1. ESIOPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN TOIMINTA-AJATUS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "1. ESIOPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN TOIMINTA-AJATUS"

Transkriptio

1 JOHDANTO Päiväkotimme esiopetussuunnitelman perustana ovat olleet Oulun kaupungin esiopetuksen opetussuunnitelman linjaukset. Linjaukset on vedetty Opetushallituksen esiopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaan. Perusteet on valmisteltu perusopetuslain mukaisesti yhteistyössä Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Stakesin kanssa. Tukena ja pohjana omalle esiopetussuunnitelmallemme olemme käyttäneet Opetushallituksen julkaisua Eväitä esiopetuksen opetussuunnitelman laatijoille. Ennen suunnitelman teon aloittamista kokoonnuimme tulevien esikoululaisten vanhempien kanssa yhdessä miettimään, mitä asioita he pitävät tärkeänä omien lastensa kasvatuksessa ja opetuksessa. Haastattelimme myös lapsia heidän omista toiveistaan ja ajatuksistaan esiopetuksen suhteen. Pohjatyötä teimme keräämällä tietoa ja materiaalia siitä, miten muissa yksiköissä toimitaan ja mitä toimintamalleja on hyväksi havaittu. Valmis esiopetussuunnitelma otettiin ensimmäisen kerran käyttöön päiväkodissamme syksyllä Tuolloin puitteet esiopetuksen järjestämiselle olivat varsin erilaiset kuin nykyään. Esiopetussuunnitelmaa tarkastellaan useasta näkökulmasta säännöllisesti ja päivitetään aina tarpeen mukaan. Tämä versio on päivitetty keväällä Tässä esiopetussuunnitelmassa olemme halunneet tuoda esille konkreettisia asioita, joista esiopetus päiväkodissamme rakentuu. Toivomme, että lukija pystyy aistimaan, mitä pidämme tärkeänä ja millaisessa ilmapiirissä esiopetusta annetaan. Olemme pyrkineet määrittelemään esiopetuksen kaikessa laaja-alaisuudessaan ja huomioimaan lapsen kaiken aikaa niin yksilönä kuin ryhmän jäsenenäkin. Sen vuoksi suunnitelmaa

2 ei ole laadittu liian yksityiskohtaiseksi vaan tilaa on jätetty kunkin lapsen ja lapsiryhmän tarpeiden ja toiveiden huomioimiselle. Oulussa Vekaralinnan päiväkodin esiopetussuunnitelmatyöryhmä 1. ESIOPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN TOIMINTA-AJATUS Vekaralinnan päiväkodissa esioppilaita on vuodesta riippuen noin 5-15 lasta. Esiopetusryhmä muodostuu, mikäli esikoululaisia on vähintään viisi. Vuosittain esioppilaita on ollut sopiva määrä. Mikäli esioppilaita on paljon, muodostetaan esikoululaista kaksi pienryhmää. Esikoululaiset viettävät osan päivästä muun lapsiryhmän kanssa. Vekaralinnassa esikoululaisten lisäksi samassa lapsiryhmässä on 4-5-vuotiaita. Päävastuu esiopetuksesta on lastentarhanopettajalla tai esi- ja alkuopetukseen erikoistuneella sosionomilla. Esiopetusryhmän koon mukaan esiopettajia on yksi tai kaksi. Esiopetuksen järjestämiseen osallistuvat myös muut päiväkotimme työntekijät omien vahvuuksiensa ja kiinnostuksen kohteidensa mukaisesti. Tärkeimpänä toiminta-ajatuksena pidämme sitä, että lapsi kasvaa vahvan minäkuvan omaavaksi muita kunnioittavaksi yhteisön jäseneksi. Hän oppii ilmaisemaan itseään, tunteitaan ja ajatuksiaan luontevasti vuorovaikutuksellisessa kanssakäymisessä toisten lasten ja aikuisten kanssa. Tärkeitä lähtökohtia työssämme ovat myös lapsilähtöisyys

3 ja perhekeskeisyys. Haluamme huomioida kunkin perheen, lapsen ja vanhempien, tarpeet ja toiveet esiopetuksen suhteen. Esikouluvuoden alusta alkaen haluamme panostaa hyvään ryhmähenkeen. Esikoululaisemme pääsevätkin aina syksyllä parin päivän seikkailuleirille Virpiniemeen. Yhteiset kokemukset antavat pohjaa koko vuodeksi ja opettavat huolehtimaan paitsi itsestä myös kaverista. Ei lapsella saa olla kiire ja hoppu, eikä aamukaan kuin maailmanloppu. Lapsi tarvitsee sylin ja hoivaa, suureksi kasvu on hidasta, loivaa. Yhdessä opimme elämän taitoja, tunnemme, koemme, olemme aitoja. Ja kaikkien aikuisten vastuulla on, ettei lapsen olo ole turvaton.

4 2. ESIOPETUKSEN OPPIMISYMPÄRISTÖN KUVAUS Esiopetuksen oppimisympäristöstä puhuttaessa tarkoitamme sekä fyysistä että psyykkistä ympäristöä, joista kummankin on tuettava monipuolisesti lapsen kasvua ja kehitystä. Fyysiseen oppimisympäristöön kuuluu koko päiväkoti kokonaisuudessaan; sisätilat ja päiväkodin piha. Vekaralinnassa esikoululaisten omaa valtakuntaa on kodinomaisen päiväkotimme yläkerta. Tuloaulaa reunustavat lasten naulakot ja aula toimii myös leikki- ja lepotilana. Satunurkkaus on sijoitettu tähän tilaan. Lisäksi tilassa on hyllyjä, joissa on erilaisia leikkivälineitä kuten nukketeatteritarvikkeet, kotileikkivälineet, pikkuautot, barbit ja ponit. Lasten käytössä on kaksi erillistä wc:tä ja aulatilaan on myös sijoitettu allas käsien pesua varten. Yläkerran keskuspaikkana toimii suuri tila, jossa on aikuisten kokoa olevat jykevät kalusteet ruokailua ja kirjallisia töitä varten. Esiopetus tapahtuu suurimmaksi osaksi tässä tilassa, jota kutsutaan eskarihuoneeksi. Tilassa on lautapelejä ja kirjoja. Tässä tilassa on myös runsaasti erilaisia rakenteluvälineitä, kuten legoja, multilinkejä, geomagneetteja ja noppereita. Lisäksi lasten käytössä on tietokone.

5 Yläkerrasta löytyy myös ateljee, jossa esikoululaiset saavat vapaasti sekä ohjatusti tehdä kädentöitä. Materiaalit on sijoitettu käden ulottuville ateljeeta kiertäville hyllyille ja pöydille. Pöydät on mahdollista sijoitella sen mukaan työskennelläänkö yksin vai ryhmässä. Tämä tila voi muuttua myös erilaisten projektien ja lasten leikkien mukaan. Päiväkodin suunnittelussa ja sisustuksessa on pyritty siihen, että pystymme kannustamaan lapsia päivittäiseen liikkumiseen. Matoista löytyy hyppyruudukoita ja aulassa mahtuu pallottelemaan ja leikkimään liikuntaleikkejä pienellä porukalla. Alakerrassa sijaitsevat kiipeilyseinä ja puolapuut sekä lepotila ovat myös esikoululaisten käytössä sisäsählyä ja muita liikuntaleikkejä varten. Alakerran 50 neliön monitoimitila muuntuu myös tarvittaessa esikoululaisten käyttöön niin jumppa- kuin juhlasaliksikin. Fyysiseen oppimisympäristöön sisältyy tärkeänä osana myös päiväkodin piha ulkoleikkivälineineen ja leluineen. Myös pihan suunnittelussa on otettu huomioon lasten jokapäiväisen liikunnan tarve. Pihalle on tehty mäki, joka haastaa lapset liikkumaan kesästä talveen. Piha-alueelta löytyy maaleilla varustettu pallokenttä, joka jäädytetään talvella luistinkentäksi. Osa pihasta on saanut asfalttipäällysteen, joka innostaa lapsia muun muassa koripalloiluun, ruutu- ja naruhyppelyyn sekä pihasählyyn. Tontilta löytyneitä suuria kiviä on säästetty kiipeilytarkoitukseen ja takapihan seikkailualue kiipeilyseinineen valmistuu lähiaikoina. Lisäksi pihalta löytyvät perinteiset päiväkotivälineet: kiikut, keinulauta, liukumäki ja monipuolinen kiipeilyteline. Leikkimökki sekä suuri hiekkalaatikko ovat niin ikään käytössä ulkoiluaikaan. Fyysiseen oppimisympäristöön kuuluu myös oma Metsämörri-paikkamme, jonne teemme retkiä viikoittain vuoden ympäri. Esikouluvuoden aikana tutuksi tulevat myös lähikoulumme liikuntasalit ja luistinkenttä. Lisäksi uusia oppimiskokemuksia

6 antavat kaikki retkikohteemme, kuten uimahalli, Ainolan puisto, Hoplop ja teatteri. Psyykkisen oppimisympäristön tunnusmerkkejä ovat lapsen oppimiselle ja kasvamiselle innostava ja kannustava avoin ilmapiiri. Lapsen mielenkiinnon kohteet huomioidaan tarttumalla häntä kiinnostaviin aiheisiin, pohtimalla ja etsimällä tietoa yhdessä eri lähteistä. Lapsen kieliympäristön tulee olla virikkeellinen ja mahdollistaa lapsen rikkaan kielellisen kehittymisen. Oppimisympäristön täytyy myös tukea matemaattisten taitojen kehittymistä ohjaamalla lapsen mielenkiinnon luonnollisiin arkipäivän tilanteissa ilmeneviin matemaattisiin asioihin. Lapsen täytyy myös oppia käyttämään aistejaan ja havainnoimaan niin rakennettua kuin luonnon ympäristöä. Tämän lisäksi luomme lapselle mahdollisuuden LEIKKIÄ ja tarvittaessa saada oma rauha. Aikuinen huomioi lapsen tunnetilat ja kannustaa lasta ilmaisemaan kaikki tunteensa turvallisessa ja kotoisessa ilmapiirissä. Lapsen on lupa sekä onnistua että epäonnistua ja oppia sitä kautta tuntemaan paremmin itseään. Syli on aina lähellä lasta. Lapsen tulee myös oppia hyvät tavat ja muiden ihmisten huomioiminen ja kuunteleminen omassa toiminnassaan. Luonnollisesti turvalliset, yhdessä lapsen kanssa sovitut rajat antavat hyvän perustan lapsen sosiaaliselle kanssakäymiselle toisten lasten ja aikuisten kanssa. Pidämme tärkeänä myös sitä, että perhe osallistuu ja vaikuttaa lasta koskeviin asioihin. Niinpä Vekaralinnan aikuiset yhdessä lapsen ja hänen vanhempien kanssa suunnittelevat, toteuttavat ja arvioivat oppimisympäristöä mm. vanhempainilloissa. 3. ESIOPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN PAINOTUKSET

7 Esiopetuksen tärkeimpänä tavoitteena pidämme lapsen kokonaisvaltaista kasvamista ihmisenä. Pyrimme kaikin tavoin, erilaisen toiminnan avulla, tukemaan lapsen eheän ja terveen minäkuvan kehittymistä. Erilaisten kokemusten ja onnistumisten, myös epäonnistumisten kautta lapsi oppii hahmottamaan itseään. Kaikki päiväkotimme painotukset koskevat koko päiväkodin toimintaa, joten pohjaa kyseisille taidoille on luotu jo useiden vuosien ajan. LIIKUNTA on yksi painopistealueistamme. Päiväkodissamme lapsi saa monipuolisia kokemuksia liikunnan eri osa-alueilta ja liikuntaa harrastetaan jossakin muodossa päivittäin. Liikunnan harrastaminen on osa terveitä elämäntapoja, joihin haluamme ohjata lasta myös omalla esimerkillämme. Päiväkodissamme toimii Nuoren Suomen Liikuntaleikkikoulu, jota ohjaavat koulutuksen saaneet päiväkotimme työntekijät. Esikoululaiset liikkuvat liikuntaleikkikoulutunneilla yhdessä muun ryhmän kanssa. Liikuntaleikkikoulu pidetään lähikoulun salissa tai päiväkodin pihalla kerran viikossa. Liikuntaleikkikoulun tunneilla liikutaan monipuolisesti käyttäen apuna muun muassa omaa kehoa, telineitä, välineitä ja palloja. Liikuntaleikkikoulussa lapsi oppii hallitsemaan oman kehonsa, liikunnan perustaitoja, ymmärtämän käsitteitä, tekemään yhdessä, ilmaisemaan itseään ja ajattelemaan itsenäisesti. Talvella hiihdämme ja luistelemme lähes päivittäin. Luistinkenttä jäädytetään vuosittain päiväkodin pihalle ja hiihtolatu ajetaan aivan päiväkodin aidan taakse. Esikoululaisten kanssa teemme keväällä oman hiihtoretken Iinatin hiihtoladulle, mukaan pakkaamme tietysti maittavat retkieväät. Esikoululaisten uimaviikko järjestetään kaupungin toimesta lukuvuoden aikana Raksilan uimahallissa, jonne kuljemme yhdessä päiväkodilta viikon ajan.

