Katso kuvan vaihto-ohje toisista esitepohjista. Nosta kuva yläreunaan saakka ja poista tämä teksti.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Katso kuvan vaihto-ohje toisista esitepohjista. Nosta kuva yläreunaan saakka ja poista tämä teksti."

Transkriptio

1 Katso kuvan vaihto-ohje toisista esitepohjista. Nosta kuva yläreunaan saakka ja poista tämä teksti.

2 JYVÄSKYLÄN ESIOPETUSSUUNNITELMA Esiopetussuunnitelmatyöryhmä Päivi Koivisto, puheenjohtaja, päiväkodinjohtaja, kehittämisvastaava Tuuli Lääperi, sihteeri, päiväkodinjohtaja, kehittämisvastaava Merja Adenius-Jokivuori, kehittämisyksikön johtaja Kari Fagerholm, rehtori Päivi Lahti, esiopettaja Minna Laiho, erityislastentarhanopettaja Sirpa Orell, rehtori Erkki Pelkonen, päiväkodinjohtaja Helena Rasi, esiopettaja Jonna Suominen, lastentarhanopettaja Mari Tolvanen, lastentarhanopettaja Hannamaija Väkiparta, palveluyksikön johtaja Kieliasu: Kirsti Nousiainen, päiväkodinjohtaja Taitto: Leena Ruhanen, viestintäkoordinaattori Valokuvat: Leena Purasmaa, erityislastentarhanopettaja Mimma Anttinen, lastentarhanopettaja Jyväskylässä Jyväskylän esiopetussuunnitelma on päivitetty 4/2011 ja 10/2014.

3 SISÄLTÖ 1 ESIOPETUS JYVÄSKYLÄSSÄ ESIOPETUKSEN YLEISET PERIAATTEET JA TAVOITTEET OPPIMISEN ILOA ARJEN TILANTEISSA LEIKKI ON LAPSEN ELÄMÄN LÄHDE LÄMMINHENKISTÄ VUOROVAIKUTUSTA JA YHTEISTOIMINTAA LAPSEN ELÄMÄNPIIRI LAAJENEE esiopetuksen sisältöalueet Fyysinen ja motorinen kehitys sekä terveys Kieli ja vuorovaikutus Matematiikka Taide ja kulttuuri Draama Kuvataide ja kädentaidot Musiikki ja tanssi Mediakasvatus Luonto- ja ympäristökasvatus Etiikka ja katsomuskasvatus YKSILÖLLISET OPPIMISPOLUT - lapsen tuki esiopetuksessa ja oppilashuolto Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki Oppilashuollon järjestäminen, yhteistyö, tavoitteet ja toimintatavat Oppilashuolto yhteisöllisenä toimintana ja osallisuuden vahvistaminen Ammatillinen yhteistyö oppilashuollossa Oppimisympäristön turvallisuus Esiopetuksen ruokailu ja kuljetukset Esiopetuksessa erityisesti huomioitavaa Oppimisympäristön turvallisuus Esiopetuksen ruokailu Esiopetuksen kuljetukset Toiminta äkillisissä kriiseissä, uhka- ja vaaratilanteissa Suunnitelma lapsen suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä YHDESSÄ MONIKULTTUURISESTI - maahanmuuttajalapsi esiopetuksessa KASVATUSKUMPPANUUTTA - kodin ja esiopetuksen yhteistoiminta YHTEISELLÄ POLULLA - esiopetuksen ja koulun yhteistoiminta ONNISTUTAANKO? - ARVIOINTI ESIOPETUKSESSA

4 1 ESIOPETUS JYVÄSKYLÄSSÄ Perusopetuslain mukainen esiopetus on koulutusjärjestelmän ensimmäinen porras ja se on osa varhaiskasvatuksen pedagogiikkaa. Se on suunnitelmallista opetusta ja kasvatusta, joka pohjautuu valtakunnallisiin esiopetuksen perusteisiin (2010). Päätavoitteena on lapsen hyvinvoinnin edistäminen, kokonaisvaltainen kasvun ja kehityksen tukeminen sekä oppimisedellytysten parantaminen ennen kouluikää. Leikki on lapsen elämän lähde ja luonnollinen osa lapsuutta. Lapsi oppii ja kehittyy leikin kautta. Esiopetuksessa leikki on keskeisessä asemassa. Leikin ohella toiminnalliset työtavat, elämyksellisyys ja kokemuksellisuus monipuolisessa oppimisympäristössä ovat esiopetuksen menetelmiä. Avoin ja luonteva yhteistyö kotien kanssa on esiopetuksen onnistumisen edellytys. Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma tehdään yhdessä vanhempien ja lasten kanssa ja sen pohjalta arvioidaan työn onnistumista. Jyväskylän kaupungissa esiopetusta järjestetään sekä päiväkodeissa että koulujen yhteydessä olevissa esiopetusryhmissä ja yhdysluokissa. Ruotsinkielistä esiopetusta järjestetään yhdessä päiväkodissa. Esiopetus toimii tiiviissä yhteistyössä sekä muun varhaiskasvatuksen että perusopetuksen kanssa. Kunnan esiopetussuunnitelma ohjaa toimintaa esiopetusryhmissä. Esiopetuksen opetussuunnitelmaa täsmennetään vuosittain laadittavalla esiopetuksen toimintasuunnitelmalla, jossa määritellään esiopetuksen järjestämisen periaatteet. Päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma ja koulun toimintasuunnitelma määrittelevät yksiköiden arvot ja toimintatavat. Yksikkötasolla esiopetussuunnitelma konkretisoidaan sisällöllisiksi toimintasuunnitelmiksi. 2 ESIOPETUKSEN YLEISET PERIAATTEET JA TAVOITTEET Esiopetuksen tehtävänä on edistää lapsen kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan jäsenyyteen. Esiopetuksessa lapsen hyvinvointi turvataan tarjoamalla lapselle suotuisat kasvu-, kehitys- ja oppimisedellytykset yhteistyössä lapsen vanhempien kanssa. Jyväskylässä esiopetuksella ja koko varhaiskasvatuksella on vahvat juuret koulutuskaupungin perinteissä. Toimintasuunnitelmien sisällöissä ja toteutuksessa otetaan huomioon jyväskyläläisyys kuten jyväskyläläinen luonto, kulttuuri, väestörakenne sekä kaupungin alueelliset omaleimaisuudet. Esiopetuksen kehittämi- 3

5 sessä ja toteuttamisessa tehdään paljon tutkimus-, koulutus- ja harjoitteluyhteistyötä Jyväskylän yliopiston ja muiden paikallisten oppilaitosten kanssa. Jokaiselle esiopetuksessa olevalle lapselle sovitaan yksilölliset tavoitteet yhteistyössä vanhempien kanssa. Tavoitteiden asettelun lähtökohtana ovat lapsen kehitys, tiedot, taidot, kokemukset, erityistarpeet ja lapselle merkitykselliset asiat. Yksilölliseen esiopetuksen opetussuunnitelmaan kirjattujen tavoitteiden avulla edistetään lapsen kasvua ja kehittymistä niin, että koti ja esiopetus kasvuympäristöinä tukevat ja täydentävät toisiaan. Jyväskylässä esiopetuksen tavoitteena on, että lapsen myönteinen minäkuva ja terve itsetunto vahvistuvat - lapsi tuntee itsensä arvostetuksi ja hyväksytyksi omana itsenään - lapsi tunnistaa omia vahvuuksiaan ja haasteitaan - lapsi luottaa kykyihinsä ja taitoihinsa - lapsi kasvaa vastuuntuntoiseksi yhteisön jäseneksi, joka ottaa toiset huomioon lapsen oma kieli- ja kulttuuri-identiteetti vahvistuvat ja lapsi oppii arvostamaan muita kieliä ja kulttuureja lapsen oppimaan oppimisen taidot kehittyvät, kuten kyky toimia tavoitteellisesti, ajatella kriittisesti, ratkaista ongelmia, jäsentää asioita ja tehdä valintoja lapsen sosiaaliset ja tunne-elämän taidot kehittyvät, kuten kyky tulla toimeen toisten ihmisten kanssa, kyky solmia ystävyyssuhteita, yhteistyökyky, kyky tulkita toista ihmistä eli sosiaalinen havaitseminen, tehtäväsuuntautunut toiminta, empatiataito, viestintätaidot, itsesäätelykyky ja kyky toimia tilanteissa hyvien tapojen mukaisesti lapsi oppii arjessa tarvittavia perustaitoja, kuten hyvät ruokailutavat, pukeutumisen ja omista tavaroista huolehtimisen lapsi oppii ymmärtämään miten terveyttä ja hyvinvointia edistetään liikkumalla, lepäämällä riittävästi ja syömällä terveellisesti lapsi oppii erottamaan oikean väärästä lapsi oppii kunnioittamaan luontoa ja tutustuu kestävän kehityksen periaatteisiin lapsi omaksuu perustietoja ja -taitoja eri sisältöalueilta ja laajentaa näin maailmankuvaansa lapsi oppii arvioimaan itseään, omia kykyjään ja taitojaan. 4

6 3 OPPIMISEN ILOA ARJEN TILANTEISSA Oppimiskäsitys Esiopetusikäinen lapsi on aktiivinen, utelias, liikkuva, leikkivä, sosiaalinen, tunteva, tutkiva, pohtiva ja keskusteleva oppija. Lapsi oppii uusia asioita vuorovaikutuksessa toisten lasten ja aikuisten kanssa liittämällä tietoja, taitoja ja kokemuksia aikaisemmin opittuun. Oppiminen on iloa, leikkiä, ongelmanratkaisua, vuorovaikutusta, onnistumisen kokemuksia. Tavoitteena on myönteisen minäkuvan ja itsetunnon kehittyminen sekä positiivisten oppimiskokemusten syntyminen. Kasvattajayhteisön tehtävänä on toimia oppimisen mahdollistajana, tukea lapsen oppimista kaikissa arjen tilanteissa ja antaa kannustavaa palautetta. Lapsista tehtyjen havaintojen pohjalta otetaan huomioon yksilölliset tarpeet ja tavoitteet sekä erilaiset oppimistyylit. Lapsen osallisuus esiopetuksessa toteutuu siten, että lapsi voi vaikuttaa päivänsä kulkuun olemalla aloitteentekijä ja osallistumalla myös toimintojen suunnitteluun ja arviointiin. Lasten osallisuuden toteutuminen edellyttää kasvattajilta valmiuksia kuunnella lasta ja ottaa hänen mielipiteensä huomioon. Oppimisympäristö Hyvä oppimisympäristö tukee monipuolisesti lapsen kasvua ja oppimista ja kannustaa lasta monipuolisiin leikkeihin. Esiopetuksen oppimisympäristö muodostuu psyykkisestä ja fyysisestä ympäristöstä. Psyykkinen ympäristö sisältää sosiaaliset, emotionaaliset ja kognitiiviset alueet. Sosiaalisessa ympäristössä oleellista on lapsen ja kasvattajan, sekä lasten keskinäinen vuorovaikutus. Vuorovaikutuksellisuudesta syntyy lapsen kasvua, kehitystä ja oppimista tukeva ilmapiiri, joka muodostaa emotionaalisen ympäristön. Kognitiivinen ympäristö tukee monipuolisesti lapsen oppimisvalmiuksia. Iloinen, myönteinen, avoin, turvallinen, rohkaiseva ja kiireetön ilmapiiri edistää lapsen hyvinvointia ja oppimista. Fyysiseen ympäristöön kuuluvat esiopetuksen tilat, materiaalit, piha-alue sekä lähiympäristö. Fyysisessä ympäristössä huomioidaan turvallisuus, terveellisyys, esteettisyys, monipuolisuus, muunneltavuus sekä mahdollisuus leikkiin, aktiiviseen toimintaan ja omaan rauhaan. Hyvä oppimisympäristö mahdollistaa leikin, pienryhmä- ja yksilötyöskentelyn. Aktiivisina toimijoina lapset muokkaavat oppimisympäristöään. Oppimisympäristön suunnittelussa on oleellista, että keskeiset leikki- ja työvälineet sekä materi- 5

