ABC Euroopassa ABC i Europa. Kaksitoista eri tapaa oppia lukemaan Tolv olika sätt att lära sig läsa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ABC Euroopassa ABC i Europa. Kaksitoista eri tapaa oppia lukemaan Tolv olika sätt att lära sig läsa"

Transkriptio

1 ABC Euroopassa ABC i Europa Kaksitoista eri tapaa oppia lukemaan Tolv olika sätt att lära sig läsa

2 ABC EUROOPASSA Kaksitoista eri tapaa oppia lukemaan Aapiskirjanäyttely Rikhardinkadun kirjasto Rikhardinkatu 3, Helsinki ma-to 9-20, pe 9-18, la-su ABC Euroopassa kirjanäyttely on kansainvälisen kulttuuri-instituuttien EUNIC-verkoston (European Union National Institutes for Culture) vuoden 2015 projekti Suomessa. Esillä on viitisenkymmentä ensimmäisen luokan lukukirjaa kahdestatoista EU-maasta: Islannista, Italiasta, Itävallasta, Liettuasta, Norjasta, Puolasta, Ranskasta, Ruotsista, Saksasta, Tanskasta, Unkarista ja Virosta. Lukemaan oppiminen on tärkeä virstanpylväs lapsen henkilökohtaisen kehityksen kannalta. Ensimmäisillä positiivisilla lukukokemuksilla on suuri vaikutus siihen, että lapselle kehittyy elinikäinen myönteinen suhde lukemiseen. Sujuva lukutaito, luetun ymmärtäminen ja kiinnostuksen kehittäminen erilaisia tekstejä kohtaan ovat edellytys yhteiskunnalliseen elämään osallistumiselle ja tulevalle ammatilliselle kehitykselle. Näyttely esittelee eri konteksteissa ja eri metodein tapahtuvaa lukemisen opiskelua näissä Euroopan maissa ja samalla maiden kieliä ja kulttuureja, siis monikielistä Eurooppaa. Kirjat ovat yleisön ulottuvilla vapaasti selailtavissa. Näyttely on suunnattu erityisesti kouluryhmille, jotka voivat sen avulla muiden maiden koululaisten arkeen. Näyttely on kuljetettava, helposti erilaisiin tiloihin muokattava näyttely, joten se tulee varmasti olemaan esillä useassa suomalaisessa kirjastossa. Järjestäjät: Goethe-Institut Finnland, Italian kulttuuri-instituutti, Itävallan suurlähetystö, Liettuan suurlähetystö, Pohjoismainen kulttuuripiste, Puolan suurlähetystö, Ranskan instituutti, Unkarin kulttuurikeskus, Viron instituutti

3 ABC I EUROPA Tolv olika sätt att lära sig läsa Bokutställning Rikhardsgatans bibliotek Rikhardsgatan 3, Helsingfors må-to 9-20, fre 9-18, lö-sö ABC i Europa utställningen är ett samarbete mellan kulturinstituten inom en grupp som kallas EUNIC (European Union National Institutes for Culture). Denna utställning är gruppens satsning för Ca. 50 skolböcker presenteras i utställningen från 12 olika EU-länder. Följande länder är med: Island, Italien, Österrike, Litauen, Norge, Polen, Sverige, Tyskland, Danmark, Ungern och Estland. Att lära sig läsa är verkligen viktigt för barn och kan karaktäriseras som en milstolpe i barnets liv. Den första positiva läsupplevelsen är avgörande då barnet utvecklas till en läsande individ. Att kunna läsa flytande, textförståelse och ett intresse för text är viktigt med tanke på delaktighet i samhället. Läsande är också avgörande för den enskilda professionella utvecklingen vad gäller yrke eller uppdrag. Utställningen beskriver hur man lär sig att läsa i dessa Europeiska länder. Samtidigt beskriver utställningen de olika språken som talas samt kulturskillnader i ett mångkulturellt Europa. Det är tillåtet att bläddra i böckerna. Utställningen riktar sig främst till skolgrupper, som på detta sätt kan bekanta sig med andra barns skolvardag i andra länder. Det är lätt att flytta utställningen och den kan anpassas till olika utrymmen, vilket betyder att utställningen säkerligen kommer att synas i många bibliotek i Finland. Arrangörer: Goethe-Institut Finnland, Italienska kulturinstitutet, Österrikes Kulturcentrum, Litauens kulturinstitut, Kulturkontakt Nord, Polens ambassad, Franska institutet, Ungerska kulturinstitutet, Estland institutet

