Kodin ja koulun yhteisten käytäntöjen vihko

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kodin ja koulun yhteisten käytäntöjen vihko"

Transkriptio

1 Kodin ja koulun yhteisten käytäntöjen vihko Yhteistyössä Vähärauman koulu ja koulun vanhempainyhdistys sekä Kodin ja koulun yhteistyö-hanke

2 Johdanto Tämä vihkonen on kehitetty Vähärauman koulun henkilökunnan ja vanhempainyhdistyksen sekä Kodin ja koulun yhteistyö-hankkeen yhteistyönä. Idea vihkoseen syntyi 2007 syksyn ekaluokkalaisten vanhempainillassa. Sekä tuossa illassa että jo monissa aikaisemmissa tilanteissa keskusteltiin paljon eri käytännöistä ja toimintatavoista. Miten kodeissa ja koulussa oikein toimitaan? Mitkä ovat yhteiset pelisäännöt? Tämän vihkosen tarkoituksena on olla auttamassa aikuisia sekä kotona että koulussa tukemaan koulua käyvän lapsen kasvamista ja oppimista. Takasivulla olevan Muistilistan voi vaikka leikata ja laittaa jääkaapin oveen tai seinälle näkyville. Siinä ovat kootusti tämän vihkosen teemat. Vihkosta voi lukea vaikka aihe kerrallaan, kaikkea ei tarvitse käydä kerralla läpi. Riittävän yhteisistä käsityksistä ja käytännöistä koulun ja kodin välillä muodostuu yhteinen pohja aidolle kasvatuskumppanuudelle, joka tähtää lapsen kasvun ja kehityksen ja oppimisen turvaamiseen. 2

3 AIVOT TARVITSEVAT UNTA Uni Auttaa muistamaan Auttaa oppimaan Auttaa ratkomaan ongelmia Suojelee sairauksilta Unen tarve 8-vuotiaan unentarve on 9,5-12 tuntia vuorokaudessa Lapsi nukkuu riittävästi, kun hänen on aamulla helppo nousta ja kun hän on vielä iltapäivällä virkeä ja hyvällä tuulella Jos lapsi käy viikonloppuna nukkumaan kolme tuntia myöhemmin kuin viikolla, paluu normaalirytmiin ei onnistu vielä maanantaina. Jo tunninkin myöhästyminen aiheuttaa poikkeaman arkirytmiin. Loman jälkeen uuden unirytmin oppiminen vie viikon Nukkumaanmeno Perheessä kannattaa luoda nukkumisen tärkeyttä tukeva ilmapiiri Rauhoittuminen nukkumaan menoa kohti on hyvä aloittaa tavallisina iltoina ajoissa Vähennetään tekemisen määrää ja vauhtia Hurjat tietokonepelit ja TVohjelmat aiheuttavat lapsessa levottomuutta. Siksi olisikin syytä lopettaa pelaaminen ja TV:n katselu viimeistään tuntia ennen nukkumaanmenoa. Tutkimuksissa on todettu, että lasten passiivinen television katselu aiheuttaa unihäiriöitä Raju liikunta tai kolajuomien nauttiminen juuri ennen nukkumaan menoa voivat vaikeuttaa nukahtamista ja unta Lapselle sama rytmi ja iltarituaalit tekevät hyvää: iltasatu, -musiikki tai iltapala voi kuulua miellyttäviin unikuvioihin Jatkuva univaje aiheuttaa Ärtyisyyttä Päiväväsymystä Häiriöitä muistissa, oppimisessa ja toimintakyvyssä Altistaa myös sairauksille Koululaisen univajetta ei voi paikata nukkumalla viikonlopun aikana enemmän

4 ARKILIIKUNTA AUTTAA JAKSAMAAN Arkiliikunta on Päivittäistä tavallista liikkumista, lapsella esimerkiksi pihaleikkejä kavereiden kanssa Koulu- ja työmatkojen kulkemista muuten kuin autolla, pyöräilyä, kävelyä, koiran ulkoiluttamislenkkejä, pihatöitä jne. Arkiliikunnan vaikutuksia Parantaa lasten terveyttä ja johtaa siten myös parempaan terveyteen aikuisena Edistää jaksamista ja antaa iloa vaikkapa ulkoleikkien muodossa On myös ylipainon syntymisen hyvä ehkäisykeino Lasten arkiliikunta on vähentynyt huomattavasti. Suomalaislapsista vain kolmannes liikkuu terveytensä ja hyvinvointinsa kannalta riittävästi. Lapsia kuljetetaan entistä enemmän autolla, mikä saattaa kaventaa lasten omaehtoisia liikkumismahdollisuuksia. Tiedäthän mitä lapsesi tekee vapaa-aikanaan RUOKA JA RUOKAILUHETKI OVAT TÄRKEITÄ Aamupala on päivän tärkein ateria Hyvä ruoka on monipuolista Vihanneksista ja hedelmistä saa kasvamiselle välttämättömiä ravintoaineita 4

5 Pizzat, hampurilaiset ja ranskalaiset eivät anna pitkäaikaista energiaa Ruokapöydässä on kiva olla, kun kaikki muistavat kurkottelun sijasta pyytää ja ojentaa toiselle ja kiittää, kun kukaan ei huuda, kun kukaan ei puhu ruoka suussa Ruokamaku voi myös muuttua ja kehittyä; kannattaa kokeilla uusia makuja! LÄKSYT JA KOKEISIIN VALMISTAUTUMINEN Lapsen oppimisessa aikuisella on tärkeä rooli, koska oppiminen tapahtuu vuorovaikutuksessa. Aikuisen tehtävä on hyväksyä ja kunnioittaa lapsen opiskelua ja oppimista. Aikuinen voi myös olla oppimisen ohjaaja ja auttaja. Aikuisen oma suhtautuminen oppimiseen ja oma itsetunto oppijana sekä toisaalta käsitys lapsen kyvyistä ovat merkityksellisiä. Vanhempien rooli on keskeinen itsenäisen työskentelyn harjoittelun vahvistajana Lapsen tarve aikuisen tukeen muuttuu kehityksen myötä 1-2 luokka Lapset tarvitsevat lähes poikkeuksetta apua läksyissä ja kokeisiin valmistautumisessa. Lapsi tarvitsee vanhemman apua erityisesti työskentelytaitojen oppimiseen, tehtävien kanssalukemiseen ja tehtäväohjeiden ymmärtämisen turvaamiseen sekä keskittymiseen. 3-4 luokka Lapset usein tarvitsevat vanhempien osittaista osallistumista läksyistä muistutteluun sekä vaikeimpien aineiden kohdalla opastamista ja ohjaamista. Läksyihin kuluu yleisesti minuuttia. 5-6 luokka Näiden luokkien aikana lapset yleensä omaksuvat itsenäisen työskentelyn taidot. Vanhempien osallistuminen liittyy kiinnostukseen ja kannustamiseen sekä koulutyön muistutteluun. Kokeisiin ja vaativiin oppimistilanteisiin valmistaudutaan joskus yhdessä. 5

