OPETUSMINISTERIÖN TULOSSUUNNITELMA 2002

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "OPETUSMINISTERIÖN TULOSSUUNNITELMA 2002"

Transkriptio

1 OPETUSMINISTERIÖN TULOSSUUNNITELMA Johdanto 2. Opetusministeriön toiminta-ajatus 3. Vuoden 2002 toimintaympäristö 4. Opetusministeriön hallinnonalan yleistavoitteet 5. Koulutus- ja tiedepolitiikka 6. Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikka 7. Kirkollisasiat 8. Opetusministeriön yleishallinto 1. JOHDANTO Opetusministeriö laatii vuosittain tulossuunnitelman. Vuosittaisen tulossuunnitelman tavoitteet rakentuvat hallitusohjelman, hallituksen hankesalkun, koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman ja valtion talousarvion pohjalle. Tulossuunnitelman opetusministeriön hallinnonalan yleistavoitteet ovat vuoden talousarvioesityksessä määritellyt toiminnan painopisteet. Hallinnonalan yleistavoitteet muodostavat oman kokonaisuutensa. Yleistavoitteiden yhteydessä ovat ne toimenpiteet, jotka on koulutus- ja tiedepolitiikan, kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan toimialoilla, kirkollisasioissa ja opetusministeriön yleishallinnossa asetettu tavoitteiksi kyseisen yleistavoitteen toteuttamiseksi. Seurannan kohteet määritellään. Koulutus- ja tiedepolitiikan, kulttuuri- liikunta- ja nuorisopolitiikan toimialojen, kirkollisasioiden ja opetusministeriön yleishallinnon toimialakohtaiset tulostavoitteet esitetään osastoittain ja yksiköittäin seuraavasti: ensin perustehtävät lyhyesti ja tämän jälkeen tulostavoitteet ja niistä määritellyt seurannan kohteet. Tulossuunnitelmassa on myös kiinnitetty huomiota opetusministeriön toiminnan vaikuttavuuteen. Vuonna 2002 arvioidaan opetustoimen ja kirjasto-, liikunta- sekä nuorisotoimen peruspalveluiden saatavuutta. Lisäksi ministeriön oman toiminnan tehostamiseksi on asetettu tuloskuntotavoitteita. Vuoden aikana valmistellaan yhteistä strategiaa ja kiinnitetään huomiota henkilöstön kehittämiseen. Resurssien hallintaa tarkastellaan henkilötyövuosien ja määrärahojen riittävyyden kannalta. Talousraportointia ja sisäistä tiedonkulkua kehitetään. Tulossuunnitelman laadinnassa ja tulosten seurannassa on apuvälineenä Tulosnetjärjestelmä*. (* Tulosnet on ministeriön sisäinen järjestelmä, jossa erityisseurattavat kohteet merkitty myöhemmin tekstissä sulkeiin)

2 2. OPETUSMINISTERIÖN TOIMINTA-AJATUS Opetusministeriö vastaa toimialaansa kuuluvien koulutus-, tiede- ja kulttuuripolitiikan tehtävien hoitamisesta. Ministeriö edistää koulutusta, tiedettä, kulttuuria, liikuntaa ja nuorisotyötä, painottaa niiden merkitystä kansalaisten hyvinvoinnin ja yhteiskunnan kannalta sekä kehittää niiden ohjausjärjestelmiä. Taloudellinen menestys ja työllisyyden paraneminen edellyttävät kansakunnan henkisen pääoman tasapainoista kasvattamista. Opetusministeriö toteuttaa toiminta-ajatustaan hallitusohjelmassa, hallituksen hankesalkussa, Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille , Koulutuksen ja tutkimuksen tietostrategiassa vuosille , toiminta- ja taloussuunnitelmassa vuosille , Euroopan Unionin rakennerahastokauden tavoite- ja yhteisöaloiteohjelmissa sekä lain-säädännössä ilmenevien yleistavoitteiden mukaisesti. 3. VUODEN 2002 TOIMINTAYMPÄRISTÖ Suomen menestyminen globaalistuvassa taloudessa perustuu korkeatasoiseen koulutukseen ja tutkimukseen, luovuuteen ja omaleimaiseen kansalliseen kulttuuriin sekä modernin tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämiseen. Tietoyhteiskuntakehityksessä on kiinnitettävä erityistä huomiota demokratian ja yhteiskunnallisen tasa-arvon toteutumiseen. Tasokkaat koulutus-, kulttuuri- ja liikuntapalvelut ovat merkittäviä tasa-arvon edistäjiä. Kansainvälistyminen on haaste suomalaiselle koulutusjärjestelmälle. Tietoyhteiskuntakehitys tuo uusia vaatimuksia myös tekijänoikeuksiin. Suomen talouskehitys on pitkään jatkuneen nousun jälkeen hidastumassa. Talouskasvun arvioidaan hidastuvan 2,5 prosenttiin vuonna 2002, ja myös työllisyyden kasvu hidastuu ja valtion tulot vähenevät. Julkisen sektorin merkitys työllisyyskehityksen ylläpitäjänä kasvaa. Alueelliset erot työtilaisuuksissa ja palvelutasossa pitävät yllä muuttoliikettä, joka puolestaan edelleen lisää alueiden välisiä ja myös sisäisiä eroja. Haasteena on uuteen teknologiaan liittyvän tutkimus- ja kehittämistoiminnan hyödyntäminen alueellisten erojen kaventamisessa. Kulttuurin, osaamiseen perustuvan kulttuuriteollisuuden sekä koulutuksen ja tutkimuksen rooli korostuu osana valtakunnallista ja alueellista kehitystä. Väestön ikärakenne muuttuu Suomessa parin lähivuosikymmenen aikana erityisen nopeasti. Ikääntymisestä johtuvat poistumat työelämästä vaikuttavat koulutustarpeisiin. Elinikäinen oppimisen ja työssä jaksamisen edistäminen edesauttavat ikääntyvän väestön pysymistä työelämässä. Koulutus-, kulttuuri- ja lii-kuntapalvelut edistävät omatoimisuutta sekä henkistä ja fyysistä hyvinvointia. Maahanmuutto tasaa jonkin verran väestörakenteen vanhenemista, koska maahanmuuttajaperheissä lasten ja nuorten osuus on suuri. Muuttajien etninen ja kulttuurinen tausta poikkeaa valtaväestöstä. Kasvava siirtolaisuus lisää tarvetta muun muassa opetuksen ja nuorisotyön uusiin valmiuksiin toimia monikulttuurisessa ja -kielisessä ympäristössä. Etnisen

3 syrjinnän vastustaminen on kasvava osa EU-yhteistyötä. EU:n koulutus-, tutkimus-, kulttuuri- ja nuoriso-ohjelmiin osallistumisen merkitys kasvaa edelleen. EU:n rakennerahastoista saatava rahoitus kasvaa kaikkien nykyisen ohjelmakauden ohjelmien toimeenpanon käynnistymisen myötä. EU:n pohjoisen ulottuvuuden politiikka on aktiivista sekä Barentsin että Itämeren alueilla. Viron ja Venäjän kanssa tehtävä lähialueyhteistyö lisääntyy. Pohjoismaisen yhteistyön keskeisiä kohteita ovat liikkuvuuden edistäminen, elinikäinen oppiminen, tietoyhteiskuntavalmiudet, opetuksen ja tutkimuksen laatukriteerit sekä kieli- ja kulttuuriyhteistyö. Valtion talousarviossa opetusministeriön hallinnonalalle osoitetut määrärahat kasvavat 7 % vuonna Lisäys johtuu lähinnä kuntien valtionosuuksien ja yliopistomäärärahojen tasokorotuksesta. Peruspalvelujen valtionrahoitus opetus- ja kirjastotoimessa palautuu lamaa edeltäneelle tasolle. Kuntien verotulojen arvioidaan jäävän vuoden 2001 tasolle mm. yhteisöverojen jako-osuuden alentamisen vuoksi. Kuntatalouteen vaikuttavat kuitenkin myönteisesti valtionosuuksien huomattavat lisäykset ja arvonlisäveropalautusten takaisinperinnän poistuminen. Muutokset parantavat erityisesti taloudeltaan heikompien kuntien asemaa. Opetusministeriön toimintamääräraha kasvaa 6 %, mikä johtuu lähinnä virkaehtosopimuksen mukaisista palkantarkistuksista. Kulttuuri-, liikunta- ja nuoriso-toimialan kehittämistoimintaan kohdennetaan lisärahoitusta. Vuonna 2002 opetusministeriön hallintoa suuntaavat erityisesti keskushallinnon kehittämisestä tehtävät linjaukset, uuteen rahayksikköön siirtyminen sekä eräät lainsäädäntö-ratkaisut, mm. valtionavustuslaki. Ministeriöiden roolin korostuminen valtioneuvoston strategisina ohjausyksikköinä sekä poikkihallinnollisen suunnittelun ja koordinaation lisääntyminen edellyttävät päätöksenteon perustana olevan tiedon laadun parantamista muun muassa sektoritutkimusta vahvistamalla. Tieto-järjestelmien kehittäminen parantaa kansalaisten asiointimahdollisuuksia ja li-sää hallinnon avoimuutta. 4. OPETUSMINISTERIÖN HALLINNONALAN YLEISTAVOITTEET 1. Peruspalvelujen toimintaedellytyksiä parannetaan, lakisääteisten valtionosuuksien yksikköhintoja korotetaan ja toiminnan tuloksellisuuden arviointia kehitetään. Koulutus- ja tiedepolitiikan osastolla seurataan tehtyjen yksikköhintakorotusten ja yliopistojen perusrahoituksen kehitystä. Kehitetään koulutuksen ja tutkimuksen paikallisen, kansallisen ja kansainvälisen tason arviointijärjestelmiä. Annetaan eduskunnalle koulutuspoliittinen selonteko uuden koulutusta koskevan lainsäädännön vaikutuksista. Hyvän oppimisympäristön laatuvaatimukset (seuranta) Ammattikorkeakoulutuksen kansainvälinen arviointi (seuranta) Yliopiston toiminnan, laadun ja vaikuttavuuden arvioiminen (seuranta) Yliopistojen tulosohjauksen kehittäminen (seuranta) Aikuiskoulutuksen rahoitusjärjestelmä, rahoituksen kehitys ja jakautuminen