7 aalit ovat laadukkaita ja lasten saatavilla. Suunnittelussa otetaan huomioon kestävä kehitys. Työtavat Lähtökohtana esiopetuksen työtapojen valinnassa on yksittäisen lapsen sekä lapsiryhmän tarpeet, tavoitteet ja kiinnostuksen kohteet. Lasten toiveita kuunnellaan työtapoja valittaessa. Leikki on esiopetuksen tärkein työtapa. Kun lapsella on tilaa, aikaa, leikkivälineitä ja leikkirauhaa leikkimistä varten niin sisä- kuin ulkotiloissa, lapsi oppii leikin kautta luontevasti ja aktiivisesti. Muita esiopetuksen työtapoja ovat esimerkiksi havaintojen tekeminen, liikkuminen, kuunteleminen, keskustelu, lorut, sadut, draama, tutkiminen, laulaminen, soittaminen, kädentyöt, erilaiset työtehtävät ja retket. Esiopetuksen tavoitteet, sisällöt ja työtavat nivotaan eheytetysti lapsen elämään ja lapselle merkityksellisiin asioihin liittyviin kokonaisuuksiin. 6

8 4 LEIKKI ON LAPSEN ELÄMÄN LÄHDE Lasten mielestä parasta esiopetuksessa ovat leikki ja kaverit. Lapsen keskittyneelle leikille tulee esiopetuksessa olla tilaa, aikaa ja rauhaa. Leikki on kaiken toiminnan perusta ja lapsen omaehtoisen oppimisen luontaisin toimintamuoto. Leikissä lapsi harjoittelee kehittymässä olevia valmiuksiaan ja taitojaan. Leikin avulla lapsi prosessoi näkemäänsä, kokemaansa ja kuulemaansa. Leikkiessään lapsi jäsentää uusia käsitteitä mielikuvituksensa ja toimintansa avulla käyttäen kaikkia aistejaan. Leikkiessään lapsi oppii monia eri asioita sosiaalisista taidoista luovuuteen ja ongelmanratkaisuun. Leikissä lapsi tekee usein asioita, joita hän ei vielä muuten pysty hallitsemaan, esimerkiksi lukee lehteä, neuvottelee asioista tai laskee rahoja. Lapsesta itsestään lähtevä leikki antaa hänelle mielihyvää, iloa ja tyydytystä. Lapsen itsetunto ja itseluottamus saavat vahvistusta onnistuneissa leikeissä. Seuraamalla lapsen leikkiä aikuinen saa tärkeää tietoa tämän kehityksestä, taidoista ja elämäntilanteesta. Leikin merkitystä lapselle ja kasvattajan roolia leikin mahdollistajana kuvataan taulukossa 1. 7

9 KASVATTAJA huomioi lapsen toiveet, kiinnostuksen kohteet ja ystävyyssuhteet tukee ja kannustaa lapsen osallisuutta antaa tilaa ja aikaa leikille ja järjestää mahdollisuuden leikkiä keskeytyksettä kannustaa kaverisuhteisiin ja yhteisiin leikkeihin luo leikkiympäristöä yhdessä lapsen kanssa ja mahdollistaa monipuoliset leikit havainnoi, dokumentoi sekä tarvittaessa ohjaa leikkiä ja osallistuu siihen tukee lasta ja hänen kehitystään yksilöllisesti leikeissä seuraa lasten kulttuuria ja tiedostaa lasten leikin heijastavan ajan ilmiöitä välittää leikkiperinteitä käy kasvattajayhteisössä jatkuvaa keskustelua leikistä ja siihen liittyvistä säännöistä ja rajoista LAPSI saa iloa leikistä ja vuorovaikutuksesta toisten leikkijöiden kanssa ilmaisee ja käsittelee kokemuksiaan ja tunteitaan leikissä kehittää leikkiessään mielikuvitusta, luovuutta ja ongelmanratkaisutaitoja sekä oivaltaa asioita ja saa onnistumisen kokemuksia oppii kieltä ja vuorovaikutustaitoja harjoittelee yhteisiä sääntöjä ja sosiaalisia taitoja oppii kunnioittamaan toisten leikkiä ja antamaan leikkirauhan toisille harjoittelee oman toimintansa ohjaamista, suunnittelemista ja valintojen tekemistä osallistuu ja vaikuttaa oppimisympäristönsä rakentamiseen sekä toiminnan suunnitteluun OPPIMISYMPÄRISTÖ innostaa ja houkuttelee leikkimään ja liikkumaan sisällä ja ulkona tarjoaa mahdollisuuden käyttää monipuolisia leikkikaluja, välineitä ja materiaaleja mahdollistaa liikkumisen ja leikkirauhan sekä huomioi lapsen iän ja kehityksen on turvallinen, viihtyisä, kodikas ja esteettinen on muunneltava, uudistuva ja mahdollistaa erilaisten leikkien tila- ja välineratkaisut Taulukko 1. Leikin merkitys lapselle ja kasvattajan rooli leikin mahdollistajana 8

10 5 LÄMMINHENKISTÄ VUOROVAIKUTUSTA JA YHTEISTOIMINTAA Esiopetuksen yhtenä tärkeimmistä tehtävistä on edistää lapsen sosiaalista kehitystä. Sosiaalisiin taitoihin kuuluvat muun muassa kyky tulla toimeen toisten ihmisten kanssa, kyky solmia ystävyyssuhteita, yhteistyökyky, kyky lukea toista ihmistä eli sosiaalinen havaitseminen, tehtäväsuuntautunut toiminta, empatiataito, viestintätaidot, itsesäätelykyky ja kyky toimia tilanteissa hyvien tapojen mukaisesti. Terve itsetunto ja myönteinen minäkuva antavat hyvät edellytykset sosiaalisten taitojen oppimiselle. Myönteiset vuorovaikutuskokemukset, ehdoton arvostus ja hyväksyntä ovat terveen itsetunnon kehittymisen tärkein edellytys. Onnistumisen elämykset, kannustava palaute ja lasta rohkaiseva ohjaus vaikuttavat myös merkittävästi hyvän itsetunnon kehittymiseen. Toimiessaan ikätovereidensa kanssa lapsi saa tärkeää palautetta itsestään, jonka avulla hän pystyy rakentamaan omaa minäkuvaansa ja tarkentamaan sitä. Sosiaalisia taitoja harjoitellaan leikeissä ja arjen tilanteissa. Leikkiessään lapsi oppii toimimaan yhdessä muiden kanssa. Hän oppii tekemään kompromisseja, keskustelemaan, päättämään yhdessä, joustamaan ja jakamaan. Leikki opettaa lasta samaistumaan toisen tunnetilaan ja opettaa empatiaan ja toisen kunnioittamiseen. Vertaisryhmässä lapsi kohtaa ristiriitatilanteita, jotka opettavat häntä ratkaisemaan ongelmia neuvotellen. Lapsi oppii pitämään puoliaan sekä luottamaan omiin taitoihinsa ja itseensä. Esiopetuksen kasvattajayhteisö vaikuttaa merkittävästi lapsen myönteisen minäkuvan ja vahvan itsetunnon muodostumiseen. On tärkeää, että jokainen kasvattaja tiedostaa kasvatuskäytäntönsä ja niiden merkityksen vuorovaikutusmallina, sekä pyrkii tukemaan lapsen kehitystä myönteisin, kannustavin ja lasta arvostavin keinoin. 9

11 6 LAPSEN ELÄMÄNPIIRI LAAJENEE esiopetuksen sisältöalueet 6.1 Fyysinen ja motorinen kehitys sekä terveys Monipuolinen liikkuminen on välttämätöntä lapsen tasapainoiselle kasvulle, kehitykselle, terveydelle ja päivittäiselle hyvinvoinnille. Varhaiskasvatuksen liikunnan suositusten mukaan esiopetusikäinen lapsi tarvitsee vähintään kaksi tuntia päivässä reipasta ja hengästyttävää liikuntaa. Esiopetuksessa tarjotaan mahdollisuuksia vapaaseen ja ohjattuun liikkumiseen ja leikkiin sekä sisällä että ulkona eri vuodenajat huomioiden. Liikunta edistää lapsen oppimisvalmiuksia, käsitteiden oppimista ja terveen itsetunnon kehittymistä. Liikunnassa lähtökohtana on oman kehon hahmottaminen sekä kehon liikkeiden hallinta. Liikuntaa on helppo sisällyttää muihin sisältöalueisiin, sillä lapsella on luontainen liikkumisentarve ja mieltymys toiminnallisuuteen. Lasta ohjataan huolehtimaan omasta terveydestä ja turvallisuudesta arkipäivän eri tilanteissa. TAVOITTEET liikkumisen ilon, elämysten ja myönteisten kokemusten saaminen itsetunnon vahvistuminen fyysisen kunnon (mm. lihasvoima ja -kestävyys, hengitys- ja verenkiertoelimistön kestävyys) kehittyminen motorisen kunnon (mm. tasapaino, nopeus, koordinaatio) kehittyminen sosiaalisten taitojen kehittyminen motoristen perustaitojen harjaantuminen lapsen luontaisen liikunnan halun syntyminen kehonhallinnan kehittyminen havaintomotoristen taitojen harjaantuminen lähiympäristössä turvallisen liikkumisen oppiminen terveellisten elämäntapojen muodostuminen (mm. terveelliset ruokailutottumukset, riittävä lepo ja ulkoilu, henkilökohtainen hygienia) liikkumisen rohkeuden ja uskalluksen kehittyminen SISÄLTÖ liikkuminen erilaisissa ympäristöissä kaikkina vuodenaikoina monipuoliset liikuntamuodot erilaiset liikuntaleikit ja pelit erilaisten liikunta-, leikki- ja työskentelyvälineiden sekä telineiden käyttäminen 10

12 6.2 Kieli ja vuorovaikutus Lapsen äidinkielen monipuolinen kehittäminen on esiopetuksen tärkeimpiä tavoitteita. Kielellä on lapsen kehitykselle erittäin merkittävä vaikutus. Lapsi hahmottaa ympäristöään kielen avulla. Kieli on ajattelun ja ilmaisun väline ja kaiken oppimisen perusta. Kielellisiä taitoja harjoitellaan esiopetuksen kaikilla osaalueilla. Erilaisissa vuorovaikutustilanteissa lapsi toimii sekä puhujana että kuuntelijana. Lasta rohkaistaan tekemään kysymyksiä, kertomaan ja keskustelemaan omista tunteistaan, toiveistaan, mielipiteistään ja ajatuksistaan sekä ilmaisemaan suullisesti havaintojaan ja päätelmiään. Ryhmän jäsenenä lapsi harjoittelee toisten lasten ja aikuisten kuuntelemista, keskusteluun osallistumista ja oman vuoron odottamista. Kieltä rikastuttavat pelit ja leikit tarjoavat lapsille tilanteita tutkia ja oppia kieltä yhdessä toisten kanssa. Lapsille järjestetään mahdollisimman paljon tilaisuuksia keskustella heitä kiinnostavista asioista. Päivittäin toistuvat perushoitotilanteet ja siirtymätilanteet tarjoavat oivallisen mahdollisuuden kielellä leikittelyyn. Aikuisen lukemien satujen avulla kartutetaan lapsen sana- ja käsitevarastoa. Lapset saavat nauttia saduista, ja näin saatujen elämysten avulla lapsen taito käyttää kieltä rikkaasti ja monipuolisesti kehittyy. Esiopetuksessa lapset tottuvat kuuntelemaan puhetta ja tarinoita sekä tutkimaan kirjoitettua kieltä. Lapset tutustuvat lukemisen ja kirjoittamisen keskeisiin käsitteisiin sekä suomen kielen äänteisiin ja kirjaimiin. Lapsen kielellistä tietoisuutta kehitetään päivittäin loruillen, riimitellen ja kielellisesti leikitellen. TAVOITTEET rohkaistuminen ilmaisemaan itseään, ajatuksiaan, mielipiteitään, päätelmiään ja tunteitaan ajattelun ja mielikuvituksen kehittyminen vuorovaikutuksen perustaitojen harjoittelu: keskittyminen, kuunteleminen, kysymysten esittäminen, kysymyksiin vastaaminen, oman vuoron odottaminen ja ohjeen mukaan toimiminen kielellisen tietoisuuden ja lukemaan ja kirjoittamaan oppimisen valmiuksien kehittyminen mielenkiinnon herääminen lukemaan ja kirjoittamaan oppimiseen monivivahteisen sanavaraston kehittyminen kirjallisuudesta kiinnostuminen SISÄLTÖ puhe-, kuuntelu ja ilmaisutaito ajattelu- ja käsitteenmuodostus sana- ja käsitevarasto puheen ja kirjoitetun tekstin havainnointi ja tutkiminen 11