8 Liikuntaleikkikoulun monipuolisen sisällön kautta lapsi saa hyvän pohjan eri lajitaitojen oppimiseen. Esikouluvuoden aikana lajitaitoja harjoitellaan muun muassa luistelussa, hiihdossa, uinnissa, suunnistuksessa, palloilussa ja yleisurheilussa. Esikouluvuoden aikana lapsen perusliikuntataidot kehittyvät, hyvälle peruskunnolle luodaan pohjaa ja ennen kaikkea nautitaan yhdessä lapsen kanssa liikunnan ilosta. KÄDENTAITOJA harjoitellaan päiväkodissamme monipuolisesti työskentelemällä eri menetelmin ja tutustumalla eri materiaaleihin. Esikouluvuotena taitoja syvennetään ja uutta rakennetaan aikaisemmin opituille taidoille. Uusia asioita opitaan aikuisen opastuksella, mutta lapsella on mahdollisuus toimia myös itsenäisesti ja omien suunnitelmiensa mukaisesti. Päiväkodissamme on erityinen tila tällaiselle toiminnalle. Ateljeessa lapsella on mahdollisuus päivittäin harjaannuttaa kädentaitojaan ja materiaalit sekä välineet ovat aina lasten saatavilla. Pyrimme myös järjestämään vuoden aikana erilaisia teemaviikkoja, jolloin keskitytään yhteen teemaan monipuolisemmin. Tällaisia teemaviikkoja ovat mm. huovutus- ja nikkarointiviikot. Teemaviikkojen aiheet ja sisällöt muokkautuvat hyvin paljon henkilökunnan osaamisen ja kiinnostuksen mukaan. Päiväkodissamme on myös hyvät mahdollisuudet käden taitojen harjaannuttamiseen keittiössä. Leipomista ja välipalojen valmistusta harjoitellaan eskareiden kanssa säännöllisesti. Kokkikerho kokoontuu silloin tällöin ja valmistamme yhdessä lasten kanssa jotain maukasta syötävää.

9 LUONTOKASVATUS on myös tärkeä osa-alueemme. Lähes koko henkilökunta on suorittanut Suomen Ladun järjestämän Metsämörriohjaaja-koulutuksen. Metsämörrikoulu on ulkoilukoulu, jonka tavoitteena on ulkoilla ympäri vuoden säällä kuin säällä, viihtyä luonnossa, oppia tuntemaan luontoa, suojella luontoa, leikkiä luonnossa, huolehtia luonnosta ja kokea elämää luonnossa. Esikoululaiset käyvät viikoittain yhdessä muun lapsiryhmän kanssa retkellä tutulla mörripaikalla lähimetsässä. Metsämörrikoulussa lapset eivät vain opi asioita luonnosta vaan he oppivat myös viihtymään luonnossa ja osoittamaan huomaavaisuutta luontoa kohtaan. Metsämörri on satuhahmo, joka tulee tervehtimään lapsia ajoittain ja opettaa lapsille asioita kasveista ja eläimistä. 4. ESIOPETUKSESSA NOUDATETTAVAT YLEISET KASVATUS- JA OPPIMISTAVOITTEET Osallistuessaan esiopetukseen lapsi omaksuu perustietoja, -taitoja ja -valmiuksia oppimisen eri alueilta edellytystensä mukaisesti. Tavoitteena on, että kaikki esiopetukseen osallistuvat lapset saavat kultakin osa-alueelta kouluvalmiuksien kannalta tarpeelliset valmiudet ja kiinnostuksen mukaan aihetta on mahdollisuus käsitellä laajemmin. Toivottavaa olisi, että lapset löytäisivät kiinnostuksen kohteita, joihin voisimme uppoutua pitkäksikin aikaa. Tällöin kiinnostus lähtee nimenomaan lapsista. Kasvatus- ja oppimistavoitteet voi luokitella kolmeen kategoriaan, lähtien lapsesta; MINÄ, MINÄ JA MUUT ja MINÄ JA YMPÄRISTÖ. MINÄ. Esikouluvuoden aikana lapsen tietoisuus omista kyvyistään ja heikkouksistaan kasvaa. Lapsi oppii esikouluvuoden aikana arvioimaan myös omaa oppimistaan. Tänä aikana on tärkeää antaa lapselle eväitä terveen minäkuvan

10 rakentamiselle ja hyvän itsetunnon muodostumiselle. Lapselle annetaan mahdollisuus tehdä omia valintoja ja myös kantamaan vastuuta omista tekemisistään. Samalla lapsi oppii, että hän voi itse vaikuttaa omaan terveyteensä ja hyvinvointiinsa. Kaikin puolin lapsen oma identiteetti vahvistuu ja lapsi tuntee olevansa tärkeä. MINÄ JA MUUT. Toimiessaan esikouluryhmänsä jäsenenä lapsi oppii huomaamaan, että me kaikki olemme erilaisia, ja kuitenkin tasavertaisia, ja hyväksymään sen. Päiväkodissamme isommat lapset auttavat pienempiä ja saavat muutenkin erilaisia ikätasonsa mukaisia erityistehtäviä, mikä kasvattaa vastuuntuntoa suhteessa muihin ihmisiin. Esikoululaiset toimivat eräänlaisina esikuvina myös pienemmille lapsille, mikä tuo vastuuta omaa käytöstä ajatellen. Vertaisryhmänsä, muiden esikoululaisten, kautta lapsi oppii tuntemaan itseään, hän näkee kuinka muut kulloinkin suhtautuvat häneen. Selkeiden ja perusteltujen sääntöjen ja rajojen kautta lapsi oppii tiedostamaan mikä on oikein, mikä väärin. Yhteiselämän pelinsääntöjä harjoitellaan päivittäin niin ohjatuissa toiminnoissa kuin vapaissa leikeissäkin. Mikäli häiriökäyttäytymistä esiintyy, siihen puututaan heti ja asiasta keskustellaan koko lapsiryhmän kanssa. Lapsi saa mahdollisuuden tuntea myös yhteenkuuluvuutta yhdessä muiden esikoululaisten ja koko päiväkotiryhmän kanssa. Yhteiset onnistumisen elämykset antavat ainesta hyvän minäkuvan muodostumiselle. MINÄ JA YMPÄRISTÖ. Kuusivuotiaana esikoululaisena lapsi harjoittelee erilaisista arkipäivän tilanteista selviytymistä. Päiväkodin vanhimpina he saavat ottaa vastuuta erilaisissa pienissä työtehtävissä. Heidän odotetaan selviytyvän omatoimisesti jo monista jokapäiväisistä rutiineista kuten pukemisesta ja ympäristön siistimisestä niin leikkien jälkeen sisällä kuin eväretkellä metsässäkin. Luonto ja luonnonilmiöt tulevat tutuksi esikouluvuoden aikana. Koko varhaislapsuus antaa pohjaa lapsen luontokäsitykselle. Esikoululaiset oppivat hahmottamaan ympäristöään jo pidemmälle kuin pihamaalle. Tutustumme kävelyretkien aikana kunkin kotiympäristöön ja reviirimme laajenee muutenkin, joskin aikuisen johdolla. Retket lähelle ja kauas antavat sisältöä esiopetukseen ja samalla oivallisen tilaisuuden opetella

11 käyttäytymään erilaisissa paikoissa ja tilanteissa. Syksyllä esikoululaiset osallistuvat yön yli kestävälle seikkailuleirille Virpiniemessä. Leirillä esikoululainen pääsee kokeilemaan rajojaan, taitojaan ja rohkeuttaan erilaisten seikkailutehtävien tiimoilta. Leiri on myös koettu hyväksi ryhmäytymisen kannalta. 5. ESIOPETUKSEN PEDAGOGINEN TOTEUTTAMINEN Esiopetuksessa lapsen rooli on aktiivinen uuden tiedon ja taidon rakentajana. Parhaimmillaan oppiminen on vuorovaikutusta ja havainnointia ryhmässä, missä lapsella on mahdollisuus saada neuvoja ja opastaa muita ryhmän jäseniä. Opettajan tehtävänä on luoda kiinnostava ja innostava oppimisympäristö, sekä taata lapselle mahdollisuus toimia tasa-arvoisena ryhmän jäsenenä. Tämä pyritään takaamaan henkilökunnan ammattitaitoisella toiminnalla ja kantaa ottavilla keskusteluilla lasten kanssa. Tarttumalla lapsen kysymyksiin lisätään oppimisympäristön mielekkyyttä. Samalla lapselle muodostuu mielikuva siitä, että hän on tärkeä ja häntä kohtaan osoitetaan kiinnostusta. Oppimisympäristössä on huomioitava myös aikaisemmin opitun tiedon esille ottamisen mahdollisuus, esimerkiksi jo päätökseen saatettujen projektien tuotokset tai vaikka valokuvat. Esiopetuksen kirjallisen materiaalin lisäksi päiväkodissamme lapsen saatavilla on myös tietokirjoja ja dvd-levyjä, joita hankitaan mm. kirjastoautosta yhdessä lasten kanssa, samalla tutustuen kirjastopalveluihin. Kirjasto-auto vierailee päiväkodilla suunnilleen kerran kuussa. Päiväkodilla on myös tietokone ja kattava kokoelma opettavaisia tietokonepelejä kuten Alkupolku-pelit: Leikkilä, Eskari ja Matikka. Tietoa hankitaan monipuolisesti myös muualta, kuten esimerkiksi lapsen lähiympäristöstä ja internetistä. Etenkin internetistä hankitun tiedon suhteen ollaan

12 kriittisiä, sillä tarjolla on monenlaista informaatiota. Koska lapsen oppimisprosessi on tärkeämpi kuin yksittäiset opitut tiedot, päiväkodissamme pyritään toteuttamaan vuoden aikana muutama laajempi projekti. Esiopetuksen kirjallinen materiaali toimii punaisena lankana läpi vuoden. Tästä materiaalista ja lasten mielenkiinnon kohteista nousevat monipuolisten projektien aiheet. Projektien toteuttaminen kirjasarjaan liittyen, esimerkiksi kartta-projekti, on osa eheyttävää opetusta. Kartta aihetta voisimme käsitellä luonnontiedon, liikunnan ja matematiikan kautta. Esiopetuksen projekteista materiaalia kerätään lapsen omaan kansioon, josta se voidaan tarvittaessa ottaa esille. Kansioista voidaan myös seurata lapsen kehitystä kuluvan esiopetusvuoden aikana. Kansiot ovat lasten ja vanhempien nähtävillä koko ajan ja lapsi voi halutessaan täydentää niitä. 6. ESIOPETUKSEN SISÄLLÖT 6.1. Kielellinen kehittyminen Kieli, vuorovaikutus ja oppiminen Koko esiopetuksen yksi tärkeimmistä tavoitteista on vuorovaikutustaitojen oppiminen, se että lapsi oppii keskustelemaan, kysymään, kertomaan ja kuuntelemaan. Kielellisten taitojen karttuessa myös lapsen ajattelu kehittyy ja sosiaaliset taidot vahvistuvat. Hyvät kielelliset taidot luovat pohjan myös itsetunnon

13 kehittymiselle ja kaikelle oppimiselle. Keskustelut ovat tärkeä osa esiopetusta, johon aikuiset tarvittaessa ohjaavat lasta. Aikuinen voi omilla kommenteillaan ja esimerkeillään sekä kysymyksillään ohjata keskustelua. Aikuisen tehtävä on myös rohkaista jokaista lasta osallistumaan keskusteluihin ja tuomaan omia näkemyksiään muiden tietoisuuteen. Parhaimmassa tapauksessa aikuinen voi asettua taka-alalle tekemään omia havaintoja lasten keskustellessa keskenään. Keskusteluja käydään tietenkin spontaanisti ja pohjautuen lasten kokemusmaailmaan, mutta myös opetusmielessä. Opetustilanne luo omaleimaiset puitteet hyvälle keskustelulle tuoden esille kysymyksiä, oletuksia, tietoa, perusteluja, väitteitä ja jopa väittelyitä. Kun esiopetuksessa luodaan monenlaisia keskustelutilanteita, se tarjoaa jokaiselle lapselle mahdollisuuden osallistua ja onnistua. Esiopetusmateriaalin sadut ja kertomukset herättävät usein keskustelua aiheista, jotka eivät muulloin välttämättä nousisi esille. Puhetta opetellaan tuottamaan myös esiintymismielessä, toisten kuunnellessa. Lapsi saa harjoitella kertomista kaikessa rauhassa, ilman pelkoa. Etenemme pienin askelin, jokainen lapsi omalla aikataulullaan. Aluksi lapsi kertoo muille esimerkiksi lempiruokansa, seuraavaksi kerrotaan lomakuulumisia ja esikouluvuoden keväällä opetellaan jo esitelmän pidon alkeita, jokainen omasta lähtökohdastaan. Lapsille annetaan päiväkodissamme mahdollisuus myös omien satujen kertomiseen. Sadutus on helppo ja käytännönläheinen työtapa lasten kuunteluun. Tässä lapsilähtöisessä työtavassa aikuinen kirjaa lapsen kertoman sadun sanasta sanaan paperille. Satu luetaan lapselle ja hän voi halutessaan tehdä siihen korjauksia. Sadutus antaa tilaa lapsen omille ajatuksille ja ilmaisulle. Se vahvistaa lapsen itsetuntoa ja rikastuttaa mielikuvitusta.

