Miska Eilola SKOULU RAAHELAINEN KOULU ENNEN VANHAAN PEDAGOGIO

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Miska Eilola SKOULU RAAHELAINEN KOULU ENNEN VANHAAN PEDAGOGIO"

Transkriptio

1 Miska Eilola SKOULU RAAHELAINEN KOULU ENNEN VANHAAN PEDAGOGIO Heti kaupungin perustamisen jälkeen perustettiin Raaheen erityinen kansanopetuslaitos, lastenkoulu eli pedagogio. Sellainen tuli olla silloisen koulujärjestyksen mukaan jokaisessa Ruotsi-Suomen kaupungissa. Ylempiä kouluja eli triviaalikoulua ja kymnaasia 1 ei pikkuinen, muutaman sadan asukkaan Raahe saanut. Pedagogio toimi Raahessa lähes 200 vuotta, aina vuoteen 1841 saakka. Koulun oppilasmäärä vaihteli vuosittain ollen vähimmillään alle kymmenen ja enimmillään viitisenkymmentä oppilasta. Koulun suosio riippui paljolti kulloisestakin opettajasta eli pedagogista, jonka virkaa hoiti maan tavan mukaan kaupungin pappi. Esimerkiksi Johan Henrik Hildenin aikana ( ) oppilasmäärä laski uhkaavasti niin, ettei oppilaita ollut Hildenin viimeisenä virkavuonna ensimmäistäkään. Tarina kertoo, että Hilden oli taipuvainen vahvoihin juomiin ja opettajana hyvin leväperäinen. Pedagogio toimi aluksi raatihuoneen alakerrassa, kunnes sille tehtiin 1600-luvun lopussa oma koulurakennus Kirkonmäelle, kirkon pohjoispuolelle. Talo kärsi pahoja vaurioita Ison vihan ( ) aikana, ja vaikka rakennusta korjattiin useaan otteeseen, oli se jatkuvasti liian kylmä. Vihdoin 1750-luvulla rakennettiin uusi, kaksikerroksinen koulutalo, jota vielä sadan vuoden päästäkin kiiteltiin hyvin rakennetuksi. Kouluun tultiin noin 9-10 vuoden iässä, ja koulua käytiin tavallisesti kaksi vuotta. Monille oppi ei kuitenkaan tarttunut päähän helpolla, joten koulussa saatettiin viettää kuusikin vuotta. Ensimmäisenä kahtena kouluvuotenaan pojat oppivat alkeistietoja. Opetus alkoi lukutaidosta ja samalla harjoiteltiin kirjoitusta, skriivaamista. Kolmannella osastolla opiskeltiin jo oppikoulutasolla ja opittiin laskentoa eli räknäämistä, maantietoa, historiaa sekä vieraita kieliäkin, saksaa ja ranskaa. Latinaa opetettiin pojille, jotka aikoivat korkeampiin kouluihin. Koulun oppilaat olivat pääasiassa porvarien kauppiaiden, virkamiesten ja muutaman käsityöläisen sekä säätyläisten poikia. Opetuskielenä oli ruotsi, vaikka monet koulun oppilaista eivät sitä taitaneet ensinkään. Suomenkieliset oppilaat joutuivat heti kouluun tullessaan rankkojen ruotsalaistamistoimenpiteiden kohteeksi, kun heidän suomenkielinen nimensä muutettiin ruotsalaiseen asuun, esimerkiksi Hiitolin, Järvelin, Aholin, Vuotelin ja Niemelin. Suomeksi alettiin opettaa vasta 1800-luvun alussa. Koulupäivä oli pitkä. Varhaisimpina aikoina pedagogiumiin taaperrettiin jo aamukuudelta, myöhemmin vasta seitsemäksi. Päivä jatkui kello 16:een saakka iltapäivällä, ja siihen sisältyi kaksi 1 lukiota

2 tunnin mittaista taukoa. Lomaa saatiin jouluna, pääsiäisenä ja juhannuksena, ja lupapäiviä oli runsaasti. Muutenkin monen lapsen koulunkäynti oli epäsäännöllistä. Kodin askareet ja taloustyöt tai perunannosto menivät monesti koulun edelle. Koulun opettaja osallistui myös koulun ulkopuoliseen kansanopetustyöhön sekä kaupungissa että Saloisten pitäjän puolella. Pitäjän lapset saivat oppia lukkarinkouluissa ja myöhemmin kiertokouluissa. Kirkollista kansanopetusta järjestettiin katekismussaarnoihin ja lukukinkereihin liittyvissä rippi- ja pyhäkouluissa. ALA-ALKEISKOULU 1840-luvulla järjestettiin Suomessa kansanopetus ja oppikoululaitos uudelleen, ja ala-alkeiskoulut tulivat korvaamaan pedagogioita. Oppikouluopetus muodostui tästä lähtien kolmesta asteesta: alaja yläalkeiskoulusta sekä kymnaasista eli lukiosta. Raahessakin vanhasta pedagogiosta muodostettiin ala-alkeiskoulu, joka toimi aina vuoteen 1875 saakka. Alkeiskoulunkin oppilaat olivat pääasiassa poikia, tytöt kävivät useimmiten yksityistä koulua. Oppilasmäärä alkeiskoulussa vaihteli 50 molemmin puolin. Koulussa oli rehtori ja yksi opettaja, jotka kumpikin opettivat omaa luokkaansa. Rehtorina oli koko koulun toimikauden ajan Nils Gustav Emeleus, Nutu-Jussi. Opettajana toimi pisimpään Viktor Wilhelm Wichman, jota kutsuttiin yksinkertaisesti maisteriksi. Maisteri oli luonteeltaan tulinen ja äkäinen. Jos pojat takeltelivat läksyissä tai olivat vallattomia, saivat he herkästi kynsilleen klupusta. Klupu oli pajusta köyden tapaan punottu patukka, jonka pojat joutuivat vieläpä itse punomaan maisteria varten. Muutenkin entisajan koulukuri oli ankara ja rangaistukset sen mukaisia. Esimerkiksi ala-alkeiskoulun rangaistuspäiväkirjaan vuodelta 1890 on kirjattu oppilas Perkisen saaneen jälki-istuntoa laiskuudesta, Kangas puolestaan istui pitkällisen huolimattomuuden ja Niemelä irvistelyn takia. Ala-alkeiskoulu toimi vanhan pedagogion talossa kirkon vieressä. Siellä kävivät opiskelemassa myös privatistit, herrasväen lapset, jotka olivat jo käyneet läpi maisterin ja rehtorin puolen ja jatkoivat opintojaan maisterin johdolla oppikoulussa. Ala-alkeiskoulu olikin Raahen vaikutusalueen ainoa oppikoulu. Merikapteeneiksi aikovat saivat maisterilta jopa yksityisopetusta laskennossa, geometriassa ja trigonometriassa. Raahen ala-alkeiskoulussa sai opetusta paitsi ruotsiksi myös suomeksi, toisin kuin monissa yksityiskouluissa. Useimmat koulun ruotsinkielisistä oppilaistakin osasivat suomea, koulutarkastajan lausunnon mukaan yhtä hyvin ja paremmin kuin ruotsin kieltä, ja niinpä saatiin vuonna 1864 lupa muuttaa opetuskieli kokonaan suomeksi. Oppiaineita olivat uskonto, maantieto, historia, aritmetiikka, geometria, kielioppi, sisäluku ja ajatusharjoitteet, kauno- ja oikeinkirjoitus sekä laulu. Opettajan apuna toimi luokan kulloinkin paras oppilas, första tai priimus, joka esimerkiksi saneli kirjoitustunnilla kirjoitettavat lauseet.

