2. HENKILÖSTÖHANKINTA 2.1. Henkilöstöhankinnan erityistavoitteita 2.2. Henkilöstöhankinnan toimintaperiaatteita

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "2. HENKILÖSTÖHANKINTA 2.1. Henkilöstöhankinnan erityistavoitteita 2.2. Henkilöstöhankinnan toimintaperiaatteita"

Transkriptio

1

2 1. HENKILÖSTÖSUUNNITTELU 1.1. Suunnittelun tavoitteet 1.2. Suunnittelun tarve 1.3. Henkilöstösuunnittelun osa-alueet Henkilöstömäärän suunnittelu Henkilöstörakenteen suunnittelu Yksilötason henkilöstösuunnittelu 2. HENKILÖSTÖHANKINTA 2.1. Henkilöstöhankinnan erityistavoitteita 2.2. Henkilöstöhankinnan toimintaperiaatteita 3. HENKILÖSTÖN KEHITTÄMINEN 3.1. Perehdyttäminen Perehdyttämisen erikoistavoitteita Perehdyttämisen toimintaperiaatteita 3.2. Henkilöstökoulutus Henkilöstökoulutuksen erityistavoitteita Henkilöstökoulutuksen toimintaperiaatteita 3.3. Henkilöstön muu kehittäminen Työnohjaus Työkierto Uudelleensijoitustoiminta 4. HENKILÖSTÖOHJAUS 4.1. Henkilöstöohjauksen erikoistavoitteita 4.2. Henkilöstöohjauksen toimintaperiaatteita 5. HENKILÖSTÖPALVELU 5.1. Henkilöstöpalvelun erityistavoitteita 5.2. Henkilöstöpalvelun osa-alueet Työterveydenhuolto Työsuojelu Muu henkilöstöpalvelu 6. PALVELUSSUHDEASIAT 6.1. Palkkaus Palkkauksen erityistavoitteita Palkkauksen toimintaperiaatteita 6.2. Palvelussuhteet 6.3. Työaika Työaikajärjestelyjen erikoistavoitteita 6.4. Sosiaaliset ja muut palvelussuhdeasiat Erityistavoitteita 6.5. Eläkeasiat Eläkeasioiden erityistavoitteita

3 VAASAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖPOLIITTINEN OHJELMA Kaupunginvaltuuston hyväksymä Astuu voimaan HENKILÖSTÖSUUNNITTELU 1.1. Suunnittelun tavoitteet Henkilöstön määrän ja rakenteen tulee sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä vastata eri tehtäväalueiden toimintaa koskevien määrällisten ja laadullisten tavoitteiden sekä niiden kehittämisen asettamia vaatimuksia. Henkilöstösuunnittelun avulla tulee näin ollen selvittää, millaista henkilöstöä ja kuinka paljon kunta ja sen eri toimintayksiköt tiettynä ajanjaksona tarvitsevat sekä millaisia toimenpiteitä tällaisen ns. tavoitehenkilöstön saavuttaminen vaatii. Henkilöstösuunnittelun avulla pyritään myös mahdollistamaan henkilöstön työskentely edellytyksiään ja tavoitteitaan vastaavissa tehtävissä ja henkilöstölle pyritään luomaan jatkuva tilaisuus kykyjensä ja taitojensa hyväksikäyttöön ja kehittämiseen työtehtävissään. Henkilöstösuunnittelu muodostaa kiinteän osan kunnan talouden ja toimintojen suunnittelusta. Henkilöstön määrän ja rakenteen suunnittelun avulla tullaan selvittämään toimintojen vaatima henkilöstö kunakin ajankohtana ottaen huomioon työvoiman kysyntä ja tarjonta. Yksilötasoisella henkilöstösuunnittelulla on tarkoituksena kehittää henkilöstön toimintaa ja tehtäviä siten, että ne vastaavat sekä henkilöstön että organisaation tarpeita ja odotuksia Suunnittelun tarve Henkilöstösuunnittelun tarve kunnallishallinnossa perustuu suurelta osin seuraaviin tekijöihin: taloudellisten voimavarojen ja eräillä hallinnon aloilla ammatillisesti oikein koulutetun työvoiman niukkuus, voimavarojen käytön tehostamisen tarve eli tuottavuuden kohottaminen, toimintojen jatkuva suunnittelu ei onnistu ilman henkilöstöön kohdistuvaa suunnittelua. Työvoimavaltaisuudesta johtuen ovat henkilöstömenot kunnallishallinnossa huomattavan suuret. Tällä hetkellä henkilöstömenot ovat yli puolet kuntien käyttömenoista. Valtiovallan ja kuntien keskusjärjestöjen välillä on ns. järjestelyasiakirjalla osoitettu aktiivista pyrkimystä rajoittaa henkilöstömäärän ja siten myös henkilöstömenojen kasvua. Tämän vuoksi yksittäisten kuntien ja niiden hallintokuntien on yhä perusteellisemmin paneuduttava henkilöstömäärän ja -rakenteen sekä henkilöstön käytön suunnitteluun ja

4 muutenkin pyrittävä tehokkaaseen ja aktiiviseen henkilöstöpolitiikkaan Henkilöstösuunnittelun osa-alueet Henkilöstömäärän suunnittelu Henkilöstömäärän, henkilöstötarpeen suunnittelu lähtee nykyisen organisaation vakanssien määrän ja rakenteen inventoinnista. Tarkoituksena on selvittää, kuinka paljon henkilöstöä tarvitaan mahdollisiin uusiin tai avautuviin vakansseihin suunnitelmakauden aikana. Työvoiman tarve aiheutuu pääasiallisesti työtehtävien määrästä, henkilöstön poissaoloista ja vaihtuvuudesta. Työvoiman määrään vaikuttavia tekijöitä ovat lisäksi työtehtävien uudelleenjärjestelyt, ylityöt ja rationalisointitoimenpiteet. Vakanssien suunnittelu tapahtuu osana toiminta- ja taloussuunnittelua sekä organisaatiosuunnittelua. Toimintojen vaatima kokonaistyömäärä ja keskimääräinen suoritustaso (aika-arvio) ovat lähtökohtia vakanssien määrän suunnittelussa. Vakanssisuunnittelussa joudutaan käyttämään hyväksi teoreettisia arviomittoja, jotka eri organisaatioissa ja erilaisissa työtehtävissä ovat hyvinkin poikkeavia toisistaan. Koska henkilöstösuunnittelu on kiinteä osa kuntasuunnittelua, tulee jo toimintasuunnittelun yhteydessä ottaa huomioon työvoiman kysyntä- ja tarjonta-arviot samoin kuin rationalisointimahdollisuudet. Vakanssisuunnittelun yhteydessä on harkittava tarkoin, onko jokin vapautuva vakanssi tarpeen ja tuleeko se täyttää, vai voidaanko työtehtävien uudelleenjärjestelyjen avulla tehtävät hoitaa muulla tavoin. Ennen kuin päätetään henkilöstölisäyksistä tulisi kiinnittää huomiota myös hallinnossa työhön ja sen tuottavuuteen vaikuttaviin seikkoihin: organisaatioon, jossa työskennellään ihmisiin, joiden kanssa joudutaan tekemisiin olosuhteisiin, jotka vallitsevat työpaikalla tehtäviin, joita joudutaan tekemään menetelmiin, joita noudattaen työskennellään ja välineisiin, joita käytetään apuna työtehtävissä Henkilöstörakenteen suunnittelu Henkilöstörakenteen suunnittelun tavoitteena on saada aikaan henkilöstö, joka vastaa toimintasuunnittelun yhteydessä henkilöstöön asetettuja vaatimuksia. Tällaisia rakennetekijöitä ovat ammattirakenne kokemus- ja koulutusrakenne organisaatioasema palvelussuhteen laatu ikärakenne sukupuolirakenne

