HUITTISTEN KAUPUNGIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HUITTISTEN KAUPUNGIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA"

Transkriptio

1 HUITTISTEN KAUPUNGIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Kasvatus- ja opetuspalvelut Varhaiskasvatus 2014

2 Sisällys 1. Johdanto Varhaiskasvatuksen tehtävät Varhaiskasvatus Huittisissa Huittisten varhaiskasvatuksen arvot Lapsilähtöisyys Turvallisuus Kasvatuskumppanuus Leikki Kiireettömyys Kielen merkitys varhaiskasvatuksessa Varhaiskasvatuksen suunnittelu Suunnittelun vuosikello varhaiskasvatuksessa Oppimisympäristöt Perhepäivähoito Päiväkodit ja ryhmis Varhaiskasvatuksen toteuttaminen Lapselle ominainen tapa toimia Leikkiminen Liikkuminen Taiteellinen kokeminen Tutkiminen Toiminnan sisältöalueet Matemaattinen sisältöalue Luonnontieteellinen sisältöalue Historiallis-yhteiskunnallinen sisältöalue Esteettinen sisältöalue Eettinen sisältöalue Uskonnollis-katsomuksellinen sisältöalue Tuki varhaiskasvatuksessa Eri kieli- ja kulttuuritaustaiset lapset varhaiskasvatuksessa Arviointi ja kehittäminen

3 1. Johdanto Varhaiskasvatussuunnitelmassa määritellään Huittisten kaupungin varhaiskasvatuspalvelujen toiminta-ajatus, keskeiset arvot ja tavoitteet. Huittisten varhaiskasvatussuunnitelman lähtökohtana ovat valtakunnalliset varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja sen tekemisessä on huomioitu kaupunkimme linjaukset, strategiat ja tavoitteet. Varhaiskasvatussuunnitelma on kunnallisen varhaiskasvatuksen ohjauksen väline ja keskeinen henkilöstön työväline. Lisäksi suunnitelma on oleellinen osa kaupunkimme ja päivähoitoyksikköjen laadunhallintaa, jonka tavoitteena on arvioida ja kehittää toimintaa monipuolisesti. Huittisten kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmaa (VASU) on työstänyt työryhmä, johon ovat kuuluneet Päivi Harju, Heidi Kotila (Huvikummun päiväkoti), Niina Kulkki, Hanna-Leena Lievola (Huhkolan päiväkoti), Päivi Mäkelä, Mirva Törmälä (Kuninkaisten päiväkoti), Marianna Polo (Vampulan päiväkoti), Johanna Jalava, Anu Suontausta (perhepäivähoito), Elisa Lehtinen (varhaiskasvatuksen erityisopettaja) ja Miia Mynttinen (varhaiskasvatusjohtaja). Työryhmän jäsenet kiittävät työtiimejään ja yhteistyötahojaan kommenteista ja avusta suunnitelman työstämisessä. Lapsi, joka saa hellyyttä, oppii rakastamaan. Lapsi, jota rohkaistaan, oppii luottamaan itseensä. Lapsi, jota kiitetään, oppii olemaan kiitollinen. Lapsi, joka näkee annettavan omasta muille, oppii olemaan huomaavainen. Lapsi, joka saa tietoa, oppii tuntemaan viisauden. Lapsi, joka elää onnellisena, löytää rakkauden. - Ronald Russell - 3

4 2. Varhaiskasvatuksen tehtävät Varhaiskasvatus on suunnitelmallista ja tavoitteellista toimintaa, jonka tehtävänä on edistää lasten tasapainoista kasvua, kehitystä ja oppimista. Perheiden ja kasvattajien yhteinen kasvatustehtävä muodostaa lapsen kannalta mielekkään kokonaisuuden. Tähän tarvitaan vanhempien ja varhaiskasvatuksen työntekijöiden kasvatuskumppanuutta. Varhaiskasvatus on hoidon, kasvatuksen ja opetuksen yhdessä muodostama kokonaisuus. Nämä varhaiskasvatuksen ulottuvuudet painottuvat eri tavoin eri-ikäisillä lapsilla ja niiden merkitys vaihtelee myös erilaisissa tilanteissa. Mitä pienempi lapsi on, sitä suurempi osa kasvattajan ja lapsen vuorovaikutuksesta tapahtuu hoitotilanteissa. Lapsen ja aikuisen välille syntyvillä vuorovaikutustilanteilla on merkitystä sekä lapsen yleiselle hyvinvoinnille että oppimiselle. Hyvällä hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuudella voidaan edistää lapsen myönteisen minäkäsityksen, ilmaisuja vuorovaikutustaitojen sekä ajattelun kehittymistä. Lapsen päivä muodostuu erilaisista arkeen liittyvistä säännöllisesti toistuvista tilanteista, jotka ovat selkeän, mutta tarvittaessa joustavan päivärytmin perusta. Lapsen päivärytmi kuvin esitettynä Kasvun ja oppimisen hetkiä syntyy päivittäisissä hoito- ja muissa vuorovaikutustilanteissa, tehtäessä lasten kanssa arjen pieniä työtehtäviä sekä tietysti leikin ja muun lapselle ominaisen toiminnan aikana. Kasvattajat tuovat lapsen päivän eri vaiheisiin kasvatuksen ja opetuksen ulottuvuuden. Varhaiskasvatuksen keskeinen voimavara on ammattitaitoinen henkilöstö. Laadukkaan varhaiskasvatuksen kannalta on olennaista, että koko kasvatusyhteisöllä ja jokaisella yksittäisellä kasvattajalla on vahva ammatillinen osaaminen ja -tietoisuus. Lähtökohtana on kasvatustieteelliseen, erityisesti varhaiskasvatukselliseen, mutta myös laaja-alaiseen, monitieteiseen tietoon ja tutkimukseen sekä pedagogisten menetelmien hallintaan perustuva kokonaisvaltainen näkemys lasten kasvusta, kehityksestä ja oppimisesta. 4

5 3. Varhaiskasvatus Huittisissa Varhaiskasvatusta järjestetään valtakunnallisten linjausten mukaisesti varhaiskasvatuspalveluissa, joista keskeisimpiä ovat päiväkotitoiminta, ryhmäperhepäivä- ja perhepäivähoito. Varhaiskasvatuspalveluja tuottavat kunnat, järjestöt, yksityiset palveluntuottajat ja seurakunnat. Esiopetus on vuotta ennen oppivelvollisuuden alkamista tarjottavaa esiopetussuunnitelmaan perustuvaa opetusta ja kasvatusta. Varhaiskasvatus, esiopetus osana varhaiskasvatusta ja perusopetus muodostavat lapsen kehityksen kannalta johdonmukaisesti etenevän jatkumon. Huittisten kaupunki järjestää varhaiskasvatusta päiväkodeissa, ryhmäperhepäiväkodissa ja perhepäivähoidossa. Päivähoito-oikeus alkaa vanhempainrahakauden päätyttyä ja jatkuu siihen asti, kunnes lapsi siirtyy perusopetukseen (toimintakauden loppuun asti). Lapselle voidaan vaihtoehtoisesti valita kunnallinen päivähoitopaikka (päiväkoti, ryhmäperhepäivähoito, perhepäivähoitaja) yksityinen päivähoito Kelan maksama lasten kotihoidon tuki Muihin varhaiskasvatuspalveluihin kuuluvat vuoropäivähoito (tarvittaessa aamu-, ilta- ja viikonloppuhoitoa) varhaiserityiskasvatus eri kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluvien lasten varhaiskasvatus 5

6 4. Huittisten varhaiskasvatuksen arvot LAPSILÄHTÖISYYS - Yksilöllisyys - Lapsen osallisuus - Lapsen näkeminen, kuuleminen TURVALLISUUS - Fyysinen - Psyykkinen - Sosioemotionaalinen KASVATUSKUMPPANUUS - Keskustelut vanhempien kanssa (mm. vasu, päivittäiset kohtaamiset) - Luottamus, tasavertaisuus ja toisen kunnioittaminen - Vaitiolovelvollisuus LEIKKI - Oppiminen - Monipuolisuus - Luovuus, kiireettömyys - Lapsen mielipiteen huomioiminen KIIREETTÖMYYS - Myönteinen ilmapiiri - Pienryhmätoiminta - Lapsen tarpeisiin vastaaminen - Aikuisen ja lapsen välinen vuorovaikutus Jokainen henkilökunnasta sitoutuu aktiivisesti noudattamaan näitä arvoja ja niiden toteutumista. 4.1 Lapsilähtöisyys Lapsilähtöinen kasvatus on merkittävä voimavaratekijä lapsen elämässä. Lapsen oppimisessa ja kehityksessä korostuu hänen aktiivisuutensa, elämyksellisyytensä, toiminnallisuutensa ja leikki. Tavoitteena on suojella, vahvistaa ja tukea lasta. Lapsi saa onnistumisen kokemuksia ja kiitosta. Lapsella on lupa kokeilla ja epäonnistua, eikä hänen tarvitse pelätä arvostelua tai nolatuksi tulemista. Aikuisen tehtävänä on herättää lapsissa uusia kiinnostuksen kohteita. Lapsilähtöisyys korostaa sitä mitä lapsi jo on eikä sitä mitä hänestä tulee. Pienen lapsen keskeinen kasvuympäristö on koti. Toisen merkittävän kasvuympäristön muodostaa päivähoito. Aikuinen kuuntelee ja ymmärtää lasta sekä pyrkii motivoimaan häntä. Aikuinen käyttää aikaa keskusteluun ja vuorovaikutukseen lapsen kanssa; hän neuvoo, perustelee ja kuuntelee lasta aidosti ja on kiinnostunut siitä mitä lapsi yrittää viestittää. Aikuinen toimii johdonmukaisesti ja asettaa lapselle rajat sekä selvittää lapselle miksi jokin asia on vaarallista tai miksi ei tule toimia tietyllä tavalla. Aikuisen tehtävänä on havainnoida, kuunnella ja tutustua lapsen elämään kokonaisuudessaan ja suunnitella kasvatusympäristö sen mukaiseksi. Lapsen kiinnostuksen kohteet vaihtelevat ja oppimistyylit ovat erilaisia, myös kasvatusprosessien on oltava monipuolisia ja joustavia. Tärkeää on, että lapseen luotetaan ja hänen yksilölliset tarpeensa tulevat täytetyksi. Jokainen lapsi on ainutlaatuinen leikkijä, tutkija ja pohtija, joka oppii parhaiten tekemällä ja toimimalla. Yksilöllinen kasvattaminen onnistuu parhaiten, kun aikuisella on tietoa lapsen kehityksestä, tarpeista ja lapsiryhmän kokemuksista. Tietoa saadaan vanhempien kanssa tehtävällä yhteistyöllä ja havainnoimalla yksittäistä lasta ja lapsiryhmän toimintaa. 6

7 4.2 Turvallisuus Hyvinvoivan lapsen hoitopäivässä otetaan huomioon niin fyysiset, psyykkiset kuin sosioemotionaaliset turvallisuustekijät. Päivähoitoyksikön tilat on suunniteltu niin, että lapsen on turvallista leikkiä ja liikkua. Lapsiryhmässä on riittävä määrä henkilökuntaa huolehtimassa lasten turvallisuudesta. Leikkivälineet sisällä ja ulkona ovat turvallisia ja niiden kunto tarkistetaan säännöllisesti. Huittisten kaupungin jokaiseen päivähoitoyksikköön on laadittu turvallisuussuunnitelma. Henkilökunta tuntee oman yksikkönsä toimintatavat ja turvallisuuteen vaikuttavat säännöt niin sisällä kuin ulkona. Uudet työntekijät sekä opiskelijat perehdytetään myös työskentelemään turvallisuussuunnitelman mukaisesti. Henkilökunnalla on tarvittavat ensiaputaidot, joita päivitetään säännöllisesti. Psyykkinen turvallisuus perustuu luottamukselliseen hoitosuhteeseen aikuisen ja lapsen välillä. Lapsen toiveita ja tarpeita kuunnellaan ja hänet huomioidaan ryhmän jäsenenä. Aikuinen on läsnä lasten arjessa ja huomioi lapsen läheisyyden tarpeen esimerkiksi ottamalla lapsen syliin. Aikuinen lohduttaa ja rauhoittaa arjen suruissa ja murheissa sekä iloitsee ja riemuitsee lapsen rinnalla. Lasta autetaan päivittäisissä toimissa ja tuetaan lapsen omatoimisuutta ikätason mukaisesti. Lapsen psyykkiseen hyvinvointiin vaikuttaa henkilökunnan luoma myönteinen ilmapiiri. Sosioemotionaalisia taitoja harjoittelemalla lapset oppivat kunnioittamaan aikuisia ja kaikkia ryhmän jäseniä. Lapsia ohjataan hyviin käytöstapoihin arjen eri tilanteissa. Päivähoidossa ennaltaehkäistään kiusaamistilanteita tukemalla lasten positiivisia vuorovaikutussuhteita. Kiusaamiseen puututaan ja tilanteet selvitetään. Lapsia opetetaan tunnistamaan erilaisia tunteita ja rohkaistaan puhumaan niistä sekä tuetaan lapsen tunnesäätelytaitojen kehittymistä. 7

