VTT:n strateginen ja toiminnallinen arviointi. Loppuraportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VTT:n strateginen ja toiminnallinen arviointi. Loppuraportti"

Transkriptio

1 VTT:n strateginen ja toiminnallinen arviointi Loppuraportti Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Innovaatio 64/2010

2

3 marja-liisa niinikoski kaisa lähteenmäki-smith petri uusikylä katri haila antti eronen tuomas raivio piia Pessala jarkko vesa VTT:n strateginen ja toiminnallinen arviointi Loppuraportti Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Innovaatio 64/2010

4

5 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Innovaatio 64/2010 Arbets- och näringsministeriets publikationer Innovationer 64/2010 MEE Publications Innovation 64/2010 Tekijät Författare Authors Marja-Liisa Niinikoski, Kaisa Lähteenmäki-Smith, Petri Uusikylä, Katri Haila ja Antti Eronen Net Effect oy Tuomas Raivio ja Piia Pessala Gaia Consulting Oy Jarkko Vesa CCC Oy Julkaisun nimi Titel Title VTT:n strateginen ja toiminnallinen arviointi Julkaisuaika Publiceringstid Date Syyskuu 2010 Toimeksiantaja(t) Uppdragsgivare Commissioned by Työ- ja elinkeinoministeriö Arbets- och näringsministeriet Ministry of Employment and the Economy Toimielimen asettamispäivä Organets tillsättningsdatum Date of appointment Tiivistelmä Referat Abstract Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen (VTT) strateginen ja toiminnallinen arviointi toteutettiin tammi-elokuussa Arviointi organisoitiin kolmen arviointitehtävän ympärille: 1) VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä, 2) VTT:n asema TEM -konsernin osana sekä 3) VTT:n toiminta. Lähtökohtana oli oletus siitä, että VTT:llä on keskeinen rooli kansallisessa innovaatiojärjestelmässä ja tutkimuskentässä sekä yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. Nämä roolit ovat riippuvaisia tavoista, joilla VTT on asemoitunut suhteessa teknologia- ja osaamisaluevalintoihin sekä kansallisiin ja kansainvälisiin tutkimus- ja innovaatioverkostoihin. VTT:llä on moninaisia rooleja, joista raportti tarkastelee seuraavia: tutkimustoiminta, asiantuntemuksen välittäminen ja tiedonsiirto, vaikuttaminen ja tiedon tuottaminen päätöksentekoa varten, tutkimus-, kehittämis- ja innovaatioverkostojen rakentaminen, yritysten innovaatio- ja liiketoiminnan kehittäminen sekä tutkimustulosten kaupallistaminen, sekä investointien kohdistamisessa (mm. osaamisen infrastruktuuriin tai alueellisiin innovaatioympäristöihin). VTT:n roolien painotukset vaihtelevat sen mukaan tarkastellaanko niitä VTT:n tutkijoiden, johdon, asiakkaiden tai yhteistyökumppanien näkökulmasta. Näkemyserot nousevat esille myös kansallisten ja kansainvälisten näkökulmien kohdalla. Arvioinnin aineistot muodostuivat laajasta asiakirja-aineistosta, henkilö- ja ryhmähaastatteluista ja sähköisestä kyselystä sekä vastaavien ulkomaisten tutkimusorganiasatioiden vertailusta (SRI, Yhdysvallat, Imec, Belgia ja TNO, Hollanti). VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä on määrittynyt pitkään suomalaisen elinkeinoelämän ja suuryritysten tarpeista käsin, ja tässä roolissa VTT on onnistunut hyvin. Kiinnostavan kansainvälisen tutkimuslaitosprofiilin aikaansaamisessa tämä lähtökohta on kuitenkin jatkossa riittämätön. Kansainvälisesti merkittävän profiilin rakentaminen edellyttää edelleen yhteistyötä suurten teollisten toimijoiden kanssa mutta jatkossa globaalin työnjaon puitteissa, ei enää kansallisesti organisoituen. VTT:n tulevaisuuden kilpailukyvyn kannalta tämä on merkittävin yksittäinen haaste sekä VTT:n sisäiselle kehittämiselle että kansalliselle konserniohjaukselle. Toiminnallisen arvioinnin valossa tähän haasteeseen liittyy myös kaupallistamisen käytännöt ja organisaation sisäiset toimintatavat (ml. rekrytointi ja kielipolitiikka). Työ- ja elinkeinoministeriön yhdyshenkilöt: innovaatio-osasto / Sakari Immonen, puh Asiasanat Nyckelord Key words VTT, innovaatiojärjestelmä, tutkimusorganisaatioiden ohjaus, strategia ja sen jalkautuminen ISSN ISBN Kokonaissivumäärä Sidoantal Pages 119 Julkaisija Utgivare Published by Työ- ja elinkeinoministeriö Arbets- och näringsministeriet Ministry of Employment and the Economy Kieli Språk Language Suomi, finska, finnish Vain sähköinen julkaisu

6

7 Esipuhe Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) on teettänyt konsulttityönä Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen (VTT) strategisen ja toiminnallisen arvioinnin. Arviointihanke sisältyy TEM 2010 muutosohjelmaan, jonka tavoitteena on ministeriökonsernin toiminnan ja rakenteiden kehittäminen ja vaikuttavuuden parantaminen. Arvioinnissa on tarkasteltu VTT:n roolia ja toimintaa kansallisessa innovaatiojärjestelmässä ja osana työ- ja elinkeino-ministeriön hallinnonalan laajaa kokonaisuutta sekä lisäksi arvioitu VTT:n organisaation ja johtamisjärjestelmän toimivuutta ja tehokkuutta. Arvioinnin mukaan VTT on kyennyt vastaamaan menestyksellisesti omistajan ja asiakkaiden odotuksiin. Pohjoismaiden suurimpana teknologian alan tutkimusorganisaationa VTT:llä on tunnustettu asema suomalaisen elinkeinoelämän kilpailukyvyn sekä työllisyyden ja hyvinvoinnin rakentajana. VTT:n oma kilpailukyky on perustunut kykyyn ylläpitää ja uudistaa moniteknologista osaamistaan ja yhdistää sitä luovasti yhteistyökumppaneiden osaamiseen. VTT on kasvanut kansallisesta tutkimuslaitoksesta kansainväliseksi toimijaksi, mutta on vasta alkutaipaleella todellisen kansainvälistymisen tiellä. VTT:n tulevaisuuden haasteiksi nousee kyky ja taito hyödyntää laajasti muualla maailmassa luotua tietovarantoa ja kytkeytyä uusiin globaaleihin arvoketjuihin. Tähän liittyvät pitkän tähtäimen valinnat edellyttävät VTT:n strategian ja myös omistajan tahtotilan selkeyttämistä. Strategisen, perusosaamista kehittävän tutkimuksen alueella VTT edistää innovaatiopolitiikan tavoitteita keskittymällä tärkeisiin teknologia-aloihin ja toimimalla yhteistyössä laajan kumppaniverkoston kanssa. Prosessia, jolla VTT ohjaa omaa strategista tutkimustaan, pidetään toimivana. Suuntautumista maksullisissa toimeksiannoissa avainasiakkaisiin, erityisesti monikansallisiin yrityksiin, pidetään myös oikeana valintana. Pk-yrityksille tarjoavat innovaatiopalveluja VTT:n ohella muutkin tahot kuten ammattikorkeakoulut ja alueelliset kehittämis- ja teknologiakeskukset. Yhtenä keskeisenä menestystekijänä korostetaan sitä, että VTT:llä on suurena ja moniteknologisena tutkimusorganisaationa kyky investoida monipuoliseen ja korkeatasoiseen tutkimusinfrastruktuuriin ja kaupallista hyödyntämiseen tähtääviin demonstraatio- ja pilottilaitoksiin. Tämän näkökohdan merkitys ei ole riittävästi tunnistettu VTT:n toiminnassa. VTT painottaa strategiassaan ja viestinnässään voimakkaasti rooliaan tutkimuksen kaupallistamisessa. Tutkimuslähtöisen liiketoiminnan edistäminen on otettu huomioon jo strategisen tutkimuksen ohjelmissa. VTT:n asiakasyritykset katsovat kuitenkin tämän tehtävän kuuluvan itselleen eivätkä ole täysin mieltäneet tätä VTT:n roolia. Tutkimustulosten omistus- ja käyttöoikeuksista ja kaupallistamisesta sopiminen edellyttää aina eri osapuolten intressien sovittamista. VTT:n kohdalla tarpeetonta jännitettä voitaneen lieventää oikeanlaisella viestinnällä.

8 Arvioinnin on toteuttanut Net Effect Oy:n arvioitsijat Marja-Liisa Niinikoski, Kaisa Lähteenmäki, Petri Uusikylä, Katri Haila ja Antti Eronen sekä Gaia Consulting Oy:n arvioitsijat Tuomas Raivio, Piia Pessala ja Jarkko Vesa. Arvioinnin tueksi kutsuttiin eri sidosryhmistä koostuva asiantuntijaryhmä, jonka puheenjohtajana on toiminut teollisuusneuvos Sakari Immonen työ- ja elinkeinoministeriöstä ja jäseninä Head of Research Lauri Oksanen, Nokia Siemens Networks, Kari-Pekka Estola, VTT:n hallituksen jäsen , teknologiajohtaja Petra Lundström, Fortum Oyj, johtaja Jari Romanainen, Tekes, professori Karl-Erik Michelsen, Lappeenrannan teknillinen yliopisto sekä työ- ja elinkeinoministeriöstä kaupallinen neuvos Tapio Laamanen, ylijohtaja Sirkka Vilkamo, neuvotteleva virkamies Pirjo Kutinlahti ja neuvotteleva virkamies Tero Kuitunen. VTT:n edustajina ohjausryhmätyöskentelyyn ovat osallistuneet kehitysjohtaja Petri Kalliokoski ja teknologia-asiantuntija Seija Koppinen. Työ- ja elinkeinoministeriö kiittää hankkeen ohjausryhmää aktiivisesta osallistumisesta arviointityön ohjaamiseen. Ministeriö kiittää myös Net Effect Oy:n ja Gaia Consulting Oy:n asiantuntijoita vaativan ja moniulotteisen arviointitehtävän taitavasta ja asiantuntevasta toteuttamisesta. Helsingissä syyskuussa 2010 SAKARI IMMONEN teollisuusneuvos arvioinnin ohjausryhmän puheenjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

9 Sisältö Esipuhe... 5 Tiivistelmä... 9 VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä VTT osana TEM-konsernia Toiminnan arviointi Johdanto Arviointitehtävä ja arviointimetodologia Arvioinnin menetelmät, tutkimusasetelma ja aineistot Arvioinnin viitekehys: tulkintamme innovaatiojärjestelmästä Tulevaisuusvaihtoehtojen muotoilu VTT tänään Viitekehys Rooli innovaatiojärjestelmässä Vaikuttaminen ja tiedon tuottaminen päätöksentekoa varten. 25 Tutkimustoiminta ja asiantuntemuksen välittäminen Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatioverkostojen rakentaminen. 28 Yritysten innovaatio- ja liiketoiminnan kehittäminen (teknologian keinoin) Tutkimustulosten kaupallistaminen Tuloksellisuus ja sen mittaaminen Toiminnallinen ja organisaation kuvaus Perusrahoituksen kohdentaminen Osaamispääoman johtaminen ja uudistuminen Konserniohjaus ja sen käytännöt tänään Strateginen arviointi Kansallisen intressin määrittely Strategisen fokusoitumisen haaste Priorisointi hyödyntäjäryhmien intressien välillä Politiikkaohjauksen vaikutukset globaalin pelaajan alueelliseen rooliin Strateginen liittoutuminen ja verkostojen rakentaminen Kansallisesta kansainväliseksi eurooppalaistumisen kautta Painopiste projektiliiketoiminnasta strategisiin kumppanuuksiin VTT:n roolin tarkastelu strategisen arvioinnin pohjalta Konserninohjauksen toimivuus Toiminnallinen arviointi Arviointi prosessinäkökulmasta Arviointi asiakasnäkökulmasta ja toiminnan käyttäjälähtöisyys. 76

10 4.3 Johtamisen, oppimisen ja uudistumisen arviointi Aluenäkökulma Organisaation kansainvälistyminen Kolme strategista vaihtoehtoa Johtopäätökset VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä VTT osana TEM-konsernia Toiminnan arviointi Kirjallisuus Liite 1 Arviointikysymykset Liite 2 Tehdyt henkilö- ja yrityshaastattelut Liite 3 Tehdyt fokusryhmähaastattelut Liite 4 VTT:n yhteiskunnallinen merkitys; kyselyn tulokset Liite 5 Aineistoluettelo Liite 6 Lyhyet benchmarking-kuvakuset Kuvio 1. VTT:n osallistuminen käynnissä oleviin SHOK -ohjelmiin (tieto ) Kuvio 2. VTT:n organisaation periaatepiiros Kuvio 3. Toimintaympäristön muutostekijät Kuvio 4. Kriittiseet menestystekijät, niiden asettamat vaatimukset ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus Kuvio 5. Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet Kuvio 6. VTT:n vuoden 2010 tulostavoitteisiin liittyvät tunnusluvut Kuvio 7. Kontribuutiolähtöinen konserninohjauksen malli Kuvio 8. VTT:n keskeiset prosessit Kuvio 9. Tulevaisuusvaihtoehdot Taulukko 1. Menneisyyden malli ja sen implikaatiot Taulukko 2. Eurooppalainen tutkimusorganisaatioiden fuusio ja sen implikaatiot Taulukko 3. Globaali VTT ja sen implikaatiot

11 Tiivistelmä Raportti tiivistää keskeisimmät havainnot ja johtopäätökset Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen (VTT) strategisesta ja toiminnallisesta arvioinnista. Arviointi on toteutettu tammi-elokuussa 2010 ja se on osa työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) muutosohjelmaa, jonka tavoitteena on kehittää TEM-konsernin rakenteita, sisäistä yhteistyötä ja konsernin osien toimintaa. VTT:n arviointi organisoitiin kolmen keskeisen arviointikokonaisuuden ympärille: 1) VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä, 2) VTT:n asema TEM -konsernin osana sekä 3) VTT:n toiminta. Arvioinnin lähtökohtana oli oletus siitä, että VTT:llä on keskeinen rooli osana innovaatiojärjestelmää suomalaisten päätöksentekijöiden ja tutkimuskentän, samoin kuin yhteiskunnan kannalta laajemminkin. Tämä rooli ja asema ovat merkittävässä määrin riippuvaisia tavoista, joilla VTT on asemoitunut suhteessa teknologia- ja osaamisaluevalintoihin ja kansallisiin ja kansainvälisiin tutkimus- ja innovaatioverkostoihin. Tavat, joilla VTT johtaa ja ohjaa osaamistaan sekä voimavarojaan on riippuvainen paitsi sen omasta toiminnasta, myös sen yhteistyöstä osana laajempaa innovaatiojärjestelmää sekä tavoista, joilla TEM ohjaa VTT:tä ja hyödyntää sen voimavaroja konsernin, innovaatiojärjestelmän ja yhteiskunnan kannalta. Innovaatiojärjestelmän toimijat sisällytettiin laajasti arvioinnin aineisto-otokseen haastatteluin (sekä tutkimus- ja innovaatiotoimijat että yritysedustajat). Kotimaisten toimijoiden lisäksi haastateltiin ulkomailla toimivien yritysten ja tutkimuslaitosten edustajia. Julkisen sektorin odotuksia ja näkemyksiä kansallisella tasolla kartoitettiin sähköisen kyselyn kautta. Arvioinnin toteutusta tuki laajapohjainen TEM:n johtama ohjausryhmä, jossa sekä VTT, yliopistot että yritykset olivat edustettuina. VTT:llä on pitkän historian omaavana kansallisesti keskeisenä tutkimusorganisaationa moninaisia rooleja. Olemme keskittyneet näistä seuraaviin: tutkimustoiminta, asiantuntemuksen välittäminen ja tiedonsiirto, vaikuttaminen ja tiedon tuottaminen päätöksentekoa varten, tutkimus-, kehittämis- ja innovaatioverkostojen rakentaminen, yritysten innovaatio- ja liiketoiminnan kehittäminen sekä tutkimustulosten kaupallistaminen. Lisäksi olemme tarkastelleet mahdollisuuksien mukaan VTT:n roolia investointien kohdistamisessa, joko investointien tekijänä (esim. osaamisen infrastruktuuriin tai alueellisiin innovaatioympäristöihin) tai näiden kohdentamiseen välillisesti vaikuttamalla. Roolit näyttäytyvät hyvin eri tavalla riippuen siitä, tarkastellaanko niitä VTT:n sisältä tutkija- ja johtonäkökulmasta, vai asiakas- tai yhteistyökumppaninäkökulmasta käsin. Vastaavasti eroja nousee esille myös kansallisten ja kansainvälisten näkökulmien kohdalla. Olemme pyrkineet kattamaan nämä näkökulmat käyttämällä sekä toisen että ensimmäisen käden lähteitä. Tärkeimmät arviointiaineistot muodostuivat laajasta asiakirja-aineistosta, henkilö- ja ryhmähaastatteluista ja sähköisestä kyselystä sekä kansainvälisestä benchmarking-osiosta, jossa vertailukohtina 9

