt Jokinen kokee maksavansa maksuja tuosta lausahduksesta, vaikka tokaiseekin heti perään, ettei hänellä oikeasti mitään suurta hätää ole. Kuluva talvi on kuitenkin ollut vaikea. Suomeksi sanottuna tunnen itseni turhaksi ja yksinäiseksi, Jokinen luonnehtii tilannettaan. Haluaisin vielä olla hyödyksi, vaikka kahdeksankymppinen ei enää olekaan parasta materiaalia markkinoilla, hän jatkaa. Käsistään kätevä emäntä Vaikka Jokinen kuvaa itseään sosiaaliseksi, ulospäin suuntautuneeksi ja pikemminkin suulaaksi kuin hiljaiseksi, niin empaattinen hän ei kuitenkaan koe olevansa, että jaksaisi istua keskustelemassa jonkun sängyn laidalla. Tästä johtuen Jokinen etsii samankaltaista vapaaehtoistyötä, johon hän ehti tottua toimiessaan lähes 40 vuoden ajan sotilaskotiemäntänä. Nautin siellä raa asta työstä, kuten siivoamisesta ja tiskaamisesta palveltuani koko päivän asiakkaita apteekissa. Illalla oli ihana pitää iltahuuto poikien kanssa. Enää Jokinen ei halua sitoutua työhön, joka velvoittaisi olemaan joka viikko tiettyyn aikaan tietyssä paikassa. Varsinkin kesällä hän viihtyy keskustan sijaan rakkaimmassa paikassaan kesämökillä Savitaipaleella. Projektiluontoisessa yksityishenkilön auttamisessa tai esimerkiksi tapahtumissa avustamisessa voisin kokea olevani vielä osa tätä ympäröivää yhteiskuntaa sen lisäksi, että hyödyttäisin muita. Ei kukaan ilman toista Kahdellakymmenellä eri paikkakunnalla asuneelle ja lähes yhtä monta kotia omanneelle Jokiselle yksinasumisessa on ollut totuttelemista. Ehkä kohtalo puuttui tässäkin peliin ja valmisti Jokista tilanteeseen pikku hiljaa. Kävin seitsemän vuoden ajan päivittäin halvaantuneen mieheni luona Lehmuskodissa. Se oli helpompaa kuin jos kaikki olisi ollut kerrasta poikki. Sain tietyllä tavalla sopeutua siihen, ettei hän olisi koskaan enää täällä kotona. Miehen kuolema päätti 60 vuotta jatkuneen yhteiselämän ja 56-vuotisen avioliiton. Toisaalta on ihana olla itsekseen, kun ei ole kenellekään tilivelvollinen. Toisaalta Claes Andersson on sanonut niin hyvin, ettei ihminen ole kukaan ilman toista. Kun hoitokodissa käynti loppui ja koirakin vielä kuoli, Jokinen ei ole löytänyt kaipaamaansa sisältöä päiviinsä. Pitkistä välimatkoista johtuen hän ei myöskään pysty helpottamaan lastensa ja lastenlastensa arkea. Siksi ideat ja ehdotukset vapaaehtoistyöstä, johon kaivataan reserviä, ovat tervetulleita. Jos minä vielä jotakin saisin aikaan, Jokinen haaveilee. Haiti ei ole unohtunut VUODEN 2010 maanjäristyksen tuhot Haitissa olivat valtavat: yli kuollutta, kaksi miljoonaa koditonta ja satojatuhansia huomattavia vahinkoa kärsineitä tai tuhoutuneita rakennuksia. Tänä vuonna Haitin maanjäristyksestä tuli kuluneeksi viisi vuotta. Siksi maalle haluttiin antaa näkyvyyttä Yhteisvastuukeräyksen ulkomaankohteena ja tuoda esiin niitä edistysaskeleita, joita varhaisemmilla, kansainväliseen diakoniaan suunnatuilla varoilla on saatu aikaan. Kansainvälisten yhteisöjen avun turvin haitilainen yhteiskunta on alkanut toipua maanjäristyksen tuhoista, mutta se tarvitsee apua vielä pitkään. Haiti on läntisen pallonpuoliskon köyhin maa, jossa poliittinen epävakaus, köyhyys sekä luonnonkatastrofien kierre jarruttavat edelleen toimivien yhteiskuntarakenteiden kehittymistä. Valtavien haasteiden kourissa kamppaileva Haiti kaipaa kipeästi nuoria osaajia, jotka pystyisivät luomaan maahan tuottavaa yritystoimintaa, palveluja sekä toimivan ja tasa-arvoisen yhteiskunnan. Tästä syystä Haitissa aloitettiin jo heti maanjäristyksen jälkeen pysyvien ja rakenteeltaan kestävien koulujen rakentaminen. Kouluja on valmistunut jo toistakymmentä, ja vuodelle 2015 on asetettu tavoitteeksi Kaisu Jokinen ehti vielä muuttaa miehensä kanssa keskustan kerrostaloon. Nyt hän nauttii siitä, että teatteri- ja konserttitarjonta on helposti tavoitettavissa. Näin Kaisulle etsitään vapaaehtoistyötä: Kaisu Jokisen tehtävätoive ja hänen yhteystietonsa lisättiin Lappeenrannan ev.lut. seurakuntien Suurella sydämellä vapaaehtoispankkiin sen vs. koordinaattorin, Marjatta Kupiaksen avulla. Suurella sydämellä on tänä vuonna Yhteisvastuun kotimainen keräyskohde, ja palvelu saattaa yhteen avun tarvitsijat ja auttajat. Jokisen toive välitettiin myös kaikille Lappeenrannan seurakuntayhtymään kuuluvien seurakuntien diakoniatyöntekijöille. Lue kesänumerosta, kuinka työnhaussa kävi. Ulkomaan avustuskohde kymmenen uuden koulun pystyttäminen. Luokkahuoneiden lisäksi niihin rakennetaan keittiöt, käymälät ja kaivot. Kirkon Ulkomaanavun yhteisvastuuvaroin rakentamat koulut ovat valtaosin julkisia, valtion omistamia kouluja, joihin köyhempienkin perheiden lapset pääsevät helpommin. Vaikka Haitissa vajaat 80 prosenttia lapsista aloittaa koulun, yläkoulussa nuorista, vuotiaista, jatkaa enää neljännes. Tällä hetkellä valtaosa haitilaisista kouluista on yksityisiä ja koulumaksut niin korkeita, ettei köyhillä perheillä ole mahdollisuutta kustantaa lastensa opiskelua. Noin 80 prosenttia haitilaisista elää alle kahdella dollarilla päivässä. Koulujen rakentamisen ohella Haitissa kehitetään kouluyhteisöjen hyvää hallintoa ja opetuksen laatua sekä tuetaan vanhempien vastuuta ja osallistumista koulujen toimintaan esimerkiksi koulukomiteoiden kautta. Lähde: Yhteisvastuukeräys, Salla Peltonen. Haluatko sinä ilmoittautua vapaaehtoiseksi? Vapaaehtoistyötä on hyvin monenlaista ja halutessasi voit hyödyntää siinä myös omaa ammattitaitoasi. Kirjaudu os. suurellasydamella.fi ja jätä yhteystietosi ja toiveet haluamastasi tehtävästä. Voit myös ottaa yhteyttä vs. koordinaattori Marjatta Kupiakseen, Kaikki Suurella Sydämellä -vapaaehtoistyöstä kiinnostuneet haastatellaan henkilökohtaisesti ja heidän soveltuvuutensa tehtäviin arvioidaan. Tällä hetkellä Suurella Sydämellä -vapaaehtoisia on valtakunnallisesti noin Suurin osa heistä on työikäisiä ja nuoria aikuisia. HAUTAUSMAALLA Hautojen hoitoa koskeva asiakaspalvelu selkiytyy ja tehostuu Hautojen hoitoon liittyvä asiakaspalvelu siirtyy keskusrekisteristä hautausmaiden toimistoille. OMAISET OVAT viime vuodesta lähtien voineet sopia haudan hoidosta suoraan Lappeenrannan hautausmailla. Ylipuutarhuri Jukka Nikusen mukaan asioinnin siirtämistä keskusrekisteristä hautausmaille puoltaa erityisesti se, että hautausmailta löytyy asiaan vihkiytynyttä henkilökuntaa. Muutokset asiakaspalvelussa lisäävät hautausmaiden henkilöstön työn vaativuutta ja työmäärää, mutta tuovat siihen samalla lisää sisältöä ja mielekkyyttä. Ristikankaan hautausmaan työnjohtajana vuodesta 2001 työskennellyt Jouni Serjomaa on tyytyväinen muutokseen. Haudan hoitamiseen liittyvistä asioista on hyvä sopia omaisten kanssa paikan päällä. Voidaan esimerkiksi mennä käymään haudalla ja suunnitella sopivat kukat sekä tarkistaa, onko tarvetta haudalla olevan muistomerkin oikaisemiseen. Keskusrekisteri hoitaa jatkossa siunauksiin liittyvät kappelitai kirkkovaraukset, toimituksesta vastaavan kanttorin ja papin varaukset sekä muistotilaisuudelle toivotun seurakunnan tilan varaukset. Keskusrekisteri vastaa myös hautapaikkoihin ja hautaoikeuksiin liittyvistä asioista, kuten haudan hallinta-ajan jatkamisesta ja hautaoikeuden haltijamuutoksista. Omaiset pidetään ajan tasalla Seurakuntayhtymän hoidossa on noin 7000 hautaa. Haudoille sekä hautausmaiden yleisiin istutuksiin käytetään vuosittain kukkaa. Vähintään yhtä paljon on hautoja, jotka omaiset hoitavat itse. Hautakivet Kaiverrukset Kivikokko Oy Mentulantie 17, Lappeenranta, puh , , fax Ristikankaan hautausmaan työnjohtaja Jouni Serjomaa tarkistaa asiakkaan kanssa haudan kuntoa. Peruskunnostusta tarvitseviin hautoihin ja kallistuneisiin muistomerkkeihin kiinnitetään tämän vuoden aikana entistä enemmän huomiota. Ensi kesästä alkaen seurakuntayhtymä tiedottaa kallistuneista muistomerkeistä hoidossa olevien hautojen osalta haudalle laitettavalla lapulla. Omainen päättää, miten muistomerkki oikaistaan. Työn voi tehdä itse, tilata kiviliikkeeltä tai hoitaa seurakuntayhtymän kautta. Pääsääntöisesti haudalla olevat muistomerkit eivät kuulu haudanhoitosopimuksen piiriin. Poikkeuksena ovat vanhat, ns. ainaishoitosopimukset sekä nykyiset 10 vuoden hoitosopimukset. Myös määräaikaisen haudan- Pääsiäisen taikaa pikkunoidille ja vähän isommillekin. Lämpimästi tervetuloa! hoitosopimuksen päättymisestä tiedotetaan kesästä alkaen haudalla olevaan hoitotikkuun laitettavalla lapulla, joka on nähtävillä koko kasvukauden. Muihin seurakuntiin tehtyjen kyselyjen tuloksena kirjeiden lähettäminen omaisille todettiin haasteelliseksi, koska yhteystiedot ovat saattaneet muuttua, Jukka Nikunen kertoo. Hoitosopimuksen päättymisestä ilmoitetaan sinä kesänä, kun sopimus on umpeutumassa. Yhteistyön merkitys kasvaa Kauppakatu 24, Lpr p ark , la 10-16, su Hautaustoimisto ja KuKKaKauppa Tolvanen Oy Luotettavaa palvelua jo vuodesta 1928 Kauppakatu 53, Lpr, Tulevana kesänä Lappeenrannan seurakuntayhtymän hautausmailla työskentelee 60 kesätyöntekijää 1 6 kuukauden pituisissa työsuhteissa. Kesätyöntekijöiden määrä on suorassa suhteessa siihen, kuinka paljon omaiset ovat solmineet haudanhoitosopimuksia. Yksittäisten sukuhautojen hoitoon ei käytetä verovaroja, Jukka Nikunen huomauttaa. Hautausmaiden hoitaminen on Nikusen mukaan vaativaa asiakaspalvelutyötä ja ennen kaikkea yhteistyötä kaikkien hautausmaalla kävijöiden kanssa. Hautausmaiden jo perinteiksi muodostuneet haravointitalkoot ovat olleet suurena apuna hau- Jukka Nikunen tausmaiden kevätkunnostuksessa. Viime keväänä Lepolan, Lepoharjun, Nuijamaan ja Lahnajärven hautausmaalla pidettyihin talkoisiin osallistui yli 250 talkoolaista. Tulevaisuudessa, jos taloudelliset resurssit niukentuvat, yhteistyö eri sidosryhmien kanssa on entistä tärkeämmässä roolissa. Esimerkkinä Nikunen mainitsee Martat, jotka ovat osallistuneet hautausmaiden kevätharavointeihin. Ylämaalla Martat ovat sitoutuneet vuosittain hoitamaan kirkkopihalla olevien sankarihautojen kukkaistutukset koko kasvukauden ajan pientä talkookorvausta vastaan, Nikunen kiittelee. Jukka Nikunen Marjatta Alatalo KUKKAKAUPPA - HAUTAUSTOIMISTO Alan ammattitaitoista palvelua Kauppakatu 41 puh. (05) LAPPEENRANTA Saimaantie 6 puh. (05) JOUTSENO Suomen Kivivalmiste Oy:n hautakiviedustus HAUTAUSTOIMISTO - KUKKAKAUPPA KAUPPAKATU 49, PUH