4 (seuranta) Tutkimuksen tuloksellisuuden arviointi (seuranta) Koulutuspoliittinen selonteko (seuranta) Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan osastolla ryhdytään toimenpiteisiin kuntien kulttuuritoimen sekä valtionosuuden piirissä olevien teattereiden, orkestereiden ja museoiden toimintaedellytyksien parantamiseksi. Jatketaan kirjasto- ja tietopalvelujen kehittämisen monivuotisen toimenpideohjelman täytäntöönpanoa. Kehitetään kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan paikallisen ja alueellisen, kansallisen ja kansainvälisen tason arviointijärjestelmiä. Kulttuurin ja taiteen toimintaedellytysten rahoituksen kehittäminen ja arvioinnin organisointi (seuranta) Alueellisten taidetoimikuntien toimialan arviointi (seuranta) Kirjastostrategia 2010 laatiminen (seuranta) Urheilujärjestöjen toiminnan edistäminen ja arviointi (seuranta) Erityisliikunnan arviointi (seuranta) Valtionhallinnon toimenpiteiden arviointi liikuntatoimessa (seuranta) 2. Kansalaisten tasa-arvoisia mahdollisuuksia käyttää koulutus-, kulttuuri- ja liikuntapalveluja lisätään. Verkkopohjaisen opetuksen ja tutkimuksen sekä kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalveluiden verkottumisen toimintaedellytyksiä vahvistetaan. Kulttuuriperinnön säilyminen turvataan ja siihen liittyvän aineiston saatavuutta digitaalisessa muodossa parannetaan. Tietoyhteiskuntakehitystä edistetään muun muassa sisältötuotantohankkeilla. Koulutus- ja tiedepolitiikan osaston tavoitteena on koulutustarjonnan mitoittaminen siten, että koko nuorisoikäluokka voi yleissivistävän koulutuksen saatuaan jatkaa ammatillisessa koulutuksessa taikka ammattikorkeakoulu- tai yliopisto-opinnoissa. Vastaavasti huolehditaan aikuisväestön koulutustarpeiden tyydyttämisestä yleissivistävässä ja ammatillisessa koulutuksessa sekä korkeakouluopinnoissa. Jatketaan virtuaalikoulu-, virtuaaliammattikorkeakoulu- ja virtuaaliyliopistohankkeiden toimeenpanoa. Parannetaan kansalaisten tietoyhteiskuntavalmiuksia. Edistetään kansallisen kulttuuriperinnön digitointia sekä tiedon ja kulttuurin saatavuutta tietoverkkojen kautta Sisältötuotanto -hankkeen tavoitteiden mukaisesti. Esiopetusuudistuksen seuranta (seuranta) Tietostrategian ja virtuaaliyliopiston toimeenpano ja seuranta (seuranta) OpintoLuotsin toimeenpanon eteneminen (seuranta) Kansalaisten tietoyhteiskuntataitojen kehitys (seuranta) Tietohuolto ja henkisen kulttuuriperinnön digitointi (seuranta) Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan osastolla jatketaan kotimaisen digitaalisten sisältöjen tuotannon vahvistamista ja kulttuuripalveluiden saatavuuden edistämistä, yleisten kirjastojen digitaalisen tietohuollon kehittämistä, tietoverkkojen rakentamista ja digitaalisen aineiston saatavuuden turvaamista kansalaisille sekä kulttuuri- ja luontomatkailun verkkopalvelun kehittämistä ja tuotteistamista sekä niitä tukevaa koulutusta. Jatketaan digitaalisten sisältöjen tuottamiseen liittyvien tekijänoikeuskysymysten analysointia sekä ratkaisujen ja ratkaisumallien hahmottamista ja kansallisen kulttuuriperinnön digitointia sekä toteutetaan

5 internetpohjainen Kansalaisten liikuntainfo-palvelu osana opetusministeriön Sisältötuotantohanketta. Lisäksi kehitetään verkkodemokratiaa. Tuetaan nuorten kasvua kriittiseen kansalaisuuteen verkkodemokratiavälineistöä (www.valtikka.net) hyödyntämällä ja yhteistyössä koulutoimen kanssa peruskoulun demokratiakasvatusta tukemalla. Nuorisotyön hallinnollinen valmistelutyö avataan verkko-demokratiavälineistön ja kulttuuriministerin vaikuttajaklubisivustojen kautta nuorille, nuorisojärjestöille, kouluille, nuorisotyöntekijöille ja koko nuorisotyön kentälle. Kulttuuriministerin vaikuttajaklubi-sivustoja kehitetään taiteen ja kulttuurin, liikunnan, nuorisotyön ja opintotuen sekä kirkollisasioiden osalta kansalaisten osallistumismahdollisuuksia lisäävänä ja uutta avointa hallintoa luovana välineistönä. Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan osastolla valmistellaan esitys vammaiskulttuurin edistämiseksi Suomessa kiinnittäen erityistä huomiota eri vammaisryhmien oman kulttuuritoiminnan edellytyksiin ja kulttuurilaitosten saavutettavuuteen. Kulttuurin tietoyhteiskuntastrategian toimeenpano ja seuranta (seuranta) Kulttuuriperinnön digitoinnin edistäminen (seuranta) Kotimaisen digitaalisten sisältöjen tuotannon vahvistaminen (seuranta) Yleisten kirjastojen digitaalisen tietohuollon kehittäminen ja seuranta (seuranta) Kulttuuri- ja luontomatkailun kehittäminen (seuranta) Tekijänoikeudelliset kysymykset sisällöntuotannossa (seuranta) Kansalaisten liikuntainfo -hankkeen suunnittelu ja toteuttaminen (seuranta) Verkkodemokratian ja vaikuttajaklubisivuston kehittäminen (seuranta) Vammaiskulttuuripalvelujen saavutettavuuden parantaminen (seuranta) 3. Hallinnonalan toimintaedellytyksiä parannetaan muun muassa aluepoliittisin toimenpitein. Koulutus- ja tiedepolitiikan osastolla tehostetaan koulutusjärjestelmän sekä tutkimus- ja kehitystyön aluekehitysvaikutusta tasapainoisen alueellisen kehityksen edistämiseksi ministeriön aluepoliittisen strategian suunta-viivojen mukaisesti. Koulutustarjonnan alueellista tasapainoa parannetaan. Koulutuspalveluja sekä tutkimus- ja kehitystyötä koskevaa alueellista tilastotuotantoa kehitetään. Tehokas ammattikorkeakouluverkko (seuranta) Ammattikorkeakoulujen alueellinen innovaatiojärjestelmä (seuranta) Yliopistojen tulosohjauksen kehittäminen (seuranta) Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan osastolla tehostetaan alueellisten taide- ja kulttuurilaitosten informaatio-ohjausta. Kulttuurin ja taiteen sektoritutkimuksen ja alueellisen informaatio-ohjauksen kehittäminen (seuranta) Nuorten työpajatoiminnan kehittäminen (seuranta) Talousyksikön tavoitteena on, että hallinnonalalle laaditaan aluepoliittinen strategia ja huolehditaan EU-rakennerahastotoiminnan koordinoinnista.

6 Hallinnonalan aluepoliittisen strategian laadinta (seuranta) EU:n rakennerahasto-ohjelmien toteuttaminen (seuranta) 4. Koulutus- ja tutkimustoimintaa kehittämällä vahvistetaan kansallista innovaatiojärjestelmää kansainvälisen kilpailukyvyn parantamiseksi Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto vastaa koulutustoiminnan sekä tutkimus- ja innovaatiojärjestelmän laadun ja tuloksellisuuden kehittämisestä eri toimijoiden yhteisin toimenpitein. Ammattikorkeakoulujen alueellinen innovaatiojärjestelmä (seuranta) Yliopisto-opetuksen kehittäminen (seuranta) Tutkimus- ja innovaatiojärjestelmä (seuranta) 5. Aikuiskoulutuksessa otetaan huomioon väestön ikääntyminen. Koulutuksen yhteyksiä työelämään tiivistetään. Koulutus- ja tiedepolitiikassa edistetään koulutuksen työelämävastaavuutta ja yhteyksiä työelämään kaikilla koulutussektoreilla. Koulutustarjonnan mitoitusta tukevaa koulutus- ja työvoimatarpeiden ennakointia kehitetään. Heikon ja vanhentuneen koulutuksen omaavien keski-ikäisten koulutusmahdollisuuksien lisäämiseksi laaditaan toimenpideohjelma. Oppisopimuskoulutuksen laajentaminen (seuranta) Työssäoppimisen tukiohjelman toteuttaminen (seuranta) Opiskelijoiden sijoittumisen tietopalvelut ja tuloksellisuusrahoituksen käyttöönotto (seuranta) Ammattikorkeakoulujen alueellinen innovaatiojärjestelmä (seuranta) Kansalaisten tietoyhteiskuntataitojen kehitys (seuranta) Ammattikorkeakoulujen jatkotutkintokokeilu (seuranta) Ammatti- ja erikoisammattitutkintojärjestelmän toimivuus (seuranta) Aikuisopintoihin osallistuminen; toimenpideohjelma (seuranta) 6. Nuorten elinoloja ja elämänhallinnan edellytyksiä parannetaan yhteistyössä muiden hallinnonalojen kanssa. Ennaltaehkäisevää huumetyötä kehitetään. Koulutus- ja tiedepolitiikan osastolla nuorten syrjäytymistä ja koulutuksen keskeyttämistä ehkäistään mm. oppilashuoltoon keskittyvän hankkeen ja erityisopetuksen kehittämishankkeiden avulla. Erityisopetuksen kehittämistoimet (seuranta) Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan osastolla kehitetään koululaisten iltapäivätoimintaa yhteistyössä opetus-, kulttuuri-, liikunta- ja nuorisotoimen kanssa. Ennaltaehkäisevässä huumetyössä selkeytetään nuorisotoimen rooli ja suunnataan voimavarat nuorisotyöntekijöiden kouluttamiseen kunnissa, työpajoissa ja järjestöissä nuorten huumeongelman tunnistamiseen ja varhaiseen puuttumiseen. Lasten ja nuorten liikunnallisen iltapäivätoiminnan kehittäminen (seuranta) Lasten ja nuorten iltapäivätoiminnan kehittäminen (seuranta)

7 Kuntien nuorisotoimen peruspalvelujen saatavuuden sekä nuorten syrjäytymisen ja ennaltaehkäisevän huumetyön vaikutusten arviointi (seuranta) Nuorten työpajatoiminta (seuranta) 7. Kansalaistoiminnan esteitä puretaan. Liikunnan eettistä pohjaa vahvistetaan erityisesti dopingin vastaisia toimia tukemalla Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan osastolla asetetaan työryhmä, jonka tehtävänä on vuoden 2002 aikana selvittää, mitä lainsäädännöstä tai viranomaismääräyksistä aiheutuvia hallinnollisia toimenpiteitä vaaditaan yleishyödyllisiltä yhteisöiltä, arvioida vaadittujen hallinnollisten toimenpiteiden välttämättömyys sekä tehdä esitys tarpeellisista ja toteuttamiskelpoisista muutoksista. Tehostetaan dopingin vastaista toimintaa Suomessa ja osallistutaan kansainväliseen antidoping-toimintaan IADA:n jäsenenä sekä edistetään WADA:n toimintaa. Kehitetään nuorten kansalaistoiminnan tukijärjestelmiä. Kansalaistoiminnan esteiden poistaminen (seuranta) Dopingin vastaisen toiminnan kehittäminen (seuranta) 8. Kulttuurista monimuotoisuutta edistetään vahvistamalla vähemmistöryhmien omia kulttuureja ja identiteettejä sekä tehostamalla yhteistyötä erilaisten ryhmien kesken. Koulutus- ja tiedepolitiikan osaston tavoitteena on laajentaa opiskelija- ja opettajavaihtoa. Ulkomaalaisille tarkoitettua koulutustarjontaa ja vieras-kielistä tutkintokoulutusta lisätään ammatillisissa oppilaitoksissa ja korkea-kouluissa sekä vapaan sivistystyön ja muun aikuiskoulutuksen piirissä. Koulutusjärjestelmää kehitetään opetusministeriön maahanmuuttopoliittisten linjausten mukaisesti siten, että opetuksessa otetaan huomioon maahanmuuttolasten ja -nuorten erityistarpeet. Maahanmuuttajien kotouttamista edistetään huolehtimalla riittävästä suomen tai ruotsin kielen opetuksesta kaikilla koulutustasoilla. Maahanmuuttajien tasa-arvoisia peruskoulun jälkeisiä koulutusmahdollisuuksia parannetaan vahvistamalla lukioon valmistavaa opetusta. Maahanmuuttajien koulutusjärjestelyt (seuranta) Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan osastolla valmistellaan maahanmuuttajien kulttuuritoimintaa koskevat linjaukset, jotka otetaan huomioon valtionavustuksia myönnettäessä. Tavoitteena maahanmuuttajien identiteetin ja kotoutumisen tukeminen. Toteutetaan kolmas Suomalais-venäläinen kulttuurifoorumi Lappeenrannassa Kulttuurisen monimuotoisuuden edistäminen (seuranta) Suomalais-venäläisen kulttuuriyhteistyön edistäminen (seuranta) 9. Sektoritutkimusta vahvistetaan ja hallinnonalan strategisen suunnittelun tueksi toteutetaan kehittämishankkeita. Koulutus- ja tiedepolitiikan osaston vastuulla on selvittää sektoritutkimuksen tilanne ja tehdään ehdotukset siitä, miten sektoritutkimusta voitaisiin paremmin hyödyntää koulutus- ja