3 Joulun alla pidettiin koulussa syyslukukauden lopettajaisiksi ilminatsuuni, jolloin vanhemmatkin saivat tulla kuulemaan, kun poikia opetettiin. Kevättärmiinin 2 lopuksi ennen juhannusta oli eksaameli 3, jolloin tuli enemmänkin kaupunkilaisia katsomaan, mitä koulussa oli opittu. Poikien vihot ja kirjat olivat esillä, ja lopuksi jaettiin kaikille todistukset. Ala-alkeiskoulu merkitsi pedagogioon verrattuna koulutoiminnan vakiintumista ja kouluolojen parantumista. Systeemiin oltiin silti laajalti tyytymättömiä, mikä johti koulujen lakkauttamiseen ja muuttamiseen reaalikouluiksi 1870-luvulla. ALKEISKOULU Kun kansakoulu oli perustettu vuonna 1869, tuli mahdolliseksi muuttaa ala-alkeiskoulu reaalikouluksi. Niin tehtiinkin vuonna 1875, mutta koulu lakkautettiin jo 1877 heikon suosion vuoksi, ja näin Raahe jäi moneksi vuodeksi ( ) ilman valtion ylläpitämää oppikoulua. Vuonna 1883 maan koululaitosta järjesteltiin jälleen uuteen uskoon. Vanhat reaalikoulut muutettiin kaksi- ja neliluokkaisiksi alkeiskouluiksi. Raahen kaksiluokkainen, suomenkielinen alkeiskoulu aloitti toimintansa vuonna Rehtorina ja ainoana vakituisena opettajana toimi Hugo Anshelm Ingman, joka opetti niin uskontoa, suomea, ruotsia, maantietoa, historiaa, aritmetiikkaa, geometriaa kuin kaunokirjoitustakin. Laulussa ja voimistelussa oli omat erikoisopettajansa. Parin vuoden kuluttua saatiin kouluun toinen vakinainen opettaja, Gustaf Adolf Wangel. Koulu oli alueen ainoa oppikoulu, ja se laajeni kahden vuoden kuluttua 3-luokkaiseksi. Vuonna 1906 siinä oli jo viisi luokkaa. Alkeiskouluun pääsi läpäisemällä sisäänpääsytutkinnon, jossa kuulusteltiin uskonnon, suomen kielen, laskennon ja maantiedon taitoja. Oppilaat tulivat pääasiassa kansakoulusta, mukaan lukien seminaarin harjoituskoulu, sekä valmistavista pikkulasten kouluista. Muun muassa presidentti Kyösti Kallio aloitti opintiensä Raahen alkeiskoulussa. Tytöt olivat tervetulleita alkeiskouluun vuodesta 1895 lähtien. Alkeiskoulukin toimi kirkonmäellä vanhassa, ahtaassa ja jo huonokuntoisessa koulutalossa. Vuonna 1903 koulutaloa korjattiin perusteellisesti, mutta se oli edelleen aivan liian pieni. Rehtori Ingman ajoi innokkaasti uuden koulun rakentamista, mutta opiskelu vanhassa koulutalossa loppui kuitenkin vasta kesällä 1908, kun kirkossa syttynyt tulipalo tarttui myös vanhaan koulutaloon polttaen sen maan tasalle. Palo antoi lopullisen sysäyksen uuden koulun rakentamiselle. Uuden koulutalon suunnitteli arkkitehti Jac. Ahrenberg. Alkeiskoulu toimi väliaikaistiloissa rakennustöiden ajan, ja aloitti toimintansa uudessa kauniissa kivitalossa Uuden koulun eteen suuresti vaivaa nähnyt rehtori Ingman ei ehtinyt sitä kuitenkaan nähdä valmiina, sillä hän kuoli edellisenä talvena. Tuliterän koulun rehtoriksi valittiin vanhin kollega, lehtori G. A. Wangel. 2 Kevätlukukauden 3 päättökoe

4 KESKIKOULU JA JATKOLUOKAT Vuoden 1914 syksystä lähtien kaikki alkeiskoulut muutettiin keski-kouluiksi, mutta Raahesta puuttui edelleen yliopistoon valmistava koulu. Tähän tarpeeseen vastaamaan perustettiin vuonna 1915 yksityisten kaupunkilaisten toimesta Raahen keskikoulun jatkoluokat. Uudessa koulutalossa toimivat jatkoluokat sulautuivat niin oppilaiden kuin kaupunkilaistenkin mielissä yhdeksi ja samaksi kouluksi keskikoulun kanssa. Nikolai II:n luopuessa kruunustaan ja Venäjän vallankumouksen lähtiessä liikkeelle vuonna 1917 suuret muutokset koettelivat myös keskikoulua. Alkuvuodesta 1918 keskikoulun voimistelusali toimi sotilasharjoitusten näyttämönä, ja vasta helmikuussa päästiin jatkamaan koulutyötä. Jatkoluokkien kaikki pojat ja keskikoulunkin pojista varttuneimmat olivat tosin jo liittyneet suojeluskuntaan ja suorittivat vahtipalvelusta. Myöhemmin monet lähtivät rintamalle. Keväällä koulu oli suljettunakin kuukauden ajan, mutta loppuvuosi käytiin kuitenkin koulua. Ensimmäiset jatkoluokilta valmistuneet ylioppilaat saivat lakkinsa vuonna Kaiken kaikkiaan jatkoluokkien alkuvuodet olivat hankalia luvun alun aallonpohjan jälkeen, jolloin luokilla oli yhteensä vain kuusi oppilasta, alkoi tilanne kuitenkin parantua. Lukuvuonna oppilaita oli jo 64. Vuonna 1952 jatkoluokat yhdistettiin virallisesti keskikouluun, ja näin synnytettiin kahdeksanluokkainen yhteislyseo ja Raaheen saatiin vihdoinkin valtion ylläpitämä yliopistoon valmistava oppilaitos. Samalla Raahen keskikoulun jatkoluokkien 37 vuotta kestänyt toiminta yksityisenä oppikouluna päättyi. Tilanpuutteesta kärsivä koulu sai uuden rakennuksen Porvari- ja Kauppakoulua vastapäätä sijaitsevalle entisen olutpruukin tontille vuonna Suomessa siirryttiin peruskoulujärjestelmään vuonna Tuolloin tuli kaupungissa toimineeksi 90 vuoden ajan valtion oppikoulu: ensin alkeiskoulu, sitten keskikoulu yksityisine jatkoluokkineen, ja viimeksi yhteislyseo. Peruskoulujärjestelmän myötä yhteislyseosta muodostettiin Merikadun yläaste ja Raahen lukio, joista lukio jäi toimimaan yhteislyseon tiloihin. RUOTSALAINEN YHTEISKOULU 1880-luvun alussa perustettiin Raaheen yksityisillä varoilla ruotsinkielinen tyttökoulu, fruntimmerskoulu, johon otettiin kuitenkin myös poikaoppilaita, ja niin siitä muodostui pian yhteiskoulu. Koulu valmisti oppilaita osaksi suoraan kauppakouluun, osaksi lyseoiden 5. ja yhteiskoulujen 6. luokalle, mutta ei kuitenkaan yliopistoon. Koulussa oli hyvä yhteishenki, mistä oli todisteena opettajakunnan uskollisuus: neidit Mimmi Palmqvist ja Sanny Montin olivat koulun opettajina koko sen 30 vuotta, jonka koulu toimi, ja neiti Fanny Nyholmkin 27 vuotta.

5 Koulu lakkautettiin vähitellen luokka luokalta, kun sen valtionapu peruutettiin. Kun vielä kauppakoulukin muuttui suomenkieliseksi, ruotsinkielisellä koululla ei enää ollut tehtävää. Koulun viimeisenä toimintavuonna 1910 siinä oli enää neljä oppilasta. Jäljelle jäi kuitenkin valmistava pikkulasten koulu, Svenska småbarnsskolan, joka oli perustettu vuonna Sen opettajana toimi vuosikymmeniä neiti Alma Andersson, tante Alma. Eräskin entinen oppilas muisteli, että koulurakennukseen saavuttaessa tante oli ovella vastassa ja käsiään taputtaen hoki tahtia: et, tu, över tröskeln 4, jotta tytöt eivät olisi kuluttaneet askelillaan kynnyspuuta. Ruotsia osaamaton pikkutyttö tosin kuvitteli tädin sanovan Et tuu eli älä tule. Svenska småbarnsskolan toimi silloisella Aitakadulla (nyk. Palokunnank. 24) talossa, joka on vieläkin olemassa. MAMSELLIKOULUT Aivan 1800-luvun alusta lähtien Raahen lapsilla oli mahdollisuus opetukseen yksityisissä tyttökouluissa tai pikkulasten kouluissa. Useimmat yksityiskoulujen pitäjistä olivat ruotsalaissyntyisiä, naimattomia naisia eli mamselleja, ja heidän valmistavat koulunsa toimivat riippumatta toisistaan, mutta myös toisiaan täydentäen. Mamsellikouluissa kävivät pääasiassa tytöt, pojillehan oli tarjolla kaupungin ylläpitämä koulu. Tyttöskouluissa opetettiin lähinnä perustietoja: lukemista, laskentoa, kirjoitusta, kristinoppia ja ompelua. Käsitöitä tehtiin monenlaisia, mm. pallistettiin nästyykejä 5 ja ommeltiin tyttöjen vaatekappaleita. Käsitöistä mieluisinta tytöille oli merkkausliinojen, märkdukien, teko. Liinaan pisteltiin sitsilangalla aakkoset, sukulaisten nimikirjaimet, oma nimi vuosilukuineen sekä kaikenlaisia koristekuvia. Liina toimi sitten mallikuvastona, kun kotona myöhemmin kirjottiin tekstiilejä. Soveliuksen talon laivapatruunin kodin makuukamarin seinällä olevan merkkausliinan on tehnyt 8-vuotias Anna Helena Leufstadius vuonna Aivan ensimmäiset kirjoitusharjoitukset tehtiin usein pieneen hiekkalaatikkoon eli ns. santapenkkiin. Ensimmäinen mamsellikoulu, josta tietoja on säilynyt, oli tante Festinin koulu, jota täti piti Rantakadulla nykyisen Kauppaklubin talossa 1810-luvulla. Seuraavalla vuosikymmenellä Raahessa toimivat ainakin Fastin ja Wikbladin tätien koulut ja siitä lähtien monet, monet muut luvulta tunnetaan raahelaissyntyisen Eva Charlotta Heickelin ja Gustafva Ekströmin herrastyttöjen koulut. Heickelin mamselli opetti perustietojen lisäksi raamatun- ja yleistä historiaa, maantietoa ja laskentoakin. Hän antoi myös soittotunteja ja perusti myöhemmin Raahen ensimmäisen kirjakaupan. 4 Yks, kaks, kynnyksen yli. 5 päärmättiin nenäliinoja

