OPETUSMINISTERIÖN TULOSSUUNNITELMA 2002

Transkriptio

1 OPETUSMINISTERIÖN TULOSSUUNNITELMA Johdanto 2. Opetusministeriön toiminta-ajatus 3. Vuoden 2002 toimintaympäristö 4. Opetusministeriön hallinnonalan yleistavoitteet 5. Koulutus- ja tiedepolitiikka 6. Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikka 7. Kirkollisasiat 8. Opetusministeriön yleishallinto 1. JOHDANTO Opetusministeriö laatii vuosittain tulossuunnitelman. Vuosittaisen tulossuunnitelman tavoitteet rakentuvat hallitusohjelman, hallituksen hankesalkun, koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman ja valtion talousarvion pohjalle. Tulossuunnitelman opetusministeriön hallinnonalan yleistavoitteet ovat vuoden talousarvioesityksessä määritellyt toiminnan painopisteet. Hallinnonalan yleistavoitteet muodostavat oman kokonaisuutensa. Yleistavoitteiden yhteydessä ovat ne toimenpiteet, jotka on koulutus- ja tiedepolitiikan, kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan toimialoilla, kirkollisasioissa ja opetusministeriön yleishallinnossa asetettu tavoitteiksi kyseisen yleistavoitteen toteuttamiseksi. Seurannan kohteet määritellään. Koulutus- ja tiedepolitiikan, kulttuuri- liikunta- ja nuorisopolitiikan toimialojen, kirkollisasioiden ja opetusministeriön yleishallinnon toimialakohtaiset tulostavoitteet esitetään osastoittain ja yksiköittäin seuraavasti: ensin perustehtävät lyhyesti ja tämän jälkeen tulostavoitteet ja niistä määritellyt seurannan kohteet. Tulossuunnitelmassa on myös kiinnitetty huomiota opetusministeriön toiminnan vaikuttavuuteen. Vuonna 2002 arvioidaan opetustoimen ja kirjasto-, liikunta- sekä nuorisotoimen peruspalveluiden saatavuutta. Lisäksi ministeriön oman toiminnan tehostamiseksi on asetettu tuloskuntotavoitteita. Vuoden aikana valmistellaan yhteistä strategiaa ja kiinnitetään huomiota henkilöstön kehittämiseen. Resurssien hallintaa tarkastellaan henkilötyövuosien ja määrärahojen riittävyyden kannalta. Talousraportointia ja sisäistä tiedonkulkua kehitetään. Tulossuunnitelman laadinnassa ja tulosten seurannassa on apuvälineenä Tulosnetjärjestelmä*. (* Tulosnet on ministeriön sisäinen järjestelmä, jossa erityisseurattavat kohteet merkitty myöhemmin tekstissä sulkeiin)

2 2. OPETUSMINISTERIÖN TOIMINTA-AJATUS Opetusministeriö vastaa toimialaansa kuuluvien koulutus-, tiede- ja kulttuuripolitiikan tehtävien hoitamisesta. Ministeriö edistää koulutusta, tiedettä, kulttuuria, liikuntaa ja nuorisotyötä, painottaa niiden merkitystä kansalaisten hyvinvoinnin ja yhteiskunnan kannalta sekä kehittää niiden ohjausjärjestelmiä. Taloudellinen menestys ja työllisyyden paraneminen edellyttävät kansakunnan henkisen pääoman tasapainoista kasvattamista. Opetusministeriö toteuttaa toiminta-ajatustaan hallitusohjelmassa, hallituksen hankesalkussa, Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille , Koulutuksen ja tutkimuksen tietostrategiassa vuosille , toiminta- ja taloussuunnitelmassa vuosille , Euroopan Unionin rakennerahastokauden tavoite- ja yhteisöaloiteohjelmissa sekä lain-säädännössä ilmenevien yleistavoitteiden mukaisesti. 3. VUODEN 2002 TOIMINTAYMPÄRISTÖ Suomen menestyminen globaalistuvassa taloudessa perustuu korkeatasoiseen koulutukseen ja tutkimukseen, luovuuteen ja omaleimaiseen kansalliseen kulttuuriin sekä modernin tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämiseen. Tietoyhteiskuntakehityksessä on kiinnitettävä erityistä huomiota demokratian ja yhteiskunnallisen tasa-arvon toteutumiseen. Tasokkaat koulutus-, kulttuuri- ja liikuntapalvelut ovat merkittäviä tasa-arvon edistäjiä. Kansainvälistyminen on haaste suomalaiselle koulutusjärjestelmälle. Tietoyhteiskuntakehitys tuo uusia vaatimuksia myös tekijänoikeuksiin. Suomen talouskehitys on pitkään jatkuneen nousun jälkeen hidastumassa. Talouskasvun arvioidaan hidastuvan 2,5 prosenttiin vuonna 2002, ja myös työllisyyden kasvu hidastuu ja valtion tulot vähenevät. Julkisen sektorin merkitys työllisyyskehityksen ylläpitäjänä kasvaa. Alueelliset erot työtilaisuuksissa ja palvelutasossa pitävät yllä muuttoliikettä, joka puolestaan edelleen lisää alueiden välisiä ja myös sisäisiä eroja. Haasteena on uuteen teknologiaan liittyvän tutkimus- ja kehittämistoiminnan hyödyntäminen alueellisten erojen kaventamisessa. Kulttuurin, osaamiseen perustuvan kulttuuriteollisuuden sekä koulutuksen ja tutkimuksen rooli korostuu osana valtakunnallista ja alueellista kehitystä. Väestön ikärakenne muuttuu Suomessa parin lähivuosikymmenen aikana erityisen nopeasti. Ikääntymisestä johtuvat poistumat työelämästä vaikuttavat koulutustarpeisiin. Elinikäinen oppimisen ja työssä jaksamisen edistäminen edesauttavat ikääntyvän väestön pysymistä työelämässä. Koulutus-, kulttuuri- ja lii-kuntapalvelut edistävät omatoimisuutta sekä henkistä ja fyysistä hyvinvointia. Maahanmuutto tasaa jonkin verran väestörakenteen vanhenemista, koska maahanmuuttajaperheissä lasten ja nuorten osuus on suuri. Muuttajien etninen ja kulttuurinen tausta poikkeaa valtaväestöstä. Kasvava siirtolaisuus lisää tarvetta muun muassa opetuksen ja nuorisotyön uusiin valmiuksiin toimia monikulttuurisessa ja -kielisessä ympäristössä. Etnisen

3 syrjinnän vastustaminen on kasvava osa EU-yhteistyötä. EU:n koulutus-, tutkimus-, kulttuuri- ja nuoriso-ohjelmiin osallistumisen merkitys kasvaa edelleen. EU:n rakennerahastoista saatava rahoitus kasvaa kaikkien nykyisen ohjelmakauden ohjelmien toimeenpanon käynnistymisen myötä. EU:n pohjoisen ulottuvuuden politiikka on aktiivista sekä Barentsin että Itämeren alueilla. Viron ja Venäjän kanssa tehtävä lähialueyhteistyö lisääntyy. Pohjoismaisen yhteistyön keskeisiä kohteita ovat liikkuvuuden edistäminen, elinikäinen oppiminen, tietoyhteiskuntavalmiudet, opetuksen ja tutkimuksen laatukriteerit sekä kieli- ja kulttuuriyhteistyö. Valtion talousarviossa opetusministeriön hallinnonalalle osoitetut määrärahat kasvavat 7 % vuonna Lisäys johtuu lähinnä kuntien valtionosuuksien ja yliopistomäärärahojen tasokorotuksesta. Peruspalvelujen valtionrahoitus opetus- ja kirjastotoimessa palautuu lamaa edeltäneelle tasolle. Kuntien verotulojen arvioidaan jäävän vuoden 2001 tasolle mm. yhteisöverojen jako-osuuden alentamisen vuoksi. Kuntatalouteen vaikuttavat kuitenkin myönteisesti valtionosuuksien huomattavat lisäykset ja arvonlisäveropalautusten takaisinperinnän poistuminen. Muutokset parantavat erityisesti taloudeltaan heikompien kuntien asemaa. Opetusministeriön toimintamääräraha kasvaa 6 %, mikä johtuu lähinnä virkaehtosopimuksen mukaisista palkantarkistuksista. Kulttuuri-, liikunta- ja nuoriso-toimialan kehittämistoimintaan kohdennetaan lisärahoitusta. Vuonna 2002 opetusministeriön hallintoa suuntaavat erityisesti keskushallinnon kehittämisestä tehtävät linjaukset, uuteen rahayksikköön siirtyminen sekä eräät lainsäädäntö-ratkaisut, mm. valtionavustuslaki. Ministeriöiden roolin korostuminen valtioneuvoston strategisina ohjausyksikköinä sekä poikkihallinnollisen suunnittelun ja koordinaation lisääntyminen edellyttävät päätöksenteon perustana olevan tiedon laadun parantamista muun muassa sektoritutkimusta vahvistamalla. Tieto-järjestelmien kehittäminen parantaa kansalaisten asiointimahdollisuuksia ja li-sää hallinnon avoimuutta. 4. OPETUSMINISTERIÖN HALLINNONALAN YLEISTAVOITTEET 1. Peruspalvelujen toimintaedellytyksiä parannetaan, lakisääteisten valtionosuuksien yksikköhintoja korotetaan ja toiminnan tuloksellisuuden arviointia kehitetään. Koulutus- ja tiedepolitiikan osastolla seurataan tehtyjen yksikköhintakorotusten ja yliopistojen perusrahoituksen kehitystä. Kehitetään koulutuksen ja tutkimuksen paikallisen, kansallisen ja kansainvälisen tason arviointijärjestelmiä. Annetaan eduskunnalle koulutuspoliittinen selonteko uuden koulutusta koskevan lainsäädännön vaikutuksista. Hyvän oppimisympäristön laatuvaatimukset (seuranta) Ammattikorkeakoulutuksen kansainvälinen arviointi (seuranta) Yliopiston toiminnan, laadun ja vaikuttavuuden arvioiminen (seuranta) Yliopistojen tulosohjauksen kehittäminen (seuranta) Aikuiskoulutuksen rahoitusjärjestelmä, rahoituksen kehitys ja jakautuminen