6 Oppimistilanteiden vaikeuksiin voi vaikuttaa Oppimistilanteet voivat olla vaikeita monesta syystä. Kun oppimistilanteita vaikeuttavat syyt on tiedostettu ja niitä on tuettu oikeilla keinoilla, syntyy parempia oppimistilanteita. Paremmat oppimistilanteet luovat parempia oppimistuloksia ja ovat miellyttävämpiä sekä aikuisen että lapsen kannalta. Seuraavassa muutamia vaikeuksia, joihin vanhemmat yhdessä ovat vanhempainilloissa etsineet keinoja. Vaikeus motivoitua oppimistilanteeseen Vaikeus motivoitua opiskelutilanteeseen voi kertoa mm. epäonnistumisen pelosta, vaikeudesta hahmottaa tehtävää välitavoitteiden kautta tai opittavan aineen merkityksettömyydestä lapselle. Keinoja motivaation lisäämiseksi voivat olla esim. kannustus palkkiot työstä, ei tuloksista hyödyn konkretisointi yhteinen, sopusointuinen aika välitavoitteiden määrittely koulutyön parissa onnistumisen ilon jakaminen koulun ja kodin yhteistyön lisääminen roolin vaihtaminen ja parantaminen vahvuuksien osoittaminen Vaikeus keskittyä oppimistilanteeseen Oppimistilanteissa keskittymistä voivat vaikeuttaa mm. ympäristön luomat ylimääräiset ärsykkeet (melu yms.), sisäiset ärsykkeet (ajatukset ja tunteet) ja epäsopiva vireystila (liian korkea tai matala). Keinoja keskittymisen tukemiseksi oppimistilanteissa ovat mm. rutiinit riittävä lepo välipalat ympäristön rauhoittaminen aikuisen läsnäolo tehtävien jaksottaminen 6

7 selkeät tavoitteet mahdollisen lääkityksen ajoittaminen apuvälineet (esim. aktiivityyny, munakello) aikuisen seuranta ja kiinnostus tauot liikkuminen tehtävien välissä Oppimistehtävien ymmärtämisen vaikeus Oppimistehtävien ymmärtämistä voivat heikentää mm. vaikeus löytää tehtävän kannalta olennaista tietoa kirjasta, mekaanisen lukemisen hitaus sekä vaikeus hahmottaa tekstin osien suhdetta toisiinsa. Keinoja parantaa oppimistehtävien ymmärtämistä ovat mm. seuraavat: vieraiden sanojen selittäminen, äänikirjat, filmit opitta- kuvat kuvittaminen vasta aiheesta oppikirjan rakenteen selventäminen tekstin uudelleenmuotoilu opittavan aineksen sisällön ääneen lukeminen ennakointi tiedon ryhmittelyssä auttaminen ennakoivat kysymykset tärkeiden asioiden etsiminen Opiskellun muistamisen vaikeus Opiskellun muistamista voi vaikeuttaa mm. ulkoa opeteltavissa asioissa tehokkaiden mieleenpainamiskeinojen puute. Lukivaikeus vaikeuttaa vieraan kielen sanojen kirjoitusasun muistamista. Jokainen on erilainen muistaja : joku muistaa paremmin kuulemisen kautta, toinen näkemisen kautta, jonkun muistamista voi auttaa itse kirjoittaminen. Keinoja parantaa opiskellun materiaalin muistamista ovat mm. seuraavat: muistisääntöjen keksiminen rohkaiseminen asian ilmaisemiseen mielikuvien hyödyntäminen omin sanoin piirtäminen 7

8 kertaaminen muistettavien asioiden liittäminen oppikirjan kuviin opittavan tiedon kytkeminen omiin kiinnostuksenkohteisiin omat kysymykset opeteltavasta asiasta melodian hyödyntäminen esim. erilaisten ulkoa opeteltavien listojen mieleen painamisessa tärkeiden asioiden uudelleenselittäminen Kotitehtävänsä laiminlyönyt perusopetuksen oppilas voidaan työpäivän päätyttyä määrätä enintään tunnin ajaksi kerrallaan suorittamaan tehtävät läksykerhossa. Päätösvaltaa käyttää PA 18 nojalla ao. opettaja. Tämä ei ole varsinaista ojentamista. Sen tarkoituksena on saattaa oppilas suorittamaan tehtävänsä tunnollisesti. TÄRKEÄÄ: LIIKENTEESSÄ Vähäraumantien puoleisen portin luokse pysähtyminen autolla on ehdottomasti kielletty! Paikassa on suojatie sekä pysähtymisen kieltävä liikennemerkki. Opetushallituksen suosituksen mukaan polkupyörää käyttävät vain pitkämatkalaiset (yli 1km) luokkalaiset sopivalla kelillä. 1. (ja myös 2. luokan) oppilaille suositellaan vakavasti vain jalankulkua. Luokat tekevät myös polkupyöräretkiä, joten jokaisella oppilaalla tulisi olla oma pyöräilykypärä. Koululta saa tarvittaessa lainaksi vanhempainyhdistyksen hankkimia varakypäriä. 8

9 Miksi kannattaa laittaa kypärä päähän? Pyöräilijän menehtymisen aiheuttaa usein päävamma. Vuonna 2005 onnettomuuksissa kuoli 42 pyöräilijää. Heistä viidellä oli kypärä käytössä ja oikein kiinnitettynä. Kuolleista 35 pyöräili ilman kypärää. Kypärä olisi eri todennäköisyyksillä pelastanut heistä 14. Kun pää iskeytyy tienpintaan, tienvieren kiveen tai ajoneuvoon, saattaa syntyä haavoja, viiltoja, ruhjeita, tajuttomuutta, kallonmurtumia, tai sisäisiä verenvuotoja, joista seurauksena voi olla pysyvä aivovamma tai kuolema. Kolme neljästä pysyvästä invalidisoitumisesta on seurausta aivojen vammautumisesta onnettomuudessa. Kypärä toimii iskunvaimentimena. Kypärä pysäyttää iskun asteittain ja pehmeämmin. Kypärä on tehty materiaalista, joka murskaantuu suunnitellulla tavalla siten, että iskuenergian vaimennus on sitä tehokkaampi, mitä kovempi isku on. Lisäksi kypärä jakaa pistemäisen iskun laajemmalle alueelle päässä ja vähentää kallonmurtuman riskiä. Miksi kannattaa käyttää heijastinta tai heijastinliiviä? Kaukovaloilla ajava autoilija näkee pimeällä tiellä ilman heijastinta kulkevan jalankulkijan vaatetuksesta riippuen noin 100 metrin etäisyydeltä. Heijastinta käyttävän hän huomaa jopa 300 metrin päästä. Kohtaamistilanteessa lähivaloilla ajava autoilija havaitsee ilman heijastinta kulkevan henkilön vasta noin 40 metrin etäisyydeltä, kun jalankulkijan heijastin näkyy metrin etäisyydeltä. 9

10 Pyöräillessä on syytä muistaa myös valon käyttö. Valo ei useinkaan ole tarpeen pyöräilijälle itselleen, vaan autoilijoille, jotka näkevät pyöräilijän kauempaa ja paremmin. Valo pyörässä on lain mukaan pakollinen. KÄNNYKKÄ KOULUSSA? Tärkeissä asioissa koulun puhelimiin voi aina soittaa ja viesti välitetään oppilaalle. Samoin oppilaan on mahdollisuus tarvittaessa soittaa koulusta kesken koulupäivän. Matkapuhelimet eivät saa häiritä oppitunteja. Mikäli oppilaan kuitenkin on pidettävä puhelinta mukanaan koulussa, hän vastaa siitä itse. Pelastakaa Lapset ry:n tekemän tutkimuksen mukaan jopa 61 % lapsista käyttää kännykkää soittamisen lisäksi surffailuun, sähköpostiin, messengeriin, chattailuun ja myös kuvaamiseen. Kännykällä otetuista kuvista lapset lähettävät nettiin tutkimuksen mukaan joka kolmannen. Tämän myötä ns. kännykkäkiusaamisesta onkin tullut lyhyessä ajassa huomattava ongelma. Mutta vaikka kännykkäkiusaaminen on melko tavallista, tutkimuksen mukaan lapset eivät kerro siitä juuri kenellekään. Näihin oppilaiden välisiin loukkauksiin tai kännykän kameran väärinkäyttöön koulun henkilökunta ei voi päästä käsiksi. Toisista henkilöistä otettujen kuvien tai videopätkien lähettäminen Internetiin ilman kyseisten henkilöiden lupaa on laitonta. 10