4 ITALIA Italiassa lapset aloittavat koulun kuusivuotiaina, ja sitä ennen monet käyvät päivähoidossa. Lukemaan opitaan yleensä koulussa, mutta jotkut myös opettelevat ja oppivat lukemaan itsenäisesti jo ennen koulun alkua tai osaavat kouluun mennessään jo lukemisen perusteet. Lukemaan opettamisessa käytetään italialaisissa kouluissa pääasiassa kahta menetelmää. Globaalia menetelmää käytettäessä lauseita ja niiden merkityksiä tutkitaan kuvien avulla. Alussa siis keskitytään kuvan ja lauseen merkityksen purkamiseen eikä niinkään kirjainmerkkeihin ja sanoihin. Tämän jälkeen lauseen sanat käsitellään yksitellen jakamalla ne tavuihin, ja näin lapsi oppii yhdistämään sanan graafisen muodon, äännösasun ja merkityksen toisiinsa. Fonologisessa menetelmässä taas lähdetään liikkeelle yksittäisistä kirjaimista ja niiden äännösasusta, yhdistetään kirjaimia tavuiksi ja tavuja sanoiksi. Lukemaan ei opeteta eikä opita yleensä tiukasti yhden menetelmän avulla, vaan molempia yhdistellen.

5 ITÄVALTA Itävallassa lapset opettelevat lukemaan seitsemän vuoden ikäisinä. Periaatteena on havainnollinen ja elämänläheinen oppiminen. Opettajat tukevat lasten kielellistä kehitystä huomioimalla heidän elinolonsa opetuksessaan. Lapsia opetetaan käsittelemään tekstiä avoimesti ja luovasti; niinpä koulut käyttävät hyväkseen myös eri viestimien monipuolista tarjontaa. Aluksi pyritään herättämään oppilaiden innostus lukemista kohtaan, jotta he löytäisivät lukemisen ilon ja kiinnostuisivat erilaisista teksteistä. Suullinen kielen opetus ja lukemaan oppiminen tukevat toisiaan. Tärkeää lukemisen oppimisessa on äänteiden tunnistaminen ja niiden yhdistäminen yksittäisiin kirjaimiin. Kirjaimia opetellaan ja harjoitellaan paitsi koulukirjoja usein myös erityisiä kirjainvihkosia käyttäen. Apuna käytetään hauskoja kuvia ja monipuolisia kertomuksia. Lukemista harjoitellaan eri tavoin, esim. opettaja lukee ääneen, luetaan tekstejä joko hiljaa, parin kanssa tai ryhmässä. Lapsille annetaan aina mahdollisuus miettiä luetun sisältöä, keskustella siitä ja reagoida siihen. Opettaja motivoi oppilaita ottaen huomioon heidän mielenkiintonsa kohteet.

