Oy:n Noormarkun valimon toimintaa koskeva ympäristölupahakemus, Heikki Laiho Oy:n valimo (vesijohtovarustetehdas).

Transkriptio

1 ASIA Etelä-Suomi t e l ä - S u Päätös Nro 38/2013/1 Dnro ESAVI/47/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen Heikki Laiho o Oy:n Noormarkun valimon toimintaa koskeva ympäristölupahakemus, Pori. m i HAKIJA Heikki Laiho Oy Rauhalammintie NOORMARKKU LAITOS JA SEN SIJAINTI Heikki Laiho Oy:n valimo (vesijohtovarustetehdas). Porin kaupungin Noormarkku, Finbyn kylä, Kuparinkulma-niminen tila, kiinteistörekisteritunnus HAKEMUKSEN VIREILLETULO Lounais-Suomen ympäristökeskus on päätöksellään VPL 166, , velvoittanut laitoksen hakemaan ympäristönsuojelulain mukaista ympäristölupaa mennessä. Ympäristölupahakemus on tullut vireille Varsinais-Suomen ELYkeskuksessa , josta hakemus on siirretty Etelä-Suomen aluehallintovirastolle LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulaki 28 :n 1 ja 3 momentti. Ympäristönsuojeluasetus 1 2 d) kohta. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Aluehallintovirasto ratkaisee valimoa koskevan ympäristölupa-asian ympäristönsuojelulain 31 :n sekä ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohdan 2 d) nojalla. ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE ymparistoluvat.etela@avi.fi puh fax kirjaamo.etela@avi.fi Hämeenlinnan päätoimipaikka Birger Jaarlin katu 15 PL 150, Hämeenlinna Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9 PL 110, Helsinki

2 2 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUS Ympäristölupamenettelylain mukainen ympäristölupa, Lounais-Suomen ympäristökeskus, Dnro 0299Y , Porin kaupungin asemakaavassa alue on merkitty teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi (T-2). TOIMINNAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Valimo sijaitsee hakijan omistamalla, noin 1,5 ha tilalla Porin kaupungin Noormarkussa, Finbyn kylässä. Kiinteistöllä on hallinto- ja konttorirakennukset, tuotteiden esittely- ja näyttelyrakennus, valmiiden tuotteiden varasto, tuotteiden kokoonpanohallit, työkalu- ja suunnitteluosasto, raakaainevarasto ja valimo. Kiinteistö rajoittuu etelän puolelta Rauhalammintiehen ja itäpuolelta aluetta sivuavaan Piispantiehen. Noormarkun asuintaajama sijoittuu itä-koilliseen, etelän ja lännen puolella on muuta teollisuutta. Lähimmät asunnot ovat itäpuolella noin 200 m:n päässä, etäisyys Noormarkun yhtenäiskouluun on noin m, Koivukujan päiväkotiin noin m ja Finbyn urheilukentälle noin 700 m. Laitos ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella, eikä läheisyydessä ole luonnonsuojelukohteita. TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Heikki Laiho Oy valmistaa vesijohtovarusteita sekä kotimaan että ulkomaan vientiä varten tuotenimellä HELA. Yritys on toiminut noin 40 vuoden ajan ja työllistää noin 35 henkilöä. Valimon tuotanto on riippuvainen rakentamisen suhdanteista, tuotantokapasiteetti nykyisillä laitteilla on noin tn/a messinkivaluja. Laitoksen keskimääräinen tuotanto on ollut noin tonnia vuodessa. Valimon prosesseja ovat messinkiharkkojen sulatus ja valu, keernahiekan käsittely, valukappaleiden puhdistus ja jälkikäsittely, kokoonpano ja tuotteiden välivarastointi. Tuotteet valetaan kokilli- ja painevalutuotteina. Painevaluprosessi on täysautomaattinen, kokillivaluprosessi on puoliautomaattinen. Keernahiekkaa käytetään hiekkamuottien valmistuksessa. Keernat ovat valussa muottien sisään tulevia kappaleita, joilla valmiin valutuotteen sisäpuoliset muodot saadaan aikaan. Keernahiekka on kotimaista puhdasta kvartsihiekkaa. Hiekan toimittaja seuloo hiekan raekokoon 0,2 0,3 mm ja pesee sen ennen toimitusta asiakkaalle. Hiekan toimittaja ei sekoita hiek-