8 tiedepolitiikan tukena. Kehitetään yliopistojen ja muiden hallinnonalan virastojen ja laitosten strategista ohjausta. Yliopistojen tulosohjauksen kehittäminen (seuranta) Sektoritutkimus ja strateginen suunnittelu (seuranta) Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan osastolla vahvistetaan kulttuuri-politiikan tietoperustaa tehostamalla kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan sektoritutkimusta ja tilastointia. Vahvistetaan toimialan strategista suunnittelua ja alaisen hallinnon sekä toimialan laitosten ja järjestöjen tulosohjausta. Kulttuurin ja taiteen toimialan tulosohjauksen kehittäminen (seuranta) Kulttuuripolitiikan tiedontuotannon kehittäminen (seuranta) Taiteen ja kulttuurin sektoritutkimuksen ja alueellisen informaatio-ohjauksen kehittäminen (seuranta) Kulttuurisen tietoyhteiskunnan, kulttuuriteollisuuden ja audiovisuaalisen alan sektoritutkimuksen kehittäminen (seuranta) Liikunnan sektoritutkimuksen kehittäminen (seuranta) Yhteiset vaikuttavuustavoitteet Opetusministeriön toiminnan vaikuttavuutta arvioidaan opetus- ja kulttuuritoimen peruspalveluiden saatavuuden pohjalta. Lääninhallitusten sivistysosastot arvioivat osana laajempaa palveluverkkoarviointia vuonna 2002 seuraavat kohteet: väestön koulutusaste, koulujen, oppilaitosten ja korkeakoulujen sijainti, koulutustarjonta, koulu-kuljetukset, kirjastojen palvelupaikat, uimahallit terveysliikuntapalvelujen järjestäjinä, nuorisotoimen henkilöstö kunnassa, kuntien nuorisotilat, kuntien nuorisoleirialueet ja -keskukset, nuorten työpajat sekä nuorisovaltuustot. Hallinnonalan peruspalvelujen saatavuuden arviointi (seuranta) 5. KOULUTUS- JA TIEDEPOLITIIKKA Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto vastaa perustehtävinään hallitusohjelmassa, Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille , Koulutuksen ja tutkimuksen tietostrategiassa vuosille sekä lainsäädännössä asetettujen tavoitteiden mukaisesta valmistelusta. Osasto huolehtii koulutus- ja tutkimusjärjestelmän kehittämisestä, joka koskee perusopetusta (esiopetus, peruskoulu ja taiteen perusopetus), toisen asteen koulutusta (lukio ja ammatillinen perus- ja lisäkoulutus), omaehtoista aikuiskoulutusta, ammattikorkeakoulu- ja yliopistoopintoja, tieteellistä tutkimusta ja tietohuoltoa sekä opintotukea. Tehtävänä on vahvistaa koulutuksen perusturvaa ja oppilaitosten rahoitusperustaa, opettajien perus- ja täydennyskoulutusta, tieteellistä tutkimustoimintaa ja tutkijankoulutusta sekä

9 informaatioteknologian käyttöä opetuksessa ja tutkimuksessa. Osastolla huolehditaan myös koulutuksen määrällisestä mitoituksesta sekä koulutuksen ja tutkimuksen arvioinnista. Lisäksi edistetään elinikäistä oppimista, alueellista vaikuttavuutta, rakennerahasto-ohjelmien hyödyntämistä sekä kansainvälistä koulutus- ja tutkimusyhteistyötä. Toimialan virastoja ja laitoksia ovat opetushallitus ja sen toimialaan kuuluvat oppilaitokset, lääninhallitukset sivistystoimen osalta, korkeakoulut, Suomen Akatemia, arkistolaitos, kotimaisten kielten tutkimuskeskus, Varastokirjasto sekä kansainvälisen henkilövaihdon keskus. Tulostavoitteet Yleissivistävä koulutus Yleissivistävän yksikön tulostavoitteena on seurata esiopetuksen toteutumista osana koulutuksen perusturvan arviointia. Keskeisenä tavoitteena on varmistaa lasten oikeuksien toteutuminen riittävään ja ammattitaitoiseen opetukseen sekä turvalliseen opiskeluympäristöön ja hyvinvointiin. Valmistellaan ehdotukset lukiokoulutuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista sekä opetukseen ja opinto-ohjaukseen käytettävän ajan jakamisesta eri oppiaineiden kesken. Tavoitteena on lukiokoulutuksen vahvistaminen yleissivistävänä koulutusmuotona, pienten lukioiden aseman turvaaminen, erityisen tehtävän saaneiden lukioiden kehittäminen ja muualla suoritettujen opintojen hyväksi lukemisen yhdenmukaisuus- ja oikeusturvakysymykset. Ylioppilastutkinnon rakenteesta ja keskeisestä sisällöstä sekä mahdollisuudesta tutkinnon järjestämiseen kokeilutarkoituksessa poikkeavalla tavalla on tarkoitus säätää asetuksen sijasta laissa. Tähän liittyen valmistellaan myös ehdotukset, joiden perusteella voidaan tehdä päätökset ylioppilastutkinnon rakenteesta tai nykyisen kokeilun jatkamisesta vuoden 2003 jälkeen. Tavoitteena on varmistaa, että jokaisella koulutuksen järjestäjällä on vuonna 2002 säännösten edellyttämä ja toimiva paikallisen tason arviointijärjestelmä, joka myös tähtää opetuksen laadun edelleen kehittämiseen ja oppilaan oikeuksien toteutumiseen. Määritellään oppimisympäristöä ja muita oppimisen edellytyksiä koskevat laatusuositukset. Yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa selvitetään edellytykset lasten ja nuorten tarpeita vastaavan aamu- ja iltapäivätoiminnan toteuttamiseen sekä siihen liittyvät kysymykset eri viranomaisten työnjaosta. Esiopetusuudistuksen seuranta (seuranta) Lukion tuntijaon uudistaminen (seuranta) Ylioppilastutkinnon rakenne (seuranta) Hyvän oppimisympäristön laatuvaatimukset (seuranta) Koululaisten iltapäivätoiminnan edellytykset (seuranta)

10 Ammatillinen koulutus Ammatillisen koulutuksen yksikön tulostavoitteena on vakiinnuttaa työpaikalla tapahtuvaa oppimista. Ammatillisen koulutuksen työelämävastaavuutta pyritään lisäämään toisaalta ammatillisiin perustutkintoihin sisällytetyllä vähintään 20 opintoviikon laajuisella työssäoppimisella ja toisaalta laajentamalla oppisopimuskoulutusta ammatilliseen perustutkintoon johtavana väylänä. Oppisopimuskoulutuksessa aloittavien osalta tavoitteena on noin 10 %:n osuus kaikista toisen asteen ammatillisen peruskoulutuksen aloittavista ja lisäkoulutuksena toteutetaan vuotuista oppisopimusta. Ammatillisen koulutuksen laadun ja tavoitteiden saavuttamisen varmennusta kehitetään. Ammatilliseen peruskoulutukseen kehitetään näytöt osaamisen laadun varmistamiseksi. Valmistellaan kehittämistoimet ammatillisen koulutuksen erityisopetuksen strategiatyöryhmän ehdotusten pohjalta. Kannustetaan vailla ammatillista koulutusta olevia koulutukseen ja vähentämällä opintojen keskeyttämistä. Kiinnitetään huomiota ammatilliseen koulutukseen aktivoimiseen erityisesti perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen nivelkohdassa. Kehitetään koulutuksen järjestäjille suunnattuja palveluja ja rahoitusta siten, että tuetaan niiden valmiutta koulutustarpeiden määrällisessä ennakoinnissa ja työelämän osaamistarpeiden huomioon ottamisessa. Otetaan asteittain käyttöön ammatillisen koulutuksen tuloksellisuusrahoitusmalli. Tulosrahoituksella kannustetaan koulutuksen järjestäjien toimia mm. työllistymisen tai jatko-opintoihin sijoittumisen parantamiseen ja koulutuksen keskeyttämisen vähentämiseen. Oppisopimuskoulutuksen laajentaminen (seuranta) Työssäoppimisen tukiohjelman toteuttaminen (seuranta) Näyttöjen käyttöönoton valmistelu (seuranta) Erityisopetuksen kehittämistoimet (seuranta) Opiskelijoiden sijoittumisen tietopalvelut ja tuloksellisuusrahoituksen käyttöönotto (seuranta) Ammattikorkeakoulut Ammattikorkeakouluyksikkö on asettanut ammattikorkeakouluverkon ja koulutustarjonnan kehittämisen tavoitteeksi koulutustarjonnan alueittaisen ja kieli-ryhmittäisen tasopainon, tarjonnan suuntaamisen työelämän kysynnän mukaisesti sekä tehokkaat ja tulokselliset toimintayksiköt. Ammattikorkeakoulujen roolia alueellisessa innovaatiojärjestelmässä vahvistetaan kehittämällä koulutustarjontaa. Tehostetaan tutkimus- ja kehitystyötä ja erityisesti pkyrityksille suunnattuja palveluja parantamalla yhteyksiä työelämään ja aluevaikuttajiin. Valmistellaan hallituksen esitys uudeksi ammattikorkeakoululaiksi ottaen huomioon kehittämissuunnitelman linjaukset ammattikorkeakoulujen tehtävästä, kansainvälisestä kilpailukyvyn turvaamisesta, hallinnosta ja ohjauksen kehittämisestä sekä kansainvälisen arvioinnin tulokset. Huolehditaan OECD:n suorittaman kansainvälisen ammattikorkeakoulutuksen arvioinnin

11 toteutumisesta. Tehokas ammattikorkeakouluverkko (seuranta) Ammattikorkeakoulujen alueellinen innovaatiojärjestelmä (seuranta) Ammattikorkeakoululainsäädännön uudistaminen (seuranta) Ammattikorkeakoulutuksen kansainvälinen arviointi (seuranta) Yliopistot Yliopistoyksikössä yliopistojen laadun ja vaikuttavuuden arvioinnin tavoitteena on yliopistojen toiminnan kehittäminen. Toteutettua koulutuspolitiikkaa ja sen vaikuttavuutta arvioidaan ja aikaisempien arviointien tuloksia hyödynnetään yliopistojen toiminnan kehittämisessä. Yliopisto-opetuksen kehittämisen tavoitteena on opetuksen ja tutkintojen laadun varmistaminen, läpäisyn parantaminen sekä tutkintoaikojen lyhentäminen. Yliopistojen kansainvälisen kilpailukyvyn edellytyksiä vahvistetaan. Virtuaaliyliopistohankkeen toimeenpanoa jatketaan osana koulutuksen ja tutkimuksen tietostrategian toimeenpanoa. Hankkeen avulla laajennetaan joustavien monimuotoopetukseen pohjautuvien koulutuspalveluiden tarjontaa ja saatavuutta. Jatketaan opettajankoulutuksen kehittämistä opettajien perus-, pätevöittämis- ja täydennyskoulutuksen kehittämisohjelman tavoitteiden mukaisesti. Yliopistojen opetuksen ja tutkimuksen tukipalveluita parannetaan. Yliopistojen tulosohjausjärjestelmää kehitetään tavoitteena selkeä strateginen ohjaus, jossa korostetaan arvioinnin roolia toiminnan kehittämisessä. Yliopistoille turvataan edellytykset toimintansa pitkäjänteiseen kehittämiseen. Tavoitteena on selkeästi profiloitunut yliopistolaitos, yliopistojen toiminnan korkea laatu, vahvistunut yhteiskunnallinen ja alueellinen vaikuttavuus sekä toiminnan taloudellisuus ja tuottavuus. Huomiota kiinnitetään myös henkilöstön hyvinvointiin ja osaamisen kehittämiseen. Yliopistojen toiminnan, laadun ja vaikuttavuuden arvioiminen (seuranta) Yliopisto-opetuksen kehittäminen (seuranta) Tietostrategian ja virtuaaliyliopiston toimeenpano ja seuranta (seuranta) Opettajankoulutuksen kehittämisohjelman toimeenpano ja seuranta (seuranta) Yliopistojen tulosohjauksen kehittäminen (seuranta) Aikuiskoulutus Aikuiskoulutusyksikön tavoitteena on aikuiskoulutuksen rahoitusjärjestelmän kehittäminen riittävän tarjonnan ja keskeisten järjestäjien toimintaedellytysten turvaamiseksi ottaen huomioon parlamentaarisen aikuiskoulutustyöryhmän ehdotukset. Rahoituksen kehitystä ja jakautumaa seurataan. Aikuisopiskelua tukevien tiedotus- ja neuvontapalvelujen monipuolistamiseksi otetaan käyttöön uusi www-pohjainen palvelu OpintoLuotsi. Kansalaisten mahdollisuuksia tietoyhteiskuntataitojen hankkimiseen lisätään opetustarjontaa

