Kodin ja koulun yhteisten käytäntöjen vihko

Transkriptio

1 Kodin ja koulun yhteisten käytäntöjen vihko Yhteistyössä Vähärauman koulu ja koulun vanhempainyhdistys sekä Kodin ja koulun yhteistyö-hanke

2 Johdanto Tämä vihkonen on kehitetty Vähärauman koulun henkilökunnan ja vanhempainyhdistyksen sekä Kodin ja koulun yhteistyö-hankkeen yhteistyönä. Idea vihkoseen syntyi 2007 syksyn ekaluokkalaisten vanhempainillassa. Sekä tuossa illassa että jo monissa aikaisemmissa tilanteissa keskusteltiin paljon eri käytännöistä ja toimintatavoista. Miten kodeissa ja koulussa oikein toimitaan? Mitkä ovat yhteiset pelisäännöt? Tämän vihkosen tarkoituksena on olla auttamassa aikuisia sekä kotona että koulussa tukemaan koulua käyvän lapsen kasvamista ja oppimista. Takasivulla olevan Muistilistan voi vaikka leikata ja laittaa jääkaapin oveen tai seinälle näkyville. Siinä ovat kootusti tämän vihkosen teemat. Vihkosta voi lukea vaikka aihe kerrallaan, kaikkea ei tarvitse käydä kerralla läpi. Riittävän yhteisistä käsityksistä ja käytännöistä koulun ja kodin välillä muodostuu yhteinen pohja aidolle kasvatuskumppanuudelle, joka tähtää lapsen kasvun ja kehityksen ja oppimisen turvaamiseen. 2

3 AIVOT TARVITSEVAT UNTA Uni Auttaa muistamaan Auttaa oppimaan Auttaa ratkomaan ongelmia Suojelee sairauksilta Unen tarve 8-vuotiaan unentarve on 9,5-12 tuntia vuorokaudessa Lapsi nukkuu riittävästi, kun hänen on aamulla helppo nousta ja kun hän on vielä iltapäivällä virkeä ja hyvällä tuulella Jos lapsi käy viikonloppuna nukkumaan kolme tuntia myöhemmin kuin viikolla, paluu normaalirytmiin ei onnistu vielä maanantaina. Jo tunninkin myöhästyminen aiheuttaa poikkeaman arkirytmiin. Loman jälkeen uuden unirytmin oppiminen vie viikon Nukkumaanmeno Perheessä kannattaa luoda nukkumisen tärkeyttä tukeva ilmapiiri Rauhoittuminen nukkumaan menoa kohti on hyvä aloittaa tavallisina iltoina ajoissa Vähennetään tekemisen määrää ja vauhtia Hurjat tietokonepelit ja TVohjelmat aiheuttavat lapsessa levottomuutta. Siksi olisikin syytä lopettaa pelaaminen ja TV:n katselu viimeistään tuntia ennen nukkumaanmenoa. Tutkimuksissa on todettu, että lasten passiivinen television katselu aiheuttaa unihäiriöitä Raju liikunta tai kolajuomien nauttiminen juuri ennen nukkumaan menoa voivat vaikeuttaa nukahtamista ja unta Lapselle sama rytmi ja iltarituaalit tekevät hyvää: iltasatu, -musiikki tai iltapala voi kuulua miellyttäviin unikuvioihin Jatkuva univaje aiheuttaa Ärtyisyyttä Päiväväsymystä Häiriöitä muistissa, oppimisessa ja toimintakyvyssä Altistaa myös sairauksille Koululaisen univajetta ei voi paikata nukkumalla viikonlopun aikana enemmän

4 ARKILIIKUNTA AUTTAA JAKSAMAAN Arkiliikunta on Päivittäistä tavallista liikkumista, lapsella esimerkiksi pihaleikkejä kavereiden kanssa Koulu- ja työmatkojen kulkemista muuten kuin autolla, pyöräilyä, kävelyä, koiran ulkoiluttamislenkkejä, pihatöitä jne. Arkiliikunnan vaikutuksia Parantaa lasten terveyttä ja johtaa siten myös parempaan terveyteen aikuisena Edistää jaksamista ja antaa iloa vaikkapa ulkoleikkien muodossa On myös ylipainon syntymisen hyvä ehkäisykeino Lasten arkiliikunta on vähentynyt huomattavasti. Suomalaislapsista vain kolmannes liikkuu terveytensä ja hyvinvointinsa kannalta riittävästi. Lapsia kuljetetaan entistä enemmän autolla, mikä saattaa kaventaa lasten omaehtoisia liikkumismahdollisuuksia. Tiedäthän mitä lapsesi tekee vapaa-aikanaan RUOKA JA RUOKAILUHETKI OVAT TÄRKEITÄ Aamupala on päivän tärkein ateria Hyvä ruoka on monipuolista Vihanneksista ja hedelmistä saa kasvamiselle välttämättömiä ravintoaineita 4