3 kaan kovettamiseen tarvittavia apu-aineita, vaan sekoitukset tehdään valimolla keernojen valmistuksen yhteydessä. Hiekkamuottien valmistamista varten käytetään hartsia kovettimena, jossa hartsin osuus on 0,4 p-%. Keernan valmistuksessa hiekan lämpötila nostetaan C:een, tällöin hartsissa oleva vapaa fenoli vapautuu ja poistuu ilmastoinnin mukana ulkoilmaan. Lisäksi kuumennuksen yhteydessä vapautuu pieniä määriä ammoniakkia, formaldehydiä sekä hiilidioksidia. Raaka-aineina käytetään sinkkikadon kestäviä messinkiharkkoja sekä sinkki- ja alumiiniharkkoja. Valimon ollessa täydessä toiminnassa on messinkiharkkojen kulutus tn/a, sinkkiharkkojen kulutus on 25 tn/a, alumiiniharkkojen kulutus on 10 tn/a ja keernahiekan kulutus 280 tn/a. Vuonna 2009, kun tuotanto oli 482 tn/a, käytettiin messinkiharkkoja 506 tn/a, sinkkiharkkoja 4,3 tn/a ja keernahiekkaa 79 tn/a. Tuotannon apuaineena vuonna 2009 käytettiin painevaluun irroitusainetta 0,1 tn/a. Keernojen valmistukseen käytettiin sideaineena hartsia 1,25 tn/a ja kovetinta 0,1 tn/a. Sulatus tapahtuu sähköenergialla tulenkestävästi vuoratuissa induktiouuneissa. Sulatusuunit ovat panostoimisia ja pitkälle automatisoitu. Yrityksen oma kokoonpano-osasto viimeistelee ja pakkaa tuotteet myyntiä varten. Konttorirakennuksen, kokoonpanohallin sekä valimon lämmitykseen käytetään lämmitysöljyä. Valimorakennuksen lämmityksessä hyödynnetään toiminnassa syntyvää hukkalämpöä. Myös ilmalämpöpumppuja on asennettu. Laitos on kytketty kunnalliseen vesi- ja viemärijärjestelmään. Vuonna 2009 sähkön kulutus oli 1,44 GWh ja lämmitysöljyn kulutus 12,7 tn/a. 3 Liikenne Laitokselle tulevat ja lähtevät kuljetukset hoidetaan ajoneuvoilla. Raskaiden ajoneuvojen reitti Parkanontieltä (vt 23) kohti laitosaluetta kulkee pitkin Rauhalammintietä. Raskaita ajoneuvoja laitoksella päivittäin käy noin 2 3 kpl. Muita tavara- ja huoltoajoneuvoja käy laitoksella 6 10 kpl päivittäin. Työntekijöiden käyttämä henkilöautoliikenne on päivittäin noin 25 ajoneuvoa. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) Valimon toimintaa on uudistettu merkittävästi viimeisten vuosien aikana. Käytettävät induktiouunit ovat energiatehokkaita. Uusi sinkomylly on otettu käyttöön ja vanha sinkomylly on poistettu käytöstä. Automaatiota on lisätty, valutoimintoja on uudistettu, ilmastointijärjestelmää on muutettu. Valukappaleiden puhdistus ja jälkikäsittely uudistettiin keväällä 2010, mikä näkyi selvästi myös suoritettujen päästömittausten pienentyneinä päästötuloksina.

4 Toimintojen automatisoinnin myötä eri työvaiheet sulatuksessa ja valussa sekä tuotteiden jälkikäsittelyssä on voitu erottaa paremmin omiksi yksiköiksi. Valimon toiminnassa syntyvät savukaasut saadaan nyt entistä paremmin kerättyä kohdepoiston kautta puhdistuslaitteelle. Parantuneen kohdepoiston ansiosta koko valimon ilmanlaatu on parantunut. Heikki Laiho Oy valimo on hakijan mukaan eräs Suomen nykyaikaisimmista valimoista. 4 YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Vedenkäyttö ja viemäröinti Päästöt ilmaan Laitos käyttää pesu-, saniteetti- ja prosessivettä sekä talousvettä henkilöstötiloissa. Vesi otetaan kaupungin verkostosta ja johdetaan kunnalliseen viemäriin. Suurin vedenkäyttö kohdistuu suljettuun valukoneiden jäähdytysjärjestelmään. Jäähdytys- ja talousvettä laitoksella käytetään noin m 3 /a. Piha-alue on suurimmalta osin pinnoitettu, sadevedet kerätään sadevesijärjestelmään, hulevedet piha-alueelta kulkeutuvat ympärysojiin. Valimon poistoilma puhdistetaan ennen sen johtamista poistoilmapiippuun. Induktiouuneilla ja painevalukoneilla on kullakin omat kohdepoistonsa, joista ilma johdetaan ensin kuitusuotimelle puhdistusta varten ja sieltä puhdistuksen jälkeen edelleen poistoilmapiippuun. Kuitusuodin on letkusuodintyyppinen laitteisto, joka koostuu kolmesta eri lohkosta. Suotimen puhdistusautomatiikka sisältää ohjausjärjestelmän, jolla voidaan valita haluttu suotimien automaattinen puhdistusväli. Puhdistetut savukaasut johdetaan poistoilmapuhaltimella poistoilmapiippuun. Puhaltimen teho on noin Nm 3 /h, poistoilmapiipun päästökorkeus on noin 8 metriä ja piipun halkaisija on 626 mm. Poistoilma saavuttaa laitoksen ilmastointikanavassa noin 22 m/s nopeuden. Valimon poistokaasumittaukset on suoritettu Tuotantolaitos oli mittauspäivänä normaalissa toiminnassa. Valimon vuotuisiksi päästöiksi saatiin raskasmetallipäästöjen osalta yhteensä 117 kg/a. Alumiinin päästö oli 2,7 kg/a, arseenin 2,2 kg/a, kadmiumin 0,2 kg/a, koboltin 0,2 kg/a, kromin 0,7 kg/a, kuparin 25,9 kg/a, lyijyn 1,4 kg/a, nikkelin 0,7 kg/a, sinkin 82,5 kg/a, ja tinan 0,3 kg/a. Hiukkasfaasissa niitattujen raskasmetallipitoisuudet olivat yhteensä 1,5 mg/nm 3 ja kaasufaasissa ne olivat 0,15 mg/nm 3. Yhteensä hiukkas- ja raskasmetallipäästöt olivat 2,0 mg/nm 3. Ajoneuvoista ja työkoneista syntyy pakokaasupäästöjä ja jonkin verran pölypäästöjä.

