2. HENKILÖSTÖHANKINTA 2.1. Henkilöstöhankinnan erityistavoitteita 2.2. Henkilöstöhankinnan toimintaperiaatteita
|
|
- Johanna Jääskeläinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1
2 1. HENKILÖSTÖSUUNNITTELU 1.1. Suunnittelun tavoitteet 1.2. Suunnittelun tarve 1.3. Henkilöstösuunnittelun osa-alueet Henkilöstömäärän suunnittelu Henkilöstörakenteen suunnittelu Yksilötason henkilöstösuunnittelu 2. HENKILÖSTÖHANKINTA 2.1. Henkilöstöhankinnan erityistavoitteita 2.2. Henkilöstöhankinnan toimintaperiaatteita 3. HENKILÖSTÖN KEHITTÄMINEN 3.1. Perehdyttäminen Perehdyttämisen erikoistavoitteita Perehdyttämisen toimintaperiaatteita 3.2. Henkilöstökoulutus Henkilöstökoulutuksen erityistavoitteita Henkilöstökoulutuksen toimintaperiaatteita 3.3. Henkilöstön muu kehittäminen Työnohjaus Työkierto Uudelleensijoitustoiminta 4. HENKILÖSTÖOHJAUS 4.1. Henkilöstöohjauksen erikoistavoitteita 4.2. Henkilöstöohjauksen toimintaperiaatteita 5. HENKILÖSTÖPALVELU 5.1. Henkilöstöpalvelun erityistavoitteita 5.2. Henkilöstöpalvelun osa-alueet Työterveydenhuolto Työsuojelu Muu henkilöstöpalvelu 6. PALVELUSSUHDEASIAT 6.1. Palkkaus Palkkauksen erityistavoitteita Palkkauksen toimintaperiaatteita 6.2. Palvelussuhteet 6.3. Työaika Työaikajärjestelyjen erikoistavoitteita 6.4. Sosiaaliset ja muut palvelussuhdeasiat Erityistavoitteita 6.5. Eläkeasiat Eläkeasioiden erityistavoitteita
3 VAASAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖPOLIITTINEN OHJELMA Kaupunginvaltuuston hyväksymä Astuu voimaan HENKILÖSTÖSUUNNITTELU 1.1. Suunnittelun tavoitteet Henkilöstön määrän ja rakenteen tulee sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä vastata eri tehtäväalueiden toimintaa koskevien määrällisten ja laadullisten tavoitteiden sekä niiden kehittämisen asettamia vaatimuksia. Henkilöstösuunnittelun avulla tulee näin ollen selvittää, millaista henkilöstöä ja kuinka paljon kunta ja sen eri toimintayksiköt tiettynä ajanjaksona tarvitsevat sekä millaisia toimenpiteitä tällaisen ns. tavoitehenkilöstön saavuttaminen vaatii. Henkilöstösuunnittelun avulla pyritään myös mahdollistamaan henkilöstön työskentely edellytyksiään ja tavoitteitaan vastaavissa tehtävissä ja henkilöstölle pyritään luomaan jatkuva tilaisuus kykyjensä ja taitojensa hyväksikäyttöön ja kehittämiseen työtehtävissään. Henkilöstösuunnittelu muodostaa kiinteän osan kunnan talouden ja toimintojen suunnittelusta. Henkilöstön määrän ja rakenteen suunnittelun avulla tullaan selvittämään toimintojen vaatima henkilöstö kunakin ajankohtana ottaen huomioon työvoiman kysyntä ja tarjonta. Yksilötasoisella henkilöstösuunnittelulla on tarkoituksena kehittää henkilöstön toimintaa ja tehtäviä siten, että ne vastaavat sekä henkilöstön että organisaation tarpeita ja odotuksia Suunnittelun tarve Henkilöstösuunnittelun tarve kunnallishallinnossa perustuu suurelta osin seuraaviin tekijöihin: taloudellisten voimavarojen ja eräillä hallinnon aloilla ammatillisesti oikein koulutetun työvoiman niukkuus, voimavarojen käytön tehostamisen tarve eli tuottavuuden kohottaminen, toimintojen jatkuva suunnittelu ei onnistu ilman henkilöstöön kohdistuvaa suunnittelua. Työvoimavaltaisuudesta johtuen ovat henkilöstömenot kunnallishallinnossa huomattavan suuret. Tällä hetkellä henkilöstömenot ovat yli puolet kuntien käyttömenoista. Valtiovallan ja kuntien keskusjärjestöjen välillä on ns. järjestelyasiakirjalla osoitettu aktiivista pyrkimystä rajoittaa henkilöstömäärän ja siten myös henkilöstömenojen kasvua. Tämän vuoksi yksittäisten kuntien ja niiden hallintokuntien on yhä perusteellisemmin paneuduttava henkilöstömäärän ja -rakenteen sekä henkilöstön käytön suunnitteluun ja
4 muutenkin pyrittävä tehokkaaseen ja aktiiviseen henkilöstöpolitiikkaan Henkilöstösuunnittelun osa-alueet Henkilöstömäärän suunnittelu Henkilöstömäärän, henkilöstötarpeen suunnittelu lähtee nykyisen organisaation vakanssien määrän ja rakenteen inventoinnista. Tarkoituksena on selvittää, kuinka paljon henkilöstöä tarvitaan mahdollisiin uusiin tai avautuviin vakansseihin suunnitelmakauden aikana. Työvoiman tarve aiheutuu pääasiallisesti työtehtävien määrästä, henkilöstön poissaoloista ja vaihtuvuudesta. Työvoiman määrään vaikuttavia tekijöitä ovat lisäksi työtehtävien uudelleenjärjestelyt, ylityöt ja rationalisointitoimenpiteet. Vakanssien suunnittelu tapahtuu osana toiminta- ja taloussuunnittelua sekä organisaatiosuunnittelua. Toimintojen vaatima kokonaistyömäärä ja keskimääräinen suoritustaso (aika-arvio) ovat lähtökohtia vakanssien määrän suunnittelussa. Vakanssisuunnittelussa joudutaan käyttämään hyväksi teoreettisia arviomittoja, jotka eri organisaatioissa ja erilaisissa työtehtävissä ovat hyvinkin poikkeavia toisistaan. Koska henkilöstösuunnittelu on kiinteä osa kuntasuunnittelua, tulee jo toimintasuunnittelun yhteydessä ottaa huomioon työvoiman kysyntä- ja tarjonta-arviot samoin kuin rationalisointimahdollisuudet. Vakanssisuunnittelun yhteydessä on harkittava tarkoin, onko jokin vapautuva vakanssi tarpeen ja tuleeko se täyttää, vai voidaanko työtehtävien uudelleenjärjestelyjen avulla tehtävät hoitaa muulla tavoin. Ennen kuin päätetään henkilöstölisäyksistä tulisi kiinnittää huomiota myös hallinnossa työhön ja sen tuottavuuteen vaikuttaviin seikkoihin: organisaatioon, jossa työskennellään ihmisiin, joiden kanssa joudutaan tekemisiin olosuhteisiin, jotka vallitsevat työpaikalla tehtäviin, joita joudutaan tekemään menetelmiin, joita noudattaen työskennellään ja välineisiin, joita käytetään apuna työtehtävissä Henkilöstörakenteen suunnittelu Henkilöstörakenteen suunnittelun tavoitteena on saada aikaan henkilöstö, joka vastaa toimintasuunnittelun yhteydessä henkilöstöön asetettuja vaatimuksia. Tällaisia rakennetekijöitä ovat ammattirakenne kokemus- ja koulutusrakenne organisaatioasema palvelussuhteen laatu ikärakenne sukupuolirakenne
5 Kuten henkilöstömäärän suunnittelussa myös henkilöstörakenteen suunnittelussa lähdetään liikkeelle nykyisen henkilöstön analysoinnista rakennetekijät huomioon ottaen. Nykyistä henkilöstöä ja organisaatioita kehittämällä pyritään muodostamaan toimintasuunnitelman edellyttämä tavoiterakenne. Ammattirakenne on keskeisin rakennetekijä. Ammattirakenteen suunnittelussa tulee selvittää, onko organisaatioiden ammattiryhmärakenne nykyisen toiminnan kannalta tarkoituksenmukaisin. Etenkin poissaolo- ja vaihtuvuustietojen selvittämisessä on syytä ottaa huomioon ammattirakenne. Kokemus- ja koulutusrakenne rinnastetaan merkitykseltään vakansseja koskevissa kysymyksissä ammattirakenteeseen. Tämän rakennetyypin käytännön sovellutus tulee useimmin esille määriteltäessä vakanssien kelpoisuusehtoja. Henkilöstörakenteen suunnittelussa kokemus- ja koulutusrakenne tulee ottaa huomioon mahdollisimman joustavasti. Henkilöstön hankinnan onnistuminen ja työtyytyväisyyden saavuttaminen edellyttävät ennen kaikkea, että henkilöstön kokemus ja koulutus vastaavat vakanssien tehtäväsisältöä. Erikseen on kuitenkin otettava huomioon lakeihin ja asetuksiin perustuvat vakanssien kelpoisuusehdot. Organisaatioasemalla tarkoitetaan henkilöstön sijoittumista tehtävien vastuualueittain seuraaviin ryhmiin: esimiehet esikuntahenkilöstö suoritushenkilöstö Henkilöstön rakennesuunnittelussa on nimenomaisena tehtävänä selvittää, onko organisaatioiden henkilöstön organisaatio-asemajako tarkoituksenmukainen suoritettaviin tehtäviin verrattuna. Palvelussuhteen lajin perusteella henkilöstö jaetaan virkasuhteisiin ja työsopimussuhteisiin. Vakanssien palvelussuhteen laatu ratkaistaan lähinnä vakanssien perustamisen yhteydessä. Henkilöstösuunnittelun kannalta työsopimussuhteisten vakanssien käyttö olisi joustavampaa. Ikärakenteen suunnittelun tavoitteena voidaan pitää henkilöstön mahdollisimman tasaista jakautumista eri ikäryhmiin. Ikärakenteen suunnittelun merkitys on huomattava ennen kaikkea eläkkeelle siirtymisten ennakoimisessa ja pyrittäessä hankkimaan organisaatioihin hallinnollista kokemusta omaavaa henkilökuntaa. Sukupuolirakenteella saattaa jossain tapauksissa olla myös merkitystä. Vaikka varsinaisten tehtävien kannalta sukupuolirakenteella ei olisikaan olennaista merkittävyyttä, saattaa organisaation sisäisen järjestyksen kannalta olla tärkeää tutkia ja selvittää, onko vallitseva käytäntö tarkoituksenmukainen vai vaatiiko se muutoksia.