14 Tärkeä osa vuorovaikutustaitoja on kuuntelemisen taito. Tätä taitoa harjoitellaan kaikissa opetus- ja keskustelutilanteissa. Lapsia opetetaan myös ymmärtämään kuulemansa, ei riitä että lapsi istuu hiljaa muiden puhuessa. Kysymyksillä voidaan varmistaa, että lapsi todella ymmärtää kuulemaansa olipa sitten kysymys toisen lapsen puheenvuorosta tai aikuisen lukemasta kirjasta. Lapsille luetaan erilaisia tekstejä kuten runoja, tietokirjallisuutta, satuja, kertomuksia ja lasten omia tarinoita. Luetun tekstin kuuleminen antaa aineksia lapsen ajatteluun ja käsitteiden muodostumiseen. Myös esikoululaisella karttuu sanavarasto, vaikka puhe sinänsä on jo melko kehittynyttä. Esikouluvuoden aikana pyritään etsimään vielä kadoksissa olevia äänteitä puheterapeutin tai varhaiserityisopettajan antamien ohjeiden mukaisesti. Kielellisen kehityksen tukemiseen tähtäävät harjoitukset harjoittavat parhaimmillaan keskittymistä, loogista ajattelua ja päättelyä. Mielikuvitus rikastuu, sanavarasto kasvaa ja ilmaisutaito kehittyy, perusta kirjoitetun kielen oppimiselle syntyy. Alkava luku- ja kirjoitustaito Kaikenlainen puhuttu ja kuultu kieli toimii perustana luku- ja kirjoitustaidolle. Tärkeää on, että jokainen lapsi saa puhua, tulee kuulluksi ja hänelle puhutaan. Lapsen on saatava mahdollisuus kysellä ja hänelle myös vastataan. Vähitellen myös kirjoitettu teksti alkaa kiinnostaa lasta. Opetusympäristö suunnitellaan niin, että se tukee kiinnostumista kirjoitettua tekstiä ja yksittäisiä sanoja sekä kirjaimia kohtaan. Esiopetustilan seinillä on esillä kirjaimia ja numeroita. Kukin lapsi kiinnostuu erilaisista asioista; yksi kyselee kirjaimia maitopurkin kyljestä ja toinen tapailee sanoja tietokoneen näppäimistöltä. Lapselle tarjotaan mahdollisuus tarttua tekstiin

15 sekä itsenäisesti että aikuisen tai toisen lapsen avustuksella. Aikuisella on oltava aikaa lapselle silloin kun tämän kiinnostus lukemista ja kirjoittamista kohtaan herää. Mikäli tärkeisiin kysymyksiin ei oikeaan aikaan vastata, mielenkiinto kirjoitettua kieltä kohtaan saattaa loppua. Riimit, lorut ja muu kielellä leikittely herättää kiinnostusta kielen moninaisuutta kohtaan. Pian lapsi huomaa kuinka yhtä kirjainta vaihtamalla koko sanan merkitys muuttuu. Esiopetuksessa riimitellään ja herätellään tietoisuutta omaa äidinkieltä kohtaan. Esiopetuksessa tutustutaan kirjoitettuun kieleen myös lauseiden kautta. Opitaan tiedostamaan, että lause rakentuu sanoista, sanat tavuista ja tavut kirjaimista. Sanoilla leikittäessä opitaan etsimään vastakohtia ja synonyymejä, luokitellaan asioita ja opitaan käsitteitä. Vaikka oppimisympäristö tarjoaakin lapselle tutkittavaksi kokonaisia sanoja jopa lauseita, lähdemme esikoululaisten kanssa tutustumaan kirjaimiin. Kirjainten opettelussa käytetään isoja antikvakirjaimia. Tavoitteena on, että esikouluvuoden aikana kaikki kirjaimet tulisivat tutuksi lapselle. Lapselle annetaan mahdollisuus oppia tunnistamaan kirjaimet ja motorisia valmiuksia kirjainten kirjoittamiseen vahvistetaan erilaisten harjoitusten avulla. Harjoittelussa ei käytetä pelkästään kynää ja paperia, vaan kirjaimia voi piirtää esim. hiekalle tai muotoilla savesta. Eri aisteja pyritään käyttämään tässäkin asiassa monipuolisesti. Tärkeän osan oppimista muodostaa laiva on lastattu tyyliset sanaleikit. Sanoja ja kirjaimia maistellaan yhdessä lapsen kanssa. Valmiita vastauksia ei heti anneta vaan opetetaan lapsi itse kuulemaan eri kirjaimet sanoista. Vaikka lapsi ei vielä tuottaisikaan valmista kirjoitusta, häntä tuetaan kirjoittamaan ns. leikkikirjoitusta tai mallista kirjoittamista. Näin motoriikka vahvistuu ja kirjaimet tulevat tutuiksi. Lapsi oppi tuntemaan tärkeäksi kirjoitus- ja lukutaidon kun hän saa kokemuksia osaamisestaan. Pikkuhiljaa oikeitakin sanoja alkaa löytyä paperilta,

16 mallejahan on tarjolla joka paikassa Matematiikka Matemaattisten taitojen oppimisen pohja luodaan esikouluvaiheessa. Siksi on tärkeää, että lapselle muodostuu myönteinen suhtautumistapa matematiikkaan. On tärkeää opettaa lapselle looginen, luova ja ongelmaratkaisunpainotteinen ajattelutapa. Matematiikan on tarkoitus olla myös hauskaa, haastavaa ja palkitsevaa ja tukea lapsen itsetunnon kehittymistä. Matemaattinen ajattelu perustuu uusien käsitteiden oppimiselle ja ymmärtämiselle. Nämä käsitteet opitaan konkreettisen mallin ja runsaan havainnollisuuden sekä kuvan symbolin ja kielen avulla. On tärkeää ohjata lasta kertomaan omista ajatuksistaan, tarkkailemaan niitä ja löytämään uusia, erilaisia ratkaisutapoja. Matematiikan alueelta lapselle opetetaan ajan käsitettä: eilen, tänään ja huomenna mm. kalenterin avulla. Myös tarinoita kertomalla tai omista kokemuksista juttelemalla ja muistelemalla opetellaan ymmärtämään ajan kulumista tapahtumasta toiseen esim. juttelemalla viime kesän lomakokemuksista. Kellonaikoihin tutustutaan valmistamalla omat leikkikellot, joista harjoitellaan ainakin tasatunnit. Ajan kulumista tarkkaillaan kellosta myös päiväkotipäivien aikana. Lukukäsitteitä harjoitellaan mm. tekemällä numeroita monin eri tavoin: kynällä piirtämällä, muovaamalla tai maalaamalla. Numeroita opetellaan myös havainnollistamalla lukumäärää kuvalla tai esineillä, opitaan, että kolme palikkaa ja numero kolme kuuluvat yhteen. Lapsen kanssa opetellaan käsitteitä enemmän, vähemmän ja yhtä paljon sekä eri lukujen suhteita toisiinsa ja opetellaan myös ymmärtämään lukumäärän lisäämisen ja vähentämisen

17 periaate. Mittayksiköitä harjoitellaan käytännön elämän kautta. Tilavuusmitat desilitra ja litra tulevat tutuksi leivontahetkillä erilaisten taikinoiden ja ruokien valmistuksessa. Pituusmittoja harjoitellaan sekä viivoittimen että mittanauhan avulla. Viivoittimella mitataan lyhyitä muutaman senttimetrin pituuksia ja mittanauha otetaan käyttöön mitattaessa esimerkiksi lasten pituuksia, joita seurataan koko esikouluvuoden ajan. Eskarivuoden aikana tutustutaan myös henkilövaakaan, jonka myötä kilogrammat tulevat tutuksi. Lapsi oppii myös arvioimaan erilaisten esineiden painoja. Arviot tarkastetaan talousvaakaa käyttäen tutustumalla samalla grammoihin. Opettelemme myös hahmottamaan, tunnistamaan ja vertailemaan geometrisia kappaleita ja kuvioita, kuten ympyrää, neliötä, kolmiota ja suorakulmiota mm. piirtämällä ja rakentamalla palikoista erilaisia geometrisia muotoja. Hyvä käytännön keino matematiikan oppimiseen on myös kauppaleikki, jossa lapsi saa tuntumaa rahayksikön, euron käyttöön. Pohjaksi kauppaleikille teemme opintoretken lähikauppaan, jossa tutustumme yksittäisten tavaroiden hinnoitteluun sekä kaupan työtekijöiden erilaisiin tehtäviin. 6.3 Ympäristö- ja luonnontieto Oman lähielinympäristön tutkimiseen ja havainnoimiseen ympäristö- ja luonnontieto tarjoaa hyvän mahdollisuuden. Lapsen on hyvä oppia tuntemaan kotinsa lähimetsän ja muun ympäristön yleisimmät puut, kasvit ja eläimet havainnoimalla ja tutkimalla

18 satua, seikkailua ja oivaltamisen riemua unohtamatta. Esikouluvuoden aikana käymme viikoittain ympäri vuoden retkillä mörrimetsässä, jossa luonto antaa konkreettisen havainnointiympäristön tutkia mm. vuodenaikojen vaihtelua ja ajan kulumista niin kasvien kuin eläimienkin elämää seuraamalla. Metsämörritoiminta tapahtuu Suomen Ladun ohjauksessa ja siitä vastaavat päiväkotimme aikuiset, jotka ovat kouluttautuneet metsämörri-ohjaajiksi. Metsämörrikoulussa 4-6-vuotiaat mörrilapset löytävät luonnon leikin avulla. Tiedon omaksuminen, yhdessä oleminen ja liikkuminen leikkien ovat lapselle luontevaa metsäympäristössä. Tutulla metsäpaikalla, lähimetsässä, lapset saavat kokea luonnon pieniä ja suuria ihmeitä. Mörriretkien lisäksi teemme retkiä myös muualle lähiympäristöön. Kun lapsella on oma aito mielenkiinto näihin asioihin, hän oppii ja omaksuu tietoa helposti ja tieto antaa lapselle varmuutta luonnossa liikkumiseen. Luontoa ei koeta pelottavana ja etäisenä paikkana, vaan sen toimintaa ymmärretään paremmin ja siellä pystytään virkistäytymään ja kokemaan elämyksiä. Luonnosta huolehtimisen kautta lapsi oppii myös tietämään, että luonto antaa meille kodin, suojan sekä ravinnon. Tätä kautta lapselle kehittyy halu suojella ja vaalia omalta osaltaan omaa ympäristöään sekä yleisesti ottaen myönteinen ja aktiivinen asenne luonnon ja ympäristön asioihin. Lapselle sopivaa luonnon ja ympäristön huolehtimista on esimerkiksi oman päiväkodin ja oman kodin piha-alueen hoito sekä omista leikkitiloista - ja välineistä huolehtiminen. Päiväkodin pihalle voidaan esimerkiksi tehdä oma kasvimaa, jota hoidetaan ja kastellaan yhdessä lasten kanssa. Kasvimaalle kylvetään mm. herneitä, porkkanoita ja salaattia ja valmis sato korjataan syksyllä, jolloin lapset pääsevät nauttimaan oman kasvimaan tuoreista herkuista. Päiväkodin pihalla on myös marjapensaita sekä omenapuu, joiden antimia lapset myös pääsevät maistelemaan. Myös kierrätys mm. roskien lajitteleminen tai omien pieneksi jääneiden vaatteiden tai kenkien kierrätys on hyvä tapa vähentää luonnon