4 (seuranta) Tutkimuksen tuloksellisuuden arviointi (seuranta) Koulutuspoliittinen selonteko (seuranta) Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan osastolla ryhdytään toimenpiteisiin kuntien kulttuuritoimen sekä valtionosuuden piirissä olevien teattereiden, orkestereiden ja museoiden toimintaedellytyksien parantamiseksi. Jatketaan kirjasto- ja tietopalvelujen kehittämisen monivuotisen toimenpideohjelman täytäntöönpanoa. Kehitetään kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan paikallisen ja alueellisen, kansallisen ja kansainvälisen tason arviointijärjestelmiä. Kulttuurin ja taiteen toimintaedellytysten rahoituksen kehittäminen ja arvioinnin organisointi (seuranta) Alueellisten taidetoimikuntien toimialan arviointi (seuranta) Kirjastostrategia 2010 laatiminen (seuranta) Urheilujärjestöjen toiminnan edistäminen ja arviointi (seuranta) Erityisliikunnan arviointi (seuranta) Valtionhallinnon toimenpiteiden arviointi liikuntatoimessa (seuranta) 2. Kansalaisten tasa-arvoisia mahdollisuuksia käyttää koulutus-, kulttuuri- ja liikuntapalveluja lisätään. Verkkopohjaisen opetuksen ja tutkimuksen sekä kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalveluiden verkottumisen toimintaedellytyksiä vahvistetaan. Kulttuuriperinnön säilyminen turvataan ja siihen liittyvän aineiston saatavuutta digitaalisessa muodossa parannetaan. Tietoyhteiskuntakehitystä edistetään muun muassa sisältötuotantohankkeilla. Koulutus- ja tiedepolitiikan osaston tavoitteena on koulutustarjonnan mitoittaminen siten, että koko nuorisoikäluokka voi yleissivistävän koulutuksen saatuaan jatkaa ammatillisessa koulutuksessa taikka ammattikorkeakoulu- tai yliopisto-opinnoissa. Vastaavasti huolehditaan aikuisväestön koulutustarpeiden tyydyttämisestä yleissivistävässä ja ammatillisessa koulutuksessa sekä korkeakouluopinnoissa. Jatketaan virtuaalikoulu-, virtuaaliammattikorkeakoulu- ja virtuaaliyliopistohankkeiden toimeenpanoa. Parannetaan kansalaisten tietoyhteiskuntavalmiuksia. Edistetään kansallisen kulttuuriperinnön digitointia sekä tiedon ja kulttuurin saatavuutta tietoverkkojen kautta Sisältötuotanto -hankkeen tavoitteiden mukaisesti. Esiopetusuudistuksen seuranta (seuranta) Tietostrategian ja virtuaaliyliopiston toimeenpano ja seuranta (seuranta) OpintoLuotsin toimeenpanon eteneminen (seuranta) Kansalaisten tietoyhteiskuntataitojen kehitys (seuranta) Tietohuolto ja henkisen kulttuuriperinnön digitointi (seuranta) Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan osastolla jatketaan kotimaisen digitaalisten sisältöjen tuotannon vahvistamista ja kulttuuripalveluiden saatavuuden edistämistä, yleisten kirjastojen digitaalisen tietohuollon kehittämistä, tietoverkkojen rakentamista ja digitaalisen aineiston saatavuuden turvaamista kansalaisille sekä kulttuuri- ja luontomatkailun verkkopalvelun kehittämistä ja tuotteistamista sekä niitä tukevaa koulutusta. Jatketaan digitaalisten sisältöjen tuottamiseen liittyvien tekijänoikeuskysymysten analysointia sekä ratkaisujen ja ratkaisumallien hahmottamista ja kansallisen kulttuuriperinnön digitointia sekä toteutetaan

5 internetpohjainen Kansalaisten liikuntainfo-palvelu osana opetusministeriön Sisältötuotantohanketta. Lisäksi kehitetään verkkodemokratiaa. Tuetaan nuorten kasvua kriittiseen kansalaisuuteen verkkodemokratiavälineistöä ( hyödyntämällä ja yhteistyössä koulutoimen kanssa peruskoulun demokratiakasvatusta tukemalla. Nuorisotyön hallinnollinen valmistelutyö avataan verkko-demokratiavälineistön ja kulttuuriministerin vaikuttajaklubisivustojen kautta nuorille, nuorisojärjestöille, kouluille, nuorisotyöntekijöille ja koko nuorisotyön kentälle. Kulttuuriministerin vaikuttajaklubi-sivustoja kehitetään taiteen ja kulttuurin, liikunnan, nuorisotyön ja opintotuen sekä kirkollisasioiden osalta kansalaisten osallistumismahdollisuuksia lisäävänä ja uutta avointa hallintoa luovana välineistönä. Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan osastolla valmistellaan esitys vammaiskulttuurin edistämiseksi Suomessa kiinnittäen erityistä huomiota eri vammaisryhmien oman kulttuuritoiminnan edellytyksiin ja kulttuurilaitosten saavutettavuuteen. Kulttuurin tietoyhteiskuntastrategian toimeenpano ja seuranta (seuranta) Kulttuuriperinnön digitoinnin edistäminen (seuranta) Kotimaisen digitaalisten sisältöjen tuotannon vahvistaminen (seuranta) Yleisten kirjastojen digitaalisen tietohuollon kehittäminen ja seuranta (seuranta) Kulttuuri- ja luontomatkailun kehittäminen (seuranta) Tekijänoikeudelliset kysymykset sisällöntuotannossa (seuranta) Kansalaisten liikuntainfo -hankkeen suunnittelu ja toteuttaminen (seuranta) Verkkodemokratian ja vaikuttajaklubisivuston kehittäminen (seuranta) Vammaiskulttuuripalvelujen saavutettavuuden parantaminen (seuranta) 3. Hallinnonalan toimintaedellytyksiä parannetaan muun muassa aluepoliittisin toimenpitein. Koulutus- ja tiedepolitiikan osastolla tehostetaan koulutusjärjestelmän sekä tutkimus- ja kehitystyön aluekehitysvaikutusta tasapainoisen alueellisen kehityksen edistämiseksi ministeriön aluepoliittisen strategian suunta-viivojen mukaisesti. Koulutustarjonnan alueellista tasapainoa parannetaan. Koulutuspalveluja sekä tutkimus- ja kehitystyötä koskevaa alueellista tilastotuotantoa kehitetään. Tehokas ammattikorkeakouluverkko (seuranta) Ammattikorkeakoulujen alueellinen innovaatiojärjestelmä (seuranta) Yliopistojen tulosohjauksen kehittäminen (seuranta) Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan osastolla tehostetaan alueellisten taide- ja kulttuurilaitosten informaatio-ohjausta. Kulttuurin ja taiteen sektoritutkimuksen ja alueellisen informaatio-ohjauksen kehittäminen (seuranta) Nuorten työpajatoiminnan kehittäminen (seuranta) Talousyksikön tavoitteena on, että hallinnonalalle laaditaan aluepoliittinen strategia ja huolehditaan EU-rakennerahastotoiminnan koordinoinnista.