5 Pizzat, hampurilaiset ja ranskalaiset eivät anna pitkäaikaista energiaa Ruokapöydässä on kiva olla, kun kaikki muistavat kurkottelun sijasta pyytää ja ojentaa toiselle ja kiittää, kun kukaan ei huuda, kun kukaan ei puhu ruoka suussa Ruokamaku voi myös muuttua ja kehittyä; kannattaa kokeilla uusia makuja! LÄKSYT JA KOKEISIIN VALMISTAUTUMINEN Lapsen oppimisessa aikuisella on tärkeä rooli, koska oppiminen tapahtuu vuorovaikutuksessa. Aikuisen tehtävä on hyväksyä ja kunnioittaa lapsen opiskelua ja oppimista. Aikuinen voi myös olla oppimisen ohjaaja ja auttaja. Aikuisen oma suhtautuminen oppimiseen ja oma itsetunto oppijana sekä toisaalta käsitys lapsen kyvyistä ovat merkityksellisiä. Vanhempien rooli on keskeinen itsenäisen työskentelyn harjoittelun vahvistajana Lapsen tarve aikuisen tukeen muuttuu kehityksen myötä 1-2 luokka Lapset tarvitsevat lähes poikkeuksetta apua läksyissä ja kokeisiin valmistautumisessa. Lapsi tarvitsee vanhemman apua erityisesti työskentelytaitojen oppimiseen, tehtävien kanssalukemiseen ja tehtäväohjeiden ymmärtämisen turvaamiseen sekä keskittymiseen. 3-4 luokka Lapset usein tarvitsevat vanhempien osittaista osallistumista läksyistä muistutteluun sekä vaikeimpien aineiden kohdalla opastamista ja ohjaamista. Läksyihin kuluu yleisesti minuuttia. 5-6 luokka Näiden luokkien aikana lapset yleensä omaksuvat itsenäisen työskentelyn taidot. Vanhempien osallistuminen liittyy kiinnostukseen ja kannustamiseen sekä koulutyön muistutteluun. Kokeisiin ja vaativiin oppimistilanteisiin valmistaudutaan joskus yhdessä. 5

6 Oppimistilanteiden vaikeuksiin voi vaikuttaa Oppimistilanteet voivat olla vaikeita monesta syystä. Kun oppimistilanteita vaikeuttavat syyt on tiedostettu ja niitä on tuettu oikeilla keinoilla, syntyy parempia oppimistilanteita. Paremmat oppimistilanteet luovat parempia oppimistuloksia ja ovat miellyttävämpiä sekä aikuisen että lapsen kannalta. Seuraavassa muutamia vaikeuksia, joihin vanhemmat yhdessä ovat vanhempainilloissa etsineet keinoja. Vaikeus motivoitua oppimistilanteeseen Vaikeus motivoitua opiskelutilanteeseen voi kertoa mm. epäonnistumisen pelosta, vaikeudesta hahmottaa tehtävää välitavoitteiden kautta tai opittavan aineen merkityksettömyydestä lapselle. Keinoja motivaation lisäämiseksi voivat olla esim. kannustus palkkiot työstä, ei tuloksista hyödyn konkretisointi yhteinen, sopusointuinen aika välitavoitteiden määrittely koulutyön parissa onnistumisen ilon jakaminen koulun ja kodin yhteistyön lisääminen roolin vaihtaminen ja parantaminen vahvuuksien osoittaminen Vaikeus keskittyä oppimistilanteeseen Oppimistilanteissa keskittymistä voivat vaikeuttaa mm. ympäristön luomat ylimääräiset ärsykkeet (melu yms.), sisäiset ärsykkeet (ajatukset ja tunteet) ja epäsopiva vireystila (liian korkea tai matala). Keinoja keskittymisen tukemiseksi oppimistilanteissa ovat mm. rutiinit riittävä lepo välipalat ympäristön rauhoittaminen aikuisen läsnäolo tehtävien jaksottaminen 6