12 olivat SRI (Yhdysvallat), Imec (Belgia) ja TNO (Alankomaat). Asiakirja-aineistoihin sisältyivät muun muassa VTT:n omat laajat strategia-, arviointi- ja seuranta-aineostot, kansallisen tason seuranta-aineistot ja raportit ja kansainväliset politiikka- ja tutkimusraportit. Oman arviointiaineistonsa on muodostanut runsas haastatteluaineisto. Näitä arviointiaineistoja täydentää valittujen ulkomaisten vertailuorganisaatioiden asiakirja- ja haastatteluaineistot. VTT:lle hahmoteltujen roolien valossa otamme johtopäätöksissä kantaa sekä tutkimustoiminnan ja tiedonsiirron rooleihin että verkostojen rakentamiseen ja hyödyntämiseen, yritysten innovaatio- ja liiketoiminnan kehittämisen ja kaupallistamisen rooleihin. Yleisellä tasolla selvältä näyttää, että vaikuttaminen ja päätöksentekoa tukeva toiminta on väistämättä alisteinen muille rooleille. VTT ei ole sektoritutkimuslaitos, eikä sitä ole tarve tähän suuntaan kehittää jatkossakaan. Olemme luokitelleet arvioinnin johtopäätökset kolmen arviointiteemamme ympärille ja pyrkineet kussakin ottamaan kantaa VTT:n roolin tulevaisuudessa. VTT:llä moninaisiin rooleihin liittyy myös kysymys asiakkuuksista, toisin sanoen siitä, kenen kanssa yhdessä toimien ja millaisia asiakkaita ensisijaisesti palvellen mikä rooleista korostuu eniten. Rooleihin liittyy myös asiakkuuksiin liittyviä jännitteitä ja VTT:llä on tässä suhteessa edelleen strategisia valintoja tehtävänään. Asiantuntemuksen välittäminen osana verkostoja, TEM-konsernia ja eurooppalaista tutkimus- ja innovaatiojärjestelmää on VTT:n keskeinen rooli tänään. Kysymykset, kenelle ja millä ehdoin asiantuntemusta välitetään, ratkaistaan yhä enemmän asiakaslähtöisesti markkinoilla ja kansainvälisten konsortioiden ja verkostojen osana. Kansainvälisten asiakkaiden merkitys on kasvanut ja suuryrityskumppanuudet ovat pk-yrityksiä keskeisempi kohderyhmä, pois lukien VTT Expert Services toiminto, jossa asiakkaista kolme neljäsosaa on pk-yrityksiä. Yksi puoli osaamisen ja asiantuntemuksen välittämisestä liittyy kaupallistamiseen liittyviin toimiin. Vaikuttaminen ja tiedon tuottaminen päätöksentekoa varten on yksi VTT:n tärkeimmistä rooleista innovaatiojärjestelmässä. Tarkasteltaessa VTT:tä ensisijaisesti osana kansallista innovaatiojärjestelmää ja TEM-konsernin osana, omistajan tahtotila vaikuttamisen ja päätöksenteon tukemisessa on tulossopimuksen pohjalta selkeä, kuten ovat myös asiakkaiden ja julkisen sektorin odotukset. Vaikka VTT:n strategia ei tätä roolia erityisesti korosta, yhteiskunnallisen vaikuttavuuden mekanismit ovat moninaiset. Tutkimustoiminnan perinteisen roolin osaltakin VTT:n rooliin kohdistuu merkittäviä odotuksia sekä asiakkaiden että omistajan taholta. Rooli lienee niin itsestään selvä, että sitä ei ole erityisesti nostettu esiin nykyisen VTT:n strategisissa tai toiminnallisissa painotuksissa. Rooli onkin hyvin vakiintunut ja VTT:n asema ja imagoltaan VTT on vahva ja luotettava. Tutkimustoiminnan fokus sen sijaan ei ole läheskään itsestään selvä, vaan sen kohdistuminen eri osaamisalueille on edelleen muutoksessa ja todennäköisesti edelleen fokusoitumassa. 10

13 Verkostojen rakentajana VTT:n rooli on tunnistettu ja tärkeänä pidetty, ja odotukset verkostoitumisen hyödyistä ovat korkealla. VTT:n osallistuminen verkostoihin on laajaa. Kriittisten verkostojen hallinta on järjestetty keskitetysti ja tutkijoiden osallistuminen oman aihealueensa verkostoihin on teknologiajohtajien päätäntävallassa. Systemaattinen verkostojen rakentaminen ja globaalin roolin terävöittäminen edellyttänee vahvempaa strategisten kumppanuuksien näkökulmaa verkoston rakentamiseen. Yritysten innovaatio- ja liiketoiminnan kehittäminen korostuu voimakkaasti VTT:n toimintasuunnitelmissa, mutta roolin vastaanotto, omistajan tahtotila ja todellinen kysyntä ovat toistaiseksi epäselviä. Tulevaisuudessa kaupallistamisen rooli korostuu, mutta erityisesti immateriaalioikeuksien rooli kaupallistamisessa todennäköisesti polarisoituu aloittain. Joillakin aloilla, esimerkiksi biotekniikassa, patentit muodostavat kaiken liiketoiminnan kulmakiven, kun taas esimerkiksi ICT:ssä ns. co-creation, ketterät menetelmät, avoimet innovaatiot ja avoin kehitys saattavat olla toiminnan perusta. Tämä edellyttää myös VTT:ltä alakohtaista kaupallistamisen erilaistumista. Kokonaisuutena tutkimustulosten kaupallistamisen rooli on VTT:n toiminnassa hyvin korostunut, mutta suomalainen yrityskenttä ei ainakaan vielä ole ymmärtänyt tai hyväksynyt täysin tätä VTT:n roolia. Arvioinnin pääteemojen osalta raportin keskeiset johtopäätökset voidaan tiivistää seuraavan kymmenen kohdan alle, joissa otetaan kantaa erikoistumiseen, verkostoitumiseen, rooliin yhteiskunnassa ja asiakaspinnassa sekä johtamiseen ja sen käytäntöihin: VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä 1. Kasvu kansallisesta tutkimuslaitoksesta kansainväliseksi toimijaksi on edistynyt, mutta edellyttää edelleen valintojen tekemistä VTT:n rooli kansallisessa innovaatiojärjestelmässä on määrittynyt pitkään suomalaisen elinkeinoelämän tarpeista käsin, ja tässä roolissa VTT on kokonaisuutena tarkastellen onnistunut hyvin. Kiinnostavan kansainvälisen tutkimuslaitosprofiilin aikaansaamisessa tämä lähtökohta on jatkossa riittämätön. Kansainvälisesti merkittävän ja kiinnostavan profiilin rakentaminen tutkimuslaitokselle edellyttää edelleen yhteistyötä suurten teollisten toimijoiden kanssa mutta jatkossa globaalin työnjaon puitteissa, ei enää kansallisesti organisoituen. Tämä on VTT:n toiminnalle ja sen kehittämiselle sekä VTT:n kansalliselle konserniohjaukselle yksittäinen merkittävin haaste

14 2. Keskeisin valinta liittyy tutkimuslaitoksen strategiseen fokusoitumiseen Kansainvälisen profiilin rakentaminen edellyttää edelleen terävöitettyä strategista fokusoitumista teknologia- tai osaamisaluekohtaisesti. Tutkimusinfrastruktuurien rakentamisessa sekä kaupallista hyödyntämistä edistävien demonstraatiohankkeiden ja laitosten aikaansaamisessa suhteet teollisiin toimijoihin, suuryrityksiin ovat ratkaisevassa asemassa. Merkittäviä investointeja infrastruktuureihin ei pystytä rahoittamaan pelkästään julkisin varoin, mutta toisaalta yritykset hakevat toimijoita, joiden kanssa taloudellista riskiä osaamisen luomisessa ja kehittämisessä voidaan jakaa. Vain riittävän suurilla teollisilla toimijoilla on edellytyksiä tehdä merkittäviä infrastruktuurien rakentamiseen asti vaikuttavia investointeja yhteistyöhön tutkimuslaitosten kanssa. 3. Strategisen fokusoitumisen rinnalla edellytetään monitieteisyyttä ja laaja-alaisuutta VTT nauttii arvostusta nimenomaan monitieteisenä ja laaja-alaisena tutkimuslaitoksena. Globaalin työnjaon puitteissa olennaista kuitenkin on, millä osaamisalueilla tutkimuslaitos kykenee kaikkien toimintojensa osalta kansainväliseen kärkeen ja edelläkävijyyteen. Monitieteisyys ja laaja-alaisuus korostuvat erityisesti ydin- tai perusteknologioiden laaja-alaisen soveltamisen näkökulmasta. 4. Suuryritykset on merkittävin hyödyntäjäryhmä jatkossakin pk-sektorin kehittäminen ja sektoritutkimuslaitostehtävä ovat toissijaisia VTT:n toiminnan ensisijainen kohdentaminen pk-sektorin yrityksiin muuttaisi merkittävällä tavalla VTT:n toiminnan logiikkaa, ja se merkitsisi kokonaan uuden strategian laatimista tutkimuslaitoksen toiminnalle. Jos ja kun VTT:tä halutaan kehittää kiinnostavaksi kansainväliseksi tutkimuslaitokseksi, on fokusoituminen suuryrityksiin ensisijainen tavoite ja pk-sektorin kehittämistehtävä näyttäytyy tälle tavoitteelle alisteisena. 5. Toimintojen sijoittamisessa painotetaan teollista kysyntää sekä toiminnan kriittistä massaa Teollisen kysynnän sijoittuminen ei ole olennaisin tutkimuslaitoksen fyysistä sijoittumista määrittävä tekijä. Sitä olennaisempaa näyttäisi olevan kriittisen tutkimusmassan aikaansaaminen tietylle alueelle. Mikäli VTT:n toimintoja hallituksen politiikkatavoitteiden vuoksi alueellistetaan, pitäisi samanaikaisesti varmistua riittävän suurten kokonaisuuksien siirtämisestä tutkimusinfrastruktuureineen. Kokonaisuudessaankin alueellistaminen soveltuu huonosti suomalaisen innovaatiojärjestelmän kehittämisen ydintavoitteisiin. 12

15 6. Tutkimuslaitoksen omat kaupallistamisfunktiot täydentävät muuta osaamisen siirtoa VTT on määrällisesti menestynyt hyvin spinn-off yritysten sekä immateriaalioikeuksilla suojattavissa olevan tiedon tuottamisessa (keksintöilmoitukset, ohjelmistoilmoitukset, patentit). Lisensiointitulot ovat olleet suhteellisen vaatimattomat VTT:n kokonaisbudjetin kannalta. Yksityiskohtaista tietoa spinn-off yritysten taloudellisesta suoriutumisesta ei tässä arvioinnissa tuotettu. VTT osana TEM-konsernia 7. Konserniohjausmallin etuna kokonaisvaltaisuus, heikkoutena väljyys Konserniohjausmalli on tuonut työ- ja elinkeinoministeriön perinteisen tulosohjauksen rinnalle kokonaisvaltaisemman tavan hahmottaa hallinnonalan tavoitteita, tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta. Mittaristot ovat kuitenkin edelleen varsin tulosja tuotospainottuneita. Toiminnan arviointi 8. VTT:n kansainvälistyminen edellyttää toimintakulttuurin muutosta Sekä kilpailutilanteen ja tulevaisuuden aseman että toiminnallisesti ja oman organisaation näkökulmasta VTT:n organisaation tulevaisuuden käytännön toiminnan kannalta merkittävää on myös kansainvälistymiskysymysten ratkaiseminen. Kansainvälistyminen VTT:ssä onkin itsestään selvää ja toimivaa verkostojäsenyyksissä ja monissa yhteishankkeissa. Mikäli VTT:n henkilöstökulttuuria halutaan muuttaa kansainvälisemmäksi, nykyisestä toimintakulttuurista, joka pohjautuu liiaksi suomenkielisyyden korostamiselle, on luovuttava. Kansainvälisen kokemuksen on oltava edellytys johtotehtävissä ja ulkomaisten työllistymisen esteitä on madallettava. Tämä on ennen muuta VTT:n johdon asia, mutta TEM voinee tukea tähän liittyviä toimenpiteitä edellyttämällä vastaavia kielellisiä ja rekrytointiin liittyviä uudistuksia alaisiltaan laitoksilta laajemminkin. 9. VTT:n tutkimustulosten kaupallistaminen on tehostunut merkittävästi, mutta yhteishankkeiden immateriaalioikeuksien järjestelyihin liittyy jännitteitä Tutkimustulosten tehokas kaupallistaminen on tärkeä näkökulma VTT:n kaltaisessa organisaatiossa, jossa toiminnalla on teollista ja liiketoimintarelevanssia. Yhteisrahoitteisissa hankkeissa ongelmaksi on koettu immateriaalioikeuksien jakaminen. Suomalaiset yritykset ovat kokeneet VTT:n vaativan oikeuksia 13 12

16 perusteetta, mutta toisaalta VTT toimii EU-lainsäädännön puitteissa ja myös näkee IPR:n tärkeänä elementtinä oman yhteiskunnan kannalta tärkeän kilpailukykynsä kannalta. Tilanteen selkeyttämiselle näyttää olevan selkeä tarve. Myös VTT:n tulosmittareita olisi uudistettava siten, että niistä ei aiheudu teoreettisiakaan ristiriitatilanteita. 10. Johtamisprosessit on kuvattu ja määritelty, mutta jalkauttaminen on vielä kesken: Tarkastelujaksolla VTT:n johtamisjärjestelmiä ja organisaatiota on radikaalisti uudistettu erittäin hyvään suuntaan. Johtamisprosessit on kuvattu ja vastuutettu hyvin, ja rooleja ja vastuita on pyritty selkeyttämään. Ongelmana kuitenkin edelleen on niiden hyödyntäminen organisaation kaikilla tasoilla, erityisesti tutkimusja palveluprosesseissa. Suorituksen johtaminen jättää helposti alleen omaehtoisen tekemisen, kehittymisen, osaamisen johtamisen ja sisältöjen johtamisen. Osaamisen johtamisen ympyrä ei tällä hetkellä sulkeudu; osaaminen on inventoitu hyvin, mutta tulokset eivät tällä hetkellä johda muutoksiin. VTT:n tulisi panostaa organisaation hahmottamisen helpottamiseen sekä yleisemmin uuden strategisen asemansa kommunikointiin asiakasyrityksille. Myös markkinointia, yhteydenpitoa toteutusvaiheessa, palveluista tiedottamista ja palveluiden esilletuontia pitäisi tehostaa sekä liiketoiminnallisuuden ja yritystarpeiden ymmärrystä lisätä. 14

17 1 Johdanto Käsillä oleva raportti tiivistää keskeisimmät havainnot ja johtopäätökset Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen (VTT) strategisesta ja toiminnallisesta arvioinnista. Arvioinnin lähtökohtana on sekä VTT:n organisaation ja sen vuonna 2006 alusta toteutetun strategisen uudistuksen toimeenpanon ja uusien toimintamallien jalkautumisen arviointi että laajempi ajankohtaisiin innovaatiopolitiikan ja innovaatiojärjestelmän muutosprosesseihin liittyvä tilanne. Arviointi on osa työ- ja elinkeinoministeriön muutosohjelmaa, jonka tavoitteena on kehittää TEM -konsernin rakenteita, sisäistä yhteistyötä ja konsernin osien toimintaa. Näin ollen arvioinnin tiedonintressit ovat sekä TEM-konsernin kehittämistarpeista kumpuavia että VTT:n omaa strategista johtamista tukevia. Arviointi organisoitiin kolmen keskeisen arviointikokonaisuuden ympärille: 1) VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä, 2) VTT:n asema TEM -konsernin osana, sekä 3) VTT:n toiminta. Hankkeen taustalla on tunnistettu kolme VTT:n kannalta keskeistä toimintaympäristön muutoskokonaisuutta tai megatrendiä: Ensinnäkin ilmastonmuutos, talouden globalisoituminen ja väestön ikääntyminen asettavat uudenlaisia haasteita kansalliselle toimintaympäristölle. Talouden globalisoituminen aiheuttaa tuotannon siirtymistä Suomen rajojen ulkopuolelle ja globalisaatiolla on moninaisia vaikutuksia tutkimus- ja innovaatiotoiminnalle. Toiseksi VTT omalta osaltaan sopeutuu mutta samalla myös vaikuttaa suomalaisen innovaatiojärjestelmän sisäisiin muutoksiin. Innovaatiopolitiikan uudet työkalut, kuten strategisen huippuosaamisen keskittymät, suomalaisen korkeakoulujärjestelmän uudistukset ja sektoritutkimuskentän muutokset heijastuvat merkittävästi VTT:nkin toimintaan, sekä kilpailutilanteen, verkostoitumisen että osaamispohjan näkökulmasta. Kolmanneksi VTT:n kansainvälistymisen ja globaalin tutkimusympäristön näkökulmasta selvää on, että VTT:n tulee kytkeytyä yhä vahvemmin Euroopan unionin tasolle luotuihin tutkimus- ja teknologiayhteistyön rakenteisiin ja laajempaan globaaliin yhteistyöhön. Arvioinnin lähtökohdat ovat monitahoisia. Yleisen toimintaympäristön muutoksesta nousee esimerkiksi vaatimus YK:n ja EU:n ilmastopolitiikan sekä kansallisen energiastrategian huomioimisesta, mitä ilmentää kansallisen strategian tavoite uusiutuvan energian osuuden nostamisesta 38 %:iin loppukulutuksesta vuoteen 2020 mennessä ja ei-päästökauppasektorin päästöjen vähentämisen 16 %:lla vuoteen 2005 verrattuna. Lisäksi esimerkiksi kansallisessa innovaatiostrategiassa on sitouduttu kunnianhimoisiin laadullisiin tavoitteisiin kuten innovaatiotoiminnan edelläkävijyyteen ja luovuuteen kannustavaan asenneilmapiiriin. VTT:n on pystyttävä omalta osaltaan vastaamaan ajankohtaisiin tietotarpeisiin ja ongelmiin sekä tuottamaan tietoa kansallisen ja eurooppalaisen päätöksenteon tueksi. Kansallisen innovaatiojärjestelmän ja VTT:n sisäisen roolin näkökulmasta arvioinnin lähtökohdiksi nousevat sektoritutkimusta koskevat kehittämistavoitteet, kansalliseen 15 14