6 Hallinnonalan aluepoliittisen strategian laadinta (seuranta) EU:n rakennerahasto-ohjelmien toteuttaminen (seuranta) 4. Koulutus- ja tutkimustoimintaa kehittämällä vahvistetaan kansallista innovaatiojärjestelmää kansainvälisen kilpailukyvyn parantamiseksi Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto vastaa koulutustoiminnan sekä tutkimus- ja innovaatiojärjestelmän laadun ja tuloksellisuuden kehittämisestä eri toimijoiden yhteisin toimenpitein. Ammattikorkeakoulujen alueellinen innovaatiojärjestelmä (seuranta) Yliopisto-opetuksen kehittäminen (seuranta) Tutkimus- ja innovaatiojärjestelmä (seuranta) 5. Aikuiskoulutuksessa otetaan huomioon väestön ikääntyminen. Koulutuksen yhteyksiä työelämään tiivistetään. Koulutus- ja tiedepolitiikassa edistetään koulutuksen työelämävastaavuutta ja yhteyksiä työelämään kaikilla koulutussektoreilla. Koulutustarjonnan mitoitusta tukevaa koulutus- ja työvoimatarpeiden ennakointia kehitetään. Heikon ja vanhentuneen koulutuksen omaavien keski-ikäisten koulutusmahdollisuuksien lisäämiseksi laaditaan toimenpideohjelma. Oppisopimuskoulutuksen laajentaminen (seuranta) Työssäoppimisen tukiohjelman toteuttaminen (seuranta) Opiskelijoiden sijoittumisen tietopalvelut ja tuloksellisuusrahoituksen käyttöönotto (seuranta) Ammattikorkeakoulujen alueellinen innovaatiojärjestelmä (seuranta) Kansalaisten tietoyhteiskuntataitojen kehitys (seuranta) Ammattikorkeakoulujen jatkotutkintokokeilu (seuranta) Ammatti- ja erikoisammattitutkintojärjestelmän toimivuus (seuranta) Aikuisopintoihin osallistuminen; toimenpideohjelma (seuranta) 6. Nuorten elinoloja ja elämänhallinnan edellytyksiä parannetaan yhteistyössä muiden hallinnonalojen kanssa. Ennaltaehkäisevää huumetyötä kehitetään. Koulutus- ja tiedepolitiikan osastolla nuorten syrjäytymistä ja koulutuksen keskeyttämistä ehkäistään mm. oppilashuoltoon keskittyvän hankkeen ja erityisopetuksen kehittämishankkeiden avulla. Erityisopetuksen kehittämistoimet (seuranta) Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan osastolla kehitetään koululaisten iltapäivätoimintaa yhteistyössä opetus-, kulttuuri-, liikunta- ja nuorisotoimen kanssa. Ennaltaehkäisevässä huumetyössä selkeytetään nuorisotoimen rooli ja suunnataan voimavarat nuorisotyöntekijöiden kouluttamiseen kunnissa, työpajoissa ja järjestöissä nuorten huumeongelman tunnistamiseen ja varhaiseen puuttumiseen. Lasten ja nuorten liikunnallisen iltapäivätoiminnan kehittäminen (seuranta) Lasten ja nuorten iltapäivätoiminnan kehittäminen (seuranta)

7 Kuntien nuorisotoimen peruspalvelujen saatavuuden sekä nuorten syrjäytymisen ja ennaltaehkäisevän huumetyön vaikutusten arviointi (seuranta) Nuorten työpajatoiminta (seuranta) 7. Kansalaistoiminnan esteitä puretaan. Liikunnan eettistä pohjaa vahvistetaan erityisesti dopingin vastaisia toimia tukemalla Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan osastolla asetetaan työryhmä, jonka tehtävänä on vuoden 2002 aikana selvittää, mitä lainsäädännöstä tai viranomaismääräyksistä aiheutuvia hallinnollisia toimenpiteitä vaaditaan yleishyödyllisiltä yhteisöiltä, arvioida vaadittujen hallinnollisten toimenpiteiden välttämättömyys sekä tehdä esitys tarpeellisista ja toteuttamiskelpoisista muutoksista. Tehostetaan dopingin vastaista toimintaa Suomessa ja osallistutaan kansainväliseen antidoping-toimintaan IADA:n jäsenenä sekä edistetään WADA:n toimintaa. Kehitetään nuorten kansalaistoiminnan tukijärjestelmiä. Kansalaistoiminnan esteiden poistaminen (seuranta) Dopingin vastaisen toiminnan kehittäminen (seuranta) 8. Kulttuurista monimuotoisuutta edistetään vahvistamalla vähemmistöryhmien omia kulttuureja ja identiteettejä sekä tehostamalla yhteistyötä erilaisten ryhmien kesken. Koulutus- ja tiedepolitiikan osaston tavoitteena on laajentaa opiskelija- ja opettajavaihtoa. Ulkomaalaisille tarkoitettua koulutustarjontaa ja vieras-kielistä tutkintokoulutusta lisätään ammatillisissa oppilaitoksissa ja korkea-kouluissa sekä vapaan sivistystyön ja muun aikuiskoulutuksen piirissä. Koulutusjärjestelmää kehitetään opetusministeriön maahanmuuttopoliittisten linjausten mukaisesti siten, että opetuksessa otetaan huomioon maahanmuuttolasten ja -nuorten erityistarpeet. Maahanmuuttajien kotouttamista edistetään huolehtimalla riittävästä suomen tai ruotsin kielen opetuksesta kaikilla koulutustasoilla. Maahanmuuttajien tasa-arvoisia peruskoulun jälkeisiä koulutusmahdollisuuksia parannetaan vahvistamalla lukioon valmistavaa opetusta. Maahanmuuttajien koulutusjärjestelyt (seuranta) Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan osastolla valmistellaan maahanmuuttajien kulttuuritoimintaa koskevat linjaukset, jotka otetaan huomioon valtionavustuksia myönnettäessä. Tavoitteena maahanmuuttajien identiteetin ja kotoutumisen tukeminen. Toteutetaan kolmas Suomalais-venäläinen kulttuurifoorumi Lappeenrannassa Kulttuurisen monimuotoisuuden edistäminen (seuranta) Suomalais-venäläisen kulttuuriyhteistyön edistäminen (seuranta) 9. Sektoritutkimusta vahvistetaan ja hallinnonalan strategisen suunnittelun tueksi toteutetaan kehittämishankkeita. Koulutus- ja tiedepolitiikan osaston vastuulla on selvittää sektoritutkimuksen tilanne ja tehdään ehdotukset siitä, miten sektoritutkimusta voitaisiin paremmin hyödyntää koulutus- ja

8 tiedepolitiikan tukena. Kehitetään yliopistojen ja muiden hallinnonalan virastojen ja laitosten strategista ohjausta. Yliopistojen tulosohjauksen kehittäminen (seuranta) Sektoritutkimus ja strateginen suunnittelu (seuranta) Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan osastolla vahvistetaan kulttuuri-politiikan tietoperustaa tehostamalla kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan sektoritutkimusta ja tilastointia. Vahvistetaan toimialan strategista suunnittelua ja alaisen hallinnon sekä toimialan laitosten ja järjestöjen tulosohjausta. Kulttuurin ja taiteen toimialan tulosohjauksen kehittäminen (seuranta) Kulttuuripolitiikan tiedontuotannon kehittäminen (seuranta) Taiteen ja kulttuurin sektoritutkimuksen ja alueellisen informaatio-ohjauksen kehittäminen (seuranta) Kulttuurisen tietoyhteiskunnan, kulttuuriteollisuuden ja audiovisuaalisen alan sektoritutkimuksen kehittäminen (seuranta) Liikunnan sektoritutkimuksen kehittäminen (seuranta) Yhteiset vaikuttavuustavoitteet Opetusministeriön toiminnan vaikuttavuutta arvioidaan opetus- ja kulttuuritoimen peruspalveluiden saatavuuden pohjalta. Lääninhallitusten sivistysosastot arvioivat osana laajempaa palveluverkkoarviointia vuonna 2002 seuraavat kohteet: väestön koulutusaste, koulujen, oppilaitosten ja korkeakoulujen sijainti, koulutustarjonta, koulu-kuljetukset, kirjastojen palvelupaikat, uimahallit terveysliikuntapalvelujen järjestäjinä, nuorisotoimen henkilöstö kunnassa, kuntien nuorisotilat, kuntien nuorisoleirialueet ja -keskukset, nuorten työpajat sekä nuorisovaltuustot. Hallinnonalan peruspalvelujen saatavuuden arviointi (seuranta) 5. KOULUTUS- JA TIEDEPOLITIIKKA Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto vastaa perustehtävinään hallitusohjelmassa, Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille , Koulutuksen ja tutkimuksen tietostrategiassa vuosille sekä lainsäädännössä asetettujen tavoitteiden mukaisesta valmistelusta. Osasto huolehtii koulutus- ja tutkimusjärjestelmän kehittämisestä, joka koskee perusopetusta (esiopetus, peruskoulu ja taiteen perusopetus), toisen asteen koulutusta (lukio ja ammatillinen perus- ja lisäkoulutus), omaehtoista aikuiskoulutusta, ammattikorkeakoulu- ja yliopistoopintoja, tieteellistä tutkimusta ja tietohuoltoa sekä opintotukea. Tehtävänä on vahvistaa koulutuksen perusturvaa ja oppilaitosten rahoitusperustaa, opettajien perus- ja täydennyskoulutusta, tieteellistä tutkimustoimintaa ja tutkijankoulutusta sekä