6 LIETTUA Liettuassa lapset aloittavat ensimmäisen luokan seitsenvuotiaina. Alkuopetus kestää neljä vuotta. Kiinnostusta kirjoihin ja maailmaan herätellään jo ennen koulun alkua. Alaluokilla lapsille opetetaan liettuan kieltä, äidinkieltä, vieraita kieliä, matematiikkaa, taideaineita jne. Liettuan kielen ja oman äidinkielen tunneilla pyrkimyksenä on ymmärtää lukemisen merkitys, oppia lukemaan painettua sekä käsin kirjoitettua tekstiä, kiinnostua kirjoista ja lasten lehdistä, oppia pitämään kirjoista huolta ja etsimään tietoa sana- ja tietokirjoista yhdessä vanhempien kanssa. Lapsia opetetaan myös jakamaan vaikutelmiaan luetusta proosateoksesta tai sen otteesta. Runouden lukeminen ja lausuntataidon kehittäminen ovat myös alakoulun opetuksen tavoitteena. Lapsia kannustetaan osallistumaan runonlausuntakilpailuihin sekä lukemaan liettualaista lastenkirjallisuutta ja ulkomaisten kirjailijoiden teoksia sekä jakamaan vaikutelmiaan niistä muiden kanssa. Usein lapset lukevat ikäisilleen tarkoitettujen kirjojen lisäksi myös aikakaus- ja sanomalehtiä. Liettualaisille oppikirjoille on ominaista korkea painolaatu ja mielenkiintoinen yhtenäistetty sisältö, kiinnostusta herättävät tekstit ja visuaalisuus. Oppikirjaa selaillessaan alakoululainen voi löytää erilaisia mahdollisuuksia tutustua maailmaan. Jokaisella oppikirjan osalla on tietty teema, joka yhdistää opetettavia aineita (ympäristöoppi, äidinkieli, matematiikka, kuvaamataide, musiikki, tanssi ja etiikka). Oppikirjasta on myös paljon apua opettajalle oppituntien valmistelussa. Foto: Alexandra Wochinger

7 POHJOISMAAT Tanskassa, Norjassa, Färsaarilla ja Islannissa lapset aloittavat koulukäynnin 6-vuotiaana ja peruskoulu kestää kymmenen vuotta. Suomessa ja Ruotsissa koulu alkaa 7-vuotiaana ja peruskoulu kestää yhdeksän vuotta. Pohjoismaissa koulutus rakentuu arvoille, avainasemassa ovat demokratia ja yksilön oikeus hyvään koulutukseen. Liki 80% pohjoismaalaisista puhuu tanskaa, norjaa tai ruotsia äidinkielenään. Kielet ovat lähellä toisiaan, mikä on etu monessa tilanteessa: Osaamalla yhden kielistä ymmärtää muitakin. Peruskoulussa pyritään huomioimaan oppilaan lähtökohdat. Jos lapsella on oppimiseen tai sosiaalisiin taitoihin liittyviä vaikeuksia, emotionaalisia tai fyysisiä esteitä, hänellä on oikeus tukiopetukseen. On tärkeää muistaa, että Pohjoismaissa puhutaan monia muitakin kuin skandinaavisia kieliä. Maahanmuuttotausta huomioidaan aina opetusta suunniteltaessa. Pohjoismaissa panostetaan lukemisen ja kirjoittamisen opettelussa teknisiin välineisiin ajatuksena kynä ja paperi ulos, tietokone ja muut tekniset välineet sisään. Uskotaan ensiluokkalaisen oppivan näin nopeammin lukemaan ja kirjoittamaan. Menetelmän nimi on kirjoittamalla lukemaan. Eroavuuksia: Tanskassa lapset oppivat lukemaan ja kirjoittamaan myöhemmin kuin muissa Pohjoismaissa. Tämä johtuu siitä, että tanskan kieltä äännetään eri tavoin kuin kirjoitetaan, sanojen viimeisiä kirjaimia on lausuttaessa vaikea erottaa. Suomalaislasten lukutaito on ollut perinteisesti maailman kärkeä. Tilanne näyttää kuitenkin muuttuvan, ja asiasta ollaan huolestuneita. Ruotsissa koulu on noussut poliittisen keskustelun aiheeksi. Ruotsalaista koulua on kritisoitu paljon, sillä Ruotsi ei ole pärjännyt kansainvälisessä vertailussa yhtä hyvin kuin aiemmin. Yksi syy voi olla yksityisten koulujen suuri määrä. Koulujen välillä on Ruotsissa huomattavia eroja.