5 5 Melu Valimon aiheuttamaa melua piha-alueilla ja ympäristössä ei ole seurattu mittauksin. Toiminnalla ei ole todettu olevan ympäristömelua kohottavaa vaikutusta eivätkä ympäristön asukkaat ole siitä huomauttaneet. Toiminnasta ei synny tärinää. Jätteet Valimon toiminnasta syntyvät jätteet käsitellään hakemuksen mukaan niin, ettei niistä aiheudu maaperän saastumista eikä piha-alueen roskaantumista. Vaarallisten jätteiden määrä pidetään mahdollisimman pienenä ja ne välivarastoidaan niille varatuissa paikoissa. Nestemäisille aineille on varattuna omat varastointipaikkansa, jotka on varustettu riittävän suurilla valuma-altailla. Valimon toiminnasta syntyy mm. keernahiekkajätettä ( ), sinkomyllyjätettä ( ), uunien kuonajätettä ( ), öljy ja -suodatinjätettä ( , ), akkuja ja paristoja ( , ), loisteputkia ( ), pakkausjätettä ( ), paperi- ja kartonkijätettä ( ) sekä biojätettä ( ). Laitoksen toiminnasta vuonna 2010 syntyi jätettä yhteensä 144 t, josta vaarallista jätettä 2,2 t. Jätelaji Jätetunnus Määrä, t/a Vastaanottaja Keernahiekka Boliden Oy Sinkomyllyjäte Boliden Oy Valimon suodatinpöly * 0,1 S.Kämper GrnBH Valimouunien S.Kämper GmBH kuonat Kiinteät öljyiset ,1 Ekokem Oy jätteet, emulsiot Moottori-ja voiteluöljyjäte * 0,5 Ekokem Oy Hydrauliöljyjäte * 1,5 Ekokem Oy Öljynsuodattimet * 0,1 Ekokem Oy Maalijäte ,01 Ekokem Oy Akut * 0,1 Kuusakoski Oy Paristot ,01 Kuusakoski Oy Loistelamput * 0,01 Kunnallinen keräys Hehkulamput 0,01 Kunnallinen keräys Elektroniikkajäte ,4 Kuusakoski Oy

6 6 Romurenkaat ,6 Rengaskierrätys Oy Metallijäte Stena Oy Pakkausjäte Kunnallinen keräys Paperit ja pahvit ,4 Kunnallinen keräys Muovijäte ,1 Kunnallinen keräys Rakennusjäte Satakunnan jätehuolto Biojäte Satakunnan jätehuolto Siivous- ja puhtaanapitojäte yh- Sekalainen dyskuntajäte Satakunnan jätehuolto Satakunnan jätehuolto * vaarallinen jäte TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Toiminnasta ei hakijan mukaan ole todettu olevan ympäristöön tai ihmisten terveydelle vaikutusta. Valimon lähellä ei ole suojeltavia kohteita ja laitos sijaitsee teollisuusalueella yhdessä muiden teollisuuslaitosten kanssa. Toiminnalla ei ole vaikutusta vesistöihin, maaperään eikä pohjaveteen. Keskeiset päästöt ovat ilmapäästöjä. Viimeiset ilmapäästömittaukset osoittivat, että päästöt ympäristöön olivat selvästi alle asetettujen raja-arvojen. Valimon toiminnasta ei ole todettu syntyvän tärinää eikä melua, vaikkakaan melua ja tärinää ei ole mitattu. Suurin melunaiheuttaja on laitoksen henkilö- ja tavaraliikenne. Pirkanmaan ympäristökeskuksen laboratorion päivätyn tutkimusraportin mukaan keernahiekalle määritetyt metallien kokonaispitoisuudet alittavat saastuneiden maa-alueiden selvitys- ja kunnostusprojektissa (SAMASE) esitetyt maan saastuneisuuden arvioinnissa käytettävät rajaarvot (Jeltsch ja Pyy 1994). Fenolin pitoisuus 0,5 mg/kg alittaa niin ikään SAMASE:n raja-arvon 40 mg/kg. Kaikkien tutkittujen PAH-yhdisteiden pitoisuudet jäävät alle määritysrajan 0,1 tai 0,2 mg/kg. Suoritetun testauksen perusteella voidaan todeta, että tutkittu keernahiekka voidaan sijoittaa tavanomaisen jätteen kaatopaikalle.