7 selkeät tavoitteet mahdollisen lääkityksen ajoittaminen apuvälineet (esim. aktiivityyny, munakello) aikuisen seuranta ja kiinnostus tauot liikkuminen tehtävien välissä Oppimistehtävien ymmärtämisen vaikeus Oppimistehtävien ymmärtämistä voivat heikentää mm. vaikeus löytää tehtävän kannalta olennaista tietoa kirjasta, mekaanisen lukemisen hitaus sekä vaikeus hahmottaa tekstin osien suhdetta toisiinsa. Keinoja parantaa oppimistehtävien ymmärtämistä ovat mm. seuraavat: vieraiden sanojen selittäminen, äänikirjat, filmit opitta- kuvat kuvittaminen vasta aiheesta oppikirjan rakenteen selventäminen tekstin uudelleenmuotoilu opittavan aineksen sisällön ääneen lukeminen ennakointi tiedon ryhmittelyssä auttaminen ennakoivat kysymykset tärkeiden asioiden etsiminen Opiskellun muistamisen vaikeus Opiskellun muistamista voi vaikeuttaa mm. ulkoa opeteltavissa asioissa tehokkaiden mieleenpainamiskeinojen puute. Lukivaikeus vaikeuttaa vieraan kielen sanojen kirjoitusasun muistamista. Jokainen on erilainen muistaja : joku muistaa paremmin kuulemisen kautta, toinen näkemisen kautta, jonkun muistamista voi auttaa itse kirjoittaminen. Keinoja parantaa opiskellun materiaalin muistamista ovat mm. seuraavat: muistisääntöjen keksiminen rohkaiseminen asian ilmaisemiseen mielikuvien hyödyntäminen omin sanoin piirtäminen 7

8 kertaaminen muistettavien asioiden liittäminen oppikirjan kuviin opittavan tiedon kytkeminen omiin kiinnostuksenkohteisiin omat kysymykset opeteltavasta asiasta melodian hyödyntäminen esim. erilaisten ulkoa opeteltavien listojen mieleen painamisessa tärkeiden asioiden uudelleenselittäminen Kotitehtävänsä laiminlyönyt perusopetuksen oppilas voidaan työpäivän päätyttyä määrätä enintään tunnin ajaksi kerrallaan suorittamaan tehtävät läksykerhossa. Päätösvaltaa käyttää PA 18 nojalla ao. opettaja. Tämä ei ole varsinaista ojentamista. Sen tarkoituksena on saattaa oppilas suorittamaan tehtävänsä tunnollisesti. TÄRKEÄÄ: LIIKENTEESSÄ Vähäraumantien puoleisen portin luokse pysähtyminen autolla on ehdottomasti kielletty! Paikassa on suojatie sekä pysähtymisen kieltävä liikennemerkki. Opetushallituksen suosituksen mukaan polkupyörää käyttävät vain pitkämatkalaiset (yli 1km) luokkalaiset sopivalla kelillä. 1. (ja myös 2. luokan) oppilaille suositellaan vakavasti vain jalankulkua. Luokat tekevät myös polkupyöräretkiä, joten jokaisella oppilaalla tulisi olla oma pyöräilykypärä. Koululta saa tarvittaessa lainaksi vanhempainyhdistyksen hankkimia varakypäriä. 8

