Spelbok 3. Näin pelaa HIFK. Toimintatapa ja identiteettiharjoitteet

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Spelbok 3. Näin pelaa HIFK. Toimintatapa ja identiteettiharjoitteet"

Transkriptio

1 Spelbok 3 Näin pelaa HIFK Toimintatapa ja identiteettiharjoitteet 1

2 1 Toimintatapa Ikäluokkakohtaiset jaot Ikäluokkakohtaiset tavoitteet Åke Lindman jalkapallokoulu, 3 6 vuotiaat (U6) Nappulafutis, 7 9 vuotiaat Juniorifutis, vuotiaat Juniorifutis, vuotiaat Akademi C, vuotiaat Akademi B, vuotiaat Akademi A, vuotiaat Identiteettiharjoitteet Åke Lindman Nappulafutis Juniorifutis Akademi Ja lopuksi:

3 1 Toimintatapa 2012 Seuraavassa esitellään tila, jossa seuramme tulisi olla urheilullisesti vuonna Kenttätoimintamme on jaettu neljään osaan: Åke Lindman -jalkapallokoulu, Nappulafutis, Juniorifutis ja Akademi. Tavoitetilat on jaettu tekniseen, taktiseen, fyysiseen ja henkiseen (minkälaisia lapset missäkin iässä ovat) osaan. Tarkoituksena ei missään nimessä ole harjoitella näitä pelin osa-alueita erikseen, vaan yhdistää niitä harjoituksissa toisiinsa. Esimerkiksi tekniset laatutekijät saa hyvin upotettua myös erilaisiin peleihin ja leikkeihin sisään. Pelin elementtejä opetamme organisoidusti aina yksi vastaan yksi -tilanteista koko joukkueen pelaamiseen. Tavoitteenamme on että 2012 seuramme jokainen joukkue on sisäistänyt yhteisen pelifilosofiamme, jonka etenemisvaiheet esitellään seuraavan dokumentin aikana. Dokumentin lopussa ovat seuramme identiteettiharjoitteet. Huomioi, että esimerkiksi viikottaiset suositukset ovat minimimääriä eivätkä riitä edes lapsen perusliikunnan edellytyksiin. Nuoren Suomen fyysisen aktiivisuuden perussuositus kouluikäisille: "Kaikkien 7 18-vuotiaiden tulee liikkua vähintään 1 2 tuntia päivässä monipuolisesti ja ikään sopivalla tavalla. Yli kahden tunnin pituisia istumisjaksoja tulee välttää. Ruutuaikaa viihdemedian ääressä saa olla korkeintaan kaksi tuntia päivässä." ( Tämä dokumentti on toteutettu yhteistyössä seuran valmentajien kanssa osana valmentajakoulustuta. Terveisin, Eero Laurila Valmennuspäällikkö eero.laurila@hifksoccer.fi 3

4 2 Ikäluokkakohtaiset jaot Åke Lindman -jalkapallokoulu, alle 6-vuotiaat Nappulafutis, alle 10-vuotiaat Juniorifutis, alle 12-vuotiaat. Juniorifutis, alle 14-vuotiaat Akademi C, vuotiaat Akademi B, vuotiaat Akademi A, vuotiaat 3 Ikäluokkakohtaiset tavoitteet 3.1 Åke Lindman -jalkapallokoulu, 3-6-vuotiaat (U6) Toiminnan perusta: Innostu lajiin, ihastu seuraan. Järjestetään kesä- ja elokuussa sekä kerran viikossa talven läpi. Painopiste: Pelejä, leikkejä, taitavuuden osatekijöitä ja tekniikkaa. Harjoitteet: Erilaiset neljän pesän pelit, kuten pallorosvo. Hipat ja leikit. Polttopallo ja HIFKmies. Koordinaatio- ja ketteryysviidakko. Vain mielikuvitus on rajana! HIFK-valmentaja Oliver Meriläisen ohjeita Åke Lindman -ikäisille: "Tärkeintä on saada pojat innostumaan jalkapallosta ja seurastamme. Siksi heidän pitää ennen kaikkea viihtyä treeneissä. He viihtyvät, jos heillä on hauskaa, eli kannattaa vetää paljon leikkejä, mieluiten kaikki yhdessä, jotta tulee yhteenkuuluvuuden tunne ja kaikki saavat olla kavereidensa kanssa samassa ryhmässä. Kaikista harjoitteista kannattaa tehdä mahdollisimman hauskoja ja leikkimielisiä. Ketteryyttä ja koordinaatiota voi esimerkiksi harjoitella valmentajan itse keksimällä monipuolisella radalla ja kutsua sitä vaikka viidakoksi kivineen, jokineen ja muine esteineen. Pallon kuljettamista voi harjoitella leikkien, kuten pallorosvon tai HIFK-miehen avulla. Kannattaa pelata paljon, 2v2 tai 3v3 pienpelejä, pojat kehittyvät ja tykkäävät siitä paljon enemmän kuin jonoissa seisomisessa erilaisissa teknis- taktisissa harjoitteissa. Myöhemmin, kun pojat ovat tottuneet toimintaan, voi aloittaa ns. oikean harjoittelemisen, esim. 1v1 -tilanteiden opettamisen. Varsinkin 3-4-vuotiaille on hyvä antaa treenien alussa tai lopussa vapaa-aikaa, jolloin he saavat itse vapaasti leikkiä tai pelata salin varusteita hyödyntäen. Pojat kannatta aina harjoituksien alussa ja lopussa koota yhteen ja jutella päivän harjoituksista tai muista asioista. Varsinkin 5-6 vuotiaat ovat hyvin puheliaita, juttua riittää melkein loputtomiin. Ryhmässä on usein muutama vilkkaampi ja puheliaampi poika, joka helposti vie huomion muista. Pitää kuitenkin muistaa ottaa kaikki huomioon, vaikka ihan vain kysymällä joltain hiljaisemmalta. että miten menee." 4

5 Minkälaisia pelaajat ovat ja miten otan sen huomioon? 3-4-vuotiaat Kun kotona on 3-vuotias lapsi, vanhemmat saavat osakseen iloa, vauhtia, uteliaita kysymyksiä, puheen pulputusta mutta myös kiukkua ja harmistusta. 3-vuotias haluaa olla iso ja pärjäävä ja onkin varsin taitava monissa asioissa. Hän on kuitenkin vielä monella tapaa pieni lapsi ja kaipaa syliä, hoivaa ja hellittelyä. Vaikka kiukku ja riidat kuuluvat arkeen, lapsi on jo mukautuvampi kuin 2-vuotiaana. Hän ymmärtää paremmin perusteluja ja pystyy tekemään joitain kompromissejakin. 3-vuotiaan elämää voi leimata uhmakausi. Uhmakaudella on tärkeä merkitys lapsen harjoitellessa oman tahdon ilmaisua ja säätelyä. Toisilla lapsilla uhma on 3-vuotispäivän kieppeillä jo taantumassa ja voi lakata äkillisestikin. Kehitys voi olla myös aaltomaista: lyhyehköä yhteistyökyvyn ja -halun vaihetta seuraa uusi uhmavaihe. Useimmilla uhmaikä laantuu viimeistään 4 5-vuotiaana. Miten uhmakausi näkyy jalkapalloharjoituksissa? Lapset eivät välttämättä tottele valmentajan käskyjä, vaan jäävät esimerkiksi patjalle makaamaan ketteryysharjoitteiden jälkeen tai eivät vie palloja pesään pallorosvossa. Osa 3-vuotiaista on jo tottunut touhuamaan lapsiporukassa, esim. kerhossa, päiväkodissa, muussa päivähoitopaikassa tai kotona sisarusten kanssa. Tämän ikäiset lapset alkavat kaivata entistä enemmän kavereita leikkeihinsä. Lapsen olisikin hyvä tavata muita lapsia ja harjoitella heidän kanssaan yhdessä olemisen pelisääntöjä. Sosiaaliset taidot kuitenkin vasta hioutuvat, eikä yhteisleikki läheskään aina onnistu. Riitatilanteissa lapsi voi olla aggressiivinen: huutaa, haukkua ja käydä jopa käsiksi. Tätä ei pidä pelästyä, vaan lapsen kanssa kannattaa harjoitella sosiaalisia taitoja. Esim. ujolle lapselle on hyvä järjestää tilanteita, joissa hän toimii toisten lasten kanssa ja voittaa ujoutensa. Rohkeaa ja määrätietoista lasta voi korostetusti ohjata ottamaan toisetkin lapset huomioon. Useiden lasten on lähellä 4 vuoden ikää jo helpompaa odottaa vuoroaan tai jakaa lelujaan. Tämän ikäinen lapsi pystyy jo olemaan lyhyitä hetkiä erossa lähimmistään, etenkin jos hoitaja ja paikka ovat tuttuja. Lapselle on rikkautta, että hänellä on vanhempiensa lisäksi muitakin läheisiä ja lämpimiä ihmissuhteita. Lapsi leikkii mielellään erilaisia roolileikkejä, kuten kotileikkiä, kauppaa tai päiväkotia. Mielikuvitus siivittää lasta myös erilaisiin kuvitteluleikkeihin. Hän alkaa olla entistä rennompi ja vapautuneempi lapsiporukassa, ujouden puuska voi kuitenkin yllättää. Miten ujous tulee ilmi? 5

6 Esimerkiksi harjoitusten alussa, valmentajan kertoessa päivän ohjelmasta, voi joidenkin olla vaikea liittyä mukaan joukkoon. Tämä korostuu erityisesti, jos lapsi on myöhässä. Kesken harjoitusten mukaan tuleminen on haastavaa. Jotta lapset tutustuvat toisiinsa paremmin ja uusien on helppo tulla mukaan, on tärkeää, että lapset oppivat esittelemään itsensä ja samalla tutustumaan muihin pelaajiin. 3-vuotias nauttii loruista ja riimeistä sekä satujen kuuntelemisesta. Ikäkauden loppupuolella lapsi pystyy jo kuvailemaan esinettä tai asiaa, joka ei sillä hetkellä ole paikalla. 3-vuotias on mallioppija. Vanhempi saa kuulla ja nähdä lapsensa käytöksessä itseään. 3-vuotias osaa luokitella esineitä koon ja värin mukaan: tämä pallo on suurempi kuin tuo, tänne laatikkoon tulevat punaiset palikat. Ikäkauden loppupuolella lapsi osaa usein jo hieman laskea, esim. 1, 2, 3 palikkaa. Lapsi haluaa aikuisilta vastauksia ja perusteluja kysymyksiinsä. Hyvä perusohje on, että vastataan juuri siihen, mitä lapsi kysyy ilman vaikeita ja pitkälle meneviä selityksiä. Vinkki: käytä harjoitteissa mielikuvitusta. Koordinaatioradat voivat olla täynnä matoja, pieniä kiviä tai vettä, jotka tulee välttää. Anna lasten itse laskea kilpailuissa, kuinka monta palloa tai liiviä he ovat keränneet. Lapsen paino lisääntyy vuodessa n. 3 kg ja pituus 5 10 cm. Kun lasta mitataan neuvolassa, huomiota kiinnitetään siihen, että lapsen kasvu etenee tasaisesti kasvukäyrästöllä juuri hänelle tyypillisellä tasolla, ja että lapsi voi yleisesti hyvin. Lapsen sääret saattavat olla pihtipolviset eli jalat ovat hieman kuin Y väärinpäin: reidet ja polvet yhdessä, sääret toisistaan erillään. Ensimmäisinä ikävuosina lapsi oppii liikunnan perustaitoja, esim. konttaamaan, kävelemään, juoksemaan ja käsittelemään erilaisia esineitä. 3-vuotiaasta kouluikään perustaidot vahvistuvat ja lapsi oppii yhdistelemään niitä. Taitojen karttuessa lapsi pystyy esim. juoksemaan ja heittämään yhtä aikaa. Lapsi on usein innokas ja reipas liikkuja ja haluaa tehdä ennätyksiä. Hän hallitsee liikkeitään aiempaa paremmin. Useimmat osaavat hypätä tasajalkaa ainakin yhden hypyn verran ja seistä hetkisen yhdellä jalalla. Jotkut lapset ovat erityisen innostuneita kävelemään varpaillaan. 3-vuotias kävelee rappusia tasaaskelin ja saattaa ajaa kolmipyöräistä pyörää tai jopa apupyörillä varustettua polkupyörää. Lapsi tarvitsee tilaa ja välineitä leikkeihinsä sekä sisällä että ulkona. Mitä apuvälineitä tarvitaan harjoitteluun? 6

