Marjut Koivuluoma KERRAN USKO LAPSUUDEN SULLA OLI SULOINEN Hartauksia nuorille

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Marjut Koivuluoma KERRAN USKO LAPSUUDEN SULLA OLI SULOINEN Hartauksia nuorille"

Transkriptio

1 Marjut Koivuluoma KERRAN USKO LAPSUUDEN SULLA OLI SULOINEN Hartauksia nuorille Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Kansalaistoiminnan ja nuorisotyön koulutusohjelma Marraskuu 2007

2 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Aika Ylivieska, Raudaskylä Koulutusohjelma Kansalaistoiminta ja nuorisotyö Työn nimi Kerran usko lapsuuden sulla oli suloinen Hartauksia nuorille Työn ohjaaja TT Hanna Salomäki / KT Reetta Leppälä Työelämäohjaaja Tekijä/tekijät Marjut Koivuluoma Sivumäärä Hartaus kuuluu erottamattomana osana seurakunnan nuorisotyöhön ja sen tarkoitus on rikastaa nuoren rukouselämää ja auttaa kohtaamaan Raamatun Jumala. Olen tuottanut opinnäytetyössäni hartausmateriaalin Uskon, elämän ja rukouksen merellä tuulee raikkaasti ja se on tarkoitettu palvelemaan juuri tätä tarkoitusta. Hartauksien teemojen pohjaksi valitsin Elämä usko - rukous Rippikoulusuunnitelma 2001 elämän peruskokemukset -käsitteen. Opinnäytetyössäni tutkin evankelis-luterilaisen kirkon kasvatustavoitteita, kristillisen kasvatuksen merkitystä ja nykyajan haasteita evankeliumin yhden totuuden julistukselle. Hartausmateriaalin suunnittelussa otin huomioon lisäksi erityisesti murrosikäisen nuoren psykologisen ja uskonnollisen kehityksen, mutta hartausmateriaalia voi soveltaen käyttää tuon vaiheen ohittaneillekin nuorille. Testasin kolme hartauttani kesällä 2007 veteliläisille ja halsualaisille rippileiriläisille ja he vastasivat pitämieni hartauksien jälkeen kyselyyn. Siinä halusin selvittää, pitivätkö he hartauksiani mielenkiintoisina ja muuttuiko heidän käsityksensä Jumalasta tai Jeesuksesta hartauden vaikutuksesta. Kaikkien rippileiriläisten mielipiteet yhteenlaskettuna, pitämäni hartaudet arvioitiin enemmän mielenkiintoiseksi 69, 3 prosentilla. Suuri enemmistö ei vastannut käsityksensä Jumalasta tai Jeesuksesta muuttuneen, mutta hartauksien sanoma oli vastauksien perusteella selvästi tavoittanut kohderyhmänsä. Opinnäytetyöni on kvalitatiivinen ja se on sekä kehittämistyö että toimintatutkimus. Kehittämiäni hartauksia voivat hyödyntää nuorisotyönohjaajat ja muut henkilöt, jotka tarvitsevat kristillisen sanoman sisältäviä hartauksia tehtävissään. Asiasanat Evankelis-luterilaisen kirkon kasvatustavoitteet, modernisaatio, maallistuminen, rukous- ja hartauselämä, kehittämistyö, toimintatutkimus

3 ABSTRACT CENTRAL OSTROBOTHNIA UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES Date Author Marjut Koivuluoma Degree programme Civic activity and youth work Name of thesis Once you had sweet faith of childhood Devotions for young people Instructor Dr Hanna Salomäki / Ed. D. Reetta Leppälä Pages Supervisor Devotion belongs inseparable to church youth work and it should enrich young person`s prayer life and to help face Bible s God. I have produced devotion material for that cause in my final thesis called The wind is blowing freshly in the sea of faith, life and prayer. I selected themes to my devotions from Evangelical Lutheran Church of Finland s confirmation curriculum They are a concept called Life`s basic experiences. I studied Evangelical Lutheran Church of Finland s upbringing methods, the meaning of Christian Upbringing and the challenges of modern world to declare only one truth. In the planning of devotion material I considered especially teenagers psychological and religious progress, but devotion material can be used also after that period if applied. I tested three of my devotions in the summer of 2007 to confirmation classes of Veteli and Halsua. The youngsters of confirmation classes answered to my survey after the devotions I kept. In the survey I wanted to research if youngsters thought the devotions were interesting and did their thoughts of God and Jesus change. Youngsters of all confirmation classes thought that the devotions I kept were more interesting in 69,3 %. Majority didn t answer their thoughts of God and Jesus change, but the message of devotions had clearly reached its target group. My final thesis is qualitative and it is both development work and action research. Church youth work leaders and others who need Christian devotions at their tasks can put them in to good use. Key words Lutheran Church of Finland s upbringing methods, modernize, secularization, teenagers psychological and religious progress, prayer and devotional life, development work, action research.

4 ESIPUHE Opinnäytetyöni aihe oli haasteellinen, sillä halusin kirjoittaa kristillisen sanoman sisältäviä hartauksia nykyajan nuorille. Modernissa ajassamme ei aina siedetä vain yhden totuuden julistamista, mutta kristinuskossa on kautta aikojen haluttu kaikesta huolimatta viedä eteenpäin evankeliumin sanomaa Jeesuksesta Kristuksesta. Kiitokset opinnäytetyön alkuvaiheissa auttaneelle teologian tohtori Hanna Salomäelle (nykyiselle kirkon tutkimuskeskuksen tutkijalle), joka näki tutkimussuunnitelmassani olevan idean, jota kannattaa lähteä toteuttamaan. Kiitokset myös kasvatustieteen tohtori Reetta Leppälälle, jonka tukemana opinnäytetyöni näki viimein päivänvalon. Arvokkaan palautteenne ja ohjauksenne kautta opinnäytetyön kirjoittaminen sai tuulta siipiensä alle ja saatoin valmistua jouluksi Suurin kiitos kuuluu kuitenkin Kolmiyhteiselle Jumalalle, joka on varmasti johdattanut minua siinäkin, että keksin tämän opinnäytetyön idean. Kiitos siis Hänelle ja myös rakkaille läheisilleni, jotka ovat tukeneet monin tavoin.

5 SISÄLLYS TIIVISTELMÄ ABSTRACT ESIPUHE 1 JOHDANTO KRISTILLISEN KASVATUKSEN TAVOITTEET Kirkon kasvatustoiminnan kokonaisohjelma Rippikoulusuunnitelma Kirkon lapsi- ja nuorisotyön missio, visio ja strategia Liputusta Jumalan, elämän ja rakkauden puolesta Elämälle löytyy mielekkyys uskosta Jumalaan ja lähimmäisen rakastamisesta Kuinka vision tavoitteet voidaan saavuttaa? Hidasta vauhtia nuorten kanssa elämän tärkeimmissä mutkissa Kotikasvatuksen vaikutus nuoren asenteisiin kristinuskoa kohtaan NYKYAJAN HAASTEET KRISTILLISELLE KASVATUKSELLE Modernisaatiokehitys ja maallistuminen Tiede vastaan uskonto Uskonnon kolikon kaksi kääntöpuolta Yhden totuuden julistamisen ongelma Elääkö nykyajan nuori arvotyhjiössä? Kristilliselle kasvatukselle on kysyntää NUOREN PSYKOLOGINEN JA USKONNOLLINEN KEHITYS Nuoruuden ikävaiheet ja haasteet Murrosikäinen nuori ei enää lapsi, mutta ei vielä aikuinenkaan Mitä on uskonnollinen kehitys ja kypsä uskonnollisuus? Gruehnin uskonnollisen kehityksen teoria Murrosikä herkistää uskonnolliseen kyselyyn Lapsen jumalakäsityksestä murrosikäisen nuoren jumalakuviin Kuinka murrosikäinen suhtautuu kuolemaan? HARTAUKSIEN KÄYTTÖ NUORISOTYÖSSÄ Kristillinen hartaudenharjoitus, rukouselämä ja spiritualiteetti Tuottamieni hartauksien teemat Lain ja evankeliumin käyttö hartauksissa Tarinat, tapauskertomukset ja musiikki auttavat hartauden sanoman ymmärtämisessä... 56

6 6 TUTKIMUSTEHTÄVÄT, -MENETELMÄ JA AINEISTO TULOKSET JOHTOPÄÄTÖKSET POHDINTA LÄHTEET LIITTEET

7 1 1 JOHDANTO Hartautta voidaan kuvata yksinkertaisesti pieneksi jumalanpalvelukseksi (Virtanen 1991, 42). Se on myös rukouselämän yksi elementti ja hiljentymishetki. Nuorikin tarvitsee muitten ihmisten tavoin rukousta, koska se on yhteydenpitokeino Jumalaan. (Kiilunen, Rantavuori & Salo 2002, ) Myös Elämä usko rukous Rippikoulusuunnitelma 2001 pitää rukouselämän merkitystä tärkeänä ja että nuorta on tuettava sen harjoittamisessa. Siksi seurakunnan nuorisotyössä sekä rippikoulussa onkin annettava mahdollisuuksia hiljentymiseen ja hengellisen elämän hoitamiseen. Rippikoulusuunnitelma 2001 määrittelee tähän yhteyteen kuuluvan lisäksi Raamatun lukemisen eri tapoineen ja nuorille suuntaamissani hartauksissa käytänkin tuota kristinuskon pyhää kirjaa. (RKS 2001, 29.) Sinkkonen toteaa hartauksien vanhenevan käytössä ja että niitä tulee ajoittain uudistaa paremmin nykyaikaan sopiviksi. Hän arvioi esimerkiksi opinnäytetyössään tuottamansa hartauskirjan vaativan uudistamista noin viiden vuoden päästä sen valmistumisesta. (Sinkkonen 2000, 16.) Tämän vuoksi voi sanoa, että tuottamilleni uusille hartauksille löytyy varmasti käyttöä seurakunnan nuorisotyössä ja nuorten kristillisen kasvatuksen yhteydessä. Nykyään on perusteltua sanoa, että elämme modernisoituneessa yhteiskunnassa, jota voi väittää myös maallistuneeksi. (Kääriäinen, Niemelä & Ketola 2003, 20, 22.) Tämä näkyy Uskon asia Nuorisobarometri 2006 kertomissa tutkimustuloksissakin, sillä sen mukaan vuotiaat nuoret uskovat yksilöllisesti ja kristinuskon Jumalaan kirkon opettamalla tavalla uskoo vain melkein joka neljäs vastaajista. Joka kolmas nuori uskoo kuitenkin kristinuskon Jumalaan. (Myllyniemi 2006, ) Tästä voisi vetää johtopäätöksen, että nuoret eivät hyväksy valmiita totuuksia sellaisenaan täysin pureksimatta ja haluavat jo tehdä omat ratkaisunsa. Nuoruudessa koetaan suuria muutoksia ja sana murrosikä kuvaa hyvin kyseisen elämänvaiheen myrskyistä

8 2 luonnetta. Nuoruuteen kuuluu kapina vanhempia ja auktoriteetteja kohtaan sekä oman identiteetin etsiminen ja löytäminen. Hartauksieni kohderyhmäksi olen valinnut nuoret yleisesti ottaen, mutta keskityn kuitenkin enemmän murrosikäisen nuoren psykologiseen ja uskonnolliseen kehitykseen. Hartauksien sisältämä iätön evankeliumin sanoma mahdollistaa laajemmankin hartauksien käytön niitä tilanteeseen soveltaen. Kirkolla rippikouluineen on suuri haaste tavoittaa sanomallaan nuori. Onko kirkon tehtävä mahdoton sen halutessa tavoittaa kapinavaihettaan eläviä nuoria Raamatun sanomalla? Uskon vahvasti, että se ei ole mahdotonta, sillä auktoriteettikapinasta huolimatta nuoret ovat myös herkkiä vastaanottamaan tai toisaalta myös hylkäämään erilaisia ajatuksia. Nuoruudessa luodaan oma maailmankuva sekä pohditaan omaa minuutta uusista lähtökohdista ja tässä prosessissa käydään todennäköisesti läpi ahdistaviakin kysymyksiä, kuten mitä tapahtuu kuoleman jälkeen, miksi kristinuskossa uskotaan taivaan ja kadotuksen olemassaoloon ja mihin itse uskon? Tämän perusteella voi sanoa, että uskomuksiaan ja omaa sisäistä maailmaansa rakentavalla nuorella on tarve pohtia uskontoon ja elämänkatsomukseen liittyviä asioita ja kysymyksiä. Hartauksieni yhtenä tavoitteena on tuoda Raamatun evankeliumi ja usko Jumalaan selkeästi esille. Hartaudet ovat ikään kuin pienoisjumalanpalveluksia, niissä annetaan sijaa Jumalan puhuttelulle, pyhän kokemiselle ja hiljaisuudelle. Hartauksieni tavoitteena on herättää nuoria ajattelemaan jumalakysymyksiä ja aukaisemaan ovi ajatukselle Jumalan läsnäolosta heidänkin elämäänsä. Hartausmateriaalini pohjana on Elämä usko rukous Rippikoulusuunnitelma 2001:n määrittelemät elämän peruskokemukset. Elämän peruskokemukset -käsite kuuluu Nuoren elämä -osa-alueeseen. Käytän sen lisäksi joitakin tärkeimpiä kristinuskon pääajatuksia Kirkon usko ja Rukous - osista. (RKS 2001, 22.)