19 kuormittumista. Tässä aikuisen on tiedostettava oma arvomaailmansa suhteessa luontoon ja ympäristöön, sillä on suuri merkitys näiden asioiden esille asettamisessa ja käytännön toteuttamisessa. 6.4 Terveys Esiopetuksen kaikessa toiminnassa edistetään lapsen fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista terveyttä. Lasta ohjataan syömään terveellistä ja monipuolista ruokaa ja huomaamaan sen merkitys terveyden edistämisessä. Myös hygieenisyyteen ja hyviin tapoihin kiinnitetään huomiota ruokailutilanteissa. Fyysiseen terveyteen kuuluu, että lapsi oppii huomaamaan ja ymmärtämään sään mukaisen pukeutumisen ja omasta yleisestä hygieniasta huolehtimisen merkityksen. Opetamme lasta mm. pesemään käsiään ja käyttämään desinfiointitippaa aina päiväkotiin tultaessa, WC:n käynnin jälkeen ja ennen ruokailua infektioiden ehkäisemiseksi. Hygieniakäytäntömme perustuvat Oulun Kaupungin laatimaan oppaaseen päivähoidossa olevien lasten infektioiden ehkäisystä. Myös reipas ulkoilu ja liikunta edesauttavat fyysistä terveyttä. Esikoululaisten kanssa ulkoilemme päivittäin sekä aamu- että iltapäivällä. Pyrimme siihen, ettei huonoa säätä ole vaan oikealla pukeutumisella ulkoilu on mahdollista lähes säällä kuin säällä. Tässä aikuisten oma esimerkki ja asennoituminen ulkoiluun on tärkeää. Esiopetuksessa lapsille opetetaan myös terveellisiä ruokailutottumuksia ja hyviä ruokatapoja. Lounas on päivän tärkein ateria, mutta myös aamupalalla ja monipuolisilla välipaloilla edistetään lasten hyvinvointia ja kasvua. Aamu- ja välipalat valmistamme päiväkodilla itse, lounas toimitetaan valmiina pitopalvelusta.

20 Psyykkistä ja sosiaalista terveyttä edistää turvallinen ja myönteinen, lasta ymmärtävä ja kunnioittava kasvuympäristön ilmapiiri, jossa lapsi kokee tulevansa hyväksytyksi sellaisenaan. Aikuisen rooli on seurata, havainnoida ja huolehtia lapsen terveydestä yhdessä vanhempien kanssa. Teemme myös yhteistyötä Kaakkurin neuvolan kanssa vanhempien suostumuksella. 6.5 Liikunta Liikuntakasvatuksen tavoitteena on lapsen luontaisen liikkumisen tukeminen, ylläpitäminen ja kehittäminen. Liikunnalla tuetaan lapsen kokonaisvaltaista kasvua, kehitystä ja terveyttä. Esiopetusta voi toteuttaa monipuolisesti liikunnan keinoin kehittämällä mm. matemaattisia, kielellisiä ja sosioemotionaalisia taitoja. Liikunnan avulla lapsi myös rakentaa omaa minäkuvaansa ja pystyy käymään läpi erilaisia tunteita. Päiväkodissamme on koettu liikunta erittäin tärkeäksi toimintamuodoksi ja se onkin yksi painopistealueistamme. Liikuntaa pyritään harrastamaan päivittäin jossakin muodossa, joten liikunta ajatellaan kokonaisvaltaiseksi toiminnaksi osana muuta esiopetusta. Pieniä jumppahetkiä toteutetaan omalla päiväkodillamme lähes päivittäin mm. venyttelyjen, liikuntaleikkien tai nassikkapainien muodossa. Liikuntavälineet kuten pallot, hernepussit, purkkijalat ja hyppynarut ovat lasten saatavilla omaehtoisiin liikuntaleikkeihin. Päiväkodin lähiympäristössä hiihdämme, luistelemme, retkeilemme, pyöräilemme, palloilemme ja suunnistamme. Tutustumme myös kauempana sijaitseviin

21 liikuntapaikkoihin kuten Ouluhalliin, Raksilan uimahalliin, Iinatin hiihtolatuihin ja lähialueen koulujen liikuntapaikkoihin. Aikuisen rooli liikuntaan innostajana on ensisijaisen tärkeä ja aikuinen on aina itsekin varustautunut asianmukaisilla varusteilla. Aikuinen siis itsekin liikkuu yhdessä lasten kanssa. Nuoren Suomen Liikuntaleikkikoulu eli liikkari on yksi tärkeä osa päiväkotimme liikuntakasvatusta. Liikuntaleikkitunneilla esikoululaiset liikkuvat kerran viikossa lähialueen koulun salissa yhdessä muun ryhmän kanssa. Tuntien sisältö on rakennettu lapsen liikunnallisen kehityksen pohjalta. Liikuntaleikkikoulussa lapsi oppii liikunnan perustaitoja, minäkäsitys kehittyy ja hermoverkostot kehittyvät. Tässä iässä opitaan myös tärkeitä käsitteitä ja harjoitellaan ryhmässä toimimista. Yksi esiopetuksen tavoitteista on myös ulkoleikkien opettelu. Kuusivuotiaat ovat juuri otollisessa iässä oppimaan ulkoleikkien sääntöjä ja nauttimaan yhteisleikkien tunnelmasta. Aikuinen toimii aluksi leikinjohtajana, siirtyy pikkuhiljaa muiden leikkijöiden sekaan ja lopulta lapset osaavat aloittaa leikin keskenään ilman aikuisen apua. Koska päiväkotimme lapset ovat lähes naapureita keskenään, he voivat jatkaa leikkejä kotiympäristössäkin. Yhteisleikit antavat lapselle kokemuksia niin onnistumisesta kuin epäonnistumisesta, omista vahvuuksista ja heikkouksista ja mahdollisuuden sosiaalisten taitojen harjoittelemiseen. Liikunnallisessa mielessä ulkoleikit kehittävät mm. nopeutta, kestävyyttä, reaktiokykyä ja ketteryyttä. Sääntöjen opettelu kehittää muistia ja kuuntelu- ja keskittymistaitoa. Nämä kaikki tavoitteet pätevät myös sisällä tapahtuviin liikuntaleikkeihin. Esiopetuksen liikunnalla on erittäin suuri merkitys perusliikuntataitojen oppimiselle. Lapsen usein nopeakin kasvu aiheuttaa lapsessa hämmennystä ja kömpelyyttä. Lapsen tulee oppia hallitsemaan oma kehonsa ja käyttämään kehoaan tarkoituksenmukaisella tavalla erilaisissa tilanteissa. Juoksua ja kävelyä harjoitellaan erilaisten harjoitusten ja liikuntaleikkien avulla. Tasapainoa kehitetään sekä staattisessa että dynaamisessa

22 muodossa. Tasapaino on yhteydessä kaikkiin motorisiin suorituksiin. Erilaisia hyppyjä, reaktiokykyä ja ketteryyttä harjoitellaan leikkien ja pelien kautta. Rytmitaju kehittyy kun musiikkia yhdistetään liikuntaan. Kehontuntemus kasvaa esikouluvuoden aikana ja myös perusasennot- ja liikkeet automatisoituvat. Liikuntakasvatukseen kiinnitetään runsaasti huomiota jo aivan pienimpien päiväkotimme lasten kohdalla, joten perusvalmiudet esikouluvuotta ajatellen ovat jo olemassa. Tavoitteena on myös fyysisen kunnon kehittäminen ja ylläpitäminen. Lapselle tarjotaan sopiva määrä liikunnallista rasitusta, jotta hän tutustuu siihen, miten keho reagoi rasitukseen eikä säikähdä rasituksen tuomaa tunnetta. Kun hengitys tihenee ja posket punoittavat, kunto kasvaa ja hapenottokyky paranee. Tärkeää on kuitenkin muistaa, että lasten liikunnassa rasitus ja lepo vaihtelevat mielekkäästi. Hyville liikunnallisille perustaidoille voi alkaa rakentaa myös erilaisia lajitaitoja. Palloilu eri muodoissaan kuuluu esiopetukseen. Pallon käsittelyä, kuten heittämistä, kiinniottamista ja kuljettamista, harjoitellaan erilaisten pallopelien ja -leikkien avulla ja jalkapalloa pelataan jo oikeilla säännöillä. Uinti kuuluu esiopetukseen viikon mittaisena uimakouluna Raksilan uimahallissa. Uimakoulussa opitaan perustaitoja uintiin liittyen ja tarvittaessa lapsi ohjataan harjoittelemaan uimataitoja pitempikestoiseen uimakouluun. Hiihto on lapsille tuttua jo aikaisemmilta päiväkotivuosilta. Esiopetuksessa perehdymme tarkemmin eri hiihtotyyleihin, mäen laskemiseen ja nousemiseen sekä hiihtovälineiden käsittelyyn. Jotta jokainen lapsi ehtii saada onnistumisen elämyksiä, hiihdämme noin 5-10 kertaa hiihtokauden aikana. Lisäksi teemme esikoululaisten

23 kesken yhteisen hiihtoretken Iinatin ladulle. Luistelua harrastamme myös 5-10 kertaa, jotta jokainen saa mahdollisuuden kartuttaa taitojaan. Tärkeää on löytää tasapaino luistimilla ja oikean luistelutekniikan oppiminen. Eteneminen tapahtuu lapsen edellytysten mukaan. Telinevoimisteluun tutustumme erilaisten telineratojen muodossa. Harjoittelemme mm tasapainoilua voimistelupenkillä ja lattiatasoisella puomilla, perusliikkeitä permannolla ja erilaisia hyppyjä ponnistuslautaa käyttäen. Yleisurheilulajeista perehdytään pikajuoksuun, pituushyppyyn ja pallonheittoon. Tavoitteena on, että yleisurheilun suorituspaikat ja välineet tulevat tutuksi. Yleisurheiluun lähialueen koulujen kentillä ja Ouluhallissa. Suunnistusta harrastamme päiväkodin lähiympäristössä alkaen oman päiväkodin sisätiloista. Päiväkodin piha tulee tutuksi valokuvasuunnistuksen kautta. Kartan avulla lapsi taas oppii hahmottamaan ympäröivän ympäristön ja hän oppii huomaamaan ympäristön moninaisuuden. Koko päiväkodissa olonsa ajan lapsen motorisia taitoja havainnoidaan paitsi liikuntatuokioilla myös lapsen päivittäisissä leikeissä ja touhuissa. Mikäli ongelmia havaitaan jollakin osa-alueella, niihin kiinnitetään huomiota lapsen henkilökohtaisessa esiopetussuunnitelmassa ja tarvittaessa pyydetään apua päiväkodin ulkopuolelta.

24 6.6 Taito- ja taidekasvatus Lapsen luovuuden, mielikuvituksen ja itseilmaisun tukeminen on päiväkodissamme vahvasti esillä jo ennen esikouluikää. Taito- ja taidekasvatus avaa oman laajan näkökulmansa esiopetuksen sisältöön ja sen toteuttamiseen. Lasta kannustetaan omakohtaisiin kokemuksiin ja elämyksiin monipuolisesti arjen lomassa. Uusia asioita opitaan käyttäen pohjana jo opittua taitoa. Lasta kannustetaan pohtimaan, kyselemään ja kokeilemaan. Näin hänellä on oivaltamisen ilon mahdollisuus. Monimuotoisten työskentelytapojen, kuten musiikin, leikin, ilmaisutaidon ja kädentaitojen kautta lapsi saa itsevarmuutta arkipäivän selviytymistaitoihinsa. Lasta ohjataan hänen taitojensa mukaan ja taataan turvallinen työskentely-ympäristö ja aikuisen tuki tilanteeseen sopivassa paikassa, oli se sitten taidemuseon työpaja tai päiväkodin oma keittiö Musiikki Tavoitteena on saada lapsen mielenkiinto heräämään musiikkia kohtaan, tarjota myönteisiä kokemuksia ja tukea lapsen itseilmaisua. Toiminta-ajatuksena on nimenomaan tuoda onnistumisen hetkiä, kaikki osaavat! Lasta kannustetaan monipuoliseen luovuuteen musiikin tuottamisessa. Tavoitteena on myös kehittää lapsen kuuntelijan ja havainnoijan roolia. Tavoitteisiin pyritään koko päiväkotimme yhteisillä laulu- ja soittotuokioilla, joissa kaikki saavat osallistua kykyjensä mukaan. Yhdessä opetellaan uusia ajankohtaan sopivia lauluja, soitetaan erilaisilla soittimilla ja opitaan kuuntelemaan ja tuottamaan erilaisia ääniä. Näin lapsi omaksuu perussoittimet ja niiden käytön samalla, kun hänen