7 Tämän ikäiset lapset rakastavat erilaisia ratoja, joissa voivat vapaasti toteuttaa itseään. Erityisen suosittuja ovat trampoliinit, joista on metkaa hypätä pehmeälle patjalle. Myös erilaiset penkit, renkaat, yms. tuovat kaivattua lisäväriä harjoitteluun vuotiaat 4-vuotias lapsi on usein innokas, utelias, touhukas, puhelias, luova ja omatoiminen sekä aiempaa varmempi niin tuttujen kuin tuntemattomienkin ihmisten seurassa. Hänen on yleensä varhaisvuosia helpompaa jäädä jonkun muun kuin vanhemman hoitoon joksikin ajaksi. 4-vuotias haluaa olla iso ja pärjäävä ja on varsin taitava monissa asioissa. Hän on kuitenkin vielä pieni lapsi ja kaipaa syliä, hoivaa ja hellittelyä. Elämää leimaa voimakas mielikuvitus. Lapsi kertoo villejä tarinoita, liioittelee ja kerskailee jutuissaan: Jaksan nostaa vaikka koko maapallon! Itseriittoinen maailman tähti osaa kaiken ja pystyy mihin vaan, on supermies tai kaikkein ihanin prinsessa. Joillakin lapsilla on seuranaan mielikuvitusystäviä. Mielikuvitus on tärkeä luovuuden aarrearkku. Joskus villi mielikuvitus aiheuttaa pelkoja: lapsi uskoo itsekin hurjiin tarinoihinsa. Lapsella voi olla myös nukahtamisvaikeuksia, kun sängyn alla on mörköjä tai hän heräilee yöllä vilkkaisiin uniinsa. Lapsi saattaa pahoittaa mielensä herkästi. Miten ruokin lapsen mielikuvitusta ja innostusta? Lapsilla on usein ideoita leikkeihin tai hän on saattanut oppia kerhossa tai jossain muualla leikin, josta valmentaja ei ole koskaan kuullutkaan. Ota nämä käyttöön! Itsekeskeisyys usein vähenee tässä iässä. Lapsi pystyy aiempaa paremmin ottamaan huomioon muidenkin tunteita ja toiveita. Lapsi osaa mm. osoittaa myötätuntoa, lohduttaa ja houkutella muita paremmalle tuulelle. Aina ei kuitenkaan ole mukava jakaa, joustaa eikä ottaa muita huomioon! 4-vuotias nauttii samanikäisten lasten seurasta. Tunteita on vielä vaikea hallita, ja lapsi voi joskus olla leikeissään aggressiivinen, huutaa ja töniä. Tämän ikäiset alkavat kuitenkin yhä enemmän käyttää kieltä ajautuessaan riitaan kaverin kanssa, käsiksi käyminen ei ole yhtä tavallista kuin pienempänä. Lapsen neuvottelutaidot kehittyvät. 4-vuotias kiinnostuu yksinkertaisista sääntöleikeistä, joukkue- ja muista peleistä. Häviäminen on vielä vaikeaa. 4-vuotias nauttii erityisesti rooli- ja mielikuvitusleikeistä, varsinkin pukeutumisleikit ovat kiehtovia. Mielikuvitus luo uudenlaisia leikkejä ja auttaa käyttämään erilaisia tavaroita luovasti. Seikkailuradat, prinsessalinnat ja intiaaniteltat syntyvät käden käänteessä pöydän alle tai tyynypinoihin. 7

8 Lapset leikkivät mielellään 2 3 lapsen ryhmässä. Lapsi alkaa arvioida kykyjään ja taitojaan vertaamalla itseään kavereihin. Lapsen itsetunnolle on merkitystä sillä, miten hän pärjää muiden samanikäisten joukossa. Lapsi alkaa ensimmäisiä kertoja kokea huonommuuden tunteita, jos hän tuntee olevansa erilainen kuin toiset, esim. hitaampi tai kömpelömpi. Lapsi tarvitsee vanhemmaltaan rohkaisua, itsetunnon vahvistamista ja kykyjen ja taitojen esiin nostamista: jokainen on hyvä jossakin ja uusia asioita voi opetella. Lapsen leikit ovat välillä raisuja. Hän pärjää jo jonkin aikaa ilman aikuista tutulla leikkipihalla, mutta on altis onnettomuuksille ja tarvitsee siksi yhä valvovaa silmää. Miten harjoituksissa voi kehittää lapsen itsetuntoa? Onnistumisen kokemukset ovat kaiken a ja o. Suunnittele sellaisia harjoitteita, joita lapset jaksavat tehdä ja joissa he onnistuvat. On myös tärkeää huomioida pelaajien taitotaso peliryhmiä suunnitellessa. 4-vuotias elää puhumisen kulta-aikaa. Hän nauttii sanoilla leikkimisestä, loruilusta, runoilusta ja satujen kertomisesta. Hän haluaa myös kuunnella satuja ja jaksaa jo kuunnella pitkiäkin tarinoita. Hän on kiinnostunut erilaisista asioista ja pohtii asioiden syytä ja tarkoitusta. Lapsesta on erityisen mukavaa keskustella asioista vanhemman kanssa. Tässä vaiheessa lapsen kasvu on melko tasaista. Paino lisääntyy vuodessa n. 3 kg ja pituus 5 10 cm. Kun lasta mitataan neuvolassa, huomiota kiinnitetään siihen, että lapsen kasvu etenee tasaisesti kasvukäyrästöllä juuri hänelle tyypillisellä tasolla, ja että lapsi voi yleisesti hyvin. Lapsen liikkeissä on aiempaa enemmän voimaa ja lapsi haluaakin usein mitellä voimiaan. Uusia liikunnallisia taitoja ja vahvoja lihaksia on hauska testata! Lapsi on usein varsin liikunnallinen ja suorastaan uhkarohkea. Hän hyppii, kiipeilee, juoksee ja painii. Lapsi voi harjoitella narulla hyppimistä, hiihtämistä, luistelua, uimista ja pyöräilyä apupyörien avulla. Hän osaa hyppiä muutamia hyppyjä yhdellä jalalla ja seistä hetken yhdellä jalalla. Keinussa hän oppii ottamaan itse vauhtia vuotiaat 5-vuotiaan kehitys on suvantovaiheessa: Lapsi on omatoiminen, aloitteellinen, tasapainoinen, sopeutuva, rauhallinen ja monella tapaa ison oloinen. Hänestä mukavaa olla avuksi, ja hän osallistuu mielellään esim. kotitöihin. Töiden vieminen loppuun asti on hänelle tärkeää. Toisaalta 5-vuotias on vielä monin tavoin pieni lapsi. Hän haluaa välillä heittäytyä pienen rooliin ja tulla hoivatuksi. 8

9 Kiukunpuuskat ja tunteiden ailahteleminen ovat nekin osa normaalia arkea. Lapsen itsekritiikki saattaa nostaa päätään ja hänen luottamuksensa omiin kykyihinsä voi horjua. Lapsella voi myös olla erilaisia pelkoja, esim. epäonnistumisesta. Rohkaisu, kannustus ja vahvuuksien huomioiminen ovat tärkeitä. Tässä iässä lapsen luonteenpiirteet ja persoonallisuus näkyvät entistä selvemmin. Elämää leimaa edelleen voimakas mielikuvitus. 5-vuotias ymmärtää kuitenkin paremmin kuin 4-vuotias, mikä on oikeasti totta ja mikä satua. Lapsi nauttii vitseistä ja sanaleikeistä, mutta ei halua olla huumorin kohteena. 5-vuotias voi pahoittaa mielensä herkästi. Vinkki: kuka pelaajista kertoo tämän viikon vitsin? 5-vuotias usein nauttii muiden lasten ja aikuisten seurasta. Toki lapset ovat tässäkin suhteessa yksilöitä. Jos lapsi säännöllisesti vetäytyy muiden lasten seurasta ja haluaa leikkiä vain yksin, vanhempi voi järjestää ja kannustaa lasta tilanteisiin, joissa hän tapaa myös muita lapsia. Ujous voi helpottaa leikkitaitoja harjoitellessa. Vanhemmilta se vaatii herkkävaistoista tasapainottelua yksilöllisyyden kunnioittamisen ja sosiaalisten taitojen harjoittelun tukemisen välillä. 5 vuoden iässä lasta alkaa usein kiehtoa leikit ja pelit, joissa on selkeät säännöt. Peleissä häviäminen on edelleen vaikeaa. Kaverit ovat usein 5-vuotiaalle tärkeitä, hänellä voi olla jo joitain erityisen hyviä ystäviä. Etenkin tytöillä saattaa olla paras ystävä. Sekä tytöillä että pojilla voi olla ensimmäisiä ihastumisia vastakkaiseen sukupuoleen. Ystävyyssuhteet alkavat olla melko kestäviä. Lasten sosiaaliset taidot ovat hioutuneet aiempaa taitavammiksi. He osaavat neuvotella asioista, joustaa tarpeen mukaan ja pukea tunteitaan sanoiksi. Kavereiden kanssa ei tule enää niin helposti riitaa. Välillä sanan säilä saattaa kuitenkin lentää kipakastikin! Suuria puheita käytetään myös, kun halutaan tehdä vaikutus kavereihin. Leuhkiminen ja mahtailu kuuluvat asiaan, niillä voidaan myös peitellä joitain omia puutteita. Lapsi pohtii entistä enemmän erilaisten ilmiöiden syitä ja kyselee erilaisista asioista. Hän uskoo, että kaikkiin kysymyksiin on olemassa selitys tai vastaus, ja että vanhempi tietää sen. Yhteinen pohdiskelu aikuisen kanssa ja asioiden oivaltaminen tuovat mielihyvää. Lapsen kasvu on usein tasaista. Paino lisääntyy vuodessa n. 3 kg ja pituus 5 10 cm. Noin 6 8-vuotiaana useiden lasten pituuskasvu nopeutuu tilapäisesti ja vartalon pyöreys alkaa kadota. Kun lasta mitataan neuvolassa, huomiota kiinnitetään siihen, että lapsen kasvu etenee tasaisesti kasvukäyrästöllä juuri hänelle tyypillisellä tasolla, ja että lapsi voi yleisesti hyvin. 9

10 Lapsi nauttii liikuntaleikeistä: kiipeilystä, juoksemisesta, mäenlaskusta, keinumisesta, naruhyppelystä ja yhdellä jalalla hyppimisestä. Hän hallitsee liikkumistaan jo melko taitavasti, liikkeet ovat sulavia. Lapsi osaa myös yhdistellä eri liikkeitä aiempaa paremmin. Useat lapset nauttivat tanssimisesta ja jumppaamisesta. Luova ilmaisu on monista ihanaa. Lapsi saattaa nauttia erityisesti saadessaan liikkua vapaasti musiikin tahdissa. Lapsi voi harjoitella apupyörillä varustetulla polkupyörällä ajamista, hiihtämistä ja luistelua Nappulafutis, 7-9-vuotiaat Toiminnan perusta: Rakastu peliin, ota seura sydämeen. Pelaako kaikki? Kaikki pelaa. Tasoryhmät sallittuja, mutta eivät kiinteitä. Harjoituksia kaksi kertaa viikossa ja extratoiminta. Harjoitteet: taitavuus-, koordinaatio- ja ketteryysharjoitteita. 1 vastaan 1 -pelaamista. HIFK-valmentaja Michael Eklundin ohjeita Nappulafutis-ikään: "Lapset ovat epävarmoja ja alkavat verrata toisiaan kavereihin. Osa pelaajista saattaa jopa lopettaa, mikäli eivät koe olevansa tarpeeksi hyviä. Syynä lopettamisiin saattaa olla myös se, että lapsi joutuu eri tasojoukkueeseen kuin paras tai parhaat kaverinsa. Lapset ovat myös herkkiä aliarvioimaan omia kykyjään ja häviäminen on erityisen rankkaa. Onkin pienestä kiinni, että heidät saa innostumaan lajista toden teolla, mutta onnistumisen kokemuksia ei korvaa mikään. Tämä vaatii kuitenkin paljon innostusta ja työtä. Toiminnan tuleekin olla virikkeistä ja monipuolista. Valmentaja per viisi pelaajaa on ideaalinen ryhmäkoko. Lisäksi harjoituksissa voi olla yksi päävalmentaja, joka kiertää ryhmissä antamassa vinkkejä ja innostamassa. Vanhempien suhtautuminen harrastukseen alkaa muuttua totisemmaksi samalla kuin koulu alkaa: harjoituksiin osallistutaan entistä korkeammalla prosentilla. On myös tärkeää toimia hyvässä yhteistyössä muiden ikäluokkien kanssa, sillä osa pelaajista saattaa kaivata pelejä vanhempien, osa nuorempien kanssa - riiippuen fysiologisesta kehityksestä." Minkälaisia pelaajat ovat ja miten otan sen huomioon? 6-7-vuotiaat Kuuden vuoden ikää on kutsuttu mm. kuningasvuodeksi: esikouluikä on kuin varhaislapsuuden kruunaus. Ikään liittyy samantyyppinen itsenäistymisvaihe kuin 2 3-vuotiailla. Joillakin 6-vuotiailla itsenäistymisvaihe menee ohi ilman suurempia kuohuja. Joissakin 6-vuotiaiden kodeissa taas elää vaihtelevan pitkän ajan tunnemyrskyissä kamppaileva pieni murrosikäinen. 6-vuotias on 10

11 valloittavassa iässä. Hän on mainiota keskusteluseuraa. 6-vuotiaan käytös on aiempaa joustavampaa ja ennakkoluulottomampaa. Itsenäistymisvaiheet ajoittuvat useilla lapsilla selkeimmin 2 3 vuoden ja 6 vuoden ikään sekä esimurrosja murrosikään. Vaiheet ovat usein vanhempien näkökulmasta koettelevia ja lapsellekin haastavia. Ne ovat kuitenkin tärkeitä kehitysvaiheita, jotta lapsi voi kasvaa itsenäiseksi minäkseen ja löytää paikkansa maailmasta. Tämä vaatii eri ikävaiheissa erilaista irtautumista vanhemmista ja samalla vanhempien läheisyyttä, hyväksyntää ja turvaa. Kunkin itsenäistymisvaiheen läpi käytyään lapsi on kehityksessään askelta kypsempi ja varmempi. 6-vuotias voi verrata kykyjään muihin ja epäillä niitä. Hän voi kokea alemmuutta, vaatia itseltään liikaa, pelätä epäonnistumisia, väsyä ja kyllästyä helposti. Lapsi tarvitsee runsaasti kiitosta, kannustusta ja onnistumisten huomioimista, ei liikoja paineita. Vinkki: viimeistään tässä vaiheessa vanhemmat on hyvä ohjata katsomoon seuraamaan harjoituksia. 6-vuotias haluaa harjoitella itsenäistä toimimista. Hän voi uhmata ja vastustaa rajustikin aikuisen asettamia sääntöjä. Lapsi tarvitsee edelleen aikuisen asettamia, turvallisia rajoja. Rajojen sisällä hänelle voi kuitenkin antaa sopivasti päätäntävaltaa. Joistakin asioista voidaan neuvotella yhdessä. Lasta on tärkeä kuulla, vaikka hänen toiveiden mukaan ei aina voi toimia. Leikkiminen on monessa mielessä tärkeää. Esim. roolileikeissä voi harjoitella jännittäviä tilanteita ja eläytyä toisen asemaan. Lapsi käsittelee leikeissään monia aikuiselämän ilmiöitä: barbit, autot ja supersankarit ilmentävät kauneutta, nopeutta ja menestystä. Muisti, ilmaisukyky, kyky suunnitella asioita ja sanavarasto kehittyvät leikeissä. Lapsi tutustuu uusiin asioihin ja omiin kykyihinsä. Leikki on lapselle ilon ja luovuuden lähde. Lapsen päivään pitää sisältyä runsaasti tilaa ja aikaa leikille ja vapaalle touhuilulle. Vinkki: suunnittele harjoitukset siten, että alussa tai lopussa löytyy aikaa tehdä omalla ajalla harjoiteltuja asioita. Usein lapset ottavat jo itse kentälle rynnätessään oma "alkulämpönsä". 6-8 vuoden iässä lapsen pituuskasvu nopeutuu tilapäisesti. Hän alkaa näyttää koululaiselta. Nopean kasvun vaihe voi tehdä lapsen kömpelöksi ja levottomaksi, pitkäksi venähtäneitä raajoja on ehkä vaikea hallita. Lapsi voi kompuroida ja törmäillä, valua vetelästi tuolilla istuessaan. Aamutoimiin tarvitaan usein enemmän aikaa kuin aiemmin. Lapsi voi tarvita myös enemmän unta kuin yleensä. 11