13 6.3 Matematiikka Matematiikka on luontainen osa lapsen elämää ja arkea. Esiopetuksessa luodaan ja vahvistetaan pohjaa matematiikan oppimiselle ja matemaattisen ajattelun kehittymiselle. Lasta ohjataan mahdollisimman monipuolisesti, kokonaisvaltaisesti, havainnollisesti ja konkreettisesti näkemään arkipäivän matemaattisia ilmiöitä ja niiden avulla ymmärtämään ja oppimaan koko keholla ja eri aistein. Lapsi muodostaa käsityksensä matematiikasta eri tilanteissa leikkien, satuillen, loruillen laulaen, liikkuen, pienten työtehtävien, keskusteluhetkien, askartelujen ja pelien kautta. Lapsen tulisi kokea matematiikan oppiminen mielenkiintoiseksi, mielekkääksi, hauskaksi ja haastavaksi asiaksi. Lapsen on tärkeä oppia kuvailemaan omaa ajatteluaan. Häntä tulee kannustaa kertomaan, mitä hän ajattelee ja miten hän ajattelee. Lasta tulee kannustaa myös luovaan ongelmanratkaisuun. Aikuisen tehtävänä on rakentaa oppimisympäristö, joka tukee ja edistää jokaisen lapsen yksilöllistä matemaattisen ajattelun kehittymistä ja myönteisiä kokemuksia itsestään matemaattisen tiedon käyttäjänä ja oppijana. TAVOITTEET myönteinen asenne ja kiinnostuksen herääminen matematiikkaan matemaattisen ajattelun kehittyminen keskeisten käsitteiden ymmärtäminen SISÄLTÖ matemaattisten sisältöjen havainnointi ja pohdinta esineiden, eliöiden, kappaleiden, kuvioiden, aineiden ja ilmiöiden luokittelu, vertaaminen, sarjoittaminen ja järjestykseen asettaminen tutkimalla ja jäsentämällä muotoja, määriä sekä muita ominaisuuksia samanlainen, erilainen aika, raha lukukäsitteen kehittyminen - luvun ja sitä vastaavan lukumäärän yhteys - lukujen merkitseminen numeroin - lukusanojen oikea järjestys - määrällinen vertailu (enemmän, vähemmän) 12

14 6.4 Taide ja kulttuuri Taide ja kulttuuri ovat osa lapsen luontaista elämää ja ympäristöä. Toiminnassa korostuvat leikki, onnistumisen elämykset, luovuus sekä lapsen omat havainnot ja omien vahvuuksien löytäminen. Tekemisessä yhdistyvät ongelmanratkaisu ja oivallus, itseilmaisu ja mielikuvitus. Taiteen avulla lapsessa herää kiinnostus luontoa, rakennettua ympäristöä sekä esineympäristön esteettisiä ja kulttuurisia arvoja kohtaan. Myös lapsen kulttuurinen identiteetti vahvistuu ja hän oppii ymmärtämään omaa monimuotoista kulttuuriperintöänsä. Taiteessa lapsi on sekä tekijä että vastaanottaja. Hän saa kokemuksia ja elämyksiä kaikkien aistien avulla sekä tekemällä itse että seuraamalla toisten toimintaa. Ilo, leikki ja mielikuvituksen käyttö liittyvät keskeisesti lapsen taidekokemuksiin. Jyväskylässä esiopetusikäisillä lapsilla on mahdollisuus tutustua kotikaupungin taide- ja kulttuuritarjontaan sekä käsityöperinteeseen käymällä teatterissa, taidenäyttelyissä, konserteissa, kirjastossa ja museoissa. Kaupungissa työskentelevien taiteilijoiden tuotantoon ja tekemiseen perehtyminen rikastuttaa lapsen kokemuksia ja syventää perinne-, kulttuuri ja taidetietoisuutta. Jyväskylässä esiopetus tekee yhteistyötä Kulttuuriaitan kanssa. Kulttuuriaitta on osa valtakunnallista lastenkulttuurikeskusta Taikalamppua, jonka tehtävänä on lasten ja nuorten kulttuuripalvelujen tukeminen ja saavutettavuuden parantaminen. Jyväskylässä Kulttuuriaitta tarjoaa esiopetusikäisille lapsille eri taiteenalojen työpajoja ja tapahtumia mm. käsityömuseossa, kirjastoissa sekä myös omassa päiväkodissa/koulun esiopetusluokissa. Lisäksi Kulttuuriaitta järjestää taidekasvatukseen liittyvää täydennyskoulutusta lasten- ja nuorten kanssa työskenteleville aikuisille. 13

15 6.4.1 Draama Draama on esiopetuksen taidemuoto ja opetusmenetelmä, joka on tavoitteellista ja kasvatuksellista ryhmätoimintaa. Draamatyöskentelyssä voidaan liittää useita sisältöalueita toisiinsa samanaikaisesti. Draama mahdollistaa opittujen tietojen ja taitojen yhdistämisen kokonaisvaltaisten elämysten ja kokemusten kautta. Lapsen on mahdollista yhdistää kehollista, sanallista, kuvallista ja musiikillista ilmaisua vapaasti omalla tavallaan. Draama perustuu teatteritaiteeseen, roolileikkiin sekä taiteiden väliseen yhteistyöhön. TAVOITTEET kokemuksien saaminen omasta osaamisesta ja omista vahvuuksista rohkaistuminen eläytymään ja ilmaisemaan itseään tunteiden tunnistamisessa, ilmaisemisessa ja vastaanottamisessa kehittyminen uusien asioiden oppiminen kokemusten ja elämysten kautta ryhmässä toimimisen oppiminen SISÄLTÖ ohjattu ja vapaa roolileikki ilmaisuharjoitukset improvisaatio ja mielikuvaharjoitukset aisti-, rentoutumis-, tunnetila-, keskittymis- ja kontaktileikit puhe- ja ääniharjoitukset keskustelu ja kertominen teatteri nukketeatteri, pöytä- ja varjoteatteri pantomiimi lasten omat esitykset teatterivierailut mahdollisuuksien mukaan 14

16 6.4.2 Kuvataide ja kädentaidot Kuvataidetyöskentelyssä ja kädentaitoja vaativissa tehtävissä lähtökohtana on lapsen kokemusmaailma ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys, jossa elämys, havainnointi, ajattelu ja tuottaminen ovat samanarvoisia ja toisiinsa vaikuttavia tekijöitä. Hän oppii tekemään erilaisia havaintoja ja ratkaisuja. Lapsi oppii luottamaan itseensä ja arvostamaan omaa sekä toisten lasten työtä ja tuotoksia. Taiteen parissa lapsi saa esteettisiä elämyksiä, oppii arvostamaan ympäristönsä esteettisiä ja kulttuurisia arvoja sekä saa monipuolisia mahdollisuuksia ilmaista itseään. Lapselle tarjotaan ohjatun toiminnan ohella mahdollisuuksia omaehtoiseen kuvataiteelliseen toimintaan. TAVOITTEET hienomotoriikan harjoitteleminen visuaalisen havaintokyvyn harjaantuminen pitkäjänteinen työskentely suunnitteluvaiheesta työn valmistumiseen erilaisiin materiaaleihin, välineisiin ja työtapoihin tutustuminen työskentelytiloista huolehtiminen välineiden oikea käyttö ja niiden huoltaminen oman ja toisten työn tuloksesta iloitseminen ja työn arvostaminen avaruudellisen tajun kehittyminen ajattelu- ja ongelmanratkaisukyvyn kehittyminen taiteen käyttäjäksi kasvaminen kestävän kehityksen periaatteiden ymmärtäminen SISÄLTÖ piirtäminen maalaaminen muotoilu rakentelu painanta grafiikka kuvien katseleminen ja niiden havainnoiminen vierailut taidenäyttelyihin ja museoihin askartelut ja käsityöt (kovat ja pehmeät materiaalit) 15

17 6.4.3 Musiikki ja tanssi Musiikin parissa lapsi kokee iloa ja onnistumista. Esiopetuksen musiikkikasvatus on elämyksellistä, toiminnallista ja kokonaisvaltaisesti lapsen kasvua ja kehitystä tukevaa toimintaa, jossa on tärkeää musiikin tekemisen ja kokemisen ilo yhdessä muiden lasten ja aikuisten kanssa. Lapsella on mahdollisuus kuunnella, aistia, havainnoida ja tuottaa musiikkia sekä löytää oma musikaalisuutensa ja muodostaa myönteinen minäkuva musiikin tuottajana ja käyttäjänä. Musiikki liitetään luontevasti muihin sisältöalueisiin. TAVOITTEET SISÄLTÖ myönteisen asenteen ja kiinnostuksen herääminen musiikkia kohtaan monipuolisten musiikillisten elämysten ja kokemusten kautta lapsen keskittymis- ja kuuntelutaitojen kehittyminen lapsen laulu- ja soittotaitojen kehittyminen luovan ilmaisu- ja ongelmaratkaisukyvyn kehittyminen mielikuvituksen ja tunne-elämän kehittyminen musiikin eri lajeihin tutustuminen musiikin peruskäsitteisiin tutustuminen musiikkiperinteen säilyminen ja siirtyminen kuunteleminen ja kuullusta keskusteleminen; myös luonnon äänet ja hiljaisuus rytmi laulaminen ja äänenkäyttö soittaminen (rytmi- ja kehosoittimet) musiikkiliikunta ja tanssi improvisointi (laulut, melodiat, rytmit, tanssit) muu luova ilmaisu musiikin peruskäsitteet leikin ja tekemisen kautta. konsertit ja esitykset 16

18 6.4.4 Mediakasvatus Esiopetuksessa mediakasvatuksella tarkoitetaan viestintävälineisiin tutustumista ja niiden käytön harjoittelua. Taito tulkita mediaa on tärkeää, sillä media vaikuttaa lasten elämänrytmiin, mielipiteiden muodostumiseen, tapakulttuuriin, kielenkäyttöön ja käyttäytymiseen. Kyky ymmärtää mediaa eli mediataju kehittyy vähitellen ja parhaiten itse tekemällä. TAVOITTEET erilaisiin tiedonhankinta- ja viestintävälineisiin (lehdet, elokuvat, televisio, tietokone, radio, kamera, puhelin, mainokset) tutustuminen oppiminen suodattamaan ja arvioimaan median välittämiä sisältöjä ja harjaantuu oppiminen kriittiseksi mediankäyttäjäksi yhteistyössä kotien kanssa erilaisten viestimien asianmukaisen käytön oppiminen SISÄLTÖ sanoma- ja aikakauslehtiin tutustuminen tietokoneen käyttöön tutustuminen elokuvien katsominen ja niistä keskusteleminen äänien ja kuvien tulkitseminen äänien ja kuvien tuottaminen 17