25 auditiivinen havainnointikykynsä kehittyy. Lapset saavat nauttia myös musiikin eri muodoista päiväkodin, eri ikäryhmien, omissa musiikkileikkikoulutuokioissa. Edelleen on pääpaino onnistumisen tunteessa, niin yksin kuin yhdessä muiden kanssa. Päiväkodissamme perussoittimet ovat lähinnä rytmisoittimia. Musiikki yhdistetään myös liikuntaan, jossa toimintamuotona muun muassa ovat motorista kehitystä tukevat laululeikit ja rytmiharjoitukset. Rytmiharjoitukset aloitetaan perusrytmistä kehonsoittimia käyttäen ja edetään lasten taitojen ja kiinnostuksen mukaan rytmisoittimilla vaikeampiin rytmeihin. Lapselle tarjotaan mahdollisuus tutustua musiikin monimuotoisuuteen. Tätä tuetaan esimerkiksi käymällä musiikkiesityksissä, musiikkimaalauksella ja -liikunnalla sekä teatterin ja musiikin yhdistämisellä Kuvataide Kuvataiteen tavoitteena on lapsen harjaannuttaminen havainnoimaan ympäröivää maailmaa ja omaa kuvallista ajatteluaan. Kuvataiteen avulla kehitetään niin lapsen tilan hahmottamiskykyä kuin myös kykyä kokea kuvataiteen elämyksellisiä puolia. Kuvataiteella on suuri merkitys myös lapsen myönteisen minäkuvan kehityksessä. Häntä ohjataan havainnoinnin lisäksi avarakatseisuuteen ja oman sekä toisen työn kunnioittamiseen. Kuvataide tukee myös kielellisen ja matemaattisen ajattelun kehitystä. Kuvataiteen avulla pystytään harjoittamaan hienomotoriikkaa, jota tarvitaan esimerkiksi kirjallisen kielen tuottamiseen. Kuvataiteen kautta tutustutaan myös geometrisiin muotoihin. Kuvataide sekä kädentaidot kulkevat siis tiiviisti käsi kädessä muiden esiopetuksen kanssa. Lasta kannustetaan kehittämään taitojaan monipuoliseen materiaalien ja välineiden kokeiluun sekä erilaisiin toimintatapoihin. Toteutukseen käytetään mm. piirtämistä, muovaamista, maalausta, rakentamista ja ympäristön fyysistä havainnointia. Lapsen kanssa keskustellaan hänen näkemästään ja kokemastaan, yhdessä pohditaan ja

26 kyseenalaistetaan. Aikuisen tehtävänä on lähinnä tarjota mahdollisuus luovaan tuottamiseen. Lapselle annetaan myös perustaidot, materiaalit ja työskentelytila sekä runsaasti kannustusta työnsä tekemiseen. Onnistumisen kokemukset ja niiden vahvistaminen lisäävät lapsen motivaatiota oppia lisää ja soveltaa jo oppimaansa myös esimerkiksi esikoulun kirjallisten tehtävien parissa sekä kotona. Lapsi pääsee myös käymään taidemuseossa - tai näyttelyssä, jossa tutustutaan taiteen monimuotoisuuteen. Näyttelyssä havainnoidaan ja etsitään inspiraatiota omien töiden tekemiseen. Taide sinällään voi olla myös oppimateriaalina, esimerkiksi avaruusaiheisessa projektissa, jossa visuaalisuudella on suuri merkitys. Yleisesti ottaen aihepiirit seuraavat päiväkodissamme muun esiopetuksen kontekstissa, ottaen huomioon lapsen kehitystason. Projekteilla on suuri osuus kuvataiteen esille tuomisessa. Luonnonmateriaaleja käytetään hyväksi lapsen kuvailmaisun kehittämisessä Kädentaidot Kädentaidot pitävät sisällään muun muassa askartelun, muovaamisen, leivonnan, tekstiilityöt ja teknisen työn. Lapselle pyritään luomaan mielikuva myös kädentaitojen tärkeydestä arkielämässä sekä käsillä tekemisen riemusta. Näilläkin taidolla tuetaan lapsen positiivisen minäkuvan muodostumista ja ryhmässä toimimista. Lasta ohjataan arvostamaan niin perinteitä kuin nykypäivän esinekulttuuriakin. Lapsen kanssa tutustuminen perinteisiin kehittää hänen aikakäsitystään ja mielikuvaa hänestä yhteisön jatkumona. Päiväkodissamme menetelminä käytetään mm. askartelua, neulomista, leipomista

27 sekä rakentelua. Erilaiset materiaalit: kankaat, paperit ja luonnonmateriaalit antavat mahdollisuuden työskennellä mielikuvituksen loputtomissa rajoissa. Lapsen kanssa vertaillaan ja tutkitaan materiaaleja työstäen niitä useilla menetelmillä. Huovutus, kankaan painanta ja koristelu, sämpylöiden leipominen sekä pieni nikkarointi antavat lapselle mahdollisuuden itseilmaisuun ja kädentaitojen kehittämiseen.. Lasten kädentyöt ovat aina esillä ja vanhempien nähtävillä ja aika ajoin järjestämme päiväkodilla myös erityisiä kädentyönäyttelyitä Draama ja leikki Leikille jätämme päiväkodissamme paljon tilaa ja tarjoamme mahdollisuuden erilaisiin leikkeihin ryhmässä. Leikin aikana lapset opettelevat suhdetta toisiinsa ja myös itseensä. Lisäksi he oppivat suhdetta omiin toimintatapoihinsa. Erilaisten roolileikkien avulla lapsen mielikuvitus ja lapsen sisäinen kuvittelukyky kehittyvät. Ohjattu toiminta on keskittynyt aamupäiviin, joten iltapäivisin on enemmän aikaa lasten vapaalle leikille. Draamaa ja ilmaisutaitoa käytämme myös yhtenä tärkeänä menetelmänä toiminnassamme. Draama tarjoaa lapselle mahdollisuuden oppia uusia asioita kokemusten ja elämysten kautta. Draaman avulla lapsen itseilmaisutaidot kehittyvät. Erilaisten draamaleikkien kautta lapsi voi myös työstää omia tunteitaan ja tuntemuksiaan. Draaman avulla kasvatetaan lapsen mielikuvitusta ja harjoitellaan esillä olemista. Lapsilla on mahdollisuus tehdä omia pieniä esityksiä, joita he voivat esittää

28 päiväkodin lapsille ja aikuisille. Myös nukketeatteria käytetään yhtenä draaman muotona. Käsinukkeja on päiväkodissamme monipuolisesti. Teemme myös paljon vierailuja teatteriin ja muihin esityksiin. Ympäri vuoden esikoululaisilla on ilmaisutaidon harjoituksia, joissa harjoitellaan muun muassa ryhmätaitoja ja itsensä ilmaisua. Joulu- ja kevätjuhla aikaan harjoitellaan yleensä isompaa draamakokonaisuutta, johon sisältyy näyttelemisen lisäksi laulua ja musiikkia. Eskarisadut johdattavat myös pitkin vuotta lapsen itseilmaisu maailmaan pienten käytännön harjoitusten avulla. 6.7 Etiikka ja katsomus Eettinen kasvatus sisältyy esiopetuksen kaikkeen toimintaan ja se on kaikille yhteistä. Sen keskeisenä ajatuksena on lapsen itsetunnon ja sosiaalisten suhteiden kehittyminen. Kulttuurinen katsomuskasvatus on myös kaikille yhteistä. Sen tavoitteena on lapsen katsomuksellisen ajattelun ja yleissivistyksen kehittyminen Eettinen kasvatus Päiväkodissamme eettinen kasvatus liitetään luontevaksi osaksi esiopetuksen eri tilanteita. Lapsi oppii parhaiten arkipäivän tilanteista. Erilaisissa opetustuokioissa ja tavallisessa päiväkotielämässä esille tulevia tilanteita, kysymyksiä ja ristiriitoja pohditaan yhdessä lasten kanssa. Jos joku on loukannut toista tai vaikka lyönyt, on syytä yhdessä keskustella asiasta. Tällaiset ongelmat ratkeavat yleensä puhumalla. Eettisessä kasvatuksessa tavoitteenamme on havainnollistaa lapselle oikean ja väärän ero, oppia tekemään oikeita ratkaisuja sekä opetella hyväksymään myös erilaisuutta. Eettisellä kasvatuksella pyritään tilanteeseen, jossa lapset osaisivat jossain määrin itse

29 ratkaista ongelmatilanteitaan. Päiväkodissamme pidämme tärkeänä myös kykyä osoittaa ystävällisyyttä ja omata hyvät käytöstavat. Vietämme säännöllisesti hyvien tapojen viikkoa, jolloin kiinnitetään erityistä huomiota hyviin käytöstapoihin ja tärkeiden sanojen opetteluun, kuten kiitos, ole hyvä ja anteeksi. Lapselle opetetaan vastuuntuntoa ja opetellaan asettumaan toisen asemaan. Esiopetuksessa pidämme tärkeänä lapsen kykyä ilmaista omia ajatuksiaan. Häntä kannustetaan pitämään puoliaan toisia kunnioittaen. Yhteiset säännöt ja rajat ovat tuttuja esikoululaisille jo entuudestaan, koska lapset siirtyvät esikouluryhmään lähinnä omasta päiväkotiryhmästämme. Pohjatyötä eettiselle kasvatukselle on tehty jo ennen esikouluvuotta. Aikuisen tehtävänä on lähinnä ohjata keskusteluja ja puuttua asioihin realistisella otteella. Lapsia kohtaan osoitetaan kunnioitusta, jolloin myös lapsi oppii kunnioittamaan itseään ja muita ihmisiä. Ristiriitaisen tilanteen ratkaisemiseen käytetään esimerkiksi draamaa tai satua, jonka kautta lapset ymmärtävät paremmin tapahtuman syy- ja seuraussuhteita. Eettisissä kysymyksissä useinkaan ei ole ainoastaan yhtä oikeaa vastausta. Näin ollen on tärkeää, että lapsia kuunnellaan ja lapset oppivat kuuntelemaan myös toisiaan. Eettinen kasvatus sivuaa osin luontokasvatusta. Lasta opetetaan arvostamaan luontoa sekä rakennettua ympäristöä ja omaa kotiseutuaan. Lapselle tehdään retkien avulla tutuksi lähiympäristö, metsät ja asuinalue. Kunnioitusta luontoa kohtaan herätellään esimerkiksi tutustumalla kasvistoon ja muuhun luonnon monimuotoisuuteen.

30 6.7.2 Kulttuurinen katsomuskasvatus ja uskontokasvatus Kulttuurinen katsomuskasvatus on kaikille yhteistä. Se limittyy suurelta osin eettiseen kasvatukseen, mutta eroaa elämänkatsomustietokasvatuksen ja uskontokasvatuksen osalta. Tavoitteena päiväkodissamme on ohjata lasta tunnistamaan erilaisia elämänkatsomuksellisia kysymyksiä sekä tiedostamaan se, että asioita voi ajatella useammallakin tavalla. Tärkeänä pidämme myös sitä, että lapsi oppii arvostamaan kotiseutuansa. Lapsen kiinnostusta ja kunnioitusta herätellään myös muita kulttuureja kohtaan, sekä opitaan avarakatseisuutta. Tavoitteisiin pyritään havainnollistamalla ja tutustumalla. Tietämättömyys luo usein ennakkoluuloja, näin ollen esikoulussa on hyvä tutustua monenlaisiin asioihin myös kulttuurieroihin. Uudet tavat ja juhlat ovat lapsille mielenkiintoista nähtävää ja koettavaa. Tällaisiin tapoihin tutustumme kirjallisuuden ja dvd-materiaalin sekä lasten omien matkakokemusten kautta. Aistillisimpiin tunnelmiin pääsemme esimerkiksi valmistamalla päiväkotimme keittiössä hieman eksoottisimpia välipaloja tai viettämällä matkailupäiviä, jolloin kuvitteellisesti matkustamme tutustumaan vieraisiin kulttuureihin. Uskonnolla on keskeinen merkitys ihmisen kulttuuri-identiteetin rakentumisessa. Uskontokasvatus antaa lapselle elämyksiä, kokemuksia ja tietoa. Päiväkodissamme järjestetään uskontokasvatusta evankelisluterilaisen tunnustuksen mukaan. Lapsi voi huoltajien vakaumuksen mukaan osallistua uskontokasvatukseen, elämänkatsomustietokasvatukseen tai muuhun toimintaan. Kodin ja vanhempien tehtäväksi jää tunnustuksellisen vakaumuksen antaminen. Uskontokasvatus tarjoaa lapselle mahdollisuuden kohdata uskontoon liittyviä asioita, tutustua uskonnollisiin juhliin ja perinteisiin sekä perehtyä oman uskonnon

