Katso kuvan vaihto-ohje toisista esitepohjista. Nosta kuva yläreunaan saakka ja poista tämä teksti.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Katso kuvan vaihto-ohje toisista esitepohjista. Nosta kuva yläreunaan saakka ja poista tämä teksti."

Transkriptio

1 Katso kuvan vaihto-ohje toisista esitepohjista. Nosta kuva yläreunaan saakka ja poista tämä teksti.

2 JYVÄSKYLÄN ESIOPETUSSUUNNITELMA Esiopetussuunnitelmatyöryhmä Päivi Koivisto, puheenjohtaja, päiväkodinjohtaja, kehittämisvastaava Tuuli Lääperi, sihteeri, päiväkodinjohtaja, kehittämisvastaava Merja Adenius-Jokivuori, kehittämisyksikön johtaja Kari Fagerholm, rehtori Päivi Lahti, esiopettaja Minna Laiho, erityislastentarhanopettaja Sirpa Orell, rehtori Erkki Pelkonen, päiväkodinjohtaja Helena Rasi, esiopettaja Jonna Suominen, lastentarhanopettaja Mari Tolvanen, lastentarhanopettaja Hannamaija Väkiparta, palveluyksikön johtaja Kieliasu: Kirsti Nousiainen, päiväkodinjohtaja Taitto: Leena Ruhanen, viestintäkoordinaattori Valokuvat: Leena Purasmaa, erityislastentarhanopettaja Mimma Anttinen, lastentarhanopettaja Jyväskylässä Jyväskylän esiopetussuunnitelma on päivitetty 4/2011 ja 10/2014.

3 SISÄLTÖ 1 ESIOPETUS JYVÄSKYLÄSSÄ ESIOPETUKSEN YLEISET PERIAATTEET JA TAVOITTEET OPPIMISEN ILOA ARJEN TILANTEISSA LEIKKI ON LAPSEN ELÄMÄN LÄHDE LÄMMINHENKISTÄ VUOROVAIKUTUSTA JA YHTEISTOIMINTAA LAPSEN ELÄMÄNPIIRI LAAJENEE esiopetuksen sisältöalueet Fyysinen ja motorinen kehitys sekä terveys Kieli ja vuorovaikutus Matematiikka Taide ja kulttuuri Draama Kuvataide ja kädentaidot Musiikki ja tanssi Mediakasvatus Luonto- ja ympäristökasvatus Etiikka ja katsomuskasvatus YKSILÖLLISET OPPIMISPOLUT - lapsen tuki esiopetuksessa ja oppilashuolto Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki Oppilashuollon järjestäminen, yhteistyö, tavoitteet ja toimintatavat Oppilashuolto yhteisöllisenä toimintana ja osallisuuden vahvistaminen Ammatillinen yhteistyö oppilashuollossa Oppimisympäristön turvallisuus Esiopetuksen ruokailu ja kuljetukset Esiopetuksessa erityisesti huomioitavaa Oppimisympäristön turvallisuus Esiopetuksen ruokailu Esiopetuksen kuljetukset Toiminta äkillisissä kriiseissä, uhka- ja vaaratilanteissa Suunnitelma lapsen suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä YHDESSÄ MONIKULTTUURISESTI - maahanmuuttajalapsi esiopetuksessa KASVATUSKUMPPANUUTTA - kodin ja esiopetuksen yhteistoiminta YHTEISELLÄ POLULLA - esiopetuksen ja koulun yhteistoiminta ONNISTUTAANKO? - ARVIOINTI ESIOPETUKSESSA

4 1 ESIOPETUS JYVÄSKYLÄSSÄ Perusopetuslain mukainen esiopetus on koulutusjärjestelmän ensimmäinen porras ja se on osa varhaiskasvatuksen pedagogiikkaa. Se on suunnitelmallista opetusta ja kasvatusta, joka pohjautuu valtakunnallisiin esiopetuksen perusteisiin (2010). Päätavoitteena on lapsen hyvinvoinnin edistäminen, kokonaisvaltainen kasvun ja kehityksen tukeminen sekä oppimisedellytysten parantaminen ennen kouluikää. Leikki on lapsen elämän lähde ja luonnollinen osa lapsuutta. Lapsi oppii ja kehittyy leikin kautta. Esiopetuksessa leikki on keskeisessä asemassa. Leikin ohella toiminnalliset työtavat, elämyksellisyys ja kokemuksellisuus monipuolisessa oppimisympäristössä ovat esiopetuksen menetelmiä. Avoin ja luonteva yhteistyö kotien kanssa on esiopetuksen onnistumisen edellytys. Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma tehdään yhdessä vanhempien ja lasten kanssa ja sen pohjalta arvioidaan työn onnistumista. Jyväskylän kaupungissa esiopetusta järjestetään sekä päiväkodeissa että koulujen yhteydessä olevissa esiopetusryhmissä ja yhdysluokissa. Ruotsinkielistä esiopetusta järjestetään yhdessä päiväkodissa. Esiopetus toimii tiiviissä yhteistyössä sekä muun varhaiskasvatuksen että perusopetuksen kanssa. Kunnan esiopetussuunnitelma ohjaa toimintaa esiopetusryhmissä. Esiopetuksen opetussuunnitelmaa täsmennetään vuosittain laadittavalla esiopetuksen toimintasuunnitelmalla, jossa määritellään esiopetuksen järjestämisen periaatteet. Päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma ja koulun toimintasuunnitelma määrittelevät yksiköiden arvot ja toimintatavat. Yksikkötasolla esiopetussuunnitelma konkretisoidaan sisällöllisiksi toimintasuunnitelmiksi. 2 ESIOPETUKSEN YLEISET PERIAATTEET JA TAVOITTEET Esiopetuksen tehtävänä on edistää lapsen kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan jäsenyyteen. Esiopetuksessa lapsen hyvinvointi turvataan tarjoamalla lapselle suotuisat kasvu-, kehitys- ja oppimisedellytykset yhteistyössä lapsen vanhempien kanssa. Jyväskylässä esiopetuksella ja koko varhaiskasvatuksella on vahvat juuret koulutuskaupungin perinteissä. Toimintasuunnitelmien sisällöissä ja toteutuksessa otetaan huomioon jyväskyläläisyys kuten jyväskyläläinen luonto, kulttuuri, väestörakenne sekä kaupungin alueelliset omaleimaisuudet. Esiopetuksen kehittämi- 3

5 sessä ja toteuttamisessa tehdään paljon tutkimus-, koulutus- ja harjoitteluyhteistyötä Jyväskylän yliopiston ja muiden paikallisten oppilaitosten kanssa. Jokaiselle esiopetuksessa olevalle lapselle sovitaan yksilölliset tavoitteet yhteistyössä vanhempien kanssa. Tavoitteiden asettelun lähtökohtana ovat lapsen kehitys, tiedot, taidot, kokemukset, erityistarpeet ja lapselle merkitykselliset asiat. Yksilölliseen esiopetuksen opetussuunnitelmaan kirjattujen tavoitteiden avulla edistetään lapsen kasvua ja kehittymistä niin, että koti ja esiopetus kasvuympäristöinä tukevat ja täydentävät toisiaan. Jyväskylässä esiopetuksen tavoitteena on, että lapsen myönteinen minäkuva ja terve itsetunto vahvistuvat - lapsi tuntee itsensä arvostetuksi ja hyväksytyksi omana itsenään - lapsi tunnistaa omia vahvuuksiaan ja haasteitaan - lapsi luottaa kykyihinsä ja taitoihinsa - lapsi kasvaa vastuuntuntoiseksi yhteisön jäseneksi, joka ottaa toiset huomioon lapsen oma kieli- ja kulttuuri-identiteetti vahvistuvat ja lapsi oppii arvostamaan muita kieliä ja kulttuureja lapsen oppimaan oppimisen taidot kehittyvät, kuten kyky toimia tavoitteellisesti, ajatella kriittisesti, ratkaista ongelmia, jäsentää asioita ja tehdä valintoja lapsen sosiaaliset ja tunne-elämän taidot kehittyvät, kuten kyky tulla toimeen toisten ihmisten kanssa, kyky solmia ystävyyssuhteita, yhteistyökyky, kyky tulkita toista ihmistä eli sosiaalinen havaitseminen, tehtäväsuuntautunut toiminta, empatiataito, viestintätaidot, itsesäätelykyky ja kyky toimia tilanteissa hyvien tapojen mukaisesti lapsi oppii arjessa tarvittavia perustaitoja, kuten hyvät ruokailutavat, pukeutumisen ja omista tavaroista huolehtimisen lapsi oppii ymmärtämään miten terveyttä ja hyvinvointia edistetään liikkumalla, lepäämällä riittävästi ja syömällä terveellisesti lapsi oppii erottamaan oikean väärästä lapsi oppii kunnioittamaan luontoa ja tutustuu kestävän kehityksen periaatteisiin lapsi omaksuu perustietoja ja -taitoja eri sisältöalueilta ja laajentaa näin maailmankuvaansa lapsi oppii arvioimaan itseään, omia kykyjään ja taitojaan. 4

6 3 OPPIMISEN ILOA ARJEN TILANTEISSA Oppimiskäsitys Esiopetusikäinen lapsi on aktiivinen, utelias, liikkuva, leikkivä, sosiaalinen, tunteva, tutkiva, pohtiva ja keskusteleva oppija. Lapsi oppii uusia asioita vuorovaikutuksessa toisten lasten ja aikuisten kanssa liittämällä tietoja, taitoja ja kokemuksia aikaisemmin opittuun. Oppiminen on iloa, leikkiä, ongelmanratkaisua, vuorovaikutusta, onnistumisen kokemuksia. Tavoitteena on myönteisen minäkuvan ja itsetunnon kehittyminen sekä positiivisten oppimiskokemusten syntyminen. Kasvattajayhteisön tehtävänä on toimia oppimisen mahdollistajana, tukea lapsen oppimista kaikissa arjen tilanteissa ja antaa kannustavaa palautetta. Lapsista tehtyjen havaintojen pohjalta otetaan huomioon yksilölliset tarpeet ja tavoitteet sekä erilaiset oppimistyylit. Lapsen osallisuus esiopetuksessa toteutuu siten, että lapsi voi vaikuttaa päivänsä kulkuun olemalla aloitteentekijä ja osallistumalla myös toimintojen suunnitteluun ja arviointiin. Lasten osallisuuden toteutuminen edellyttää kasvattajilta valmiuksia kuunnella lasta ja ottaa hänen mielipiteensä huomioon. Oppimisympäristö Hyvä oppimisympäristö tukee monipuolisesti lapsen kasvua ja oppimista ja kannustaa lasta monipuolisiin leikkeihin. Esiopetuksen oppimisympäristö muodostuu psyykkisestä ja fyysisestä ympäristöstä. Psyykkinen ympäristö sisältää sosiaaliset, emotionaaliset ja kognitiiviset alueet. Sosiaalisessa ympäristössä oleellista on lapsen ja kasvattajan, sekä lasten keskinäinen vuorovaikutus. Vuorovaikutuksellisuudesta syntyy lapsen kasvua, kehitystä ja oppimista tukeva ilmapiiri, joka muodostaa emotionaalisen ympäristön. Kognitiivinen ympäristö tukee monipuolisesti lapsen oppimisvalmiuksia. Iloinen, myönteinen, avoin, turvallinen, rohkaiseva ja kiireetön ilmapiiri edistää lapsen hyvinvointia ja oppimista. Fyysiseen ympäristöön kuuluvat esiopetuksen tilat, materiaalit, piha-alue sekä lähiympäristö. Fyysisessä ympäristössä huomioidaan turvallisuus, terveellisyys, esteettisyys, monipuolisuus, muunneltavuus sekä mahdollisuus leikkiin, aktiiviseen toimintaan ja omaan rauhaan. Hyvä oppimisympäristö mahdollistaa leikin, pienryhmä- ja yksilötyöskentelyn. Aktiivisina toimijoina lapset muokkaavat oppimisympäristöään. Oppimisympäristön suunnittelussa on oleellista, että keskeiset leikki- ja työvälineet sekä materi- 5