19 6.5 Luonto- ja ympäristökasvatus Esiopetuksessa luonto- ja ympäristökasvatuksen lähtökohtana on lapsi itse suhteessa ympäröivään luontoon ja rakennettuun ympäristöön, ympäristön ilmiöihin sekä kulttuuriin. On tärkeää, että lapsi saa myönteisiä kokemuksia ja elämyksiä lähiympäristöstä. Pyrimme siihen, että lapsi oppii liikkumaan luonnossa ympäristöä kunnioittaen ja sitä suojellen. Luonnon moninaisuutta ihmeteltäessä mielikuvitus kasvaa, sanavarasto laajenee ja käsitteet sekä havainnot tarkentuvat. Lapsen minäkuvan vahvistuminen on tärkeä osa ympäristökasvatusta. Vahva itsetunto ja usko omiin vaikutusmahdollisuuksiin ovat vastuuntunnon ja toimimisen ehtoja. Lapsen on koettava, että hänen teoillaan on merkitystä. TAVOITTEET myönteisen, elämyksellisen suhteen syntyminen lähiympäristöön ja luontoon oppiminen liikkumaan lähiympäristössä turvallisesti, luontoa kunnioittaen oman toiminnan ja valintojen merkityksen ymmärtäminen oppiminen säästämään luonnonvaroja jokapäiväisessä toiminnassa SISÄLTÖ luonnossa liikkuminen ja leikkiminen luontoon ja lähiympäristöön tutustuminen monipuolisesti kaikkien aistien avulla tutkiminen kestävän kehityksen periaatteet: jätteiden lajittelu, kierrätys, energian säästäminen liikennekasvatus 18

20 6.6 Etiikka ja katsomuskasvatus Esiopetuksessa etiikka ja katsomuskasvatus tukevat lapsen elämänkatsomuksen ja arvomaailman rakentumista. Tärkeää on turvallinen ja myönteinen ilmapiiri, jossa erilaisiin vakaumuksiin suhtaudutaan hyväksyen ja kunnioittaen. Esiopetuksen etiikka ja katsomuskasvatukseen sisältyy eettinen kasvatus, kulttuurinen katsomuskasvatus ja uskontokasvatus sekä sille vaihtoehtoinen elämänkatsomustietokasvatus. Eettinen kasvatus Esiopetuksen eettinen kasvatus sisältyy kaikkeen toimintaan ja on kaikille lapsille yhteistä. Eettinen kasvatus lähtee itsetunnon kehittymisestä ja laajenee ihmisten välisiin sosiaalisiin taitoihin ja edelleen elinympäristöön. Eettisen kasvun pohjana on lapsen kasvaminen yhteisössä, jossa hän voi tuntea, että toista ihmistä kunnioitetaan ja toisen työtä arvostetaan. Oman ryhmän säännöistä sopiminen antaa hyviä mahdollisuuksia lasten arvopohdintoihin ja valintojen tekemiseen eettisestä näkökulmasta. TAVOITTEET lapsen terveen itsetunnon ja eettisen ajattelun kehittyminen sosiaalisten taitojen kehittyminen toisten kunnioittaminen ympäristöarvojen kunnioittaminen 19

21 Kulttuurinen katsomuskasvatus Esiopetuksessa kulttuurinen katsomuskasvatus on kaikille lapsille yhteistä. Se tukee erityisesti oman kulttuurin ja luonnon arvostamista sekä erilaisten ihmisten ja kulttuurien hyväksymistä. TAVOITTEET myönteinen ja kunnioittava suhtautuminen erilaisia ihmisiä, kulttuureita sekä uskontoja kohtaan lapsiryhmässä edustettuina olevien uskontojen ja vakaumusten tapoihin tutustuminen Jyväskylän kulttuuri- ja luontoperintöön tutustuminen Uskontokasvatus Esiopetuksen uskontokasvatus on ensisijaisesti enemmistön uskontokunnan mukaista. Uskontokasvatusta toteutetaan uskonnonvapauden pohjalta kunnioittaen lapsen vanhempien vakaumusta. Lapsen osallistumisesta uskontokasvatukseen sovitaan vanhempien kanssa. Uskontokasvatusta toteutetaan yhteistyössä seurakunnan kanssa. TAVOITTEET oman uskonnon keskeisimpiin sisältöihin tutustuminen tutustuminen kirkkovuoden juhliin sekä siihen, miten ja miksi niitä vietetään Elämänkatsomustietokasvatus Elämänkatsomustietokasvatus on vaihtoehto uskontokasvatukselle ja tarkoitettu lähinnä uskontokuntaan kuulumattomille. TAVOITTEET valmiuksien kehittyminen kohdata vakaumuksellisia kysymyksiä, jotka liittyvät ihmissuhteisiin, kulttuuri-identiteettiin, ihmisen ja luonnon suhteeseen sekä yhteisöön 20

22 ETIIKKA JA KATSOMUSKASVATUKSEN SISÄLTÖJÄ ristiriitojen selvittäminen, anteeksi pyytäminen ja antaminen, rehellisyys hyvät tavat käsitteet oikein väärin, hyvä paha erilaisuuden ymmärtäminen ja hyväksyminen kulttuuriperinnön siirtäminen uskonnolliset juhlat ja pyhät 7 YKSILÖLLISET OPPIMISPOLUT - lapsen tuki esiopetuksessa ja oppilashuolto Kasvun ja oppimisen tuen perustana esiopetuksessa ovat yhdessä kodin kanssa sovitut, perusturvallisuutta ylläpitävät tavoitteet, jotka tukevat lapsen kokonaisvaltaista kasvua. Tuen järjestämisen lähtökohtana ovat sekä esiopetusryhmän että kunkin lapsen vahvuudet ja oppimis- ja kehitystarpeet. Kasvun ja oppimisen tukeminen merkitsee yhteisöllisiä ja oppimisympäristöön liittyviä ratkaisuja sekä lapsien yksilöllisiin tarpeisiin vastaamista. Esiopetukseen osallistuvalla on oikeus saada riittävää oppimisen tukea heti tuen tarpeen ilmetessä. Tuen tarpeen varhaiseksi havaitsemiseksi lasten kasvua ja oppimista arvioidaan jatkuvasti ja tuen antaminen aloitetaan riittävän varhain. Tuen oikea-aikaisuus sekä tuen oikea taso ja muoto ovat ratkaisevia kasvun ja oppimisen turvaamiseksi. Lapsen saaman tuen tulee olla joustavaa, pitkäjänteisesti suunniteltua ja tuen tarpeen mukaan muuttuvaa. Tukimuotoja käytetään sekä yksittäin että yhdessä toisiaan täydentävinä. Tukea annetaan niin kauan ja sen tasoisena kuin se on tarpeellista. Tarvittaessa tuki suunnitellaan moniammatillisessa oppilashuoltotyössä. Erityisesti huolehditaan tuen jatkumisesta lapsen siirtyessä muusta varhaiskasvatuksesta esiopetukseen ja esiopetuksesta perusopetukseen. Tuki annetaan lapselle omassa esiopetusryhmässä, ellei tuen antaminen välttämättä edellytä lapsen siirtämistä toiseen esiopetusryhmään tai muuhun soveltuvaan esiopetuksen järjestämispaikkaan. Lapsen esiopetuksen fyysinen ja sosiaalinen oppimisympäristö ja tarvittavat tukipalvelut tulee järjestää niin, että lapsi voi mahdollisimman täysipainoisesti osallistua esiopetusryhmän toimintaan. Tuki annetaan erilaisin joustavin järjestelyin, kuten pienryhmä- ja yksilötyöskentelynä. Tarvittaessa arvioidaan henkilökohtaisen tai ryhmäavustajan tarve. Lapsi voi esiopetuksessa saada yleistä tukea, tehostettua tukea tai erityistä tukea. 21

23 Erityinen tuki, erityispedagoginen osaaminen Tehostettu tuki ennaltaehkäisevä toiminta, tuen tarpeen varhainen havaitseminen Tukipalvelut Yleinen tuki lapsituntemus ja yksilöllisiin tarpeisiin vastaava esiopetus, henkilöstön vuorovaikutusosaaminen Kuvio 1. Lapsen tuki esiopetuksessa 7.1 Yleinen tuki Lapsen saama yleinen tuki on laadukasta esiopetusta, jossa lapsen yksilölliset tarpeet ja oppimisedellytykset huomioidaan yhteistyössä vanhempien kanssa. Varhaiskasvatus, esiopetus ja perusopetus muodostavat hänen kannaltaan johdonmukaisesti etenevän kokonaisuuden, missä pyritään antamaan hyvät lähtökohdat arkielämän toiminnoissa selviytymiseen, elämänhallintaan ja itsenäiseen ajatteluun. Leikillä on keskeinen asema lapsen toiminnassa. Esiopetuksen aloitusvaiheessa laaditaan yhteistyössä huoltajien ja kasvattajayhteisön kanssa lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma, jota toteutetaan, seurataan ja arvioidaan yhdessä esiopetusvuoden aikana. Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelman avulla pyritään turvaamaan parhaat edellytykset lapsen kehitykselle ja oppimiselle. Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelman laatimisesta vastaa ryhmän lastentarhanopettaja. 7.2 Tehostettu tuki Esiopetuksessa lapsen tarvitsemat tukitoimet aloitetaan mahdollisimman nopeasti. Tuen tarve on saatettu todeta aikaisemmin tai se todetaan esiopetusvuoden aikana. Varhainen havaitseminen ja puuttuminen mahdollistavat monien eri tukitoimien joustavan käyttämisen. Näin ennaltaehkäistään pulmien kumuloitumista ja syvenemistä. Lapsen saamat tukitoimet perustuvat tarkkaan havainnointiin, arviointiin ja kehitysriskien tuntemiseen. Tehostettua tukea annetaan silloin, kun yleinen tuki ei riitä. Lapselle, joka tarvitsee oppimisessaan säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea hänelle tehdyn oppimissuunnitelman mukaisesti. Erityislastentarhanopetta- 22