12 ja opiskelumateriaaleja monipuolistamalla, tuki- ja neuvonta-henkilöstöä kouluttamalla sekä laajentamalla yhteistyötä kansalaisjärjestöjen kanssa. Aikuisopiskeluun soveltuvia työelämäläheisiä tutkintoja ja ohjelmia lisätään ja niitä kehitetään kokemusten ja arvioiden perusteella. Heikon tai vanhentuneen koulutuksen omaavien keski-ikäisten mahdollisuuksia parantaa tai ajantasaistaa koulutustaan lisätään. Laaditaan toimenpideohjelma koulutuksen sisältöjen ja järjestelyjen kehittämisestä, koulutukseen hakeutumista ja opintojen läpiviemistä tukevista menettelytavoista sekä koulutuksen rahoitusperusteiden uudistamisesta. Aikuiskoulutuksen rahoitusjärjestelmän kehittäminen (seuranta) OpintoLuotsin toimeenpanon eteneminen (seuranta) Kansalaisten tietoyhteiskuntataitojen kehitys (seuranta) Ammattikorkeakoulujen jatkotutkintokokeilu (seuranta) Ammatti- ja erikoisammattitutkintojärjestelmän toimivuus (seuranta) Aikuisopintoihin osallistuminen; toimenpideohjelma (seuranta) Tiedepolitiikka Tiedepolitiikan yksikön tavoitteena on kehittää tutkimus- ja innovaatiojärjestelmän laatua, volyymiä ja tuloksellisuutta sekä tutkimustulosten hyödyntämistä. Eri toimijoiden yhteisin toimenpitein luodaan edellytyksiä kansainvälisesti korkeatasoisten tutkimusyksiköiden syntymiselle ja toiminnalle. Huolehditaan siitä, että Suomessa on kansainvälisesti kilpailukykyinen tutkimuksen infrastruktuuri ja määrällisesti sekä laadullisesti riittävä tutkijakunta. Kehitetään tutkimuksen tuloksellisuus- ja vaikuttavuusindikaattoreita. Suomen Akatemian arviointitoimintaa kehitetään ja käynnistetään Akatemian arvioinnin valmistelu. Arvioidaan biotekniikan rahoitusohjelmien vaikuttavuus. Digitaalisen kulttuuriperinnön tallentaminen järjestetään lakisääteisesti. Tieteellisten kirjastojen ja arkistojen aineiston digitointia tuetaan ja digitaalisten tietoaineistojen saatavuutta lisätään. Tietohuollon instituutioita ja rakenteita kehitetään niin, että ne voivat hyödyntää uusinta teknologiaa ja tarjota korkeatasoiset palvelut. Suomen Akatemian, arkistolaitoksen, Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen ja Varastokirjaston tulosohjauksen tavoitteenasettelua, vaikuttavuusindikaattoreita ja raportointia kehitetään. Tiedepoliittista päätöksentekoa palvelevalle tutkimukselle luodaan vakiintuneet puitteet ja sen volyymiä lisätään. Vahvistetaan tieteen ja teknologian tutkimuksen yliopistollisia rakenteita. Reserch.fi-tietopalvelua kehitetään. Edistetään Suomen tavoitteiden toteutumista vaikuttamalla EU:n 6. puiteohjelman valmisteluun ja eurooppalaisen tutkimusalueen kehittymiseen. Valmistellaan Suomen liittyminen ESO:on (European Southern Observatory). Tutkimus- ja innovaatiojärjestelmä (seuranta) Tutkimuksen tuloksellisuuden arviointi (seuranta) Tietohuolto ja henkisen kulttuuriperinnön digitointi (seuranta) Sektoritutkimus ja strateginen suunnittelu (seuranta)

13 EU:n 6. puiteohjelma, ERA (seuranta) Opintotuki Kehitetään opintotukea opiskeluun kannustavaksi siten, että se mahdollistaa päätoimisen opiskelun aikana muun toimeentuloturvan kanssa johdonmukaisesti toimivan riittävän toimeentulon. Selvitetään erityisesti edellytyksiä kehittää opintotukea valmistumista paremmin tukevaksi ja joustavoittaa opintotukeen oikeuttavaa enimmäisaikaa koskevia säännöksiä. Opintotuen kannustavuus (seuranta) Koulumatkatuen kehittämistarpeet (seuranta) 6. KULTTUURI-, LIIKUNTA- JA NUORISOPOLITIIKKA Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan osasto vastaa perustehtävänään edustamiensa toimialojen poliittisten linjausten tekemisestä ja niitä koskevan hallinnon kehittämisestä. Se vaalii taiteen, kulttuurin, liikunnan ja nuorten elin-olojen parantamisen arvoja, perustelee ja tuo esille niiden merkitystä kansalaisten elämässä ja yhteiskunnassa sekä tukee asianomaisten laitosten ja alan ammattilaisten sekä kansalaistoiminnan edellytyksiä näillä alueilla. Nuorisotyön yleinen johto ja kehittäminen sekä nuorisopoliittisten toimenpiteiden yhteensovittaminen valtionhallinnossa kuuluu opetusministeriölle. Toimialan virastoja ja laitoksia ovat taiteen keskustoimikunta, valtion taidetoimi-kunnat ja alueelliset taidetoimikunnat, Valtion taidemuseo, Suomenlinnan hoitokunta, Museovirasto, Näkövammaisten kirjasto, Suomen elokuva-arkisto, Valtion elokuvatarkastamo ja elokuvalautakunta sekä lääninhallitukset siltä osin kuin ne käsittelevät liikuntatointa, nuorisotointa ja kirjastotointa sekä kulttuuri-toimen rakennerahastohankkeita koskevia asioita. Lisäksi toimialalle kuuluvat Oy Veikkaus Ab:tä ja muuta arpajaistoimintaa koskevat asiat. Tulostavoitteet Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan toimialan kehittäminen Kehittämis- ja palveluyksikön perustehtävänä on kehittää kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan lainsäädäntöä, ohjaus- ja arviointistrategiaa, taloushallintoa, tietojärjestelmiä ja tiedonhankintaa, suorituskykyä ja asiakassuuntautuneisuutta sekä henkilöstöpolitiikkaa kehitetään toimintaympäristön muutosten edellyttämällä tavalla. Kulttuuripolitiikan strategista suunnittelua sekä tulos- ja informaatio-ohjausta aluehallintoon, instituutteihin, järjestöihin ja laitoksiin vahvistetaan. Vahvistetaan sektoritutkimusta ja muuta tiedonhankintaa erityisesti kulttuuripolitiikan strategisen suunnittelun, ohjauksen ja toteutuksen sekä arvioinnin kehittämiseksi. Oy Veikkaus Ab:tä ja sen toimeenpanemia rahaarpa, veikkaus- ja vedonlyöntipelejä sekä muuta arpajaistoimintaa koskevat säädökset ja päätökset sekä selvitykset ja lausunnot valmistellaan uudistetun arpajaislainsäädännön

14 vaatimusten mukaisesti. Vuoden 2002 tulostavoitteena toimeenpannaan kehittämishanke, jonka tavoitteena on kulttuuripolitiikan strategisen ohjauksen kehittäminen uudistamalla kulttuuripolitiikan toimialan valtion virastojen ja laitosten tulosohjausta. Vahvistetaan kulttuuripolitiikan sektoritutkimusta yhteistyössä Jyväskylän yliopiston kanssa sekä opetusministeriön omana hankkeena, joka tuottaa aineistoa hallitusohjelman valmistelua varten. Kulttuurin ja taiteen toimialan tulosohjauksen kehittäminen (seuranta) Kulttuuripolitiikan tiedontuotannon kehittäminen (seuranta) Taide- ja kulttuuriperintö Taide- ja kulttuuriperintöyksikön perustehtävänä on taide- ja kulttuuripolitiikan avulla pyrkiä luomaan suotuisat toimintaedellytykset taiteen ja kulttuurin kentän toimijoille (teatterit, orkesterit, museot, kuntien kulttuuritoimi, taide- ja kulttuurijärjestöt, muut kulttuurilaitokset), turvaamaan kansalaisille mahdollisuus monipuolisiin ja laadukkaisiin kulttuurielämyksiin ja harrastustoimintaan sekä edistämään kansallista ja kansainvälistä verkostumista. Vuoden 2002 tulostavoitteena ryhdytään toimenpiteisiin valtionosuuden piirissä olevien teattereiden, orkestereiden ja museoiden toimintaedellytyksien parantamiseksi. Taide- ja taiteilijapoliittista ohjelmaa valmistelevan toimikunnan tulee saada työnsä valmiiksi Taiteilijoiden työllistämisedellytyksiä ja sosiaaliturvaa koskevan mietinnön (TAISTO II) seurantatyöryhmä jatkaa toimikunnan ehdotusten toteutumisen seurantaa. Se antaa väliraporttinsa Valmistellaan esitys vammaiskulttuurin edistämiseksi Suomessa kiinnittäen erityistä huomiota eri vammaisryhmien oman kulttuuritoiminnan edellytyksiin ja kulttuurilaitosten saavutettavuuteen. Huolehditaan valtioneuvoston arkkitehtuuripoliittisen ohjelman, valtioneuvoston periaatepäätöksen muotoilupolitiikasta (Muotoilu 2005! -ohjelma), kirjan ase-maa koskevan selvityksen, nukketeatteriselvityksen, sarjakuvan kehittämis-suunnitelman, valokuvataidepoliittisen selvityksen ja valokuva-arkistoja koskevan selityksen seurannasta ja toimeenpanosta. Edistetään teatteri- ja orkesterilain ulkopuolisten teattereiden toimintaa valmistuneen selvityksen pohjalta ja jatketaan ko. lain ulkopuolella toimivien ryhmien toiminnan tukemista teattereiden yhteistyöhankkeen avulla. Jatketaan alueellisten taidetoimikuntien toimialan arvioinnin kehittämistä tavoitteena hahmottaa kuntien kulttuuritoiminnan merkitys ja mahdollisuudet osana aluekehitystyötä sekä peruspalveluja. Tehostetaan kulttuuripolitiikan sektoritutkimusta sekä alueellisten taideja kulttuurilaitosten informaatio-ohjausta. Jatketaan kansallisen kulttuuriperinnön digitointia osana opetusministeriön Sisältötuotantohanketta. Hanke etenee museoiden, arkistojen ja tieteellisten kirjastojen yhteistyönä laadittujen toiminta- ja priorisointisuunnitelmien mukaisesti. Jatketaan