11 YHTEISESTI OMAA Kouluaika on hyvää aikaa opetella ja opettaa myös vastuuta yhteisistä tiloista, ympäristöstä ja tavaroista. Sisä- ja ulkotilat pysyvät viihtyisinä, kun kaikki huolehtivat niistä. Roskaaminen, yleisten tilojen ja tavaroiden kaltoin kohteleminen tai rikkominen lisää välinpitämättömyyttä ja epäviihtyisyyttä. VIRTUAALIVIRRAN VIETÄVÄNÄ? Pelisäännöt netin käytölle Pienet, kouluikäiset lapset törmäävät väistämättä Internetiin koulussa tai kavereiden luona. Niinpä kotona tulisi käsitellä verkkoon liittyviä asioita ja sopia säännöistä. 7-9-vuotiaat lapset käsittävät näkemäänsä jo melko hyvin. He eivät kuitenkaan ole valmiita käsittelemään kaikkea, etenkään pelottavaa tai muuten koskettavaa mediamateriaalia (kuvaa, tekstiä tai ääntä). Keskustelu ja netissä kohdattujen erilaisten asioiden selittäminen auttaa lasta pärjäämään itsenäisesti verkossa. Keskusteluissa voi tuoda esiin myös vanhempien omia mielipiteitä ja arvostuksia. Tässä iässä rajoitukset, suojelu ja netin valvottu käyttö ovat vielä etusijalla. Lapsen kanssa on hyvä sopia netin käytön pelisäännöistä ja tarkistaa niitä iän mukaan. Hyviä sääntöjä voisivat olla esimerkiksi seuraavat: Kotona nettiin mennään edelleen vain vanhempien läsnä ollessa, jotta hankalan tilanteen sattuessa he ovat auttamassa. Tietokone kannattaa pitää kodin yhteisessä tilassa, jotta netin käytöstä tulee perheen yhteinen asia. Lapsi ei vielä osaa arvioida nettisivujen luotettavuutta, joten omien henkilötietojen luovuttamiseen on aina kysyttävä lupa vanhemmilta. Chatit ja muut avoimet verkkokeskustelut eivät vielä sovi lapselle. 11

12 Sopimattomille sivuille eksymistä voi estää myös suodatinohjelmilla, mutta ne eivät korvaa vanhempien läsnäolon merkitystä. SAFTin 10 nettikasvatuksen sääntöä vanhemmille SAFT on eurooppalainen lasten nettiturvallisuushanke 1. Tutkikaa nettiä yhdessä Etsi nettisivuja, jotka ovat mielenkiintoisia ja hauskoja. Toivottavasti löydätte yhdessä myönteisen asenteen netin tutkimiseen. Se auttaa myöhemmin jakamaan niin myönteisiä kuin kielteisiäkin kokemuksia. 2. Sovi lapsesi kanssa netin kotikäytön pelisäännöistä Yritä päästä yhteisymmärrykseen lapsesi kanssa niistä pelisäännöistä, jotka ohjaavat netin käyttöä kotona: miten käsitellä henkilökohtaista tietoa, millainen toiminta netissä ja millaisilla sivuilla vierailut ovat OK teidän perheessänne. Tärkeää on sopia myös aikaraja netissä olemiselle tai pelaamiselle. 3. Rohkaise lastasi olemaan varovainen henkilökohtaisten tietojen suhteen Monilla lapsille suunnatuilla nettisivuilla lasten on annettava omia henkilökohtaisia tietojaan päästäkseen palveluihin. On tärkeää tajuta, milloin tietojen antaminen on hyväksyttävää. Yksinkertainen sääntö tähän tilaisuuteen voi olla, ettei lapsi koskaan saisi antaa nimeään, puhelinnumeroaan tai kuvaansa ilman sinun suostumustasi. 4. Puhu riskeistä, jotka liittyvät nettituttavan tapaamiseen Internet voi olla lapsille hyvä paikka, missä he tutustuvat toisiin lapsiin ja saavat uusia ystäviä. Epämiellyttävien kokemusten välttämiseksi on kuitenkin tärkeää, etteivät lapset tapaa tuntemattomia nettituttavia ilman turvallista aikuista tai ystävää. Kaikissa tapauksissa lapsilla tulisi olla ensin vanhemman suostumus. 12

13 5. Opeta lapsellesi lähdekritiikkiä Suurin osa lapsista käyttää nettiä parantaakseen tietämystään koulutehtäviin ja omiin harrasteisiin liittyen. Netinkäyttäjien tulisi olla tietoisia, että kaikki nettitieto ei pidä paikkaansa. Opeta lastasi tarkistamaan netistä löydettyjä tietoja vertaamalla sitä muihin lähteisiin. 6. Älä ole liian kriittinen lapsesi nettitutkimuksille Lapset voivat kohdata netin aikuisille suunnattua materiaalia. Jos lapsi tarkoituksella etsii tällaisia nettisivuja, muista että on luonnollista, että lapset ovat kiinnostuneita tämäntyylisestä aineistosta. Keskustele lapsesi kanssa asiasta. Voit myös laatia sääntöjä. Ole realistinen sen suhteen, miten lapsesi käyttää nettiä. 7. Ilmoita netissä löytämästäsi laittomana pitämästäsi aineistosta Meillä kaikilla on vastuu netistä. Laittomina pitämistänne asioista voitte ilmoittaa eteenpäin. Näin voimme estää netin kautta tapahtuvaa rikollista toimintaa, kuten lapsipornografiaa tai lasten houkuttelua Chatin, sähköpostin tai muun verkkoviestinnän avulla. 8. Rohkaise hyvään netikettiin Netiketti on internetin epäviralliset käyttäytymissäännöt. Aivan kuin tavallisessa elämässä, myös netissä on epävirallisia eettisiä sääntöjä. Netiketti kehottaa olemaan kohtelias, käyttämään korrektia kieltä, olemaan HUUTAMATTA (ts. välttämään isojen kirjaimien käyttöä) tai häiritsemättä muita. Toisten sähköpostien lukeminen tai suojatun aineiston kopioiminen ei myöskään ole sallittua. 9. Tunne lapsesi nettikäyttäytyminen Jotta voisit ohjata lastasi netissä, on tärkeää, että ymmärrät, miten lapset käyttävät nettiä ja mitä he haluavat siellä tehdä. Anna lapsesi näyttää millä sivuilla mielellään käyvät ja mitä siellä tekevät. 13