5 8 Apua ja tukea Apua ja tukea 9 KRIISIN KESKELLÄ Sillä en sun särkyä anna mä en Saimaan kriisikeskus auttaa vaikeisiin elämäntilanteisiin joutuneita tavallisia ihmisiä. MAALISKUUN ALUSSA KYMMENEN vuotta täyttänyt Saimaan kriisikeskus tekee ennaltaehkäisevää, matalan kynnyksen auttamistyötä kriisin kohdanneiden ihmisten tueksi. Vaikka pääosa työstä kohdentuu yksilöauttamiseen, apua saavat tarvittaessa myös esimerkiksi yhteisen kriisin jakavat pariskunnat tai muut ryhmät. Kriisikeskuksen kolme terveydenhuollon ammattilaista kohtaavat vuoden aikana noin 300 eri asiakasta kasvokkain tapahtuvassa kriisiauttamisessa. Olemme tyytyväisiä, että pystymme lähes aina antamaan ajan asiakkaan tarpeen mukaan. Jos jotain äkillistä olisi tapahtunut esimerkiksi viime yönä, ajan meille olisi saanut heti aamuksi, kriisikeskuksen johtaja Maarit Kuntola kertoo. Jos jotain äkillistä olisi tapahtunut esimerkiksi viime yönä, ajan meille olisi saanut heti aamuksi. Maarit Kuntola Mikä on todellinen kriisi? Neljänkympin kriisi, tukkakriisi, parisuhdekriisi, Itä-Ukrainan kriisi. Kuntolan mukaan kriisisanan käyttö on niin laajaa, että käsite muuttuu helposti hankalaksi. Ammattilaiset tarkoittavat kriisillä elämän mullistavaa tilannetta, josta selviytyminen vaatii henkilökohtaisten psyykkisten voimavarojen käyttöönottoa. Kriisi ei ole pelkästään suuronnettomuus tai katastrofi, vaan jokainen kohtaa elämänkaaressaan kehityskriisejä tai elämänkriisejä, kuten ihmissuhteisiin liittyviä haasteita. Kehityskriiseihin voimme joskus varautua ennalta, muut kriisit kohtaamme yleensä yllättäen, Kuntola lisää. Kriisi voi muodostua tilanteeksi, josta ei enää omin voimin selviä. Tuolloin tilannetta kannattaa käydä purkamassa hyvissä ajoin eikä vain sinnitellä Valon pisaroita! Kun turvallisuuden tunne ja mielekkyys palaavat elämään, on kriisin kokenut selviytymisen polulla. suomalaisella sisulla. Kun ongelmissa ei olla vielä liian syvällä, pystymme keskittymään omien voimavarojen uudelleenaktivointiin ja suojatekijöiden vahvistamiseen. Jos ongelmat monimutkaistuvat, sukelletaan pohjamutiin ja myös auttamistyö on vaativampaa. Turhia käyntejä ei ole, Kuntola vakuuttaa. Siunaus vai kirous? Ammatillisen asiakastyön tavoite on kriisiä edeltäneen tilan saavuttaminen, mikä toteutuu pääosalla avun tarvitsijoista 3 4 käyntikerran aikana ilman jatkoterapiaa. Kohtaamisessa kaiken perustana on kiireettömyys. Ammattilaisten kohtaamat kriisitilanteet vaihtelevat laidasta laitaan, lasten kotoa muutosta ja työttömyydestä kuoleman kohtaamiseen tai väkivallan uhriksi joutumiseen. Yhteyttä keskukseen ei välttämättä ota kriisiin joutunut itse, vaan sen tekee esimerkiksi puoliso, joka on huolissaan perheen taloudellisesta tilanteesta. Väkivallan uhrien määrä asiakaskunnassamme on kasvanut viime vuosina. Myös työelämän muutokset ja paineet näkyvät ihmisten elämässä. Selviytymisen punaisena lankana Kuntola pitää toiveikkuuden ja toivon heräämistä. Särkyneen ja horjuneen turvallisuudentunteen ja mielekkyyden palaaminen elämiseen on todella tärkeää. Kohtaamistamme ja kokemistamme kriiseistä jää aina muistijälki itseemme. Läpikäyty kokemus voi muodostua voimavaraksi, joka auttaa löytämään omia selviytymiskeinoja ja kohtaamaan mahdolliset tulevat vaikeudet paremmin. Kuntola varoo kuitenkin kuvaamasta kriisiä siunaukseksi". Kun elämänmuutos tapahtuu kriisin kautta, se on raskasta käydä läpi. Kriisikeskuksen asiakkaat ovat usein siinä vaiheessa, ettei kriisi todellakaan tunnu siunaukselta. Vapaaehtoiset ja maallikot lisäkäsinä Kriisikeskuksessa toteutuu kahdentasoinen auttamistyö eli ammattilaisten tarjoama kriisiapu sekä vapaaehtoisten sen rinnalla tekemä palvelu, kuten valtakunnallisen kriisipuhelimen päivystys, tukihenkilötoiminta sekä osallisuus henkisen tuen ryhmässä. Iso osa ammattilaisten työajasta meneekin vapaaehtoisten kouluttamiseen ja tukemiseen. Meillä vapaaehtoistyön muodot ovat hyvin vaativia, ja edellyttävät tehtävään räätälöityä koulutusta. Tärkeintä vapaaehtoisuudessa on kuitenkin ihmisenä ihmiselle oleminen. Kuntolan mukaan aktiivisia vapaaehtoisia, jotka kohtaavat vuosittain liki asiakasta, on tällä hetkellä reilu 20. Vastavalo Maarit Kuntolan mukaan kriisikeskus on tehnyt osaamisvaihtoa esimerkiksi Eksoten ja Lappeenrannan seurakuntayhtymän henkilöstön kanssa. Samantapainen työ eri viitekehyksessä tarjoaa sopivasti tarttumapintoja. Vapaaehtoisemme ovat osaavia ja sitoutuneita, joten olemme voineet kohdistaa heille vaativia tehtäviä, Kuntola iloitsee. Kriisissä tai vaikeassa elämäntilanteessa olevien ystäviä tai läheisiä Kuntola ohjeistaa pitämään yhteyttä, kuuntelemaan ja olemaan läsnä. Myös konkreettinen apu, kuten kaupassa käynti tai lastenhoito on suureksi helpotukseksi. Kun omat voimat tai osaaminen loppuu, läheisen voi ohjata ammatillisen avun piiriin. Etuoikeus ihmisyyden nimissä Taustajärjestönsä Lappeenrannan Mielenterveysseura ry:n alla yhdistyksenä toimivan kriisikeskuksen rahoitus varmistuu kerran vuodessa. Ilman Raha-automaattiyhdistyksen (RAY) euron vuosittaista tukea emme pärjäisi. Toimintamme edellyttää lisäksi kuntarahaa, joten myös Lappeenrannan kaupunki avustaa meitä. Tosin kaupungin rahatilanne huolestuttaa tällä hetkellä eniten, Kuntola myöntää. Kolme työntekijää on työn sujuvuuden kannalta ehdoton minimi, sillä ketään ei mielellään jätetä työskentelemään yksin tällaisten asioiden pariin edes työkavereiden lomien ajaksi. Valtakunnallisesti kriisikeskukset muodostavan 21 yksikön kattavan verkoston. Kriisiauttamisen tarpeelle ei näy loppua, sillä ihmiset kohtaavat mieltä järkyttäviä tilanteita vääjäämättä ja ennustamatta. Myös yhteiskunnassa ilmenevät haasteet ovat laajentaneet kriisikeskusten asiakaskuntaa entisestään. Toimimme yli kuntarajojen ja meille voivat hakeutua kotikaupungissamme tai sen lähistöllä väliaikaisesti viipyvät ja jopa paperittomat, jotka eivät pääse kunnallisten palveluiden piiriin. Vaikka työ kriisikeskuksessa on kuormittavaa, sillä on Maarit Kuntolan mukaan myös valtava imu. On mahtavaa nähdä, kuinka asiakkaat pääsevät vähitellen uudelleen elämään kiinni. Keskeistä työssämme on ihmisyyden kunnioitus. Tutustu Saimaan kriisikeskukseen myös osoitteessa www. saimaankriisikeskus.net. Ajanvaraus ma to klo 11 13, puh tai Käyntiosoite Pormestarinkatu 6 A 5, Lappeenranta. Kriisin eri vaiheet Kriisi etenee tyypillisesti seuraavien vaiheiden kautta. Yksilölliset erot voivat kuitenkin olla suuria. Psyykkinen shokkivaihe Alkaa heti kriisin kohtaamisesta eli tapahtumasta, jonka voi olla joko kokenut tai kuullut. Shokki toimii mielen suojana. Tapahtunut ei tunnu todelliselta, tunnereaktiot voivat puuttua kokonaan tai ne voivat olla vaihtoehtoisesti voimakkaita fyysisiä ja psyykkisiä reaktioita, kuten paniikkia, hysteriaa tai lamaannusta. Havaintokenttä supistuu ja käsitys ajasta hämärtyy. Loukkaantunut ei välttämättä tunne kipua. Psyykkinen ensiapu, ajan antaminen ja koskettaminen ovat kriisin kokeneen kannalta äärimmäisen tärkeitä. Traumatisoineita asioita ei vielä käsitellä. Shokkivaiheessa ihmisellä on tarve turvallisuuteen ja suojaan. Suurin virhe auttajalta on tarjota omia keinoja selviytymiseen tai sanoa, että ymmärrän, miltä sinusta nyt tuntuu. 2. Reaktiovaihe Reaktiovaiheessa henkilö tulee tietoiseksi siitä, mitä on kokenut. Tämä vaihe näkyy ja kuuluu eniten ulospäin: tunteet ovat valtavassa myllerryksessä ja useimmilla on myös kehollisia reaktioita. Reaktiovaiheeseen kuuluu syyllisen etsintää ja vihan purkauksia, jotka toimivat eräänlaisina suojamekanismeina tapahtuneelle. Kriisin koskettama saattaa tuntea myös järjenvastaista pelkoa tai häpeää. Asiantunteva tieto kriisin eri vaiheista, kannustaminen puhumiseen ja tunteiden esille tuomiseen auttavat työstämään tapahtunutta. Tuettava on sitoutettava tähän hetkeen. Tapahtuneesta ei saa vaieta. 3. Työstämis- ja käsittelyvaihe Kriisireaktiot vähenevät, mieli sulkeutuu ja henkilö alkaa käsitellä tapahtunutta sisäisesti. Menetyksestä luovutaan uudelleen orientoitumalla ja sopeutumalla muutoksiin. Surutyöhön voi kuulua keskittymis- ja muistivaikeuksia, joustamattomuutta ja ärtymystä. Siitä huolimatta töihin paluu suhteellisen pian on usein kuntouttavaa ja elämää normalisoivaa. Kun traumaattisesta kokemuksesta tulee tietoinen ja levollinen osa itseä, ihminen on jo pitkällä selviytymisprosessissaan. Lähteet: Saimaan kriisikeskuksen 10-vuotisjuhla/ psykologi Sanna Värtö, Maarit Kuntola, Kirkko edustaa kollektiivista surua KIRKON OVET ovat auki paikallisissa ja valtakunnallisissa kriiseissä. Hartaushetkistä on muodostunut hyväksi koettu muoto kokoontua yhteen turvallisuuden tunteen järkkyessä. Samalla ne viestivät halusta muistaa, tukea ja lohduttaa yhteisöllisesti niin uhreja kuin heidän omaisiaan. Kirkolla on myös lainsäädännöllinen velvoite henkiseen huoltoon. Rovastikunnallinen henkisen huollon ryhmä (HeHu) lähtee liikkeelle suuronnettomuustilanteissa Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin (EK- SOTE) sosiaalipäivystyksen tai pelastuslaitoksen kutsusta. HeHu-ryhmän toimintaa organisoi Mikkelin hiippakunnan tuomiokapituli ja toteuttaa seurakunnat. Tuomiokapitulit ovat olleet vahvasti mukana henkisen huollon kehittämisessä lisäten esimerkiksi koulutuksin kirkon henkilöstön valmiuksia kriisitilanteissa toimimiseen. Lappeenrannassa suuronnettomuuksia varten perustettuun valmiusryhmään kuuluu noin kymmenen seurakuntayhtymän eri työaloja edustavaa työntekijää. Tehtävään koulutettu ja jatkuvasti myös lisäkoulutusta saava ryhmä on viranomaistoimija, joka antaa onnettomuuden uhreille ja heidän omaisilleen psykososiaalista ja henkistä tukea kirkon roolista, ei oman virkansa asettamasta hengellisestä tehtävästä käsin. Tuki on luonteeltaan palvelua, lähellä oloa ja ahdistuksen vastaanottamista ja sitä annetaan tarvittaessa myös pelastustyöhön osallistuvalle henkilöstölle, Lappeenrannan He- Hu-ryhmään kuuluva päihde- ja kriminaalityön diakoni Ari Tuomiokoski tarkentaa. Kutsu henkisen huollon tehtäviin sijoittuu tärkeysjärjestyksessä lähes kaikkien muiden työtehtävien edelle. Poikkeuksia ovat kirkolliset toimitukset eli kaste, vihkiminen ja hautaan siunaaminen, joista pappi ei lähde kesken pois sekä leirit, joissa vaaditaan vastuuhenkilöiden läsnäoloa. Kukin HeHu-ryhmän jäsen päivystää päivystyspuhelinta vuorollaan, viikon kerrallaan. Hälytyksen tapahtuessa saamme porukan noin tunnissa onnettomuuspaikalle, Tuomikoski arvioi. Jos on tarvetta, apuun kutsutaan lisäksi muu Tärkeä osa kirkon henkistä huoltoa on myös hengellisiin tarpeisiin vastaaminen. henkilökunta sekä naapurikaupunkien HeHu-ryhmät. Myös hiippakuntamme piispa on mahdollisuuksiensa mukaan paikalla onnettomuustilanteessa. HeHu-ryhmä huolehtii psykososiaalisen tuen lisäksi onnettomuuden uhrien ja heidän omaistensa suojelemisesta akuutissa hädässä. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, ettei tiedotusvälineitä päästetä autettavien luokse heti onnettomuuden jälkeen. Tuomikoski painottaa, että tiedon julkistamisen oikea ajoitus on kriisitilanteissa äärimmäisen tärkeää. Viestinnässä auttavat HeHu:a varten luodut pelisäännöt, mutta myös Lappeenrannan seurakuntayhtymän kriisiviestintäsuunnitelma. Yksittäisellä HeHu:n työntekijällä ei ole oikeutta antaa lausuntoja tiedotusvälineille eikä tallentaa tai lähettää onnettomuuspaikalta kuva- tai muuta materiaalia. Tiedon on tavoitettava esimerkiksi omaiset ensin ennen kuin se päätyy julkisuuteen. Johtokeskus seuraa koko ajan tilannetta ja kertoo, mikä tieto on vahvistettua eli mitä kriisin osalta on kerrottavissa eteenpäin. Ainoastaan poliisilla on lupa tiedottaa mahdollisista onnettomuudessa menehtyneistä, Tuomikoski painottaa. Ari Tuomikoski pitää kirkkoa varteenotettavana viranomaistoimijana kriisitilanteissa. Viime elokuussa yhteistyössä esimerkiksi puolustusvoimien, Suomen Punaisen Ristin (SPR) ja poliisin kanssa toteutetussa harjoituksessa seurakunnat osoittivat oman vahvuutensa: reagointi oli nopeaa ja toiminta ohjeistuksen mukaista. Mikkelin hiippakunnan tuomiokapituli on kärkipään toimija Itä-Suomen alueen henkisen huollon järjestämisessä. Myös eri yhteistyötahojen sitoutuneisuus tähän vaativaan tehtävään on ollut esimerkillistä. Lähde: Vastavalo Hädän hetkellä sinua auttavat myös Päivystävä pappi, jonka tavoitat maanantaista perjantaihin numerossa tai keskusrekisterissä, os. Kirkkokatu 10, Lappeenranta. Luterilaisten seurakuntien ylläpitämä Palveleva puhelin päivystää arkisin klo 18 0 Viikonloppuisin päivystys jatkuu 03:een saakka. Suomenkielisen Palvelevan puhelimen numero on Palvelevan puhelimen rinnakkaispalvelu, Palveleva netti toimii keskeytyksettä osoitteessa Kirkko Suomessa Chat Facebookissa päivystää arkisin klo Chatin keskustelut ovat kahdenkeskisiä, ja käyttäjä näkyy työntekijälle anonyyminä. Yhteyden sairaalapappiin saat sairaalan henkilökunnan välityksellä. Puhelu ohjautuu työvuorossa/varalla olevalle seurakunta- tai sairaalapapille. Johtava sairaalapappi on Ari Riuttaskorpi, puh tai