9 3 Tästä alkaa katsaus kirkolle ja kristilliselle kasvatukselle haasteen muodostavien murrosikäisen nuoren ja nuoren psykologisiin sekä uskonnollisiin kehitysvaiheisiin ja nykyajan sisältämiin piirteisiin, jotka saavat nuorisotyöntekijän toisinaan pyörittelemään silmiään. Olkoon lukijoiden matka myös tuottamieni hartauksien elämän, uskon ja rukouksen merellä antoisa ja virkistävä.

10 4 2 KRISTILLISEN KASVATUKSEN TAVOITTEET Kristillinen kirkko on jo syntymästään lähtien ollut kasvattava kirkko. Nykypäivää edustavassa Suomen evankelis-luterilaisen kirkon lapsi- ja nuorisotyön missio, visio ja strategiassa 2010 todetaan, että kirkolla ja teologialla ei ole tiettyä kasvatuspedagogiaa tai -teoriaa kristillisten lähtökohtiensa lisäksi. Strategiassa huomautetaan, että jos kirkko hyödyntää joitakin pedagogisia linjauksia, niitä tulee katsella kristillisen kasvatuksen ja eettisten arvojen valossa. Kriittisyyttä on lupa käyttää, jos pedagogiset linjaukset poikkeavat kristinuskosta ja sen ihmiskäsityksestä. (MVS 2010, ) Tässä luvussa käydään läpi aluksi historian osalta Suomen evankelis-luterilaisen kirkon k-ohjelmaa, joka on syntynyt 1980-luvun vaihteessa. Pääpaino on kuitenkin nykypäivässä, joka näkyy keskittymisessä kirkon lapsi- ja nuorisotyön missio, visio ja strategiaan 2010 sekä Usko elämä rukous Rippikoulusuunnitelma 2001:n. 2.1 Kirkon kasvatustoiminnan kokonaisohjelma Kirkon k-ohjelma tarkoittaa kirkon kasvatustoiminnan kokonaisohjelmaa, jonka on laatinut vuonna 1980 Kirkon Kasvatusasiain Keskus eli KKK. Kirkon k-ohjelmaa käytettiin aiemmin suunnittelupohjana seurakuntakohtaiselle kristillisen kasvatuksen tavoitteiden laatimiselle. Nykyään kirkon k-ohjelma on jäänyt taka-alalle muiden uudempien suunnitelmien tai strategioiden saadessa sijaa. Kirkon k-ohjelmassakin todetaan, että evankeliumi ja kirkon sanoma pysyvät samana, vaikka ajat muuttuvat, mutta kirkon on aikojen kuluessa päivitettävä toimintamenetelmiään. Kirkon k-ohjelma mainitsee jo kirjasen alussa, että kasvatus ja opetus ovat kirkon päätehtäviä. Sekä kasvatuksen että opetuksen velvoitus pohjautuu Jeesuksen antamaan lähetys- ja kastekäskyyn. (Mikä on kirkon k-ohjelma? 1980, 3)

11 5 Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni kastamalla heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen ja opettamalla heitä pitämään kaikki, mitä minä olen käskenyt teidän pitää. (Matt. 28:18-20) K-ohjelmassa kirkon kasvatuksen ja opetuksen menetelmien uudistamisen tarve perusteltiin kolmella syyllä: Kirkko haluaa täyttää paremmin kastekäytännön edellyttämän opetusvelvoituksen, edistää kirkon jäsenien kasvua kristittyinä ja toteuttaa kasvatukseen pyrkivän toiminnan tähdäten oikeisiin asioihin parhaalla mahdollisella tavalla. (Mikä on kirkon k-ohjelma? 1980, 3). K-ohjelmassa todetaan, että uskon syntyminen on Pyhän Hengen työtä, joka tapahtuu sanan ja sakramenttien kautta. Se ei siis ole kirkon työntekijän tai ihmisen itsensä ansiota, vaikka kasvatuksella voidaankin siihen vaikuttaa. K-ohjelmassa sanotaan Jumalan sanan voivan alkaa puhutella tai toisin sanoen koskettaa ihmistä. (Mikä on kirkon k-ohjelma? 1980, 4.) Siksi käytän myös suunnittelemissani hartauksissa aiheiden tueksi Raamatun jakeita. Kirkon kasvatusohjelman yleistavoitteessa halutaan ohjata ihmisiä uskomaan kristinuskon Kolmiyhteiseen Jumalaan ja sen avainhenkilöön Jeesukseen. Tähän tavoitteeseen kuuluu myös se, että usko saisi läpäistä kaikki ihmisen elämän alueet, jolloin elämässä voidaan kokea Jumalan läheisyys. Lisäksi tästä toivotaan seuraavan pysyvä sitoutuminen ja osallistuminen Jumalan hyvän tahdon toteutukseen. (Mikä on kirkon k-ohjelma? 1980, 4.) Yleistavoitteen sisältöperiaatteita on neljä ja niissä korostuvat mm. seuraavat asiat: kristillisen uskon ja luterilaisen tunnustuksen omaksuminen, ihmisen Jumalan rakkauden ja luomistyön kohteena olemisen ymmärtäminen, Jumalan kohtaaminen arjessa ja kristillisen uskon soveltaminen omaan elämään ja kokonaisvaltainen sitoutuminen Jumalan tahtoon. Kasvatusohjelmaa varten tavoitteita on myös nähty tarpeelliseksi tehdä yksityiskohtaisemmaksi yhteensä kolmellatoista päätavoitteella. Ne on suunniteltu sen pohjalta, että ihminen on otettu huomioon yksilönä, seurakunnan jäsenenä ja seurakunnan jäsenenä maailmassa. Lisäksi kolmestatoista

12 6 päätavoitteesta on syntynyt eri ikäluokat huomioon ottavat ikäryhmätavoitteet. (Mikä on kirkon k-ohjelma? 1980, 12) Nuoria koskevissa k-ohjelman tavoitteissa on paljon hyviä asioita, mutta tämän opinnäytetyön pohjana ovat tätä päivää edustavat tuoreemmat kirkon laatimat suunnitelmat. Osittain niistä löytyy tietysti vanhankin kanssa samoja pyrkimyksiä, sillä kirkon ydinsanomahan ei tietenkään ole muuttunut. 2.2 Rippikoulusuunnitelma 2001 Elämä usko rukous Rippikoulusuunnitelma 2001 on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkkohallituksen julkaisu ja se on puitesuunnitelma, jonka avulla rippikouluja ja sen sisältöjä voidaan lähteä paikallisesti suunnittelemaan sekä toteuttamaan. Rippikoulusuunnitelma 2001 perusteella rippikoulutyötä voidaan myös arvioida jatkuva kehitys mielessä pitäen. Suunnitelma on luotu rippikouluikäisiä varten, jotka yleensä ovat juuri vuotiaita nuoria. Rippikoulusuunnitelma 2001 luonnehtii rippikoulun kuuluvan kirkon kasteopetukseen ja sitä jatketaan myös muissa elämänvaiheissa. (RKS 2001, 5.) Elämä usko rukous Rippikoulusuunnitelma 2001 pohjautuu Katekismukseen ja sieltä on haluttu nostaa esille uskontunnustus, kymmenen käskyä ja Isä meidän - rukous. Rippikoulusuunnitelman elämä -osuus pohjautuukin kymmeneen käskyyn ja usko -osuus uskontunnustukseen, jossa otetaan huomioon kolminaisuusopin mukaisesti luominen, lunastus ja pyhitys. Rukous -osuuden sisältö muodostuu ennen kaikkea Isä meidän -rukouksesta, mutta myös esimerkiksi spiritualiteettiin liittyvistä asioista. Spiritualiteetti tarkoittaa toisin sanoen kristillistä hartauden harjoitusta. Rippikoulusuunnitelma mainitsee kolmesta alueestaan muodostuvan ikään kuin kolme koria, joista voi ottaa opetukseensa sisältöä. Tässä kohden kolme osa-aluetta todetaan sanoilla: nuorten elämänkysymykset, uskon sisältö ja spiritualiteetin harjoitus. Rippikoulun eettinen opetus saa nuoren parhaimmillaan pohtimaan elämäänsä liittyviä moraalisia ja uskonnollisia kysymyksiä. (RKS 2001, 9-10)

13 7 Rippikoulun yleistavoitteena on, että nuori vahvistuu siinä uskossa kolmiyhteiseen Jumalaan, johon hänet on pyhässä kasteessa otettu, kasvaa rakkaudessa lähimmäiseen ja elää rukouksessa ja seurakuntayhteydessä (RKS 2001, 18). Yleistavoite perustuu kirkon kaste- ja opetustehtävään, jotka pohjautuvat Raamattuun ja Jeesuksen antamaan kastekäskyyn sekä rakkauden kaksoiskäskyyn. Nämä löytyvät Matteuksen evankeliumista (28:18-20) ja Luukkaan evankeliumista (10:27). Rippikoulusuunnitelma kertoo kasteopetuksen olevan kastemuistutusta, jossa yhä uudestaan kehotetaan miettimään kasteen merkitystä henkilökohtaisesti. (RKS 2001, 18-19) 2.3 Kirkon lapsi- ja nuorisotyön missio, visio ja strategia 2010 Kirkon lapsi- ja nuorisotyön missio ja visio sekä strategia 2010 on luonteeltaan ennen kaikkea strategia eli suunnitelma. Sitä voidaan käyttää lapsi- ja nuorisotyön perustana sekä apuna niin suunnittelussa kuin päätöksenteossakin seurakunnissa. Sen tehtävänä on viitoittaa suuntaa kirkon lapsi- ja nuorisotyölle valtakunnallisesti, hiippakunnallisesti ja paikallisesti. Strategian lähtökohtana on kasteessa saatu Jumalan lapseus. (MVS 2010, 5.) Kirkko toimii kasvattajana tekemässään lapsi- ja nuorisotyössä. Strategiassa todettiin kuitenkin, että lapsi- ja nuorisotyö ei ole täysin sama asia kuin kasvatus, vaikka ne kiistämättä kuuluvat yhteen. (MVS 2010, 5.) Tämä on mielestäni hieman ristiriitainen toteamus, mutta siinä on todennäköisesti otettu huomioon, että kotoa saatu kasvatus on kuitenkin ensimmäisellä sijalla. Omakin mielipiteeni on, että kirkko ja koulu eivät voi kokonaan korvata vanhempien tekemää kasvatustyötä. Kasvatusta tapahtuu kirkon lapsi- ja nuorisotyössä kasteopetuksessa, ikäkausityössä, ohjauksessa, huolenpidossa, perheiden kanssa tehtävässä yhteistyössä, erilaisessa omaehtoisessa toiminnassa ja useiden yhteistyötahojen kanssa työskenneltäessä. Kasvatusta kuvataan strategiassa kirkon lapsi- ja nuorisotyön perusjuonteena. Lapsi-

