1. ESIOPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN TOIMINTA-AJATUS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "1. ESIOPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN TOIMINTA-AJATUS"

Transkriptio

1 JOHDANTO Päiväkotimme esiopetussuunnitelman perustana ovat olleet Oulun kaupungin esiopetuksen opetussuunnitelman linjaukset. Linjaukset on vedetty Opetushallituksen esiopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaan. Perusteet on valmisteltu perusopetuslain mukaisesti yhteistyössä Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Stakesin kanssa. Tukena ja pohjana omalle esiopetussuunnitelmallemme olemme käyttäneet Opetushallituksen julkaisua Eväitä esiopetuksen opetussuunnitelman laatijoille. Ennen suunnitelman teon aloittamista kokoonnuimme tulevien esikoululaisten vanhempien kanssa yhdessä miettimään, mitä asioita he pitävät tärkeänä omien lastensa kasvatuksessa ja opetuksessa. Haastattelimme myös lapsia heidän omista toiveistaan ja ajatuksistaan esiopetuksen suhteen. Pohjatyötä teimme keräämällä tietoa ja materiaalia siitä, miten muissa yksiköissä toimitaan ja mitä toimintamalleja on hyväksi havaittu. Valmis esiopetussuunnitelma otettiin ensimmäisen kerran käyttöön päiväkodissamme syksyllä Tuolloin puitteet esiopetuksen järjestämiselle olivat varsin erilaiset kuin nykyään. Esiopetussuunnitelmaa tarkastellaan useasta näkökulmasta säännöllisesti ja päivitetään aina tarpeen mukaan. Tämä versio on päivitetty keväällä Tässä esiopetussuunnitelmassa olemme halunneet tuoda esille konkreettisia asioita, joista esiopetus päiväkodissamme rakentuu. Toivomme, että lukija pystyy aistimaan, mitä pidämme tärkeänä ja millaisessa ilmapiirissä esiopetusta annetaan. Olemme pyrkineet määrittelemään esiopetuksen kaikessa laaja-alaisuudessaan ja huomioimaan lapsen kaiken aikaa niin yksilönä kuin ryhmän jäsenenäkin. Sen vuoksi suunnitelmaa

2 ei ole laadittu liian yksityiskohtaiseksi vaan tilaa on jätetty kunkin lapsen ja lapsiryhmän tarpeiden ja toiveiden huomioimiselle. Oulussa Vekaralinnan päiväkodin esiopetussuunnitelmatyöryhmä 1. ESIOPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN TOIMINTA-AJATUS Vekaralinnan päiväkodissa esioppilaita on vuodesta riippuen noin 5-15 lasta. Esiopetusryhmä muodostuu, mikäli esikoululaisia on vähintään viisi. Vuosittain esioppilaita on ollut sopiva määrä. Mikäli esioppilaita on paljon, muodostetaan esikoululaista kaksi pienryhmää. Esikoululaiset viettävät osan päivästä muun lapsiryhmän kanssa. Vekaralinnassa esikoululaisten lisäksi samassa lapsiryhmässä on 4-5-vuotiaita. Päävastuu esiopetuksesta on lastentarhanopettajalla tai esi- ja alkuopetukseen erikoistuneella sosionomilla. Esiopetusryhmän koon mukaan esiopettajia on yksi tai kaksi. Esiopetuksen järjestämiseen osallistuvat myös muut päiväkotimme työntekijät omien vahvuuksiensa ja kiinnostuksen kohteidensa mukaisesti. Tärkeimpänä toiminta-ajatuksena pidämme sitä, että lapsi kasvaa vahvan minäkuvan omaavaksi muita kunnioittavaksi yhteisön jäseneksi. Hän oppii ilmaisemaan itseään, tunteitaan ja ajatuksiaan luontevasti vuorovaikutuksellisessa kanssakäymisessä toisten lasten ja aikuisten kanssa. Tärkeitä lähtökohtia työssämme ovat myös lapsilähtöisyys

3 ja perhekeskeisyys. Haluamme huomioida kunkin perheen, lapsen ja vanhempien, tarpeet ja toiveet esiopetuksen suhteen. Esikouluvuoden alusta alkaen haluamme panostaa hyvään ryhmähenkeen. Esikoululaisemme pääsevätkin aina syksyllä parin päivän seikkailuleirille Virpiniemeen. Yhteiset kokemukset antavat pohjaa koko vuodeksi ja opettavat huolehtimaan paitsi itsestä myös kaverista. Ei lapsella saa olla kiire ja hoppu, eikä aamukaan kuin maailmanloppu. Lapsi tarvitsee sylin ja hoivaa, suureksi kasvu on hidasta, loivaa. Yhdessä opimme elämän taitoja, tunnemme, koemme, olemme aitoja. Ja kaikkien aikuisten vastuulla on, ettei lapsen olo ole turvaton.

4 2. ESIOPETUKSEN OPPIMISYMPÄRISTÖN KUVAUS Esiopetuksen oppimisympäristöstä puhuttaessa tarkoitamme sekä fyysistä että psyykkistä ympäristöä, joista kummankin on tuettava monipuolisesti lapsen kasvua ja kehitystä. Fyysiseen oppimisympäristöön kuuluu koko päiväkoti kokonaisuudessaan; sisätilat ja päiväkodin piha. Vekaralinnassa esikoululaisten omaa valtakuntaa on kodinomaisen päiväkotimme yläkerta. Tuloaulaa reunustavat lasten naulakot ja aula toimii myös leikki- ja lepotilana. Satunurkkaus on sijoitettu tähän tilaan. Lisäksi tilassa on hyllyjä, joissa on erilaisia leikkivälineitä kuten nukketeatteritarvikkeet, kotileikkivälineet, pikkuautot, barbit ja ponit. Lasten käytössä on kaksi erillistä wc:tä ja aulatilaan on myös sijoitettu allas käsien pesua varten. Yläkerran keskuspaikkana toimii suuri tila, jossa on aikuisten kokoa olevat jykevät kalusteet ruokailua ja kirjallisia töitä varten. Esiopetus tapahtuu suurimmaksi osaksi tässä tilassa, jota kutsutaan eskarihuoneeksi. Tilassa on lautapelejä ja kirjoja. Tässä tilassa on myös runsaasti erilaisia rakenteluvälineitä, kuten legoja, multilinkejä, geomagneetteja ja noppereita. Lisäksi lasten käytössä on tietokone.

5 Yläkerrasta löytyy myös ateljee, jossa esikoululaiset saavat vapaasti sekä ohjatusti tehdä kädentöitä. Materiaalit on sijoitettu käden ulottuville ateljeeta kiertäville hyllyille ja pöydille. Pöydät on mahdollista sijoitella sen mukaan työskennelläänkö yksin vai ryhmässä. Tämä tila voi muuttua myös erilaisten projektien ja lasten leikkien mukaan. Päiväkodin suunnittelussa ja sisustuksessa on pyritty siihen, että pystymme kannustamaan lapsia päivittäiseen liikkumiseen. Matoista löytyy hyppyruudukoita ja aulassa mahtuu pallottelemaan ja leikkimään liikuntaleikkejä pienellä porukalla. Alakerrassa sijaitsevat kiipeilyseinä ja puolapuut sekä lepotila ovat myös esikoululaisten käytössä sisäsählyä ja muita liikuntaleikkejä varten. Alakerran 50 neliön monitoimitila muuntuu myös tarvittaessa esikoululaisten käyttöön niin jumppa- kuin juhlasaliksikin. Fyysiseen oppimisympäristöön sisältyy tärkeänä osana myös päiväkodin piha ulkoleikkivälineineen ja leluineen. Myös pihan suunnittelussa on otettu huomioon lasten jokapäiväisen liikunnan tarve. Pihalle on tehty mäki, joka haastaa lapset liikkumaan kesästä talveen. Piha-alueelta löytyy maaleilla varustettu pallokenttä, joka jäädytetään talvella luistinkentäksi. Osa pihasta on saanut asfalttipäällysteen, joka innostaa lapsia muun muassa koripalloiluun, ruutu- ja naruhyppelyyn sekä pihasählyyn. Tontilta löytyneitä suuria kiviä on säästetty kiipeilytarkoitukseen ja takapihan seikkailualue kiipeilyseinineen valmistuu lähiaikoina. Lisäksi pihalta löytyvät perinteiset päiväkotivälineet: kiikut, keinulauta, liukumäki ja monipuolinen kiipeilyteline. Leikkimökki sekä suuri hiekkalaatikko ovat niin ikään käytössä ulkoiluaikaan. Fyysiseen oppimisympäristöön kuuluu myös oma Metsämörri-paikkamme, jonne teemme retkiä viikoittain vuoden ympäri. Esikouluvuoden aikana tutuksi tulevat myös lähikoulumme liikuntasalit ja luistinkenttä. Lisäksi uusia oppimiskokemuksia

6 antavat kaikki retkikohteemme, kuten uimahalli, Ainolan puisto, Hoplop ja teatteri. Psyykkisen oppimisympäristön tunnusmerkkejä ovat lapsen oppimiselle ja kasvamiselle innostava ja kannustava avoin ilmapiiri. Lapsen mielenkiinnon kohteet huomioidaan tarttumalla häntä kiinnostaviin aiheisiin, pohtimalla ja etsimällä tietoa yhdessä eri lähteistä. Lapsen kieliympäristön tulee olla virikkeellinen ja mahdollistaa lapsen rikkaan kielellisen kehittymisen. Oppimisympäristön täytyy myös tukea matemaattisten taitojen kehittymistä ohjaamalla lapsen mielenkiinnon luonnollisiin arkipäivän tilanteissa ilmeneviin matemaattisiin asioihin. Lapsen täytyy myös oppia käyttämään aistejaan ja havainnoimaan niin rakennettua kuin luonnon ympäristöä. Tämän lisäksi luomme lapselle mahdollisuuden LEIKKIÄ ja tarvittaessa saada oma rauha. Aikuinen huomioi lapsen tunnetilat ja kannustaa lasta ilmaisemaan kaikki tunteensa turvallisessa ja kotoisessa ilmapiirissä. Lapsen on lupa sekä onnistua että epäonnistua ja oppia sitä kautta tuntemaan paremmin itseään. Syli on aina lähellä lasta. Lapsen tulee myös oppia hyvät tavat ja muiden ihmisten huomioiminen ja kuunteleminen omassa toiminnassaan. Luonnollisesti turvalliset, yhdessä lapsen kanssa sovitut rajat antavat hyvän perustan lapsen sosiaaliselle kanssakäymiselle toisten lasten ja aikuisten kanssa. Pidämme tärkeänä myös sitä, että perhe osallistuu ja vaikuttaa lasta koskeviin asioihin. Niinpä Vekaralinnan aikuiset yhdessä lapsen ja hänen vanhempien kanssa suunnittelevat, toteuttavat ja arvioivat oppimisympäristöä mm. vanhempainilloissa. 3. ESIOPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN PAINOTUKSET

7 Esiopetuksen tärkeimpänä tavoitteena pidämme lapsen kokonaisvaltaista kasvamista ihmisenä. Pyrimme kaikin tavoin, erilaisen toiminnan avulla, tukemaan lapsen eheän ja terveen minäkuvan kehittymistä. Erilaisten kokemusten ja onnistumisten, myös epäonnistumisten kautta lapsi oppii hahmottamaan itseään. Kaikki päiväkotimme painotukset koskevat koko päiväkodin toimintaa, joten pohjaa kyseisille taidoille on luotu jo useiden vuosien ajan. LIIKUNTA on yksi painopistealueistamme. Päiväkodissamme lapsi saa monipuolisia kokemuksia liikunnan eri osa-alueilta ja liikuntaa harrastetaan jossakin muodossa päivittäin. Liikunnan harrastaminen on osa terveitä elämäntapoja, joihin haluamme ohjata lasta myös omalla esimerkillämme. Päiväkodissamme toimii Nuoren Suomen Liikuntaleikkikoulu, jota ohjaavat koulutuksen saaneet päiväkotimme työntekijät. Esikoululaiset liikkuvat liikuntaleikkikoulutunneilla yhdessä muun ryhmän kanssa. Liikuntaleikkikoulu pidetään lähikoulun salissa tai päiväkodin pihalla kerran viikossa. Liikuntaleikkikoulun tunneilla liikutaan monipuolisesti käyttäen apuna muun muassa omaa kehoa, telineitä, välineitä ja palloja. Liikuntaleikkikoulussa lapsi oppii hallitsemaan oman kehonsa, liikunnan perustaitoja, ymmärtämän käsitteitä, tekemään yhdessä, ilmaisemaan itseään ja ajattelemaan itsenäisesti. Talvella hiihdämme ja luistelemme lähes päivittäin. Luistinkenttä jäädytetään vuosittain päiväkodin pihalle ja hiihtolatu ajetaan aivan päiväkodin aidan taakse. Esikoululaisten kanssa teemme keväällä oman hiihtoretken Iinatin hiihtoladulle, mukaan pakkaamme tietysti maittavat retkieväät. Esikoululaisten uimaviikko järjestetään kaupungin toimesta lukuvuoden aikana Raksilan uimahallissa, jonne kuljemme yhdessä päiväkodilta viikon ajan.