9 informaatioteknologian käyttöä opetuksessa ja tutkimuksessa. Osastolla huolehditaan myös koulutuksen määrällisestä mitoituksesta sekä koulutuksen ja tutkimuksen arvioinnista. Lisäksi edistetään elinikäistä oppimista, alueellista vaikuttavuutta, rakennerahasto-ohjelmien hyödyntämistä sekä kansainvälistä koulutus- ja tutkimusyhteistyötä. Toimialan virastoja ja laitoksia ovat opetushallitus ja sen toimialaan kuuluvat oppilaitokset, lääninhallitukset sivistystoimen osalta, korkeakoulut, Suomen Akatemia, arkistolaitos, kotimaisten kielten tutkimuskeskus, Varastokirjasto sekä kansainvälisen henkilövaihdon keskus. Tulostavoitteet Yleissivistävä koulutus Yleissivistävän yksikön tulostavoitteena on seurata esiopetuksen toteutumista osana koulutuksen perusturvan arviointia. Keskeisenä tavoitteena on varmistaa lasten oikeuksien toteutuminen riittävään ja ammattitaitoiseen opetukseen sekä turvalliseen opiskeluympäristöön ja hyvinvointiin. Valmistellaan ehdotukset lukiokoulutuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista sekä opetukseen ja opinto-ohjaukseen käytettävän ajan jakamisesta eri oppiaineiden kesken. Tavoitteena on lukiokoulutuksen vahvistaminen yleissivistävänä koulutusmuotona, pienten lukioiden aseman turvaaminen, erityisen tehtävän saaneiden lukioiden kehittäminen ja muualla suoritettujen opintojen hyväksi lukemisen yhdenmukaisuus- ja oikeusturvakysymykset. Ylioppilastutkinnon rakenteesta ja keskeisestä sisällöstä sekä mahdollisuudesta tutkinnon järjestämiseen kokeilutarkoituksessa poikkeavalla tavalla on tarkoitus säätää asetuksen sijasta laissa. Tähän liittyen valmistellaan myös ehdotukset, joiden perusteella voidaan tehdä päätökset ylioppilastutkinnon rakenteesta tai nykyisen kokeilun jatkamisesta vuoden 2003 jälkeen. Tavoitteena on varmistaa, että jokaisella koulutuksen järjestäjällä on vuonna 2002 säännösten edellyttämä ja toimiva paikallisen tason arviointijärjestelmä, joka myös tähtää opetuksen laadun edelleen kehittämiseen ja oppilaan oikeuksien toteutumiseen. Määritellään oppimisympäristöä ja muita oppimisen edellytyksiä koskevat laatusuositukset. Yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa selvitetään edellytykset lasten ja nuorten tarpeita vastaavan aamu- ja iltapäivätoiminnan toteuttamiseen sekä siihen liittyvät kysymykset eri viranomaisten työnjaosta. Esiopetusuudistuksen seuranta (seuranta) Lukion tuntijaon uudistaminen (seuranta) Ylioppilastutkinnon rakenne (seuranta) Hyvän oppimisympäristön laatuvaatimukset (seuranta) Koululaisten iltapäivätoiminnan edellytykset (seuranta)

10 Ammatillinen koulutus Ammatillisen koulutuksen yksikön tulostavoitteena on vakiinnuttaa työpaikalla tapahtuvaa oppimista. Ammatillisen koulutuksen työelämävastaavuutta pyritään lisäämään toisaalta ammatillisiin perustutkintoihin sisällytetyllä vähintään 20 opintoviikon laajuisella työssäoppimisella ja toisaalta laajentamalla oppisopimuskoulutusta ammatilliseen perustutkintoon johtavana väylänä. Oppisopimuskoulutuksessa aloittavien osalta tavoitteena on noin 10 %:n osuus kaikista toisen asteen ammatillisen peruskoulutuksen aloittavista ja lisäkoulutuksena toteutetaan vuotuista oppisopimusta. Ammatillisen koulutuksen laadun ja tavoitteiden saavuttamisen varmennusta kehitetään. Ammatilliseen peruskoulutukseen kehitetään näytöt osaamisen laadun varmistamiseksi. Valmistellaan kehittämistoimet ammatillisen koulutuksen erityisopetuksen strategiatyöryhmän ehdotusten pohjalta. Kannustetaan vailla ammatillista koulutusta olevia koulutukseen ja vähentämällä opintojen keskeyttämistä. Kiinnitetään huomiota ammatilliseen koulutukseen aktivoimiseen erityisesti perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen nivelkohdassa. Kehitetään koulutuksen järjestäjille suunnattuja palveluja ja rahoitusta siten, että tuetaan niiden valmiutta koulutustarpeiden määrällisessä ennakoinnissa ja työelämän osaamistarpeiden huomioon ottamisessa. Otetaan asteittain käyttöön ammatillisen koulutuksen tuloksellisuusrahoitusmalli. Tulosrahoituksella kannustetaan koulutuksen järjestäjien toimia mm. työllistymisen tai jatko-opintoihin sijoittumisen parantamiseen ja koulutuksen keskeyttämisen vähentämiseen. Oppisopimuskoulutuksen laajentaminen (seuranta) Työssäoppimisen tukiohjelman toteuttaminen (seuranta) Näyttöjen käyttöönoton valmistelu (seuranta) Erityisopetuksen kehittämistoimet (seuranta) Opiskelijoiden sijoittumisen tietopalvelut ja tuloksellisuusrahoituksen käyttöönotto (seuranta) Ammattikorkeakoulut Ammattikorkeakouluyksikkö on asettanut ammattikorkeakouluverkon ja koulutustarjonnan kehittämisen tavoitteeksi koulutustarjonnan alueittaisen ja kieli-ryhmittäisen tasopainon, tarjonnan suuntaamisen työelämän kysynnän mukaisesti sekä tehokkaat ja tulokselliset toimintayksiköt. Ammattikorkeakoulujen roolia alueellisessa innovaatiojärjestelmässä vahvistetaan kehittämällä koulutustarjontaa. Tehostetaan tutkimus- ja kehitystyötä ja erityisesti pkyrityksille suunnattuja palveluja parantamalla yhteyksiä työelämään ja aluevaikuttajiin. Valmistellaan hallituksen esitys uudeksi ammattikorkeakoululaiksi ottaen huomioon kehittämissuunnitelman linjaukset ammattikorkeakoulujen tehtävästä, kansainvälisestä kilpailukyvyn turvaamisesta, hallinnosta ja ohjauksen kehittämisestä sekä kansainvälisen arvioinnin tulokset. Huolehditaan OECD:n suorittaman kansainvälisen ammattikorkeakoulutuksen arvioinnin