7 7 LAITOKSEN TOIMINNAN TARKKAILU Valimon työnjohto vastaa siitä, että toiminnasta pidetään käyttöpäiväkirjaa. Käyttöpäiväkirjaan merkitään tiedot toiminnoissa tapahtuvista häiriöistä, niiden kestoista, syistä ja korjaustoimenpiteistä. Käyttöpäiväkirjaan merkitään myös toiminta- ja tuotantotiedot, syntyvien jätteiden määrä ja laatu. Valimon ilmanpoistojärjestelmän kuitusuodattimelle on laadittu ohjeet, miten yleisimmissä häiriötilanteissa menetellään. Suodatinpussien rikkoontumisen ja vaihtojen yhteydessä pidetään huoli, että päästöt ympäristöön pysyvät mahdollisimman pieninä. Valimon hiukkaspäästöt mitataan viiden vuoden välein. Mittauksessa käytetään ulkopuolista, kyseiseen mittauksen erikoistunutta ja akreditoitua yritystä. Ilmastointijärjestelmien toimivuutta tarkkaillaan silmämääräisesti huomioiden mahdolliset savutukset tai vuodot ja tukkeumat eri työpisteissä. Toiminnasta laaditaan vuosittain vuosiyhteenveto, joka toimitetaan Porin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä Varsinais-Suomen ELYkeskukselle. Yhteenvedossa annetaan tiedot mm. tuotannosta, käytetyistä raaka-aineista, päästöistä ilmaan, syntyvistä jätteistä sekä niiden vastaanottajista. Lisäksi tiedotetaan häiriötilanteista tai onnettomuuksista sekä toiminnassa tapahtuvista merkittävistä muutoksista. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Yrityksen toiminnasta on laadittu pelastus- ja turvallisuussuunnitelma yhdessä paikallisen palo- ja pelastuslaitoksen kanssa. Suunnitelmassa on käyty läpi sammuttimien sijainnit, pelastautumisreitit, palontorjunta sekä esitys vaarallisilta aineilta suojautumisesta. Nestemäiset jätteet säilytetään tiiviissä astioissa, jotka on varustettu riittävän suurilla valuma-altailla. Vahinko- ja onnettomuustilanteiden varalle on laitosalueella aina saatavilla riittävä määrä imeytysmateriaalia. Keskenään reagoivat aineet välivarastoidaan toisistaan erillään ja huolehditaan siitä, että mahdollisissa vuototapauksissa ne eivät pääse kosketuksiin toistensa kanssa. Raaka-aineet ja jätteet on varastoitu niin, ettei niistä aiheudu epäsiisteyttä, roskaantumista, pölyämistä, hajuhaittaa tai pilaantumisvaaraa maaperälle, pinta- tai pohjavesille. Henkilövahinkoriskiä on pienennetty rajoittamalla piha-alueen liikennettä ja kieltämällä asiattomilta pääsy alueelle. Kulkuportti on myös päivisin kiinni ja avataan vasta ilmoittautumisen jälkeen. Materiaalien käsittely tehdään asianmukaisilla koneilla ja laitteilla, henkilöiden liikkuminen työkoneiden työskentelyalueilla on kiellettyä. Valimotyöskentelyssä noudatetaan erityistä varovaisuutta. Pelastuslaitoksen pääsy alueelle on varmistettu käyttämällä heidän määräämiään turvalukituksia. Alue on aidattu ja vartioitu ja alueella on kameravalvonta iltaisin ja viikonloppuisin.

8 8 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Tiedottaminen Lausunnot Muistutukset ja mielipiteet Hakemus on ympäristönsuojelulain 38 :n mukaisesti annettu tiedoksi kuuluttamalla siitä Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen ja Porin kaupungin ilmoitustauluilla Tieto kuulutuksesta on julkaistu Länsiväylä-nimisessä lehdessä Hakemuksesta on ympäristönsuojelulain 38 :n mukaisesti annettu tieto niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee. Hakemusasiakirjat ovat olleet nähtävillä Porin kaupungissa. Hakemuksesta on pyydetty ympäristönsuojelulain 36 :n mukaisesti lausunnot Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta, Porin kaupungin ympäristön- ja terveydensuojeluviranomaisilta ja Porin kaupungilta. Varsinais-Suomen ELY-keskus on lausunut seuraavaa: Valimon toiminta on melko pienimuotoista ja raaka-aineen käytetään metalliharkkoja, joten päästöt ilmaan ovat valimomittakaavassa pieniä. Valvonnan kannalta oleellisia muutoksia lupakauden aikana on ollut kromaustoiminnan lopettaminen, jonka jälkeen kunnan viemäriin johdettavia prosessijätevesiä ei synny sekä sinkomyllyn ja sen hiukkaspoistoyksikön uusiminen. Porin kaupungin ympäristövirasto toteaa toimitetussa lausunnossaan mm. seuraavaa: Heikki Laiho Oy:n valimon toiminnasta ei ole tullut haitankärsijöiden yhteydenottoja. Nykyisen toiminnan aiheuttama melutaso tulee selvittää läheisen asutuksen vuoksi. Käytetyn keernahiekan kaatopaikkakelpoisuus tulee selvittää asianmukaisen käsittelyn varmistamiseksi. Terveydensuojelullista huomautettavaa hakemuksesta ei ole. Hakemuksen johdosta ei ole jätetty muistutuksia tai mielipiteitä. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijalle on varattu tilaisuus tulla kuulluksi ja esittää vastineensa ympäristölupahakemuksesta annetuista lausunnoista. Antamassaan vastineessa hakija toteaa seuraavaa:

9 Tuotantolaitoksen valimossa syntyvää keernahiekkajätettä ei toimiteta loppusijoitettavaksi kaatopaikalle, vaan se toimitetaan raaka-aineena Boliden Oy Harjavallan tehtaille. Boliden Oy käsittelee tämän käytetyn keernahiekan, ottaa siitä talteen ja kierrättää hiekan sisältämät metallit. Boliden Oy vastaa hiekan käsittelystä ja uusiokäytöstä. Hakija esittää, että käytetystä keernahiekasta ei ole mitään syytä tehdä kaatopaikkakelpoisuustestejä, koska käytettyä keernahiekkaa ei toimiteta kaatopaikalle. Heikki Laiho Oy on toiminut Noormarkun Finbyn teollisuusalueella vuodesta 1971 alkaen eli 41 vuotta. Vuosikymmenien saatossa laitoksen toiminnot ovat muuttuneet ja kehittyneet. Muun muassa kromaamon toiminta on lopetettu kokonaan. Varastotilojen laajentuessa raaka-aineet ja materiaalit toimitetaan suurempina erinä ja näin ollen raskaan kuljetuskaluston aiheuttama liikennemelu on vähentynyt. Henkilöliikennettä varten on perustettu oma pysäköintialueensa. Tuotantolaitos toimii kahdessa vuorossa maanantaista perjantaihin. Viikonloput laitos on yleensä suljettu. Kesä- ja talvilomakaudet pyritään järjestämään niin, että koko tuotanto voidaan pysäyttää. Samoin jouluna ja muina juhlapyhinä tuotanto on pysäytetty. Heikki Laiho Oy:n tuotantolaitos ei ole saanut edellä mainittujen muutosten jälkeen yhtään huomautusta eikä valitusta toiminnastaan. Mikäli valvova viranomainen edellyttää meluselvityksiä Finbyn teollisuusalueelta, hakija esittää, että melututkimuksiin ja niihin liittyviin kustannuksiin osallistuisivat kaikki alueen yritykset. Heikki Laiho Oy:n toiminnan käynnistyessä Noormarkussa vuonna 1971, oli Finbyyn teollisuusalue kaavoitettu teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi. Heikki Laiho Oy:n toiminta Finbyyn teollisuusalueella määriteltiin metallivalimotoiminnaksi. Noormarkun kunta vahvisti Finbyyn teollisuusalueen kaavamuutoksen Tässä muutoksessa alue luokiteltiin T2-alueeksi, joka määritelmän mukaan merkitsee teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta. Kaavamuutos tehtiin siitä huolimatta, että Finbyyn yritykset vastustivat voimakkaasti kaavamuutosta. Kaavamuutoksen myötä Finbyyn teollisuusalueelle yritys on voinut rakentaa yhden asunnon kiinteistönhoidon kannalta välttämätöntä henkilökuntaa varten. Noormarkun kunta on asettanut ehdoksi, että alueelle henkilökuntaa varten rakennettavien asuntojen omistajien on täytynyt tutustua kaupan tekohetkellä kaupan kohteena olevan alueen rakennuskaavaan ja sen myötä alueella oleviin ja mahdollisesti tuleviin rasitteisiin. Tämä kaavamuutos ei siis ole oikeuttanut rakentamaan alueelle omakotitaloja. Alueelle on kuitenkin syntynyt asuntorakennuksia, joissa asutaan omakotitalomaisesti. Nykyisessä muodossa tapahtuva Heikki Laiho Oy:n tuotantolaitoksen toiminta ei ole aiheuttanut meluvalituksia. 9

10 Keernahiekkajätteen kaatopaikkakelpoisuus on selvitetty Pirkanmaan ympäristökeskuksen laboratoriossa. Näytteestä tutkittiin metallien kokonaispitoisuudet, PAH- ja fenolipitoisuudet. Lausunnossaan Pirkanmaan ympäristökeskus toteaa, että Heikki Laiho Oy toiminnasta syntyvä käytetty keernahiekka voidaan sijoittaa tavanomaisen jätteen kaatopaikalle. Lisäksi todetaan, että PAH pitoisuudet jäivät alle määritysalarajan sekä fenolipitoisuus on 0,5 mg/kg. Muuttuneen lainsäädännön myötä vuonna 1999 tehdyt kolonnitestit eivät täytä nykyisiä lainsäädännön asettamia vaatimuksia. Mikäli tulevaisuudessa on tarvetta loppusijoittaa keernahiekkajäte kaatopaikalle, tulee hakija tekemään tarvittavat tutkimukset. Toistaiseksi siihen ei ole tarvetta. 10 ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Aluehallintovirasto myöntää ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan Heikki Laiho Oy:n Noormarkun valimolle. Toimintaa on harjoitettava lupahakemuksen mukaisesti noudattaen seuraavia lupamääräyksiä. 1) Ilmaan joutuvien haitallisten päästöjen muodostumista on rajoitettava siten, että päästöistä ei aiheudu vaaraa ympäristön asukkaiden terveydelle, asutuksen viihtyisyyden sanottavaa vähentymistä eikä vältettävissä olevia muita ympäristöhaittoja. Valimon poistoilma on johdettava kuitusuotimen ja 8 metrin korkuisen poistoilmapiipun kautta ulkoilmaan. Valimon yleisilmanvaihdon ja induktiouunien ja painevalukoneiden poistoilman hiukkaspitoisuus saa olla enintään 10 mg/m 3. Suodinlaitoksen käyttöasteen tulee olla vähintään 90 %, eli se saadaan ohittaa enintään 10 % käyntiajasta. Tavoitteena on, että suodinlaitoksen käyttöaste on vähintään 98 %. Toiminnanharjoittajan tulee liittää seuraavaan lupamääräysten tarkistamista koskevaan hakemukseen parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan perustuva selvitys 98 %:n käyttöasteeseen pääsemisestä. 2) Toiminnassa syntyvät jätevedet on johdettava Porin kaupungin viemäriverkkoon teollisuudesta yleiseen viemäriin johdettavien jätevesien käsittelystä annettua asetusta (365/94) noudattaen. Luvan saajan on huolehdittava siitä, että kaupungin jätevesipuhdistamoille ei pääse sellaisia aineita, jätteitä tai jätevesiä, jotka merkittävästi haittaavat puhdistamon toimintaa tai puhdistamolietteen asianmukaista käsittelyä. 3) Valimon toiminnasta ympäristöön aiheutuva melu ei asuinalueeksi kaavoitetuilla alueilla sijaitsevien asuinkäytössä olevien kiinteistöjen pihapiirissä tai muissa häiriintyvissä kohteissa saa ylittää päivällä (klo 7 22) ekvivalenttimelutasoa L Aeq 55 db eikä yöllä (klo 22 7) melutasoa L Aeq 50 db. Melutasoa määritettäessä on tarvittaessa otettava huomioon melun iskumaisuus tai kapeakaistaisuus melun vaikutusalueella siten kuin valtioneuvoston päätöksessä (993/1992) melutason ohjearvoista säädetään.