6 10 PAIKALLISTA sanoma 11 Kirjallisuus Ajankohtaista JUHLAN AIKA Seurakunnat evakossa Jaakko Ripatti: Karjalan luterilaiset seurakunnat evakossa. Viipurin-Mikkelin hiippakunta, sota ja siirtoseurakunnat Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Helsinki Lahden Launeen seurakunnan eläkkeellä oleva kirkkoherra, teologian tohtori Jaakko Ripatti julkaisi viime vuonna tekemänsä tutkimuksen luovutetun alueen luterilaisista evakkoseurakunnista ja niiden vaiheista. Ripatin mukaan työn valmistuminen vei aikaa kaikkiaan kuusi vuotta. Syksyllä 1939 oli vaaran merkkejä jo ilmassa, ja varsinkin siinä vaiheessa, kun suomalaiset neuvottelijat kutsuttiin lokakuun alussa Moskovaan keskustelemaan Neuvostoliiton esittämistä alueluovutuksista. Samaan aikaan käynnistyi myös ylimääräisten harjoitusten nimellä yleinen liikekannallepano. Kun pommit alkoivat putoilla Viipuriin marraskuun viimeisenä päivänä, tuli asukkaille ja myös tuomiokapitulille äkkilähtö. Kapitulin väliaikaiseksi sijaintipaikaksi valikoitui Savitaipale, jonne myös lääninhallitus ja hovioikeus siirtyivät sodan jaloista. Viipurin maaseurakunnan kirkkoherra, asessori Lauri Helle oli jo muuttanut Savitaipaleelle appivanhempiensa luokse ja hoiti sieltä käsin seurakuntansa asioita. Tuomiokapitulin kokouksiin osallistui myös Lappeen seurakunnan kirkkoherra, asessori Leo Gummerus. Talvisodan loppuvaiheessa piispa Yrjö Loimaranta ja kapitulin työntekijät siirtyivät Korpilahden kautta varsinaiseen evakkokaupunkiinsa Mikkeliin. Jatkosodan aikana tuomiokapituli ehti toimia Viipurissa kymmenen kuukautta uuden esimiehensä piispa Ilmari Salomiehen johdolla. Jatkosodan hyökkäysvaiheen aikana syksystä 1941 lähtien tuhansia karjalaisia alkoi palata entisille kotiseuduilleen ja samalla myös kirkollinen toiminta elpyi. Suurin osa kirkoista ja seurakuntataloista oli tuhoutunut, ja niin alkoi mittava jälleenrakennustyö. Tätä varten perustettiin erityinen Kirkkoja Karjalaan -yhdistys, jonka toiminnanjohtajaksi kutsuttiin Toivo Rapeli. Jatkosodan päättyessä syyskuun 1944 välirauhaan yli karjalaiselle evakolle oli löydettävä asuinpaikka muualta Suomesta. Hajalle sijoittuneiden seurakuntien toimintakin käynnistyi vähitellen omine työntekijöineen. Viipurin hiippakunnan 91 seurakunnasta 41 menetti alueensa kokonaan ja 18 osittain. Vuoden 1945 maaliskuussa maan hallitus muutti Viipurin hiippakunnan nimeksi Mikkelin hiippakunta kirkkoa kuulematta. Vuoden 1946 lopulla siirtoseurakuntien jäsenmäärä oli noin Siirtoseurakuntien lopettaessa toimintansa vuoden 1949 lopussa suurin osa niiden jäsenistä siirtyi asuinpaikkakuntiensa seurakuntiin. Pertti Kakkonen SA-kuva, kirjan kuvitusta Piispa Ilmari Salomies avustajineen toimitti papiksi vihkimisen Viipurin varuskuntakirkossa huhtikuun lopussa Paula-Maija Pyylampi näytti myös käytännön esimerkein, miten kalevalaista jäsenkorjausta tehdään. Naisten hyvän olon iltoihin on matala kynnys Iloinen puheensorina täyttää Sammonlahden seurakuntakeskuksen takkahuoneen. Lähes 30 naista odottaa hemmottelu- ja saunaillan alkua. SAMMONLAHDEN SEURAKUNNAN kappalainen Maarit Hirvi halusi järjestää erityisesti naisille mieltä piristävää tekemistä, johon on helppo osallistua. Syntyi ajatus hyvän olon illoista, joissa pienen syötävän, yhdessäolon ja saunan lisäksi kukin vieras vuorollaan kertoo, mitä hyvää omalle keholle ja ololle voi tehdä. KIRKOLLISET TOIMITUKSET Sammonlahden seurakunta tarjoaa vihkipareille mukavan ja mutkattoman, mutta silti arvokkaan tilaisuuden mennä naimisiin vihkimisten päivässä 15. toukokuuta. Vihkipaikkana toimii Sammonlahden kirkko. Vihkimiset alkavat klo 15 ja ne tapahtuvat puolen tunnin välein. Viimeinen vihkiaika on klo 23. Päivän aikana on mahdollisuus myös avioliiton siunaamiseen. Vihkiaika varataan Lappeenrannan seurakuntayhtymän keskusrekisteristä, numerosta Vihkijöinä toimivat seurakunnan omat papit ja häämusiikkia soittavat seurakunnan kanttorit. Spesiaali tilaisuus tarjoaa kaupan päälle helposti muistettavan hääpäivän sekä seurakunnan kustantamat kakkukahvit. Lisäksi paikalla on valokuvaaja, joten Tapaamisten suosio on yllättänyt, Hirvi iloitsee. Järjestyksessä toiseen hyvän olon iltaan oli kutsuttu vieraaksi Paula-Maija Pyylampi. Aluksi hän kertoi, kuinka tärkeää on hoitaa kasvojen herkkää ihoa. Tämän jälkeen naiset kokeilevat asiaa käytännössä ja sivelevät esimerkiksi tyrniä ja mustaherukkaa sisältäviä silottavia ja korjaavia aineita kasvoihinsa. Naiset vertailivat tuntemuksiaan. Kuumottaa, sanoi joku. Ennen saunaan menoa Pyylampi kertoi vielä vanhasta suomalaisesta perinneparannuksesta, kalevalaisesta jäsenkorjauksesta, josta hän innostui äitinsä tädin esimerkistä. Sano tahdon toukokuussa Pertti Kakkonen Sammonlahden kirkon vihkiryijy on nimeltään Vihreät niityt. hääpari voi halutessaan kuvauttaa itsensä omalla kustannuksellaan. Ulla Junell, Helena Hienonen Kalevalainen jäsenkorjaus on periytynyt sukupolvelta toiselle, mutta nykyisin sitä voi myös opiskella. Hoidossa käsitellään koko tukirakenteemme kineettinen ketju jalkapohjista kallonrajaan saakka. Hoito aloitetaan aina jalkapohjista. Jos perustus ei ole kunnossa, talo ei seiso suorassa, esitelmöijä kertoi. Naisten hyvän olon illat jatkuvat Sammonlahden seurakuntakeskuksessa, os. Hietakallionkatu 7, kevään ajan. Seuraa ilmoittelua paikallislehdissä tai verkossa -> Sammonlahti. Ota yhteyttä: Seurakuntasihteeri Helena Hienonen, puh , Sammonlahden kirkon osoite on Hietakallionkatu 7, Lappeenranta. Kirkollinen avioliittoon vihkiminen edellyttää: Molemmat puolisot ovat konfirmoituja ev.lut. seurakunnan jäseniä. Voimassaolevaa avioliiton esteiden tutkintaa, joka on haettava henkilökohtaisesti viimeistään viikkoa ennen vihkipäivää (7.5. mennessä) keskusrekisteristä tai maistraatista. Mielellään kahta omaa vihkitilaisuudessa läsnä olevaa todistajaa. Tarvittaessa todistajat löytyvät muista läsnäolijoista. Virpomisella muistetaan Jeesusta Pääsiäisen perinteiden juuret juontavat kauas. Mämmi liittyy luterilaiseen ja katolilaiseen perinteeseen. Makeaksi imellettyä mämmiä syötiin keskiajalla Länsi-Suomessa pääsiäisen ja paaston aikaan juutalaisten happamattoman leivän vastikkeena. Hapan oli juutalaisille pahan vertauskuva; kaiken happamattoman poisto talosta varmisti aterialle saapumisen puhtaalla mielellä. Keskiajalla mämmi kuului paaston aikaan ja etenkin pitkäperjantaihin, jolloin nautittiin vain kylmää ruokaa. Päivä oli liian pyhä tulen tekoon tai ruoan valmistukseen. Ensimmäinen kirjallinen maininta mämmistä löytyy 1700-luvulta. Mämmi-alkuiset paikannimet Keski-Suomessa viittaavat kuitenkin siihen, että mämmiä syötiin jo hämäläisenä eräkautena luvuilla. Pääsiäismunia maalataan sekä luterilaisessa että ortodoksisessa pääsiäisessä. Muna on ollut monissa kulttuureissa kasvun ja hedelmällisyyden vertauskuva ja liitetty kevätjuhliin. Varhaiskristityille muna symboloi ikuista elämää. Sen kuori kuvaa Jeesuksen suljettua hautaa, jonka ylösnousemus mursi auki. HAUTAUS Luterilainen kirkko on edelleen kansankirkko. Seurakuntamme palvelevat laajasti myös kirkkoon kuulumattomia. Lappeenrannan seurakuntayhtymän kirkkoherrat ovat linjanneet, että väestörekisteriin kuuluvia siunataan arkipäivisin tiistaista perjantaihin. Ennen munat maalattiin mieluiten pääsiäislauantaina, koska pääsiäisaatto on vanhan uskomuksen mukaan lopullinen ylösnousemuksen päivä. Virpomisella on palmusunnuntaina tai sen aattona toivotettu Itä-Suomessa onnea ja siunausta sekä muistettu Jeesuksen ratsastusta Jerusalemiin. Tavan yleistyessä virpomiseen on sekoittunut rannikko- Suomen tapa pukea pienet lapset trulleiksi tai noidiksi. Narsissia voi luonnehtia ylösnousemuksen kukaksi: keväällä se murtaa tiensä maan pinnalle kukkimaan maan alle Lappeenrannassa kirkkoon kuulumaton siunataan arkena SEURAKUNTAYHTYMÄN keskusrekisterin esimieskirkkoherra Mika Lehtola sanoo, että siunauskäytännön tarkistaminen tuli ajankohtaiseksi, koska suosituimpana siunauspäivänä, lauantaina, siunausajan saaminen kävi kirkon jäsenille ajoittain hankalaksi. Haluamme tarjota mahdollisuuden kristilliseen hautaan siunaamiseen myös niille, jotka eivät kuulu kirkkoon. Lauantaipäivät varataan kuitenkin ensisijaisesti seurakuntien jäsenten siunaamisiin. haudatusta sipulista. Saksassa kukan nimi onkin pääsiäiskello. Hiirenkorvalle puhjenneet oksat ja rairuoho kuvaavat myös uuden elämän alkua. Pajunkissat kuvaavat palmun oksia, joita levitettiin Jerusalemiin ratsastaneen Jeesuksen eteen. Kristillisissä kirkoissa on siunattu lehviä ja katolisessa kirkossa pyhät oksat ovat kuuluneet esimerkiksi pääsiäiskulkueisiin. Suomessa lehväksi on tullut paju, pääsiäisen aikaan luonnon ainoa kukkiva oksa. Lähde: Väestörekisteriin kuuluvien siunaaminen toimitetaan arkipäivisin. Muiden kristillisten kirkkojen jäseninä olleiden vainajien kohdalla asia ratkaistaan aina tapauskohtaisesti. Siunaava pappi käy omaisten kanssa toimituskeskustelun. Keskustelussa varmistetaan, että siunaamisessa kunnioitetaan vainajan ilmaisemaa tahtoa, ja että kristillisen hautaan siunaamisen edellytykset täyttyvät, Lehtola tarkentaa. Elämänlanka Käännä kateus voimavaraksi Me ihmiset olemme taipuvaisia annoskateuteen. Kun saamme tilaamamme aterian ravintolassa eteemme, alkaa ystävämme ruoka näyttää paremmalta kuin omamme. Olen huomannut saman ilmiön myös seurakuntien järjestämien tilaisuuksien kohdalla. Olemme tottuneet käymään tietyissä tilaisuuksissa kotikirkossamme tai tutussa seurakunnassa, ja olleet niihin ihan tyytyväisiä. Kuitenkin kun satumme lukemaan naapuriseurakunnan ilmoituksia, mieleemme nousee heti ajatus siitä, miksei meidän kirkossamme järjestetä tuollaisia messuja tai miksei meidän seurakunnassamme kokoonnu tuollainen piiri. Lähdemme helposti kadehtimaan muiden toimintaa. Emme välttämättä näe, kuinka hyvin asiat ovat omassa seurakunnassamme. Olemme tottuneet johonkin tiettyyn. Sitten näemme muualla jotain aivan itselle uudenlaista, ja se saa meidät luulemaan, että se muu on parempaa. Uuden aloittaminen tai vanhan muuttaminen vaatii kuitenkin paljon työtä, eikä sekään lopputulos välttämättä miellytä kaikkia. Kadehtimisen asemesta meillä jokaisella on mahdollisuus lähteä vaikuttamaan seurakunnan toimintaan omalla aktiivisuudellamme. Tulevaisuudessa vapaaehtoisten vastuu kirkon tehtävissä kasvaa entisestään. Aina ei kannata lopettaa vanhaa ja aloittaa uutta, vaan ryhtyä kehittämään sisältä käsin jo toiminnassa olevaa omien lahjojemme ja voimavarojemme puitteissa. Seurakunnan toimintamuodot on tarkoitettu sen hengellisen elämän hoitamiseksi. Jotta se onnistuisi, meidän täytyy myös itse kantaa kortemme tähän hyvinvoinnin kekoon. Kateus vie meiltä valtavasti voimavaroja. Jos me käyttäisimme kaiken siihen kulutetun yhteisen seurakuntamme tilaisuuksien kehittämiseen, saisimme hieman enemmän aikaan. Asiat eivät jäisi, niin kuin usein, pelkästään puheen tasolle. Joskus asioiden eteenpäin vieminen vaatii onnistuakseen harha-askeleita ja kovaa työtä. Joskus asiat taas menevät kuin luonnostaan eteenpäin. Raamatussa meille on sanottu: Mitä teettekin, tehkää se täydestä sydämestä, niin kuin tekisitte sen Herralle, ettekä ihmisille. Tämän kehotuksen muistaessamme työ tuntuu merkityksellisemmältä ja jaksamme kenties nähdä hieman enemmän vaivaa yhteisen seurakuntamme eteen. Jokaisella meillä on omat lahjamme ja niitä yhdistämällä sekä vastuuta jakamalla saamme paljon hyvää aikaiseksi tässä Jumalan luomassa kirkossamme. Siunattua kevättä toivottaa Anna Niemelä Lappeen seurakuntapastori HENKILÖSTÖUUTISET Joutsenon seurakunta: Vt. nuorisotyönohjaaja Aki Lasonen siirtyi pois seurakunnan palveluksesta Henna Raikaslehto on työskennellyt nuorisotyönohjaajana maaliskuun alusta alkaen. Lappeen seurakunta: Nuorisotyönohjaaja Jari Berg on virkavapaalla saakka. Krista Ylä-Kotola työskentelee vs. nuorisotyönohjaajana toukokuun 2015 loppuun. Lappeenrannan seurakunta: Kirkkoherra Juha Tiihonen siirtyi eläkkeelle , jolloin virassa aloitti Hannu Haikonen. Vs. seurakuntapastori Heikki Korva irtisanoutui Lauritsalan seurakunta: Maria Kuusiniemi aloitti kanttorin tehtävässä (50 %) Sammonlahden seurakunta: Merja Saalasti työskentelee vs. toimistosihteerinä seurakuntatoimistossa maalis- ja huhtikuun ajan. Lapsityö: Lastenohjaaja Tiina Peräkylä siirtyi pois seurakuntayhtymän palveluksesta Lastenohjaaja Marjatta Vanhanen jäi eläkkeelle