11 toteutumisesta. Tehokas ammattikorkeakouluverkko (seuranta) Ammattikorkeakoulujen alueellinen innovaatiojärjestelmä (seuranta) Ammattikorkeakoululainsäädännön uudistaminen (seuranta) Ammattikorkeakoulutuksen kansainvälinen arviointi (seuranta) Yliopistot Yliopistoyksikössä yliopistojen laadun ja vaikuttavuuden arvioinnin tavoitteena on yliopistojen toiminnan kehittäminen. Toteutettua koulutuspolitiikkaa ja sen vaikuttavuutta arvioidaan ja aikaisempien arviointien tuloksia hyödynnetään yliopistojen toiminnan kehittämisessä. Yliopisto-opetuksen kehittämisen tavoitteena on opetuksen ja tutkintojen laadun varmistaminen, läpäisyn parantaminen sekä tutkintoaikojen lyhentäminen. Yliopistojen kansainvälisen kilpailukyvyn edellytyksiä vahvistetaan. Virtuaaliyliopistohankkeen toimeenpanoa jatketaan osana koulutuksen ja tutkimuksen tietostrategian toimeenpanoa. Hankkeen avulla laajennetaan joustavien monimuotoopetukseen pohjautuvien koulutuspalveluiden tarjontaa ja saatavuutta. Jatketaan opettajankoulutuksen kehittämistä opettajien perus-, pätevöittämis- ja täydennyskoulutuksen kehittämisohjelman tavoitteiden mukaisesti. Yliopistojen opetuksen ja tutkimuksen tukipalveluita parannetaan. Yliopistojen tulosohjausjärjestelmää kehitetään tavoitteena selkeä strateginen ohjaus, jossa korostetaan arvioinnin roolia toiminnan kehittämisessä. Yliopistoille turvataan edellytykset toimintansa pitkäjänteiseen kehittämiseen. Tavoitteena on selkeästi profiloitunut yliopistolaitos, yliopistojen toiminnan korkea laatu, vahvistunut yhteiskunnallinen ja alueellinen vaikuttavuus sekä toiminnan taloudellisuus ja tuottavuus. Huomiota kiinnitetään myös henkilöstön hyvinvointiin ja osaamisen kehittämiseen. Yliopistojen toiminnan, laadun ja vaikuttavuuden arvioiminen (seuranta) Yliopisto-opetuksen kehittäminen (seuranta) Tietostrategian ja virtuaaliyliopiston toimeenpano ja seuranta (seuranta) Opettajankoulutuksen kehittämisohjelman toimeenpano ja seuranta (seuranta) Yliopistojen tulosohjauksen kehittäminen (seuranta) Aikuiskoulutus Aikuiskoulutusyksikön tavoitteena on aikuiskoulutuksen rahoitusjärjestelmän kehittäminen riittävän tarjonnan ja keskeisten järjestäjien toimintaedellytysten turvaamiseksi ottaen huomioon parlamentaarisen aikuiskoulutustyöryhmän ehdotukset. Rahoituksen kehitystä ja jakautumaa seurataan. Aikuisopiskelua tukevien tiedotus- ja neuvontapalvelujen monipuolistamiseksi otetaan käyttöön uusi www-pohjainen palvelu OpintoLuotsi. Kansalaisten mahdollisuuksia tietoyhteiskuntataitojen hankkimiseen lisätään opetustarjontaa

12 ja opiskelumateriaaleja monipuolistamalla, tuki- ja neuvonta-henkilöstöä kouluttamalla sekä laajentamalla yhteistyötä kansalaisjärjestöjen kanssa. Aikuisopiskeluun soveltuvia työelämäläheisiä tutkintoja ja ohjelmia lisätään ja niitä kehitetään kokemusten ja arvioiden perusteella. Heikon tai vanhentuneen koulutuksen omaavien keski-ikäisten mahdollisuuksia parantaa tai ajantasaistaa koulutustaan lisätään. Laaditaan toimenpideohjelma koulutuksen sisältöjen ja järjestelyjen kehittämisestä, koulutukseen hakeutumista ja opintojen läpiviemistä tukevista menettelytavoista sekä koulutuksen rahoitusperusteiden uudistamisesta. Aikuiskoulutuksen rahoitusjärjestelmän kehittäminen (seuranta) OpintoLuotsin toimeenpanon eteneminen (seuranta) Kansalaisten tietoyhteiskuntataitojen kehitys (seuranta) Ammattikorkeakoulujen jatkotutkintokokeilu (seuranta) Ammatti- ja erikoisammattitutkintojärjestelmän toimivuus (seuranta) Aikuisopintoihin osallistuminen; toimenpideohjelma (seuranta) Tiedepolitiikka Tiedepolitiikan yksikön tavoitteena on kehittää tutkimus- ja innovaatiojärjestelmän laatua, volyymiä ja tuloksellisuutta sekä tutkimustulosten hyödyntämistä. Eri toimijoiden yhteisin toimenpitein luodaan edellytyksiä kansainvälisesti korkeatasoisten tutkimusyksiköiden syntymiselle ja toiminnalle. Huolehditaan siitä, että Suomessa on kansainvälisesti kilpailukykyinen tutkimuksen infrastruktuuri ja määrällisesti sekä laadullisesti riittävä tutkijakunta. Kehitetään tutkimuksen tuloksellisuus- ja vaikuttavuusindikaattoreita. Suomen Akatemian arviointitoimintaa kehitetään ja käynnistetään Akatemian arvioinnin valmistelu. Arvioidaan biotekniikan rahoitusohjelmien vaikuttavuus. Digitaalisen kulttuuriperinnön tallentaminen järjestetään lakisääteisesti. Tieteellisten kirjastojen ja arkistojen aineiston digitointia tuetaan ja digitaalisten tietoaineistojen saatavuutta lisätään. Tietohuollon instituutioita ja rakenteita kehitetään niin, että ne voivat hyödyntää uusinta teknologiaa ja tarjota korkeatasoiset palvelut. Suomen Akatemian, arkistolaitoksen, Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen ja Varastokirjaston tulosohjauksen tavoitteenasettelua, vaikuttavuusindikaattoreita ja raportointia kehitetään. Tiedepoliittista päätöksentekoa palvelevalle tutkimukselle luodaan vakiintuneet puitteet ja sen volyymiä lisätään. Vahvistetaan tieteen ja teknologian tutkimuksen yliopistollisia rakenteita. Reserch.fi-tietopalvelua kehitetään. Edistetään Suomen tavoitteiden toteutumista vaikuttamalla EU:n 6. puiteohjelman valmisteluun ja eurooppalaisen tutkimusalueen kehittymiseen. Valmistellaan Suomen liittyminen ESO:on (European Southern Observatory). Tutkimus- ja innovaatiojärjestelmä (seuranta) Tutkimuksen tuloksellisuuden arviointi (seuranta) Tietohuolto ja henkisen kulttuuriperinnön digitointi (seuranta) Sektoritutkimus ja strateginen suunnittelu (seuranta)

13 EU:n 6. puiteohjelma, ERA (seuranta) Opintotuki Kehitetään opintotukea opiskeluun kannustavaksi siten, että se mahdollistaa päätoimisen opiskelun aikana muun toimeentuloturvan kanssa johdonmukaisesti toimivan riittävän toimeentulon. Selvitetään erityisesti edellytyksiä kehittää opintotukea valmistumista paremmin tukevaksi ja joustavoittaa opintotukeen oikeuttavaa enimmäisaikaa koskevia säännöksiä. Opintotuen kannustavuus (seuranta) Koulumatkatuen kehittämistarpeet (seuranta) 6. KULTTUURI-, LIIKUNTA- JA NUORISOPOLITIIKKA Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan osasto vastaa perustehtävänään edustamiensa toimialojen poliittisten linjausten tekemisestä ja niitä koskevan hallinnon kehittämisestä. Se vaalii taiteen, kulttuurin, liikunnan ja nuorten elin-olojen parantamisen arvoja, perustelee ja tuo esille niiden merkitystä kansalaisten elämässä ja yhteiskunnassa sekä tukee asianomaisten laitosten ja alan ammattilaisten sekä kansalaistoiminnan edellytyksiä näillä alueilla. Nuorisotyön yleinen johto ja kehittäminen sekä nuorisopoliittisten toimenpiteiden yhteensovittaminen valtionhallinnossa kuuluu opetusministeriölle. Toimialan virastoja ja laitoksia ovat taiteen keskustoimikunta, valtion taidetoimi-kunnat ja alueelliset taidetoimikunnat, Valtion taidemuseo, Suomenlinnan hoitokunta, Museovirasto, Näkövammaisten kirjasto, Suomen elokuva-arkisto, Valtion elokuvatarkastamo ja elokuvalautakunta sekä lääninhallitukset siltä osin kuin ne käsittelevät liikuntatointa, nuorisotointa ja kirjastotointa sekä kulttuuri-toimen rakennerahastohankkeita koskevia asioita. Lisäksi toimialalle kuuluvat Oy Veikkaus Ab:tä ja muuta arpajaistoimintaa koskevat asiat. Tulostavoitteet Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan toimialan kehittäminen Kehittämis- ja palveluyksikön perustehtävänä on kehittää kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan lainsäädäntöä, ohjaus- ja arviointistrategiaa, taloushallintoa, tietojärjestelmiä ja tiedonhankintaa, suorituskykyä ja asiakassuuntautuneisuutta sekä henkilöstöpolitiikkaa kehitetään toimintaympäristön muutosten edellyttämällä tavalla. Kulttuuripolitiikan strategista suunnittelua sekä tulos- ja informaatio-ohjausta aluehallintoon, instituutteihin, järjestöihin ja laitoksiin vahvistetaan. Vahvistetaan sektoritutkimusta ja muuta tiedonhankintaa erityisesti kulttuuripolitiikan strategisen suunnittelun, ohjauksen ja toteutuksen sekä arvioinnin kehittämiseksi. Oy Veikkaus Ab:tä ja sen toimeenpanemia rahaarpa, veikkaus- ja vedonlyöntipelejä sekä muuta arpajaistoimintaa koskevat säädökset ja päätökset sekä selvitykset ja lausunnot valmistellaan uudistetun arpajaislainsäädännön