24 ja tai koulun erityisopettaja ovat mukana tehostetun tuen oppimissuunnitelman laatimisessa Pedagogisessa arviossa kuvataan lapsen kasvun ja oppimisen tilanne kokonaisuutena lapsen saama yleinen tuki ja arvio sen vaikutuksista lapsen oppimisvalmiudet sekä kasvuun ja oppimiseen liittyvät erityistarpeet arvio siitä, millaisilla pedagogisilla, oppimisympäristöön liittyvillä, oppilashuollollisilla tai muilla ratkaisuilla lasta tulisi tukea. Esiopetuksessa vahvistetaan lapsen myönteistä minäkuvaa, tervettä itsetuntoa ja tasavertaista jäsenyyttä ryhmässä. Oppimisvalmiuksia tuetaan tietoisesti ja systemaattisesti käyttäen toiminnallisia ryhmä- ja yksilöohjauksen menetelmiä. Tuen tarpeessa olevien lasten esiopetuksessa korostuu kasvatustoiminnan mukauttaminen, mikä tarkoittaa toiminnan ja ympäristön suunnittelua ja toteuttamista lapsen yksilöllisten tarpeiden mukaisesti. Toimintaan sisällytetään tällöin pienryhmä-, pari- tai yksilöohjausta, toiminnan menetelmien ja sisältöjen tarkentamista, perustaitojen harjaannuttamista ja lapsen itsetunnon ja vuorovaikutustaitojen vahvistamista sekä kuntoutuksellisia elementtejä, esimerkiksi opetuksen, päiväjärjestyksen ja ympäristön strukturoimista. Tavoitteena on tukea lasta ryhmän jäsenyyteen omassa ympäristössään. 7.3 Erityinen tuki Erityistä tukea annetaan niille lapsille, joiden esiopetusta ei kasvun ja oppimisen vaikeuksien vuoksi voida järjestää muuten. Lapsen edellytykset ovat voineet heikentyä esimerkiksi vamman, sairauden, toimintavajavuuden tai kasvuympäristöön liittyvien riskitekijöiden vuoksi. Erityisen tuen tarvetta arvioitaessa otetaan huomioon esiopetuksen opetushenkilöstön, oppilashuollon palveluista vastaavien sekä huoltajan näkemys lapsen kehitykseen ja oppimiseen liittyvistä riskitekijöitä. Erityinen tuki järjestetään joko yleisen tai pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä. Erityinen tuki muodostuu erityisen tuen päätökseen perustuvasta erityisopetuksesta sekä muista esiopetuksen tukimuodoista. Käytettävissä ovat esiopetuksen kaikki tukimuodot. Erityisen tuen antamiseksi päiväkodin johtaja tai rehtori tekee kirjallisen päätöksen. Erityisen tuen päätös voidaan tehdä ennen esi- tai perusopetuksen alkamista taikka esi- ja perusopetuksen aikana ilman sitä edeltävää pedagogista selvitystä ja oppimisen tehostetun tuen antamista, jos psykologisen tai lääketieteellisen arvion perusteella ilmenee, että oppilaan opetusta ei vamman, sairauden, kehityksessä viivästymisen tai tunne-elämän häiriön taikka muun vastaavan erityisen syyn vuoksi voida antaa muuten. Jos erityisen tuen päätös tehdään esiopetuksen aikana ilman tehostetun tuen antamista, tulee sen 23

25 perustua lapsen tilanteen uudelleen arviointiin esimerkiksi onnettomuuden tai vakavan sairauden seurauksena. Ennen erityistä tukea koskevan päätöksen tekemistä tehdään kirjallinen pedagoginen selvitys, jossa kuvataan lapsen kasvun ja oppimisen tilanne kokonaisuutena lapsen saama tehostettu tuki ja arvio sen vaikutuksista lapsen oppimisvalmiudet sekä kasvuun ja oppimiseen liittyvät erityistarpeet arvio siitä, millaisilla pedagogisilla, oppimisympäristöön liittyvillä, oppilashuollollisilla tai muilla tukijärjestelyillä lasta tulisi tukea. Lapselle, jolle on tehty erityisen tuen päätös, laaditaan oppimissuunnitelman sijasta henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Pidennettyyn oppivelvollisuuteen otettu lapsi on aina oikeutettu erityiseen tukeen. Oikeus pidennettyyn oppivelvollisuuteen alkaa sinä vuonna kun lapsi täyttää kuusi vuotta. Lähikoulun rehtori tekee päätöksen pidennetystä oppivelvollisuudesta. Perhe voi myös hakea lasta vapaaehtoiseen, maksuttomaan esiopetukseen sinä vuonna kun lapsi täyttää viisi vuotta. Tästä esiopetusvuodesta päätöksen tekee päiväkodin johtaja. Lapsen perusopetukseen siirtymistä suunnitellaan ja valmistellaan jo varhaisessa vaiheessa esiopetusvuonna. Yhdessä huoltajien, kasvatushenkilöstön ja koulun sekä muiden asiantuntijoiden kanssa arvioidaan lapsen kehitystä ja mahdollista tuen tarvetta ja toteuttamista koulutyössä. 7.4 Oppilashuollon järjestäminen, yhteistyö, tavoitteet ja toimintatavat Esiopetuksen oppilashuollolla edistetään lapsen tasapainoista ja tervettä kasvua ja kehitystä sekä tuetaan oppimista. Sen avulla pyritään kasvun ja oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä muiden ongelmien ehkäisemiseen, tunnistamiseen, lieventämiseen ja poistamiseen mahdollisimman varhain. Esiopetuksen oppilashuolto on osa muun varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja perusopetuksen oppilashuollollista jatkumoa. Esiopetuksen oppilashuolto kuuluu kaikille, jotka työskentelevät esiopetusyksikössä ja vastaavat oppilashuoltopalveluista. Sitä toteutetaan yhteistyössä huoltajan ja lapsen kanssa. Oppilashuoltoon kuuluvat myös ehkäisevä lastensuojelu ja terveyden edistäminen. Esiopetuksen oppilashuolto on sekä yhteisöllistä että yksilöllistä tukea. Yhteisöllisyyttä tuetaan edistämällä huoltajan ja lapsen osallisuutta esiopetusyhteisön hyvinvoinnin kehittämisessä. Esiopetuksen oppilashuollolla edistetään myönteistä vuorovaikutusta ja keskinäisen huolenpidon ilmapiiriä. 24

26 Jyväskylässä toimii hallintokuntien yhteinen moniammatillinen oppilas- ja opiskelijahuollon strategiaryhmä, joka koordinoi ja kehittää oppilashuoltotyötä. Strategiaryhmä seuraa valtakunnallista oppilashuollon kehittämistyötä ja edistää uudistuksia kuntatasolla koulutuksen ja aktiivisen tiedottamisen avulla. Oppilashuollon strategiaryhmään voi tuoda kehittämis- ja muutosehdotuksia työstettäväksi. Toimintayksikkötasolla oppilashuoltotyöstä, sen organisoinnista ja toiminnasta vastaa esiopetusta järjestävän yksikön esimies yhteistyössä erityistyöntekijöiden kanssa. Oppilashuoltotyötä tukee täydentyvä ohjeisto, joka löytyy oppilashuollon sähköisestä palveluvalikosta ja jossa on kuvattu oppilashuollon työnjako ja yhteistyökäytännöt tarkemmin sekä esiopetuksen työntekijöiden vastuut oppilashuollossa ammattiryhmittäin. Oppilashuoltotyöhön osallistuvat tarpeen mukaan yksikön esimies, esiopetusta antava opettaja, erityislastentarhanopettaja, terveydenhoitaja, koulupsykologi, sosiaalityöntekijä, koulukuraattori, terapeutit ja muut mahdolliset asiantuntijat. Lapsen huoltaja pyydetään mukaan tapaamisiin. Tapaamisista laaditaan muistio, johon kirjataan asian vireillepanija, aihe, päätetyt jatkotoimenpiteet ja niiden perustelut, asian käsittelyyn osallistuneet henkilöt sekä se, mitä tietoja ja kenelle lapsesta on annettu. Marras-joulukuussa pidettävissä alueiden ensitietopalavereissa sovitaan tuen järjestämisestä esi- ja perusopetuksessa sekä suunnitellaan lapsen tulevaa koulupolkua. Tapaamisiin osallistuvat tarpeen mukaan erityislastentarhanopettaja, koulun erityisopettaja, rehtori, koulupsykologi, koulukuraattori ja mahdolliset terapeutit. Tapaamisesta laaditaan muistio. Muistioon kirjatut tukitoimet ja yhteistyökäytännöt toteutetaan esiopetuksen arjessa osana lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelmaa. Koulunaloituksen nivelvaiheessa huolehditaan tukitoimien toteutuksen jatkumosta. Esiopetuksen oppilashuollon toimijat vastaavat tarvittavan tiedon siirrosta kouluun. Esiopetukseen osallistuvalla lapsella on tarvittaessa mahdollisuus käyttää päivähoitopalveluja. Jyväskylässä esiopetusta järjestetään pääsääntöisesti päiväkodeissa ja yhteistyö varhaiskasvatuksen ja päivähoidon toimijoiden kanssa toteutuu luontevasti osana lapsen kokonaispäivää Oppilashuolto yhteisöllisenä toimintana ja osallisuuden vahvistaminen Esiopetuksessa lapsen sosiaalisen, fyysisen ja psyykkisen hyvinvoinnin perustana on aikuisen ja lapsen välinen sekä lasten keskinäinen vuorovaikutus, jossa korostuu toisista välittäminen. Myönteisen ilmapiirin ja turvallisuuden ylläpitämiseksi esiopetuksessa tarvitaan jokaisen työntekijän henkilökohtaista vastuuta, osaamista, oikeita asenteita ja motivaatiota. Lapsen tervettä itsetuntoa vahviste- 25

27 taan myönteisten oppimiskokemusten avulla. Lasten osallisuuden toteutuminen edellyttää kasvattajilta valmiuksia kuunnella lasta ja ottaa hänen mielipiteensä huomioon. Lapsen omaa osallisuutta tuettaessa otetaan huomioon lapsen ikä, kehitystaso sekä muut edellytykset ja tarpeet. Lapsen kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista huolehditaan yhdessä huoltajien kanssa. Lapsen kehityksen seuranta ja arviointi sekä huoltajien kanssa käydyt keskustelut auttavat kasvattajayhteisöä huomaamaan lapsen vahvuudet ja mahdolliset tuen tarpeet. Esiopetuksen kasvattajayhteisöllä tulee olla valmiudet tunnistaa lapsen terveyttä ja hyvinvointia uhkaavat tekijät ja tarvittaessa puuttua kehitysriskeihin ennaltaehkäisevin keinoin lapsen kehityksen turvaamiseksi. Toiminta suunnitellaan esiopetuksen opetussuunnitelman mukaiseksi ja kullekin lapselle asetetaan kasvua, kehitystä ja oppimista edistävät yksilölliset tavoitteet Ammatillinen yhteistyö oppilashuollossa Esiopetuksen oppilashuollossa tehdään moniammatillista yhteistyötä, jonka toteuttamisessa kasvattajayhteisöä tukee erityislastentarhanopettaja tai erityisopettaja. Yhdessä huoltajien kanssa pohditaan muiden palveluiden tarvetta (esimerkiksi avoterveydenhuolto, neuvola- ja kouluterveydenhuolto, psykologipalvelut, perheneuvola, puhe- toiminta- tai fysioterapia). Koulupsykologi on tarvittaessa mukana moniammatillisessa tiimissä miettimässä esiopetukseen osallistuvan lapsen koulunaloitukseen liittyviä asioita ja tuen tarvetta ja muiden mahdollisten psykologisten selvittelyjen ja tutkimusten tarve harkitaan aina tapauskohtaisesti. Erikoislääkärin lausunnon perusteella lapsi voi saada hoitotukea (Kela), joka mahdollistaa yksityisten terapiapalveluiden käytön. Yhteistyötä tehdään myös sosiaalityön, koulukuraattorin ja maahanmuuttajapalveluiden kanssa. Esiopetuksen henkilökunta konsultoi lastensuojelullista huolta herättävissä kysymyksissä alueen sosiaalityöntekijää tai koulukuraattoria. Kiireellisissä lastensuojeluasioissa henkilökunnan tulee ottaa yhteyttä lastensuojelun päivystävään sosiaalityöntekijään. Päivähoitopalveluiden henkisen tuen toimintamalli ohjeistuksessa on kuvattu yhteistyö lastensuojeluviranomaisten kanssa eri tilanteissa. Oppaasta löytyy muun muassa Toimintamalli päivähoidossa lastensuojelulain määrittämissä tilanteissa yhteystietoineen sekä kuvaus lastensuojelun asiakaslapsen huomioimisesta varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa. Esiopetuksessa olevan lapsen yksilölliset terveystarkastukset ja yksilöllinen terveysneuvonta järjestetään kansanterveyslain mukaisina neuvolapalveluina kuusivuotiaaksi saakka. Kouluuntulotarkastuksen yhteydessä lapsi siirtyy kouluterveydenhuollon piiriin. Muutoin käytetään tarvittavia avoterveydenhuollon tai tarvittaessa erikoissairaanhoidon palveluja. 26