31 keskeisimpiin sisältöihin. Evankelisluterilaisen uskontokasvatuksen peruspilareina päiväkotimme esiopetuksessa ovat juuri nämä kirkolliset juhlat, kuten joulu ja pääsiäinen. Mikäli lapsi on esikouluvuotensa aikana mukana kirkollisissa toimituksissa, kuten häissä, hautajaisissa tai kastetilaisuudessa, otamme asian käsittelyyn myös päiväkodissa. Päiväkotimme tekee yhteistyötä Karjasillan seurakunnan lapsityön kanssa. Päiväkodissamme vierailee kerran kuukaudessa pikku kirkko, jonka aiheet seuraavat kirkkovuoden vaihteluita. Vaihtoehtona uskontokasvatukselle voi olla elämänkatsomus-tietokasvatus. Siinä käsitellään kysymyksiä, jotka liittyvät ihmissuhteisiin, kulttuuri-identiteettiin, lähiympäristön luontoon ja yhteisöön. Elämänkatsomustietokasvatusta päiväkodissamme ei kuitenkaan tällä hetkellä anneta, koska sille ei ole tarvetta. 7. YHTEISTYÖ ESIOPETUSTYÖN TUKENA 7.1. Yhteistyö päiväkodin henkilökunnan kesken Esiopetuksesta vastaa lastentarhanopettaja tai esi- ja alkuopetukseen erikoistunut sosionomi. Esiopettaja tekee vanhempien kanssa lasten henkilökohtaiset esiopetussuunnitelmat, seuraavat asetettujen tavoitteiden toteutumista ja huolehtivat dokumentoinnista. Hän vastaa muun muassa yhteistyöstä eri tahojen kanssa sekä päiväkodin esiopetussuunnitelman toteutumisesta ja arvioinnista. Esiopetuksen toteutumisesta keskustellaan henkilökunnan kesken säännöllisesti. Myös koko päiväkotimme muun henkilöstön osaaminen ja ammattitaito on esikoululaisten käytettävissä. Pyrimme käyttämään erialueiden osaajia hyödyksi esiopetuksessa

PIKKULINNAN ESIOPETUSSUUNNITELMA

PIKKULINNAN ESIOPETUSSUUNNITELMA PIKKULINNAN ESIOPETUSSUUNNITELMA JOHDANTO 1. ESIOPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN TOIMINTA-AJATUS 2. ESIOPETUKSEN OPPIMISYMPÄRISTÖN KUVAUS 3. ESIOPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN PAINOTUKSET 4. ESIOPETUKSESSA NOUDATETTAVAT

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916 Tuohisissa työskentelevät lastentarhanopettajat Piiti Elo ja Riitta Riekkinen, lastenhoitaja Helena

Lisätiedot

Tervetuloa Pihlavan koulun esiluokkaan

Tervetuloa Pihlavan koulun esiluokkaan Tervetuloa Pihlavan koulun esiluokkaan Pihlavan koulu Vanha maantie 2 puh. 02-621 5146 www.cedunet.fi/pihlava Pihlavan koulun esiopetus alkoi vuonna 1996, sosiaali- ja koulutoimen yhteistyötä nykyään päivähoito

Lisätiedot

ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA

ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 1. YKSIKKÖ Aitohelmen päiväkoti Klaukkalantie 72, 01800 KLAUKKALA Piccolot ja Pillipiiparit kokopäiväesiopetusryhmät Vikkelät ja Nokkelat osapäiväesiopetusryhmät 2. TOIMINTA-AIKA

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO 1. VIIRIKUKON PÄIVÄKODIN SIJAINTI 2. FYYSISET TILAT JA HENKILÖKUNTA 3. PÄIVÄJÄRJESTYS 4. TOIMINTA-AJATUS 5. KIELEN KEHITTYMINEN

SISÄLLYSLUETTELO 1. VIIRIKUKON PÄIVÄKODIN SIJAINTI 2. FYYSISET TILAT JA HENKILÖKUNTA 3. PÄIVÄJÄRJESTYS 4. TOIMINTA-AJATUS 5. KIELEN KEHITTYMINEN VIIRIKUKON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2009 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. VIIRIKUKON PÄIVÄKODIN SIJAINTI 2. FYYSISET TILAT JA HENKILÖKUNTA 3. PÄIVÄJÄRJESTYS 4. TOIMINTA-AJATUS 5. KIELEN KEHITTYMINEN

Lisätiedot

TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2 SISÄLLYS JOHDANTO 1. TAIDETASSUJEN RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI 2. TOIMINTA-AJATUS JA ARVOT 3. KASVATTAJA 4. TOIMINTAYMPÄRISTÖ 5. SISÄLTÖALUEET 6. ARVIOINTI JA SEURANTA

Lisätiedot

Esiopetuksen toimintasuunnitelma 2011 2012

Esiopetuksen toimintasuunnitelma 2011 2012 Esiopetuksen toimintasuunnitelma 2011 2012 Isokallion päiväkoti Puistotie 15 05200 Rajamäki 2. TOIMINTA-AIKA Esiopetussuunnitelma ajalle 16.8.2011 31.5.2012. Päivittäinen toiminta-aika klo 8.30 12.30.

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

Ilmaisun monet muodot

Ilmaisun monet muodot Työkirja monialaisiin oppimiskokonaisuuksiin (ops 2014) Ilmaisun monet muodot Toiminnan lähtökohtana ovat lasten aistimukset, havainnot ja kokemukset. Lapsia kannustetaan kertomaan ideoistaan, työskentelystään

Lisätiedot

KULTARANNAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA eli VASU

KULTARANNAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA eli VASU KULTARANNAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA eli VASU 1 Kädentaidot ja tehtävät pelit, laulut ja ystävät ulkoiluhetket ja metsäretket leikki, satuilu ja syli läheisyys käy kaiken yli. Päiväkodin yhteystiedot:

Lisätiedot

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo 1 Edistää lapsen kasvu-, kehitys ja oppimisedellytyksiä Vahvistaa lapsen

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Päiväkoti Lokki Joonatan on pieni kahden ryhmän idyllinen ja kodikas päiväkoti Lokalahden keskustassa, kirkkoa vastapäätä. Päiväkotimme toimii kahdessa rakennuksessa. Vanha puoli

Lisätiedot

RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI TILHI VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI TILHI VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 1 PIEKSÄMÄEN KAUPUNKI RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI TILHI VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2 SISÄLTÖ Tilhin toiminta-ajatus 1 Kasvatuspäämäärät ja -tavoitteet 1.1. Tärkeät asiat 1.2. Hyvinvoiva lapsi 1.3. Päivähoidon

Lisätiedot

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011 1 Sisällysluettelo Metsolan päiväkoti......3 Toiminta-ajatus...4 Lapsikäsitys...4 Arvopohja...4 Toiminnan toteuttaminen..5 Ohjattu toiminta.6 Erityinen

Lisätiedot

Päiväkoti Saarenhelmi

Päiväkoti Saarenhelmi Päiväkoti Saarenhelmi varhaiskasvatussuunnitelma Päiväkoti Saarenhelmi Päiväkoti Saarenhelmi sijaitsee Saarenkylässä kauniilla paikalla Kemijoen rannalla. Läheiset puistot ja talvella jää tarjoavat mahdollisuuden

Lisätiedot

Aamu- ja välipalat valmistetaan päiväkodissa, mutta lounasateria tuodaan Meri-Lapin Kuntapalvelun ravintokeskus Merestä.

Aamu- ja välipalat valmistetaan päiväkodissa, mutta lounasateria tuodaan Meri-Lapin Kuntapalvelun ravintokeskus Merestä. 1 MÖYLYNLEHDON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 1. Möylynlehdon päiväkoti Möylynlehdon päiväkoti on perustettu vuonna 1977. Sen pinta-ala on 294 m 2 ja tiloissa toimii tällä hetkellä kaksi lapsiryhmää;

Lisätiedot

KÄRJEN PÄIVÄKODIN ESIOPETUSSUUNNITELMA

KÄRJEN PÄIVÄKODIN ESIOPETUSSUUNNITELMA KÄRJEN PÄIVÄKODIN ESIOPETUSSUUNNITELMA MATEMATIIKKA Matematiikka on tapa hahmottaa ja jäsentää ympäröivää maailmaa ja tapa ajatella. Matemaattiset kokemukset ovat olennaisia lapsen ajattelun kehittymiselle.

Lisätiedot

MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS

MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS Tarjotaan lapsille perhepäivähoitoa kodinomaisessa ja turvallisessa ympäristössä. Laadukkaan hoidon ja kasvatuksen tavoitteena on onnellinen

Lisätiedot

Maaselän päiväkodin. varhaiskasvatussuunnitelma

Maaselän päiväkodin. varhaiskasvatussuunnitelma Maaselän päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2. VARHAISKASVATUKSEN TOTEUTTAMINEN 2.1 Leikkiminen 2.2 Liikkuminen 2.3 Tutkiminen 2.4 Taiteellinen kokeminen, ilmaiseminen ja

Lisätiedot

LEHMON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LEHMON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LEHMON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Iso ja pieni on yhdessä kaksi. Kaksi voi yhdessä leikkiä. Ei tunne itseään vieraaksi. Hellyydellä voi täyttyä. Iso ylettyy helposti korkealle, pieni taas mahtuu

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO

LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO LAPUAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistietoa varhaiskasvatussuunnitelmasta 2. Taustaa varhaiskasvatussuunnitelmalle 2.1 Varhaiskasvatuksen sisältöä ohjaavat

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA

LAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA Kasv. 12.6.2014 Liite 1 LAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA Lapsen nimi Syntymäaika Osoite Vanhempien yhteystiedot Päiväkoti ja ryhmä (ryhmäkoko ja rakenne) Yhteystiedot Opettaja Hyvä lapsen huoltaja!

Lisätiedot

KASVATUS- KUMPPANUUS VIIALAN ARKI VIIALAN ARKI

KASVATUS- KUMPPANUUS VIIALAN ARKI VIIALAN ARKI VASU TAVOITTEET Tasapainoinen, tyytyväinen ja hyvinvoiva lapsi Lapsen tulee tuntea, että hänestä välitetään Haluamme välittää lapselle tunteen, että maailma on hyvä ja siihen uskaltaa kasvaa VIHREÄ LIPPU

Lisätiedot

Kuusjoen päiväkodin kehkeytyvä varhaiskasvatussuunnitelma 2015-2016

Kuusjoen päiväkodin kehkeytyvä varhaiskasvatussuunnitelma 2015-2016 1 Kuusjoen päiväkodin kehkeytyvä varhaiskasvatussuunnitelma 2015-2016 2 Kuusjoen päiväkoti Kuusjoen päiväkoti on perustettu vuonna 2010. Päiväkoti sijaitsee Kuusjoen koulun yhteydessä Salon Kuusjoella

Lisätiedot

Lapsi työskentelee ja oppii

Lapsi työskentelee ja oppii Lapsi työskentelee ja oppii Esiopetukseen ilmoittautuvien lasten vanhemmille suunnattu kysely keväällä 2015 Kyselyn aiheina: Lapsen työskentelytavat, lapsi oppii parhaiten, lastani kiinnostaa, toivoisin,

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA PÄIVÄKOTI MAJAKKA VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA Majakan päiväkoti on pieni kodinomainen päiväkoti Nurmijärven kirkonkylässä, Punamullantie 12. Päiväkodissamme on kaksi ryhmää: Simpukat ja Meritähdet. Henkilökunta:

Lisätiedot

PERHEPÄIVÄHOIDON TOTEUTTAMINEN

PERHEPÄIVÄHOIDON TOTEUTTAMINEN - laadittu keväällä 2009, päivitetty 2012 PERHEPÄIVÄHOIDON TOTEUTTAMINEN Perhepäivähoito on kodinomainen päivähoitomuoto, jossa toimitaan ammatillisesti ja tavoitteellisesti yhdessä sovittujen periaatteiden

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYRÄNGÖN VARHAISKASVATUSALUE 12.6.2015

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYRÄNGÖN VARHAISKASVATUSALUE 12.6.2015 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYRÄNGÖN VARHAISKASVATUSALUE 12.6.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. Toimintaympäristö 2. Toiminta-ajatus ja arvot 3. Tavoitteet 4. Oppimisympäristö 5. Toiminnan perusta 6. Toiminta lapsen

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA

LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA Koulun/päiväkodin nimi: Opettaja: Osoite: Puhelin: lapsen kuva Lapsen nimi: Äidin nimi: Isän nimi: Kotipuhelin: Työpuhelin (äiti): (isä): Minun esikouluni, piirtänyt 2 Esiopetus