14 vaatimusten mukaisesti. Vuoden 2002 tulostavoitteena toimeenpannaan kehittämishanke, jonka tavoitteena on kulttuuripolitiikan strategisen ohjauksen kehittäminen uudistamalla kulttuuripolitiikan toimialan valtion virastojen ja laitosten tulosohjausta. Vahvistetaan kulttuuripolitiikan sektoritutkimusta yhteistyössä Jyväskylän yliopiston kanssa sekä opetusministeriön omana hankkeena, joka tuottaa aineistoa hallitusohjelman valmistelua varten. Kulttuurin ja taiteen toimialan tulosohjauksen kehittäminen (seuranta) Kulttuuripolitiikan tiedontuotannon kehittäminen (seuranta) Taide- ja kulttuuriperintö Taide- ja kulttuuriperintöyksikön perustehtävänä on taide- ja kulttuuripolitiikan avulla pyrkiä luomaan suotuisat toimintaedellytykset taiteen ja kulttuurin kentän toimijoille (teatterit, orkesterit, museot, kuntien kulttuuritoimi, taide- ja kulttuurijärjestöt, muut kulttuurilaitokset), turvaamaan kansalaisille mahdollisuus monipuolisiin ja laadukkaisiin kulttuurielämyksiin ja harrastustoimintaan sekä edistämään kansallista ja kansainvälistä verkostumista. Vuoden 2002 tulostavoitteena ryhdytään toimenpiteisiin valtionosuuden piirissä olevien teattereiden, orkestereiden ja museoiden toimintaedellytyksien parantamiseksi. Taide- ja taiteilijapoliittista ohjelmaa valmistelevan toimikunnan tulee saada työnsä valmiiksi Taiteilijoiden työllistämisedellytyksiä ja sosiaaliturvaa koskevan mietinnön (TAISTO II) seurantatyöryhmä jatkaa toimikunnan ehdotusten toteutumisen seurantaa. Se antaa väliraporttinsa Valmistellaan esitys vammaiskulttuurin edistämiseksi Suomessa kiinnittäen erityistä huomiota eri vammaisryhmien oman kulttuuritoiminnan edellytyksiin ja kulttuurilaitosten saavutettavuuteen. Huolehditaan valtioneuvoston arkkitehtuuripoliittisen ohjelman, valtioneuvoston periaatepäätöksen muotoilupolitiikasta (Muotoilu 2005! -ohjelma), kirjan ase-maa koskevan selvityksen, nukketeatteriselvityksen, sarjakuvan kehittämis-suunnitelman, valokuvataidepoliittisen selvityksen ja valokuva-arkistoja koskevan selityksen seurannasta ja toimeenpanosta. Edistetään teatteri- ja orkesterilain ulkopuolisten teattereiden toimintaa valmistuneen selvityksen pohjalta ja jatketaan ko. lain ulkopuolella toimivien ryhmien toiminnan tukemista teattereiden yhteistyöhankkeen avulla. Jatketaan alueellisten taidetoimikuntien toimialan arvioinnin kehittämistä tavoitteena hahmottaa kuntien kulttuuritoiminnan merkitys ja mahdollisuudet osana aluekehitystyötä sekä peruspalveluja. Tehostetaan kulttuuripolitiikan sektoritutkimusta sekä alueellisten taideja kulttuurilaitosten informaatio-ohjausta. Jatketaan kansallisen kulttuuriperinnön digitointia osana opetusministeriön Sisältötuotantohanketta. Hanke etenee museoiden, arkistojen ja tieteellisten kirjastojen yhteistyönä laadittujen toiminta- ja priorisointisuunnitelmien mukaisesti. Jatketaan

15 kirjastokorvausapurahalainsäädännön kehittämistä. Turvataan kulttuuri-instituuttien perustoimintaedellytykset painottaen tietoyhteiskuntavalmiuksien kehittämistä sekä tuetaan kulttuuri-instituuttien kehittymistä ja profiloitumista Suomen kulttuurin tunnetuksi tekijöinä. Suomen Kansallisoopperan talouden ja toiminnan ohjausta kehitetään tavoitteena jatkaa valtion ja pääkaupunkiseudun kuntien välillä solmittua rahoitussopimusta vuoden 2003 jälkeen sekä selvitetään mahdollisuudet aikaansaada opetusministeriön ja Kansallisoopperan välinen monivuotinen järjestely, jolla vakiinnutettaisiin oopperan talouden ja toiminnan perusteet. Suomen Kansallisteatterin peruskorjaus ja teatteritekniikan uusiminen valmistuvat syksyllä. Avustetaan peruskorjaushankkeeseen otetun 220 miljoonan markan pankkilainan hoitoa. Sinebrychoffin taidemuseo korjataan interiöörimuseoksi. Suomen merimuseon uusien toimitilojen toteuttamismahdollisuudet selvitetään. Päätetään arkkitehtuurin, rakentamisen ja muotoilun informaatiokeskuksen (ARMI) rakentamista valmistelevan arkkitehtuurikilpailun ratkettua mahdollisesta osallistumisesta hankkeen tukemiseen. Museoviraston organisaation uudistaminen käynnistyy valtioneuvoston periaatepäätöksen pohjalta siten, että toteuttamissuunnitelma ja siihen sisältyvät esitykset lainsäädännön uudistamistarpeista valmistuvat vuoden 2002 aikana. Rakennetun kulttuuriympäristön suojelua pyritään edistämään yhteistyössä ympäristöministeriön, Museoviraston ja muiden toimijoiden kanssa valtioneuvoston hyväksymän Rakennusperintöstrategian linjausten mukaisesti. Opetusministeriö valmistelee Museo mietinnön ja sen esitysten perusteella tehtyjen erityisselvitysten pohjalta museopoliittista toimintaohjelmaa. Jatketaan vaikuttamista kansainväliseen kulttuuripolitiikkaan eri foorumeilla sekä osallistutaan aktiivisesti kansainväliseen yhteistyöhön erityisesti EU:n, Pohjoismaiden ministerineuvoston, Euroopan neuvoston ja Unescon piirissä. Kulttuurin toimintaedellytysten rahoituksen kehittäminen ja arvioinnin organisointi (seuranta) Taide- ja taiteilijapoliittisen ohjelman valmistelu (seuranta) Vammaiskulttuuripalvelujen saavutettavuuden parantaminen (seuranta) Arkkitehtuuripoliittinen ohjelma, Muotoilu 2005! -ohjelman jne. toimeenpano (seuranta) Teatteri- ja orkesterilain ulkopuolisen teatterikentän talouden kehittäminen (seuranta) Alueellisten taidetoimikuntien toimialan arviointi (seuranta) Taiteen ja kulttuurin sektoritutkimuksen ja alueellisen informaatio-ohjauksen kehittäminen (seuranta) Kulttuuriperinnön digitoinnin edistäminen (seuranta) Kirjastokorvausapurahalainsäädännön kehittäminen (seuranta) Kulttuuri-instituuttien kehittäminen (seuranta) Suomen Kansallisoopperan talouden parantaminen (seuranta) Suomen Kansallisteatterin ja Sinebrychoffin taidemuseon peruskorjaus (seuranta) Museoviraston organisaation uudistaminen (seuranta)