12 Vinkki: ota kömpelyys huomioon harjoitteissa. Tee yksinkertaisia käsien ja jalkojen yhteistyötä aktivoivia harjoitteita monipuolisen koordinaatio- ja ketteryysharjoittelun lomassa. 6-vuotias nauttii usein liikuntaleikeistä ja liikkumisesta. Hän voi olla kuin elohopea, jatkuvasti menossa tai tulossa. Lapsi juoksee, hyppii, jumppaa, hyppää narua, tanssii, kiipeilee ja harjoittelee pyöräilemään ilman apupyöriä, hiihtämään ja luistelemaan. Sorminäppäryyden kehityttyä lapsi piirtää ja askartelee mielellään. Hän voi opetella solmimaan kengännauhoja, kuorimaan perunoita tai soittamaan jotain soitinta. Lasten taipumukset ja kiinnostuksen kohteet vaihtelevat: yksi nauttii enemmän liikkumisesta, toinen taas piirtämisestä. Liikkuminen, esim. pyöräily, retkeily, uiminen tai kävely- ja hiihtolenkit, perheen kanssa on lapsista mukavaa. Miten saan lapsen rakastumaan peliin? Vie häntä edustusjoukkueen peliin ja anna hänen kerätä nimikirjoituksia. Katsokaa jalkapalloa televisiosta tai internetistä ja kerro tarinoita huippupelaajista sekä heidän taustoistaan. Yritä saada harjoituksiin vieraaksi seuranne vanhimpia junioreita vuotiaat Monet lapset ovat ennen kouluikää päivähoidossa, esikoulussa tai jossakin kerhossa tai harrastuksessa. Niinpä useimmat ekaluokkalaiset ovat jo harjoitelleet vuorovaikutustaitoja muiden lasten kanssa ja heillä on sellaisia sosiaalisia taitoja, joita tarvitaan ryhmässä. Lapsi, joka ei ole ennen kouluikää ollut missään lapsiryhmässä, voi tarvita aluksi tukea. Lapsen tunteet voivat ailahdella ja niitä on ajoittain vaikea hallita. Pelästyminen saa lapsen ehkä itkemään, pettyminen paiskomaan tai potkimaan ja suuttuminen tappelemaan. Tunteet ovat sallittuja, mutta toisten ihmisten ja tavaroiden vahingoittaminen ei ole. Vinkki: tässä iässä varsinkin loppupeleissä saattaa räiskyä. Valmentajan onkin siis hyvä olla erittäin tarkka sääntöjen suhteen ja tehdä ne selväksi pelaajille. On myös hyvä antaa lasten vain pelata, jotta he oppivat itse sopimaan säännöistä. Lapsi tarvitsee onnistumisen kokemuksia, mahdollisuuksia tehdä työtehtäviä loppuun saakka, kiitosta ja kannustusta. Epäonnistumisiakin on tärkeää oppia sietämään. Ne kasvattavat lasta tuntemaan itseään ja ottamaan vastaan väistämättömiä elämän pettymyksiä. Jos lapsi kuitenkin kokee liian usein epäonnistumisia ja pettymyksiä ja häntä niistä moititaan, hän tuntee itsensä muita 12

13 huonommaksi ja riittämättömäksi. Suunnittele siis esimerkiksi ottelukalenterisi siten, että lapsilla on mahdollisuus kokea riittävästi onnistumisen kokemuksia. Uudenlaisten taitojen oppiminen ja onnistumisen kokemukset vahvistavat lapsen itsetuntoa. Hän ajaa pyörällä, kiipeilee, juoksee, hyppii, hiihtää ja luistelee. Lapsi voi olla myös huimapäinen ja uhkarohkea liikkuja. Tämän ikäiselle voi olla vielä vieras ajatus, että hän voisi itse vahingoittua. Tytöt ja pojat eivät vielä suuresti eroa toisistaan voimassa tai nopeudessa. Lapsi tekee tässä iässä paljon asioita miellyttääkseen vanhempiansa eikä välttämättä pysty arvioimaan omaa jaksamistaan ja kykyjään. Erilaisten harrastusten pitäisi aina pohjautua lapsen omaan haluun, innostukseen ja mielenkiintoon. Vinkki: haasta lapsia! Katso, kuka uskaltaa kiivetä köysillä korkealle tai tehdä haastavimmat kehonhallintaliikkeet. ( Teknis-taktinen harjoittelu Tässä iässä on olleelista rakentaa lapsen perusvalmiudet pelata jalkapalloa. Nämä pitävät sisällään laajan motorisen pohjan (taitavuuden osatekijät). Tämän iän taktisilla perustekniikoilla tarkoitetaan yksi vastaan yksi pelaamisen tekniikoita sekä pallollisena että ilman. Koska lapset ovat tässä iässä usein egoistejä, on tärkeää opettaa asioita, jotka tukevat heidän kehitysvaihettaan. Esimerkiksi syöttäminen voi olla vaikeaa, sillä tämänikäisen pelaajan luonne tukee lähtökohtaisesti enemmän kuljettamista, harhauttamista sekä pallon suojausta. Näitä on hyvä harjoitella erilaisten pienpelien ja leikkien avulla. Tekniikka: Painopiste: Pallon hallinta eri ruumiinosin, kuljetus, ensimmäinen kosketus, laukaus, syöttö ja peliasennot. Tarkennus: Kuljetus (sisä- ja ulkoterä sekä nilkka). Suoraan sekä pujotellen. Haltuunotot sisäsyrjällä ja jalkapohjalla sekä ensimmäinen kosketus. Laukaukset nilkalla ja sisäterällä suoraan kuljetuksesta ja syötöstä. Lyhyet syötöt sisäsyrjällä ja nilkalla. Lisäksi: Harhautukset (vartalo- ja askel sekä muutama vapaavalintainen). Käännökset (sisä- ja ulkoterä sekä jalkapohja). 13

14 Aloita pääpelin harjoittelu. Taktiikka: Yksi vastaan yksi -tilanteet sekä hyökkäys että puolustussuuntaan. Alkeet kahden pelaajan yhteistyöstä hyökätessä ( 3 tai 2 vastaan 0 tai 1), kuten kierto, seinäsyöttö tai suora syöttö läpi. Peliryhmitys: 1+4, timanttimuodostelma tai ja 1+6, ja Ydinkysymys, opetatko pelin lainalaisuuksia vai pelipaikkaa? Fysiikka: Taitavuuden osatekijät ja herkkyyskaudet (liikenopeus, lihaskestävyys, kimmoisuus ja aerobinen kestävyys). 3.3 Juniorifutis, vuotiaat Toiminnan perusta: Askel kohti kilpailullisempaa toimintaa. Tasoryhmät sallittu sekä peleissä että harjoituksissa. Harjoituksia kolme kertaa viikossa ja extratoiminta. Harjoitteet: taitavuus-, koordinaatio- ja ketteryysharjoitteita. 1 vastaan 1 -pelaamista sekä ylivoimatilanteiden ratkomista. HIFK-valmentaja Jussi Leppälahden ohjeita Juniorifutis-ikään. "Lapset pystyvät jo tässä iässä ajattelemaan enemmän, mutta lähinnä itseään. Pelaajat ovatkin hieman itsekeskeisiä diivoja ja ajoittain jopa röyhkeitä. Heitä ei tarvitse paljon paijailla, vaan jätkät tykkäävät siitä, että valmentaja kohtelee heitä hieman äijämäisesti. On myös tärkeää, että valmentaja pystyy keskustelemaan pelaajien kanssa ajankohtaisista jalkapalloasioista: pelaajat kysyvät usein, että "katsoitko Barcelonan pelin eilen telkkarista?". Nämä keskustelut myös edesauttavat intohimon tartuttamista pelaajiin. Jengi on jätkien oma juttu. He ovat ylpeitä siitä, että saavat olla futisjoukkueessa. Onkin hyvä alkaa rakentaa pukukoppikulttuuria pikku hiljaa. Vanhemmat on myös hyvä pitää etäisyyden päässä." Minkälaisia pelaajat ovat ja miten otan sen huomioon? Tämän ikäinen lapsi on usein tasapainoinen, aktiivinen, sosiaalinen ja kiinnostunut monista asioista. Varhaislapsuuden ja kouluun sopeutumisen kuohut on ohitettu ja varsinaiset nuoruusiän tyrskyt ovat vasta edessä. Tämän ikäisen valmentajana on yleensä mukava ja helppo olla. Lapsen elämä 14

15 on parhaimmillaan ihanaa, huoletonta ja touhukasta seikkailua ja täynnä mahdollisuuksia. Hänen ajattelukykynsä kehittyy: looginen päättely, syysuhteiden ymmärtäminen, toiminnan suunnittelu ja sen seurausten pohtiminen onnistuvat entistä paremmin. Jos teen näin, siitä seuraa, että Filosofisista pohdinnoistaan huolimatta 3 4-luokkalainen on ennemminkin touhukas tekijä kuin hiljainen pohtija. Hän oppii uusia asioita parhaiten tekemällä niitä. Kouluikäinen on usein liikunnallisesti aktiivinen ja touhukas. Luusto ja lihaksisto vahvistuvat, mikä luo edellytyksiä entistä monipuolisempiin urheilusuorituksiin. Uudet liikunnalliset taidot vahvistavat itsetuntoa: on upeaa tehdä kärrynpyörä tai maali jalkapallossa. Harrastukset voivat muuttua aiempaa kilpailullisemmiksi. Vinkki: Innosta, innosta ja innosta. Kun lapset kehittyvät esimerkiksi pomputtelussa, saattaa pallosta tulla ikuinen kaveri. Lapsi pystyy yhä paremmin ymmärtämään ja ottamaan huomioon toisten tunteita, ajatuksia ja tarpeita. Hän osaa jo kuvailla ystäviensä luonnetta ja kiinnostuksen kohteita, ei vain heidän ulkoisia ominaisuuksiaan. Lapsen ajattelu on yhä konkreettista. Tämä näkyy myös hänen käsityksessään säännöistä. Hänen on vaikea ymmärtää sanojen ja tekojen ristiriitaa, esim. sitä, että vanhempi puhuu savuttoman elämän puolesta, mutta sytyttää juhlahetkellä sikarin. Tällainen toiminta voi lapsen mielestä olla valheellista tai tekopyhää. Muista siis valmentajana olla erinomainen esimerkki pelaajillesi. Lapsi tuntee olevansa riippumattomampi aikuisten ohjauksesta kuin aiemmin. Hänelle on kehittynyt omatunto ja omaa arvostelukykyä. Hän voi tarkastella ja kritisoida vanhoja tuttuja sääntöjä ja pyrkiä muuttamaan niitä järkisyihin vedoten. Lapset kehittävät mielellään leikkeihinsä erilaisia omia sääntöjä. Kysymys: Miten sinä voit olla hyvä esimerkki lapselle? Joidenkin lasten käytöksessä näkyy jo piirteitä esimurrosiästä, mutta kaikilla ne eivät ole ajankohtaisia. Lapset tulevat esimurrosikään ja varsinaiseen murrosikään eri-ikäisinä. Tytöillä esimurrosikä alkaa keskimäärin 9 12-vuotiaana, pojilla pari vuotta myöhemmin. Vaihe myös kestää eri lapsilla vaihtelevan ajan ja näkyy vaihtelevan voimakkaana. Esimurros- ja murrosiässä lapsen on vähitellen kypsyttävä itsenäisyyteen ja etsittävä uudenlainen suhde itseensä ja vanhempiinsa. Käytös voi olla hämmentävää. Välillä elämä kulkee enemmän lapsen, välillä nuoren kengissä. Voi vaikuttaa kuin kehitys taantuisi, ottaisi aikalisän ennen uusia kehityshaasteita. Lapsi voi olla kömpelö, uhmakas, kovaääninen, huolimaton, rauhaton, kiihkeä, ärtyisä ja herkkä. Tavallista on myöhästely ja vitkastelu. Omasta 15