8 4.3 Kasvatuskumppanuus Yhteistyötä ja kasvatuskumppanuutta toteutetaan päivittäisissä kohtaamisissa lapsen tuonti- ja hakutilanteissa sekä varhaiskasvatussuunnitelmaa laatiessa. Vanhempainilloissa perheet saavat yleistä tietoa päivähoidosta ja päivähoitoyksikön toiminnasta. Lapsen aloittaessa uudessa päivähoitopaikassa käydään ensimmäisenä huoltajien kanssa keskustelu, johon osallistuvat huoltajat sekä lapsen tulevan ryhmän aikuinen. Lapsen varhaiskasvatussopimus ja -suunnitelma (VASU) laaditaan huoltajien kanssa syksyn aikana ja sitä päivitetään vuosittain. Esiopetuksen alettua tehdään yhteistyössä huoltajien kanssa lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma. Vanhempi on lapsensa asiantuntija ja päivähoidon henkilöstö puolestaan ammatillinen yhteistyökumppani. Yhdessä keskustellen ja tietoa jakaen pyritään lapsen parhaaseen. Perheet kohdataan yksilöllisesti, perheen arvoja kunnioitetaan ja perheitä kohdellaan tasa-arvoisesti. Yhteistyö perustuu luottamukseen, tasavertaisuuteen ja toisen kunnioittamiseen. Kasvatuskumppanuus antaa voimaa sekä positiivista palautetta niin lapsille kuin aikuisille. Kasvatuskumppanuuden yhtenä tavoitteena on myös, että lapsen mahdollinen tuen tarve huomataan ja tunnistetaan mahdollisimman varhain. Tuolloin laaditaan yhteinen tehostetun tuen suunnitelma lapsen kasvun ja kehityksen tukemiseksi yhteistyössä lapsen huoltajien kanssa liitteeksi lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan. Yhteistyötä tehdään myös monialaisesti esim. neuvolan kanssa. Asiakkaiden kanssa käydyt keskustelut ja asiakasta sekä hänen perhettään koskevat asiat ja asiakirjat ovat vaitiolovelvollisuuden piirissä ja salassa pidettäviä (AsiakasL 15 Vaitiolovelvollisuus, 24 julkisuuslaki). Lapsen siirtyessä Huittisten kaupungissa päivähoitopaikasta toiseen hänelle laaditut varhaiskasvatussuunnitelmat toimitetaan uuteen hoitopaikkaan. Lasta koskevan tiedon siirtyessä päivähoidosta eri yhteistyötahoille pyydetään huoltajalta lupa tiedonsiirtoon. Lapsen päivähoitosuhteen päättyessä hänelle laaditut varhaiskasvatussuunnitelmat annetaan kotiin. Kasvatuskumppanuudessa etsitään yhteistä ymmärrystä lapsesta ja hänen tarpeistaan. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelmat ovat lapsuutta arvostavia ja lasta kannattelevia positiivisia työvälineitä, joissa lapsi, huoltajat ja kasvattajayhteisö yhteistyössä tukevat lapsen kasvua, kehitystä ja oppimista. Lapsen varhaiskasvatuksen suunnitelman tavoitteena on ohjata ja kehittää kasvattajien pedagogista työtä ja ammatillisuutta sekä tukea huoltajia kasvatustehtävässä. 8

9 4.4 Leikki Leikki on lasten keskinäistä, päivittäistä toimintaa. Leikki on oleellinen osa lapsen kehitystä ja hedelmällinen tapa oppia uusia asioita. Leikkiessään lapsi tuo ilmi omia kokemuksiaan, työstää uusia käsitteitä ja oppimaansa ainesta ajattelunsa välineeksi. Hän harjoittelee ajattelun, ongelmanratkaisun ja itsesäätelyn taitoja. Leikki vahvistaa lapsen itsetuntoa sekä aktivoi sisäistä luovuutta. Leikki kasvattaa lapsen luottamusta itseensä ja omiin kykyihinsä, sillä leikeissä voi harjoitella erilaisia taitoja ilman epäonnistumisen pelkoa. Lapsen iloitessa ja nauttiessa yhteisleikistä hänen vuorovaikutus- ja sosiaaliset taitonsa kehittyvät. Lisäksi hän oppii ratkaisemaan pulmatilanteita luovan ajattelun kautta. Myös emotionaaliset, motoriset ja kognitiiviset taidot kehittyvät leikissä. Lapsen leikki on spontaania. Omaehtoiselle ja vapaalle leikille tulee järjestää riittävästi aikaa. Leikille mahdollistetaan monipuolinen ja virikkeellinen ympäristö, ja lelujen vaihtelevuus. Keskeistä on aikuisen ja lasten välinen vuorovaikutus sekä kiireettömyys ja myönteinen, rohkaiseva ilmapiiri. Tarvittaessa aikuinen rikastuttaa leikin sisältöä huomioiden lapsen ikätason kannustaen ja havainnoiden lapsen leikkiä. Leikeissä vallitsee leikin riemu ja toiminnan ilo! Nukkemaisen nukkevellin nukkevauvalleni keitän. Nukensuukoin häntä hellin, nukenpeittoon käärin, peitän. Täytän pienen nukenkipon, siitä nukkemaidon annan. Puen päähän nukenpipon, ulos nukenvaunuun kannan. - Kaarina Helakisa - 9

10 4.5 Kiireettömyys Lapsella on oikeus kokea rauhaa, olla lapsi ilman kasvamisen paineita ja olla suojeltuna hänelle haitallisilta asioilta. Kiireettömyys lähtee aikuisesta ja sen huomaamiseen tarvitaan herkkyyttä havainnoida tilanteita. Kiireettömyyttä tuo toiminnan rauhoittaminen ja pienryhmät, joissa voi keskittyä yksilöllisemmin lasten kuulemiseen ja kohtaamiseen. Toimintaympäristön pysyvyys ja ennakoitavuus sekä yhteiset säännöt ja rutiinit luovat rauhallisen ilmapiirin ryhmään. Siirtymätilanteet järjestetään porrastetusti pienissä ryhmissä, mikä lisää lasten ja aikuisten välistä myönteistä vuorovaikutusta. Kiireettömyydessä keskeisiä asioita ovat psyykkinen ja fyysinen läsnäolo, läheisyys, jaettu huomio, vuorovaikutuksen samanaikaisuus, kasvattajan eettinen tietoisuus, tarkka havainnointi ja sensitiivisyys. Kasvattajan tietoisuus toimintansa eettisyydestä tarkoittaa ymmärrystä toiminnan vaikutuksesta ja omien tunnereaktioiden hallitsemista. Kun aikuinen sanoittaa lapselle arjen hankalia tilanteita ja tuntemuksia, se kasvattaa lapsen kykyä empatiaan. Sensitiivisyys on kykyä reagoida lapseen tunnekielellä. Lapsi aistii ja tulkitsee herkästi ympärillään olevaa tunneilmapiiriä ja tunneilmaisua. Hän huomio aikuisen ilmeitä ja elekieltä hakiessaan perustaa rauhoittumiselleen ja luottamukselleen. Lapset kohdataan arjessa aidosti, eletään hetkessä ja ollaan läsnä. 10

11 5. Kielen merkitys varhaiskasvatuksessa Pieni lapsi on alusta lähtien kiinnostunut ympäristöstään. Kielen merkitys on keskeinen, kun lapsi rakentaa kuvaa ympäröivästä maailmasta ja paikastaan siinä. Kieli tukee lapsen sekä ajattelutoimintojen että kommunikaation kehitystä sanojen merkitysten välittäjänä. Kielen tehtävä ajattelutoimintojen tukena korostuu lapsen kasvaessa, jolloin se liittyy ongelmanratkaisun, loogisen ajattelun ja kuvittelun alueille. Kielen hallintaan liittyvät valmiudet ovat perustana oppimisvalmiuksille. Kielen oppimisessa jäljittelyllä on tärkeä merkitys. Aikuis- ja vertaissuhteissa lapset oppivat kulttuurisia ja sosiaalisia tapoja sekä kommunikaatiomalleja. Aluksi pieni lapsi ilmaisee aikomuksiaan kokonaisvaltaisesti elein, ilmein ja liikkeiden avulla. Pieni lapsi tarvitsee lähelleen kasvattajan, joka tuntee lapsen yksilöllisen tavan kommunikoida. Kasvattaja eläytyy ja reagoi lapsen kontaktialoitteisiin ja näin rohkaisee lapsen halua vuorovaikutukseen. Samalla hän vahvistaa lapsen myönteistä minäkuvaa ja itsensä hyväksymistä. Vähitellen lapsi oppii luokittelemaan asioita käsittein ja ymmärtämään niiden välisiä suhteita. Lapsi oppii kysymään ja vastaamaan. Päivittäiset toimintarutiinit opettavat pienille lapsille eri tilanteisiin liittyvää kieltä. Kielen avulla lapset muotoilevat leikkinsä tarkoitusta, kuvailevat sen etenemistä ja säätelevät suhteitaan. Leikillä ja saduilla on varhaiskasvatuksessa erityinen merkitys lapsen kielen kehitykselle ja maailmankuvan laajenemiselle. Lapsella on luontainen taipumus sanoilla leikittelyyn. Riimittelyt ja hassut merkityksettömät sanat ohjaavat lapsen huomiota merkityksestä kielen muotoon ja harjaannuttavat kielellisen tietoisuuden aluetta. Lapset pitävät tarinoista ja kirjallisuuden eri lajit kuuluvat alusta lähtien pienten lasten maailmaan. Lapsen itsensä keksimät tarinat sekä luova toiminta kasvattajan kertomien satujen ja tarinoiden pohjalta kasvattavat luottamusta omiin kykyihin ja jatkuvaan itsensä ilmaisemiseen. Ne tutustuttavat lasta monipuolisesti ympäröivään maailmaan, kielen rikkauksiin ja harjoittavat kuuntelutaitoja. Kasvattaja ohjaa lapsen havaintoja, opettaa toimintatapoja sekä kuvailee ja selittää tapahtumia. Lapselle tarjotaan malleja kielen ja käsitteiden oppimiseen ja puhetta, jota hän ymmärtää. Lapsi tarvitsee kielen kehitystä tukevan virikkeellisen ja toiminnallisen kasvuympäristön, jossa hän voi havainnoida sekä puhuttua että kirjoitettua kieltä. Lapsen herkkyyttä ja kykyä ymmärtää sanatonta ja symbolista viestintää kunnioitetaan, tuetaan ja vahvistetaan. Lapsi tarvitsee kieltä toiminnassaan ja kieli kehittyy leikkimisen, liikkumisen, tutkimisen sekä taiteellisen kokemisen ja ilmaisemisen myötä. 11

12 Esimerkkejä lapsen kielellisen kehityksen ja vuorovaikutustaitojen tukemisesta: puhumiseen rohkaiseminen asioiden ja esineiden nimeäminen kuvien käyttö (esim. PCS-kuvat), tukiviittomat ohjeen mukaan toimiminen lukeminen/ kuunteleminen (sadut, lorut, riimit) laulaminen erilaiset teatteriesitykset (pöytäteatteri, sorminuket, käsinukke-esitykset) kuva- ja leikkilukeminen keskustelut yhdessä (esim. aamupiirissä) kerronta, sadutus itseilmaisu (lasten omat esitykset) kielellisen tietoisuuden harjoitukset esim. rytmittäminen, tavuttaminen, riimittely kirjoitetun tekstin esilläolo (lasten nimet, viikonpäivät, kuukaudet jne.) 12