18 innovaatiostrategiaan perustavat kehittämislinjaukset, yliopistouudistus, valtion tuottavuusohjelmat sekä VTT:ssä jo tehdyt ja tulevat organisaatiouudistukset. Arvioinnissa on oleellista huomioida EU:n tutkimus- ja innovaatiopolitiikka ja sen ajankohtaisimmat linjaukset. VTT:n toimintaa on viime vuosina arvioitu lähinnä osana laajempaa järjestelmää kuten esimerkiksi innovaatiojärjestelmää koskeneessa kansainvälisessä arvioinnissa ja tutkimusohjelmien arvioinneissa. Muutokset toimintaympäristössä ja VTT:n organisaatiossa sen jälkeen, kun vuonna 2004 julkaistiin VTT:n rakenteellisten ja toiminnallisten haasteiden arviointi, ovat merkittäviä. Samalla, kun monet tuon selvityksen toimenpidesuositukset on toimeenpantu, toimintaympäristön tilanne on jatkuvasti myös muuttunut. Tämä edellyttää tutkimusorganisaatioilta itseltään strategista ketteryyttä ja VTT onkin uudistanut strategiaansa, pyrkimyksenä edelläkävijäaseman säilyttäminen valituilla osaamisalueilla. Vuoden 2004 selvityksessä nostettiin esille muun muassa tarve VTT:n roolin ja tehtävien kirkastamiseksi, omatahtoisen toiminnan edellytysten parantaminen ja toiminnallisen itsenäisyyden ja joustavuuden lisääminen hallintomallin uudistamisella ja budjettirahoituksen osuuden merkittävä korotus pidemmän aikavälin toimintaedellytysten varmistamiseksi. Esille nostettiin myös innovaatioympäristön synergisyyden parantaminen kuten esimerkiksi jatkuvan yhteisen visioivan prosessin käynnistäminen, roolien selkeyttäminen innovaatioympäristön toimijoiden kesken ja IPR- ja hinnoittelupelisääntöjen selkeyttäminen, samoin kuin suunnitelmallinen verkottuminen ja kansainvälistyminen kuten esimerkiksi syvällinen globaali verkottuminen sekä markkinaosaajien että teknologiaosaajien kanssa valituilla painopistealueilla, ulkomaisten asiakkuuksien aikaansaanti ja syventäminen aidoksi kumppanuudeksi sekä EU:n ulkopuolella tapahtuvaan kansainvälistymiseen johtavan suunnitelman laadinta ja sen määrätietoinen toteutus. Selvitys korosti, että mahdollisuuksien tunnistamisesta ja strategisesta ennakoivuudesta ja ketteryydestä tulisi muodostaa VTT:n uusi strateginen fokus teknologiatutkijasta innovaatioihin ohjaavan partnerin rooliin 1. Monet tuolloin esille nostetuista tarpeista ja tavoitteista ovat mukana kysymyksenasettelussa, vaikka paljon muutoksia on tapahtunut myös kansallisessa ja kansainvälisessä toimintaympäristössä ja kehityskulku vuodesta 2004 vuoden 2006 organisaatiouudistuksen kautta tähän päivään onkin monipolvinen. Monet näistä tekijöistä ovat vaikuttaneet VTT:n organisaatiouudistukseen ja syvälliseen toiminnan ja strategian uudistamiseen lähdettäessä (vuodesta 2006 alkaen). Tavat, joilla organisaatio on kyennyt uudistamaan itseään ja toimintatapojaan ja tällä tavoin näin vastaamaan myös toimintaympäristön uusiin haasteisiin, on arviointimme analyysin kohteena. Arviointitehtävä ja valitut menetelmät niihin vastaamiseksi on kuvattu ja perusteltu lähemmin seuraavassa alaluvussa. 1 Lähde: VTT:n rakenteellisten ja toiminnallisten haasteiden arviointi, 2004, s

19 1.1 Arviointitehtävä ja arviointimetodologia Arvioinnin tarkoituksena on ollut tuottaa suoraan hyödynnettävää tietoa tilaajan eli TEM:n käyttöön sen pyrkiessä kehittämään toimintatapojaan omalta osaltaan innovaatiojärjestelmän toiminnan tehostamiseksi ja TEM-konsernin eri organisaatioiden vuorovaikutuksen parantamiseksi. Arvioinnin tavoitteena on ollut arvioida VTT:n toiminnan haasteita seuraavan 10 vuoden aikana sekä tunnistaa kehittämistarpeita kansallisessa innovaatiostrategiassa tunnistettujen haasteiden ja tavoitteiden kuten muun muassa talouden osaamispohjan vahvistaminen, liiketoiminnan globaalistuminen, kysyntä- ja käyttäjälähtöisyyden vahvistaminen, kannustaminen kasvuyrittäjyyteen, t&k&i yhteistyörakenteiden kehittäminen kannalta. Lisäksi arvioinnin tarkoituksena on ollut edesauttaa VTT:n osaamisen uudistumista sekä kehittää VTT:n johtamista ja konserni- ja tulosohjausta TEM:n hallinnonalalla. Arviointikysymykset on kuvattu yksityiskohtaisemmin liitteessä 1. Kysymykset on organisoitu arviointiteemoittain: Mikä on VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä? Miten VTT toimii osana TEM-konsernia? Mitkä ovat VTT:n tärkeimmät roolit toiminnallisesta näkökulmasta? Kysymyksissä nousevat esille VTT:n erilaiset roolit. Joitakin teemoja on lähestytty horisontaalisina, koko arvioinnin läpi kulkevina näkökulmina (mm. johtamiseen liittyvät kysymykset tai vaikuttavuus). Kysymyksiä on lähestytty VTT:n nykyisten ja tulevaisuuden potentiaalisten roolien kautta:millaisena VTT:n rooli näyttäytyy, millainen VTT:n rooli on tällä hetkellä, ja millainen VTT:n rooli voisi olla. Asiakirja-analyysissa olemme myös kiinnostuneet tavoista, joilla VTT:n rooli toteutuu. Olemme kysyneet, miten VTT luo edellytyksiä rooliensa vahvistamiselle/ kehittämiselle eri tasoilla, ja miten sen tulisi tai voisi näitä entistä tehokkaammin luoda. Olemme tarkastelleet seuraavia rooleja ja kysyneet millainen on VTT:n rooli suhteessa seuraaviin rooleihin: Tutkimustoiminta Asiantuntemuksen välittäminen Vaikuttaminen ja tiedon tuottaminen päätöksentekoa varten Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatioverkostojen rakentaminen Yritysten innovaatio- ja liiketoiminnan kehittäminen Tutkimustulosten kaupallistaminen Lisäksi olemme tarkastelleet mahdollisuuksien mukaan VTT:n roolia investointien kohdistamisessa, joko investointien tekijänä (esim. osaamisen infrastruktuuriin tai alueellisiin innovaatioympäristöihin) tai näiden kohdentamiseen välillisesti vaikuttamalla. Kunkin roolin yhteydessä ulottuvuuksina on mahdollisuuksien mukaan huomioitu kansallinen, kansainvälinen ja globaali verkostotoimijuus ja kansallisesti myös alueellinen rooli ja sen merkitys

20 Arvioinnin toteutuksen eri vaiheissa arvioitsijoiden työtä on tukenut laajapohjainen ja aktiivinen ohjausryhmä. Ohjausryhmä kokoontui arvioinnin aikana kuusi kertaa. Ohjausryhmän puheenjohtajana toimi teollisuusneuvos Sakari Immonen TEM:stä. Muut jäsenet olivat seuraavat: Petra Lundstrom (Fortum), Karl-Erik Michelsen (LUT), Lauri Oksanen (Nokia-Siemens Networks), Jari Romanainen (Tekes), Pirjo Kutinlahti, Sirkka Vilkamo, Tapio Laamanen ja Tero Kuitunen (TEM), Kari-Pekka Estola, sekä Petri Kalliokoski ja Seija Koppinen (VTT). 1.2 Arvioinnin menetelmät, tutkimusasetelma ja aineistot Menetelmällisesti arvioinnin haaste on pyritty ottamaan haltuun aineistojen, näkökulmien ja menetelmien triangulaatiota hyödyntämällä. Tämä tarkoittaa sekä monimenetelmällisyyttä että näkökulmien moninaisuutta. Arviointi on pyrkinyt kartoittamaan kolmen temaattisen kokonaisuuden sisältämiä kysymyksiä tutkimusorganisaation tuloksellisuuden ja toiminnallisen tehokkuuden logiikasta sekä määrällisin että laadullisin menetelmin, hyödyntäen arvioinnin toteutuksessa monipuolisesti sekä innovaatiotoiminnan kannalta keskeisten toimijoiden näkemyksiä ja kokemuksia sekä kartoittamalla ja analysoimalla sekä määrällisiä että laadullisia tilasto- ja seuranta-aineistoja. Hankkeen aineistojen kokoamisessa on voitu myös hyödyntää monipuolisesti VTT:n omia strategia-, arviointi- ja seuranta-aineistoja, sekä TEM-konsernin ja innovaatiotoimijoiden tuottamia aineistoja ja asiakirjoja. Arvioinnin lähtökohtana oli oletus siitä, että VTT:llä on keskeinen rooli osana innovaatiojärjestelmää ja yhteiskunnassa. Tämä rooli ja asema ovat merkittävässä määrin riippuvaisia tavoista, joilla VTT on asemoitunut suhteessa teknologia- ja osaamisaluevalintoihin ja kansallisiin ja kansainvälisiin tutkimus- ja innovaatioverkostoihin. Tavat, joilla VTT johtaa ja ohjaa osaamistaan ja voimavarojaan on riippuvainen paitsi sen omasta toiminnasta, myös sen yhteistyöstä osana laajempaa innovaatiojärjestelmää että myös tavoista, joilla TEM ohjaa VTT:tä ja hyödyntää sen voimavaroja konsernin, innovaatiojärjestelmän ja yhteiskunnan hyödyksi. Innovaatiojärjestelmän toimijat sisällytettiin erityisesti kansallisella tasolla laajasti aineistootokseen haastattelujen muodossa (sekä tutkimus- ja innovaatiotoimijat että yritysedustajat), kun taas julkisen sektorin odotuksia ja näkemyksiä kansallisella tasolla selvitettiin erityisesti sähköisen kyselyn kautta. Menetelmistä tärkeimpiä ovat arvioinnissa olleet seuraavat: Asiakirja-analyysi VTT:n seuranta- ja arviointitiedon kartoittamiseksi, kansallisen innovaatiojärjestelmän linjauksien ja EU-tason valintojen ja strategisten valintojen analysoimiseksi ja samalla VTT:n toimintaympäristön edellytysten ja haasteiden kartoittamiseksi. Sähköinen kysely, jolla kartoitettiin innovaatiojärjestelmän ja julkisen sektorin toimijoiden laajempia näkemyksiä VTT:n yhteiskunnallisesta merkityksestä. 18

21 Kyselyyn vastasi noin 80 henkilöä, jotka edustivat varsin tasaisesti erilaisia organisaatioita: yliopistoja ja ammattikorkeakouluja, ministeriöitä, seudullisia kehittämisorganisaatioita, säätiöitä ja järjestöjä. Lukumääräisesti suurin vastaajaryhmä olivat erilaisten järjestöjen edustajat. Kyselyssä käytettiin lähtökohtaisesti samaa kohderyhmää, jota oli hyödynnetty Suomen innovaatiojärjestelmän kansainvälisessä arvioinnissa. Haastattelut:2, joiden tarkoituksena oli kartoittaa nykytilaa ja tulevaisuuden vaihtoehtoja innovaatiojärjestelmän sekä VTT:n organisoinnin, ohjaamisen, johtamisen ja asiakkuuksien kannalta. Asiantuntijahaastattelut: 30 henkilöhaastattelua Asiakashaastattelut: 15 yrityshaastattelua Fokusryhmähaastattelut: toiminnan arvioinnin osana toteutetut haastattelut VTT:n henkilöstön kanssa, joilla kartoitettiin strategian jalkautumista ja näkemyksiä tutkijatasolla. Kansainvälinen benchmarking: Näkemystä VTT:n roolista Suomen kansallisessa innovaatiojärjestelmässä sekä kansainvälisessä toiminnassa on syvennetty vertaamalla sitä muissa maissa toimiviin vastaaviin laitoksiin ja kartoittamalla kansainvälisten asiakkaiden näkemyksiä. Kolme benchmarking tapausta kartoittivat VTT:n strategisten valintojen ja toiminnallisen organisoitumisen toimivuutta ja vaihtoehtoja suhteessa valittuihin kansainvälisiin yhteistyöorganisaatioihin ja kilpailijoihin. Vertailukohtina ovat olleet SRI (Yhdysvallat), Imec (Belgia) ja TNO (Alankomaat). Benchmarking tehtiin pääosin olemassa olevan asiakirja-aineiston pohjalta, täydennettynä haastatteluilla. Kohteet valittiin yhteistyössä ohjausryhmän kanssa ja VTT:n vuorovaikutuksella ja tapausten valintavaiheessa tiedonkeruuta ja alustavaa analyysia tehtiin laajemmasta vertailuorganisaatioiden joukosta (mm. Israelissa toimiva Weizmann Institute, Heinrich Hertz Institute (osa Frauenhoferia), Saksa fraunhofer.de/) Työpaja: Konserniohjauksen käytäntöjä ja prosesseja ja seurannan käytäntöjä ja mittareita kartoittava vuorovaikutteinen työpaja, johon osallistui yhdeksän henkilöä eri innovaatiojärjestelmän organisaatioista. Työpajassa tunnistettiin nykyisen konserni- ja tulosohjauksen toimivia ja kehittämistä edellyttäviä käytäntöjä. Arvioinnissa on pyritty säilyttämään tasapaino nykytilanteen kuvauksen (nykyinen strategia ja sen toteutumisaste, mahdolliset syyt ja seuraukset niistä heikkouksista ja vahvuuksista, joita tässä on hahmotettavissa) ja tulevaisuuskuvan (polut mahdollisiin tulevaisuuden rooleihin) välillä. Toteutumisen edellytyksiin voidaan vaikuttaa eri tasoilla ja eri tavoin. Tästä syystä myös toiminnalliset suositukset koh- 2 Lista haastateltavista henkilöistä liitteissä 2 ja

22 distetaan sekä VTT:lle itselleen, TEM-konsernille ohjaavana toimijana, että joissain tapauksissa innovaatiojärjestelmän toimijoille laajemmin. Työn tavoite on tulevaisuussuuntautunut ja olemme pyrkineet myös toteutukseen, joka mahdollistaa havaintojen ja toimenpide-ehdotusten hyödyntämisen jo arvioinnin aikana. Skenaarioiden sijaan olemme päätyneet käyttämään arvioinnissa tulevaisuusvaihtoehtoja. 1.3 Arvioinnin viitekehys: tulkintamme innovaatiojärjestelmästä Toteutetussa VTT:n arviointihankkeen yksi keskeinen arviointiosuus koskee VTT:n roolia kansallisessa innovaatiojärjestelmässä. Tällaisenaan VTT:n arvovalta ja nykyinen asema nivoutuvat vahvasti sen pitkään historiaan kansallisena teknologia- ja tutkimusorganisaationa. VTT:n toiminta ulottuu 1940-luvun alkuun, jolloin laki valtion teknillisestä tutkimuslaitoksesta annettiin. VTT:n perustamista ja historiaa sekä sen toiminnan kehittymistä vuosikymmenten aikana on tarkasteltu muun muassa Michelsenin (1993) toimesta sekä osana Suomen teknologiapolitiikan kehitysvaiheita (Murto ym. 2007). Tutkimuslaitos on perinteisesti palvellut suomalaisen teollisuuden kilpailukyvyn kehittämistä teknologian keinoin, ja tutkimuslaitoksen toiminnan painopisteet ovat voimakkaasti heijastelleet kunakin ajanjaksona laajemminkin suomalaisen yhteiskunnan ja julkisen politiikan määrittelemiä kehittämistarpeita. Kun 1990-luvun alussa suomalaista tiede- ja teknologiapolitiikkaa ja sen harjoittamista jäsentäväksi käsitteeksi tuotiin kansallisen innovaatiojärjestelmän käsite, on sen merkitys heijastunut myös tämän arvioinnin kysymyksenasetteluun. VTT:n roolia on nimenomaan haluttu arvioinnin toimeksiantajan puolelta lähestyä kansallisen innovaatiojärjestelmän viitekehyksestä käsin. Mainittu käsite jäsentää roolien tarkastelun ja arvioinnin tiedon ja osaamisen tuottamisen ja sen hyödyntämisen rooleista käsin kiinnittäen huomion niihin tekijöihin, toimintatapoihin, mekanismeihin sekä vuorovaikutussuhteisiin, joilla sekä tiedon tuottamista että sen hyödyntämistä ja näihin vaikuttavia toimintaympäristötekijöitä pyritään edistämään ja vahvistamaan.3 Tässä arvioinnissa omaksumamme näkemyksen mukaan innovaatiojärjestelmä on jatkuvan institutionaalisen kehitysprosessin alainen ja samalla myös kunakin hetkenä tietynlaisen kehitysprosessin lopputulema. Siinä eri toimijoiden väliset vuorovaikutussuhteet ja roolit jäsentyvät monitasoisen ja monimuotoisen vuorovaikutus- ja muotoutumisjärjestelmän kautta. Arvioinnissa tämä institutionaalinen 3 Innovaatiojärjestelmän määritelmät ovat varsin vakiintuneita ja suomalaisessa keskustelussa niitä on operationalisoitu erityisesti kansallisessa innovaatioselonteossa. Kansallisen innovaatiojärjestelmän rationaliteetti voidaan kyseenalaistaa tutkimus- ja innovaatiotoiminnan pitkälle menevän globalisaation myötä, mutta samalla erityisesti Suomessa on rahoitus- ja tukirakenteiden ja strategisten linjausten valossa merkitystä edelleen myös kansallisella järjestelmällä, johon voidaan katsoa kuuluvan ne yksityisen ja julkisen innovaatioverkoston toimijat, joiden toiminnat luovat, välittävät ja muokkaavat teknologisia ja muita innovaatioita (mukaeltu Freeman 1987) tai ne suhteet, joilla hyödyllistä ja taloudellisesti hyödynnettävää tiedon ja teknologiansiirtoa tapahtuu tiettyjen kansallisten rajojen puitteissa (Lundvall 1992). 20