14 Pelaaminen ja TV Erilaisten virtuaalipelien pelaamiselle ja TV:n katsomiselle kannattaa sopia kotona myös jokin tietty aika, esim. 1 tunti / päivä. Silloin tulee tehtyä muutakin eikä mieli täyty suuresta ärsyketulvasta. Unikin on levollisempaa. Peleihin, tv-ohjelmiin ja elokuviin asetetut ikärajat on tarkoitettu lapsen mielen ja kasvurauhan suojaksi. Hyvä koulukaveruus, hyvä vanhemmuus Eka- ja tokaluokkalaiset ja heidän vanhempansa kokosivat ystävänpäivän ulkoilmatapahtumassa 2006 Leppäkorvan koululla joukon hyvän koulukaveruuden ja hyvän vanhemmuuden periaatteita. Tässä lasten ja aikuisten mietteitä. Hyvä koulukaveri ei kiusaa eikä hauku on auttava ja ystävällinen toisille on rento, reilu ja rehellinen eikä huijaa pyrkii olemaan hyvissä väleissä leikkii ja tekee yhdessä toisten kanssa ei riehu eikä tee pahojaan Hyvä vanhempi rakastaa ja suojelee opettaa ja neuvoo muistaa että lapsi on lapsi, mutta muistaa myös että lapsen tarpeet muuttuvat iän myötä pyrkii olemaan kärsivällinen, oikeudenmukainen ja johdonmukainen on rehellinen on läsnä ja kuuntelee lasta on aidosti kiinnostunut hänen asioistaan ei vähättele nuorelle tärkeitä pieniä arkipäivän asioita ei vertaile lasta muihin rohkaisee, kannustaa ja motivoi asettaa selkeät säännöt ja rajat lapsille, käyttää myös ei-sanaa pysyy itse aikuisena 14

15 Lähteet ja lisätietoa Aloite lapsinäkökulman huomioimisesta liikenneselonteossa Lasten henkilövahingot tieliikenteessä vuosina Liikenneturvan Tilastokatsaus Pyöräilijöiden henkilövahingot vuosina Liikenneturvan Tilastokatsaus Pirinen & Huovinen Terve uni. WSOY 2007 Saarenpää-Heikkilä Miksi lapseni ei nuku? Minerva vanhemmat.mll.fi/lapsetjamedia/viisaastiverkossa.php 15

16 MUISTILISTA 8-vuotias tarvitsee unta 9,5-12 tuntia vuorokaudessa voidakseen hyvin ja oppiakseen Säännöllisyys, monipuolisuus ja hyvät pöytätavat ovat tärkeitä syömisessä Lapsi tarvitsee vähintään puoli tuntia päivässä tavallista arkiliikuntaa Vanhemman kuuluu tietää, missä lapsi liikkuu vapaaaikanaan Aikuisen läsnäolo ja apu on tarpeen läksyjä tehdessä ja kokeisiin valmistautuessa Pyöräilykypärä ja heijastimet ovat turvallisuuden perusedellytykset liikenteessä Kännykkää ei käytetä oppitunneilla, eikä koulu vastaa lasten kännyköistä Tavarat julkisilla paikoilla ja koulussa ovat yhteistä omaisuutta, jota on kohdeltava huolella Internetissä olemiselle, pelaamiselle ja TV:n katsomiselle on hyvä laittaa kotona selkeät aikarajat 16

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

MENNÄÄN AJOISSA NUKKUMAAN! -kotitehtävävihkoon liittyvä ohje opettajalle

MENNÄÄN AJOISSA NUKKUMAAN! -kotitehtävävihkoon liittyvä ohje opettajalle MENNÄÄN AJOISSA NUKKUMAAN! -kotitehtävävihkoon liittyvä ohje opettajalle Hyvä 5.- ja 6. -luokkalaisen opettaja, Mennään ajoissa nukkumaan! on 5.- ja 6. -luokkalaisille tarkoitettu vuorovaikutteinen kotitehtävävihko,

Lisätiedot

Nimi, luokka, päivämäärä

Nimi, luokka, päivämäärä Nimi, luokka, päivämäärä 1 Jätä nämä tällaisiksi. 2 Jätä nämä tällaisiksi. 3 Kirjoita itsestäsi kuvaus. 4 5 6 Esimerkki: Tutkimushenkilö käytti aikaa lepoon n. 9 tuntia päivässä, koulutyöhön ja läksyihin

Lisätiedot

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Erityisopettaja Anne Kuusisto Neuvokas perhe Syömisen ja liikkumisen tavat lapsiperheen arjessa Tämän hetken lapset kuulevat paljon ruoka- ja liikkumiskeskustelua

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

Auranlaakson koulu. Auranlaakson koulu Koulun hyvinvointiprofiili (alakoulu)

Auranlaakson koulu. Auranlaakson koulu Koulun hyvinvointiprofiili (alakoulu) Sivu 1/5 Auranlaakson koulu tulostusohje Tyttöjä: Poikia: 64 vastaajaa 32 (50 %) 32 (50 %) Koulun tilat ja toiminta Samaa mieltä Ei samaa eikä eri mieltä Eri mieltä Vastaajia Luokkahuone on riittävän tilava

Lisätiedot

Tarkkaamattomuus tieliikenteessä. Petri Jääskeläinen

Tarkkaamattomuus tieliikenteessä. Petri Jääskeläinen Tarkkaamattomuus tieliikenteessä Petri Jääskeläinen Kun ajat, aja Kuljettajan keskeisin tehtävä on ajoneuvon turvallinen kuljettaminen. Tarkkaamattomuus tarkoittaa huomion kiinnittymistä pois tästä tehtävästä:

Lisätiedot

Kuusiston koulu (Kaarina)

Kuusiston koulu (Kaarina) Sivu 1/5 Kuusiston koulu (Kaarina) tulostusohje Tyttöjä: Poikia: 101 vastaajaa 59 (58 %) 42 (42 %) Koulun tilat ja toiminta Samaa mieltä Ei samaa eikä eri mieltä Eri mieltä Vastaajia Luokkahuone on riittävän

Lisätiedot

Koti, koulu ja lapsen paras. Kari Uusikylä MLL -seminaari

Koti, koulu ja lapsen paras. Kari Uusikylä MLL -seminaari Koti, koulu ja lapsen paras Kari Uusikylä MLL -seminaari 30.09.2016 Miksi yhteistyötä? Siksi, että se on lapsen etu Opiskelu tehostuu Ongelmat tunnistetaan Muodostuu aito kouluyhteisö, turvallinen, välittävä,

Lisätiedot

Tehtävät. ravintoon liittyvät tehtävät 1 4. Opiskelijaelämä ja ruokailu. Oma ruokarytmini. Minkä haluaisin olevan toisin? Oletko tunnesyöjä?

Tehtävät. ravintoon liittyvät tehtävät 1 4. Opiskelijaelämä ja ruokailu. Oma ruokarytmini. Minkä haluaisin olevan toisin? Oletko tunnesyöjä? Tehtävät 1 ravintoon liittyvät tehtävät 1 4 Opiskelijaelämä ja ruokailu Pohdi, miten ruokailusi on muuttunut opintojen aloittamisen jälkeen. 2 Oma ruokarytmini Millainen on oma ruokarytmisi? Oletko huomannut

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE

KYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE KYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE luokka-asteille 1-6 Oppilaan nimi: _ Luokka: Koulun yhteystiedot: Osoite _ Puhelin Luokanopettaja/luokanvalvoja: Nimi: Puhelin: Sähköposti: _ Kuinka kauan

Lisätiedot

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Helsingin terveyskeskus poliklinikka Puheterapeutit: K. Laaksonen, E. Nykänen, R. Osara, L. Piirto, K. Pirkola, A. Suvela, T. Tauriainen ja T. Vaara PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Lapsi oppii puheen tavallisissa

Lisätiedot

Nuorten ja aikuisten ajankäyttö: arki ja vapaa-aika

Nuorten ja aikuisten ajankäyttö: arki ja vapaa-aika Nuorten ja aikuisten ajankäyttö: arki ja vapaa-aika Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos 10.11.2016 Minkälaiset asiat huolestuttavat perheiden ajankäytössä? Viekö työ kaikki mehut: onko