16 puhtaudesta huolehtiminen ei välttämättä tunnu tärkeältä. Olo voi olla epävarma: Olenko riittävän hyvä ja osaava? Hyväksytäänkö minut omana itsenäni? Voinko luottaa elämään ja itseeni? Vinkki: Aja viimeistään tässä vaiheessa sisään joukkuetoiminnan periaatteita. Käydään suihkussa yhdessä ja kokoonnutaan pukukopissa. Esimurrosikäisellä voi ilmetä ohimenevää kömpelyyttä ja keskittymiskyvyn puutetta. Lapsi voi olla liikehtimiseltään rauhaton: keikkua tuolilla, heilutella jalkoja, törmäillä, rummuttaa ja hypistellä sormillaan ja kuljeskella edestakaisin. Tällainen kehitykseen liittyvä vaihe menee ajallaan ohitse. ( Teknis-taktinen harjoittelu: Tässä iässä lapset ovat valmiimpia toimimaan pareittain sekä ryhmissä. Pelaajan on sisäistettävä ajan ja tilan merkitys jalkapallossa hyödyntäen kentän leveyttä ja syvyyttä sekä opittava hyökkäys- ja puolustuspelin perustekniikat yllä olevissa tilanteissa. Näitä perustekniikoita ovat muun muassa seinäsyöttö ja takaa kierto. Oleellista on myös oppia liikuttamaan palloa siten, että myös vastustaja liikkuu. Esimerkiksi 3 vastaan 1 -tilanteessa laidalla oleva hyökkäävä pelaaja voi palloa pitämällä houkutella vastustajaa luokseen, mikä taas luo tilaa alueen toiselle puolelle. Toisaalta keskellä oleva hyökkäävä pelaaja luo palloa pitämällä tilaa laidoille. Puolustuspelissä on oleellista opettaa yksi vastaan yksi -tekniikoiden (puolustusasento, etäisyys pelaajaan, ohjaaminen) lisäksi myös kahden pelaajan yhteistyötä (aluepuolustuksen periaatteet, kuten prässääminen ja tukeminen). Ideana harjoittelun vaikeuttamisessa pikkuhiljaa on se, että harjoittelu muuttuu 1 vastaan 1 -tilanteista haastavammaksi samassa tahdissa kuin lasten havaintomotorinen kyky kehittyy. Tekniikka: Painopiste: Syöttö, ensimmäinen kosketus, pallon hallinta eri ruumiinosin, laukaus, kuljetus ja peliasennot. Lisävirikkeitä: Korosta rytminvaihdoksia sekä katseen pitämistä ylhäällä kuljetuksissa. Tuo syöttöharjoituksiin lisää vaikutteita psykokinestiikasta ja pidennä syöttöjen välimatkaa. Jos syötöt eivät pompi ja menevät suoraan, voitte nostaa pallon jo ajoittain ilmaan. Haltuunotot ilmasta tulevaan palloon. Ota mukaan kärki- ja ulkoteräpotku. 16

17 Kehitä jo opittuja harhautuksia ja käännöksiä sekä tuo mukaan muutama uusi. Luo myös sopivia yhdistelmiä, jotka sopivat yhteen. - Kiinnitä huomio tekniikan yksityiskohtiin! Taktiikka: 1 vastaan 1 -pelaaminen. sekä ylivoimatilanteiden (2 v 1, 3 v 1, 3 v 2, 4 v 1, 4 v 2, 4 v 3) ratkaiseminen. Peliryhmitys: 1+6, ja Miten estää hyökkääjän pelaaminen target-maisesti? Fysiikka: Taitavuuden osatekijät ja herkkyyskaudet (liikenopeus, lihaskestävyys, kimmoisuus ja aerobinen kestävyys). 3.4 Juniorifutis, vuotiaat Toiminnan perusta: Valmiudet Akademiin. Tasoryhmät sallittu sekä peleissä että harjoituksissa. Harjoituksia neljä kertaa viikossa. Harjoitteet: taitavuus-, koordinaatio- ja ketteryysharjoitteita. Aikaisempien teemojen kertausta ja tasatilanteiden ratkomista. HIFK-valmentajien Mikael Airavan, Otto Jahnin ja Niklas Ekmanin ohjeita Juniorifutis-ikään: - Nyt aletaan tosissaan tulla "isojen poikien" maailmaan. Vuoden ikäero saattaa muuttaa käytöstä paljonkin. Osa pojista pystyy ottamaan enenmmän vastuuta, osa saattaa olla varsinaisia rääväsuita. Varsinkin "aikuisemmat" pojat uskaltavat sanoa, mitä mieltä ovat. On pelaajia, jotka saattavat sanoa vain muutaman sanan kauden aikana, kun taas toiset ovat äänessä koko ajan. Onkin tärkeää saada myös nämä hiljaisemmat pelaajat sisälle joukkueen kulttuuriin. Pelaajien käytökseen vaikuttaakin paljon myös joukkueen kulttuuri ja se, miten ryhmädynamiikka on rakennettu. Pelaajille onkin hyvä opettaa vastuunkantoa esimerkiksi antaa heille vastuuta esimerikiksi alkulämpöjen suunnittelussa ja toteutuksessa. Minkälaisia pelaajat ovat ja miten otan sen huomioon? Varhaisnuoruudessa persoonallisuuden ja tunne-elämän kehityksessä tapahtuu suuria muutoksia. Murrosikä on nimensä mukaisesti aikaa, jolloin nuori kohtaa uusia haasteita kasvaessaan lapsesta aikuiseksi. Jokainen nuori on kuitenkin yksilö. Kaikki nuoret eivät käyttäydy niin kuin murrosikäisten 17

18 oletetaan käyttäytyvän. Kaikki eivät kapinoi tai riitele jatkuvasti vanhempiensa kanssa tai koe voimakkaita tunnekuohuja. Temperamentti, aiemmat elämänkokemukset ja perhesuhteiden kiinteys vaikuttavat siihen, millä tavalla nuori käy läpi nuoruuttaan ja siihen liittyviä haasteita. Nuoruusikä on ensimmäisen kolmen ikävuoden ohella tärkein vaihe persoonallisuuden kehityksessä. Persoonallisuudella tarkoitetaan suhteellisen pysyviä taipumuksia ajatella, tuntea ja käyttäytyä. Sekä varhaislapsuudessa että nuoruusiässä kehitykseen kuuluu, että lapsi ymmärtää olevansa vanhemmistaan erillinen yksilö. Varhaislapsuudessa itsenäistyminen on konkreettista: lapsi esimerkiksi vaatii saada tehdä asioita itse ilman vanhemman apua. Nuoruudessa itsenäistyminen tapahtuu henkisellä tasolla. Nuoren on kehityttävä omaksi persoonakseen, jolla on omia mielipiteitä, asenteita ja mieltymyksiä. Nuori siirtää lähellä oleviin aikuisiin kokemansa pienuuden ja epävarmuuden tunteet. Hän tarkkailee aikuisen reaktioita kommentteihinsa ja kritiikkiinsä. Usein irrottautuminen on vaikeinta läheisimmäksi koetusta aikuisesta ja hänen kanssaan syntyy eniten ristiriitoja. Tunne-elämä kuohuu varhaisnuoruudessa. Aiemmin valoisasta, avoimesta ja toiveikkaasta lapsesta saattaa tulla pahantuulinen, töykeä ja vähäsanainen nuori. Nuori voi vaikuttaa itseensä uppoutuneelta ja kyvyttömältä ottamaan toiset huomioon. Varhaisnuorella ei riitä energiaa olla empaattinen. Nuori saattaa olla ärtyisä ja levoton, ja hänen voi olla vaikea keskittyä koulutyöhön. Nuori ei aina hallitse omia tunnereaktioitaan. Syy tunnemyrskyihin, mielialan muutoksiin ja itsekeskeiseen ajatteluun on sekä hormonaalisissa tekijöissä että uudenlaisissa sisäisissä vaatimuksissa, joita nuori kohtaa. Nuoren kehossa tapahtuu lyhyessä ajassa paljon muutoksia. Psyykkinen kehitys etenee kuitenkin fyysistä kehitystä hitaammin. Mielen yritys sopeutua tilanteeseen näkyy usein lapsenomaisena käytöksenä, taantumana. Lapsenomainen käytös voi ilmetä uhona, rivoina puheina ja röyhkeänä käytöksenä. Myös levottomuus, epäsiisteys, piereskely, kiroilu, uppiniskaisuus ja aggressiivisuus saattavat lisääntyä. Tällainen käytös on normaalia ja menee aikanaan ohi. Vinkki: nyt jos koskaan on tärkeää, että harjoitteluilmapiiri on täynnä virikkeitä ja innostava. Nuori tarvitsee onnistumisen kokemuksia. Epäonnistumisista kannattaa kääntää katse positiivisiin kokemuksiin ja hyviin hetkiin. Kun nuori tekee virheen, teko on typerä, nuori ei. Pituuskasvu kiihtyy, ja poika voi venyä vuodessa yli kymmenen senttiä. Kasvupyrähdys kestää yleensä pari vuotta, jonka jälkeen poika kasvaa pituutta vielä kolmesta viiteen vuotta. Parranalku ja kainaloiden karvoitus ilmaantuvat vähän myöhemmin. oika voi olla vuotiaana aivan eri kohdassa kehitystään kuin ikätoverinsa, esimerkiksi pituuseroa voi olla jopa 35 cm. Nopeasti kehittyvä poika voi hämmentyä 18

19 kehonsa vauhdikkaista muutoksista ja lapsen mitoissa oleva poika saattaa pelätä, ettei kasva koskaan mieheksi. Usein myöhään kehittyvän pojan vanhemman murrosikä on alkanut keskimääräistä myöhemmin. Murrosiässä vertaillaan helposti itseä muihin, ja erilaisuus tuntuu epämukavalta ja ahdistavalta. Vinkki: ole kärsivällinen harjoittelussa, sillä kasvupyrähdys hidastaa kehitystä. Pidä huoli siitä, että harjoitteet kehittävät monipuolisesti myös ketteryyttä, koordinaatiota ja nopeutta. ( Teknis-taktinen harjoittelu: Kun ylivoimatilanteiden harjoittelu ja osaaminen on hyvällä mallilla, voidaan harjoittelussa siirtyä tasatilanteisiin, jotka tuovat pelaajalle uusia haasteita. Miten luon kaksi vastaan kaksi tilanteesta ylivoiman siten, että pääsemme hyökkäämään kahdella yhtä vastaan? Lisäksi teemaksi on hyvä ottaa entistä enemmän näiden asioiden harjoittelu pelipaikkakohtaisesti. Esimerkiksi 3 vastaan 2 on aivan eri tilanne puolustuslinjassa kuin vastustajan rangaistusalueen tuntumassa. Harjoitteluun on myös hyvä lisätä vaikutteita siitä, kuinka vastustaja voi pallon siirtelyllä rikkoa. Esimerkiksi oikea-aikainen diagonaalipuolenvaihto kolme vastaan kolme tilanteessa, avaa usein mahdollisuuden murtautua yksi vastaan yksi tilanteen kautta, mikäli vastustaja on onnistuttu houkuttelemaan sitä ennen toiselle laidalle. Tekniikka: Painopiste: Syöttö, ensimmäinen kosketus, pallon hallinta eri ruumiinosin, laukaus, kuljetus ja peliasennot. Lisävirikkeitä: Pyri siihen, että pelaajat pystyvät kuljettamaan jo täyttä vauhtia siten, että katse on ylhäällä. Ota myös entistä enemmän vastustaja mukaan harjoitteisiin. Korosta pitkiä syöttöjä (sekä ilmassa että maassa) sekä tuo mukaan keskitysten harjoittelu. Haltuunotot tyhjään tilaan ja vastustajan häiritsemänä. Potkuissa on hyvä viedä pallo enemmän ja enemmän ilmaan. Tuo mukaan erilaisia puskuja (maasta, taakse ja sivulle). Lisää vaikeustasoa harhautus- ja käännösharjoitteissa mikäli tekniikka on jo hallussa. (Tämä kultainen keskitie, tasoerot suuria, vähintään tämäntasoista harjoittelua) Taktiikka: 19

20 Tasatilanteet 2 v 2, 3 v 3 ja 4 v 4. Sekä hyökkäys että puolustussuuntaan (aluepuolustuksen periaatteet). Peliryhmitys: , , tai Ryhmitykset vaihtelevat pelaajatyyppien ja eri painotuksien mukaan. Tiettyjä yleisiä periaatteita voi kuitenkin joka ryhmityksestä piirtää on hyökkäysvoittoinen ryhmitys, jossa korostuvat nopeat laitapelaajat taas perustuu näppärään keskikenttään, jossa nopea pallon liikuttelu on avainasia taas mukautuu nykyjalkapallossa usein muotoon Tässä mallissa kaksi puolustavaa keskikenttäpelaajaa takaavat jatkuvan tuen topparille. Jokaisessa mallissa on omat hyvät ja huonot puolensa ja valmentajan tehtävä on sopeuttaa pelitapa käytössä olevaan materiaaliin. Fysiikka: Taitavuuden osatekijät ja herkkyyskaudet (liikenopeus, lihaskestävyys, kimmoisuus, nopeusvoima, aerobinen sekä anaerobinen (valmistava harjoittelu) kestävyys). 3.5 Akademi C, vuotiaat pelaajaa per joukkue. (Rinnalla haastejoukkue.) Toiminnan perusta: Tie edustuspelaajaksi alkaa. Harjoituksia neljästä viiteen per viikko. Harjoitteet: Viiva- ja lateraalipeli. Neljän maalin peli. HIFK-valmentajien Stefan Wikströmin ja Markus Standertskjöldin ohjeita Akademi-ikään: - Persoonat erottuvat entisestään. Mukaan tulevat myös bileet, tupakka ja alkoholi. Pelaajia ei voi vetää yhden kamman läpi. Vika löytyy yleensä aina muualta kuin itsestä. Toisaalta kundit ovat myös aika fiksuja, mutta toimintaa leimaa mustavalkoisuus. Välimaastoa ei usein löydy. Joukkueessa saattaa olla muutamia johtajia, jotka näkevät jo hieman kokonaisuuttakin, mutta useat hakevat vielä itseään. Pelaajat jakaantuvat usein kahtia. On sosiaalisesti pärjääviä "kovia jätkiä", joilla on tyttöystäviä ja muita virityksiä. Toiset taas saattavat olla aivan pikkulapsia ja rauhallisia. Räväköiden tyyli joukkueessa toimii niin kauan, kun teot puhuvat puolestaan. Mikäli joukkueen "häirikkö" on heikko pelaaja, on yhtälö huono ja joukkue kääntyy häntä vastaan. Yksi häiriötekijä saattaa jakaa ryhmän kahtia. Osa on hänen puolellaan, osa vastaan. Kannattaa kuitenkin olla pitkäjänteinen. Pelaajat saattavat nousta aivan uudelle tasolle, mikäli heille antaa aikaa kasvaa myös henkisesti. Minkälaisia pelaajat ovat ja miten otan sen huomioon? Jokainen nuori kehittyy omaa tahtiaan. Valmentajan on tärkeää lukea kuuluuko pelaaja henkisesti vielä alle 14-vuotiaiden tasolle vai onko hänen käytöksessään viitteitä jo vanhemmalle ikäluokalle tyypillisistä 20

