Miska Eilola SKOULU RAAHELAINEN KOULU ENNEN VANHAAN PEDAGOGIO
|
|
- Johanna Haapasalo
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Miska Eilola SKOULU RAAHELAINEN KOULU ENNEN VANHAAN PEDAGOGIO Heti kaupungin perustamisen jälkeen perustettiin Raaheen erityinen kansanopetuslaitos, lastenkoulu eli pedagogio. Sellainen tuli olla silloisen koulujärjestyksen mukaan jokaisessa Ruotsi-Suomen kaupungissa. Ylempiä kouluja eli triviaalikoulua ja kymnaasia 1 ei pikkuinen, muutaman sadan asukkaan Raahe saanut. Pedagogio toimi Raahessa lähes 200 vuotta, aina vuoteen 1841 saakka. Koulun oppilasmäärä vaihteli vuosittain ollen vähimmillään alle kymmenen ja enimmillään viitisenkymmentä oppilasta. Koulun suosio riippui paljolti kulloisestakin opettajasta eli pedagogista, jonka virkaa hoiti maan tavan mukaan kaupungin pappi. Esimerkiksi Johan Henrik Hildenin aikana ( ) oppilasmäärä laski uhkaavasti niin, ettei oppilaita ollut Hildenin viimeisenä virkavuonna ensimmäistäkään. Tarina kertoo, että Hilden oli taipuvainen vahvoihin juomiin ja opettajana hyvin leväperäinen. Pedagogio toimi aluksi raatihuoneen alakerrassa, kunnes sille tehtiin 1600-luvun lopussa oma koulurakennus Kirkonmäelle, kirkon pohjoispuolelle. Talo kärsi pahoja vaurioita Ison vihan ( ) aikana, ja vaikka rakennusta korjattiin useaan otteeseen, oli se jatkuvasti liian kylmä. Vihdoin 1750-luvulla rakennettiin uusi, kaksikerroksinen koulutalo, jota vielä sadan vuoden päästäkin kiiteltiin hyvin rakennetuksi. Kouluun tultiin noin 9-10 vuoden iässä, ja koulua käytiin tavallisesti kaksi vuotta. Monille oppi ei kuitenkaan tarttunut päähän helpolla, joten koulussa saatettiin viettää kuusikin vuotta. Ensimmäisenä kahtena kouluvuotenaan pojat oppivat alkeistietoja. Opetus alkoi lukutaidosta ja samalla harjoiteltiin kirjoitusta, skriivaamista. Kolmannella osastolla opiskeltiin jo oppikoulutasolla ja opittiin laskentoa eli räknäämistä, maantietoa, historiaa sekä vieraita kieliäkin, saksaa ja ranskaa. Latinaa opetettiin pojille, jotka aikoivat korkeampiin kouluihin. Koulun oppilaat olivat pääasiassa porvarien kauppiaiden, virkamiesten ja muutaman käsityöläisen sekä säätyläisten poikia. Opetuskielenä oli ruotsi, vaikka monet koulun oppilaista eivät sitä taitaneet ensinkään. Suomenkieliset oppilaat joutuivat heti kouluun tullessaan rankkojen ruotsalaistamistoimenpiteiden kohteeksi, kun heidän suomenkielinen nimensä muutettiin ruotsalaiseen asuun, esimerkiksi Hiitolin, Järvelin, Aholin, Vuotelin ja Niemelin. Suomeksi alettiin opettaa vasta 1800-luvun alussa. Koulupäivä oli pitkä. Varhaisimpina aikoina pedagogiumiin taaperrettiin jo aamukuudelta, myöhemmin vasta seitsemäksi. Päivä jatkui kello 16:een saakka iltapäivällä, ja siihen sisältyi kaksi 1 lukiota
2 tunnin mittaista taukoa. Lomaa saatiin jouluna, pääsiäisenä ja juhannuksena, ja lupapäiviä oli runsaasti. Muutenkin monen lapsen koulunkäynti oli epäsäännöllistä. Kodin askareet ja taloustyöt tai perunannosto menivät monesti koulun edelle. Koulun opettaja osallistui myös koulun ulkopuoliseen kansanopetustyöhön sekä kaupungissa että Saloisten pitäjän puolella. Pitäjän lapset saivat oppia lukkarinkouluissa ja myöhemmin kiertokouluissa. Kirkollista kansanopetusta järjestettiin katekismussaarnoihin ja lukukinkereihin liittyvissä rippi- ja pyhäkouluissa. ALA-ALKEISKOULU 1840-luvulla järjestettiin Suomessa kansanopetus ja oppikoululaitos uudelleen, ja ala-alkeiskoulut tulivat korvaamaan pedagogioita. Oppikouluopetus muodostui tästä lähtien kolmesta asteesta: alaja yläalkeiskoulusta sekä kymnaasista eli lukiosta. Raahessakin vanhasta pedagogiosta muodostettiin ala-alkeiskoulu, joka toimi aina vuoteen 1875 saakka. Alkeiskoulunkin oppilaat olivat pääasiassa poikia, tytöt kävivät useimmiten yksityistä koulua. Oppilasmäärä alkeiskoulussa vaihteli 50 molemmin puolin. Koulussa oli rehtori ja yksi opettaja, jotka kumpikin opettivat omaa luokkaansa. Rehtorina oli koko koulun toimikauden ajan Nils Gustav Emeleus, Nutu-Jussi. Opettajana toimi pisimpään Viktor Wilhelm Wichman, jota kutsuttiin yksinkertaisesti maisteriksi. Maisteri oli luonteeltaan tulinen ja äkäinen. Jos pojat takeltelivat läksyissä tai olivat vallattomia, saivat he herkästi kynsilleen klupusta. Klupu oli pajusta köyden tapaan punottu patukka, jonka pojat joutuivat vieläpä itse punomaan maisteria varten. Muutenkin entisajan koulukuri oli ankara ja rangaistukset sen mukaisia. Esimerkiksi ala-alkeiskoulun rangaistuspäiväkirjaan vuodelta 1890 on kirjattu oppilas Perkisen saaneen jälki-istuntoa laiskuudesta, Kangas puolestaan istui pitkällisen huolimattomuuden ja Niemelä irvistelyn takia. Ala-alkeiskoulu toimi vanhan pedagogion talossa kirkon vieressä. Siellä kävivät opiskelemassa myös privatistit, herrasväen lapset, jotka olivat jo käyneet läpi maisterin ja rehtorin puolen ja jatkoivat opintojaan maisterin johdolla oppikoulussa. Ala-alkeiskoulu olikin Raahen vaikutusalueen ainoa oppikoulu. Merikapteeneiksi aikovat saivat maisterilta jopa yksityisopetusta laskennossa, geometriassa ja trigonometriassa. Raahen ala-alkeiskoulussa sai opetusta paitsi ruotsiksi myös suomeksi, toisin kuin monissa yksityiskouluissa. Useimmat koulun ruotsinkielisistä oppilaistakin osasivat suomea, koulutarkastajan lausunnon mukaan yhtä hyvin ja paremmin kuin ruotsin kieltä, ja niinpä saatiin vuonna 1864 lupa muuttaa opetuskieli kokonaan suomeksi. Oppiaineita olivat uskonto, maantieto, historia, aritmetiikka, geometria, kielioppi, sisäluku ja ajatusharjoitteet, kauno- ja oikeinkirjoitus sekä laulu. Opettajan apuna toimi luokan kulloinkin paras oppilas, första tai priimus, joka esimerkiksi saneli kirjoitustunnilla kirjoitettavat lauseet.