6 Tante Gustafva oli puolestaan monipuolisesti sivistynyt nainen, jonka koulu mainittiin Raahen ensimmäisenä nykyaikaisena kouluna. Mamselli Ekström oli piirilääkäri Ehrströmin käly ja piti kouluaan tohtorin talossa Rantakadulla. Hänen kouluunsa pääsivät vain Raahen rikkaimmat tyttäret. Neiti Ekströmin koulussa opiskeltiin jopa ranskaa, saksaa ja piirustusta. Gustafva-mamselli lopetti koulunsa, kun Raaheen perustettiin yksityinen ruotsalainen tyttökoulu 1880-luvulla. Hän ei pyynnöistä huolimatta suostunut uuden koulun johtajattareksi. Herskapin ohella oli kouluja myös yhteiskansan eli varattoman väen lapsille. Vanhan Auvinskamuorin koulussa opittiin tavaamaan ja lukemaan suoraa luvulta lähtien aina 1870-luvulle vähäväkisten lapsia opetti myös Bergströmin mamselli Henriette, pieni, nilkku, hyväntahtoinen neiti. Elisabeth Lindman eli Linmannin Liisu, merimiehen tytär, piti omaakin koulua ennen kuin siirtyi opettajaksi Lybeckerin kouluun. Oppilasmäärät mamsellikouluissa olivat yleensä pieniä, kymmenen oppilaan molemmin puolin. Tämä johtui koulutilojen ahtaudesta ja siitä, että opettajia oli useimmiten vain yksi. Oppikirjoja oli vähän ja havaintovälineitä ei senkään vertaa. Opetusmenetelmät olivat alkeellisia, eikä opetuksella pyritty ymmärryksen kasvattamiseen, vaan ulkoa oppimiseen. Läksykin kuulusteltiin niin, että oppilas antoi opettajalle lukemansa kirjan, esimerkiksi Svebiliuksen katkismuksen, ja alkoi höpöttää tekstiä ulkomuistista opettajan seuratessa kirjasta läksyn sujumista. Kurinpitoa ei mamsellien kouluissa tarvinnut kovasti harjoittaa, kun oppilaat olivat pääasiassa tyttöjä. Mitä nyt joskus Bergströmin neiti antoi luunapin tai Kihlgrenin mamselli sitoi liian eläväisen tyttölapsen palmikostaan kiinni tuolinselkämykseen. Klupun käytöstään ala-alkeiskoulussa kuuluisa pastori Wichmann ei koskaan lyönyt yksityiskoulussaan, mutta tyhmyyteen suutahtaessaan ärähti tytölle: Sinä senkin pässi! Arestiakin saatettiin antaa. Koulupäivä aloitettiin yleensä kello seitsemältä tai kahdeksalta aamulla, ja se kesti opettajasta riippuen 5-7 tuntia. Välitunteja ei pidetty, sen sijaan keskellä päivää oli parin-kolmen tunnin tauko. Lukukaudet olivat samat kuin ala-alkeiskoulussa. Opetuskielenä oli vuosisadan puoleen väliin saakka yksinomaan ruotsi, sittemmin alettiin käyttää suomeakin. Susiteetin 6 skouluissa eli Ekströmillä, Heickelilla, Bergillä ja Bergströmillä opiskeltiin toki vain ruotsiksi. Auvinska lienee käyttänyt suomea jo 1850-luvulla. Vuonna 1841 aloitti yksityisvarojen turvin myös sunnuntaikoulu, joka oli tarkoitettu lähinnä käsityöläisten kisälleille ja oppipojille. Maksuttoman koulun opettajina toimivat alkeiskoulun opettajat. LYBECKERIN KOULU Vuonna 1843 Sofia Franzén avioitui Georg Henrik Lybeckerin kanssa ja luovutti hääpäivänään mittavan äidinperintönsä köyhille tytöille tarkoitetun koulun perustamiseksi. Koulu aloitti toimintansa heti seuraavana vuonna ollen maamme ensimmäinen suomenkielinen tytöille tarkoitettu 6 seurapiirin, paremman väen

7 oppilaitos. Koulun virallinen nimi oli Lybeckerin tyttökoulu tai pientenlasten koulu, mutta sitä nimitettiin yleisesti Lybeckerin köyhäin tyttöin skouluksi, sillä oppilaiksi otettiin kaupungin köyhimpien perheiden tyttäriä, etupäässä orpolapsia. Tytöt olivat yleensä noin 10 vuoden ikäisiä aloittaessaan koulun. Koulussaan tytöt saivat opetusta uskonnossa, laskennossa, kirjoituksessa ja naisten käsitöissä. Ensimmäisinä opettajina toimivat merimies Lindmanin tyttäret Susanna (opettajana ) ja Elisabeth ( Liisu, vv ). Heidän sisarensa Katariina avusti opetuksessa. Kerrotaan, että itse Sofia Lybecker määräsi Lindmanin sisarukset koulun opettajiksi, hän kun oli käynyt samaa mamsellikoulua sisarusten kanssa ja todennut heidän sopivuutensa kasvattajan tehtävään. Koulua pidettiin aluksi Lindmanien kotitalossa Aitakatu 25:ssä, nykyisellä Palokunnankadulla. Vuonna 1859 Sofia Lybeckerin nuorempi sisar Helene Bergbom lahjoitti koululle oman talon nykyiseltä Reiponkadulta. Tässä talossa koulu toimikin seuraavat 125 vuotta. Sofian taloksi nykyään kutsuttu rakennus seisoo edelleen paikallaan, ja sen seinässä on koulun muistolaatta. Koulupäivä aloitettiin rukouksella, minkä jälkeen kuulusteltiin ulkoläksy katekismuksesta ja luettiin sisältä Uutta Testamenttia. Kauno-kirjoitusta harjoiteltiin joka päivä, ensin santapenkillä, sitten kivitaululla ja lopuksi sulkakynällä ja musteella vihkoihin. Parina tuntina viikossa harjoiteltiin oikeinkirjoitusta sanelun mukaan, samoin laskentoa. Käsitöistä tärkeimpiä olivat ainakin Liisun kaudella kehrääminen, sukan kudonta ja liinavaatteiden ompelu. Opetuksen edistyminen mitattiin joka kevät tutkinnoissa. Vuonna 1869 koulun opettajan virkaan valittiin Jyväskylän seminaarista vastavalmistunut opettajatar Fredrika Pietilä, joka ryhtyi uudistamaan oppilaitosta kansakoulun suuntaan. Painopiste siirtyi pois käsitöistä ja uskonnosta, ja koululaiset pistettiin jopa voimistelemaan. Kaupunkilaisia eivät uudistukset miellyttäneet, vaan kaupungilla puhuttiin, että hyvä skoulu meni pilalle. Pietilä ei kuitenkaan kauan viihtynyt Lybeckerin koulussa, vaan siirtyi parin vuoden päästä opettajaksi vastaperustettuun Raahen suomenkieliseen kansakouluun. Kansakoulu aloitti Raahessa , ja Lybeckerin koulu muutettiin samana vuonna käsityökouluksi. Tuolloin johtajaksi valittiin Sofia Mathlin. Vuonna 1896 aloitti työnsä koulun pitkäaikaisin johtajatar Olga Sarkkila, joka viihtyi tehtävässään peräti 49 vuotta. Hänen aikanaan koulun toiminta tehostui, ja työn tuloksia alettiin esitellä yleisölle näyttelyissä. Käsityökouluksi siirtymisen jälkeenkin Lybeckerin koulussa opetettiin myös muita aineita. Lukujärjestykseen mahtui kutomisen, ompelun, kaavojen piirustuksen ja pyykinpesun ohella katekismuksen opiskelua, Raamatun historiaa ja laskentoa. KANSAKOULU 1800-luvun puolivälissä alettiin Suomessa ajaa läpi kansakouluajatusta, Uno Cygnaeus etunenässä, ja vuonna 1866 annettiin kansakouluasetus. Oulun läänin ensimmäinen kansakoulu, Salon