28 7.4.3 Oppimisympäristön turvallisuus Oppimisympäristön on oltava turvallinen ja terveellinen. Kuvattujen periaatteiden ja tavoitteiden toteutuminen edellyttää, että henkilöstön määrä ja ryhmäkoot noudattavat asetettuja määräyksiä ja suosituksia ja että terveys ja turvallisuus otetaan huomioon sovittaessa kasvatuksellisia periaatteita. Turvallisessa oppimisympäristössä tilat ja välineet ovat tarkoituksenmukaiset ja täyttävät turvallisuusnormit. Sisäilman laatua seurataan ja tarvittaessa ryhdytään asian vaatimiin toimenpiteisiin. Esiopetusta antavissa toimintayksiköissä on käytössä APUA -mappi, josta löytyvät lapsen turvallisuuteen liittyvät ohjeistukset. Myös lapsen terveyden- tai sairauden hoitoon tarvittavan tuen ja seurannan järjestäminen sekä tapaturmien ehkäiseminen, ensiapu, hoitoonohjaus ja seuranta on kuvattu APUA mapissa Esiopetuksen ruokailu ja kuljetukset Esiopetuksen ruokailun järjestämisessä huomioidaan terveys- ja ravitsemustottumusten ja tapakasvatuksen toteuttaminen. Ruokailu edistää lapsen fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia ja ylläpitää vireyttä päivän aikana. Esiopetuksessa lapsille tarjotaan riittävät, ravitsemussuositusten mukaiset ateriat. Lapsen terveyttä edistäviä, monipuolisia ruokatottumuksia tuetaan ja lapsia ohjataan hyviin ruokailutapoihin. Ruokailutilanteissa lapset oppivat myös toisten huomioon ottamista. Ruokailun järjestämisessä otetaan huomioon lasten yksilölliset tarpeet ja ravitsemuksellisista tai kulttuurisista syistä johtuvat erityisruokavaliot. Lapsille annetaan mahdollisuus osallistua ruokailun suunnitteluun ja toteuttamiseen, mikä tukee osallisuutta ja yhteisöllisyyttä. Esiopetuksen ja päivähoidon henkilöstö huolehtii yhdessä huoltajien kanssa, että esiopetukseen ja sieltä pois kulkeminen on lapselle mahdollisimman turvallinen kokonaisuus. Huoltajat ovat pääasiassa vastuussa esiopetukseen osallistuvan lapsensa kuljetuksista tai hakemisesta. Jos esiopetusikäisen lapsen matka kotoa tai päivähoidosta esiopetukseen ja esiopetuksesta kotiin tai päivähoitoon muodostuu, ikä ja muut olosuhteet huomioiden, lapselle liian vaikeaksi, rasittavaksi tai vaaralliseksi, on hänellä oikeus maksuttomaan kuljetukseen tai kuljetuskorvaukseen. Erikseen voidaan tarvittaessa sopia myös muista järjestelyistä lapsen turvallisen matkan takaamiseksi. 27

29 7.4.5 Esiopetuksessa erityisesti huomioitavaa Oppimisympäristön turvallisuus Oppimisympäristön on esiopetuksessa oltava turvallinen ja terveellinen. Oppilashuollon tavoitteiden ja periaatteiden toteutuminen edellyttää, että henkilöstön määrä ja ryhmäkoot noudattavat asetettuja määräyksiä ja suosituksia ja että terveys ja turvallisuus otetaan huomioon sovittaessa kasvatuksellisia periaatteita. Turvallisessa oppimisympäristössä tilat ja välineet ovat tarkoituksenmukaiset ja täyttävät turvallisuusnormit. Sisäilman laatua seurataan ja tarvittaessa ryhdytään asian vaatimiin toimenpiteisiin. Päiväkodeissa on käytössä APUA -mappi, josta löytyvät lapsen turvallisuuteen liittyvät ohjeistukset. Myös lapsen terveyden- tai sairauden hoitoon tarvittavan tuen ja seurannan järjestäminen sekä tapaturmien ehkäiseminen, ensiapu, hoitoonohjaus ja seuranta on kuvattu APUA mapissa Esiopetuksen ruokailu Esiopetuksen ruokailun järjestämisessä huomioidaan terveys- ja ravitsemustottumusten ja tapakasvatuksen toteutuminen. Ruokailu edistää lapsen fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia ja ylläpitää vireyttä päivän aikana. Esiopetuksessa lapsille tarjotaan riittävät, ravitsemussuositusten mukaiset ateriat. Lapsen terveyttä edistäviä, monipuolisia ruokatottumuksia tuetaan ja lapsia ohjataan hyviin ruokailutapoihin. Ruokailutilanteissa lapset oppivat myös toisten huomioon ottamista. Ruokailun järjestämisessä otetaan huomioon lasten yksilölliset tarpeet ja ravitsemuksellisista tai kulttuurisista syistä johtuvat erityisruokavaliot. Lapsille annetaan mahdollisuus osallistua ruokailun suunnitteluun ja toteuttamiseen, mikä tukee osallisuutta ja yhteisöllisyyttä. Jyväskylässä toteutetaan päiväkodeissa Sapere - ohjelmaa, jossa lapsen kiinnostus ruokamaailmaan herätetään aistikokemusten, tutkimisen ja osallisuuden kautta Esiopetuksen kuljetukset Esiopetuksen ja varhaiskasvatuksen henkilöstö huolehtii yhdessä lapsen huoltajien kanssa turvallisesta kulkemisesta kotoa esiopetukseen ja esiopetuksesta kotiin. Huoltajat ovat vastuussa esiopetukseen osallistuvan lapsensa kuljetuksista tai hakemisesta silloin kun lapsi on myös päivähoidossa ennen ja jälkeen esiopetuksen. Mikäli esiopetusikäisen lapsen matka kotoa esiopetukseen ja esiope- 28

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo 1 Edistää lapsen kasvu-, kehitys ja oppimisedellytyksiä Vahvistaa lapsen

Lisätiedot

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA

LAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA Kasv. 12.6.2014 Liite 1 LAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA Lapsen nimi Syntymäaika Osoite Vanhempien yhteystiedot Päiväkoti ja ryhmä (ryhmäkoko ja rakenne) Yhteystiedot Opettaja Hyvä lapsen huoltaja!

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916 Tuohisissa työskentelevät lastentarhanopettajat Piiti Elo ja Riitta Riekkinen, lastenhoitaja Helena

Lisätiedot

Esiopetuksesta perusopetukseen. Anja Huurinainen-Kosunen 15.1.2014

Esiopetuksesta perusopetukseen. Anja Huurinainen-Kosunen 15.1.2014 Esiopetuksesta perusopetukseen 15.1.2014 Lapsen kasvun ja kehityksen polku varhaiskasvatus 0-6 v (=päivähoito ja esiopetus) -> esiopetus 6 v. -> perusopetus alkaa sinä vuonna, kun lapsi täyttää 7 vuotta

Lisätiedot

TAKAJÄRVEN PÄIVÄKODIN ESIOPETUSSUUNNITELMA 2014-2015

TAKAJÄRVEN PÄIVÄKODIN ESIOPETUSSUUNNITELMA 2014-2015 TAKAJÄRVEN PÄIVÄKODIN ESIOPETUSSUUNNITELMA 2014-2015 ESIOPETUSSUUNNITELMA 2014-2015 SISÄLTÖ: ESIOPETUKSEN TOIMINTA-AJATUS ESIOPETUKSEN OPPIMISYMPÄRISTÖ ESIOPETUKSESSA NOUDATETTAVAT KASVATUS- JA OPPIMISTAVOITTEET

Lisätiedot

Ilmaisun monet muodot

Ilmaisun monet muodot Työkirja monialaisiin oppimiskokonaisuuksiin (ops 2014) Ilmaisun monet muodot Toiminnan lähtökohtana ovat lasten aistimukset, havainnot ja kokemukset. Lapsia kannustetaan kertomaan ideoistaan, työskentelystään

Lisätiedot

Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Tesoman päiväkodissa toimimme lasta kuunnellen ja kunnioittaen. Annamme lapselle turvaa, aikaa sekä mahdollisuuksia kokea ja tuntea onnistumisia

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

Aamu- ja välipalat valmistetaan päiväkodissa, mutta lounasateria tuodaan Meri-Lapin Kuntapalvelun ravintokeskus Merestä.

Aamu- ja välipalat valmistetaan päiväkodissa, mutta lounasateria tuodaan Meri-Lapin Kuntapalvelun ravintokeskus Merestä. 1 MÖYLYNLEHDON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 1. Möylynlehdon päiväkoti Möylynlehdon päiväkoti on perustettu vuonna 1977. Sen pinta-ala on 294 m 2 ja tiloissa toimii tällä hetkellä kaksi lapsiryhmää;

Lisätiedot

IISALMEN KAUPUNKI 2.8.2011

IISALMEN KAUPUNKI 2.8.2011 IISALMEN KAUPUNKI 2.8.2011 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO...3 1 ESIOPETUKSEN LÄHTÖKOHDAT JA JÄRJESTÄMINEN...4 2 ESIOPETUKSEN PEDAGOGINEN TOTEUTTAMINEN...5 2.1 Oppimiskäsitys...5 2.2 Toiminta- ja oppimisympäristö...5

Lisätiedot

ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA

ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 1. YKSIKKÖ Aitohelmen päiväkoti Klaukkalantie 72, 01800 KLAUKKALA Piccolot ja Pillipiiparit kokopäiväesiopetusryhmät Vikkelät ja Nokkelat osapäiväesiopetusryhmät 2. TOIMINTA-AIKA

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO

LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO LAPUAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistietoa varhaiskasvatussuunnitelmasta 2. Taustaa varhaiskasvatussuunnitelmalle 2.1 Varhaiskasvatuksen sisältöä ohjaavat

Lisätiedot

TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2 SISÄLLYS JOHDANTO 1. TAIDETASSUJEN RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI 2. TOIMINTA-AJATUS JA ARVOT 3. KASVATTAJA 4. TOIMINTAYMPÄRISTÖ 5. SISÄLTÖALUEET 6. ARVIOINTI JA SEURANTA

Lisätiedot

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Raahen kaupunki 30.3.2015 Varhaiskasvatuspalvelut LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Lapsen nimi Syntymäaika / 20 Hoitopaikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) on huoltajien

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

ESIOPETUS YLÖJÄRVELLÄ Elämän eväitä matkalla kouluun

ESIOPETUS YLÖJÄRVELLÄ Elämän eväitä matkalla kouluun ESIOPETUS YLÖJÄRVELLÄ Elämän eväitä matkalla kouluun Hyvät esiopetusikäisen lapsen vanhemmat! Tämä tiedote kertoo esiopetuksen järjestämisen yleisistä periaatteista Ylöjärvellä. Jokaisella esiopetusta

Lisätiedot

Maaselän päiväkodin. varhaiskasvatussuunnitelma

Maaselän päiväkodin. varhaiskasvatussuunnitelma Maaselän päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2. VARHAISKASVATUKSEN TOTEUTTAMINEN 2.1 Leikkiminen 2.2 Liikkuminen 2.3 Tutkiminen 2.4 Taiteellinen kokeminen, ilmaiseminen ja

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JANAKKALAN KUNTA PERHEPÄIVÄHOITO SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA SYLI, HALI, HUUMORI, RAVINTO, RAJAT JA RAKKAUS; SIINÄ TARJOOMAMME PAKKAUS SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO ARVOT KASVATUSPÄÄMÄÄRÄT

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Kaukajärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kaukajärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kaukajärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS LEIKKI LUOVUUS YSTÄVYYS TUNTEET TURVALLISUUS LAPSI EI LEIKI OPPIAKSEEN, MUTTA OPPII LEIKKIESSÄÄN Leikissä lapsi oppii toimimaan yhdessä