3 Joulun alla pidettiin koulussa syyslukukauden lopettajaisiksi ilminatsuuni, jolloin vanhemmatkin saivat tulla kuulemaan, kun poikia opetettiin. Kevättärmiinin 2 lopuksi ennen juhannusta oli eksaameli 3, jolloin tuli enemmänkin kaupunkilaisia katsomaan, mitä koulussa oli opittu. Poikien vihot ja kirjat olivat esillä, ja lopuksi jaettiin kaikille todistukset. Ala-alkeiskoulu merkitsi pedagogioon verrattuna koulutoiminnan vakiintumista ja kouluolojen parantumista. Systeemiin oltiin silti laajalti tyytymättömiä, mikä johti koulujen lakkauttamiseen ja muuttamiseen reaalikouluiksi 1870-luvulla. ALKEISKOULU Kun kansakoulu oli perustettu vuonna 1869, tuli mahdolliseksi muuttaa ala-alkeiskoulu reaalikouluksi. Niin tehtiinkin vuonna 1875, mutta koulu lakkautettiin jo 1877 heikon suosion vuoksi, ja näin Raahe jäi moneksi vuodeksi ( ) ilman valtion ylläpitämää oppikoulua. Vuonna 1883 maan koululaitosta järjesteltiin jälleen uuteen uskoon. Vanhat reaalikoulut muutettiin kaksi- ja neliluokkaisiksi alkeiskouluiksi. Raahen kaksiluokkainen, suomenkielinen alkeiskoulu aloitti toimintansa vuonna Rehtorina ja ainoana vakituisena opettajana toimi Hugo Anshelm Ingman, joka opetti niin uskontoa, suomea, ruotsia, maantietoa, historiaa, aritmetiikkaa, geometriaa kuin kaunokirjoitustakin. Laulussa ja voimistelussa oli omat erikoisopettajansa. Parin vuoden kuluttua saatiin kouluun toinen vakinainen opettaja, Gustaf Adolf Wangel. Koulu oli alueen ainoa oppikoulu, ja se laajeni kahden vuoden kuluttua 3-luokkaiseksi. Vuonna 1906 siinä oli jo viisi luokkaa. Alkeiskouluun pääsi läpäisemällä sisäänpääsytutkinnon, jossa kuulusteltiin uskonnon, suomen kielen, laskennon ja maantiedon taitoja. Oppilaat tulivat pääasiassa kansakoulusta, mukaan lukien seminaarin harjoituskoulu, sekä valmistavista pikkulasten kouluista. Muun muassa presidentti Kyösti Kallio aloitti opintiensä Raahen alkeiskoulussa. Tytöt olivat tervetulleita alkeiskouluun vuodesta 1895 lähtien. Alkeiskoulukin toimi kirkonmäellä vanhassa, ahtaassa ja jo huonokuntoisessa koulutalossa. Vuonna 1903 koulutaloa korjattiin perusteellisesti, mutta se oli edelleen aivan liian pieni. Rehtori Ingman ajoi innokkaasti uuden koulun rakentamista, mutta opiskelu vanhassa koulutalossa loppui kuitenkin vasta kesällä 1908, kun kirkossa syttynyt tulipalo tarttui myös vanhaan koulutaloon polttaen sen maan tasalle. Palo antoi lopullisen sysäyksen uuden koulun rakentamiselle. Uuden koulutalon suunnitteli arkkitehti Jac. Ahrenberg. Alkeiskoulu toimi väliaikaistiloissa rakennustöiden ajan, ja aloitti toimintansa uudessa kauniissa kivitalossa Uuden koulun eteen suuresti vaivaa nähnyt rehtori Ingman ei ehtinyt sitä kuitenkaan nähdä valmiina, sillä hän kuoli edellisenä talvena. Tuliterän koulun rehtoriksi valittiin vanhin kollega, lehtori G. A. Wangel. 2 Kevätlukukauden 3 päättökoe
4 KESKIKOULU JA JATKOLUOKAT Vuoden 1914 syksystä lähtien kaikki alkeiskoulut muutettiin keski-kouluiksi, mutta Raahesta puuttui edelleen yliopistoon valmistava koulu. Tähän tarpeeseen vastaamaan perustettiin vuonna 1915 yksityisten kaupunkilaisten toimesta Raahen keskikoulun jatkoluokat. Uudessa koulutalossa toimivat jatkoluokat sulautuivat niin oppilaiden kuin kaupunkilaistenkin mielissä yhdeksi ja samaksi kouluksi keskikoulun kanssa. Nikolai II:n luopuessa kruunustaan ja Venäjän vallankumouksen lähtiessä liikkeelle vuonna 1917 suuret muutokset koettelivat myös keskikoulua. Alkuvuodesta 1918 keskikoulun voimistelusali toimi sotilasharjoitusten näyttämönä, ja vasta helmikuussa päästiin jatkamaan koulutyötä. Jatkoluokkien kaikki pojat ja keskikoulunkin pojista varttuneimmat olivat tosin jo liittyneet suojeluskuntaan ja suorittivat vahtipalvelusta. Myöhemmin monet lähtivät rintamalle. Keväällä koulu oli suljettunakin kuukauden ajan, mutta loppuvuosi käytiin kuitenkin koulua. Ensimmäiset jatkoluokilta valmistuneet ylioppilaat saivat lakkinsa vuonna Kaiken kaikkiaan jatkoluokkien alkuvuodet olivat hankalia luvun alun aallonpohjan jälkeen, jolloin luokilla oli yhteensä vain kuusi oppilasta, alkoi tilanne kuitenkin parantua. Lukuvuonna oppilaita oli jo 64. Vuonna 1952 jatkoluokat yhdistettiin virallisesti keskikouluun, ja näin synnytettiin kahdeksanluokkainen yhteislyseo ja Raaheen saatiin vihdoinkin valtion ylläpitämä yliopistoon valmistava oppilaitos. Samalla Raahen keskikoulun jatkoluokkien 37 vuotta kestänyt toiminta yksityisenä oppikouluna päättyi. Tilanpuutteesta kärsivä koulu sai uuden rakennuksen Porvari- ja Kauppakoulua vastapäätä sijaitsevalle entisen olutpruukin tontille vuonna Suomessa siirryttiin peruskoulujärjestelmään vuonna Tuolloin tuli kaupungissa toimineeksi 90 vuoden ajan valtion oppikoulu: ensin alkeiskoulu, sitten keskikoulu yksityisine jatkoluokkineen, ja viimeksi yhteislyseo. Peruskoulujärjestelmän myötä yhteislyseosta muodostettiin Merikadun yläaste ja Raahen lukio, joista lukio jäi toimimaan yhteislyseon tiloihin. RUOTSALAINEN YHTEISKOULU 1880-luvun alussa perustettiin Raaheen yksityisillä varoilla ruotsinkielinen tyttökoulu, fruntimmerskoulu, johon otettiin kuitenkin myös poikaoppilaita, ja niin siitä muodostui pian yhteiskoulu. Koulu valmisti oppilaita osaksi suoraan kauppakouluun, osaksi lyseoiden 5. ja yhteiskoulujen 6. luokalle, mutta ei kuitenkaan yliopistoon. Koulussa oli hyvä yhteishenki, mistä oli todisteena opettajakunnan uskollisuus: neidit Mimmi Palmqvist ja Sanny Montin olivat koulun opettajina koko sen 30 vuotta, jonka koulu toimi, ja neiti Fanny Nyholmkin 27 vuotta.