21 piirteistä. Haasteita toimintaan tuo pikkuhiljaa alkavat piiri- ja maajoukkuetoiminta. Pelaajia asetetaan ensimmäistä kertaa järjestykseen ja se voi olla monelle haasteellinen paikka. Teknis-taktiset painopisteet: Pelaajia on autettava ymmärtämään entistä enemmän koko joukkueena pelaamisen merkitys. Koko joukkueen taktisilla asioilla tarkoitetaan esimerkiksi erilaisia hyökkäysrytmejä (puhutaan paljon hitaasta, puolinopeasta ja nopeasta), syvyyden ja leveyden hyödyntämisestä, eri tavoista toimia linjojen ja eri pelipaikkojen välillä, pelinavaamisesta sekä pallottomien pelaajien liikkeestä. Kun pelaat ovat omaksuneet taktiset perusasiat siirrytään harjoittelussa entistä pelipaikkakohtaisempaan ja tarkempaan pelaajien roolien määrittämiseen sekä vastustajan eri pelitapojen eliminoimiseen. Pelin palojen viimeisessä osassa eli alivoimatilanteissa oleellista on luoda esimerkiksi 1 vastaan 2 -tilanteesta 1 vastaan 1 -tilanne tai pitää palloa sen verran kauan, että toinen pelaaja ehtii apuun, joten alivoima muuttuu tasatai ylivoimatilanteeksi. Koska pelaajat ovat nyt käyneet läpi pelin palat aina 1 vastaan 1 pelaamisesta alivoimatilanteiden ratkaisuun, pitäisi heillä olla valmiudet ratkoa vastaavia tilanteita myös pelikontekstissa. Tekniikka: Painopisteet: Syöttö, pallon hallinta eri ruumiinosin, ensimmäinen kosketus, laukaus, kuljetus ja peliasennot. Lisävirikkeitä: Tässä vaiheessa tekniikan perusteet pitäisi jo olla käytynä läpi. Katso, mikä on joukkueesi taitotaso ja suhteuta harjoittelu siihen. Taktiikka: Alivoimatilanteet 1 v 2, 2 v 3 ja 3 v 4. Sekä hyökkäys että puolustussuuntaan. Kolme rytmiä, aluepuolustus ja hyökkäyspeli. Koko joukkueen pallonhallinta, lisävaihtoehtojen luonti, positiivinen suunnanmuutos ja viimeistely. Puolustuspelissä pallonriisto, lisävaihtoehtojen luonti, negatiivinen suunnanmuutos ja viimeistelyn esto. Pelipaikkakohtainen harjoittelu. Peliryhmitys: , tai (Ovatko perusteet kunnossa, hahmottavatko? osaavatko aluepuolustuksen?) 21

22 Fysiikka: Taitavuuden osatekijät ja herkkyyskaudet (liikenopeus, lihaskestävyys, kimmoisuus, nopeusvoima, aerobinen sekä anaerobinen (valmistava harjoittelu) kestävyys). 3.6 Akademi B, vuotiaat pelaajaa per joukkue. Toiminnan perusta: Kohti miesten pelejä. (Rinnalla haastejoukkue.) Harjoituksia neljästä viiteen per viikko. Minkälaisia pelaajat ovat ja miten otan sen huomioon? Murrosikä käynnistää psyykkisen kehityksen prosessin, jossa keskeistä on irtaantuminen vanhemmista. Nuoren on kehityttävä omaksi persoonakseen, jolla on omia mielipiteitä, asenteita ja mieltymyksiä. Keskinuoruuden tärkein kehitystehtävä on luoda yhtenäinen, sisäisesti ristiriidaton identiteetti. Nuoret irtaantuvat vanhemmistaan ja rakentavat omaa identiteettiään hivenen eri tavalla ja eri aikaan. Irtaantuminen on kuitenkin välttämätöntä, jotta nuori kasvaisi aikuiseksi. Kaikki nuoret eivät kapinoi, kuohu tai riitele jatkuvasti vanhempiensa kanssa. Temperamentti, aiemmat elämänkokemukset ja perhesuhteiden kiinteys vaikuttavat tapaan, jolla nuori käy läpi nuoruuttaan ja siihen liittyviä haasteita. Nuorelle on tärkeää olla jotain muuta, kuin mitä vanhemmat odottavat ja ajattelevat. Valmiit mallit eivät kelpaa, on löydettävä jotakin omaa. Nuori saattaa alkaa käyttäytyä ja toimia päinvastaisella tavalla kuin vanhempansa. Tiukkojen ja perinteitä vaalivien vanhempien lapset saattavat kauhistuttaa radikaaleilla mielipiteillään ja pukeutumisellaan. Nuoruudessa harjoitellaan hallitsemaan ja sietämään omia tunteita. On tärkeä opetella esimerkiksi suhtautumaan epäonnistumisiin rakentavasti. Yhdellä epäonnistuminen voi laukaista voimakkaan, lamaannuttavan häpeän tunteen. Toisella se ei vaikuta toimintakykyyn. Epäonnistumiset kuuluvat elämään ja herättävät tunteita, mutta niistäkin selvitään. Omien tunteiden hallinta parantaa nuoren itsetuntemusta. Jotta esimerkiksi aggressiota voisi hallita, pitäisi pystyä sietämään pettymyksen, häpeän ja ahdistuksen tunteita. Vinkki: kehitä joukkueesta toinen perhe pelaajille. Käykää elokuvissa yhdessä ja luokaa yhteishenkeä pukukoppimusiikilla. 22

23 Kehitys etenee hyvin yksilöllisesti. Osa pojista muistuttaa peruskoulun viimeisellä luokalla ulkoisesti miestä, osa on vielä matkalla pojan vartalosta miehen mittoihin. Osalla murrosiän muutokset ovat alkaneet varhain, toiset odottavat niitä pitkään. Nuoren ajattelu on 15-vuotiaana usein vielä mustavalkoista. Asiat ovat joko hyviä tai huonoja. Pian nuori oppii tarkastelemaan asioita aiempaa monipuolisemmin ja eri näkökulmista. Hän alkaa ymmärtää, että asioihin ei ole ehdottomia oikeita ratkaisuja. Vinkki: ole kärsivällinen valmentajana. Pelaaja saattaa pelata pitkiäkin kausia alle tasonsa, sillä tunneelämä heittelee. Kärsivällisyys palkitaan ennemmin tai myöhemmin. Tärkeää on jatkaa pitkäjänteistä kehitystä ja antaa pelaajan kypsyä rauhassa. Yhteenkuuluvuuden tunne on nuorille yhdessä olossa tärkeää, ei niinkään aktiivinen toiminta. Keskinäiset solidaarisuuden tunteet täydentävät yhteenkuuluvuutta. Kaveriporukassa nuorella on mahdollisuus kokeilla rajoja, omaksua tietoja ja taitoja ja ilmaista ja purkaa omia ajatuksia ja tunteita. Nuori opettelee ottamaan paikkansa ryhmässä ja toimimaan ryhmänä. Samalla hän oppii asioita itsestään ja rakentaa minäkuvaansa. Kaverien kanssa on mahdollista kokea asioita, jotka vaikuttavat suuresti hyvinvointiin. Tämän vuoksi yksinäisyys on nuoren kehityksen kannalta aina riski. ( Teknis-taktiset painopisteet Kun pelaajat ovat sisäistäneet pelipaikkakohtaiset tehtävänsä, voidaan harjoittelussa siirtyä entistä enemmän koko joukkueen yhteiseen toimintaan, lähelle edustusjoukkueen toimintatapaa, jossa pelin voittaminen ja vastustajan vahvuuksien ja heikkouksien kartoittaminen kuuluu olennaisena osana päivärytmiin. Harjoittelussa kyse on koko joukkueen kollektiivisesta hyökkäämisestä ja puolustamisesta, linjojen yhteistyöstä aina isoista kokonaisuuksista pieniin yksityiskohtiin, kuten erilaisiin prässitilanteisiin tai vastustajan yksittäisten pelaajien eliminointiin. Tekniikka: Painopisteet: Syöttö, pallon hallinta eri ruumiinosin, ensimmäinen kosketus, laukaus, kuljetus ja pelisasennot. Lisävirikkeitä: Vie opitut taidot peliin ja hio pelipaikkakohtaisella harjoittelulla yksityiskohtia. 23

24 Taktiikka: Kolme rytmiä, aluepuolustus- ja hyökkäys. Koko joukkueen pallonhallinta, lisävaihtoehdot siihen, suunnanmuutospeli sekä erikoistilanteet. Pallonriisto lisävaihtoehtoineen, viimeistelyn esto, suunnanmuutospeli sekä erikoistilanteet. Peliryhmitys: , tai Fysiikka: Taitavuuden osatekijät ja herkkyyskaudet (liikenopeus, lihaskestävyys, kimmoisuus, nopeusvoima, aerobinen sekä anaerobinen (valmistava harjoittelu) kestävyys). 3.7 Akademi A, vuotiaat pelaajaa per joukkue. (Rinnalla haastejoukkue.) Toiminnan perusta: Tavoite miesten peleissä. Harjoituksia neljästä viiteen per viikko. Tiivis yhteistyö HIFK 2 -joukkueen kanssa. Minkälaisia pelaajat ovat ja miten otan sen huomioon? Tarkkaile pelaajiasi. Ovatko he jo aikuisia vai löytyykö heistä vielä edellä esiin tuotuja murrosiän piirteitä? Haasteita tuo miesten pelien lähestyminen. Olenko tarpeeksi hyvä edustusjoukkueeseen? Ylioppilaskirjoitukset, autokoulu, armeija ja pääsykokeet painavat päälle. Pysyykö harrastus mukana? Osalla pelaajista voi olla tavoitteena ammattilaisuus jalkapallossa. Onko toiminta tätä tavoitetta tukevaa? Tekniikka: Painopisteet: Syöttö, pallon hallinta eri ruumiinosin, ensimmäinen kosketus, laukaus, kuljetus ja peliasennot. Lisävirikkeitä: Vie opitut taidot peliin ja hio pelipaikkakohtaisella harjoittelulla yksityiskohtia. Taktiikka: Kolme rytmiä, aluepuolustus- ja hyökkäys. Koko joukkueen pallonhallinta ja lisävaihtoehdot siihen. Pallonriisto lisävaihtoehtoineen ja viimeistelyn esto. Peliryhmitys: , tai

4-5 VUOTIAAN KEHITYS

4-5 VUOTIAAN KEHITYS 4-5 VUOTIAAN KEHITYS Persoonallisuuden ja tunne-elämän kehitys Lapsi on usein innokas, utelias, touhukas, puhelias, luova ja omatoiminen sekä aiempaa varmempi niin tuttujen kuin tuntemattomienkin seurassa.

Lisätiedot

3-4 VUOTIAAN KEHITYS

3-4 VUOTIAAN KEHITYS 3-4 VUOTIAAN KEHITYS Persoonallisuuden ja tunne-elämän kehitys Vanhemmat saavat osakseen iloa, vauhtia, uteliaita kysymyksiä, puheen pulputusta mutta myös kiukkua ja harmistusta. Lapsi haluaa olla iso

Lisätiedot

IKÄ KEHITYSTAULUKKO MITEN HARJOITELLAAN

IKÄ KEHITYSTAULUKKO MITEN HARJOITELLAAN IKÄ PIENPELI KEHITYS IKÄ KEHITYSTAULUKKO MITEN HARJOITELLAAN MUUT PELIMUODOT TEKNIIKKA FYSIIKKA 7 2v2 3v3 1v1 Pallon kuljetus Tasapaino, liikkuvuus, reaktionopeus 8 2v2 3v3 1v1 2v1 3v1 Kuljetus, harhautukset,

Lisätiedot

PELAAMISEN PERIAATTEET

PELAAMISEN PERIAATTEET PELAAMISEN PERIAATTEET 1. Mielummin 5-4 voitto kuin 0-1 tappio 2. Pidämme palloa ja haastamme 1v1 tilanteissa jos olemme yli puolessa kentässä 3. 2v1 tilanteissa haastamme aina. 4. Alivoimalla syötämme

Lisätiedot

Yksilökeskeinen valmennusfilosofia. - Kokonaisvaltainen valmennus

Yksilökeskeinen valmennusfilosofia. - Kokonaisvaltainen valmennus Yksilökeskeinen valmennusfilosofia - Kokonaisvaltainen valmennus Kokonaisvaltainen valmennus Taktiikka / Pelikäsitys Havainnointi / Hahmottaminen Ratkaisuvaihtoehdot Päätöksenteko Ratkaisut Suorittaminen

Lisätiedot

PELAAJAPOLKU F1 - E2

PELAAJAPOLKU F1 - E2 HARJOITUSRYHMÄT PELAAJAPOLKU F1 - E2 KAKSI RYHMÄÄ TASORYHMÄHARJOITTELU 2 3 x VKO, OHEISHARJOITUS JOKA KERRALLA JOUKKUEMÄÄRÄ JA JOUKKUEJAKO MAHDOLLISIMMAN MONTA JOUKKUETTA (F) 8+1, (E) 10+1 PELAAJAA/JOUKKUE

Lisätiedot

5-6 VUOTIAAN KEHITYS

5-6 VUOTIAAN KEHITYS 5-6 VUOTIAAN KEHITYS Persoonallisuuden ja tunne-elämän kehitys 5-vuotiaan kehitys on suvantovaiheessa: Lapsi on omatoiminen, aloitteellinen, tasapainoinen, sopeutuva, rauhallinen ja monella tapaa isonoloinen.