Lisätiedot

HAIKALAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

HAIKALAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA HAIKALAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Haikalan päiväkoti sijaitsee Klaukkalan pohjoisella alueella Haikalassa. Päiväkoti on perustettu 1982. Toimintakaudella 2010-2011 päiväkotimme ryhmät ovat:

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

TAKAJÄRVEN PÄIVÄKODIN ESIOPETUSSUUNNITELMA 2014-2015

TAKAJÄRVEN PÄIVÄKODIN ESIOPETUSSUUNNITELMA 2014-2015 TAKAJÄRVEN PÄIVÄKODIN ESIOPETUSSUUNNITELMA 2014-2015 ESIOPETUSSUUNNITELMA 2014-2015 SISÄLTÖ: ESIOPETUKSEN TOIMINTA-AJATUS ESIOPETUKSEN OPPIMISYMPÄRISTÖ ESIOPETUKSESSA NOUDATETTAVAT KASVATUS- JA OPPIMISTAVOITTEET

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

TAIKAPEILIN VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA 2009 2010

TAIKAPEILIN VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA 2009 2010 TAIKAPEILIN VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA 2009 2010 TAIKAPEILI Taikapeilin ryhmä koostuu 3 6 vuotiaista lapsista, joista esikoululaisia on kahdeksan. Ryhmässämme on tällä hetkellä 30 lasta. Lastentarhanopettajina

Lisätiedot

Ylitilantien päiväkodin. Esiopetuksen toimintasuunnitelma

Ylitilantien päiväkodin. Esiopetuksen toimintasuunnitelma Ylitilantien päiväkodin Esiopetuksen toimintasuunnitelma 2010-2011 1. YKSIKKÖ Ylitilantien päiväkoti Ylitilantie 5 01800 Klaukkala Puh. 040 317 4447 2. TOIMINTA-AIKA Ajalla 11.8. 2010-31.5.2011 Esiopetusta

Lisätiedot

SIILIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA

SIILIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA SIILIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA SISÄLLYS 1. Siilin päiväkoti 2. Päiväkodin tärkeät asiat 3. Lapsilähtöisyys 4. Varhaiskasvatuksen suunnittelu 5. Varhaiskasvatuksen toteuttaminen 6. Erityinen

Lisätiedot

Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Päiväkodissamme toteutetaan varhaiskasvatusta ja esiopetusta vahvasti leikin, liikunnan ja luovuuden kautta. Leikki ja liikunta kuuluvat päivittäin

Lisätiedot

TORNITIEN PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 2010-2011

TORNITIEN PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 2010-2011 TORNITIEN PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 2010-2011 1. YKSIKKÖ Tornitien päiväkoti, Tornitie 1, 05200 RAJAMÄKI 2. TOIMINTA-AIKA 11.8 2010 31.5.2011 Päivittäinen toiminta-aika arkisin pääsääntöisesti

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma 2012-2013

Varhaiskasvatussuunnitelma 2012-2013 Nuppusten Varhaiskasvatussuunnitelma 2012-2013 SISÄLLYSLUETTELO 1. NUPPUSTEN RYHMÄKUVAILU 2. NUPPUSTEN TOIMINTA-AJATUS 3. VARHAISKASVATUSYMPÄRISTÖ 4. KIELELLINEN KEHITYS JA KIELEN MERKITYS VARHAISKASVATUKSESSA

Lisätiedot

Lähtökohta. Lapsen kielellinen tukeminen päivähoidossa on kokonaisuus

Lähtökohta. Lapsen kielellinen tukeminen päivähoidossa on kokonaisuus Lähtökohta Kyky omaksua kieltä on lapsella syntyessään mutta sen kehittyminen riippuu ympäristöstä. Kielellisesti inspiroiva arki päivähoidossa Varhaiskasvatusmessut, 5.10.2012 Johanna Sallinen Kielen

Lisätiedot

PERTTULAN PÄIVÄKODIN ESIOPETUSSUUNNITELMA 2014-2015

PERTTULAN PÄIVÄKODIN ESIOPETUSSUUNNITELMA 2014-2015 PERTTULAN PÄIVÄKODIN ESIOPETUSSUUNNITELMA 2014-2015 Yksikkö Perttulan päiväkoti, esiopetusryhmä Leijonat. Ryhmään kuuluu sekä osa- että kokopäiväeskareita. Uotilan koulutie 81, 01860 Perttula Toiminta-aika

Lisätiedot

KULHON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

KULHON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA KULHON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VARHAISKASVATUS KULHON PÄIVÄKODISSA Kulhon päiväkoti Pönkäniementie 4a2 80910 Kulho p.040 140 8145 p. 040 707 3375 (päiväkodin johtaja/raija Pynnönen) Kulhon

Lisätiedot

SANNAN PÄIVÄKOTI SANNASTINLAAKSO 2, 50100 MIKKELI

SANNAN PÄIVÄKOTI SANNASTINLAAKSO 2, 50100 MIKKELI SANNAN PÄIVÄKOTI SANNASTINLAAKSO 2, 50100 MIKKELI 015-177 901 (JOHTAJA) 044-794 5046 ( JOHTAJA) 015-228 615 (HEINÄHATUT) 015-228 616 (VILTTITOSSUT) 044-7945372 (PÄIVÄKOTI) SANNAN PÄIVÄKODIN VASU Talon

Lisätiedot

SEPÄN RYHMÄKODIN VARHAIKASVATUSUUNNITELMA 2006-2007 KESKUSTAN PALVELUALUE PYYNIKIN TIIMI

SEPÄN RYHMÄKODIN VARHAIKASVATUSUUNNITELMA 2006-2007 KESKUSTAN PALVELUALUE PYYNIKIN TIIMI SEPÄN RYHMÄKODIN VARHAIKASVATUSUUNNITELMA 2006-2007 KESKUSTAN PALVELUALUE PYYNIKIN TIIMI SISÄLLYSLUETTELO 1. PERHEPÄIVÄHOIDON TOIMINTA-AJATUS 2. ARVOT 3. KASVATUS, OPPIMINEN, TOIMINTA- JA OPPIMISYMPÄRISTÖ

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma

Varhaiskasvatussuunnitelma Varhaiskasvatussuunnitelma Nuolialan päiväkoti on Pirkkalan suurin, 126- paikkainen päiväkoti. Nuolialan päiväkoti sijaitsee osoitteessa Killonvainiontie 2. Toiminta päiväkodilla alkoi 2.1.2009 avoimilla

Lisätiedot

Kämmenniemen päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma

Kämmenniemen päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma Kämmenniemen päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma Toiminta-ajatus Lasten osallisuus Vanhempien osallisuus Varhaiskasvatuksen suunnittelu Leikki Liikunta Luonto Ilmaisu Mediakasvatus Kieli ja kulttuuri

Lisätiedot

RYHMIS PEUKALOISEN VASU

RYHMIS PEUKALOISEN VASU RYHMIS PEUKALOISEN VASU Ryhmis Peukaloinen 01.01.2014 Karjalanharjuntie 3 R 56 50100 Mikkeli 015-177 002/ 044 794 5329 peukaloinenrpphk@mikkeli.fi Yksikön esittely Peukaloisessa hoidossa 12 lasta, joiden

Lisätiedot

ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA

ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA HARJULAN PÄIVÄKOTI 2010-2011 SISÄLLYS 1. YKSIKKÖ 2. TOIMINTA-AIKA 3. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KUVAUS 3.1 PSYYKKINEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ 3.2 FYYSINEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ 3.3 SOSIAALINEN

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys II Kielen ja puheen kehityksen tukeminen www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 PUHUMAAN OPPIMINEN Puhe on ihmisen tärkein ilmaisun väline. Pieni lapsi oppii

Lisätiedot

PÄIVÄKOTI NOOAN ARKIN ESIOPETUSSUUNNITELMA

PÄIVÄKOTI NOOAN ARKIN ESIOPETUSSUUNNITELMA PÄIVÄKOTI NOOAN ARKIN ESIOPETUSSUUNNITELMA 2003-2004 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Kasvatuksen ja opetuksen arvoperusta 3. Oppiminen esiopetuksessa 4. Esiopetuksen tavoitteita ja keskeisiä sisältöjä

Lisätiedot

KETTUKALLION PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU 2010

KETTUKALLION PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU 2010 KETTUKALLION PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU 2010 KETTUKALLION PÄIVÄKOTI Kettukallion päiväkoti on perustettu vuonna 1992. Päiväkoti sijaitsee Heinolan Kirkonkylässä luonnon läheisyydessä, upeiden

Lisätiedot

Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Tesoman päiväkodissa toimimme lasta kuunnellen ja kunnioittaen. Annamme lapselle turvaa, aikaa sekä mahdollisuuksia kokea ja tuntea onnistumisia

Lisätiedot

ISOSUON PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 2013-2014. Tiina Eränummi, Soraset

ISOSUON PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 2013-2014. Tiina Eränummi, Soraset ISOSUON PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 2013-2014 Tiina Eränummi, Soraset YKSIKKÖ Isosuon päiväkoti Nurmijärvellä Klaukkalassa. Muruset : alle 3-vuotiaiden ryhmä Soraset : 3-6-vuotiaiden ryhmä

Lisätiedot

Turtolan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Turtolan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Turtolan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma YHTEYSTIEDOT Turtolan päiväkoti Turtolantanhua 3, 33710 Tampere Johtaja Tiina Orimus Varajohtaja Satu Rekilä p.040 5052440 Lukonmäen päiväkoti p. 040-7040663

Lisätiedot

SANNAN PÄIVÄKOTI SANNASTINLAAKSO 2, 50100 MIKKELI

SANNAN PÄIVÄKOTI SANNASTINLAAKSO 2, 50100 MIKKELI SANNAN PÄIVÄKOTI SANNASTINLAAKSO 2, 50100 MIKKELI 015-177 901 (JOHTAJA) 044-794 5046 ( JOHTAJA) 015-228 615 (HEINÄHATUT) 015-228 616 (VILTTITOSSUT) 044-7945372 (PÄIVÄKOTI) SANNAN PÄIVÄKODIN VASU Talon

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

PÄIVÄKOTI TIITIÄINEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU 2011

PÄIVÄKOTI TIITIÄINEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU 2011 PÄIVÄKOTI TIITIÄINEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU 2011 (Suunnitelma pohjautuu Länsi-Saimaan kuntien Seudulliseen Varhaiskasvatussuunnitelmaan (SeutuVasuun) PÄIVÄKOTI TIITIÄINEN Osoite: Kanavakuja 7,

Lisätiedot

ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 2011-2012. Huitin päiväkoti

ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 2011-2012. Huitin päiväkoti ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 2011-2012 Huitin päiväkoti 1.Yksikkö Huitin päiväkoti Kyntäjäntie 5 01840 Klaukkala 2.Toiminta-aika Toimintasuunnitelma on toimintavuodelle 2011-2012. Päiväkoti on avoinna

Lisätiedot

Suomusjärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Suomusjärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Suomusjärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Suomusjärven päiväkoti on pieni yksikkö maaseudun rauhassa, jossa lapsi saa olla lapsi. Pienessä yksikössä muodostuu helposti läheinen ja lämmin vuorovaikutus

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

LUHTAAN PÄIVÄKOTI (9.1.2012 -)

LUHTAAN PÄIVÄKOTI (9.1.2012 -) LUHTAAN PÄIVÄKOTI (9.1.2012 -) Päiväkoti on rakennettu ekologisesti passiivienergian standardin mukaisesti aurinkosähköä hyödyntäen. Päiväkodissa on 6 päiväkotiryhmää ja noin 120 lasta. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Kukkapellon päiväkoti sijaitsee Tampereen eteläisellä alueella kauniin Arboretumin puutarhan välittömässä läheisyydessä. Päiväkoti on perustettu

Lisätiedot

SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JANAKKALAN KUNTA PERHEPÄIVÄHOITO SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA SYLI, HALI, HUUMORI, RAVINTO, RAJAT JA RAKKAUS; SIINÄ TARJOOMAMME PAKKAUS SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO ARVOT KASVATUSPÄÄMÄÄRÄT

Lisätiedot

LIIKUNTAKÄYTÄNTEET YLITORNION KUNNAN VARHAISKASVATUKSESSA, PÄIVÄHOIDOSSA 0 3 VUOTIAAT / NAPEROT, VESSELIT

LIIKUNTAKÄYTÄNTEET YLITORNION KUNNAN VARHAISKASVATUKSESSA, PÄIVÄHOIDOSSA 0 3 VUOTIAAT / NAPEROT, VESSELIT LIIKUNTAKÄYTÄNTEET YLITORNION KUNNAN VARHAISKASVATUKSESSA, PÄIVÄHOIDOSSA 0 3 VUOTIAAT / NAPEROT, VESSELIT - arkiliikuntaa päivittäin esim. kävelyä portaissa, juoksua sekä kävelyä pihalla ulkoilujen aikana