7 12 Kirkkovuosi KIRKKOVUOSI 13 Oopperaretki Kouvolaan - Joonas Kokkosen Viimeiset kiusaukset su klo 18.30, keskuskirkko Esa Ruuttunen, Sirkka Parviainen-Hiekkapelto, Riku Pelo, Heikki Halinen, PKMO:n oopperakuoro Retken hinta on 60/55/45 sisältäen bussimatkat ja oopperalipun. Bussi lähtee Lauritsalan kirkolta, Ilmoittautuminen ja tiedustelut 33. mennessä Helena Hienonen, p , Lappeenrannan seurakuntien lähetystyö järjestää retket Suomen Lähetysseuran juhlille Rovaniemelle Majoitus kahdelta yöltä 104 (2hh) ja 168 (1hh). Matkat Rovaniemelle jokainen hoitaa itse. VR-alennus normaalihintaisista junalippuista 15 %. Medialähetyspäiville (SANSA) Raumalle Linja-autokuljetus ja majoitus (2hh). Hinta 170. Ilmoittautuminen molemmille retkille mennessä: Joutseno Arja Partanen, p , Lappee Heidi Jantunen, p , Lappeenranta Maarit Berg, p , Lauritsala Maria Repo, p ja Sammonlahti Marita Smeds, p LAPPEENRANNAN EV. LUT. SEURAKUNNAT OLE NOPEA ja VARMISTA PAIKKASI! Hyppää mukaan SEIKKAILULLE SUOMENLINNAAN lauantaina ! Elämyksellinen retkipäivä 7-14-vuotiaille Helsinkiin Ohjelma - klo 8.30 lähtö Sammonlahden kirkolta, Hietakallionkatu 7 - klo 145 lounas Suomenlinnassa - klo 13 seikkailukierros Amiraali ja kadonnut luotsi - klo vierailu Suomenlinna-museossa - klo lähtö kotiin, välipala bussissa - n. klo paluu Sammonlahden kirkolle Hinta 25 (sis. matkat, lounas, liput, välipala). Ilmoittautuminen ma mennessä sähköisesti Päivi Suutari, p , KESKUSTAN FYSIOTERAPIA FYSIOTERAPIA LYMFATERAPIA HIERONTA VYÖHYKETERAPIA KUNTOUTUKSEN KOTIKÄYNNIT VALTAKATU 37 C 24, LAPPEENRANTA LAPPEEN 600-VUOTISJUHLAVUOSI ELÄMÄN LEIPÄÄ Helena Vaari on saanut liitettyä alttarivaatteen symboliikkaan myös ajatuksen ekumeniasta. Hänen mukaansa eri pelloilta kerätyt viljantähkät viestivät siitä, että olemme kaikki samassa veneessä. Kuva luonnoksesta. Rukoilevat kädet koristavat pääsiäiskirkkoa Uudistettavien Lappeen Marian kirkon liturgisten tekstiilien valkoinen värisarja otetaan käyttöön pääsiäisenä. Tekstiileistä löytyy yhtymäkohtia niin kirkkoon, ympäröivään todellisuuteen kuin kristinuskon sanomaan. LAPPEEN SEURAKUNNAN yksi juhlavuodelle kohdistuva hankinta on ollut uusien kirkkotekstiileiden tilaaminen tekstiilitaiteilija Helena Vaarilta. Nyt pääsiäiseksi Vaari valmistelee iloa, kiitosta ja puhtautta ilmentävää valkoista värisarjaa, joka on käytössä pääsiäispäivää edeltävästä pääsiäisyöstä aina helluntaiaattoon asti. Kirkkotekstiilit syntyvät Vaarin persoonallisella käsityötekniikalla, kirjonta-applikaatiolla, värisarja kerrallaan. Tekstiileiden on sulauduttava ympäristöön Kukin jumalanpalveluksessa kirkkovuoden eri ajankohtina käytettävä värisarja, violetti, vihreä, valkoinen, punainen, musta ja Lappeella myös harvinainen sininen, käsittää alttarivaatteen eli antependiumin, kalkkiliinan, saarnastuolin liinan sekä papin stolat ja messukasukan. Vaari vieraili tammikuussa Lappeen kirkossa tarkistamassa valkoisessa tekstiilisarjassa käytettävien kankaiden värisävyjen sopivuutta ympäröivään tilaan. Reissun päälle Vaari lähti vielä uudelleen maaliskuun alussa, jolloin osa sarjaan kuuluvista symboleista oli jo kirjailtu kankaalle. Kiinnitin huomiota erityisesti kirjottujen lankojen väreihin, sommitteluun ja kokonaisuuteen. Mikä on kohdallaan ja mitä pitää muuttaa, Vaari arvioi. Kotona työhuoneella värit näyttävät erilaisilta kuin kirkossa, kirkkotekstiilien oikeassa kodissa. Jotakin tuttua, jotakin lainattua Vaarin mukaan yksi taiteen tehtävistä on antaa oivalluksia katsojalle. Valkoisen kirjaliinan kuvasymboli saattaa vaikuttaa tutulta. Hetken alttarin aluetta katseltua huomaa, että liinan Rukoilevat kädet löytyvät myös alttaritaulusta, Vaari vinkkaa. Taulu kuvaa Kristuksen taivaaseen astumista ja on Aleksandra Frosterus-Såltinin vuonna 1887 maalaama. Rukoilevat kädet -kuvasymbolilla Vaari haluaa korostaa rukouksen merkitystä, joka on kristitylle tärkeä yhteys Jumalaan. Rukous voi olla vain pieni kuiskaus: Auta Isä, Kiitos Isä. Minulle Jumala on Isä ehkä sen takia, että oma isäni kuoli, kun olin 10-vuotias, Vaari sanoo. Kaupungin ominaisluonnetta ei unohdeta Myös valkoisen värisarjan alttarivaatteen symboliikan Vaari on suunnitellut sopimaan juuri Lappeen kirkkoon. Alttarivaatteessa kuvattu laakea järvimaisema viittaa Saimaaseen ja lappeenrantalaisille tärkeän vesilläoloon. Maiseman keskellä olevan pienen veneen peräsimessä lukee Kristus, laivan nimenä on Taivaan Isä ja nokassa Pyhä Henki kyyhkysen muodossa. Kyyhkysen kantaman vihreän oksan myös Nooa sai vedenpaisumuksen yhteydessä, Vaari kertoo yksityiskohdista. Veneen kyydissä on viljaa, joka symboloi elämää ja kasvua. Helena Vaari Helena Vaari Rukoilevat kädet -kirjaliinassa olevien nuppineulojen paljoudesta huomaa, ettei työ ole vielä valmis. Vilja kuvaa myös Lappeenrannan seudun perinteistä elinkeinoa, maataloutta. Kirkko on työllistänyt taiteilijoita satoja vuosia Joka kerta kun Vaari käy kirkossa valmisteilla olevien tekstiiliensä kanssa, hän tuntee suurta kiitollisuutta saadessaan tehdä työtä pyhään paikkaan. Se on suuri ilo ja kunnia. Voin itse olla yhtenä lenkkinä niiden käsityöläisten ketjussa, jotka ovat jo melkein pari tuhatta vuotta saaneet rakentaa ja koristaa kirkkoja. Vaari viittaa Keski-Euroopan suuriin katedraaleihin, joissa on runsaasti esillä taiteilijoiden ja käsityöläisten valmistamia maalauksia, veistoksia, taontaa ja tekstiilejä. Ilman kirkon antamia työtilaisuuksia emme voisi tänään käydä katsomassa Sikstuksen kappelissa Michelangelon teosta Aatamin luominen tai kuuntelemassa Lontoon St. Paulin katedraalin Kuiskausten gallerian holveja. Helena Vaari, Lappeen kirkon uusien kirkkotekstiileiden seuraavaa värisarjaa, vihreää, esitellään Seurakuntatervehdyksen kesänumerossa PÄÄSIÄIstapahtuma Ylös Jerusalemiin tuotetaan vapaaehtoisvoimin Ylös Jerusalemiin -pääsiäistapahtuma on Lauritsalan seurakunnan toiminnan kohokohtia. ARMI AUTTAA JUUTALAISET EIVÄT juhli pääsiäistä. Gregoriaanisessa kalenterissa kristillisen pääsiäisen kanssa samalle viikolle osuu usein juutalainen juhla pesach, jota vietetään Egyptin orjuudesta vapautumisen muistoksi. Sitä juhlitaan kahdeksan päivän ajan, joista kahtena ensimmäisenä syödään seremoniallinen illallinen, seder-ateria ja luetaan Hagada-kirja. Pesach-juhlaa kutsutaan happamattoman leivän juhlaksi. Helsingin juutalaisessa seurakunnassa tämä leipä on nimeltään matse, ja hepreaksi sen nimi on matsa mi- Silloin ei siis saa syödä.(הצמ) tään hapatettua tai käymällä valmistettua ruokaa. Tämä tehdään niiden israelilaisten muistoksi, jotka lähtivät kiireellä Egyptistä, VALMISTAUTUMINEN JOKAKEVÄI- SEEN, vuodesta 1982 lähtien järjestettyyn Ylös Jerusalemiin -tapahtumaan käynnistyi Lauritsalan seurakunnassa jo joulukuussa. Pääsiäistapahtumaan sisältyvät näytelmäesitysten lisäksi perjantain Ristin tie -konsertti, perjantaina ja lauantaina seurakuntakodilla pidettävät lähetysmyyjäiset sekä lauantain perheiden iltapäivä ja kirpputori. Lauritsalan kirkossa nähtävä Ylös Jerusalemiin -esitys kuvaa Jeesuksen elämänvaiheita viimeiseltä ehtoolliselta tämän tyhjälle haudalle. Jeesusta itseään ei nähdä roolihenkilöiden joukossa, vaan tarina kuullaan tämän ystävien kertomana. Esityksen näkevät tänäkin vuonna sadat lapset. Yleisöön odotetaan muun muassa päiväkotien lapsia hoitajineen sekä Lauritsalan koulun oppilaita. Ylös Jerusalemiin -esitys jalkautuu lisäksi Kaukaan ja Kanavansuun kouluihin. On huomionarvoista, että lapsille voidaan kertoa pääsiäisen sanomaa, koska kristillinen kasvatus kouluissa vähenee koko ajan, valmisteluissa mukana oleva diakonissa ja lähetyssihteeri Maria Repo kertoo. Vapaaehtoiset ovat Ylös Jerusalemiin -tapahtuman elinehto. Seija Metsälä on ollut mukana sen toteutuksessa parikymmentä vuotta. Viimeiset kymmenisen vuotta hänet on nähty yläsalin palvelijattaren, eivätkä voineet jäädä odottamaan taikinan nousemista. Paitsi Egyptistä lähdön eli exoduksen muistoksi Pesachjuhlaa vietetään myös kiitokseksi Jumalalle siitä, että hän säästi israelilaisten esikoiset samalla kun egyptiläisten esikoiset menehtyivät. Juhla-ajan nimi pesach juontuukin pesach-uhrista ja pelastumisesta. Pesachin kaksi ensimmäistä päivää ovat pyhäpäiviä (Israelissa vietetään vain yhtä pyhäpäivää) ja kahtena Raakelin roolissa. Tuossa kohtauksessa hän kertoo viimeisestä ehtoollisesta. Tämä on seurakunnan yhteinen yritys. Osallistumisesta saa hyvän, kiitollisen mielen, Metsälä kertoo. Eero Moisio tuli mukaan vapaaehtoiseksi 2000-luvun alussa jäätyään eläkkeelle. Lavasteita esitykseen rakentavaa Moisiota on nähty vuosien varrella myös sadanpäällikön, Pilatuksen, Pietarin ja puutarhurin rooleissa. Uuteen esitykseen valmistautuminen innostaa vuosi toisensa jälkeen. Tuntuu todella mahtavalta tietää, mitä varten esitystä tehdään. Tämä on myös erittäin hyvä täydennys eläkepäiviin. Ylös Jerusalemiin syntyy innokkaiden vapaaehtoisten, kuten Seija Metsälän ja Eero Moision avulla. Viettävätkö juutalaiset pääsiäistä? ensimmäisenä pyhäiltana vietetään juhlallista seder-iltaa. Tiettävästi pesachia on juhlittu jo vuoden ajan. Maailmanhistorian tunnetuin ateria eli Jeesuksen viimeinen ateria oli itse asiassa pesach-ateria. Palstalla ratkotaan kirkon jäsenten esittämiä kysymyksiä seurakuntien toiminnasta. Voit lähettää oman kysymyksesi Lappeenrannan seurakuntayhtymän viestintään sähköpostilla lappeenranta. tai postitse PL 45, Lappeenranta. Perhetapahtuma lauantaina 4.4. klo Lauritsalan kirkolla (Kauppalankatu 1) Pääsiäismyyjäiset ja kirpputori Käsitöitä, leivonnaisia, kirpputoritavaraa Klo alkaen puuhaa lapsille, kuten askartelua ja pääsiäismunajahti Klo 14 ja 15 Ylös Jerusalemiin -näytelmät kirkossa Puodin ja Pannun kahvio on auki koko iltapäivän. Tyttöjen ja poikien kansainvälinen suurleiri Partaharju, Pieksämäki Leirinuotioita, seikkailuja, askartelua, uusia ystäviä, jännitystä, rauhoittumista, hartaita hetkiä, riemukasta menoa, kilpailuja, telttaelämää ja paljon, paljon muuta. Leirimaksu 70, sisältää matkat, ohjelman ruokailuineen ja materiaalin, sisarusalennus -20 toisesta lapsesta lähtien. Mukaan mahtuu 25 leiriläistä, iältään v. Paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Ilmoittautumiset mennessä Tiedustelut Lauritsalan seurakunnan nuorisotyönohjaaja Kirsi Lampi, tai p LAPPEENRANNAN EV. LUT. SEURAKUNNAT Palmusunnuntain messu kaikenikäisille lapsille ja aikuisille su klo 10 Sammonlahden kirkossa, Hietakallionkatu 7. Messussa otamme käyttöön uuden lasten alttarin ja siunaamme virpomavitsoja, joita lapset saavat mukaansa kirkosta lähtiessään. Palmunlehviin peittyy maa, laulu pulppuaa. MUKANA MESSUSSA Varhaisnuoret Ulla- ja Suski-papit Anu-kanttori Ville-lastenohjaaja Anja ja Päivi-varkkaohjaajat Tervetuloa mukaan! SAMMONLAHDEN SEURAKUNTA