13 6. Varhaiskasvatuksen suunnittelu 6.1 Suunnittelun vuosikello varhaiskasvatuksessa Kasvatustyön suunnittelun taustalla ovat varhaiskasvatuksen arvot. Toiminnan suunnittelu lähtee lapsesta ja lapsiryhmästä. Varhaiskasvatuksen ensisijaisena tavoitteena on edistää lasten kokonaisvaltaista hyvinvointia. Lapsi voi hyvin, kun hänellä on hyvät kasvun, oppimisen ja kehittymisen edellytykset. Uusi toimintakausi alkaa, tutustumista Syyskauden toiminnan suunnittelua Vanhempainillat Vasukeskustelut Syys-, loka-, marraskuu Joulu-, tammi-, helmikuu Joulutapahtuma/-juhla Kevätkauden toiminnan suunnittelua Kesä-, heinä-, elokuu Maalis-, huhti-, toukokuu Tutustumiskäynti päivähoitopaikassa Keskustelu huoltajan kanssa lapsesta Yhteinen kevätjuhla/- tapahtuma Toimintavuoden arviointi ERILAISIA SUUNNITELMIA JA NÄKÖKULMIA NIIDEN LAATIMISEEN: Lapsen ja lapsiryhmän kannalta suunnitellaan ryhmäytymiseen, lapsen kuulemiseen, vertaisryhmässä toimimiseen ja pienryhmätoimintaan liittyvät yhteiset käytännöt. Perheen näkökulmasta suunnitellaan aloitus- ja tutustumiskäytäntöjä, lapsen varhaiskasvatussuunnitelman toteutumista ja vanhempien osallisuutta. Työyhteisötasolla sovitaan toimintakulttuurin rakentamisesta, tiimiytymisestä, varhaiskasvatusympäristön suunnittelusta ja arviointikäytännöistä. Kasvattajatiimitasolla suunnitellaan ja sovitaan toiminnan toteuttamisesta ja arvioinnista. 13

14 Toiminnan suunnittelun pohjana on LAPSEN HAVAINNOINTI JA VANHEMPIEN KANSSA LAADITTU LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma tukee lapsen yksilöllistä kasvua, kehitystä ja oppimista eli LAPSEN HYVINVOINTIA. KASVATTAJA Kasvattajan tehtävänä on huolehtia lämminhenkisen, arvostavan ja hyväksyvän ilmapiirin luomisesta Kasvattaja huolehtii lapsen fyysisistä tarpeista Toiminnan suunnittelun pohjana on tieto lapsen kehityksestä ja tuntemus lapsesta yksilönä sekä tuntemus ryhmästä Tavoitteet, menetelmät ja sisällöt perustuvat lasten tarpeisiin Lasten kokemukset, aikaisemmat tiedot ja taidot sekä elämänpiiri ovat merkityksellisiä toiminnan suunnittelun kannalta Lapsiin tutustuminen, lapsen kuuleminen ja havainnoiminen on tärkeää Ohjaus- ja oppimistilanteet ovat arkiseen elämään ja jokapäiväisiin tilanteisiin liittyviä Väljät suunnitelmat antavat tilaa lasten osallisuudelle Kasvattajan vastuulla on turvata lapsille leikkirauha Lasten ryhmäytymisen ja ryhmän toimimisen tukeminen Kasvatuskumppanuus Lapsen tarvitseman varhaisen ja erityisen tuen mahdollistaminen LAPSI Jokainen lapsi on ainutlaatuinen. Jokaisella on oma kulttuuri, tausta ja tarina Lapsen tarpeet huomioidaan Jokainen lapsi kehittyy omaan tahtiin Lapsen luontainen tapa toimia on leikkiminen, liikkuminen, tutkiminen ja itsensä ilmaiseminen Lapsi oppii parhaiten silloin, kun hänen fyysiset tarpeensa tulevat tyydytetyksi ja hän tuntee olonsa turvalliseksi Lapsi oppii tekemällä, kokeilemalla ja toimimalla aktiivisesti Lapsi oppii vähitellen arvioimaan omaa toimintaansa ja oppimistaan VARHAISKASVATUSYMPÄRISTÖ Viihtyisä, hyväksyvä ja levollinen ympäristö, jossa lapsella on turvallisia ihmissuhteita Terveellinen ja turvallinen fyysinen ympäristö Ympäristö järjestetään niin, että lapselle on tarjolla mahdollisuuksia leikkiä, tutkia, liikkua ja ilmaista itseään Ympäristö houkuttelee, haastaa ja kannustaa lasta toimimaan, kokeilemaan ja laajentamaan kokemusmaailmaansa Sosiaalinen ympäristö on merkittävä. Lasten keskinäisille suhteille annetaan aikaa. Myönteisten ihmissuhteiden kehittymistä tuetaan, jotta jokainen lapsi oppii ottamaan huomioon toiset ihmiset ja välittämään heistä. 14

15 6.2 Oppimisympäristöt Perhepäivähoito Perhepäivähoitajan oma koti muodostaa sellaisen fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen toimintaympäristön, jota ei voida irrottaa hoitajan oman perheen ja kodin toiminnoista. Perhepäivähoidon vahvin ominaispiirre on kodinomaisuus, joka syntyy sekä hoitoympäristöstä että toimintatavoista. Toimintatavoissa korostuvat normaalit kodin arkiaskareet ja niihin osallistuminen. Ruokailu (terveellisen ruuan laittaminen), lepo, liikunta, ulkoilu, leikki jne. ovat toimintoja, joiden parissa suurin osa päivän toiminta-ajasta kuluu. Perhepäivähoidossa perushoito ja muu toiminta nivoutuvat yhteen muodostaen päiväjärjestyksen, jossa lapsilla on tilaa ja aikaa myös omaehtoiselle toiminnalle ja leikille. Perhepäivähoidon yksi vahvuus on pieni ryhmäkoko. Perhepäivähoitokodin fyysinen ympäristö koostuu sisä- ja ulkotiloista välineineen sekä luonnonmukaisen ja rakennetun lähiympäristön kuten leikkipuistojen, metsien, kirjaston ym. kokonaisuudesta. Erilaiset lähiympäristöön tehtävät retket laajentavat lapsen kokemuksia ja ovat lapsille elämyksiä. Se, miten tilat on organisoitu ja kuinka monipuolisia materiaaleja ja välineitä lapsille on tarjolla, vaikuttaa merkittävästi siihen, kuinka monipuolisia lasten oppimista ja kasvua tukevia leikkejä ja toimintoja perhepäivähoidossa syntyy. Hyvä perhepäivähoitokoti muuttuu ja kehittyy lapsiryhmän tarpeiden mukaan. Ja hyvä perhepäivähoito tarjoaa lapsille monipuolista ja riittävää toimintaa lapsiryhmän kehitystason ja kiinnostuksen kohteet huomioiden. 15

16 6.2.2 Päiväkodit ja ryhmis HUHKOLAN PÄIVÄKOTI Muonamiehentie 5, Huittinen HUVIKUMMUN PÄIVÄKOTI Räikänmaantie 93, Huittinen Ryhmät: Mustikat Puolukat Mansikat (satelliittiryhmä ) Karpalot (satelliittiryhmä) Ryhmät: Vinksin Vonksin Heikun Keikun Oikun Eikun KUNINKAISTEN PÄIVÄKOTI Selvinkatu 2, Huittinen VAMPULAN PÄIVÄKOTI JA RYHMIS Sallilantie 55, Vampula Ryhmät: Ryhmät: Punaiset Unikot Siniset Esikot Keltaiset (satelliittiryhmä, Selvinkatu 4 C) Sallilan ryhmis (Sallilantie 53 A) Sammun esiopetusryhmä 16

17 Fyysinen oppimisympäristö Päiväkotien fyysiset oppimisympäristöt pitävät sisällään päiväkotien sisä- ja ulkotilat. Jokaisen päiväkodin käytössä on pienryhmätiloja, joita käytetään monipuolisesti päivittäin. Lisäksi käytössä ovat ryhmätilat, eteistilat ja wc-tilat. Päiväkotien pihoilla on kiipeilytelineitä, hiekkalaatikko, leikkimökki, liukumäki ja keinuja. Läheistä luontoa hyödynnetään erilaisissa leikeissä ja metsäretkissä. Läheiset luonnon mäet tarjoavat talvisin pulkkamäen laskumahdollisuuden. Lisäksi hyödynnetään lähikoulujen ja oppilaitosten liikuntatiloja. Kuninkaisten satelliittipäiväkotiryhmä (Keltaiset) tarjoaa vuorohoitoa, joten aukioloajat määräytyvät hoidon tarpeen mukaan. Satelliittiryhmä on avoinna maanantaista sunnuntaihin tarvittaessa. Psyykkinen ja sosiaalinen oppimisympäristö Psyykkinen ja sosiaalinen oppimisympäristö rakentuu Huittisten kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmassa laadittujen arvojen pohjalle. Jokaisessa päiväkodissa painotetaan käytöstapojen harjoittelua sekä vuorovaikutusta aikuisten ja lasten kesken. Päiväkotien arjessa näkyy yhteisöllisyys, kodinomaisuus ja lasta kannustava ilmapiiri. Yhteistyötä tehdään läheisten palvelutalojen ja vanhainkotien kanssa käymällä lapsiryhmän kanssa esiintymässä. Päivittäinen vuorovaikutus ja vuorovaikutussuhteiden edistäminen ovat varhaiskasvatustoiminnan perustana. Turvallisessa ympäristössä lapset oppivat ilmaisemaan tunteitaan vuorovaikutuksessa muiden lasten ja aikuisten kanssa, leikkimään yhdessä, kuuntelemaan muita ja toimimaan rehellisesti. Pienryhmien tarkoituksena on lisätä lasten turvallisuuden tunnetta ja kiinnittää huomiota lasten yksilölliseen huomioimiseen. Lapsiin halutaan luoda turvallinen hoitosuhde, joka luo perustan lapsen tasapainoiselle kasvulle ja kehitykselle. Päivähoidossa ennaltaehkäistään kiusaamistilanteita tukemalla lasten positiivisia vuorovaikutussuhteita. Kiusaamiseen puututaan ja tilanteet selvitetään. Lapsia opetetaan tunnistamaan erilaisia tunteita ja rohkaistaan puhumaan niistä sekä tuetaan lapsen tunnesäätelytaitojen kehittymistä. Menetelminä käytetään esim. Askeleittain -tuokioita, vuorovaikutusleikkejä pienryhmässä, Turvataitoja lapsille yms. 17

18 7. Varhaiskasvatuksen toteuttaminen 7.1 Lapselle ominainen tapa toimia Leikkiminen Leikki on lapsen luontainen tapa toimia. Varhaiskasvatuksessa on tärkeää antaa aikaa, tilaa ja rauhaa vapaalle leikille. Ohjatut leikkitilanteet ovat suunnitelmallisia ja tavoitteellisia oppimistuokioita. Lapsi oppii leikin avulla vuorovaikutustaitoja sekä prosessoi näkemäänsä, kokemaansa ja kuulemaansa. Leikki opettaa lasta käsittelemään omia tunteitaan ja kokemuksiaan sekä vahvistaa lapsen mielikuvituksen kehittymistä. Varhaiskasvatuksessa lapsella on mahdollisuus erilaisiin leikkeihin niin sisä- kuin ulkotiloissa. Leikkivälineet ovat monipuolisia ja turvallisia ja ne ovat siististi ja houkuttelevasti esillä. Aikuinen havainnoi, ohjaa ja kehittää leikkitilanteita. Havainnoimalla leikkiä aikuinen saa tärkeää tietoa lapsen kehityksestä, elämäntilanteesta, taidoista ja ajatusmaailmasta Liikkuminen Lapsen liikkuminen on välttämätöntä fyysiselle kasvulle ja kehitykselle. Lapsella on luontainen liikkumisen tarve ja taipumus toiminnallisuuteen. Liikunta edistää oman kehon liikkeiden hallintaa, käsitteiden oppimista sekä oppimisvalmiuksia. Motorisia perustaitoja tulee harjoitella monipuolisesti ja päivittäin erilaisissa ympäristöissä. Liikuntatehtäviä ja leikkejä voidaan yhdistää kaikkeen toimintaan esimerkiksi musiikkiin, äidinkieleen ja matematiikkaan. Päivän aikana liikuntaa voidaan käyttää siirtymä- ja odotustilanteissa. Aikuisen tehtävänä on suunnitella ja järjestää liikuntakasvatusta sekä huolehtia siitä, että lapsilla on mahdollisuus käyttää perusvälineitä omaehtoiseen liikkumiseen. Ulkona lapsilla on vuodenaikaan sopivia liikuntavälineitä ja toimintaan virittäviä telineitä. Virikkeellinen ympäristö kannustaa lasta liikkumaan. Aikuiset innostavat lapsia liikkumaan ja ovat mukana lasten leikeissä ja peleissä. 18