Lisätiedot

Lapsen vahvuudet 4-vuotiaana

Lapsen vahvuudet 4-vuotiaana Lapsen vahvuudet 4-vuotiaana 1 Huoltajat Lapsi Neuvola Varhaiskasvatus Minä itse (lapsi piirtää oman kuvan) 2 HUOLTAJIEN LOMAKE 4-VUOTIAAN LAPSEN LAAJAAN NEUVOLATARKASTUKSEEN pvm / 20 Lapsen nimi Osoite

Lisätiedot

Valmennuslinja. Kultsujuniorit

Valmennuslinja. Kultsujuniorit Valmennuslinja Kultsujuniorit Seuran tavoitteet - Kehittää junioreita yksilöinä pitkäjänteisesti ja tavoitteellisesti - yksittäisen pelaajan oman tason mukainen harjoittelu ja pelaaminen - joukkueet jaetaan

Lisätiedot

Taustaa GrIFK kyky- ja taitokoulutoiminnalle!

Taustaa GrIFK kyky- ja taitokoulutoiminnalle! Taustaa GrIFK kyky- ja taitokoulutoiminnalle! Tarve kyky- ja taitokoulutoiminnalle on suuri! Pelaajat haluavat oppia enemmän, kokea pätevyyttä, haasteita ja onnistumisia. Vanhemmat haluavat lapsensa oppivan

Lisätiedot

Pelirohkeus jalkapallossa yksilön ja joukkueen näkökulmasta. Mika Lehkosuo

Pelirohkeus jalkapallossa yksilön ja joukkueen näkökulmasta. Mika Lehkosuo Pelirohkeus jalkapallossa yksilön ja joukkueen näkökulmasta Mika Lehkosuo KIRJE PELAAJILLE Moi Pelaajat, Pelirohkeus on sana joka usein esiintyy, kun kuvataan meidän pelitapaamme ja ajatteluamme jalkapallon

Lisätiedot

1 (13) LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU LAPSEN NIMI SYNTYMÄAIKA

1 (13) LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU LAPSEN NIMI SYNTYMÄAIKA 1 (13) LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU LAPSEN NIMI SYNTYMÄAIKA 2 (13) TÄLLAINEN MINÄ OLEN (lapsi täyttää vanhempien kanssa) Parhaat kaverini... Tykkään... Hoitopaikassa kivaa on... Olen hyvä...

Lisätiedot

Maalivahtiharjoittelu PK-35. Juniorimaalivahdit: A-jun. B-jun

Maalivahtiharjoittelu PK-35. Juniorimaalivahdit: A-jun. B-jun Juniorimaalivahdit: A-jun. B-jun. 02-03 04-05 06-08 Kausisuunnitelma 2016-2017 Maalivahtiharjoittelu eri ikäluokissa Taktinen harjoittelu Tekninen harjoittelu Fyysiset ominaisuudet Psyykkiset valmiudet

Lisätiedot

Pelin kautta opettaminen

Pelin kautta opettaminen Pelin kautta opettaminen Pelin kautta opettaminen Pelaamaan oppii vain pelaamalla?? Totta, mutta myös harjoittelemalla pelinomaisissa tilanteissa havainnoimista, päätöksentekoa ja toimintaa. Pelikäsitystä

Lisätiedot

Kysymys ka. 1 2 3 4 5

Kysymys ka. 1 2 3 4 5 Kausikyselyn tarkoituksena oli selvittää pelaajien kehitystarpeita ja tavoitteita. Lisäksi kysyttiin osallistumisinnkuutta turnauksiin ja Eerikkilän leirille. Vastausten pohjalta kehitetään joukkueen toimintaa

Lisätiedot

JÄÄPALLO-OHJAAJAN OPAS 2014-2015

JÄÄPALLO-OHJAAJAN OPAS 2014-2015 JÄÄPALLO-OHJAAJAN OPAS 2014-2015 Leikkejä, luisteluharjoitteita ja lajiharjoitteita lapsille ja nuorille Toteutettu yhteistyössä Ruotsin jääpalloliiton kanssa Harjoitusten rakenne esimerkki 60 min: Huomioi

Lisätiedot

SPL Tampere Haaviharjoitukset Marraskuu 2015 Pojat D13, 2003

SPL Tampere Haaviharjoitukset Marraskuu 2015 Pojat D13, 2003 SPL Tampere Haaviharjoitukset Marraskuu 2015 Pojat D13, 2003 SPL Tampere, haavitoiminta Painopistealueet Kaikilla Havainnointi (pää pyörii, löydä tila, ennakoi seuraava tilanne) Tilanteenvaihto (pallo

Lisätiedot

PELAAJAPOLKU Kiekkokoulu - F2

PELAAJAPOLKU Kiekkokoulu - F2 PELAAJAPOLKU Kiekkokoulu - F2 HARJOITUSRYHMÄT KAKSI RYHMÄÄ TASORYHMÄHARJOITTELU 2 x VKO, OHEISHARJOITUS JOKA KERRALLA JOUKKUEMÄÄRÄ JA JOUKKUEJAKO MAHDOLLISIMMAN MONTA JOUKKUETTA => 8+1 PELAAJAA/JOUKKUE

Lisätiedot

Auran Palokunnan Urheilijat

Auran Palokunnan Urheilijat Auran Palokunnan Urheilijat Valmennuslinja Toni Kulikoff 06/2018 APU:n pelaaja APU:n pelaaja on - Muita kunnioittava - Hyvin käyttäytyvä - Aktiivinen osallistuja - Liikunnallinen - Muita tervehtivä - Positiivinen

Lisätiedot

Nokian Palloseura - Valmennuslinjaus ja pelitapa F6-E11 2016

Nokian Palloseura - Valmennuslinjaus ja pelitapa F6-E11 2016 Nokian Palloseura - Valmennuslinjaus ja pelitapa F6-E11 2016 Tausta Valmennus on pitkäjänteistä työtä. Yhdessä vuodessa ehditään vähän mutta 10-vuodessa enemmän. Emme pysty kehittämään kaikkia asioita

Lisätiedot

SPL Tampere Haavikatsastukset Marraskuu 2015 Pojat D12, 2004 Tytöt D12/13, 2004/2003

SPL Tampere Haavikatsastukset Marraskuu 2015 Pojat D12, 2004 Tytöt D12/13, 2004/2003 SPL Tampere Haavikatsastukset Marraskuu 2015 Pojat D12, 2004 Tytöt D12/13, 2004/2003 SPL Tampere, haavitoiminta Painopistealueet Kaikilla Havainnointi (pää pyörii, löydä tila, ennakoi seuraava tilanne)

Lisätiedot

Mitä peli kertoo? Marko Viitanen, SPL

Mitä peli kertoo? Marko Viitanen, SPL Mitä peli kertoo? Marko Viitanen, SPL - Henkinen ja sosiaalinen Miten lapsi? heittäytyy peliin, säilyttää keskittymisensä ymmärtää jo rooliaan kokonaisuudessa / pelipaikalla reagoi esim. tappioasemaan

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

P97 seututaitokoulu (1h,45min) Taitokuja + 4v4 teemapelit

P97 seututaitokoulu (1h,45min) Taitokuja + 4v4 teemapelit P97 seututaitokoulu 29.12 2007 (1h,45min) Taitokuja + 4v4 teemapelit -Liivien jako/teemat /lohkojen teko, n.10 min -Taitokujat 2 kpl, n.20 min -Pienpelit lohkoissa 1-5 15min/lohko (yht75min) 4+4pel.ryhmät/ohjaaja

Lisätiedot

SPL Tampere Haavikatsastukset Lokakuu 2015 Pojat D12, 2004 Tytöt D12/13, 2004/2003

SPL Tampere Haavikatsastukset Lokakuu 2015 Pojat D12, 2004 Tytöt D12/13, 2004/2003 SPL Tampere Haavikatsastukset Lokakuu 2015 Pojat D12, 2004 Tytöt D12/13, 2004/2003 SPL Tampere, haavitoiminta Painopistealueet Kaikilla Havainnointi (pää pyörii, löydä tila, ennakoi seuraava tilanne) Tilanteenvaihto

Lisätiedot

Urheiluakatemia. Tavoitteet:

Urheiluakatemia. Tavoitteet: Urheiluakatemia Tavoitteet: Pelaajien osallistaminen Yhteisten sääntöjen noudattaminen ja niihin sitoutuminen: Urheilijana elämiseen tottuminen Teknistaktisten ja pelipaikkakohtaisten valmiuksien kehittäminen

Lisätiedot

JUVAKE 2 OPPIMISYMPÄRISTÖN LUOMINEN JA VUOROVAIKUTUS

JUVAKE 2 OPPIMISYMPÄRISTÖN LUOMINEN JA VUOROVAIKUTUS JUVAKE 2 OPPIMISYMPÄRISTÖN LUOMINEN JA VUOROVAIKUTUS Koulutuksen sisältö 1. Meidän pelin osa-alueet 2. Luonne 3. Oppimisympäristö - oppimistaidot 4. Vuorovaikutus 1. Valmentajien välinen 2. Pelaajien välinen

Lisätiedot

Pelin kautta oppiminen

Pelin kautta oppiminen Pelin kautta oppiminen Suunnittele PELI Suunnittele E11-ikäluokalle sopiva peli Valitse pelille AIHE, joka on ikäluokalle tärkeä Mieti ainakin seuraavat asiat Montako maalia ja miten sijoitettu Miten maali

Lisätiedot

Harjoitussuunnitelma viikko 13 Harhauttaminen I

Harjoitussuunnitelma viikko 13 Harhauttaminen I Harjoitussuunnitelma viikko 13 Harhauttaminen I = Pelikenttä = Keiloilla rajattu alue = Pelaaja = Maalivahti = Valmentaja = Pallo = Liike pallon kanssa = Liike ilman palloa = Syöttö tai potku = Keila Harjoituskerran

Lisätiedot

Valmennuksen kokonaissuunnitelma Koitossa

Valmennuksen kokonaissuunnitelma Koitossa Valmennuksen kokonaissuunnitelma Koitossa Yleistä Valmennuksen kokonaissuunnitelma on tarkoitettu ohjeeksi seuraan tulevalle valmentajalle ja nykyisille valmentajille. Tämä suunnitelma on hyväksytetty

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta

Lisätiedot

PELAAJAPOLKU E1 - D2

PELAAJAPOLKU E1 - D2 HARJOITUSRYHMÄT PELAAJAPOLKU E1 - D2 D2 KAKSI RYHMÄÄ, PUNAINEN/VALKOINEN E1 KAKSI RYHMÄÄ TASORYHMÄHARJOITTELU 2 3 x VKO, OHEISHARJOITUS JOKA KERRALLA JOUKKUEMÄÄRÄ JA JOUKKUEJAKO MAHDOLLISIMMAN MONTA JOUKKUETTA

Lisätiedot

HJS E10 Sininen Kausi 2013-2014

HJS E10 Sininen Kausi 2013-2014 HJS E10 Sininen Kausi 2013-2014 HJS E10 TALVI 2013-2014 2. TALVEN HARJOITUS- JA PELIVUOROT Harjoitus- ja peliohjelma pojat E10 Päivämäärä Aika Paikka Toiminta ke 6.11. klo 17.00-18.00 Pullerin Säästöpankki

Lisätiedot

Opas omatoimiseen harjoitteluun

Opas omatoimiseen harjoitteluun Opas omatoimiseen harjoitteluun Muista myös taitopassi ja kuperkeikkapassi Tämä on opas omatoimiseen jalkapallotaitojen harjoitteluun. Oppaasta saat vinkkejä eri tekniikoiden opetteluun. Katso ja opi videolta

Lisätiedot

Harjoitussuunnitelma viikko 1 Pallo tutuksi I

Harjoitussuunnitelma viikko 1 Pallo tutuksi I Harjoitussuunnitelma viikko 1 Pallo tutuksi I = Pelikenttä = Keiloilla rajattu alue = Pelaaja = Maalivahti = Valmentaja = Pallo = Liike pallon kanssa = Liike ilman palloa Harjoituskerran tavoitteena on

Lisätiedot

NJS Milan: Joukkueen Säännöt Hyväksytty Vanhempainkokouksessa

NJS Milan: Joukkueen Säännöt Hyväksytty Vanhempainkokouksessa NJS Milan: Joukkueen Säännöt 2011 Hyväksytty Vanhempainkokouksessa 25.03.2011 Lasten ja nuorten kokonaisliikunnan määrä Kuinka paljon lapset oikeasti liikkuvat? Kuinka moni meistä tietää kuinka paljon

Lisätiedot

Lapsen ensimmäinen elinvuosi on suuren kehityksen aikaa Kehitys etenee yksilöllisesti Lapsen kehityksen kannalta tärkeää on varhainen vuorovaikutus,

Lapsen ensimmäinen elinvuosi on suuren kehityksen aikaa Kehitys etenee yksilöllisesti Lapsen kehityksen kannalta tärkeää on varhainen vuorovaikutus, Lapsen ensimmäinen elinvuosi on suuren kehityksen aikaa Kehitys etenee yksilöllisesti Lapsen kehityksen kannalta tärkeää on varhainen vuorovaikutus, syli ja aito läsnäolo Tärkeintä lapsen kanssa oloa on

Lisätiedot

Sininen Nopea Katse Vaihto Punainen Kesto

Sininen Nopea Katse Vaihto Punainen Kesto Maalintekoa Sininen oma kuljetus syötä itselle ennen merkkiä. Nopea käännös yksi kosketus katse kohteeseen hae tyhjätila, maalivahdinliike. Katse palloon lauo liike perään, irtopallot maaliin. Haetaan

Lisätiedot

PELAAJAPOLKU C1 - B HARJOITUSRYHMÄT JOUKKUEMÄÄRÄ JA JOUKKUEJAKO VALMENNUS/TAVOITTEET TESTAUS KILPAJOUKKUEET C JA B HARRASTERYHMÄT (VALKOINEN)

PELAAJAPOLKU C1 - B HARJOITUSRYHMÄT JOUKKUEMÄÄRÄ JA JOUKKUEJAKO VALMENNUS/TAVOITTEET TESTAUS KILPAJOUKKUEET C JA B HARRASTERYHMÄT (VALKOINEN) HARJOITUSRYHMÄT PELAAJAPOLKU C1 - B KILPAJOUKKUEET C JA B HARRASTERYHMÄT (VALKOINEN) JOUKKUEMÄÄRÄ JA JOUKKUEJAKO KILPAJOUKKUEET HARRASTEJOUKKUEET VALMENNUS/TAVOITTEET KOULUTETTU VALMENNUS VAT/JVK/NVK KILPAILULLINEN

Lisätiedot

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN Ohessa osa-alueittain alueittain taulukot, joihin on jo täytetty riittävän tason kuvaus kaikista osa-alueista. Taulukon perässä ovat kysymykset,

Lisätiedot

Harjoitusten rakenne ja kulku. Alkulämmittely. Yksilötaito: Haltuunotto - jalalla, ilmasta Syöttäminen - nilkalla, pitkä.