5 Kuten henkilöstömäärän suunnittelussa myös henkilöstörakenteen suunnittelussa lähdetään liikkeelle nykyisen henkilöstön analysoinnista rakennetekijät huomioon ottaen. Nykyistä henkilöstöä ja organisaatioita kehittämällä pyritään muodostamaan toimintasuunnitelman edellyttämä tavoiterakenne. Ammattirakenne on keskeisin rakennetekijä. Ammattirakenteen suunnittelussa tulee selvittää, onko organisaatioiden ammattiryhmärakenne nykyisen toiminnan kannalta tarkoituksenmukaisin. Etenkin poissaolo- ja vaihtuvuustietojen selvittämisessä on syytä ottaa huomioon ammattirakenne. Kokemus- ja koulutusrakenne rinnastetaan merkitykseltään vakansseja koskevissa kysymyksissä ammattirakenteeseen. Tämän rakennetyypin käytännön sovellutus tulee useimmin esille määriteltäessä vakanssien kelpoisuusehtoja. Henkilöstörakenteen suunnittelussa kokemus- ja koulutusrakenne tulee ottaa huomioon mahdollisimman joustavasti. Henkilöstön hankinnan onnistuminen ja työtyytyväisyyden saavuttaminen edellyttävät ennen kaikkea, että henkilöstön kokemus ja koulutus vastaavat vakanssien tehtäväsisältöä. Erikseen on kuitenkin otettava huomioon lakeihin ja asetuksiin perustuvat vakanssien kelpoisuusehdot. Organisaatioasemalla tarkoitetaan henkilöstön sijoittumista tehtävien vastuualueittain seuraaviin ryhmiin: esimiehet esikuntahenkilöstö suoritushenkilöstö Henkilöstön rakennesuunnittelussa on nimenomaisena tehtävänä selvittää, onko organisaatioiden henkilöstön organisaatio-asemajako tarkoituksenmukainen suoritettaviin tehtäviin verrattuna. Palvelussuhteen lajin perusteella henkilöstö jaetaan virkasuhteisiin ja työsopimussuhteisiin. Vakanssien palvelussuhteen laatu ratkaistaan lähinnä vakanssien perustamisen yhteydessä. Henkilöstösuunnittelun kannalta työsopimussuhteisten vakanssien käyttö olisi joustavampaa. Ikärakenteen suunnittelun tavoitteena voidaan pitää henkilöstön mahdollisimman tasaista jakautumista eri ikäryhmiin. Ikärakenteen suunnittelun merkitys on huomattava ennen kaikkea eläkkeelle siirtymisten ennakoimisessa ja pyrittäessä hankkimaan organisaatioihin hallinnollista kokemusta omaavaa henkilökuntaa. Sukupuolirakenteella saattaa jossain tapauksissa olla myös merkitystä. Vaikka varsinaisten tehtävien kannalta sukupuolirakenteella ei olisikaan olennaista merkittävyyttä, saattaa organisaation sisäisen järjestyksen kannalta olla tärkeää tutkia ja selvittää, onko vallitseva käytäntö tarkoituksenmukainen vai vaatiiko se muutoksia.

6 Yksilötason henkilöstösuunnittelu Yksilötason henkilöstösuunnittelun tavoitteena on kehittää henkilön toimintaa toisaalta palvelemaan organisaatiota ja toisaalta vastaamaan henkilön tavoitteita. Yksilötason henkilöstösuunnittelun menetelmät ovat: tehtävänkuvaukset kehityskeskustelut lähtöhaastattelut urasuunnittelu sijaissuunnittelu uudelleensijoitussuunnittelu Yksilötason henkilöstösuunnittelun toteuttamisesta vastaa kunkin yksilön esimies henkilöstöjaoston antamien ohjeiden ja neuvojen mukaisesti. 2 HENKILÖSTÖHANKINTA Henkilöstöhankinnan päämääränä on ennalta suunnitelluin toimenpitein turvata, että kaupungin palvelukseen saadaan rakenteeltaan ja määrältään tarkoituksenmukainen henkilöstö. Valintamenetelmiä tulee kehittää niin, että tarjolla olevista tehtävään vahvistetun pätevyyden omaavista ehdokkaista valitaan ne, joilla on parhaat edellytykset menestyä ja viihtyä kulloinkin täytettävässä tehtävässä Henkilöstöhankinnan erityistavoitteita 1 Henkilöstöhankinta perustuu henkilöstösuunnittelun yhteydessä selvitettyyn ja todettuun henkilöstötarpeeseen. 2 Henkilöstöhankintaan liittyvää suhdetoimintaa on kehitettävä niin, että kaupungin maine hyvänä työnantajana leviää vähentäen vaihtuvuutta ja lisäten hakijoiden määrää. 3 Sukupuoleen, syntyperään, ikään, sukulaisuussuhteeseen, asuinpaikkaan, poliittiseen vakaumukseen tai uskontoon liittyvät syyt eivät saa johtaa syrjimiseen palvelukseen otettaessa, eikä uralla etenemisessä. 4 Henkilöstöhankinnan tulee olla yhdenmukaista ja suunnitelmallista eri virastoissa ja laitoksissa, kuitenkin niin, että virastojen ja laitosten erikoispiirteet voidaan ottaa huomioon. 5 Henkilöstöhankinnassa virkojen ja toimien täyttämisessä tulee erikoisesti ottaa huomioon kaupungin kaksikielisyys siten, että kaksikielistä henkilökuntaa otetaan riittävästi eritasoisiin varsinkin yleisöpalvelutehtäviin.

7 6 Esimiehet voivat valita suoritustason henkilöstöä normaalin työhonottomenettelyn perusteella Henkilöstöhankinnan toimintaperiaatteita 1 Ennenkuin henkilöstöhankintaan ryhdytään tulee suorittaa ainakin seuraavat selvitykset: tarkka ennakkoselvitys hankinnan tarpeellisuudesta mm. selvitetään, onko tehtävään sijoitettavissa vajaakäyttöistä tai kokonaan vapautuvaa työvoimaa tarkistetaan tehtäväkokonaisuuden tarkoituksenmukaisuus arvioidaan tehtävien jatkuvuus, selvitetään mahdolliset rationalisointitoimet tai tehtävien uudelleenjärjestelytarve, selvitetään tarkoituksenmukainen palvelussuhdelaji sekä otetaanko henkilö vakinaiseksi, tilapäiseksi, osa-aikaiseksi vai koeajalla 2 Sisäistä hankintaa tehostetaan toteuttamalla urasuunnittelua kytkemällä uudelleensijoitus- ja työvoimansiirtotoiminta kiinteäksi osaksi henkilöstöhankintaan. 3 Henkilöstöhankinnassa tulee sanomalehti-ilmoituksien lisäksi ilmoittaa avoinna olevista paikoista omalle henkilökunnalle, käyttää työvoimatoimistoa sekä tarvittaessa ottaa yhteys eri oppilaitoksiin sekä ilmoittaa ammattilehdissä. 4 Avoinna olevista paikoista ilmoitettaessa tulee erityisesti kiinnittää huomiota oikeaan työpaikkakuvaan ja selkeän tehtäväkuvauksen antamiseen hakijoille. 5 Haastattelua on pidettävä keskeisenä hankintamenetelmänä haastattelun suorittavat valittavan lähin esimies ja työtovereiden keskuudestaan valitsema edustaja. Tehtävän laadusta riippuen haastatteluun osallistuu myös hallintokunnan johtavia virkamiehiä ja luottamushenkilöiden edustajia sekä henkilöstöhallinnon edustaja haastattelutilaisuuteen voi osallistua haastateltavan lisäksi, paitsi jos kyseessä on itsenäisessä asemassa olevan tai johtavan viranhaltijan työhönotto haastattelua varten laaditaan muistilista haastateltavista asioista haastattelijoiden tulee tehdä ehdollepano haastattelun pohjalta

8 6 Soveltuvuuskokeita käytetään milloin se on tehtävän erikoispiirteiden vuoksi tarkoituksenmukaista. 7 Koulutuksen, kokemuksen ja soveltuvuuden suhteen tasavertaisista hakijoista asetetaan kaupungin palveluksessa olevat etusijalle ja muiden osalta luetaan eduksi paikkakuntatuntemus. 3 HENKILÖSTÖN KEHITTÄMINEN Henkilöstön kehittämisen päämääränä on edellytyksien luominen vaadittavan työtaidon kehittämiseksi ja ylläpitämiseksi. Samalla tulee tehostaa niin organisaation kuin yksilönkin suorituskykyä työympäristöön liittyvien tietojen ja taitojen antamisella sekä parantaa viihtyvyyttä työssä ja vähentää niitä haittoja, jotka aiheutuvat kokemattomuudesta ja tottumattomuudesta uuteen työympäristöön. Kehittämiseen kuuluvat: perehdyttäminen henkilöstökoulutus muu kehittäminen 3.1. Perehdyttäminen Perehdyttämisellä tarkoitetaan toimenpiteitä, joiden avulla toimipaikan henkilöstön uusi jäsen tai tehtävästä toiseen siirtyvä henkilö mahdollisimman nopeasti ja kitkattomasti sopeutuu uuteen työhönsä ja työympäristöönsä. Tavoitteena on tutustuttaa henkilö tuleviin tehtäviinsä, työympäristöön ja työolosuhteisiin Perehdyttämisen erikoistavoitteita 1 Oman hallintokunnan ja työpaikan olosuhteisiin sekä yhteistoimintaan sopeutuminen, perehtyminen työsuojeluun 2 Omaan työhön tutustuminen ja työvalmiuden saavuttaminen mahdollisimman nopeasti. 3 Kokonaisnäkemyksen omaksuminen kunnallishallinnon tärkeimmistä perusteista sekä kaupungin hallinnollisesta organisaatiosta ja sen toimintaperiaatteista ja -tavoista Perehdyttämisen toimintaperiaatteita 1 Lähin esimies on vastuussa alaistensa perehdyttämisestä henkilöstöjaoston antamien menettelytapaohjeiden mukaan.