19 7.1.3 Taiteellinen kokeminen Taiteellinen kokeminen on tärkeä osa lapsen emotionaalista, tiedollista ja taidollista kehitystä. Lapsi tutkii luonnostaan maailmaa uteliaasti kaikilla aisteillaan ja tekee luovia toiminnallisia ratkaisuja havaintojensa pohjalta. Taiteellisen toiminnan avulla lapsi ilmaisee omaa sisäistä maailmaansa ja jakaa kokemuksia muiden kanssa. Luova toiminta herättää lapsessa ilon ja onnistumisen tunteita. Taiteellisen toiminnan kautta lapsen hienomotoriset taidot vahvistuvat sekä kauneudentaju ja mielikuvitus kehittyvät. Kulttuuriperinnön tuntemus on osa taiteellista kokemista vanhat laulut ja sadut sekä käsityöt ja juhlat tulevat lapsille tutuiksi. Varhaiskasvatuksessa lapsella on päivittäin mahdollisuus monipuoliseen luovaan ilmaisuun Tutkiminen Lapsella on luontainen tarve tutkia ja ihmetellä ympäristöään. Kyselemällä lapsi hankkii uutta tietoa ja rakentaa merkityksiä erilaisista ilmiöistä vuorovaikutuksessa muiden lasten ja aikuisten kanssa. Havaintoja tekemällä lapsi oppii luokittelemaan, vertailemaan ja kuvailemaan sekä järjestämään tietoja. Tutkimalla lapsi oppii myös syy-seuraussuhteita. Tutkivassa oppimisessa on keskeistä kokemuksellisuus ja toiminnallisuus. Varhaiskasvatuksessa käytetään monipuolisia ja vaihtelevia työmenetelmiä, joilla tuetaan tutkivaa työotetta. Aikuisen myönteinen suhtautuminen kannustaa lasta kyselemään ja ihmettelemään sekä selittämään ympärillä olevia asioita. 19

20 7.2 Toiminnan sisältöalueet Matemaattinen sisältöalue Matemaattisen sisältöalueen tehtävänä on kehittää ajattelu- ja päättelykykyä, keskittymistä, kuuntelua sekä tarkkaavaisuutta, matemaattista silmän ja käden yhteistyötä, muistia, havaintokykyä ja myös ohjeen mukaan tekemistä sekä käden taitoja. Matematiikka on osa lapsen jokapäiväistä ympärillä olevaa elämää, joka kehittää lapsen loogista ajattelua. Matemaattiset käsitteet tulevat leikinomaisesti esille arkielämän tilanteissa lapsille tuttujen, konkreettisten ja kiinnostavien materiaalien, esineiden ja välineiden avulla. Arkiset hetket, kuten esimerkiksi ruokailu ja pukeminen ovat oivallisia tilanteita laskemiselle, luokittelulle ja käsitteiden avaamiselle. Leikkiessään lapsi kohtaa matemaattisia ongelmia. Erilaisten leikkien ja pelien avulla lapsen matemaattinen ajattelu kehittyy. Näissä toiminnoissa hän mm. vertailee, tutkii, havainnoi, luokittelee ja rakentelee. Lapsen ongelmaratkaisukyky ja looginen ajattelu kehittyy kun lapselle tarjotaan ikätasoista tekemistä ja ajateltavaa. Matemaattista sisältöaluetta sovelletaan lapsen ikä- ja kehitystason sekä hänen kiinnostuksensa mukaan edeten. Arjen matematiikassa tärkeitä käsitteitä ovat esimerkiksi samanlainen, erilainen, enemmän, vähemmän, pidempi, lyhyempi, vaakasuora, pystysuora, leveä ja kapea. Aikaan liittyvät käsitteet harjaantuvat päivän rutiineissa ja aikatauluissa. Voidaan luokitella omia ja toisten lasten vaatteita: yksivärisiä, raidallisia, kuviollisia jne. Vertailussa voidaan tutkia, onko joku kynä pidempi kuin toinen, tai painaako toinen kenkä toista enemmän. Lapset voivat asetella esineitä johonkin järjestykseen ja arvuutella, mikä on järjestelysääntönä. Geometriassa tutkitaan muotoja: kolmiulotteisia esineitä (pallo, kuutio, lieriö, ja kartio) ja kaksiulotteisia kuvioita (neliö, nelikulmio, ympyrä ja kolmio). Mittaamista voi harjoitella esimerkiksi toteamalla, että matka oli pitkä tai kirja on painava. TAVOITTEET: Kiinnostuksen herättäminen matemaattisiin ilmiöihin Matemaattisen ajattelun herääminen Keskeisiin käsitteisiin tutustuminen Oman ajattelun tunnistamisen ja tarkkailemisen harjoitteleminen SISÄLLÖT: Päätteleminen, tutkiminen, rakentelut Luokittelu, vertaaminen, järjestäminen, mittaaminen Perusmuodot, suunnat, aika Lukukäsite, luvut 0-10 Avaruudelliset käsitteet, sijainti 20

21 7.2.2 Luonnontieteellinen sisältöalue Luonnontieteelliselle sisältöalueelle on ominaista kokeellisten menetelmien käyttö. Lapsi tutkii, kokeilee ja havainnoi, oppii nauttimaan luonnosta ja siellä liikkumisesta sekä kokemaan luonnon rauhoittavana. Syy-seuraus -tyyppisiin vaikutussuhteisiin perehtymällä voidaan tutkia luonnon ilmiöitä ja niihin vaikuttavia tekijöitä eri vuoden aikoina niin ulkona kuin sisätiloissakin. Tavoitteena on herättää lapsessa halu liikkua luonnossa, suojella ympäristöään ja tutkia sitä. Lapsille tarjotaan kokemuksia ja elämyksiä ympäröivästä luonnostamme. Lasta ohjataan ymmärtämään kestävän kehityksen periaatteita suhteutettuna hänen kehitystasoonsa. Lapsi on luonnostaan utelias ympäristöään kohtaan. Varhaiskasvatuksessa ohjataan lasta toimimaan luontoa säästävällä tavalla kannustamalla kestävään kulutukseen, kierrätykseen ja energian säästämiseen. Ajatuksena on, että jokainen meistä voi vaikuttaa. Esimerkiksi askarrellaan kierrätysmateriaaleista ja pohditaan ympäristöä säästäviä toimintatapoja kuten vesihanan sulkemista. Jo pienenä opitaan myös oman toiminnan vaikutus ympäristöömme. TAVOITTEET: Arvostavan ja elämyksellisen suhteen syntyminen luontoon ja lähiympäristöön Kestävän kehityksen periaatteisiin tutustuminen Aktiivinen havainnointi, kysely, kokeilu ja vertailu SISÄLLÖT: Eliöt ja elinympäristö, kasvillisuuteen ja eläimiin tutustuminen Vuodenaikojen seuraaminen: luonnon tarkasteleminen ja tutkiminen Ihminen ja ympäristö, kierrätys, ihmisen vaikutus luontoon Aine ja energia (vesi, liike, kitka jne.), tutkiminen ja kokeileminen Maapallo ja sen asukkaat Liikennekasvatus 21

22 7.2.3 Historiallis-yhteiskunnallinen sisältöalue Lapsi tutustuu omaan kulttuuritaustaan ja lähihistoriaan, suomalaisuuteen ja yhteiskunnan muutoksiin. Lapsille rakentuu kuva sekä menneisyydestä että nykyisyydestä niistä kertoviin esineisiin ja dokumentteihin (kuten vanhoihin valokuviin, tapoihin ja tapahtumiin) tutustumalla. Tällä tavalla lapsi oppii ymmärtämään eroavaisuuksia menneen ajan ja nykyisyyden välillä. Lähiympäristön ja kotiseudun rakennukset ja nähtävyydet saavat näin myös aikaulottuvuuden ja uusia merkityksiä. Tärkeitä asioita ovat perinteet, lapsen oman sukupuun ja juurien tutkiminen sekä maiseman ja tavaroiden muuttumisen havainnointi. Historian ja nykyisyyden ymmärtämisessä apuna ovat myös lapsen oma perhe: vanhemmat, isovanhemmat, sisarukset ja lapsi itse sekä muut vanhemmat ihmiset. TAVOITTEET: Tutustua oman lähiympäristön ja kotiseudun historiaan Tutustua suomalaiseen perinteeseen ja muiden maiden kulttuureihin Antaa lapselle näkökulmia menneeseen vanhojen valokuvien, tapojen ja tapahtumien kautta SISÄLLÖT: Perhe ja lähiympäristö esim. keskustelut omasta perheestä ja suvusta Lapsen kasvun kansiot Elämää ennen ja nyt Perinteiden vaaliminen mm. suomalaisiin juhlapyhiin valmistautuminen, koristelut, leipomiset, perinteiset juhlat Tutustuminen lähiympäristöön: kävelyretket, yhteiset tapahtumat, kotiseudun rakennukset Kirjallisuus Monikulttuurisuus: laulut ja tervehdykset eri kielillä, pelit Mediakasvatus: sanomalehdet, valokuvat, keskustelut pelaamisesta ja televisio-ohjelmista 22

23 7.2.4 Esteettinen sisältöalue Esteettinen sisältöalue avautuu havaitsemisen, kuuntelemisen, tuntemisen ja luomisen, sekä kuvittelun kautta. Kauneuden, harmonian, melodian, rytmin, tyylin, jännityksen ja ilon, ja myös niiden vastakohtien kautta, lapselle syntyy omakohtaisia aistimuksia, tuntemuksia ja kokemuksia. Esteettisen sisältöalueen eräs tärkeä prosessi on samastuminen, jolla on merkitystä lapsen ihmisenä ja ihmisyyteen kasvun kannalta. Lapsen arvostukset, asennoituminen ja näkemykset alkavat hahmottua ja näihin tarvitaan aikuisen läsnäoloa ja apua, jotta lapsi saa onnistumisen elämyksiä ja oppii ilmaisemaan itseään erilaisin tavoin. Esimerkiksi erilaiset taidekokemukset ovat merkittävä osa lapsen emotionaalista, taidollista ja tiedollista kehitystä. Kirjallisuuden, musiikin, teatterin, draaman ja kuvataiteen avulla tuetaan lapsen itsetunnon ja itsetuntemuksen kasvua. Varhaiskasvatuksessa tällaisia luovan ilmaisun elementtejä ovat mm. musiikkituokiot, askartelut, juhlat, lasten omat esitykset ja näytelmät, tanssi, kirjat/ kirjallisuus ja retket erilaisiin tapahtumiin (esim. teatteriin). Turvallinen ja kannustava toiminta- ja oppimisympäristö rohkaisee lasta käyttämään mielikuvitusta ja luovaa ilmaisua. TAVOITTEET: Onnistumisen kokemukset ja mielikuvituksen rikastuttaminen Erilaisiin menetelmiin tutustuminen Ympäristön kauneuden huomaaminen Oman tuottamisen ja toisen tekemän arvostaminen SISÄLLÖT: Kirjallisuus: sadut, lorut, kirjojen katselu Musiikki: laulaminen, soittaminen, kuunteleminen Teatteri, draama: lasten omat esitykset, eläytyminen, käsinuket, varjoteatteri Kuvataide, askartelut: maalaaminen, piirtäminen, leikkaaminen, liimaaminen, taittelut, käsityöt, puutyöt Tanssi, liikunta: musiikkiliikunta 23

24 7.2.5 Eettinen sisältöalue Eettisen sisältöalueen tarkoitus on tarkastella arvo- ja normimaailman kysymyksiä. Päivittäin syntyy tilanteita, joissa lapsen kanssa voidaan pohtia muun muassa hyvää ja pahaa sekä oikeaa ja väärää. Päivittäin saattaa syntyä myös ristiriitatilanteita, joiden selvittelyssä ja läpikäymisessä aikuinen auttaa ja ohjaa niin, että vähitellen lapset oppivat itse selviämään tilanteista myös keskenään. Aikuinen ei kuitenkaan jätä lapsia yksin, eikä aseta heitä liian vaikeisiin tilanteisiin, kiusaamista ei sallita. Pienten lasten eettinen kasvatus, kuten oikean ja väärän pohtiminen, on perusta kaikelle kasvatustyölle. Turvallisessa ilmapiirissä lapsi voi näyttää kaikkia tunteitaan ja oppii myös hallitsemaan niitä rauhanomaisesti. Päiväkoti ja perhepäiväkoti ovat paikkoja, joissa lapsen tulee saada kokea turvallisuutta ja hyväksyntää. Aikuinen ohjaa lasta yleisesti hyväksyttyjen päämäärien suuntaan tavalla, joka antaa lapselle tilaa miettiä itse omia käsityksiään ja ajatuksiaan. Kirjallisuus antaa monia mahdollisuuksia eettisten kysymysten käsittelyyn; lapset eläytyvät luettuun ja osaavat tuoda esille omat näkemyksensä siitä, kuinka hahmojen tulisi käyttäytyä. Muita eettiselle kasvatukselle otollisia ympäristöjä ja tilanteita päivähoidossa ovat mm. erilaiset leikkitilanteet sisällä ja ulkona, pienet työtehtävät esimerkiksi pihassa, ruoka- ja askartelutilassa, luovat toiminnat, vanhempien ja lasten yhteiset keskustelut. TAVOITTEET: Harjoitellaan erottamaan oikea ja väärä, totuus ja valhe, tahallisuuden ja vahingon ero Mahdollisuus pohtia miksi tehdään tietyllä tavalla, syy- ja seuraussuhteen pohtiminen Pettymysten sietämisen harjoitteleminen Käytöstavat, toisten huomioonottaminen Anteeksipyytäminen ja -antaminen Toisten auttaminen SISÄLLÖT: Keskusteleminen: yhteiset säännöt, lasten osallistaminen sääntöjen laatimiseen, arjessa tapahtuvista tilanteista keskusteleminen Sadut, tarinat Leikkitilanteet: muiden huomioonottaminen, ristiriitatilanteiden selvittäminen, esineiden jakaminen Askeleittain -ohjelma 24