5 Koulu lakkautettiin vähitellen luokka luokalta, kun sen valtionapu peruutettiin. Kun vielä kauppakoulukin muuttui suomenkieliseksi, ruotsinkielisellä koululla ei enää ollut tehtävää. Koulun viimeisenä toimintavuonna 1910 siinä oli enää neljä oppilasta. Jäljelle jäi kuitenkin valmistava pikkulasten koulu, Svenska småbarnsskolan, joka oli perustettu vuonna Sen opettajana toimi vuosikymmeniä neiti Alma Andersson, tante Alma. Eräskin entinen oppilas muisteli, että koulurakennukseen saavuttaessa tante oli ovella vastassa ja käsiään taputtaen hoki tahtia: et, tu, över tröskeln 4, jotta tytöt eivät olisi kuluttaneet askelillaan kynnyspuuta. Ruotsia osaamaton pikkutyttö tosin kuvitteli tädin sanovan Et tuu eli älä tule. Svenska småbarnsskolan toimi silloisella Aitakadulla (nyk. Palokunnank. 24) talossa, joka on vieläkin olemassa. MAMSELLIKOULUT Aivan 1800-luvun alusta lähtien Raahen lapsilla oli mahdollisuus opetukseen yksityisissä tyttökouluissa tai pikkulasten kouluissa. Useimmat yksityiskoulujen pitäjistä olivat ruotsalaissyntyisiä, naimattomia naisia eli mamselleja, ja heidän valmistavat koulunsa toimivat riippumatta toisistaan, mutta myös toisiaan täydentäen. Mamsellikouluissa kävivät pääasiassa tytöt, pojillehan oli tarjolla kaupungin ylläpitämä koulu. Tyttöskouluissa opetettiin lähinnä perustietoja: lukemista, laskentoa, kirjoitusta, kristinoppia ja ompelua. Käsitöitä tehtiin monenlaisia, mm. pallistettiin nästyykejä 5 ja ommeltiin tyttöjen vaatekappaleita. Käsitöistä mieluisinta tytöille oli merkkausliinojen, märkdukien, teko. Liinaan pisteltiin sitsilangalla aakkoset, sukulaisten nimikirjaimet, oma nimi vuosilukuineen sekä kaikenlaisia koristekuvia. Liina toimi sitten mallikuvastona, kun kotona myöhemmin kirjottiin tekstiilejä. Soveliuksen talon laivapatruunin kodin makuukamarin seinällä olevan merkkausliinan on tehnyt 8-vuotias Anna Helena Leufstadius vuonna Aivan ensimmäiset kirjoitusharjoitukset tehtiin usein pieneen hiekkalaatikkoon eli ns. santapenkkiin. Ensimmäinen mamsellikoulu, josta tietoja on säilynyt, oli tante Festinin koulu, jota täti piti Rantakadulla nykyisen Kauppaklubin talossa 1810-luvulla. Seuraavalla vuosikymmenellä Raahessa toimivat ainakin Fastin ja Wikbladin tätien koulut ja siitä lähtien monet, monet muut luvulta tunnetaan raahelaissyntyisen Eva Charlotta Heickelin ja Gustafva Ekströmin herrastyttöjen koulut. Heickelin mamselli opetti perustietojen lisäksi raamatun- ja yleistä historiaa, maantietoa ja laskentoakin. Hän antoi myös soittotunteja ja perusti myöhemmin Raahen ensimmäisen kirjakaupan. 4 Yks, kaks, kynnyksen yli. 5 päärmättiin nenäliinoja
6 Tante Gustafva oli puolestaan monipuolisesti sivistynyt nainen, jonka koulu mainittiin Raahen ensimmäisenä nykyaikaisena kouluna. Mamselli Ekström oli piirilääkäri Ehrströmin käly ja piti kouluaan tohtorin talossa Rantakadulla. Hänen kouluunsa pääsivät vain Raahen rikkaimmat tyttäret. Neiti Ekströmin koulussa opiskeltiin jopa ranskaa, saksaa ja piirustusta. Gustafva-mamselli lopetti koulunsa, kun Raaheen perustettiin yksityinen ruotsalainen tyttökoulu 1880-luvulla. Hän ei pyynnöistä huolimatta suostunut uuden koulun johtajattareksi. Herskapin ohella oli kouluja myös yhteiskansan eli varattoman väen lapsille. Vanhan Auvinskamuorin koulussa opittiin tavaamaan ja lukemaan suoraa luvulta lähtien aina 1870-luvulle vähäväkisten lapsia opetti myös Bergströmin mamselli Henriette, pieni, nilkku, hyväntahtoinen neiti. Elisabeth Lindman eli Linmannin Liisu, merimiehen tytär, piti omaakin koulua ennen kuin siirtyi opettajaksi Lybeckerin kouluun. Oppilasmäärät mamsellikouluissa olivat yleensä pieniä, kymmenen oppilaan molemmin puolin. Tämä johtui koulutilojen ahtaudesta ja siitä, että opettajia oli useimmiten vain yksi. Oppikirjoja oli vähän ja havaintovälineitä ei senkään vertaa. Opetusmenetelmät olivat alkeellisia, eikä opetuksella pyritty ymmärryksen kasvattamiseen, vaan ulkoa oppimiseen. Läksykin kuulusteltiin niin, että oppilas antoi opettajalle lukemansa kirjan, esimerkiksi Svebiliuksen katkismuksen, ja alkoi höpöttää tekstiä ulkomuistista opettajan seuratessa kirjasta läksyn sujumista. Kurinpitoa ei mamsellien kouluissa tarvinnut kovasti harjoittaa, kun oppilaat olivat pääasiassa tyttöjä. Mitä nyt joskus Bergströmin neiti antoi luunapin tai Kihlgrenin mamselli sitoi liian eläväisen tyttölapsen palmikostaan kiinni tuolinselkämykseen. Klupun käytöstään ala-alkeiskoulussa kuuluisa pastori Wichmann ei koskaan lyönyt yksityiskoulussaan, mutta tyhmyyteen suutahtaessaan ärähti tytölle: Sinä senkin pässi! Arestiakin saatettiin antaa. Koulupäivä aloitettiin yleensä kello seitsemältä tai kahdeksalta aamulla, ja se kesti opettajasta riippuen 5-7 tuntia. Välitunteja ei pidetty, sen sijaan keskellä päivää oli parin-kolmen tunnin tauko. Lukukaudet olivat samat kuin ala-alkeiskoulussa. Opetuskielenä oli vuosisadan puoleen väliin saakka yksinomaan ruotsi, sittemmin alettiin käyttää suomeakin. Susiteetin 6 skouluissa eli Ekströmillä, Heickelilla, Bergillä ja Bergströmillä opiskeltiin toki vain ruotsiksi. Auvinska lienee käyttänyt suomea jo 1850-luvulla. Vuonna 1841 aloitti yksityisvarojen turvin myös sunnuntaikoulu, joka oli tarkoitettu lähinnä käsityöläisten kisälleille ja oppipojille. Maksuttoman koulun opettajina toimivat alkeiskoulun opettajat. LYBECKERIN KOULU Vuonna 1843 Sofia Franzén avioitui Georg Henrik Lybeckerin kanssa ja luovutti hääpäivänään mittavan äidinperintönsä köyhille tytöille tarkoitetun koulun perustamiseksi. Koulu aloitti toimintansa heti seuraavana vuonna ollen maamme ensimmäinen suomenkielinen tytöille tarkoitettu 6 seurapiirin, paremman väen
7 oppilaitos. Koulun virallinen nimi oli Lybeckerin tyttökoulu tai pientenlasten koulu, mutta sitä nimitettiin yleisesti Lybeckerin köyhäin tyttöin skouluksi, sillä oppilaiksi otettiin kaupungin köyhimpien perheiden tyttäriä, etupäässä orpolapsia. Tytöt olivat yleensä noin 10 vuoden ikäisiä aloittaessaan koulun. Koulussaan tytöt saivat opetusta uskonnossa, laskennossa, kirjoituksessa ja naisten käsitöissä. Ensimmäisinä opettajina toimivat merimies Lindmanin tyttäret Susanna (opettajana ) ja Elisabeth ( Liisu, vv ). Heidän sisarensa Katariina avusti opetuksessa. Kerrotaan, että itse Sofia Lybecker määräsi Lindmanin sisarukset koulun opettajiksi, hän kun oli käynyt samaa mamsellikoulua sisarusten kanssa ja todennut heidän sopivuutensa kasvattajan tehtävään. Koulua pidettiin aluksi Lindmanien kotitalossa Aitakatu 25:ssä, nykyisellä Palokunnankadulla. Vuonna 1859 Sofia Lybeckerin nuorempi sisar Helene Bergbom lahjoitti koululle oman talon nykyiseltä Reiponkadulta. Tässä talossa koulu toimikin seuraavat 125 vuotta. Sofian taloksi nykyään kutsuttu rakennus seisoo edelleen paikallaan, ja sen seinässä on koulun muistolaatta. Koulupäivä aloitettiin rukouksella, minkä jälkeen kuulusteltiin ulkoläksy katekismuksesta ja luettiin sisältä Uutta Testamenttia. Kauno-kirjoitusta harjoiteltiin joka päivä, ensin santapenkillä, sitten kivitaululla ja lopuksi sulkakynällä ja musteella vihkoihin. Parina tuntina viikossa harjoiteltiin oikeinkirjoitusta sanelun mukaan, samoin laskentoa. Käsitöistä