Harjoitusten rakenne ja kulku. Alkulämmittely. Yksilötaito: Haltuunotto - jalalla, ilmasta Syöttäminen - nilkalla, pitkä. Title: Viikko 21/2015 Date: 11/05/2015 Venue: Matinkylän UP Duration: 1,5h No of Players: 20-40 Ability / Level: Equipment: Purpose: Yksilötaito: Pelitaito: Haltuunotto - jalalla, ilmasta Syöttäminen -

Lisätiedot

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä V Valtakunnallinen kansanterveyspäivä 15.1.2009 Helsinki Tuija Tammelin Erikoistutkija, FT, LitM Työterveyslaitos, Oulu Lasten ja nuorten fyysinen aktiivisuus,

Lisätiedot

TIEDONSIIRTOLOMAKE LAPSEN SIIRTYESSÄ PÄIVÄHOIDOSTA ESIOPE- TUKSEEN

TIEDONSIIRTOLOMAKE LAPSEN SIIRTYESSÄ PÄIVÄHOIDOSTA ESIOPE- TUKSEEN Huoltajien lomake TIEDONSIIRTOLOMAKE LAPSEN SIIRTYESSÄ PÄIVÄHOIDOSTA ESIOPE- TUKSEEN Tiedonsiirron tarkoituksena on helpottaa yhteistyötä kodin, päivähoidon ja koulun kanssa. Tiedonsiirtolomakkeeseen kootaan

Lisätiedot

PE JULA NIAJ O A R IP OL P K O U LKU 1 Rami Peltomaa

PE JULA NIAJ O A R IP OL P K O U LKU 1 Rami Peltomaa JUNIORI PELAAJA POLKU 1 NUOREMPI SÄBÄKOULU TAVOITTEET KAUDEN AIKANA Pelataan/leikitään yhdessä. Opetellaan käytöstapoja, niin kentällä kuin kentän ulkopuolellakin Opetellaan ryhmässä olemista/toimimista/sääntöjä

Lisätiedot

Valmistaudu peliin, keskity omaan pelaamiseesi. Porin Narukerä Markku Gardin 6.2.2015

Valmistaudu peliin, keskity omaan pelaamiseesi. Porin Narukerä Markku Gardin 6.2.2015 Valmistaudu peliin, keskity omaan pelaamiseesi Porin Narukerä Markku Gardin 6.2.2015 Mentaaliharjoittelun perusta (hyvä tietää) Aivot ohjaavat - hermojärjestelmät, hormonit ja lihakset toimeenpanevat Omat

Lisätiedot

Palaute joukkueen toiminnasta

Palaute joukkueen toiminnasta Pelikirja Vanhemmille Toimintakausi 2017-2018 Vanhemmat: SÄÄNNÖT VANHEMMILLE - Huolehtivat, että pelaajat ilmoittautuvat tapahtumiin nimenhuudossa https://nimenhuuto.com/ - Huolehtivat, että pelaajilla

Lisätiedot

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan.

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Tunteet voivat olla miellyttäviä tai epämiellyttäviä ja ne muuttuvat ja vaihtuvat.

Lisätiedot

Vähintään 2 tuntia päivässä. Vanhempainilta

Vähintään 2 tuntia päivässä. Vanhempainilta Vähintään 2 tuntia päivässä Vanhempainilta Silmät auki ja menoksi Tutkimukset osoittavat, että valtaosa lapsista liikkuu vähemmän, mitä heidän tasapainoinen kehityksensä edellyttää ja vähemmän, mitä vanhemmat

Lisätiedot

Harjoitussuunnitelma viikko 6 Pallo haltuun II

Harjoitussuunnitelma viikko 6 Pallo haltuun II Harjoitussuunnitelma viikko 6 Pallo haltuun II = Pelikenttä = Keiloilla rajattu alue = Pelaaja = Maalivahti = Valmentaja = Pallo = Liike pallon kanssa = Liike ilman palloa = Syöttö tai potku Harjoituskerran

Lisätiedot

NUORTEN VALMENTAJAPÄIVÄT

NUORTEN VALMENTAJAPÄIVÄT NUORTEN VALMENTAJAPÄIVÄT 13.3.093 VIERUMÄKI Markku Kanerva Pelaajan kehittämismalli Tekninen Taktinen Fyysinen Psyykkinen 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 Oppimisympäristö Elämäntapa Opettaminen Käytäntöön

Lisätiedot

Kentän ja maalien koko

Kentän ja maalien koko Kenelle? Alle 10-vuotiaille pojille ja tytöille Mitä? Käsipalloa sovelletuin säännöin: normaalia pienempi kenttä, maalit sekä pehmeä, kuminen pallo. Kentällä 5 (4 + 1) pelaajaa. Voidaan pelata sekajoukkuein,

Lisätiedot

NUKKUMAANMENO. kuvat: Ilona Vestu 1

NUKKUMAANMENO. kuvat: Ilona Vestu 1 kuvat: Ilona Vestu 1 NUKKUMAANMENO Nukkumaanmenoaika voi olla perheille useista eri syistä vaikeaa. Vanhempana on hyvä miettiä, mitä nämä syyt voivat olla ja mitä lapsi tilanteesta ajattelee. En tykkää

Lisätiedot

Harjoitussuunnitelma viikko 11 Pysähtyminen ja liikkeelle lähtö I

Harjoitussuunnitelma viikko 11 Pysähtyminen ja liikkeelle lähtö I Harjoitussuunnitelma viikko 11 Pysähtyminen ja liikkeelle lähtö I = Pelikenttä = Keiloilla rajattu alue = Pelaaja = Maalivahti = Valmentaja = Pallo = Liike pallon kanssa = Liike ilman palloa = Syöttö tai

Lisätiedot

Toiminnan järjestäminen JyPK:n juniorijoukkueissa. 5v5 joukkueet (6-9v)

Toiminnan järjestäminen JyPK:n juniorijoukkueissa. 5v5 joukkueet (6-9v) Toiminnan järjestäminen JyPK:n juniorijoukkueissa 5v5 joukkueet (6-9v) Lähtökohdat toiminnan järjestämiselle Lasten valmennus JyPK:ssa on pitkäjänteistä kja suunnitelmallista toimintaa perusasioiden kautta

Lisätiedot

MILLAINEN MINÄ OLEN?

MILLAINEN MINÄ OLEN? MILLAINEN MINÄ OLEN? hidas vilkas reipas voimakas tahtoinen keskitty mätön herkkä iloinen rohkea LAPSEN VALOKUVA tyytyväi nen sinnikäs utelias Toimintavuosi - omatoi minen ujo kärsiväl linen toiset huomioonott

Lisätiedot

Toiminnan järjestäminen JyPK:n juniorijoukkueissa 8v8 joukkueet (10-13v)

Toiminnan järjestäminen JyPK:n juniorijoukkueissa 8v8 joukkueet (10-13v) Toiminnan järjestäminen JyPK:n juniorijoukkueissa 8v8 joukkueet (10-13v) E10-D13 ikäluokkien valmennus JyPK:ssa JyPK:ssa valmennus on valmennuslinjan ohjaama prosessi perusasioiden kautta kohti joukkueena

Lisätiedot

SPL Tampere haavikatsastukset syys-lokakuu 2014 tytöt ja pojat 2002, 2003

SPL Tampere haavikatsastukset syys-lokakuu 2014 tytöt ja pojat 2002, 2003 SPL Tampere haavikatsastukset syys-lokakuu 2014 tytöt ja pojat 2002, 2003 SPL Tampere, haavitoiminta Painopistealueet Kaikilla Havainnointi (pää pyörii, löydä tila, ennakoi seuraava tilanne) Tilanteenvaihto

Lisätiedot

Henkilökohtaiset lajitaidot:

Henkilökohtaiset lajitaidot: Henkilökohtaiset lajitaidot: F-tytöt (1-2 luokkalaiset) mailaote ja kätisyys pallon kuljettaminen syöttäminen E-tytöt (3-4 luokkalaiset) peliasennon hallitseminen pallon kuljettaminen juosten laukaisemisen

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN NIMI

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN NIMI LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN NIMI LIIMAA TÄHÄN OMA KUVASI LAPSEN VASU TAIKATAKIN ARKIPUHE IHMISEKSI KASVAMISESTA Kun kasvaa ihmiseksi täytyy kokeilla, onko peltisiivet kalalokeilla ja minkälaisin

Lisätiedot

Nuoren itsetunnon vahvistaminen

Nuoren itsetunnon vahvistaminen Nuoren itsetunnon vahvistaminen Eväitä vanhemmuuteen 24.10.2013 Tuulevi Larri Psyk.sh, työnohjaaja Kriisi-ja perhetyöntekijä SPR, Nuorten Turvatalo Mitä itsetunto oikein onkaan Pieni katsaus tunnetaitoihin

Lisätiedot

TEMPPUILIJAN SUORITUSKORTTI

TEMPPUILIJAN SUORITUSKORTTI TEMPPUILIJAN SUORITUSKORTTI BOING-temppuradalle on suunniteltu kahdeksan erilaista temppua, joista radan järjestäjä on valinnut osan BOING-temppurataan. Suorituspaikkojen ohjeet saat suorituspaikoilta

Lisätiedot

ALAKOULUSTA YLÄKOULUUN. Mitä nivelvaiheen aikana tapahtuu 2/2

ALAKOULUSTA YLÄKOULUUN. Mitä nivelvaiheen aikana tapahtuu 2/2 ALAKOULUSTA YLÄKOULUUN Mitä nivelvaiheen aikana tapahtuu 2/2 TULEVAN SEISKALUOKKALAISEN MUISTILISTA Minun on annettava itselleni aikaa tutustua uuteen koulurakennukseen, koulukavereihin ja opettajiin.

Lisätiedot

NappulaKlubin kotiläksypaketti (yhteensä 60 osaa)

NappulaKlubin kotiläksypaketti (yhteensä 60 osaa) NappulaKlubin kotiläksypaketti (yhteensä 60 osaa) DRIBBLING (5 kpl) Dribbling 1 A. Leipomiset sisäsyrjillä: paikallaan, eteenpäin, taaksepäin, ympäri B. Jalkapohjat pallon päälle: paikallaan, eteenpäin,

Lisätiedot

KAUSISUUNNITELMA 2012-2013

KAUSISUUNNITELMA 2012-2013 FCFJ T03-05 KAUSISUUNNITELMA 2012-2013 Yleiset Vastuuvalmentaja: Kriba Karlsson Joukkuejohtaja: Tiina Rahkonen Valmentajia: Tom Nyman Krisse Tanila-Pellikka (Janne, Petteri, Jouko, Pale) Rahastonhoitaja:

Lisätiedot

pyöräile keinu kiipeile kokeile innostu hallitse!

pyöräile keinu kiipeile kokeile innostu hallitse! pyöräile keinu kiipeile kokeile innostu hallitse! LUKIJALLE Varhaislapsuus on kallisarvoista oppimisen ja kehityksen aikaa. Lapsi oppii leikkimällä, liikkumalla, peuhaamalla, tutkimalla ja kokeilemalla.

Lisätiedot

FORTUM TUTOR Peli-iloa koko perheelle Jalkapallojuniorin vanhemman opas 20.6.2012

FORTUM TUTOR Peli-iloa koko perheelle Jalkapallojuniorin vanhemman opas 20.6.2012 FORTUM TUTOR Peli-iloa koko perheelle Jalkapallojuniorin vanhemman opas Fortum Tutor ohjelma Fortumin ja Suomen Palloliiton vuonna 2009 aloittama valtakunnallinen ohjelma Kohderyhmänä erityisesti alle

Lisätiedot

Valmennussuunnitelma. Kolarin Kontio

Valmennussuunnitelma. Kolarin Kontio Valmennussuunnitelma Kolarin Kontio Kolarin Kontion junioreiden valmennussuunnitelma Tämä valmennussuunnitelma määrittelee suuntaviivat Kolarin Kontion juniorivalmennukselle ikäluokittain. Tavoitteena

Lisätiedot

Harjoitussuunnitelma viikko 5 Pallo haltuun I

Harjoitussuunnitelma viikko 5 Pallo haltuun I Harjoitussuunnitelma viikko 5 Pallo haltuun I = Pelikenttä = Keiloilla rajattu alue = Pelaaja = Maalivahti = Valmentaja = Pallo = Liike pallon kanssa = Liike ilman palloa = Syöttö tai potku Harjoituskerran

Lisätiedot

Potkutekniikka: vinkkejä 1. N. 45 asteen vauhti, potkaiseva jalka 45 kulmassa (varpaat eivät osoita suoraan maahan) 2. Tukijalka jättää tilaa potkaisevalle jalalle. Tukijalka on lähes pallon tasalla. 3.