8 emäseurakunnan (Pattijoen) ja Saloisten kappelin yhteinen Savolahden kansakoulu perustettiin vuonna 1869, ja se aloitti toimintansa vuoden 1870 syksyllä. Hankkeen paikallisia tukijoita olivat erityisesti Saloisten kirkkoherra E. W. Borg, piirilääkäri C. R. Ehrström ja kruununvouti N. Lagerlöf, joka luovutti omistamansa Niemelän sotilasvirkatalon koulun käyttöön. Nykyisen Välikylän alueella sijainneeseen taloon ei kuitenkaan ollut kulkukelpoista tietä, joten koulua ei siellä koskaan pidetty. Koulu aloitti Lagerlöfin omistamassa Ollinsaaren kartanossa, ja siirtyi vuoden päästä Öörnin sotilastorppaan nykyiselle Junnilanmäelle, jossa se toimi vuoteen 1899 saakka. Koska koulu oli lähellä Raahea, sinne tuli oppilaita myös kaupungista. Osa raahelaisista vastusti kouluhankkeita voimakkaasti, joten kaupunkilaislapsille saatiin oma, kaksikielinen kansakoulu vasta tiukan väännön jälkeen vuonna Yläkoulu pääsi aloittamaan vuonna Helmikuussa 1873 Oulun Wiikko-Sanomat uutisoi: Braahessa avattiin alhaisempi kansakoulu mennä vuonna Oppilaiksi pyrkijöitä oli kosolti. Tänä lukukautena käypi siinä 79 suomalaista ja 36 ruotsalaista lasta. Raahen kansakoulu aloitti Lybeckerin koulun vieressä Reiponkadulla, talossa jossa myöhemmin toimi ruotsalainen yhteiskoulu. Oma talo saatiin vuonna 1874, jolloin tarkoitusta varten ostettiin Isontorin nykyisen Pekkatorin - kulmalta tuomari Häggströmin (Friemanin) talo. Koulun ensimmäiset opettajat olivat neiti Fredrika Pietilä suomenkielisellä puolella ja Olga Slåttsberg ruotsinkielisellä puolella. Apuopettajana toimi neiti Anna Jernberg. Ruotsinkielinen kansakoulu kuihtui lopulta oppilaiden puutteeseen, ja se lakkautettiin vuonna Tilanahtaus vaivasi Raahen kansakoulua jatkuvasti. Pientä helpotusta tilanteeseen toi seminaarin harjoituskoulu, joka otti oppilaikseen kaupungin tyttölapsia, mutta sekään ei poistanut ongelmaa. Vasta vuonna 1958 yhteislyseon saadessa uudet tilat entisen oluttehtaan tontille Raahen kansakoulu pääsi asianmukaisiin, kouluksi suunniteltuihin tiloihin eli nykyiseen Keskuskouluun. Lapaluotoon perustettiin oma kansakoulu vuonna 1910, ja Saloisten kirkonkylälle vuonna 1912 (Myllymäen koulu). Kansakoulussa käytettiin aluksi eri aineiden opetuksessa sekä Topeliuksen Maamme kirjaa ja Luonnon kirjaa että Runebergin Vänrikki Stoolin tarinoita samoja kirjoja, joita sen edeltäjissäkin oli luettu. Vähitellen eri aineet saivat omat oppikirjansa. Opetus- ja havaintovälineitä oli alkuaikoina vain vähän, mutta jo 1900-luvun alussa oli saatavana esimerkiksi fysiikan, kemian ja maantiedon havaintovälineitä. Havaintovälineistä suosituimpia olivat opetustaulut. Värikkäillä kuvatauluilla oli suuri vaikutus pieniin oppilaisiin, joiden oppikirjoissa kuvat olivat vielä harvinaisia luvun lopulla opetustauluja tuotiin ulkomailta, lähinnä Saksasta ja Ruotsista. Ensimmäisen suomalaisen opetustaulusarjan julkaisi WSOY

9 vuonna 1900, minkä jälkeen kotimainen tuotanto kasvoi nopeasti. Koulutarpeiden keskusliike ja Valistus Oy kasvoivat suurimmiksi suomalaisiksi alan yrityksiksi. SEMINAARIN MALLIKOULU Vuonna 1896 Raaheen perustettiin opettajaseminaari, jolla oli oma harjoituskoulu, nk. mallikoulu. Oppilaiksi otettiin kaupungin kansa-kouluikäisiä tyttölapsia ja jonkin verran myös lapsia kaupungin ulkopuolelta. Seminaari aloitti toimintansa Lindbergin talossa Rantakadulla. Seminaarirakennus harjoituskouluineen, kasvihuoneineen ja opettajien sekä puutarhurin asuntoineen valmistui Pitkäänkariin vuonna Harjoituskoulu toimi aina seminaarin lakkauttamiseen saakka vuonna 1971, jonka jälkeen siitä muodostettiin Pitkänkarin kansakoulu.

Pedagogio eli lastenkoulu aloittaa toimintansa Raatihuoneen alakerran tiloissa viimeistään vuoteen 1653 mennessä.

Pedagogio eli lastenkoulu aloittaa toimintansa Raatihuoneen alakerran tiloissa viimeistään vuoteen 1653 mennessä. Miska Eilola Raahen kouluhistorian ABC Kouluhistoriaa vuoden 1921 oppivelvollisuuteen asti 1600-luku 1620 Koko valtakuntaa koskeva koululaki. Laki vahvistetaan vuonna 1649 ja tunnetaan Kristiinakuningattaren

Lisätiedot

TYTTÖJEN KOULUTIE, OLIKO SELLAISTA ENTISAJAN RAAHESSA?

TYTTÖJEN KOULUTIE, OLIKO SELLAISTA ENTISAJAN RAAHESSA? Eija Turunen TYTTÖJEN KOULUTIE, OLIKO SELLAISTA ENTISAJAN RAAHESSA? Heti kättelyssä on sanottava, ettei sitä tyttöjen kouluttamista joskus kaksisataa vuotta sitten niin tähdellisenä pidetty. Asenne ei

Lisätiedot

HISTORIASUUNNISTUS KOKKOLASSA

HISTORIASUUNNISTUS KOKKOLASSA HISTORIASUUNNISTUS KOKKOLASSA Etsi karttaan merkityt numeroidut kohteet ja tee niihin liittyvät tehtävät. Jokaisesta kohteesta on vanha kuva ja kysymyksiä. Voit kiertää kohteet haluamassasi järjestyksessä.

Lisätiedot

Sedmigradskyn pientenlastenkoulu ja Marian turvakoti.

Sedmigradskyn pientenlastenkoulu ja Marian turvakoti. VII. Sedmigradskyn pientenlastenkoulu ja Marian turvakoti. Sedmigradskyn pientenlastenkoulun ja Marian turvakodin kertomus vuodelta 191 oli seuraavaa sisällystä: Eräiden yhteensattuneiden asianhaarain

Lisätiedot

Asunto Oy Törninpyörä Satamakatu 11 57130 Savonlinna

Asunto Oy Törninpyörä Satamakatu 11 57130 Savonlinna :n tontti ja naapurit kuva vuodelta 1936. Seurahuone paloi 1949 ja uusi rakennus valmistui 1956. Riitta Rautiainen :n tontin ja rakennukset omisti kauppias Willian Järviö. Vuosina 1889-1016 ranennuksessa

Lisätiedot

Yhtenäiskoulu. Louhentie 3 00610 HELSINKI PL 3312 00099 HELSINGIN KAUPUNKI. www.ynk.edu.hel.fi YHTENÄISKOULU. opas. peruskoulun.

Yhtenäiskoulu. Louhentie 3 00610 HELSINKI PL 3312 00099 HELSINGIN KAUPUNKI. www.ynk.edu.hel.fi YHTENÄISKOULU. opas. peruskoulun. Yhtenäiskoulu Louhentie 3 00610 HELSINKI PL 3312 00099 HELSINGIN KAUPUNKI www.ynk.edu.hel.fi YHTENÄISKOULU opas peruskoulun luokille 7 9 Yhtenäiskoulun 7. - 9. luokkien tuntijako Vuosiluokka 7 8 9 Kaikille

Lisätiedot

Lahden englanninkielisten luokkien (0 9) toimintaperiaatteet Tiirismaan koulussa lukuvuonna 2014 2015

Lahden englanninkielisten luokkien (0 9) toimintaperiaatteet Tiirismaan koulussa lukuvuonna 2014 2015 Lahden englanninkielisten luokkien (0 9) toimintaperiaatteet Tiirismaan koulussa lukuvuonna 2014 2015 Tiedote vanhemmille Lahden englanninkieliset luokat 0-9 Lahden englanninkieliset luokat toimivat Tiirismaan

Lisätiedot

Kielivalinnat ja kielten opetus peruskoulussa ja lukiossa

Kielivalinnat ja kielten opetus peruskoulussa ja lukiossa Kielivalinnat ja kielten opetus peruskoulussa ja lukiossa Soveltavan kielentutkimuksen keskus Jyväskylän yliopisto Myönteinen kehitys kielikoulutuksessa Lisää ääntynyt panostus kielikoulutukseen koko koulutusjärjestelm

Lisätiedot

Perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt II

Perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt II Perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt II Esimerkkejä Vaasa: Nivelluokat Jyväskylä: JOPO mmt oppilaille Kontiolahti: Jatkoluokat MOKU 18.9.2009 Vaasan nivelluokat 1 Nivelluokat

Lisätiedot

INSINÖÖRI INSINÖÖRIKOULUTUS 100V. Leo Ilkko 19.3.2013 Pehr Brahen rotaryklubi

INSINÖÖRI INSINÖÖRIKOULUTUS 100V. Leo Ilkko 19.3.2013 Pehr Brahen rotaryklubi INSINÖÖRI INSINÖÖRIKOULUTUS 100V Leo Ilkko 19.3.2013 Pehr Brahen rotaryklubi INSINÖÖRIKOULUTUKSEN HISTORIAA SUOMESSA Insinöörikoulutusta 100 v Suomessa 41 vuotta Raahessa, kampuksen historiaa INSINÖÖRI

Lisätiedot

Esikoulu ja koulu Hässleholmin kunnassa

Esikoulu ja koulu Hässleholmin kunnassa Esikoulu ja koulu Hässleholmin kunnassa Lapsi- ja kouluasioiden hallinto vastaa esikoulusta, pedagogisesta hoidosta, vapaa-ajankodista, peruskoulusta, lukiosta, erityiskoulusta ja kulttuurikoulusta. Kun