Lisätiedot

JOKAINEN PÄIVÄ ON HYVÄ PÄIVÄ

JOKAINEN PÄIVÄ ON HYVÄ PÄIVÄ JOKAINEN PÄIVÄ ON HYVÄ PÄIVÄ Elämäntaidot Kari Seppänen Muokattu Sami Kalajan esityksestä Urheilijan hyvä päivä Minkälainen on Sinun hyvä päiväsi? q Uni / lepo q Herätys q Aamupala q Koulumatka q Liikuntatunnit

Lisätiedot

Lapsen ääni mitä lapset meiltä aikuisilta toivovat

Lapsen ääni mitä lapset meiltä aikuisilta toivovat Lapsen ääni mitä lapset meiltä aikuisilta toivovat Merja Salmi, Sosiaalitaito 14.1.2016 Lapsen ääni lapset informantteina Meillä on varsin vähän systemaattisesti koottua tietoa lasten arkeen liittyvistä

Lisätiedot

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Tytti Solantaus 2016 1 I LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELUUN VALMISTAUTUMINEN 1. Lapset puheeksi keskustelun tarkoitus Lapset puheeksi keskustelun pyrkimyksenä on

Lisätiedot

Ajatuksia oppimisesta

Ajatuksia oppimisesta Ajatuksia oppimisesta Turun normaalikoulun kouluttajat Tampereen normaalikoulun 3. 6. sekä 7. 9. luokkalaiset Tampereen yliopiston 2.vsk luokanopettajaopiskelijat OPPIMINEN ON MUUTOS. Luonto ja opetus

Lisätiedot

Mennään ajoissa nukkumaan! Tietoa ja tehtäviä unesta ja levosta sekä mediasta 5.- ja 6.-luokkalaisille

Mennään ajoissa nukkumaan! Tietoa ja tehtäviä unesta ja levosta sekä mediasta 5.- ja 6.-luokkalaisille Mennään ajoissa nukkumaan! Tietoa ja tehtäviä unesta ja levosta sekä mediasta 5.- ja 6.-luokkalaisille 1 Hei koululainen! Tässä tehtävävihkossa käsitellään mediaan liittyviä asioita ja riittävän unen merkitystä.

Lisätiedot

VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE

VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE Lapsi Vanhempi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI VANHEMMAN SILMIN Kerro minulle lapsestasi. Millainen hän mielestäsi on? Kerro omin sanoin tai käytä alla olevia kuvauksia:

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen OSALLISUUS Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen Monipuoliset yhteistyökokemukset Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun Oppilaskunta yhteistyön

Lisätiedot

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Muonion kunta AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyslautakunta 3.4.2012 59 Sisällys 1. TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINNAN TAVOITTEET... 3 2. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SUUNNITTELU JA SISÄLTÖ...

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista Opetushallitus Verkkokommentointi VASU2017 Opetushallituksen nettisivuilla oli kaikille kansalaisille avoin mahdollisuus osallistua perusteprosessiin

Lisätiedot

Kysely tutkimuspäiväkodeille tammikuussa Tuulikki Venninen

Kysely tutkimuspäiväkodeille tammikuussa Tuulikki Venninen Kysely tutkimuspäiväkodeille tammikuussa 2010 1. Lapset tulevat t kuulluksi k Oletko valmis kuulemaan lapsia? Työskenteletkö tkö niin, että se mahdollistaa kuulemisen? Onko tiimisi yleisenä toimintatapana

Lisätiedot

H e l i I s o m ä k i N e u r o p s y k o l o g i a n e r i k o i s p s y k o l o g i P s y k o l o g i a n t o h t o r i L U D U S

H e l i I s o m ä k i N e u r o p s y k o l o g i a n e r i k o i s p s y k o l o g i P s y k o l o g i a n t o h t o r i L U D U S H e l i I s o m ä k i N e u r o p s y k o l o g i a n e r i k o i s p s y k o l o g i P s y k o l o g i a n t o h t o r i L U D U S LUDUS TUTKIMUS- JA KUNTOUTUSPALVELUT OY Mäkitorpantie 3B, HELSINKI Liesikuja

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Kemppainen, Rahkonen, Korkiakangas, Laitinen Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä. Kemppainen, Rahkonen, Korkiakangas, Laitinen Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Herättelevät kysymykset ammattikuljettajalle Terveenä ja hyvinvoivana jo työuran alussa POHDI OMAA TERVEYSKÄYTTÄYTYMISTÄSI VASTAAMALLA SEURAAVIIN KYSYMYKSIIN: TYÖ Kuinka monta tuntia

Lisätiedot

Kysely kodin ja koulun välisestä yhteistyöstä/kaikki alueet

Kysely kodin ja koulun välisestä yhteistyöstä/kaikki alueet (avokysymysten vastaukset erikseen) N= 138 Taustakysymykset Opetusalue 12 ( 9% ) Alue 1 (Jokikylän, Kuivaniemi ja Olhava) 29 ( 21% ) Alue 2 (Alaranta, Ojakylä ja Pohjois-Ii) 62 ( 45% ) Alue 3 (Asema, Hamina

Lisätiedot

OLS Jalkapallo. OLS Kaupunkisarja

OLS Jalkapallo. OLS Kaupunkisarja OLS Jalkapallo OLS Kaupunkisarja OLS Kaupunkisarjassa lapsi pääsee aloittamaan jalkapalloharrastuksen lähellä kotia. Muut harrastukset vs. OLS Kaupunkisarja Kaupunkisarjatoiminnan lisäksi lapsilla pitää

Lisätiedot

KOULUJEN HYVINVOINTIPROFIILI 2015 YLÄKOULUT KYSYMYKSITTÄIN Koko maa Lappeenranta 2015, 2014 ja 2013 KOULUN OLOSUHTEET 1 1 (12)

KOULUJEN HYVINVOINTIPROFIILI 2015 YLÄKOULUT KYSYMYKSITTÄIN Koko maa Lappeenranta 2015, 2014 ja 2013 KOULUN OLOSUHTEET 1 1 (12) 20.4.2015 KOULUJEN HYVINVOINTIPROFIILI 2015 YLÄKOULUT KYSYMYKSITTÄIN Koko maa 2015 - Lappeenranta 2015, 2014 ja 2013 KOULUN OLOSUHTEET 1 1 (12) -60 % -40 % -20 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Luokat ovat

Lisätiedot

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA korostaa ennalta ehkäisevän ja varhaisen tuen merkitystä tehostettu tuki (yleisten tukitoimenpiteiden tehostaminen määrällisesti ja laadullisesti sekä opetuksen järjestäminen

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

KOULUJEN HYVINVOINTIPROFIILI 2016 YLÄKOULUT KYSYMYKSITTÄIN Koko maa Lappeenranta 2016, 2015 ja 2014 KOULUN OLOSUHTEET 1 1 (12)

KOULUJEN HYVINVOINTIPROFIILI 2016 YLÄKOULUT KYSYMYKSITTÄIN Koko maa Lappeenranta 2016, 2015 ja 2014 KOULUN OLOSUHTEET 1 1 (12) 20.4.2016 KOULUJEN HYVINVOINTIPROFIILI 2016 YLÄKOULUT KYSYMYKSITTÄIN Koko maa 2016 - Lappeenranta 2016, 2015 ja 2014 KOULUN OLOSUHTEET 1 1 (12) -60% -40% -20% 0% 20% 40% 60% 80% 100% Luokat ovat riittävän

Lisätiedot

Seuraavat kysymykset koskevat erilaisia tekijöitä, jotka liittyvät digitaaliseen mediaan ja digitaalisiin laitteisiin kuten pöytätietokoneet,

Seuraavat kysymykset koskevat erilaisia tekijöitä, jotka liittyvät digitaaliseen mediaan ja digitaalisiin laitteisiin kuten pöytätietokoneet, Seuraavat kysymykset koskevat erilaisia tekijöitä, jotka liittyvät digitaaliseen mediaan ja digitaalisiin laitteisiin kuten pöytätietokoneet, kannettavat tietokoneet, älypuhelimet, tablettitietokoneet,

Lisätiedot

KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA

KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA Hyvä ja turvallinen oppimisympäristö on sekä perusopetuslain että lastensuojelulain kautta tuleva velvoite huolehtia oppilaiden sosiaalisesta,

Lisätiedot

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

HÄTÄTILANTEET. Vastaa kysymyksiin. Katso kuvaa 1. Mitkä hätätilanteet ovat kuvissa?