16 Rakennusperintöstrategian toteuttaminen (seuranta) Museopoliittisen ohjelman toimintaohjelman laatiminen (seuranta) Kansainväliseen kulttuuripolitiikkaan osallistuminen (seuranta) Viestintäkulttuuri Perustehtäviensä mukaisesti viestintäkulttuuriyksikkö vastaa kulttuuripolitiikan keinoin kulttuurisen monimuotoisuuden säilymisestä ja kehittymisestä perinteisen ja digitaalisen kulttuurin toimintaympäristössä. Yksikön tavoitteena on edistää ja kehittää kirjasto- ja tietopalveluja, kulttuurista tietoyhteiskuntaa, sisältötuotantoa ja kulttuuriteollisuutta, audiovisuaalista politiikkaa, tekijänoikeus-lainsäädäntöä, kulttuurimatkailua, alueellista ja paikallista kulttuuritoimintaa, kulttuurisektorin Venäjä- ja lähialuepolitiikkaa sekä huolehtia yksikön toimialan EU-asioista sekä pohjoismaisista ja muista kansainvälisistä asioista. Tulostavoitteena on kehittää kirjastojen palveluja sekä perinteisessä että digitaalisessa ympäristössä. Tuetaan kirjastojen verkkopalvelujen ja verkkoaineistojen tuottamista. Jatketaan kirjasto- ja tietopalvelujen kehittämisen monivuotisen toimenpideohjelman täytäntöönpanoa ja aloitetaan OPM:n kirjastostrategia 2010 laatiminen. Julkaistaan sisällöltään uudistettu kirjastotilasto kansain-välisen standardin mukaisesti. Jatketaan kirjastotoimen arviointia kaikilla tasoilla. Näkövammaisten kirjaston uusien vuokratilojen rakentaminen aloitetaan osana Näkövammaisten Keskusliiton palvelutalohanketta. Vahvistetaan lastenkulttuurin tarjontaa paikallisella, alueellisella ja valtakunnallisella tasolla ja käynnistetään Lastenkulttuurin osaamiskeskukset -hanke. Kulttuurin tietoyhteiskuntakehitystä edistetään toteuttamalla kulttuurin tietoyhteiskunnan strategia ja toiminta-ohjelma Toteuttamisessa korostetaan tieto- ja viestintätekniikan merkitystä kulttuurin tuotteiden ja palveluiden tuotannossa ja levityksessä. Jatketaan kotimaisen sisältötuotannon vahvistamista ja kulttuuripalveluiden saatavuuden edistämistä toteuttamalla sisältötuotanto hankkeet ja täsmentämällä Digitaalisen sisältötuotannon työryhmän toimenpide-ehdotuksia. Jatketaan yleisten kirjastojen digitaalisen tietohuollon kehittämistä, tietoverkkojen rakentamista ja digitaalisen aineiston saatavuuden turvaamista kansalaisille. Jatketaan kulttuuri- ja luontomatkailun verkkopalvelun kehittämistä ja tuotteistamista sekä niitä tukevaa koulutusta osana sisältötuotantohanketta. Jatketaan sisältöjen tuottamiseen liittyvien tekijänoikeuskysymysten analysointia sekä ratkaisujen ja ratkaisumallien hahmottamista tavoitteena tekijänoikeudellisen tietämyksen lisääminen sekä sopimustoiminnan ja hyvien käytäntöjen kehittäminen. Kulttuurisen tietoyhteiskunnan, kulttuuriteollisuuden ja audiovisuaalisen alan tutkimusta jatketaan ja laajennetaan osana kulttuurin sektoritutkimuksen yleistä kehittämistä. Audiovisuaalisen alan tuotannon, jakelun ja kulttuuritoiminnan edellytyksiä ja tukijärjestelmiä vahvistetaan. Toteutetaan lastenelokuvan kehittämisohjelman toimenpideehdotuksia. Tavoitteena on toteuttaa Suomen elokuva-arkiston varastotilojen laajennushanke

17 Otaniemi II. Pyritään maksimoimaan suomalaisten ammattilaisten osallistumismahdollisuudet eurooppalaisiin tukiohjelmiin (MEDIA Plus ja Eurimages) sekä pohjoismaiseen yhteistyöhön. Saatetaan voimaan EN:n audiovisuaalisen kulttuurin sopimusta koskeva yleissopimus ja sen TV-pöytäkirja. Valmistellaan ja saatetaan eduskunnan käsiteltäväksi tekijänoikeuslainsäädännön muutokset, jotka aiheutuvat tekijänoikeuden ja lähioikeuksien tiettyjen piirteiden yhdenmukaistamista koskevasta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivistä (2001/29/EY). Osallistutaan YK:n ympäristö- ja kehityskonferenssin seurantakokouksen (Rio+10) valmisteluihin, johon Euroopan unionin kestävän kehityksen strategian toimeenpanon ja seurannan indikaattorien valmistelut liittyvät. Edistetään kulttuuri, luonto- ja nuorisomatkailuyrittäjyyttä Karjalan tasavallan ja Suomen välisessä kestävän kehityksen yhteistyössä. Edistetään kulttuuri-, lii-kunta- ja nuorisopolitiikan osaston Venäjä-ohjelman mukaista kulttuuri- ja kansalaistoiminnan yhteistyötä ja voimistetaan näiden sektorien lähialueyhteistyötä. Toteutetaan kolmas Suomalais-venäläinen kulttuurifoorumi Lappeenrannassa Tuetaan paikallisen ja alueellisen kulttuuritoiminnan kehittämistä maaseutupolitiikan kokonaisohjelman linjausten mukaisesti kulttuuriteemaryhmä -hankkeen avulla. Kirjastostrategia 2010 laatiminen (seuranta) Lastenkulttuurin osaamiskeskukset -hankkeen toteuttaminen (seuranta) Kulttuurin tietoyhteiskuntastrategian toimeenpano ja seuranta (seuranta) Kotimaisen digitaalisten sisältöjen tuotannon vahvistaminen (seuranta) Kirjastojen digitaalisen tietohuollon kehittäminen ja seuranta (seuranta) Kulttuuri- ja luontomatkailun kehittäminen (seuranta) Tekijänoikeudelliset kysymykset sisällöntuotannossa (seuranta) Kulttuurisen tietoyhteiskunnan, kulttuuriteollisuuden ja audiovisuaalisen alan sektoritutkimuksen kehittäminen (seuranta) Audiovisuaalisen alan ja sen tukijärjestelmän kehittäminen (seuranta) Kansalliset muutokset tekijänoikeusjärjestelmään (seuranta) Kestävän kehityksen ohjelmat kulttuuripolitiikassa (seuranta) Suomalais-venäläisen kulttuuriyhteistyön edistäminen (seuranta) Kulttuuri maaseutupolitiikan kokonaisohjelmassa (seuranta) Liikunta Liikuntapolitiikan tavoitteena ja liikuntayksikön perustehtävänä on parantaa väestön hyvinvointia ja terveyttä liikunnan avulla, tukea lasten ja nuorten kasvua ja kehitystä sekä edistää kilpa- ja huippu-urheilua ja niihin liittyvää kansalaistoimintaa. Valtakunnallisten lajiliittojen osalta ryhdytään arvioimaan järjestöjen toiminnan laatua ja laajuutta uusittujen tulosohjausperusteiden pohjalta. Kehitetään arvioinnin seurantajärjestelmiä tasa-arvon ja suvaitsevaisuuden huomioimiseksi järjestöjen toiminnassa. Tarkistetaan liikunnan aluejärjestöjen tulosohjauskriteerien painotukset ja järjestöjen keskinäiset jakosuhteet. Arvioidaan palvelu- ja toimialajärjestöjen toiminnan tehokkuus.

18 Osana huippu-urheilustrategiaa kehitetään edelleen nuorten urheilijoiden mahdollisuuksia urheilu-uran ja koulutuksen joustavaan yhdistämiseen. Asetetaan työryhmä, jonka tehtävänä on vuoden 2002 aikana selvittää, mitä lainsäädännöstä tai viranomaismääräyksistä aiheutuvia hallinnollisia toimenpiteitä vaaditaan yleishyödyllisiltä yhteisöiltä, arvioida vaadittujen hallinnollisten toimenpiteiden välttämättömyys sekä tehdä esitys tarpeellisista ja toteuttamis-kelpoisista muutoksista. Toimitaan terveysliikuntatoimikunnan mietinnön (TELI) pohjalta toteuttamalla ohjelma läpäisevästi ja poikkihallinnollisesti. Valmistaudutaan suurten ikäluokkien eläkkeelle siirtymisen aiheuttamaan liikuntapalvelujen kysynnän kasvuun. Kehitetään kohdennettuja hankkeita liikunnallisesti passiivisen aikuisväestön saamiseksi liikunnan pariin. Ikääntyvien liikunnan sekä mielenterveysalan lii-kunnan toimintaa kehitetään yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön kans-sa. Integroidaan terveysliikunta osaksi liikunnan eri toimialojen suunnitelmia terveysliikuntatoimikunnan mietinnön suuntaviivojen mukaisesti. Julkaistaan erityisryhmien liikunnan arviointiraportti, jossa esitetään Erityisryhmien liikunta 2000-toimikunnan mietinnön toteutusarvio. Osallistutaan erityis-ryhmien liikunnan kansainväliseen yhteistyöhön. Edistetään kuntien erityisliikuntatoimintaa käynnistämällä valtakunnallinen jatkokehityshanke vuosiksi Kehitetään vapaan sivistystyön koulutuksen osalta urheiluopistojen valtion-osuusjärjestelmää strategisesti ohjaavampaan suuntaan. Laaditaan urheiluopistokohtainen avustussuunnitelma, joka ottaa huomioon opistojen erityispiirteet ja taloudelliset mahdollisuudet. Jatketaan opistojen kansainvälistymisohjelmaa. Lasten ja nuorten liikuntaohjelman avulla pyritään ennaltaehkäisemään koululaisten yksinäisiä iltapäiviä sekä kehitetään uusia muotoja järjestäytyneelle lapsi- ja nuorisoliikunnalle. Osana sisältötuotantohanketta toteutetaan internetpohjainen Kansalaisten lii-kuntainfopalvelu, jonka avulla suomalaiset saavat mahdollisimman helposti tietoa heille sopivista ja heitä kiinnostavista liikunnan harrastusmahdollisuuksista lähiympäristössään. Hanke toteutetaan yhteistyössä liikuntajärjestöjen, kuntien ja muiden liikuntapalveluja tarjoavien yhteisöjen kanssa. Laaditaan sektoritutkimusohjelma urheilun eettisten kysymysten tietotarpeiden selvittämiseksi. Valmistellaan liikunnan kansainvälinen strategia. Valmistaudutaan Euroopan neuvoston 16. epäviralliseen urheiluministerikokoukseen Varsovassa, Puolassa toukokuussa Kehitetään suomalaista liikuntajärjestelmää Nizzan huippu-kokouksessa hyväksytettyjen yhteisten eurooppalaisten linjausten mukaisesti. Tehostetaan dopingin vastaista toimintaa Suomessa ja osallistutaan kansainväliseen antidoping toimintaan IADA:n (International Anti-Doping Arrangment) jäsenenä sekä edistetään WADA:n (World Anti-Doping Agency) toimintaa. Tehostetaan dopinginvastaista toimintaa kehittämällä sähköinen Anti-Doping-passi ja lisäämällä urheilijoiden testejä sekä dopinginvastaista valistusta. Tulosohjauksen keinoin seurataan liikuntajärjestöjen omien