7 aalit ovat laadukkaita ja lasten saatavilla. Suunnittelussa otetaan huomioon kestävä kehitys. Työtavat Lähtökohtana esiopetuksen työtapojen valinnassa on yksittäisen lapsen sekä lapsiryhmän tarpeet, tavoitteet ja kiinnostuksen kohteet. Lasten toiveita kuunnellaan työtapoja valittaessa. Leikki on esiopetuksen tärkein työtapa. Kun lapsella on tilaa, aikaa, leikkivälineitä ja leikkirauhaa leikkimistä varten niin sisä- kuin ulkotiloissa, lapsi oppii leikin kautta luontevasti ja aktiivisesti. Muita esiopetuksen työtapoja ovat esimerkiksi havaintojen tekeminen, liikkuminen, kuunteleminen, keskustelu, lorut, sadut, draama, tutkiminen, laulaminen, soittaminen, kädentyöt, erilaiset työtehtävät ja retket. Esiopetuksen tavoitteet, sisällöt ja työtavat nivotaan eheytetysti lapsen elämään ja lapselle merkityksellisiin asioihin liittyviin kokonaisuuksiin. 6

8 4 LEIKKI ON LAPSEN ELÄMÄN LÄHDE Lasten mielestä parasta esiopetuksessa ovat leikki ja kaverit. Lapsen keskittyneelle leikille tulee esiopetuksessa olla tilaa, aikaa ja rauhaa. Leikki on kaiken toiminnan perusta ja lapsen omaehtoisen oppimisen luontaisin toimintamuoto. Leikissä lapsi harjoittelee kehittymässä olevia valmiuksiaan ja taitojaan. Leikin avulla lapsi prosessoi näkemäänsä, kokemaansa ja kuulemaansa. Leikkiessään lapsi jäsentää uusia käsitteitä mielikuvituksensa ja toimintansa avulla käyttäen kaikkia aistejaan. Leikkiessään lapsi oppii monia eri asioita sosiaalisista taidoista luovuuteen ja ongelmanratkaisuun. Leikissä lapsi tekee usein asioita, joita hän ei vielä muuten pysty hallitsemaan, esimerkiksi lukee lehteä, neuvottelee asioista tai laskee rahoja. Lapsesta itsestään lähtevä leikki antaa hänelle mielihyvää, iloa ja tyydytystä. Lapsen itsetunto ja itseluottamus saavat vahvistusta onnistuneissa leikeissä. Seuraamalla lapsen leikkiä aikuinen saa tärkeää tietoa tämän kehityksestä, taidoista ja elämäntilanteesta. Leikin merkitystä lapselle ja kasvattajan roolia leikin mahdollistajana kuvataan taulukossa 1. 7

9 KASVATTAJA huomioi lapsen toiveet, kiinnostuksen kohteet ja ystävyyssuhteet tukee ja kannustaa lapsen osallisuutta antaa tilaa ja aikaa leikille ja järjestää mahdollisuuden leikkiä keskeytyksettä kannustaa kaverisuhteisiin ja yhteisiin leikkeihin luo leikkiympäristöä yhdessä lapsen kanssa ja mahdollistaa monipuoliset leikit havainnoi, dokumentoi sekä tarvittaessa ohjaa leikkiä ja osallistuu siihen tukee lasta ja hänen kehitystään yksilöllisesti leikeissä seuraa lasten kulttuuria ja tiedostaa lasten leikin heijastavan ajan ilmiöitä välittää leikkiperinteitä käy kasvattajayhteisössä jatkuvaa keskustelua leikistä ja siihen liittyvistä säännöistä ja rajoista LAPSI saa iloa leikistä ja vuorovaikutuksesta toisten leikkijöiden kanssa ilmaisee ja käsittelee kokemuksiaan ja tunteitaan leikissä kehittää leikkiessään mielikuvitusta, luovuutta ja ongelmanratkaisutaitoja sekä oivaltaa asioita ja saa onnistumisen kokemuksia oppii kieltä ja vuorovaikutustaitoja harjoittelee yhteisiä sääntöjä ja sosiaalisia taitoja oppii kunnioittamaan toisten leikkiä ja antamaan leikkirauhan toisille harjoittelee oman toimintansa ohjaamista, suunnittelemista ja valintojen tekemistä osallistuu ja vaikuttaa oppimisympäristönsä rakentamiseen sekä toiminnan suunnitteluun OPPIMISYMPÄRISTÖ innostaa ja houkuttelee leikkimään ja liikkumaan sisällä ja ulkona tarjoaa mahdollisuuden käyttää monipuolisia leikkikaluja, välineitä ja materiaaleja mahdollistaa liikkumisen ja leikkirauhan sekä huomioi lapsen iän ja kehityksen on turvallinen, viihtyisä, kodikas ja esteettinen on muunneltava, uudistuva ja mahdollistaa erilaisten leikkien tila- ja välineratkaisut Taulukko 1. Leikin merkitys lapselle ja kasvattajan rooli leikin mahdollistajana 8

10 5 LÄMMINHENKISTÄ VUOROVAIKUTUSTA JA YHTEISTOIMINTAA Esiopetuksen yhtenä tärkeimmistä tehtävistä on edistää lapsen sosiaalista kehitystä. Sosiaalisiin taitoihin kuuluvat muun muassa kyky tulla toimeen toisten ihmisten kanssa, kyky solmia ystävyyssuhteita, yhteistyökyky, kyky lukea toista ihmistä eli sosiaalinen havaitseminen, tehtäväsuuntautunut toiminta, empatiataito, viestintätaidot, itsesäätelykyky ja kyky toimia tilanteissa hyvien tapojen mukaisesti. Terve itsetunto ja myönteinen minäkuva antavat hyvät edellytykset sosiaalisten taitojen oppimiselle. Myönteiset vuorovaikutuskokemukset, ehdoton arvostus ja hyväksyntä ovat terveen itsetunnon kehittymisen tärkein edellytys. Onnistumisen elämykset, kannustava palaute ja lasta rohkaiseva ohjaus vaikuttavat myös merkittävästi hyvän itsetunnon kehittymiseen. Toimiessaan ikätovereidensa kanssa lapsi saa tärkeää palautetta itsestään, jonka avulla hän pystyy rakentamaan omaa minäkuvaansa ja tarkentamaan sitä. Sosiaalisia taitoja harjoitellaan leikeissä ja arjen tilanteissa. Leikkiessään lapsi oppii toimimaan yhdessä muiden kanssa. Hän oppii tekemään kompromisseja, keskustelemaan, päättämään yhdessä, joustamaan ja jakamaan. Leikki opettaa lasta samaistumaan toisen tunnetilaan ja opettaa empatiaan ja toisen kunnioittamiseen. Vertaisryhmässä lapsi kohtaa ristiriitatilanteita, jotka opettavat häntä ratkaisemaan ongelmia neuvotellen. Lapsi oppii pitämään puoliaan sekä luottamaan omiin taitoihinsa ja itseensä. Esiopetuksen kasvattajayhteisö vaikuttaa merkittävästi lapsen myönteisen minäkuvan ja vahvan itsetunnon muodostumiseen. On tärkeää, että jokainen kasvattaja tiedostaa kasvatuskäytäntönsä ja niiden merkityksen vuorovaikutusmallina, sekä pyrkii tukemaan lapsen kehitystä myönteisin, kannustavin ja lasta arvostavin keinoin. 9

11 6 LAPSEN ELÄMÄNPIIRI LAAJENEE esiopetuksen sisältöalueet 6.1 Fyysinen ja motorinen kehitys sekä terveys Monipuolinen liikkuminen on välttämätöntä lapsen tasapainoiselle kasvulle, kehitykselle, terveydelle ja päivittäiselle hyvinvoinnille. Varhaiskasvatuksen liikunnan suositusten mukaan esiopetusikäinen lapsi tarvitsee vähintään kaksi tuntia päivässä reipasta ja hengästyttävää liikuntaa. Esiopetuksessa tarjotaan mahdollisuuksia vapaaseen ja ohjattuun liikkumiseen ja leikkiin sekä sisällä että ulkona eri vuodenajat huomioiden. Liikunta edistää lapsen oppimisvalmiuksia, käsitteiden oppimista ja terveen itsetunnon kehittymistä. Liikunnassa lähtökohtana on oman kehon hahmottaminen sekä kehon liikkeiden hallinta. Liikuntaa on helppo sisällyttää muihin sisältöalueisiin, sillä lapsella on luontainen liikkumisentarve ja mieltymys toiminnallisuuteen. Lasta ohjataan huolehtimaan omasta terveydestä ja turvallisuudesta arkipäivän eri tilanteissa. TAVOITTEET liikkumisen ilon, elämysten ja myönteisten kokemusten saaminen itsetunnon vahvistuminen fyysisen kunnon (mm. lihasvoima ja -kestävyys, hengitys- ja verenkiertoelimistön kestävyys) kehittyminen motorisen kunnon (mm. tasapaino, nopeus, koordinaatio) kehittyminen sosiaalisten taitojen kehittyminen motoristen perustaitojen harjaantuminen lapsen luontaisen liikunnan halun syntyminen kehonhallinnan kehittyminen havaintomotoristen taitojen harjaantuminen lähiympäristössä turvallisen liikkumisen oppiminen terveellisten elämäntapojen muodostuminen (mm. terveelliset ruokailutottumukset, riittävä lepo ja ulkoilu, henkilökohtainen hygienia) liikkumisen rohkeuden ja uskalluksen kehittyminen SISÄLTÖ liikkuminen erilaisissa ympäristöissä kaikkina vuodenaikoina monipuoliset liikuntamuodot erilaiset liikuntaleikit ja pelit erilaisten liikunta-, leikki- ja työskentelyvälineiden sekä telineiden käyttäminen 10

12 6.2 Kieli ja vuorovaikutus Lapsen äidinkielen monipuolinen kehittäminen on esiopetuksen tärkeimpiä tavoitteita. Kielellä on lapsen kehitykselle erittäin merkittävä vaikutus. Lapsi hahmottaa ympäristöään kielen avulla. Kieli on ajattelun ja ilmaisun väline ja kaiken oppimisen perusta. Kielellisiä taitoja harjoitellaan esiopetuksen kaikilla osaalueilla. Erilaisissa vuorovaikutustilanteissa lapsi toimii sekä puhujana että kuuntelijana. Lasta rohkaistaan tekemään kysymyksiä, kertomaan ja keskustelemaan omista tunteistaan, toiveistaan, mielipiteistään ja ajatuksistaan sekä ilmaisemaan suullisesti havaintojaan ja päätelmiään. Ryhmän jäsenenä lapsi harjoittelee toisten lasten ja aikuisten kuuntelemista, keskusteluun osallistumista ja oman vuoron odottamista. Kieltä rikastuttavat pelit ja leikit tarjoavat lapsille tilanteita tutkia ja oppia kieltä yhdessä toisten kanssa. Lapsille järjestetään mahdollisimman paljon tilaisuuksia keskustella heitä kiinnostavista asioista. Päivittäin toistuvat perushoitotilanteet ja siirtymätilanteet tarjoavat oivallisen mahdollisuuden kielellä leikittelyyn. Aikuisen lukemien satujen avulla kartutetaan lapsen sana- ja käsitevarastoa. Lapset saavat nauttia saduista, ja näin saatujen elämysten avulla lapsen taito käyttää kieltä rikkaasti ja monipuolisesti kehittyy. Esiopetuksessa lapset tottuvat kuuntelemaan puhetta ja tarinoita sekä tutkimaan kirjoitettua kieltä. Lapset tutustuvat lukemisen ja kirjoittamisen keskeisiin käsitteisiin sekä suomen kielen äänteisiin ja kirjaimiin. Lapsen kielellistä tietoisuutta kehitetään päivittäin loruillen, riimitellen ja kielellisesti leikitellen. TAVOITTEET rohkaistuminen ilmaisemaan itseään, ajatuksiaan, mielipiteitään, päätelmiään ja tunteitaan ajattelun ja mielikuvituksen kehittyminen vuorovaikutuksen perustaitojen harjoittelu: keskittyminen, kuunteleminen, kysymysten esittäminen, kysymyksiin vastaaminen, oman vuoron odottaminen ja ohjeen mukaan toimiminen kielellisen tietoisuuden ja lukemaan ja kirjoittamaan oppimisen valmiuksien kehittyminen mielenkiinnon herääminen lukemaan ja kirjoittamaan oppimiseen monivivahteisen sanavaraston kehittyminen kirjallisuudesta kiinnostuminen SISÄLTÖ puhe-, kuuntelu ja ilmaisutaito ajattelu- ja käsitteenmuodostus sana- ja käsitevarasto puheen ja kirjoitetun tekstin havainnointi ja tutkiminen 11