8 Liikuntaleikkikoulun monipuolisen sisällön kautta lapsi saa hyvän pohjan eri lajitaitojen oppimiseen. Esikouluvuoden aikana lajitaitoja harjoitellaan muun muassa luistelussa, hiihdossa, uinnissa, suunnistuksessa, palloilussa ja yleisurheilussa. Esikouluvuoden aikana lapsen perusliikuntataidot kehittyvät, hyvälle peruskunnolle luodaan pohjaa ja ennen kaikkea nautitaan yhdessä lapsen kanssa liikunnan ilosta. KÄDENTAITOJA harjoitellaan päiväkodissamme monipuolisesti työskentelemällä eri menetelmin ja tutustumalla eri materiaaleihin. Esikouluvuotena taitoja syvennetään ja uutta rakennetaan aikaisemmin opituille taidoille. Uusia asioita opitaan aikuisen opastuksella, mutta lapsella on mahdollisuus toimia myös itsenäisesti ja omien suunnitelmiensa mukaisesti. Päiväkodissamme on erityinen tila tällaiselle toiminnalle. Ateljeessa lapsella on mahdollisuus päivittäin harjaannuttaa kädentaitojaan ja materiaalit sekä välineet ovat aina lasten saatavilla. Pyrimme myös järjestämään vuoden aikana erilaisia teemaviikkoja, jolloin keskitytään yhteen teemaan monipuolisemmin. Tällaisia teemaviikkoja ovat mm. huovutus- ja nikkarointiviikot. Teemaviikkojen aiheet ja sisällöt muokkautuvat hyvin paljon henkilökunnan osaamisen ja kiinnostuksen mukaan. Päiväkodissamme on myös hyvät mahdollisuudet käden taitojen harjaannuttamiseen keittiössä. Leipomista ja välipalojen valmistusta harjoitellaan eskareiden kanssa säännöllisesti. Kokkikerho kokoontuu silloin tällöin ja valmistamme yhdessä lasten kanssa jotain maukasta syötävää.

9 LUONTOKASVATUS on myös tärkeä osa-alueemme. Lähes koko henkilökunta on suorittanut Suomen Ladun järjestämän Metsämörriohjaaja-koulutuksen. Metsämörrikoulu on ulkoilukoulu, jonka tavoitteena on ulkoilla ympäri vuoden säällä kuin säällä, viihtyä luonnossa, oppia tuntemaan luontoa, suojella luontoa, leikkiä luonnossa, huolehtia luonnosta ja kokea elämää luonnossa. Esikoululaiset käyvät viikoittain yhdessä muun lapsiryhmän kanssa retkellä tutulla mörripaikalla lähimetsässä. Metsämörrikoulussa lapset eivät vain opi asioita luonnosta vaan he oppivat myös viihtymään luonnossa ja osoittamaan huomaavaisuutta luontoa kohtaan. Metsämörri on satuhahmo, joka tulee tervehtimään lapsia ajoittain ja opettaa lapsille asioita kasveista ja eläimistä. 4. ESIOPETUKSESSA NOUDATETTAVAT YLEISET KASVATUS- JA OPPIMISTAVOITTEET Osallistuessaan esiopetukseen lapsi omaksuu perustietoja, -taitoja ja -valmiuksia oppimisen eri alueilta edellytystensä mukaisesti. Tavoitteena on, että kaikki esiopetukseen osallistuvat lapset saavat kultakin osa-alueelta kouluvalmiuksien kannalta tarpeelliset valmiudet ja kiinnostuksen mukaan aihetta on mahdollisuus käsitellä laajemmin. Toivottavaa olisi, että lapset löytäisivät kiinnostuksen kohteita, joihin voisimme uppoutua pitkäksikin aikaa. Tällöin kiinnostus lähtee nimenomaan lapsista. Kasvatus- ja oppimistavoitteet voi luokitella kolmeen kategoriaan, lähtien lapsesta; MINÄ, MINÄ JA MUUT ja MINÄ JA YMPÄRISTÖ. MINÄ. Esikouluvuoden aikana lapsen tietoisuus omista kyvyistään ja heikkouksistaan kasvaa. Lapsi oppii esikouluvuoden aikana arvioimaan myös omaa oppimistaan. Tänä aikana on tärkeää antaa lapselle eväitä terveen minäkuvan

10 rakentamiselle ja hyvän itsetunnon muodostumiselle. Lapselle annetaan mahdollisuus tehdä omia valintoja ja myös kantamaan vastuuta omista tekemisistään. Samalla lapsi oppii, että hän voi itse vaikuttaa omaan terveyteensä ja hyvinvointiinsa. Kaikin puolin lapsen oma identiteetti vahvistuu ja lapsi tuntee olevansa tärkeä. MINÄ JA MUUT. Toimiessaan esikouluryhmänsä jäsenenä lapsi oppii huomaamaan, että me kaikki olemme erilaisia, ja kuitenkin tasavertaisia, ja hyväksymään sen. Päiväkodissamme isommat lapset auttavat pienempiä ja saavat muutenkin erilaisia ikätasonsa mukaisia erityistehtäviä, mikä kasvattaa vastuuntuntoa suhteessa muihin ihmisiin. Esikoululaiset toimivat eräänlaisina esikuvina myös pienemmille lapsille, mikä tuo vastuuta omaa käytöstä ajatellen. Vertaisryhmänsä, muiden esikoululaisten, kautta lapsi oppii tuntemaan itseään, hän näkee kuinka muut kulloinkin suhtautuvat häneen. Selkeiden ja perusteltujen sääntöjen ja rajojen kautta lapsi oppii tiedostamaan mikä on oikein, mikä väärin. Yhteiselämän pelinsääntöjä harjoitellaan päivittäin niin ohjatuissa toiminnoissa kuin vapaissa leikeissäkin. Mikäli häiriökäyttäytymistä esiintyy, siihen puututaan heti ja asiasta keskustellaan koko lapsiryhmän kanssa. Lapsi saa mahdollisuuden tuntea myös yhteenkuuluvuutta yhdessä muiden esikoululaisten ja koko päiväkotiryhmän kanssa. Yhteiset onnistumisen elämykset antavat ainesta hyvän minäkuvan muodostumiselle. MINÄ JA YMPÄRISTÖ. Kuusivuotiaana esikoululaisena lapsi harjoittelee erilaisista arkipäivän tilanteista selviytymistä. Päiväkodin vanhimpina he saavat ottaa vastuuta erilaisissa pienissä työtehtävissä. Heidän odotetaan selviytyvän omatoimisesti jo monista jokapäiväisistä rutiineista kuten pukemisesta ja ympäristön siistimisestä niin leikkien jälkeen sisällä kuin eväretkellä metsässäkin. Luonto ja luonnonilmiöt tulevat tutuksi esikouluvuoden aikana. Koko varhaislapsuus antaa pohjaa lapsen luontokäsitykselle. Esikoululaiset oppivat hahmottamaan ympäristöään jo pidemmälle kuin pihamaalle. Tutustumme kävelyretkien aikana kunkin kotiympäristöön ja reviirimme laajenee muutenkin, joskin aikuisen johdolla. Retket lähelle ja kauas antavat sisältöä esiopetukseen ja samalla oivallisen tilaisuuden opetella

11 käyttäytymään erilaisissa paikoissa ja tilanteissa. Syksyllä esikoululaiset osallistuvat yön yli kestävälle seikkailuleirille Virpiniemessä. Leirillä esikoululainen pääsee kokeilemaan rajojaan, taitojaan ja rohkeuttaan erilaisten seikkailutehtävien tiimoilta. Leiri on myös koettu hyväksi ryhmäytymisen kannalta. 5. ESIOPETUKSEN PEDAGOGINEN TOTEUTTAMINEN Esiopetuksessa lapsen rooli on aktiivinen uuden tiedon ja taidon rakentajana. Parhaimmillaan oppiminen on vuorovaikutusta ja havainnointia ryhmässä, missä lapsella on mahdollisuus saada neuvoja ja opastaa muita ryhmän jäseniä. Opettajan tehtävänä on luoda kiinnostava ja innostava oppimisympäristö, sekä taata lapselle mahdollisuus toimia tasa-arvoisena ryhmän jäsenenä. Tämä pyritään takaamaan henkilökunnan ammattitaitoisella toiminnalla ja kantaa ottavilla keskusteluilla lasten kanssa. Tarttumalla lapsen kysymyksiin lisätään oppimisympäristön mielekkyyttä. Samalla lapselle muodostuu mielikuva siitä, että hän on tärkeä ja häntä kohtaan osoitetaan kiinnostusta. Oppimisympäristössä on huomioitava myös aikaisemmin opitun tiedon esille ottamisen mahdollisuus, esimerkiksi jo päätökseen saatettujen projektien tuotokset tai vaikka valokuvat. Esiopetuksen kirjallisen materiaalin lisäksi päiväkodissamme lapsen saatavilla on myös tietokirjoja ja dvd-levyjä, joita hankitaan mm. kirjastoautosta yhdessä lasten kanssa, samalla tutustuen kirjastopalveluihin. Kirjasto-auto vierailee päiväkodilla suunnilleen kerran kuussa. Päiväkodilla on myös tietokone ja kattava kokoelma opettavaisia tietokonepelejä kuten Alkupolku-pelit: Leikkilä, Eskari ja Matikka. Tietoa hankitaan monipuolisesti myös muualta, kuten esimerkiksi lapsen lähiympäristöstä ja internetistä. Etenkin internetistä hankitun tiedon suhteen ollaan

12 kriittisiä, sillä tarjolla on monenlaista informaatiota. Koska lapsen oppimisprosessi on tärkeämpi kuin yksittäiset opitut tiedot, päiväkodissamme pyritään toteuttamaan vuoden aikana muutama laajempi projekti. Esiopetuksen kirjallinen materiaali toimii punaisena lankana läpi vuoden. Tästä materiaalista ja lasten mielenkiinnon kohteista nousevat monipuolisten projektien aiheet. Projektien toteuttaminen kirjasarjaan liittyen, esimerkiksi kartta-projekti, on osa eheyttävää opetusta. Kartta aihetta voisimme käsitellä luonnontiedon, liikunnan ja matematiikan kautta. Esiopetuksen projekteista materiaalia kerätään lapsen omaan kansioon, josta se voidaan tarvittaessa ottaa esille. Kansioista voidaan myös seurata lapsen kehitystä kuluvan esiopetusvuoden aikana. Kansiot ovat lasten ja vanhempien nähtävillä koko ajan ja lapsi voi halutessaan täydentää niitä. 6. ESIOPETUKSEN SISÄLLÖT 6.1. Kielellinen kehittyminen Kieli, vuorovaikutus ja oppiminen Koko esiopetuksen yksi tärkeimmistä tavoitteista on vuorovaikutustaitojen oppiminen, se että lapsi oppii keskustelemaan, kysymään, kertomaan ja kuuntelemaan. Kielellisten taitojen karttuessa myös lapsen ajattelu kehittyy ja sosiaaliset taidot vahvistuvat. Hyvät kielelliset taidot luovat pohjan myös itsetunnon

13 kehittymiselle ja kaikelle oppimiselle. Keskustelut ovat tärkeä osa esiopetusta, johon aikuiset tarvittaessa ohjaavat lasta. Aikuinen voi omilla kommenteillaan ja esimerkeillään sekä kysymyksillään ohjata keskustelua. Aikuisen tehtävä on myös rohkaista jokaista lasta osallistumaan keskusteluihin ja tuomaan omia näkemyksiään muiden tietoisuuteen. Parhaimmassa tapauksessa aikuinen voi asettua taka-alalle tekemään omia havaintoja lasten keskustellessa keskenään. Keskusteluja käydään tietenkin spontaanisti ja pohjautuen lasten kokemusmaailmaan, mutta myös opetusmielessä. Opetustilanne luo omaleimaiset puitteet hyvälle keskustelulle tuoden esille kysymyksiä, oletuksia, tietoa, perusteluja, väitteitä ja jopa väittelyitä. Kun esiopetuksessa luodaan monenlaisia keskustelutilanteita, se tarjoaa jokaiselle lapselle mahdollisuuden osallistua ja onnistua. Esiopetusmateriaalin sadut ja kertomukset herättävät usein keskustelua aiheista, jotka eivät muulloin välttämättä nousisi esille. Puhetta opetellaan tuottamaan myös esiintymismielessä, toisten kuunnellessa. Lapsi saa harjoitella kertomista kaikessa rauhassa, ilman pelkoa. Etenemme pienin askelin, jokainen lapsi omalla aikataulullaan. Aluksi lapsi kertoo muille esimerkiksi lempiruokansa, seuraavaksi kerrotaan lomakuulumisia ja esikouluvuoden keväällä opetellaan jo esitelmän pidon alkeita, jokainen omasta lähtökohdastaan. Lapsille annetaan päiväkodissamme mahdollisuus myös omien satujen kertomiseen. Sadutus on helppo ja käytännönläheinen työtapa lasten kuunteluun. Tässä lapsilähtöisessä työtavassa aikuinen kirjaa lapsen kertoman sadun sanasta sanaan paperille. Satu luetaan lapselle ja hän voi halutessaan tehdä siihen korjauksia. Sadutus antaa tilaa lapsen omille ajatuksille ja ilmaisulle. Se vahvistaa lapsen itsetuntoa ja rikastuttaa mielikuvitusta.