Lisätiedot

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi YMPÄRISTÖOPPI Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Rakentaa perusta ympäristö- ja luonnontietoaineiden eri tiedonalojen osaamiselle Tukea oppilaan

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA

LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: Lapsen esiopetussuunnitelma (esiops) on esiopetuksen henkilöstön työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä tavoitteita ja sopimuksia

Lisätiedot

MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS

MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS Tarjotaan lapsille perhepäivähoitoa kodinomaisessa ja turvallisessa ympäristössä. Laadukkaan hoidon ja kasvatuksen tavoitteena on onnellinen

Lisätiedot

Kämmenniemen päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma

Kämmenniemen päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma Kämmenniemen päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma Toiminta-ajatus Lasten osallisuus Vanhempien osallisuus Varhaiskasvatuksen suunnittelu Leikki Liikunta Luonto Ilmaisu Mediakasvatus Kieli ja kulttuuri

Lisätiedot

LEHMON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LEHMON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LEHMON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Iso ja pieni on yhdessä kaksi. Kaksi voi yhdessä leikkiä. Ei tunne itseään vieraaksi. Hellyydellä voi täyttyä. Iso ylettyy helposti korkealle, pieni taas mahtuu

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma 2012-2013

Varhaiskasvatussuunnitelma 2012-2013 Nuppusten Varhaiskasvatussuunnitelma 2012-2013 SISÄLLYSLUETTELO 1. NUPPUSTEN RYHMÄKUVAILU 2. NUPPUSTEN TOIMINTA-AJATUS 3. VARHAISKASVATUSYMPÄRISTÖ 4. KIELELLINEN KEHITYS JA KIELEN MERKITYS VARHAISKASVATUKSESSA

Lisätiedot

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Kukkapellon päiväkoti sijaitsee Tampereen eteläisellä alueella kauniin Arboretumin puutarhan välittömässä läheisyydessä. Päiväkoti on perustettu

Lisätiedot

Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Päiväkodissamme toteutetaan varhaiskasvatusta ja esiopetusta vahvasti leikin, liikunnan ja luovuuden kautta. Leikki ja liikunta kuuluvat päivittäin

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYRÄNGÖN VARHAISKASVATUSALUE 12.6.2015

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYRÄNGÖN VARHAISKASVATUSALUE 12.6.2015 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYRÄNGÖN VARHAISKASVATUSALUE 12.6.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. Toimintaympäristö 2. Toiminta-ajatus ja arvot 3. Tavoitteet 4. Oppimisympäristö 5. Toiminnan perusta 6. Toiminta lapsen

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / 20

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / 20 HIRVENSALMEN KUNTA VARHAISKASVATUS 1 LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / 20 Lapsen nimi syntymäaika Kasvatuskumppanit: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen henkilöstön

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA 4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN ILMAJOELLA Ilmajoella perusopetuksen oppilaille annettava oppimisen ja koulunkäynnin tuki on muuttunut kolmiportaiseksi. Tuki jaetaan kolmeen tasoon: 1. yleinen tuki, 2.

Lisätiedot

Tervetuloa esiopetuksen infoon 20.1.2016

Tervetuloa esiopetuksen infoon 20.1.2016 Tervetuloa esiopetuksen infoon 20.1.2016 9.12.2014 www.kerava.fi 1 Esiopetuksen velvoittavuus Perusopetuslain (628/1998) 26 a ja 35 mom. 1 mukaan lapsen on koulun aloittamistaan edeltävänä vuonna osallistuttava

Lisätiedot

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA PERUSOPETUSLAKI Perusopetuslain muutos voimaan 1.1.2011 Lain lähtökohtana on oppilaan oikeus saada oppimiseen ja koulunkäyntiin tarvitsemansa tuki oikea-aikaisesti

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen henkilöstön työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä

Lisätiedot

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Tuettu oppimispolku Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Turvallinen ja yhtenäinen oppimispolku Porvoossa halutaan turvata lapsen

Lisätiedot

SIILIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA

SIILIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA SIILIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA SISÄLLYS 1. Siilin päiväkoti 2. Päiväkodin tärkeät asiat 3. Lapsilähtöisyys 4. Varhaiskasvatuksen suunnittelu 5. Varhaiskasvatuksen toteuttaminen 6. Erityinen

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA

LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA Koulun/päiväkodin nimi: Opettaja: Osoite: Puhelin: lapsen kuva Lapsen nimi: Äidin nimi: Isän nimi: Kotipuhelin: Työpuhelin (äiti): (isä): Minun esikouluni, piirtänyt 2 Esiopetus

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA. Lapsen hetu:

LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA. Lapsen hetu: IISALMEN KAUPUNKI LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA on päivähoidon henkilöstön ja vanhempien yhteinen työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä tavoitteita ja sopimuksia siitä, miten kunkin lapsen yksilöllistä

Lisätiedot

Oppilaalla, saada jolla tukiopetusta. on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista tukea, on

Oppilaalla, saada jolla tukiopetusta. on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista tukea, on Yleisellä tuella tarkoitetaan jokaiselle suunnattua Yleinen tukea tuki muoto. erityisen Tehostamalla yleisen tuen tukimuotoja pyritään ennalta ja se on ehkäisemään ensisijainen tuen tehostetun järjestämisen

Lisätiedot

Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea

Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Tavoitteena - vahvistaa esi- ja perusopetuksessa oppilaan oikeutta saada tukea riittävän varhain ja joustavasti

Lisätiedot

PELASTUSARMEIJAN PORIN PÄIVÄKODIN ESIOPETUSSUUNNITELMA

PELASTUSARMEIJAN PORIN PÄIVÄKODIN ESIOPETUSSUUNNITELMA PELASTUSARMEIJAN PORIN PÄIVÄKODIN ESIOPETUSSUUNNITELMA Toiminta-ajatus ja tavoitteet: Esiopetusta suunniteltaessa otetaan huomioon, että toiminnan keskipisteenä ja toteuttajana on lapsi. Tavoitteena on

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

SORVANKAAREN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2012-2013

SORVANKAAREN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2012-2013 SORVANKAAREN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2012-2013 Jokaisella on oikeus tuntea itsensä toivotuksi, halutuksi ja rakastetuksi. 1 PÄIVÄKODIN KUVAUS JA OPPIMISYMPÄRISTÖ Sorvankaaren päiväkoti on

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA/VASU

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA/VASU Honkajoen kunta Sivistystoimi Varhaiskasvatus KIS KIS KISSANPOIKA KISSA TANSSII JÄÄLLÄ SUKAT KENGÄT KAINALOSSA HIENO PAITA PÄÄLLÄ VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA/VASU 3-5 VUOTIAAT Lapsen nimi Syntymäaika Päivähoitopaikka

Lisätiedot

KATAJALAAKSON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2012

KATAJALAAKSON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2012 KATAJALAAKSON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2012 Katajalaakson päiväkoti - päiväkotimme sijaitsee Katajalaaksossa rauhallisessa ympäristössä - päiväkodissamme on 96 hoitopaikkaa viidessä eri ryhmässä:

Lisätiedot

Päiväkoti Saarenhelmi

Päiväkoti Saarenhelmi Päiväkoti Saarenhelmi varhaiskasvatussuunnitelma Päiväkoti Saarenhelmi Päiväkoti Saarenhelmi sijaitsee Saarenkylässä kauniilla paikalla Kemijoen rannalla. Läheiset puistot ja talvella jää tarjoavat mahdollisuuden

Lisätiedot

KÄRJEN PÄIVÄKODIN ESIOPETUSSUUNNITELMA

KÄRJEN PÄIVÄKODIN ESIOPETUSSUUNNITELMA KÄRJEN PÄIVÄKODIN ESIOPETUSSUUNNITELMA MATEMATIIKKA Matematiikka on tapa hahmottaa ja jäsentää ympäröivää maailmaa ja tapa ajatella. Matemaattiset kokemukset ovat olennaisia lapsen ajattelun kehittymiselle.

Lisätiedot

PROFESSORINTIEN PÄIVÄKODIN VASU

PROFESSORINTIEN PÄIVÄKODIN VASU PROFESSORINTIEN PÄIVÄKODIN VASU PROFESSORINTIEN PÄIVÄKODIN VASU SISÄLLYSLUETTELO 1. TOIMINTA-AJATUS 2. ARVOT 3. TOIMIVA KASVATTAJAYHTEISÖ 4. VARHAISKASVATUSYMPÄRISTÖ 5. OPPIMISEN ILO 6. KIELEN JA VUOROVAIKUTUKSEN

Lisätiedot

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet VALTAKUNNALLISET VIRTUAALIOPETUKSEN PÄIVÄT 8.-9.12.2014, Helsinki, Messukeskus Mikko Hartikainen Opetushallitus Kuvataiteen

Lisätiedot

SISÄLLYS. Kasvatuskumppanuus... 6. Peltosirkun päiväkoti... 3 Toimintaa ohjaavat arvot... 4 Lapsen kunnioitus... 4 Turvallisuus...

SISÄLLYS. Kasvatuskumppanuus... 6. Peltosirkun päiväkoti... 3 Toimintaa ohjaavat arvot... 4 Lapsen kunnioitus... 4 Turvallisuus... 1 2 SISÄLLYS Peltosirkun päiväkoti... 3 Toimintaa ohjaavat arvot... 4 Lapsen kunnioitus... 4 Turvallisuus... 5 Kasvatuskumppanuus... 6 Yhteistyö... 7 Kiusaamisen ehkäisy... 8 Varhainen puuttuminen... 9

Lisätiedot

Esiopetuksen toimintasuunnitelma 2011 2012

Esiopetuksen toimintasuunnitelma 2011 2012 Esiopetuksen toimintasuunnitelma 2011 2012 Isokallion päiväkoti Puistotie 15 05200 Rajamäki 2. TOIMINTA-AIKA Esiopetussuunnitelma ajalle 16.8.2011 31.5.2012. Päivittäinen toiminta-aika klo 8.30 12.30.

Lisätiedot

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen MUSIIKKI Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ luoda edellytykset monipuoliseen musiikilliseen toimintaan ja aktiiviseen kulttuuriseen osallisuuteen ohjata

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa 29.3.2012 Ikaalinen Ohjelma Klo 14-14.20 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa aluekoordinaattorit Marika Korpinurmi, Mari Silvennoinen

Lisätiedot

Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1

Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1 Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1 SISÄLLYSLUETTELO 2. Sisällysluettelo 3. Prosessi 4. Toiminta-ajatus 5. Arvot 6. Lapsilähtöisyys 7. Oppimisympäristö 8. Leikkiminen

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen henkilöstön työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä

Lisätiedot

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011 1 Sisällysluettelo Metsolan päiväkoti......3 Toiminta-ajatus...4 Lapsikäsitys...4 Arvopohja...4 Toiminnan toteuttaminen..5 Ohjattu toiminta.6 Erityinen

Lisätiedot

PÄIVÄKOTI NOOAN ARKIN ESIOPETUSSUUNNITELMA

PÄIVÄKOTI NOOAN ARKIN ESIOPETUSSUUNNITELMA PÄIVÄKOTI NOOAN ARKIN ESIOPETUSSUUNNITELMA 2003-2004 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Kasvatuksen ja opetuksen arvoperusta 3. Oppiminen esiopetuksessa 4. Esiopetuksen tavoitteita ja keskeisiä sisältöjä

Lisätiedot

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI Valtioneuvoston vuonna 2012 antaman asetuksen pohjalta käynnistynyt koulun opetussuunnitelman uudistamistyö jatkuu. 15.4.-15.5.2014 on

Lisätiedot

Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä

Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä Seija Lintukangas FT Edutaru Oy Jyväskylä 4.9.2012 Ruokailu iloa, oppimista, kasvatusta ja sivistystä