Lisätiedot

1.2.1899 Julkaistiin asetus kahden uuden seminaarin perustamisesta, toinen nais- ja toinen miesoppilaita varten.

1.2.1899 Julkaistiin asetus kahden uuden seminaarin perustamisesta, toinen nais- ja toinen miesoppilaita varten. AJANKOHTA TAPAHTUMA 1.2.1899 Julkaistiin asetus kahden uuden seminaarin perustamisesta, toinen nais- ja toinen miesoppilaita varten. 20.3.1900 Julkaistiin asetus Kajaanin kansakoulupohjaisen miesseminaarin

Lisätiedot

Suomen kielen itseopiskelumateriaali

Suomen kielen itseopiskelumateriaali Selma Selkokielisyyttä maahanmuuttajille (OPH) Suomen kielen itseopiskelumateriaali Nimi: Ryhmätunnus: Tutkinto: Tämä opiskelumateriaali liittyy alakohtaiseen lähiopetuspäivään. Kun olet osallistunut lähiopetukseen

Lisätiedot

HYVINKÄÄN KAUPUNKI Sivistystoimi/ Hallinto Kankurinkatu 4-6 20.10.2015 05800 HYVINKÄÄ

HYVINKÄÄN KAUPUNKI Sivistystoimi/ Hallinto Kankurinkatu 4-6 20.10.2015 05800 HYVINKÄÄ Sivistystoimi/ Hallinto Kankurinkatu 4-6 20.10.2015 Alakoulujen rehtorit ENSIMMÄISEN VIERAAN KIELEN VALINTA JA MUSIIKKILUOKALLE PYRKIMINEN Tämän kirjeen liitteenä on 2. luokkalaisten vanhemmille jaettava

Lisätiedot

Mitä kaksikielinen koulu tarkoittaa? Leena Huss Hugo Valentin -keskus Uppsalan yliopisto

Mitä kaksikielinen koulu tarkoittaa? Leena Huss Hugo Valentin -keskus Uppsalan yliopisto Mitä kaksikielinen koulu tarkoittaa? Leena Huss Hugo Valentin -keskus Uppsalan yliopisto Sisältö! Eräs kaksikielinen koulu! Mikä tekee koulusta kaksikielisen?! Millainen kaksikielinen opetus toimii?! Haasteita

Lisätiedot

Pedagogio. Uno Cygnaeuksen aikaan

Pedagogio. Uno Cygnaeuksen aikaan Harjun koulu 2008 Lohja on vuosisatojen ajan ollut Suomen oloissa keskeistä ja vaurasta kulttuuriseutua, jonne uudistukset ovat tulleet muuta maata aikaisemmin. Tämä koskee myös kouluopetusta. Vain harvalla

Lisätiedot

Sedmigradskyn pientenlastenkoulu ja Marian turvakoti.

Sedmigradskyn pientenlastenkoulu ja Marian turvakoti. VII. Sedmigradskyn pientenlastenkoulu ja Marian turvakoti. Sedmigradskyn pientenlastenkoulun ja Marian turvakodin johtokunnan kertomus vuodelta 1910 oli seuraavaa sisällystä: Sedmigradskyn pientenlastenkoulun

Lisätiedot

FRÖBELILÄISEN PEDAGOGIIKAN TULO SUOMEEN. Elise Lujala 18.10.2014

FRÖBELILÄISEN PEDAGOGIIKAN TULO SUOMEEN. Elise Lujala 18.10.2014 FRÖBELILÄISEN PEDAGOGIIKAN TULO SUOMEEN Elise Lujala 18.10.2014 FRÖBEL-PEDAGOGIIKASTA TIETOA SUOMEEN Varhaista julkista tietoa saatiin Friedrich W A Fröbelin luomasta lastentarhapedagogiikasta: - Morgonbladetissa

Lisätiedot

Mamsellikoulusta mamsellipukuun raahelaisten tyttöjen ja naisten käsitöitä 1800-luvulta nykypäivään

Mamsellikoulusta mamsellipukuun raahelaisten tyttöjen ja naisten käsitöitä 1800-luvulta nykypäivään Mamsellikoulusta mamsellipukuun raahelaisten tyttöjen ja naisten käsitöitä 1800-luvulta nykypäivään Raahessa 25.3.2013 Helena Holappa Raahen kaupunkiopaskurssi 1. 1. Sisällysluettelo 1. Sisällysluettelo...1

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Halssilasta n. 50 vuotta sitten. Kimmo Suomi Professori Halssilalainen 1954-1963

Halssilasta n. 50 vuotta sitten. Kimmo Suomi Professori Halssilalainen 1954-1963 Halssilasta n. 50 vuotta sitten Kimmo Suomi Professori Halssilalainen 1954-1963 TOURULAN KANSAKOULU Alkuajoista V. 1560 Jyväsjärven rannalla Taavettilan tila jaettiin kahden veljeksen kesken ja toisen

Lisätiedot

Oman äidinkielen opetuksen järjestäminen. Perusopetuksen vieraiden kielten opetuksen kehittämisen koordinaattoritapaaminen 29.10.

Oman äidinkielen opetuksen järjestäminen. Perusopetuksen vieraiden kielten opetuksen kehittämisen koordinaattoritapaaminen 29.10. Oman äidinkielen opetuksen järjestäminen Perusopetuksen vieraiden kielten opetuksen kehittämisen koordinaattoritapaaminen 29.10.2009 Maahanmuuttajien oman äidinkielen opetus Espoossa järjestetään perusopetusta

Lisätiedot

Suomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite

Suomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite Suomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite Yksi- vai kaksikielisiä kouluja? 13.3.2013 Bob Karlsson Johtaja Kielelliset oikeudet! Perustuslain näkökulmasta julkisen vallan tehtävänä on edistää perusoikeuksien

Lisätiedot

q-toset Kosken koulut 135 vuotta osa 2 entisten koululaisten haastatteluja 6a-luokan lehti numero 2/2011

q-toset Kosken koulut 135 vuotta osa 2 entisten koululaisten haastatteluja 6a-luokan lehti numero 2/2011 q-toset 6a-luokan lehti numero 2/2011 Kosken koulut 135 vuotta osa 2 entisten koululaisten haastatteluja Kirsi Jokela Mitä koulua kävitte? -Kävin Sorvaston koulua. Millaista siellä oli? -Tosi kivaa. Siellä

Lisätiedot

Pohjoisen yhteistyöalueen kommentteja perusopetuksen kieliohjelmaluonnoksesta. Laivaseminaari 27.11.2014

Pohjoisen yhteistyöalueen kommentteja perusopetuksen kieliohjelmaluonnoksesta. Laivaseminaari 27.11.2014 Pohjoisen yhteistyöalueen kommentteja perusopetuksen kieliohjelmaluonnoksesta 1 A1-kielenä kaikilla oppilailla alkaa englanti. Nykyiseen tuntijakoon verrattuna vuoden 2016 tuntijaossa yksi vuosiviikkotunti

Lisätiedot

Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto. Mwanza, Tanzania VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS. Nimikkohankeraportti 1/2014

Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto. Mwanza, Tanzania VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS. Nimikkohankeraportti 1/2014 VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto Mwanza, Tanzania Nimikkohankeraportti 1/2014 Hankenumero 14106 115 Nyakato Luterilainen Koulutuskeskus perustettiin

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

KOSKELAN KIRKKO JA KOSKELAN SAIRAALAN KAPPELI (12.6.2007) Päivitetty 23.2.2015

KOSKELAN KIRKKO JA KOSKELAN SAIRAALAN KAPPELI (12.6.2007) Päivitetty 23.2.2015 KOSKELAN KIRKKO JA KOSKELAN SAIRAALAN KAPPELI (12.6.2007) Päivitetty 23.2.2015 Helsingin kaupungin Koskelan sairaala-aluetta alettiin rakentaa vuosina 1912 1914. Opastaulusta näkyy, että siellä on monenlaisia

Lisätiedot

Äidinkielen valtakunnallinen koe 9.luokka

Äidinkielen valtakunnallinen koe 9.luokka Keväällä 2013 Puumalan yhtenäiskoulussa järjestettiin valtakunnalliset kokeet englannista ja matematiikasta 6.luokkalaisille ja heille tehtiin myös äidinkielen lukemisen ja kirjoittamisen testit. 9.luokkalaisille

Lisätiedot

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Oheiset kysymykset on tarkoitettu museovierailun yhteyteen tai museovierailun jälkeiseen tuntityöskentelyyn. Tietopaketti toimii opettajanmateriaalina,

Lisätiedot

Adolf Erik Nordenskiöld

Adolf Erik Nordenskiöld P u n a i n e n r a s t i Adolf Erik Nordenskiöld Adolf Erik Nordenskiöld (1832 1901) vietti lapsuutensa Alikartanossa. Hänen isänsä Nils Gustaf Nordenskiöld oli mineralogi, kivennäistutkija. Adolf Erik