tärkeimpiä olivat ainakin Liisun kaudella kehrääminen, sukan kudonta ja liinavaatteiden ompelu. Opetuksen edistyminen mitattiin joka kevät tutkinnoissa. Vuonna 1869 koulun opettajan virkaan valittiin Jyväskylän seminaarista vastavalmistunut opettajatar Fredrika Pietilä, joka ryhtyi uudistamaan oppilaitosta kansakoulun suuntaan. Painopiste siirtyi pois käsitöistä ja uskonnosta, ja koululaiset pistettiin jopa voimistelemaan. Kaupunkilaisia eivät uudistukset miellyttäneet, vaan kaupungilla puhuttiin, että hyvä skoulu meni pilalle. Pietilä ei kuitenkaan kauan viihtynyt Lybeckerin koulussa, vaan siirtyi parin vuoden päästä opettajaksi vastaperustettuun Raahen suomenkieliseen kansakouluun. Kansakoulu aloitti Raahessa , ja Lybeckerin koulu muutettiin samana vuonna käsityökouluksi. Tuolloin johtajaksi valittiin Sofia Mathlin. Vuonna 1896 aloitti työnsä koulun pitkäaikaisin johtajatar Olga Sarkkila, joka viihtyi tehtävässään peräti 49 vuotta. Hänen aikanaan koulun toiminta tehostui, ja työn tuloksia alettiin esitellä yleisölle näyttelyissä. Käsityökouluksi siirtymisen jälkeenkin Lybeckerin koulussa opetettiin myös muita aineita. Lukujärjestykseen mahtui kutomisen, ompelun, kaavojen piirustuksen ja pyykinpesun ohella katekismuksen opiskelua, Raamatun historiaa ja laskentoa. KANSAKOULU 1800-luvun puolivälissä alettiin Suomessa ajaa läpi kansakouluajatusta, Uno Cygnaeus etunenässä, ja vuonna 1866 annettiin kansakouluasetus. Oulun läänin ensimmäinen kansakoulu, Salon
8 emäseurakunnan (Pattijoen) ja Saloisten kappelin yhteinen Savolahden kansakoulu perustettiin vuonna 1869, ja se aloitti toimintansa vuoden 1870 syksyllä. Hankkeen paikallisia tukijoita olivat erityisesti Saloisten kirkkoherra E. W. Borg, piirilääkäri C. R. Ehrström ja kruununvouti N. Lagerlöf, joka luovutti omistamansa Niemelän sotilasvirkatalon koulun käyttöön. Nykyisen Välikylän alueella sijainneeseen taloon ei kuitenkaan ollut kulkukelpoista tietä, joten koulua ei siellä koskaan pidetty. Koulu aloitti Lagerlöfin omistamassa Ollinsaaren kartanossa, ja siirtyi vuoden päästä Öörnin sotilastorppaan nykyiselle Junnilanmäelle, jossa se toimi vuoteen 1899 saakka. Koska koulu oli lähellä Raahea, sinne tuli oppilaita myös kaupungista. Osa raahelaisista vastusti kouluhankkeita voimakkaasti, joten kaupunkilaislapsille saatiin oma, kaksikielinen kansakoulu vasta tiukan väännön jälkeen vuonna Yläkoulu pääsi aloittamaan vuonna Helmikuussa 1873 Oulun Wiikko-Sanomat uutisoi: Braahessa avattiin alhaisempi kansakoulu mennä vuonna Oppilaiksi pyrkijöitä oli kosolti. Tänä lukukautena käypi siinä 79 suomalaista ja 36 ruotsalaista lasta. Raahen kansakoulu aloitti Lybeckerin koulun vieressä Reiponkadulla, talossa jossa myöhemmin toimi ruotsalainen yhteiskoulu. Oma talo saatiin vuonna 1874, jolloin tarkoitusta varten ostettiin Isontorin nykyisen Pekkatorin - kulmalta tuomari Häggströmin (Friemanin) talo. Koulun ensimmäiset opettajat olivat neiti Fredrika Pietilä suomenkielisellä puolella ja Olga Slåttsberg ruotsinkielisellä puolella. Apuopettajana toimi neiti Anna Jernberg. Ruotsinkielinen kansakoulu kuihtui lopulta oppilaiden puutteeseen, ja se lakkautettiin vuonna Tilanahtaus vaivasi Raahen kansakoulua jatkuvasti. Pientä helpotusta tilanteeseen toi seminaarin harjoituskoulu, joka otti oppilaikseen kaupungin tyttölapsia, mutta sekään ei poistanut ongelmaa. Vasta vuonna 1958 yhteislyseon saadessa uudet tilat entisen oluttehtaan tontille Raahen kansakoulu pääsi asianmukaisiin, kouluksi suunniteltuihin tiloihin eli nykyiseen Keskuskouluun. Lapaluotoon perustettiin oma kansakoulu vuonna 1910, ja Saloisten kirkonkylälle vuonna 1912 (Myllymäen koulu). Kansakoulussa käytettiin aluksi eri aineiden opetuksessa sekä Topeliuksen Maamme kirjaa ja Luonnon kirjaa että Runebergin Vänrikki Stoolin tarinoita samoja kirjoja, joita sen edeltäjissäkin oli luettu. Vähitellen eri aineet saivat omat oppikirjansa. Opetus- ja havaintovälineitä oli alkuaikoina vain vähän, mutta jo 1900-luvun alussa oli saatavana esimerkiksi fysiikan, kemian ja maantiedon havaintovälineitä. Havaintovälineistä suosituimpia olivat opetustaulut. Värikkäillä kuvatauluilla oli suuri vaikutus pieniin oppilaisiin, joiden oppikirjoissa kuvat olivat vielä harvinaisia luvun lopulla opetustauluja tuotiin ulkomailta, lähinnä Saksasta ja Ruotsista. Ensimmäisen suomalaisen opetustaulusarjan julkaisi WSOY
9 vuonna 1900, minkä jälkeen kotimainen tuotanto kasvoi nopeasti. Koulutarpeiden keskusliike ja Valistus Oy kasvoivat suurimmiksi suomalaisiksi alan yrityksiksi. SEMINAARIN MALLIKOULU Vuonna 1896 Raaheen perustettiin opettajaseminaari, jolla oli oma harjoituskoulu, nk. mallikoulu. Oppilaiksi otettiin kaupungin kansa-kouluikäisiä tyttölapsia ja jonkin verran myös lapsia kaupungin ulkopuolelta. Seminaari aloitti toimintansa Lindbergin talossa Rantakadulla. Seminaarirakennus harjoituskouluineen, kasvihuoneineen ja opettajien sekä puutarhurin asuntoineen valmistui Pitkäänkariin vuonna Harjoituskoulu toimi aina seminaarin lakkauttamiseen saakka vuonna 1971, jonka jälkeen siitä muodostettiin Pitkänkarin kansakoulu.
Pedagogio eli lastenkoulu aloittaa toimintansa Raatihuoneen alakerran tiloissa viimeistään vuoteen 1653 mennessä.
Miska Eilola Raahen kouluhistorian ABC Kouluhistoriaa vuoden 1921 oppivelvollisuuteen asti 1600-luku 1620 Koko valtakuntaa koskeva koululaki. Laki vahvistetaan vuonna 1649 ja tunnetaan Kristiinakuningattaren
LisätiedotTYTTÖJEN KOULUTIE, OLIKO SELLAISTA ENTISAJAN RAAHESSA?
Eija Turunen TYTTÖJEN KOULUTIE, OLIKO SELLAISTA ENTISAJAN RAAHESSA? Heti kättelyssä on sanottava, ettei sitä tyttöjen kouluttamista joskus kaksisataa vuotta sitten niin tähdellisenä pidetty. Asenne ei
LisätiedotHISTORIASUUNNISTUS KOKKOLASSA
HISTORIASUUNNISTUS KOKKOLASSA Etsi karttaan merkityt numeroidut kohteet ja tee niihin liittyvät tehtävät. Jokaisesta kohteesta on vanha kuva ja kysymyksiä. Voit kiertää kohteet haluamassasi järjestyksessä.
LisätiedotSedmigradskyn pikkulastenkoulu ja Marian turvakoti.
VIII. Sedmigradskyn pikkulastenkoulu ja Marian turvakoti. Johtokunnan Valtuustolle antama kertomus vuodelta 1907 on seuraavansisältöinen:»näitten koululaitosten johtokuntaan ovat vuonna 1907 kuuluneet:
LisätiedotSedmigradskyn pientenlastenkoulu ja Marian turvakoti.
VII. Sedmigradskyn pientenlastenkoulu ja Marian turvakoti. Sedmigradskyn pientenlastenkoulun ja Marian turvakodin kertomus vuodelta 191 oli seuraavaa sisällystä: Eräiden yhteensattuneiden asianhaarain
LisätiedotSedmigradskyn pientenlastenkoulu ja Marian turvakoti.
VII. Sedmigradskyn pientenlastenkoulu ja Marian turvakoti. Sedmigradskyn pientenlastenkoulun ja Marian turvakodin kertomus vuodelta 1913 oli seuraavaa sisällystä: Sedmigradskyn pientenlastenkoulun ja Marian
LisätiedotAsunto Oy Törninpyörä Satamakatu 11 57130 Savonlinna
:n tontti ja naapurit kuva vuodelta 1936. Seurahuone paloi 1949 ja uusi rakennus valmistui 1956. Riitta Rautiainen :n tontin ja rakennukset omisti kauppias Willian Järviö. Vuosina 1889-1016 ranennuksessa
LisätiedotYhtenäiskoulu. Louhentie 3 00610 HELSINKI PL 3312 00099 HELSINGIN KAUPUNKI. www.ynk.edu.hel.fi YHTENÄISKOULU. opas. peruskoulun.