14 8 ja nuorisotyöhön kuuluvat lasten ja varhaisnuorisoikäisten toiminta, rippikoulu ja nuorisotyö kokonaisuudessaan. Nuorien aikuisten toiminta on kirkolle haaste, johon strategia toteaa olevan tarpeellista panostaa. Lapsi- ja nuorisotyön piiriin katsotaan kuuluviksi ikävuodet 0-29 saakka. (MVS 2010, 5.) Liputusta Jumalan, elämän ja rakkauden puolesta Kirkon lapsi- ja nuorisotyön missio, visio ja strategia 2010 kantaa iskevästi nimeä Jumala on. Elämä on nyt. Rakkaus liikuttaa. Strategian kantavia ajatuksia ovat kristillinen usko, kristillinen ihmiskäsitys ja siihen liittyvät arvot, lähimmäisen rakkaus, evankelis-luterilainen tunnustus, ekumeenisuus muita kirkkoja kohtaan sekä ihmisen vakaumuksen kunnioitus. Kolmeen iskulauseeseen on kiteytetty osuvasti sekä kirkon lapsi- ja nuorisotyön lähtökohtia että päämääriä. (MVS 2010, 7.) Jumala on. -lauseen pääajatuksen mukaan Jumala todella on olemassa, mutta ihminen osaa vain vajavaisesti kuvailla Häntä. Väärillä lausetta täydentävillä sanavalinnoilla emme tee oikeutta sille, mitä Jumala oikeasti on. Strategiassa Jumalan todetaan olevan meistä riippumatta ja siksi kirkon piirissä ajatellaan, että Jumalasta tulee myös puhua. Kirkko haluaa korostaa, että ihmisen arvoa ei voi mitata tekemisen perusteella, vaan ihmisarvo tulee Jumalan luomistyöstä. Seurakunnan, sanan ja sakramenttien tehtävä on välittää sanomaa Jumalan olemassaolosta. Kirkko uskoo elämällä olevan tarkoitus ja että oikea ja väärä ovat myös olemassa. Oikean ja väärän rajoja on aina pohdittava. Kirkko linjaa selkeästi, että seurakuntatyössä pääpaino on hengellisessä elämässä. (MVS 2010, 7.) Elämä on nyt. -iskulauseella korostetaan elämän olevan juuri tässä hetkessä, ei vasta myöhemmin vuosien päästä. Strategiassa halutaan arvostaa jokaista ikävaihetta ainutlaatuisuutensa vuoksi sekä varjella lapsia ja nuoria kiireiseltä aikuisten elämänmenolta, jossa menestymis- ja tehokkuusvaatimukset korostuvat. Samalla todetaan, että olemme Jumalalle tärkeitä eri-ikäisinäkin. Elämästä saa iloita lahjana, vaikka siinä olisi puutteitakin. Epätäydellinenkin elämä on arvokas elämä.

15 9 Strategiassa painotetaan kristinuskon ajatusta, että elämä jatkuu ikuisesti. Lisäksi määriteltiin, että elämään kuuluvat niin mahdollisuudet, ilo ja kasvaminen kuin myös tuska ja vaiva. Toivo voi antaa uusia näkökulmia elämään. (MVS 2010, 7.) Rakkaus liikuttaa. -ajatuksella korostetaan sitä, että rakkaus koskettaa ja saa meidät myös toimimaan. Ihminen voi tuntea ja kokea rakkauden suuren merkityksen saadessaan hyvyyttä ja rakkautta osakseen. Lähimmäisen hätä voi saada meidät auttamaan eri tavoin, kuten esimerkiksi kuuntelemaan, rohkaisemaan ja rukoilemaan. Strategiassa ei puhuta pelkästään yleisestä rakkauden käsitteestä, vaan sanotaan rohkeasti: Jumalan rakkaus koskettaa, kutsuu ja lähettää (MVS 2010, 7.) Rakkaus motivoi lähimmäisen huomioimiseen ja yhteisen vastuun kantamiseen. Strategiassa todetaan rohkaisevasti, että vaikeuksista on mahdollista päästä yli. Keino siihen on jakaa ne toisten kanssa, tulla rakastetuksi ja kokea lohduttavaa läsnäoloa. (MVS 2010, 7.) Elämälle löytyy mielekkyys uskosta Jumalaan ja lähimmäisen rakastamisesta Kirkon lapsi- ja nuorisotyössä uskotaan Jumalan läsnäoloon maailmassa ja että Jeesus on läsnä sanassa ja sakramenteissa. Toiminnan perusteena on Jeesuksen antama lähetyskäsky ja lasten evankeliumi, joka löytyy Markuksen evankeliumista (Mark. 10:13-16). Kirkon tarkoituksena on auttaa ihmisiä kohtaamaan Jumala. Lisäksi kirkko haluaa korostaa Jumalan olevan armollinen ja että hänet voi kohdata ehdoitta. Erityisesti Kristuksen kautta on mahdollista löytää Jumalan armollisuus. (MVS 2010, 9.) Kirkko haluaa kasvatustyöllään siirtää uskon traditiota myös tuleville sukupolville ja auttaa elämän mielekkyyden löytämisessä. Kirkolla on selvä kanta, että elämän mielekkyys on löydettävissä Jumalan rakkaudesta ja ihmisten rakastaessa toisiaan Jeesuksen esikuvan ja ohjeiden mukaan. (MVS 2010, 9.) Tämä onkin mielestäni yksi strategian merkittävimmistä ajatuksista.

16 10 Elämän mielekkyyden mainitaan strategiassa olevan yksi sen avainkäsitteistä. Mielekäs elämä on sellaista elämää, mitä ihminen tahtoisi elää. Elämän tarkoitus - käsite on ajatuksellisesti lähellä mielekästä elämää, mutta ei silti ole täysin sama asia. Jos ihminen ei ole löytänyt elämälleen tarkoitusta, hän ei elä mielekästä elämää. Strategiassa todettiin kuitenkin elämän voivan olla mielekästä silloinkin, kun elämän tarkoitusta ei ole vielä tiedostettu. Kirkko uskoo elämän mielekkyyden löytyvän juuri uskosta Jumalaan ja lähimmäisen rakastamisesta. Näistä tekijöistä ihminen voi saada toivoa, vaikka niiden äärellä koettaisiin kipuilemistakin. (MVS 2010, 9.) Lapsi- ja nuorisotyön vision 2010 tavoitteena on, että kirkossamme lapset ja nuoret voisivat kohdata pyhän ja rakastavan Jumalan ja välittäviä ihmisiä. Lapsille ja nuorille halutaan antaa mahdollisuus olla oman ikäisiään ja omia persooniaan sekä tukea ihmisenä ja kristittynä kasvamiseen. Tavoitteena on myös se, että lapset ja nuoret kuuluisivat seurakuntayhteisöön, joka toimii Jumalaan uskomisen pohjalta. (MVS 2010, 11.) Lapsi- ja nuorisotyössä halutaan tavoittaa lapsia ja nuoria sekä saada heidät jäämään mukaan kirkon toimintaan entistä näkyvämmin ja laajemmin. Kirkon lapsi- ja nuorisotyössä toimivien ihmisten kautta lasten ja nuorten on tarkoitus saada kristillistä ohjausta esimerkiksi elämänkysymyksissä ja mielekkään elämän elämisessä. Lapsia ja nuoria tulee myös kannustaa itsenäiseen ajatteluun. Lapsi- ja nuorisotyössä korostetaan myös osallisuutta, yhteisöllisyyttä ja välittämistä. Tavoitteena on, että armo ja anteeksiantamus keskeneräistä kohtaan vaikuttaisivat vuonna (MVS 2010, 11.) Kirkon perustehtävinä on julistaa, kasvattaa ja palvella. Tämä näkyy mm. jumalanpalveluksina ja sakramentteina. Lapset ja nuoretkin on huomattava osana toimivaa seurakuntaa, joka rukoilee ja viettää jumalanpalveluksia. Usko Jumalaan, rukous ja yhteisön turva opettavat lasta ja nuorta uskonsa harjoittamisessa sekä osanottamisessa yhteiseen vastuuseen. Seurakunta tarjoaa myös lapsille ja nuorille

17 11 kanavan toimia ja vaikuttaa. Yhteiskunnallinen ja kansainvälinen vaikuttaminen sekä osallistuminen kuuluvat kirkon lapsi- ja nuorisotyön vuoden 2010 tavoitteeseen. Kirkon lapsi- ja nuorisotyö vie eteenpäin kristillisyyttä lähimmäisenrakkautena vastaten esimerkiksi eettisiin, moraalisiin ja ekologisiin kysymyksiin. (MVS 2010, 11.) Kuinka vision tavoitteet voidaan saavuttaa? Kirkko määrittelee vision tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavan strategisia linjauksia. Tavoitteet on mahdollista saavuttaa, kun lapsi- ja nuorisotyössä arvostetaan yksilöä ja samalla rakennetaan yhteisöä. Siinä tulee myös rohkeasti pitää esillä uskoa Jumalaan. Lapsi- ja nuorisotyön rakenteita on jatkuvasti muistettava arvioida. Tavoitteisiin pääsemisessä auttaa lisäksi se, että seurakunta selkeästi tukee lapsen ja nuoren kasvua ja tekee yhteistyötä myös kotien kanssa. (MVS 2010, 24.) Kirkon lapsi- ja nuorisotyön strategia ottaa hienosti huomioon myös lapsen ja nuoren yksilöllisyyden, koska kasvatus perustuu kristilliseen ihmiskäsitykseen. Kristillisessä ihmiskäsityksessä uskotaan, että ihminen on sekä Jumalan luoma että Jumalan kuva, ja siksi ainutlaatuinen ja arvokas. Ihminen tarvitsee elämäänsä yhteyttä Jumalaan. Kirkko haluaa suojella lapsia ja nuoria kasvattamalla heidän itsetuntoaan, minäkuvaansa ja opettamalla heitä samalla lähimmäisenrakkauteen ja toisten ihmisten kunnioittamiseen. (MVS 2010, 13.) Kristilliseen ihmiskäsitykseen pohjautuvalla kasvatuksella on mielestäni tilausta nykyäänkin, sillä yhteiskunta ja media voivat opettaa lapsille ja nuorille hyvin kovia arvoja. Kun lapset ja nuoret oppivat olevansa Jumalan kuvia ja hänen rakkautensa kohteita, heidän itsetuntoaan voidaan vahvistaa. On merkityksellistä, jos heidät voidaan saada ymmärtämään omaa ihmisarvoaan sekä elämän mielekkyyttä ja tarkoitusta. Kirkon lapsi- ja nuorisotyössä usko Jumalaan näkyy esimerkiksi jumalanpalveluselämässä, kasteessa, ehtoollisessa, rukouksessa ja siinä, että

18 12 käytetään Raamattua, virsiä ja hengellisiä lauluja. Myös kristilliset symbolit, tavat ja rituaalit kertovat uskosta yliluonnolliseen. Näiden kautta ihmisille voidaan tarjota mahdollisuus pyhän kokemiseen. Strategiassa jumalanpalveluselämällä tarkoitetaan kaikkea hartauselämää, joka kuuluu seurakunnan kokoontumiseen. Hartauselämän kohokohtana pidetään ehtoollisjumalanpalvelusta eli messua. (MVS 2010, 15.) Kristillinen usko, Raamattu, hengelliset laulut ja rukous näkyvät myös tuottamissani hartauksissa. Hartauksissani on siis esillä niitä asioita, joita strategiassakin mainitaan tarvittavan pyhän kohtaamiseen. Niiden tavoitteena on saada nuoret pohtimaan omaa suhdettaan kristinuskoon ja uskon asioihin. Olisi hienoa, jos kirjoittamani hartaudet voisivat olla yhtenä tekijänä herättämässä uskoa ja luottamusta Jumalaan. On kuitenkin huomautettava lapsi- ja nuorisotyön strategiankin tavoin: Pyhä Henki synnyttää uskon ja pitää sitä yllä, se ei ole ihmisen suoritus eikä sitä saada aikaan kasvatuksella (MVS 2010, 13.). Ymmärrän tämän siten, että Jumala toimii täysin itsenäisesti riippumatta kasvattajasta ja hänen suorituksistaan. Uskon syntyminen kuulijoissa heille pidetyn hartauden aikana tai jälkeen ei riipu hartauden pitäjästä. Pyhä Henki koskettaa niitä ihmisiä, joita tahtoo koskettaa. Kirkko haluaa tukea lapsen ja nuoren kasvua rohkaisemalla kasvattajia, ensisijaisesti vanhempia, suojelemaan lapsuutta ja nuoruutta. Strategiassa todetaan, että seurakunnan on oltava turvallinen paikka kasvaa kaikille sen huomaan hakeutuville lapsille ja nuorille. Nuoren rajojakin koettelevat kysymykset ja etsiminen on sallittava. Nuoria tulee siis kannustaa itsenäiseen ajatteluun, mutta samalla pitää etsiä yhdessä heidän kanssaan kristinuskon tarjoamia arvoja. Nuoria on tuettava elämän muutosvaiheissa, kuten aikuistumista kohti siirtymisessä. (MVS 2010, 20.) 2.4 Hidasta vauhtia nuorten kanssa elämän tärkeimmissä mutkissa...jeesus auta! kotiin vie! Näytä meille toisenlainen tie! (The Rain, Tie 316).