19 antidoping -ohjelmien kehitystä. Jatketaan valtionhallinnon toimenpiteiden vaikutusten arviointia ja liikuntapoliittisten teemojen käsittelyä valtion liikuntaneuvoston ja sen jaostojen kanssa. Urheilujärjestöjen toiminnan edistäminen ja arviointi (seuranta) Kansalaistoiminnan esteiden poistaminen (seuranta) Terveysliikunnan kehittäminen (seuranta) Erityisliikunnan arviointi (seuranta) Urheiluopistojen kehittäminen (seuranta) Lasten ja nuorten liikunnallisen iltapäivätoiminnan kehittäminen (seuranta) Kansalaisten liikuntainfo -hankkeen suunnittelu ja toteuttaminen (seuranta) Liikunnan sektoritutkimuksen kehittäminen (seuranta) Liikunnan kansainvälistymisstrategian valmistelu (seuranta) Dopingin vastaisen toiminnan kehittäminen (seuranta) Valtionhallinnon toimenpiteiden arviointi liikuntatoimessa (seuranta) Nuorisotoimi Nuorisoyksikön perustehtävinä huolehditaan nuoriso- ja nuorisotyötä tekevien järjestöjen tukemisesta ja kuntien nuorisotoimen informaatio-ohjauksesta, valtakunnallisten nuorisokeskusten toiminnan ja rakentamisen avustamisesta, nuorisotutkimuksen ja nuorisotutkijaverkoston tukemisesta, nuorten työpajatoiminnan kehittämisestä, koululaisten iltapäivätoiminnan tukemisesta, lasten ja nuorten kulttuuritoiminnasta, läänien nuorisotoimen tulosohjauksesta ja toiminnan rahoittamisesta, nuorisotyön kansainvälisestä yhteistyöstä, vähemmistö-kulttuurien sekä etnisten suhteiden ja suvaitsevaisuuden kehittämisestä. Verkkodemokratiaa kehitetään. Tuetaan nuorten kasvua kriittiseen kansalaisuuteen verkkodemokratiavälineistöä ( hyödyntämällä ja yhteis-työssä koulutoimen kanssa peruskoulun demokratiakasvatusta tukemalla. Nuorisotyön hallinnollinen valmistelutyö avataan verkkodemokratiavälineistön kautta nuorille, nuorisojärjestöille, kouluille, nuorisotyöntekijöille ja koko nuorisotyön kentälle. Lisäksi kulttuuriministerin vaikuttajaklubi -nimellä avataan verkkoon interaktiivinen tiedonsaanti- ja vaikutuskanava, joka kattaa kulttuuriministerin koko toimialan. Kehitetään nuorten kansalaistoiminnan tukijärjestelmiä Osallistutaan kuntien peruspalveluverkoston arviointiin yhteistyössä eri ministeriöiden ja läänien nuorisotoimen kanssa. Arvioidaan syksyn 2001 aikana koottujen nuorten syrjäytymiseen ja ennaltaehkäisevään huumetyöhön liittyvien kyselyjen tulokset. Aloitetaan nuorisotyötekijöiden koulutus kunnissa, työpajoissa ja nuorisojärjestöissä huumeongelmien tunnistamiseksi ja varhaiseksi puuttumiseksi. Koululaisten iltapäivätoimintaa kehitetään yhteistyössä opetus-, liikunta- ja nuorisotoimen kanssa. Hyödynnetään alueellistettua nuorten elinoloindikaattorijärjestelmää yhteistyössä nuorisoasiainneuvottelukunnan sekä läänien nuorisotoimen ja alueellisten nuorisoasiain

20 neuvostojen kanssa. Ohjataan läänejä nuorten työpajatoiminnan ja koululaisten iltapäivätoiminnan avustusten jakamisessa ottaen huomioon harkinnanvaraisia avustuksia koskevan uuden lain soveltaminen. Hyödynnetään nuorisotutkijaverkostoa ajankohtaisten nuoriso-ongelmien kartoittamisessa ja kehitetään nuorisoasiain neuvottelukunnan työtä nuorten elin-olojen arvioijana. Kansainvälistä Avartti (Award-palkinto)-toimintaohjelmaa vakiinnutetaan nuorisotyön kansalliseen välineistöön ja tuetaan ohjelman käyttöönottoa Virossa ja Luoteis-Venäjällä. Kansainvälisessä toiminnassa on painopiste pohjoisen ulottuvuuden politiikassa, jossa Barentsin euroarktisen ja Arktisen neuvoston nuorisopoliittisilla rakenteilla sekä Itämeren piirin lähialueyhteistyöllä Viron ja Luoteis-Venäjän kanssa on keskeinen rooli. Yhteistyö Pietarin kaupungin, Leningradin alueen ja Karjalan tasavallan kanssa on toiminnan keskiössä. Valmistellaan virkatyönä maahanmuuttajien kulttuuria koskevat linjaukset, jotka otetaan huomioon valtionavustuksia myönnettäessä. Tavoitteena on maahanmuuttajien identiteetin ja kotoutumisen tukeminen. Verkkodemokratian ja vaikuttajaklubisivuston kehittäminen (seuranta) Nuorten kansalaistoiminnan kehittäminen (seuranta) Kuntien nuorisotoimen peruspalvelujen saatavuuden sekä nuorten syrjäytymisen ja ennaltaehkäisevän huumetyön vaikutusten arviointi (seuranta) Lasten ja nuorten iltapäivätoiminnan kehittäminen (seuranta) Nuorten työpajatoiminta (seuranta) Nuorisotoimen sektoritutkimus (seuranta) Avartti-toimintaohjelma vakinaistetaan (seuranta) Pohjoisen ulottuvuuden edistäminen nuorisotoimessa (seuranta) Kulttuurisen monimuotoisuuden edistäminen (seuranta) 7. KIRKOLLISASIAT Ministeriön hallintoyksikössä hoidettavan kirkollishallinnon toiminta-ajatuksena on evankelis-luterilaisen kirkon ja ortodoksisen kirkkokunnan aseman turvaaminen kehittämällä kirkkojen oikeudellisia ja muita toimintaedellytyksiä yhdenmukaisin perustein. Vastaavasti huolehditaan uskonnollisten yhdyskuntien oikeudellisista toimintaedellytyksistä. Toimialalla hoidetaan kansankirkkoja ja uskonnollisia yhdyskuntia koskevat asiat, uskonnonvapausasiat ja sotavainaja-asioiden viranomaistehtävät. Toimialan virastona on Suomen ortodoksisen kirkkokunnan kirkollishallitus. Tulostavoitteet Kansankirkkojen sisäistä hallintoa koskevat asiat siirretään vaiheittain nykyistä laajemmin kirkkojen itsensä ratkaistavaksi. Samojen periaatteiden mukaisesti kehitetään kirkkojen talouden ja kirkollisten rakennusten hallintoa. Valmistellaan uskonnonvapauslainsäädännön ja hautaustoimen uudistuksen edellyttämät hallituksen esitykset sekä osallistutaan kirkkojen