Yhtenäiskoulu Louhentie 3 00610 HELSINKI PL 3312 00099 HELSINGIN KAUPUNKI www.ynk.edu.hel.fi YHTENÄISKOULU opas peruskoulun luokille 7 9 Yhtenäiskoulun 7. - 9. luokkien tuntijako Vuosiluokka 7 8 9 Kaikille
LisätiedotEsikoulu ja koulu Hässleholmin kunnassa
Esikoulu ja koulu Hässleholmin kunnassa Lapsi- ja kouluasioiden hallinto vastaa esikoulusta, pedagogisesta hoidosta, vapaa-ajankodista, peruskoulusta, lukiosta, erityiskoulusta ja kulttuurikoulusta. Kun
LisätiedotPerusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt II
Perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt II Esimerkkejä Vaasa: Nivelluokat Jyväskylä: JOPO mmt oppilaille Kontiolahti: Jatkoluokat MOKU 18.9.2009 Vaasan nivelluokat 1 Nivelluokat
LisätiedotLahden englanninkielisten luokkien (0 9) toimintaperiaatteet Tiirismaan koulussa lukuvuonna 2014 2015
Lahden englanninkielisten luokkien (0 9) toimintaperiaatteet Tiirismaan koulussa lukuvuonna 2014 2015 Tiedote vanhemmille Lahden englanninkieliset luokat 0-9 Lahden englanninkieliset luokat toimivat Tiirismaan
LisätiedotINSINÖÖRI INSINÖÖRIKOULUTUS 100V. Leo Ilkko 19.3.2013 Pehr Brahen rotaryklubi
INSINÖÖRI INSINÖÖRIKOULUTUS 100V Leo Ilkko 19.3.2013 Pehr Brahen rotaryklubi INSINÖÖRIKOULUTUKSEN HISTORIAA SUOMESSA Insinöörikoulutusta 100 v Suomessa 41 vuotta Raahessa, kampuksen historiaa INSINÖÖRI
LisätiedotKempeleen kunta Liite 1
Kempeleen kunta Liite 1 Wilmassa KODIN KAAVAKE (1.-9. LK) LAPSEN NIMI 1. Miten lapsenne suhtautuu koulunkäyntiin? 2. Onko lapsellanne kavereita koulussa ja miten hän tulee toimeen kavereiden kanssa? 3.
LisätiedotLÄKSYT TEKIJÄÄNSÄ NEUVOVAT
LÄKSYT TEKIJÄÄNSÄ NEUVOVAT Perusopetuksen matematiikan oppimistulokset 9. vuosiluokalla 2015 Arvioinnin tulokset Oppilaiden keskimääräinen ratkaisuosuus oli 43 % arviointitehtävien kokonaispistemäärästä
LisätiedotValmistava opetus Oulussa. Suunnittelija, vs. kulttuuriryhmien palveluiden koordinaattori Antti Koistinen
Valmistava opetus Oulussa Suunnittelija, vs. kulttuuriryhmien palveluiden koordinaattori Antti Koistinen Turvapaikanhakija Turvapaikanhakija= Turvapaikanhakija on henkilö, joka on kotimaassaan joutunut
LisätiedotMitä kaksikielinen koulu tarkoittaa? Leena Huss Hugo Valentin -keskus Uppsalan yliopisto
Mitä kaksikielinen koulu tarkoittaa? Leena Huss Hugo Valentin -keskus Uppsalan yliopisto Sisältö! Eräs kaksikielinen koulu! Mikä tekee koulusta kaksikielisen?! Millainen kaksikielinen opetus toimii?! Haasteita
LisätiedotKielivalinnat ja kielten opetus peruskoulussa ja lukiossa
Kielivalinnat ja kielten opetus peruskoulussa ja lukiossa Soveltavan kielentutkimuksen keskus Jyväskylän yliopisto Myönteinen kehitys kielikoulutuksessa Lisää ääntynyt panostus kielikoulutukseen koko koulutusjärjestelm
LisätiedotHYVINKÄÄN KAUPUNKI Sivistystoimi/ Hallinto Kankurinkatu 4-6 20.10.2015 05800 HYVINKÄÄ
Sivistystoimi/ Hallinto Kankurinkatu 4-6 20.10.2015 Alakoulujen rehtorit ENSIMMÄISEN VIERAAN KIELEN VALINTA JA MUSIIKKILUOKALLE PYRKIMINEN Tämän kirjeen liitteenä on 2. luokkalaisten vanhemmille jaettava
LisätiedotFRÖBELILÄISEN PEDAGOGIIKAN TULO SUOMEEN. Elise Lujala 18.10.2014
FRÖBELILÄISEN PEDAGOGIIKAN TULO SUOMEEN Elise Lujala 18.10.2014 FRÖBEL-PEDAGOGIIKASTA TIETOA SUOMEEN Varhaista julkista tietoa saatiin Friedrich W A Fröbelin luomasta lastentarhapedagogiikasta: - Morgonbladetissa
LisätiedotOppimistulosten arviointia koskeva selvitys. Tuntijakotyöryhmä
Oppimistulosten arviointia koskeva selvitys Tuntijakotyöryhmä 28.09.2009 Oppimistulosarvioinneista Arvioinnit antavat tietoa osaamisen tasosta perusopetuksen nivel- ja päättövaiheissa. Tehtävänä selvittää
LisätiedotSedmigradskyn pientenlastenkoulu ja Marian turvakoti.
VII. Sedmigradskyn pientenlastenkoulu ja Marian turvakoti. Sedmigradskyn pientenlastenkoulun ja Marian turvakodin johtokunnan kertomus vuodelta 1910 oli seuraavaa sisällystä: Sedmigradskyn pientenlastenkoulun
Lisätiedot1.2.1899 Julkaistiin asetus kahden uuden seminaarin perustamisesta, toinen nais- ja toinen miesoppilaita varten.
AJANKOHTA TAPAHTUMA 1.2.1899 Julkaistiin asetus kahden uuden seminaarin perustamisesta, toinen nais- ja toinen miesoppilaita varten. 20.3.1900 Julkaistiin asetus Kajaanin kansakoulupohjaisen miesseminaarin
LisätiedotKallaveden lukion historia
Kallaveden lukion historia Kuopion yksityinen suomalainen tyttökoulu Kallaveden lukion juuret ulottuvat yli sadan vuoden taakse, 1870-luvulle. Kuopiossakin asunut J.V Snellman oli edellisellä vuosikymmenellä
LisätiedotSuomen kielen itseopiskelumateriaali
Selma Selkokielisyyttä maahanmuuttajille (OPH) Suomen kielen itseopiskelumateriaali Nimi: Ryhmätunnus: Tutkinto: Tämä opiskelumateriaali liittyy alakohtaiseen lähiopetuspäivään. Kun olet osallistunut lähiopetukseen
LisätiedotJanakkala, Sauvala, RATALAHTI
!jo / '1/2. 20/2.. Janakkala, Sauvala, RATALAHTI 26.9.2007, Kaija Kiiveri-Hakkarainen, Anu Laurila Yleiskuva Ratalahden torpasta 26.9.2007. Ratalahden sijainti Renko ja Janakkalan rajan tuntumassa. Kohde:
LisätiedotMITEN TEET AIKAAN LIITTYVIÄ KYSYMYKSIÄ JA MITEN VASTAAT NIIHIN?
MITEN TEET AIKAAN LIITTYVIÄ KYSYMYKSIÄ JA MITEN VASTAAT NIIHIN? 1. MILLOIN? KOSKA? 2. MIHIN AIKAAN? 3. MINÄ PÄIVÄNÄ? 4. MILLÄ VIIKOLLA? 5. MISSÄ KUUSSA? 6. MINÄ VUONNA? 7. MILLÄ VUOSIKYMMENELLÄ? 8. MILLÄ
LisätiedotPaluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke
Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Inkeriläisten alkuperäinen asuinalue sijaitsee nykyään Pietaria ympäröivällä Leningradin alueella Luoteis-Venäjällä. Savosta, Jääskestä, Lappeelta ja Viipurista tulleita
LisätiedotInternetin saatavuus kotona - diagrammi
Internetin saatavuus kotona - diagrammi 2 000 ruotsalaista vuosina 2000-2010 vastata Internetiä koskeviin kysymyksiin. Alla oleva diagrammi osoittaa, kuinka suurella osuudella (%) eri ikäryhmissä oli Internet
LisätiedotNyakaton Luterilainen Raamattuopisto. Mwanza, Tanzania VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS. Nimikkohankeraportti 1/2014
VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto Mwanza, Tanzania Nimikkohankeraportti 1/2014 Hankenumero 14106 115 Nyakato Luterilainen Koulutuskeskus perustettiin
LisätiedotMinun tulevaisuuden lukioni. Johtaja Jorma Kauppinen Pro Lukion Lukioseminaari Helsinki
Minun tulevaisuuden lukioni Johtaja Jorma Kauppinen Pro Lukion Lukioseminaari Helsinki 4.11.2016 Lyhyempää lyhyt lukiohistoria Suomen ensimmäinen lukio perustettiin 1630 Turkuun lukiokoulutuksella on pitkä,
LisätiedotPerusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015
Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...