23 näkemys tulee esille muun muassa siten, että tarkastelemme VTT:n rooliin liittyviä keskenään jännitteistenkin odotusten valossa, joita arviointiaineistossa tulee esille. Tiedon ja osaamisen tuottamisen näkökulmasta tarkastelimme VTT:n roolia tässä hankkeessa erityisesti osaamisen kehittämisen ja sen uudistamisen kannalta sekä niiden tekijöiden osalta, joilla tuohon osaamisen syntymiseen ja kehittymiseen voidaan vaikuttaa. Tässä suhteessa keskeisessä asemassa olivat mm. kysymykset investoinneista tutkimusinfrastruktuureihin sekä verkostosuhteet yliopistoihin ja muihin tiedon tuottajiin sekä osaamisen hyödyntäjiin. Tiedon ja osaamisen hyödyntämisen osalta tarkastelimme erilaisia hyödyntäjäryhmiä kuten suuryritykset, pk-yritykset ja julkishallinto, sekä niiden relevanssia VTT:n toiminnan ja sen kehittymisen kannalta. Toisaalta kiinnitimme huomiota VTT:n omiin prosesseihin ja mekanismeihin tiedon ja osaamisen hyödyntämisessä, jolloin keskiöön nousivat muun muassa tutkimus- ja kehittämistoiminnasta syntyvien immateriaalisten oikeuksien kaupallinen hyödyntäminen ja ne reunaehdot, joilla tutkimusorganisaatiota johdetaan ja ohjataan. Hankkeen ohjausryhmän ensimmäisessä kokouksessa tuotiin esille tarve, että innovaatiojärjestelmässä olevia rooleja tulisi tarkastella kokonaisuutena ja sitten erikseen arvioida sitä, mitkä näistä rooleista voisivat olla VTT:n vastuulla. Tämä näkökulma tuodaan tässä arviointiraportissa soveltuvin osin esille painottaen kuitenkin VTT-lähtöistä roolitarkastelua arvioinnin alkuperäisen toimeksiannon mukaisesti. 1.4 Tulevaisuusvaihtoehtojen muotoilu Yksi toimeksiantomme ydintehtävistä on ollut arvioida VTT:n toiminnan haasteita ja kehittämistarpeita seuraavan 10 vuoden aikana. Tehtävänannossamme ja toimeksiantomme työsuunnitelmassa tätä on hahmotettu politiikka-analyysin ja arvioinnin monimenetelmällisin välinein, mutta ei varsinaisia tulevaisuudentutkimuksen menetelmiä hyödyntäen. Analyysiä ja johtopäätöksiä muotoillessamme havaitsimme kuitenkin varsin varhaisessa vaiheessa, että jonkinlainen mahdollisten maailmojen ja vaihtoehtoisten tulevaisuuspolkujen hahmottaminen antaisi analyysillemme sellaista ryhtiä, joka auttaisi lukijaystävällisen ja käytännössä sovellettavan raportin työstämisessä. Kysyimme siis, millaisia strategisia vaihtoehtoja on hahmotettavissa niiden näkemysten valossa, joita aineistostamme nousee suhteessa 10 vuoden aikajänteeseen ja toiminnan haasteisiin. Tulevaisuusvaihtoehdot ovat tässä suhteessa raportissamme eräänlainen heuristinen väline ideaalityypittely, jonka avulla voimme rakenteistaa aineistomme havaintoja analyyttiseen ja toiminnallisesti merkitykselliseen muotoon. Samalla selvää on, että monet havainnoista on jo huomioitu VTT:n omassa strategiatyössä. Tulevaisuusvaihtoehtojen tarkoituksena on tunnistaa vaihtoehtoja tulevaisuuden epävarmuuksien minimoimiseksi ja toimijoiden vaihtoehtojen osoittamiseksi. Vaihtoehtojen muodostamisessa lähdemme liikkeelle visiosta ja kysymme mitkä ovat 20 21

24 todennäköisimmät mahdolliset toimintamallit, joilla näihin voidaan päästä. Visioiden tunnistamisessa hyödynnettiin myös haastatteluaineistoja, joissa nostettiin esille VTT:n toiminnan organisoimisen ja johtamisen, samoin kuin innovaatiojärjestelmän kannalta oleellisimpia ja todennäköisimpiä vaihtoehtoja. Millä toimilla voidaan rakentaa polku, jolla nämä eri vaihtoehdot ovat mahdollisia, on myös toimenpidesuositusten kannalta oleellinen kysymys. Toimintaympäristön muutostekijät, joihin tulevaisuusvaihtoehdot nivoutuvat, ovat tuttuja monista viimeaikaisista selvityksistä. Muutostekijöiden keskeisinä ajureina toimivat ihmiskunnan yhteiset globaalit haasteet ( grand challenges ). Vuoden 2006 jälkeisessä Suomessa on koettu merkittäviä taloudellisia murroksia ja yhteiskunnallinen muutosprosessi on syventynyt. Tavaroiden, pääomien, informaation ja osaamisen liikkuvuuden vapauttaminen on muokannut maailmanmarkkinoita ja haastanut myös Suomen perinteiset tuotantorakenteet. Valtioneuvoston kanslian vuonna 2006 julkaisemassa Globalisaation haasteet Euroopalle -raportissa Richard Baldwin kuvaa globalisaation luonnetta arvaamattomaksi. Tiedonvälityksen ja sen koordinoinnin kustannusten putoaminen on mahdollistanut yhä erilaisempien tehtävien kilpailuttamisen globaalisti. Vastakkain eivät ole enää niinkään eri maiden yritykset ja toimialat, vaan samaa työtä tekevät yksittäiset työntekijät eri maissa ja globaaliin työnjakoon välillisesti vaikuttavat julkisen toiminnan muodot.4 Maailmanlaajuisen talouskriisin on nähty haastavan suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan ja teollisen rakenteen perusteita. Ihmisten välisen vuorovaikutuksen, uusien ideoiden ja palvelulähtöisyyden on osin nähty edesauttavan uudenlaiseen elinvoimaisuuteen pyrkimistä ja sitä kautta kilpailukyvyn luomiseen. Teollisen ajan rakenteista pitäisi pystyä siirtymään ihmis- ja ratkaisukeskeiseen palvelutalouteen.5 Samoin globaalin järjestelmän rakenne on ollut syvässä muutoksessa. Viimeisten vuosikymmenten kaksinapaisuuden sijaan maailmanjärjestelmästä on tullut selkeästi moninapainen, jolloin esimerkiksi erilaisten yhteistyömahdollisuuksien kartoittaminen Kiinan, Intian, Brasilian ja Venäjän kanssa on merkittävä uudistuskyvyn ja uusien markkinoiden lähde. Globalisaation syventyessä palvelutalouden merkitys korostuu ja sekä yhteiskunnalliset että organisaatiokohtaiset haasteet ovat globaaleja. Energian, ympäristön, luonnonvarojen ja ilmastonmuutoksen ympärille rakentuvat tulevaisuuden suuret kysymykset ja sitä myötä taloudelliset mahdollisuudet.6 Uudenlaisen kasvun koetaan olevan mahdollista irtautumalla instituutiokeskeisistä identiteeteistä sekä tuote- ja tuotantolähtöisistä näkökulmista. Tilalle tarvitaan verkottuvaa palvelutaloutta, jossa kasvu syntyy yksittäisiä toimijoita laajemmissa kokonaisuuksissa. Käyttäjä- ja ratkaisulähtöisyys ovat uuden maailman avainsanat.7 Verkottuneen talouden ymmärretään mullistavan monella eri tasolla 4 Baldwin, Richard: Globalisaatio: suuret osittumiset. Globalisaation haasteet Euroopalle: Talousneuvoston sihteeristön globalisaatioselvitys - osa 1. Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 16/2006, Nurmio, Aarne ja Turkki, Teppo (toim.): Elinvoimainen Suomi. Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra, Helsinki 2010, 3. 6 emt., emt., 20 22

25 perinteisiä rakenteita, työnjakoa ja toimintatapoja.8 Erilaisten resurssien vapaa globaali liikkuminen pakottaa elämään vahvemmin osana verkostoa. Suomen paikan ja mahdollisuuksien tunnistaminen globaalin työnjaon maailmassa on yksi tulevaisuuden haasteista. Suomalaisen teollisuuden vahva ydin nähdään luonnollisena ponnahduslautana kasvuhakuisen ja kansainvälisen palveluliiketoiminnan rakentamiseen. Samoin uusien innovaatioiden kautta syntyvät liiketoimintamahdollisuudet tulee yhä tehokkaammin tunnistaa ja kaupallistaa. Samalla tiedonsiirron tarpeet muuttuvat kentällä, jossa suuryritykset ovat siirtäneet tuotantoaan enenevässä määrin Suomen ulkopuolelle ja jossa pk-yritysten tarpeet uusissa alihankintaketjuissa ja verkostoissa edellyttävät käytännönläheisiä sovelluksia ja ratkaisuja.9 Tutkimusorganisaatioilta nämä haasteet edellyttävät huomattavaa kansainvälistymisen astetta. Tässä suhteessa julkisten tutkimuslaitosten kansainvälistymisen muodot ja kehityssuunnat, samoin kuin kansainvälistymisen ajurit ja esteet organisaatioiden sisällä, niiden välisten verkostojen määrittelemänä toiminnallisena edellytyksenä sekä ulkoisista haasteista nousevana kriittisenä haastajana ovat kiinnostava kysymys, jota olemme pyrkineet valaisemaan.10 Kansainvälistymisen haasteita, esteitä ja ajureita on analysoitu vertailevan kartoituksen pohjalta sektoritutkimuksen neuvottelukunnan tilaamassa selvityksessä11, jossa todettiin muun muassa tutkimuskumppanien suuri merkitys, samoin kuin tutkimuksellisen fokuksen merkitys ja tutkimusyhteistyön muodot. Toisaalta esteiksi tunnistettiin rahoitusrakenne, strategisen perusrahoituksen muoto, henkilöstörakenne, ohjauskäytännöt suhteessa omistajaministeriöihin, henkilöstön osaamisprofiili (ml. kielitaito) sekä organisaatioiden koko. VTT:n keskeinen rooli suomalaisessa innovaatioympäristössä asettaa sen näiden kysymysten keskipisteeseen. Tulevaisuusvaihtoehtojen taustalla oleva näkemyksemme ei kyseenalaista edellä esitettyä vahvaa yleistä uskomusta talouskasvun merkityksestä yhteiskunnallisessa kehityksessä ja valtioiden roolia sen edistämisessä. Samanaikaisesti olemme kuitenkin ottaneet huomioon sen kansainvälisen yhteistyö- ja sääntely-ympäristön, jossa talouskasvun edistämiseen ja aikaansaamiseen integroidaan ohjaus- ja sääntelymekanismeja, joilla talouden ei-toivottuja vaikutuksia, kuten ympäristön saastuminen, eriarvoisuus ja nälkäongelmat voidaan hillitä. 8 Eloranta, Ranta, Salmi & Ylä-Anttila (2010): Teollinen Suomi: tuotannon uudistuminen kriisin jälkeen, Helsinki : Sitra ja Edita Publishing Oy. 9 Työryhmäraportti: Yritystoiminnan ja työn murros. Nurmio, Aarne ja Turkka, Teppo (toim.): Elinvoimainen Suomi. Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra, Helsinki 2010, Pursula et al. (2010) Alueelliset innovaatiokeskittymät globaalissa taloudessa. Helsinki: TEM. 10 Kansainvälistymisen haasteita, esteitä ja ajureita on analysoitu vertailevan kartoituksen pohjalta sektoritutkimuksen neuvottelukunnan tilaamassa selvityksessä Loikkanen, Hyytinen, Konttinen & Pelkonen (2010): Internationalisation of Finnish Public Research Organisations - Current state and future perspectives, Helsinki: The Advisory Board for Sectoral Research. Tässä on todettu mm. tutkimuskumppanien suuri merkitys, samoin kuin tutkimuksellisen fokuksen merkitys ja tutkimusyhteistyön muodot. Esteiksi on tunnistettu rahoitusrakenne, strategisen perusrahoituksen muoto, henkilöstörakenne, ohjauskäytännöt suhteessa omistajaministeriöihin, henkilöstön osaamisprofiili (ml. kielitaito) sekä organisaatioiden koko. 11 Loikkanen, Hyytinen, Konttinen & Pelkonen (2010): Internationalisation of Finnish Public Research Organisations - Current state and future perspectives, Helsinki: The Advisory Board for Sectoral Research 23 22

26 2 VTT tänään 2.1 Viitekehys Arvioinnissamme olemme keränneet näkemyksiä ja näyttöä VTT:n roolista suhteessa kansalliseen ja kansainväliseen innovaatiojärjestelmään ja toimintaympäristöön. Kokonaisuudessaan arviointiaineiston valossa VTT:n roolien määrittelyssä näyttää syntyvän jännitteitä useiden tekijöiden suhteen. Tämän luvun alussa jännitteitä ja siten osin keskenään ristiriitaisiakin näkökulmia tarkastellaan tiivistetysti. Näkemyksemme mukaan VTT:n roolin tarkastelun yhteydessä esille tulevat seikat eivät ole pelkästään VTT:n toiminnasta kumpuavia, vaan niiden voidaan nähdä heijastelevan laajemminkin erilaisten toimijoiden odotuksia ja näkemyksiä kansallisesta innovaatiopolitiikasta ja sen toteuttamiseen liittyvien innovaatiojärjestelmän eri toimijoiden välisistä vuorovaikutussuhteista. Näihin kysymyksiin palaamme yksityiskohtaisemmin tämän pääluvun eri jaksoissa. Näiden jännitteiden esiintuomista tämän arviointihankkeen yhteydessä pidämme perusteltuna, koska niiden ymmärtämisellä on keskeinen merkitys VTT:n strategian määrittelyn suhteen, mitä tarkoitusta ja ketä varten VTT on olemassa ja mihin suuntaan tutkimuslaitoksen tulisi kehittyä tässä tehtävässään. Arviointiraportin luvussa 5 esitämme tältä osin tiivistetysti kolme mahdollista VTT:n tulevaisuuskuvaa ja pohdimme niiden edellytyksiä ja implikaatioita myös innovaatiojärjestelmän muiden toimijoiden kannalta. Ensinnäkin globaalissa toimintaympäristössä kansallisen intressin määrittely ja tulkinta eivät näyttäydy yksiselitteisinä. Historiallisesti VTT on palvellut kansallista intressiä edistäessään nimenomaan suomalaisen ja Suomessa toimivan teollisuuden kilpailukykyä teknisen ja teknologisen kehittämisen keinoin. Globalisaatiokehityksen mukanaan tuomat erityisesti monikansallisten yritysten toimintatavat niiden organisoidessa tuotantoaan ja tuotekehitystään maailmanlaajuisesti sekä uusien tieteellisten ja teknologisten suurvaltojen, kuten Kiina ja Intia, nousu (COM (2007) 117 final) ovat omalta osaltaan haastaneet kansallisvaltiolähtöisesti organisoituneen tutkimus- ja kehittämistoiminnan. Toisekseen tasapainon ja roolin määrittely sekä sopivien toimintatapojen löytäminen tiedon tuottamisen ja hyödyntämisen välillä aiheuttaa kitkaa. Arviointiaineiston valossa sekä innovaatiotoiminnan systeemistä luonnetta korostavissa lähestymistavoissa (esim. Smith 1994), tieteellisesti merkittävä tutkimus tai ainakin riittävät yhteydet siihen näyttävät olevan peruslähtökohta myös hyödyntäjiä palvelevassa toiminnassa. Vertailuaineiston valossa tässä suhteessa strategisen rajanpinnan hakeminen suhteessa sekä yliopistoihin että teollisuuteen näyttää erityisesti globaalilla tasolla muodostuvan keskeiseksi kilpailueduksi tutkimuslaitoskentässä. Osaamisen luominen ja kehittäminen näyttäisi edellyttävän myös merkittäviä 24