14 Tärkeä osa vuorovaikutustaitoja on kuuntelemisen taito. Tätä taitoa harjoitellaan kaikissa opetus- ja keskustelutilanteissa. Lapsia opetetaan myös ymmärtämään kuulemansa, ei riitä että lapsi istuu hiljaa muiden puhuessa. Kysymyksillä voidaan varmistaa, että lapsi todella ymmärtää kuulemaansa olipa sitten kysymys toisen lapsen puheenvuorosta tai aikuisen lukemasta kirjasta. Lapsille luetaan erilaisia tekstejä kuten runoja, tietokirjallisuutta, satuja, kertomuksia ja lasten omia tarinoita. Luetun tekstin kuuleminen antaa aineksia lapsen ajatteluun ja käsitteiden muodostumiseen. Myös esikoululaisella karttuu sanavarasto, vaikka puhe sinänsä on jo melko kehittynyttä. Esikouluvuoden aikana pyritään etsimään vielä kadoksissa olevia äänteitä puheterapeutin tai varhaiserityisopettajan antamien ohjeiden mukaisesti. Kielellisen kehityksen tukemiseen tähtäävät harjoitukset harjoittavat parhaimmillaan keskittymistä, loogista ajattelua ja päättelyä. Mielikuvitus rikastuu, sanavarasto kasvaa ja ilmaisutaito kehittyy, perusta kirjoitetun kielen oppimiselle syntyy. Alkava luku- ja kirjoitustaito Kaikenlainen puhuttu ja kuultu kieli toimii perustana luku- ja kirjoitustaidolle. Tärkeää on, että jokainen lapsi saa puhua, tulee kuulluksi ja hänelle puhutaan. Lapsen on saatava mahdollisuus kysellä ja hänelle myös vastataan. Vähitellen myös kirjoitettu teksti alkaa kiinnostaa lasta. Opetusympäristö suunnitellaan niin, että se tukee kiinnostumista kirjoitettua tekstiä ja yksittäisiä sanoja sekä kirjaimia kohtaan. Esiopetustilan seinillä on esillä kirjaimia ja numeroita. Kukin lapsi kiinnostuu erilaisista asioista; yksi kyselee kirjaimia maitopurkin kyljestä ja toinen tapailee sanoja tietokoneen näppäimistöltä. Lapselle tarjotaan mahdollisuus tarttua tekstiin

15 sekä itsenäisesti että aikuisen tai toisen lapsen avustuksella. Aikuisella on oltava aikaa lapselle silloin kun tämän kiinnostus lukemista ja kirjoittamista kohtaan herää. Mikäli tärkeisiin kysymyksiin ei oikeaan aikaan vastata, mielenkiinto kirjoitettua kieltä kohtaan saattaa loppua. Riimit, lorut ja muu kielellä leikittely herättää kiinnostusta kielen moninaisuutta kohtaan. Pian lapsi huomaa kuinka yhtä kirjainta vaihtamalla koko sanan merkitys muuttuu. Esiopetuksessa riimitellään ja herätellään tietoisuutta omaa äidinkieltä kohtaan. Esiopetuksessa tutustutaan kirjoitettuun kieleen myös lauseiden kautta. Opitaan tiedostamaan, että lause rakentuu sanoista, sanat tavuista ja tavut kirjaimista. Sanoilla leikittäessä opitaan etsimään vastakohtia ja synonyymejä, luokitellaan asioita ja opitaan käsitteitä. Vaikka oppimisympäristö tarjoaakin lapselle tutkittavaksi kokonaisia sanoja jopa lauseita, lähdemme esikoululaisten kanssa tutustumaan kirjaimiin. Kirjainten opettelussa käytetään isoja antikvakirjaimia. Tavoitteena on, että esikouluvuoden aikana kaikki kirjaimet tulisivat tutuksi lapselle. Lapselle annetaan mahdollisuus oppia tunnistamaan kirjaimet ja motorisia valmiuksia kirjainten kirjoittamiseen vahvistetaan erilaisten harjoitusten avulla. Harjoittelussa ei käytetä pelkästään kynää ja paperia, vaan kirjaimia voi piirtää esim. hiekalle tai muotoilla savesta. Eri aisteja pyritään käyttämään tässäkin asiassa monipuolisesti. Tärkeän osan oppimista muodostaa laiva on lastattu tyyliset sanaleikit. Sanoja ja kirjaimia maistellaan yhdessä lapsen kanssa. Valmiita vastauksia ei heti anneta vaan opetetaan lapsi itse kuulemaan eri kirjaimet sanoista. Vaikka lapsi ei vielä tuottaisikaan valmista kirjoitusta, häntä tuetaan kirjoittamaan ns. leikkikirjoitusta tai mallista kirjoittamista. Näin motoriikka vahvistuu ja kirjaimet tulevat tutuiksi. Lapsi oppi tuntemaan tärkeäksi kirjoitus- ja lukutaidon kun hän saa kokemuksia osaamisestaan. Pikkuhiljaa oikeitakin sanoja alkaa löytyä paperilta,

16 mallejahan on tarjolla joka paikassa Matematiikka Matemaattisten taitojen oppimisen pohja luodaan esikouluvaiheessa. Siksi on tärkeää, että lapselle muodostuu myönteinen suhtautumistapa matematiikkaan. On tärkeää opettaa lapselle looginen, luova ja ongelmaratkaisunpainotteinen ajattelutapa. Matematiikan on tarkoitus olla myös hauskaa, haastavaa ja palkitsevaa ja tukea lapsen itsetunnon kehittymistä. Matemaattinen ajattelu perustuu uusien käsitteiden oppimiselle ja ymmärtämiselle. Nämä käsitteet opitaan konkreettisen mallin ja runsaan havainnollisuuden sekä kuvan symbolin ja kielen avulla. On tärkeää ohjata lasta kertomaan omista ajatuksistaan, tarkkailemaan niitä ja löytämään uusia, erilaisia ratkaisutapoja. Matematiikan alueelta lapselle opetetaan ajan käsitettä: eilen, tänään ja huomenna mm. kalenterin avulla. Myös tarinoita kertomalla tai omista kokemuksista juttelemalla ja muistelemalla opetellaan ymmärtämään ajan kulumista tapahtumasta toiseen esim. juttelemalla viime kesän lomakokemuksista. Kellonaikoihin tutustutaan valmistamalla omat leikkikellot, joista harjoitellaan ainakin tasatunnit. Ajan kulumista tarkkaillaan kellosta myös päiväkotipäivien aikana. Lukukäsitteitä harjoitellaan mm. tekemällä numeroita monin eri tavoin: kynällä piirtämällä, muovaamalla tai maalaamalla. Numeroita opetellaan myös havainnollistamalla lukumäärää kuvalla tai esineillä, opitaan, että kolme palikkaa ja numero kolme kuuluvat yhteen. Lapsen kanssa opetellaan käsitteitä enemmän, vähemmän ja yhtä paljon sekä eri lukujen suhteita toisiinsa ja opetellaan myös ymmärtämään lukumäärän lisäämisen ja vähentämisen

17 periaate. Mittayksiköitä harjoitellaan käytännön elämän kautta. Tilavuusmitat desilitra ja litra tulevat tutuksi leivontahetkillä erilaisten taikinoiden ja ruokien valmistuksessa. Pituusmittoja harjoitellaan sekä viivoittimen että mittanauhan avulla. Viivoittimella mitataan lyhyitä muutaman senttimetrin pituuksia ja mittanauha otetaan käyttöön mitattaessa esimerkiksi lasten pituuksia, joita seurataan koko esikouluvuoden ajan. Eskarivuoden aikana tutustutaan myös henkilövaakaan, jonka myötä kilogrammat tulevat tutuksi. Lapsi oppii myös arvioimaan erilaisten esineiden painoja. Arviot tarkastetaan talousvaakaa käyttäen tutustumalla samalla grammoihin. Opettelemme myös hahmottamaan, tunnistamaan ja vertailemaan geometrisia kappaleita ja kuvioita, kuten ympyrää, neliötä, kolmiota ja suorakulmiota mm. piirtämällä ja rakentamalla palikoista erilaisia geometrisia muotoja. Hyvä käytännön keino matematiikan oppimiseen on myös kauppaleikki, jossa lapsi saa tuntumaa rahayksikön, euron käyttöön. Pohjaksi kauppaleikille teemme opintoretken lähikauppaan, jossa tutustumme yksittäisten tavaroiden hinnoitteluun sekä kaupan työtekijöiden erilaisiin tehtäviin. 6.3 Ympäristö- ja luonnontieto Oman lähielinympäristön tutkimiseen ja havainnoimiseen ympäristö- ja luonnontieto tarjoaa hyvän mahdollisuuden. Lapsen on hyvä oppia tuntemaan kotinsa lähimetsän ja muun ympäristön yleisimmät puut, kasvit ja eläimet havainnoimalla ja tutkimalla

18 satua, seikkailua ja oivaltamisen riemua unohtamatta. Esikouluvuoden aikana käymme viikoittain ympäri vuoden retkillä mörrimetsässä, jossa luonto antaa konkreettisen havainnointiympäristön tutkia mm. vuodenaikojen vaihtelua ja ajan kulumista niin kasvien kuin eläimienkin elämää seuraamalla. Metsämörritoiminta tapahtuu Suomen Ladun ohjauksessa ja siitä vastaavat päiväkotimme aikuiset, jotka ovat kouluttautuneet metsämörri-ohjaajiksi. Metsämörrikoulussa 4-6-vuotiaat mörrilapset löytävät luonnon leikin avulla. Tiedon omaksuminen, yhdessä oleminen ja liikkuminen leikkien ovat lapselle luontevaa metsäympäristössä. Tutulla metsäpaikalla, lähimetsässä, lapset saavat kokea luonnon pieniä ja suuria ihmeitä. Mörriretkien lisäksi teemme retkiä myös muualle lähiympäristöön. Kun lapsella on oma aito mielenkiinto näihin asioihin, hän oppii ja omaksuu tietoa helposti ja tieto antaa lapselle varmuutta luonnossa liikkumiseen. Luontoa ei koeta pelottavana ja etäisenä paikkana, vaan sen toimintaa ymmärretään paremmin ja siellä pystytään virkistäytymään ja kokemaan elämyksiä. Luonnosta huolehtimisen kautta lapsi oppii myös tietämään, että luonto antaa meille kodin, suojan sekä ravinnon. Tätä kautta lapselle kehittyy halu suojella ja vaalia omalta osaltaan omaa ympäristöään sekä yleisesti ottaen myönteinen ja aktiivinen asenne luonnon ja ympäristön asioihin. Lapselle sopivaa luonnon ja ympäristön huolehtimista on esimerkiksi oman päiväkodin ja oman kodin piha-alueen hoito sekä omista leikkitiloista - ja välineistä huolehtiminen. Päiväkodin pihalle voidaan esimerkiksi tehdä oma kasvimaa, jota hoidetaan ja kastellaan yhdessä lasten kanssa. Kasvimaalle kylvetään mm. herneitä, porkkanoita ja salaattia ja valmis sato korjataan syksyllä, jolloin lapset pääsevät nauttimaan oman kasvimaan tuoreista herkuista. Päiväkodin pihalla on myös marjapensaita sekä omenapuu, joiden antimia lapset myös pääsevät maistelemaan. Myös kierrätys mm. roskien lajitteleminen tai omien pieneksi jääneiden vaatteiden tai kenkien kierrätys on hyvä tapa vähentää luonnon