LisätiedotSinustako tulevaisuuden opettaja?
Sinustako tulevaisuuden opettaja? Esityksen sisältö Sinustako tulevaisuuden opettaja? Aineenopettajaksi Kielten aineenopettajaksi Opettajankoulutuksessa Sinulla on mahdollisuus vaikuttaa siihen, millaisessa
LisätiedotYhteiskunnallisten aineiden oppimistulokset perusopetuksen päättövaiheessa Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi
Yhteiskunnallisten aineiden oppimistulokset perusopetuksen päättövaiheessa 2011 Yhteiskunnallisten aineiden seuranta-arviointi Tiedot kerättiin kaksivaiheisella ositetulla otannalla 98 suomenkielisestä
LisätiedotOman äidinkielen opetuksen järjestäminen. Perusopetuksen vieraiden kielten opetuksen kehittämisen koordinaattoritapaaminen 29.10.
Oman äidinkielen opetuksen järjestäminen Perusopetuksen vieraiden kielten opetuksen kehittämisen koordinaattoritapaaminen 29.10.2009 Maahanmuuttajien oman äidinkielen opetus Espoossa järjestetään perusopetusta
LisätiedotHELSINGIN YLIOPISTO MAANTIETEEN LAITOS
HELSINGIN YLIOPISTO MAANTIETEEN LAITOS 110-vuotiaan maantieteen laitoksen alkuvaiheet Suomessa maantieteen kehitys itsenäiseksi yliopistolliseksi tieteenalaksi henkilöityy Ragnar Hultiin, innovaattoriin,
LisätiedotAlbergan kartanolla kummittelee. Albergan kartano. Espoo-päivän Sellon kirjastolla pidetty esitys Arja Salmi, Leppävaara-seura ry
lla kummittelee Albergan kartano Espoo-päivän 24.8.2018 Sellon kirjastolla pidetty esitys Arja Salmi, Leppävaara-seura ry 1 1622 Kustaa II Adolf lahjoitti Albergan rälssisäterin majuri Gyldenärille juuret
LisätiedotHalssilasta n. 50 vuotta sitten. Kimmo Suomi Professori Halssilalainen 1954-1963
Halssilasta n. 50 vuotta sitten Kimmo Suomi Professori Halssilalainen 1954-1963 TOURULAN KANSAKOULU Alkuajoista V. 1560 Jyväsjärven rannalla Taavettilan tila jaettiin kahden veljeksen kesken ja toisen
LisätiedotSuomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite
Suomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite Yksi- vai kaksikielisiä kouluja? 13.3.2013 Bob Karlsson Johtaja Kielelliset oikeudet! Perustuslain näkökulmasta julkisen vallan tehtävänä on edistää perusoikeuksien
LisätiedotVII. Sedmigradskyn pientenlastenkoulu ja Marian turvakoti.
VII. Sedmigradskyn pientenlastenkoulu ja Marian turvakoti. Sedmigradskyn pientenlastenkoulun ja Marian turvakodin johtokunnan kertomus vuodelta 1909 oli seuraava: Näiden koululaitosten johtokuntaan ovat
LisätiedotRomanikielen oppimistulokset vuosiluokilla Mari Huhtanen
Romanikielen oppimistulokset 7. 9. vuosiluokilla 2015 Mari Huhtanen Arvioinnin toteuttaminen Romanikielen arviointi toteutettiin nyt ensimmäistä kertaa. Arviointiin pyrittiin saamaan kaikki romanikieltä
LisätiedotTOISEN ASTEEN KOULUTUS, LUKIO JA AMMATILLINEN KOULUTUS
TOISEN ASTEEN KOULUTUS, LUKIO JA AMMATILLINEN KOULUTUS Toisen asteen koulutukseen kuuluu lukio ja ammatillinen koulutus. Toisen asteen koulutukseen voi hakea vain kaksi kertaa vuodessa eli keväällä ja
LisätiedotPARKANON YHTENÄISKOULU
PARKANON YHTENÄISKOULU Koulu- ja kulttuurikampus Kaarna, Satakunnankatu 36, 39700 Parkano TIEDOTUSLEHTI PERUSOPETUKSEN 7. LUOKKIEN OPPILAILLE JA NÄIDEN HUOLTAJILLE KESÄKUU 2019 REHTORIN TERVEHDYS Yläluokille
LisätiedotVERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU
VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai
LisätiedotSaamen kielten oppimistulokset vuosiluokilla 2015
Saamen kielten oppimistulokset 7. 9. vuosiluokilla 2015 Saamen kielten oppimistulosten arviointi toteutettiin ensimmäistä kertaa. Arviointiin pyrittiin saamaan kaikki saamea äidinkielenä ja A-kielenä opiskelevat
LisätiedotMamsellikoulusta mamsellipukuun raahelaisten tyttöjen ja naisten käsitöitä 1800-luvulta nykypäivään
Mamsellikoulusta mamsellipukuun raahelaisten tyttöjen ja naisten käsitöitä 1800-luvulta nykypäivään Raahessa 25.3.2013 Helena Holappa Raahen kaupunkiopaskurssi 1. 1. Sisällysluettelo 1. Sisällysluettelo...1
LisätiedotSuomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi
Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Oheiset kysymykset on tarkoitettu museovierailun yhteyteen tai museovierailun jälkeiseen tuntityöskentelyyn. Tietopaketti toimii opettajanmateriaalina,
LisätiedotAJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3
AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNKI RYHMÄKIRJE OPETUSVIRASTO Perusopetuslinja Linjanjohtaja
HELSINGIN KAUPUNKI RYHMÄKIRJE 032 1 Meilahden ala-asteen koulun johtokunta Pikku Huopalahden ala-asteen koulun johtokunta Meilahden yläasteen koulun johtokunta LAUSUNTOPYYNTÖ PALVELUVERKON KEHITTÄMISESTÄ
LisätiedotEskolan kylän kotikoulusta Lapinjärven kunnan hallinnoimaan opetukseen. Miia Tiilikainen, Opastava Yhteisö -hanke, Eskolan Kyläyhdistys ry
Eskolan kylän kotikoulusta Lapinjärven kunnan hallinnoimaan opetukseen Miia Tiilikainen, Opastava Yhteisö -hanke, Eskolan Kyläyhdistys ry Taustaa Eskolan kylä sijaitsee Kannuksessa Keski-Pohjanmaalla 12
LisätiedotOpetussuunnitelmakysely - Oppilaat OPS-kysely, yhteenveto/kaikki koulut
Opetussuunnitelmakysely - Oppilaat OPS-kysely, yhteenveto/kaikki koulut Mäntsälä n = 1613 Oletko kokenut, että seuraavia asioita on mielestäsi enemmän, saman verran tai vähemmän kuin Oppitunnilla istutaan
LisätiedotMaahanmuuttajataustaiset nuoret Eiran aikuislukion peruskoulussa. Yhdessä koulutustakuuseen 27.10.2015 Uudenmaan liitto
Maahanmuuttajataustaiset nuoret Eiran aikuislukion peruskoulussa Yhdessä koulutustakuuseen 27.10.2015 Uudenmaan liitto Peruskoulu osana Eiran aikuislukiota Peruskoulu toimii yleissivistävässä ympäristössä.