27 investointeja maailmanluokan tutkimusinfrastruktuureihin. Tässä suhteessa maan/ alueen koko tai sen teollisuuden rakenne sinällään ei näyttäisi muodostavan olennaista estettä globaalillekaan innovaatiotoiminnalle. Kolmanneksi kysymys keskeisten hyödyntäjien määrittelystä näyttää jakaantuvan suuryritysten, pk-yritysten sekä julkisen sektorin tietotarpeiden kesken. Arviointiaineiston valossa eri osapuolilla on osin keskenäänkin ristiriitaisia odotuksia suhteessa näihin eri hyödyntäjäryhmiin. Eri hyödyntäjäryhmien priorisointi tapahtuu tutkimuslaitoksen strategian sekä sen liiketoimintakonseptin mukaisesti. Vertailuaineiston valossa esimerkiksi julkisen sektorin rooli voi olla joko kokonaan kumppanuuden ja välillisen hyödyntäjän kautta määrittyvää (Imec) tai se voi muodostaa kysynnällään merkittävän osuuden tutkimuslaitoksen asiakkuuksista (SRI) tai strategia voi olla jotakin tältä väliltä, julkisen sektorin toimijoiden kanssa tai niiden tilauksesta läheisessä yhteistyössä muotoiltu (kuten TNO:n ja myös VTT:n tapauksessa). Hyödyntäjien ja niiden roolien määrittelyyn liittyy olennaisesti kysymys VTT:n toiminnoista kaupallistamistehtävässä suhteessa suuryrityksiin. 2.2 Rooli innovaatiojärjestelmässä VTT:llä on moninaisia muodollisia ja epämuodollisia rooleja tiedon ja osaamisen tuottamisessa sekä niiden välittämisessä hyödyntäjille sekä kansallisessa että kansainvälisessä innovaatiojärjestelmässä. Seuraavassa luvussa peilataan VTT:n strategiaa ja muita toimintaa ohjaavia asiakirjoja johdannossa kuvattuihin mahdollisiin rooleihin innovaatiojärjestelmässä. Erityisesti tarkastellaan sitä millaiseen rooliin VTT itsensä tällä hetkellä asemoi ja miten se suhtautuu esitettyihin mahdollisiin rooleihin. Roolien tarkastelussa huomioidaan myös omistajan tahtotilan näkyminen sekä asiakkaiden näkemys VTT:stä. Luku perustuu pääasiassa asiakirja-analyysille, jota on täydennetty asiakas- ja henkilöstöhaastatteluilla. Vaikuttaminen ja tiedon tuottaminen päätöksentekoa varten VTT:n tulossopimuksen yhtenä vaikuttavuustavoitteena on Tutkimus tuottaa maailmanluokan tuloksia tietyillä aloilla ja parantaa yhteiskunnallisen päätöksenteon tietopohjaa. VTT:n strategiassa tämä vaikuttavuustavoite näyttäytyy kuitenkin vain epäsuorasti mission kautta. Aiemmassa strategiassa eräänä tavoitteena oli valikoitu osallistuminen Suomen julkisen sektorin kehittämiseen. Rooli ei siis korostu keskeisissä toimintaa ohjaavissa dokumenteissa. Myöskään asiakastutkimus ja vaikuttavuusraportointi eivät kata tätä osa-aluetta. Julkishallinnolle ei ole olemassa erillistä myyntiorganisaatiota. Toisaalta asiakastutkimuksissa yli puolet vastaajista kokee VTT:llä olevan joko erittäin tai melko merkittävä rooli yhteiskunnallisen päätöksenteon tukemisessa vastaajan oman toimialan näkökulmasta. Vaikka asiakirja-analyysin valossa rooli ei 25 24

28 ole järin korostunut, mielikuva VTT:stä puolueettomana tiedon tuottajana on vahva. Yksi selitys lienee se, että hallinnonaloilla on paljon epävirallisia, henkilösuhteisiin perustuvia vakiintuneita keskustelukumppaneita, joiden kautta VTT:tä käytetään tarpeen mukaan. Mikäli roolia haluttaisiin korostaa, saattaisi olla perusteltua laajentaa VTT:n asiakasvaikuttavuustutkimusta yhteiskunnallisten toimijoiden sidosryhmätutkimukseksi, jossa VTT:n toiminnan vaikuttavuutta kysyttäisiin myös julkisen sektorin toimijoilta eri alueilla. On kuitenkin huomattava, että laajemmassa mielessä VTT:n yhteiskunnallinen vaikuttavuus rakentuu hyvin monia eri teitä. Yleisesti tutkimuslaitoksen vaikuttavuuksiksi voidaan lukea esim. Taloudelliset vaikutukset Teknologiset ja tiedolliset vaikutukset Tieteelliset vaikutukset Tuotannolliset vaikutukset Vaikutukset yhteistyöhön ja verkottumiseen Vaikutukset inhimilliseen pääomaan Vaikutukset sosiaaliseen ympäristöön Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ja luonnonympäristöön Osallistuminen päätöksentekoon ja kansalaiskeskusteluun. Voidaan todeta, että epäsuorasti VTT on tuottamassa yhteiskunnallista vaikuttavuutta hyvin monen mekanismin kautta - VTT:n toiminnalla on miten tahansa järjestettynä kaikkia yllä kuvattuja vaikutuksia. On kuitenkin kysyttävä, pitäisikö VTT:n julkisrahoitteisena organisaationa korostaa toimintansa ohjaamisessa nykyistä enemmän suoraa vastaamista yhteiskunnallisesti merkittäviin kysymyksiin. Tätä varten olisi kuitenkin määriteltävä yhteiskunnallisesti merkittävät kysymykset sekä niistä VTT:lle lankeavat osuudet ja mekanismit, joilla VTT kysymyksiin vastaa. Tutkimustoiminta ja asiantuntemuksen välittäminen Tutkimustoiminta ja asiantuntemuksen välittäminen on rooli, johon VTT perinteisimmin yhdistetään. Tulossopimuksen 2010 vaikuttavuustavoitteena onkin Tutkimus tuottaa maailmanluokan tuloksia tietyillä aloilla, ja VTT:n strategisena missiona on tuottaa kansainvälistä kilpailukykyä lisääviä tutkimuspalveluja yrityksille, yhteiskunnalle ja muilla asiakkaille. Tutkimustoiminnan rooli on asiakirjoissa varsin korostunut VTT:n tärkeä ja perinteinen rooli, johon myös keskeiset odotukset kohdentuvat. Asiantuntemuksen välittämisen kannalta VTT:n yhdeksi vahvuudeksi koetaan usein monitieteellisyys/-teknologisuus. Tämän myötä VTT:llä asiantuntemusta pystytään yhdistämään erilaisilla uusillakin tavoilla asiakkaiden hyväksi. Toisaalta laaja-alaisuuden vaarana on osaamisen syvyyden kärsiminen, jolloin ei ole mahdollista kehittyä maailmanluokan toimijaksi millään osa-alueella. 26

29 Tässä roolissa erittäin tärkeä on VTT:n strateginen ja omarahoitteinen tutkimus. Kokonaisuus muodostaa sen parametrin, jota yrityksillä ei ole. VTT kutsuu omarahoitteista tutkimustaan investoinniksi tulevaisuuteen, ja pitää eräänä tavoitteenaan parantaa sen avulla tutkimustarjontaansa. Toisaalta suurena haasteena on pystyä ennakoimaan minkälaista osaamista tai palveluita esimerkiksi viiden vuoden kuluttua tarvitaan. Omarahoitteisen tutkimuksen sisältöjä ohjaa strategisen tutkimuksen johtoryhmä soveltaen teknologia- ja innovaatiostrategian linjauksia, ennakointeja ja arviointeja sekä portfolio-ohjausta. Portfolio-ohjauksessa tutkimussisällöt tasapainotetaan huomioiden teknologiapohjaisen strategian toteutuminen, tarvelähtöiset elinkeinoelämän haasteet, konsortio-ohjelmat ja tutkimusaiheen elinkaari. Kutakin teknologiapainoaluetta ohjaa strategisen tutkimuksen ohjausryhmä. Teknologiapainoalueita ovat tällä hetkellä sovellettu materiaalitekniikka, bio- ja kemian prosessit, energia, ICT, teolliset järjestelmät, mikroteknologiat ja elektroniikka sekä palvelut ja rakennettu ympäristö. Ohjausryhmät vastaavat oman painoalueensa projektiportfoliosta ja sen kehittämisestä teknologiastrategian mukaisesti. VTT:n strategisen tutkimuksen12 volyymistä puolet on organisoitu kärkiohjelmiksi ja suuriksi innovaatio-ohjelmiksi ja toinen puoli konsortio- ja muiksi hankkeiksi. Ohjelmissa syntyvät tulokset arvioidaan systemaattisesti ja hyödyntämispotentiaalin kannalta keskeisille alueille luodaan vahva IPR-suoja. Menettelyt ovat perusteltuja ja mahdollistavat hankekokonaisuuden suhteellisen tarkan hallinnan. Tämä edellyttää työntekijöiltä haastavaa kykyä hoitaa useita erilaisia rooleja yhtaikaa. Tällöin voidaan kysyä, jalkautuvatko kaikki aiotut näkökulmat aidosti. Toisaalta hyvän hallintaotteen varjopuolena voi olla siilomaisuus, kun kokonaisuuksia on jaettava erilaisin perustein osiin. Tällöin poikkialaisuus kärsii. Keskeinen, mutta hankalasti vastattava kysymys on, miten omarahoitteisen tutkimuksen hyödyt tulisi valuttaa paitsi VTT:n myös sen asiakasyritysten ja laajemmin yhteiskunnan hyödyksi. Asiakasvaikuttavuuden seurannassa korostuu osaamisen ja tietopohjan vahvistaminen ja 9/10 koti- ja ulkomaisesta asiakkaasta näki tämän tärkeimpänä vaikutuksena 2009 asiakaskyselyssä. Kaupallista hyötyä valotettaessa ulkomaiset asiakkaat vastasivat kotimaisia useammin saaneensa kaupallistettavaa tai tuotteistettavaa hyötyä VTT:n kanssa tehdystä yhteistyöstä. Laajemmin tarkasteltuna voimme kysyä, onko lähdettävä siitä, että VTT:n etu on yhteiskunnan etu, vai tarvitseeko VTT nykyistä terävämpää omistajaohjausta. Kysymys on monipolvinen ja osaltaan myös poliittinen, eikä siihen pystytä vastaamaan tämän arvioinnin puitteissa. 12 Strateginen tutkimus tarkoittaa tässä yhteydessä kaikkea sitä oma- ja yhteisrahoitteista tutkimustoimintaa, jota VTT toteuttaa ja jota johtaa tulosvastuullisesti Strateginen tutkimus -niminen toiminto. Rahallisesti tämä tutkimus vastaa n. 70 % VTT:n liikevaihdosta. Tässä yhteydessä erotamme oma-aloitteisen tutkimuksen käsitteen koskemaan sitä tutkimusta, ota VTT tekee omin taloudellisin voimavaroin

30 Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatioverkostojen rakentaminen VTT on mukana lukuisissa EU-, tutkimus- ja yritysverkostoissa. Aineistoista ei kuitenkaan käy ilmi VTT:n rooli, roolin syvyys tai osallistumisen suunnitelmallisuus näissä verkostoissa. Erilaisia jaotteluja, jotka kuvaavat osaltaan verkostoon kuulumista ja sen vaikuttavuutta, ovat mm. Verkoston kutoja / aktiivinen jäsen / passiivinen jäsen Puheenjohtaja/sihteeri/koollekutsuja Keskustelukumppanuus/yhteinen toiminta/yhteiset omistukset. Arvioinnin aikana VTT on tyypitellyt verkostoja organisaationsa Group-tasolla. VTT pitää verkostoja tärkeinä instrumentteina, joilla toteutetaan VTT:n päämääriä. Keskitetyn toimintamallin alle kuuluvat erityisesti Etabloituminen ja VTT:n liiketoimintajärjestelyt Allianssit (strategisesti kriittiset, yrityskumppanuudet ja RTO-yhteisöt) sekä Toimittajat ja alihankkijat VTT-tason puitteissa. Strategisesti kriittisiä alliansseja VTT:llä ovat muun muassa EERA (European Energy Research Alliance), SHOKit, AERTOs (Associated European Research and Technology Organisations, EU ERA-NET projekti), EIT/KIC (European Innovation and Technology Institute funded Knowledge and Innovation Communities) sekä mahdollisesti FP7:n JTI/JU:t (EU Joint Technology Initiative/Joint Undertaking). Strategisesti kriittisiä asiakasalliansseja ovat muun muassa UPM-Kymmenen kanssa perustettu Nanoselluloosakeskus, Kemiran kanssa perustetu Sweet (Center of Water Efficiency Excellence), Oulun PMC-osuuskunta, Oulun kaupungin kanssa perustettu Printocent sekä NULIFE (Nuclear Plant Life Prediction, Network of Excellence EU FP6:ssa). Allianssi- tai liiketoimintajärjestelytyyppisiä yhteyksiä on mm. FIMM:n (Suomen molekyylilääketieteen instituutti), JIIP:n (Joint Institute for Innovation Policy, TNO:n, VTT:n, Joanneum Researchin ja Tecnalian yhteisinstituutti), HTA:n (Heterogenous TEchnology Alliance; CEA:n, FhG:n, CSEM:n ja VTT:n allianssi) sekä GRA:n (Global Research Alliance) kanssa. Kahdenvälisten kumppanuuksien asemointia harkitaan vielä. Lisäksi VTT:llä on joukko toimittajia ja alihankkijoita, joita ei ole tarkoituksenmukaista listata tässä yksityiskohtaisesti. VTT on organisoinut verkostoitumistoiminnan organisaationsa Group-tasolla mallikelpoisesti ja se kuuluu tällä hetkellä useisiin merkittäviin alliansseihin ja kansainvälisiin keskeisiin verkostoihin. Verkostoitumisen jäsentäminen on perusteltua ja toimintatavat selkeät. Asiantuntijaverkostoihin kuuluminen ja ylläpito on hajautettu tutkimusorganisaatioon. Teknologiajohtaja päättää omalla osaamisalueellaan osallistumisesta eri- 28

31 laisiin verkostoihin. Yksilöt ja verkostot luovat kontaktit verkostoihin, joista voi pidemmällä tähtäyksellä olla hyötyä ja joissa yhteistyö voi kehittyä ja syventyä. Asiantuntijaverkostoitumista ei hallita kokonaisuutena. Tämä ei kuitenkaan ole haitta niin kauan kuin päällekkäisyyksiä voidaan välttää, verkostoituminen on perusteltua ja verkostot eivät tuota VTT:n kannalta merkittäviä riskejä. Verkostojen henkilöityminen kuitenkin saattaa käytännössä johtaa siihen, että tutkijat vievät verkostonsa mukanaan. Esimerkkinä VTT:n laajasta osallistumisesta eri verkostoihin voidaan käyttää strategisten huippuosaamisen keskittymien käynnistymisvaiheessa olevaa toimintaa. VTT osallistuu tällä hetkellä kaikkiin muihin paitsi yhteen käynnistyneeseen SHOK -tutkimusohjelmaan (kuva 1). Jos kaikkien ohjelmiin osallistuvien toimijoiden muodostamaa verkostoa tarkastellaan, on VTT sen keskeisin toimija. Kuvio 1. VTT:n osallistuminen käynnissä oleviin SHOK -ohjelmiin (tieto ) TIVIT Oy Co-operative traffic ICT Device and interoperability ecosystem Cloud software Future Internet Next media Flexible services Innovaatiot ja verkostot Energiatehokkaat metallin valmistusprosessit Energia- ja elinkaaritehokkaat koneet Vaativat sovellukset Light and efficient solutions FIMECC OY Valtion teknillinen tutkimuskeskus Tulevaisuuden biojalostamo Älykkäät ja resursseja säästävät tuotantoteknologiat Radikaalit asiakas- ja markkinalähtöiset innovaatiot Future combustion engine power plant Measurement, monitoring and enviromental assessment Smart grids and energy markets CLEEN Oy Metsäklusteri Oy Ylipäätään VTT on kasvavassa määrin koettanut hakeutua virtuaalisiin organisaatioihin. Nämä uudet avaukset toimivat kohtuullisen itsenäisesti. Todennäköisesti VTT on jatkossa yhä enemmän joukkuepelaaja verkostoitumisen ja virtuaaliyhteistyön kautta. Tätä kautta VTT voi menettää itsenäisyyttä ja liikkumavaraa, mutta vastapainoksi toiminnan vaikuttavuus todennäköisesti lisääntyy

32 Yritysten innovaatio- ja liiketoiminnan kehittäminen (teknologian keinoin) VTT:n strategian mukaisesti VTT vauhdittaa uuden teknologiapohjaisen liiketoiminnan synnyttämistä, jolloin tuloksena on teknologiahyötyjä, innovaatioympäristön ja yhteiskunnan hyötyjä sekä asiakas- ja yrityshyötyjä. Asiakas- ja markkinastrategian mukaan VTT:n tavoitteena on asiakkaiden innovaatiokumppanuus. Tätä VTT onkin toteuttanut muun muassa integroimalla KCL:n tutkimusja laboratoriotoiminnot ja perustamalla Kemiran kanssa yhteinen vesitutkimuksen keskuksen. Näistä yksittäisistä esimerkeistä huolimatta tavoitetila on varsin haastava. Haastattelujen mukaan asiakkaiden mielikuva VTT:stä on hyvin perinteinen, ja asiakkaat suhtautuivat tällaiseen palvelukehitykseen jossain määrin oudoksuen. Keskeisimpänä VTT:n tarjoamana hyötynä pidetään tietopohjan ja osaamisen vahvistumista yhteistyön kautta. Hyödyt painottuvat teknologioihin ja menetelmiin innovaatioiden ja kilpailukyvyn kehittämisen sijaan. Toisaalta myös uusia innovaatioita ja merkittäviä parannuksia on syntynyt. Kuitenkin esimerkiksi VTT:n asiakastutkimuksen mukaan VTT:n merkittävimpänä roolina tulevaisuudessa nähdään toimiminen tutkimus- ja testausinfrastruktuurin tarjoajana ja kehittäjänä. Liiketoiminnan synnyttämisessä ja kehittämisessä VTT:llä ei nähdä olevan kovin suurta roolia. VTT:n asiakastutkimuksen mukaan vain n. 10 % kaikista vastaajista on toistaiseksi käyttänyt VTT:n IPR- ja lisensointipalveluja. Onkin selvää, että jos puhutaan asiakasyrityksen tutkimustulosten kaupallistamisesta, tullaan nopeasti yrityksen ydinliiketoimintaan, johon ei välttämättä haluta ulkoisia palveluja mukaan. Toisaalta mikäli palveluja halutaan, ne hankitaan eri markkinoilta VTT:n palveluja ei tunneta ehkä toistaiseksi riittävästi. Aika näyttää, onko tämäntyyppiselle kaupallistamistoiminnalle aidosti kysyntää. Tutkimustulosten kaupallistaminen Nykyinen VTT on suunnitelma- ja strategiatasolla erittäin voimakas omien ja yhteisten hankkeiden tutkimustulosten kaupallistaja. Muutos on ollut voimakas, kun on yritetty ajaa sisään kulttuuria, jossa kaupallistaminen olisi yhteisrahoitteisissa hankkeissa mukana alusta asti. Niinpä VTT:n suurilla strategisen tutkimuksen ohjelmilla on liiketoimintasuunnitelmat sekä koko- tai osapäivätoiminen liiketoimintajohtaja, ja strategian mukaisesti hyödyntämispotentiaalin kannalta keskeisille alueille luodaan vahva IPR-suoja. Strategian mukaisesti VTT kehittää uusia asiakkuudenhallintamalleja. Liiketoiminnallisuus leikkaa vahvasti läpi toiminnan onhan perusteltua että kaikella VTT:llä tehtävä tutkimus tähtää teolliseen hyödyntämiseen. 30