Lisätiedot

PERUSKOULU HELSINGISSÄ 30 VUOTTA

PERUSKOULU HELSINGISSÄ 30 VUOTTA PERUSKOULU HELSINGISSÄ 30 VUOTTA Linjanjohtaja Kansakoulujärjestelmä Ensimmäistä suomenkielistä opetusta annettiin Helsingissä Kasarminkatu 21:n vuoro-opetuskoulussa (1839). Kansakouluasetuksen mukaiset

Lisätiedot

Kiinan kielen ja kulttuurin opetus 7.3.2012

Kiinan kielen ja kulttuurin opetus 7.3.2012 Kaikki menevät Kiinaan! Kiinan kielen ja kulttuurin opetus 7.3.2012 Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Esityksen kulku Mistä kaikki alkoi Mitä lukioiden Kiina- verkostossa saatiin aikaan Kiinan tarve

Lisätiedot

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Inkeriläisten alkuperäinen asuinalue sijaitsee nykyään Pietaria ympäröivällä Leningradin alueella Luoteis-Venäjällä. Savosta, Jääskestä, Lappeelta ja Viipurista tulleita

Lisätiedot

HELSINGIN YLIOPISTO MAANTIETEEN LAITOS

HELSINGIN YLIOPISTO MAANTIETEEN LAITOS HELSINGIN YLIOPISTO MAANTIETEEN LAITOS 110-vuotiaan maantieteen laitoksen alkuvaiheet Suomessa maantieteen kehitys itsenäiseksi yliopistolliseksi tieteenalaksi henkilöityy Ragnar Hultiin, innovaattoriin,

Lisätiedot

KRONIKKA JÄRVENPÄÄN YHTEISKOULUSTA JA LUKIOSTA 2008 (80 V.) Aino Härkönen. Tuhatyhdeksänsataakakskytkahdeksan oli armon vuosi:

KRONIKKA JÄRVENPÄÄN YHTEISKOULUSTA JA LUKIOSTA 2008 (80 V.) Aino Härkönen. Tuhatyhdeksänsataakakskytkahdeksan oli armon vuosi: KRONIKKA JÄRVENPÄÄN YHTEISKOULUSTA JA LUKIOSTA 2008 (80 V.) Aino Härkönen Tuhatyhdeksänsataakakskytkahdeksan oli armon vuosi: silloin Luoja Järvenpään asukkaita suosi. Tilanomistaja Westermacki päätti:

Lisätiedot

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO

Lisätiedot

Pukinmäenkaaren peruskoulun kielivalintainfo 2. ja 3. luokan huoltajille 10.1.2015

Pukinmäenkaaren peruskoulun kielivalintainfo 2. ja 3. luokan huoltajille 10.1.2015 Pukinmäenkaaren peruskoulun kielivalintainfo 2. ja 3. luokan huoltajille 10.1.2015 Kielipolku 1.8.2016 alkaen Luokka- aste 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. A- kieli englanti tai venäjä Valinnainen A2 kieli englanti,

Lisätiedot

Maahanmuuttajataustaiset nuoret Eiran aikuislukion peruskoulussa. Yhdessä koulutustakuuseen 27.10.2015 Uudenmaan liitto

Maahanmuuttajataustaiset nuoret Eiran aikuislukion peruskoulussa. Yhdessä koulutustakuuseen 27.10.2015 Uudenmaan liitto Maahanmuuttajataustaiset nuoret Eiran aikuislukion peruskoulussa Yhdessä koulutustakuuseen 27.10.2015 Uudenmaan liitto Peruskoulu osana Eiran aikuislukiota Peruskoulu toimii yleissivistävässä ympäristössä.

Lisätiedot

-2, SIV-SU 2016-02-11 16:00

-2, SIV-SU 2016-02-11 16:00 -2, SIV-SU 2016-02-11 16:00 Kokouskutsu Torstaina 11.2.2016 klo 16.00, Päivähoito- ja koulutusvirasto, kokoushuone Selecta Päättäjät Varsinaiset jäsenet Henkilökohtaiset varajäsenet Markku Pukkinen, puheenjohtaja

Lisätiedot

Kaikki vastaajat (N=819) 25% 26% 22% 27%

Kaikki vastaajat (N=819) 25% 26% 22% 27% Kaikki vastaajat (N=819) % 30 20 10 0 25% 26% 22% 27% 29% 36% 7. 8. 9. 34% 52% % 52 50 48 48% 46 Tyttö Poika Aloittelija: minulla ei ole kokemusta ipadin käytöstä Noviisi: minulla on ipadin peruskäyttökokemusta,

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 80. Nuorisovaltuusto 22.09.2015 Sivu 1 / 1. 80 Koulujen lukuvuoden 2016 17 työ- ja loma-ajat. Nuorisovaltuuston lausunto

Espoon kaupunki Pöytäkirja 80. Nuorisovaltuusto 22.09.2015 Sivu 1 / 1. 80 Koulujen lukuvuoden 2016 17 työ- ja loma-ajat. Nuorisovaltuuston lausunto Nuorisovaltuusto 22.09.2015 Sivu 1 / 1 80 Koulujen lukuvuoden 2016 17 työ- ja loma-ajat. Nuorisovaltuuston lausunto Selostus Juha Nurmi tulee pyytämään lausuntoa nuorisovaltuustolta, koskien koulujen työ-

Lisätiedot

Mitä muistat 1960-luvun Helsingin Uudesta yhteiskoulusta

Mitä muistat 1960-luvun Helsingin Uudesta yhteiskoulusta Mitä muistat 1960-luvun Helsingin Uudesta yhteiskoulusta Kymmenen tiukkaa kysymystä Kolme oikealta tuntuvaa vastausta Mutta vain yksi niistä on oikein Pöytäkunta kirjaa mielestään oikean vastauksen lomakkeelle

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Kuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut. Annukka Muuri 18.11.2014

Kuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut. Annukka Muuri 18.11.2014 Kuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut Annukka Muuri 18.11.2014 Maahanmuuttajataustaiset oppilaat Maahanmuuttajaoppilaiden määrä on kasvanut seitsemässä vuodessa noin

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT

KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT KAUHAJOEN KAUPUNKI SIVISTYSOSASTO KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT TOIMINTAOHJE Sivistyslautakunta 9.6.2010, 92 Päivitys: Sivistyslautakunta 25.5.2011 70 1 Lähtökohta Suomessa vakinaisesti asuvat lapset

Lisätiedot

Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa

Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa Sari Pesonen Tukholman yliopisto, suomen kielen osasto Slaavilaisten ja balttilaisten kielten, suomen, hollannin ja saksan laitos Stockholms

Lisätiedot

Velkaperää. ennen ja nyt. Opaskurssi 2005 Satu Halonen

Velkaperää. ennen ja nyt. Opaskurssi 2005 Satu Halonen Velkaperää ennen ja nyt Opaskurssi 2005 Velkaperää ennen ja nyt Arkkitehti Birger Brunilan piirtämän ja vuonna 1930 vahvistetun asemakaavan mukaan kaupungin osiin XII XIV kaavoitettiin uusia omakotitontteja.

Lisätiedot

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kummikirje 1-2016 3.5. 2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Olen uusi Venäjän alueen kummityön kordinaattori Ammi Kallio. Tämä on ensimmäinen kummikirje, jonka kirjoitan teille alueelta.

Lisätiedot

Nimikkosopimushankkeen raportti 2/2011

Nimikkosopimushankkeen raportti 2/2011 Nimikkosopimushankkeen raportti 2/2011 Maa/alue Hanke Senegal Kirkon koulutyö Hankenumero 13430 Kumppani Raportoija Senegalin Lutherilainen kirkko / ELS Raportoijia: Niokhor Séne (kummityön vastuuhenkilö)

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitusneuvos 30.5.2016 Dnro 69/530/2015 Anne-Marie Brisson

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitusneuvos 30.5.2016 Dnro 69/530/2015 Anne-Marie Brisson OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitusneuvos 30.5.2016 Dnro 69/530/2015 Anne-Marie Brisson Yleissivistävän koulutuksen ja varhaiskasvatuksen osasto MUNKKINIEMEN KOULUTUSSÄÄTIÖ SR:N PERUSOPETUKSEN

Lisätiedot

KIHNIÖN KUNTA ESITYSLISTA / KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 3/2016. Sivistyslautakunta 18.04.2016 1

KIHNIÖN KUNTA ESITYSLISTA / KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 3/2016. Sivistyslautakunta 18.04.2016 1 ESITYSLISTA / KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 3/2016 Sivistyslautakunta 18.04.2016 1 Kokousaika Kokouspaikka Saapuvilla olleet et Maanantai 18.04.2016 klo 18.00 Kunnanviraston kokoushuone Inkinen Anneli Oksanen Annika

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Koulutuksen lainsäädäntö (Annika Hongiston kokooma) Perusopetuslaki ja asetus Lukiolaki ja asetus Julkisuus ja tietosuoja opetustoimessa

Koulutuksen lainsäädäntö (Annika Hongiston kokooma) Perusopetuslaki ja asetus Lukiolaki ja asetus Julkisuus ja tietosuoja opetustoimessa Koulutuksen lainsäädäntö (Annika Hongiston kokooma) Perusopetuslaki ja asetus Lukiolaki ja asetus Julkisuus ja tietosuoja opetustoimessa Perusopetuslaki ja asetus Lain säätää aina eduskunta, asetuksen

Lisätiedot

Taito- ja taideaineiden valinnaisuus 4.-6.luokille lukuvuonna 2016-2017. Haarajoen koulu

Taito- ja taideaineiden valinnaisuus 4.-6.luokille lukuvuonna 2016-2017. Haarajoen koulu Taito- ja taideaineiden valinnaisuus 4.-6.luokille lukuvuonna 2016-2017 Haarajoen koulu 4.3.2016 Taito- ja taideaineiden valinnaisuus 4.-6.luokkien oppilaille Uuden opetussuunnitelman mukaisesti taito-

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO. KASKO, 19.5.2015 17:30, Pöytäkirja. 40 OPETUSSUUNNITELMA 2016 TUNTIJAKO... 1 Pykälän liite: Tuntijakoesitys 2016...