13 6.3 Matematiikka Matematiikka on luontainen osa lapsen elämää ja arkea. Esiopetuksessa luodaan ja vahvistetaan pohjaa matematiikan oppimiselle ja matemaattisen ajattelun kehittymiselle. Lasta ohjataan mahdollisimman monipuolisesti, kokonaisvaltaisesti, havainnollisesti ja konkreettisesti näkemään arkipäivän matemaattisia ilmiöitä ja niiden avulla ymmärtämään ja oppimaan koko keholla ja eri aistein. Lapsi muodostaa käsityksensä matematiikasta eri tilanteissa leikkien, satuillen, loruillen laulaen, liikkuen, pienten työtehtävien, keskusteluhetkien, askartelujen ja pelien kautta. Lapsen tulisi kokea matematiikan oppiminen mielenkiintoiseksi, mielekkääksi, hauskaksi ja haastavaksi asiaksi. Lapsen on tärkeä oppia kuvailemaan omaa ajatteluaan. Häntä tulee kannustaa kertomaan, mitä hän ajattelee ja miten hän ajattelee. Lasta tulee kannustaa myös luovaan ongelmanratkaisuun. Aikuisen tehtävänä on rakentaa oppimisympäristö, joka tukee ja edistää jokaisen lapsen yksilöllistä matemaattisen ajattelun kehittymistä ja myönteisiä kokemuksia itsestään matemaattisen tiedon käyttäjänä ja oppijana. TAVOITTEET myönteinen asenne ja kiinnostuksen herääminen matematiikkaan matemaattisen ajattelun kehittyminen keskeisten käsitteiden ymmärtäminen SISÄLTÖ matemaattisten sisältöjen havainnointi ja pohdinta esineiden, eliöiden, kappaleiden, kuvioiden, aineiden ja ilmiöiden luokittelu, vertaaminen, sarjoittaminen ja järjestykseen asettaminen tutkimalla ja jäsentämällä muotoja, määriä sekä muita ominaisuuksia samanlainen, erilainen aika, raha lukukäsitteen kehittyminen - luvun ja sitä vastaavan lukumäärän yhteys - lukujen merkitseminen numeroin - lukusanojen oikea järjestys - määrällinen vertailu (enemmän, vähemmän) 12

14 6.4 Taide ja kulttuuri Taide ja kulttuuri ovat osa lapsen luontaista elämää ja ympäristöä. Toiminnassa korostuvat leikki, onnistumisen elämykset, luovuus sekä lapsen omat havainnot ja omien vahvuuksien löytäminen. Tekemisessä yhdistyvät ongelmanratkaisu ja oivallus, itseilmaisu ja mielikuvitus. Taiteen avulla lapsessa herää kiinnostus luontoa, rakennettua ympäristöä sekä esineympäristön esteettisiä ja kulttuurisia arvoja kohtaan. Myös lapsen kulttuurinen identiteetti vahvistuu ja hän oppii ymmärtämään omaa monimuotoista kulttuuriperintöänsä. Taiteessa lapsi on sekä tekijä että vastaanottaja. Hän saa kokemuksia ja elämyksiä kaikkien aistien avulla sekä tekemällä itse että seuraamalla toisten toimintaa. Ilo, leikki ja mielikuvituksen käyttö liittyvät keskeisesti lapsen taidekokemuksiin. Jyväskylässä esiopetusikäisillä lapsilla on mahdollisuus tutustua kotikaupungin taide- ja kulttuuritarjontaan sekä käsityöperinteeseen käymällä teatterissa, taidenäyttelyissä, konserteissa, kirjastossa ja museoissa. Kaupungissa työskentelevien taiteilijoiden tuotantoon ja tekemiseen perehtyminen rikastuttaa lapsen kokemuksia ja syventää perinne-, kulttuuri ja taidetietoisuutta. Jyväskylässä esiopetus tekee yhteistyötä Kulttuuriaitan kanssa. Kulttuuriaitta on osa valtakunnallista lastenkulttuurikeskusta Taikalamppua, jonka tehtävänä on lasten ja nuorten kulttuuripalvelujen tukeminen ja saavutettavuuden parantaminen. Jyväskylässä Kulttuuriaitta tarjoaa esiopetusikäisille lapsille eri taiteenalojen työpajoja ja tapahtumia mm. käsityömuseossa, kirjastoissa sekä myös omassa päiväkodissa/koulun esiopetusluokissa. Lisäksi Kulttuuriaitta järjestää taidekasvatukseen liittyvää täydennyskoulutusta lasten- ja nuorten kanssa työskenteleville aikuisille. 13

15 6.4.1 Draama Draama on esiopetuksen taidemuoto ja opetusmenetelmä, joka on tavoitteellista ja kasvatuksellista ryhmätoimintaa. Draamatyöskentelyssä voidaan liittää useita sisältöalueita toisiinsa samanaikaisesti. Draama mahdollistaa opittujen tietojen ja taitojen yhdistämisen kokonaisvaltaisten elämysten ja kokemusten kautta. Lapsen on mahdollista yhdistää kehollista, sanallista, kuvallista ja musiikillista ilmaisua vapaasti omalla tavallaan. Draama perustuu teatteritaiteeseen, roolileikkiin sekä taiteiden väliseen yhteistyöhön. TAVOITTEET kokemuksien saaminen omasta osaamisesta ja omista vahvuuksista rohkaistuminen eläytymään ja ilmaisemaan itseään tunteiden tunnistamisessa, ilmaisemisessa ja vastaanottamisessa kehittyminen uusien asioiden oppiminen kokemusten ja elämysten kautta ryhmässä toimimisen oppiminen SISÄLTÖ ohjattu ja vapaa roolileikki ilmaisuharjoitukset improvisaatio ja mielikuvaharjoitukset aisti-, rentoutumis-, tunnetila-, keskittymis- ja kontaktileikit puhe- ja ääniharjoitukset keskustelu ja kertominen teatteri nukketeatteri, pöytä- ja varjoteatteri pantomiimi lasten omat esitykset teatterivierailut mahdollisuuksien mukaan 14

16 6.4.2 Kuvataide ja kädentaidot Kuvataidetyöskentelyssä ja kädentaitoja vaativissa tehtävissä lähtökohtana on lapsen kokemusmaailma ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys, jossa elämys, havainnointi, ajattelu ja tuottaminen ovat samanarvoisia ja toisiinsa vaikuttavia tekijöitä. Hän oppii tekemään erilaisia havaintoja ja ratkaisuja. Lapsi oppii luottamaan itseensä ja arvostamaan omaa sekä toisten lasten työtä ja tuotoksia. Taiteen parissa lapsi saa esteettisiä elämyksiä, oppii arvostamaan ympäristönsä esteettisiä ja kulttuurisia arvoja sekä saa monipuolisia mahdollisuuksia ilmaista itseään. Lapselle tarjotaan ohjatun toiminnan ohella mahdollisuuksia omaehtoiseen kuvataiteelliseen toimintaan. TAVOITTEET hienomotoriikan harjoitteleminen visuaalisen havaintokyvyn harjaantuminen pitkäjänteinen työskentely suunnitteluvaiheesta työn valmistumiseen erilaisiin materiaaleihin, välineisiin ja työtapoihin tutustuminen työskentelytiloista huolehtiminen välineiden oikea käyttö ja niiden huoltaminen oman ja toisten työn tuloksesta iloitseminen ja työn arvostaminen avaruudellisen tajun kehittyminen ajattelu- ja ongelmanratkaisukyvyn kehittyminen taiteen käyttäjäksi kasvaminen kestävän kehityksen periaatteiden ymmärtäminen SISÄLTÖ piirtäminen maalaaminen muotoilu rakentelu painanta grafiikka kuvien katseleminen ja niiden havainnoiminen vierailut taidenäyttelyihin ja museoihin askartelut ja käsityöt (kovat ja pehmeät materiaalit) 15

17 6.4.3 Musiikki ja tanssi Musiikin parissa lapsi kokee iloa ja onnistumista. Esiopetuksen musiikkikasvatus on elämyksellistä, toiminnallista ja kokonaisvaltaisesti lapsen kasvua ja kehitystä tukevaa toimintaa, jossa on tärkeää musiikin tekemisen ja kokemisen ilo yhdessä muiden lasten ja aikuisten kanssa. Lapsella on mahdollisuus kuunnella, aistia, havainnoida ja tuottaa musiikkia sekä löytää oma musikaalisuutensa ja muodostaa myönteinen minäkuva musiikin tuottajana ja käyttäjänä. Musiikki liitetään luontevasti muihin sisältöalueisiin. TAVOITTEET SISÄLTÖ myönteisen asenteen ja kiinnostuksen herääminen musiikkia kohtaan monipuolisten musiikillisten elämysten ja kokemusten kautta lapsen keskittymis- ja kuuntelutaitojen kehittyminen lapsen laulu- ja soittotaitojen kehittyminen luovan ilmaisu- ja ongelmaratkaisukyvyn kehittyminen mielikuvituksen ja tunne-elämän kehittyminen musiikin eri lajeihin tutustuminen musiikin peruskäsitteisiin tutustuminen musiikkiperinteen säilyminen ja siirtyminen kuunteleminen ja kuullusta keskusteleminen; myös luonnon äänet ja hiljaisuus rytmi laulaminen ja äänenkäyttö soittaminen (rytmi- ja kehosoittimet) musiikkiliikunta ja tanssi improvisointi (laulut, melodiat, rytmit, tanssit) muu luova ilmaisu musiikin peruskäsitteet leikin ja tekemisen kautta. konsertit ja esitykset 16

18 6.4.4 Mediakasvatus Esiopetuksessa mediakasvatuksella tarkoitetaan viestintävälineisiin tutustumista ja niiden käytön harjoittelua. Taito tulkita mediaa on tärkeää, sillä media vaikuttaa lasten elämänrytmiin, mielipiteiden muodostumiseen, tapakulttuuriin, kielenkäyttöön ja käyttäytymiseen. Kyky ymmärtää mediaa eli mediataju kehittyy vähitellen ja parhaiten itse tekemällä. TAVOITTEET erilaisiin tiedonhankinta- ja viestintävälineisiin (lehdet, elokuvat, televisio, tietokone, radio, kamera, puhelin, mainokset) tutustuminen oppiminen suodattamaan ja arvioimaan median välittämiä sisältöjä ja harjaantuu oppiminen kriittiseksi mediankäyttäjäksi yhteistyössä kotien kanssa erilaisten viestimien asianmukaisen käytön oppiminen SISÄLTÖ sanoma- ja aikakauslehtiin tutustuminen tietokoneen käyttöön tutustuminen elokuvien katsominen ja niistä keskusteleminen äänien ja kuvien tulkitseminen äänien ja kuvien tuottaminen 17