25 7.2.6 Uskonnollis-katsomuksellinen sisältöalue Lapselle tarjotaan mahdollisuus hiljaisuuteen, ihmettelyyn, kyselemiseen ja pohdintaan sekä keskusteluun. Lapsen herkkyyttä ja kykyä ymmärtää sanatonta ja symbolista viestintää kunnioitetaan, tuetaan ja vahvistetaan. Lapsia lähellä olevien erilaisten uskontojen ja katsomusten tapoihin tutustutaan. Uskontokasvatus on suunnattu kaikille lapsille, koska se ei ole vakaumukseen ohjaavaa. Varhaiskasvatuksen tehtävänä on antaa uskonnollista yleissivistystä. Jokaisen perheen katsomuksellisuudesta keskustellaan lapsen varhaiskasvatussuunnitelmakeskustelussa. Vanhempien toiveet ja odotukset sovitellaan varhaiskasvatuksen toimintaan. Sovitaan lasten osallistumisesta erilaisiin seurakunnan järjestämiin tilaisuuksiin ja lapsen osallistumisesta tunnustukselliseen uskontokasvatukseen (esim. joulukirkot ja päiväkotien kirkkohetket tai hartaudet päiväkodissa). Uskonnollisen kasvatuksen tukemisessa kunnioitetaan lapsen vanhempien tai huoltajan vakaumusta. Uskonnollis-katsomuksellisen kasvatuksen perustan muodostavat uskonnolliset, hengelliset ja henkiset asiat ja ilmiöt. Lapsen oman uskonnon tai katsomuksen perinteeseen sekä tapoihin ja käytäntöihin perehdytään mm. hengellisten laulujen ja tarinoiden avulla. Uskonnollis-katsomuksellisessa teemassa kohdataan uskonnollisia, hengellisiä ja henkisiä ilmiöitä ja asioita. Uskontokasvatuksen tavoitteena on mahdollisuus kohdata uskontoon liittyviä asioita ja tutustua uskonnollisiin juhliin (mm. pääsiäinen ja joulu) sekä siihen, miten ja miksi niitä vietetään. Tavoitteena on myös antaa mahdollisuus tutustua oman uskonnon keskeisimpiin sisältöihin, kirkkoon ja seurakunnan toimintaan. Uskontokasvatuksen antaminen ja kulttuuriperinnön siirtäminen ovat päivähoidossa kasvattajan vastuulla, mutta esimerkiksi tunnustuksellisen evankelisluterilaisen kasteopetuksen antaminen tai koraanikoulun pitäminen jää kunkin seurakunnan tai yhteisön omaksi tehtäväksi. TAVOITTEET: Tutustutaan uskonnon/katsomuksen perinteisiin ja tapoihin, huomioiden perheen näkemykset Tutustutaan uskonnollisiin juhlapyhiin Kulttuuriperinteeseen tutustuminen SISÄLLÖT: Hiljentyminen, rauhoittuminen Hengelliset laulut, kertomukset, kuvakirjat Kirkkokäynnit Seurakunnan vierailut 25

26 8. Tuki varhaiskasvatuksessa Varhaiserityiskasvatus on osa varhaiskasvatuksen palvelujärjestelmää. Sen tehtävänä on arvioida lapsen mahdollista tuen tarvetta yhdessä vanhempien ja varhaiskasvatuksen henkilökunnan kanssa. Huittisissa toimii yksi varhaiskasvatuksen erityisopettaja, jonka työkenttänä on koko Huittisten varhaiskasvatus: päiväkodit, ryhmis ja perhepäivähoito. Varhaiskasvatuksen erityisopettaja käy päivähoitoyksiköissä havainnoimassa lapsia ja seuraamassa lapsiryhmien toimintaa sekä konsultoimassa päivähoitoyksiköiden henkilökuntaa lasten kasvuun, kehitykseen ja oppimiseen liittyvissä asioissa. Tehtävänä on yhteistyössä lapsen päivähoitoyksikön henkilökunnan kanssa auttaa lasta ja hänen perhettään silloin, kun lapsen kasvulle, kehitykselle ja oppimiselle tarvitaan tukea. Varhaiskasvatuksen erityisopettaja osallistuu tukea tarvitsevien lasten päivähoitomuodon valintaan sekä avustajien sijoitteluun yhdessä varhaiskasvatusjohtajan, päiväkodin johtajien ja perhepäivähoidon ohjaajan kanssa. Lisäksi tehtäviin kuluu erityispäivähoidon tarpeen kartoitus, koordinointi ja kehittäminen Huittisissa. Yhteistyöverkostoon kuuluvat mm. lasta tutkivat ja kuntouttavat tahot, perheneuvola, sosiaalityöntekijät, lastensuojelu, terveydenhuolto ja opetustoimi. KOLMIPORTAINEN TUKI VARHAISKASVATUKSESSA Jokaisella ohjatussa varhaiskasvatuksessa olevalla lapsella on oikeus saada yksilöllistä tukea kasvuunsa ja kehitykseensä. Sekä esiopetuksessa olevilla että alle esiopetusikäisillä lapsilla tuki rakentuu kolmiportaisesti, jolloin jokainen lapsi on oikeutettu varhaiskasvatustoiminnan tarjoamaan yleiseen tukeen. Päivähoidon alussa lapselle laaditaan yksilöllinen varhaiskasvatussuunnitelma yhdessä vanhempien ja kasvatushenkilöstön kanssa. Suunnitelmaan kirjataan lapsen vahvuuksia ja kiinnostuksen kohteita sekä asioita, joita harjoitellaan yhdessä kotona ja päivähoidossa. Erityinen tuki Päivähoidon työkalupakki Kuntoutussuunnitelma Tehostettu tuki Päivähoidon työkalupakki Tehostetun tuen suunnitelma Yleinen tuki Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma Tukimuotoina mm. suunniteltu ja ohjattu varhaiskasvatustoiminta suunnitelmat pienryhmätoiminta joustavat ryhmittelyt ennakointi eriyttäminen säännöllinen päiväjärjestys kuvien ja tukiviittomien käyttäminen avustajapalvelut muut tukipalvelut ja apuvälineet varhaiskasvatuksen erityisopettajan tuki 26

27 Mikäli yleinen tuki ei riitä ja lapsi tarvitsee enemmän tukea jollakin kasvunsa ja kehityksensä osaalueella, laaditaan yhdessä vanhempien kanssa tehostetun tuen suunnitelma liitteeksi lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan. Samalla mietitään, tarvitseeko lapsi jatkotutkimuksia. Lapsella on oikeus tehostettuun tukeen myös silloin, jos lastenneuvolassa tehdyn määrävuositarkastuksen yhteydessä suositellaan tukea jollakin kehityksen osa-alueella, esim. kielelliset taidot, motoriikka jne. Onkin tärkeää, että lapsen kehitystä seurataan ja mahdolliset tuen tarpeet havaitaan mahdollisimman varhain. Tuolloin voidaan myös aloittaa lapsen tarvitsemat tukitoimet yhteistyössä vanhempien ja päivähoidon kasvatushenkilöstön kanssa. Varhaiskasvatuksen arjessa on paljon erilaista toimintaa ja menetelmiä, jotka tukevat jokaisen lapsen kehitystä. Näitä ovat mm. suunniteltu ja ohjattu toiminta, säännöllinen päiväjärjestys, asioiden ennakointi, toiminta pienryhmissä, kuvien ja tukiviittomien käyttö jne. Lapsen yksilölliseen suunnitelmaan kirjataan tarkemmin niitä toimintoja, joista hän hyötyy ja joita otetaan huomioon toiminnan suunnittelussa. Mikäli lapsella on erikoislääkärin tai muun asiantuntijan lausunto ja suositus kuntouttavasta päivähoidosta, on hänellä oikeus erityiseen tukeen ja tuolloin hänelle laaditaan päivähoitolain velvoitteen mukaisesti varhaiskasvatuksen kuntoutussuunnitelma yhdessä vanhempien, päivähoidon kasvatushenkilöstön sekä kuntouttavien tahojen kanssa. Erityisen tuen tarkoituksena on mahdollistaa lapselle tasa-arvoinen osallistuminen lapsiryhmän toimintaan riippumatta hän tarvitsemansa tuen tarpeen määrästä. Huittisissa tuki järjestetään lapsen omassa päivähoitoryhmässä. Mahdollisuuksien mukaan pienennetään ryhmän kokoa tai palkataan ryhmän avuksi lisähenkilökuntaa. 27

28 MONIALAINEN YHTEISTYÖ Lapsille ja perheille tarjottavan varhaisen tuen edellytyksenä on toimiva yhteistyö eri palveluntuottajien välillä. Näitä tahoja ovat Huittisissa terveyskeskuksen lastenneuvola ja puheterapia, perheneuvola sekä lastensuojelun sosiaalipalvelut. Lastenneuvolan ja päivähoidon välisessä yhteistyössä on käytössä tiedonsiirtolomake, johon päivähoidon henkilöstö kirjaa omia havaintojaan lapsen kehityksestä. Vanhemmat vievät lomakkeen neuvolan terveydenhoitajalle lapsen määrävuositarkastukseen ja hän kirjaa siihen yhteenvedon neuvolakäynnistä sekä mahdolliset suositukset tukitoimista. Neuvolakäynnin jälkeen vanhemmat palauttavat lomakkeen lapsen päivähoitopaikkaan. Lapsen kehitykseen liittyvät tarkemmat arvioinnit tehdään joko puheterapeutin tai perheneuvolapsykologin vastaanotolla. Lähetteen arviointeihin tekee lapsen oma terveydenhoitaja. Puheterapeutin arvioinnit on hyvä tehdä silloin, kun huoli herää lapsen kielen kehitykseen liittyvistä asioista. Perheneuvolaan kannattaa olla yhteydessä silloin, kun huoli on herännyt lapsen kehityksestä, tunne-elämästä tai käytöksestä. Sekä puheterapeutin että psykologin tekemien arviointien jälkeen pidetään palautepalaveri, johon vanhempien luvalla kutsutaan mukaan myös lapsen päivähoitoryhmän edustaja. Lastensuojelun tarkoituksena on turvata lapselle oikeus turvalliseen ja virikkeitä antavaan kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä etusija erityiseen suojeluun. Lastensuojelun tehtävänä on vaikuttaa lasten kasvuoloihin tukemalla huoltajia lasten kasvatuksessa sekä toteuttamalla perhe- ja yksilökohtaista lastensuojelua. Lapsen hyvinvointi on vanhempien, varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteinen tavoite. 28