6 Yksilötason henkilöstösuunnittelu Yksilötason henkilöstösuunnittelun tavoitteena on kehittää henkilön toimintaa toisaalta palvelemaan organisaatiota ja toisaalta vastaamaan henkilön tavoitteita. Yksilötason henkilöstösuunnittelun menetelmät ovat: tehtävänkuvaukset kehityskeskustelut lähtöhaastattelut urasuunnittelu sijaissuunnittelu uudelleensijoitussuunnittelu Yksilötason henkilöstösuunnittelun toteuttamisesta vastaa kunkin yksilön esimies henkilöstöjaoston antamien ohjeiden ja neuvojen mukaisesti. 2 HENKILÖSTÖHANKINTA Henkilöstöhankinnan päämääränä on ennalta suunnitelluin toimenpitein turvata, että kaupungin palvelukseen saadaan rakenteeltaan ja määrältään tarkoituksenmukainen henkilöstö. Valintamenetelmiä tulee kehittää niin, että tarjolla olevista tehtävään vahvistetun pätevyyden omaavista ehdokkaista valitaan ne, joilla on parhaat edellytykset menestyä ja viihtyä kulloinkin täytettävässä tehtävässä Henkilöstöhankinnan erityistavoitteita 1 Henkilöstöhankinta perustuu henkilöstösuunnittelun yhteydessä selvitettyyn ja todettuun henkilöstötarpeeseen. 2 Henkilöstöhankintaan liittyvää suhdetoimintaa on kehitettävä niin, että kaupungin maine hyvänä työnantajana leviää vähentäen vaihtuvuutta ja lisäten hakijoiden määrää. 3 Sukupuoleen, syntyperään, ikään, sukulaisuussuhteeseen, asuinpaikkaan, poliittiseen vakaumukseen tai uskontoon liittyvät syyt eivät saa johtaa syrjimiseen palvelukseen otettaessa, eikä uralla etenemisessä. 4 Henkilöstöhankinnan tulee olla yhdenmukaista ja suunnitelmallista eri virastoissa ja laitoksissa, kuitenkin niin, että virastojen ja laitosten erikoispiirteet voidaan ottaa huomioon. 5 Henkilöstöhankinnassa virkojen ja toimien täyttämisessä tulee erikoisesti ottaa huomioon kaupungin kaksikielisyys siten, että kaksikielistä henkilökuntaa otetaan riittävästi eritasoisiin varsinkin yleisöpalvelutehtäviin.
7 6 Esimiehet voivat valita suoritustason henkilöstöä normaalin työhonottomenettelyn perusteella Henkilöstöhankinnan toimintaperiaatteita 1 Ennenkuin henkilöstöhankintaan ryhdytään tulee suorittaa ainakin seuraavat selvitykset: tarkka ennakkoselvitys hankinnan tarpeellisuudesta mm. selvitetään, onko tehtävään sijoitettavissa vajaakäyttöistä tai kokonaan vapautuvaa työvoimaa tarkistetaan tehtäväkokonaisuuden tarkoituksenmukaisuus arvioidaan tehtävien jatkuvuus, selvitetään mahdolliset rationalisointitoimet tai tehtävien uudelleenjärjestelytarve, selvitetään tarkoituksenmukainen palvelussuhdelaji sekä otetaanko henkilö vakinaiseksi, tilapäiseksi, osa-aikaiseksi vai koeajalla 2 Sisäistä hankintaa tehostetaan toteuttamalla urasuunnittelua kytkemällä uudelleensijoitus- ja työvoimansiirtotoiminta kiinteäksi osaksi henkilöstöhankintaan. 3 Henkilöstöhankinnassa tulee sanomalehti-ilmoituksien lisäksi ilmoittaa avoinna olevista paikoista omalle henkilökunnalle, käyttää työvoimatoimistoa sekä tarvittaessa ottaa yhteys eri oppilaitoksiin sekä ilmoittaa ammattilehdissä. 4 Avoinna olevista paikoista ilmoitettaessa tulee erityisesti kiinnittää huomiota oikeaan työpaikkakuvaan ja selkeän tehtäväkuvauksen antamiseen hakijoille. 5 Haastattelua on pidettävä keskeisenä hankintamenetelmänä haastattelun suorittavat valittavan lähin esimies ja työtovereiden keskuudestaan valitsema edustaja. Tehtävän laadusta riippuen haastatteluun osallistuu myös hallintokunnan johtavia virkamiehiä ja luottamushenkilöiden edustajia sekä henkilöstöhallinnon edustaja haastattelutilaisuuteen voi osallistua haastateltavan lisäksi, paitsi jos kyseessä on itsenäisessä asemassa olevan tai johtavan viranhaltijan työhönotto haastattelua varten laaditaan muistilista haastateltavista asioista haastattelijoiden tulee tehdä ehdollepano haastattelun pohjalta
8 6 Soveltuvuuskokeita käytetään milloin se on tehtävän erikoispiirteiden vuoksi tarkoituksenmukaista. 7 Koulutuksen, kokemuksen ja soveltuvuuden suhteen tasavertaisista hakijoista asetetaan kaupungin palveluksessa olevat etusijalle ja muiden osalta luetaan eduksi paikkakuntatuntemus. 3 HENKILÖSTÖN KEHITTÄMINEN Henkilöstön kehittämisen päämääränä on edellytyksien luominen vaadittavan työtaidon kehittämiseksi ja ylläpitämiseksi. Samalla tulee tehostaa niin organisaation kuin yksilönkin suorituskykyä työympäristöön liittyvien tietojen ja taitojen antamisella sekä parantaa viihtyvyyttä työssä ja vähentää niitä haittoja, jotka aiheutuvat kokemattomuudesta ja tottumattomuudesta uuteen työympäristöön. Kehittämiseen kuuluvat: perehdyttäminen henkilöstökoulutus muu kehittäminen 3.1. Perehdyttäminen Perehdyttämisellä tarkoitetaan toimenpiteitä, joiden avulla toimipaikan henkilöstön uusi jäsen tai tehtävästä toiseen siirtyvä henkilö mahdollisimman nopeasti ja kitkattomasti sopeutuu uuteen työhönsä ja työympäristöönsä. Tavoitteena on tutustuttaa henkilö tuleviin tehtäviinsä, työympäristöön ja työolosuhteisiin Perehdyttämisen erikoistavoitteita 1 Oman hallintokunnan ja työpaikan olosuhteisiin sekä yhteistoimintaan sopeutuminen, perehtyminen työsuojeluun 2 Omaan työhön tutustuminen ja työvalmiuden saavuttaminen mahdollisimman nopeasti. 3 Kokonaisnäkemyksen omaksuminen kunnallishallinnon tärkeimmistä perusteista sekä kaupungin hallinnollisesta organisaatiosta ja sen toimintaperiaatteista ja -tavoista Perehdyttämisen toimintaperiaatteita 1 Lähin esimies on vastuussa alaistensa perehdyttämisestä henkilöstöjaoston antamien menettelytapaohjeiden mukaan.