Lisätiedotq-toset Kosken koulut 135 vuotta osa 2 entisten koululaisten haastatteluja 6a-luokan lehti numero 2/2011
q-toset 6a-luokan lehti numero 2/2011 Kosken koulut 135 vuotta osa 2 entisten koululaisten haastatteluja Kirsi Jokela Mitä koulua kävitte? -Kävin Sorvaston koulua. Millaista siellä oli? -Tosi kivaa. Siellä
LisätiedotLainsäädäntöä maahanmuuttajaoppilaiden opetukseen
Lainsäädäntöä maahanmuuttajaoppilaiden opetukseen Tiina Pilbacka-Rönkä Valteri, Mikael 2.5.2017 Tiina Pilbacka-Rönkä PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVA OPETUS Valmistavan opetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden
LisätiedotKsenia Pietarilainen -keppinuket
Ksenia Pietarilainen -keppinuket - Leikkaa hahmot ja lavasteet irti. - Liimaa hahmon peilikuvat yhteen pohjapaloistaan. - Taita hahmot pystyyn siten, että valkoinen pala jää pöytää vasten. - Liimaa hahmo
LisätiedotVantaan alakoulujen Oppimisen arvioinnin toteuttaminen Wilmassa
Vantaan alakoulujen Oppimisen arvioinnin toteuttaminen Wilmassa Tässä ohjeistuksessa kuvataan opettajille alakoulun arvioinnin teknistä toteuttamista Wilmassa. Opetussuunnitelman perusteissa ja Vantaan
LisätiedotOps14 Askola KYSELY HUOLTAJILLE JA YLÄKOULUN OPPILAILLE ARVOISTA JA OPPIMISEN TAIDOISTA KEVÄT 2014
Ops14 Askola KYSELY HUOLTAJILLE JA YLÄKOULUN OPPILAILLE ARVOISTA JA OPPIMISEN TAIDOISTA KEVÄT 2014 Oppilaille 269 viestiä vastasi 85, 32% Huoltajille 768 viestiä 97 ei lukenut viestiä Vastauksia 220, 27%
LisätiedotTyössäoppiminen Rietbergissä, Saksa Suvi Hannula, Kalajoen ammattiopisto
Työssäoppiminen Rietbergissä, Saksa 15.10.-26.11. 2016 Suvi Hannula, Kalajoen ammattiopisto Kiinnostuin ulkomaan työssäoppimisesta muistaakseni ensimmäisellä luokalla ammattikoulussa, kun opettaja otti
LisätiedotKOSKELAN KIRKKO JA KOSKELAN SAIRAALAN KAPPELI (12.6.2007) Päivitetty 23.2.2015
KOSKELAN KIRKKO JA KOSKELAN SAIRAALAN KAPPELI (12.6.2007) Päivitetty 23.2.2015 Helsingin kaupungin Koskelan sairaala-aluetta alettiin rakentaa vuosina 1912 1914. Opastaulusta näkyy, että siellä on monenlaisia
LisätiedotPedagogio. Uno Cygnaeuksen aikaan
Harjun koulu 2008 Lohja on vuosisatojen ajan ollut Suomen oloissa keskeistä ja vaurasta kulttuuriseutua, jonne uudistukset ovat tulleet muuta maata aikaisemmin. Tämä koskee myös kouluopetusta. Vain harvalla
LisätiedotPääkaupunkiseudun 8. luokkien palvelukyky. Helsinki. Maaliskuu 2014
Pääkaupunkiseudun 8. luokkien palvelukyky Helsinki Maaliskuu 2014 Väittämät / Helsinki vs. koko pk-seutu Koulupaikka, oppimiskäsitys ja -ympäristö Helsinki=960: Väittämien jakaumat Vuosivertailu Helsinki
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 80. Nuorisovaltuusto 22.09.2015 Sivu 1 / 1. 80 Koulujen lukuvuoden 2016 17 työ- ja loma-ajat. Nuorisovaltuuston lausunto
Nuorisovaltuusto 22.09.2015 Sivu 1 / 1 80 Koulujen lukuvuoden 2016 17 työ- ja loma-ajat. Nuorisovaltuuston lausunto Selostus Juha Nurmi tulee pyytämään lausuntoa nuorisovaltuustolta, koskien koulujen työ-
LisätiedotNUORTEN TULEVAISUUS- RAPORTTI
NUORTEN 2017 TULEVAISUUS- RAPORTTI 19.5.2017 2017 NUORTEN TULEVAISUUS- RAPORTTI Arat tytöt, laiskat pojat? Havaintoja tuoreista tutkimustuloksista TUKEEKO KOULU tulevaisuuden suunnitelmissa? KETÄ KUUNNELLAAN
LisätiedotKuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut. Annukka Muuri 18.11.2014
Kuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut Annukka Muuri 18.11.2014 Maahanmuuttajataustaiset oppilaat Maahanmuuttajaoppilaiden määrä on kasvanut seitsemässä vuodessa noin
LisätiedotHumanistiset tieteet
Humanistiset tieteet 2013-15 Kielet kuuluvat humanistisiin tieteisiin, joten aluksi tarkastellaan humanistisia tieteitä yleensä. Kielissä on todistusvalinnan kannalta peräti 17 vaihtoehtoa, joista monet
LisätiedotVelkaperää. ennen ja nyt. Opaskurssi 2005 Satu Halonen
Velkaperää ennen ja nyt Opaskurssi 2005 Velkaperää ennen ja nyt Arkkitehti Birger Brunilan piirtämän ja vuonna 1930 vahvistetun asemakaavan mukaan kaupungin osiin XII XIV kaavoitettiin uusia omakotitontteja.
LisätiedotKuvio 1. Matematiikan seuranta-arvioinnin kaikkien tehtävien yhteenlaskkettu pistejakauma
TIIVISTELMÄ Opetushallitus arvioi keväällä 2011 matematiikan oppimistuloksia peruskoulun päättövaiheessa. Tiedot kerättiin otoksella, joka edusti kattavasti eri alueita ja kuntaryhmiä koko Suomessa. Mukana
LisätiedotKOULU JA MENNEISYYS VIII SUOMEN KOULUHISTORIALLISEN SEURAN VUOSIKIRJA TUR.KU 1950 KIR.JAPAINO OR.AFIA OY
VITITIT KOULU JA MENNEISYYS SUOMEN KOULUHISTORIALLISEN SEURAN VUOSIKIRJA 1949-1950 VIII TUR.KU 1950 KIR.JAPAINO OR.AFIA OY Tähän vuosikirjaan saaduista tutkielrnista Suomen Kouluhistoriallinen Seura Jausuu
LisätiedotKOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT
KAUHAJOEN KAUPUNKI SIVISTYSOSASTO KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT TOIMINTAOHJE Sivistyslautakunta 9.6.2010, 92 Päivitys: Sivistyslautakunta 25.5.2011 70 1 Lähtökohta Suomessa vakinaisesti asuvat lapset
LisätiedotPohjoisen yhteistyöalueen kommentteja perusopetuksen kieliohjelmaluonnoksesta. Laivaseminaari 27.11.2014
Pohjoisen yhteistyöalueen kommentteja perusopetuksen kieliohjelmaluonnoksesta 1 A1-kielenä kaikilla oppilailla alkaa englanti. Nykyiseen tuntijakoon verrattuna vuoden 2016 tuntijaossa yksi vuosiviikkotunti
LisätiedotMinä varoitan teitä nyt. Tarinastani on tulossa synkempi.
Viima Viima Teräs ei ole mikään paha poika, mutta ei hän kilttikään ole. Hänen viimeinen mahdollisuutensa on koulu, joka muistuttaa vähän akvaariota ja paljon vankilaa. Heti aluksi Mahdollisuuksien talossa
LisätiedotVII. Sedmigradskyn pientenlastenkoulu ja Marian turvakoti.