9 2 Jokaiselle palvelukseen tulevalle tai tehtävästä toiseen siirtyvälle nimetään perehdyttäjä, joka voi olla perehdytettävän tehtäviä aikaisemmin hoitanut henkilö, esimies tai joku muu työyhteisön jäsen, jolla on tarpeeksi tuntemusta perehdytettävän tulevista työtehtävistä Henkilöstökoulutus Henkilöstökoulutuksella tarkoitetaan sellaista koulutusta, jonka kaupunki työnantajana omaan päätökseensä perustuen järjestää tai kustantaa palveluksessaan olevalle henkilöstölle. Henkilöstökoulutuksessa noudatetaan Kunnallisen sopimusvaltuuskunnan ja kunnallisten työntekijäjärjestöjen suositussopimuksia henkilöstöjaoston antamien sovellutusohjeiden mukaisesti Henkilöstökoulutuksen erityistavoitteita 1 Koulutusta annetaan koulutustarpeen mukaan tasapuolisesti kaikille henkilöstöryhmille. 2 Koulutuksella kehitetään työtehtäviin liittyviä tietoja sekä luodaan edellytyksiä työyhteisössä ja työtehtävissä tapahtuville muutoksille. 3 Koulutuksella luodaan edellytyksiä jatkuvalle, kaupungin päämääriin pyrkivälle työyhteisöjenkehittämiselle sekä työtyytyväisyydelle ja viihtyvyydelle työssä. 4 Yksilön omaehtoista jatkokoulutushalukkuutta tuetaan mahdollisuuksien mukaan Henkilöstökoulutuksen toimintaperiaatteita 1 Koulutuksen tulee olla osa hallintokunnan työprosessia ja palvella työssä syntyvien ongelmien ratkaisemisessa. Tämä edellyttää, että koulutus tapahtuu suunnitelmallisesti yhteistyössä hallintokuntien ja henkilöstön kanssa. 2 Kaupungin omaa sisäistä koulutustoimintaa pyritään lisäämään käyttäen apuna paikkakunnallatoimivia aikuiskoulutusta antavia oppilaitoksia. 3 Ulkopuolisia koulutuspalveluja käytetään silloin, kun kysymyksessä on sellaiset koulutustarpeet, joiden tyydyttäminen kaupungin omin toimenpitein on epätarkoituksenmukaista. 4 Uudelleensijoituksen tarpeessa oleville henkilöille järjestetään tarvittaessa uudelleenkoulutusta heille soveltuviin tehtäviin. 5 Henkilöstöjaosto koordinoi ja tukee virastojen sekä laitosten omaa koulutustoimintaa ja antaa tarvittaessa asiantuntijaapua.

10 6 Mahdollisuuksien mukaan jokaisen kaupungin palveluksessa olevan henkilön tulee tarvittaessa antaa opetusta omiin työtehtäviinsä liittyvistä asioista. 7 Koulutustilaisuuden jälkeen tulee esimiehen ja alaisen keskustella koulutuksesta. Koulutustilaisuudessa saatujen tietojen hyväksikäytöstä tulee työyhteisössä sopia ja koulutukseen osallistuvien tulee välittää saamansa tiedot työtovereilleen. 8 Kaupunki tukee mahdollisuuksien mukaan myös muuta koulutustoimintaa, kuten hallintokunnan järjestämää ammatillista pohjakoulutusta ja itseopiskelua Henkilöstön muu kehittäminen Tärkeimpiä henkilöstön muun kehittämisen keinoja ovat mm. työnohjaus, urakierto ja uudelleensijoitustoiminta Työnohjaus Työnohjaus on kahden tai useamman ammattihenkilön neuvotteluprosessi, jonka tarkoituksena on auttaa työntekijää paremmin ymmärtämään ja käsittelemään työhön liittyviä ongelmia sekä kehittämään työmenetelmiään ja ammattitaitoaan. Työnohjauksen toimintaperiaatteita 1 Työnohjausjärjestelmää pyritään kehittämään siten, että se käsittää kaikki ne työntekijäryhmät, joissa työnohjaus katsotaan tarpeelliseksi. 2 Työnohjaajina pyritään mahdollisuuksien mukaan käyttämään kaupungin työntekijöitä. 3 Työnohjaajina toimiville työntekijöille järjestetään erillistä koulutusta Työkierto Työkierrolla tarkoitetaan kaupungin palveluksessa olevien henkilöiden määräaikaista siirtymistä toisiin tehtäviin kaupungin organisaatiossa. Työkierron tavoitteena on ammattitaidon kehittäminen sekä työnteon eriytymisen ehkäiseminen. Työkierron toimintaperiaatteita: 1 Työkierto perustuu vapaaehtoisuuteen. 2 Työkierron toteuttamisen tulee tapahtua niin, että pätevyysvaatimukset täyttyvät. 3 Määräaikaisia henkilövaihtoja eri työyksiköiden ja hallintokuntien kesken toteutetaan työkiertojärjestelmällä.

11 4 Sijaisuuksia pyritään täyttämään sisäisesti silloin kun se on tarkoituksenmukaista Uudelleensijoitustoiminta Uudelleensijoitustoiminnan tarkoitus on turvata henkilöstön palvelussuhteen pysyvyys ja varmistaa työvoiman tehokas käyttö sijoittamalla uudelleensijoitusta tarvitsevat henkilöt heidän taitojaan ja kykyjään vastaaviin tehtäviin. Uudelleensijoitustoiminnan toimintaperiaatteita: 1 Ensisijainen vastuu uudelleensijoittamisesta on hallintokunnalla, jossa henkilö työskentelee. 2 Avoimeksi tullutta virkaa tai tointa ei julisteta haettavaksi silloin kun siihen sijoitetaan kelpoisuusehdot täyttävä uudelleensijoitettava. 3 Uudelleensijoitustoiminnan piiriin kuuluvat: lääkärintodistuksen perusteella omassa ammatissaan osittain tai kokonaan työkyvyttömäksi todetut henkilöt, jotka olisivat toisessa ammatissa työkykyisiä henkilöt, joille sen hetkinen työ tai työympäristö ei fyysisesti tai psyykkisesti sovellu hallintokunnan pysyväisluonteisen uudelleenjärjestelyn johdosta ilman ammattiaan vastaavaa työtä jäävät henkilöt 4 Uudelleensijoitus tapahtuu yhteistoiminnassa uudelleensijoitettavan, työyksikön ja työnantajan edustajien välillä. 4 HENKILÖSTÖOHJAUS Henkilöstöohjauksella tarkoitetaan henkilöstön johtamista ja ohjaamista siten, että toiminnalle asetetut tavoitteet ja päämäärät saavutetaan niiden edellyttämällä tavalla ja tiettyä aikalaskelmaa noudattaen Henkilöstöohjauksen erikoistavoitteita: 1 Ohjata henkilöstövoimavarojen käyttöä päämäärän kannalta mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti. 2 Otetaan käyttöön yhteistyötä ja -toimintaa edistäviä ohjausja johtamismenetelmiä. 3 Päätös- ja toimivaltaa siirretään tarvittaessa ylemmältä tasolta alemmalle siten, että asiantuntemus toteutuu ja asiain käsittely tehostuu.

12 4 Parannetaan henkilöstön mahdollisuuksia vaikuttaa oman toimintayksikkönsä toiminnan tuloksellisuuteen sekä arvioida omia kykyjään ja kehittämismahdollisuuksiaan Henkilöstöohjauksen toimintaperiaatteita 1 Kiinnitetään erityistä huomiota työtapojen ja työmenetelmien järkiperäiseen kehittämiseen, työsuunnitteluun ja työnjakoon. 2 Henkilökohtaisen johtamisen ja ohjauksen tulee olla kannustavaa, tukea antavaa ja opastavaa. 3 Työsuorituksen valvonta kohdistetaan työtulosten tarkkailuun. 4 Esimiesten ja alaisten välillä tulee säännöllisesti käydä kehityskeskusteluja. 5 Työtehtävien tulee perustua joustaviin tehtävänkuvauksiin. 6 Johtamis- ja ohjausmenetelmien kehittämistä edistetään henkilöstöjaoston järjestämällä koulutuksella. 7 Henkilökunnan tulee voida osallistua henkilöstöohjausjärjestelmien kehittämiseen. 8 Johtamismenetelmiä tulee jatkuvasti kehittää saatujen kokemuksien ja uusien tietojen perusteella. 5 HENKILÖSTÖPALVELU Henkilöstöpalvelulla tarkoitetaan niitä kaupungin henkilöstölleen tarjoamia lakisääteisiä, sopimuksiin perustuvia ja vapaaehtoisia palveluja, jotka liittyvät henkilöstön terveyden, turvallisuuden, hyvinvoinnin sekä viihtyvyyden ylläpitämiseen ja lisäämiseen Henkilöstöpalvelun erityistavoitteita 1 Edistää terveyttä, turvallisuutta ja hyvinvointia sekä lisätä viihtyvyyttä. 2 Palvelujen suunnittelussa ja toteuttamisessa tulee pääpaino olla koko henkilöstöön tai laajaan henkilöstöryhmään kohdistuvilla palveluilla. 3 Henkilöstöpalvelujen toteuttamisella turvataan työvoiman pysyvyys ja saanti. 4 Mahdollisuuksien luominen henkilöstöä kiinnostavalle omaehtoiselle harrastus- ja virkistystoiminnalle Henkilöstöpalvelun osa-alueet