HÄTÄTILANTEET. Vastaa kysymyksiin. Katso kuvaa 1. Mitkä hätätilanteet ovat kuvissa? HÄTÄTILANTEET Vastaa kysymyksiin Katso kuvaa 1. Mitkä hätätilanteet ovat kuvissa? 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. HÄTÄNUMERO A. Mihin numeroon soitat, kun tarvitset nopeasti apua? HÄTÄNUMERO ON. B. Kuka auttaa

Lisätiedot

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu, % 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Koulun fyysisissä työoloissa puutteita

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu, % 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Koulun fyysisissä työoloissa puutteita FYYSISET TYÖOLOT Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 36% Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua 8% Melu ja kaiku haittaavat opiskelua 24% Sopimaton valaistus haittaa opiskelua 12% Huono ilmanvaihto

Lisätiedot

Tervetuloa. koululaisen vanhemmaksi

Tervetuloa. koululaisen vanhemmaksi Tervetuloa koululaisen vanhemmaksi Lukuvuosi 2016-2017 Syyslukukausi ti 16.8. ke 21.12.2016, lisäksi 5.12. on vapaapäivä Syysloma to 13.10. su 16.10. Kevätlukukausi ke 4.1. la 3.6.2017 Talviloma ma 20.

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys II Kielen ja puheen kehityksen tukeminen www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 PUHUMAAN OPPIMINEN Puhe on ihmisen tärkein ilmaisun väline. Pieni lapsi oppii

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

22 vastausta. Tiivistelmä. Olen. Vuosiluokkani on. Alakouluni oli. Muokkaa tätä lomaketta. Näytä kaikki vastaukset Julkaise tiedot

22 vastausta. Tiivistelmä. Olen. Vuosiluokkani on. Alakouluni oli. Muokkaa tätä lomaketta. Näytä kaikki vastaukset Julkaise tiedot vastausta Näytä kaikki vastaukset Julkaise tiedot vesa.raasumaa@gmail.com Muokkaa tätä lomaketta Tiivistelmä Olen 5% Tyttö 5 % Poika 5 % 5% Vuosiluokkani on 8,% 3,8% 7. 5 % 8. 8. % 9. 7 3.8 % 5% Alakouluni

Lisätiedot

Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä

Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä elina.kataja@lempaala.fi Kasvatuksen ydinkysymykset Millaisia lapsia haluamme kasvattaa?

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun 8. luokkien palvelukyky. Kauniainen, Kasavuori. Joulukuu 2013

Pääkaupunkiseudun 8. luokkien palvelukyky. Kauniainen, Kasavuori. Joulukuu 2013 Pääkaupunkiseudun. luokkien palvelukyky Kauniainen, Kasavuori Joulukuu 0 Väittämät koko kunnan alueella Koulupaikka, oppimiskäsitys ja -ympäristö Kauniainen, n= KOULUPAIKAN MÄÄRÄYTYMINEN. Lapsellamme on

Lisätiedot

Yleistä vai tehostettua tukea? Tuija Vänni KELPO-koordinaattori

Yleistä vai tehostettua tukea? Tuija Vänni KELPO-koordinaattori Yleistä vai tehostettua tukea? Tuija Vänni KELPO-koordinaattori Oppilaiden tukimuodot Eriyttäminen, joustavat järjestelyt, yhteisopettajuus 14.3.2013 Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki Tuija Vänni

Lisätiedot

Opetussuunnitelma uudistuu. Syksy 2016

Opetussuunnitelma uudistuu. Syksy 2016 Opetussuunnitelma uudistuu Syksy 2016 Uudistus 10 vuoden välein Perusopetuksen opetussuunnitelma (ops) uudistetaan noin 10 vuoden välein. Taustalla valtioneuvoston asetus, jossa annetaan perusopetuksen

Lisätiedot

Urheilijan henkinen kasvu kohti menestystä

Urheilijan henkinen kasvu kohti menestystä Urheilijan henkinen kasvu kohti menestystä Talvilajien nuorten olympialeiri 25.4.2016 Urheilupsykologi (sert.) Hannaleena Ronkainen Miten ajattelemme asioiden etenevän miten asiat tosi elämässä menee.

Lisätiedot

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Sisällys Lukijalle...12 Johdanto...16 Ajattelutehtävä kokeiltavaksi... 18 1 Arvot, ihmiskäsitys ja oppimiskäsitys... 20 Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Mitä tästä voisi ajatella?...

Lisätiedot

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Raahen kaupunki 30.3.2015 Varhaiskasvatuspalvelut LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Lapsen nimi Syntymäaika / 20 Hoitopaikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) on huoltajien

Lisätiedot

Lapset, nuoret ja media - Tukea digiajan kasvattajalle

Lapset, nuoret ja media - Tukea digiajan kasvattajalle Ala-aste vanhempainilta Lapset, nuoret ja media - Tukea digiajan kasvattajalle Paula Aalto 14.4.2016 MLL:n mediakasvatustyö Mediakasvatuksella pyritään edistämään lasten valmiuksia ymmärtää ja tulkita

Lisätiedot

Mediakyselyn tulokset

Mediakyselyn tulokset Teetimme Tammikuussa 2016 kyselyn lasten mediakäyttäytymisestä Kankaan päiväkodin esikoululaisten ja Kankaan koulun 1-4- luokkalaisten vanhemmilla. Kyselyn avulla oli tarkoitus kartoittaa lasten sosiaalisen

Lisätiedot

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus 10ov Oikeaa työssäoppimista 4ov Teoriaopiskelua työelämässä 6 ov 1. Työprosessin hallinta tarvitseville lapsille

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

Lapset ja Internetin turvallinen käyttö

Lapset ja Internetin turvallinen käyttö Lapset ja Internetin turvallinen käyttö 1 JOHDANTO... 1 2 VANHEMPIEN VASTUU... 1 2.1 Internetin käytön seuraaminen... 1 2.2 Suodatinohjelmat... 1 2.3 Henkilöllisyyden pitäminen salassa... 2 2.4 Kaupallisuus...