29 9. Eri kieli- ja kulttuuritaustaiset lapset varhaiskasvatuksessa Eri kieli- ja kulttuuritaustaisten lasten hoito, kasvatus ja opetus järjestetään osana Huittisten kaupungin varhaiskasvatusta. Varhaiskasvatukseen osallistuvia maahanmuuttajia erottaa toisistaan kieli ja kulttuuri, maahanmuuton syy ja maassaoloaika. Nämä lasten taustat otetaan huomioon lapsen hoitoa, kasvua ja esiopetusta suunniteltaessa yhteistyössä huoltajan kanssa. Tarvittaessa käytetään tulkkipalvelua apuna esim. huoltajien kanssa käytävissä lapsen varhaiskasvatussuunnitelmakeskusteluissa. Varhaiskasvatuksessa tuetaan lapsen suomen kielen kehittymistä, vahvistetaan oman äidinkielen merkitystä sekä mahdollisuutta kasvaa kahteen kulttuuriin. Varhaiskasvatuksessa tavoitteena on, että lapsi saavuttaa mahdollisimman toimivan suomen kielen taidon eri kielen osa-alueilla (ymmärtäminen, tuottaminen, sanavarasto, rakenteet). Maahanmuuttajalasten suomenkielen opetuksessa käytetään tukena mm. materiaalia Opetushallituksen julkaisemaa Aamu -materiaalia. Hoidon alkaessa lapsen suomen kielen taitotaso voidaan arvioida esim. Kettu -testillä. Arvioinnin perusteella saadaan selville mitä lapsi osaa ja mitä tulisi vielä harjoitella ja opettaa kielen osa-alueilla. Kaikki varhaiskasvatuksen arkipäivän toiminnat esim. aamukokoontumiset, pukeutumis- ja leikkitilanteet tukevat lapsen kielen oppimista, ryhmäytymistä ja sosiaalisia taitoja. Maahanmuuttajalapsen suomen kielen kehittymisen tukena käytetään mm. tukiviittomia, PCS -kuvia, loruja, sormileikkejä, selkeitä/lyhyitä ohjeita, toimintojen toistuvuutta, havainnollistamista sekä erilaisia ryhmärakenteita esim. yksilö-, kokoryhmän- ja pienryhmäohjausta. jutella rakentaa laittaa kengät jalkaan pukea ajatella Varhaiskasvatustoiminta tukee kulttuurivähemmistöön kuuluvia lapsia mahdollisuuteen kasvaa monikulttuurisessa yhteiskunnassa oman kulttuuripiirinsä ja suomalaisen yhteiskunnan jäsenenä. Lapsen äidinkielen merkitystä korostetaan huoltajille ja heitä kannustetaan käyttämään kotona äidinkieltään monipuolisesti. Lapsen kulttuuriin kuuluvia asioita arvostetaan ja ne ovat osa arkipäivän toimintaa. Lapset voivat tuoda kotoaan esimerkiksi satukirjoja, valokuvia/videoita perhejuhlista tai musiikkia. 29

30 10. Arviointi ja kehittäminen Lapsi varhaiskasvatuksessa Arviointi tukee lapsen kehitystä ja oppimista ja se mahdollistaa oppimisen jatkumon varhaiskasvatuksesta esi- ja alkuopetukseen. Arviointi selkeyttää minäkäsitystä, vahvistaa itsetuntoa ja vaikuttaa lapsen käsitykseen itsestään oppijana. Kasvatushenkilöstön tehtävänä on edistää lapsen edellytyksiä itsearviointiin. Lapsille järjestetään monipuolista toimintaa ja heidän yksilölliset kehitystarpeensa huomioidaan toiminnan suunnittelussa. Havainnoimalla, keskustelemalla ja seuraamalla lasten mielenkiinnon kohteita saadaan lasten mielipide kuuluville arvioinnissa. Lapselle tehdään yhdessä vanhempien kanssa lapsen varhaiskasvatussuunnitelma hoidon alkaessa ja sen toteutumista arvioidaan vähintään kerran toimintakaudessa. Päivähoidon toiminnan keskeisimmät arviointimenetelmät ovat havainnointi ja pedagogiset keskustelut. Päivähoidon henkilöstö havainnoi lasta ja lapsiryhmää, tunnistaa erilaiset lapset ja lasten tarpeet sekä toiminnalle asetetut tavoitteet. Lapsen kanssa voidaan käyttää esimerkiksi hymynaama -kuvakortteja joiden avulla lapsi kertoo oman mielipiteensä toiminnasta. Päivähoitoryhmissä käytetään lapsen kasvun kansiota, jonka tavoitteena on lapsen kehityksen havainnointi ja itsearvioinnin tukeminen varhaiskasvatuksessa yhteisesti sovitun rakenteen mukaan. Vanhemmat Keskusteluja käydään lasten ja lasten vanhempien kanssa sekä päivähoidon henkilöstön kesken. Vanhempien ja lasten suorittama toiminnan arviointi on osa varhaiskasvatuksen jatkuvaa kehittämistä. Vanhemmilla on mahdollisuus vaikuttaa ja arvioida ryhmän toimintaa vanhempainilloissa, lapsensa vasukeskusteluissa ja päivittäisissä tapaamisissa. Yhteistyö on avointa ja luottamuksellista. Vanhempien mielipiteitä kuunnellaan ja kunnioitetaan sekä ne huomioidaan mahdollisuuksien mukaan toimintaa suunniteltaessa. Vanhemmille voidaan toteuttaa arviointikysely, jonka avulla he antavat palautetta päivähoitoyksikön toiminnasta. Henkilöstö Kasvatushenkilöstö arvioi oman ryhmänsä toimintaa ja kehittää sitä yksikkötasolla viikko- ja kuukausipalavereissa. Tarvittaessa myös suunnitteluilloissa voidaan kehittää päivähoitoyksikön toimintaa. Oppimisympäristöä sekä työ- ja toimintatapoja arvioidaan säännöllisesti. Työntekijä arvioi omaa toimintaansa ja kehittää omaa osaamistaan tarpeen mukaan. Päiväkodin johtajan kanssa käydään vuosittain kehityskeskustelu, jossa arvioidaan työntekijän omaa toimintaa, osaamista ja ammatillista kehittymistä. 30

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS

MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS Tarjotaan lapsille perhepäivähoitoa kodinomaisessa ja turvallisessa ympäristössä. Laadukkaan hoidon ja kasvatuksen tavoitteena on onnellinen

Lisätiedot

Yksityisen perhepäivähoidon omavalvonta- ja varhaiskasvatussuunnitelma

Yksityisen perhepäivähoidon omavalvonta- ja varhaiskasvatussuunnitelma Yksityisen perhepäivähoidon omavalvonta- ja varhaiskasvatussuunnitelma 1. Palvelujen tuottajaa koskevat tiedot Palvelun tuottaja/vastuuhenkilö, yhteystiedot, Y-tunnus Lapsiryhmän ikärakenne Perushoitotilat/muut

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO

LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO LAPUAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistietoa varhaiskasvatussuunnitelmasta 2. Taustaa varhaiskasvatussuunnitelmalle 2.1 Varhaiskasvatuksen sisältöä ohjaavat

Lisätiedot

Toiminta-ajatus 1. 1.1 Ryhmän tavoitteet 2. 1.2 Ryhmän arvot 3. Varhaiskasvatus ympäristömme 4

Toiminta-ajatus 1. 1.1 Ryhmän tavoitteet 2. 1.2 Ryhmän arvot 3. Varhaiskasvatus ympäristömme 4 1 SISÄLLYS Toiminta-ajatus 1 1.1 Ryhmän tavoitteet 2 1.2 Ryhmän arvot 3 Varhaiskasvatus ympäristömme 4 Toiminnalliset orientaatiot lapsille ominainen tapa toimia 5 Sisällölliset orientaatiot tapa hahmottaa

Lisätiedot

PROFESSORINTIEN PÄIVÄKODIN VASU

PROFESSORINTIEN PÄIVÄKODIN VASU PROFESSORINTIEN PÄIVÄKODIN VASU PROFESSORINTIEN PÄIVÄKODIN VASU SISÄLLYSLUETTELO 1. TOIMINTA-AJATUS 2. ARVOT 3. TOIMIVA KASVATTAJAYHTEISÖ 4. VARHAISKASVATUSYMPÄRISTÖ 5. OPPIMISEN ILO 6. KIELEN JA VUOROVAIKUTUKSEN

Lisätiedot

Kaukajärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kaukajärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kaukajärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS LEIKKI LUOVUUS YSTÄVYYS TUNTEET TURVALLISUUS LAPSI EI LEIKI OPPIAKSEEN, MUTTA OPPII LEIKKIESSÄÄN Leikissä lapsi oppii toimimaan yhdessä

Lisätiedot

Maaselän päiväkodin. varhaiskasvatussuunnitelma

Maaselän päiväkodin. varhaiskasvatussuunnitelma Maaselän päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2. VARHAISKASVATUKSEN TOTEUTTAMINEN 2.1 Leikkiminen 2.2 Liikkuminen 2.3 Tutkiminen 2.4 Taiteellinen kokeminen, ilmaiseminen ja

Lisätiedot

SIILIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA

SIILIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA SIILIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA SISÄLLYS 1. Siilin päiväkoti 2. Päiväkodin tärkeät asiat 3. Lapsilähtöisyys 4. Varhaiskasvatuksen suunnittelu 5. Varhaiskasvatuksen toteuttaminen 6. Erityinen

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYRÄNGÖN VARHAISKASVATUSALUE 12.6.2015

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYRÄNGÖN VARHAISKASVATUSALUE 12.6.2015 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYRÄNGÖN VARHAISKASVATUSALUE 12.6.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. Toimintaympäristö 2. Toiminta-ajatus ja arvot 3. Tavoitteet 4. Oppimisympäristö 5. Toiminnan perusta 6. Toiminta lapsen

Lisätiedot

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Kukkapellon päiväkoti sijaitsee Tampereen eteläisellä alueella kauniin Arboretumin puutarhan välittömässä läheisyydessä. Päiväkoti on perustettu

Lisätiedot

TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2 SISÄLLYS JOHDANTO 1. TAIDETASSUJEN RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI 2. TOIMINTA-AJATUS JA ARVOT 3. KASVATTAJA 4. TOIMINTAYMPÄRISTÖ 5. SISÄLTÖALUEET 6. ARVIOINTI JA SEURANTA

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma 2012-2013

Varhaiskasvatussuunnitelma 2012-2013 Nuppusten Varhaiskasvatussuunnitelma 2012-2013 SISÄLLYSLUETTELO 1. NUPPUSTEN RYHMÄKUVAILU 2. NUPPUSTEN TOIMINTA-AJATUS 3. VARHAISKASVATUSYMPÄRISTÖ 4. KIELELLINEN KEHITYS JA KIELEN MERKITYS VARHAISKASVATUKSESSA

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Päiväkodissamme toteutetaan varhaiskasvatusta ja esiopetusta vahvasti leikin, liikunnan ja luovuuden kautta. Leikki ja liikunta kuuluvat päivittäin

Lisätiedot

Tahmelan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Tahmelan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Tahmelan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Päiväkotimme sijaitsee kauniissa kansallismaisemassa Pyynikinharjun kainalossa, luonnonsuojelualueen tuntumassa ja Pyhäjärven läheisyydessä. Luonnonläheinen

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916 Tuohisissa työskentelevät lastentarhanopettajat Piiti Elo ja Riitta Riekkinen, lastenhoitaja Helena

Lisätiedot

Aamu- ja välipalat valmistetaan päiväkodissa, mutta lounasateria tuodaan Meri-Lapin Kuntapalvelun ravintokeskus Merestä.

Aamu- ja välipalat valmistetaan päiväkodissa, mutta lounasateria tuodaan Meri-Lapin Kuntapalvelun ravintokeskus Merestä. 1 MÖYLYNLEHDON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 1. Möylynlehdon päiväkoti Möylynlehdon päiväkoti on perustettu vuonna 1977. Sen pinta-ala on 294 m 2 ja tiloissa toimii tällä hetkellä kaksi lapsiryhmää;

Lisätiedot

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA PÄIVÄKOTI MAJAKKA VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA Majakan päiväkoti on pieni kodinomainen päiväkoti Nurmijärven kirkonkylässä, Punamullantie 12. Päiväkodissamme on kaksi ryhmää: Simpukat ja Meritähdet. Henkilökunta:

Lisätiedot

PERHEPÄIVÄHOIDON TOTEUTTAMINEN

PERHEPÄIVÄHOIDON TOTEUTTAMINEN - laadittu keväällä 2009, päivitetty 2012 PERHEPÄIVÄHOIDON TOTEUTTAMINEN Perhepäivähoito on kodinomainen päivähoitomuoto, jossa toimitaan ammatillisesti ja tavoitteellisesti yhdessä sovittujen periaatteiden

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO 1. VIIRIKUKON PÄIVÄKODIN SIJAINTI 2. FYYSISET TILAT JA HENKILÖKUNTA 3. PÄIVÄJÄRJESTYS 4. TOIMINTA-AJATUS 5. KIELEN KEHITTYMINEN

SISÄLLYSLUETTELO 1. VIIRIKUKON PÄIVÄKODIN SIJAINTI 2. FYYSISET TILAT JA HENKILÖKUNTA 3. PÄIVÄJÄRJESTYS 4. TOIMINTA-AJATUS 5. KIELEN KEHITTYMINEN VIIRIKUKON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2009 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. VIIRIKUKON PÄIVÄKODIN SIJAINTI 2. FYYSISET TILAT JA HENKILÖKUNTA 3. PÄIVÄJÄRJESTYS 4. TOIMINTA-AJATUS 5. KIELEN KEHITTYMINEN

Lisätiedot

RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI TILHI VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI TILHI VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 1 PIEKSÄMÄEN KAUPUNKI RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI TILHI VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2 SISÄLTÖ Tilhin toiminta-ajatus 1 Kasvatuspäämäärät ja -tavoitteet 1.1. Tärkeät asiat 1.2. Hyvinvoiva lapsi 1.3. Päivähoidon