11 4) Kaikessa toiminnassa on pyrittävä siihen, että jätteitä syntyy mahdollisimman vähän. Hyötykäyttökelpoiset jätteet (kuten keräyskelpoinen paperi, pahvi- ja puujäte, soveltuvin osin pakkaus- ja rakennusjätteet sekä metallija rautaromu) on kerättävä erilleen ja toimitettava käsiteltäviksi asianmukaisesti. Jätettä ei saa ohjata poltettavaksi, jos se voidaan käyttää hyödyksi materiaalina. 5) Vaaralliset jätteet on varastoitava niille varatussa paikassa suljetuissa ja asianmukaisesti merkityissä astioissa niin, etteivät ne pääse sekoittumaan keskenään tai muihin jätteisiin ja että mahdollisissa vuototapauksissa ne saadaan talteen. Vaaralliset jätteet on toimitettava vähintään vuosittain laitokselta luvanvaraisille käsittelijöille, ellei pidempään varastointiin ole erityistä syytä. 6) Valimon prosessi- tai puhdistuslaitteiden vikojen tai häiriöiden lisätessä päästöjä tai muuttaessa niiden laatua haitallisemmaksi on luvan saajan ryhdyttävä toimenpiteisiin tällaisten päästöjen estämiseksi, niistä aiheutuvien vahinkojen torjumiseksi ja tapahtuman toistumisen estämiseksi. Laitteet ja toiminta tulee saattaa normaaliksi viivytyksettä. 7) Luvan saajan on tarkkailtava toimintaa ja siitä aiheutuvaa kuormitusta, päästöjä ja jätteitä hakemuksessa esitetyn mukaisesti. Valimon hiukkas- ja metallipäästöt (alumiini, arseeni, kadmium, koboltti ja kromi) on mitattava 5 vuoden välein alkaen vuonna ) Mittaukset, näytteidenotto ja analysointi on suoritettava Euroopan standardointikomitean (CEN) standardien mukaisesti. Jos CEN-standardeja ei ole käytettävissä, on käytettävä ISO-, SFS- tai vastaavan tasoisia kansallisia tai kansainvälisiä yleisesti käytössä olevia standardeja. 9) Nykyinen tarkkailusuunnitelma tulee päivittää myös laadunvarmistuksen osalta. Tarkkailusuunnitelman tulee sisältää laitoksen päästöjen tarkkailun tulosten luotettavuutta ja laatua koskeva päivitetty toimintaohje (laatukäsikirja), johon sisältyy järjestelmän laatuun vaikuttavien tekijöiden ja toimenpiteiden kartoitus. Tarkistettu käyttö- ja päästötarkkailusuunnitelma on toimitettava tarkastettavaksi Varsinais-Suomen ELY-keskukselle ja tiedoksi Porin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle kolmen kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Varsinais-Suomen ELY-keskus voi muuttaa tai tarkentaa päästöjen ja kuormituksen tarkkailusuunnitelmaa edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta, lupamääräysten noudattamisen valvottavuutta eivätkä tarkkailun kattavuutta. 10) Luvan saajan on laadittava jätteen käsittelyn seuranta- ja tarkkailusuunnitelma ja toimitettava se mennessä Etelä-Suomen aluehallintovirastolle sekä Varsinais-Suomen ELY-keskukselle. Suunnitelmassa on otettava huomioon mitä uudessa jätelaissa (646/2011) ja sen :issä määrätään toiminnanharjoittajan velvollisuudesta pitää kirjaa sekä seurata ja tarkkailla järjestämäänsä jätehuoltoa. Suunnitelman raportoin- 11

12 tiosa on laadittava niin, että valvontaviranomaisille raportoidaan vähintään samat tiedot kuin mitä määräyksessä 11 edellytetään jätteistä ja jätehuollosta. Toimitettua suunnitelmaa on lähtökohtaisesti noudatettava. ELYkeskus voi tarvittaessa muuttaa suunnitelmaa ympäristösuojelulain 46 :n nojalla. 11) Käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailun mittauksista, kalibroinneista, näytteenotosta ja analyyseistä on pidettävä yksityiskohtaista kirjanpitoa, johon liitetään kunkin mittauksen tulokset ja muut mittausta tai toimenpidettä koskevat olennaiset tiedot, selvitys päästöjen laskentatavasta ja arvio tulosten edustavuudesta. Kirjanpidon tulee sisältää muun muassa seuraavat tiedot: Toiminnan tuotantotiedot, käyntiajat, käytetyt raaka- ja apuaineet, kemikaalit ja polttoaineet, veden käyttö- ja kierrätysmäärät, energian käyttö sekä polttoaineiden laatu- ja kulutustiedot. Kyseisen vuoden aikana suoritetut päästömittaukset ja päästöjen vaikutuksiin liittyvät tutkimukset, näiden tulokset ja arvio niiden edustavuudesta sekä mittauksiin liittyvä kirjanpito tai yhteenveto siitä. Tiedot toteutetuista meluntorjuntatoimenpiteistä ja yksittäistenkin äänitehomittausten mittaustulokset. Muut ympäristöpäästöihin ja niiden rajoittamiseen vaikuttaneet tekijät. Päästöihin vaikuttavien tuotannon toimintojen poikkeus- ja häiriötilanteet, niiden ajankohdat, kestoajat, niiden aiheuttamat päästöt ja toimenpiteet, joihin niiden johdosta on ryhdytty. Toiminnassa muodostuneet, käsitellyt ja varastoidut sekä hyötykäyttöön ja kaatopaikalle toimitetut jätteet sijoituskohteineen sekä vaaralliset jätteet, niiden alkuperä, laatu, määrä ja varastointi sekä edelleen toimittaminen (toimituskohteet, kuljetusajankohdat ja kuljettajat). Jätekirjanpitoon on sisällytettävä tiedot toiminnassa syntyneen jätteen määrästä suhteessa liikevaihdolla, työntekijöiden määrällä tai muulla vastaavalla tavalla ilmaistuun toiminnan laajuuteen (ominaisjätemäärä). Ympäristöpäästöihin ja energiatehokkuuteen vaikuttaneet muutokset tuotannossa ja päästöjen vähentämisessä. Ympäristönsuojeluun ja energiatehokkuuteen liittyvät toimenpiteet ja investoinnit. 12) Luvan saajan on vuosittain helmikuun loppuun mennessä toimitettava Varsinais-Suomen ELY-keskukselle ja Porin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle laitoksen edellisen vuoden toimintaa koskeva käyttö- ja päästötarkkailujen vuosiraportti. 13) Luvan saajan on nimettävä tehtaan ympäristönsuojeluasioista vastaava henkilö. Henkilön nimi ja yhteystiedot sekä tieto henkilön vaihdoksesta on ilmoitettava Varsinais-Suomen ELY-keskukselle ja Porin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 12