Lisätiedot

Luokan aikuisten yhteistoiminta

Luokan aikuisten yhteistoiminta Luokan aikuisten yhteistoiminta Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät 22.4. 2013 KT, ohjaava opettaja Marjatta Mikola, KM, erityisluokanopettaja Sirpa Jokinen Avaimia hyvään työyhteisöön: Arvostus,

Lisätiedot

Toiminnalliset vanhempainillat

Toiminnalliset vanhempainillat Toiminnalliset vanhempainillat Pois syrjästä -hanke Satakunnan sairaanhoitopiiri 1.1.2014 30.9.2016 Tavoitteena on lasten, nuorten ja perheiden osallisuuden vahvistaminen sekä yhteistyön lisääminen kodin

Lisätiedot

Havusten varhaiskasvatussuunnitelma

Havusten varhaiskasvatussuunnitelma Havusten varhaiskasvatussuunnitelma 2010 2011 Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 SAARENKYLÄ Havusten ryhmän puh. 050 5710814 Puh.klo16.30 jälk. 040 5197574 Tervetuloa Havusiin! Havuset on tällä hetkellä

Lisätiedot

Edvin Laineen koulun liikenneopas

Edvin Laineen koulun liikenneopas Edvin Laineen koulun liikenneopas Sisällysluettelo 1 Jalankulkija liikenteessä 2 Polkupyöräilijä liikenteessä 3 Koulukuljetukset 4 Saattoliikenne 5 Pihaliikenteen vaarat 6 Koulumatkan vaaranpaikkoja 7

Lisätiedot

KOKO KOULUYHTEISÖ MUKANA HANKKEESSA? Liikkuva koulu seminaari

KOKO KOULUYHTEISÖ MUKANA HANKKEESSA? Liikkuva koulu seminaari ONKO KOKO KOULUYHTEISÖ MUKANA HANKKEESSA? Liikkuva koulu seminaari 5. 6.10.2011 KT Riitta Asanti, Turun yliopisto/ Rauma LitT Anneli Pönkkö, Oulun yliopisto/kajaani KOULUYHTEISÖ/TYÖYHTEISÖ Rehtori Oppilaat

Lisätiedot

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle MINÄ MUUTAN Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle Kirsi Timonen, projektityöntekijä Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2010-2012 MINÄ MUUTAN Olet suuren muutoksen edessä. Uuteen kotiin

Lisätiedot

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Pirpana ry:n koulutuspäivä Kuntatalo 13.5.2013 Riitta Mykkänen-Hänninen kouluttaja, työnohjaaja Samanaikaiset ryhmäprosessit Vanhempia

Lisätiedot

NJS Milan: Joukkueen Säännöt Hyväksytty Vanhempainkokouksessa

NJS Milan: Joukkueen Säännöt Hyväksytty Vanhempainkokouksessa NJS Milan: Joukkueen Säännöt 2011 Hyväksytty Vanhempainkokouksessa 25.03.2011 Lasten ja nuorten kokonaisliikunnan määrä Kuinka paljon lapset oikeasti liikkuvat? Kuinka moni meistä tietää kuinka paljon

Lisätiedot

DNA:n Koululaistutkimus 2016: Teini-ikäisten puhelimenkäyttö

DNA:n Koululaistutkimus 2016: Teini-ikäisten puhelimenkäyttö DNA:n Koululaistutkimus 2016: Teini-ikäisten puhelimenkäyttö Kesä 2016 Julkinen 1 Tutkimuksen tausta, menetelmä ja tiedonkeruu Tavoite Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää koululaisten puhelimen hankintaa

Lisätiedot

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Edivan lomakkeen pohjalta muokattu) Salassa pidettävä, arkistoitava, kopio siirtyy lapsen mukana

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Edivan lomakkeen pohjalta muokattu) Salassa pidettävä, arkistoitava, kopio siirtyy lapsen mukana 1 F:\koti\_Varhaiskasvatus\Vasu\Lapsen-vasulomake-2015.doc Lapsen nimi: (kuva) Synt.aika: Tärkeimmät puh.nrot: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma / Päiväkoti/perhepäivähoitaja: Keskusteluun osallistujat:

Lisätiedot

KIUSAAMISEN EHKÄISYN SUUNNITELMA

KIUSAAMISEN EHKÄISYN SUUNNITELMA YPÄJÄN KUNTA VARHAISKASVATUS 2016 KIUSAAMISEN EHKÄISYN SUUNNITELMA 1. KOKO HENKILÖKUNTA ON SAANUT KOULUTUSTA VARHAISLAPSUUDESSA TAPAHTUVASTA KIUSAAMISESTA sekä sen havainnoimisesta: pedagoginen palaveri

Lisätiedot

ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI

ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI 12.12.2016 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Varhaiskasvatuksen tehtävä on vahvistaa lasten hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyviä taitoja sekä ohjata

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

ZA4884 Flash Eurobarometer 248 (Towards a safer use of the Internet for children in the EU a parents' perspective)

ZA4884 Flash Eurobarometer 248 (Towards a safer use of the Internet for children in the EU a parents' perspective) ZA4884 Flash Eurobarometer 248 (Towards a safer use of the Internet for children in the EU a parents' perspective) Country Specific Questionnaire Finland PARENTS OF CHILDREN BETWEEN 6 17 Q0. Onko taloudessanne

Lisätiedot

Sinä teet suojatien kampanja

Sinä teet suojatien kampanja Sinä teet suojatien kampanja Kouluissa, päiväkodeissa, työyksiköissä ja järjestöissä toteutettava kampanja, jonka tarkoituksena on nostaa esiin laajasti suojatiehen ja tien ylittämiseen liittyviä keskeisiä

Lisätiedot

Ulvilan varhaiskasvatuksen laatukysely vastaukset

Ulvilan varhaiskasvatuksen laatukysely vastaukset Ulvilan varhaiskasvatuksen laatukysely 2016 vastaukset Lapseni hoitopaikka (Kaikki) 1. Lapseni ikä on Lapseni hoitopaikka (Kaikki) 2. Lapseni on Palvelut ja tiedottaminen (Kaikki) 1. Olen saanut riittävästi

Lisätiedot

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (yli 10-vuotiaalle)

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (yli 10-vuotiaalle) LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (yli 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSEN NÄKEMYS ITSESTÄÄN Me ihmiset olemme erilaisia ja meissä on erilaisia luonteenpiirteitä. Kerro itsestäsi, miten

Lisätiedot

Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta. Maria Kaisa Aula Helsinki

Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta. Maria Kaisa Aula Helsinki Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta Maria Kaisa Aula 18.2.2010 Helsinki 1 YK:n lapsen oikeuksien sopimus ja koulu Kaikki lapset ovat samanarvoisia Julkisen vallan päätöksissä

Lisätiedot

Kartta ja kompassi. 9. lk

Kartta ja kompassi. 9. lk lk artta ja kompassi 1. senteet puntarissa 2. unnetreenit miten viestin? 3. urun sormenjälki surusta ja kriisistä selviytyminen 4. ärkyvää kun mieli voi pahoin 5. atse tulevaisuuteen elämän unelmat ja

Lisätiedot

Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen

Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen - oppilaslähtöinen näkökulma Helsinki 27.4.2012 Marja Kangasmäki Kolmiportainen tuki Erityinen tuki Tehostettu tuki Yleinen tuki Oppimisen ja koulunkäynnin

Lisätiedot

KAIKKI IHAN KAIKKI toiminta koulussa

KAIKKI IHAN KAIKKI toiminta koulussa KAIKKI IHAN KAIKKI toiminta koulussa Kaikki ihan kaikki toiminnan tavoite Tavoitteena on vaikuttaa positiivisesti yhteisön ilmapiiriin ja erityisesti aikuisten, opettajien, vanhempien ja muun henkilökunnan

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916 Tuohisissa työskentelevät lastentarhanopettajat Piiti Elo ja Riitta Riekkinen, lastenhoitaja Helena

Lisätiedot

Nuorten hyvinvointi Lapissa vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Lapissa vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Nuorten hyvinvointi Lapissa vuosina 2008-2013 (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana Vanhemmat

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO 1. RUTAKON KOULUN LIIKENNEKASVATUSSUUNNITELMA... 3 2. JALANKULKIJANA LIIKENTEESSÄ... 4

SISÄLLYSLUETTELO 1. RUTAKON KOULUN LIIKENNEKASVATUSSUUNNITELMA... 3 2. JALANKULKIJANA LIIKENTEESSÄ... 4 kuva SISÄLLYSLUETTELO 1. RUTAKON KOULUN LIIKENNEKASVATUSSUUNNITELMA... 3 2. JALANKULKIJANA LIIKENTEESSÄ... 4 3. PYÖRÄILIJÄNÄ LIIKENTEESSÄ... 5 3.1 PYÖRÄN VARUSTEET... 5 3.2. OHJEITA PYÖRÄIJÄLLE... 6 4.