19 kuormittumista. Tässä aikuisen on tiedostettava oma arvomaailmansa suhteessa luontoon ja ympäristöön, sillä on suuri merkitys näiden asioiden esille asettamisessa ja käytännön toteuttamisessa. 6.4 Terveys Esiopetuksen kaikessa toiminnassa edistetään lapsen fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista terveyttä. Lasta ohjataan syömään terveellistä ja monipuolista ruokaa ja huomaamaan sen merkitys terveyden edistämisessä. Myös hygieenisyyteen ja hyviin tapoihin kiinnitetään huomiota ruokailutilanteissa. Fyysiseen terveyteen kuuluu, että lapsi oppii huomaamaan ja ymmärtämään sään mukaisen pukeutumisen ja omasta yleisestä hygieniasta huolehtimisen merkityksen. Opetamme lasta mm. pesemään käsiään ja käyttämään desinfiointitippaa aina päiväkotiin tultaessa, WC:n käynnin jälkeen ja ennen ruokailua infektioiden ehkäisemiseksi. Hygieniakäytäntömme perustuvat Oulun Kaupungin laatimaan oppaaseen päivähoidossa olevien lasten infektioiden ehkäisystä. Myös reipas ulkoilu ja liikunta edesauttavat fyysistä terveyttä. Esikoululaisten kanssa ulkoilemme päivittäin sekä aamu- että iltapäivällä. Pyrimme siihen, ettei huonoa säätä ole vaan oikealla pukeutumisella ulkoilu on mahdollista lähes säällä kuin säällä. Tässä aikuisten oma esimerkki ja asennoituminen ulkoiluun on tärkeää. Esiopetuksessa lapsille opetetaan myös terveellisiä ruokailutottumuksia ja hyviä ruokatapoja. Lounas on päivän tärkein ateria, mutta myös aamupalalla ja monipuolisilla välipaloilla edistetään lasten hyvinvointia ja kasvua. Aamu- ja välipalat valmistamme päiväkodilla itse, lounas toimitetaan valmiina pitopalvelusta.

20 Psyykkistä ja sosiaalista terveyttä edistää turvallinen ja myönteinen, lasta ymmärtävä ja kunnioittava kasvuympäristön ilmapiiri, jossa lapsi kokee tulevansa hyväksytyksi sellaisenaan. Aikuisen rooli on seurata, havainnoida ja huolehtia lapsen terveydestä yhdessä vanhempien kanssa. Teemme myös yhteistyötä Kaakkurin neuvolan kanssa vanhempien suostumuksella. 6.5 Liikunta Liikuntakasvatuksen tavoitteena on lapsen luontaisen liikkumisen tukeminen, ylläpitäminen ja kehittäminen. Liikunnalla tuetaan lapsen kokonaisvaltaista kasvua, kehitystä ja terveyttä. Esiopetusta voi toteuttaa monipuolisesti liikunnan keinoin kehittämällä mm. matemaattisia, kielellisiä ja sosioemotionaalisia taitoja. Liikunnan avulla lapsi myös rakentaa omaa minäkuvaansa ja pystyy käymään läpi erilaisia tunteita. Päiväkodissamme on koettu liikunta erittäin tärkeäksi toimintamuodoksi ja se onkin yksi painopistealueistamme. Liikuntaa pyritään harrastamaan päivittäin jossakin muodossa, joten liikunta ajatellaan kokonaisvaltaiseksi toiminnaksi osana muuta esiopetusta. Pieniä jumppahetkiä toteutetaan omalla päiväkodillamme lähes päivittäin mm. venyttelyjen, liikuntaleikkien tai nassikkapainien muodossa. Liikuntavälineet kuten pallot, hernepussit, purkkijalat ja hyppynarut ovat lasten saatavilla omaehtoisiin liikuntaleikkeihin. Päiväkodin lähiympäristössä hiihdämme, luistelemme, retkeilemme, pyöräilemme, palloilemme ja suunnistamme. Tutustumme myös kauempana sijaitseviin

21 liikuntapaikkoihin kuten Ouluhalliin, Raksilan uimahalliin, Iinatin hiihtolatuihin ja lähialueen koulujen liikuntapaikkoihin. Aikuisen rooli liikuntaan innostajana on ensisijaisen tärkeä ja aikuinen on aina itsekin varustautunut asianmukaisilla varusteilla. Aikuinen siis itsekin liikkuu yhdessä lasten kanssa. Nuoren Suomen Liikuntaleikkikoulu eli liikkari on yksi tärkeä osa päiväkotimme liikuntakasvatusta. Liikuntaleikkitunneilla esikoululaiset liikkuvat kerran viikossa lähialueen koulun salissa yhdessä muun ryhmän kanssa. Tuntien sisältö on rakennettu lapsen liikunnallisen kehityksen pohjalta. Liikuntaleikkikoulussa lapsi oppii liikunnan perustaitoja, minäkäsitys kehittyy ja hermoverkostot kehittyvät. Tässä iässä opitaan myös tärkeitä käsitteitä ja harjoitellaan ryhmässä toimimista. Yksi esiopetuksen tavoitteista on myös ulkoleikkien opettelu. Kuusivuotiaat ovat juuri otollisessa iässä oppimaan ulkoleikkien sääntöjä ja nauttimaan yhteisleikkien tunnelmasta. Aikuinen toimii aluksi leikinjohtajana, siirtyy pikkuhiljaa muiden leikkijöiden sekaan ja lopulta lapset osaavat aloittaa leikin keskenään ilman aikuisen apua. Koska päiväkotimme lapset ovat lähes naapureita keskenään, he voivat jatkaa leikkejä kotiympäristössäkin. Yhteisleikit antavat lapselle kokemuksia niin onnistumisesta kuin epäonnistumisesta, omista vahvuuksista ja heikkouksista ja mahdollisuuden sosiaalisten taitojen harjoittelemiseen. Liikunnallisessa mielessä ulkoleikit kehittävät mm. nopeutta, kestävyyttä, reaktiokykyä ja ketteryyttä. Sääntöjen opettelu kehittää muistia ja kuuntelu- ja keskittymistaitoa. Nämä kaikki tavoitteet pätevät myös sisällä tapahtuviin liikuntaleikkeihin. Esiopetuksen liikunnalla on erittäin suuri merkitys perusliikuntataitojen oppimiselle. Lapsen usein nopeakin kasvu aiheuttaa lapsessa hämmennystä ja kömpelyyttä. Lapsen tulee oppia hallitsemaan oma kehonsa ja käyttämään kehoaan tarkoituksenmukaisella tavalla erilaisissa tilanteissa. Juoksua ja kävelyä harjoitellaan erilaisten harjoitusten ja liikuntaleikkien avulla. Tasapainoa kehitetään sekä staattisessa että dynaamisessa

22 muodossa. Tasapaino on yhteydessä kaikkiin motorisiin suorituksiin. Erilaisia hyppyjä, reaktiokykyä ja ketteryyttä harjoitellaan leikkien ja pelien kautta. Rytmitaju kehittyy kun musiikkia yhdistetään liikuntaan. Kehontuntemus kasvaa esikouluvuoden aikana ja myös perusasennot- ja liikkeet automatisoituvat. Liikuntakasvatukseen kiinnitetään runsaasti huomiota jo aivan pienimpien päiväkotimme lasten kohdalla, joten perusvalmiudet esikouluvuotta ajatellen ovat jo olemassa. Tavoitteena on myös fyysisen kunnon kehittäminen ja ylläpitäminen. Lapselle tarjotaan sopiva määrä liikunnallista rasitusta, jotta hän tutustuu siihen, miten keho reagoi rasitukseen eikä säikähdä rasituksen tuomaa tunnetta. Kun hengitys tihenee ja posket punoittavat, kunto kasvaa ja hapenottokyky paranee. Tärkeää on kuitenkin muistaa, että lasten liikunnassa rasitus ja lepo vaihtelevat mielekkäästi. Hyville liikunnallisille perustaidoille voi alkaa rakentaa myös erilaisia lajitaitoja. Palloilu eri muodoissaan kuuluu esiopetukseen. Pallon käsittelyä, kuten heittämistä, kiinniottamista ja kuljettamista, harjoitellaan erilaisten pallopelien ja -leikkien avulla ja jalkapalloa pelataan jo oikeilla säännöillä. Uinti kuuluu esiopetukseen viikon mittaisena uimakouluna Raksilan uimahallissa. Uimakoulussa opitaan perustaitoja uintiin liittyen ja tarvittaessa lapsi ohjataan harjoittelemaan uimataitoja pitempikestoiseen uimakouluun. Hiihto on lapsille tuttua jo aikaisemmilta päiväkotivuosilta. Esiopetuksessa perehdymme tarkemmin eri hiihtotyyleihin, mäen laskemiseen ja nousemiseen sekä hiihtovälineiden käsittelyyn. Jotta jokainen lapsi ehtii saada onnistumisen elämyksiä, hiihdämme noin 5-10 kertaa hiihtokauden aikana. Lisäksi teemme esikoululaisten

23 kesken yhteisen hiihtoretken Iinatin ladulle. Luistelua harrastamme myös 5-10 kertaa, jotta jokainen saa mahdollisuuden kartuttaa taitojaan. Tärkeää on löytää tasapaino luistimilla ja oikean luistelutekniikan oppiminen. Eteneminen tapahtuu lapsen edellytysten mukaan. Telinevoimisteluun tutustumme erilaisten telineratojen muodossa. Harjoittelemme mm tasapainoilua voimistelupenkillä ja lattiatasoisella puomilla, perusliikkeitä permannolla ja erilaisia hyppyjä ponnistuslautaa käyttäen. Yleisurheilulajeista perehdytään pikajuoksuun, pituushyppyyn ja pallonheittoon. Tavoitteena on, että yleisurheilun suorituspaikat ja välineet tulevat tutuksi. Yleisurheiluun lähialueen koulujen kentillä ja Ouluhallissa. Suunnistusta harrastamme päiväkodin lähiympäristössä alkaen oman päiväkodin sisätiloista. Päiväkodin piha tulee tutuksi valokuvasuunnistuksen kautta. Kartan avulla lapsi taas oppii hahmottamaan ympäröivän ympäristön ja hän oppii huomaamaan ympäristön moninaisuuden. Koko päiväkodissa olonsa ajan lapsen motorisia taitoja havainnoidaan paitsi liikuntatuokioilla myös lapsen päivittäisissä leikeissä ja touhuissa. Mikäli ongelmia havaitaan jollakin osa-alueella, niihin kiinnitetään huomiota lapsen henkilökohtaisessa esiopetussuunnitelmassa ja tarvittaessa pyydetään apua päiväkodin ulkopuolelta.