15 kirjastokorvausapurahalainsäädännön kehittämistä. Turvataan kulttuuri-instituuttien perustoimintaedellytykset painottaen tietoyhteiskuntavalmiuksien kehittämistä sekä tuetaan kulttuuri-instituuttien kehittymistä ja profiloitumista Suomen kulttuurin tunnetuksi tekijöinä. Suomen Kansallisoopperan talouden ja toiminnan ohjausta kehitetään tavoitteena jatkaa valtion ja pääkaupunkiseudun kuntien välillä solmittua rahoitussopimusta vuoden 2003 jälkeen sekä selvitetään mahdollisuudet aikaansaada opetusministeriön ja Kansallisoopperan välinen monivuotinen järjestely, jolla vakiinnutettaisiin oopperan talouden ja toiminnan perusteet. Suomen Kansallisteatterin peruskorjaus ja teatteritekniikan uusiminen valmistuvat syksyllä. Avustetaan peruskorjaushankkeeseen otetun 220 miljoonan markan pankkilainan hoitoa. Sinebrychoffin taidemuseo korjataan interiöörimuseoksi. Suomen merimuseon uusien toimitilojen toteuttamismahdollisuudet selvitetään. Päätetään arkkitehtuurin, rakentamisen ja muotoilun informaatiokeskuksen (ARMI) rakentamista valmistelevan arkkitehtuurikilpailun ratkettua mahdollisesta osallistumisesta hankkeen tukemiseen. Museoviraston organisaation uudistaminen käynnistyy valtioneuvoston periaatepäätöksen pohjalta siten, että toteuttamissuunnitelma ja siihen sisältyvät esitykset lainsäädännön uudistamistarpeista valmistuvat vuoden 2002 aikana. Rakennetun kulttuuriympäristön suojelua pyritään edistämään yhteistyössä ympäristöministeriön, Museoviraston ja muiden toimijoiden kanssa valtioneuvoston hyväksymän Rakennusperintöstrategian linjausten mukaisesti. Opetusministeriö valmistelee Museo mietinnön ja sen esitysten perusteella tehtyjen erityisselvitysten pohjalta museopoliittista toimintaohjelmaa. Jatketaan vaikuttamista kansainväliseen kulttuuripolitiikkaan eri foorumeilla sekä osallistutaan aktiivisesti kansainväliseen yhteistyöhön erityisesti EU:n, Pohjoismaiden ministerineuvoston, Euroopan neuvoston ja Unescon piirissä. Kulttuurin toimintaedellytysten rahoituksen kehittäminen ja arvioinnin organisointi (seuranta) Taide- ja taiteilijapoliittisen ohjelman valmistelu (seuranta) Vammaiskulttuuripalvelujen saavutettavuuden parantaminen (seuranta) Arkkitehtuuripoliittinen ohjelma, Muotoilu 2005! -ohjelman jne. toimeenpano (seuranta) Teatteri- ja orkesterilain ulkopuolisen teatterikentän talouden kehittäminen (seuranta) Alueellisten taidetoimikuntien toimialan arviointi (seuranta) Taiteen ja kulttuurin sektoritutkimuksen ja alueellisen informaatio-ohjauksen kehittäminen (seuranta) Kulttuuriperinnön digitoinnin edistäminen (seuranta) Kirjastokorvausapurahalainsäädännön kehittäminen (seuranta) Kulttuuri-instituuttien kehittäminen (seuranta) Suomen Kansallisoopperan talouden parantaminen (seuranta) Suomen Kansallisteatterin ja Sinebrychoffin taidemuseon peruskorjaus (seuranta) Museoviraston organisaation uudistaminen (seuranta)

16 Rakennusperintöstrategian toteuttaminen (seuranta) Museopoliittisen ohjelman toimintaohjelman laatiminen (seuranta) Kansainväliseen kulttuuripolitiikkaan osallistuminen (seuranta) Viestintäkulttuuri Perustehtäviensä mukaisesti viestintäkulttuuriyksikkö vastaa kulttuuripolitiikan keinoin kulttuurisen monimuotoisuuden säilymisestä ja kehittymisestä perinteisen ja digitaalisen kulttuurin toimintaympäristössä. Yksikön tavoitteena on edistää ja kehittää kirjasto- ja tietopalveluja, kulttuurista tietoyhteiskuntaa, sisältötuotantoa ja kulttuuriteollisuutta, audiovisuaalista politiikkaa, tekijänoikeus-lainsäädäntöä, kulttuurimatkailua, alueellista ja paikallista kulttuuritoimintaa, kulttuurisektorin Venäjä- ja lähialuepolitiikkaa sekä huolehtia yksikön toimialan EU-asioista sekä pohjoismaisista ja muista kansainvälisistä asioista. Tulostavoitteena on kehittää kirjastojen palveluja sekä perinteisessä että digitaalisessa ympäristössä. Tuetaan kirjastojen verkkopalvelujen ja verkkoaineistojen tuottamista. Jatketaan kirjasto- ja tietopalvelujen kehittämisen monivuotisen toimenpideohjelman täytäntöönpanoa ja aloitetaan OPM:n kirjastostrategia 2010 laatiminen. Julkaistaan sisällöltään uudistettu kirjastotilasto kansain-välisen standardin mukaisesti. Jatketaan kirjastotoimen arviointia kaikilla tasoilla. Näkövammaisten kirjaston uusien vuokratilojen rakentaminen aloitetaan osana Näkövammaisten Keskusliiton palvelutalohanketta. Vahvistetaan lastenkulttuurin tarjontaa paikallisella, alueellisella ja valtakunnallisella tasolla ja käynnistetään Lastenkulttuurin osaamiskeskukset -hanke. Kulttuurin tietoyhteiskuntakehitystä edistetään toteuttamalla kulttuurin tietoyhteiskunnan strategia ja toiminta-ohjelma Toteuttamisessa korostetaan tieto- ja viestintätekniikan merkitystä kulttuurin tuotteiden ja palveluiden tuotannossa ja levityksessä. Jatketaan kotimaisen sisältötuotannon vahvistamista ja kulttuuripalveluiden saatavuuden edistämistä toteuttamalla sisältötuotanto hankkeet ja täsmentämällä Digitaalisen sisältötuotannon työryhmän toimenpide-ehdotuksia. Jatketaan yleisten kirjastojen digitaalisen tietohuollon kehittämistä, tietoverkkojen rakentamista ja digitaalisen aineiston saatavuuden turvaamista kansalaisille. Jatketaan kulttuuri- ja luontomatkailun verkkopalvelun kehittämistä ja tuotteistamista sekä niitä tukevaa koulutusta osana sisältötuotantohanketta. Jatketaan sisältöjen tuottamiseen liittyvien tekijänoikeuskysymysten analysointia sekä ratkaisujen ja ratkaisumallien hahmottamista tavoitteena tekijänoikeudellisen tietämyksen lisääminen sekä sopimustoiminnan ja hyvien käytäntöjen kehittäminen. Kulttuurisen tietoyhteiskunnan, kulttuuriteollisuuden ja audiovisuaalisen alan tutkimusta jatketaan ja laajennetaan osana kulttuurin sektoritutkimuksen yleistä kehittämistä. Audiovisuaalisen alan tuotannon, jakelun ja kulttuuritoiminnan edellytyksiä ja tukijärjestelmiä vahvistetaan. Toteutetaan lastenelokuvan kehittämisohjelman toimenpideehdotuksia. Tavoitteena on toteuttaa Suomen elokuva-arkiston varastotilojen laajennushanke

17 Otaniemi II. Pyritään maksimoimaan suomalaisten ammattilaisten osallistumismahdollisuudet eurooppalaisiin tukiohjelmiin (MEDIA Plus ja Eurimages) sekä pohjoismaiseen yhteistyöhön. Saatetaan voimaan EN:n audiovisuaalisen kulttuurin sopimusta koskeva yleissopimus ja sen TV-pöytäkirja. Valmistellaan ja saatetaan eduskunnan käsiteltäväksi tekijänoikeuslainsäädännön muutokset, jotka aiheutuvat tekijänoikeuden ja lähioikeuksien tiettyjen piirteiden yhdenmukaistamista koskevasta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivistä (2001/29/EY). Osallistutaan YK:n ympäristö- ja kehityskonferenssin seurantakokouksen (Rio+10) valmisteluihin, johon Euroopan unionin kestävän kehityksen strategian toimeenpanon ja seurannan indikaattorien valmistelut liittyvät. Edistetään kulttuuri, luonto- ja nuorisomatkailuyrittäjyyttä Karjalan tasavallan ja Suomen välisessä kestävän kehityksen yhteistyössä. Edistetään kulttuuri-, lii-kunta- ja nuorisopolitiikan osaston Venäjä-ohjelman mukaista kulttuuri- ja kansalaistoiminnan yhteistyötä ja voimistetaan näiden sektorien lähialueyhteistyötä. Toteutetaan kolmas Suomalais-venäläinen kulttuurifoorumi Lappeenrannassa Tuetaan paikallisen ja alueellisen kulttuuritoiminnan kehittämistä maaseutupolitiikan kokonaisohjelman linjausten mukaisesti kulttuuriteemaryhmä -hankkeen avulla. Kirjastostrategia 2010 laatiminen (seuranta) Lastenkulttuurin osaamiskeskukset -hankkeen toteuttaminen (seuranta) Kulttuurin tietoyhteiskuntastrategian toimeenpano ja seuranta (seuranta) Kotimaisen digitaalisten sisältöjen tuotannon vahvistaminen (seuranta) Kirjastojen digitaalisen tietohuollon kehittäminen ja seuranta (seuranta) Kulttuuri- ja luontomatkailun kehittäminen (seuranta) Tekijänoikeudelliset kysymykset sisällöntuotannossa (seuranta) Kulttuurisen tietoyhteiskunnan, kulttuuriteollisuuden ja audiovisuaalisen alan sektoritutkimuksen kehittäminen (seuranta) Audiovisuaalisen alan ja sen tukijärjestelmän kehittäminen (seuranta) Kansalliset muutokset tekijänoikeusjärjestelmään (seuranta) Kestävän kehityksen ohjelmat kulttuuripolitiikassa (seuranta) Suomalais-venäläisen kulttuuriyhteistyön edistäminen (seuranta) Kulttuuri maaseutupolitiikan kokonaisohjelmassa (seuranta) Liikunta Liikuntapolitiikan tavoitteena ja liikuntayksikön perustehtävänä on parantaa väestön hyvinvointia ja terveyttä liikunnan avulla, tukea lasten ja nuorten kasvua ja kehitystä sekä edistää kilpa- ja huippu-urheilua ja niihin liittyvää kansalaistoimintaa. Valtakunnallisten lajiliittojen osalta ryhdytään arvioimaan järjestöjen toiminnan laatua ja laajuutta uusittujen tulosohjausperusteiden pohjalta. Kehitetään arvioinnin seurantajärjestelmiä tasa-arvon ja suvaitsevaisuuden huomioimiseksi järjestöjen toiminnassa. Tarkistetaan liikunnan aluejärjestöjen tulosohjauskriteerien painotukset ja järjestöjen keskinäiset jakosuhteet. Arvioidaan palvelu- ja toimialajärjestöjen toiminnan tehokkuus.