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 1 Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen vasun tekeminen perustuu varhaiskasvatuslakiin. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Kuntouttava asumispalvelu

Kuntouttava asumispalvelu Kuntouttava asumispalvelu Susanna Hietala, Jukka Hiissa Seinäjoki 30.9.2009 Kuntouttava asumismuoto Palveluasuminen/asumispalvelu vs. kuntouttava asumismuoto Yksikön sijainti Yksikön tilat Kodinomaisuus

Lisätiedot

1. Tehtäväsarja. Väite: Työpaikan valinnan tärkein kriteeri on palkkataso.

1. Tehtäväsarja. Väite: Työpaikan valinnan tärkein kriteeri on palkkataso. KOKEEN SUORITTAJAN KAPPALE 1. tétel 1/2. oldal 1. Tehtäväsarja Suullinen koe koostuu kolmesta arvioitavasta osasta. Tehtävissä 2 ja 3 kokeen suorittajalla on noin puoli minuuttia aikaa valmistautua tehtävään.

Lisätiedot

Itsenäisen työskentelyn tehtävät: vastaukset

Itsenäisen työskentelyn tehtävät: vastaukset Itsenäisen työskentelyn tehtävät: vastaukset 1. Missä Burundi on? Tutustu Google-karttapalveluun seuraavilta sivulta: www.google.fi/maps (voit vaihtaa näkymän satelliittitilaan) Etsi koulunne kartalta.

Lisätiedot

1. Oppimisen arviointi

1. Oppimisen arviointi 1. Oppimisen arviointi Koulu vaikuttaa merkittävästi siihen, millaisen käsityksen oppilaat muodostavat itsestään oppijana ja ihmisenä. Arviointi ohjaa ja kannustaa oppilasta opiskelussa sekä kehittää oppilaan

Lisätiedot

URHEILIJAN RAVINTO. Ateriarytmi, Urheilijan lautasmalli. Yläkouluakatemia Vko 31. santasport.fi

URHEILIJAN RAVINTO. Ateriarytmi, Urheilijan lautasmalli. Yläkouluakatemia Vko 31. santasport.fi santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Ateriarytmi, Urheilijan lautasmalli Yläkouluakatemia 2016-2017 Vko 31 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI Ravintovalmennuksen tavoitteet

Lisätiedot

Henkilökunnan osallistaminen ja koulupäivän rakenne. Rovaniemi

Henkilökunnan osallistaminen ja koulupäivän rakenne. Rovaniemi Henkilökunnan osallistaminen ja koulupäivän rakenne Rovaniemi 10.2.2014 Työntekijä haluaa onnistua ja kehittyä työssään hyödyntää omia vahvuuksiaan saada kannustavaa palautetta Meidän koulu haluaa olla

Lisätiedot

EKAPELI-ALKU LUKEMAAN OPETTAMISEN TUKENA

EKAPELI-ALKU LUKEMAAN OPETTAMISEN TUKENA JY/EOK-2016-2017 / ryhmä 2 Marjo Maula ERIA260 Teknologia ja apuvälineet vuorovaikutuksen ja viestinnän tukena Johanna Kainulainen 10.1.2017 EKAPELI-ALKU LUKEMAAN OPETTAMISEN TUKENA Ekapeli-sivusto tarjoaa

Lisätiedot

Liikuntaluokkien liikunnan arviointi suoritetaan yleisten liikunnan arviointiohjeiden mukaisesti.

Liikuntaluokkien liikunnan arviointi suoritetaan yleisten liikunnan arviointiohjeiden mukaisesti. 1 Lisäys Luostarivuoren koulun opetussuunnitelmaan lukuun 1.4 LIIKUNTA Painotettu opetus Painotetussa liikunnanopetuksessa tuetaan oppilaiden kehittymistä omassa lajissaan sekä kokonaisvaltaista kasvua

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot

Tervetuloa vanhempainiltaan!

Tervetuloa vanhempainiltaan! Tervetuloa vanhempainiltaan! Meidän luokka: Luokassamme työskentelee 27 oppilasta. Kaksi aikuista: Luokanopettaja Matti Ryhänen Koulunkäynnin ohjaaja Katja Hautala Lisäksi teemme yhteistyötä Samu Metsäpellon

Lisätiedot

Nuorten hyvinvointi Päijät-Hämeessä vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Päijät-Hämeessä vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Nuorten hyvinvointi Päijät-Hämeessä vuosina 2008-2013 Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi

Lisätiedot

NÄKÖKULMIA LUKEMISEEN

NÄKÖKULMIA LUKEMISEEN NÄKÖKULMIA LUKEMISEEN ELÄINAVUSTEINEN OPPIMINEN JA LUONTOPEDAGOGIIKKA Eläinavusteisuus Tunteiden osoittaminen päivän aikana Vastuullisuus ja kritiikitön ihailu Positiiviset lukukokemukset Pehmot Luontopedagogiikka

Lisätiedot

Hyvää mieltä perheen arkeen

Hyvää mieltä perheen arkeen Hyvää mieltä perheen arkeen Susanna Kosonen (KM, LO, LTO, AO, OPO, taidekasvatuksen yo) Hyvää mieltä perheen arkeen / Suomen Mielenterveysseura Suomen Mielenterveysseura Maailman vanhin mielenterveysjärjestö

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun 5. luokkien palvelukyky. Kauniainen. Tammikuu 2015

Pääkaupunkiseudun 5. luokkien palvelukyky. Kauniainen. Tammikuu 2015 Pääkaupunkiseudun. luokkien palvelukyky Kauniainen Tammikuu 201 Väittämät / Kauniainen vs. koko pk-seutu Koulupaikka, oppimiskäsitys ja -ympäristö Kauniainen=8: Väittämien jakaumat Vuosivertailu Kauniainen

Lisätiedot

LAPSEN JA PERHEEN ARJEN KARTOITTAMINEN

LAPSEN JA PERHEEN ARJEN KARTOITTAMINEN Sofian vastaanottokoti LIITE 1: Tulotietolomake 1 Päivämäärä Keskusteluissa läsnä LAPSEN JA PERHEEN ARJEN KARTOITTAMINEN LAPSEN NIMI SYNTYMÄAIKA LAPSEN PERHE Lapsen vanhemmat Sisarukset Isovanhemmat Muita

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun nuorisokysely 2016 VESILAHTI VESILAHTI. Rajatonta riemua - Tampereen kaupunkiseudun nuorisotyön kehittämishanke 2013 2016

Tampereen kaupunkiseudun nuorisokysely 2016 VESILAHTI VESILAHTI. Rajatonta riemua - Tampereen kaupunkiseudun nuorisotyön kehittämishanke 2013 2016 Tampereen kaupunkiseudun nuorisokysely 2016 VESILAHTI VESILAHTI Rajatonta riemua - Tampereen kaupunkiseudun nuorisotyön kehittämishanke 2013 2016 Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Tampere,

Lisätiedot