8 RANSKA Ranskassa lähes kaikki lapset käyvät 3 5-vuotiaina leikki-/esikoulua (école maternelle). Osa aloittaa koulutaipaleensa pian kaksi vuotta täytettyään. Maailmanlaajuisestikin ainutlaatuinen julkinen koulujärjestelmä antaa pienille oppilaille hyvät valmiudet varsinaisen lukemisen opettelemiseen, sillä leikkikouluvuosina lapset oppivat jo esimerkiksi tunnistamaan etunimensä, viikonpäivät sekä muita tärkeitä avainsanoja. Varsinainen oppivelvollisuus alkaa 6-vuotiaana eli vuotta aiemmin kuin Suomessa. Myös lukemaan opetteleminen alkaa toden teolla tuolloin. Ala-asteella ranskalaislasten kouluviikko on 24 tunnin mittainen ja koulupäivät melko erilaisia kuin Suomessa: Koulua käydään yleensä noin puoli yhdeksästä puoli viiteen, mutta keskipäivällä on pitkä, kahden tunnin lounastauko. Välitunteja ei sen sijaan ole joka tunnin välissä. Ranskaa opetellaan lukemaan ja kirjoittamaan hieman eri tavoin kuin suomea tai ruotsia, nimittäin ranskan kielessä kirjoitetut aakkoset eivät läheskään aina vastaa lausuttuja äänteitä. Ranskassa on 26 aakkosta ja 37 erilaista äännettä eikä kaikkia kirjaimia lausuta ollenkaan. Esimerkiksi sana susi kirjoitetaan ranskaksi loup, mutta äännetään yksinkertaisesti lu. Niinpä ranskalaisten lasten on kirjainten tunnistamisen lisäksi opeteltava myös tunnistamaan, miten kirjaimet ääntyvät osana erilaisia tavuja. Esimerkiksi kotia merkitsevässä sanassa maison kirjainyhdistelmä ai ääntyy eri tavalla kuin kättä tarkoittavassa sanassa main. Lisähaastetta lukemisen ja kirjoittamisen oppimiseen tuovat lukuisat ääntämykselliset ja kieliopilliset poikkeukset. Sanan lausuminen voi olla sama vaikka sanan kirjoitusasu ja merkitys eivät vastaa toisiaan, esimerkiksi sanat mai (toukokuu), mes (minun), mais (mutta) lausutaan kaikki samalla tavalla. Ranskalaislapset joutuvat harjoittelemaan oikeinkirjoitusta paljon myös saneluiden muodossa. Koska maan ainoa virallinen kieli on ranska, kaikki julkisten koulujen oppilaat opettelevat lukemaan ja kirjoittamaan ranskaa. Luku- ja kirjoitustaitoja harjoitellaan koulukirjojen ja harjoitusvihkojen lisäksi leikkien, pelaten sekä runojen, riimien ja laulujen avulla.