19 6.5 Luonto- ja ympäristökasvatus Esiopetuksessa luonto- ja ympäristökasvatuksen lähtökohtana on lapsi itse suhteessa ympäröivään luontoon ja rakennettuun ympäristöön, ympäristön ilmiöihin sekä kulttuuriin. On tärkeää, että lapsi saa myönteisiä kokemuksia ja elämyksiä lähiympäristöstä. Pyrimme siihen, että lapsi oppii liikkumaan luonnossa ympäristöä kunnioittaen ja sitä suojellen. Luonnon moninaisuutta ihmeteltäessä mielikuvitus kasvaa, sanavarasto laajenee ja käsitteet sekä havainnot tarkentuvat. Lapsen minäkuvan vahvistuminen on tärkeä osa ympäristökasvatusta. Vahva itsetunto ja usko omiin vaikutusmahdollisuuksiin ovat vastuuntunnon ja toimimisen ehtoja. Lapsen on koettava, että hänen teoillaan on merkitystä. TAVOITTEET myönteisen, elämyksellisen suhteen syntyminen lähiympäristöön ja luontoon oppiminen liikkumaan lähiympäristössä turvallisesti, luontoa kunnioittaen oman toiminnan ja valintojen merkityksen ymmärtäminen oppiminen säästämään luonnonvaroja jokapäiväisessä toiminnassa SISÄLTÖ luonnossa liikkuminen ja leikkiminen luontoon ja lähiympäristöön tutustuminen monipuolisesti kaikkien aistien avulla tutkiminen kestävän kehityksen periaatteet: jätteiden lajittelu, kierrätys, energian säästäminen liikennekasvatus 18

20 6.6 Etiikka ja katsomuskasvatus Esiopetuksessa etiikka ja katsomuskasvatus tukevat lapsen elämänkatsomuksen ja arvomaailman rakentumista. Tärkeää on turvallinen ja myönteinen ilmapiiri, jossa erilaisiin vakaumuksiin suhtaudutaan hyväksyen ja kunnioittaen. Esiopetuksen etiikka ja katsomuskasvatukseen sisältyy eettinen kasvatus, kulttuurinen katsomuskasvatus ja uskontokasvatus sekä sille vaihtoehtoinen elämänkatsomustietokasvatus. Eettinen kasvatus Esiopetuksen eettinen kasvatus sisältyy kaikkeen toimintaan ja on kaikille lapsille yhteistä. Eettinen kasvatus lähtee itsetunnon kehittymisestä ja laajenee ihmisten välisiin sosiaalisiin taitoihin ja edelleen elinympäristöön. Eettisen kasvun pohjana on lapsen kasvaminen yhteisössä, jossa hän voi tuntea, että toista ihmistä kunnioitetaan ja toisen työtä arvostetaan. Oman ryhmän säännöistä sopiminen antaa hyviä mahdollisuuksia lasten arvopohdintoihin ja valintojen tekemiseen eettisestä näkökulmasta. TAVOITTEET lapsen terveen itsetunnon ja eettisen ajattelun kehittyminen sosiaalisten taitojen kehittyminen toisten kunnioittaminen ympäristöarvojen kunnioittaminen 19

21 Kulttuurinen katsomuskasvatus Esiopetuksessa kulttuurinen katsomuskasvatus on kaikille lapsille yhteistä. Se tukee erityisesti oman kulttuurin ja luonnon arvostamista sekä erilaisten ihmisten ja kulttuurien hyväksymistä. TAVOITTEET myönteinen ja kunnioittava suhtautuminen erilaisia ihmisiä, kulttuureita sekä uskontoja kohtaan lapsiryhmässä edustettuina olevien uskontojen ja vakaumusten tapoihin tutustuminen Jyväskylän kulttuuri- ja luontoperintöön tutustuminen Uskontokasvatus Esiopetuksen uskontokasvatus on ensisijaisesti enemmistön uskontokunnan mukaista. Uskontokasvatusta toteutetaan uskonnonvapauden pohjalta kunnioittaen lapsen vanhempien vakaumusta. Lapsen osallistumisesta uskontokasvatukseen sovitaan vanhempien kanssa. Uskontokasvatusta toteutetaan yhteistyössä seurakunnan kanssa. TAVOITTEET oman uskonnon keskeisimpiin sisältöihin tutustuminen tutustuminen kirkkovuoden juhliin sekä siihen, miten ja miksi niitä vietetään Elämänkatsomustietokasvatus Elämänkatsomustietokasvatus on vaihtoehto uskontokasvatukselle ja tarkoitettu lähinnä uskontokuntaan kuulumattomille. TAVOITTEET valmiuksien kehittyminen kohdata vakaumuksellisia kysymyksiä, jotka liittyvät ihmissuhteisiin, kulttuuri-identiteettiin, ihmisen ja luonnon suhteeseen sekä yhteisöön 20

22 ETIIKKA JA KATSOMUSKASVATUKSEN SISÄLTÖJÄ ristiriitojen selvittäminen, anteeksi pyytäminen ja antaminen, rehellisyys hyvät tavat käsitteet oikein väärin, hyvä paha erilaisuuden ymmärtäminen ja hyväksyminen kulttuuriperinnön siirtäminen uskonnolliset juhlat ja pyhät 7 YKSILÖLLISET OPPIMISPOLUT - lapsen tuki esiopetuksessa ja oppilashuolto Kasvun ja oppimisen tuen perustana esiopetuksessa ovat yhdessä kodin kanssa sovitut, perusturvallisuutta ylläpitävät tavoitteet, jotka tukevat lapsen kokonaisvaltaista kasvua. Tuen järjestämisen lähtökohtana ovat sekä esiopetusryhmän että kunkin lapsen vahvuudet ja oppimis- ja kehitystarpeet. Kasvun ja oppimisen tukeminen merkitsee yhteisöllisiä ja oppimisympäristöön liittyviä ratkaisuja sekä lapsien yksilöllisiin tarpeisiin vastaamista. Esiopetukseen osallistuvalla on oikeus saada riittävää oppimisen tukea heti tuen tarpeen ilmetessä. Tuen tarpeen varhaiseksi havaitsemiseksi lasten kasvua ja oppimista arvioidaan jatkuvasti ja tuen antaminen aloitetaan riittävän varhain. Tuen oikea-aikaisuus sekä tuen oikea taso ja muoto ovat ratkaisevia kasvun ja oppimisen turvaamiseksi. Lapsen saaman tuen tulee olla joustavaa, pitkäjänteisesti suunniteltua ja tuen tarpeen mukaan muuttuvaa. Tukimuotoja käytetään sekä yksittäin että yhdessä toisiaan täydentävinä. Tukea annetaan niin kauan ja sen tasoisena kuin se on tarpeellista. Tarvittaessa tuki suunnitellaan moniammatillisessa oppilashuoltotyössä. Erityisesti huolehditaan tuen jatkumisesta lapsen siirtyessä muusta varhaiskasvatuksesta esiopetukseen ja esiopetuksesta perusopetukseen. Tuki annetaan lapselle omassa esiopetusryhmässä, ellei tuen antaminen välttämättä edellytä lapsen siirtämistä toiseen esiopetusryhmään tai muuhun soveltuvaan esiopetuksen järjestämispaikkaan. Lapsen esiopetuksen fyysinen ja sosiaalinen oppimisympäristö ja tarvittavat tukipalvelut tulee järjestää niin, että lapsi voi mahdollisimman täysipainoisesti osallistua esiopetusryhmän toimintaan. Tuki annetaan erilaisin joustavin järjestelyin, kuten pienryhmä- ja yksilötyöskentelynä. Tarvittaessa arvioidaan henkilökohtaisen tai ryhmäavustajan tarve. Lapsi voi esiopetuksessa saada yleistä tukea, tehostettua tukea tai erityistä tukea. 21

23 Erityinen tuki, erityispedagoginen osaaminen Tehostettu tuki ennaltaehkäisevä toiminta, tuen tarpeen varhainen havaitseminen Tukipalvelut Yleinen tuki lapsituntemus ja yksilöllisiin tarpeisiin vastaava esiopetus, henkilöstön vuorovaikutusosaaminen Kuvio 1. Lapsen tuki esiopetuksessa 7.1 Yleinen tuki Lapsen saama yleinen tuki on laadukasta esiopetusta, jossa lapsen yksilölliset tarpeet ja oppimisedellytykset huomioidaan yhteistyössä vanhempien kanssa. Varhaiskasvatus, esiopetus ja perusopetus muodostavat hänen kannaltaan johdonmukaisesti etenevän kokonaisuuden, missä pyritään antamaan hyvät lähtökohdat arkielämän toiminnoissa selviytymiseen, elämänhallintaan ja itsenäiseen ajatteluun. Leikillä on keskeinen asema lapsen toiminnassa. Esiopetuksen aloitusvaiheessa laaditaan yhteistyössä huoltajien ja kasvattajayhteisön kanssa lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma, jota toteutetaan, seurataan ja arvioidaan yhdessä esiopetusvuoden aikana. Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelman avulla pyritään turvaamaan parhaat edellytykset lapsen kehitykselle ja oppimiselle. Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelman laatimisesta vastaa ryhmän lastentarhanopettaja. 7.2 Tehostettu tuki Esiopetuksessa lapsen tarvitsemat tukitoimet aloitetaan mahdollisimman nopeasti. Tuen tarve on saatettu todeta aikaisemmin tai se todetaan esiopetusvuoden aikana. Varhainen havaitseminen ja puuttuminen mahdollistavat monien eri tukitoimien joustavan käyttämisen. Näin ennaltaehkäistään pulmien kumuloitumista ja syvenemistä. Lapsen saamat tukitoimet perustuvat tarkkaan havainnointiin, arviointiin ja kehitysriskien tuntemiseen. Tehostettua tukea annetaan silloin, kun yleinen tuki ei riitä. Lapselle, joka tarvitsee oppimisessaan säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea hänelle tehdyn oppimissuunnitelman mukaisesti. Erityislastentarhanopetta- 22