19 13 Arto Köykkä kirjoittaa Nuorisotyön käsikirjassa, että on otettava huomioon ei ainoastaan Jeesuksen ristintyön merkitys, vaan koko Jeesuksen elämän merkitys ihmisille. Jeesus eli noin kolmekymmentä vuotta ja ehti kohdata lähipiirinsä ihmiset syvällisesti. Köykkä on muotoillut ajatuksensa brasilialaisen teologin Leonardo Boffin innoittamana. (Köykkä 2005, ) Jeesuksen koko elämän merkityksen ajatusta Köykkä on soveltanut myös nuorisotyöhön. Hän on muotoillut Boffin ajatuksista oman esityksensä käyttäen kolmea metodia ja kolmea teemaa. Metodit ovat nimeltään yhteinen matka, vakavasti ottaminen ja riittävän hitaasti. Teemat ovat puolestaan rakkaus, Jumala ja kuolema. (Köykkä 2005, ) Nuoret tulisi Köykän mielestä kohdata samaan tapaan kuin Jeesus kohtasi ihmiset, eli aidosti ja syvällisesti. Heidän kanssaan olisi kuljettava vuosienkin matka, ei pelkästään yksi rippileiri. Köykkä mainitsee Rippikoulusuunnitelma 2001 nimen Usko elämä rukous kuvaavan hyvin sitä nuorisotyön todellisuutta, jonka hän haluaisi toteutuvan. Nuoret tulisi hänen mukaansa ottaa vakavasti, heistä tulisi välittää aidosti. Köykkä uskoo, että nuoret on kohdattava Jumalan kuvana ja työntekijän tulee myös osoittaa tämä omalla esiintymisellään, kuten äänellä ja koko persoonallaan. Nuoret on toisin sanoen otettava vakavasti ja mallia heidän kohtaamiselleen on haettava Jeesuksen esimerkistä. (Köykkä 2005, ) Köykkä puhuu myös metodissa riittävän hitaasti hitauden puolesta, sillä ihminen ei pysty esimerkiksi filmille tallennetuista liian nopeista kuvakulman käännöksistä näkemään kokonaiskuvaa. Jos elämämme on niin kiireistä, että emme pysähdy tai hiljenny edes hetkeksi, Jumalan puhuttelun havaitseminen ja kuunteleminen on vaikeaa. Jos elämämme on kovin kiireistä, emme välttämättä tajua minne olemme ihmisenä menossa. Kun nykyään matkataan nopeasti paikasta toiseen, Köykkä mainitsee Jumalan itse asiassa vertauskuvallisesti kutsuvan meitä patikoimaan. Köykkä linjaa, että nuorisotyössä on tärkeää taittaa matkaa yhdessä nuorten kanssa jakamalla ajatuksia heidän kanssaan. (Köykkä 2005, )

20 14 Rakkaus -teemassa Köykkä ottaa kantaa rakkaudesta puhumisen puolesta, sillä hän mainitsee, että nykyään muistetaan kyllä puhua enemmän hormoneista kuin rakkaudesta. Hän mainitsee, että kun elämän hienoimmista asioista tehdään myyntitavaroita, ne menevät pilalle. Näin käy, kun rakkaudesta tehdään pelkkää erotiikkaa ja pornografiaa. Köykkä arvioi kirkon nuorisotyöllä olevan avainaseman rakkauden todellisen luonteen paljastamisessa. Hän myös lisää, että rakkaus kiinnostaa erityisesti nuoria, koska he ovat luomassa uutta suhtautumistapaa vanhempiinsa ja omaan seksuaalisuuteensa. (Köykkä 2005, 30.) Toisen teeman Köykkä mainitsee olevan Jumala. Perustelun tähän hän löytää siitä, että kaikilla ihmisillä on oma käsitys elämän peruskysymyksistä. Köykkä mainitsee, että ihmisen jumalakysymykseen on vastattava, vaikka siihen ei voisi vastata suoraan. Tällä hän tarkoittaa sitä, että on lupa yhdessä ihmisten kanssa kysellä ja pysähtyä Jumalan salaisuuden eteen. Köykkä huomauttaa, että uskoa ja Jumalaa ei tarvitse välttämättä analysoida ja selittää puhki, sillä nuorille voidaan antaa tilaisuus tehdä omat johtopäätöksensä. Köykkä ei pelkää väärinymmärrysten tapahtumista, sillä hän ohjaa yksinkertaisesti luottamaan, että Jumala ohjaa omiaan (Nuorisotyön käsikirja 2005, 31.). (Köykkä 2005, ) Kolmanneksi teemaksi Köykkä on ottanut kuoleman tyhjentävällä perustelulla: Niin epävarmaksi elämä ei mene, että lakkaisimme kuolemasta (Köykkä 2005, 33). Tämän vuoksi Köykkä selittää, että nuorten on saatava ohjeita elämän vaikeisiin aikoihin, sillä he tulevat ajan myötä kohtaamaan kuoleman vierailevan perheessään tai muissa lähipiireissään. (Köykkä 2005, ) Köykkä mainitsee näiden kolmen teeman (rakkaus, Jumala ja kuolema) olevan kattava kokonaisuus, johon kuuluvat kaikki muutkin käsittelemisen arvoiset asiat. Köykkä näkee, että myös muut mahdolliset asiat tulevat käsitellyiksi tavalla tai toisella, kun käsitellään kolmea pääteemaa. Köykkä mainostaa niistä saatavan ymmärryksen ja viisauden voivan vastata myös muihin kysymyksiin ikään kuin siinä

21 15 samalla. Köykkä tunnustaa kuitenkin, että kirkon nuorisotyötä voi linjata toisinkin kuin hänen kolmessa teemassaan ja kolmessa metodissaan. Hän mainitsee toisiksi vaihtoehdoiksi esimerkiksi katekismuksesta pohjansa saavan elämä usko rukous -kolmikon ja perinteikkään luterilaisen laki ja evankeliumi -parin. (Köykkä 2005, 32, 34.) Myös tuottamissani hartauksissa pysähdytään elämän ja Jumalan salaisuuden äärelle. Köykän hahmottelemat teemat tulevat käsitellyiksi hartauksissa Rakkaus, Kolmiyhteinen Jumala ja Kuolema. Kuitenkin Jumalan rakkaus ja huolenpito sekä Jeesuksen ja Hänen ristinkuolemansa merkitys tulevat esille muissakin hartauksissa. Tarkoituksena on myös tuoda esiin hartauksissa elämän rajallisuus ja antaa vastapainoksi sekä lohduksi evankeliumin sanomaa. 2.5 Kotikasvatuksen vaikutus nuoren asenteisiin kristinuskoa kohtaan Kodilla on hyvin tärkeä merkitys uskonnollisten ja eettisten normien kehitykseen lapselle. Kalevi Tammisen tutkimus paljasti vanhempien vastauksissa tuloksen, joka ei ole kovin suuri yllätys: äidit suhtautuvat uskontoon myönteisemmin asenteissaan ja toimivat myös uskonnollisesti aktiivisemmin kuin isät. (Tamminen 1981, 84, 92.) Lieneekö tässä syy siihen, miksi tytöt rukoilevat Tammisen tutkimuksen mukaan enemmän kuin pojat? (Tamminen 1981, 109.) Pojat tarvitsisivatkin mielestäni vastaavasti uskovan miehen mallia, ettei uskominen leimaantuisi vain akkojen touhuksi. Saara Kinnunen korostaa, että vaikka vanhemmat kovasti haluaisivat lapsiensa löytävän lapsuudessa saadusta kristillisestä kasvatuksesta myös eväitä myöhemminkin, lapsi tekee kuitenkin oman valintansa sen suhteen. Vanhemmat voivat hänen mukaansa pitää uskontokasvatuksensa tavoitteena sitä, että lapsi omaksuu uskonnolliset arvot ja kykenee mahdollisesti myöhemmässä elämässä eteen tulevassa tilanteessa arvioimaan, mihin uskoo. (Kinnunen 1996, 9-10).

22 16 Vaikka lapsi kastettaisiin pienenä seurakunnan jäseneksi, kaikki vanhemmat eivät ajattele kasteen uskonnollista sisältöä ja merkitystä. Ristiäiset saattavat olla heille vain nimen antamiseen liittyvä tilaisuus ja merkki siitä, että halutaan kuitenkin kuulua luterilaiseen kirkkoon, vaikka kirkon uskolla ei olekaan vanhemmille niin suurta merkitystä. Kirkon sanomaan epäuskoisestikin suhtautuvat vanhemmat saattavat kuitenkin viedä lapsiaan esimerkiksi seurakunnan päiväkerhoon. Jos lapsen kotona ei uskota kristinuskon ajatuksiin ja päiväkerhossa hänelle kerrotaankin kristinuskon Jumalasta, lapsi joutuu jo varhain törmäämään siihen, että kaikki eivät usko samalla tavalla. Saara Kinnunen antaa tästä esimerkkinä lapsen, joka sanoi uskovansa kerhossa Jeesukseen, mutta kotona taas olevansa uskomatta. Lasta auttaisi tässä ongelmassa, jos hänelle annettaisiin kuitenkin lupa uskoa tahtomallaan tavalla. Vanhemmat voivat olla rehellisiä lapselleen sanoen, etteivät ole esimerkiksi varmoja omasta uskomisestaan, mutta antavat lapselleen mahdollisuuden uskoa. Kinnunen neuvoo eri tavoin uskovia vanhempia neuvottelemaan yhteiset pelisäännöt kotielämään toinen toisiaan kunnioittaen. (Kinnunen 1996, ) Kinnunen mainitsee, että jotkut vanhemmat pitävät itseään kykenemättömänä uskonnollisena kasvattajana, mutta haluaisivat kuitenkin lapsen saavan uskonnollisen kasvatuksen. Kinnunen esittää, että vanhemmat voivat tuolloin viedä lapsiaan seurakunnan toimintaan mukaan. On mahdollista antaa kummin, isovanhempien tai jonkun toisen perheen huolehtia lapsen kristillisestä kasvatuksesta. Iltarukouksen opetus tosin jää silti vanhempien vastuulle. (Kinnunen 1996, 129.) Jos vanhemmat haluavat kasvattaa lastaan kohti kristillistä uskoa tai että lapsi omaa aikuisenakin kristillisiä arvoja, lapselle tulisi antaa kristillistä kasvatusta pienestä pitäen. Kinnunen toteaa, että kouluikäinen ei tahdo lähteä esimerkiksi kirkkoon, jollei hän ole oppinut käymään siellä jo aiemmin lapsuudessaan. Kun luotettava ja turvallinen aikuinen kertoo kristinuskon ytimestä lapselleen ennen kouluikää, lapsella ei ole suuria vaikeuksia asian uskomisessa. (Kinnunen 1996, 95, 128.)

23 17 Kinnunen on äitinä ja perheneuvojana tutustunut hyvin kristilliseen kasvatukseen ja kirjoittaa kirjassaan Luottamustehtävä, Koti lapsen hengellisen kasvun tukijana lämpimästi kristillisestä uskosta sekä lasten ja nuorten kasvatuksesta. Kinnunen on itsekin halunnut kasvattaa omia lapsiaan tuntemaan ja omaksumaan kristinuskon sisältöä ja ottaa kantaa kristilliseen kasvatukseen näin: Keskilapsuudessa valitaan elämän suunta, jota toteutetaan murrosiässä. Kristillinen usko antaa ihmiselle turvan elämän pelottavienkin ulottuvuuksien keskellä. Se tarjoaa ihmiskuvan, josta nuori saa ainekset itsetuntonsa rakentamiseen. Se tuo anteeksisaamisen mahdollisuuden syyllisyyteen. Se korostaa vastuuta itsestä ja toisesta sekä opettaa arvokkaita eettisiä ja moraalisia periaatteita. Ennen kaikkea kristillinen usko sisältää totuuden, jonka varassa voi elää ja kuolla. Kaikki tämä antaa murrosikää lähestyvälle nuorelle tuhdit eväät. Henkilökohtaisen Jumala-suhteen varassa nuori voi kohdata murrosiän kriisit turvallisesti. Ehkä jokin harharetki tai harmeja tuottava kokeilu jäisi tekemättä, jos elämän mielekkyyttä ja iloa ei tarvitsisi etsiä päämäärättömästi (Kinnunen 1996, 31). Kinnunen on myös huomioinut elämän mielekkyys -käsitteen merkityksen kannanotossaan ja on näin samoilla linjoilla kuin Suomen evankelis-luterilaisen kirkon lapsi- ja nuorisotyön missio ja visio sekä strategia (MVS 2010, 7.) Kristinusko voi Kinnusen mukaan antaa nuorelle todella hyvät mahdollisuudet selvitä murrosiän kriiseistä. Tulkitsen Kinnusen ajatuksia niin, että kristinuskon ajatukset omaksunut ja niihin uskova tietää olevansa turvassa Jumalan kämmenellä, vaikka muut olosuhteet ympärillä horjuisivat. On mahdollista, että jos nuori on löytänyt elämälleen mielekkyyden ja tarkoituksen, hän voi säästyä esimerkiksi ikäviltä päihdekokeiluilta. Elämälleen mielekkyyden löytäneellä nuorella ei ole välttämättä tarvetta lähteä kokeilemaan alkoholia ja huumeita, eikä hän siis ole vaarassa jäädä niistä riippuvaiseksi. Murrosikäisen lapsen valitessa vanhempiensa kristillisen uskon sijasta eri tavoin, vanhempien on tärkeää osoittaa lapselle rakastavansa häntä samalla tavoin kuin aiemminkin. Kinnunen toteaa, että murrosikäistä ei pitäisi syyllistää valinnastaan.