Lisätiedot

PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA NASTOLAN KUNTA Sisällys Alkusanat Perhepäivähoidon arvot Kasvatuskumppanuus Lapsen tapa toimia Sisällölliset orientaatiot Kuntouttava varhaiskasvatus Yhteistyö

Lisätiedot

PIEKSÄMÄEN KAUPUNKI Ryhmäperhepäiväkoti Pikku-Peippo Varhaiskasvatussuunnitelma

PIEKSÄMÄEN KAUPUNKI Ryhmäperhepäiväkoti Pikku-Peippo Varhaiskasvatussuunnitelma PIEKSÄMÄEN KAUPUNKI Ryhmäperhepäiväkoti Pikku-Peippo Varhaiskasvatussuunnitelma SISÄLLYSLUETTELO Ryhmiksen toiminta-ajatus 1. Kasvatuspäämäärät ja tavoitteet 1.1 Arvoperusta 1.2 Hyvinvoiva lapsi 1.3 Päivähoidon

Lisätiedot

KETTUKALLION PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU 2010

KETTUKALLION PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU 2010 KETTUKALLION PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU 2010 KETTUKALLION PÄIVÄKOTI Kettukallion päiväkoti on perustettu vuonna 1992. Päiväkoti sijaitsee Heinolan Kirkonkylässä luonnon läheisyydessä, upeiden

Lisätiedot

HAIKALAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

HAIKALAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA HAIKALAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Haikalan päiväkoti sijaitsee Klaukkalan pohjoisella alueella Haikalassa. Päiväkoti on perustettu 1982. Toimintakaudella 2010-2011 päiväkotimme ryhmät ovat:

Lisätiedot

Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1

Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1 Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1 SISÄLLYSLUETTELO 2. Sisällysluettelo 3. Prosessi 4. Toiminta-ajatus 5. Arvot 6. Lapsilähtöisyys 7. Oppimisympäristö 8. Leikkiminen

Lisätiedot

Kämmenniemen päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma

Kämmenniemen päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma Kämmenniemen päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma Toiminta-ajatus Lasten osallisuus Vanhempien osallisuus Varhaiskasvatuksen suunnittelu Leikki Liikunta Luonto Ilmaisu Mediakasvatus Kieli ja kulttuuri

Lisätiedot

Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Tesoman päiväkodissa toimimme lasta kuunnellen ja kunnioittaen. Annamme lapselle turvaa, aikaa sekä mahdollisuuksia kokea ja tuntea onnistumisia

Lisätiedot

LEHMON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LEHMON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LEHMON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Iso ja pieni on yhdessä kaksi. Kaksi voi yhdessä leikkiä. Ei tunne itseään vieraaksi. Hellyydellä voi täyttyä. Iso ylettyy helposti korkealle, pieni taas mahtuu

Lisätiedot

KATAJALAAKSON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2012

KATAJALAAKSON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2012 KATAJALAAKSON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2012 Katajalaakson päiväkoti - päiväkotimme sijaitsee Katajalaaksossa rauhallisessa ympäristössä - päiväkodissamme on 96 hoitopaikkaa viidessä eri ryhmässä:

Lisätiedot

RYHMIS PEUKALOISEN VASU

RYHMIS PEUKALOISEN VASU RYHMIS PEUKALOISEN VASU Ryhmis Peukaloinen 01.01.2014 Karjalanharjuntie 3 R 56 50100 Mikkeli 015-177 002/ 044 794 5329 peukaloinenrpphk@mikkeli.fi Yksikön esittely Peukaloisessa hoidossa 12 lasta, joiden

Lisätiedot

Kuusjoen päiväkodin kehkeytyvä varhaiskasvatussuunnitelma 2015-2016

Kuusjoen päiväkodin kehkeytyvä varhaiskasvatussuunnitelma 2015-2016 1 Kuusjoen päiväkodin kehkeytyvä varhaiskasvatussuunnitelma 2015-2016 2 Kuusjoen päiväkoti Kuusjoen päiväkoti on perustettu vuonna 2010. Päiväkoti sijaitsee Kuusjoen koulun yhteydessä Salon Kuusjoella

Lisätiedot

ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA

ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 1. YKSIKKÖ Aitohelmen päiväkoti Klaukkalantie 72, 01800 KLAUKKALA Piccolot ja Pillipiiparit kokopäiväesiopetusryhmät Vikkelät ja Nokkelat osapäiväesiopetusryhmät 2. TOIMINTA-AIKA

Lisätiedot

SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JANAKKALAN KUNTA PERHEPÄIVÄHOITO SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA SYLI, HALI, HUUMORI, RAVINTO, RAJAT JA RAKKAUS; SIINÄ TARJOOMAMME PAKKAUS SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO ARVOT KASVATUSPÄÄMÄÄRÄT

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo 1 Edistää lapsen kasvu-, kehitys ja oppimisedellytyksiä Vahvistaa lapsen

Lisätiedot

RANTAKYLÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

RANTAKYLÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA RANTAKYLÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Tavoitteena hyvinvoiva lapsi 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 PÄIVÄKODIN ESITTELY... 3 2 TOIMINTA-AJATUS JA ARVOT... 4 2.1 Toiminta-ajatus... 4 2.2 Arvot... 4 3 LAPSELLE

Lisätiedot

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma

Varhaiskasvatussuunnitelma Varhaiskasvatussuunnitelma Nuolialan päiväkoti on Pirkkalan suurin, 126- paikkainen päiväkoti. Nuolialan päiväkoti sijaitsee osoitteessa Killonvainiontie 2. Toiminta päiväkodilla alkoi 2.1.2009 avoimilla

Lisätiedot

HELILÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011-2012

HELILÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011-2012 HELILÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011-2012 PÄIVÄKOTIMME TOIMINTA-AJATUS: tarjoamme hyvällä ammattitaidolla laadukasta varhaiskasvatusta alle 6 -vuotiaille lapsille meillä lapsella on mahdollisuus

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTA. Lepsämän päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

NURMIJÄRVEN KUNTA. Lepsämän päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma NURMIJÄRVEN KUNTA Lepsämän päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 SISÄLTÖ JOHDANTO... 3 1. LEPSÄMÄN PÄIVÄKODIN ARVOT... 4 1.1 LAPSILÄHTÖISYYS... 4 1.2 KASVATUSKUMPPANUUS... 4 1.3 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ...

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

Päiväkoti Saarenhelmi

Päiväkoti Saarenhelmi Päiväkoti Saarenhelmi varhaiskasvatussuunnitelma Päiväkoti Saarenhelmi Päiväkoti Saarenhelmi sijaitsee Saarenkylässä kauniilla paikalla Kemijoen rannalla. Läheiset puistot ja talvella jää tarjoavat mahdollisuuden

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma. Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö.

Varhaiskasvatussuunnitelma. Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö. Varhaiskasvatussuunnitelma Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö. 2014 Ypäjän varhaiskasvatuspalvelut Päiväkoti Heporanta: Pollet, Ponit ja Varsat

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen henkilöstön työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä

Lisätiedot

VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA

VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA (0-5 VUOTTA) 2 Dragsfjärdin, Kemiön ja Västanfjärdin kuntien laatima yhteinen suunnitelma. Työryhmään on kuulunut virkamiehiä saaren päiväkodeista, perhepäivähoidosta ja neuvoloista.

Lisätiedot

Lintulammen päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Lintulammen päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Lintulammen päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Päiväkoti on pieni, turvallinen ja sijaitsee rauhallisella esikaupunkialueella. Luonnon läheisyys kannustaa lasta luonnon tutkimiseen ja

Lisätiedot

PÄIVÄKOTI TIITIÄINEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU 2011

PÄIVÄKOTI TIITIÄINEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU 2011 PÄIVÄKOTI TIITIÄINEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU 2011 (Suunnitelma pohjautuu Länsi-Saimaan kuntien Seudulliseen Varhaiskasvatussuunnitelmaan (SeutuVasuun) PÄIVÄKOTI TIITIÄINEN Osoite: Kanavakuja 7,

Lisätiedot

KETTUKALLION PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU 2010

KETTUKALLION PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU 2010 KETTUKALLION PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU 2010 KETTUKALLION PÄIVÄKOTI Kettukallion päiväkoti on perustettu vuonna 1992. Päiväkoti sijaitsee Heinolan Kirkonkylässä luonnon läheisyydessä, upeiden

Lisätiedot

Vellamon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Vellamon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Vellamon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma VELLAMON PÄIVÄKOTI Vellamon päiväkoti tarjoaa ympärivuorokautista hoitoa vuorotyötä tekevien vanhempien lapsille. Päiväkoti sijaitsee Tammelan kaupunginosassa.

Lisätiedot

Ilmaisun monet muodot

Ilmaisun monet muodot Työkirja monialaisiin oppimiskokonaisuuksiin (ops 2014) Ilmaisun monet muodot Toiminnan lähtökohtana ovat lasten aistimukset, havainnot ja kokemukset. Lapsia kannustetaan kertomaan ideoistaan, työskentelystään

Lisätiedot

SORVANKAAREN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2012-2013

SORVANKAAREN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2012-2013 SORVANKAAREN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2012-2013 Jokaisella on oikeus tuntea itsensä toivotuksi, halutuksi ja rakastetuksi. 1 PÄIVÄKODIN KUVAUS JA OPPIMISYMPÄRISTÖ Sorvankaaren päiväkoti on

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA/VASU

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA/VASU Honkajoen kunta Sivistystoimi Varhaiskasvatus KIS KIS KISSANPOIKA KISSA TANSSII JÄÄLLÄ SUKAT KENGÄT KAINALOSSA HIENO PAITA PÄÄLLÄ VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA/VASU 3-5 VUOTIAAT Lapsen nimi Syntymäaika Päivähoitopaikka

Lisätiedot

KILPIÄISTEN PÄIVÄKODIN VARHAIS- KASVATUS- SUUNNITELMA

KILPIÄISTEN PÄIVÄKODIN VARHAIS- KASVATUS- SUUNNITELMA KILPIÄISTEN PÄIVÄKODIN VARHAIS- KASVATUS- SUUNNITELMA TOIMINTA-AJATUKSEMME Kilpiäisten päiväkoti tarjoaa lapsille laadukasta varhaiskasvatusta vuonna 2009 valmistuneissa tiloissa. Päiväkotimme on avara,

Lisätiedot

VASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä

VASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä VASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä 24.9.2015 Varhaiskasvatuksen asiantuntijatiimi Yleissivistävä koulutus ja varhaiskasvatus Opetushallitus Esittelijä, Kirsi

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen henkilöstön työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä

Lisätiedot

KARINRAKAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

KARINRAKAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA KARINRAKAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Tämä päivä on lahja Tämä päivä on arvokas Tämä päivä on ainutlaatuinen tänäkin päivänä voi tapahtua ihme! Marleena Ansio Karinrakan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelman

Lisätiedot

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Raahen kaupunki 30.3.2015 Varhaiskasvatuspalvelut LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Lapsen nimi Syntymäaika / 20 Hoitopaikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) on huoltajien

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA

LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: Lapsen esiopetussuunnitelma (esiops) on esiopetuksen henkilöstön työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä tavoitteita ja sopimuksia

Lisätiedot

Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma

Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma Metsäniityn päiväkodissa toimii 3-5-vuotiaiden ryhmä Peilivuori ja 1-4 vuotiaiden ryhmä Salasaari. Molemmissa ryhmissä toimitaan montessoripedagogiikan

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / 20

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / 20 HIRVENSALMEN KUNTA VARHAISKASVATUS 1 LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / 20 Lapsen nimi syntymäaika Kasvatuskumppanit: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen henkilöstön

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: Pvm. Keskusteluun osallistujat LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen Vasu) on vanhempien ja päivähoidon henkilöstön välinen työväline, jonka avulla luodaan

Lisätiedot

KETTUKALLION PÄIVÄKOTI LIITE: VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

KETTUKALLION PÄIVÄKOTI LIITE: VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA KETTUKALLION PÄIVÄKOTI LIITE: VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2014 PÄIVÄKODIN ESITTELY Kettukallion päiväkoti sijaitsee Janakkalan Tervakoskella kolmessa eri osoitteessa - Kettukalliontie 2:ssa koulun kanssa

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

SISÄLLYS. 1. Toiminta-ajatus ja arvot 1.1. Perhepäivähoidon toiminta-ajatus 2 1.2. Ryhmän toiminta-ajatus ja tavoitteet 2 1.3.