24 ja tai koulun erityisopettaja ovat mukana tehostetun tuen oppimissuunnitelman laatimisessa Pedagogisessa arviossa kuvataan lapsen kasvun ja oppimisen tilanne kokonaisuutena lapsen saama yleinen tuki ja arvio sen vaikutuksista lapsen oppimisvalmiudet sekä kasvuun ja oppimiseen liittyvät erityistarpeet arvio siitä, millaisilla pedagogisilla, oppimisympäristöön liittyvillä, oppilashuollollisilla tai muilla ratkaisuilla lasta tulisi tukea. Esiopetuksessa vahvistetaan lapsen myönteistä minäkuvaa, tervettä itsetuntoa ja tasavertaista jäsenyyttä ryhmässä. Oppimisvalmiuksia tuetaan tietoisesti ja systemaattisesti käyttäen toiminnallisia ryhmä- ja yksilöohjauksen menetelmiä. Tuen tarpeessa olevien lasten esiopetuksessa korostuu kasvatustoiminnan mukauttaminen, mikä tarkoittaa toiminnan ja ympäristön suunnittelua ja toteuttamista lapsen yksilöllisten tarpeiden mukaisesti. Toimintaan sisällytetään tällöin pienryhmä-, pari- tai yksilöohjausta, toiminnan menetelmien ja sisältöjen tarkentamista, perustaitojen harjaannuttamista ja lapsen itsetunnon ja vuorovaikutustaitojen vahvistamista sekä kuntoutuksellisia elementtejä, esimerkiksi opetuksen, päiväjärjestyksen ja ympäristön strukturoimista. Tavoitteena on tukea lasta ryhmän jäsenyyteen omassa ympäristössään. 7.3 Erityinen tuki Erityistä tukea annetaan niille lapsille, joiden esiopetusta ei kasvun ja oppimisen vaikeuksien vuoksi voida järjestää muuten. Lapsen edellytykset ovat voineet heikentyä esimerkiksi vamman, sairauden, toimintavajavuuden tai kasvuympäristöön liittyvien riskitekijöiden vuoksi. Erityisen tuen tarvetta arvioitaessa otetaan huomioon esiopetuksen opetushenkilöstön, oppilashuollon palveluista vastaavien sekä huoltajan näkemys lapsen kehitykseen ja oppimiseen liittyvistä riskitekijöitä. Erityinen tuki järjestetään joko yleisen tai pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä. Erityinen tuki muodostuu erityisen tuen päätökseen perustuvasta erityisopetuksesta sekä muista esiopetuksen tukimuodoista. Käytettävissä ovat esiopetuksen kaikki tukimuodot. Erityisen tuen antamiseksi päiväkodin johtaja tai rehtori tekee kirjallisen päätöksen. Erityisen tuen päätös voidaan tehdä ennen esi- tai perusopetuksen alkamista taikka esi- ja perusopetuksen aikana ilman sitä edeltävää pedagogista selvitystä ja oppimisen tehostetun tuen antamista, jos psykologisen tai lääketieteellisen arvion perusteella ilmenee, että oppilaan opetusta ei vamman, sairauden, kehityksessä viivästymisen tai tunne-elämän häiriön taikka muun vastaavan erityisen syyn vuoksi voida antaa muuten. Jos erityisen tuen päätös tehdään esiopetuksen aikana ilman tehostetun tuen antamista, tulee sen 23

25 perustua lapsen tilanteen uudelleen arviointiin esimerkiksi onnettomuuden tai vakavan sairauden seurauksena. Ennen erityistä tukea koskevan päätöksen tekemistä tehdään kirjallinen pedagoginen selvitys, jossa kuvataan lapsen kasvun ja oppimisen tilanne kokonaisuutena lapsen saama tehostettu tuki ja arvio sen vaikutuksista lapsen oppimisvalmiudet sekä kasvuun ja oppimiseen liittyvät erityistarpeet arvio siitä, millaisilla pedagogisilla, oppimisympäristöön liittyvillä, oppilashuollollisilla tai muilla tukijärjestelyillä lasta tulisi tukea. Lapselle, jolle on tehty erityisen tuen päätös, laaditaan oppimissuunnitelman sijasta henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Pidennettyyn oppivelvollisuuteen otettu lapsi on aina oikeutettu erityiseen tukeen. Oikeus pidennettyyn oppivelvollisuuteen alkaa sinä vuonna kun lapsi täyttää kuusi vuotta. Lähikoulun rehtori tekee päätöksen pidennetystä oppivelvollisuudesta. Perhe voi myös hakea lasta vapaaehtoiseen, maksuttomaan esiopetukseen sinä vuonna kun lapsi täyttää viisi vuotta. Tästä esiopetusvuodesta päätöksen tekee päiväkodin johtaja. Lapsen perusopetukseen siirtymistä suunnitellaan ja valmistellaan jo varhaisessa vaiheessa esiopetusvuonna. Yhdessä huoltajien, kasvatushenkilöstön ja koulun sekä muiden asiantuntijoiden kanssa arvioidaan lapsen kehitystä ja mahdollista tuen tarvetta ja toteuttamista koulutyössä. 7.4 Oppilashuollon järjestäminen, yhteistyö, tavoitteet ja toimintatavat Esiopetuksen oppilashuollolla edistetään lapsen tasapainoista ja tervettä kasvua ja kehitystä sekä tuetaan oppimista. Sen avulla pyritään kasvun ja oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä muiden ongelmien ehkäisemiseen, tunnistamiseen, lieventämiseen ja poistamiseen mahdollisimman varhain. Esiopetuksen oppilashuolto on osa muun varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja perusopetuksen oppilashuollollista jatkumoa. Esiopetuksen oppilashuolto kuuluu kaikille, jotka työskentelevät esiopetusyksikössä ja vastaavat oppilashuoltopalveluista. Sitä toteutetaan yhteistyössä huoltajan ja lapsen kanssa. Oppilashuoltoon kuuluvat myös ehkäisevä lastensuojelu ja terveyden edistäminen. Esiopetuksen oppilashuolto on sekä yhteisöllistä että yksilöllistä tukea. Yhteisöllisyyttä tuetaan edistämällä huoltajan ja lapsen osallisuutta esiopetusyhteisön hyvinvoinnin kehittämisessä. Esiopetuksen oppilashuollolla edistetään myönteistä vuorovaikutusta ja keskinäisen huolenpidon ilmapiiriä. 24

26 Jyväskylässä toimii hallintokuntien yhteinen moniammatillinen oppilas- ja opiskelijahuollon strategiaryhmä, joka koordinoi ja kehittää oppilashuoltotyötä. Strategiaryhmä seuraa valtakunnallista oppilashuollon kehittämistyötä ja edistää uudistuksia kuntatasolla koulutuksen ja aktiivisen tiedottamisen avulla. Oppilashuollon strategiaryhmään voi tuoda kehittämis- ja muutosehdotuksia työstettäväksi. Toimintayksikkötasolla oppilashuoltotyöstä, sen organisoinnista ja toiminnasta vastaa esiopetusta järjestävän yksikön esimies yhteistyössä erityistyöntekijöiden kanssa. Oppilashuoltotyötä tukee täydentyvä ohjeisto, joka löytyy oppilashuollon sähköisestä palveluvalikosta ja jossa on kuvattu oppilashuollon työnjako ja yhteistyökäytännöt tarkemmin sekä esiopetuksen työntekijöiden vastuut oppilashuollossa ammattiryhmittäin. Oppilashuoltotyöhön osallistuvat tarpeen mukaan yksikön esimies, esiopetusta antava opettaja, erityislastentarhanopettaja, terveydenhoitaja, koulupsykologi, sosiaalityöntekijä, koulukuraattori, terapeutit ja muut mahdolliset asiantuntijat. Lapsen huoltaja pyydetään mukaan tapaamisiin. Tapaamisista laaditaan muistio, johon kirjataan asian vireillepanija, aihe, päätetyt jatkotoimenpiteet ja niiden perustelut, asian käsittelyyn osallistuneet henkilöt sekä se, mitä tietoja ja kenelle lapsesta on annettu. Marras-joulukuussa pidettävissä alueiden ensitietopalavereissa sovitaan tuen järjestämisestä esi- ja perusopetuksessa sekä suunnitellaan lapsen tulevaa koulupolkua. Tapaamisiin osallistuvat tarpeen mukaan erityislastentarhanopettaja, koulun erityisopettaja, rehtori, koulupsykologi, koulukuraattori ja mahdolliset terapeutit. Tapaamisesta laaditaan muistio. Muistioon kirjatut tukitoimet ja yhteistyökäytännöt toteutetaan esiopetuksen arjessa osana lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelmaa. Koulunaloituksen nivelvaiheessa huolehditaan tukitoimien toteutuksen jatkumosta. Esiopetuksen oppilashuollon toimijat vastaavat tarvittavan tiedon siirrosta kouluun. Esiopetukseen osallistuvalla lapsella on tarvittaessa mahdollisuus käyttää päivähoitopalveluja. Jyväskylässä esiopetusta järjestetään pääsääntöisesti päiväkodeissa ja yhteistyö varhaiskasvatuksen ja päivähoidon toimijoiden kanssa toteutuu luontevasti osana lapsen kokonaispäivää Oppilashuolto yhteisöllisenä toimintana ja osallisuuden vahvistaminen Esiopetuksessa lapsen sosiaalisen, fyysisen ja psyykkisen hyvinvoinnin perustana on aikuisen ja lapsen välinen sekä lasten keskinäinen vuorovaikutus, jossa korostuu toisista välittäminen. Myönteisen ilmapiirin ja turvallisuuden ylläpitämiseksi esiopetuksessa tarvitaan jokaisen työntekijän henkilökohtaista vastuuta, osaamista, oikeita asenteita ja motivaatiota. Lapsen tervettä itsetuntoa vahviste- 25

27 taan myönteisten oppimiskokemusten avulla. Lasten osallisuuden toteutuminen edellyttää kasvattajilta valmiuksia kuunnella lasta ja ottaa hänen mielipiteensä huomioon. Lapsen omaa osallisuutta tuettaessa otetaan huomioon lapsen ikä, kehitystaso sekä muut edellytykset ja tarpeet. Lapsen kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista huolehditaan yhdessä huoltajien kanssa. Lapsen kehityksen seuranta ja arviointi sekä huoltajien kanssa käydyt keskustelut auttavat kasvattajayhteisöä huomaamaan lapsen vahvuudet ja mahdolliset tuen tarpeet. Esiopetuksen kasvattajayhteisöllä tulee olla valmiudet tunnistaa lapsen terveyttä ja hyvinvointia uhkaavat tekijät ja tarvittaessa puuttua kehitysriskeihin ennaltaehkäisevin keinoin lapsen kehityksen turvaamiseksi. Toiminta suunnitellaan esiopetuksen opetussuunnitelman mukaiseksi ja kullekin lapselle asetetaan kasvua, kehitystä ja oppimista edistävät yksilölliset tavoitteet Ammatillinen yhteistyö oppilashuollossa Esiopetuksen oppilashuollossa tehdään moniammatillista yhteistyötä, jonka toteuttamisessa kasvattajayhteisöä tukee erityislastentarhanopettaja tai erityisopettaja. Yhdessä huoltajien kanssa pohditaan muiden palveluiden tarvetta (esimerkiksi avoterveydenhuolto, neuvola- ja kouluterveydenhuolto, psykologipalvelut, perheneuvola, puhe- toiminta- tai fysioterapia). Koulupsykologi on tarvittaessa mukana moniammatillisessa tiimissä miettimässä esiopetukseen osallistuvan lapsen koulunaloitukseen liittyviä asioita ja tuen tarvetta ja muiden mahdollisten psykologisten selvittelyjen ja tutkimusten tarve harkitaan aina tapauskohtaisesti. Erikoislääkärin lausunnon perusteella lapsi voi saada hoitotukea (Kela), joka mahdollistaa yksityisten terapiapalveluiden käytön. Yhteistyötä tehdään myös sosiaalityön, koulukuraattorin ja maahanmuuttajapalveluiden kanssa. Esiopetuksen henkilökunta konsultoi lastensuojelullista huolta herättävissä kysymyksissä alueen sosiaalityöntekijää tai koulukuraattoria. Kiireellisissä lastensuojeluasioissa henkilökunnan tulee ottaa yhteyttä lastensuojelun päivystävään sosiaalityöntekijään. Päivähoitopalveluiden henkisen tuen toimintamalli ohjeistuksessa on kuvattu yhteistyö lastensuojeluviranomaisten kanssa eri tilanteissa. Oppaasta löytyy muun muassa Toimintamalli päivähoidossa lastensuojelulain määrittämissä tilanteissa yhteystietoineen sekä kuvaus lastensuojelun asiakaslapsen huomioimisesta varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa. Esiopetuksessa olevan lapsen yksilölliset terveystarkastukset ja yksilöllinen terveysneuvonta järjestetään kansanterveyslain mukaisina neuvolapalveluina kuusivuotiaaksi saakka. Kouluuntulotarkastuksen yhteydessä lapsi siirtyy kouluterveydenhuollon piiriin. Muutoin käytetään tarvittavia avoterveydenhuollon tai tarvittaessa erikoissairaanhoidon palveluja. 26