Lisätiedot

Pelinopettaminen. Juniori KalPa ry PELAAMINEN PELAAMISTA TUKEVAT LAJITEKNIIKAT

Pelinopettaminen. Juniori KalPa ry PELAAMINEN PELAAMISTA TUKEVAT LAJITEKNIIKAT Pelinopettaminen Juniori KalPa ry PELAAMINEN PELAAMISTA TUKEVAT LAJITEKNIIKAT 2 TAVOITTEET ERI PELITILANTEISSA HYÖKKÄYSTILANTEET PUOLUSTUSTILANTEET 1. Maalinteko 1. Maalinesto 2. Tilan voittaminen 2. Riisto

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Peli-idea puolustuspeli. Hyökkäysalueella puolustaminen (muoto)

Peli-idea puolustuspeli. Hyökkäysalueella puolustaminen (muoto) Peli-idea puolustuspeli Hyökkäysalueella puolustaminen (muoto). - Jätä hieman vapaaksi vastustajan puolustuslinjan pelaajia, houkuttele syöttämään, prässää nopeasti ja samanaikaisesti! Peli-idea puolustuspeli.

Lisätiedot

Harjoitussuunnitelma viikko 15 Sisäsyrjäpotku I

Harjoitussuunnitelma viikko 15 Sisäsyrjäpotku I Harjoitussuunnitelma viikko 15 Sisäsyrjäpotku I = Pelikenttä = Keiloilla rajattu alue = Pelaaja = Maalivahti = Valmentaja = Pallo = Liike pallon kanssa = Liike ilman palloa = Syöttö tai potku = Keila Harjoituskerran

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 3-5 v.

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 3-5 v. LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 3-5 v. Lapsen omakuva (piirustus tai valokuva) Nimeni: Syntymäaikani: Päivähoitopaikka: alkoi: päättyi: MINÄ OLEN TÄLLAINEN 1 Sivu täytetään yhdessä lapsen kanssa kotona

Lisätiedot

Tavallisen ihmisen merkitys lastensuojelussa? Pienillä teoilla suuri merkitys!

Tavallisen ihmisen merkitys lastensuojelussa? Pienillä teoilla suuri merkitys! Tavallisen ihmisen merkitys lastensuojelussa? Pienillä teoilla suuri merkitys! Samin teesit Vapaaehtoistoiminnan periaatteet Polku Akateemiset, kauniit ja rohkeat Kehittäminen vs. byrokratia Kiitos! Tukihenkilöiden

Lisätiedot

SEURA. Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? RYHMÄ YKSILÖ YHTEISÖLLISYYS HARJOITTELEMINEN YKSILÖLLISYYS KILPAILEMINEN OHJAAMINEN VIESTINTÄ

SEURA. Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? RYHMÄ YKSILÖ YHTEISÖLLISYYS HARJOITTELEMINEN YKSILÖLLISYYS KILPAILEMINEN OHJAAMINEN VIESTINTÄ Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? SEURA YHTEISÖLLISYYS JA YKSILÖLLISYYS RYHMÄ YKSILÖ HARJOITTELEMINEN JA KILPAILEMINEN Omien motiivien mukaista kasvua ja kehitystä tukevaa toimintaa VIESTINTÄ

Lisätiedot

Harjoitussuunnitelma viikko 14 Potkaiseminen II

Harjoitussuunnitelma viikko 14 Potkaiseminen II Harjoitussuunnitelma viikko 14 Potkaiseminen II = Pelikenttä = Keiloilla rajattu alue = Pelaaja = Maalivahti = Valmentaja = Pallo = Liike pallon kanssa = Liike ilman palloa = Syöttö tai potku Harjoituskerralla

Lisätiedot

Arvot ja visio. KuPS ry Kuopion Palloseura ry

Arvot ja visio. KuPS ry Kuopion Palloseura ry Arvot ja visio KuPS ry Kuopion Palloseura ry 1 Sisällys ARVOT... 2 Suvaitsevaisuus... 2 Urheilullisuus ja terveet elämäntavat... 2 Tavoitteellisuus... 2 VISIO... 2 KUPS RY:N KYMMENEN KELTAISTA LUPAUSTA...

Lisätiedot

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011 1 Sisällysluettelo Metsolan päiväkoti......3 Toiminta-ajatus...4 Lapsikäsitys...4 Arvopohja...4 Toiminnan toteuttaminen..5 Ohjattu toiminta.6 Erityinen

Lisätiedot

Murrosikäisen kehitys

Murrosikäisen kehitys Murrosikäisen kehitys EVÄITÄ VANHEMMUUTEN -ilta 1.10.2013 Luento- ja keskustelutilaisuus nuorten vanhemmille Psykologi Maija Karakorpi VSSHP/Raision nuorisopsykiatrian poliklinikka Nuori ei ole iso lapsi

Lisätiedot

1. Kentän Kuningas. Pallon hallinta, kuljettaminen ja suojaaminen

1. Kentän Kuningas. Pallon hallinta, kuljettaminen ja suojaaminen 1. Kentän Kuningas Pallon hallinta, kuljettaminen ja suojaaminen Toimintamuoto: Pelit ja leikit Kesto väh: 10 min Liikuntataidot: Juokseminen, kuljettaminen, koukistaminen-ojentaminen, pallonhallinta maassa/ilmassa,

Lisätiedot

FC ESPOO. Pelitavan pääpiirteet 9v9

FC ESPOO. Pelitavan pääpiirteet 9v9 FC ESPOO Pelitavan pääpiirteet 9v9 ISO KUVA: - Rohkea: Pelaaja uskaltaa käyttää taitojaan joka osa-alueella - Liikkuva: Pelaajan liikkuminen on monipuolista ja nopeaa - Taitava: Pelaajalla on perustaidot

Lisätiedot

Kuvaa ei voi näyttää. EBT C04-05 R1 OHEISHARJOITTELUSTA JA OHJEITA KAUDELLE

Kuvaa ei voi näyttää. EBT C04-05 R1 OHEISHARJOITTELUSTA JA OHJEITA KAUDELLE Kuvaa ei voi näyttää. EBT C04-05 R1 OHEISHARJOITTELUSTA JA OHJEITA KAUDELLE 2017-2018 OHEISHARJOITTELU NS FYSIIKKATREENIT OHEISHARJOITTELU PIDETÄÄN AINA SALITREENIEN OHESSA SE ON OLENNAINEN OSA TAVOITTEELLISTA

Lisätiedot

AC Kajaani valmennuslinja 2017

AC Kajaani valmennuslinja 2017 ACK pelitapa-oppaassa kerrotaan selkeästi millaista jalkapalloa ACK:ssa halutaan pelata! Pelitapa pyritään valitsemaan asetettujen tavoitteiden mukaan; junioreissa tavoitteet ovat pelaajakehityksessä ja

Lisätiedot

Vaasan Sportin Juniorit Pelaajapolku

Vaasan Sportin Juniorit Pelaajapolku Vaasan Sportin Juniorit Pelaajapolku 1 Yleistä Seuran urheilutoiminnasta vastaa valmennuspäällikkö yhteistyössä vastuuvalmentajien kanssa Seuran joukkueet pelaavat SJL:n sarjoissa ja noudattavat liiton

Lisätiedot

Harjoitussuunnitelma viikko 18 Kärkipotku II

Harjoitussuunnitelma viikko 18 Kärkipotku II Harjoitussuunnitelma viikko 18 Kärkipotku II = Pelikenttä = Keiloilla rajattu alue = Pelaaja = Maalivahti = Valmentaja = Pallo = Liike pallon kanssa = Liike ilman palloa = Syöttö tai potku = Keila Harjoituskerralla

Lisätiedot

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9. Monikkoperheet kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.2014 Monikkoraskauksien lukumäärät Tilasto vuonna 2012 794

Lisätiedot

F8-F9 5 v 5 ANNA PELAAJAN RATKAISTA! Harjoittele pelaamalla, vältät jonoja. Innosta pihapeleihin ja omatoimiseen harjoitteluun.

F8-F9 5 v 5 ANNA PELAAJAN RATKAISTA! Harjoittele pelaamalla, vältät jonoja. Innosta pihapeleihin ja omatoimiseen harjoitteluun. GBK 6-11 v lasten valmennuslinja perustuu SPL:n valmennuslinjaan, seuran valmentajien näkemyksiin ja kokemuksiin sekä käytettävissä oleviin olosuhteisiin ja resursseihin. SPL VALMENNUSLINJA Toiminnan painopisteet

Lisätiedot

Voit lisätä tähän oman yksikkösi kuvan! Pateniemen päiväkodin toimintasuunnitelma

Voit lisätä tähän oman yksikkösi kuvan! Pateniemen päiväkodin toimintasuunnitelma Voit lisätä tähän oman yksikkösi kuvan! Pateniemen päiväkodin toimintasuunnitelma 2018-2019 Toimintakulttuuri Toimimme sallivasti ja sensitiivisesti lasten kanssa yhdessä asioita tehden. Olemme lapsille

Lisätiedot

Toiminnan järjestäminen JyPK:n juniorijoukkueissa. 8v8 joukkueet (10-13v)

Toiminnan järjestäminen JyPK:n juniorijoukkueissa. 8v8 joukkueet (10-13v) Toiminnan järjestäminen JyPK:n juniorijoukkueissa 8v8 joukkueet (10-13v) E10-D13 ikäluokkien valmennus JyPK:ssa Lasten valmennus on suunnitelmallinen prosessi perusasioiden kautta kohti joukkueena pelaamisen

Lisätiedot

Rangers Ahmat pojat -04

Rangers Ahmat pojat -04 Rangers Ahmat pojat -04 Vanhempainkokous 17.5.2016 Agenda Joukkueen nopea tilanne katsaus ja suunnitelma kaudelle 2016-2017 Ensi kauden valmennuskuviot Kesävuorot ja harjoittelu Miten edetään? Ahmat kaudella

Lisätiedot

Nokian Palloseura. Joukkueiden yhtenäiset säännöt ja periaatteet

Nokian Palloseura. Joukkueiden yhtenäiset säännöt ja periaatteet Nokian Palloseura Joukkueiden yhtenäiset säännöt ja periaatteet Mistä on kyse Jokainen seuran pelaaja ja toimihenkilö edustaa oman itsensä lisäksi mitä suuremmissa määrin seuraa ja ikäluokkaa. Pelaajilta

Lisätiedot

Urheilutoimintalinjaus. Valmennuspäällikkö Niklas Lundman

Urheilutoimintalinjaus. Valmennuspäällikkö Niklas Lundman Urheilutoimintalinjaus Valmennuspäällikkö Niklas Lundman Urheilutoimintalinjaus 2009-2010 Kaarinan Kiekko-Pojat Kaarinan Kiekko-Pojat on Kaarinalainen jääkiekon kasvattajaseura, joka tarjoaa alueen lapsille

Lisätiedot

EVU Ikävuodet / Teema Luistelu koulu 3-6v G-Juniori F-Juniori E-Juniori

EVU Ikävuodet / Teema Luistelu koulu 3-6v G-Juniori F-Juniori E-Juniori EVU Ikävuodet / Teema Luistelu koulu 3-6v G-Juniori F-Juniori E-Juniori Urheilijaprofiili Valmennus Kiekkokoululainen 3-6v - Leijona-kiekkokouluohjaajia - Yksi ohjaaja/6 kiekkokoululaista - SJL:n Leijonakiekkokouluohjelma

Lisätiedot

Toiminnan järjestäminen JyPK:n juniorijoukkueissa. 5v5 joukkueet (6-9v)

Toiminnan järjestäminen JyPK:n juniorijoukkueissa. 5v5 joukkueet (6-9v) Toiminnan järjestäminen JyPK:n juniorijoukkueissa 5v5 joukkueet (6-9v) Lähtökohdat toiminnan järjestämiselle Lasten valmennus on johdonmukainen prosessi, jossa edetään perusasioiden kautta kohti joukkueena

Lisätiedot

suhteessa suosituksiin?

suhteessa suosituksiin? Nuori Suomi liikunnasta syrjäytyneet asiantuntijaryhmä tij - työkokous k 1.12.200912 2009 Vantaa Miten lapset ja nuoret liikkuvat suhteessa suosituksiin? Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES-tutkimuskeskus

Lisätiedot

Taustaa GrIFK kyky- ja taitokoulutoiminnalle!

Taustaa GrIFK kyky- ja taitokoulutoiminnalle! Taustaa GrIFK kyky- ja taitokoulutoiminnalle! Tarve kyky- ja taitokoulutoiminnalle on suuri! Pelaajat haluavat oppia enemmän, kokea pätevyyttä, haasteita ja onnistumisia. Vanhemmat haluavat lapsensa oppivan

Lisätiedot

E2-D2. 7.2.2013 Suomen Jääkiekkoliitto / Etunimi Sukunimi 1

E2-D2. 7.2.2013 Suomen Jääkiekkoliitto / Etunimi Sukunimi 1 E2-D2 7.2.2013 Suomen Jääkiekkoliitto / Etunimi Sukunimi 1 MIKÄ E2-D2 OHJELMAN TARKOITUS? Valtakunnallisten painopisteiden vientiä arkeen. Mitä E-D vaiheessa tulisi tehdä, jotta haasteet kansainvälisissä

Lisätiedot