9 2 Jokaiselle palvelukseen tulevalle tai tehtävästä toiseen siirtyvälle nimetään perehdyttäjä, joka voi olla perehdytettävän tehtäviä aikaisemmin hoitanut henkilö, esimies tai joku muu työyhteisön jäsen, jolla on tarpeeksi tuntemusta perehdytettävän tulevista työtehtävistä Henkilöstökoulutus Henkilöstökoulutuksella tarkoitetaan sellaista koulutusta, jonka kaupunki työnantajana omaan päätökseensä perustuen järjestää tai kustantaa palveluksessaan olevalle henkilöstölle. Henkilöstökoulutuksessa noudatetaan Kunnallisen sopimusvaltuuskunnan ja kunnallisten työntekijäjärjestöjen suositussopimuksia henkilöstöjaoston antamien sovellutusohjeiden mukaisesti Henkilöstökoulutuksen erityistavoitteita 1 Koulutusta annetaan koulutustarpeen mukaan tasapuolisesti kaikille henkilöstöryhmille. 2 Koulutuksella kehitetään työtehtäviin liittyviä tietoja sekä luodaan edellytyksiä työyhteisössä ja työtehtävissä tapahtuville muutoksille. 3 Koulutuksella luodaan edellytyksiä jatkuvalle, kaupungin päämääriin pyrkivälle työyhteisöjenkehittämiselle sekä työtyytyväisyydelle ja viihtyvyydelle työssä. 4 Yksilön omaehtoista jatkokoulutushalukkuutta tuetaan mahdollisuuksien mukaan Henkilöstökoulutuksen toimintaperiaatteita 1 Koulutuksen tulee olla osa hallintokunnan työprosessia ja palvella työssä syntyvien ongelmien ratkaisemisessa. Tämä edellyttää, että koulutus tapahtuu suunnitelmallisesti yhteistyössä hallintokuntien ja henkilöstön kanssa. 2 Kaupungin omaa sisäistä koulutustoimintaa pyritään lisäämään käyttäen apuna paikkakunnallatoimivia aikuiskoulutusta antavia oppilaitoksia. 3 Ulkopuolisia koulutuspalveluja käytetään silloin, kun kysymyksessä on sellaiset koulutustarpeet, joiden tyydyttäminen kaupungin omin toimenpitein on epätarkoituksenmukaista. 4 Uudelleensijoituksen tarpeessa oleville henkilöille järjestetään tarvittaessa uudelleenkoulutusta heille soveltuviin tehtäviin. 5 Henkilöstöjaosto koordinoi ja tukee virastojen sekä laitosten omaa koulutustoimintaa ja antaa tarvittaessa asiantuntijaapua.
10 6 Mahdollisuuksien mukaan jokaisen kaupungin palveluksessa olevan henkilön tulee tarvittaessa antaa opetusta omiin työtehtäviinsä liittyvistä asioista. 7 Koulutustilaisuuden jälkeen tulee esimiehen ja alaisen keskustella koulutuksesta. Koulutustilaisuudessa saatujen tietojen hyväksikäytöstä tulee työyhteisössä sopia ja koulutukseen osallistuvien tulee välittää saamansa tiedot työtovereilleen. 8 Kaupunki tukee mahdollisuuksien mukaan myös muuta koulutustoimintaa, kuten hallintokunnan järjestämää ammatillista pohjakoulutusta ja itseopiskelua Henkilöstön muu kehittäminen Tärkeimpiä henkilöstön muun kehittämisen keinoja ovat mm. työnohjaus, urakierto ja uudelleensijoitustoiminta Työnohjaus Työnohjaus on kahden tai useamman ammattihenkilön neuvotteluprosessi, jonka tarkoituksena on auttaa työntekijää paremmin ymmärtämään ja käsittelemään työhön liittyviä ongelmia sekä kehittämään työmenetelmiään ja ammattitaitoaan. Työnohjauksen toimintaperiaatteita 1 Työnohjausjärjestelmää pyritään kehittämään siten, että se käsittää kaikki ne työntekijäryhmät, joissa työnohjaus katsotaan tarpeelliseksi. 2 Työnohjaajina pyritään mahdollisuuksien mukaan käyttämään kaupungin työntekijöitä. 3 Työnohjaajina toimiville työntekijöille järjestetään erillistä koulutusta Työkierto Työkierrolla tarkoitetaan kaupungin palveluksessa olevien henkilöiden määräaikaista siirtymistä toisiin tehtäviin kaupungin organisaatiossa. Työkierron tavoitteena on ammattitaidon kehittäminen sekä työnteon eriytymisen ehkäiseminen. Työkierron toimintaperiaatteita: 1 Työkierto perustuu vapaaehtoisuuteen. 2 Työkierron toteuttamisen tulee tapahtua niin, että pätevyysvaatimukset täyttyvät. 3 Määräaikaisia henkilövaihtoja eri työyksiköiden ja hallintokuntien kesken toteutetaan työkiertojärjestelmällä.
11 4 Sijaisuuksia pyritään täyttämään sisäisesti silloin kun se on tarkoituksenmukaista Uudelleensijoitustoiminta Uudelleensijoitustoiminnan tarkoitus on turvata henkilöstön palvelussuhteen pysyvyys ja varmistaa työvoiman tehokas käyttö sijoittamalla uudelleensijoitusta tarvitsevat henkilöt heidän taitojaan ja kykyjään vastaaviin tehtäviin. Uudelleensijoitustoiminnan toimintaperiaatteita: 1 Ensisijainen vastuu uudelleensijoittamisesta on hallintokunnalla, jossa henkilö työskentelee. 2 Avoimeksi tullutta virkaa tai tointa ei julisteta haettavaksi silloin kun siihen sijoitetaan kelpoisuusehdot täyttävä uudelleensijoitettava. 3 Uudelleensijoitustoiminnan piiriin kuuluvat: lääkärintodistuksen perusteella omassa ammatissaan osittain tai kokonaan työkyvyttömäksi todetut henkilöt, jotka olisivat toisessa ammatissa työkykyisiä henkilöt, joille sen hetkinen työ tai työympäristö ei fyysisesti tai psyykkisesti sovellu hallintokunnan pysyväisluonteisen uudelleenjärjestelyn johdosta ilman ammattiaan vastaavaa työtä jäävät henkilöt 4 Uudelleensijoitus tapahtuu yhteistoiminnassa uudelleensijoitettavan, työyksikön ja työnantajan edustajien välillä. 4 HENKILÖSTÖOHJAUS Henkilöstöohjauksella tarkoitetaan henkilöstön johtamista ja ohjaamista siten, että toiminnalle asetetut tavoitteet ja päämäärät saavutetaan niiden edellyttämällä tavalla ja tiettyä aikalaskelmaa noudattaen Henkilöstöohjauksen erikoistavoitteita: 1 Ohjata henkilöstövoimavarojen käyttöä päämäärän kannalta mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti. 2 Otetaan käyttöön yhteistyötä ja -toimintaa edistäviä ohjausja johtamismenetelmiä. 3 Päätös- ja toimivaltaa siirretään tarvittaessa ylemmältä tasolta alemmalle siten, että asiantuntemus toteutuu ja asiain käsittely tehostuu.