8 14 Tapahtumat Tapahtumat 15 Pääsiäinen kertoo maailman valosta Kristus nousi kuolleista, kuolemalla kuoleman voitti ja haudoissa oleville elämän antoi! Pääsiäinen on luterilaisille kirkkovuoden keskus ja juhlista suurin, koska siihen sisältyy sanoma kuoleman voittamisesta. Kristinuskon ydin perustuu tyhjään hautaan, jota Jeesuksen seuraajista naiset olivat ensimmäisinä todistamassa. Pääsiäistä alettiin viettää samaan aikaan juutalaisten pesach-juhlan kanssa, koska Jeesuksen elämän ratkaisevat hetket tapahtuivat juutalaisten juhlan aikaan. Pitkäperjantaina kirkoissa muistetaan Jeesuksen kärsimystä ristillä. Sanomaa vahvistavat kirkkojen musta liturginen väri ja hiljaisuus: pitkäperjantaina kirkoissa ei soiteta urkuja. Pääsiäisyön messussa kirkon kuoriin tuodaan suuri pääsiäiskynttilä, jota sytytettäessä lausutaan: Jeesus Kristus on maailman valo. Pääsiäisyöstä alkaa myös 50-päiväinen pääsiäisaika, joka päättyy helluntaihin. Pääsiäispäivä eli sunnuntai (5.4.) on varsinainen Jeesuksen ylösnousemisen juhla. Pääsiäisyön tai -aamun messussa muistetaan myös kastetta. Jumala on herättänyt Jeesuksen kuolleista ja murtanut kuoleman portin; kasteessa jokainen kristitty haudataan ja nousee kuolleista. Pääsiäispäivänä liturginen väri vaihtuu mustasta valkoiseksi, joka on ilon, puhtauden ja riemun väri. Toisena pääsiäispäivänä maanantaina muistetaan ylösnousseen Jeesuksen ilmestymistä häntä seuranneille naisille ja opetuslapsille Emmauksen tiellä. Ilmestykset vakuuttivat heidät Jeesuksen kuolleista nousemisesta ja jatkuvasta läsnäolosta keskellä maailman elämää. Lähde: Palmusunnuntai Messu klo 10 Joutsenon kirkossa, Penttiläntie Messu klo 10 Lappeen Marian kirkossa, Valtakatu 35. Esiintymässä Lappeenrannan Naislaulajat. Messun jälkeen Kansanlähetyksen ja Raamattuopiston Naistenpäivät Lappeen seurakuntasalilla, Kirkkokatu 10 A. Messu klo 10 Lappeenrannan kirkossa, Mannerheiminkatu Messu klo 10 Lauritsalan kirkossa, Kirkkokahvit. Messu klo 10 Sammonlahden kirkossa kaiken ikäisille, Hietakallionkatu 7. Messu klo 10 Ylämaan kirkossa, Koskentie Ylämaan Marttojen ja Sydänyhdistyksen kirkkopyhä. Marttojen tarjoamat kirkkokahvit. Konevitsa-kvartetti klo 15 Lappeen Marian kirkossa, Valtakatu 35. Vapaa pääsy, ohjelma 10 euroa. Musiikki- ja hartaustilaisuus klo 18 Rapattilan leirimajalla, Rapattilantie 525. Hiljaisen viikon maanantai Puoti ja Pannu tapaamispaikka auki klo Lauritsalan seurakuntakodissa, Ahtihartaus klo 18 Lauritsalan kirkossa, Kauppalankatu Sanajumalanpalvelus klo 18 Lappeenrannan kirkossa, Mannerheiminkatu Iltakirkko klo 18 Joutsenon kirkossa, Penttiläntie Hartaus klo 18 Jänhiälän koululla, Rantatie 720. Ehtoollishartaus klo 18 Kourulan seurakuntakodilla, Katajakatu 12. Musiikki- ja hartaustilaisuus klo 18 Korkea-ahon koululla, Korkea-ahontie 737. Musiikki- ja hartaustilaisuus klo 18 Vilkjärven kylätalolla, Salmelantie 10. Hiljaisen viikon tiistai 33. Puoti ja Pannu tapaamispaikka auki klo ja Lauritsalan seurakuntakodissa, Hiljaisen viikon ehtoollinen klo 11 Lappeen Marian Pitkäperjantain synkkyys vaihtuu pääsiäispäivänä iloon ja riemuun. Tilaisuudet Lappeenrannan ev.lut. seurakunnissa palmusunnuntaista toiseen pääsiäispäivään kirkossa, Valtakatu 35. Ehtoollishartaus klo 13 Pontuksen seurakuntakodilla, Juusteninkatu 29. Sanajumalanpalvelus klo 18 Lappeenrannan kirkossa, Mannerheiminkatu Ahtihartaus klo 18 Lauritsalan kirkossa, Kauppalankatu lltakirkko klo 18 Joutsenon kirkossa, Penttiläntie Hiljaisen viikon keskiviikko 4. Viikkomessu klo 10 Lauritsalan kirkossa, Kauppalankatu Kirkkokahvit. Puoti ja Pannu tapaamispaikka auki klo ja Lauritsalan seurakuntakodissa, Pääsiäismyyjäiset klo Joutsenon seurakuntakeskuksessa, Penttiläntie 5. Myytävänä leivonnaisia ja käsitöitä, lisäksi arvonta. Päiväehtoollinen klo 13 Sammonlahden kirkossa, Hietakallionkatu 7. Kirkkokahvit. Iltatilaisuus klo 18 Joutsenon kirkossa, Penttiläntie Pääsiäisen virsiä ja lauluja. Sanajumalanpalvelus klo 18 Lappeenrannan kirkossa, Mannerheiminkatu Ahtihartaus klo 18 Lauritsalan kirkossa, Musiikki- ja hartaustilaisuus klo 19 Vainikkalan seurakuntatalolla, Rikkiläntie 38. Kiirastorstai 2.4. Messu klo 18 Joutsenon kirkossa, Penttiläntie Kirkkokuoro. Kiirastorstain ehtoolliskirkko klo 18 Lappeen Marian kirkossa, Valtakatu 35. Esiintymässä kirkkokuoro. Messu klo 18 Lappeenrannan kirkossa, Mannerheiminkatu Kiirastorstain ehtoolliskirkko klo 18 Ylämaan kirkossa, Koskentie Mukana kirkkokuoro. Kiirastorstain ehtoolliskirkko klo 18 Nuijamaan kirkossa, Tassiantie 9. Kirkossa avustaa Sunnuntailaulajatkuoro. Kiirastorstain iltamessu klo 18 Lauritsalan kirkossa, Ehtoollismessu klo 19 Sammonlahden kirkossa, Hietakallionkatu 7. Pitkäperjantai 3.4. Kirkon kuvapankki Sanajumalanpalvelus klo 10 Joutsenon kirkossa, Penttiläntie Sanajumalanpalvelus klo 10 Lappeen Marian kirkossa, Valtakatu 35. Mukana kirkkokuoro. Sanajumalanpalvelus klo 10 Lappeenrannan kirkossa, Mannerheiminkatu Sanajumalanpalvelus klo 10 Lauritsalan kirkossa, Sanajumalanpalvelus klo 10 Sammonlahden kirkossa, Hietakallionkatu 7. Puoti ja Pannu tapaamispaikka auki klo ja Lauritsalan seurakuntakodissa, Lähetysmyyjäiset klo Lauritsalan seurakuntakodissa, Ylös Jerusalemiin -esitys klo 14 Lauritsalan kirkossa, Jeesuksen kuolinhetken hartaus klo 15 Ristikankaan kappelissa, Lavolankatu 17. Konsertti klo 15 Lauritsalan kirkossa, Ylös Jerusalemiin -esitys klo 20 Lauritsalan kirkossa, Pääsiäislauantai 4.4. Kirpputori klo Lauritsalan seurakuntakodissa, Puoti ja Pannu-tapaamispaikka auki klo ja Lauritsalan seurakuntakodissa, Lähetysmyyjäiset klo Lauritsalan seurakuntakodissa, Ylös Jerusalemiin -esitys klo 14 Lauritsalan kirkossa, Ylös Jerusalemiin -esitys klo 15 Lauritsalan kirkossa, Perheiden iltapäivä klo 15 Lauritsalan seurakuntakodissa, Pääsiäisyön messu klo 23 Sammonlahden kirkossa, Hietakallionkatu 7. Messun jälkeen nyyttikestit Ankkurisalissa, Hietakallionkatu 7. Pääsiäispäivä 5.4. Onko kipua niskassa tai selässä? Onko turvotusta jaloissa? Stressaako, väsyttääkö? Onko tiedossa tekonivelleikkaus? Onko alaraajoissa ongelmia? Siinä tapauksessa paras tulla kunnon hoitoon! Varaa aika helposti netissä! Meillä voit käyttää/maksaa Omaishoitajien palveluseteleillä. Tietäjänkatu Lappeenranta Messu klo 8 Lappeenrannan kirkossa, Mannerheiminkatu Messu klo 8 Ylämaan kirkossa. Koskentie Messussa avustaa kirkkokuoro. Messu klo 8 Sammonlahden kirkossa, Hietakallionkatu 7. Messun jälkeen nyyttikestit Ankkurisalissa, Hietakallionkatu 7. Messu klo 10 Joutsenon kirkossa, Penttiläntie Esiintymässä kirkkokuoro. Messun jälkeen kirkkokahvit. Messu klo 10 Lappeen Marian kirkossa, Valtakatu 35. Messussa esiintyy Lauluvarpusten nuorisokuoro. Messu klo 10 Lauritsalan kirkossa, Kirkkokahvit. Messu 10 Nuijamaan kirkossa, Tassiantie 9. Puoti ja Pannu lähetysmyymälä auki klo Lauritsalan seurakuntakodissa, Kauppalankatu Sanajumalanpalvelus klo 12 Ristikankaan kappelissa, Lavolankatu 17. Toinen pääsiäispäivä 6.4. Sanajumalanpalvelus klo 10 Joutsenon kirkossa, Penttiläntie Sanajumalanpalvelus klo 10 Lappeen Marian kirkossa, Valtakatu 35. Messu klo 10 Lappeenrannan kirkossa, Mannerheiminkatu Messu klo 10 Lauritsalan kirkossa, Kirkkokahvit. Messu klo 13 Korvenkylän seurakuntakodilla, Harmaakalliontie 2. Maakirkko klo 13 Tervajoen metsästysmajalla, Rummuntie 174 Mukulamessu klo 16 Sammonlahden kirkossa, Hietakallionkatu 7. Messun jälkeen ateria. Pääsiäiskonsertti klo 18 Lappeen Marian kirkossa, Valtakatu 35. Esiintymässä muun muassa Sergei Slovachevski. Vapaa pääsy, ohjelma 10 euroa. Pääsiäistapahtumat löydät myös verkosta, www. lappeenrannanseurakunnat.fi ja lappeenrannanseurakunnat. Käy jakamassa ja tykkäämässä sekä tule paikan päälle viihtymään! Kävelykeppi, taittuva 22,- Ora rollaattori 159,- Myös muita malleja, tervetuloa tutustumaan! Family Center, Hyrymäenkatu 2, Lappeenranta, puh Avoinna ma-pe 10-18, la TURVAPUHELIMET & tekniset apuvälineet MyynTI VUokRAUs AsEnnUksET HUoLLoT Karelian TELEPART oy Standertskjöldinkatu 1, LAPPEENRANTA Persoonallinen pikkuputiikki - hoivapalvelu kotiin - asiointiapu - virkistys - muistikuntoutus Oksasenkatu 8 p Kotipellonkatu 13, Lappeenranta Puh KOTISIIVOUS JATKUVALLA SOPIMUKSELLA TAI KERTALUONTOISESTI Kotisiivous voidaan sopia tapahtuvaksi viikoittain, kerran kahdessa viikossa, kuukausittain tai muutoin sovituin aikavälein. Kotisiivous voi olla myös kertaluontoista. Siivouksen ajankohta sovitaan aikataulujesi mukaan toimimme joustavasti. Yksilöllistä, jokaiselle asiakkaalle räätälöityä palvelua. Avustus- ja hoivapalvelut Perus- ja lääkehoito Asiointipalvelu Avustus ja Hoiva Tuija Oy Kangastuvankatu 8 as LAPPEENRANTA kristilliset arvot - palveluseteliyrittäjä Harjukatu 34 B 12, Lappeenranta Soita Kalervonkatu 63, Lappeenranta p Kahvio avoinna ma-pe Harapaisentie 7, Lappeenranta p Avoinna ma-pe Kontiontie 2 a (Karjalantien ja Hakalin kadun kulma), Lappeenranta p Avoinna ma-pe 7-15 Standertskjöldinkatu 2, Lappeenranta, Vanha kaukaan Teboil p Avoinna ma-pe la useimmiten auki Lasten fysioterapia Neurologinen fysioterapia Ikääntyvien fysioterapia Vauvahieronta Hieronta Kotikäynnit Avoinna sopimuksen mukaan Ainonkatu 31, Lappeenranta