13 Työterveydenhuolto Kaupungin työterveydenhuolto järjestetään siten, että se vastaa lain ja sopimuksien asettamia vaatimuksia. Työterveydenhuollossa tehdään terveystarkastuksia, annetaan sairaanhoitopalveluita, ohjataan tarvittaessa asianmukaiseen tutkimus- ja hoitopaikkaan, järjestetään kuntoutusta ja avustetaan uudelleensijoitusasioissa, tutkitaan erityisesti työperäisiä sairauksia sekä osallistutaan terveyskasvatukseen ja muuhun ennalta ehkäisevään toimintaan Työsuojelu Tehokkaan työsuojelutoiminnan toteuttamiseksi se nivellytetään kiinteästi normaaliin kunnalliseen työntekoon, suunnitteluun ja päätöksentekoon. Tällöin yhteistyö ulotetaan myös työterveydenhuoltoon ja muihin työnantajan ja henkilöstön välisiin yhteistoimintaorganisaatioihin. Työsuojelutoimintaa toteutetaan teknisten keinojen lisäksi koulutuksen, valistuksen, neuvonnan ja opastuksen avulla. Koulutusta suunnataan erityisesti työsuojelun yhteistoimintahenkilöstölle. Koulutusta suunniteltaessa otetaan myös huomioon päättäjien ja esimiesten työsuojelutiedon lisääminen. Epäterveellisten työolosuhteiden haittoja poistetaan myös ergonomisten ja työhygieenisten toimenpiteiden avulla Muu henkilöstöpalvelu 1 Työpaikkaruokailua kehitetään suositussopimuksen mukaan siten, että mahdollisimman monella on mahdollisuus työvuoron aikana kohtuuhintaiseen ja terveelliseen ateriaan. 2 Palvelussuhdeasuntojen määrää lisäämällä ja tarkoituksenmukaisella tonttipolitiikalla tuetaan henkilökunnan asunnontarpeen tyydyttämistä. 3 Lasten päivähoidon järjestämistä etenkin työvoimapulasta kärsivillä aloilla edistetään sekä suhtaudutaan myönteisesti lastenhoidon turvaamiseksi tarvittaviin virka- ja työlomiin. 4 Henkilökuntaan kohdistuvaa suhdetoimintaa edistetään. 5 Henkilökunnan omaehtoisen vapaa-ajan harrastus- ja virkistystoiminnan tukemisessa asetetaan etusijalle sosiaalista kanssakäymistä, yhteiskunnallista valveutuneisuutta sekä fyysistä ja psyykkistä kuntoa parantavat toimintamuodot. 6 Henkilöstöpalveluja suunnitellaan ja toteutetaan yhteistyössä henkilöstön kanssa, jotta henkilöstön todelliset tarpeet tulevat riittävästi huomioonotetuiksi.

14 6 PALVELUSSUHDEASIAT Palvelussuhdeasioiden kehittämisen ja hoidon päämääränä on osaltaan vaikuttaa, että kaupungilla on kulloinkin tarpeen edellyttämä kyvykäs ja työhaluinen henkilöstö. Päämääränä on myös varmistaa jokaiselle kaupungin palveluksessa olevalle hänen tehtävänsä mukaiset lakeihin ja sopimuksiin nojautuvat oikeudenmukaiset palvelusehdot palvelussuhdelaji työaika palkkaus lomat muut vastaavat edut sekä huolehtia palvelussuhteen alkamiseen ja päättymiseen liittyvistä järjestelyistä Palkkaus Kaupungin palkkapolitiikka noudattaa sopijapuolten tekemien virkaja työehtosopimusten määräämää toteutuslinjaa. Sopimusten puitteissa kaupunki pyrkii joustavaan ja kannustavaan palkkapolitiikkaan varmistaakseen siten henkilöstöhallinnon kokonaispäämäärän saavuttamisen Palkkauksen erityistavoitteita 1 Sellaisen sopimuksiin perustuvan palkkatason pysyttäminen, että kaupunki voi saada palvelukseensa ja pitää palveluksessaan tarvittavan henkilöstön. 2 Palkkauksen on oltava oikeudenmukainen suhteessa työtehtäviin; samasta työstä on maksettava palkka yhtäläisten perusteiden mukaan. 3 Pyritään yhtenäistämään viranhaltijain ja työntekijäin sosiaaliset edut ja työehdot. 4 Palkkaratkaisut pannaan mahdollisimman nopeasti ja joustavasti täytäntöön kehittämällä neuvottelujärjestelmää siten, että paikallisneuvottelutulos on pitävä. 5 Toiminnallisesta supistamisesta johtuvat irtisanomiset ja lomauttamiset pyritään estämään hallinnon ja henkilöstön kehittämistoiminnan sekä hallintokuntien keskinäisen yhteistyön avulla. 6 Kehittää henkilöstöhallinnon informaatiojärjestelmää yhdessä palkanlaskennan kehittämisen kanssa.

15 Palkkauksen toimintaperiaatteita 1 Palkkahallinnollisten tavoitteiden saavuttamiseksi pidetään yhteyttä Kunnalliseen sopimusvaltuuskuntaan ja pyritään tarvittaessa vaikuttamaan sen toimintaan. 2 Palkkausrakennetta yksinkertaistetaan mahdollisuuksien mukaan. 3 Uudet sopimukset pannaan nopeasti täytäntöön. 4 Palkkausmuodostuksen perustaksi luodaan yhteistyössä hallintokuntien ja henkilöstön kanssa vertailukelpoisiin tehtävänkuvauksiin pohjaava oikeudenmukainen palkanmääräytymisjärjestelmä. 5 Henkilöstöjaoston valitsemien vertailukaupunkien käytäntöä palvelussuhdeasiain osalta seurataan epäkohtien välttämiseksi, kuitenkin Vaasan kaupungin erityispiirteet huomioon ottaen Palvelussuhteet Julkisoikeudellisena työnantajana kaupungilla on käytettävänään kaksi palvelussuhdelajia, virkasuhde ja työsuhde. Virkasuhdetta käytetään milloin on kyse hallinnollisista ja julkista valtaa sisältävistä tehtävistä tai mikäli valtion määräykset sitä edellyttävät. Muutoin palvelussuhdelajin valinnassa pidetään työsuhdetta tehtävien tehokkaan hoitamisen kannalta suositeltavana Työaika Työaikajärjestelyjen erikoistavoitteita 1 Valita kuhunkin tehtäväkokonaisuuteen soveltuva tarkoituksenmukainen työaika. 2 Työajan järjestelyllä pyritään edistämään viihtyvyyttä. 3 Tehtävät tulee hoitaa pääsääntöisesti vahvistetun työajan puitteissa. Tavoitteisiin pyrittäessä tutkitaan vaihtoehtoisia työaikamahdollisuuksia - kuten esimerkiksi osa-aikatyö - joista valitaan tehtäviin soveltuva ja työympäristöön viihtyvyyttä luova järjestelmä Sosiaaliset ja muut palvelussuhdeasiat Näitä ovat vuosilomat, sairaus- ja tapaturmalomat, äitiyslomat, virkavapaudet/työlomat, erinäiset etuudet ja luontaissuoritukset.

16 Erityistavoitteita 1 Henkilöstön terveyden ja kunnon ylläpitäminen sekä virkistyksen hankkiminen joustavien vuosilomajärjestelyjen avulla. 2 Työkyvyttömyyden aiheuttamien poissaolojen vähentäminen kunnon ylläpitämisellä ja terveyden kohentamisella. 3 Tasapuolisuuden ja yhdenmukaisuuden noudattaminen edellä luetelluissa asioissa. 4 Kaikkia kaupungin palveluksessa olevia koskevien yleisten virkavapaus- ja työlomaperiaatteidenlisäksi vähintään 10 vuotta kaupungin palveluksessa olleille henkilöille myönnetään korkeintaan vuosi virkavapaata/työlomaa. 5 Luontaissuoritusten myöntäminen oikeudenmukaisesti siten, että sillä tuetaan kaupungin henkilöstöpolitiikkaa Eläkeasiat Päämääränä on huolehtia eläkeikään tai ennenaikaisesti työkyvyttömäksi tulleen henkilön toimeentulosta palvelussuhteen päättymisen jälkeen, turvata perheen toimeentulo kuolemantapauksen satuessa ja auttaa osittain työkykynsä menettäneen henkilön uudelleen kouluttamisessa hänen sijoittamisekseen terveydentilaansa vastaaviin tehtäviin Eläkeasioiden erityistavoitteita 1 Pyrkiä aikaansaamaan mahdollisimman tasapuolisiin ja tarkoituksenmukaisiin määräyksiin perustuvat eläkejärjestelmät. 2 Saattaa mahdollisimman nopeasti ratkaisuun eläkeanomukset ja eläkeasioihin liittyvät esitykset, aloitteet yms. sekä muutoinkin avustaa eläkkeelle siirtyvää saamaan kaikki eläketapahtumaan liittyvät etuudet. 3 Jatkoaika yli eläkeiän myönnetään vain erittäin painavista taloudellisista syistä tai mikäli työ noudattaa lukukausirytmiä, lukukauden loppuun eli tai saakka. 4 Kehittää ja edistää eläkeläisten vapaa-ajan harrastus- ja virkistystoimintaa. 5 Valittaessa kaupungin eläkeläisille varaamiin asuntoihin asukkaita tulee kaupungin palveluksessa olleet ottaa tasavertaisina huomioon.

Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015

Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015 Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015 Sisällysluettelo 1.Vakinainen henkilöstö palvelualueittain 2. Vakinaisen henkilöstön ikärakenne 3. Eläkeiän saavuttavat vuosina 2016-2025 4. Henkilöstömenot

Lisätiedot

Eteva kuntayhtymän henkilöstösääntö

Eteva kuntayhtymän henkilöstösääntö Eteva kuntayhtymän henkilöstösääntö Eteva kuntayhtymä Yhtymähallitus 21.4.2016 30 liite 7 Yhtymäkokous 19.5.2016 12 liite 12 Sisältö 1 Yleistä... 3 1 Henkilöstösäännön soveltaminen... 3 2 Viran ja työsopimussuhteisen

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa Hallitus 11.12.2013 LIITE 14 Kyselyn yhteenveto Kysely Työolobarometri (TOB) RKK 2013 Voimassa alkaen 10.4.2013 Voimassa asti 19.4.2013 Kyselyn vastaanottajia 937 Kyselyn vastauksia 528 Vastausprosentti

Lisätiedot

Työn tarjoaminen ja työvoiman palkkaaminen

Työn tarjoaminen ja työvoiman palkkaaminen Työn tarjoaminen ja työvoiman palkkaaminen KHHJ 4.2.2014 19 SISÄLLYS 1 Muun työn tarjoaminen irtisanomisen (taloudelliset ja tuotannolliset syyt) vaihtoehtona... 1 2 Koulutusvelvollisuus... 2 3 Toimintamalli

Lisätiedot

Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017

Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Yhteistyötoimikunta 30.1.2017 Kunnanhallitus1.2.2017 Sisällysluettelo 1 Yleistä 2 Perusteet henkilöstö- ja koulutussuunnitelman laatimiseen 3 Koulutuskorvauksen

Lisätiedot

NURMEKSEN KAUPUNKI NURMEKSEN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA HENKILÖSTÖSTRATEGIAN LÄHTÖKOHDAT

NURMEKSEN KAUPUNKI NURMEKSEN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA HENKILÖSTÖSTRATEGIAN LÄHTÖKOHDAT NURMEKSEN KAUPUNKI 18.11.2005 NURMEKSEN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA HENKILÖSTÖSTRATEGIAN LÄHTÖKOHDAT Monet ulkoiset ja kaupungin sisäiset tekijät vaativat kaupunkia selvittämään omat strategiset tavoitteensa

Lisätiedot

Tiedonkulku ja vuorovaikutus

Tiedonkulku ja vuorovaikutus Tiedonkulku ja vuorovaikutus Työkyky Työn kehittävyys 5 3,20 3,18 4 3,59 3,62 3 3,58 3,12 2 Esimiestyö 3,43 3,32 3,38 1 4,05 397 3,97 4,00 3,23 3,25 3,55 369 3,69 3,60 Ergonomia 3,37 Optimaalinen kuormitus

Lisätiedot

Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet

Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet Riikka Raaska Työsuojeluvaltuutettu Riikka Raaska Ennaltaehkäisevää tukea säädöksistä Ohjaa kehittämään Määrittää minimitason Suojaa Velvoittaa Korjaa

Lisätiedot

KIRKON HENKILÖSTÖN AMMATILLISEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN. Sari Anetjärvi

KIRKON HENKILÖSTÖN AMMATILLISEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN. Sari Anetjärvi KIRKON HENKILÖSTÖN AMMATILLISEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN Sari Anetjärvi Kirkon henkilöstön ammatillisen osaamisen kehittämissopimus Kirkon henkilöstön kehittämissopimuksen tilalle on tullut voimaan Kirkon

Lisätiedot

LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Saku Sutelainen 20.4. Vierumäki 2 Työhyvinvointi tehdään yhdessä Työhyvinvoinnin edistäminen kuuluu sekä työnantajalle että työntekijöille. Työnantajan on huolehdittava

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: LuTK 06, Biologian laitos 9 00% 80% 60% % 6% 0% 0% % 0% 0% Nainen Mies

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos tukihenkilöstö Vastaajia Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 0 8 6 8% 6% % 8% Nainen Mies Biologian laitos, Muu henkilökunta,

Lisätiedot

TORNION KAUPUNKI. Hyväksytty kaupunginhallituksen kokouksessa

TORNION KAUPUNKI. Hyväksytty kaupunginhallituksen kokouksessa TORNION KAUPUNKI Hyväksytty kaupunginhallituksen kokouksessa 8.12.2003 647 SISÄLLYSLUETTELO MENETTELYTAPAOHJE TYÖHÖN SOVELTUVUUTTA JA TYÖKYKYÄ KOSKEVISSA RISTIRIITATILANTEISSA 1. Menettelytapaohjeen tarkoitus..

Lisätiedot

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen 14.2.2017 Taustaa Nykyisen YT-lain tavoitteet: 1. Edistää työnantajan ja työntekijän välistä sekä henkilöstöryhmien keskinäistä vuorovaikutusta perustuen oikea-aikaisesti

Lisätiedot

LIEKSAN KAUPUNGIN YHTEISTOIMINTASOPIMUS 1 (6) Lieksan kaupunginvaltuusto hyväksynyt

LIEKSAN KAUPUNGIN YHTEISTOIMINTASOPIMUS 1 (6) Lieksan kaupunginvaltuusto hyväksynyt LIEKSAN KAUPUNKI KUNNALLINEN ASETUSKOKOELMA 6/1994 ============================================================ LIEKSAN KAUPUNGIN YHTEISTOIMINTASOPIMUS 1 (6) Lieksan kaupunginvaltuusto hyväksynyt 12.9.1994

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA Minna Pihlajamäki työterveyshuollon erikoislääkäri vastaava työterveyslääkäri Terveystalo Seinäjoki Työterveys Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito

Lisätiedot

Henkilöstön asema muutostilanteessa. Info- ja keskustelutilaisuus

Henkilöstön asema muutostilanteessa. Info- ja keskustelutilaisuus Henkilöstön asema muutostilanteessa Info- ja keskustelutilaisuus 29.3.2007 VN:n päätökset 2001 ja 2006 Vuoden 2001 periaatepäätöksen tavoitteena varautua ikärakenteen muutoksesta johtuviin toimiin valtionhallinnossa

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki (817/2015)

Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki (817/2015) Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki (817/2015) Ammattihenkilölain aluekierros, Kuopio Neuvotteleva virkamies 2.3.2016 Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki voimaan 1.3.2016 Lisäksi 1.3. voimaan asetukset:

Lisätiedot

Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3

Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelijan nimi: Ryhmä: 1. Työprosessin hallinta Arvioinnin kohteet Toimintakokonaisuuksien suunnittelu Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 suunnittelee toimintaa yhdessä ohjattavien

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI SIIRTOSOPIMUS 1 KAUPUNGINKANSLIA Henkilöstöosasto

HELSINGIN KAUPUNKI SIIRTOSOPIMUS 1 KAUPUNGINKANSLIA Henkilöstöosasto HELSINGIN KAUPUNKI SIIRTOSOPIMUS 1 HELSINGIN KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTON TEKSTINKÄSITTELYN SIIRTO HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄLLE (HUS) 1 Yleistä Selvitystyö sosiaali-

Lisätiedot

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1 2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm

Lisätiedot

Tämä sopimus on tehty 31.10.2007 tehdyn valtion virka- ja työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan 11 :n mukaisesti.