18 Osana huippu-urheilustrategiaa kehitetään edelleen nuorten urheilijoiden mahdollisuuksia urheilu-uran ja koulutuksen joustavaan yhdistämiseen. Asetetaan työryhmä, jonka tehtävänä on vuoden 2002 aikana selvittää, mitä lainsäädännöstä tai viranomaismääräyksistä aiheutuvia hallinnollisia toimenpiteitä vaaditaan yleishyödyllisiltä yhteisöiltä, arvioida vaadittujen hallinnollisten toimenpiteiden välttämättömyys sekä tehdä esitys tarpeellisista ja toteuttamis-kelpoisista muutoksista. Toimitaan terveysliikuntatoimikunnan mietinnön (TELI) pohjalta toteuttamalla ohjelma läpäisevästi ja poikkihallinnollisesti. Valmistaudutaan suurten ikäluokkien eläkkeelle siirtymisen aiheuttamaan liikuntapalvelujen kysynnän kasvuun. Kehitetään kohdennettuja hankkeita liikunnallisesti passiivisen aikuisväestön saamiseksi liikunnan pariin. Ikääntyvien liikunnan sekä mielenterveysalan lii-kunnan toimintaa kehitetään yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön kans-sa. Integroidaan terveysliikunta osaksi liikunnan eri toimialojen suunnitelmia terveysliikuntatoimikunnan mietinnön suuntaviivojen mukaisesti. Julkaistaan erityisryhmien liikunnan arviointiraportti, jossa esitetään Erityisryhmien liikunta 2000-toimikunnan mietinnön toteutusarvio. Osallistutaan erityis-ryhmien liikunnan kansainväliseen yhteistyöhön. Edistetään kuntien erityisliikuntatoimintaa käynnistämällä valtakunnallinen jatkokehityshanke vuosiksi Kehitetään vapaan sivistystyön koulutuksen osalta urheiluopistojen valtion-osuusjärjestelmää strategisesti ohjaavampaan suuntaan. Laaditaan urheiluopistokohtainen avustussuunnitelma, joka ottaa huomioon opistojen erityispiirteet ja taloudelliset mahdollisuudet. Jatketaan opistojen kansainvälistymisohjelmaa. Lasten ja nuorten liikuntaohjelman avulla pyritään ennaltaehkäisemään koululaisten yksinäisiä iltapäiviä sekä kehitetään uusia muotoja järjestäytyneelle lapsi- ja nuorisoliikunnalle. Osana sisältötuotantohanketta toteutetaan internetpohjainen Kansalaisten lii-kuntainfopalvelu, jonka avulla suomalaiset saavat mahdollisimman helposti tietoa heille sopivista ja heitä kiinnostavista liikunnan harrastusmahdollisuuksista lähiympäristössään. Hanke toteutetaan yhteistyössä liikuntajärjestöjen, kuntien ja muiden liikuntapalveluja tarjoavien yhteisöjen kanssa. Laaditaan sektoritutkimusohjelma urheilun eettisten kysymysten tietotarpeiden selvittämiseksi. Valmistellaan liikunnan kansainvälinen strategia. Valmistaudutaan Euroopan neuvoston 16. epäviralliseen urheiluministerikokoukseen Varsovassa, Puolassa toukokuussa Kehitetään suomalaista liikuntajärjestelmää Nizzan huippu-kokouksessa hyväksytettyjen yhteisten eurooppalaisten linjausten mukaisesti. Tehostetaan dopingin vastaista toimintaa Suomessa ja osallistutaan kansainväliseen antidoping toimintaan IADA:n (International Anti-Doping Arrangment) jäsenenä sekä edistetään WADA:n (World Anti-Doping Agency) toimintaa. Tehostetaan dopinginvastaista toimintaa kehittämällä sähköinen Anti-Doping-passi ja lisäämällä urheilijoiden testejä sekä dopinginvastaista valistusta. Tulosohjauksen keinoin seurataan liikuntajärjestöjen omien

19 antidoping -ohjelmien kehitystä. Jatketaan valtionhallinnon toimenpiteiden vaikutusten arviointia ja liikuntapoliittisten teemojen käsittelyä valtion liikuntaneuvoston ja sen jaostojen kanssa. Urheilujärjestöjen toiminnan edistäminen ja arviointi (seuranta) Kansalaistoiminnan esteiden poistaminen (seuranta) Terveysliikunnan kehittäminen (seuranta) Erityisliikunnan arviointi (seuranta) Urheiluopistojen kehittäminen (seuranta) Lasten ja nuorten liikunnallisen iltapäivätoiminnan kehittäminen (seuranta) Kansalaisten liikuntainfo -hankkeen suunnittelu ja toteuttaminen (seuranta) Liikunnan sektoritutkimuksen kehittäminen (seuranta) Liikunnan kansainvälistymisstrategian valmistelu (seuranta) Dopingin vastaisen toiminnan kehittäminen (seuranta) Valtionhallinnon toimenpiteiden arviointi liikuntatoimessa (seuranta) Nuorisotoimi Nuorisoyksikön perustehtävinä huolehditaan nuoriso- ja nuorisotyötä tekevien järjestöjen tukemisesta ja kuntien nuorisotoimen informaatio-ohjauksesta, valtakunnallisten nuorisokeskusten toiminnan ja rakentamisen avustamisesta, nuorisotutkimuksen ja nuorisotutkijaverkoston tukemisesta, nuorten työpajatoiminnan kehittämisestä, koululaisten iltapäivätoiminnan tukemisesta, lasten ja nuorten kulttuuritoiminnasta, läänien nuorisotoimen tulosohjauksesta ja toiminnan rahoittamisesta, nuorisotyön kansainvälisestä yhteistyöstä, vähemmistö-kulttuurien sekä etnisten suhteiden ja suvaitsevaisuuden kehittämisestä. Verkkodemokratiaa kehitetään. Tuetaan nuorten kasvua kriittiseen kansalaisuuteen verkkodemokratiavälineistöä (www.valtikka.net) hyödyntämällä ja yhteis-työssä koulutoimen kanssa peruskoulun demokratiakasvatusta tukemalla. Nuorisotyön hallinnollinen valmistelutyö avataan verkkodemokratiavälineistön kautta nuorille, nuorisojärjestöille, kouluille, nuorisotyöntekijöille ja koko nuorisotyön kentälle. Lisäksi kulttuuriministerin vaikuttajaklubi -nimellä avataan verkkoon interaktiivinen tiedonsaanti- ja vaikutuskanava, joka kattaa kulttuuriministerin koko toimialan. Kehitetään nuorten kansalaistoiminnan tukijärjestelmiä Osallistutaan kuntien peruspalveluverkoston arviointiin yhteistyössä eri ministeriöiden ja läänien nuorisotoimen kanssa. Arvioidaan syksyn 2001 aikana koottujen nuorten syrjäytymiseen ja ennaltaehkäisevään huumetyöhön liittyvien kyselyjen tulokset. Aloitetaan nuorisotyötekijöiden koulutus kunnissa, työpajoissa ja nuorisojärjestöissä huumeongelmien tunnistamiseksi ja varhaiseksi puuttumiseksi. Koululaisten iltapäivätoimintaa kehitetään yhteistyössä opetus-, liikunta- ja nuorisotoimen kanssa. Hyödynnetään alueellistettua nuorten elinoloindikaattorijärjestelmää yhteistyössä nuorisoasiainneuvottelukunnan sekä läänien nuorisotoimen ja alueellisten nuorisoasiain

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillinen koulutus: Hallitusohjelman ja KESU-luonnoksen painopisteet Koulutustakuu osana yhteiskuntatakuuta

Lisätiedot

Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman tavoitteet vuosiksi 2011-2016. Tapio Kosunen Valtiosihteeri

Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman tavoitteet vuosiksi 2011-2016. Tapio Kosunen Valtiosihteeri Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman tavoitteet vuosiksi 2011-2016 Tapio Kosunen Valtiosihteeri 30-vuotiaiden koulutustaso sukupuolen mukaan, 2009 Hallitusohjelman painopistealueet Köyhyyden,

Lisätiedot

Yhteiskuntatakuu OKM:n toimiala. Kirsi Kangaspunta johtaja

Yhteiskuntatakuu OKM:n toimiala. Kirsi Kangaspunta johtaja Yhteiskuntatakuu OKM:n toimiala Kirsi Kangaspunta johtaja Koulutustasotavoitteet Maailman osaavimmaksi kansaksi vuoteen 2020 mennessä Väestön koulutustaso vuonna 2020 perusasteen jälkeinen tutkinto 88%

Lisätiedot

KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016

KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Johtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen yksikkö Kansallisen metsäohjelman määräaikainen työryhmä

Lisätiedot

40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää

40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää 40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää Työryhmä 6. Aikuisohjauksella tukea elinikäiseen opiskeluun ja työurien pidentämiseen 23.3.2012 1 Työryhmän ohjelma 9.00 Avaus 9.10 Opin ovista

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran LAUSUNTO Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran LAUSUNTO Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran LAUSUNTO Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016 Tiivistelmä Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura haluaa esittää seuraavan lausunnon

Lisätiedot

2) aktiivisella kansalaisuudella nuorten tavoitteellista toimintaa kansalaisyhteiskunnassa;

2) aktiivisella kansalaisuudella nuorten tavoitteellista toimintaa kansalaisyhteiskunnassa; Annettu Helsingissä 27 päivänä tammikuuta 2006 Nuorisolaki Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku Yleiset säännökset 1 Tavoite Tämän lain tarkoituksena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä,

Lisätiedot

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen sekä luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteiden käyttöä tukeva koulutus

Lisätiedot

20. (29.60) Ammatillinen koulutus

20. (29.60) Ammatillinen koulutus Yhteiskunnallinen vaikuttavuus 2. (29.6) Ammatillinen koulutus Ammatillisen koulutuksen päämääränä on vahvistaa työelämän ja yhteiskunnan hyvinvointia ja kilpailukykyä kansainvälistyvässä toimintaympäristössä

Lisätiedot

Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin?

Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin? Kati Lounema Jukka Vepsäläinen Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin? AmKesu-aluetilaisuus Helsinki 26.11.2014 Osaamisen For learning ja and sivistyksen competence parhaaksi Helsingin

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Vantaan Liikuntayhdistys ry juhlaseminaari 21.10.2014 ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus. Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012

Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus. Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012 Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012 SUOMALAINEN KORKEAKOULULAITOS 2020 Suomalainen korkeakoululaitos on vuonna 2020 laadukkaampi, vaikuttavampi,

Lisätiedot

Valtion liikuntaneuvoston toimikausi 2003-2007

Valtion liikuntaneuvoston toimikausi 2003-2007 Valtion liikuntaneuvoston toimikausi 2003-2007 Liikuntakulttuurin kokonaisarviointi: valtionhallinnon toimenpiteiden vaikutusten arviointi liikunnan alueella (Liikuntal. 4, 2 mom.) arvioitu muutamia keskeisiä

Lisätiedot

Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus

Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus 4.12.2013 Pasi Rentola Ammatillisen koulutuksen rahoituksen kokonaisuus Oppilaitosmuotoinen ammatillinen peruskoulutus 1,662 mrd. euroa Oppilaitosmuotoinen ammatillinen

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus vahvempaa osaamista ja yksilöllistyviä koulutuspolkuja. Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 17.1.

Ammatillinen koulutus vahvempaa osaamista ja yksilöllistyviä koulutuspolkuja. Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 17.1. Ammatillinen koulutus vahvempaa osaamista ja yksilöllistyviä koulutuspolkuja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 17.1.2012 Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Hallitusohjelman

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät?

Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät? Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät? Kari Sjöholm 10.9 2014 -200-400 -600-800 -1000-1200 -1400-1600 Hallitusohjelman sekä vuosien 2012-2014 kehysriihien

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN TEKNILLISEN KORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003

LAPPEENRANNAN TEKNILLISEN KORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003 OPETUSMINISTERIÖ 6.9.2000 LAPPEENRANNAN TEKNILLISEN KORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003 TAVOITTEET Yliopistojen yhteiset tavoitteet Yliopistojen tehtävät on asetettu

Lisätiedot

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Tavoitetila Sipilän hallitusohjelman 2025-tavoite Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia koko ajan uutta.

Lisätiedot

Omistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa. Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11.

Omistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa. Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11. Omistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11.2014 Kuntaliiton lähtökohta ja tavoitteet uudistukselle Yleiset tavoitteet:

Lisätiedot

Suomen kansalliset tavoitteet ja linjaukset Hannu Sulin

Suomen kansalliset tavoitteet ja linjaukset Hannu Sulin XIII Suomalais-venäläinen kulttuurifoorumi Mordvan Tasavalta, Saransk Teemaseminaari 7.10.2011: Lasten ja nuorten informaatio- ja medialukutaitojen edistäminen yleisissä kirjastoissa Suomen kansalliset

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma. Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma. Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto Koulutuksen merkitys tuottavuuden, innovoinnin, kasvun kannalta tärkeämpää kuin koskaan aiemmin Ohjelmalla

Lisätiedot

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011-2016 on edellytetty, että

Lisätiedot

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus (AKKU) 2.väliraportti 6.3.2009. 5.3.2009 Markku Koponen 1

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus (AKKU) 2.väliraportti 6.3.2009. 5.3.2009 Markku Koponen 1 Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus (AKKU) 2.väliraportti 6.3.2009 1 Kokonaisuudistuksen lähtökohdat Tavoitteena ollut selkiyttää hajanaista hallintoa, rahoitusta, etuuksia

Lisätiedot

Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa. opetusneuvos Aki Tornberg

Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa. opetusneuvos Aki Tornberg Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa opetusneuvos Aki Tornberg Varhaiskasvatus Varhaiskasvatuksen ja päivähoitopalvelujen lainsäädännön valmistelu, hallinto ja ohjaus siirretään sosiaali- ja terveysministeriöstä

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Peda-forum 25.8.2010 Lapin Yliopisto, Rovaniemi 25.8.2010 Johtaja Anita Lehikoinen Korkeakoululaitoksen haasteet laatu, tehokkuus, vaikuttavuus, kansainvälinen kilpailukyky

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen ja toisen asteen perusja lisäkoulutuksen rahoitus ja rakenne uudistuvat

Lukiokoulutuksen ja toisen asteen perusja lisäkoulutuksen rahoitus ja rakenne uudistuvat Lukiokoulutuksen ja toisen asteen perusja lisäkoulutuksen rahoitus ja rakenne uudistuvat OKM:n tavoitteet ja toteutusmallit Kuopio 14.10.2014 Anita Lehikoinen Kansliapäällikkö Keskeiset rahoitus- ja rakenneuudistusta

Lisätiedot

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010. A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010. A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen TA 1 KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010 A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen C) Palvelualue: Vapaa-aikakeskus D) Vastuuhenkilö: Tapio Miettunen

Lisätiedot

Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön

Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön 3.5.2016 oikeus- ja työministeri Jari Lindström opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen

Lisätiedot

Opetushallituksen rooli muotoiluohjelman toteutuksessa. pääjohtaja Aulis Pitkälä

Opetushallituksen rooli muotoiluohjelman toteutuksessa. pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallituksen rooli muotoiluohjelman toteutuksessa pääjohtaja Aulis Pitkälä Koulutuksen haaste ja mahdollisuus: Muotoilun laajentunut kenttä Muotoile Suomi -ohjelma huomioi muotoilun ymmärryksen ja

Lisätiedot

Tulossopimus. Opetus- ja kulttuuriministeriön ja Näkövammaisten kirjaston tulossopimus vuosille 2011 2013

Tulossopimus. Opetus- ja kulttuuriministeriön ja Näkövammaisten kirjaston tulossopimus vuosille 2011 2013 1 Opetus- ja kulttuuriministeriön ja n tulossopimus vuosille 2011 2013 1. Arvot, toiminta-ajatus ja visio Arvot Kirjasto toteuttaa toiminnassaan opetusministeriön hallinnonalan yhteisiä arvoja, joita ovat

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta

Lisätiedot

Osaamisella ja luovuudella hyvinvointia

Osaamisella ja luovuudella hyvinvointia Osaamisella ja luovuudella hyvinvointia Aluehallinto käännekohdassaseminaari 10.9.2014 Ari Saarinen Korkeakouluneuvos OKM miksi olemme? Hallinnonalan tehtävänä on huolehtia yhteiskunnan sivistys- ja osaamisperustasta

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Oulun kaupunki, Sivistys- ja kulttuuripalvelut, nuorisopalvelut. Jaana Fedotoff 23.5.

Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Oulun kaupunki, Sivistys- ja kulttuuripalvelut, nuorisopalvelut. Jaana Fedotoff 23.5. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Oulun kaupunki, Sivistys- ja kulttuuripalvelut, nuorisopalvelut Jaana Fedotoff 23.5.2013 Helsinki Nuorten tieto- ja neuvontatyön tavoite: Nuorten sosiaalinen

Lisätiedot

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely, SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011. Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke

MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011. Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011 Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke 1 Esityksen rakenne Maahanmuuttajanuorten koulutusmahdollisuuksien

Lisätiedot

Aikuiskoulutuksen haasteet

Aikuiskoulutuksen haasteet Aikuiskoulutuksen haasteet Väestön ikä- ja koulutusrakenteen muutokset osaavan työvoiman saatavuus aikuisten muuttuva koulutuskäyttäytyminen Muutokset työmarkkinoilla pätkätyöt osa-aikaisuus löyhä kiinnittyminen

Lisätiedot

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus AKKU-johtoryhmän toimenpide-ehdotukset (toinen väliraportti) Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2009:11 AKKU (=ammatillisesti

Lisätiedot

11.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet

11.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet 11. KIRJASTOT 11.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet Yleisten kirjastojen kirjasto- ja tietopalvelujen tavoitteena on edistää väestön yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistykseen, kirjallisuuden

Lisätiedot

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Ehdotukset valmisteltu työurasopimuksen pohjalta käynnistetyssä työryhmässä keskusjärjestötasolla. Neuvottelut

Lisätiedot

KESUN TOIMEENPANO EDUCA 2012. Aulis Pitkälä Pääjohtaja 27.1.2012

KESUN TOIMEENPANO EDUCA 2012. Aulis Pitkälä Pääjohtaja 27.1.2012 KESUN TOIMEENPANO EDUCA 2012 Aulis Pitkälä Pääjohtaja 27.1.2012 Tavoitteena on vähentää sukupuolten välisiä osaamisja koulutuseroja sekä sosioekonomisen taustan vaikutusta koulutukseen osallistumiseen

Lisätiedot

Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012. Elise Virnes

Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012. Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012 Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu Pääministeri Kataisen hallitusohjelmaan on kirjattu nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen nuorten työllisyyden edistämiseksi ja

Lisätiedot

VANTAAN KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN TOIMALAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 4. päivänä maaliskuuta 2013 hyväksymä. Voimassa 5.3.2013 alkaen.

VANTAAN KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN TOIMALAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 4. päivänä maaliskuuta 2013 hyväksymä. Voimassa 5.3.2013 alkaen. VANTAAN KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN TOIMALAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 4. päivänä maaliskuuta 2013 hyväksymä. Voimassa 5.3.2013 alkaen. I luku Tehtäväalue 1 Tehtäväalue Sivistystoimen toimialan tehtävänä

Lisätiedot

Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto

Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen koulutuksen reformi Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto Koulutuksen ja osaamisen kärkihankkeet 1. Uudet oppimisympäristöt

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen

Lisätiedot

YLEISSIVISTÄVÄN KOULUTUKSEN UUDISTAMINEN. Johtaja Jorma Kauppinen 22.5.2012, Ressun lukio

YLEISSIVISTÄVÄN KOULUTUKSEN UUDISTAMINEN. Johtaja Jorma Kauppinen 22.5.2012, Ressun lukio YLEISSIVISTÄVÄN KOULUTUKSEN UUDISTAMINEN Johtaja Jorma Kauppinen 22.5.2012, Ressun lukio KOULUN OPETUSSUUNNITELMA ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma KUNNAN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset tarpeet Laatukriteerit

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus ja sen ajankohtaiset haasteet

Ammatillinen koulutus ja sen ajankohtaiset haasteet Ammatillinen koulutus ja sen ajankohtaiset haasteet Yhdessä koulutustakuuseen - hankkeen avausseminaari 22.4.2015 Sirkka-Liisa Kärki Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Ammatillinen

Lisätiedot

LIITE 1 Suunnitelma Opetushallituksen käyttöön asetettavista valtion vuoden 2015 4.2.2015 talousarviomäärärahoista 2012 (eur) 2012 (htv) 2013 (eur) 2013 (htv) 2014 (eur) 2014 (htvarvio) 2015 (eur) 2015

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriön konsernin uudistaminen

Opetus- ja kulttuuriministeriön konsernin uudistaminen Opetus- ja kulttuuriministeriön konsernin uudistaminen Yhdessä enemmän innovatiivisuutta uudella konserniajattelulla 14.12.2011 Harri Skog Kansliapäällikkö Uudistuksen päämäärä ja tavoitteet Päämääränä

Lisätiedot

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio 12.11.2013 Mika Tammilehto Muutoksen ajureita Talouden epävarmuus ja rakenteiden muuttuminen

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN JA TAMPEREEN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA

OPETUSMINISTERIÖN JA TAMPEREEN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA OPETUSMINISTERIÖ 29.1.2003 OPETUSMINISTERIÖN JA TAMPEREEN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA TAMPEREEN YLIOPISTON VOIMAVARAT VUONNA 2003 Tavoitteet

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio 12.11.2013. Eeva-Riitta Pirhonen ylijohtaja

Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio 12.11.2013. Eeva-Riitta Pirhonen ylijohtaja Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio 12.11.2013 Eeva-Riitta Pirhonen ylijohtaja Ammatillinen koulutus Ammatillisten tutkintojen ja tutkintojärjestelmän kehittäminen - osaamisperusteisuutta vahvistetaan

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen hallinnon siirto ja uuden lain valmistelu

Varhaiskasvatuksen hallinnon siirto ja uuden lain valmistelu Varhaiskasvatuksen hallinnon siirto ja uuden lain valmistelu Työseminaari: Päivähoidon uusiin liikuntakäytäntöihin 28.11.2012 Projektipäällikkö Kirsi Alila Koulutuspolitiikan osasto Yleissivistävän koulutuksen

Lisätiedot

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Osaavaa työvoimaa hoito- ja hoiva-alan tarpeisiin -palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 20.10.2009

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN JA KUOPION YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2002 VOIMAVAROISTA

OPETUSMINISTERIÖN JA KUOPION YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2002 VOIMAVAROISTA OPETUSMINISTERIÖ 4.9.2001 OPETUSMINISTERIÖN JA KUOPION YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2002 VOIMAVAROISTA KUOPION YLIOPISTON VOIMAVARAT VUONNA 2002 Tavoitteet Yliopistojen

Lisätiedot

VARKAUDEN KULTTUURI- JA VAPAA-AIKATOIMI

VARKAUDEN KULTTUURI- JA VAPAA-AIKATOIMI KULTTUURI- JA VAPAA-AIKATOIMEN TOIMINTASÄÄNTÖ VARKAUDEN KULTTUURI- JA VAPAA-AIKATOIMI TOIMINTASÄÄNTÖ 1. LUKU Varkauden sivistyslautakunta päättää toimintasäännöllä alaistensa palvelualueiden tehtävistä

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 25 /13.6.2012. Hangon kaupungin sivistystoimen johtosääntö. 1 Toiminta-ajatus ja toimiala

Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 25 /13.6.2012. Hangon kaupungin sivistystoimen johtosääntö. 1 Toiminta-ajatus ja toimiala Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 25 /13.6.2012 Hangon kaupungin sivistystoimen johtosääntö 1 Toiminta-ajatus ja toimiala Opetustoimen toiminta-ajatuksena on tukea lapsen ja nuoren kehittymistä ja kasvua yhteistyökykyiseksi,

Lisätiedot

Selvitys opetus- ja kulttuuriministeriön konserniohjauksesta ja rakenteesta. Selvityshenkilöt Harri Skog ja Håkan Mattlin

Selvitys opetus- ja kulttuuriministeriön konserniohjauksesta ja rakenteesta. Selvityshenkilöt Harri Skog ja Håkan Mattlin Selvitys opetus- ja kulttuuriministeriön konserniohjauksesta ja rakenteesta Selvityshenkilöt Harri Skog ja Håkan Mattlin Toimeksianto Valmistella ehdotukset opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan

Lisätiedot

Sipilän hallituksen visio: Suomi 2025

Sipilän hallituksen visio: Suomi 2025 Tilaisuuden avaus ECVT Round Table 2015 Helsinki 10.12.2015 opetusneuvos Seija Rasku opetus- ja kulttuuriministeriö, ammatillisen koulutuksen osasto AMOS seija.rasku@minedu.fi Sipilän hallituksen visio:

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto

Ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto Ammatillisen koulutuksen reformi Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto Koulutuksen ja osaamisen kärkihankkeet 1. Uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit peruskouluihin

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN JA JOENSUUN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA

OPETUSMINISTERIÖN JA JOENSUUN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA OPETUSMINISTERIÖ 29.1.2003 OPETUSMINISTERIÖN JA JOENSUUN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA JOENSUUN YLIOPISTON VOIMAVARAT VUONNA 2003 Tavoitteet