9 16 Henkilökuva AAMUKAHVILLA Ilkka Pöyhönen toivoo kirkkoon kevyempää hallintoa Yhteisen kirkkovaltuuston tuore puheenjohtaja Ilkka Pöyhönen uskoo, että seuraavan neljän vuoden aikana Lappeenrantaan olisi rakennettavissa malli, jolla seurakuntayhtymä pystyisi luovimaan tavoitteellisesti ja turvallisesti eteenpäin. Kuinka pitkään olet ollut mukana seurakuntien luottamustehtävissä? Valtuustokauden käynnistyttyä tammikuussa alkoi myös kolmastoista vuoteni luottamushenkilönä. Viime valtuustokauden olin pois näistä kuvioista, mutta sitä ennen toimin kuusi vuotta Joutsenon kirkkovaltuuston puheenjohtajana ja kaksi vuotta seurakuntayhtymän yhteisen kirkkovaltuuston varapuheenjohtajana kuntaliitoksen vuoksi vuonna 2009 tapahtuneen seurakuntien yhdistymisen jälkeen. Mikä polku on johtanut 2. sinut alun perin mukaan vaikuttamaan? Hakeutuminen tehtäviin oli luonnollista, koska olen ollut vuosien varrella vahvasti mukana hengellisessä toiminnassa, erityisesti Gideon-järjestössä niin kotimaassa kuin kansainvälisesti. Gideonin tehtävänä on jakaa Raamattuja ja Uusia Testamentteja valittuihin kohteisiin maailmalla. Olet työskennellyt pitkään vaativassa tehtäväs- 3. sä yliopiston rehtorina: mitä hyviksi havaittuja käytänteitä voit tuoda mukanasi hallintotehtäviin? Yliopistolla jaoimme yhteisen mission, mitä kohti veimme asioita. Tuon linjan rakentamiseen osallistui iso joukko henkilökuntaa, ja sen puitteissa kukin sai tehdä omaa työtään aika suurin vapauksin. Välillä peilasimme toteutunutta asetettuihin tavoitteisiin. Luottamushenkilöiden tulisi strategisen ajattelun kautta nähdä seurakuntayhtymän kokonaisuus ja tehdä kaikki päätökset yhteisesti sovittujen linjausten mukaisesti. Mikäli juutumme yksityiskohtiin, hyvin äkkiä on riskinä se, että äänestämme kaikista mahdollisista asioista. Kokonaisuuden hallinnalla luomme myös yhteisiä toimintatapoja ja periaatteita. Mitkä ovat mielestäsi 4. vahvuutesi puheenjohtajana? Olen monessa mukana, ja pyrin ottamaan eri tehtävistä irti kaiken sen opin, minkä vain voin. Toivon, että pystyisin hyödyntämään puheenjohtajana tuota elämän varrella kertynyttä pääomaa ja tuomaan päätöksentekoon ns. ison kuvan. Mihin asioihin aiot erityisesti vaikuttaa val- 5. tuuston puheenjohtajana? Tehtävä ei ole helppo, jos katsoo, millaisia haasteita kirkko kokonaisuutena kohtaa ja minkälaisia vastakkainasetteluja sen sisältäkin löytyy. Lähtökohtaisesti meidän on tämän neljän vuoden aikana rakennettava toimintamalli, joka auttaa tiedostamaan, miten selviämme taloudellisesti eteenpäin ja minkälaisia toimintatapoja se vaatii. Luottamushenkilöjoukon pitää löytää tavat sietää toisiaan. Lisäksi haastan pohtimaan keinoja rakentaa yhtymän sisäistä yhteistyötä ja työnjakoa, sillä toimintatavat seurakunnissa ovat nyt hyvin kiinteitä. Vahvaan seurakuntayhtymään kuuluvien seurakuntien paikallisidentiteetti on säilytettävä. Toimitko puheenjohtajuuden lisäksi muissa 6. luottamustehtävissä? Olen jäsenenä Joutsenon seurakunnan seurakuntaneuvostossa ja sankarihautausmaatoimikunnassa. Vajaasta kymmenestä muusta luottamustehtävästä työllistää tällä hetkellä eniten teknistieteellinen henkilöakatemia, jonka esimies olen. Akatemia vie eteenpäin tekniikan alan asioita kaikkien yliopistojen ja tutkimuslaitosten näkökulmasta. 7. Kalkkiviivoilla! Näin Ilkka Pöyhönen kuvaa työuransa päättymistä maaliskuun loppuun. Ammattitaitoaan ja osaamistaan Pöyhönen jakaa jatkossa erilaisissa luottamustehtävissä, joiden määrän hän pyrkii pitämään kymmenessä. Mitkä ovat ne osa-alueet seurakuntatyössä, joita tulisi kehittää lyhyellä aikavälillä? Vaikka meillä on hyvä lapsityö ja rippikoulutyö, nuoret aikuiset eivät välttämättä löydä paikkaansa seurakunnassa. Miten kirkko pystyy vastaamaan tähän haasteeseen? Nuorten aikuisten irtautuminen kirkosta ei ole vielä näkynyt voimakkaasti verotuloissa, sillä esimerkiksi opiskelijat tienaavat vähän. Mutta jos nuoret pysyvät poissa kirkosta myös kymmenen vuotta tästä eteenpäin suurten ikäluokkien eläköityessä samanaikaisesti, verotulot hiipuvat. Joka kerta, kun ihmiset eroavat kirkosta Päivi Räsäsen tai Kari Mäkisen lausuntojen vuoksi, tarkoittaa se joidenkin virkojen verran vähemmän pelivaraa. Olet jäsenenä myös ev. 8. lut. kirkon ylimmässä päättävässä elimessä, kirkolliskokouksessa. Mihin asioihin kirkolliskokous paneutuu tällä hetkellä? Keväällä kirkolliskokouksessa äänestetään siitä, tuleeko esitetty yhtymämalli koko valtakunnan kattavaksi. Lappeenrannassa tilanne ei ole ongelmallinen, koska malli vastaa hyvin pitkälle nykyistä organisaatiorakennetta, mutta tuo lisää joustoa toimintaan. 9. Onko yhtymämalli rakenteellisesti todella niin hyvä, että se kannattaa levittää kaikkiin seurakuntiin? Olen mukana kirkolliskokouksen tulevaisuusvaliokunnassa, jossa on tarkasteltu kirkon tulevaisuutta myös organisaatioiden näkökulmasta. Yhtymämalli jättää kirkkoon vielä todella kankean päätöksentekomallin, joka ulottuu portaittain Kirkkohallituksesta hiippakuntaan ja sieltä yhtymän lisäksi sen seurakuntiin. Tällä mallilla hallinnon keventäminen ei toteudu. Lappeenrantaan muutos toisi tiettyjä vapausasteita, kuten pappien tai muun henkilökunnan palkkaamisen seurakunnan sijaan seurakuntayhtymän työntekijöiksi. Mitä pääsiäiseesi kuuluu? 10. Elämä on sellaista kohellusta ja juoksemista, että pääsiäisenä on hyvä hiljentyä. Luen tolkuttomasti, joten kirjapino on nytkin odottamassa. Lainasin eilen kirjastosta munkki Serafimin pääsiäiskirjan jo toistamiseen. Siinä en ole vielä päässyt alkua pidemmälle. Aamukahvipöydässä tavataan paikallisia osaajia, asiantuntijoita ja vaikuttajia. Voit vinkata sähköpostilla kuka olisi mielestäsi seuraava mielenkiintoinen haastateltava. Lastu Mika Kolehmainen Seuraava tiedotuslehti Jaakko Suvala Seurakuntatervehdyksen kesänumero kolahtaa postilaatikoihin tiistaina Kesänumerossa vieraillaan esimerkiksi riparilla, kerrotaan vapaaehtoistyötä etsivän Kaisu Jokisen kuulumiset ja vinkataan tulevasta venekirkosta. Jokaiseen kotitalouteen Lappeenrannassa jaettavan tiedotuslehden näköisversion löydät Lappeenrannan seurakuntayhtymän verkkosivuilta Samassa osoitteessa voit lukea myös aiemmin julkaistuja numeroita. Seuraathan lehteä myös Facebookissa www. facebook.com/seurakuntatervehdys. Tämän pääsiäisnumeron risut ja ruusut voit lähettää toimitussihteeri Marinella Ruudulle,

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Opas vihkimisen järjestelyihin

Opas vihkimisen järjestelyihin Minun käskyni on tämä: rakastakaa toisianne, niin kuin minä olen rakastanut teitä. Joh. 15:9 12 Jyväskylän seurakunnan Opas vihkimisen järjestelyihin Avioliittoon vihkiminen K ristillisen uskomme mukaan

Lisätiedot

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet JÄHMETYN JÄÄDYN Mihin olemme menossa? Miten tähän on tultu? OLET TÄSSÄ. Kalle Hamm, 2008 Mitä nyt tapahtuu?

Lisätiedot

Naantalin seurakunnan Laaja oppimäärä kirkolliseen vihkimiseen

Naantalin seurakunnan Laaja oppimäärä kirkolliseen vihkimiseen Naantalin seurakunnan Laaja oppimäärä kirkolliseen vihkimiseen Avioliiton merkitys Avioliiton esteiden tutkinta Vihkimisen varaaminen Tapaaminen papin kanssa Avioliittoon vihkiminen vai morsiusmessu? Häämusiikki

Lisätiedot

Peruskoulutus 5.-7.3.2015 Espoo Koordinaattori Maija Mielonen

Peruskoulutus 5.-7.3.2015 Espoo Koordinaattori Maija Mielonen Peruskoulutus 5.-7.3.2015 Espoo Koordinaattori Maija Mielonen Maaseudun Tukihenkilöverkko Maaseudun Tukihenkilöverkko on vapaaehtoistyöhön perustuva auttamisverkosto, joka tarjoaa apua kaikille maaseudun

Lisätiedot

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Kun pienen lapsen äiti ja isä ottavat lapsen syliin ja painavat häntä lähelle sydäntään, he antavat hänelle rakkautta ja huolenpitoa. Tällä

Lisätiedot

SEURAKUNTANEUVOSTO. Asialista 1-2016. Aika Keskiviikko 24.2.2016 klo 17.00. Paikka Sammonlahden seurakuntakeskus, Ankkurisali, Hietakallionkatu 7

SEURAKUNTANEUVOSTO. Asialista 1-2016. Aika Keskiviikko 24.2.2016 klo 17.00. Paikka Sammonlahden seurakuntakeskus, Ankkurisali, Hietakallionkatu 7 Asialista Hietakallionkatu 7, 53850 Lappeenranta p. 040 3126 501 www.lappeenrannanseurakunnat.fi Aika Keskiviikko 24.2.2016 klo 17.00 Paikka Sammonlahden seurakuntakeskus, Ankkurisali, Hietakallionkatu

Lisätiedot

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kummikirje 1-2016 3.5. 2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Olen uusi Venäjän alueen kummityön kordinaattori Ammi Kallio. Tämä on ensimmäinen kummikirje, jonka kirjoitan teille alueelta.

Lisätiedot

Seurakuntaan Kirkkovaltuusto Kirkkoneuvosto Menot 5 781 780

Seurakuntaan Kirkkovaltuusto Kirkkoneuvosto Menot 5 781 780 Mihin verorahat käytetään? Vuosi 2011 Seurakunnan hallinto Jumalanpalvelukset ja kirkkomusiikki 190 298 Muut seurakuntatilaisuudet 63 615 Investoinnit (kurssikeskus yms.) 293 395 Hautaan siunaaminen 117

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

Tämän leirivihon omistaa:

Tämän leirivihon omistaa: Tämän leirivihon omistaa: 1 Tervetuloa kesäleirille! Raamiksilla tutustumme Evankeliumin väreihin. o Keltainen kertoo Jumalasta ja taivaasta, johon pääsen uskomalla Jeesukseen. o Musta kertoo, että olen

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

SEURAKUNTANEUVOSTO. Pöytäkirja 3-2016. Aika Tiistai 16.2.2016 klo 17.00 18.05. Kokoushuone, Koulukatu 10 Lappeenranta. Paikka

SEURAKUNTANEUVOSTO. Pöytäkirja 3-2016. Aika Tiistai 16.2.2016 klo 17.00 18.05. Kokoushuone, Koulukatu 10 Lappeenranta. Paikka Lappeenrannan evankelisluterilaiset seurakunnat Kirkkokatu 10 A, 3. krs. / PL 45 53101 Lappeenranta 040 3126 301 lappeenranta.seurakunta@evl.fi Aika Tiistai 16.2.2016 klo 17.00 18.05 Paikka Kokoushuone,

Lisätiedot

Kriisitilanteen eettiset periaatteet

Kriisitilanteen eettiset periaatteet Kriisitilanteen eettiset periaatteet Kristiina Kumpula pääsihteeri Kirkot kriisien kohtajana Kriisien auttajat auttavat eriarvoisesti Köyhyys ja eriarvoisuus heikentävät ihmisten mahdollisuutta selviytyä

Lisätiedot

Esityksemme sisältö ja tarkoitus:

Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Lyhyt esittely Vantaan Nuorten turvatalon sekä Vantaan kaupungin Viertolan vastaanottokodin toiminnasta. Osoittaa, että ennakoivaan, ennaltaehkäisevään lastensuojelutyöhön

Lisätiedot

9.30 Aamukahvi. 12.00 Lounas (omakustanteinen)

9.30 Aamukahvi. 12.00 Lounas (omakustanteinen) Näin homma toimii seminaari sekä Oulun seudun omaishoitajat ja läheiset ry 15 - vuotta Aika: Torstai 31.10.2013 Paikka: Wegeliussali, ODL, Albertinkatu 16, 90100 Oulu 9.30 Aamukahvi 10.00 Musiikkiesitys

Lisätiedot

Tässä on innokas nuorimmainen kitkemässä rikkaruohoja pois. Hän on se joka menestyy parhaiten koulussa ja rakastaa tehdä asioita itsekseen.