24 6.6 Taito- ja taidekasvatus Lapsen luovuuden, mielikuvituksen ja itseilmaisun tukeminen on päiväkodissamme vahvasti esillä jo ennen esikouluikää. Taito- ja taidekasvatus avaa oman laajan näkökulmansa esiopetuksen sisältöön ja sen toteuttamiseen. Lasta kannustetaan omakohtaisiin kokemuksiin ja elämyksiin monipuolisesti arjen lomassa. Uusia asioita opitaan käyttäen pohjana jo opittua taitoa. Lasta kannustetaan pohtimaan, kyselemään ja kokeilemaan. Näin hänellä on oivaltamisen ilon mahdollisuus. Monimuotoisten työskentelytapojen, kuten musiikin, leikin, ilmaisutaidon ja kädentaitojen kautta lapsi saa itsevarmuutta arkipäivän selviytymistaitoihinsa. Lasta ohjataan hänen taitojensa mukaan ja taataan turvallinen työskentely-ympäristö ja aikuisen tuki tilanteeseen sopivassa paikassa, oli se sitten taidemuseon työpaja tai päiväkodin oma keittiö Musiikki Tavoitteena on saada lapsen mielenkiinto heräämään musiikkia kohtaan, tarjota myönteisiä kokemuksia ja tukea lapsen itseilmaisua. Toiminta-ajatuksena on nimenomaan tuoda onnistumisen hetkiä, kaikki osaavat! Lasta kannustetaan monipuoliseen luovuuteen musiikin tuottamisessa. Tavoitteena on myös kehittää lapsen kuuntelijan ja havainnoijan roolia. Tavoitteisiin pyritään koko päiväkotimme yhteisillä laulu- ja soittotuokioilla, joissa kaikki saavat osallistua kykyjensä mukaan. Yhdessä opetellaan uusia ajankohtaan sopivia lauluja, soitetaan erilaisilla soittimilla ja opitaan kuuntelemaan ja tuottamaan erilaisia ääniä. Näin lapsi omaksuu perussoittimet ja niiden käytön samalla, kun hänen

25 auditiivinen havainnointikykynsä kehittyy. Lapset saavat nauttia myös musiikin eri muodoista päiväkodin, eri ikäryhmien, omissa musiikkileikkikoulutuokioissa. Edelleen on pääpaino onnistumisen tunteessa, niin yksin kuin yhdessä muiden kanssa. Päiväkodissamme perussoittimet ovat lähinnä rytmisoittimia. Musiikki yhdistetään myös liikuntaan, jossa toimintamuotona muun muassa ovat motorista kehitystä tukevat laululeikit ja rytmiharjoitukset. Rytmiharjoitukset aloitetaan perusrytmistä kehonsoittimia käyttäen ja edetään lasten taitojen ja kiinnostuksen mukaan rytmisoittimilla vaikeampiin rytmeihin. Lapselle tarjotaan mahdollisuus tutustua musiikin monimuotoisuuteen. Tätä tuetaan esimerkiksi käymällä musiikkiesityksissä, musiikkimaalauksella ja -liikunnalla sekä teatterin ja musiikin yhdistämisellä Kuvataide Kuvataiteen tavoitteena on lapsen harjaannuttaminen havainnoimaan ympäröivää maailmaa ja omaa kuvallista ajatteluaan. Kuvataiteen avulla kehitetään niin lapsen tilan hahmottamiskykyä kuin myös kykyä kokea kuvataiteen elämyksellisiä puolia. Kuvataiteella on suuri merkitys myös lapsen myönteisen minäkuvan kehityksessä. Häntä ohjataan havainnoinnin lisäksi avarakatseisuuteen ja oman sekä toisen työn kunnioittamiseen. Kuvataide tukee myös kielellisen ja matemaattisen ajattelun kehitystä. Kuvataiteen avulla pystytään harjoittamaan hienomotoriikkaa, jota tarvitaan esimerkiksi kirjallisen kielen tuottamiseen. Kuvataiteen kautta tutustutaan myös geometrisiin muotoihin. Kuvataide sekä kädentaidot kulkevat siis tiiviisti käsi kädessä muiden esiopetuksen kanssa. Lasta kannustetaan kehittämään taitojaan monipuoliseen materiaalien ja välineiden kokeiluun sekä erilaisiin toimintatapoihin. Toteutukseen käytetään mm. piirtämistä, muovaamista, maalausta, rakentamista ja ympäristön fyysistä havainnointia. Lapsen kanssa keskustellaan hänen näkemästään ja kokemastaan, yhdessä pohditaan ja

26 kyseenalaistetaan. Aikuisen tehtävänä on lähinnä tarjota mahdollisuus luovaan tuottamiseen. Lapselle annetaan myös perustaidot, materiaalit ja työskentelytila sekä runsaasti kannustusta työnsä tekemiseen. Onnistumisen kokemukset ja niiden vahvistaminen lisäävät lapsen motivaatiota oppia lisää ja soveltaa jo oppimaansa myös esimerkiksi esikoulun kirjallisten tehtävien parissa sekä kotona. Lapsi pääsee myös käymään taidemuseossa - tai näyttelyssä, jossa tutustutaan taiteen monimuotoisuuteen. Näyttelyssä havainnoidaan ja etsitään inspiraatiota omien töiden tekemiseen. Taide sinällään voi olla myös oppimateriaalina, esimerkiksi avaruusaiheisessa projektissa, jossa visuaalisuudella on suuri merkitys. Yleisesti ottaen aihepiirit seuraavat päiväkodissamme muun esiopetuksen kontekstissa, ottaen huomioon lapsen kehitystason. Projekteilla on suuri osuus kuvataiteen esille tuomisessa. Luonnonmateriaaleja käytetään hyväksi lapsen kuvailmaisun kehittämisessä Kädentaidot Kädentaidot pitävät sisällään muun muassa askartelun, muovaamisen, leivonnan, tekstiilityöt ja teknisen työn. Lapselle pyritään luomaan mielikuva myös kädentaitojen tärkeydestä arkielämässä sekä käsillä tekemisen riemusta. Näilläkin taidolla tuetaan lapsen positiivisen minäkuvan muodostumista ja ryhmässä toimimista. Lasta ohjataan arvostamaan niin perinteitä kuin nykypäivän esinekulttuuriakin. Lapsen kanssa tutustuminen perinteisiin kehittää hänen aikakäsitystään ja mielikuvaa hänestä yhteisön jatkumona. Päiväkodissamme menetelminä käytetään mm. askartelua, neulomista, leipomista

27 sekä rakentelua. Erilaiset materiaalit: kankaat, paperit ja luonnonmateriaalit antavat mahdollisuuden työskennellä mielikuvituksen loputtomissa rajoissa. Lapsen kanssa vertaillaan ja tutkitaan materiaaleja työstäen niitä useilla menetelmillä. Huovutus, kankaan painanta ja koristelu, sämpylöiden leipominen sekä pieni nikkarointi antavat lapselle mahdollisuuden itseilmaisuun ja kädentaitojen kehittämiseen.. Lasten kädentyöt ovat aina esillä ja vanhempien nähtävillä ja aika ajoin järjestämme päiväkodilla myös erityisiä kädentyönäyttelyitä Draama ja leikki Leikille jätämme päiväkodissamme paljon tilaa ja tarjoamme mahdollisuuden erilaisiin leikkeihin ryhmässä. Leikin aikana lapset opettelevat suhdetta toisiinsa ja myös itseensä. Lisäksi he oppivat suhdetta omiin toimintatapoihinsa. Erilaisten roolileikkien avulla lapsen mielikuvitus ja lapsen sisäinen kuvittelukyky kehittyvät. Ohjattu toiminta on keskittynyt aamupäiviin, joten iltapäivisin on enemmän aikaa lasten vapaalle leikille. Draamaa ja ilmaisutaitoa käytämme myös yhtenä tärkeänä menetelmänä toiminnassamme. Draama tarjoaa lapselle mahdollisuuden oppia uusia asioita kokemusten ja elämysten kautta. Draaman avulla lapsen itseilmaisutaidot kehittyvät. Erilaisten draamaleikkien kautta lapsi voi myös työstää omia tunteitaan ja tuntemuksiaan. Draaman avulla kasvatetaan lapsen mielikuvitusta ja harjoitellaan esillä olemista. Lapsilla on mahdollisuus tehdä omia pieniä esityksiä, joita he voivat esittää

28 päiväkodin lapsille ja aikuisille. Myös nukketeatteria käytetään yhtenä draaman muotona. Käsinukkeja on päiväkodissamme monipuolisesti. Teemme myös paljon vierailuja teatteriin ja muihin esityksiin. Ympäri vuoden esikoululaisilla on ilmaisutaidon harjoituksia, joissa harjoitellaan muun muassa ryhmätaitoja ja itsensä ilmaisua. Joulu- ja kevätjuhla aikaan harjoitellaan yleensä isompaa draamakokonaisuutta, johon sisältyy näyttelemisen lisäksi laulua ja musiikkia. Eskarisadut johdattavat myös pitkin vuotta lapsen itseilmaisu maailmaan pienten käytännön harjoitusten avulla. 6.7 Etiikka ja katsomus Eettinen kasvatus sisältyy esiopetuksen kaikkeen toimintaan ja se on kaikille yhteistä. Sen keskeisenä ajatuksena on lapsen itsetunnon ja sosiaalisten suhteiden kehittyminen. Kulttuurinen katsomuskasvatus on myös kaikille yhteistä. Sen tavoitteena on lapsen katsomuksellisen ajattelun ja yleissivistyksen kehittyminen Eettinen kasvatus Päiväkodissamme eettinen kasvatus liitetään luontevaksi osaksi esiopetuksen eri tilanteita. Lapsi oppii parhaiten arkipäivän tilanteista. Erilaisissa opetustuokioissa ja tavallisessa päiväkotielämässä esille tulevia tilanteita, kysymyksiä ja ristiriitoja pohditaan yhdessä lasten kanssa. Jos joku on loukannut toista tai vaikka lyönyt, on syytä yhdessä keskustella asiasta. Tällaiset ongelmat ratkeavat yleensä puhumalla. Eettisessä kasvatuksessa tavoitteenamme on havainnollistaa lapselle oikean ja väärän ero, oppia tekemään oikeita ratkaisuja sekä opetella hyväksymään myös erilaisuutta. Eettisellä kasvatuksella pyritään tilanteeseen, jossa lapset osaisivat jossain määrin itse

29 ratkaista ongelmatilanteitaan. Päiväkodissamme pidämme tärkeänä myös kykyä osoittaa ystävällisyyttä ja omata hyvät käytöstavat. Vietämme säännöllisesti hyvien tapojen viikkoa, jolloin kiinnitetään erityistä huomiota hyviin käytöstapoihin ja tärkeiden sanojen opetteluun, kuten kiitos, ole hyvä ja anteeksi. Lapselle opetetaan vastuuntuntoa ja opetellaan asettumaan toisen asemaan. Esiopetuksessa pidämme tärkeänä lapsen kykyä ilmaista omia ajatuksiaan. Häntä kannustetaan pitämään puoliaan toisia kunnioittaen. Yhteiset säännöt ja rajat ovat tuttuja esikoululaisille jo entuudestaan, koska lapset siirtyvät esikouluryhmään lähinnä omasta päiväkotiryhmästämme. Pohjatyötä eettiselle kasvatukselle on tehty jo ennen esikouluvuotta. Aikuisen tehtävänä on lähinnä ohjata keskusteluja ja puuttua asioihin realistisella otteella. Lapsia kohtaan osoitetaan kunnioitusta, jolloin myös lapsi oppii kunnioittamaan itseään ja muita ihmisiä. Ristiriitaisen tilanteen ratkaisemiseen käytetään esimerkiksi draamaa tai satua, jonka kautta lapset ymmärtävät paremmin tapahtuman syy- ja seuraussuhteita. Eettisissä kysymyksissä useinkaan ei ole ainoastaan yhtä oikeaa vastausta. Näin ollen on tärkeää, että lapsia kuunnellaan ja lapset oppivat kuuntelemaan myös toisiaan. Eettinen kasvatus sivuaa osin luontokasvatusta. Lasta opetetaan arvostamaan luontoa sekä rakennettua ympäristöä ja omaa kotiseutuaan. Lapselle tehdään retkien avulla tutuksi lähiympäristö, metsät ja asuinalue. Kunnioitusta luontoa kohtaan herätellään esimerkiksi tutustumalla kasvistoon ja muuhun luonnon monimuotoisuuteen.

30 6.7.2 Kulttuurinen katsomuskasvatus ja uskontokasvatus Kulttuurinen katsomuskasvatus on kaikille yhteistä. Se limittyy suurelta osin eettiseen kasvatukseen, mutta eroaa elämänkatsomustietokasvatuksen ja uskontokasvatuksen osalta. Tavoitteena päiväkodissamme on ohjata lasta tunnistamaan erilaisia elämänkatsomuksellisia kysymyksiä sekä tiedostamaan se, että asioita voi ajatella useammallakin tavalla. Tärkeänä pidämme myös sitä, että lapsi oppii arvostamaan kotiseutuansa. Lapsen kiinnostusta ja kunnioitusta herätellään myös muita kulttuureja kohtaan, sekä opitaan avarakatseisuutta. Tavoitteisiin pyritään havainnollistamalla ja tutustumalla. Tietämättömyys luo usein ennakkoluuloja, näin ollen esikoulussa on hyvä tutustua monenlaisiin asioihin myös kulttuurieroihin. Uudet tavat ja juhlat ovat lapsille mielenkiintoista nähtävää ja koettavaa. Tällaisiin tapoihin tutustumme kirjallisuuden ja dvd-materiaalin sekä lasten omien matkakokemusten kautta. Aistillisimpiin tunnelmiin pääsemme esimerkiksi valmistamalla päiväkotimme keittiössä hieman eksoottisimpia välipaloja tai viettämällä matkailupäiviä, jolloin kuvitteellisesti matkustamme tutustumaan vieraisiin kulttuureihin. Uskonnolla on keskeinen merkitys ihmisen kulttuuri-identiteetin rakentumisessa. Uskontokasvatus antaa lapselle elämyksiä, kokemuksia ja tietoa. Päiväkodissamme järjestetään uskontokasvatusta evankelisluterilaisen tunnustuksen mukaan. Lapsi voi huoltajien vakaumuksen mukaan osallistua uskontokasvatukseen, elämänkatsomustietokasvatukseen tai muuhun toimintaan. Kodin ja vanhempien tehtäväksi jää tunnustuksellisen vakaumuksen antaminen. Uskontokasvatus tarjoaa lapselle mahdollisuuden kohdata uskontoon liittyviä asioita, tutustua uskonnollisiin juhliin ja perinteisiin sekä perehtyä oman uskonnon