33 VTT:n tutkimustulosten kaupallistaminen voidaan käytännössä jakaa 1) maksulliseen tutkimukseen, jossa aiempia yhteisrahoitteisia tutkimustuloksia viedään yritysten käyttöön tuote-, tuotanto- tai toimintakonsepteina, pilottihankkeina tai prototyyppeinä 2) Lisensointiin, patentointiin ja muuhun vastaavaan IPR:n hallinointiin 3) Startup-yritysten perustamiseen. Haastattelujen mukaan VTT:n ylivoimaisesti tärkein tapa viedä tutkimustuloksia käytäntöön on maksullinen tutkimus. Lisensointi- ja muut IPR-tulot ovat suhteellisen vaatimattomia, mutta niillä alueilla, joilla tuloja on, VTT on voimakas toimija. Systemaattinen startup-yritysten perustamisen tehostaminen on johtanut perustettavien yritysten lukumäärän selkeään kasvuun. VTT:llä on kaksivaiheinen sijoitusstrategia: ensimmäisessä vaiheessa tavoitteena on yrityksen perustaminen ja toisessa vaiheessa lupaavien yritysten jatkorahoittaminen kanssasijoittajien kanssa. Tavoitteena on ns. exit 3 5 vuoden kuluessa. VTT:n pyrkimys tutkimustulosten kaupallistamiseen on perusteltua ainakin kahdesta syystä. Ensiksi kaupallistaminen on välttämätöntä liiketoiminnan synnyttämiseksi näin tuotetaan myös palveluvalikoimaa yritysten innovaatio- ja liiketoiminnan kehittämiselle. Toisaalta yrityskentän kansainvälistyessä ei enää löydy selkeästi suomalaisia kotipesiä IPR-oikeuksien haltijoiksi, jolloin niiden siirtäminen VTT:lle takaa ainakin mahdollisuuden kansalliseen hyödyntämiseen. Yhteisrahoitteisissa hankkeissa ei myöskään aina ole selvää, ryhtyykö mikään mukana olleista yrityksistä suojaamaan IPR:ää, jolloin on olemassa vaaara, että IPR jää suojaamatta. On myös nähtävä, että tulorahoituksella kehitetty IPR on valtion omaisuutta, jota on hoidettava. Asiakashaastatteluissa VTT:n pyrkimys IPR:n suojaamiseen nähtiin kuitenkin varsin ongelmallisena. Käytäntöjä pidettiin jopa kilpailemisena asiakasyritysten kanssa. Käytännön tasolla pyrkimykset ilmeisesti hankaloittavat yhteishankkeiden syntyä, partnereiden osallistumishalukkuutta, hankkeiden käynnistämistä sekä tiedonvaihtoa itse hankkeissa. Ongelma on sikäli systeeminen, että kansalliset ja EY:n valtiontukisäädökset edellyttävät, että mikäli julkisen rahoituksen osuus nousee yli 70 %:iin, ei immateriaalioikeuksia voida luovuttaa yrityksille vastikkeetta, koska tämä olisi kiellettyä valtiontukea. Myös immateriaalioikeuksien päästäminen yhdelle yritykselle liian aikaisessa vaiheessa saattaa johtaa siihen, että jonkin toisen sovellusalueen käyttäminen tulee mahdottomaksi. Myynti ja markkinointi ovat osa kaupallistamista, mutta VTT:n asiakastutkimusten mukaan markkinointitoimenpiteissä nähdään olevan parantamisen varaa, samoin tiedottamisessa. Yleisesti näyttäisi siltä, että VTT:n organisaatio ja sen toiminta hahmottuvat huonosti asiakkaille, mistä enemmän organisaation arvioinnissa. VTT:n strategiassa ja muissa asiakirjalinjauksissa korostetaan liiketoimintapainotuksia. Eräänä syynä tähän saattaa olla aiemmin suunniteltu VTT:n liikelaitostaminen. Liiketoiminnallisuus ei kuitenkaan ole jalkautunut toistaiseksi täysin organisaatioon tai sen toimintatapoihin. Uudet ansaintalogiikat ja 30 31

34 kumppanuudet eivät ole lyöneet itseään ainakaan vielä läpi. Asiakastutkimusten mukaan odotukset VTT:n toiminnalle tutkimustulosten kaupallistajana eivät ole merkittäviä. Erään haastattelukommentin mukaan VTT esiintyy yrityksenä mutta toimii virastona. Olisikin hyvä, jos VTT pystyisi ymmärtämään yritysten liiketoimintaa ja sen tarpeita vielä nykyistä enemmän. Tulevaisuudessa kaupallistamisen rooli korostuu, mutta erityisesti immateriaalioikeuksien rooli kaupallistamisessa todennäköisesti polarisoituu aloittain. Joillakin aloilla, esimerkiksi biotekniikassa, patentit muodostavat kaiken liiketoiminnan kulmakiven, kun taas esimerkiksi ICT:ssä ns. cocreation, ketterät menetelmät, avoimet innovaatiot ja avoin kehitys saattaa olla toiminnan perusta. Tämä edellyttää myös VTT:ltä alakohtaista kaupallistamisen erilaistumista. Kokonaisuutena tutkimustulosten kaupallistamisen rooli on VTT:n toiminnassa hyvin korostunut, mutta suomalainen yrityskenttä ei ainakaan vielä ole ymmärtänyt tai hyväksynyt täysin tätä VTT:n roolia. Tuloksellisuus ja sen mittaaminen Tarkasteltaessa tuloksellisuuden mittaamista suhteessa omaksuttuihin rooleihin, voimme lähteä VTT:n tulossopimuksessa esitetyistä tunnusluvuista, joita ovat seuraavat: Suurten tutkimuskokonaisuuksien osuus VTT:n strategisessa tutkimuksessa (tavoite 50 % v. 2010) Kärki- ja innovaatio-ohjelmien yritysrahoitusosuuden keskimääräinen vuositavoite (65 %) EU-tuottojen kasvu (5 %) Tuotannollisesti tai kaupallisesti hyödynnetyt tai 3 vuoden aikana hyödynnettävät tulokset (70 %) Yksityisen sektorin suurten asiakkaiden määrä (65 kpl) Syntyneet spinoff-yritykset (5 kpl) Maksullinen toiminta (31 % liikevaihdosta) Maksullisen toiminnan ylijäämä (4 M ) Ulkomaiset tuotot (17 % lv) Liikevaihto (104,8 M ) Referoidut artikkelit (450 kpl) Uudet keksintö- ja ohjelmistoilmoitukset (340 kpl) IPR-tuotot (2,4M ) Maksullisen toiminnan asiakastyytyväisyys (4,1/5) Lisäksi VTT:llä on joukko henkisten voimavarojen hallintaan ja kehittämiseen liittyviä tavoitteita. 32

35 VTT:n strategian keskeiset tulosmittarit ovat seuraavat: 1. Vaikuttavuus ja asiakkuudet a. Puolet strategisesta tutkimuksesta tehdään suurissa tutkimuskokonaisuuksissa, ohjelmien yritysrahoitusosuus kasvaa vuosittain ohjelman edetessä b % vaikuttavuuskyselyyn vastaajista on jo hyödyntänyt tai aikoo hyödyntää seuraavan 3 vuoden aikana hanketuloksia tuotannollisesti tai kaupallisesti, projektikohtainen tyytyväisyys maksullisessa toiminnassa vähintään 4,1 2. Talous a. Maksullisen toiminnan kannattavuus 15 % b. Kansainvälisen toiminnan maksulliset tulot kaksinkertaistuvat 3. Prosessit ja toiminnan tehokkuus a. Vuosijaksotetun projektisalkun keskikoko/projektipäällikkö 300 k, projektiarviointi on tehty 95 %:sta projekteista b. Sisäinen asiakastyytyväisyys 3,5, KT:n htv/vtt:n htv-suhde 0,12 0,13 4. Henkilöstö ja osaaminen a. Tärkeillä osaamisalueilla saavutetaan määritelty huippuosaamisen taso b. Henkilöstön kokonaistyytyväisyys on 3,5 Strategian tulosmittarit ovat sopusoinnussa tulossopimuksen ja strategian itsensä kanssa. Strategiapäivityksessä ( ) on nostettu lisäksi tulosmittareihin kansainvälistyminen sekä vuotuiset lisenssi- ja IPR-tulot sekä keksintöilmoitusten lukumäärä. Verrattaessa strategisia tulosmittareita VTT:n strategiaan voidaan todeta, että mittarit ovat suhteellisen yksinkertaisia ja kuvaavat strategian painopistealueita hyvin. Verrattaessa mittareita VTT:n toiminnassaan omaksumiin rooleihin innovaatiojärjestelmässä nähdään, että yritysten palveleminen, liiketoiminnan kehittäminen, IPR-asiat ja muu kaupallistaminen sekä kansainvälistyminen korostuvat strategiapäivityksessä ( ), kun taas yhteiskunnallinen vaikuttaminen sekä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatioverkostojen rakentaminen eivät ole strategisesti esillä. Erilaiset verkostot ovat lähinnä tapoja toteuttaa strategisia tavoitteita, joten on luonnollista, että niiden hyödyntäminen varmistetaan muin keinoin. Mikäli nykyistä merkittävämpi yhteiskunnallinen vaikuttavuus halutaan nostaa strategiseksi tavoitteeksi jollakin aikavälillä, on sitä varten myös tuotettava soveltuva tulosmittaristo. Henkilöstöhaastatteluissa esiin tuotuja mahdollisia yhteiskunnallisen vaikuttavuuden mittareita voisivat olla VTT:n mediaosumat Suomessa ja maailmalla sekä näkyvyys kansainvälisissä konferensseissa. Alueellisen yhteistyön määrää voitaisiin arvioida esimerkiksi suorittamalla VTT:n vaikuttavuusarviointia alueellisten yritysten toimintaedellytysten kannalta

36 2.3 Toiminnallinen ja organisaation kuvaus VTT:n organisaatio on muuttunut tarkastelujaksollamme paljon. Aiemmasta luvun puolen välin 35 itsenäisestä laboratoriosta on siirrytty vuonna 2010 konsernirakenteiseen Group-malliin. Siinä emo-vtt tuottaa arvioinnin tämänhetkisessä ytimessä olevan toiminnan ja hallinnoi tytäryhtiöitä, joita ovat VTT Expert Services Oy, VTT Ventures Oy ja VTT International Oy. Tarkastelemme seuraavassa emo-vtt:n tutkimustoiminnan organisaatiota. Organisaatio ja osaamisen hallinta VTT:ssä työskentelee kaikkiaan henkilöä, joista noin Tutkimus ja kehitys (TK) -toiminnossa. Maantieteellisesti toiminta jakautuu eri puolille Suomea siten, että noin 1700 henkilöä työskentelee pääkaupunkisedulla. Tampereella, Oulussa ja Jyväskylässä toimii kussakin henkilöä. Pienempiä toimipisteitä on useilla muillakin paikkakunnilla, kuten Turussa ja Lappeenrannassa. Organisaation periaatepiirros on esitetty kuviossa 2. Kuvio 2. VTT:n organisaation periaatepiirros Tutkimus ja kehitys -Osaamisen ja suorituksen johtaminen Strateginen tutkimus -Sisältöjen johtaminen Osaamiskeskus Tiimi Tiimi Tiimi Tiimi Osaamisklusteri Asiakasratkaisut -Asiakkuuksien johtaminen Tutkimus ja kehitys (TK) -toiminto vastaa henkilöjohtamisesta, osaamisen kehittämisestä sekä projektien toteuttamisesta ja pitkälti myös niiden myynnistä. Ne myös muodostavat organisaation kompetenssien ohjaamisen rungon. Teknologiapäälliköiden, asiakaspäälliköiden, tutkimuskoordinaattorien ja tiiminvetäjien välinen työnjako vaihtelee merkittävästi riippuen mm. tiimien koosta ja osaamiskeskuksen homogeenisuudesta. TK-toiminto jakaantuu kuuteen osaamisklusteriin, joita jokaista johtaa teknologiajohtaja, ja ne edelleen yhteensä 42 osaamiskeskukseen, joita kutakin johtaa teknologiapäällikkö. Varsinainen tutkimustoiminta tapahtuu tiimeissä, joita on kussakin osaamiskeskuksessa 3 7 kpl. Tiimeissä on 6 10 jäsentä. Tiiminvetäjien työajasta pääosa (60 80 %) kohdistuu projektitoimintaan. 34

37 Oma- ja yhteisrahoitteisesta toiminnasta vastaa Strateginen tutkimus (ST) -toiminto. Se tuottaa n. 70 % VTT:n liikevaihdosta koostuen perusrahoituksen (tulorahoituksen) käytöstä (30 %) ja yhteisrahoitteisesta tutkimuksesta (40 %). Toiminnossa on 7 kpl päätoimisen tutkimusjohtajan vetämiä ohjausryhmiä, yksi kullakin teknologiapaino-alueella, sekä erillisenä liiketoimintatutkimus. Ohjausryhmiin kuuluvat osa-aikaiset tutkimuskoordinaattorit ovat tyypillisesti tutkimus ja kehitys -toiminnon tutkimusprofessoreita tai johtavia tutkijoita. Tutkimuskoordinaattorit, joita on yhteensä noin 40 kpl, vastaavat strategisen tutkimuksen hankekoreista, joihin kuuluvat strateginen tutkimus -toiminnon projektit. Tutkimuskoordinaattorit käyttävät asiakaspäälliköiden tapaan noin 30 % työajastaan tutkimuskoordinointiin. Strategisen tutkimuksen suuntaamisesta vastaa strategisen tutkimuksen johtoryhmä, jota johtaa VTT:n tieteellinen johtaja. Asiakasratkaisut (AR) -toiminto tuottaa noin 30 % VTT:n liikevaihdosta. Toiminnossa kustakin asiakastoimialasta, joita on tänään 9 kpl (vuoden 2011 alusta 8), vastaa asiakasjohtaja, jonka alaisuudessa toimii asiakastiimi. Asiakastiimit koostuvat osa-aikaisista asiakaspäälliköistä, jotka sijaitsevat päätoimisesti osaamiskeskuksissa ja ovat joko teknologiapäälliköitä, tiiminvetäjiä tai tiimien jäseniä. Asiakaspäälliköt käyttävät tyypillisesti noin % työajastaan ao. tehtäviin ja osallistuvat muutoin osaamiskeskusten normaaliin toimintaan. Asiakaspäälliköillä on asiakkuusvastuu avainasiakkaista. Tutkimustoiminta on projektityötä, ja eri projekteihin kerätään henkilöitä eri osista organisaatiota. Projektit kohdentuvat Asiakasratkaisut ja Strateginen tutkimus -toiminnoille rahoitustyypin mukaan. Asiakasratkaisut -toiminto vastaa maksullisesta toiminnasta eli kokonaan ulkopuolisten tahojen rahoittamista hankkeista. Asiakasratkaisut -toiminnon ja Strategisen tutkimuksen talous on eriytetty, samoin kuin näiden henkilökunta. VTT:n organisaatiossa on sekä matriisi-, projekti- että verkosto-organisaation piirteitä. Matriisi- ja projektimaista on Tutkimus ja kehitys -toiminnon organisointi, sekä Strateginen tutkimus- ja Asiakasratkaisut -toimintojen liittyminen kokonaisuuteen. Verkostomaista on eritasoinen yhteistyö organisaation sisällä sekä vahva verkottuminen muihin organisaatioihin. Talouden mittareilla tarkasteltuna VTT:n budjetti ja tuotot ovat kasvusuunnassa ja sekä perusrahoituksen että maksullisen toiminnan osuudet ovat varsin vakaat. VTT:n edustajien mukaan sen toiminnan kasvun nähdään tulevaisuudessa perustuvan kasvaviin tuottoihin yksityiseltä sektorilta kotimaassa ja kansainvälisiltä markkinoilta. Sen sijaan VTT ei näe, että Tekesin tai EU:n kautta saatava rahoitus tulisi merkittävästi kasvamaan. Myös perusrahoituksen kasvu arvellaan maltilliseksi. Käytännön toimintaa koordinoivat operatiiviset johtotiimit, jotka koostuvat strateginen tutkimus-, asiakasratkaisut ja tutkimus ja kehitys -toimintojen tutkimus-, asiakas- ja teknologiajohtajista. Operatiiviset johtotiimit kokoontuvat kuukausittain tavoitteenaan VTT:n operatiivisen johtamisen kehittäminen ja tehostaminen VTT-tasolla. Teknologiajohtaja arvioi resurssien sitoutumisen tilauskannan pohjalta, 35 34