Tässä on innokas nuorimmainen kitkemässä rikkaruohoja pois. Hän on se joka menestyy parhaiten koulussa ja rakastaa tehdä asioita itsekseen. Rakkaat ystävät, On ilo kirjoittaa teille kaikille taas. Haluan käyttää tämän tilaisuuden jakaakseni kanssanne iloni siitä että lapset ovat viimeinkin päässet vierailulle. (Niin kuin yllä olevasta kuvasta

Lisätiedot

Liitteet 1 Oikaisuvaatimusohjeet ja valitusosoitus, 66

Liitteet 1 Oikaisuvaatimusohjeet ja valitusosoitus, 66 LAURITSALAN SEURAKUNTA ASIALISTA 1 (6) Hallituskatu 15, PL 1018 53301 LAPPEENRANTA PUH. 05 6126401, 6126406 Aika Keskiviikkona 16.4.2008 klo 17.30 18.25 Paikka Lauritsalan seurakuntakoti, Keskuskatu 1.

Lisätiedot

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt)

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt) Draama-Taakankantajat Kirjoittanut Irma Kontu Draama perustuu Raamatunjakeisiin: Fil. 4:6-7 Älkää olko mistään huolissanne, vaan saattakaa aina se, mitä tarvitsette, rukoillen, anoen ja kiittäen Jumalan

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Maahanmuuttajataustaisille. joka lisää hyvinvointia

Maahanmuuttajataustaisille. joka lisää hyvinvointia Suomen Mielenterveysseuran OVI-hanke tarjoaa Maahanmuuttajataustaisille tietoa, joka lisää hyvinvointia Aiheina ovat mielen hyvinvointi ja voimavarat maahanmuuttoon liittyvät tunteet miten voi auttaa itseä

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN MAAKUNNAN ALUEELLA TOIMIVAT PSYKOSOSIAALISEN TUEN JA PALVELUIDEN KRIISIRYHMÄT

POHJOIS-KARJALAN MAAKUNNAN ALUEELLA TOIMIVAT PSYKOSOSIAALISEN TUEN JA PALVELUIDEN KRIISIRYHMÄT 1 POHJOIS-KARJALAN MAAKUNNAN ALUEELLA TOIMIVAT PSYKOSOSIAALISEN TUEN JA PALVELUIDEN KRIISIRYHMÄT Arkipäivän äkilliset kriisi- ja onnettomuustilanteet: Kuntien moniammatilliset kriisiryhmät toimivat terveyskeskusten

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Paikka Sammonlahden seurakuntakeskus, Ankkurisali, Hietakallionkatu 7

Paikka Sammonlahden seurakuntakeskus, Ankkurisali, Hietakallionkatu 7 SAMMONLAHDEN SEURAKUNTA ASIALISTA 1 Hietakallionkatu 7, PL 5 53851 LAPPEENRANTA PUH. 05 6126513, FAX 05 6126506 Aika Tiistai 17.2.2009 klo 17.00 18.00 Paikka Sammonlahden seurakuntakeskus, Ankkurisali,

Lisätiedot

laukaan seurakunta www.laukaasrk.fi tervetuloa 2015!

laukaan seurakunta www.laukaasrk.fi tervetuloa 2015! laukaan seurakunta www.laukaasrk.fi tervetuloa 2015! Rippikoulu on ajankohtainen asia sinulle, joka täytät 15 vuotta vuonna 2015. Tässä asiassa et ole yksin, joka vuosi n. 90 % laukaalaisista ikäisistäsi

Lisätiedot

Kunniamerkit ja muut huomionosoitukset. Kirkkoherrojen kokous 3.10.2007 Kaarlo Kalliala Päivitetty 21.3.2015 Timo Tavast

Kunniamerkit ja muut huomionosoitukset. Kirkkoherrojen kokous 3.10.2007 Kaarlo Kalliala Päivitetty 21.3.2015 Timo Tavast Kunniamerkit ja muut huomionosoitukset Kirkkoherrojen kokous 3.10.2007 Kaarlo Kalliala Päivitetty 21.3.2015 Timo Tavast Huomionosoitusten ilo vaikkei innostuisikaan juuri siitä mitä saa, ani harvaa oikeasti

Lisätiedot

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Lähdetään matkaan Tänään lähdetään hyvän paimenen matkaan. Aamulla paimen huomasi, että yksi hänen lampaistaan on kadoksissa. Tallella on 99 lammasta, mutta yksi,

Lisätiedot

TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS. 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen

TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS. 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen Koulutuksen rakenne Ryhmästä syntyy turvallinen oppimista ja itsen reflektointia edistävä ympäristö Tukihenkilönä toimimisen lähtökohdat: mikä

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan ammattiopisto KRIISITILANTEIDEN TOIMINTAMALLI

Keski-Uudenmaan ammattiopisto KRIISITILANTEIDEN TOIMINTAMALLI Keski-Uudenmaan ammattiopisto KRIISITILANTEIDEN TOIMINTAMALLI Sisältö 1. YLEISTÄ... 3 1.1. Mikä on kriisi?... 3 1.2. Suunnitelman tarkoitus ja tavoitteet... 3 2. TOIMINTATAVAT KRIISITILANTEISSA... 4 2.1.

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

laukaan seurakunta www.laukaasrk.fi tervetuloa 2014!

laukaan seurakunta www.laukaasrk.fi tervetuloa 2014! laukaan seurakunta www.laukaasrk.fi tervetuloa 2014! Rippikoulu on ajankohtainen asia sinulle, joka täytät 15 vuotta vuonna 2014. Tässä asiassa et ole yksin, joka vuosi n. 90 % laukaalaisista ikäisistäsi

Lisätiedot

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi Suomalainen työelämätietous Pikku-koto kurssi Työelämätietoutta - Suomalaisia pidetään ahkerasti työtä tekevänä kansana. - Erityisen haluttuja työntekijöitä tulee Pohjanmaalta. - Nykyisin Suomessa on paljon

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Kriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari

Kriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari Kriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari 29.9.2014 Suvi Piironen Asiantuntija SOS- kriisikeskus Elämän monet kriisit Jokainen kohtaa kriisejä elämänsä aikana Kriisiksi

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta

Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta Historiaa Turun A-Kilta on perustettu 1962. Sen toiminnan tarkoituksena on auttaa ja tukea päihdeongelmaisia ponnisteluissa riippumattomuuteen päihteistä sekä tukea

Lisätiedot

Työkaluja kriisitilanteiden käsittelyyn

Työkaluja kriisitilanteiden käsittelyyn Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Työkaluja kriisitilanteiden käsittelyyn Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset,

Lisätiedot

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-suomi

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-suomi Onnentoivotukset : Avioliitto Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Vastavihityn Lämpimät onnentoivotukset teille

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

Haluaisin, että kirkko johon kuulun on

Haluaisin, että kirkko johon kuulun on VIRITTÄYTYMINEN AIHEESEEN Haluaisin, että kirkko johon kuulun on LEIKIN TAVOITE Johdatella ajatuksia illan aiheeseen. Herätellä miettimään mitä minä ajattelen kirkosta, sekä tuoda esiin myös toisten ajatuksia,

Lisätiedot

Surun kohdatessa. - Ohjeita hautaukseen - Kangasalan seurakunta

Surun kohdatessa. - Ohjeita hautaukseen - Kangasalan seurakunta Surun kohdatessa - Ohjeita hautaukseen - Kangasalan seurakunta Päivitetty 7.5.2013 Vainajan lähimmät Ei mikään luotu voi erottaa meitä Jumalan rakkaudesta, joka on tullut ilmi Kristuksessa Jeesuksessa,

Lisätiedot

Apua, tukea ja toimintaa

Apua, tukea ja toimintaa Soita meille numeroon 050 4440 199 tai lähetä sähköpostia osoitteeseen asiakaspalvelu@mereo.fi. Tavataan ja keskustellaan yhdessä tilanteestasi. Teemme sinulle henkilökohtaisen, hyvin vointiasi tukevan

Lisätiedot

T U I J A H E L L S T E N

T U I J A H E L L S T E N TRAUMAATTINEN KRIISI T U I J A H E L L S T E N 16.3.2016 1 ELÄMÄNTILANTEITA Stressi ristiriitaisia vaatimuksia reaktiot yksilöllisiä Kehityskriisi elämänkulkuun kuuluvia muutosvaiheita useimmiten sujuvat

Lisätiedot

Kouluun lähtevien siunaaminen

Kouluun lähtevien siunaaminen Kouluun lähtevien siunaaminen Tätä aineistoa käytetään rukoushetkessä (ks. sen rakenne s. 9), jossa siunataan kouluun lähtevät. Siunaaminen toimitetaan keväällä tai juuri ennen koulun alkamista. Siunaamisen

Lisätiedot

Tiinan tarina. - polkuni työelämään

Tiinan tarina. - polkuni työelämään Tiinan tarina - polkuni työelämään Tiinan tarina on syntynyt Aspa-säätiön Silta työhön -projektissa (ESR, STM). Tarina kertoo projektin toimintamalleista sekä tositapahtumiin pohjautuvista kokemuksista.

Lisätiedot

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Merenkävijät

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Merenkävijät Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Merenkävijät 1. Joukkue / ryhmä, jossa lapsi on mukana - EMK / zoom - EMK - EMK - Vihreät - Sininen - Punainen - EMK juniorit - ZOOM - zoom8 - EMK

Lisätiedot

Koulun keinot haastavaan käyttäytymiseen

Koulun keinot haastavaan käyttäytymiseen Koulun keinot haastavaan käyttäytymiseen häiriökäyttäytymistä ehkäisemään Huomio pitää kohdistaa kasvatukseen, nuorten heitteillejättöön, rajojen asettamiseen, koveneviin arvoihin, ydinperheiden pirstoutumiseen,

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Tänään meillä on kaksi vertausta, joissa kutsutaan väkeä töihin viinitarhaan. 2. Itse kertomus Raamatusta rinnakkaispaikkoineen Kukin

Lisätiedot

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013 JÄSENKIRJE 2/2013 13.9.2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY Syksyn tuuli jo puissa puhaltelee ja on tullut aika ryhtyä hommiin. Syksyn toimintakalenteriin on koottu tuttuun tapaan yritysvierailuja ja

Lisätiedot

RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (1. Joh. 4:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen. Rinnetie 10. 95420 Tornio. puh. 050 359 6939

RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (1. Joh. 4:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen. Rinnetie 10. 95420 Tornio. puh. 050 359 6939 RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen Rinnetie 10 95420 Tornio puh. 050 359 6939 s-posti: juha.muukkonen@gen.fi kotisivu: www.gen.fi Raamatunkäännös: KR 1933/38 JÄSENNYS

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa

Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa Satu Raappana-Jokinen Verkkokriisityön päällikkö Suomen Mielenterveysseura Se mitä oikeasti haluan tietää on epäselvää.

Lisätiedot

Tervetuloa Pakilan seurakunnan rippikouluun! Kuka voi tulla rippikouluun?

Tervetuloa Pakilan seurakunnan rippikouluun! Kuka voi tulla rippikouluun? Tervetuloa rippikouluun! Pakilan seurakunnan rippikoulut 2016 Tervetuloa Pakilan seurakunnan rippikouluun! Ja onnittelut jo valmiiksi; täytät 15 vuotta vuonna 2016! Olet siis mitä parhaassa ripari-iässä.

Lisätiedot

Jakkara ja neljä jalkaa

Jakkara ja neljä jalkaa Jakkara ja neljä jalkaa Sanna Piirainen 1 Tunti 1 Jakkaran rakentamisen perusteet Eli mitä ihmettä varten pitäisi tulla uskoon 2 Mitähän se Jumala oikein hommaa? Jakkaran rakentamisen perusteet voi löytää

Lisätiedot

Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto. Mwanza, Tanzania VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS. Nimikkohankeraportti 1/2014

Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto. Mwanza, Tanzania VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS. Nimikkohankeraportti 1/2014 VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto Mwanza, Tanzania Nimikkohankeraportti 1/2014 Hankenumero 14106 115 Nyakato Luterilainen Koulutuskeskus perustettiin

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun sosiaali- ja kriisipäivystykset

Pääkaupunkiseudun sosiaali- ja kriisipäivystykset Tiede- ja taidekorkeakoulujen opiskelijoita koskeviin suuronnettomuus- ja poikkeustilanteisiin varautuminen 18.11.2011 Pääkaupunkiseudun sosiaali- ja kriisipäivystykset Riikka Vikström, Helsingin sosiaali-ja

Lisätiedot

VAPAAEHTOISTEN JAKSAMISESTA HUOLEHTIMINEN

VAPAAEHTOISTEN JAKSAMISESTA HUOLEHTIMINEN VAPAAEHTOISTEN JAKSAMISESTA HUOLEHTIMINEN Perusedellytys vapaaehtoistoiminnalle VAPAAEHTOINEN ITSE (1/2) Vapaaehtoistoiminnan tarkoitus on tuoda iloa ihmisten elämään, myös vapaaehtoiselle itselleen. Mukaan

Lisätiedot

Nälkäpäiväkampanja. Sinä voit auttaa! Kuva: Joonas Brandt

Nälkäpäiväkampanja. Sinä voit auttaa! Kuva: Joonas Brandt Nälkäpäiväkampanja Sinä voit auttaa! Kuva: Joonas Brandt Nälkäpäivä pähkinänkuoressa Nälkäpäivänä kerätään varoja katastrofirahastoon. Rahaston turvin Punainen Risti auttaa Suomessa ja ulkomailla. Katastrofirahaston

Lisätiedot

Riistaveden alueseurakunta

Riistaveden alueseurakunta Riistaveden alueseurakunta Kesä 2016 Toukokuu Su 1.5, klo 10, Rukouskirkko, Kirkko. Marjaana Mäkinen ja Riikka Tuura. To 5.5, klo 10, Helatorstain Messu, Kirkko. Viitakko 2-rippikoulun kirkkokäynti, Pystykahvit.