24 18 Tässä punnitaankin vanhempien kristillisen uskon näkyminen ja toteutuminen, sillä murrosikäinen tarkkailee vanhempiensa käytöstä. Toisin sanoen murrosikäisen kysymys kuuluu: Elävätkö vanhempani uskoaan todeksi? Kinnunen mainitsee murrosikäisen tahtovan havaita, miten vanhempansa arvot toteutuvat käytännössä. (Kinnunen 1996, 126.) Kinnunen tuo esille seurakunnan hyödyllisyyden hengellisenä kotina, kun lapsi alkaa irtautua vanhemmistaan. Hänen mielestään lapselle pitäisi olla tarjolla kyseisessä vaiheessa ikäiselleen suunnattua toimintaa seurakunnassa. Kinnunen toteaa, että seurakuntaelämää tarvitaan, jotta lapsi oppii elämään uskonelämää itsenäisesti. (Kinnunen 1996, 100.) Mielestäni olisikin hyvä, että lapsi löytäisi seurakunnasta vertaisryhmän - kavereita sekä samalla kristinuskon sanoma voisi koskettaa häntä seurakunnan työntekijöiden kautta. Lapsi tarvitsee myös hyviä kodin ulkopuolisia aikuisen ihmisen malleja, joita seurakunnan työntekijät voivat mahdollisesti olla. Ellei nuori pysty puhumaan vanhemmilleen vaikeista asioista ja omaan elämäänsä liittyvistä kysymyksistä, hän saattaa niin sanotusti nykäistä seurakunnan työntekijää hihasta ja kertoa asioistaan. Kirkko haluaa pääsanomansa eli evankeliumin menevän perille seuraavillekin sukupolville, mutta Kinnunen tekee tästä aiheesta osuvan huomion todetessaan kirjansa Luottamustehtävä, Koti lapsen hengellisen kasvun tukijana johdannossa, että uskoa ei voi niin vain siirtää, sillä Pyhä Henki on uskon synnyttäjä ihmisessä. Kinnunen on siis samoilla linjoilla kuin evankelis-luterilainen kirkko, vaikka toteaakin olevansa luterilainen maallikko. Kinnunen korostaa, että lasten vieminen Sanan ääreen on vanhemmille uskottu erityinen luottamustehtävä. Hän niputtaa uskonnollisten arvojen välittämiseen tarvittavan vanhempien henkilökohtaista esimerkkiä käytännön elämässä, sanallista opetusta ja lapsien johdattamista vanhempien sopivaksi katsomaan yhteisöön. (Kinnunen 1996, 10-11, 133.)

25 19 3 NYKYAJAN HAASTEET KRISTILLISELLE KASVATUKSELLE Vuosittain tehtävässä nuorisobarometrissä tutkitaan nuorten asenteita ja ajatuksia työstä ja koulutuksesta. Vuoden 2006 nuorisobarometrin lisäteemoja olivat nuorten uskonnollisuus ja yhteiskunnallinen aktiivisuus. Tutkimustulokset ja aiheita koskevat artikkelit on koottu osuvasti kirjaan nimeltä Uskon asia. Tutkimuksen kohderyhmänä ovat olleet vuotiaat suomenkieliset ja ruotsinkieliset nuoret. (Uskon asia, Nuorisobarometri 2006.) Tutkimustulokset yllättivät, sillä lähes kahdeksankymmentä prosenttia vuotiaista uskoo kirkon voivan vastata ihmisten hengellisiin tarpeisiin ja ongelmiin. (Myllyniemi, 57, 59.) Tästä voisi päätellä, että vaikka nuoret loistavat poissaolollaan seurakunnan tilaisuuksista, kirkon pääsanomalle saattaa silti tulla tilaisuus kuulluksi ja valituksi nuortenkin elämän arvomaailmaksi jossain heidän elämänvaiheessa. Nuorisobarometri 2006 paljasti, että enemmistö nuorista uskoo Jumalaan omalla tavallaan (Myllyniemi 2006, 76). Esimerkiksi kristinuskon mukaiseen luomiskertomukseen uskoo vain noin 30 % (Myllyniemi 2006, 73). Nuoret ovat kuitenkin nuorisobarometrin mukaan edelleen uskonnollisia ja hengellisiä (Uskon asia, Nuorisobarometri 2006, 11). Niille, jotka joutuvat siitä kärsimään, ajan hengen mukaisuus on aivan samanlaista pakkovaltaa kuin perinteinen uskontokin ja se on aivan yhtä kykenevä tukahduttamaan vapaata ajattelua. Niin Harvardissa kuin Hillsborossakin on totuuksia, joita vain hyvin rohkea opettaja uskaltaisi vastustaa luokkahuoneessa (Johnson 2000, 126.). 3.1 Modernisaatiokehitys ja maallistuminen Modernisaatioon liittyy seuraavia ilmiöitä, jotka kiertyvät teollistumisen ja byrokratisoitumisen ympärille: kaupungistuminen, yhteiskunnan sektorien lisääntyvä eriytyminen, tieteen ja teknologian arvostuksen nousu, yleinen koulutustason kohoaminen, korkeampi eliniän odote, alentunut syntyvyys, laajentunut poliittinen osallistuminen sekä lisääntynyt sosiaalinen liikkuvuus (Kääriäinen ym. 2003, 20). Lisäksi modernisaatioon kuuluu se, että taloudellinen kasvu otetaan päämääräksi,

26 20 joka näkyy yksilöillä motivaatiossa tähdätä aineellisiin saavutuksiin. Näistä ilmiöistä muodostuvan kokonaisuuden vuoksi modernisaation on sanottu heikentävän perinteisen maailmankuvan merkitystä, tiiviit yhteisölliset verkot häviävät, kilpailuhenki saa vallan, massatuotanto huonontaa työoloja, työn merkitys murenee, hallintobyrokratia heikentää ihmisen identiteettiä ja suosii luokituksia. (Kääriäinen ym. 2003, 20.) Modernisaatiokehitys ei automaattisesti näyttäisi tarkoittavan uskonnon menettävän arvovaltaansa jatkuvasti. Suomessa evankelis-luterilainen kirkko on säilyttänyt asemansa ennustuksista huolimatta hyvin ja myös maailmanuskonnot ovat säilyttäneet käytänteitään ja ideoitaan muutoksista huolimatta. (Kääriäinen ym. 2003, 12.) Helena Helve toteaa maallistumisen tai toiselta nimeltään sekularisaation olevan kehityssuunta, joka saa aikaan sen, että uskonnon merkitys heikkenee kaikilla sosiaalisilla elämän alueilla. Uskonto näytteli aivan toista roolia ennen modernia aikaamme. Myös Helve toteaa tieteellä ja teollisuudella olleen vaikutusta uskonnon heikkenemiseen. Hän huomauttaa, että vaikka kansankirkkoomme kuuluu melkein 85 % väestöstä, jumalanpalveluksien osallistumisaktiivisuus paljastaa kansan olevan kuitenkin passiivinen uskonnon harjoittamisessa. (Helve 2006, 92.) Suomeen teollistuminen tuli myöhään, sotien välissäkin yleisintä oli maataloudesta leivän hankkiminen. Vanhoillinen talonpoikainen elämä oli arvostettua. Vasta sotien jälkeisestä ajasta voidaan puhua modernisaation nimellä. Modernisaatio ja maallistuminen vaikuttavat nykyisin myös suomalaisten uskonnollisuuteen. (Kääriäinen ym. 2003, 22.) Kääriäinen, Niemelä & Ketola toteavat, että on olemassa teorioita, jotka kertovat maallistumisesta, mutta toisaalta on myös teorioita, jotka kertovat vastakkaisesta suuntauksesta. Modernisaatiokehityksen on ajateltu johtavan automaattisesti uskonnollisten ajatuksien vähenemiseen ja uskonnollisten organisaatioiden vallan

27 21 heikkenemiseen. Sekularisaatioteoria on ollut uskontososiologian kuumimpia kysymyksiä jo noin kahdenkymmenen vuoden ajan. Maallistumisesta näyttäisi kertovan esimerkiksi kansankirkon jäsenmäärän väheneminen viidenkymmenen vuoden ajan kuluessa kymmenellä prosentilla. Tämä ei kuitenkaan välttämättä suoranaisesti kerro maallistumisesta, sillä esimerkiksi suomalaisten rukoilemisaktiivisuus ei ole vähentynyt kahdenkymmenen viimeisen vuoden aikana. Nykyään uskonto ja sen harjoittaminen on suomalaisille ennen kaikkea yksityisasia. Useiden uskonnollisuusmittareiden perusteella onkin todettu, että Suomi ja Islanti ovat pohjoismaista vähiten sekularisoituneita eli maallistuneita. Ruotsi ja Tanska ovat sen sijaan samojen mittareiden mukaan kärjessä maallistumisen suhteen. (Kääriäinen ym. 2003, 253, 255 ja 259.) Kuitenkin mielestäni omassa maassammekin on havaittavissa maallistumista. Esimerkiksi kauppojen sunnuntainen aukiolo on merkki kehityksestä, joka kertoo tämän hyvin selvästi. Jumalan kymmenen käskyn auktoriteettia ei kunnioiteta. Myös koulujen uskonnonopetus on vaakalaudalla, kun pelätään niin sitä, ettei vain loukattaisi eri tavoin uskovia. Nykyään maassamme on aikaisempaa enemmän eri uskontojen edustajia, jotka ovat tulleet ehkä pakolaisina tai yleensäkin maahanmuuttajina. Voidaan jopa kysyä, että kuinka kauan kirkon edustaja tai isonen saa vielä pitää kouluissa aamunavauksia? Uskonnonopetuksen ja aamunavauksien poistaminen kouluista ei mielestäni olisi ollenkaan hyvä asia, sillä niitä tarvitaan. Jos lapsille ja nuorille ei kerrota elämän peruskysymyksien uskonnollista puolta ja tunnustuksellisestikin, se voi mielestäni vaikuttaa heidän arvojaan köyhdyttävästi. Arvojen köyhtymisellä taas on monia haittapuolia, kuten esimerkiksi holtittomaan käyttäytymiseen liittyvät ilmiöt. 3.2 Tiede vastaan uskonto Freudin, Darwinin ja Marxin ajatuksia on pidetty heidän vaikutusvaltaisimpina aikoinaan tieteellisinä, mutta Philip E. Johnson toteaa kirjassaan Evoluution maailmankuva Marxin ja Freudin jo kaatuneen. Näiden kahden ajattelijan tieteellinen