31 keskeisimpiin sisältöihin. Evankelisluterilaisen uskontokasvatuksen peruspilareina päiväkotimme esiopetuksessa ovat juuri nämä kirkolliset juhlat, kuten joulu ja pääsiäinen. Mikäli lapsi on esikouluvuotensa aikana mukana kirkollisissa toimituksissa, kuten häissä, hautajaisissa tai kastetilaisuudessa, otamme asian käsittelyyn myös päiväkodissa. Päiväkotimme tekee yhteistyötä Karjasillan seurakunnan lapsityön kanssa. Päiväkodissamme vierailee kerran kuukaudessa pikku kirkko, jonka aiheet seuraavat kirkkovuoden vaihteluita. Vaihtoehtona uskontokasvatukselle voi olla elämänkatsomus-tietokasvatus. Siinä käsitellään kysymyksiä, jotka liittyvät ihmissuhteisiin, kulttuuri-identiteettiin, lähiympäristön luontoon ja yhteisöön. Elämänkatsomustietokasvatusta päiväkodissamme ei kuitenkaan tällä hetkellä anneta, koska sille ei ole tarvetta. 7. YHTEISTYÖ ESIOPETUSTYÖN TUKENA 7.1. Yhteistyö päiväkodin henkilökunnan kesken Esiopetuksesta vastaa lastentarhanopettaja tai esi- ja alkuopetukseen erikoistunut sosionomi. Esiopettaja tekee vanhempien kanssa lasten henkilökohtaiset esiopetussuunnitelmat, seuraavat asetettujen tavoitteiden toteutumista ja huolehtivat dokumentoinnista. Hän vastaa muun muassa yhteistyöstä eri tahojen kanssa sekä päiväkodin esiopetussuunnitelman toteutumisesta ja arvioinnista. Esiopetuksen toteutumisesta keskustellaan henkilökunnan kesken säännöllisesti. Myös koko päiväkotimme muun henkilöstön osaaminen ja ammattitaito on esikoululaisten käytettävissä. Pyrimme käyttämään erialueiden osaajia hyödyksi esiopetuksessa

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma 1 Kurikka lapsen nimi Kansilehteen lapsen oma piirros Lapsen ajatuksia ja odotuksia esiopetuksesta (vanhemmat keskustelevat kotona lapsen kanssa ja kirjaavat) 2 Eskarissa

Lisätiedot

Tervetuloa esiopetusiltaan!

Tervetuloa esiopetusiltaan! Tervetuloa esiopetusiltaan! Esiopetus Järvenpäässä toimintakaudella 2010-2011 Esiopetuksen hakemusten palautus 19.2. mennessä Tiedot esiopetuspaikasta 31.5. mennessä Esiopetus alkaa 1.9.2010 ja päättyy

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916 Tuohisissa työskentelevät lastentarhanopettajat Piiti Elo ja Riitta Riekkinen, lastenhoitaja Helena

Lisätiedot

TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2 SISÄLLYS JOHDANTO 1. TAIDETASSUJEN RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI 2. TOIMINTA-AJATUS JA ARVOT 3. KASVATTAJA 4. TOIMINTAYMPÄRISTÖ 5. SISÄLTÖALUEET 6. ARVIOINTI JA SEURANTA

Lisätiedot

ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA

ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 1. YKSIKKÖ Aitohelmen päiväkoti Klaukkalantie 72, 01800 KLAUKKALA Piccolot ja Pillipiiparit kokopäiväesiopetusryhmät Vikkelät ja Nokkelat osapäiväesiopetusryhmät 2. TOIMINTA-AIKA

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi Lukuvuosi - Yksikkö Esiopetusryhmän nimi Esiopetusryhmän henkilöstö Lukuvuoden painotusalueet Esioppilaiden määrä Tyttöjä Poikia LUKUVUODEN TYÖAJAT Syyslukukausi / 20 - / 20 Syysloma / 20 - / 20 Joululoma

Lisätiedot

Esiopetuksen toimintasuunnitelma 2011 2012

Esiopetuksen toimintasuunnitelma 2011 2012 Esiopetuksen toimintasuunnitelma 2011 2012 Isokallion päiväkoti Puistotie 15 05200 Rajamäki 2. TOIMINTA-AIKA Esiopetussuunnitelma ajalle 16.8.2011 31.5.2012. Päivittäinen toiminta-aika klo 8.30 12.30.

Lisätiedot

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Liite 1 Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma HENKILÖSTÖN JA HUOLTAJAN YHDESSÄ LAATIMA ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA Perustiedot Lapsen nimi: Syntymäaika: Osoite: Huoltajien yhteystiedot: Päiväkoti

Lisätiedot

Päiväkoti Saarenhelmi

Päiväkoti Saarenhelmi Päiväkoti Saarenhelmi varhaiskasvatussuunnitelma Päiväkoti Saarenhelmi Päiväkoti Saarenhelmi sijaitsee Saarenkylässä kauniilla paikalla Kemijoen rannalla. Läheiset puistot ja talvella jää tarjoavat mahdollisuuden

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

TAHINIEMEN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA

TAHINIEMEN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA TAHINIEMEN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA TAHINIEMEN PÄIVÄKOTI Päiväkotimme sijaitsee Tahiniemessä, Pieksäjärven rannalla, rauhallisella omakotialueella. Lähistöllä on uimaranta ja metsikköä,

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

LEHMON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LEHMON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LEHMON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Iso ja pieni on yhdessä kaksi. Kaksi voi yhdessä leikkiä. Ei tunne itseään vieraaksi. Hellyydellä voi täyttyä. Iso ylettyy helposti korkealle, pieni taas mahtuu

Lisätiedot

PERHEPÄIVÄHOIDON TOTEUTTAMINEN

PERHEPÄIVÄHOIDON TOTEUTTAMINEN - laadittu keväällä 2009, päivitetty 2012 PERHEPÄIVÄHOIDON TOTEUTTAMINEN Perhepäivähoito on kodinomainen päivähoitomuoto, jossa toimitaan ammatillisesti ja tavoitteellisesti yhdessä sovittujen periaatteiden

Lisätiedot

Atala-Metsästäjän päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma. Atala-Metsästäjän päivähoitoyksikköön kuuluu 3 esiopetusryhmää Atalan koululla

Atala-Metsästäjän päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma. Atala-Metsästäjän päivähoitoyksikköön kuuluu 3 esiopetusryhmää Atalan koululla Atala-Metsästäjän päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma Atalan päiväkoti Metsästäjän päiväkoti Atala-Metsästäjän päivähoitoyksikköön kuuluu 3 esiopetusryhmää Atalan koululla Toiminta-ajatus Luomme

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys II Kielen ja puheen kehityksen tukeminen www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 PUHUMAAN OPPIMINEN Puhe on ihmisen tärkein ilmaisun väline. Pieni lapsi oppii

Lisätiedot

NAPAPIIRIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

NAPAPIIRIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA NAPAPIIRIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 1.NAPAPIIRIN PÄIVÄKOTI Napapiirin päiväkoti on ollut toiminnassa vuodesta 2012. Talossa on yhteensä 8 ryhmää joista Hallat 3-6-v sijaitsee erillisessä rakennuksessa.

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

TAIKAPEILIN VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA 2009 2010

TAIKAPEILIN VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA 2009 2010 TAIKAPEILIN VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA 2009 2010 TAIKAPEILI Taikapeilin ryhmä koostuu 3 6 vuotiaista lapsista, joista esikoululaisia on kahdeksan. Ryhmässämme on tällä hetkellä 30 lasta. Lastentarhanopettajina

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma

Varhaiskasvatussuunnitelma Varhaiskasvatussuunnitelma Päiväkoti Onnenkenkä sijaitsee Orimattilassa Pennalan kylässä. Vieressä toimivat koulu sekä kaupungin päiväkoti, joiden kanssa teemme yhteistyötä. Lasten kanssa teemme retkiä

Lisätiedot

Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Tesoman päiväkodissa toimimme lasta kuunnellen ja kunnioittaen. Annamme lapselle turvaa, aikaa sekä mahdollisuuksia kokea ja tuntea onnistumisia

Lisätiedot

KULHON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

KULHON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA KULHON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VARHAISKASVATUS KULHON PÄIVÄKODISSA Kulhon päiväkoti Pönkäniementie 4a2 80910 Kulho p.040 140 8145 p. 040 707 3375 (päiväkodin johtaja/raija Pynnönen) Kulhon

Lisätiedot

HALLILAN PÄIVÄKOTI. Varhaiskasvatussuunnitelma - VASU

HALLILAN PÄIVÄKOTI. Varhaiskasvatussuunnitelma - VASU HALLILAN PÄIVÄKOTI Varhaiskasvatussuunnitelma - VASU Päiväkodissamme toimii 6 ryhmää: Nuput Pallerot Tenavat Naperot Nappulat Muksut Toiminta-ajatus Meille on tärkeää, että lapsi kokee olonsa turvalliseksi

Lisätiedot

JOUPIN RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI

JOUPIN RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI JOUPIN RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI Joupin ryhmis sijaitsee Joupin viihtyisällä asuntoalueella hyvien ulkoilumahdollisuuksien läheisyydessä. Ulkoilemme paljon läheisillä leikkikentillä sekä teemme metsäretkiä Kultavuoressa.

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Märynummen varhaiskasvatusyksikön varhaiskasvatus- ja esiopetussuunnitelma

Märynummen varhaiskasvatusyksikön varhaiskasvatus- ja esiopetussuunnitelma Joku hajatelma, lausahdus tähän etusivulle. Märynummen varhaiskasvatusyksikön varhaiskasvatus- ja esiopetussuunnitelma Yhdessä käsikkäin samaan suuntaan matkaamme, elämän pienillä poluilla. Tervetuloa

Lisätiedot

ORTODOKSIUSKONTO VUOSILUOKAT 1-2

ORTODOKSIUSKONTO VUOSILUOKAT 1-2 ORTODOKSIUSKONTO VUOSILUOKAT 1-2 Oppiaineen tehtävä vuosiluokilla 1-2 Vuosiluokilla 1-2 uskonnon opetuksen tehtävänä on ohjata oppilaita tuntemaan ja arvostamaan omaa uskonnollista ja katsomuksellista

Lisätiedot

Opetuksen tavoite: T1 tukea oppilaan innostusta ja kiinnostusta matematiikkaa kohtaan sekä myönteisen minäkuvan ja itseluottamuksen kehittymistä

Opetuksen tavoite: T1 tukea oppilaan innostusta ja kiinnostusta matematiikkaa kohtaan sekä myönteisen minäkuvan ja itseluottamuksen kehittymistä MATEMATIIKKA JOENSUUN SEUDUN OPETUSSUUNNITELMASSA Merkitys, arvot ja asenteet Opetuksen tavoite: T1 tukea oppilaan innostusta ja kiinnostusta matematiikkaa kohtaan sekä myönteisen minäkuvan ja itseluottamuksen

Lisätiedot

ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI

ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI 12.12.2016 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Varhaiskasvatuksen tehtävä on vahvistaa lasten hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyviä taitoja sekä ohjata

Lisätiedot

Marttilan kunnan varhaiskasvatussuunnitelma

Marttilan kunnan varhaiskasvatussuunnitelma Marttilan kunnan varhaiskasvatussuunnitelma Sosiaalilautakunta 16.2.2012 13/ liite no 4 1 SISÄLTÖ 1. Johdanto 2. Toiminta-ajatus ja arvot 3. Kasvatus ja opetusmenetelmät 4. Yhteistyö 5. Erityinen tuki

Lisätiedot

SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JANAKKALAN KUNTA PERHEPÄIVÄHOITO SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA SYLI, HALI, HUUMORI, RAVINTO, RAJAT JA RAKKAUS; SIINÄ TARJOOMAMME PAKKAUS SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO ARVOT KASVATUSPÄÄMÄÄRÄT

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA/VASU

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA/VASU Honkajoen kunta Sivistystoimi Varhaiskasvatus KIS KIS KISSANPOIKA KISSA TANSSII JÄÄLLÄ SUKAT KENGÄT KAINALOSSA HIENO PAITA PÄÄLLÄ VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA/VASU 3-5 VUOTIAAT Lapsen nimi Syntymäaika Päivähoitopaikka