9 PUOLA Puolassa astui 2014 voimaan esiopetusta koskeva laki, joka koskee 6-9 vuotiaita luokkien oppilaita. Oppitunteja pitää yleensä yksi opettaja, joka toimii myös luokanvalvojana. Varhaisopetuksessa ei anneta numeroarvosanoja, vaan todistuksessa on sanallinen kuvaus oppilaan edistymisestä ja aktiivisuudesta. Oppitunteja ei ole jaettu eri oppiaineisiin, vaan opettajat antavat integroitua opetusta. Kolmen vuoden jälkeen oppilaat suorittavat kokeen, jolla arvioidaan heidän tietojaan. Puolalainen aapinen (Nasz Elementarz) ei ole aivan tavanomainen kirja, vaan se soveltuu myös vammaisten lasten tarpeisiin. Kirjan tehtävät, kysymykset ja inspiroivat osiot on rakennettu tavalla, joka innostaa oppilasta eri aktiviteetteihin ja tukee hänen henkilökohtaista oppimistaan. Opetusministeriön laatima oppikirja koostuu neljästä osasta. Kirja opettaa yhteistyötaitoja sekä itsenäistä ja luovaa ajattelua sekä käsittelee aiheita, jotka koskevat koulua, liikenneturvallisuutta, käyttäytymistä, kotia ja perhettä tai vaikkapa siitä, kuinka tulee toimia, kun sairastuu. Lapsille opetetaan ekologista ajattelua, he oppivat kokemaan luokan yhteisönä, jossa on tilaa myös liikuntarajoitteisille ja ulkomaalaistaustaisille ikätovereille. Oppikirjassa on paljon värikkäitä kuvia mielenkiintoisia kaunokirjallisia tekstejä, jotka edistävät lasten kykyä muodostaa mielikuvia ja rohkaisevat heitä ilmaisemaan mielipiteitään. Aapisessa on niin puolan kielen ja matematiikan kuin myös luontoa ja yhteiskuntaa käsittelevien aiheiden sekä taideopetuksen elementtejä. Työkorttien ja kirjainvihkojen harjoitukset korreloivat tiivisti oppikirjan kanssa. Tehtävät on tehty mutkattomiksi ja lyhyiksi, mikä edistää oppilaiden itsenäistä työskentelyä. Oppikirja on ilmainen, ja kirjaa opetuksessaan käyttävät koulut voivat hakea jopa rahallista tukea 75 Puolan zlotya oppilasta kohden. Ennen kirjan julkaisemista opetusministeriö halusi ottaa huomioon myös julkisen mielipiteen: Aapisen oli nähtävillä ministeriön verkkosivulla ja peräti noin ihmistä osallistui keskusteluun sen sisällöstä. Suunnitelmissa on, että tulevaisuudessa myös ylempien luokkien oppikirjat olisivat ilmaisia. Näyttelyssä on myös neljää oppikirjaa, jotka on tarkoitettu kansallisten ja etnisten vähemmistökielien (liettua ja valkovenäjä) sekä paikallista kieltä (kašubi) puhuvien yleisopetukseen. Kirjoja voi käyttää opetuksen tukena.

10 SAKSA Saksassa koulu alkaa sinä vuonna, kun lapsi täyttää 6 vuotta. Koulu kestää osavaltiosta riippuen 9 10 kouluvuotta. Ennen koulun alkua voivat lapset mennä päiväkotiin (Kindergarten) tai esikouluun, jotta varsinaisen koulun aloittaminen olisi helpompaa. Tämä on vapaaehtoista, useimmiten maksullista ja riippuu paikallisesta tarjonnasta. Pienille lapsille ei ole varsinaista lukusuunnitelmaa, mutta monissa esikouluissa ja päiväkodeissa lapset tutustuvat lukemiseen ja kirjoittamiseen sopivien kirjojen avulla. Esikoulua voi olla esimerkiksi kaksi iltapäivää viikossa päiväkodin yhteydessä. Systemaattinen lukemisen opetus alkaa ensimmäisenä kouluvuonna ja on yksi peruskoulun tärkeimpiä tehtäviä. Laajalle levinnyt metodi on niin kutsuttu analyyttis-synteettinen metodi: Helppojen sanojen kuten Oma (isoäiti) avulla opitaan sanojen osat, kirjaimet ja tavut. Sen jälkeen opitaan muodostamaan uusia sanoja. Saksan kieli eroaa suomenkielestä esimerkiksi siinä, että kaikki substantiivit kuuluvat johonkin sukuun, joita on kolme maskuliini, feminiini ja neutri (der, die, das). Monissa kouluissa käytetään aapisia, jotka sisältävät kertomuksia ja lukutekstejä. Aapiseen liittyy usein harjoituksia sekä kotona että koulussa tehtäviksi. Oppimateriaali on yleensä maksutonta. Lukemista yritetään edistää myös koulun ulkopuolella esimerkiksi uuden Lesestart (lukustartti) -projektin avulla. Lapset saavat kahdeksan vuoden aikana kolme erilaista lukupakettia: ensimmäisen yksivuotiaina lastenlääkäriltä vuositarkastuksen yhteydessä, toisen kolmivuotiaina kirjastoista ja kolmannen vuonna 2016 koulun alkaessa.