28 22 luotettavuus on kärsinyt kolauksen ja Johnson on hyvin vakuuttunut, että seuraavana kaatuvat ryminällä alas Darwinin tieteellisenä pidetyt käsitykset. (Johnson 2000, 135.) Evoluutio selityksenä maailman ja ihmisen syntyyn ei ole ollenkaan täysin looginen ja tieteellisenä pidettävä tosiseikka, vaikka näin edelleen halutaan selittää. (Johnson 2000.) Tieteen maailmankäsitys rajoittuu Sigmund Freudin mukaan siihen, mitä eri tilanteissa on mahdollista tietää. Tieteellinen maailmankäsitys ei ota vastaan sille vieraita aineksia. Freud linjaa, että tieteen maailmankuvassa maailmaa tarkastellaan vain älyn kautta käsitellen havaintoja tutkimusmaisen tarkasti. Hän mainitsee edelleen, että tieteellisestä tutkimustyöstä saatua tietoa ei voi verrata ilmestyksien, intuition tai selvänäkemisen kautta tuotettuun tietoa. Vaikka Freud mainitsee ilmestykset, hän tunnustaa kuitenkin, ettei usko niihin. Freud on sitä mieltä, että ihmisen henkeä, sielua sekä älyllisiä ja tunteenomaisia toimintoja voidaan tutkia tieteellisesti psykoanalyysilla. (Freud 1940, ) Freud suhtautuu varsin karsaasti uskontoon, joka ei hänen mielestään saisi syrjäyttää tieteen maailmankatsomusta. Hän linjaa jyrkkänä, että totuuteen ei kuulu suvaitsevaisuus, eikä sen nimissä voida suostua sovitteluihin ja rajoituksiin. Tutkimustyössä inhimillisten toimintojen alueet tulee nähdä omiksi alueikseen. (Freud 1940, 549, 563.) Freud kehottaakin suhtautumaan leppymättömän kriitillisesti jokaiseen muuhun mahtitekijään, joka pyrkii omistamaan niitä nimiinsä (Freud 1940, 549). Tällaisiksi mahtitekijöiksi Freud mainitsee uskonnon, taiteen ja filosofian. Uskontoa hän pitää kuitenkin näistä kolmesta vaarallisimpana vastustajana. Hän selvittää kantaansa sillä, että uskonnolla on hallussaan paljon valtaa ja että se hyötyy ihmisten voimakkaista tunnetiloista. Uskonto on Freudin mukaan luonut johdonmukaisen ja yhtenäisen maailmankatsomuksen, joka kuitenkin kykenee puolustamaan paikkaansa. (Freud 1940, ) Freud listaa uskonnon antavan ihmisille tiedon maailman alkuperästä ja synnystä sekä turvan ja lopullisen onnen elämän vaiheissa maanpäällä. Mutta hän toteaa

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Kun pienen lapsen äiti ja isä ottavat lapsen syliin ja painavat häntä lähelle sydäntään, he antavat hänelle rakkautta ja huolenpitoa. Tällä

Lisätiedot

LIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA. Seurakunnan strategia

LIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA. Seurakunnan strategia LIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA Seurakunnan strategia TOIMINTA-AJATUS Liperin seurakunta kohtaa ihmisen, huolehtii jumalanpalveluselämästä, sakramenteista ja muista kirkollisista toimituksista,

Lisätiedot

ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR

ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR Kristinuskon mukaan niin sanottu kristillinen etiikka on yleispätevä etiikka. Tämä ei tarkoita sitä, että olisi olemassa joku tietty kristinuskoon pohjautuva etiikka. Kristillisen

Lisätiedot

Ruokarukous Uskonnonharjoitusta vai uskonnonopetusta? Pekka Iivonen

Ruokarukous Uskonnonharjoitusta vai uskonnonopetusta? Pekka Iivonen Ruokarukous Uskonnonharjoitusta vai uskonnonopetusta? Pekka Iivonen Uskonnon opetus kouluissa Uskontokasvatus kouluissa Uskonnon harjoittaminen kouluissa Uskonnon opetusjärjestelyiden ja koulun muun toiminnan

Lisätiedot

Mikä solu on? Ylistaron Helluntaiseurakunta

Mikä solu on? Ylistaron Helluntaiseurakunta Mikä solu on? Ylistaron Helluntaiseurakunta!1 LUENTO 1 MIKÄ SOLU ON?!2 Näky Tavoite, jota kohti ponnistelemme Toiminnan tulos Kaikille yhteinen Kuka näkymme määrittelee? Pastori tai vanhimmat? Jokainen

Lisätiedot

RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (1. Joh. 4:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen. Rinnetie 10. 95420 Tornio. puh. 050 359 6939

RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (1. Joh. 4:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen. Rinnetie 10. 95420 Tornio. puh. 050 359 6939 RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen Rinnetie 10 95420 Tornio puh. 050 359 6939 s-posti: juha.muukkonen@gen.fi kotisivu: www.gen.fi Raamatunkäännös: KR 1933/38 JÄSENNYS

Lisätiedot

IHMISET, STRATEGIA JA SEURAKUNTA. ESPOON HIIPPAKUNNAN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Kirkkonummi Kai Peltonen

IHMISET, STRATEGIA JA SEURAKUNTA. ESPOON HIIPPAKUNNAN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Kirkkonummi Kai Peltonen ESPOON HIIPPAKUNNAN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Kirkkonummi 2.4.2016 Kai Peltonen Miksi olet ryhtynyt seurakunnan luottamushenkilöksi? MIKÄ ON? Augsburgin tunnustus (1530): artikla V: Jotta saisimme

Lisätiedot

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena.

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena. 13.4.6 Uskonto Islam Tässä oppimääräkuvauksessa tarkennetaan kaikille yhteisiä uskonnon sisältöjä. Paikalliset opetussuunnitelmat laaditaan uskonnon yhteisten tavoitteiden ja sisältökuvausten sekä eri

Lisätiedot

Kristinusko (AR) Kristinuskon historia. Kristinuskon syntymä

Kristinusko (AR) Kristinuskon historia. Kristinuskon syntymä Kristinusko (AR) Kristinuskon historia Kristinuskon syntymä Juutalaisuudessa oli kauan jo odotettu, että maan päälle syntyy Messias, joka pelastaa maailman. Neitsyt Maria synnytti pojan Jeesus Nasaretilaisen,

Lisätiedot

+ SEURAKUNTAAN TUTUSTUMISTEHTÄVÄT JA ULKOA OPETELTAVAT ASIAT + PERUSOHJEET:

+ SEURAKUNTAAN TUTUSTUMISTEHTÄVÄT JA ULKOA OPETELTAVAT ASIAT + PERUSOHJEET: 1 + SEURAKUNTAAN TUTUSTUMISTEHTÄVÄT JA ULKOA OPETELTAVAT ASIAT + Nimesi: Osoitteesi: Puhelinnumerosi: PERUSOHJEET: Seurakunnan toimintaan tutustumista varten käyt 3-4 kertaa itsenäisesti jumalanpalveluksessa

Lisätiedot

ANNETAAN LAPSILLE LAPSUUS

ANNETAAN LAPSILLE LAPSUUS ANNETAAN LAPSILLE LAPSUUS Kuullaan lapsen ääni Varhaiskasvatuksen kehittämissuunnitelma 2014 VAKE-työryhmä: Anne-Maria Ahlstedt Kirsi Marila Kirsi Risto Iiris Tornack Kuvat: kannessa ja sivuilla 3, 4,

Lisätiedot

Kaste ja avioliittoon vihkiminen suomalaisten keskuudessa ja mitä kuuluu tamperelaisnuorille 10 vuotta rippikoulun jälkeen?

Kaste ja avioliittoon vihkiminen suomalaisten keskuudessa ja mitä kuuluu tamperelaisnuorille 10 vuotta rippikoulun jälkeen? Kaste ja avioliittoon vihkiminen suomalaisten keskuudessa ja mitä kuuluu tamperelaisnuorille 10 vuotta rippikoulun jälkeen? Dos. Kati Niemelä Kirkon tutkimuskeskus Tampereen rovastikuntakokous 15.2.2012

Lisätiedot

Miten luterilaisuus ilmenee Suomessa? Tulevan kirkon nelivuotiskertomuksen esittelyä

Miten luterilaisuus ilmenee Suomessa? Tulevan kirkon nelivuotiskertomuksen esittelyä Miten luterilaisuus ilmenee Suomessa? Tulevan kirkon nelivuotiskertomuksen esittelyä Kimmo Ketola 1 Synodaalikirjan haasteet lukijalle Haastaa lukijan reflektoimaan katsomustaan suhteessa ajankohtaisiin

Lisätiedot

KASTEKOTIIN PARKANON SEURAKUNTA

KASTEKOTIIN PARKANON SEURAKUNTA KASTEKOTIIN PARKANON SEURAKUNTA Onnittelut uuden perheenjäsenen vanhemmille! Odotus on päättynyt, ja hän lepää sylissänne. Toivottavasti kaikki on mennyt hyvin. Ja vaikka ei menisikään, Jeesus lupaa olla

Lisätiedot

SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1. Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI

SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1. Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden työpaikat ja ajankohdat suunnitellaan

Lisätiedot

Naturalistinen ihmiskäsitys

Naturalistinen ihmiskäsitys IHMISKÄSITYKSET Naturalistinen ihmiskäsitys Ihminen on olento, joka ei poikkea kovin paljon eläimistä: ajattelulle ja toiminnalle on olemassa aina jokin syy, joka voidaan saada selville. Ihminen ei ole

Lisätiedot

Raamatun oikea ja väärä IR

Raamatun oikea ja väärä IR Raamatun oikea ja väärä IR Raamattu koostuu 66 eri kirjasta ja jokainen kirja on syntynyt johonkin tarkoitukseen. Raamattu ei ole yksi yhtenäinen kokonaisuus eikä siitä sen vuoksi voi poimia yksiselitteisiä

Lisätiedot

USKONTO Opetuksen tavoitteet Aihekokonaisuudet Arviointi

USKONTO Opetuksen tavoitteet Aihekokonaisuudet Arviointi USKONTO Uskonnonopetuksen keskeinen tehtävä on perehdyttää opiskelija omaan uskontoonsa, sen kulttuuriperintöön sekä uskonnosta nousevaan elämänkatsomukselliseen ja eettiseen ajatteluun. Muihin uskontoihin

Lisätiedot

Timo Tavast Hiippakuntadekaani Porin seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto

Timo Tavast Hiippakuntadekaani Porin seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto Timo Tavast Hiippakuntadekaani Porin seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto 7.11.2012 Kirkko- ja seurakuntakäsitys, jossa sekä salatulla että näkyvällä on paikkansa Kaksinaisuus kirkon / seurakunnan

Lisätiedot

Ehyeksi aikuiseksi osa 3. 12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996

Ehyeksi aikuiseksi osa 3. 12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996 12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996 Saarnaajan kirjasta (4:9-12) voidaan lukea Kristus-keskeisen kumppanuuden periaate: Kaksin on parempi kuin yksin, sillä

Lisätiedot

LUTERILAISUUS TÄNÄÄN SCHMALKALDENIN OPINKOHTIEN VALOSSA

LUTERILAISUUS TÄNÄÄN SCHMALKALDENIN OPINKOHTIEN VALOSSA STI, 25.9.2013 DANIEL NUMMELA LUTERILAISUUS TÄNÄÄN OPINKOHTIEN VALOSSA TUNNUSTUSKIRJAT TUTUIKSI JOHDANTO - 1517 Lutherin 95 teesiä - 1530 Augsburgin tunnustus - 1537 Schmalkaldenin opinkohdat 1 JOHDANTO

Lisätiedot

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS Miten kohtelet muita? Ihmiset ovat samanarvoisia Vastuu ja omatunto Missä Jumala on? Opettajalle TAVOITE Oppilas saa keskustelujen ja tekstien kautta mahdollisuuden muodostaa ja syventää käsityksiään ihmisyydestä

Lisätiedot

Koulujen ja päiväkotien uskonnon opetus, perinteiset juhlat ja uskonnon harjoittaminen

Koulujen ja päiväkotien uskonnon opetus, perinteiset juhlat ja uskonnon harjoittaminen Koulujen ja päiväkotien uskonnon opetus, perinteiset juhlat ja uskonnon harjoittaminen 23.2.2015 Tilaisuuden tavoite Uskonnon opetuksen, perinteisten juhlien ja uskonnon harjoittamisen erojen ymmärtäminen

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot

SUOMEN HELLUNTAIKIRKKO

SUOMEN HELLUNTAIKIRKKO SUOMEN HELLUNTAIKIRKKO Suomen Helluntaikirkon julkaisuja 2 2014 tekijät, Suomen Helluntaikirkko ja Aikamedia Oy Raamatunlainauksissa on käytetty Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkolliskokouksen

Lisätiedot

Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua?

Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua? Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua? Ja miksi niin tulee tehdä? 15.10.2012 TT, pari- ja seksuaaliterapeutti Heli Pruuki Millaista sinulle on olla nainen? Mitä arvostat

Lisätiedot

ORTODOKSIUSKONTO VUOSILUOKAT 1-2

ORTODOKSIUSKONTO VUOSILUOKAT 1-2 ORTODOKSIUSKONTO VUOSILUOKAT 1-2 Oppiaineen tehtävä vuosiluokilla 1-2 Vuosiluokilla 1-2 uskonnon opetuksen tehtävänä on ohjata oppilaita tuntemaan ja arvostamaan omaa uskonnollista ja katsomuksellista

Lisätiedot

Armo olkoon teille ja rauha Jumalalta, meidän Isältämme ja Herralta Jeesukselta Kristukselta!

Armo olkoon teille ja rauha Jumalalta, meidän Isältämme ja Herralta Jeesukselta Kristukselta! KIRKKOPÄIVÄT LAHDESSA 13.-15.5.2011 Saarna Kärkölän kirkossa 15.5.2011 3. sunnuntai pääsiäisestä (Jubilate) JUMALAN KANSAN KOTI-IKÄVÄ (Joh. 17:11-17) Armo olkoon teille ja rauha Jumalalta, meidän Isältämme

Lisätiedot

KOHTAAMISEN YHTEISÖ Puijon seurakunnan toiminnan suunta vuoteen 2020

KOHTAAMISEN YHTEISÖ Puijon seurakunnan toiminnan suunta vuoteen 2020 KOHTAAMISEN YHTEISÖ Puijon seurakunnan toiminnan suunta vuoteen 2020 MISSIO Kirkon ja seurakunnan tehtävä perustuu Jeesuksen antamiin lähetys- ja kastekäskyyn sekä rakkauden kaksoiskäskyyn. VISIO Puijon

Lisätiedot

Meidän kirkko Osallisuuden yhteisö

Meidän kirkko Osallisuuden yhteisö Meidän kirkko Osallisuuden yhteisö Suomen evankelis-luterilaisen kirkon strategia vuoteen 2015 Kirkon strategia 2015 -työryhmän esitys kirkkohallitukselle KIRKON PERUSTEHTÄVÄ (MISSIO) Kirkon tehtävä on

Lisätiedot

KRISTILLINEN KASVATUS

KRISTILLINEN KASVATUS KRISTILLINEN KASVATUS Ammattitaitovaatimukset Osaamisen arviointi osaa tukea lapsen hengellistä kasvua syventää kokonaisvaltaisen osaamista ottaen huomioon lapselle ominaiset tavat toimia luo turvallisen

Lisätiedot

Haluaisin, että kirkko johon kuulun on

Haluaisin, että kirkko johon kuulun on VIRITTÄYTYMINEN AIHEESEEN Haluaisin, että kirkko johon kuulun on LEIKIN TAVOITE Johdatella ajatuksia illan aiheeseen. Herätellä miettimään mitä minä ajattelen kirkosta, sekä tuoda esiin myös toisten ajatuksia,

Lisätiedot

Hyvä Sisärengaslainen,

Hyvä Sisärengaslainen, Hyvä Sisärengaslainen, Tervetuloa SLEY:n nuorisotyön sisärenkaan raamattukouluun! Tämän kevään kuluessa käymme läpi Johanneksen evankeliumin lyhyissä jaksoissa. Voit lähettää kysymyksiä, palautetta, esirukousaiheita

Lisätiedot

Seurakuntaan Kirkkovaltuusto Kirkkoneuvosto Menot 5 781 780

Seurakuntaan Kirkkovaltuusto Kirkkoneuvosto Menot 5 781 780 Mihin verorahat käytetään? Vuosi 2011 Seurakunnan hallinto Jumalanpalvelukset ja kirkkomusiikki 190 298 Muut seurakuntatilaisuudet 63 615 Investoinnit (kurssikeskus yms.) 293 395 Hautaan siunaaminen 117

Lisätiedot

Elämä Jumalan lapsena

Elämä Jumalan lapsena 1 Roomalaiskirjeen selitys 18 Room. 8:14 17 Savonlinnan Tuomiokirkko, 13.3.2013 Elämä Jumalan lapsena Kertausta Tähän mennessä Paavali on Roomalaiskirjeessään esittänyt pääasiat siitä, kuinka ihmisestä

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

Hyvä Sisärengaslainen,

Hyvä Sisärengaslainen, Lisää 1. Joh 3:sta? http://www.sley.fi/luennot/raamattu/ UT/Johanneksen_kirjeet/1Joh03EK.h tm Hyvä Sisärengaslainen, 1. Johanneksen kirjeen kolmas luku puhuu Jumalan lahjasta, mutta myös hänen pyhästä

Lisätiedot

Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä

Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä elina.kataja@lempaala.fi Kasvatuksen ydinkysymykset Millaisia lapsia haluamme kasvattaa?

Lisätiedot

Herätysliikkeet seurakunnan voimavarana

Herätysliikkeet seurakunnan voimavarana 1 Herätysliikkeet seurakunnan voimavarana Kadotettu yhteisöllisyys tulevaisuuden mahdollisuus Pieksämäki 16.3.2012 TT, YTT, tutkija Hanna Salomäki Kirkon tutkimuskeskus Herätysliikkeet 2000-luvun 2 kirkossa

Lisätiedot

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy Eväitä yhteistoimintaan Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy 3.10.2008 Modernistinen haave Arvovapaa, objektiivinen tieto - luonnonlaki Tarkkailla,tutkia ja löytää syy-seuraussuhteet

Lisätiedot

Musiikki oppimisympäristönä

Musiikki oppimisympäristönä Musiikki oppimisympäristönä Opetussuunnitelma, musiikkitieto ja dialogi leena.unkari-virtanen@metropolia.fi Mupe musiikkitiedon näkökulmasta OPSien taustalla Opetuksen dialogisuus Musiikki oppimisympäristönä

Lisätiedot

TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2 SISÄLLYS JOHDANTO 1. TAIDETASSUJEN RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI 2. TOIMINTA-AJATUS JA ARVOT 3. KASVATTAJA 4. TOIMINTAYMPÄRISTÖ 5. SISÄLTÖALUEET 6. ARVIOINTI JA SEURANTA

Lisätiedot

Kohtaamisen kirkko tulevaisuuden kynnyksellä. Mikkelin hiippakunnan luottamushenkilöpuheenjohtajien koulutuspäivä

Kohtaamisen kirkko tulevaisuuden kynnyksellä. Mikkelin hiippakunnan luottamushenkilöpuheenjohtajien koulutuspäivä Kohtaamisen kirkko tulevaisuuden kynnyksellä Mikkelin hiippakunnan luottamushenkilöpuheenjohtajien koulutuspäivä 14.2.2015 Kirkon haasteet Monimuotoistuva kulttuuri ja itseohjautuva ihminen Muuttoliike

Lisätiedot

Toivoa maailmalle! Paikallinen seurakunta on maailman toivo

Toivoa maailmalle! Paikallinen seurakunta on maailman toivo Toivoa maailmalle! Paikallinen seurakunta on maailman toivo (Matt 16:18) Ja mina sanon sinulle: Sina olet Pietari, ja ta lle kalliolle mina rakennan seurakuntani, eiva tka tuonelan portit sita voita. (Matt

Lisätiedot

Radion ortodoksinen aamuhartaus

Radion ortodoksinen aamuhartaus 1 / 5 Rovasti Veikko Purmonen Radion ortodoksinen aamuhartaus 21.9. 2002 Luuk. 5: 1-11 Kirkon luovuttamaton tehtävä ja kaikkien kristittyjen yhteinen kutsumus on lähetystyön tekeminen, todistaminen Jumalan

Lisätiedot

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14 Global Mindedness kysely Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere 13.5. May- 14 Mistä olikaan kyse? GM mittaa, kuinka vastaajat suhtautuvat erilaisen kohtaamiseen ja muuttuuko

Lisätiedot

Miksi katsomuskasvatusta? Näkökulmana VASU2017 Kommenttipuheenvuoro: TM, KK Silja Lamminmäki-Vartia

Miksi katsomuskasvatusta? Näkökulmana VASU2017 Kommenttipuheenvuoro: TM, KK Silja Lamminmäki-Vartia Miksi katsomuskasvatusta? Näkökulmana VASU2017 Kommenttipuheenvuoro: TM, KK Silja Lamminmäki-Vartia Toteutuuko lapsen oikeus katsomukseen? Varhaiskasvatuksen seminaari 30.9.2016 Suomen Ekumeeninen Neuvosto,

Lisätiedot

Sukupuolisensitiivisen työotteen arkea

Sukupuolisensitiivisen työotteen arkea Sukupuolisensitiivisen työotteen arkea Sukupuolisensitiivisuus tarkoittaa kykyä ja herkkyyttä huomioida sukupuolen erilaiset vaikutukset lasten ja nuorten kasvussa ja kehityksessä. Siihen liittyy myös

Lisätiedot

Kun olen hätääntynyt ja ahdistunut, odotan

Kun olen hätääntynyt ja ahdistunut, odotan 1. syyskuuta Jumala, minun Jumalani, sinua minä odotan. Sieluni janoaa sinua, ruumiini ikävöi sinua ja uupuu autiomaassa ilman vettä. Ps. 63:2 Kun olen hätääntynyt ja ahdistunut, odotan kiihkeästi Jumalan

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

K a s v a m me y h d e s sä L A P S I- J A P E R H E D I A K O N I A

K a s v a m me y h d e s sä L A P S I- J A P E R H E D I A K O N I A KOULULAISTEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN NEUVOTTELUPÄIVÄT 15.-16.10.2012 JYVÄSKYLÄ J e s a j a 1:17 Opetelkaa tekemään hyvää, harrastakaa oikeutta, ojentakaa väkivaltaisia, hankkikaa orvoille oikeus, ajakaa

Lisätiedot

Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ

Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ 1 Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit 3. - 4.5.2013 Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ REGGIO EMILIAN PÄIVÄKOTIEN KASVATUSAJATTELUN OMINAISPIIRTEITÄ: PÄIVÄKOTI

Lisätiedot

LAPSI ON OSALLINEN. Kirkon varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja

LAPSI ON OSALLINEN. Kirkon varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja LAPSI ON OSALLINEN Kirkon varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja KIRKON VARHAISKASVATUS ON Kristillisestä uskosta ja siihen liittyvistä arvoista nousevaa kasvatuksellista vuorovaikutusta Kasvatus- ja kastekumppanuutta

Lisätiedot

7.10. Uskonto. 7.10.1. Evankelis-luterilainen uskonto

7.10. Uskonto. 7.10.1. Evankelis-luterilainen uskonto 1 7.10. Uskonto 7.10.1. Evankelis-luterilainen uskonto Uskonnonopetuksen keskeinen tehtävä on perehdyttää opiskelija omaan uskontoonsa, sen kulttuuriperintöön sekä uskonnosta nousevaan elämänkatsomukselliseen

Lisätiedot

EVANKELIS-LUTERILAINEN USKONTO VUOSILUOKAT 3-6

EVANKELIS-LUTERILAINEN USKONTO VUOSILUOKAT 3-6 EVANKELIS-LUTERILAINEN USKONTO VUOSILUOKAT 3-6 Oppiaineen tehtävä vuosiluokilla 3-6 Uskonnon opetuksen tehtävänä on antaa oppilaille laaja uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys. Opetus perehdyttää

Lisätiedot

KIRKKOHALLITUS. Kirkko: yhteistä näkyä kohti

KIRKKOHALLITUS. Kirkko: yhteistä näkyä kohti KIRKKOHALLITUS Kirkko: yhteistä näkyä kohti 1 Asiakirjan tausta Faith and Order-asiakirja BEM (Baptism, Eucharist Ministry l. Kaste, ehtoollinen, virka 1982) ja siitä saadut perusteelliset vastaukset KMN:n

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Toimiva työyhteisö DEMO

Toimiva työyhteisö DEMO Toimiva työyhteisö DEMO 7.9.6 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Toimiva työyhteisö DEMO Sivu / 8 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimiva työyhteisö raportti muodostuu kahdesta osa alueesta:

Lisätiedot

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Sidonnaisuudet Tutkija, Oulun yliopisto, PPSHP Psykoterapiakouluttaja,

Lisätiedot

Tervetuloa rippikouluun Hakunilan seurakunnassa! Hyvät vanhemmat,

Tervetuloa rippikouluun Hakunilan seurakunnassa! Hyvät vanhemmat, Tervetuloa rippikouluun Hakunilan seurakunnassa! Hyvät vanhemmat, Rippikoulun käyminen on merkittävä asia niin rippikoulalaisen kuin hänen vanhempiensakin elämässä. Lapsenne ottaa ison askeleen kohti aikuisuutta.