28 7.4.3 Oppimisympäristön turvallisuus Oppimisympäristön on oltava turvallinen ja terveellinen. Kuvattujen periaatteiden ja tavoitteiden toteutuminen edellyttää, että henkilöstön määrä ja ryhmäkoot noudattavat asetettuja määräyksiä ja suosituksia ja että terveys ja turvallisuus otetaan huomioon sovittaessa kasvatuksellisia periaatteita. Turvallisessa oppimisympäristössä tilat ja välineet ovat tarkoituksenmukaiset ja täyttävät turvallisuusnormit. Sisäilman laatua seurataan ja tarvittaessa ryhdytään asian vaatimiin toimenpiteisiin. Esiopetusta antavissa toimintayksiköissä on käytössä APUA -mappi, josta löytyvät lapsen turvallisuuteen liittyvät ohjeistukset. Myös lapsen terveyden- tai sairauden hoitoon tarvittavan tuen ja seurannan järjestäminen sekä tapaturmien ehkäiseminen, ensiapu, hoitoonohjaus ja seuranta on kuvattu APUA mapissa Esiopetuksen ruokailu ja kuljetukset Esiopetuksen ruokailun järjestämisessä huomioidaan terveys- ja ravitsemustottumusten ja tapakasvatuksen toteuttaminen. Ruokailu edistää lapsen fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia ja ylläpitää vireyttä päivän aikana. Esiopetuksessa lapsille tarjotaan riittävät, ravitsemussuositusten mukaiset ateriat. Lapsen terveyttä edistäviä, monipuolisia ruokatottumuksia tuetaan ja lapsia ohjataan hyviin ruokailutapoihin. Ruokailutilanteissa lapset oppivat myös toisten huomioon ottamista. Ruokailun järjestämisessä otetaan huomioon lasten yksilölliset tarpeet ja ravitsemuksellisista tai kulttuurisista syistä johtuvat erityisruokavaliot. Lapsille annetaan mahdollisuus osallistua ruokailun suunnitteluun ja toteuttamiseen, mikä tukee osallisuutta ja yhteisöllisyyttä. Esiopetuksen ja päivähoidon henkilöstö huolehtii yhdessä huoltajien kanssa, että esiopetukseen ja sieltä pois kulkeminen on lapselle mahdollisimman turvallinen kokonaisuus. Huoltajat ovat pääasiassa vastuussa esiopetukseen osallistuvan lapsensa kuljetuksista tai hakemisesta. Jos esiopetusikäisen lapsen matka kotoa tai päivähoidosta esiopetukseen ja esiopetuksesta kotiin tai päivähoitoon muodostuu, ikä ja muut olosuhteet huomioiden, lapselle liian vaikeaksi, rasittavaksi tai vaaralliseksi, on hänellä oikeus maksuttomaan kuljetukseen tai kuljetuskorvaukseen. Erikseen voidaan tarvittaessa sopia myös muista järjestelyistä lapsen turvallisen matkan takaamiseksi. 27

29 7.4.5 Esiopetuksessa erityisesti huomioitavaa Oppimisympäristön turvallisuus Oppimisympäristön on esiopetuksessa oltava turvallinen ja terveellinen. Oppilashuollon tavoitteiden ja periaatteiden toteutuminen edellyttää, että henkilöstön määrä ja ryhmäkoot noudattavat asetettuja määräyksiä ja suosituksia ja että terveys ja turvallisuus otetaan huomioon sovittaessa kasvatuksellisia periaatteita. Turvallisessa oppimisympäristössä tilat ja välineet ovat tarkoituksenmukaiset ja täyttävät turvallisuusnormit. Sisäilman laatua seurataan ja tarvittaessa ryhdytään asian vaatimiin toimenpiteisiin. Päiväkodeissa on käytössä APUA -mappi, josta löytyvät lapsen turvallisuuteen liittyvät ohjeistukset. Myös lapsen terveyden- tai sairauden hoitoon tarvittavan tuen ja seurannan järjestäminen sekä tapaturmien ehkäiseminen, ensiapu, hoitoonohjaus ja seuranta on kuvattu APUA mapissa Esiopetuksen ruokailu Esiopetuksen ruokailun järjestämisessä huomioidaan terveys- ja ravitsemustottumusten ja tapakasvatuksen toteutuminen. Ruokailu edistää lapsen fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia ja ylläpitää vireyttä päivän aikana. Esiopetuksessa lapsille tarjotaan riittävät, ravitsemussuositusten mukaiset ateriat. Lapsen terveyttä edistäviä, monipuolisia ruokatottumuksia tuetaan ja lapsia ohjataan hyviin ruokailutapoihin. Ruokailutilanteissa lapset oppivat myös toisten huomioon ottamista. Ruokailun järjestämisessä otetaan huomioon lasten yksilölliset tarpeet ja ravitsemuksellisista tai kulttuurisista syistä johtuvat erityisruokavaliot. Lapsille annetaan mahdollisuus osallistua ruokailun suunnitteluun ja toteuttamiseen, mikä tukee osallisuutta ja yhteisöllisyyttä. Jyväskylässä toteutetaan päiväkodeissa Sapere - ohjelmaa, jossa lapsen kiinnostus ruokamaailmaan herätetään aistikokemusten, tutkimisen ja osallisuuden kautta Esiopetuksen kuljetukset Esiopetuksen ja varhaiskasvatuksen henkilöstö huolehtii yhdessä lapsen huoltajien kanssa turvallisesta kulkemisesta kotoa esiopetukseen ja esiopetuksesta kotiin. Huoltajat ovat vastuussa esiopetukseen osallistuvan lapsensa kuljetuksista tai hakemisesta silloin kun lapsi on myös päivähoidossa ennen ja jälkeen esiopetuksen. Mikäli esiopetusikäisen lapsen matka kotoa esiopetukseen ja esiope- 28

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo 1 Edistää lapsen kasvu-, kehitys ja oppimisedellytyksiä Vahvistaa lapsen

Lisätiedot

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma 1 Kurikka lapsen nimi Kansilehteen lapsen oma piirros Lapsen ajatuksia ja odotuksia esiopetuksesta (vanhemmat keskustelevat kotona lapsen kanssa ja kirjaavat) 2 Eskarissa

Lisätiedot

Tervetuloa esiopetusiltaan!

Tervetuloa esiopetusiltaan! Tervetuloa esiopetusiltaan! Esiopetus Järvenpäässä toimintakaudella 2010-2011 Esiopetuksen hakemusten palautus 19.2. mennessä Tiedot esiopetuspaikasta 31.5. mennessä Esiopetus alkaa 1.9.2010 ja päättyy

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA

LAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA Kasv. 12.6.2014 Liite 1 LAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA Lapsen nimi Syntymäaika Osoite Vanhempien yhteystiedot Päiväkoti ja ryhmä (ryhmäkoko ja rakenne) Yhteystiedot Opettaja Hyvä lapsen huoltaja!

Lisätiedot

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Liite 1 Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma HENKILÖSTÖN JA HUOLTAJAN YHDESSÄ LAATIMA ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA Perustiedot Lapsen nimi: Syntymäaika: Osoite: Huoltajien yhteystiedot: Päiväkoti

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916 Tuohisissa työskentelevät lastentarhanopettajat Piiti Elo ja Riitta Riekkinen, lastenhoitaja Helena

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

Esiopetuksesta perusopetukseen. Anja Huurinainen-Kosunen 15.1.2014

Esiopetuksesta perusopetukseen. Anja Huurinainen-Kosunen 15.1.2014 Esiopetuksesta perusopetukseen 15.1.2014 Lapsen kasvun ja kehityksen polku varhaiskasvatus 0-6 v (=päivähoito ja esiopetus) -> esiopetus 6 v. -> perusopetus alkaa sinä vuonna, kun lapsi täyttää 7 vuotta

Lisätiedot

Tervetuloa Hannunniitun kouluun!

Tervetuloa Hannunniitun kouluun! Tervetuloa Hannunniitun kouluun! Yhdessä kulkien, matkalla kasvaen, kaikesta oppien. - Saara Mälkönen 2015- PERUSOPETUS Perusopetuksen on annettava mahdollisuus monipuoliseen kasvuun, oppimiseen ja terveen

Lisätiedot

Lapsen kehityksen tukeminen esiopetuksessa Toimintaa ohjaavat asiakirjat

Lapsen kehityksen tukeminen esiopetuksessa Toimintaa ohjaavat asiakirjat Lapsen kehityksen tukeminen esiopetuksessa Toimintaa ohjaavat asiakirjat Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2010 Jyväskylän kaupungin esiopetussuunnitelma 2010 Oppilashuollon strategia Lapsen esiopetuksen

Lisätiedot

KOULUTULOKKAAN TARJOTIN

KOULUTULOKKAAN TARJOTIN KOULUTULOKKAAN TARJOTIN 11.1.2016 VUOSILUOKAT 1-2 KOULULAISEKSI KASVAMINEN ESIOPETUKSEN TAVOITTEET (ESIOPETUKSEN VALTAKUNNALLISET PERUSTEET 2014) Esiopetus suunnitellaan ja toteutetaan siten, että lapsilla

Lisätiedot

Marttilan kunnan varhaiskasvatussuunnitelma

Marttilan kunnan varhaiskasvatussuunnitelma Marttilan kunnan varhaiskasvatussuunnitelma Sosiaalilautakunta 16.2.2012 13/ liite no 4 1 SISÄLTÖ 1. Johdanto 2. Toiminta-ajatus ja arvot 3. Kasvatus ja opetusmenetelmät 4. Yhteistyö 5. Erityinen tuki

Lisätiedot

TAHINIEMEN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA

TAHINIEMEN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA TAHINIEMEN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA TAHINIEMEN PÄIVÄKOTI Päiväkotimme sijaitsee Tahiniemessä, Pieksäjärven rannalla, rauhallisella omakotialueella. Lähistöllä on uimaranta ja metsikköä,

Lisätiedot

TAKAJÄRVEN PÄIVÄKODIN ESIOPETUSSUUNNITELMA 2014-2015

TAKAJÄRVEN PÄIVÄKODIN ESIOPETUSSUUNNITELMA 2014-2015 TAKAJÄRVEN PÄIVÄKODIN ESIOPETUSSUUNNITELMA 2014-2015 ESIOPETUSSUUNNITELMA 2014-2015 SISÄLTÖ: ESIOPETUKSEN TOIMINTA-AJATUS ESIOPETUKSEN OPPIMISYMPÄRISTÖ ESIOPETUKSESSA NOUDATETTAVAT KASVATUS- JA OPPIMISTAVOITTEET

Lisätiedot

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuksen uudistuvat normit Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuslain muuttaminen Erityisopetuksen strategiatyöryhmän muistio 11/2007 Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

Kolmen teeman kokonaisuus omien ja kaverien vahvuuksien tunnistamiseen ja hyödyntämiseen.