12 4 Parannetaan henkilöstön mahdollisuuksia vaikuttaa oman toimintayksikkönsä toiminnan tuloksellisuuteen sekä arvioida omia kykyjään ja kehittämismahdollisuuksiaan Henkilöstöohjauksen toimintaperiaatteita 1 Kiinnitetään erityistä huomiota työtapojen ja työmenetelmien järkiperäiseen kehittämiseen, työsuunnitteluun ja työnjakoon. 2 Henkilökohtaisen johtamisen ja ohjauksen tulee olla kannustavaa, tukea antavaa ja opastavaa. 3 Työsuorituksen valvonta kohdistetaan työtulosten tarkkailuun. 4 Esimiesten ja alaisten välillä tulee säännöllisesti käydä kehityskeskusteluja. 5 Työtehtävien tulee perustua joustaviin tehtävänkuvauksiin. 6 Johtamis- ja ohjausmenetelmien kehittämistä edistetään henkilöstöjaoston järjestämällä koulutuksella. 7 Henkilökunnan tulee voida osallistua henkilöstöohjausjärjestelmien kehittämiseen. 8 Johtamismenetelmiä tulee jatkuvasti kehittää saatujen kokemuksien ja uusien tietojen perusteella. 5 HENKILÖSTÖPALVELU Henkilöstöpalvelulla tarkoitetaan niitä kaupungin henkilöstölleen tarjoamia lakisääteisiä, sopimuksiin perustuvia ja vapaaehtoisia palveluja, jotka liittyvät henkilöstön terveyden, turvallisuuden, hyvinvoinnin sekä viihtyvyyden ylläpitämiseen ja lisäämiseen Henkilöstöpalvelun erityistavoitteita 1 Edistää terveyttä, turvallisuutta ja hyvinvointia sekä lisätä viihtyvyyttä. 2 Palvelujen suunnittelussa ja toteuttamisessa tulee pääpaino olla koko henkilöstöön tai laajaan henkilöstöryhmään kohdistuvilla palveluilla. 3 Henkilöstöpalvelujen toteuttamisella turvataan työvoiman pysyvyys ja saanti. 4 Mahdollisuuksien luominen henkilöstöä kiinnostavalle omaehtoiselle harrastus- ja virkistystoiminnalle Henkilöstöpalvelun osa-alueet
13 Työterveydenhuolto Kaupungin työterveydenhuolto järjestetään siten, että se vastaa lain ja sopimuksien asettamia vaatimuksia. Työterveydenhuollossa tehdään terveystarkastuksia, annetaan sairaanhoitopalveluita, ohjataan tarvittaessa asianmukaiseen tutkimus- ja hoitopaikkaan, järjestetään kuntoutusta ja avustetaan uudelleensijoitusasioissa, tutkitaan erityisesti työperäisiä sairauksia sekä osallistutaan terveyskasvatukseen ja muuhun ennalta ehkäisevään toimintaan Työsuojelu Tehokkaan työsuojelutoiminnan toteuttamiseksi se nivellytetään kiinteästi normaaliin kunnalliseen työntekoon, suunnitteluun ja päätöksentekoon. Tällöin yhteistyö ulotetaan myös työterveydenhuoltoon ja muihin työnantajan ja henkilöstön välisiin yhteistoimintaorganisaatioihin. Työsuojelutoimintaa toteutetaan teknisten keinojen lisäksi koulutuksen, valistuksen, neuvonnan ja opastuksen avulla. Koulutusta suunnataan erityisesti työsuojelun yhteistoimintahenkilöstölle. Koulutusta suunniteltaessa otetaan myös huomioon päättäjien ja esimiesten työsuojelutiedon lisääminen. Epäterveellisten työolosuhteiden haittoja poistetaan myös ergonomisten ja työhygieenisten toimenpiteiden avulla Muu henkilöstöpalvelu 1 Työpaikkaruokailua kehitetään suositussopimuksen mukaan siten, että mahdollisimman monella on mahdollisuus työvuoron aikana kohtuuhintaiseen ja terveelliseen ateriaan. 2 Palvelussuhdeasuntojen määrää lisäämällä ja tarkoituksenmukaisella tonttipolitiikalla tuetaan henkilökunnan asunnontarpeen tyydyttämistä. 3 Lasten päivähoidon järjestämistä etenkin työvoimapulasta kärsivillä aloilla edistetään sekä suhtaudutaan myönteisesti lastenhoidon turvaamiseksi tarvittaviin virka- ja työlomiin. 4 Henkilökuntaan kohdistuvaa suhdetoimintaa edistetään. 5 Henkilökunnan omaehtoisen vapaa-ajan harrastus- ja virkistystoiminnan tukemisessa asetetaan etusijalle sosiaalista kanssakäymistä, yhteiskunnallista valveutuneisuutta sekä fyysistä ja psyykkistä kuntoa parantavat toimintamuodot. 6 Henkilöstöpalveluja suunnitellaan ja toteutetaan yhteistyössä henkilöstön kanssa, jotta henkilöstön todelliset tarpeet tulevat riittävästi huomioonotetuiksi.
14 6 PALVELUSSUHDEASIAT Palvelussuhdeasioiden kehittämisen ja hoidon päämääränä on osaltaan vaikuttaa, että kaupungilla on kulloinkin tarpeen edellyttämä kyvykäs ja työhaluinen henkilöstö. Päämääränä on myös varmistaa jokaiselle kaupungin palveluksessa olevalle hänen tehtävänsä mukaiset lakeihin ja sopimuksiin nojautuvat oikeudenmukaiset palvelusehdot palvelussuhdelaji työaika palkkaus lomat muut vastaavat edut sekä huolehtia palvelussuhteen alkamiseen ja päättymiseen liittyvistä järjestelyistä Palkkaus Kaupungin palkkapolitiikka noudattaa sopijapuolten tekemien virkaja työehtosopimusten määräämää toteutuslinjaa. Sopimusten puitteissa kaupunki pyrkii joustavaan ja kannustavaan palkkapolitiikkaan varmistaakseen siten henkilöstöhallinnon kokonaispäämäärän saavuttamisen Palkkauksen erityistavoitteita 1 Sellaisen sopimuksiin perustuvan palkkatason pysyttäminen, että kaupunki voi saada palvelukseensa ja pitää palveluksessaan tarvittavan henkilöstön. 2 Palkkauksen on oltava oikeudenmukainen suhteessa työtehtäviin; samasta työstä on maksettava palkka yhtäläisten perusteiden mukaan. 3 Pyritään yhtenäistämään viranhaltijain ja työntekijäin sosiaaliset edut ja työehdot. 4 Palkkaratkaisut pannaan mahdollisimman nopeasti ja joustavasti täytäntöön kehittämällä neuvottelujärjestelmää siten, että paikallisneuvottelutulos on pitävä. 5 Toiminnallisesta supistamisesta johtuvat irtisanomiset ja lomauttamiset pyritään estämään hallinnon ja henkilöstön kehittämistoiminnan sekä hallintokuntien keskinäisen yhteistyön avulla. 6 Kehittää henkilöstöhallinnon informaatiojärjestelmää yhdessä palkanlaskennan kehittämisen kanssa.
15 Palkkauksen toimintaperiaatteita 1 Palkkahallinnollisten tavoitteiden saavuttamiseksi pidetään yhteyttä Kunnalliseen sopimusvaltuuskuntaan ja pyritään tarvittaessa vaikuttamaan sen toimintaan. 2 Palkkausrakennetta yksinkertaistetaan mahdollisuuksien mukaan. 3 Uudet sopimukset pannaan nopeasti täytäntöön. 4 Palkkausmuodostuksen perustaksi luodaan yhteistyössä hallintokuntien ja henkilöstön kanssa vertailukelpoisiin tehtävänkuvauksiin pohjaava oikeudenmukainen palkanmääräytymisjärjestelmä. 5 Henkilöstöjaoston valitsemien vertailukaupunkien käytäntöä palvelussuhdeasiain osalta seurataan epäkohtien välttämiseksi, kuitenkin Vaasan kaupungin erityispiirteet huomioon ottaen Palvelussuhteet Julkisoikeudellisena työnantajana kaupungilla on käytettävänään kaksi palvelussuhdelajia, virkasuhde ja työsuhde. Virkasuhdetta käytetään milloin on kyse hallinnollisista ja julkista valtaa sisältävistä tehtävistä tai mikäli valtion määräykset sitä edellyttävät. Muutoin palvelussuhdelajin valinnassa pidetään työsuhdetta tehtävien tehokkaan hoitamisen kannalta suositeltavana Työaika Työaikajärjestelyjen erikoistavoitteita 1 Valita kuhunkin tehtäväkokonaisuuteen soveltuva tarkoituksenmukainen työaika. 2 Työajan järjestelyllä pyritään edistämään viihtyvyyttä. 3 Tehtävät tulee hoitaa pääsääntöisesti vahvistetun työajan puitteissa. Tavoitteisiin pyrittäessä tutkitaan vaihtoehtoisia työaikamahdollisuuksia - kuten esimerkiksi osa-aikatyö - joista valitaan tehtäviin soveltuva ja työympäristöön viihtyvyyttä luova järjestelmä Sosiaaliset ja muut palvelussuhdeasiat Näitä ovat vuosilomat, sairaus- ja tapaturmalomat, äitiyslomat, virkavapaudet/työlomat, erinäiset etuudet ja luontaissuoritukset.