Lisätiedot

Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja & Erika Niemi

Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja & Erika Niemi Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria Elina Kataja & Erika Niemi Mitä osallisuus tarkoittaa? Kohtaamista, kunnioittavaa vuorovaikutusta, äänen antamista, mielipiteiden

Lisätiedot

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Helsingin terveyskeskus poliklinikka Puheterapeutit: K. Laaksonen, E. Nykänen, R. Osara, L. Piirto, K. Pirkola, A. Suvela, T. Tauriainen ja T. Vaara PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Lapsi oppii puheen tavallisissa

Lisätiedot

EVANKELIS-LUTERILAINEN USKONTO VUOSILUOKAT 1-2

EVANKELIS-LUTERILAINEN USKONTO VUOSILUOKAT 1-2 EVANKELIS-LUTERILAINEN USKONTO VUOSILUOKAT 1-2 Oppiaineen tehtävä vuosiluokilla 1-2 Uskonnon opetuksen tehtävänä on antaa oppilaille laaja uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys. Opetus perehdyttää

Lisätiedot

Päiväkoti Hattu-Maakarin esikoulun toimintasuunnitelma

Päiväkoti Hattu-Maakarin esikoulun toimintasuunnitelma Päiväkoti Hattu-Maakarin esikoulun toimintasuunnitelma 2016-2017 Ryhmän rakenne ja henkilöstö - Esikouluryhmän nimi on Mörrit, johon kuuluu 15 lasta. - Esikoululaisista 10 on poikia ja 5 tyttöjä. 5-vuotiaita

Lisätiedot

Amurinlinnan vuoropäiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Amurinlinnan vuoropäiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Amurinlinnan vuoropäiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Hyvää hoitoa vuorotta! Amurinlinna on ympärivuorokauden auki oleva päiväkoti. Tarjoamme hoitoa lapsille, joiden vanhemmat tekevät

Lisätiedot

PERTTULAN PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 2011-2012

PERTTULAN PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 2011-2012 PERTTULAN PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 2011-2012 1. YKSIKKÖ Perttulan päiväkodin koko- ja osapäiväryhmä. Osoite: Uotilan koulutie 50, 01860 Perttula Puhelin: kokopäiväryhmä 040-317 2691,

Lisätiedot

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Raahen kaupunki 30.3.2015 Varhaiskasvatuspalvelut LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Lapsen nimi Syntymäaika / 20 Hoitopaikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) on huoltajien

Lisätiedot

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Ylitarkastaja Anu Liljeström Opetus- ja kulttuuritoimi -vastuualue, Itä-Suomen aluehallintovirasto Anu Liljeström, ISAVI OKT-vastuualue 5.10.2016

Lisätiedot

Melukylän Päiväkoti. Alatalo Välitalo Ylätalo. Varhaiskasvatussuunnitelma

Melukylän Päiväkoti. Alatalo Välitalo Ylätalo. Varhaiskasvatussuunnitelma Melukylän Päiväkoti Alatalo Välitalo Ylätalo Varhaiskasvatussuunnitelma Melukylän päiväkodin VASU:n sisällysluettelo: Melukylän päiväkodin talot ja ryhmät Päiväjärjestys Arvot Visiot Toiminta-ajatus Kasvatuskumppanuus

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti 1. Tervehdin lasta henkilökohtaisesti ja positiivisesti nimeltä heidät tavatessani. 1 2 3 4 5 2. Vuorovaikutukseni

Lisätiedot

Lintulammen päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Lintulammen päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Lintulammen päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Päiväkoti on pieni, turvallinen ja sijaitsee rauhallisella esikaupunkialueella. Luonnon läheisyys kannustaa lasta luonnon tutkimiseen ja

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma. Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö.

Varhaiskasvatussuunnitelma. Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö. Varhaiskasvatussuunnitelma Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö. 2014 Ypäjän varhaiskasvatuspalvelut Päiväkoti Heporanta: Pollet, Ponit ja Varsat

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

Näsipuiston päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Näsipuiston päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Näsipuiston päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Kasvua keskellä kaupunkia Päiväkotimme sijaitsee keskustan tuntumassa Hämeenpuiston pohjoispäässä. Keskeinen sijaintimme suo mahdollisuuden

Lisätiedot

KONTIOLAHDEN KUNNAN. Onttolan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

KONTIOLAHDEN KUNNAN. Onttolan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma KONTIOLAHDEN KUNNAN Onttolan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Onttolan päiväkodin henkilökunta: Touhula (3-5 v.) 040 5781151 Päiväkodinjohtaja Mervi Ignatius Lastentarhanopettaja Mirja Torniainen

Lisätiedot

S1 Valitaan monipuolisesti erilaisia liikuntamuotoja erilaisissa ympäristöissä ja eri vuodenaikoina.

S1 Valitaan monipuolisesti erilaisia liikuntamuotoja erilaisissa ympäristöissä ja eri vuodenaikoina. Oppiaineen nimi: LIIKUNTA 3-6 Vuosiluokat Opetuksen tavoite Sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen Fyysinen toimintakyky 3 T1 kannustetaan oppilaita fyysiseen aktiivisuuteen, kokeilemaan erilaisia liikuntatehtäviä

Lisätiedot

UURAISTEN ESIOPETUKSEN VUOSISUUNNITELMA

UURAISTEN ESIOPETUKSEN VUOSISUUNNITELMA UURAISTEN ESIOPETUKSEN VUOSISUUNNITELMA Liikunnassa ja musiikissa seurataan vuosikelloja, jotka erillisinä liitteinä. Matemaattisiin ja kielellisiin taitoihin tutustutaan ryhmissä omaan tahtiin, sisällöt

Lisätiedot

MÄKITUVAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

MÄKITUVAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA MÄKITUVAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2014 2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2. ARVOT 2.1 VASTUULLISUUS 2.2 AVOIMUUS 2.3 UUDISTUMISKYKY 2.4 YHTEISTYÖ JA PALVELUHENKISYYS 3. TOIMINTA-AJATUS 4.

Lisätiedot

Posion esiopetuksen opetussuunnitelma

Posion esiopetuksen opetussuunnitelma Posion esiopetuksen opetussuunnitelma Hyväksytty 8.5.2001 Voimaantulo 1.8.2001 SISÄLLYSLUETTELO 1. Esiopetuksen järjestämisen toiminta-ajatus 2. Esiopetuksen toimintaympäristö 3. Esiopetuksen painotukset

Lisätiedot

Aseman koulun valinnaiset aineet lukuvuonna

Aseman koulun valinnaiset aineet lukuvuonna Aseman koulun valinnaiset aineet lukuvuonna 2016-2017 Piirros Mika Kolehmainen Aseman koulun valinnaisuudesta info-tilaisuus 4.-5. lkn huoltajille ja oppilaille 6.4 klo 18 valinnat tehdään huoltajan WILMAssa

Lisätiedot

KETTUKALLION PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU 2010

KETTUKALLION PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU 2010 KETTUKALLION PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU 2010 KETTUKALLION PÄIVÄKOTI Kettukallion päiväkoti on perustettu vuonna 1992. Päiväkoti sijaitsee Heinolan Kirkonkylässä luonnon läheisyydessä, upeiden

Lisätiedot

SISÄLLYS. Kasvatuskumppanuus... 6. Peltosirkun päiväkoti... 3 Toimintaa ohjaavat arvot... 4 Lapsen kunnioitus... 4 Turvallisuus...

SISÄLLYS. Kasvatuskumppanuus... 6. Peltosirkun päiväkoti... 3 Toimintaa ohjaavat arvot... 4 Lapsen kunnioitus... 4 Turvallisuus... 1 2 SISÄLLYS Peltosirkun päiväkoti... 3 Toimintaa ohjaavat arvot... 4 Lapsen kunnioitus... 4 Turvallisuus... 5 Kasvatuskumppanuus... 6 Yhteistyö... 7 Kiusaamisen ehkäisy... 8 Varhainen puuttuminen... 9

Lisätiedot

enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK

enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK Esi- ja peruskouluikäisille maahanmuuttajataustaisille lapsille voidaan järjestää perusopetukseen valmistavaa opetusta perusopetuslain (628/1998) mukaisesti. Sitä voidaan

Lisätiedot

Havusten varhaiskasvatussuunnitelma

Havusten varhaiskasvatussuunnitelma Havusten varhaiskasvatussuunnitelma 2010 2011 Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 SAARENKYLÄ Havusten ryhmän puh. 050 5710814 Puh.klo16.30 jälk. 040 5197574 Tervetuloa Havusiin! Havuset on tällä hetkellä

Lisätiedot

KULHON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

KULHON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA KULHON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VARHAISKASVATUS KULHON PÄIVÄKODISSA Kulhon päiväkoti Pönkäniementie 4a2 80910 Kulho p.040 140 8145 p. 040 707 3375 (päiväkodin johtaja/raija Pynnönen) Kulhon

Lisätiedot

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena.

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena. 13.4.6 Uskonto Islam Tässä oppimääräkuvauksessa tarkennetaan kaikille yhteisiä uskonnon sisältöjä. Paikalliset opetussuunnitelmat laaditaan uskonnon yhteisten tavoitteiden ja sisältökuvausten sekä eri

Lisätiedot

Taide ja kulttuuri, valinnainen. Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1)

Taide ja kulttuuri, valinnainen. Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1) Kuvaukset 1 (6) Taide ja kulttuuri, valinnainen Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1) Tavoitteet Opiskelija kehittää luovuuttaan, yhteistyökykyään ja viestintätaitojaan rohkaistuu ilmaisemaan itseään itseilmaisun

Lisätiedot

KOULUTULOKKAAN TARJOTIN

KOULUTULOKKAAN TARJOTIN KOULUTULOKKAAN TARJOTIN 11.1.2016 VUOSILUOKAT 1-2 KOULULAISEKSI KASVAMINEN ESIOPETUKSEN TAVOITTEET (ESIOPETUKSEN VALTAKUNNALLISET PERUSTEET 2014) Esiopetus suunnitellaan ja toteutetaan siten, että lapsilla

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 1 Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen vasun tekeminen perustuu varhaiskasvatuslakiin. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Liikuntaluokkien liikunnan arviointi suoritetaan yleisten liikunnan arviointiohjeiden mukaisesti.

Liikuntaluokkien liikunnan arviointi suoritetaan yleisten liikunnan arviointiohjeiden mukaisesti. 1 Lisäys Luostarivuoren koulun opetussuunnitelmaan lukuun 1.4 LIIKUNTA Painotettu opetus Painotetussa liikunnanopetuksessa tuetaan oppilaiden kehittymistä omassa lajissaan sekä kokonaisvaltaista kasvua

Lisätiedot

Poutapilvi. Varhaiskasvatussuunnitelma

Poutapilvi. Varhaiskasvatussuunnitelma Poutapilvi Varhaiskasvatussuunnitelma Sisällysluettelo 1. Poutapilvi s. 3 2. Arvot s. 5 3. Pienryhmät s. 7 4. Kasvatuskumppanuus s. 8 5. Hyvinvoiva lapsi s. 10 Perushoitotilanteet 6. Lapselle ominaiset

Lisätiedot

LAPSEN HOITO- JA KASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN HOITO- JA KASVATUSSUUNNITELMA 1 LAPSEN HOITO- JA KASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN TIEDOT Lapsen nimi Henkilötunnus Kotiosoite Kotipuhelinnumero Äiti/puoliso Isä/puoliso Puhelinnumero Puhelinnumero Osoite Osoite Työpaikka ja puhelinnumero

Lisätiedot

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa.

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Päivähoidon laatukriteerit Hakeminen Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Henkilökunta tuntee päivähoitoyksikkönsä

Lisätiedot

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Sisällys Lukijalle...12 Johdanto...16 Ajattelutehtävä kokeiltavaksi... 18 1 Arvot, ihmiskäsitys ja oppimiskäsitys... 20 Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Mitä tästä voisi ajatella?...