13 13 Toiminnan lopettaminen 14) Luvan saajan on hyvissä ajoin, viimeistään kuusi kuukautta ennen mahdollista toiminnan lopettamista esitettävä toimivaltaiselle lupaviranomaiselle yksityiskohtainen suunnitelma vesiensuojelua, ilmansuojelua, maaperänsuojelua ja jätehuoltoa koskevista, toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimista ja niiden vaikutusten tarkkailusta. RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet ja luvan myöntämisen edellytykset Lupamääräyskohtaiset perustelut Aluehallintovirasto katsoo, että kun toimintaa harjoitetaan tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja noudatetaan annettuja lupamääräyksiä, toiminta täyttää ennalta arvioiden ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Suunnitellusta toiminnasta lupamääräykset huomioon ottaen ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, ympäristönsuojelulaissa tarkoitettua erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toiminnan voidaan katsoa täyttävän riittävästi myös parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimuksen. Lupahakemuksen jättämisen jälkeen on tullut voimaan jätelainsäädännön kokonaisuudistus (jätelaki (646/2011) ja jätteistä annettu valtioneuvoston asetus (179/2012) sekä siihen liittyvät ympäristösuojelulain muutossäännökset (ympäristönsuojelulain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta annettu laki (196/2012)). Lakimuutoksiin sisältyvien siirtymäsäännösten mukaan vireillä olevat ympäristölupahakemukset on käsiteltävä voimassa olleiden aiempien säännösten mukaisesti. Ympäristöluvassa ei ole siten otettu huomioon uuden jätelainsäädännön säännöksiä muuten kuin liittyen tiettyihin jätehuollossa käytettäviin termeihin sekä suunnitelmaan jätteen käsittelyn ja seurannan järjestämisestä. Vanhan jätelain mukaisen termin ongelmajäte sijasta on ratkaisuosassa käytetty uuden jätelain mukaista termiä vaarallinen jäte. Määräys 1 on annettu ilmapäästöjen haitallisten vaikutusten ehkäisemiseksi ja alueen vallitsevan ilmanlaadun säilymisen varmistamiseksi. Määräyksellä pyritään varmistamaan ympäristön kannalta parhaan käytännön periaatteen huomioon ottaminen ja se perustuu ympäristönsuojelulain 4 :n ennaltaehkäisyn ja haittojen minimoinnin periaatteeseen sekä eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :ään. Määräys 2, joka koskee jätevesiä ja jätevesikuormitusta annetaan ympäristönsuojelulain 43 :n sekä ympäristönsuojeluasetuksen 19 :n nojalla jäte-