16 Erityistavoitteita 1 Henkilöstön terveyden ja kunnon ylläpitäminen sekä virkistyksen hankkiminen joustavien vuosilomajärjestelyjen avulla. 2 Työkyvyttömyyden aiheuttamien poissaolojen vähentäminen kunnon ylläpitämisellä ja terveyden kohentamisella. 3 Tasapuolisuuden ja yhdenmukaisuuden noudattaminen edellä luetelluissa asioissa. 4 Kaikkia kaupungin palveluksessa olevia koskevien yleisten virkavapaus- ja työlomaperiaatteidenlisäksi vähintään 10 vuotta kaupungin palveluksessa olleille henkilöille myönnetään korkeintaan vuosi virkavapaata/työlomaa. 5 Luontaissuoritusten myöntäminen oikeudenmukaisesti siten, että sillä tuetaan kaupungin henkilöstöpolitiikkaa Eläkeasiat Päämääränä on huolehtia eläkeikään tai ennenaikaisesti työkyvyttömäksi tulleen henkilön toimeentulosta palvelussuhteen päättymisen jälkeen, turvata perheen toimeentulo kuolemantapauksen satuessa ja auttaa osittain työkykynsä menettäneen henkilön uudelleen kouluttamisessa hänen sijoittamisekseen terveydentilaansa vastaaviin tehtäviin Eläkeasioiden erityistavoitteita 1 Pyrkiä aikaansaamaan mahdollisimman tasapuolisiin ja tarkoituksenmukaisiin määräyksiin perustuvat eläkejärjestelmät. 2 Saattaa mahdollisimman nopeasti ratkaisuun eläkeanomukset ja eläkeasioihin liittyvät esitykset, aloitteet yms. sekä muutoinkin avustaa eläkkeelle siirtyvää saamaan kaikki eläketapahtumaan liittyvät etuudet. 3 Jatkoaika yli eläkeiän myönnetään vain erittäin painavista taloudellisista syistä tai mikäli työ noudattaa lukukausirytmiä, lukukauden loppuun eli tai saakka. 4 Kehittää ja edistää eläkeläisten vapaa-ajan harrastus- ja virkistystoimintaa. 5 Valittaessa kaupungin eläkeläisille varaamiin asuntoihin asukkaita tulee kaupungin palveluksessa olleet ottaa tasavertaisina huomioon.
Kivijärven kunta HENKILÖSTÖPOLITIIKKA
1 Kivijärven kunta HENKILÖSTÖPOLITIIKKA 2 KIVIJÄRVEN KUNNAN HENKILÖSTÖPOLITIIKKA Henkilöstöpolitiikka on osa kunnan toimintapolitiikkaan. Se täydentää muuta henkilöstöhallinnon säännöstöä. Tavoitteiden
LisätiedotHenkilökuntaa rekrytoitaessa noudatetaan voimassa olevia sääntöjä ja määräyksiä pätevyysvaatimuksista ja kelpoisuusehdoista.
ALAVIESKAN KUNNAN TASA-ARVOSUUNNITELMA 1. Tavoitteet Kunnanvaltuusto 26.9.2006 19 Tavoitteena on tasa-arvoinen, yhteistyökykyinen ja kehittyvä sekä hyvää tulosta tekevä työyhteisö, jossa tasa-arvo on osa
LisätiedotRAUMAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖN TYÖLLISTÄMINEN JA UUDELLEENSIJOITUS
RAUMAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖN TYÖLLISTÄMINEN JA UUDELLEENSIJOITUS Kaupunginhallitus hyväksynyt 18.10.1993 Voimaantulopäivä 26.10.1993 Rauman kaupungin säästötavoitteiden ja henkilöstösuunnitelman toteuttamiseksi
LisätiedotSALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013
SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013 Valmistelija: Henkilöstöpäällikkö Hyväksyjä: Kuntayhtymän johtaja Hall 20.11.2012 Valt 28.11.2012 Voimaantulo 1.1.2013 1 1. Strategiset tavoitteet
LisätiedotKhall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015
Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015 Sisällysluettelo 1.Vakinainen henkilöstö palvelualueittain 2. Vakinaisen henkilöstön ikärakenne 3. Eläkeiän saavuttavat vuosina 2016-2025 4. Henkilöstömenot
LisätiedotEteva kuntayhtymän henkilöstösääntö
Eteva kuntayhtymän henkilöstösääntö Eteva kuntayhtymä Yhtymähallitus 21.4.2016 30 liite 7 Yhtymäkokous 19.5.2016 12 liite 12 Sisältö 1 Yleistä... 3 1 Henkilöstösäännön soveltaminen... 3 2 Viran ja työsopimussuhteisen
LisätiedotNUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE
TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee
LisätiedotUuden kunnan henkilöstöpolitiikan ja henkilöstöjohtamisen periaatteet yhdistymissopimuksessa ja poliittisessa sopimuksessa
Uuden kunnan henkilöstöpolitiikan ja henkilöstöjohtamisen periaatteet yhdistymissopimuksessa ja poliittisessa sopimuksessa UK-henkilöstöryhmä, 10.6.2010 Henkilöstöjohtamisella tarkoitetaan tässä sitä johtamisen
LisätiedotParikkalan kunta Henkilöstöhallinto. Tasa-arvosuunnitelma Yhteistyötoimikunta / 7 Henkilöstöjaosto
Parikkalan kunta Henkilöstöhallinto Tasa-arvosuunnitelma 2018 2019 Yhteistyötoimikunta 7.11.2017 / 7 Henkilöstöjaosto 14.11.2017 / 16 1 Tasa-arvosuunnitelma vuosille 2018-2019 Tasa-arvolaki kieltää syrjinnän
LisätiedotOhje korvaa kaupunginhallituksen perehdyttämisestä antaman ohjeen.
KEMIJÄRVEN KAUPUNKI PEREHDYTTÄMINEN Hyväksytty kaupunginhallituksessa 23/8 1993. Ohje korvaa kaupunginhallituksen perehdyttämisestä 03.08.1987 antaman ohjeen. 1. Soveltamisala Tätä toimintaohjetta sovelletaan
LisätiedotPk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri
Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468
LisätiedotPalvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus ryhmässä. Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus yksilöllisesti
et Työpaikkaselvitys Terveystarkastukset Työkykyä ylläpitävä toiminta Työfysioterapeutin ergonomiatoiminta Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus Ergonomiaselvitys Kuuluu teema-alueisiin: Työpaikkaselvitys
Lisätiedotr e k r y t o i n t i o h j e l m a
Va a s a n k a u p u n g i n r e k r y t o i n t i o h j e l m a REKRYTOINTITYÖRYHMÄN RAPORTTI Johdanto Kaupunginjohtaja asetti 4.10.2004 työryhmän selvittämään ja kehittämään kaupungille toimivan rekrytointiohjelman.
LisätiedotKyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa
Hallitus 11.12.2013 LIITE 14 Kyselyn yhteenveto Kysely Työolobarometri (TOB) RKK 2013 Voimassa alkaen 10.4.2013 Voimassa asti 19.4.2013 Kyselyn vastaanottajia 937 Kyselyn vastauksia 528 Vastausprosentti
LisätiedotLIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE
TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa
LisätiedotMEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE
TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa
LisätiedotESPOON KAUPUNGIN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaisija: Espoon kaupunginkanslia. N:o 37 ESPOON KAUPUNGIN KIRJASTOTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ
'ESPOON'KAU ES30 STO ESPOON KAUPUNGIN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaisija: Espoon kaupunginkanslia N:o 37 ESPOON KAUPUNGIN KIRJASTOTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 11.1.1989 hyväksymä ja 19.4.1989 muuttama
LisätiedotESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSÄÄNTÖ ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSÄÄNTÖ. Ehdotus kaupunginhallitus
ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSÄÄNTÖ ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSÄÄNTÖ Valtuusto 14.11.2011 Voimaan 1.1.2012 Viimeksi muutettu Valtuusto 10.12.2012 Voimaan 1.1.2013 2 Perustaminen, muuttaminen ja lakkauttaminen
LisätiedotNURMEKSEN KAUPUNKI NURMEKSEN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA HENKILÖSTÖSTRATEGIAN LÄHTÖKOHDAT
NURMEKSEN KAUPUNKI 18.11.2005 NURMEKSEN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA HENKILÖSTÖSTRATEGIAN LÄHTÖKOHDAT Monet ulkoiset ja kaupungin sisäiset tekijät vaativat kaupunkia selvittämään omat strategiset tavoitteensa
Lisätiedot11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä
Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajakysely ja työnantajien haastattelut Vuoden 2014 alussa työnantajille tehty työnantajakysely 161 vastaajaa 51 työnantajan
LisätiedotPOHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU-LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSOPIMUS
POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU-LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSOPIMUS 1 Henkilöstösopimuksen perusteet Lakkautettavan Kankaanpään kansanterveystyön kuntayhtymän henkilöstö, Siikaisten kunnan peruspääoman
LisätiedotVanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo
Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Henkilökunnan työturvallisuus Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojeluvastuualue, Paula Moilanen 1 Lainsäädännön tavoite Työturvallisuuslain(
LisätiedotAskolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017
Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Yhteistyötoimikunta 30.1.2017 Kunnanhallitus1.2.2017 Sisällysluettelo 1 Yleistä 2 Perusteet henkilöstö- ja koulutussuunnitelman laatimiseen 3 Koulutuskorvauksen
LisätiedotKannuksen kaupungin henkilöstöpoliittinen ohjelma vuosille 2015-2020
Kannuksen kaupungin henkilöstöpoliittinen ohjelma vuosille 2015-2020 Kaupunginvaltuusto 8.12.2014 Voimaan 1.1.2015 Henkilöstöpoliittinen ohjelma 2015 2020 1 Sisällysluettelo 1 Mikä on henkilöstöpoliittinen
LisätiedotParikkalan kunta Henkilöstöhallinto. Tasa-arvosuunnitelma 2016 2017. Yhteistyötoimikunta 11.11.2015 / 11 Henkilöstöjaosto 10.12.