SISÄLLYSLUETTELO. KASKO, 19.5.2015 17:30, Pöytäkirja. 40 OPETUSSUUNNITELMA 2016 TUNTIJAKO... 1 Pykälän liite: Tuntijakoesitys 2016... i SISÄLLYSLUETTELO KASKO, 19.5.2015 17:30, Pöytäkirja 40 OPETUSSUUNNITELMA 2016 TUNTIJAKO... 1 Pykälän liite: Tuntijakoesitys 2016... 4 40, KASKO 19.5.2015 17:30 Sivu 2 OPETUSSUUNNITELMA 2016 TUNTIJAKO

Lisätiedot

Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen

Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen - oppilaslähtöinen näkökulma Helsinki 27.4.2012 Marja Kangasmäki Kolmiportainen tuki Erityinen tuki Tehostettu tuki Yleinen tuki Oppimisen ja koulunkäynnin

Lisätiedot

KIRKONKYLÄN KOULU Tuusulantie 131 04310 Tuusula. http://sivustot.tuusula.fi/koulut/kirkonkylankoulu/

KIRKONKYLÄN KOULU Tuusulantie 131 04310 Tuusula. http://sivustot.tuusula.fi/koulut/kirkonkylankoulu/ KIRKONKYLÄN KOULU Tuusulantie 131 04310 Tuusula http://sivustot.tuusula.fi/koulut/kirkonkylankoulu/ 1. LUKUVUODEN 2012-2013 TYÖ JA LOMA-AJAT LUKUVUOSI 2012-2013 Syyslukukausi 14.8.2012 (ti) - 21.12.2012

Lisätiedot

Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu

Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu 7.luokka Johdanto Valinnaisina aineina voidaan opiskella yhteisten oppiaineiden syventäviä tai soveltavia oppimääriä, useasta oppiaineesta muodostettuja

Lisätiedot

Esikoulu ja Vapaa-ajankoti

Esikoulu ja Vapaa-ajankoti Lapsi- ja nuorisolautakunta Esikoulu ja Vapaa-ajankoti Säännöt 2013-01-01 2 Sisällysluettelo Esikoulu... 3 Ajat esikoulussa... 4 Ohjeet esikouluille toiminnasta tavallisen työajan ulkopuolella... 4 Esikoululuokka...

Lisätiedot

Kansankirjasto ja lukusali.

Kansankirjasto ja lukusali. VIII. Kansankirjasto ja lukusali. Kansankirjaston ja lukusalin hallituksen kertomus vuodelta 1909 *) oli seuraavaa sisällystä: Kansankirjaston ja lukusalin hallitukseen ovat vuonna 1909 kuuluneet päätirehtööri

Lisätiedot

Mikael Agricola koulussa (LUOKKAHUONEDRAAMA)

Mikael Agricola koulussa (LUOKKAHUONEDRAAMA) Ari Uronen ja Velijussi Kyllijoki: Mikael Agricola koulussa (LUOKKAHUONEDRAAMA) Taustaa: Koulunkäynti 1500-luvun Suomessa oli ankaraa puurtamista. Oppiaineina olivat latinan kielen suullinen ja kirjallinen

Lisätiedot

Anna-Riitta Lindgren Universitetet i Tromsø

Anna-Riitta Lindgren Universitetet i Tromsø Sivistyneistön i i tö kielenvaihto iht ruotsista suomeen 1850 1920 Anna-Riitta Lindgren Universitetet i Tromsø Aiheet: Kielitilanne Suomessa ennen kielenvaihtoa Kielenvaihto iht makrotasolla Kielenvaihto

Lisätiedot

Eräiden lukiokoulutuksen ja perusopetuksen virkojen nimikkeiden muuttaminen KOLA 85

Eräiden lukiokoulutuksen ja perusopetuksen virkojen nimikkeiden muuttaminen KOLA 85 Kasvatus- ja opetuslautakunta 85 17.11.2014 Eräiden lukiokoulutuksen ja perusopetuksen virkojen nimikkeiden muuttaminen KOLA 85 Valmistelija/lisätiedot: Kasvatus- ja opetustoimenjohtaja Tuija Willberg

Lisätiedot

Kota- hanke. Kohdennetun tuen antaminen

Kota- hanke. Kohdennetun tuen antaminen Kota- hanke Kohdennetun tuen antaminen 1 Joustava yksilöllisen llisen oppimisen pienryhmä Toiminnan tavoitteena on: Lähikouluperiaatteen turvaaminen/säilytt ilyttäminen ja soveltaminen Torkinmäen koululle

Lisätiedot

Postinumero ja -toimipaikka. Kielivalinnat perusopetuksessa Pakolliset kielet A1-kieli (perusopetuksen 3. vuosiluokalla alkanut kieli)

Postinumero ja -toimipaikka. Kielivalinnat perusopetuksessa Pakolliset kielet A1-kieli (perusopetuksen 3. vuosiluokalla alkanut kieli) Täytä tiedot huolellisesti tekstaamalla. Henkilötiedot Sukunimi ja etunimet (puhuttelunimi alleviivataan) Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Kotikunta Henkilötunnus Huoltajan puhelinnumero Oma puhelinnumero

Lisätiedot

Attitude 2010:n kohderyhmänä toisen asteen, toisen vuosikurssin opiskelijat. Vastaajat 16 lukiosta ja ammatillisesta oppilaitoksesta Pohjanmaalta ja

Attitude 2010:n kohderyhmänä toisen asteen, toisen vuosikurssin opiskelijat. Vastaajat 16 lukiosta ja ammatillisesta oppilaitoksesta Pohjanmaalta ja Attitude 2010 Attitude 2010:n kohderyhmänä toisen asteen, toisen vuosikurssin opiskelijat. Vastaajat 16 lukiosta ja ammatillisesta oppilaitoksesta Pohjanmaalta ja Keski-Pohjanmaalta. Vastaajia yhteensä

Lisätiedot

Koulujen oppikirjavalinnat Helsingissä

Koulujen oppikirjavalinnat Helsingissä 66 Lasse Paajanen Koulujen oppikirjavalinnat Helsingissä Kansakoulujen kirjavalinnat Vuoden 1866 kansakouluasetuksessa määrättiin, että koulun johtajan tai johtajattaren oli lukuvuoden alussa tehtävä ehdotus

Lisätiedot

Eräiden opettajien siirtäminen avoimiksi jääneisiin tai perustettaviin virkoihin

Eräiden opettajien siirtäminen avoimiksi jääneisiin tai perustettaviin virkoihin Lasten ja nuorten 5 22.01.2014 valmistelutoimikunta Kunnanhallitus 26 11.02.2014 Eräiden opettajien siirtäminen avoimiksi jääneisiin tai perustettaviin virkoihin LANUVTMK 5 Kunnallislaki 45 (11.4.2003/305)

Lisätiedot

SUN U ITAI- ELI PYHÄKOULUT INKERISSÄ.

SUN U ITAI- ELI PYHÄKOULUT INKERISSÄ. SUN U ITAI- ELI PYHÄKOULUT INKERISSÄ. Juuso Mustonen. Kohta valtaan päästyään aloittivat bolshevikit kiivaan taistelun uskontoa vastaan. Ensimmäisenä tehtävänä tässä taistelussa oli kirkon erottaminen

Lisätiedot

Jean Sibelius 1865-1957

Jean Sibelius 1865-1957 Jean Sibelius 1865-1957 1 Lapsuus Johann Christian Julius Sibelius syntyi 8. joulukuuta 1865 Hämeenlinnassa. Hänen isänsä oli tohtori Christian Gustaf Sibelius ja äitinsä viereisessä kuvassa istuva Maria

Lisätiedot

Ksenia Pietarilainen -keppinuket

Ksenia Pietarilainen -keppinuket Ksenia Pietarilainen -keppinuket - Leikkaa hahmot ja lavasteet irti. - Liimaa hahmon peilikuvat yhteen pohjapaloistaan. - Taita hahmot pystyyn siten, että valkoinen pala jää pöytää vasten. - Liimaa hahmo

Lisätiedot

V0054 1 yhtenäiskoulun rehtorin virka VA. V0011 2 luokanopettaja VA. V0012 3 luokanopettaja VA. V0017 4 luokanopettaja VA. V0019 5 luokanopettaja VA