14 vesien tehokkaan käsittelyn varmistamiseksi ja jätevesistä jätevesipuhdistamolla ja vesistössä aiheutuvien vaikutusten vähentämiseksi. Määräys 3, joka koskee toiminnasta aiheutuvan melun rajoittamista, annetaan terveyshaittojen ehkäisemiseksi ympäristönsuojelulain 43 :n ja ympäristönsuojeluasetuksen 19 :n nojalla. Määräyksessä käytetyt meluarvot vastaavat valtioneuvoston päätöksen (993/1992) melutason ohjearvoja sekä myös sosiaali- ja terveysministeriön vuonna 1997 antamia melutason terveydellisiä raja-arvoja. Määräykset 4 5 jätteiden käsittelystä annetaan ympäristönsuojelulain 45 :n 1 momentin nojalla. Jätteen tuottajaa koskee jätelain 4 :n velvoite jätteiden synnyn ehkäisemisestä. Jätteen haltijaa koskevat jätelain 6 :n mukaiset yleiset huolehtimisvelvollisuudet jätehuollon järjestämisessä, muun muassa velvoite hyödyntää jäte, jos se on teknisesti mahdollista ilman kohtuuttomia lisäkustannuksia. Valtakunnallinen ja alueellinen jätesuunnitelma edellyttävät jätteiden synnyn ehkäisemistä, jätteiden määrän vähentämistä sekä toiminnan keskittämistä ja tehostamista. Jätteen haltijan on oltava selvillä hallinnassaan olevan jätteen määrästä, lajista, laadusta, alkuperästä ja jätehuollon kannalta merkityksellisistä ominaisuuksista sekä terveys- ja ympäristövaikutuksista. Jätteitä ei myöskään saa käsitellä ja säilyttää hallitsemattomasti. Määräys 5, toimista häiriö- ja poikkeustilanteissa annetaan pilaantumisen ehkäisemiseksi ympäristönsuojelulain 43 :n ja ympäristönsuojeluasetuksen 19 :n nojalla. Lupamääräykset ovat tarpeen, koska esim. vakaviin puhdistinlaitteiden häiriöihin tai rikkoontumisiin, kemikaalien ja polttoaineiden varastointiin, käsittelyyn ja käyttöön liittyy ympäristövahingon ja onnettomuuden vaara. Häiriötilanteiden seuranta ja niiden syiden selvittäminen on tärkeää haittojen ennaltaehkäisyn kannalta. Normaalitoiminnan aikana päästöt ympäristöön ovat pienimmillään ja häiriötilanteiden aikana päästöt lisääntyvät merkittävästi. Määräykset 7 13 koskevat tarkkailua, päästömittauksia, kirjanpitoa ja vastuuhenkilön nimeämistä. Ympäristönsuojelulain 46 ja ympäristönsuojeluasetuksen 19 edellyttävät tarpeellisia määräyksiä toiminnan käyttötarkkailusta, päästöjen, jätteiden, jätehuollon ja toiminnan vaikutusten tarkkailusta sekä valvontaa varten tarpeellisten tietojen antamista. Ympäristönsuojelulain 108 :n mukaan mittaukset ja testaukset on tehtävä pätevästi, luotettavasti ja tarkoituksenmukaisin menetelmin. Kirjanpitoa ja raportointia koskevat lupamääräykset ovat tarpeen valvonnan ja tarkkailun toteuttamiseksi. Määräykset perustuvat jätteitä koskevan kirjanpidon ja raportoinnin osalta myös jätelain 51 ja 52 :iin. Uuden jätelain (646/2011) siirtymäsäännöksen 152 :n 7 momentin mukaan toiminnanharjoittajan on toimitettava lain 120 :n mukainen jätteen käsittelyn seuranta- ja tarkkailusuunnitelma vuoden kuluttua lain voimaantulosta lupaviranomaiselle. Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle on delegoitu oikeus antaa ympäristönsuojelulain 46 :n mukaisia 14

15 määräyksiä jätelain 120 :n mukaisesta jätteen seurannasta ja tarkkailusta sekä niihin liittyvästä suunnitelmasta ja sen noudattamisesta. Myös aluehallintovirasto voi antaa asiasta lupamääräyksiä, jos asia nousee esille mahdollisen ympäristöluvan muutoksen yhteydessä. Määräys 14 perustuu ympäristönsuojelulain 43 :ään ja määräyksessä on otettu huomioon myös ympäristönsuojelulain 90. Ympäristönsuojelulain 43 :n mukaan ympäristöluvassa on annettava määräykset toiminnan lopettamisen jälkeisistä toimista. Määräys on tarpeen sen varmistamiseksi, että toiminnan päätyttyä ryhdytään tarvittaviin toimiin ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi ja asianmukaisen jätehuollon järjestämiseksi. Vastaus lausunnoissa ja esitettyihin yksilöityihin vaatimuksiin Annetuissa lausunnoissa esitetyt vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksistä ja niiden perusteluista ilmenevällä tavalla. 15 LUVAN VOIMASSAOLO Luvan voimassaolo Lupamääräysten tarkastaminen Lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Luvan saajan on toimitettava toimivaltaiselle ympäristölupaviranomaiselle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi viimeistään Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän luvan määräyksiä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus Tämä päätös on lainvoimainen valitusajan päättymisen jälkeen, jos päätökseen ei haeta muutosta valittamalla. SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 28, 31, 34, 36 38, 42 43, 45 46, 53 56, 62, 96 97, 100, 105 ja 108

16 Laki ympäristönsuojelulain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta (196/2012) Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 5, 18, 19, 37 Jätelaki (1072/1993) 4, 6, 8, 15, Jäteasetus (1390/1993) 3 ja 3 a Jätelaki (646/2011) 120 ja 149 Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 Valtioneuvoston asetus melutason ohjearvoista (993/1992) 16 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu on 9 054,50 euroa. Lasku lähetetään erikseen myöhemmin valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Ympäristönsuojelulain 105 :n mukaan lupahakemuksen käsittelystä peritään maksu, jonka suuruutta määrättäessä noudatetaan, mitä valtion maksuperustelaissa (150/1992) ja sen nojalla valtioneuvoston asetuksessa säädetään. Maksu on määrätty asian vireille tullessa voimassa olleen aluehallintoviraston maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen (1145/2009) ympäristölupia koskevan maksutaulukon mukaisesti. Maksutaulukon mukaan valimon lupahakemuksen käsittelystä perittävä maksu on euroa. Lupamaksua on alennettu asetuksen sallima 35 % taulukossa mainittua pienemmän työmäärän vuoksi. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Hakija Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Ilmoittaminen ilmoitustauluilla Porin kaupungin ympäristövirasto Porin kaupunginhallitus Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Ilmoitus päätöksestä lähetetään asianosaisille listan dpoesavi/47/04.08/2011 mukaan. Päätöksestä kuulutetaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen ja Porin kaupungin ilmoitustaululla.

17 17 MUUTOKSENHAKU Liite Tähän päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Valitusosoitus Tero Mäkinen Ilpo Hiltunen Asian ovat ratkaisseet ympäristöneuvokset Tero Mäkinen ja Ilpo Hiltunen (asian esittelijä). IH/

18 LIITE VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (faxilla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Etelä-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Etelä-Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virkaajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, faxina tai sähköpostilla. Sähköisesti (faxina tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Ratapihantie 9, Helsinki postiosoite: PL 110, Helsinki puhelin: (vaihde) fax: sähköposti: ymparistoluvat.etela@avi.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.