Lisätiedot

METSÄRINTEEN VARHAISKASVATUSYKSIKÖN VARHAISKASVATUS- JA ESIOPETUSSUUNNITELMA

METSÄRINTEEN VARHAISKASVATUSYKSIKÖN VARHAISKASVATUS- JA ESIOPETUSSUUNNITELMA METSÄRINTEEN VARHAISKASVATUSYKSIKÖN VARHAISKASVATUS- JA ESIOPETUSSUUNNITELMA Lasta ei kasvateta siksi, että hän olisi mahdollisimman mukava ja vaivaton meille, vaan siksi, että hän terveenä ja väkevänä

Lisätiedot

PERTTULAN PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 2011-2012

PERTTULAN PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 2011-2012 PERTTULAN PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 2011-2012 1. YKSIKKÖ Perttulan päiväkodin koko- ja osapäiväryhmä. Osoite: Uotilan koulutie 50, 01860 Perttula Puhelin: kokopäiväryhmä 040-317 2691,

Lisätiedot

Esikoulu 1 5 (6) vuotiaat

Esikoulu 1 5 (6) vuotiaat Ruotsinsuomalainen koulu Blackevägen 1 41716 Göteborg Esikoulu 1 5 (6) vuotiaat Aukioloaika: klo 06.00-18.00 Puh: 031 225530 Kotipiirit: Kultakalat (Guldfiskarna) 1 3 vuotiaat Delfiinit (Delfinerna) 3

Lisätiedot

PIEKSÄMÄEN KAUPUNKI Ryhmäperhepäiväkoti Pikku-Peippo Varhaiskasvatussuunnitelma

PIEKSÄMÄEN KAUPUNKI Ryhmäperhepäiväkoti Pikku-Peippo Varhaiskasvatussuunnitelma PIEKSÄMÄEN KAUPUNKI Ryhmäperhepäiväkoti Pikku-Peippo Varhaiskasvatussuunnitelma SISÄLLYSLUETTELO Ryhmiksen toiminta-ajatus 1. Kasvatuspäämäärät ja tavoitteet 1.1 Arvoperusta 1.2 Hyvinvoiva lapsi 1.3 Päivähoidon

Lisätiedot

EVANKELIS-LUTERILAINEN USKONTO VUOSILUOKAT 1-2

EVANKELIS-LUTERILAINEN USKONTO VUOSILUOKAT 1-2 EVANKELIS-LUTERILAINEN USKONTO VUOSILUOKAT 1-2 Oppiaineen tehtävä vuosiluokilla 1-2 Uskonnon opetuksen tehtävänä on antaa oppilaille laaja uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys. Opetus perehdyttää

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA. Lapsen hetu:

LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA. Lapsen hetu: IISALMEN KAUPUNKI LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA on päivähoidon henkilöstön ja vanhempien yhteinen työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä tavoitteita ja sopimuksia siitä, miten kunkin lapsen yksilöllistä

Lisätiedot

Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma

Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma Metsäniityn päiväkodissa toimii 3-5-vuotiaiden ryhmä Peilivuori ja 1-4 vuotiaiden ryhmä Salasaari. Molemmissa ryhmissä toimitaan montessoripedagogiikan

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma. Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö.

Varhaiskasvatussuunnitelma. Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö. Varhaiskasvatussuunnitelma Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö. 2014 Ypäjän varhaiskasvatuspalvelut Päiväkoti Heporanta: Pollet, Ponit ja Varsat

Lisätiedot

NALLELAN TÄRKEIMMÄT ARVOT

NALLELAN TÄRKEIMMÄT ARVOT Nallelan ryhmäperhepäiväkoti on perustettu Nurmoon syksyllä 2003. Nallelan ryhmä koostuu kahdesta perhepäivähoitajasta ja vastaavasta hoitajasta. Lapsia voi ryhmässä olla 12 jotka iältään ovat 1v-6v. Lapset

Lisätiedot

RÖYKÄN PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 2012-2013

RÖYKÄN PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 2012-2013 RÖYKÄN PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 2012-2013 1. Röykän päiväkoti Kangastie 1, 05100 Röykkä Esiopetusikäisiä lapsia on 29. Esiopetusta toteutetaan Metsäläisten, Tiitiäisten ja Maahisten

Lisätiedot

AINEOPETUSSUUNNITELMA VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS

AINEOPETUSSUUNNITELMA VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS AINEOPETUSSUUNNITELMA VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS Hyväksytty sivistyslautakunnassa ( 71/2011) 01.08.2015 OPETUKSEN PAINOPISTEALUEET (HTM)... 2 SUORITETTAVAT KURSSIT (MUSIIKKILEIKKIKOULUN RYHMÄT), NIIDEN

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA/VASU

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA/VASU Honkajoen kunta Sivistystoimi Varhaiskasvatus KIS KIS KISSANPOIKA KISSA TANSSII JÄÄLLÄ SUKAT KENGÄT KAINALOSSA HIENO PAITA PÄÄLLÄ VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA/VASU 3-5 VUOTIAAT Lapsen nimi Syntymäaika Päivähoitopaikka

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Tervetuloa esiopetuksen infoon 20.1.2016

Tervetuloa esiopetuksen infoon 20.1.2016 Tervetuloa esiopetuksen infoon 20.1.2016 9.12.2014 www.kerava.fi 1 Esiopetuksen velvoittavuus Perusopetuslain (628/1998) 26 a ja 35 mom. 1 mukaan lapsen on koulun aloittamistaan edeltävänä vuonna osallistuttava

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

Toiminta-ajatus 1. 1.1 Ryhmän tavoitteet 2. 1.2 Ryhmän arvot 3. Varhaiskasvatus ympäristömme 4

Toiminta-ajatus 1. 1.1 Ryhmän tavoitteet 2. 1.2 Ryhmän arvot 3. Varhaiskasvatus ympäristömme 4 1 SISÄLLYS Toiminta-ajatus 1 1.1 Ryhmän tavoitteet 2 1.2 Ryhmän arvot 3 Varhaiskasvatus ympäristömme 4 Toiminnalliset orientaatiot lapsille ominainen tapa toimia 5 Sisällölliset orientaatiot tapa hahmottaa

Lisätiedot

RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI PAJUNKISSA

RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI PAJUNKISSA RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI PAJUNKISSA Ryhmäperhepäiväkoti Pajunkissa Pajulantie 9 as 3 51420 Harjumaa P.044-7944973 PAJUNKISSA Pajunkissa sijaitsee Harjumaassa haja-asutusalueella. Toimimme rivitaloasunnossa.

Lisätiedot

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Raahen kaupunki 30.3.2015 Varhaiskasvatuspalvelut LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Lapsen nimi Syntymäaika / 20 Hoitopaikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) on huoltajien

Lisätiedot

LEPSÄMÄN PÄIVÄKOTI ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 2015 2016

LEPSÄMÄN PÄIVÄKOTI ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 2015 2016 LEPSÄMÄN PÄIVÄKOTI ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 2015 2016 ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 2015 2016 1. YKSIKKÖ 2. TOIMINTA AIKA 3. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KUVAUS 4. TOIMINNAN PAINOPISTEET 5. TOIMINNAN

Lisätiedot

Keskustan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Keskustan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Keskustan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 2 Keskustan päiväkodin esittely: Osoite: Kaivokatu 9, 21100 Naantali ( Kaivonkulma) Puh: (02) 434 5245 Mannerheiminkatu 14, 21100 Naantali ( Raatihuone,

Lisätiedot

SISÄLLYS. Kasvatuskumppanuus... 6. Peltosirkun päiväkoti... 3 Toimintaa ohjaavat arvot... 4 Lapsen kunnioitus... 4 Turvallisuus...

SISÄLLYS. Kasvatuskumppanuus... 6. Peltosirkun päiväkoti... 3 Toimintaa ohjaavat arvot... 4 Lapsen kunnioitus... 4 Turvallisuus... 1 2 SISÄLLYS Peltosirkun päiväkoti... 3 Toimintaa ohjaavat arvot... 4 Lapsen kunnioitus... 4 Turvallisuus... 5 Kasvatuskumppanuus... 6 Yhteistyö... 7 Kiusaamisen ehkäisy... 8 Varhainen puuttuminen... 9

Lisätiedot

Ulkoilmaelämää varhaiskasvatuksessa

Ulkoilmaelämää varhaiskasvatuksessa Ulkoilmaelämää varhaiskasvatuksessa Suomen Latu ry ulkoilun ja retkeilyn asiantuntija Perustettu 1938 Toimii valtakunnallisesti ja paikallisesti 215 yhdistystä, joissa 80 000 jäsentä Kaikki löytävät mielekkään

Lisätiedot

TILAISUUS TEKEE TAITURIN LIIKKUMAAN

TILAISUUS TEKEE TAITURIN LIIKKUMAAN TILAISUUS TEKEE TAITURIN LIIKKUMAAN HOUKUTTELEVA YMPÄRISTÖ PÄIVÄKODIN ARJESSA Lotta Kivelä (lto) Lansantien päiväkoti, Espoo Kirsi Huotari (lh) Veräjäpellon esiopetus, Espoo LIIKUNTA ON LAPSELLE OMINAINEN

Lisätiedot

Isnäsin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Isnäsin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Isnäsin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Tämä on Isnäsin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma eli VASU. Se perustuu Loviisan kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmaan. Lapsen oma vasu laaditaan yhdessä

Lisätiedot

7. Monikulttuuriset lapset

7. Monikulttuuriset lapset ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA lv 2013-2014 SISÄLLYSLUETTELO Sivu Ei ole lvsuunnitelmassa 1. Käsittelytiedot 2. Esiopetuksen toiminta-ajatus 3. Esiopetuksen opetussuunnitelma 4. Kasvatuksen ja oppimisen

Lisätiedot

Lintulammen päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Lintulammen päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Lintulammen päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Päiväkoti on pieni, turvallinen ja sijaitsee rauhallisella esikaupunkialueella. Luonnon läheisyys kannustaa lasta luonnon tutkimiseen ja

Lisätiedot

Minä olen maaemo sinun varttua koivuksi katajaksi lemmikiksi ratamoksi karhunsammaleksi puolukaksi kantarelliksi

Minä olen maaemo sinun varttua koivuksi katajaksi lemmikiksi ratamoksi karhunsammaleksi puolukaksi kantarelliksi Minä olen maaemo sinun varttua koivuksi katajaksi lemmikiksi ratamoksi karhunsammaleksi puolukaksi kantarelliksi Ei maa kysy sirkkalehdiltä mikä sinusta isona tulee Ei maa käske leppää kasvattamaan kauraa

Lisätiedot

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti 1. Tervehdin lasta henkilökohtaisesti ja positiivisesti nimeltä heidät tavatessani. 1 2 3 4 5 2. Vuorovaikutukseni

Lisätiedot

Kaukajärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kaukajärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kaukajärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS LEIKKI LUOVUUS YSTÄVYYS TUNTEET TURVALLISUUS LAPSI EI LEIKI OPPIAKSEEN, MUTTA OPPII LEIKKIESSÄÄN Leikissä lapsi oppii toimimaan yhdessä

Lisätiedot

Taiteen perusopetuksen valmentavia opintoja antava musiikkileikkikoulu

Taiteen perusopetuksen valmentavia opintoja antava musiikkileikkikoulu Taiteen perusopetuksen valmentavia opintoja antava musiikkileikkikoulu Pähkinätie 6 01710 Vantaa Puh. (09) 530 1100 muskari.musike@kolumbus.fi www.kolumbus.fi/muskari.musike Hämeenkylän musiikkileikkikoulun

Lisätiedot

SORVANKAAREN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2012-2013

SORVANKAAREN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2012-2013 SORVANKAAREN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2012-2013 Jokaisella on oikeus tuntea itsensä toivotuksi, halutuksi ja rakastetuksi. 1 PÄIVÄKODIN KUVAUS JA OPPIMISYMPÄRISTÖ Sorvankaaren päiväkoti on

Lisätiedot

JOHDANTO PIKIRUUKIN PÄIVÄKODIN VASUUN

JOHDANTO PIKIRUUKIN PÄIVÄKODIN VASUUN JOHDANTO PIKIRUUKIN PÄIVÄKODIN VASUUN Pikiruukin päiväkodin toiminnan suunnittelu ja toteuttaminen perustuu Kokkolan päivähoidon yhteiseen varhaiskasvatussuunnitelmaan ja sitoudumme noudattamaan sitä.

Lisätiedot