Tämä sopimus on tehty 31.10.2007 tehdyn valtion virka- ja työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan 11 :n mukaisesti. # 12886 2068/85/2008 Tarkentava virka- ja työehtosopimus uuden palkkausjärjestelmän käyttöönottamisesta Maaseutuvirastossa. Sopimus on tehty 15:nä päivänä joulukuuta 2008 Maaseutuviraston sekä Julkisalan

Lisätiedot

, VES , TES SMDno/2011/102 1

, VES , TES SMDno/2011/102 1 Tarkentava virkaehtosopimus, joka tehtiin 16 päivänä toukokuuta 2011 sisäasiainministeriön sekä Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry :n ja Palkansaajajärjestö Pardia ry :n välillä virastoerän

Lisätiedot

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA 1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi. Sairauspoissaolojen hallinnan keskeinen tavoite on

Lisätiedot

Sivistyspalvelujen päävastuualueen johtosääntö

Sivistyspalvelujen päävastuualueen johtosääntö VIRTAIN KAUPUNKI Sivistyspalvelujen päävastuualueen johtosääntö Kaupunginvaltuusto 16.6.2014 Kaupunginkanslia VIRTAIN KAUPUNKI 1 Sisällysluettelo 1 luku YLEISET MÄÄRÄYKSET... 2 1 Johtosäännön soveltaminen...

Lisätiedot

VI TOIMIVALTA HENKILÖSTÖASIOISSA

VI TOIMIVALTA HENKILÖSTÖASIOISSA VI TOIMIVALTA HENKILÖSTÖASIOISSA 45 Henkilöstöpolitiikka ja henkilöstöjohtaminen Kunnan henkilöstöpolitiikka perustuu kunnanvaltuuston hyväksymään henkilöstöstrategiaan. Käytännön toteutuksesta ja seurannasta

Lisätiedot

Savon koulutuskuntayhtymän hallitus ja kuntayhtymän johtaja Heikki Helve sopivat johtajasopimuksella hyvän johtamisen edellytyksistä seuraavaa:

Savon koulutuskuntayhtymän hallitus ja kuntayhtymän johtaja Heikki Helve sopivat johtajasopimuksella hyvän johtamisen edellytyksistä seuraavaa: JOHTAJASOPIMUS Savon koulutuskuntayhtymän hallitus ja kuntayhtymän johtaja Heikki Helve sopivat johtajasopimuksella hyvän johtamisen edellytyksistä seuraavaa: 1. Kuntayhtymän johtaminen Kuntayhtymän johtaja

Lisätiedot

1 Määräysten soveltaminen

1 Määräysten soveltaminen Kuopion kaupunki Sääntö 1 (8) Kuopion kaupunki Johtosääntö toimivallasta henkilöstöasioissa 1 Määräysten soveltaminen Tämän johtosäännön määräyksiä noudatetaan, ellei kunnallisesta viranhaltijasta annetussa

Lisätiedot

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 1.12.2003 1. luku YLEISTÄ 1 Soveltamisala Tätä johtosääntöä sovelletaan Kajaanin kaupungin ylläpitämän, kunnallisena

Lisätiedot

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla 15.11.2016 1 Työsuojelu strategia 2020 (STM) Kolmikannassa laaditut työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset Tavoitetila - Ammattitautien määrä

Lisätiedot

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12. Voimassa

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12. Voimassa Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12 Voimassa 1.1.2012 ASLAK-prosessi Aloite Yleensä työterveyshuollosta tai työpaikalta Suunnittelukokous Työterveyshuolto Työpaikka

Lisätiedot

Yrityksille tietoa TTT-asioista

Yrityksille tietoa TTT-asioista Yrityksille tietoa TTT-asioista Työterveyshuolto, työsuojelutoiminta, perehdytys, riskienarviointi ja kemikaalit työpaikalla. 16.11.2010 Mika Valllius 1 Työterveyshuolto Työterveyshuolto Työterveyshuolto

Lisätiedot

Lautakunnassa on yhdeksän jäsentä. Jokaisella jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen.

Lautakunnassa on yhdeksän jäsentä. Jokaisella jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen. 3 08 01.1 HELSINGIN KAUPUNGIN NUORISOTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston hyväksymä marraskuun 27 p:nä 2002 1 Toimiala 2 Lautakunta 3 Esittely Helsingin kaupungin nuorisolautakunta ja sen alainen Helsingin

Lisätiedot

UusiKunta-taloustoimikuntaa avustava henkilöstövastaavien työryhmä

UusiKunta-taloustoimikuntaa avustava henkilöstövastaavien työryhmä UusiKunta-taloustoimikunnan esitys selvityshenkilö Osmo Soininvaaralle Uuden Kunnan henkilöstöjohtamisen periaatteiksi mukaan otettavaksi yhdistymissopimukseen tai sen liitteeseen UusiKunta-taloustoimikuntaa

Lisätiedot

Työhyvinvointia työpaikoille

Työhyvinvointia työpaikoille Työhyvinvointia työpaikoille 11.10.2016 Marja Heikkilä 1 Jamit kehittämistyö Työpaikat työkyvyn tukijoiksi 10 yritystä Uudellamaalla ja Pohjanmaalla 4 metalli- ja 6 hoiva-alan yritystä perustettu v.1951-

Lisätiedot

SOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA LAPIN YLIOPISTOSSA

SOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA LAPIN YLIOPISTOSSA SOPIMUS SOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA LAPIN YLIOPISTOSSA Laki yhteistoiminnasta yrityksissä 334/2007 (jatkossa yhteistoimintalaki) mukaan työnantajan tulee antaa henkilöstölle oikea-aikaisesti riittävästi

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 66 0 8 6 6% 9% % 9% Nainen Mies Biologian

Lisätiedot

terveydentilavaatimukset sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa

terveydentilavaatimukset sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa Tutkintokohtaiset t k i t terveydentilavaatimukset sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa tki Aira Rajamäki 30.11.2009 Opetusneuvos Aira Rajamäki Opetushallitus aira.rajamaki@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMA

TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMA Sivistysltk 13.1.2015 4 liite nro 1. Khall. 2.2.2015 11 liite nro 1. TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMA Padasjoki, sivistystoimi JOHDANTO Työhyvinvoinnin edistäminen on olennainen osa tuloksellista henkilöstöjohtamista.

Lisätiedot

Kuntayhtymän hallitus Valmistelija henkilöstöjohtaja Janne Niemeläinen,

Kuntayhtymän hallitus Valmistelija henkilöstöjohtaja Janne Niemeläinen, Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri Pöytäkirja 9/2016 1 (1) 121 251/01.01.01.00/2016 Vakansseista luopuminen Kuntayhtymän hallitus 121 Valmistelija henkilöstöjohtaja Janne Niemeläinen, janne.niemelainen@kuh.fi,

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

2016 Perehdyttäminen

2016 Perehdyttäminen 2016 Perehdyttäminen PEREHDYTTÄMISOHJELMA Perehdytettävä: Vastuuhenkilö: TYÖHÖNOTON VALMISTELU Tehtävien läpikäyminen ja suunnittelu Työpaikkailmoituksen laatiminen Alkutietojen antaminen Työhönottohaastattelujen

Lisätiedot

Oulun kaupunki. Rakennusvalvontatoimen johtosääntö

Oulun kaupunki. Rakennusvalvontatoimen johtosääntö Oulun kaupunki Rakennusvalvontatoimen johtosääntö päätöspäivä voimaantulo Johtamisjärjestelmätoimikunta 5.10.2012 22 Yhdistymishallitus 7.11.2012 115 Kaupunginvaltuusto 12.11.2012 12 1.1.2013 Kaupunginvaltuusto

Lisätiedot

Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima

Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima Hyvinvoivat työntekijät tekevät työnsä hyvin Kun yrityksesi työntekijät kokevat työnsä mielekkääksi ja palkitsevaksi, he panostavat sen tekemiseen. Näet tuloksen osaamisena

Lisätiedot

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2016 Työsuojelutarkastaja Päivi Laakso Työsuojelun vastuualue, ESAVI Työsuojelun

Lisätiedot

KAJAANIN MAMSELLI -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ

KAJAANIN MAMSELLI -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ KAJAANIN MAMSELLI -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 08.02.2016 6 I YLEISTÄ 1 Soveltamisala Tätä johtosääntöä sovelletaan Kajaanin kaupungin ylläpitämän, kunnallisena liikelaitoksena

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSÄÄNTÖ

ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSÄÄNTÖ Espoon kaupungin henkilöstösääntö 5.1 1 (8) ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSÄÄNTÖ Valtuusto 14.11.2011 Voimaan 1.1.2012 Viimeksi muutettu Valtuusto 10.12.2012 Voimaan 1.1.2013 Viimeksi muutettu 7.12.2015 Voimaan

Lisätiedot

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Kirsi Ahola Työelämän lait ohjaavat esimiestä määrittelemällä velvollisuudet ja toimintatavat Työturvallisuuslaki 738/2002: Työnantaja on velvollinen

Lisätiedot

Oulun kaupunki. Ulkoisen tarkastuksen johtosääntö. Voimaantulo

Oulun kaupunki. Ulkoisen tarkastuksen johtosääntö. Voimaantulo Oulun kaupunki Ulkoisen tarkastuksen johtosääntö Voimaantulo 1.1.2013 päätöspäivä voimaantulo Johtamisjärjestelmätoimikunta 5.10.2012 22 Yhdistymishallitus 7.11.2012 110 Kaupunginvaltuusto 12.11.2012 10

Lisätiedot

. AMMATTIMAINEN................ JOHTAMISTAPA............. Osallistava johtajuus henkilöstön edustus kaikissa johtoryhmissä esimiehiä arvioidaan säännönmukaisesti kehityskeskustelut käydään vähintään joka

Lisätiedot

AMMATILLINEN KUNTOUTUS

AMMATILLINEN KUNTOUTUS AMMATILLINEN KUNTOUTUS Ammatillinen kuntoutus auttaa jatkamaan työssä Työkyvyn heikkeneminen voi estää työskentelysi jossain vaiheessa työuraa. Tällöin ammatillinen kuntoutus voi auttaa sinua jatkamaan

Lisätiedot

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Muonion kunta AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyslautakunta 3.4.2012 59 Sisällys 1. TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINNAN TAVOITTEET... 3 2. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SUUNNITTELU JA SISÄLTÖ...