38 asiakasjohtaja käy läpi myyntitilanteen ja tutkimusjohtaja yhteisrahoitteisten ja omarahoitteisten hankkeiden valmistelun. Tavoitteena on myös varmistaa muun muassa IPR-kysymyksien varhainen huomiointi hanke- ja sopimusvalmistelussa. Kolmas tulosvastuullinen toiminto, IP Business, hoitaa VTT:n IPR-asioita. Sen merkitys kokonaisuudessa on toistaiseksi pienehkö. Konsernitoiminnot ei ole tulosvastuullinen toiminto. Sillä on arvioinnissa pienempi, mutta mainitsemisen arvoinen rooli (ks. luvut 2.4. ja 3.7.). Meneillään olevalla strategiakaudella on korostettu panostettavan erityisesti avainasiakkuuksiin, joiden osuutta pyritään merkittävästi kasvattamaan. Näistä useimmat ovat kotimaisia suuryrityksiä. Perusrahoituksen kohdentaminen Eräänä tämän työn kannalta tärkeänä ja erikseen mainitsemisen arvoisena prosessina pidetään strateginen tutkimus -toimintoon liittyvää perusrahoituksen kohdentamista. Rahoituksen kohdentaminen lähtee strategian sisältölinjauksista, jossa määritellään muun muassa tutkimuksen painoalueet ja niiden sisällä uutta luovat ja uudistavat sekä vahvistettavat teknologia-alueet, asiakastoimialalinjaukset sekä suurten tutkimus- ja innovaatio-ohjelmien linjaukset. Vuosisuunnitelmassa tutkimussisältöihin sovelletaan portfolio-ohjausta, jossa näkökulmina ovat teknologiapohjainen strategian toteuttaminen, tarve- ja ongelmalähtöiset elinkeinoelämän ja yhteiskunnan haasteet, konsortio-ohjelmien näkökulmat (EU, Tekes jne.) ja tutkimusaiheen elinkaari. Kohdentamisesta vastaa viime kädessä strategisen tutkimuksen johtoryhmä. Teknologiapainoalueittaisista sisällöistä sekä sisältöjen kehittämisestä linjausdokumenttien mukaisesti vastaavat strategisen tutkimuksen ohjausryhmät, jotka tekevät myös rahoituspäätöksiä sisäisten rahoitushakemusten pohjalta. Johtoryhmän ja ohjausryhmien tavoitteena on edistää vaikuttavien projektikokonaisuuksien muodostamista. Ne ohjaavat ja tekevät perusrahan käyttöä koskevat päätökset eri portfolionäkökulmien perusteella laadittujen rahoituspuitteiden ja strategisesti asetettujen kriteerien perusteella. Hankkeiden muodostuminen perustuu laajapohjaiseen ja vuorovaikutteiseen VTT:n tutkijoiden aktiivisuuteen ideoiden ja hankeaihioiden synnyttämisessä. Pieni osa rahoituksesta kohdistetaan strategialähtöisyys huomioiden VTT:n alueellisen toiminnan kehittämiseen, VTT:llä olevien kansallisesti tärkeiden tutkimusinfrastruktuurien ylläpitoon ja osaamisen henkilöperustaiseen uudistamiseen. Osaamispääoman johtaminen ja uudistuminen Osaamispääoman (Human Capital) johtaminen jakautuu VTT:ssä resursointiin (rekrytointi, projektiresursointi ja tehtäväkierto), suorituksen johtamiseen (tavoitteen asettaminen, osaamisen seuraaminen, palkitseminen), osaamisen johtamiseen 36

39 (osaamisen arviointi, kehityssuunnitelmat, kehityspolut) sekä spiritiiin 13. Osaamispääoman lähtökohdat ja suuntaviivat johdetaan ennakoivasti strategiasta. Osaamispääoman johtamisvastuu on organisaatiolla itsellään, ja VTT:n Human resources -toiminnon tehtävä on tukea osaamispääoman johtamista. Suorituksen johtamisessa korostuu keskijohdon rooli. Tavoitteena on strategian jalkautus, tavoitteiden asettaminen, suorituksen seuranta, palaute ja tarvittaessa korjaavat toimenpiteet sekä palkitseminen. Toiminta on suunniteltu vuosikellon muotoon. Strategian tavoitteet puretaan organisaation eri osien tavoitteiksi ja lopulta henkilökohtaisiksi tavoitteiksi. Tavoitteiden selkeys pyritään varmistamaan. Suoritusta seurataan päivittäistoiminnassa, poikkeustilanteissa ja kehityskeskusteluissa, tavoitteena on aktiivinen välittäminen. Osaamisen arviointi henkilötasolla tapahtuu tutkimus ja kehitys -toiminnon organisaatiossa. Lähi- ja/tai matriisiesimiehet käyvät vuosittain kehityskeskustelun alaistensa kanssa, jossa arvioidaan osaamistilanne ja sen kehitystarpeet. Osaamistilanne arvioidaan strategiasta johdetulla jaottelulla. Vuosittaiset VTT:n yhteiset kehityskeskustelurungot toimitetaan keskitetysti ERP-järjestelmän kautta, johon myös tulokset kirjataan. Järjestelmän avulla saadaan arvioijien käsityksen mukaan erittäin monipuolinen ja kuvaava inventaario VTT:n osaamistilanteesta johdon käyttöön. Kehityssuunnitelmat tehdään ja kehityspolut suunnitellaan lähiesimiesten kanssa. Nykyinen kompetenssimalli on kehitetty vuonna 2008 ja siinä on yhdeksän yleiskompetenssia, seitsemän johtamiskompetenssia ja yli 100 teknologia- ja palvelukompetenssia jaettuina yli 400 substanssikompetenssiin. Myös kompetenssiyhdistelmiä on arvotettu nostamalla tietyt kompetenssiyhdistelmät maailmanluokan kompetensseiksi ja tietyt lupaaviksi maailmanluokan teknologisiksi kompetensseiksi. Osaamispääoman johtaminen pyrkii kokonaisuutena määrittelemään strategian, kehityksen, tuottavuuden, kriittiset osaamisalueet linjaamaan mitä osaamisia tarvitaan eri rooleissa eri organisaatiotasoilla tunnistamaan henkilöiden vahvuudet ja kehitystarpeet näitä taustoja varten visualisoimaan kompetenssien kehityksen tukemaan henkilöstösuunnittelua sekä auttaa löytämään kompetentit henkilöt VTT:n sisältä eri tehtäviin. Koko henkilöstön osalta pyritään substanssitasolla systemaattisesti vahvistamaan huippuosaamista, tunnistamaan uusia osaamisalueita ja ylläpitämään perusosaamisalueita. Keskijohdon osalta tavoitteena on liiketoiminta- ja kansainvälistymisvalmiuksien kehittäminen ja johdon osalta johtamiskompetenssit. Osa osaamispääoman johtamista on luonnollisesti rekrytointi. Sitä ohjaavat suorien tarpeiden lisäksi henkilöstörakenteen seuranta ja johdon arviot. 13 Haastattelut 36 37

40 2.4 Konserniohjaus ja sen käytännöt tänään Valtiovarainministeriön konserniohjaustyöryhmän (VM 134:00/2009) mukaan valtion konserniohjauksella tarkoitetaan sellaisia valtioneuvostotasoisia tai kaikki ministeriöt, virastot ja laitokset kattavia ohjaus- ja johtamismenettelyjä ja yhtenäisiä periaatteita, joilla pyritään edistämään kokonaisuuksien hallintaa, poikkihallinnollisuutta, tuloksellisuuden varmistamista sekä tuottavuutta ja kustannustehokkuutta hallinnon päätöksenteossa ja päätösten toimeenpanossa. Valtiovarainministeriön näkemys poikkeaa työ- ja elinkeinoministeriön konsernilinjauksista siinä, että edellisessä konserniohjaus nähdään nimenomaan koko valtioneuvostotasoisena ja kaikki ministeriöt sekä hallinnonalat kattavana ohjausmenettelynä. Työ- ja elinkeinoministeriössä puolestaan konsernistrategia mielletään TEMin hallinnonalan erilliset strategiat ja politiikkalinjaukset yhteen kokoavaksi ohjausvälineeksi, jonka tehtävänä on taata linjausten ja toimien samansuuntaisuus eri osissa laajaa organisaatiota, lisätä reagointikykyä äkillisissä muutostilanteissa ja auttaa oman roolin ymmärtämisessä hallinnonalan sisällä ja koko valtiokonsernissa (Joensuu 2009, 53)14. Työ- ja elinkeinoministeriön konsernistrategia15 määrittelee ministeriön ja sen hallinnonalan tehtävän seuraavasti: TEM-konserni on suomalaisen työ- ja elinkeinoelämän toimintaympäristön rakentaja. Konsernin tehtävänä on vahvistaa talouden ja alueiden kilpailukykyä tavalla, joka nostaa osaamista, tuottavuutta ja työllisyysastetta Konsernistrategian taustalla on vuodelle 2015 asetettu tahdon ilmaus siitä, että Suomen ja Euroopan kilpailukyky, työllisyys ja hyvinvointi ovat maailman kärkiluokkaa. Strategia perustuu toimintaympäristön muutostekijöiden analysointiin ja näiden muutostekijöiden tulkintaan ministeriön ydintoimintojen (elinkeino-, innovaatio- ja työllisyyspolitiikka) näkökulmasta. 14 Joensuu, Antti (2009). Työ- ja elinkeinoministeriön konsernistrategia ei ole diipadaapaa. Työpoliittinen aikakauskirja 4/ TEM (2010). Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) konsernistrategia: suomalaisen työ- ja elinkeinopolitiikan valintoja

41 Kuvio 3. Toimintaympäristön muutostekijät Talouskriisi -autetaan nuoria työllistymään Väestön ikääntyminen Globalisaatio -parannetaan tuottavuutta erit. julkisissa palveluissa ja työelämän laatua kaikilla toimialoilla -lisätään työvoiman osaamista ja nopeutetaan työllistymistä työnantajan tarpeisiin -vahvistetaan innovaatiotoiminnan edellytyksiä ja luodaan huippuluokan innovaatiokeskittymiä -edistetään uutta, kasvavaa ja kansainvälistyvää yritystoimintaa Ilmastonmuutos ja energia Visio 2015: Suomen ja Euroopan kilpailukyky, työllisyys ja hyvinvointi ovat maailman kärkiluokkaa -edistetään uusiutuvan energian käyttöä Strategia erittelee kriittisen vaikutuspolun, joka lähtee liikkeelle kriittisten menestystekijöiden taustalla olevista premisseistä (esim. uusia yrityksiä syntyy, yritykset kasvavat, Suomessa on huippuluokan innovaatiokeskittymät jne.) ja etenevät kriittisten menestystekijöiden (uusiutuva talous ja osaavan työvoiman saatavuus) kautta TEM-konsernin yhteiskunnallisen vaikuttavuuden (työllisyys ja hyvinvointi) määrittelyyn

Osaamiskeskusohjelman lisäarvo innovaatioyhteisöille ja toiminnalle kirjamme havainnot ja lopputulemat

Osaamiskeskusohjelman lisäarvo innovaatioyhteisöille ja toiminnalle kirjamme havainnot ja lopputulemat Osaamiskeskusohjelman lisäarvo innovaatioyhteisöille ja toiminnalle kirjamme havainnot ja lopputulemat Kirjan esittely TEM:n innovaatioympäristöt ryhmän tilaisuudessa 11.3.2008 Val.tri. Soile Kuitunen

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Alustavia tuloksia HYVÄ hankkeen arvioinnista HYVÄ- hankkeen neuvottelukunta 18.2.2011, Toni Riipinen Arviointityön luonteesta Arviointityön

Lisätiedot

Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa.

Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa. TEAM FINLAND: TAUSTAA Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa. Taustatekijät 1. Maailmantalouden

Lisätiedot

Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen

Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen EK:n yrittäjävaltuuskunnan kesäkokous 14.8.2009 Valtiosihteeri Riina Nevamäki Työ- ja elinkeinoministeriö Kasvu- ja omistajayrittäjyyden seurantatyöryhmä Asetettu

Lisätiedot

Team Finland ajankohtaiskatsaus. Marko Laiho, TEM Team Finland

Team Finland ajankohtaiskatsaus. Marko Laiho, TEM Team Finland Team Finland ajankohtaiskatsaus Marko Laiho, TEM Team Finland Tekesin Serve-ohjelman tutkimusbrunssi 16.12.2013 TEAM FINLAND: TAUSTAA JA TARKOITUS Team Finland -verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita,

Lisätiedot

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma)

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Tietoyhteiskuntaneuvosto Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Eero Silvennoinen Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys jaoston puheenjohtaja Teknologiajohtaja, Tekes Tavoitteena

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

MKA/JoS/JTa. Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@minedu.fi

MKA/JoS/JTa. Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@minedu.fi Lausunto 1 (3) 13.2.2014 MKA/JoS/JTa Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@minedu.fi Lausuntopyyntö OKM/3/010/2014 Luonnos hallituksen esitykseksi laiksi suomen akatemiasta

Lisätiedot

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Jaana Auramo 1.2.2012 Miksi Serve panostaa palvelututkimukseen? Taataan riittävä osaamispohja yritysten kilpailukyvyn kasvattamiseen Tutkimusvolyymin ja laadun

Lisätiedot

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset hankkeet 15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR ESR

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu

Lisätiedot

LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA

LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA - Luovaa taloutta edistävät julkiset toimet ja kehittämislinjaukset Rysä goes Luova Suomi, Mikkeli, 16.-17.10.2012 Tn Sakari Immonen TEM/Elinkeino- ja innovaatio-osasto

Lisätiedot

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY Sosten arviointifoorumi 4.6.2015 Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY 1 Mistä on kysymys? Arviointi = tiedon tuottamista toiminnasta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan vaikuttavuudesta

Lisätiedot

Ajankohtaista Suomen Akatemiasta

Ajankohtaista Suomen Akatemiasta Ajankohtaista Suomen Akatemiasta Heikki Mannila 12.8.2015 1 Julkisen rahoituksen arvioidut rahavirrat 2015 900? Ammattikorkeakoulut Opetus- ja kulttuuriministeriö 270+55 Suomen Akatemia 1900 50 Yliopistot

Lisätiedot

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region KESKIMAA 90 VUOTTA Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region OECD/IMHE 2006 ESITYKSEN RAKENNE 1. Hankkeen tarkoitus ja toteutus 2. OECD:n

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen

Lisätiedot

CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069

CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069 INNOVAATIOPUTKESTA YRITYSTOIMINTAA CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069 INNOVAATIOPUTKESTA YRITYSTOIMINTAA Cleantech-innovaatioiden kaupallistaminen Antti Herlevi Loppuseminaari

Lisätiedot

KMO 2015 Väliarviointi. Metsäneuvosto 12.3.2013

KMO 2015 Väliarviointi. Metsäneuvosto 12.3.2013 KMO 2015 Väliarviointi Metsäneuvosto 12.3.2013 Väliarvioinnin tavoitteet Tavoitteet: Tarkastella tarvetta muuttaa KMO 2015:n painotuksia toimintaympäristön muutosten vuoksi, ohjelman toimenpiteiden vaikuttavuutta

Lisätiedot

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Kari Pokkinen, Finpro 16.4.2015 2 Finpro Export Finland yritysten kansainvälistäjä Export Finland on suomalaisten yritysten kansainvälistäjä,

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Strategiat, rakenteet, ja johtaminen uudistuvat miten ja millä keinoin?

Strategiat, rakenteet, ja johtaminen uudistuvat miten ja millä keinoin? Strategiat, rakenteet, ja johtaminen uudistuvat miten ja millä keinoin? Strategisen uudistumisen elementit ja kokemuksia vaativista julkisen sektorin uudistamisprosesseista Mitä digitaalinen transformaatio

Lisätiedot

Hämeen liiton rahoitus

Hämeen liiton rahoitus Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä Osmo Väistö 3.4.2014 Hämeen liiton rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Maakunnan kehittämisraha Kanta-Hämeen osuus Suomen rakennerahastoohjelmasta

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa

Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa Miten julkiset hankinnat voivat tukea rakentamisen cleantechratkaisuja? Motiva / Tekes seminaari 10.2.2015 Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa Tekesin Rakennettu ympäristö ja Huippuostajat

Lisätiedot

Green Growth - Tie kestävään talouteen

Green Growth - Tie kestävään talouteen Green Growth - Tie kestävään talouteen 2011-2015 Ohjelman päällikkö Tuomo Suortti 7.6.2011, HTC Ruoholahti Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman laajuus: 79 miljoonaa euroa Lisätietoja: www.tekes.fi/ohjelmat/kestavatalous

Lisätiedot

Big datan hyödyntäminen

Big datan hyödyntäminen Big datan hyödyntäminen LVM/FIIF-yhteistyö 1 0 /1 9 /1 4 Nykytilanne Useita olemassa olevia ohjelmia ja tahoja, josta yritykset ja tutkimuslaitokset voivat hakea rahoitusta Big Dataan ja teollisen internetin

Lisätiedot

Metsäklusteri Oy:n ohjelmat. Christine Hagström-Näsi 10.9.2009

Metsäklusteri Oy:n ohjelmat. Christine Hagström-Näsi 10.9.2009 Metsäklusteri Oy:n ohjelmat Metsäklusteri Oy Perustettu maaliskuussa 2007 Toiminta käynnistynyt syyskuussa 2007 Yksi Suomen kuudesta SHOKista Metsäklusteri Oy Toteuttaa Suomen metsäklusterin tutkimusstrategiaa

Lisätiedot

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi RAKENNETTU YMPÄRISTÖ LUO HYVINVOINTIA JA KILPAILUKYKYÄ Kuva: Vastavalo Rakennetulla ympäristöllä

Lisätiedot

Valtion tutkimuslaitoksia uudistetaan - miten käy ruoan ja uusiutuvien luonnonvarojen tutkimuksen?