Kolmen teeman kokonaisuus omien ja kaverien vahvuuksien tunnistamiseen ja hyödyntämiseen. Esiopetus ja 1.-3.lk Kolmen teeman kokonaisuus omien ja kaverien vahvuuksien tunnistamiseen ja hyödyntämiseen. Tutustu verkkosivuihin nuoriyrittajyys.fi Tutustu ohjelmavideoon nuoriyrittajyys.fi/ohjelmat/mina-sina-me

Lisätiedot

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Erityisopetusta

Lisätiedot

Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Tesoman päiväkodissa toimimme lasta kuunnellen ja kunnioittaen. Annamme lapselle turvaa, aikaa sekä mahdollisuuksia kokea ja tuntea onnistumisia

Lisätiedot

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma / esiopetuksen oppimissuunnitelma

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma / esiopetuksen oppimissuunnitelma Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma / esiopetuksen oppimissuunnitelma Tämä on lapsen varhaiskasvatussuunnitelma, joka sisältää esiopetuksen oppimissuunnitelman sekä mahdollisen tehostetun eli varhaisen tai

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

Ilmaisun monet muodot

Ilmaisun monet muodot Työkirja monialaisiin oppimiskokonaisuuksiin (ops 2014) Ilmaisun monet muodot Toiminnan lähtökohtana ovat lasten aistimukset, havainnot ja kokemukset. Lapsia kannustetaan kertomaan ideoistaan, työskentelystään

Lisätiedot

IISALMEN KAUPUNKI 2.8.2011

IISALMEN KAUPUNKI 2.8.2011 IISALMEN KAUPUNKI 2.8.2011 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO...3 1 ESIOPETUKSEN LÄHTÖKOHDAT JA JÄRJESTÄMINEN...4 2 ESIOPETUKSEN PEDAGOGINEN TOTEUTTAMINEN...5 2.1 Oppimiskäsitys...5 2.2 Toiminta- ja oppimisympäristö...5

Lisätiedot

VALINNAINEN MUSIIKKI -OPPIAINEEN YLEINEN KUVAUS VUOSILUOKALLA 4-6

VALINNAINEN MUSIIKKI -OPPIAINEEN YLEINEN KUVAUS VUOSILUOKALLA 4-6 VALINNAINEN MUSIIKKI -OPPIAINEEN YLEINEN KUVAUS VUOSILUOKALLA 4-6 Oppiaineen tehtävä Syventää ja laajentaa oppilaiden musiikillista osaamista. Luoda edellytykset monipuoliseen musiikilliseen toimintaan

Lisätiedot

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Oppimiskokonaisuudet, teemat, projektit... 3 Toiminnan dokumentointi ja

Lisätiedot

Aamu- ja välipalat valmistetaan päiväkodissa, mutta lounasateria tuodaan Meri-Lapin Kuntapalvelun ravintokeskus Merestä.

Aamu- ja välipalat valmistetaan päiväkodissa, mutta lounasateria tuodaan Meri-Lapin Kuntapalvelun ravintokeskus Merestä. 1 MÖYLYNLEHDON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 1. Möylynlehdon päiväkoti Möylynlehdon päiväkoti on perustettu vuonna 1977. Sen pinta-ala on 294 m 2 ja tiloissa toimii tällä hetkellä kaksi lapsiryhmää;

Lisätiedot

Pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa

Pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa Pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa 12.10.2011 Pyhäntä 18.10.2011 Kestilä 3.11.2011 Rantsila Erityisluokanopettaja Pia Kvist Ohjaava opettaja Raisa Sieppi

Lisätiedot

ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA

ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 1. YKSIKKÖ Aitohelmen päiväkoti Klaukkalantie 72, 01800 KLAUKKALA Piccolot ja Pillipiiparit kokopäiväesiopetusryhmät Vikkelät ja Nokkelat osapäiväesiopetusryhmät 2. TOIMINTA-AIKA

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO

LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO LAPUAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistietoa varhaiskasvatussuunnitelmasta 2. Taustaa varhaiskasvatussuunnitelmalle 2.1 Varhaiskasvatuksen sisältöä ohjaavat

Lisätiedot

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Pirjo Koivula Opetusneuvos Opetushallitus 16.4.2009 Opiskelun ja hyvinvoinnin tuen järjestämistä koskeva perusopetuslain sekä esi- ja perusopetuksen

Lisätiedot

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Raahen kaupunki 30.3.2015 Varhaiskasvatuspalvelut LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Lapsen nimi Syntymäaika / 20 Hoitopaikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) on huoltajien

Lisätiedot

ESIOPETUS YLÖJÄRVELLÄ Elämän eväitä matkalla kouluun

ESIOPETUS YLÖJÄRVELLÄ Elämän eväitä matkalla kouluun ESIOPETUS YLÖJÄRVELLÄ Elämän eväitä matkalla kouluun Hyvät esiopetusikäisen lapsen vanhemmat! Tämä tiedote kertoo esiopetuksen järjestämisen yleisistä periaatteista Ylöjärvellä. Jokaisella esiopetusta

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

7.1 Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet

7.1 Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet 7.1 Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet Oppimisen ja koulunkäynnin tuen kolme tasoa ovat yleinen, tehostettu ja erityinen tuki. Näistä oppilas voi saada kerrallaan vain yhden tasoista tukea. Perusopetuslaissa

Lisätiedot

TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2 SISÄLLYS JOHDANTO 1. TAIDETASSUJEN RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI 2. TOIMINTA-AJATUS JA ARVOT 3. KASVATTAJA 4. TOIMINTAYMPÄRISTÖ 5. SISÄLTÖALUEET 6. ARVIOINTI JA SEURANTA

Lisätiedot

Posion esiopetuksen opetussuunnitelma

Posion esiopetuksen opetussuunnitelma Posion esiopetuksen opetussuunnitelma Hyväksytty 8.5.2001 Voimaantulo 1.8.2001 SISÄLLYSLUETTELO 1. Esiopetuksen järjestämisen toiminta-ajatus 2. Esiopetuksen toimintaympäristö 3. Esiopetuksen painotukset

Lisätiedot

5.5 Erityinen tuki. Erityinen tuki Oulun esiopetuksessa

5.5 Erityinen tuki. Erityinen tuki Oulun esiopetuksessa 5.5 Erityinen tuki Erityistä tukea annetaan niille lapsille, joiden kasvun, kehityksen tai oppimisen tavoitteiden saavuttaminen ei toteudu riittävästi muuten. Lapsen edellytykset ovat voineet heikentyä

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Amurinlinnan vuoropäiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Amurinlinnan vuoropäiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Amurinlinnan vuoropäiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Hyvää hoitoa vuorotta! Amurinlinna on ympärivuorokauden auki oleva päiväkoti. Tarjoamme hoitoa lapsille, joiden vanhemmat tekevät

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

Maaselän päiväkodin. varhaiskasvatussuunnitelma

Maaselän päiväkodin. varhaiskasvatussuunnitelma Maaselän päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2. VARHAISKASVATUKSEN TOTEUTTAMINEN 2.1 Leikkiminen 2.2 Liikkuminen 2.3 Tutkiminen 2.4 Taiteellinen kokeminen, ilmaiseminen ja

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA

LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: Lapsen esiopetussuunnitelma (esiops) on esiopetuksen henkilöstön työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä tavoitteita ja sopimuksia

Lisätiedot

Perusopetuksen opetussuunnitelma alkuopetuksen näkökulmasta

Perusopetuksen opetussuunnitelma alkuopetuksen näkökulmasta Perusopetuksen opetussuunnitelma alkuopetuksen näkökulmasta Outi Rinne/ 5.4.2016 Jatkumo Perusopetus jäsentyy vuosiluokkien 1 2, 3 6 sekä 7-9 muodostamiin jaksoihin. Vuosiluokat muodostavat. opetuksellisesti

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JANAKKALAN KUNTA PERHEPÄIVÄHOITO SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA SYLI, HALI, HUUMORI, RAVINTO, RAJAT JA RAKKAUS; SIINÄ TARJOOMAMME PAKKAUS SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO ARVOT KASVATUSPÄÄMÄÄRÄT

Lisätiedot

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi Lukuvuosi - Yksikkö Esiopetusryhmän nimi Esiopetusryhmän henkilöstö Lukuvuoden painotusalueet Esioppilaiden määrä Tyttöjä Poikia LUKUVUODEN TYÖAJAT Syyslukukausi / 20 - / 20 Syysloma / 20 - / 20 Joululoma

Lisätiedot

NAPAPIIRIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

NAPAPIIRIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA NAPAPIIRIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 1.NAPAPIIRIN PÄIVÄKOTI Napapiirin päiväkoti on ollut toiminnassa vuodesta 2012. Talossa on yhteensä 8 ryhmää joista Hallat 3-6-v sijaitsee erillisessä rakennuksessa.

Lisätiedot

Vuorohoito varhaiskasvatuksessa lasten opetuksen, kasvun ja kehityksen sekä vanhemmuuden tukijana OHOI-seminaari Jyväskylä Marja-Liisa

Vuorohoito varhaiskasvatuksessa lasten opetuksen, kasvun ja kehityksen sekä vanhemmuuden tukijana OHOI-seminaari Jyväskylä Marja-Liisa Vuorohoito varhaiskasvatuksessa lasten opetuksen, kasvun ja kehityksen sekä vanhemmuuden tukijana OHOI-seminaari 21.9.2016 Jyväskylä Marja-Liisa Keski-Rauska, KT ylitarkastaja (varhaiskasvatus) Länsi-

Lisätiedot

HALLILAN PÄIVÄKOTI. Varhaiskasvatussuunnitelma - VASU

HALLILAN PÄIVÄKOTI. Varhaiskasvatussuunnitelma - VASU HALLILAN PÄIVÄKOTI Varhaiskasvatussuunnitelma - VASU Päiväkodissamme toimii 6 ryhmää: Nuput Pallerot Tenavat Naperot Nappulat Muksut Toiminta-ajatus Meille on tärkeää, että lapsi kokee olonsa turvalliseksi

Lisätiedot

Melukylän Päiväkoti. Alatalo Välitalo Ylätalo. Varhaiskasvatussuunnitelma

Melukylän Päiväkoti. Alatalo Välitalo Ylätalo. Varhaiskasvatussuunnitelma Melukylän Päiväkoti Alatalo Välitalo Ylätalo Varhaiskasvatussuunnitelma Melukylän päiväkodin VASU:n sisällysluettelo: Melukylän päiväkodin talot ja ryhmät Päiväjärjestys Arvot Visiot Toiminta-ajatus Kasvatuskumppanuus

Lisätiedot

Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Päiväkodissamme toteutetaan varhaiskasvatusta ja esiopetusta vahvasti leikin, liikunnan ja luovuuden kautta. Leikki ja liikunta kuuluvat päivittäin

Lisätiedot

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi YMPÄRISTÖOPPI Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Rakentaa perusta ympäristö- ja luonnontietoaineiden eri tiedonalojen osaamiselle Tukea oppilaan

Lisätiedot

Kaukajärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kaukajärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kaukajärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS LEIKKI LUOVUUS YSTÄVYYS TUNTEET TURVALLISUUS LAPSI EI LEIKI OPPIAKSEEN, MUTTA OPPII LEIKKIESSÄÄN Leikissä lapsi oppii toimimaan yhdessä

Lisätiedot

Kämmenniemen päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma

Kämmenniemen päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma Kämmenniemen päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma Toiminta-ajatus Lasten osallisuus Vanhempien osallisuus Varhaiskasvatuksen suunnittelu Leikki Liikunta Luonto Ilmaisu Mediakasvatus Kieli ja kulttuuri

Lisätiedot

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Ylitarkastaja Anu Liljeström Opetus- ja kulttuuritoimi -vastuualue, Itä-Suomen aluehallintovirasto Anu Liljeström, ISAVI OKT-vastuualue 5.10.2016

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma 2012-2013

Varhaiskasvatussuunnitelma 2012-2013 Nuppusten Varhaiskasvatussuunnitelma 2012-2013 SISÄLLYSLUETTELO 1. NUPPUSTEN RYHMÄKUVAILU 2. NUPPUSTEN TOIMINTA-AJATUS 3. VARHAISKASVATUSYMPÄRISTÖ 4. KIELELLINEN KEHITYS JA KIELEN MERKITYS VARHAISKASVATUKSESSA

Lisätiedot

LEHMON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LEHMON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LEHMON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Iso ja pieni on yhdessä kaksi. Kaksi voi yhdessä leikkiä. Ei tunne itseään vieraaksi. Hellyydellä voi täyttyä. Iso ylettyy helposti korkealle, pieni taas mahtuu