Lisätiedot

Hei terveydenhoitaja, tervetuloa meidän joukkoon!

Hei terveydenhoitaja, tervetuloa meidän joukkoon! Hei terveydenhoitaja, tervetuloa meidän joukkoon! Terveydenhoitaja huolehtii suomalaisten terveydestä, Tehy hoitajien eduista Suomen suurin sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö valvoo koulutetun hoitohenkilöstön

Lisätiedot

2 Arviointiryhmän työn kehittäminen ja palkkauksen turvaaminen muutostilanteessa

2 Arviointiryhmän työn kehittäminen ja palkkauksen turvaaminen muutostilanteessa Tarkentava virkaehtosopimus, joka tehtiin 25 päivänä toukokuuta 2011 sisäasiainministeriön sekä Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n ja Palkansaajajärjestö Pardia ry:n välillä virastoerän

Lisätiedot

Tarkentava virkaehtosopimus ylioppilastutkintolautakunnan. joka on tehty 1. päivänä huhtikuuta 2014 ylioppilastutkintolautakunnan,

Tarkentava virkaehtosopimus ylioppilastutkintolautakunnan. joka on tehty 1. päivänä huhtikuuta 2014 ylioppilastutkintolautakunnan, Tarkentava virkaehtosopimus ylioppilastutkintolautakunnan palkkausjärjestelmästä, joka on tehty 1. päivänä huhtikuuta 2014 ylioppilastutkintolautakunnan, jota edustaa hallinnonalan neuvotteluviranomaisena

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki Versio: 1.0 Tukipalveluyksikkö Pvm: 11.10.2007

Kankaanpään kaupunki Versio: 1.0 Tukipalveluyksikkö Pvm: 11.10.2007 1 PEREHDYTTÄMISEN MENETTELYOHJE TAVOITE JA TARKOITUS LAAJUUS VIITTEET Tällä menettelyohjeella varmistetaan että perehdyttäminen tukipalveluyksikössä suoritetaan sovitulla tavalla ja yhtenäisen käytännön

Lisätiedot

SATAKUNNAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN SÄÄDÖSKOKOELMA

SATAKUNNAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN SÄÄDÖSKOKOELMA SATAKUNNAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN SÄÄDÖSKOKOELMA Valtuuston 12. päivänä marraskuuta 2008/24 hyväksymä 1.3 JOHTOSÄÄNTÖ I LUKU TEHTÄVÄT, TOIMINNAN JOHTAMINEN JA ORGANISAATIO 1 Tehtävät Sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

Henkilöstöprosessittyöryhmä

Henkilöstöprosessittyöryhmä Henkilöstöprosessittyöryhmä Puheenjohtajakokous 9.1.2014 Helena Metsälä 10.1.2014 Työryhmä kokoonpano Helena Metsälä Nina Merilahti Pori, pj Pomarkku Olli Luoma Harjavalta Inkeri Tiitinen Bella Ahto Luvia

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTIOHJELMA

TYÖHYVINVOINTIOHJELMA 2016-2017 TYÖHYVINVOINTIOHJELMA Hyväksytty henkilöstöjaostossa 25.4.2016 Sisällys 1 Työhyvinvointiohjelma... 2 2 Työhyvinvoinnin tekijöiden tehtävät ja vastuut... 3 3 Työhyvinvoinnin toimintasuunnitelma...

Lisätiedot

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Erkki Auvinen, STTK 7. 4. 2 0 1 6 Työpaikan kehittämistä ei saa unohtaa vaikeinakaan aikoina Työpaikan kehittämistä ei saa haudata mukamas tärkeämpien

Lisätiedot

Henkilöstöprosessittyöryhmä

Henkilöstöprosessittyöryhmä Henkilöstöprosessittyöryhmä Työvaliokunta 17.1.2014 Helena Metsälä Työryhmän kokoonpano Helena Metsälä Nina Merilahti Pori, pj Pomarkku Olli Luoma Harjavalta Inkeri Tiitinen Bella Ahto Luvia Kari Ojalahti

Lisätiedot

Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla

Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla KKI Päivät 2016 Oulu 16.-17.3.2016 Oili Ojala, työhyvinvointipäällikkö Tuottaa Pohjois-Suomen asukkaille korkeatasoiset erikoissairaanhoidon

Lisätiedot

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 1 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 2 2. TYÖSUOJELUN MÄÄRITELMÄ... 2 3. TYÖSUOJELUTOIMINNAN TAVOITTEET... 2 4. TYÖSUOJELUTOIMENPITEET JA SEURANTA... 2 4.1 Ennakoiva

Lisätiedot

HENKILÖSTÖHALLINNON TOIMINTAOHJEET

HENKILÖSTÖHALLINNON TOIMINTAOHJEET HENKILÖSTÖHALLINNON TOIMINTAOHJEET Kaupunginhallitus 23.01.2017 24 1 Sisällys 1. Täyttölupamenettely 3 Tehtävän vakinainen täyttäminen 3 Tehtävän määräaikainen täyttäminen 3 Sijaisten palkkaaminen 4 Sisäiset

Lisätiedot

HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN

HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN Kriittinen menestystekijä: Suunnitelmallinen henkilöstöpolitiikka Arviointikriteeri; henkilöstöstrategia ohjaa kunnan työnantajatoimintaa Tavoitteet

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNGINVALTUUSTO PÖYTÄKIRJA 6/2007 1

HELSINGIN KAUPUNGINVALTUUSTO PÖYTÄKIRJA 6/2007 1 HELSINGIN KAUPUNGINVALTUUSTO PÖYTÄKIRJA 6/2007 1 77 HALLINNON JA TALOUDEN TARKASTUSSÄÄNNÖN MUUTTAMINEN Khs 2006-1644 Esityslistan asia Kj/6 Kaupunginvaltuusto päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti

Lisätiedot

Ratko mallin yksilölähtöinen tutkimusosuus

Ratko mallin yksilölähtöinen tutkimusosuus Ratko mallin yksilölähtöinen tutkimusosuus Lähtökohdat Ratko mallin soveltaminen työpaikalla. osallistaa työntekijät tarjoaa vaikutusmahdollisuuden omaan työhön /työtehtäviin on yhteisöllistä muuttaa/helpottaa

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN NUORISO- JA LIIKUNTATOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN NUORISO- JA LIIKUNTATOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ 1 LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN NUORISO- JA LIIKUNTATOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ Toiminta-ajatus 1 Nuoriso- ja liikuntatoimen tehtävänä on nuoriso- ja liikuntalautakunnan alaisena edistää toimialallaan nuorison ja koko

Lisätiedot

KERAVAN KAUPUNKI SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ

KERAVAN KAUPUNKI SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ KERAVAN KAUPUNKI SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty: 13.12.2004 Voimaantulo: 1.1.2005 Muutettu: 22.1.2007 Muutettu: 8.12.2008 (jäsenmäärä), voimaantulo 1.1.2009 Muutettu:

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Isojoen työsuojelun toimintaohjelma

Isojoen työsuojelun toimintaohjelma Isojoen työsuojelun toimintaohjelma 2016-2018 JOHDANTO Työsuojelun perustehtävä on tukea työssä jaksamista, työhyvinvointia ja työturvallisuutta tasa-arvoisesti. Työsuojelun toimintaohjelmassa määritellään

Lisätiedot

Miksi työaikaa kohdennetaan? Onko tässä järkeä?

Miksi työaikaa kohdennetaan? Onko tässä järkeä? Miksi työaikaa kohdennetaan? Onko tässä järkeä? Seija Friman 6.5.2015 Tilaisuus, Esittäjä Työajan kohdentaminen Kiekun myötä Kustannuslaskenta & tuottavuusnäkökulma Työajan kohdentaminen mahdollistaa kustannusten

Lisätiedot

5/26/2010. Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI

5/26/2010. Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI Ehdotukset tutkintotoimikuntajärjestelmän kehittämiseksi Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet Ohjausryhmän

Lisätiedot

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatilllinen kuntoutus Työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus eli Tykkuntoutus. Voimassa 1.1.