9 Miksi kannattaa laittaa kypärä päähän? Pyöräilijän menehtymisen aiheuttaa usein päävamma. Vuonna 2005 onnettomuuksissa kuoli 42 pyöräilijää. Heistä viidellä oli kypärä käytössä ja oikein kiinnitettynä. Kuolleista 35 pyöräili ilman kypärää. Kypärä olisi eri todennäköisyyksillä pelastanut heistä 14. Kun pää iskeytyy tienpintaan, tienvieren kiveen tai ajoneuvoon, saattaa syntyä haavoja, viiltoja, ruhjeita, tajuttomuutta, kallonmurtumia, tai sisäisiä verenvuotoja, joista seurauksena voi olla pysyvä aivovamma tai kuolema. Kolme neljästä pysyvästä invalidisoitumisesta on seurausta aivojen vammautumisesta onnettomuudessa. Kypärä toimii iskunvaimentimena. Kypärä pysäyttää iskun asteittain ja pehmeämmin. Kypärä on tehty materiaalista, joka murskaantuu suunnitellulla tavalla siten, että iskuenergian vaimennus on sitä tehokkaampi, mitä kovempi isku on. Lisäksi kypärä jakaa pistemäisen iskun laajemmalle alueelle päässä ja vähentää kallonmurtuman riskiä. Miksi kannattaa käyttää heijastinta tai heijastinliiviä? Kaukovaloilla ajava autoilija näkee pimeällä tiellä ilman heijastinta kulkevan jalankulkijan vaatetuksesta riippuen noin 100 metrin etäisyydeltä. Heijastinta käyttävän hän huomaa jopa 300 metrin päästä. Kohtaamistilanteessa lähivaloilla ajava autoilija havaitsee ilman heijastinta kulkevan henkilön vasta noin 40 metrin etäisyydeltä, kun jalankulkijan heijastin näkyy metrin etäisyydeltä. 9

10 Pyöräillessä on syytä muistaa myös valon käyttö. Valo ei useinkaan ole tarpeen pyöräilijälle itselleen, vaan autoilijoille, jotka näkevät pyöräilijän kauempaa ja paremmin. Valo pyörässä on lain mukaan pakollinen. KÄNNYKKÄ KOULUSSA? Tärkeissä asioissa koulun puhelimiin voi aina soittaa ja viesti välitetään oppilaalle. Samoin oppilaan on mahdollisuus tarvittaessa soittaa koulusta kesken koulupäivän. Matkapuhelimet eivät saa häiritä oppitunteja. Mikäli oppilaan kuitenkin on pidettävä puhelinta mukanaan koulussa, hän vastaa siitä itse. Pelastakaa Lapset ry:n tekemän tutkimuksen mukaan jopa 61 % lapsista käyttää kännykkää soittamisen lisäksi surffailuun, sähköpostiin, messengeriin, chattailuun ja myös kuvaamiseen. Kännykällä otetuista kuvista lapset lähettävät nettiin tutkimuksen mukaan joka kolmannen. Tämän myötä ns. kännykkäkiusaamisesta onkin tullut lyhyessä ajassa huomattava ongelma. Mutta vaikka kännykkäkiusaaminen on melko tavallista, tutkimuksen mukaan lapset eivät kerro siitä juuri kenellekään. Näihin oppilaiden välisiin loukkauksiin tai kännykän kameran väärinkäyttöön koulun henkilökunta ei voi päästä käsiksi. Toisista henkilöistä otettujen kuvien tai videopätkien lähettäminen Internetiin ilman kyseisten henkilöiden lupaa on laitonta. 10

11 YHTEISESTI OMAA Kouluaika on hyvää aikaa opetella ja opettaa myös vastuuta yhteisistä tiloista, ympäristöstä ja tavaroista. Sisä- ja ulkotilat pysyvät viihtyisinä, kun kaikki huolehtivat niistä. Roskaaminen, yleisten tilojen ja tavaroiden kaltoin kohteleminen tai rikkominen lisää välinpitämättömyyttä ja epäviihtyisyyttä. VIRTUAALIVIRRAN VIETÄVÄNÄ? Pelisäännöt netin käytölle Pienet, kouluikäiset lapset törmäävät väistämättä Internetiin koulussa tai kavereiden luona. Niinpä kotona tulisi käsitellä verkkoon liittyviä asioita ja sopia säännöistä. 7-9-vuotiaat lapset käsittävät näkemäänsä jo melko hyvin. He eivät kuitenkaan ole valmiita käsittelemään kaikkea, etenkään pelottavaa tai muuten koskettavaa mediamateriaalia (kuvaa, tekstiä tai ääntä). Keskustelu ja netissä kohdattujen erilaisten asioiden selittäminen auttaa lasta pärjäämään itsenäisesti verkossa. Keskusteluissa voi tuoda esiin myös vanhempien omia mielipiteitä ja arvostuksia. Tässä iässä rajoitukset, suojelu ja netin valvottu käyttö ovat vielä etusijalla. Lapsen kanssa on hyvä sopia netin käytön pelisäännöistä ja tarkistaa niitä iän mukaan. Hyviä sääntöjä voisivat olla esimerkiksi seuraavat: Kotona nettiin mennään edelleen vain vanhempien läsnä ollessa, jotta hankalan tilanteen sattuessa he ovat auttamassa. Tietokone kannattaa pitää kodin yhteisessä tilassa, jotta netin käytöstä tulee perheen yhteinen asia. Lapsi ei vielä osaa arvioida nettisivujen luotettavuutta, joten omien henkilötietojen luovuttamiseen on aina kysyttävä lupa vanhemmilta. Chatit ja muut avoimet verkkokeskustelut eivät vielä sovi lapselle. 11