Lisätiedot

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere MATEMATIIKKA Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Kehittää loogista, täsmällistä ja luovaa matemaattista ajattelua. Luoda pohja matemaattisten käsitteiden ja rakenteiden

Lisätiedot

Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma

Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma Metsäniityn päiväkodissa toimii 3-5-vuotiaiden ryhmä Peilivuori ja 1-4 vuotiaiden ryhmä Salasaari. Molemmissa ryhmissä toimitaan montessoripedagogiikan

Lisätiedot

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA PÄIVÄKOTI MAJAKKA VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA Majakan päiväkoti on pieni kodinomainen päiväkoti Nurmijärven kirkonkylässä, Punamullantie 12. Päiväkodissamme on kaksi ryhmää: Simpukat ja Meritähdet. Henkilökunta:

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi Perusopetuslaki ja opetussuunnitelman perusteet uudistuivat Koulun toimintakulttuurin muutos Uudistuksessa keskeistä

Lisätiedot

Tervetuloa esiopetusiltaan! Esiopetuksen info-ilta 11.2.2014

Tervetuloa esiopetusiltaan! Esiopetuksen info-ilta 11.2.2014 Tervetuloa esiopetusiltaan! Esiopetuksen info-ilta 11.2.2014 TV/11.2.2014 Järvenpäässä annetaan maksutonta esiopetusta kunnallisissa ja ostopalveluna yksityisissä päiväkodeissa. (700 h/v) Esiopetukseen

Lisätiedot

VASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä

VASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä VASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä 24.9.2015 Varhaiskasvatuksen asiantuntijatiimi Yleissivistävä koulutus ja varhaiskasvatus Opetushallitus Esittelijä, Kirsi

Lisätiedot

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Oppimiskäsityksen kuvaus Helsinki 6.3.2015 1 Oppimiskäsitys perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa Perusteissa kuvataan oppimiskäsitys, jonka pohjalta opetussuunnitelman

Lisätiedot

PIEKSÄMÄEN KAUPUNKI Ryhmäperhepäiväkoti Pikku-Peippo Varhaiskasvatussuunnitelma

PIEKSÄMÄEN KAUPUNKI Ryhmäperhepäiväkoti Pikku-Peippo Varhaiskasvatussuunnitelma PIEKSÄMÄEN KAUPUNKI Ryhmäperhepäiväkoti Pikku-Peippo Varhaiskasvatussuunnitelma SISÄLLYSLUETTELO Ryhmiksen toiminta-ajatus 1. Kasvatuspäämäärät ja tavoitteet 1.1 Arvoperusta 1.2 Hyvinvoiva lapsi 1.3 Päivähoidon

Lisätiedot

RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI TILHI VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI TILHI VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 1 PIEKSÄMÄEN KAUPUNKI RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI TILHI VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2 SISÄLTÖ Tilhin toiminta-ajatus 1 Kasvatuspäämäärät ja -tavoitteet 1.1. Tärkeät asiat 1.2. Hyvinvoiva lapsi 1.3. Päivähoidon

Lisätiedot

HAIKALAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

HAIKALAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA HAIKALAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Haikalan päiväkoti sijaitsee Klaukkalan pohjoisella alueella Haikalassa. Päiväkoti on perustettu 1982. Toimintakaudella 2010-2011 päiväkotimme ryhmät ovat:

Lisätiedot

1 ESIOPETUKSEN TEHTÄVÄ JA YLEISET TAVOITTEET 5 1.1 Tehtävä 5 1.2 Yleiset kasvatuksen ja oppimisen tavoitteet 6

1 ESIOPETUKSEN TEHTÄVÄ JA YLEISET TAVOITTEET 5 1.1 Tehtävä 5 1.2 Yleiset kasvatuksen ja oppimisen tavoitteet 6 IMATRAN ESIOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2011 1 2 SISÄLTÖ ESIOPETUS IMATRALLA 4 1 ESIOPETUKSEN TEHTÄVÄ JA YLEISET TAVOITTEET 5 1.1 Tehtävä 5 1.2 Yleiset kasvatuksen ja oppimisen tavoitteet 6 2 ESIOPETUKSEN

Lisätiedot

Suomusjärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Suomusjärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Suomusjärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Suomusjärven päiväkoti on pieni yksikkö maaseudun rauhassa, jossa lapsi saa olla lapsi. Pienessä yksikössä muodostuu helposti läheinen ja lämmin vuorovaikutus

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

PERHEPÄIVÄHOIDON TOTEUTTAMINEN

PERHEPÄIVÄHOIDON TOTEUTTAMINEN - laadittu keväällä 2009, päivitetty 2012 PERHEPÄIVÄHOIDON TOTEUTTAMINEN Perhepäivähoito on kodinomainen päivähoitomuoto, jossa toimitaan ammatillisesti ja tavoitteellisesti yhdessä sovittujen periaatteiden

Lisätiedot

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa OPStuki 2016 TYÖPAJA 3 Rauma 23.9.2015 Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet: luku 4.2. Arviointi opetuksen ja oppimisen tukena Opetushallituksen esiopetuksen

Lisätiedot

TORNITIEN PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 2010-2011

TORNITIEN PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 2010-2011 TORNITIEN PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 2010-2011 1. YKSIKKÖ Tornitien päiväkoti, Tornitie 1, 05200 RAJAMÄKI 2. TOIMINTA-AIKA 11.8 2010 31.5.2011 Päivittäinen toiminta-aika arkisin pääsääntöisesti

Lisätiedot

PÄIVÄKOTI TIITIÄINEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU 2011

PÄIVÄKOTI TIITIÄINEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU 2011 PÄIVÄKOTI TIITIÄINEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU 2011 (Suunnitelma pohjautuu Länsi-Saimaan kuntien Seudulliseen Varhaiskasvatussuunnitelmaan (SeutuVasuun) PÄIVÄKOTI TIITIÄINEN Osoite: Kanavakuja 7,

Lisätiedot

ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA

ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA HARJULAN PÄIVÄKOTI 2010-2011 SISÄLLYS 1. YKSIKKÖ 2. TOIMINTA-AIKA 3. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KUVAUS 3.1 PSYYKKINEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ 3.2 FYYSINEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ 3.3 SOSIAALINEN

Lisätiedot

METSÄRINTEEN VARHAISKASVATUSYKSIKÖN VARHAISKASVATUS- JA ESIOPETUSSUUNNITELMA

METSÄRINTEEN VARHAISKASVATUSYKSIKÖN VARHAISKASVATUS- JA ESIOPETUSSUUNNITELMA METSÄRINTEEN VARHAISKASVATUSYKSIKÖN VARHAISKASVATUS- JA ESIOPETUSSUUNNITELMA Lasta ei kasvateta siksi, että hän olisi mahdollisimman mukava ja vaivaton meille, vaan siksi, että hän terveenä ja väkevänä

Lisätiedot

AINEOPETUSSUUNNITELMA VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS

AINEOPETUSSUUNNITELMA VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS AINEOPETUSSUUNNITELMA VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS Hyväksytty sivistyslautakunnassa ( 71/2011) 01.08.2015 OPETUKSEN PAINOPISTEALUEET (HTM)... 2 SUORITETTAVAT KURSSIT (MUSIIKKILEIKKIKOULUN RYHMÄT), NIIDEN

Lisätiedot

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA korostaa ennalta ehkäisevän ja varhaisen tuen merkitystä tehostettu tuki (yleisten tukitoimenpiteiden tehostaminen määrällisesti ja laadullisesti sekä opetuksen järjestäminen

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VARPPEEN LASTENTARHA

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VARPPEEN LASTENTARHA VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VARPPEEN LASTENTARHA SISÄLLYSLUETTELO 1. PÄIVÄKODIN ESITTELY 2. TOIMINTA-AJATUS 3. LAPSIKÄSITYS 4. OPPIMISKÄSITYS 5. LAPSELLE OMINAISET TAVAT TOIMIA 5.1 LEIKKIEN 5.2 LIIKKUEN

Lisätiedot

Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa

Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa 1. JOHDANTO Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa Oppilashuoltoon kuuluu lapsen ja nuoren oppimisen perusedellytyksistä, fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista

Lisätiedot

Lintulammen päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Lintulammen päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Lintulammen päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Päiväkoti on pieni, turvallinen ja sijaitsee rauhallisella esikaupunkialueella. Luonnon läheisyys kannustaa lasta luonnon tutkimiseen ja

Lisätiedot

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto 4.11.2015 Liikkuva koulu seminaari Hämeenlinna Ohjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto Vähän liikkuville liikuntatunnit merkityksellisiä: Vapaa-ajallaan fyysisesti

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO 1. VIIRIKUKON PÄIVÄKODIN SIJAINTI 2. FYYSISET TILAT JA HENKILÖKUNTA 3. PÄIVÄJÄRJESTYS 4. TOIMINTA-AJATUS 5. KIELEN KEHITTYMINEN

SISÄLLYSLUETTELO 1. VIIRIKUKON PÄIVÄKODIN SIJAINTI 2. FYYSISET TILAT JA HENKILÖKUNTA 3. PÄIVÄJÄRJESTYS 4. TOIMINTA-AJATUS 5. KIELEN KEHITTYMINEN VIIRIKUKON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2009 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. VIIRIKUKON PÄIVÄKODIN SIJAINTI 2. FYYSISET TILAT JA HENKILÖKUNTA 3. PÄIVÄJÄRJESTYS 4. TOIMINTA-AJATUS 5. KIELEN KEHITTYMINEN

Lisätiedot

3.2 Oppimisympäristö. Fyysiseen oppimisympäristöön kuuluvat koulun rakennukset ja tilat sekä opetusvälineet ja oppimateriaalit.

3.2 Oppimisympäristö. Fyysiseen oppimisympäristöön kuuluvat koulun rakennukset ja tilat sekä opetusvälineet ja oppimateriaalit. 3.2 Oppimisympäristö F yysinen ympäristö, psyykkiset tekijät ja sosiaaliset suhteet muodostavat oppimisympäristön, jossa opiskelu ja oppiminen tapahtuvat. Hyvän oppimisympäristön toiminta ja työtavat perustuvat

Lisätiedot

Ikurin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Ikurin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Ikurin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Me Ikurin päiväkodissa toteutamme varhaiskasvatusta ja esiopetusta pienryhmissä leikkien, liikkuen ja tutkien. Toimintamme yksi keskeisimmistä

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: Pvm. Keskusteluun osallistujat LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen Vasu) on vanhempien ja päivähoidon henkilöstön välinen työväline, jonka avulla luodaan

Lisätiedot

SAVONLINNAN KAUPUNGIN JA TUOKKOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

SAVONLINNAN KAUPUNGIN JA TUOKKOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA SAVONLINNAN KAUPUNGIN JA TUOKKOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Hyväksytty sosiaalilautakunnassa 01.08.2006 132 Hyväksytty koulutuslautakunnassa 16.08.2006 110 Hyväksytty koulutuslautakunnassa

Lisätiedot

Leikit, pelit ja muut toiminalliset työtavat. tavat alkuopetuksessa

Leikit, pelit ja muut toiminalliset työtavat. tavat alkuopetuksessa Leikit, pelit ja muut toiminalliset työtavat tavat alkuopetuksessa Sari Havu-Nuutinen KT, yliassistentti Mitä on opetus, opiskelu ja oppiminen? 1 Esi- ja alkuopetusikäinen lapsi oppijana Lapsi konkreetisten

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma

Varhaiskasvatussuunnitelma Varhaiskasvatussuunnitelma Nuolialan päiväkoti on Pirkkalan suurin, 126- paikkainen päiväkoti. Nuolialan päiväkoti sijaitsee osoitteessa Killonvainiontie 2. Toiminta päiväkodilla alkoi 2.1.2009 avoimilla

Lisätiedot