Parikkalan kunta Henkilöstöhallinto Tasa-arvosuunnitelma 2016 2017 Yhteistyötoimikunta 11.11.2015 / 11 Henkilöstöjaosto 10.12.2015 / 18 1 Tasa-arvosuunnitelma vuosille 2016-2017 Tasa-arvotilanteen selvitys
LisätiedotTyön tarjoaminen ja työvoiman palkkaaminen
Työn tarjoaminen ja työvoiman palkkaaminen KHHJ 4.2.2014 19 SISÄLLYS 1 Muun työn tarjoaminen irtisanomisen (taloudelliset ja tuotannolliset syyt) vaihtoehtona... 1 2 Koulutusvelvollisuus... 2 3 Toimintamalli
LisätiedotKemiönsaaren henkilöstöstrategia. Hyväksytty valtuustossa xx.xx.xxxx
Kemiönsaaren henkilöstöstrategia Hyväksytty valtuustossa xx.xx.xxxx Sisältö 1. Lähtökohdat 2. Rekrytointi 3. Johtaminen ja alaistaidot 4. Työhyvinvointi 5. Osaaminen ja palkitseminen 6. Arviointi ja seuranta
LisätiedotHENKILÖSTÖ- OHJELMA. Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 5.11.2012 65
HENKILÖSTÖ- OHJELMA Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 5.11.2012 65 1. STRATEGIA Henkilöstöohjelman taustalla ovat Haapajärven kaupunki-, elinkeino- ja konsernistrategiassa esitetyt asiat: Arvot, toiminta-ajatus
LisätiedotHoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI
1 Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI 1. TEHTÄVÄN PERUSTIEDOT Tehtävän nimike: Koulutus ja KVTES:n hinnoitteluryhmä: Työyksikkö (esim. kotihoito): Työpaikka
LisätiedotLapuan kaupunki. Henkilöstöstrategia 2015
Lapuan kaupunki Henkilöstöstrategia 2015 Visio Lapua on kasvava, energinen, toimivien palveluiden sekä monipuolisen kulttuurin ja viihtyisän ympäristön kaupunki. Kaupungin henkilöstö on asiantuntevaa,
LisätiedotYHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA
1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä
LisätiedotTiedonkulku ja vuorovaikutus
Tiedonkulku ja vuorovaikutus Työkyky Työn kehittävyys 5 3,20 3,18 4 3,59 3,62 3 3,58 3,12 2 Esimiestyö 3,43 3,32 3,38 1 4,05 397 3,97 4,00 3,23 3,25 3,55 369 3,69 3,60 Ergonomia 3,37 Optimaalinen kuormitus
LisätiedotTyönantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet
Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet Riikka Raaska Työsuojeluvaltuutettu Riikka Raaska Ennaltaehkäisevää tukea säädöksistä Ohjaa kehittämään Määrittää minimitason Suojaa Velvoittaa Korjaa
LisätiedotJUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016
1 JUANKOSKEN KAUPUNKI TYÖSUOJELU JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1. TOIMINTAOHJELMAN MERKITYS JA TAVOITE Juankosken kaupungin työsuojelun toimintasuunnitelman tarkoituksena
LisätiedotLUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE
TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee
LisätiedotYlöjärven kaupungin henkilöstösääntö
1 (6) Ylöjärven kaupunki Ylöjärven kaupungin henkilöstösääntö Voimaantulo 01.01.2015 Kaupunginvaltuusto hyväksynyt x.x.2014 1 Henkilöstösäännön soveltaminen Henkilöstösäännössä määrätään päätöksenteosta
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNKI OHJE 1 (5) HENKILÖSTÖKESKUS Henkilöstöpolitiikka Leena Mattheiszen 14.2.2013
HELSINGIN KAUPUNKI OHJE 1 (5) Jakelussa mainituille ELÄKKEELLE SIIRTYMINEN JA ELÄKKEELLÄ OLEVAN PALKKAAMINEN 1 Vanhuuseläkkeelle siirtyminen Tämä ohje korvaa henkilöstökeskuksen 7.1.2010 antaman ohjeen
LisätiedotTyöturvallisuuslaki 23.8.2002/738
Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 2 luku Työnantajan yleiset velvollisuudet 8 Työnantajan yleinen huolehtimisvelvoite Työnantaja on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden
LisätiedotKhall liite nro 3. TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMA Padasjoen kunta Kunnanhallitus
Khall. 07.05.2018 78 liite nro 3. TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMA Padasjoen kunta Kunnanhallitus 7.5.2018 Khall. 07.05.2018 78 liite nro 3. JOHDANTO Työhyvinvoinnin edistäminen on olennainen osa tuloksellista
LisätiedotHENKILÖSTÖPOLIITTINEN OHJELMA
HEPO 1(10) 27.08.04 YH 7.11.2002 HENKILÖSTÖPOLIITTINEN OHJELMA 1. TARKOITUS 2. TAVOITTEET Henkilöstöstrategiassa määritetään yhtenäiset toimintaperiaatteet kuntayhtymän henkilöstöasioiden hoitamiselle.
LisätiedotKIRKON HENKILÖSTÖN AMMATILLISEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN. Sari Anetjärvi
KIRKON HENKILÖSTÖN AMMATILLISEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN Sari Anetjärvi Kirkon henkilöstön ammatillisen osaamisen kehittämissopimus Kirkon henkilöstön kehittämissopimuksen tilalle on tullut voimaan Kirkon
LisätiedotKuopion kaupunki Pöytäkirja 2/2015 1 (1) Kaupunginhallitus 25 19.01.2015. 25 Asianro 8193/01.01.00/2014
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/2015 1 (1) Perusturva- ja terveyslautakunta 115 16.12.2014 25 Asianro 8193/01.01.00/2014 Tehtävien lakkauttaminen ja virkojen perustaminen perusturvan palvelualueella 1.1.2015
LisätiedotJyväskylä sopimuksen avainkohdat - Henkilöstötoimikunta 8.10.2007 - Pertti Malkki Henkilöstöjohtaja
Jyväskylä sopimuksen avainkohdat - Henkilöstötoimikunta 8.10.2007 - Pertti Malkki Henkilöstöjohtaja Sisältö 1. Miksi Jyväskylä -sopimus? 2. Yhteistoiminta 3. Henkilöstösuunnittelu ja rekrytointi 4. Henkilöstön
LisätiedotERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022
ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 Työpaja: Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Työpajan tavoitteet:
LisätiedotRAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017. Raisio KASVUN PAIKKA
RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017 Raisio KASVUN PAIKKA TULEVIEN VUOSIEN HENKILÖSTÖHALLINNOLLISIA HAASTEITA Niukat taloudelliset resurssit Henkilöstön eläköityminen Henkilöstön saatavuus ja
LisätiedotHENKILÖSTÖPOLITIIKAN HAASTEET HENKILÖSTÖN RIITTÄVYYS JA REKRYTOINTI HENKILÖSTÖN RIITTÄVYYS JA REKRYTOINTI. 25.9.2013 Outi Sonkeri, henkilöstöjohtaja
HENKILÖSTÖPOLITIIKAN KOHTI TEHOKASTA TERVEYDENHUOLLON KOKONAISUUTTA HUS:N VALTUUSTON LAIVASEMINAARI 24 26.9.2013 25.9.2013 Outi Sonkeri, henkilöstöjohtaja 1 2 HENKILÖSTÖN RIITTÄVYYS JA REKRYTOINTI Riittävä,
LisätiedotPEREHDYTTÄMISOHJELMA
1.8.2005 PEREHDYTTÄMISOHJELMA Tämän ohjelman ensisijainen tarkoitus on vastuuttaa ja varmistaa, että uusi työntekijä tulee heti alusta alkaen mahdollisimman hyvin perehdytetyksi työympäristöönsä ja työtehtäviinsä.