VII. Sedmigradskyn pientenlastenkoulu ja Marian turvakoti. Sedmigradskyn pientenlastenkoulun ja Marian turvakodin Johtokunnan kertomus vuodelta 1908 oli sisällöltään seuraava: Näiden koululaitosten Johtokuntaan
LisätiedotKOULUN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA Liite koulun opetussuunnitelmaan
KOULUN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA Liite koulun opetussuunnitelmaan KOULU: Sepon koulu SUUNNITELMAN LAATIMINEN Koulut laativat oman tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman. Se on tärkeä
LisätiedotPerusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki
Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset
LisätiedotKoulutuksen lainsäädäntö (Annika Hongiston kokooma) Perusopetuslaki ja asetus Lukiolaki ja asetus Julkisuus ja tietosuoja opetustoimessa
Koulutuksen lainsäädäntö (Annika Hongiston kokooma) Perusopetuslaki ja asetus Lukiolaki ja asetus Julkisuus ja tietosuoja opetustoimessa Perusopetuslaki ja asetus Lain säätää aina eduskunta, asetuksen
LisätiedotSummanen Anna-Mari TERVEYSTIEDON OPPIMISTULOKSET PERUSOPETUKSEN PÄÄTTÖVAIHEESSA 2013
TERVEYSTIEDON OPPIMISTULOKSET PERUSOPETUKSEN PÄÄTTÖVAIHEESSA 2013 OPPIMISTULOSTEN ARVIOINTI Kevät 2013 Perusopetuksen päättövaihe Arviointiin osallistui 3 652 oppilasta, joista 1. tyttöjä 1 754 (48,0 %)
LisätiedotÄidinkielen valtakunnallinen koe 9.luokka
Keväällä 2013 Puumalan yhtenäiskoulussa järjestettiin valtakunnalliset kokeet englannista ja matematiikasta 6.luokkalaisille ja heille tehtiin myös äidinkielen lukemisen ja kirjoittamisen testit. 9.luokkalaisille
LisätiedotFour Ferries Oy:n nopea kokeilu Helsingin kouluissa Helsingin koulujen nopeiden kokeilujen ohjelma II, kevätlukukausi 2019
Julkinen loppuraportti 30.07.2019 Four Ferries Oy:n nopea kokeilu Helsingin kouluissa Helsingin koulujen nopeiden kokeilujen ohjelma II, kevätlukukausi 2019 Kokeilun tavoitteet Four Ferries Checker on
LisätiedotPÖYTÄKIRJA 1/ Käsiteltävät asiat. 1 Kokouksen avaaminen, laillisuus ja päätösvaltaisuus 3. 2 Pöytäkirjantarkastajien valinta 4
UUDENKAARLEPYYN KAUPUNKI Sivistystoimen suomenkielinen jaosto PÖYTÄKIRJA 1/2013 1 Aika 07.03.2013 kl. 18.30 Paikka Metsäkulman koulu Käsiteltävät asiat Sivu 1 Kokouksen avaaminen, laillisuus ja päätösvaltaisuus
LisätiedotPERUSKOULU HELSINGISSÄ 30 VUOTTA
PERUSKOULU HELSINGISSÄ 30 VUOTTA Linjanjohtaja Kansakoulujärjestelmä Ensimmäistä suomenkielistä opetusta annettiin Helsingissä Kasarminkatu 21:n vuoro-opetuskoulussa (1839). Kansakouluasetuksen mukaiset
LisätiedotKaikki vastaajat (N=819) 25% 26% 22% 27%
Kaikki vastaajat (N=819) % 30 20 10 0 25% 26% 22% 27% 29% 36% 7. 8. 9. 34% 52% % 52 50 48 48% 46 Tyttö Poika Aloittelija: minulla ei ole kokemusta ipadin käytöstä Noviisi: minulla on ipadin peruskäyttökokemusta,
LisätiedotNimikkosopimushankkeen raportti 2/2011
Nimikkosopimushankkeen raportti 2/2011 Maa/alue Hanke Senegal Kirkon koulutyö Hankenumero 13430 Kumppani Raportoija Senegalin Lutherilainen kirkko / ELS Raportoijia: Niokhor Séne (kummityön vastuuhenkilö)
LisätiedotKiinan kielen ja kulttuurin opetus 7.3.2012
Kaikki menevät Kiinaan! Kiinan kielen ja kulttuurin opetus 7.3.2012 Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Esityksen kulku Mistä kaikki alkoi Mitä lukioiden Kiina- verkostossa saatiin aikaan Kiinan tarve
LisätiedotSISÄLLYSLUETTELO. KASKO, 19.5.2015 17:30, Pöytäkirja. 40 OPETUSSUUNNITELMA 2016 TUNTIJAKO... 1 Pykälän liite: Tuntijakoesitys 2016...
i SISÄLLYSLUETTELO KASKO, 19.5.2015 17:30, Pöytäkirja 40 OPETUSSUUNNITELMA 2016 TUNTIJAKO... 1 Pykälän liite: Tuntijakoesitys 2016... 4 40, KASKO 19.5.2015 17:30 Sivu 2 OPETUSSUUNNITELMA 2016 TUNTIJAKO
LisätiedotEräiden opettajien siirtäminen avoimiksi jääneisiin tai perustettaviin virkoihin
Lasten ja nuorten 5 22.01.2014 valmistelutoimikunta Kunnanhallitus 26 11.02.2014 Eräiden opettajien siirtäminen avoimiksi jääneisiin tai perustettaviin virkoihin LANUVTMK 5 Kunnallislaki 45 (11.4.2003/305)
LisätiedotOulu ennen ja nyt. Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK
1 Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK Oulu ennen ja nyt Tätä materiaalia voi käyttää apuna esimerkiksi historian tai kuvataiteiden opinnoissa. Tehtävät sopivat niin yläasteelle kuin
LisätiedotKaksikielinen opetus Helsingin ranskalais-suomalaisessa koulussa & Eurooppa-kouluissa. Kari Kivinen
Kaksikielinen opetus Helsingin ranskalais-suomalaisessa koulussa & Eurooppa-kouluissa Kari Kivinen 18.11.2016 FAKTAT Valtion koulu Suomen ja Ranskan välillä sopimus Vanhempainyhdistyksen ylläpitämä lastentarha
LisätiedotLapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma
Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO
LisätiedotVANHEMPAINILTA 11AB
TERVETULOA VANHEMPAINILTA 11AB 12.9.2018 ILLAN AIHEET Rehtorin kulma, Kari Kivinen Miten lukion suoritus etenee, apulaisrehtori Pirjo Pippuri Opinto-ohjaus ja jatko-opinnot, opinto-ohjaaja Tuija Heiskanen
LisätiedotMitä muistat 1960-luvun Helsingin Uudesta yhteiskoulusta
Mitä muistat 1960-luvun Helsingin Uudesta yhteiskoulusta Kymmenen tiukkaa kysymystä Kolme oikealta tuntuvaa vastausta Mutta vain yksi niistä on oikein Pöytäkunta kirjaa mielestään oikean vastauksen lomakkeelle
Lisätiedot7,8 27,8 46,1 54,1 17,4. (oppilas, huoltaja ja opettaja) 27,5 45,7 50,6 25,4. (oppilas, huoltaja ja opettaja) 3,8 20,4 27,4 41,2 50,5 34,6
Arviointi lukuvuoden aikana Lukuvuoden aikana tehtävän arvioinnin tarkoituksena on arvioida, kuinka hyvin lapset ovat oppineet juuri opetetun asian ottaen huomioon oppilaiden erilaiset tavat oppia ja työskennellä.
LisätiedotHyvinvointikysely 2017 Yläkoulu ja toinen aste Joensuun kaupunki
Hyvinvointikysely 2017 Yläkoulu ja toinen aste Joensuun kaupunki Tulkintaohjeita Tässä raportissa käytetty seuraavia värikoodeja: - Suorat jakaumat (kaikki vastaajat), keskiarvot 1,0 2,99 Heikko taso 3,0
LisätiedotESITE PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVA OPETUS
ESITE PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVA OPETUS Valmistava opetus - yleistä Oppilas, joka ei vielä osaa suomea tai tarvitsee tukea suomen kielen vahvistamisessa, aloittaa koulunkäyntinsä perusopetukseen valmistavassa
LisätiedotOppimisen tukena koulussa ja kotona
SUOMALAINEN Oppimisen tukena koulussa ja kotona * OPETUSMATERIAALIT - kielipaketit - matematiikkapaketit - sopivat myös tukija erityisopetukseen * KIELIKERHOT * YKSITYISOPETUS T U O T E SUOMEN PALASET
LisätiedotRakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat
Kummikirje 1-2016 3.5. 2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Olen uusi Venäjän alueen kummityön kordinaattori Ammi Kallio. Tämä on ensimmäinen kummikirje, jonka kirjoitan teille alueelta.
LisätiedotPääkaupunkiseudun 2. luokkien koulunkäyntikysely Maaliskuu 2016
Pääkaupunkiseudun. luokkien koulunkäyntikysely 01 Maaliskuu 01 Tutkimuksen taustat Pääkaupunkiseudun opetustoimien palvelukykykysely perustuu kaupunkien yhteiseen voimassa olevaan koulutuksen arviointisuunnitelmaan.
LisätiedotPääkaupunkiseudun 2. luokkien koulunkäyntikysely Maaliskuu 2016
Pääkaupunkiseudun. luokkien koulunkäyntikysely 01 Maaliskuu 01 Tutkimuksen taustat Pääkaupunkiseudun opetustoimien palvelukykykysely perustuu kaupunkien yhteiseen voimassa olevaan koulutuksen arviointisuunnitelmaan.
LisätiedotRauman normaalikoulu Perusopetuksen opetussuunnitelman
2016 Rauman normaalikoulu Perusopetuksen opetussuunnitelman Muutokset luku 1 2019 perusteiden 2014 mukainen opetussuunnitelma Turun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan dekaanin hyväksymä 16.6.2016
LisätiedotTähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika.
Leikki ja vapaa-aika Lähes aina 1. Yhteisössäni minulla on paikkoja leikkiin, peleihin ja urheiluun. 2. Löydän helposti yhteisöstäni kavereita, joiden kanssa voin leikkiä. 3. Minulla on riittävästi aikaa
LisätiedotSuomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa
Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa Sari Pesonen Tukholman yliopisto, suomen kielen osasto Slaavilaisten ja balttilaisten kielten, suomen, hollannin ja saksan laitos Stockholms
LisätiedotVASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ
Sivistyslautakunta 49 12.05.2016 Kaupunginhallitus 258 05.09.2016 VASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ 108/40.400/2016 SIVLK 12.05.2016 49 Valmistelu ja lisätiedot:
Lisätiedot