Lisätiedot

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA PERUSOPETUSLAKI Perusopetuslain muutos voimaan 1.1.2011 Lain lähtökohtana on oppilaan oikeus saada oppimiseen ja koulunkäyntiin tarvitsemansa tuki oikea-aikaisesti

Lisätiedot

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Kukkapellon päiväkoti sijaitsee Tampereen eteläisellä alueella kauniin Arboretumin puutarhan välittömässä läheisyydessä. Päiväkoti on perustettu

Lisätiedot

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki 8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Tuen tarpeiden arviointi ja tarvittavan tuen tarjoaminen kuuluvat opettajan työhön ja kaikkiin opetustilanteisiin. Tuki rakennetaan opettajien sekä tarvittaessa muiden

Lisätiedot

5 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS 5.1 ERI TUKIMUODOT

5 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS 5.1 ERI TUKIMUODOT 5 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS 5.1 ERI TUKIMUODOT Oppilasta autetaan oppimisvaikeuksissa eri tukimuodoin, jotka määräytyvät vaikeuksien laadun ja laajuuden mukaan. Keskeistä on varhainen

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen henkilöstön työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / 20

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / 20 HIRVENSALMEN KUNTA VARHAISKASVATUS 1 LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / 20 Lapsen nimi syntymäaika Kasvatuskumppanit: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen henkilöstön

Lisätiedot

Oppilaalla, saada jolla tukiopetusta. on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista tukea, on

Oppilaalla, saada jolla tukiopetusta. on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista tukea, on Yleisellä tuella tarkoitetaan jokaiselle suunnattua Yleinen tukea tuki muoto. erityisen Tehostamalla yleisen tuen tukimuotoja pyritään ennalta ja se on ehkäisemään ensisijainen tuen tehostetun järjestämisen

Lisätiedot

ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI

ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI 12.12.2016 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Varhaiskasvatuksen tehtävä on vahvistaa lasten hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyviä taitoja sekä ohjata

Lisätiedot

SIILIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA

SIILIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA SIILIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA SISÄLLYS 1. Siilin päiväkoti 2. Päiväkodin tärkeät asiat 3. Lapsilähtöisyys 4. Varhaiskasvatuksen suunnittelu 5. Varhaiskasvatuksen toteuttaminen 6. Erityinen

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYRÄNGÖN VARHAISKASVATUSALUE 12.6.2015

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYRÄNGÖN VARHAISKASVATUSALUE 12.6.2015 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYRÄNGÖN VARHAISKASVATUSALUE 12.6.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. Toimintaympäristö 2. Toiminta-ajatus ja arvot 3. Tavoitteet 4. Oppimisympäristö 5. Toiminnan perusta 6. Toiminta lapsen

Lisätiedot

Atala-Metsästäjän päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma. Atala-Metsästäjän päivähoitoyksikköön kuuluu 3 esiopetusryhmää Atalan koululla

Atala-Metsästäjän päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma. Atala-Metsästäjän päivähoitoyksikköön kuuluu 3 esiopetusryhmää Atalan koululla Atala-Metsästäjän päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma Atalan päiväkoti Metsästäjän päiväkoti Atala-Metsästäjän päivähoitoyksikköön kuuluu 3 esiopetusryhmää Atalan koululla Toiminta-ajatus Luomme

Lisätiedot

Märynummen varhaiskasvatusyksikön varhaiskasvatus- ja esiopetussuunnitelma

Märynummen varhaiskasvatusyksikön varhaiskasvatus- ja esiopetussuunnitelma Joku hajatelma, lausahdus tähän etusivulle. Märynummen varhaiskasvatusyksikön varhaiskasvatus- ja esiopetussuunnitelma Yhdessä käsikkäin samaan suuntaan matkaamme, elämän pienillä poluilla. Tervetuloa

Lisätiedot

MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS

MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS Tarjotaan lapsille perhepäivähoitoa kodinomaisessa ja turvallisessa ympäristössä. Laadukkaan hoidon ja kasvatuksen tavoitteena on onnellinen

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA. Lapsen hetu:

LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA. Lapsen hetu: IISALMEN KAUPUNKI LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA on päivähoidon henkilöstön ja vanhempien yhteinen työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä tavoitteita ja sopimuksia siitä, miten kunkin lapsen yksilöllistä

Lisätiedot

Lomake täytetään tekstaamalla. Päiväkoti/perhepäivähoitaja:

Lomake täytetään tekstaamalla. Päiväkoti/perhepäivähoitaja: Kopio vasusta siirtyy huoltajan mukana lapsen vaihtaessa varhaiskasvatuspaikkaa Sivu 1 / 14 Lomake täytetään tekstaamalla LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: / 20 Syntymäaika: Päiväkoti/perhepäivähoitaja:

Lisätiedot

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Tuettu oppimispolku Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Turvallinen ja yhtenäinen oppimispolku Porvoossa halutaan turvata lapsen

Lisätiedot

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA 4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN ILMAJOELLA Ilmajoella perusopetuksen oppilaille annettava oppimisen ja koulunkäynnin tuki on muuttunut kolmiportaiseksi. Tuki jaetaan kolmeen tasoon: 1. yleinen tuki, 2.

Lisätiedot

Arviointikriteerit lukuvuositodistuksessa luokilla

Arviointikriteerit lukuvuositodistuksessa luokilla Arviointikriteerit lukuvuositodistuksessa 1. 6. luokilla Sisällysluettelo Suomen kielen ja kirjallisuuden arviointi lukuvuositodistuksessa... 1 Ruotsin arviointi lukuvuositodistuksessa... 2 Englannin arviointi

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Kumppanuusfoorumi Tampere 25.8.2016 Pia Kola-Torvinen Opetushallitus Suomessa varhaiskasvatuksella on pitkä ja vahva historia Pojat leikkimässä

Lisätiedot

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS 7. -9. LUOKAT Oppiaineen tehtävä Kuvataiteen opetuksen tehtävä on ohjata oppilaita tutkimaan ja ilmaisemaan kulttuurisesti moninaista todellisuutta taiteen keinoin. Oppilaiden

Lisätiedot

Tervetuloa esiopetuksen infoon 20.1.2016

Tervetuloa esiopetuksen infoon 20.1.2016 Tervetuloa esiopetuksen infoon 20.1.2016 9.12.2014 www.kerava.fi 1 Esiopetuksen velvoittavuus Perusopetuslain (628/1998) 26 a ja 35 mom. 1 mukaan lapsen on koulun aloittamistaan edeltävänä vuonna osallistuttava

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

PELASTUSARMEIJAN PORIN PÄIVÄKODIN ESIOPETUSSUUNNITELMA

PELASTUSARMEIJAN PORIN PÄIVÄKODIN ESIOPETUSSUUNNITELMA PELASTUSARMEIJAN PORIN PÄIVÄKODIN ESIOPETUSSUUNNITELMA Toiminta-ajatus ja tavoitteet: Esiopetusta suunniteltaessa otetaan huomioon, että toiminnan keskipisteenä ja toteuttajana on lapsi. Tavoitteena on

Lisätiedot

JOUPIN RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI

JOUPIN RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI JOUPIN RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI Joupin ryhmis sijaitsee Joupin viihtyisällä asuntoalueella hyvien ulkoilumahdollisuuksien läheisyydessä. Ulkoilemme paljon läheisillä leikkikentillä sekä teemme metsäretkiä Kultavuoressa.

Lisätiedot

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet VALTAKUNNALLISET VIRTUAALIOPETUKSEN PÄIVÄT 8.-9.12.2014, Helsinki, Messukeskus Mikko Hartikainen Opetushallitus Kuvataiteen

Lisätiedot

Lomake täytetään tekstaamalla. Päiväkoti/perhepäivähoitaja:

Lomake täytetään tekstaamalla. Päiväkoti/perhepäivähoitaja: Kopio siirtyy lapsen mukana Sivu 1 / 14 Lomake täytetään tekstaamalla LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: / 20 Ikä: Päiväkoti/perhepäivähoitaja: Keskusteluun osallistujat: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma

Lisätiedot

KATAJALAAKSON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2012

KATAJALAAKSON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2012 KATAJALAAKSON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2012 Katajalaakson päiväkoti - päiväkotimme sijaitsee Katajalaaksossa rauhallisessa ympäristössä - päiväkodissamme on 96 hoitopaikkaa viidessä eri ryhmässä:

Lisätiedot

Lomake täytetään tekstaamalla. Päiväkoti/perhepäivähoitaja: Liitteet

Lomake täytetään tekstaamalla. Päiväkoti/perhepäivähoitaja: Liitteet Kopio siirtyy lapsen mukana Sivu 1 / 13 Lomake täytetään tekstaamalla LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / 20 Lapsen nimi: Ikä: Päiväkoti/perhepäivähoitaja: Keskusteluun osallistujat: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma

Lisätiedot

Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea

Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Tavoitteena - vahvistaa esi- ja perusopetuksessa oppilaan oikeutta saada tukea riittävän varhain ja joustavasti

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA

LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA Koulun/päiväkodin nimi: Opettaja: Osoite: Puhelin: lapsen kuva Lapsen nimi: Äidin nimi: Isän nimi: Kotipuhelin: Työpuhelin (äiti): (isä): Minun esikouluni, piirtänyt 2 Esiopetus

Lisätiedot

Yleisten osien valmistelu

Yleisten osien valmistelu Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Yleisten osien valmistelu Alustavien luonnosten tarkastelua Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen 15.4.2016 Opetushallitus

Lisätiedot

PROFESSORINTIEN PÄIVÄKODIN VASU

PROFESSORINTIEN PÄIVÄKODIN VASU PROFESSORINTIEN PÄIVÄKODIN VASU PROFESSORINTIEN PÄIVÄKODIN VASU SISÄLLYSLUETTELO 1. TOIMINTA-AJATUS 2. ARVOT 3. TOIMIVA KASVATTAJAYHTEISÖ 4. VARHAISKASVATUSYMPÄRISTÖ 5. OPPIMISEN ILO 6. KIELEN JA VUOROVAIKUTUKSEN

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

KÄRJEN PÄIVÄKODIN ESIOPETUSSUUNNITELMA

KÄRJEN PÄIVÄKODIN ESIOPETUSSUUNNITELMA KÄRJEN PÄIVÄKODIN ESIOPETUSSUUNNITELMA MATEMATIIKKA Matematiikka on tapa hahmottaa ja jäsentää ympäröivää maailmaa ja tapa ajatella. Matemaattiset kokemukset ovat olennaisia lapsen ajattelun kehittymiselle.

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 1 Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen vasun tekeminen perustuu varhaiskasvatuslakiin. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen Opetussuunnitelmat uudistuvat 2016 Tarja Ruohonen OPS-uudistuksen tavoitteita: Kasvun ja oppimisen jatkumon vahvistaminen Rakennetaan olemassaoleville vahvuuksille Määritellään kasvatustyötä ja toimintakulttuurin

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA/VASU

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA/VASU Honkajoen kunta Sivistystoimi Varhaiskasvatus KIS KIS KISSANPOIKA KISSA TANSSII JÄÄLLÄ SUKAT KENGÄT KAINALOSSA HIENO PAITA PÄÄLLÄ VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA/VASU 3-5 VUOTIAAT Lapsen nimi Syntymäaika Päivähoitopaikka

Lisätiedot

SORVANKAAREN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2012-2013

SORVANKAAREN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2012-2013 SORVANKAAREN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2012-2013 Jokaisella on oikeus tuntea itsensä toivotuksi, halutuksi ja rakastetuksi. 1 PÄIVÄKODIN KUVAUS JA OPPIMISYMPÄRISTÖ Sorvankaaren päiväkoti on

Lisätiedot