V0054 1 yhtenäiskoulun rehtorin virka VA. V0011 2 luokanopettaja VA. V0012 3 luokanopettaja VA. V0017 4 luokanopettaja VA. V0019 5 luokanopettaja VA Virka/toimi Toimen/viran nimike /MA Toimisto V 1 koulutusjohtaja T 0,4 toimistosihteeri T 0,5 toimistosihteeri V0033 1 koulukuraattori T 2 koulupsykologi Yhtenäiskoulu, ala-aste V0054 1 yhtenäiskoulun

Lisätiedot

Oulu ennen ja nyt. Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK

Oulu ennen ja nyt. Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK 1 Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK Oulu ennen ja nyt Tätä materiaalia voi käyttää apuna esimerkiksi historian tai kuvataiteiden opinnoissa. Tehtävät sopivat niin yläasteelle kuin

Lisätiedot

Sivu 1 (5) Pentti Poukka Antti Wihuri, kapteeni laivassa 2 A2

Sivu 1 (5) Pentti Poukka Antti Wihuri, kapteeni laivassa 2 A2 Sivu 1 (5) Kirjailija/julkaisija/toimittaja Kirjat Kpl Sijainti Martti Merenmaa Siivet kantavat 1 A3 Martti Merenmaa Aamu keisarin kaupungissa 2 A3 Martti Merenmaa Lauluja lähteestä 2 A3 Martti Merenmaa

Lisätiedot

Kiinan kursseilla 1 2 painotetaan suullista kielitaitoa ja kurssista 3 alkaen lisätään vähitellen myös merkkien lukemista ja kirjoittamista.

Kiinan kursseilla 1 2 painotetaan suullista kielitaitoa ja kurssista 3 alkaen lisätään vähitellen myös merkkien lukemista ja kirjoittamista. Kiina, B3kielen opetussuunnitelma (lukiossa alkava oppimäärä) Kiinan kursseilla tutustutaan kiinankielisen alueen elämään, arkeen, juhlaan, historiaan ja nykyisyyteen. Opiskelun ohessa saatu kielen ja

Lisätiedot

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS).

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS). 8. OPPILAAN ARVIOINTI 8.1. Arviointi opintojen aikana 8.1.1. Tukea tarvitsevan oppilaan arviointi Oppimisvaikeudet tulee ottaa huomioon oppilaan arvioinnissa. Tämä koskee myös oppilaita, joiden vaikeudet

Lisätiedot

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013 Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...

Lisätiedot

KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI )

KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI ) KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI ) OPETTAJA : FARID BEZZI OULU 2013 1/5 Ohjelman lähtökohdat Arabian kieli kuuluu seemiläisiin kieliin, joita ovat myös heprea ja amhara. Äidinkielenä

Lisätiedot

Koulumuistoja Mäntsälästä

Koulumuistoja Mäntsälästä 36 Lasse Paajanen Koulumuistoja Mäntsälästä Koulunkäyntini aloitin 1951 menemällä kansakouluun. Kansakoulua kävin neljä luokkaa Mäntsälän Sääksjärvellä Purolan koulussa. Sääksjärvi on pitkä kylä, kylässä

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

Kalkkisten koulu 2015 2016

Kalkkisten koulu 2015 2016 Lukuvuosisuunnitelma Kalkkisten koulu 2015 2016 yhteystiedot koulu Lähiosoite Kenttätie 5 Postinumero 17240 Postitoimipaikka Kalkkinen Puhelin 03 7671008 Sähköposti kalkkistenkoulu@asikkala.fi Kanslia

Lisätiedot

E. Tehtävätyyppi perusopetuksessa ja/tai lukiokoulutuksessa tässä oppilaitoksessa Katso vaihtoehdot luettelosta, kohta E.

E. Tehtävätyyppi perusopetuksessa ja/tai lukiokoulutuksessa tässä oppilaitoksessa Katso vaihtoehdot luettelosta, kohta E. OPETTAJAKOHTAISTEN TIETOJEN LOMAKE Peruskouluopetuksen ja lukiokoulutuksen opettajat 2008 Opettajan tiedot A. Opettajan sukunimi B. Opettajan etunimi D. Työsuhteen luonne tässä oppilaitoksessa (1.3.2008

Lisätiedot

Liikunnanopettajakoulutuksen sisällön muutoksen historiallinen tarkastelu vuosina 1963-2007. Jukka Lahti Jyväskylän yliopisto

Liikunnanopettajakoulutuksen sisällön muutoksen historiallinen tarkastelu vuosina 1963-2007. Jukka Lahti Jyväskylän yliopisto Liikunnanopettajakoulutuksen sisällön muutoksen historiallinen tarkastelu vuosina 1963-2007 Jukka Lahti Jyväskylän yliopisto Taustaa Lähihistorian tutkimus yliopistollisesta koulutuksesta on vähäistä Koulutus

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 62. 62 Suomenkielisen opetustoimen viranhaltijoiden sekä peruskoulujen ja lukioiden johtokuntien päätökset

Espoon kaupunki Pöytäkirja 62. 62 Suomenkielisen opetustoimen viranhaltijoiden sekä peruskoulujen ja lukioiden johtokuntien päätökset 15.04.2015 Sivu 1 / 1 62 Suomenkielisen opetustoimen viranhaltijoiden sekä peruskoulujen ja lukioiden johtokuntien päätökset Päätösehdotus ei kuntalain 51 :n perusteella ota käsiteltäväkseen seuraavia

Lisätiedot

Kamwene. käytämme tervehtiessämme ihmisiä Njomben alueella. On hauska. miten ihmiset ilostuvat kun tervehdimme heitä heidän omalla

Kamwene. käytämme tervehtiessämme ihmisiä Njomben alueella. On hauska. miten ihmiset ilostuvat kun tervehdimme heitä heidän omalla Tikkasten nimikkokirje maaliskuu 2013 Kamwene! Kamwene on Maaliskuu 2013 bena-heimon kibenankielinen tervehdys, jota käytämme tervehtiessämme ihmisiä Njomben alueella. On hauska miten ihmiset ilostuvat

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Vakanssi Nimi Nykyinen nimike Uusi nimike 142081 Hyttinen Jouni rehtori virka rehtori 142082 Kazera Maija luokanopettaja virka Luokanopettaja 142083

Vakanssi Nimi Nykyinen nimike Uusi nimike 142081 Hyttinen Jouni rehtori virka rehtori 142082 Kazera Maija luokanopettaja virka Luokanopettaja 142083 Vakanssi Nimi Nykyinen nimike Uusi nimike 142081 Hyttinen Jouni rehtori virka rehtori 142082 Kazera Maija luokanopettaja virka Luokanopettaja 142083 Kosonen Juha luokanopettaja virka Luokanopettaja 142084

Lisätiedot

Tiedote yläkoulujen opinto-ohjaajille

Tiedote yläkoulujen opinto-ohjaajille VUOSAAREN LUKIO_MAAHANMUUTTAJIEN VALMISTAVA KOULUTUS Lukioon valmistava koulutus maahanmuuttajille alkamassa Vuosaaren lukion yhteydessä on syksyllä 2011 alkamassa lukioon valmistava koulutus maahanmuuttajille.

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 25

Espoon kaupunki Pöytäkirja 25 26.02.2014 Sivu 1 / 1 321/02.05.01/2014 25 Lukiokoulutuksen valmistavan koulutuksen toteuttaminen Espoossa Valmistelijat / lisätiedot: Tapio Erma, puh. 046 877 3216 Astrid Kauber, puh. 046 877 3297 Riina

Lisätiedot

Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu 5.luokka

Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu 5.luokka Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu 5.luokka Johdanto Valinnaisina aineina voidaan opiskella yhteisten oppiaineiden syventäviä tai soveltavia oppimääriä, useasta oppiaineesta muodostettuja

Lisätiedot

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-2010

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-2010 Koulukokemusten kansainvälistä vertailua sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994- WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Professori Lasse Kannas, Jyväskylän yliopisto Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus

Lisätiedot

Etäopetus erityistilanteissa

Etäopetus erityistilanteissa Sairastuneen oppilaan koulunkäynnin järjestäminen kaksisuuntaisen, reaaliaikaisen videoyhteyden avulla Esimerkkitapauksena etäopetuksen järjestäminen Laitilassa, Kodjalan koululla lukuvuonna 2012 2013.

Lisätiedot

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 } Pedagogiset näkökulmat taito opettaa, koulutuspolitiikan ymmärrys, itsevarmuuden kasvu opettajana } Palkkaan liittyvät näkökulmat Pätevä opettaja saa yleensä

Lisätiedot

12.10..2013. Etäopetus erityistilanteissa

12.10..2013. Etäopetus erityistilanteissa 12.10..2013 Etäopetus 1 Sairastuneen oppilaan koulunkäynnin järjestäminen kaksisuuntaisen, reaaliaikaisen videoyhteyden avulla 2 Syksy 2013 1.lk. poika D.J. Eurajoen Keskustan ala-koulu, Adobe Connect

Lisätiedot

MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO?

MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO? MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO? Uskonto voidaan määritellä monella eri tavalla... Mitkä asiat tekevät jostain ilmiöstä uskonnon? Onko jotain asiaa, joka olisi yhteinen kaikille uskonnoille? Uskontoja voidaan

Lisätiedot