Lisätiedot

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa

Lisätiedot

Vanhemmille, joiden raskaus jäi kesken 12-22 raskausviikolla

Vanhemmille, joiden raskaus jäi kesken 12-22 raskausviikolla POTILASOHJE 1 (8) Vanhemmille, joiden raskaus jäi kesken 12-22 raskausviikolla Ohje päivitetty: POTILASOHJE 2 (8) Osanottomme menetyksenne vuoksi Olette saaneet juuri kuulla, että odottamanne vauva on

Lisätiedot

Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen 2015

Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen 2015 Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen 2015 Sisällysluettelo Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus Valtakunnalliset intensiivikurssit...

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

Lotta-patsas Kirkkokadulla

Lotta-patsas Kirkkokadulla Kaupunginhallitus 473 29.10.2012 Kaupunginhallitus 497 12.11.2012 ITSENÄISYYSPÄIVÄN TILAISUUDET 6.12.2012 733/014/2012 KH 473 Kaupungin, seurakuntayhtymän, Maasotakoulun, rajavartiostojen ja järjestöjen

Lisätiedot

Kolehtisuunnitelma 1.7.2015-31.12.2015

Kolehtisuunnitelma 1.7.2015-31.12.2015 su 5.7. Apostolien päivä Kadonnut ja jälleen löytynyt Seurakuntien diakoniatyötä tukevan Suurella Sydämellä -verkkopalvelun kehittämiseen Kirkkopalveluiden kautta. Kirkkopalvelut ry, PL 279, 00181 Helsinki,

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Kehitä kuuntelutaitojasi Tarkista, kuulitko oikein Hyvät sanat avaavat korvat Kasvokkain

SISÄLTÖ. Kehitä kuuntelutaitojasi Tarkista, kuulitko oikein Hyvät sanat avaavat korvat Kasvokkain Sanat SISÄLTÖ Puhuminen ja kuunteleminen tie läheisyyteen Mitä on viestintä? Puhumisen tasoja Miten puhun? Keskustelu itsensä kanssa Puhumisen esteitä Kuuntelemisen tasoja Tahdo kuunnella Kehitä kuuntelutaitojasi

Lisätiedot

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika.

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika. Leikki ja vapaa-aika Lähes aina 1. Yhteisössäni minulla on paikkoja leikkiin, peleihin ja urheiluun. 2. Löydän helposti yhteisöstäni kavereita, joiden kanssa voin leikkiä. 3. Minulla on riittävästi aikaa

Lisätiedot

PIA PUU OKSANEN, TOIMINNANJOHTAJA PIA.OKSANEN@NAISTENLINJA.FI

PIA PUU OKSANEN, TOIMINNANJOHTAJA PIA.OKSANEN@NAISTENLINJA.FI PIA PUU OKSANEN, TOIMINNANJOHTAJA PIA.OKSANEN@NAISTENLINJA.FI Oulun kaupunki on myöntänyt Naisten Linjalle järjestöjen toiminta-avustusta vuosina 2012 ja 2013, molempina vuosina tuhat euroa. Helsingin

Lisätiedot

VAPAAEHTOISTOIMINTA PANSION VASTAANOTTOKESKUKSESSA

VAPAAEHTOISTOIMINTA PANSION VASTAANOTTOKESKUKSESSA VASTAANOTTOKESKUKSESSA TOIMIVILLE VAPAAEHTOISILLE VAPAAEHTOISTOIMINTA PANSION VASTAANOTTOKESKUKSESSA Olemme Punaisen Ristin Ruissalon osaston vapaaehtoisia Punainen Risti ja Punainen Puolikuu tunnetaan

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Pietarin Katulapset ry. Pietarin katulapset tarvitsevat Sinua

Pietarin Katulapset ry. Pietarin katulapset tarvitsevat Sinua Pietarin Katulapset ry Pietarin katulapset tarvitsevat Sinua Ihmisarvoinen lapsuus on erittäin suuri asia. Valitettavasti kaikille lapsille Venäjällä se ei ole mahdollista. Omien vanhempiensa hylkäämiä

Lisätiedot

SEURAKUNTANEUVOSTO. Pöytäkirja 7-2013. Aika Keskiviikko 4.12.2013 klo 17.00-19.00. Lappeen neuvotteluhuone, Kirkkokatu 10, Lappeenranta.

SEURAKUNTANEUVOSTO. Pöytäkirja 7-2013. Aika Keskiviikko 4.12.2013 klo 17.00-19.00. Lappeen neuvotteluhuone, Kirkkokatu 10, Lappeenranta. PL 45, 53101 Lappeenranta P. 040 3126 601, 040 3126 602 www.lappeenrannanseurakunnat.fi Aika Keskiviikko 4.12.2013 klo 17.00-19.00 Paikka Lappeen neuvotteluhuone, Kirkkokatu 10, Lappeenranta ASIALISTA

Lisätiedot

VAALAN YHTENÄISKOULUN KRIISITOIMINTAOHJE

VAALAN YHTENÄISKOULUN KRIISITOIMINTAOHJE VAALAN YHTENÄISKOULUN KRIISITOIMINTAOHJE Tärkeitä puhelinnumeroita Yleinen hätänumero 112 Ylätalon kanslia 5360196 Alatalon kanslia 5360187 Ylätalon op.huone 5360195 Alatalon op.huone 5360189 Lukion kanslia

Lisätiedot

VERKOSTOT KOHTAAVAT PERHEET VOIMAANTUVAT. Perhehoidonpäivät 12.-13.11.2014 Jyväskylä Pirkko Porrassalmi Milla Nuorala

VERKOSTOT KOHTAAVAT PERHEET VOIMAANTUVAT. Perhehoidonpäivät 12.-13.11.2014 Jyväskylä Pirkko Porrassalmi Milla Nuorala VERKOSTOT KOHTAAVAT PERHEET VOIMAANTUVAT Perhehoidonpäivät 12.-13.11.2014 Jyväskylä Pirkko Porrassalmi Milla Nuorala PePPi pähkinänkuoressa Osa Emma ja Elias ohjelmaa RAY 2012-2016 Vapaaehtoiset voimavarana

Lisätiedot

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi Ovet Omaishoitajavalmennus Keinoja omaishoitajan tukemiseksi Minäkö omaishoitaja? Omaishoitotilanteen varhainen tunnistaminen on hoitajan ja hoidettavan etu: antaa omaiselle mahdollisuuden jäsentää tilannetta,

Lisätiedot

Kanneljärven Kuuterselkä

Kanneljärven Kuuterselkä Kanneljärven Kuuterselkä Se vetää puoleensa joka kesä siellä päivänvalon nähneitä ja meitä heidän lapsiaan ja lastenlapsiaan sekä puolisoitamme ja ystäviämme. Tänä kesänä matkasimme 10.-12.6.2013 ja tiistai

Lisätiedot

Vapaaehtoinen työtoverina - Vety-seminaari 16.10.12

Vapaaehtoinen työtoverina - Vety-seminaari 16.10.12 Vapaaehtoinen työtoverina - Vety-seminaari 16.10.12, palveluohjaaja, vapaaehtois- ja ryhmätoiminnan koordinointi ja kehittäminen Espoon kaupunki, vanhusten palvelut Mitä työyhteisössä tulisi ottaa huomioon?

Lisätiedot

Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi.

Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi. 2007 Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi. Nyt on hyvä muistella mennyttä kesää ja sen tapahtumia.

Lisätiedot

Päivän aikataulu on seuraava: Klo 8.00-20.00 Juhlaliputus Klo 18.00-20.00 Juhlavalaistus

Päivän aikataulu on seuraava: Klo 8.00-20.00 Juhlaliputus Klo 18.00-20.00 Juhlavalaistus Kaupunginhallitus 425 13.10.2014 Kaupunginhallitus 437 20.10.2014 Itsenäisyyspäivän tilaisuuksien järjestäminen 6.12.2014 1181/07.02.02.04.00.00/2014 KH 425 Itsenäisyyspäivän viettoon Lappeenrannassa kuuluvat

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

Osoite. Kansalaisuus Äidinkieli. Vanhempien / huoltajan luona Jos vain toisen huoltajan luona, kumman? Yksin omassa asunnossa Muuten, miten?

Osoite. Kansalaisuus Äidinkieli. Vanhempien / huoltajan luona Jos vain toisen huoltajan luona, kumman? Yksin omassa asunnossa Muuten, miten? TULOHAASTATTELULOMAKE Tämän lomakkeen tarkoituksena on helpottaa opiskelusi aloitusta ja suunnittelua. Luokanvalvojasi keskustelee kanssasi lomakkeen kysymyksistä ja perehdyttää Sinut ammatillisiin opintoihin.

Lisätiedot

Jalkapallojaoston tiedote 2/2014

Jalkapallojaoston tiedote 2/2014 Jalkapallojaoston tiedote 2/2014 1 SISÄLTÖ 1) Uudet seura-asut 3 2) Yhteistyösopimus Aito Säästöpankin kanssa 3 3) Perjantaipalaverit 4 4) Varainhankintaa 5 5) Ajankohtaiset pelaaja- ja joukkueasiat 5

Lisätiedot

Tulkaa, juokaa kuolemattomuuden

Tulkaa, juokaa kuolemattomuuden Tulkaa, juokaa kuolemattomuuden lähteestä "Jumalanpalvelus - seurakunnan elämän lähde Keminmaan seurakunnan ja Hengen uudistus kirkossamme ry:n talvitapahtuma 23.-25.1.2009 Reijo Telaranta 1. Aterian aikana

Lisätiedot

SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET

SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSIA SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N YHTEYSTIEDOT Suomen Monikkoperheet ry, Ilmarisenkatu 17 A, 40100 Jyväskylä

Lisätiedot

PIRKKALAN SEURAKUNNAN STRATEGIA. Porukalla Pirkkalassa yhdessä ollaan enemmän

PIRKKALAN SEURAKUNNAN STRATEGIA. Porukalla Pirkkalassa yhdessä ollaan enemmän PIRKKALAN SEURAKUNNAN STRATEGIA Porukalla Pirkkalassa yhdessä ollaan enemmän PERUSTEHTÄVÄ / MISSIO Seurakunta kutsuu ihmisiä armollisen ja kolmiyhteisen Jumalan yhteyteen, julistaa evankeliumia ja rohkaisee

Lisätiedot

LAPPEEN SEURAKUNTA ASIALISTA 1 SEURAKUNTANEUVOSTO 9 2008 Kirkkokatu 10 53101 LAPPEENRANTA PUH. 05 612600, FAX 05 6126236

LAPPEEN SEURAKUNTA ASIALISTA 1 SEURAKUNTANEUVOSTO 9 2008 Kirkkokatu 10 53101 LAPPEENRANTA PUH. 05 612600, FAX 05 6126236 LAPPEEN SEURAKUNTA ASIALISTA 1 Kirkkokatu 10 53101 LAPPEENRANTA PUH. 05 612600, FAX 05 6126236 Aika 10.9.2008 klo 17.00 20.31 Paikka Kaislarannan leirikeskus, Lappeenranta. Käsiteltävät asiat 97 KOKOUKSEN

Lisätiedot

Herra on Paimen. Ps. 100:3 Tietäkää, että Herra on Jumala. Hän on meidät luonut, ja hänen me olemme, hänen kansansa, hänen laitumensa lampaat.

Herra on Paimen. Ps. 100:3 Tietäkää, että Herra on Jumala. Hän on meidät luonut, ja hänen me olemme, hänen kansansa, hänen laitumensa lampaat. Herra on Paimen Ps. 100:3 Tietäkää, että Herra on Jumala. Hän on meidät luonut, ja hänen me olemme, hänen kansansa, hänen laitumensa lampaat. Joh. 10:11 Minä olen se hyvä paimen. Joh. 10:11 Minä olen

Lisätiedot

Sosiaalinen media Lions-toiminnassa. Thorleif Johansson

Sosiaalinen media Lions-toiminnassa. Thorleif Johansson Sosiaalinen media Lions-toiminnassa Thorleif Johansson Lionit sosiaalisessa mediassa Google: http://www.google.com/profiles/lionsclubsorg Voimmeko jatkaa menemättä sinne? YouTube: http://www.youtube.com/...

Lisätiedot

KASTEKOTIIN PARKANON SEURAKUNTA

KASTEKOTIIN PARKANON SEURAKUNTA KASTEKOTIIN PARKANON SEURAKUNTA Onnittelut uuden perheenjäsenen vanhemmille! Odotus on päättynyt, ja hän lepää sylissänne. Toivottavasti kaikki on mennyt hyvin. Ja vaikka ei menisikään, Jeesus lupaa olla

Lisätiedot

TÄÄ OLIS TÄRKEE! Lapsivaikutusten arviointi

TÄÄ OLIS TÄRKEE! Lapsivaikutusten arviointi v TÄÄ OLIS TÄRKEE! Lapsivaikutusten arviointi Lapset ja nuoret näkyviksi Kangasalan seurakunnassa info työntekijöille ja luottamushenkilöille v Mikä ihmeen LAVA? Lapsivaikutusten arviointi eli LAVA on

Lisätiedot

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Esityksen teemat Mitä sairaus tarkoittaa lapselle ja nuorelle? Miten sairaus näkyy perheessä? Mitä ja

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Perhetalo Heideken Sepänkatu 3 20700 Turku p. 02 273 6000 info.varsinais-suomi@mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Lisätiedot

Ohjatut vertaistukiryhmät. ja nuorille aikuisille 2013

Ohjatut vertaistukiryhmät. ja nuorille aikuisille 2013 Ohjatut vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2013 Sisällysluettelo Voimauttavaa vertaistukea ryhmistä... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus Löydä oma tarinasi -ryhmät... 5 Lasinen lapsuus

Lisätiedot

Maakunnallisen turvallisuussuunnitelman tavoitteena

Maakunnallisen turvallisuussuunnitelman tavoitteena Taustaa Pohjois-Savon Kylät ry:n pääpainopisteenä vuonna 2012 kylien turvallisuus: Yhteistyö Vapepan kanssa, mm. etsintäkoulutukset kylillä ja Yhteistoimintapäivä Vieremällä Yhteistyö Pohjois-Savon liiton

Lisätiedot

Myönteisen muistelun kortit. Suomen Mielenterveysseura

Myönteisen muistelun kortit. Suomen Mielenterveysseura Myönteisen muistelun kortit Muistelulla voidaan vahvistaa ja lisätä ikäihmisten mielen hyvinvointia. Myönteisen muistelun korteilla vahvistetaan hyvää oloa tarinoimalla mukavista muistoista, selviytymistaidoista,

Lisätiedot