12 Sopimattomille sivuille eksymistä voi estää myös suodatinohjelmilla, mutta ne eivät korvaa vanhempien läsnäolon merkitystä. SAFTin 10 nettikasvatuksen sääntöä vanhemmille SAFT on eurooppalainen lasten nettiturvallisuushanke 1. Tutkikaa nettiä yhdessä Etsi nettisivuja, jotka ovat mielenkiintoisia ja hauskoja. Toivottavasti löydätte yhdessä myönteisen asenteen netin tutkimiseen. Se auttaa myöhemmin jakamaan niin myönteisiä kuin kielteisiäkin kokemuksia. 2. Sovi lapsesi kanssa netin kotikäytön pelisäännöistä Yritä päästä yhteisymmärrykseen lapsesi kanssa niistä pelisäännöistä, jotka ohjaavat netin käyttöä kotona: miten käsitellä henkilökohtaista tietoa, millainen toiminta netissä ja millaisilla sivuilla vierailut ovat OK teidän perheessänne. Tärkeää on sopia myös aikaraja netissä olemiselle tai pelaamiselle. 3. Rohkaise lastasi olemaan varovainen henkilökohtaisten tietojen suhteen Monilla lapsille suunnatuilla nettisivuilla lasten on annettava omia henkilökohtaisia tietojaan päästäkseen palveluihin. On tärkeää tajuta, milloin tietojen antaminen on hyväksyttävää. Yksinkertainen sääntö tähän tilaisuuteen voi olla, ettei lapsi koskaan saisi antaa nimeään, puhelinnumeroaan tai kuvaansa ilman sinun suostumustasi. 4. Puhu riskeistä, jotka liittyvät nettituttavan tapaamiseen Internet voi olla lapsille hyvä paikka, missä he tutustuvat toisiin lapsiin ja saavat uusia ystäviä. Epämiellyttävien kokemusten välttämiseksi on kuitenkin tärkeää, etteivät lapset tapaa tuntemattomia nettituttavia ilman turvallista aikuista tai ystävää. Kaikissa tapauksissa lapsilla tulisi olla ensin vanhemman suostumus. 12

13 5. Opeta lapsellesi lähdekritiikkiä Suurin osa lapsista käyttää nettiä parantaakseen tietämystään koulutehtäviin ja omiin harrasteisiin liittyen. Netinkäyttäjien tulisi olla tietoisia, että kaikki nettitieto ei pidä paikkaansa. Opeta lastasi tarkistamaan netistä löydettyjä tietoja vertaamalla sitä muihin lähteisiin. 6. Älä ole liian kriittinen lapsesi nettitutkimuksille Lapset voivat kohdata netin aikuisille suunnattua materiaalia. Jos lapsi tarkoituksella etsii tällaisia nettisivuja, muista että on luonnollista, että lapset ovat kiinnostuneita tämäntyylisestä aineistosta. Keskustele lapsesi kanssa asiasta. Voit myös laatia sääntöjä. Ole realistinen sen suhteen, miten lapsesi käyttää nettiä. 7. Ilmoita netissä löytämästäsi laittomana pitämästäsi aineistosta Meillä kaikilla on vastuu netistä. Laittomina pitämistänne asioista voitte ilmoittaa eteenpäin. Näin voimme estää netin kautta tapahtuvaa rikollista toimintaa, kuten lapsipornografiaa tai lasten houkuttelua Chatin, sähköpostin tai muun verkkoviestinnän avulla. 8. Rohkaise hyvään netikettiin Netiketti on internetin epäviralliset käyttäytymissäännöt. Aivan kuin tavallisessa elämässä, myös netissä on epävirallisia eettisiä sääntöjä. Netiketti kehottaa olemaan kohtelias, käyttämään korrektia kieltä, olemaan HUUTAMATTA (ts. välttämään isojen kirjaimien käyttöä) tai häiritsemättä muita. Toisten sähköpostien lukeminen tai suojatun aineiston kopioiminen ei myöskään ole sallittua. 9. Tunne lapsesi nettikäyttäytyminen Jotta voisit ohjata lastasi netissä, on tärkeää, että ymmärrät, miten lapset käyttävät nettiä ja mitä he haluavat siellä tehdä. Anna lapsesi näyttää millä sivuilla mielellään käyvät ja mitä siellä tekevät. 13