Lisätiedot

Katolinen rukousnauha eli ruusukko muodostuu krusifiksista, helmen johdannosta ja viidestä kymmenen helmen kymmeniköstä eli dekadista, joita

Katolinen rukousnauha eli ruusukko muodostuu krusifiksista, helmen johdannosta ja viidestä kymmenen helmen kymmeniköstä eli dekadista, joita Katolinen kirkko Katolinen kirkko eli roomalaiskatolinen kirkko on kristikunnan suurin kirkko, jonka jäsenmäärä on maailmanlaajuisesti suurin piirtein 1,25 miljardia. Puolet katolisen kirkon jäsenistä

Lisätiedot

EVANKELIS-LUTERILAINEN USKONTO VUOSILUOKAT 1-2

EVANKELIS-LUTERILAINEN USKONTO VUOSILUOKAT 1-2 EVANKELIS-LUTERILAINEN USKONTO VUOSILUOKAT 1-2 Oppiaineen tehtävä vuosiluokilla 1-2 Uskonnon opetuksen tehtävänä on antaa oppilaille laaja uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys. Opetus perehdyttää

Lisätiedot

Omatoiminen tehtävävihko

Omatoiminen tehtävävihko Rippikoulu 2012 Ilomantsin ev.lut. seurakunta Omatoiminen tehtävävihko Nimi Rippikouluryhmä palautettava viimeistään 29.4.2012 Rippikoulusi alkaa nyt eikä vasta kesällä leirijaksolle tullessasi. Omatoimiset

Lisätiedot

Armoon pohjaten maailmassa aikaansaaden

Armoon pohjaten maailmassa aikaansaaden Lundin hiippakunnan visio Armoon pohjaten maailmassa aikaansaaden Oppimaan innostaen ja toivon ympärille kokoontuen... kaste perustana kohtaamaan elämän ja maailman haasteet Armoon pohjaten, maailmassa

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Lähdetään matkaan Tänään lähdetään hyvän paimenen matkaan. Aamulla paimen huomasi, että yksi hänen lampaistaan on kadoksissa. Tallella on 99 lammasta, mutta yksi,

Lisätiedot

Kultaisia sanoja. (Uusi Aika 1901, N:o 2, Tammikuun 12 p )

Kultaisia sanoja. (Uusi Aika 1901, N:o 2, Tammikuun 12 p ) Kuta enemmän tiedät ja kuta paremmin ymmärrät, sitä ankarammin sinua tuomitaan, jollei elämäsi ole yhtä pyhä kuin tietosi on laaja. Tuomas Kempiläinen. Vaikka maailma tuhansine ilmiöineen vetää ihmisen

Lisätiedot

Millainen on Sinun Jumalasi?

Millainen on Sinun Jumalasi? Millainen on Sinun Jumalasi? Mielikuvat ja todellisuus Mikko Summala 12.01.2014 Johdanto Vuoden vaihde ja uuden vuoden alku on aina hyvää aikaa katsoa tarkemmin elämäämme, arvoida kulunutta vuotta sekä

Lisätiedot

PERKELE KIUSAA JEESUSTA

PERKELE KIUSAA JEESUSTA Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) PERKELE KIUSAA JEESUSTA Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Erämaassa b) Ajallinen yhteys muihin

Lisätiedot

USKONTO Opetuksen tavoitteet Arviointi

USKONTO Opetuksen tavoitteet Arviointi USKONTO Uskonnonopetuksen keskeinen tehtävä on perehdyttää opiskelija omaan uskontoonsa, sen kulttuuriperintöön sekä uskonnosta nousevaan elämänkatsomukselliseen ja eettiseen ajatteluun. Muihin uskontoihin

Lisätiedot

Opetussuunnitelma vuosiluokille 1-9

Opetussuunnitelma vuosiluokille 1-9 Ortodoksinen uskonto HUOM!! Vantaan eri koulujen käytäntö koulujen/ alueiden opetussuunnitelmia laadittaessa on riemunkirjavaa Joillakin kouluilla opetussuunnitelmaa laadittaessa ja kirjoitettaessa toistetaan

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! MLL:n Uudenmaan piiri Asemapäällikönkatu 12 C 00520 Helsinki Tel. +358 44 0470 407 uudenmaan.piiri@mll.fi uudenmaanpiiri.mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin

Lisätiedot

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kummikirje 1-2016 3.5. 2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Olen uusi Venäjän alueen kummityön kordinaattori Ammi Kallio. Tämä on ensimmäinen kummikirje, jonka kirjoitan teille alueelta.

Lisätiedot

Lutherista luuranko. Onko luterilainen tunnustus muisto menneestä vai tuki tulevaan?

Lutherista luuranko. Onko luterilainen tunnustus muisto menneestä vai tuki tulevaan? Lutherista luuranko. Onko luterilainen tunnustus muisto menneestä vai tuki tulevaan? Esittäjän nimi 16.2.2017 1 Tunnustus on hengellinen ja opillinen Tunnustus ei ole yhdistyksen säännöstö, vaan kirkon

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa

Lisätiedot

Rotary Matti Piispanen

Rotary Matti Piispanen Työn etiikan eräs yhteiskunnallinen määrite teetkö työsi asiakkaan tarpeen poistamiseksi ja siten vapauttaaksesi hänet tarpeen aiheuttamasta riippuvuudesta samalla myös tehden oman työsi loppuun ja tarpeettomaksi

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Juha Muukkonen Rinnetie Tornio puh s-posti: gen.fi kotisivu:

Juha Muukkonen Rinnetie Tornio puh s-posti: gen.fi kotisivu: LASTEN EHTOOLLINEN? (Ote 26.7.2016 ystävälle lähetetystä kirjeestä.) Juha Muukkonen Rinnetie 10 95420 Tornio puh. 050 359 6939 s-posti: juha.muukkonen@ gen.fi kotisivu: www.gen.fi Lasten osallistuminen

Lisätiedot

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi Lukuvuosi - Yksikkö Esiopetusryhmän nimi Esiopetusryhmän henkilöstö Lukuvuoden painotusalueet Esioppilaiden määrä Tyttöjä Poikia LUKUVUODEN TYÖAJAT Syyslukukausi / 20 - / 20 Syysloma / 20 - / 20 Joululoma

Lisätiedot

Evankelisluterilainen uskonto

Evankelisluterilainen uskonto 5.11 Uskonto Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät Uskonnonopetuksen keskeinen tehtävä on syventää aikuisopiskelijan oman uskonnon ja sen kulttuuriperinnön tuntemusta. Opiskelussa perehdytään uskonnosta nousevaan

Lisätiedot

Yksinkertaista apologiaa

Yksinkertaista apologiaa Yksinkertaista apologiaa Vesa Ollilainen Kansanlähetyspäivät 2.7.2016 Mitä on apologia? Paavali: tehtäväni on puolustaa evankeliumia. (Fil. 1:16; vrt. jae 7) Kolme tapaa: Puolustus: vastaus arvosteluun

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesus ruokkii 5000 ihmistä

Nettiraamattu lapsille. Jeesus ruokkii 5000 ihmistä Nettiraamattu lapsille Jeesus ruokkii 5000 ihmistä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible

Lisätiedot

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011 Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja llä 11 Vanhempien palautteet Marja Leena Nurmela Tukeva/Rovaseutu Tietoa lasten eroryhmästä Lasten eroryhmät kokoontuivat 7

Lisätiedot

Eskatologia. Oppi lopusta

Eskatologia. Oppi lopusta Eskatologia Oppi lopusta ta eskhata = viimeiset ajat/tapahtumat Oppi lopusta ja maailmankaikkeuden päätöksestä Ihmisen kuolema = oman elämän eskatologinen loppu Maailmanloppu koko todellisuuden eskatologinen

Lisätiedot

Muotoilumaailman hahmottaminen - Tuotesemantiikka

Muotoilumaailman hahmottaminen - Tuotesemantiikka TUOTESEMANTIIKAN TEORIA kreik. semeion = merkki Tuotesemantiikka kiinnostaa tutkimusmielessä monia erilaisia tuotteiden kanssa tekemisiin joutuvia elämänalueita. Sellaisia ovat esimerkiksi Markkinointi,

Lisätiedot

Alueelliset nuorisotyöpäivät Monialainen yhteistyö - opetustoimi

Alueelliset nuorisotyöpäivät Monialainen yhteistyö - opetustoimi Alueelliset nuorisotyöpäivät 17.2.2016 Monialainen yhteistyö - opetustoimi 17.2.2016 1 Monialainen yhteistyö opetustoimen näkökulmasta 1) TURVALLISUUS Ulkoinen turvallisuus Oppilaitoksen puitteet Sitoutuminen

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Jumala koettelee Abrahamin rakkautta

Jumala koettelee Abrahamin rakkautta Nettiraamattu lapsille Jumala koettelee Abrahamin rakkautta Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children

Lisätiedot

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen

Lisätiedot

Juontajan opas. Sisällys

Juontajan opas. Sisällys Juontajan opas Tämä opas on tarkoitettu avuksi teille, jotka luotsaatte Suomen Lähetysseuran ja seurakuntien yhteisen Kauneimmat Joululaulut -tilaisuuden alusta loppuun. Aivan ensimmäiseksi Suomen Lähetysseurassa

Lisätiedot

12. Yhteenveto: Tunnustusten teologiat

12. Yhteenveto: Tunnustusten teologiat 12. Yhteenveto: Tunnustusten teologiat luterilaisuus: Augsburgin tunnustus Puolustus Yksimielisyyden ohje muut tunnustuskirjat katolisuus: Trenton kirkolliskokous reformoidut kirkot: paikalliset tunnustukset

Lisätiedot

Perusopetuksen muiden uskontojen (islamin) opetussuunnitelma

Perusopetuksen muiden uskontojen (islamin) opetussuunnitelma 1 Lanula 14.6.2007 Perusopetuksen muiden uskontojen (islamin) opetussuunnitelma Islamin opetuksessa keskeistä on tutustuttaa oppilas monipuolisesti islamin uskontoon ja vahvistaa hänen islamilaista identiteettiään.

Lisätiedot

Sosiaalisena innovaationa

Sosiaalisena innovaationa FUAS-tulevaisuusseminaari 30 31.1.2014 Långvik Leena Treuthardt PUHEENVUORONI KÄSITTELEE FUASIA Sosiaalisena innovaationa 1 Innovaatio ja sosiaalinen innovaatio? Innovaatioista on tavallisesti puhuttu

Lisätiedot

Hallitsevat uskomukset ja minäkuvan työstäminen Aija Paakkunainen 1

Hallitsevat uskomukset ja minäkuvan työstäminen Aija Paakkunainen 1 Hallitsevat uskomukset ja minäkuvan työstäminen 3.12.2015 Aija Paakkunainen 1 Tunnista hallitsevat uskomukset ja tunnelukkosi Väärät uskomukset: itsestä, työstä, parisuhteesta, onnellisuudesta Uskomus

Lisätiedot

Rituaalinen näkökulma kristinuskon syntyyn. Risto Uro STKS symposiumi

Rituaalinen näkökulma kristinuskon syntyyn. Risto Uro STKS symposiumi Rituaalinen näkökulma kristinuskon syntyyn Risto Uro STKS symposiumi 11.11.08 Rituaalit ja uskontojen synty: kaksi näkökulmaa Rituaalikäytännöt vaikuttaneet pyhiin kertomuksiin uskonnon synnystä Rituaalit

Lisätiedot

RAPORTTI ISMMN KONFERENSSISTA 2014 ERI KANSAKUNNAT, YKSI KAIPAUS HENKEÄSALPAAVA AVAJAISSEREMONIA

RAPORTTI ISMMN KONFERENSSISTA 2014 ERI KANSAKUNNAT, YKSI KAIPAUS HENKEÄSALPAAVA AVAJAISSEREMONIA 2 RAPORTTI ISMMN KONFERENSSISTA 2014 ISMMN Johtajuuskonferenssi 2014 jumalan miehen, pastori Chrisin, kanssa oli historiallinen ja elämää muuttava. Se oli erityisen muutoksen ja Pyhän Hengen välittämisen

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Daniel vankeudessa

Nettiraamattu lapsille. Daniel vankeudessa Nettiraamattu lapsille Daniel vankeudessa Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible for Children,

Lisätiedot