Lisätiedot

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Oppimiskäsityksen kuvaus Helsinki 6.3.2015 1 Oppimiskäsitys perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa Perusteissa kuvataan oppimiskäsitys, jonka pohjalta opetussuunnitelman

Lisätiedot

Työskentelyohjeita: Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus oppimäärän opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 1 2. Laaja alainen osaaminen

Työskentelyohjeita: Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus oppimäärän opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 1 2. Laaja alainen osaaminen Työskentelyohjeita: Tiedostoa voi muokata useampi ihminen samanaikaisesti. Jakakaa tavoitteet eri vuosiluokille kopioimalla ja liittämällä sinisten otsikoiden alle, jotka löytyvät taulukoiden alta. Kopioi

Lisätiedot

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa OPS 2016 Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa Helsingin kaupungin peruskoulujen opetussuunnitelma LUKU 3 PERUSOPETUKSEN TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET 3.1. Perusopetuksen tehtävä 3.2 Koulun kasvatus- ja

Lisätiedot

Liikkuva lapsuus. Kurki Kimmo Kuntien Tiera Oy - Mikkelin toimipiste 1.1.2015

Liikkuva lapsuus. Kurki Kimmo Kuntien Tiera Oy - Mikkelin toimipiste 1.1.2015 2015 Liikkuva lapsuus Kurki Kimmo Kuntien Tiera Oy - Mikkelin toimipiste 1.1.2015 Sisällys Hankkeen alkuidea... 2 Hankkeen tavoitteet... 3 Hankkeen toimenpiteet... 4 Hankkeen toteutuminen... 5 Hankkeen

Lisätiedot

KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 2. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ

KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 2. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ Äidinkieli ja kirjallisuus SUOMI ÄIDINKIELENÄ PUHUMINEN JA KUUNTELEMINEN Tavoitteet 1. lk ja 2. lk Oppilas oppii kuuntelemaan keskittyen ja eläytyen. Oppilaan vuorovaikutustaidot kehittyvät. Hän osallistuu

Lisätiedot

MÄKITUVAN PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA

MÄKITUVAN PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA MÄKITUVAN PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 2012-2013 1. YKSIKKÖ Mäkituvan päiväkoti Toreenintie 4 01900 NURMIJÄRVI 2. TOIMINTA-AIKA Esiopetuksessa noudatetaan koulun toiminta-aikoja. Esiopetusta

Lisätiedot

Miksi katsomuskasvatusta? Näkökulmana VASU2017 Kommenttipuheenvuoro: TM, KK Silja Lamminmäki-Vartia

Miksi katsomuskasvatusta? Näkökulmana VASU2017 Kommenttipuheenvuoro: TM, KK Silja Lamminmäki-Vartia Miksi katsomuskasvatusta? Näkökulmana VASU2017 Kommenttipuheenvuoro: TM, KK Silja Lamminmäki-Vartia Toteutuuko lapsen oikeus katsomukseen? Varhaiskasvatuksen seminaari 30.9.2016 Suomen Ekumeeninen Neuvosto,

Lisätiedot

Tähkärinteen esiopetuksen toimintasuunnitelma 2010-2011

Tähkärinteen esiopetuksen toimintasuunnitelma 2010-2011 Tähkärinteen esiopetuksen toimintasuunnitelma 2010-2011 1. YKSIKKÖ Tähkärinteen päiväkoti sijaitsee Klaukkalan keskustan välittömässä läheisyydessä. Talossamme toimii viisi ympärivuorokautista ryhmää (Kiiltomadot

Lisätiedot

Toiminta-ajatus. Kiireettömyys, turvallisuus, lasten osallisuus ja kasvattajan aito läsnäolo arjessa ovat päiväkodissamme tärkeitä.

Toiminta-ajatus. Kiireettömyys, turvallisuus, lasten osallisuus ja kasvattajan aito läsnäolo arjessa ovat päiväkodissamme tärkeitä. Toivion päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Toiminta-ajatus Kiireettömyys, turvallisuus, lasten osallisuus ja kasvattajan aito läsnäolo arjessa ovat päiväkodissamme tärkeitä. Päiväkodissamme toteutamme

Lisätiedot

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet VIITTOMAKIELI JA KIRJALLISUUS Äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineen tehtävä, oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet, ohjaus, eriyttäminen ja tuki sekä oppimisen arviointi koskevat myös

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA (Lapsen vasu) on päivähoidon henkilöstön ja vanhempien yhteinen työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä tavoitteita ja sopimuksia siitä, miten kunkin lapsen yksilöllistä

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA

LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA Kasvatuksen ja opetuksen toimiala LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA Lapsen esiopetuksen suunnitelma laaditaan yhdessä lapsen, huoltajan ja esiopetuksesta vastaavan lastentarhanopettajan kanssa. Suunnitelmaan

Lisätiedot

VALINNAINEN MUSIIKKI -OPPIAINEEN YLEINEN KUVAUS VUOSILUOKALLA 4-6

VALINNAINEN MUSIIKKI -OPPIAINEEN YLEINEN KUVAUS VUOSILUOKALLA 4-6 VALINNAINEN MUSIIKKI -OPPIAINEEN YLEINEN KUVAUS VUOSILUOKALLA 4-6 Oppiaineen tehtävä Syventää ja laajentaa oppilaiden musiikillista osaamista. Luoda edellytykset monipuoliseen musiikilliseen toimintaan

Lisätiedot

T3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä tukea oppilaan kielellisen uteliaisuuden ja päättelykyvyn kehittymistä

T3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä tukea oppilaan kielellisen uteliaisuuden ja päättelykyvyn kehittymistä A2-VENÄJÄ vl.4-6 4.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen T1 ohjata oppilasta havaitsemaan lähiympäristön ja maailman kielellinen ja kulttuurinen runsaus sekä

Lisätiedot

Lukutaidon kehitykseen yhteydessä olevia tekijöitä luokalla

Lukutaidon kehitykseen yhteydessä olevia tekijöitä luokalla Lukutaidon kehitykseen yhteydessä olevia tekijöitä 1.-2. luokalla Jyväskylän yliopisto Kielellisen kehityksen yhteys lukutaitoon Esikielelliset Sanavarasto Lauseet ja taivutukset Kielellinen tietoisuus

Lisätiedot

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista Opetushallitus Verkkokommentointi VASU2017 Opetushallituksen nettisivuilla oli kaikille kansalaisille avoin mahdollisuus osallistua perusteprosessiin

Lisätiedot

ISOSUON PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 2011-2012. Noona Parkkonen, Soraset Sanna Pippuri, Kiviset

ISOSUON PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 2011-2012. Noona Parkkonen, Soraset Sanna Pippuri, Kiviset ISOSUON PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 2011-2012 Noona Parkkonen, Soraset Sanna Pippuri, Kiviset YKSIKKÖ Isosuon päiväkoti Nurmijärvellä Klaukkalassa. Muruset : alle 3-vuotiaiden ryhmä Soraset

Lisätiedot

Ruokarukous Uskonnonharjoitusta vai uskonnonopetusta? Pekka Iivonen

Ruokarukous Uskonnonharjoitusta vai uskonnonopetusta? Pekka Iivonen Ruokarukous Uskonnonharjoitusta vai uskonnonopetusta? Pekka Iivonen Uskonnon opetus kouluissa Uskontokasvatus kouluissa Uskonnon harjoittaminen kouluissa Uskonnon opetusjärjestelyiden ja koulun muun toiminnan

Lisätiedot

KILPIÄISTEN PÄIVÄKODIN VARHAIS- KASVATUS- SUUNNITELMA

KILPIÄISTEN PÄIVÄKODIN VARHAIS- KASVATUS- SUUNNITELMA KILPIÄISTEN PÄIVÄKODIN VARHAIS- KASVATUS- SUUNNITELMA TOIMINTA-AJATUKSEMME Kilpiäisten päiväkoti tarjoaa lapsille laadukasta varhaiskasvatusta vuonna 2009 valmistuneissa tiloissa. Päiväkotimme on avara,

Lisätiedot

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS 7. -9. LUOKAT Oppiaineen tehtävä Kuvataiteen opetuksen tehtävä on ohjata oppilaita tutkimaan ja ilmaisemaan kulttuurisesti moninaista todellisuutta taiteen keinoin. Oppilaiden

Lisätiedot

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Oppimiskokonaisuudet, teemat, projektit... 3 Toiminnan dokumentointi ja

Lisätiedot

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Esiopetuspaikka/päiväkoti Lapsen nimi Toimintavuosi 1/12 Lapsen oma osio (täytetään kotona) PIIRRÄ TÄHÄN KOTONA OMA KUVASI 2/12 Nämä asiat osaan jo Erityisen taitava

Lisätiedot

Atalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Atalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Atalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Henkilökunta ja päiväkodin lapsiryhmät YKSIKÖN KUVAUS Atalan päiväkoti sijaitsee itä-tampereella, Atalan liikekeskuksen ja Halimasjärven luonnonpuiston läheisyydessä.

Lisätiedot

VARHAISKASVATUKSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA (VASU) -KYSELY LASTEN VANHEMMILLE JOULUKUUSSA 2016 TULOKSET. Kyselyyn vastanneita 52

VARHAISKASVATUKSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA (VASU) -KYSELY LASTEN VANHEMMILLE JOULUKUUSSA 2016 TULOKSET. Kyselyyn vastanneita 52 VARHAISKASVATUKSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA (VASU) -KYSELY LASTEN VANHEMMILLE JOULUKUUSSA 2016 TULOKSET Kyselyyn vastanneita 52 Varhaiskasvatuksen vasukysely huoltajille Mitkä arvot ovat Sinulle tärkeitä

Lisätiedot

Lukuvuoden keskeiset tavoitteet / yhteinen toiminta koko 0-1 luokan ja koko Kontiomäen koulun kanssa tavoitteiden saavuttamiseksi

Lukuvuoden keskeiset tavoitteet / yhteinen toiminta koko 0-1 luokan ja koko Kontiomäen koulun kanssa tavoitteiden saavuttamiseksi KONTIOMÄEN KOULUN ESIOPETUKSEN VUOSISUUNNITELMA 2016-2017 Kontiomäen koulu, 0-1 luokka Kontiomäen koulun toiminta-ajatus on luoda oppimisympäristö, jossa lapsella on mahdollisuus edetä oppimistavoitteisiin

Lisätiedot

LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2

LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2 LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2 Normaalikoulun paikallinen sisältö 1 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2 13.3 Vuosiluokkien 1-2 opetus Rauman normaalikoulussa... 3 13.3.1 Siirtyminen esiopetuksesta perusopetukseen

Lisätiedot

Haukiputaan koulun 5. ja 6. luokkien valinnaiset aineet

Haukiputaan koulun 5. ja 6. luokkien valinnaiset aineet Haukiputaan koulun 5. ja 6. luokkien valinnaiset aineet Piirros Mika Kolehmainen Haukiputaan koulun 5. luokan valinnaiset aineet A2- kieli (2 h) saksa ranska ruotsi Liikunnan syventävä (2h) Musiikin syventävä

Lisätiedot

Esioppilaan oma sivu PIIRRÄ OMA KUVASI. Karstulan kunta/lapsen esiopetussuunnitelma. Missä asioissa olet hyvä/taitava? Mitä leikkejä leikit mieluiten?

Esioppilaan oma sivu PIIRRÄ OMA KUVASI. Karstulan kunta/lapsen esiopetussuunnitelma. Missä asioissa olet hyvä/taitava? Mitä leikkejä leikit mieluiten? Esioppilaan oma sivu NIMESI: Mitä leikkejä leikit mieluiten? PIIRRÄ OMA KUVASI Mikä saa sinut iloiseksi? Missä asioissa olet hyvä/taitava? Mitä haluaisit oppia eskarissa? Keskustelun teemat Vanhempien

Lisätiedot

RAPORTTI TYÖELÄMÄJAKSOLTA 2.4.-1.6.2012 Päiväkoti Huvikumpu, Oulu

RAPORTTI TYÖELÄMÄJAKSOLTA 2.4.-1.6.2012 Päiväkoti Huvikumpu, Oulu RAPORTTI TYÖELÄMÄJAKSOLTA 2.4.-1.6.2012 Päiväkoti Huvikumpu, Oulu Jokilaakojen koulutuskuntayhtymä Oulaisten ammattiopisto/ sosiaali- ja terveysala Jukka Tervola Sisällysluettelo 1. Yhteenveto.. 3 2. Taustatiedot

Lisätiedot

Siilinjärven OPS-veso / Marja Rytivaara TAVOITTEENA LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN

Siilinjärven OPS-veso / Marja Rytivaara TAVOITTEENA LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN Siilinjärven OPS-veso / Marja Rytivaara TAVOITTEENA LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN 19.4.2016 Laaja-alainen osaaminen Tietojen, taitojen, arvojen, asenteiden ja tahdon muodostama kokonaisuus Kykyä käyttää tietoja

Lisätiedot

SIILIT LUKUVUOSI 2010 2011

SIILIT LUKUVUOSI 2010 2011 SIILIT LUKUVUOSI 2010 2011 Tälle koko lukuvuodelle olemme suunnitelleet teemaksi MATKALLA Tutkimusmatkamme lähtee minusta itsestä ja laajenee käsittämään ainakin Suomen ja Pohjoismaat. Otamme toimintaamme

Lisätiedot