LisätiedotTyönantajien näkemyksiä ja kokemuksia erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä
Työnantajien näkemyksiä ja kokemuksia erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Anna-Liisa Lämsä KT, TYP-verkostopäällikkö Pohjois-Pohjanmaan työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu Työnantajakysely
LisätiedotKannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi
Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella
LisätiedotLIEKSAN KAUPUNGIN YHTEISTOIMINTASOPIMUS 1 (6) Lieksan kaupunginvaltuusto hyväksynyt
LIEKSAN KAUPUNKI KUNNALLINEN ASETUSKOKOELMA 6/1994 ============================================================ LIEKSAN KAUPUNGIN YHTEISTOIMINTASOPIMUS 1 (6) Lieksan kaupunginvaltuusto hyväksynyt 12.9.1994
LisätiedotTasa-arvosuunnitelma 2007 2009. Yliasiamiespäivä 16.10.2007
Tasa-arvosuunnitelma 2007 2009 Yliasiamiespäivä 16.10.2007 Tasa-arvosuunnitelman rakenne Tasa-arvotilanteen nykytila Henkilöstön rakenne Palkkakartoitus Työn ja perheen yhteensovittaminen Koulutus ja itsensä
LisätiedotJANAKKALAN VESI LIIKELAITOS
JANAKKALAN VESI LIIKELAITOS JOHTOSÄÄNTÖ Voimassa 13.2.2018 alkaen Janakkalan Veden johtokunta 13.12.2017 36 Kunnanhallitus 18.12.2017 365 Valtuusto 5.2.2018 7 2 JANAKKALAN VESI LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ
LisätiedotTASA- ARVOSUUNNITELMA
TASA- ARVOSUUNNITELMA Kaupunginhallituksen 2.10.2012 165 hyväksymä Haapajärven kaupungin tasa-arvosuunnitelma Tasa-arvolain 6a.n mukaan tasa-arvosuunnitelma on selvitys työpaikan tasaarvotilanteesta ja
LisätiedotMiten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?
Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,
LisätiedotKysymykset ja vastausvaihtoehdot
KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun
LisätiedotLIEKSAN KAUPUNGIN HENKILÖKUNNAN TERVEYDENHUOLTOSÄÄNTÖ. 1 Tämän säännön piiriin kuuluvat kaupungin palveluksessa olevat viranhaltijat ja työntekijät.
Lieksan kaupunki KUNNALLINEN ASETUSKOKOELMA 28/1974 =============================================================== 1 (5) LIEKSAN KAUPUNGIN HENKILÖKUNNAN TERVEYDENHUOLTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto hyväksynyt
LisätiedotMustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017
Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme
Lisätiedot2014-2016. Henkilöstöstrategia. Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut
Dnro:53/01.00.00/2014 t 2014-2016 Henkilöstöstrategia Kunnanvaltuuston hyväksymä 16.6.2014 Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut 1 Henkilöstöstrategia 2014 2016 Kunnallisen työmarkkinalaitoksen mukaan
LisätiedotTORNION KAUPUNKI. Hyväksytty kaupunginhallituksen kokouksessa
TORNION KAUPUNKI Hyväksytty kaupunginhallituksen kokouksessa 8.12.2003 647 SISÄLLYSLUETTELO MENETTELYTAPAOHJE TYÖHÖN SOVELTUVUUTTA JA TYÖKYKYÄ KOSKEVISSA RISTIRIITATILANTEISSA 1. Menettelytapaohjeen tarkoitus..
LisätiedotOSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA
POLIISIN POLIISIN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA OSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA 2017 2019 POLIISIN OSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA Toimintaympäristön muutostekijät Keskeisiä muutostekijöitä
LisätiedotHenkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa
Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Saku Sutelainen 20.4. Vierumäki 2 Työhyvinvointi tehdään yhdessä Työhyvinvoinnin edistäminen kuuluu sekä työnantajalle että työntekijöille. Työnantajan on huolehdittava
LisätiedotTyöhön perehdyttäminen. Sari Anetjärvi
Työhön perehdyttäminen Sari Anetjärvi Perehdyttämisen lähtökohta Työhön perehdyttäminen on tärkeä osa rekrytointiprosessia. Perehdyttämisen avulla turvataan organisaation toiminnan sujuvuus ja laadukkuus
LisätiedotYliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47
Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: LuTK 06, Biologian laitos 9 00% 80% 60% % 6% 0% 0% % 0% 0% Nainen Mies
LisätiedotSisältö. 1 Visio Arvot Strategiset päämäärät... 3 Henkilöstöpoliittisen ohjelman visio... 3 Arvot... 3 Kaupungin strategiset päämäärät...
Henkilöstöpoliittinen ohjelma 2010 2013 Sisältö 1 Visio Arvot Strategiset päämäärät... 3 Henkilöstöpoliittisen ohjelman visio... 3 Arvot... 3 Kaupungin strategiset päämäärät... 3 2 Alkusanat... 4 3 Kaupungin
LisätiedotTyö tukee terveyttä. sivu 1
UUDENKAUPUNGIN HENKILÖSTÖ- STRATEGIA 2010- Työ tukee terveyttä sivu 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. Mikä henkilöstöstrategia on? 3 2. Mihin henkilöstöstrategia perustuu? 4 3. Miten toteutamme kaupungin strategiaa?
LisätiedotOsaaminen valvonnan näkökulmasta
Osaaminen valvonnan näkökulmasta Lastensuojelun maakunnallinen kehittäjäverkosto THL 3.5.2018 Pekka Ojaniemi Ylitarkastaja, Valvira Valvira.fi, @ValviraViestii Valvira valvoo valtakunnallisesti jokaisen
LisätiedotPOLIISIN OSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA
POLIISIN OSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOSTEKIJÄT Keskeisiä muutostekijöitä poliisin toimintaympäristössä ja niiden vaikutuksia osaamistarpeisiin ovat: niukkenevat toiminnalliset
LisätiedotHELSINGIN YLIOPISTON TYÖHYVINVOINTIPALVELUT
HELSINGIN YLIOPISTON TYÖHYVINVOINTIPALVELUT 19.5.2009 Eeva-Liisa Putkinen Työhyvinvointiyksikkö Henkilöstö- ja lakiasiain osasto Tekijöitä, jotka vaikuttavat työkykyyn Vaikutusmahdollisuus omaan työhön
LisätiedotASKOLAN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE
ASKOLAN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2018-2019 Yhteistyötoimikunta 20.8.2018 16 Henkilöstöjaosto 4.9.2018 1 SISÄLTÖ Sisällysluettelo 1. TOIMINTAOHJELMAN MERKITYS 2 2. TAVOITTEET 2 3. TYÖSUOJELUVASTUUN
Lisätiedottyötyytyväisyyskysely perusturvayhteensä
työtyytyväisyyskysely 2013 - perusturvayhteensä 1. ikä Vastaajien määrä: 66 55 tai enemmän: 14% alle 35: 14% 35-44: 29% 45-54: 44% 2. työsuhteen laatu Vastaajien määrä: 66 määräaikainen, työllistetty,
LisätiedotPIRKANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN TAYS HATANPÄÄN KARDIOLOGISEN VUODEOSASTOTOIMINNAN TYÖNTEKIJÖIDEN SIIRTYMINEN TAYS SYDÄNKESKUS OY:lle
PIRKANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN TAYS HATANPÄÄN KARDIOLOGISEN VUODEOSASTOTOIMINNAN TYÖNTEKIJÖIDEN SIIRTYMINEN TAYS SYDÄNKESKUS OY:lle 1 Yleistä 2 Luovuttava ja vastaanottava organisaatio 3 Siirron aikataulu
LisätiedotHENKILÖSTÖ- KOULUTUKSEN ABC
HENKILÖSTÖ- KOULUTUKSEN ABC OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TÄMINEN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTI ABC Osaamisen kehittämisen muodot Perehdyttäminen Ammatillinen henkilöstökoulutus Työkierto ja työn vaihto Täydennyskoulutus
Lisätiedottyötyytyväisyyskysely ympäristötoimiyhteensä
työtyytyväisyyskysely 2013 - ympäristötoimiyhteensä 1. ikä alle 35: 5% 35-44: 5% 45-54: 25% 55 tai enemmän: 65% 2. työsuhteen laatu määräaikainen, työllistetty, harjoittelija: 10% vakituinen: 90% 3. työpaikkasi
LisätiedotYliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21
Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos tukihenkilöstö Vastaajia Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 0 8 6 8% 6% % 8% Nainen Mies Biologian laitos, Muu henkilökunta,
LisätiedotESPOON KAUPUNGIN KESKUSVIRASTON JOHTOSÄÄNTÖ
Fr ESPOON KAUPUNGIN KESKUSVIRASTON JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto 24.10.1990 Viimeksi muutettu 14.12.1994 1 Toiminta-ajatus Keskusvirasto luo edellytyksiä kaupungin itsehallinnon toteutumiselle valmistelemalla
LisätiedotArviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3
Opiskelijan nimi: Ryhmä: 1. Työprosessin hallinta Arvioinnin kohteet Toimintakokonaisuuksien suunnittelu Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 suunnittelee toimintaa yhdessä ohjattavien
Lisätiedottyötyytyväisyyskysely KHyhteensä
työtyytyväisyyskysely 2013 - KHyhteensä 1. ikä Vastaajien määrä: 28 alle 35: 11% 55 tai enemmän: 25% 35-44: 14% 45-54: 50% 2. työsuhteen laatu Vastaajien määrä: 28 määräaikainen, työllistetty, harjoittelija:
LisätiedotOsaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014
Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen uudistaminen ja työn vaatimukset Koulutuksella ja osaamisella on työkykyä ylläpitävä ja rakentava vaikutus, joka osaltaan
LisätiedotHUS:n TYÖHYVINVOINTIOHJELMA. Hyvää työpäivää!