Lisätiedot

Elinikäinen oppiminen elinikäinen ohjaus? - rajapintoja koulutuksen tehokkuuteen ja tasapuolisuuteen

Elinikäinen oppiminen elinikäinen ohjaus? - rajapintoja koulutuksen tehokkuuteen ja tasapuolisuuteen Elinikäinen oppiminen elinikäinen ohjaus? - rajapintoja koulutuksen tehokkuuteen ja tasapuolisuuteen Raimo Vuorinen Erikoistutkija, KT Koulutuksen tutkimuslaitos Elinikäinen oppiminen ja koulutuspolitiikka

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella. Heikki Blom 20.5.2016

Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella. Heikki Blom 20.5.2016 Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella Heikki Blom 20.5.2016 Selvitykset ja arvioinnit Lukion tuottamat jatkokoulutusvalmiudet korkeakoulutuksen näkökulmasta. Koulutuksen arviointineuvoston julkaisuja

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN UUSI RAHOITUSJÄRJESTELMÄ OPETUSHALLITUKSEN NÄKÖKULMASTA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN UUSI RAHOITUSJÄRJESTELMÄ OPETUSHALLITUKSEN NÄKÖKULMASTA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN UUSI RAHOITUSJÄRJESTELMÄ OPETUSHALLITUKSEN NÄKÖKULMASTA Amkesu Antti Markkanen Opetushallitus Rahoitus-yksikkö - Rahoitustaso ja sen muutokset - Uudet rahoitusperusteet - Kehittämishaasteita/keskustelun

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformi. Mirja Hannula 20.4.2016

Ammatillisen koulutuksen reformi. Mirja Hannula 20.4.2016 Ammatillisen koulutuksen reformi Mirja Hannula 20.4.2016 Toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformi - hallitusohjelman kirjaukset Vahvistetaan ammatillisen koulutuksen yhteiskunnallista merkitystä.

Lisätiedot

Ajankohtaista ministeriöstä - Nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittäminen. Opso ry syysseminaari 19.11.2013 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund

Ajankohtaista ministeriöstä - Nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittäminen. Opso ry syysseminaari 19.11.2013 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Ajankohtaista ministeriöstä - Nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittäminen Opso ry syysseminaari 19.11.2013 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Vuoden 2014 oppisopimuskoulutuksen lisäkoulutuksen paikat Päätös

Lisätiedot

Kirje 20.10.2014. Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015

Kirje 20.10.2014. Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 Kirje OKM/65/592/2014 20.10.2014 Jakelussa mainituille Viite Asia Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 Osana nuorisotakuun toimia opetus- ja kulttuuriministeriö

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff

Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff Koordinaatin toimintaa rahoitetaan opetus- ja kulttuuriministeriön tuella veikkausvoittomäärärahoista.

Lisätiedot

Rakennepoliittinen ohjelma ja ammatillinen koulutus

Rakennepoliittinen ohjelma ja ammatillinen koulutus Rakennepoliittinen ohjelma ja ammatillinen koulutus Uudistuksia ammatilliseen peruskoulutukseen keskusteluja tiedotustilaisuus Johtaja Mika Tammilehto RAKENNEPOLIITTINEN OHJELMA Taustalla maailman talouden

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Kirje 05.10.2015. Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 ja 2016

Kirje 05.10.2015. Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 ja 2016 Kirje OKM/64/592/2015 05.10.2015 Jakelussa mainituille Viite Asia Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 ja 2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö on vuonna

Lisätiedot

10. VAPAA SIVISTYSTYÖ

10. VAPAA SIVISTYSTYÖ 40 10. VAPAA SIVISTYSTYÖ 10.1. Rahoitettava toiminta Vapaan sivistystyön oppilaitoksia ovat kansalaisopistot, kansanopistot, opintokeskukset, liikunnan koulutuskeskukset ja kesäyliopistot. Vapaan sivistystyön

Lisätiedot

Valtion vuoden 2015 talousarvioesityksen painopisteet. Opetus- ja kulttuuritoimi Marja Lahtinen vt. johtaja, opetus ja kulttuuri

Valtion vuoden 2015 talousarvioesityksen painopisteet. Opetus- ja kulttuuritoimi Marja Lahtinen vt. johtaja, opetus ja kulttuuri Valtion vuoden 2015 talousarvioesityksen painopisteet Opetus- ja kulttuuritoimi Marja Lahtinen vt. johtaja, opetus ja kulttuuri Opetus- ja kulttuuritoimen valtion määrärahaesitys 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön

Lisätiedot

Selvitys OKM:n hallinnonalan konserniohjauksesta ja rakenteesta

Selvitys OKM:n hallinnonalan konserniohjauksesta ja rakenteesta Selvitys OKM:n hallinnonalan konserniohjauksesta ja rakenteesta Strategista ketteryyttä julkishallintoon-työpaja 29.4.2011 neuvotteleva virkamies Iiris Patosalmi Selvitystyön päämäärä ja tavoitteet Lähtökohta

Lisätiedot

Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen. Birgitta Vuorinen

Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen. Birgitta Vuorinen Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen Birgitta Vuorinen Hallitusohjelma Painopistealueet köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen julkisen talouden vakauttaminen kestävän

Lisätiedot

Parhaat oppimistulokset tehdään yhdessä. Päijät-Hämeen koulutuskonserni Koulutuskeskus Salpaus Lahden ammattikorkeakoulu Tuoterengas

Parhaat oppimistulokset tehdään yhdessä. Päijät-Hämeen koulutuskonserni Koulutuskeskus Salpaus Lahden ammattikorkeakoulu Tuoterengas Parhaat oppimistulokset tehdään yhdessä Päijät-Hämeen koulutuskonserni Koulutuskeskus Salpaus Lahden ammattikorkeakoulu Tuoterengas 12.2.2013 Päijät-Hämeen koulutuskonserni Päijät-Hämeen koulutuskonserni

Lisätiedot

VALMA - säädösten valmistelu

VALMA - säädösten valmistelu VALMA - säädösten valmistelu Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten yhteistyöseminaari 25.11.2013, Helsinki Congress Paasitorni Hallitusneuvos Piritta Väinölä Opetus-

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN JA TURUN KAUPPAKORKEAKOULUN TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2002 VOIMAVAROISTA

OPETUSMINISTERIÖN JA TURUN KAUPPAKORKEAKOULUN TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2002 VOIMAVAROISTA OPETUSMINISTERIÖ 4.9.2001 OPETUSMINISTERIÖN JA TURUN KAUPPAKORKEAKOULUN TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2002 VOIMAVAROISTA TURUN KAUPPAKORKEAKOULUN VOIMAVARAT VUONNA 2002 Tavoitteet

Lisätiedot

Lukion tulevaisuusseminaari. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2014

Lukion tulevaisuusseminaari. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2014 Lukion tulevaisuusseminaari Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2014 PÄIVÄN TEEMA LUKIOKOULUTUKSEN PILVET JA UUDET TUULET 3.4.2014 Tuula Haatainen LUKIOKOULUTUKSEN PILVIÄ JA UUSIA TUULIA 1/2 PALJON

Lisätiedot

Sisäasiainministeriön hallinnonalan tutkimusstrategia 2014-

Sisäasiainministeriön hallinnonalan tutkimusstrategia 2014- Tutkimuksen painopistealueet sisäasiainministeriön hallinnonalalla Sisäasiainministeriön hallinnonalan tutkimusstrategia 2014- Tiina Ranta-Lassila, sisäasiainministeriö Kuopio 27.9.2013 27.9.2013 Tausta

Lisätiedot

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta Vahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta Johtaja, opetus- ja kulttuuriyksikkö 24.5.2011 Kuntaliiton hallitusohjelmatavoite

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

NÄKEMYKSIÄ ENSI VUOSIKYMMENEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISTA

NÄKEMYKSIÄ ENSI VUOSIKYMMENEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISTA NÄKEMYKSIÄ ENSI VUOSIKYMMENEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISTA Opetushallinnon koulutustarjontaprojektien tavoitteita ja tuloksia Tulevaisuusluotain seminaari 9.2. 2005 Ilpo Hanhijoki Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen

Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen Kainuun maakunta kuntayhtymä, koulutustoimiala Esa Toivonen Kajaani 13.10.2008 1 Pääkohdat Aluksi Kainuun koulutus ja sen ohjaus Opiskelijan

Lisätiedot

Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään

Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään KUNTOUTUSPÄIVÄT 19.3.2010 Juhani Pirttiniemi opetusneuvos, KT Opetushallitus Säädöstaustaa: L 631/1998 8 : Ammatillista

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

Tuohta tutkimuksesta, kiehisiä kehittämisestä. Valtiosihteeri Heljä Misukka Opetus- ja kulttuuriministeriö 9.12.2010

Tuohta tutkimuksesta, kiehisiä kehittämisestä. Valtiosihteeri Heljä Misukka Opetus- ja kulttuuriministeriö 9.12.2010 Tuohta tutkimuksesta, kiehisiä kehittämisestä Valtiosihteeri Heljä Misukka Opetus- ja kulttuuriministeriö 9.12.2010 Tavoitteita OKM:n tulevaisuuskatsauksesta Työvoiman saatavuuden turvaaminen Koulutustason

Lisätiedot

Näyttötutkintojen rahoitus. Olli Vuorinen

Näyttötutkintojen rahoitus. Olli Vuorinen Näyttötutkintojen rahoitus Olli Vuorinen Ammatillinen peruskoulutus tutkintoon johtava (opetussuunnitelmaperusteinen ammatillinen peruskoulutus) tutkintoon valmistava (näyttötutkintona suoritettavaan ammatilliseen

Lisätiedot

Päijät-Hämeen kuntien yhteistyö sivistyspalvelut. 13.2.2013 Anjariitta Carlson

Päijät-Hämeen kuntien yhteistyö sivistyspalvelut. 13.2.2013 Anjariitta Carlson Päijät-Hämeen kuntien yhteistyö sivistyspalvelut Päijät-Hämeen kuntien yhteistyö sivistyspalvelut Yhteistyö on toiminnallista kehittämistä Kehittämistoimenpiteistä päätetään yhdessä - jokainen kunta tekee

Lisätiedot

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto 27.1.2016

Ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto 27.1.2016 Ammatillisen koulutuksen reformi Ylijohtaja Mika Tammilehto 27.1.2016 Koulutuksen ja osaamisen kärkihankkeet 1. Uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit peruskouluihin 2. Toisen asteen ammatillisen

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen kehittäminen EUkontekstissa. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Ammatillisen koulutuksen kehittäminen EUkontekstissa. Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen kehittäminen EUkontekstissa Opetusneuvos Tarja Riihimäki 1 Euroopan unionin strategia 2020 EU2020-strategian ydin muodostuu kolmesta prioriteetista: Älykäs kasvu osaamiseen ja

Lisätiedot

AMMATTIKOULUTUS-TOIMINTAYKSIKKÖ, YKSIKÖT JA NIIDEN TEHTÄVÄT

AMMATTIKOULUTUS-TOIMINTAYKSIKKÖ, YKSIKÖT JA NIIDEN TEHTÄVÄT AMMATTIKOULUTUS-TOIMINTAYKSIKKÖ, YKSIKÖT JA NIIDEN TEHTÄVÄT AMMATTIKOULUTUS- toimintayksikkö Johtaja Pasi Kankare Ennakointi yksikkö yksikön päällikkö Matti Kimari Tutkinnot yksikkö yksikön päällikkö Sirkka-Liisa

Lisätiedot

Lapin Kuntapäivä 22.9.2010 Koulutuksen turvaaminen ja ennakointi

Lapin Kuntapäivä 22.9.2010 Koulutuksen turvaaminen ja ennakointi Lapin Kuntapäivä 22.9.2010 Koulutuksen turvaaminen ja ennakointi Rovaniemi Erityisasiantuntija Maarit Kallio-Savela, Suomen Kuntaliitto Jatkumo esiopetuksesta perusopetuksen kautta toiselle asteelle nuoruus

Lisätiedot