SISÄLLYS. 1. Toiminta-ajatus ja arvot 1.1. Perhepäivähoidon toiminta-ajatus 2 1.2. Ryhmän toiminta-ajatus ja tavoitteet 2 1.3. SISÄLLYS 1. Toiminta-ajatus ja arvot 1.1. Perhepäivähoidon toiminta-ajatus 2 1.2. Ryhmän toiminta-ajatus ja tavoitteet 2 1.3. Ryhmän arvot 3 2. Mitä lasten hoidossa ja kasvatuksessa painotetaan? 2.1. Kodinomaisuus

Lisätiedot

Yksiköt: Kaupungin päiväkodit / perhepäivähoito / avoin varhaiskasvatus Yksityiset päiväkodit / perhepäivähoito Seurakunnat Järjestöt

Yksiköt: Kaupungin päiväkodit / perhepäivähoito / avoin varhaiskasvatus Yksityiset päiväkodit / perhepäivähoito Seurakunnat Järjestöt Tämä on Loviisan kaupungin varhaiskasvatussuunnitelma VASU. Sen lähtökohtana ovat valtakunnalliset varhaiskasvatuksen perusteet. Sivistyslautakunta hyväksyy joka toinen vuosi päivitetyn suunnitelman. Päivähoitoyksiköt

Lisätiedot

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011 1 Sisällysluettelo Metsolan päiväkoti......3 Toiminta-ajatus...4 Lapsikäsitys...4 Arvopohja...4 Toiminnan toteuttaminen..5 Ohjattu toiminta.6 Erityinen

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

Esiopetuksen toimintasuunnitelma 2011 2012

Esiopetuksen toimintasuunnitelma 2011 2012 Esiopetuksen toimintasuunnitelma 2011 2012 Isokallion päiväkoti Puistotie 15 05200 Rajamäki 2. TOIMINTA-AIKA Esiopetussuunnitelma ajalle 16.8.2011 31.5.2012. Päivittäinen toiminta-aika klo 8.30 12.30.

Lisätiedot

Määrlahden päiväkodin VASU

Määrlahden päiväkodin VASU Määrlahden päiväkodin VASU Tämä on Määrlahden päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma VASU. Tämä suunnitelma pohjautuu Loviisan kaupungin vuonna 2011 käyttöön ottamaan varhaiskasvatussuunnitelmaan. VASUSSAMME

Lisätiedot

KULHON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

KULHON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA KULHON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VARHAISKASVATUS KULHON PÄIVÄKODISSA Kulhon päiväkoti Pönkäniementie 4a2 80910 Kulho p.040 140 8145 p. 040 707 3375 (päiväkodin johtaja/raija Pynnönen) Kulhon

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma. Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö.

Varhaiskasvatussuunnitelma. Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö. Varhaiskasvatussuunnitelma Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö. 2014 Ypäjän varhaiskasvatuspalvelut Päiväkoti Heporanta: Pollet, Ponit ja Varsat

Lisätiedot

SAVONLINNAN KAUPUNGIN JA TUOKKOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

SAVONLINNAN KAUPUNGIN JA TUOKKOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA SAVONLINNAN KAUPUNGIN JA TUOKKOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Hyväksytty sosiaalilautakunnassa 01.08.2006 132 Hyväksytty koulutuslautakunnassa 16.08.2006 110 Hyväksytty koulutuslautakunnassa

Lisätiedot

Poutapilvi. Varhaiskasvatussuunnitelma

Poutapilvi. Varhaiskasvatussuunnitelma Poutapilvi Varhaiskasvatussuunnitelma Sisällysluettelo 1. Poutapilvi s. 3 2. Arvot s. 5 3. Pienryhmät s. 7 4. Kasvatuskumppanuus s. 8 5. Hyvinvoiva lapsi s. 10 Perushoitotilanteet 6. Lapselle ominaiset

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Sinulla on nyt edessäsi Keski-Nurmon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma eli VASU. Vasusta saat lukea talossa lapsi saa kasvaa turvallisessa ympäristössä elämänsä ensimmäiset

Lisätiedot

KASVATUS- KUMPPANUUS VIIALAN ARKI VIIALAN ARKI

KASVATUS- KUMPPANUUS VIIALAN ARKI VIIALAN ARKI VASU TAVOITTEET Tasapainoinen, tyytyväinen ja hyvinvoiva lapsi Lapsen tulee tuntea, että hänestä välitetään Haluamme välittää lapselle tunteen, että maailma on hyvä ja siihen uskaltaa kasvaa VIHREÄ LIPPU

Lisätiedot

Uskontodialogia monikulttuurisen päiväkodin arjessa. Silja Lamminmäki-Vartia KK (lastentarhanopettaja), TK

Uskontodialogia monikulttuurisen päiväkodin arjessa. Silja Lamminmäki-Vartia KK (lastentarhanopettaja), TK Uskontodialogia monikulttuurisen päiväkodin arjessa Silja Lamminmäki-Vartia KK (lastentarhanopettaja), TK Miten uskontodialogi liittyy päiväkotiin? Varhaiskasvatusta ja esiopetusta ohjaavissa asiakirjoissa

Lisätiedot

SEPÄN RYHMÄKODIN VARHAIKASVATUSUUNNITELMA 2006-2007 KESKUSTAN PALVELUALUE PYYNIKIN TIIMI

SEPÄN RYHMÄKODIN VARHAIKASVATUSUUNNITELMA 2006-2007 KESKUSTAN PALVELUALUE PYYNIKIN TIIMI SEPÄN RYHMÄKODIN VARHAIKASVATUSUUNNITELMA 2006-2007 KESKUSTAN PALVELUALUE PYYNIKIN TIIMI SISÄLLYSLUETTELO 1. PERHEPÄIVÄHOIDON TOIMINTA-AJATUS 2. ARVOT 3. KASVATUS, OPPIMINEN, TOIMINTA- JA OPPIMISYMPÄRISTÖ

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 2011-2012. Huitin päiväkoti

ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 2011-2012. Huitin päiväkoti ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 2011-2012 Huitin päiväkoti 1.Yksikkö Huitin päiväkoti Kyntäjäntie 5 01840 Klaukkala 2.Toiminta-aika Toimintasuunnitelma on toimintavuodelle 2011-2012. Päiväkoti on avoinna

Lisätiedot

Ikurin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Ikurin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Ikurin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Me Ikurin päiväkodissa toteutamme varhaiskasvatusta ja esiopetusta pienryhmissä leikkien, liikkuen ja tutkien. Toimintamme yksi keskeisimmistä

Lisätiedot

Tasanteen päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Tasanteen päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Tasanteen päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Tervetuloa Tasanteen päiväkotiin! Tasanteen päiväkodissa on 120 1-5-vuotiasta lasta ja 22 kasvattajaa. Esiopetus siirtyy koululle syksyllä 2014. Tasanteella

Lisätiedot

RAPORTTI TYÖELÄMÄJAKSOLTA 2.4.-1.6.2012 Päiväkoti Huvikumpu, Oulu

RAPORTTI TYÖELÄMÄJAKSOLTA 2.4.-1.6.2012 Päiväkoti Huvikumpu, Oulu RAPORTTI TYÖELÄMÄJAKSOLTA 2.4.-1.6.2012 Päiväkoti Huvikumpu, Oulu Jokilaakojen koulutuskuntayhtymä Oulaisten ammattiopisto/ sosiaali- ja terveysala Jukka Tervola Sisällysluettelo 1. Yhteenveto.. 3 2. Taustatiedot

Lisätiedot

Rakokiven päiväkodin. varhaiskasvatussuunnitelma

Rakokiven päiväkodin. varhaiskasvatussuunnitelma Rakokiven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 1 Sisällys Päiväkotimme 2 Toiminta-ajatuksemme 3 Oppimisympäristömme 3 Varhaiskasvatustyömme arvot 5 Lasten arvot 5 Vanhempien arvot 5 Henkilökunnan arvot

Lisätiedot

Esiopetuksesta perusopetukseen. Anja Huurinainen-Kosunen 15.1.2014

Esiopetuksesta perusopetukseen. Anja Huurinainen-Kosunen 15.1.2014 Esiopetuksesta perusopetukseen 15.1.2014 Lapsen kasvun ja kehityksen polku varhaiskasvatus 0-6 v (=päivähoito ja esiopetus) -> esiopetus 6 v. -> perusopetus alkaa sinä vuonna, kun lapsi täyttää 7 vuotta

Lisätiedot

Lapiokujan lastentarhan varhaiskasvatussuunnitelma

Lapiokujan lastentarhan varhaiskasvatussuunnitelma Lapiokujan lastentarhan varhaiskasvatussuunnitelma Sisällys LAPIOKUJAN LASTENTARHAN TOIMINTA-AJATUS... 3 LAPIOKUJAN LASTENTARHAN ARVOT... 3 Turvallisuus... 3 Yksilöllisyys... 3 Oikeudenmukaisuus ja tasapuolisuus...

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA. Lapsen hetu:

LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA. Lapsen hetu: IISALMEN KAUPUNKI LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA on päivähoidon henkilöstön ja vanhempien yhteinen työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä tavoitteita ja sopimuksia siitä, miten kunkin lapsen yksilöllistä

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen laatukysely 2014

Varhaiskasvatuksen laatukysely 2014 Varhaiskasvatuksen laatukysely 2014 1. Lapseni ikä (129 vastaajaa) (ei osaa sanoa: 0) keskiarvo: 4.5 pienin: 1 suurin: 10 LAPSENI HOITOPAIKKA 2. Lapseni on (138 vastaajaa) (ei osaa sanoa: 0) LAPSENI HOITOPAIKKA

Lisätiedot

Aamu- ja iltapäivätoiminnan laatukriteerit

Aamu- ja iltapäivätoiminnan laatukriteerit Liite 1 Tavoite 1. Sisältöjen monipuolisuus Käytänteet: Vuosittaisen toimintasuunnitelman laatiminen, kts. sisällöt yksikkökohtaisten viikkosuunnitelmien laatiminen kysely perheille toimintakauden alkaessa

Lisätiedot

Suomusjärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Suomusjärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Suomusjärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Suomusjärven päiväkoti on pieni yksikkö maaseudun rauhassa, jossa lapsi saa olla lapsi. Pienessä yksikössä muodostuu helposti läheinen ja lämmin vuorovaikutus

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA

LAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA Kasv. 12.6.2014 Liite 1 LAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA Lapsen nimi Syntymäaika Osoite Vanhempien yhteystiedot Päiväkoti ja ryhmä (ryhmäkoko ja rakenne) Yhteystiedot Opettaja Hyvä lapsen huoltaja!

Lisätiedot

Nahkatehtaan päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma

Nahkatehtaan päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma Nahkatehtaan päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUKSEMME: lapsen etu on ensisijainen kaikessa päätöksenteossa lapsen näkemykset on otettava huomioon kaikki lapset ovat tasa arvoisia

Lisätiedot

KONTIOLAHDEN KUNNAN. Onttolan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

KONTIOLAHDEN KUNNAN. Onttolan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma KONTIOLAHDEN KUNNAN Onttolan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Onttolan päiväkodin henkilökunta: Touhula (3-5 v.) 040 5781151 Päiväkodinjohtaja Mervi Ignatius Lastentarhanopettaja Mirja Torniainen

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma

Varhaiskasvatussuunnitelma Varhaiskasvatussuunnitelma Hembackan päiväkoti 1 Hembackan päiväkoti on Loviisan Liljendalissa sijaitseva päiväkoti. Päiväkodissa on kaksi osastoa, 12 paikan pienten puoli 1-3-vuotiaille ja 20 paikan isojen

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUS-SUUN NITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUS-SUUN NITELMA Ranua varhaiskasvatus 1 LAPSEN VARHAISKASVATUS-SUUN NITELMA Nimi Syntymäaika Hoitopaikka Päiväys Mahdollinen varahoitopaikka Ranua varhaiskasvatus 2 YHTEYSTIEDOT Lapsen yhteystiedot Nimi henkilötunnus

Lisätiedot

SANNAN PÄIVÄKOTI SANNASTINLAAKSO 2, 50100 MIKKELI

SANNAN PÄIVÄKOTI SANNASTINLAAKSO 2, 50100 MIKKELI SANNAN PÄIVÄKOTI SANNASTINLAAKSO 2, 50100 MIKKELI 015-177 901 (JOHTAJA) 044-794 5046 ( JOHTAJA) 015-228 615 (HEINÄHATUT) 015-228 616 (VILTTITOSSUT) 044-7945372 (PÄIVÄKOTI) SANNAN PÄIVÄKODIN VASU Talon

Lisätiedot

Kirkonmäen päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kirkonmäen päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 1 Kirkonmäen päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 2 Kirkonmäen päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kirkonmäen päiväkoti Päiväkodin osoite: Kirkonmäen päiväkoti Ventuksentie 27 67700 Kokkola Toimintavuosi

Lisätiedot