14 Pelaaminen ja TV Erilaisten virtuaalipelien pelaamiselle ja TV:n katsomiselle kannattaa sopia kotona myös jokin tietty aika, esim. 1 tunti / päivä. Silloin tulee tehtyä muutakin eikä mieli täyty suuresta ärsyketulvasta. Unikin on levollisempaa. Peleihin, tv-ohjelmiin ja elokuviin asetetut ikärajat on tarkoitettu lapsen mielen ja kasvurauhan suojaksi. Hyvä koulukaveruus, hyvä vanhemmuus Eka- ja tokaluokkalaiset ja heidän vanhempansa kokosivat ystävänpäivän ulkoilmatapahtumassa 2006 Leppäkorvan koululla joukon hyvän koulukaveruuden ja hyvän vanhemmuuden periaatteita. Tässä lasten ja aikuisten mietteitä. Hyvä koulukaveri ei kiusaa eikä hauku on auttava ja ystävällinen toisille on rento, reilu ja rehellinen eikä huijaa pyrkii olemaan hyvissä väleissä leikkii ja tekee yhdessä toisten kanssa ei riehu eikä tee pahojaan Hyvä vanhempi rakastaa ja suojelee opettaa ja neuvoo muistaa että lapsi on lapsi, mutta muistaa myös että lapsen tarpeet muuttuvat iän myötä pyrkii olemaan kärsivällinen, oikeudenmukainen ja johdonmukainen on rehellinen on läsnä ja kuuntelee lasta on aidosti kiinnostunut hänen asioistaan ei vähättele nuorelle tärkeitä pieniä arkipäivän asioita ei vertaile lasta muihin rohkaisee, kannustaa ja motivoi asettaa selkeät säännöt ja rajat lapsille, käyttää myös ei-sanaa pysyy itse aikuisena 14

15 Lähteet ja lisätietoa Aloite lapsinäkökulman huomioimisesta liikenneselonteossa Lasten henkilövahingot tieliikenteessä vuosina Liikenneturvan Tilastokatsaus Pyöräilijöiden henkilövahingot vuosina Liikenneturvan Tilastokatsaus Pirinen & Huovinen Terve uni. WSOY 2007 Saarenpää-Heikkilä Miksi lapseni ei nuku? Minerva vanhemmat.mll.fi/lapsetjamedia/viisaastiverkossa.php

16 MUISTILISTA 8-vuotias tarvitsee unta 9,5-12 tuntia vuorokaudessa voidakseen hyvin ja oppiakseen Säännöllisyys, monipuolisuus ja hyvät pöytätavat ovat tärkeitä syömisessä Lapsi tarvitsee vähintään puoli tuntia päivässä tavallista arkiliikuntaa Vanhemman kuuluu tietää, missä lapsi liikkuu vapaaaikanaan Aikuisen läsnäolo ja apu on tarpeen läksyjä tehdessä ja kokeisiin valmistautuessa Pyöräilykypärä ja heijastimet ovat turvallisuuden perusedellytykset liikenteessä Kännykkää ei käytetä oppitunneilla, eikä koulu vastaa lasten kännyköistä Tavarat julkisilla paikoilla ja koulussa ovat yhteistä omaisuutta, jota on kohdeltava huolella Internetissä olemiselle, pelaamiselle ja TV:n katsomiselle on hyvä laittaa kotona selkeät aikarajat 16