11 UNKARI Unkarilaislapset aloittavat koulunkäynnin kuusivuotiaina. Alaluokilla unkarin kielen ja kirjallisuuden opetuksessa luodaan perusta myöhempää opetusta varten. Opetus lähtee liikkeelle siitä, mitä kotona ja päiväkodissa on opittu, ja kehittää perusteellisesti lasten puhe- ja ymmärtämistaitoja. Lapset pääsevät tutustumaan uusiin tapoihin käyttää kieltä he oppivat lukemaan ja kirjoittamaan. Lisäksi tutustutaan oikeinkirjoituksen, tekstinymmärtämisen ja -tuottamisen perusteisiin. Opetusmenetelmien valinnassa ja opetuksen tahdissa otetaan huomioon lasten yksilölliset ominaisuudet, jotta lapselle kehittyy myönteinen suhde lukemiseen. Jo luokalla opetellaan luetun syvällisempää ymmärtämistä ja tulkintaa, kriittistä ja luovaa lukemista sekä harjoitellaan ilmeikästä ääneenlukua. Oppilaat saavat myös perustietoja unkarin kielen rakenteesta sekä suullisen ja kirjallisen kielenkäytön säännöistä. Kielenkäyttö muuttuu vaistomaisesta tietoisempaan suuntaan. Opetuksella pyritään luomaan edellytykset sille, että lapset oppivat kommunikoimaan sujuvasti ja monipuolisesti niin suullisesti kuin kirjallisestikin.

12 VIRO Virossa koulu aloitetaan 7-vuotiaana. Koulut ovat hyvin erikokoisia. Viron pienimmässä koulussa opiskelee vähemmän lapsia kuin jonkun ison koulun tavallisessa luokassa. Yhden luokan ihanteellinen koko on 24 oppilasta, tällaisia luokkia onkin eniten. Lukuvuosi alkaa 1. syyskuuta. Silloin lapset pukeutuvat juhlallisesti ja vievät opettajille kukkia. Lukuvuosi käsittää vähintään 35 viikkoa ja se jaetaan neljään jaksoon. Syys- ja kevätloma kestävät yleensä viikon, joululoma noin kaksi ja puoli viikkoa. Koulu päättyy tavallisesti kesäkuun ensimmäisellä viikolla, jota seuraa pitkä kesäloma. Koulut noudattavat valtiollista opetussuunnitelmaa ja laativat sen perusteella omat opetussuunnitelmansa. Näin ollen ei ole suurta väliä, mitä koulua oppilas käy. Koulu on Virossa kaikille ilmainen. Myös oppikirjat ja oppimateriaalit ovat peruskoulussa maksuttomia. Koulumenestystä arvioidaan asteikolla 1 5: arvosana 5 on erinomainen, 4 hyvä, 3 tyydyttävä, 2 puutteellinen ja 1 heikko. Koulu voi käyttää myös toisenlaista arviointijärjestelmää luokkien oppilaita voidaan arvioida myös sanallisesti. Heikommin menestyvien oppilaiden on mahdollista saada tukiopetusta. Monessa virolaisessa koulussa on käytössä suomalaista Wilma-järjestelmää vastaava e-koulu (e-kool). Sen avulla oppilaiden huoltajat pystyvät päivittäin seuraamaan lastensa koulumenestystä ja poissaoloja sekä pitää yhteyttä kouluun ja opettajiin. Foto: Alexandra Wochinger

enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK

enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK Esi- ja peruskouluikäisille maahanmuuttajataustaisille lapsille voidaan järjestää perusopetukseen valmistavaa opetusta perusopetuslain (628/1998) mukaisesti. Sitä voidaan

Lisätiedot

Kuopion kaupungin perusopetuksen saksan kielellä rikastetun opetuksen opetussuunnitelma

Kuopion kaupungin perusopetuksen saksan kielellä rikastetun opetuksen opetussuunnitelma Kuopion kaupungin perusopetuksen saksan kielellä rikastetun opetuksen opetussuunnitelma Sisällysluettelo 1. Hakeutuminen saksan kielellä rikastetun opetuksen 1. luokalle 2. Saksan kielellä rikastettu opetus