Valtion tutkimuslaitoksia uudistetaan - miten käy ruoan ja uusiutuvien luonnonvarojen tutkimuksen? Liha-alan tutkimusseminaari 11.10.2012 Valtion tutkimuslaitoksia uudistetaan - miten käy ruoan ja uusiutuvien luonnonvarojen tutkimuksen? Tutkimusjohtaja Mikko Peltonen Maa- ja metsätalousministeriö Esityksen

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä

Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä Voidaanko brändeillä vaikuttaa? Maaliskuu 2006 Professori Helsingin yliopisto Psykologian laitos gote.nyman@helsinki.fi Mistä tiedämme.? Miten voimme toimia.? Kenelle

Lisätiedot

Tekesin tutkimushaut 2012

Tekesin tutkimushaut 2012 Tekesin tutkimushaut 2012 Marko Heikkinen, Tekes 01-2012 Sisältö Julkisen tutkimuksen rahoitus uudistuu Tutkimusrahoituksen projektityypit 2012 lukien Rahoituksen hakeminen 2012 Linkit lisätietoihin Julkisen

Lisätiedot

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Ilona Lundström Johtaja, verkostoyritykset ja tutkimus, Tekes Riitta Maijala Johtaja, temaattinen tutkimusrahoitus, Suomen Akatemia 1

Lisätiedot

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Jarno Turunen Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Lieksa 20.5.2014 Strateginen sitoutuminen ja visio Pohjois-Karjalan strategia

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja

Tekes on innovaatiorahoittaja Tekes on innovaatiorahoittaja Yleisesittely 2013 DM 450969 05-2013 Tekes verkostoja innovaatioille Palvelut rahoitusta ja asiantuntemusta tutkimus- ja kehitystyöhön ja innovaatiotoimintaan tukea tutkimus-

Lisätiedot

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Haasteet vesialalla Monet yritykset pieniä kansainvälisen kasvun kynnyksellä

Lisätiedot

ELINKEINOELÄMÄÄ HYÖDYTTÄVÄ TEOLLISEN MUOTOILUN STRATEGIA LAHDESTA

ELINKEINOELÄMÄÄ HYÖDYTTÄVÄ TEOLLISEN MUOTOILUN STRATEGIA LAHDESTA ELINKEINOELÄMÄÄ HYÖDYTTÄVÄ TEOLLISEN MUOTOILUN STRATEGIA LAHDESTA ELINKEINOELÄMÄÄ HYÖDYTTÄVÄ TEOLLISEN MUOTOILUN STRATEGIA LAHDESTA LAHTI ON SUOMEN KIINNOSTAVIN JA KANSAINVÄLISESTI KASVUHAKUINEN DESIGNEKOSYSTEEMI

Lisätiedot

Osaamisen johtamisen toimintamalli TE-toimistoissa

Osaamisen johtamisen toimintamalli TE-toimistoissa Osaamisen johtamisen toimintamalli TE-toimistoissa (käyttöönotto osana hyvinvointiohjelmaa) TE-johdon ajakohtaisfoorumi 20.8.2014 Matti Hermunen Sisältö Mitä tapahtuu toimistoissa syksyllä 2014 => Miksi

Lisätiedot

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Tekes innovaatiorahoittajana Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Rahoitamme sellaisten innovaatioiden kehittämistä, jotka tähtäävät kasvun ja uuden liiketoiminnan luomiseen Yritysten kehitysprojektit Tutkimusorganisaatioiden

Lisätiedot

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Ennakointiselvityshanke 2 Tilaajan Uudenmaan ELY-keskus Kohteena yksityisen sosiaali- ja terveyspalvelualan organisaatioiden 2010-luvun

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa Mari Kuparinen Uudenmaan liitto Ohjelmarakenne Toimintalinja Temaattinen tavoite Investointiprioriteetti Erityistavoite EAKR:n toimintalinjat

Lisätiedot

Kansallisen innovaatiostrategian linjaukset. Petri Peltonen TEM / INNO

Kansallisen innovaatiostrategian linjaukset. Petri Peltonen TEM / INNO Kansallisen innovaatiostrategian linjaukset Petri Peltonen TEM / INNO Kansallinen innovaatiostrategia - päämäärät Innovaatioperusteinen tuottavuuskehitys Hyvinvoinnin lisääminen edellyttää innovaatioihin

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle

Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle Kari Karjalainen Kuopio 27.10.2011 Joensuun seudun vahvoja alueita Joensuun kaupunkiseudun vahvuuksia ovat: Globaalin tason vahvuus Metsäteknologia

Lisätiedot

MULTIPOLISPÄIVÄT 3.11.2005 Snowpolis, Vuokatti. Juhani Kärkkäinen Kehittämisjohtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä

MULTIPOLISPÄIVÄT 3.11.2005 Snowpolis, Vuokatti. Juhani Kärkkäinen Kehittämisjohtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä MULTIPOLISPÄIVÄT 3.11.2005 Snowpolis, Vuokatti Juhani Kärkkäinen Kehittämisjohtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä Alueellisen kilpailukyvyn arviointimalli (Ståhle, Sotarauta & Pöyhönen 2004:6) Kainuun maakuntasuunnitelma

Lisätiedot

Innovaatiostrategian haasteet KTY - Visiopäivä 28.1.2009

Innovaatiostrategian haasteet KTY - Visiopäivä 28.1.2009 Innovaatiostrategian haasteet KTY - Visiopäivä 28.1.2009 Mikko Kosonen yliasiamies, Sitra Kansallinen innovaatiostrategia - päämäärät Innovaatioperusteinen tuottavuuskehitys Hyvinvoinnin lisääminen edellyttää

Lisätiedot

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015 SKOL, toimintasuunnitelma 2016 Esitys hallitukselle 19.10.2015 Yhteenveto Visio 2020 Suunnittelu ja konsultointi on suomalaisen yhteiskunnan ja elinkeinoelämän arvostettu kilpailuetu ja osaamisen kehittämisen

Lisätiedot

Tekesin rahoitusmahdollisuudet demonstraatiohankkeisiin

Tekesin rahoitusmahdollisuudet demonstraatiohankkeisiin Tekesin rahoitusmahdollisuudet demonstraatiohankkeisiin Martti Korkiakoski 24.5.2010 10/2009 Copyright Tekes Sähköisiin ajoneuvoihin liittyviä selvityksiä 10/2009 Copyright Tekes Sähköisiin ajoneuvoihin

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu. EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 204-2020 Huippuvalmennuspäivät Helsinki 3.2.203 Opetusneuvos Seija asku seija.rasku@minedu.fi Valmistelu EU:ssa akennerahastotoimintaa ohjaavat asetukset Asetusluonnokset

Lisätiedot

Infra-alan innovaatiojärjestelmän. kehittäminen

Infra-alan innovaatiojärjestelmän. kehittäminen Infra-alan innovaatiojärjestelmän kehittäminen Infra-alan innovaatiojärjestelmä Hankkeen organisointi ja aikataulu hankkeen avainhenkilöt DI Lauri Merikallio (Tieliikelaitos) KTM Mari-Anna Vallas (Tieliikelaitos)

Lisätiedot

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva

Lisätiedot

Sisäasiainministeriön hallinnonalan tutkimusstrategia 2014-

Sisäasiainministeriön hallinnonalan tutkimusstrategia 2014- Tutkimuksen painopistealueet sisäasiainministeriön hallinnonalalla Sisäasiainministeriön hallinnonalan tutkimusstrategia 2014- Tiina Ranta-Lassila, sisäasiainministeriö Kuopio 27.9.2013 27.9.2013 Tausta

Lisätiedot

Mitä uutta yksityiset palveluntuottajat tuovat palvelurakenteeseen?

Mitä uutta yksityiset palveluntuottajat tuovat palvelurakenteeseen? Mitä uutta yksityiset palveluntuottajat tuovat palvelurakenteeseen? Valtakunnalliset lastensuojelupäivät 2. 4.10.2012 mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen 1 Toimintaympäristön muutos Asiakkaiden

Lisätiedot

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä.

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä. Suomen Karateliitto STRATEGIA 2013-2020 1 SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020 YHTEINEN TEKEMINEN ON VOIMAVARAMME Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti

Lisätiedot

Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus haaste myös ammatilliseen koulutukseen. 21.11.2012 Annika Lindblom Ympäristöministeriö

Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus haaste myös ammatilliseen koulutukseen. 21.11.2012 Annika Lindblom Ympäristöministeriö Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus haaste myös ammatilliseen koulutukseen 21.11.2012 Annika Lindblom Ympäristöministeriö Kestävä kehitys on yhteiskuntapolitiikkaa Ekologinen kestävyys;

Lisätiedot

Tekesin strategia. Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin

Tekesin strategia. Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin Tekesin strategia Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin Toiminta-ajatus Tekes edistää teollisuuden ja palvelujen kehittymistä teknologian ja innovaatioiden

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

MYR:n koulutusjaoston piknik-seminaari 11.12.2012

MYR:n koulutusjaoston piknik-seminaari 11.12.2012 MYR:n koulutusjaoston piknik-seminaari 11.12.2012 Strategisten verkostojen johtaminen ja organisaatioiden uudistuminen Helena Kuusisto-Ek Metropolia Ammattikorkeakoulu 1 Teemat: - Johtamisen haasteet muuttuvat

Lisätiedot

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes. RESCA-hankkeen työpaja 23.9.2013 Pääposti Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.fi/huippuostajat Kasvua ja hyvinvointia

Lisätiedot

Joustavat polut kohti tulevaisuuden työelämää

Joustavat polut kohti tulevaisuuden työelämää Joustavat polut kohti tulevaisuuden työelämää KTT, yritysfuturologi Tarja Meristö FuturesLab CoFi, Laurea yliopettaja, hyvinvointi- ja liiketoimintaosaaminen 26.3.2014 Tulevaisuusfoorumi 3 www.laurea.fi

Lisätiedot

Strategisen tutkimuksen rahoitusväline Suomen Akatemian yhteydessä SUOMEN AKATEMIA

Strategisen tutkimuksen rahoitusväline Suomen Akatemian yhteydessä SUOMEN AKATEMIA Strategisen tutkimuksen rahoitusväline Suomen Akatemian yhteydessä 1 Strateginen tutkimus Tässä yhteydessä tarkoitetaan tarvelähtöistä tutkimusta tarpeen määrittelee valtioneuvosto tutkimuksessa haetaan

Lisätiedot

Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille

Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille Ylitarkastaja Mikko Härkönen, TEM mikko.harkonen@tem.fi TEAM FINLAND: TAUSTAA Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita,

Lisätiedot

Huippuostajia ympäristöpalveluihin

Huippuostajia ympäristöpalveluihin Huippuostajia ympäristöpalveluihin Fiksu kysyntä luo markkinoita yritysten uusille ratkaisuille Tekes Piia Moilanen 28.8.2013 www.tekes.fi/huippuostajat Agenda o ELY:jen ympäristöpalveluhankinnat Ylijohtaja

Lisätiedot

AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko. Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun. Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja

AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko. Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun. Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja PHKKn visio 2017 Olemme oppimisen ja kestävän uudistamisen kansainvälinen

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

Strategisen tutkimuksen rahoitus

Strategisen tutkimuksen rahoitus Strategisen tutkimuksen rahoitus HENVI-LUKE-verkottumistilaisuus 26.1.2015 Tiina Petänen 1 Mitä on strateginen tutkimus? Tässä yhteydessä tarkoitetaan tarvelähtöistä tutkimusta tarpeen määrittelee valtioneuvosto

Lisätiedot

Osaamiskeskusohjelma 2007-2013

Osaamiskeskusohjelma 2007-2013 Osaamiskeskusohjelma 2007-2013 Pääsihteeri Pirjo Kutinlahti Työ- ja elinkeinoministeriö TEM Innovaatioympäristöt ryhmän sidosryhmätilaisuus 11.3.2008 HELSINKI Osaamiskeskusohjelma 2007-2013 Valtioneuvoston

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Iisalmen Teollisuuskylä Oy Kehitysyhtiö Savogrow Oy Taustaa Pohjois-Savon kone- ja energiateknologian

Lisätiedot

Kehittämisen omistajuus

Kehittämisen omistajuus Kehittämisen omistajuus Kuntaliitto 18.4.2013 Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa hanke (KUNTAKEHTO) Pasi-Heikki Rannisto Kehityspäällikkö, HT Tampereen Palveluinnovaatiokeskus (TamSI) Kehittämistyön

Lisätiedot

Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27.-28.11.2012 ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa

Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27.-28.11.2012 ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27.-28.11.2012 ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa Leena Gunnar Ylijohtaja, KASELY 1 ELYjen toiminta-ajatus (ELY-laki) Elinkeino-,

Lisätiedot

Arvoverkkojen kehittämisen rahoitus

Arvoverkkojen kehittämisen rahoitus TEKES 25.6.2013 Jukka Laakso Arvoverkkohankkeiden erityispiirteet Arvoverkkohankkeiden tavoitteena on laaja kansainvälinen liiketoiminta tai merkittävä kansallinen järjestelmätason muutos. Yleisenä tavoitteena

Lisätiedot

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Hankkeessa on lukuisia toimijoita: tutkimusorganisaatioita, rahoittajia ja välittäjäorganisaatioita, joiden roolit ja työn tulokset tulee saada sopivalla tavalla

Lisätiedot

FUAS ajankohtaisia asioita. Rehtoriterveiset Voimaa ja laatua kumppanuudesta seminaari 7.3.2012 Outi Kallioinen, LAMK

FUAS ajankohtaisia asioita. Rehtoriterveiset Voimaa ja laatua kumppanuudesta seminaari 7.3.2012 Outi Kallioinen, LAMK FUAS ajankohtaisia asioita Rehtoriterveiset Voimaa ja laatua kumppanuudesta seminaari 7.3.2012 Outi Kallioinen, LAMK FUASin vastaus OKM:lle 17.2.2011 HAMK, LAMK ja Laurea ovat muodostaneet strategisen

Lisätiedot

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu tulevaisuuden toiminnan suuntaajana - teema-aamupäivä Juha Eskelinen, KTT Melkior Oy 23.9.2015 Viestit 2 Haasteina kiristynyt talous, teknologiamurros,

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke TechnoGrowth 2020 Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Hanketiedot Hankkeen nimi: TechnoGrowth 2020 teknologia- ja energia-alan

Lisätiedot

Yrittäjyysohjelma 2014-15. Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta

Yrittäjyysohjelma 2014-15. Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta Yrittäjyysohjelma 2014-15 Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta Teknologiateollisuuden yrittäjyysohjelma Ohjelma on Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunnan kannanotto teollisuuden toimintaedellytysten

Lisätiedot

ODINE Open data Incubator for Europe

ODINE Open data Incubator for Europe ODINE Open data Incubator for Europe Rahoitus tarkoitettu eurooppalaisille pk-yrityksille, tavoitteena luoda avoimesta datasta liiketoimintaa jopa 100 000 rahoitustuki / yritys asiantuntija-apua bisnesmentoreilta

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus. Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012

Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus. Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012 Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012 SUOMALAINEN KORKEAKOULULAITOS 2020 Suomalainen korkeakoululaitos on vuonna 2020 laadukkaampi, vaikuttavampi,

Lisätiedot

Osaamisen johtamisen viitekehys ja toimintamalli TE-palvelussa

Osaamisen johtamisen viitekehys ja toimintamalli TE-palvelussa Osaamisen johtamisen viitekehys ja toimintamalli TE-palvelussa Sanna Kolomainen Pia Laitinen Matti Hermunen TE-johdon ajankohtaisfoorumi 21.-22.8.2013, Tupaswilla 1 Taustaa osaamisen johtamiselle Tavoite:

Lisätiedot

Fiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet

Fiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Fiksu kaupunki 2013-2017 Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Energiatehokas ja kestävä Uusien ratkaisujen testaus Käyttäjät mukaan Rakentuu paikallisille vahvuuksille Elinvoimainen elinkeinoelämä

Lisätiedot

Hankintaosaamisesta kilpailukykyä

Hankintaosaamisesta kilpailukykyä Hankintaosaamisesta kilpailukykyä Salon hankintaosaamiskartoituksen tuloksia, mitä seuraavaksi? Harri Lorentz, Kalle Väänänen Turun kauppakorkeakoulu Kartoitus hankintatoimen haasteista ja kehitystarpeista

Lisätiedot

Ammatillisen kuntoutuksen päivät Peurungassa 30.11.-1.12.2010. Ammatillisen kuntoutusprosessin. asiakaskohtaisen tietojärjestelmän avulla

Ammatillisen kuntoutuksen päivät Peurungassa 30.11.-1.12.2010. Ammatillisen kuntoutusprosessin. asiakaskohtaisen tietojärjestelmän avulla Ammatillisen kuntoutuksen päivät Peurungassa 30.11.-1.12.2010 Ammatillisen kuntoutusprosessin tehostaminen sähköisen asiakaskohtaisen tietojärjestelmän avulla Matti Tuusa koulutuspäällikkö, YTL, Innokuntoutus

Lisätiedot

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa?

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Valtuustoseminaari 23.3.2015 ----------------------------------- Kari Hakari johtaja, HT Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä

Lisätiedot

Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11.

Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11. Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11.2006 Miksi huippuosaamisen keskittymä? Hyödyt kansalaisille Hyödyt

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja

Lisätiedot

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Elinkeinoministeri Olli Rehn Alueelliset kehitysnäkymät 2/2015 julkistamistilaisuus Jyväskylä 24.9.2015 Team Finland -verkoston vahvistaminen

Lisätiedot

Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun

Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun Merenkulun ja tekniikan koulutuksen 250-vuotisjuhlaseminaari Kymenlaakson ammattikorkeakoulu 16.10.2008 Teija Meuronen Suomen metsäteollisuuden

Lisätiedot

Rauman kauppakamarin strategia. Strategia on johtava ajatus pitkäjänteisestä tavasta saavuttaa asetetut päämäärät.

Rauman kauppakamarin strategia. Strategia on johtava ajatus pitkäjänteisestä tavasta saavuttaa asetetut päämäärät. Rauman kauppakamarin strategia Strategia on johtava ajatus pitkäjänteisestä tavasta saavuttaa asetetut päämäärät. Rauman kauppakamarin visio, missio eli toiminta-ajatus ja arvot Kauppakamarin päämäärät

Lisätiedot

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 mikko.martikainen@tem.fi laura.janis@tem.fi Mikko Martikainen 1 Mihin TEM ajatus perustuu? Yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuus Toimittajayhteistyö missä toimittajilla/palveluiden

Lisätiedot

SUOMEN VESIALAN KANSAINVÄLINEN STRATEGIA: Tiivistelmä

SUOMEN VESIALAN KANSAINVÄLINEN STRATEGIA: Tiivistelmä SUOMEN VESIALAN KANSAINVÄLINEN STRATEGIA: Tiivistelmä Luonnos 23.4.2008 Visio ja avainsanat Kansainvälinen vesialan strategia rakentuu seuraavalle pitkän aikavälin visiolle: Suomen vesialan toimijat ehkäisevät

Lisätiedot