HUS:n TYÖHYVINVOINTIOHJELMA Hyvää työpäivää! HUS:N STRATEGIA JA ARVOT HYVÄÄ TYÖPÄIVÄÄ Johtaminen ja työprosessien kehittäminen Kehittymismahdollisuudet Henkilöstösuunnittelu, hallinta ja seuranta Yhteistoiminta
LisätiedotYLIHYVÄ VAASA VETOVOIMAINEN TYÖNANTAJA
VAASAN KAUPUNKI YLIHYVÄ VAASA VETOVOIMAINEN TYÖNANTAJA Vaasan kaupungin henkilöstöstrategia Henkilöstöstrategiaa valmistelluttyöryhmä: Förberedandearbetsgruppen: Henkilöstöpalvelut: Personalservice: VilleRintamäki
LisätiedotLUOTTAMUSHENKILÖ- KOULUTUS
LUOTTAMUSHENKILÖ- KOULUTUS Henkilöstö palvelutuotannon voimavarana 31.8.2017 Raija Ranta, henkilöstöjohtaja-sosiaali-ja terveysjohtaja HENKILÖSTÖ / RAKENNE HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ 31.12.2016 Vakinaiset 3 177
LisätiedotTOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain)
20.7.2011 TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain) (1) Työn kehittävyys Minulla on mahdollisuus ajatella ja toimia itsenäisesti työssäni Minulla on mahdollisuus kehittää itselleni ominaisia
LisätiedotSavonlinnan kaupunki 2013
Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNKI SIIRTOSOPIMUS 1 KAUPUNGINKANSLIA Henkilöstöosasto
HELSINGIN KAUPUNKI SIIRTOSOPIMUS 1 HELSINGIN KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTON TEKSTINKÄSITTELYN SIIRTO HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄLLE (HUS) 1 Yleistä Selvitystyö sosiaali-
LisätiedotTyöhyvinvointikysely 2011 Oulun yliopisto / Muut yliopistot
Työhyvinvointikysely 2011 n yliopisto / Muut yliopistot Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 1215 100% 80% 60% 55% 60% 40% 45% 40% 20% 0% Nainen (KA: 1.452, Hajonta: 1.117)
LisätiedotHenkilöstön asema muutostilanteessa. Info- ja keskustelutilaisuus
Henkilöstön asema muutostilanteessa Info- ja keskustelutilaisuus 29.3.2007 VN:n päätökset 2001 ja 2006 Vuoden 2001 periaatepäätöksen tavoitteena varautua ikärakenteen muutoksesta johtuviin toimiin valtionhallinnossa
LisätiedotSAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi
SAIRAUSLOMA Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMAN MYÖNTÄMINEN Sairaudesta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi on haettava sairauslomaa toimivaltaiselta työnantajan edustajalta. Esimies voi myöntää sairauslomaa ilman
LisätiedotTunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle.
Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle. Asiantuntija Tarja Räty Työturvallisuuskeskus TTK Hyödyllinen ja haitallinen stressi Stressi on normaali reaktio, joka pitää ihmisen
LisätiedotLautakunnassa on yhdeksän jäsentä. Jokaisella jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen.
3 08 01.1 HELSINGIN KAUPUNGIN NUORISOTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston hyväksymä marraskuun 27 p:nä 2002 1 Toimiala 2 Lautakunta 3 Esittely Helsingin kaupungin nuorisolautakunta ja sen alainen Helsingin
LisätiedotAMMATILLINEN KUNTOUTUS HENKILÖASIAKKAAN NÄKÖKULMASTA. Kuntoutuspäivät Ylilääkäri Maija Haanpää
AMMATILLINEN KUNTOUTUS HENKILÖASIAKKAAN NÄKÖKULMASTA Kuntoutuspäivät 7.6.2018 Ylilääkäri Maija Haanpää TYÖELÄKEKUNTOUTUS = TYÖELÄKEYHTIÖN JÄRJESTÄMÄ AMMATILLINEN KUNTOUTUS Työntekijällä, joka ei ole täyttänyt
LisätiedotTASA-ARVOSUUNNITELMA OSAKSI TYÖPAIKAN YHTEISTOIMINTAA P R O S E. Selvitys. Käynnistys. Seuranta. Suunnittelu. Toteutus
TASA-ARVOSUUNNITELMA OSAKSI TYÖPAIKAN YHTEISTOIMINTAA P R O S E S S I Seuranta Käynnistys Selvitys Suunnittelu Toteutus ao/amää/kalvot2004/tasa-arvolaki 2005 uusi 1 1. Tasa-arvosuunnitelman laatiminen
LisätiedotKehityskeskustelut urasuunnittelun välineenä
Kehityskeskustelut urasuunnittelun välineenä Tohtorit ja työelämä 29.10.2008 Kehityskeskustelu Kehityskeskustelulla tarkoitetaan ennalta sovittua ja suunniteltua esimiehen ja hänen alaisensa välistä keskustelua,
LisätiedotToimivaltuudet on määritelty Lapuan kaupungin hallintosäännössä.
Johtajasopimus Tällä Lapuan kaupungin ja Satu Kankareen (8.2.1966) välisellä johtajasopimuksella sovitaan kaupunginjohtajan työn painopisteistä ja tavoitteista sekä palvelussuhteen ehdoista. 1 Kaupunginjohtajan
LisätiedotTYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA
TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA Minna Pihlajamäki työterveyshuollon erikoislääkäri vastaava työterveyslääkäri Terveystalo Seinäjoki Työterveys Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito
Lisätiedot1 Määräysten soveltaminen
Kuopion kaupunki Sääntö 1 (8) Kuopion kaupunki Johtosääntö toimivallasta henkilöstöasioissa 1 Määräysten soveltaminen Tämän johtosäännön määräyksiä noudatetaan, ellei kunnallisesta viranhaltijasta annetussa
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNKI SIIRTOSOPIMUS LIITE 1 KAUPUNGINKANSLIA Henkilöstöosasto
HELSINGIN KAUPUNKI SIIRTOSOPIMUS LIITE 1 HELSINGIN KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTON LAITOSHUOLLON SIIRTO HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄLLE (HUS) 1 Yleistä Sosiaali- ja terveysvirasto
LisätiedotKAJAANIN KAUPUNKI 1/5. Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt.
KAJAANIN KAUPUNKI 1/5 SOPIMUS YHTEISTOIMINTAORGANISAATIOSTA Sopijaosapuolet: Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt. Tällä sopimuksella sovitaan työnantajan
LisätiedotSavon koulutuskuntayhtymän hallitus ja kuntayhtymän johtaja Heikki Helve sopivat johtajasopimuksella hyvän johtamisen edellytyksistä seuraavaa:
JOHTAJASOPIMUS Savon koulutuskuntayhtymän hallitus ja kuntayhtymän johtaja Heikki Helve sopivat johtajasopimuksella hyvän johtamisen edellytyksistä seuraavaa: 1. Kuntayhtymän johtaminen Kuntayhtymän johtaja
LisätiedotVI TOIMIVALTA HENKILÖSTÖASIOISSA
VI TOIMIVALTA HENKILÖSTÖASIOISSA 45 Henkilöstöpolitiikka ja henkilöstöjohtaminen Kunnan henkilöstöpolitiikka perustuu kunnanvaltuuston hyväksymään henkilöstöstrategiaan. Käytännön toteutuksesta ja seurannasta
LisätiedotPUNKALAITUMEN KUNNAN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUS- SUUNNITELMA
1 Yht.tmk 15.3.2007 4 PUNKALAITUMEN KUNNAN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUS- SUUNNITELMA 2 SISÄLLYSLUETTELO sivu 2 1. JOHDANTO sivu 3 2. TAVOITTEET JA ARVOT TYÖPAIKKOJEN TASA-ARVON JA sivu 3 YHDENVERTAISUUDEN
Lisätiedot