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatilllinen kuntoutus Työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus eli Tykkuntoutus. Voimassa 1.1. Ammatilllinen kuntoutus Työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus eli Tykkuntoutus Voimassa 1.1.2012 TYK-kuntoutus Työkyky ja ansiomahdollisuudet ovat olennaisesti heikentyneet sairauden vuoksi tai asianmukaisesti

Lisätiedot

Niiltä osin kuin tehtävät hoitaa kuntayhtymä tai muu ulkopuolinen toimija, sosiaali- ja terveyslautakunta toimii ko. palveluiden tilaajan roolissa.

Niiltä osin kuin tehtävät hoitaa kuntayhtymä tai muu ulkopuolinen toimija, sosiaali- ja terveyslautakunta toimii ko. palveluiden tilaajan roolissa. Riihimäen kaupunki JOHTOSÄÄNNÖT SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 26.1.2015 Voimaantulo 1.4.2015 1. LUKU SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA 1 Toimiala Sosiaali- ja terveystoimialan

Lisätiedot

Henkilöstöyksikön ohje 1.6.2011. Huomautus ja varoitus virka- ja työsuhteessa. mukaisesti työn suorittamisesta.

Henkilöstöyksikön ohje 1.6.2011. Huomautus ja varoitus virka- ja työsuhteessa. mukaisesti työn suorittamisesta. Henkilöstöyksikön ohje 1.6.2011 Huomautus ja varoitus virka- ja työsuhteessa Viranhaltijan on suoritettava virkasuhteeseen kuuluvat tehtävät asianmukaisesti ja viivytyksettä noudattaen asianomaisia säännöksiä

Lisätiedot

Oulun kaupunki Oulu-Koillismaan pelastusliikelaitoksen johtosääntö

Oulun kaupunki Oulu-Koillismaan pelastusliikelaitoksen johtosääntö Oulun kaupunki Oulu-Koillismaan pelastusliikelaitoksen johtosääntö päätöspäivä voimaantulo Johtamisjärjestelmätoimikunta 5.10.2012 22 Yhdistymishallitus 7.11.2012 118 Kaupunginvaltuusto 12.11.2012 16 1.1.2013

Lisätiedot

Henkilöstön asema maakuntauudistuksen yhteydessä Maakuntauudistuksen projektiryhmän liikkeenluovutusta koskeva päätös

Henkilöstön asema maakuntauudistuksen yhteydessä Maakuntauudistuksen projektiryhmän liikkeenluovutusta koskeva päätös Henkilöstön asema maakuntauudistuksen yhteydessä Maakuntauudistuksen projektiryhmän liikkeenluovutusta koskeva päätös 23.8.2016 Maakuntauudistuksen projektiryhmän päätös 23.8.2016 Säädetään erikseen siitä,

Lisätiedot

Lääkehoidon toteuttaminen vanhuspalveluissa Vanhustyön johdon päivä, PSAVI, Marja-Leena Arffman Terveydenhuollon ylitarkastaja

Lääkehoidon toteuttaminen vanhuspalveluissa Vanhustyön johdon päivä, PSAVI, Marja-Leena Arffman Terveydenhuollon ylitarkastaja Lääkehoidon toteuttaminen vanhuspalveluissa Vanhustyön johdon päivä, PSAVI, 20.3.2014 Terveydenhuollon ylitarkastaja Lääkkeen käyttötarkoitukset Lievittää oireita Lääke Auttaa terveydentilan tai sairauden

Lisätiedot

Henkilöstösopimus tulee voimaan, kun kaikki sopijaosapuolet ovat sopimuksen allekirjoittaneet. Siirtymisen ajankohta:

Henkilöstösopimus tulee voimaan, kun kaikki sopijaosapuolet ovat sopimuksen allekirjoittaneet. Siirtymisen ajankohta: LOHJAN KAUPUNGIN JA PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAISEN SOSIAALI- JA TERVEYS-PALVELUJEN HENKILÖSTÖSOPIMUS Yhtymähallitus 18.9.2012 liite 109 Sopijaosapuolet: Lohjan yhdistymishallitus Perusturvakuntayhtymä

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

YHDENVERTAISUUSKYSELY

YHDENVERTAISUUSKYSELY YHDENVERTAISUUSKYSELY Hyvä oikeusministeriöläinen, Tervetuloa vastaamaan ministeriön yhdenvertaisuuskyselyyn! Vastaukset annetaan ja niitä käsitellään anonyymisti. Vastaamalla olet mukana kehittämässä

Lisätiedot

Tampereen seurakuntien henkilöstösuunnitelman laadinta / Eija Mukari

Tampereen seurakuntien henkilöstösuunnitelman laadinta / Eija Mukari Tampereen seurakuntien henkilöstösuunnitelman laadinta / Eija Mukari Tampereen ev.lut. seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto hyväksyi Henkilöstösuunnitelmamme toukokuussa 2014. Aiempi Henkilöstösuunnitelmaa

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2012

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2012 HENKILÖSTÖRAPORTTI 2012 2 Sisällys 1 Toimintavuosi 2012... 3 2 Tunnusluvut... 3 2.1 Henkilöstön määrä ja rakenne... 3 2.2 Henkilöstön ikä... 3 2.3 Palvelussuhteen pituus... 4 2.4 Vaihtuvuus... 4 2.5 Eläkeelle

Lisätiedot

PÄIHDEONGELMAISTEN HOITOONOHJAUSOHJE

PÄIHDEONGELMAISTEN HOITOONOHJAUSOHJE 2013 PÄIHDEONGELMAISTEN HOITOONOHJAUSOHJE 25.9.2013 Versio 1.0 Lapin ammattiopisto Lapin matkailuopisto Lapin Urheiluopisto Lapin oppisopimuskeskus 1 (8) Sisällysluettelo 1 ALKOHOLIN JA MUIDEN PÄIHTEIDEN

Lisätiedot

KUNNALLINEN ASETUSKOKOELMA Nro 1 KESKI-POHJANMAAN JA PIETARSAAREN ALUEEN PELASTUSLAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ

KUNNALLINEN ASETUSKOKOELMA Nro 1 KESKI-POHJANMAAN JA PIETARSAAREN ALUEEN PELASTUSLAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ KOKKOLAN KAUPUNKI I KUNNALLINEN ASETUSKOKOELMA Nro 1 KESKI-POHJANMAAN JA PIETARSAAREN ALUEEN PELASTUSLAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ Kokkolan kaupunginvaltuuston hyväksymä 12.5.2003, vsto muuttanut 25.10.2010 77.

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/ (5) Kaupunginhallitus Kj/ Päätös Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.

Helsingin kaupunki Esityslista 17/ (5) Kaupunginhallitus Kj/ Päätös Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle. Helsingin kaupunki Esityslista 17/2014 1 (5) Päätöshistoria 22.04.2014 469 Päätös päätti panna asian pöydälle. Esittelijä kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Leena Mickwitz, kaupunginsihteeri, puhelin: 310

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PUHEMIESNEUVOSTON EHDOTUS 1/2010 vp Puhemiesneuvoston ehdotus laiksi eduskunnan virkamiehistä annetun lain 10 ja 71 :n, eduskunnan työjärjestyksen 73 :n ja eduskunnan kanslian ohjesäännön muuttamisesta

Lisätiedot

TK II arviointi/ kuntoutujanäkökulma

TK II arviointi/ kuntoutujanäkökulma TK II arviointi/ kuntoutujanäkökulma THL 21.5.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 Työelämän murros ja rakennemuutos Palveluala kasvaa, teollisuus vähenee Organisaatioiden uudelleenjärjestelyt (esim. fuusiot)

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

YHTEISTOIMINTAMENETTELY LIIKKEEN LUOVUTUKSESSA

YHTEISTOIMINTAMENETTELY LIIKKEEN LUOVUTUKSESSA 1 YHTEISTOIMINTAMENETTELY LIIKKEEN LUOVUTUKSESSA Ennen kuin työnantaja päättää yhteistoimintamenettelyn piiriin kuluvasta asiasta, siitä on neuvoteltava yhteistoiminnan hengessä yksimielisyyden saavuttamiseksi.

Lisätiedot

Aktiivisen tuen avaimet

Aktiivisen tuen avaimet SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN Aktiivisen tuen avaimet Työntekijän työhyvinvoinnin tukeminen Ammatillinen kuntoutus Työntekijällä on sairauden vuoksi uhka tulla työkyvyttömäksi lähivuosina. Ammatillisen

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaarikeskustelu ja Pomotsekki työhyvinvoinnin tukena Työkaarikeskustelu Työhyvinvointi rakennetaan yhdessä Eri-ikäisten työkykyä ja työssä onnistumista

Lisätiedot