Lisätiedot

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan

Lisätiedot

KOULUTULOKKAAN TARJOTIN

KOULUTULOKKAAN TARJOTIN KOULUTULOKKAAN TARJOTIN 11.1.2016 VUOSILUOKAT 1-2 KOULULAISEKSI KASVAMINEN ESIOPETUKSEN TAVOITTEET (ESIOPETUKSEN VALTAKUNNALLISET PERUSTEET 2014) Esiopetus suunnitellaan ja toteutetaan siten, että lapsilla

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

Lukutaidon kehitykseen yhteydessä olevia tekijöitä luokalla

Lukutaidon kehitykseen yhteydessä olevia tekijöitä luokalla Lukutaidon kehitykseen yhteydessä olevia tekijöitä 1.-2. luokalla Jyväskylän yliopisto Kielellisen kehityksen yhteys lukutaitoon Esikielelliset Sanavarasto Lauseet ja taivutukset Kielellinen tietoisuus

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PUOLAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PUOLAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PUOLAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 1 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun

Lisätiedot

Kulttuuritaidot Oppilas tutustuu ruotsinkieliseen ja pohjoismaiseen elämänmuotoon ja oppii arvostamaan omaa ja muiden kulttuuria

Kulttuuritaidot Oppilas tutustuu ruotsinkieliseen ja pohjoismaiseen elämänmuotoon ja oppii arvostamaan omaa ja muiden kulttuuria 9.2.2. Toinen kotimainen kieli: ruotsi B1 Ruotsin kielen opetuksessa oppilas saa valmiuksia vuorovaikutukseen ja yhteistyöhön ruotsinkielisten kanssa. Opetuksen tavoitteena on kannustaa ja rohkaista oppilasta

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE

KYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE KYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE luokka-asteille 1-6 Oppilaan nimi: _ Luokka: Koulun yhteystiedot: Osoite _ Puhelin Luokanopettaja/luokanvalvoja: Nimi: Puhelin: Sähköposti: _ Kuinka kauan

Lisätiedot

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan 5.9.2016 Opetussuunnitelma = OPS Opetussuunnitelma on suunnitelma siitä, miten opetus järjestetään. Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta. Opetussuunnitelmassa

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ITALIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ITALIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ITALIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 ITALIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,

Lisätiedot

TOISEN ASTEEN KOULUTUS, LUKIO JA AMMATILLINEN KOULUTUS

TOISEN ASTEEN KOULUTUS, LUKIO JA AMMATILLINEN KOULUTUS TOISEN ASTEEN KOULUTUS, LUKIO JA AMMATILLINEN KOULUTUS Toisen asteen koulutukseen kuuluu lukio ja ammatillinen koulutus. Toisen asteen koulutukseen voi hakea vain kaksi kertaa vuodessa eli keväällä ja

Lisätiedot

Lintulammen koulun valinnaiset aineet

Lintulammen koulun valinnaiset aineet Lintulammen koulun valinnaiset aineet 24.3.2016 Piirros Mika Kolehmainen Yleistä Jokaisen oppilaan opintoihin tulee perusopetuksen aikana sisältyä vähintään 9 vuosiviikkotuntia (vvt) valinnaisten aineiden

Lisätiedot

Kulttuuritaidot Oppilas oppii tuntemaan Ranskaa ja ranskankielisiä alueita ranskankielisille kulttuureille ominaisia tapoja ja kohteliaisuussääntöjä

Kulttuuritaidot Oppilas oppii tuntemaan Ranskaa ja ranskankielisiä alueita ranskankielisille kulttuureille ominaisia tapoja ja kohteliaisuussääntöjä Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 B2 RANSKA VUOSILUOKKA: 8 VUOSIVIIKKOTUNTEJA: 2 Tavoitteet ymmärtämään erittäin selkeästi puhuttuja tai kirjoitettuja lyhyitä viestejä viestintää tavallisimmissa arkielämän

Lisätiedot

* * * Koulun nimi: todistusten testikoulu Sivu 1(2) Testi Oppilas Luokka 1T. Taito erinomainen. Taito kehittymässä.

* * * Koulun nimi: todistusten testikoulu Sivu 1(2) Testi Oppilas Luokka 1T. Taito erinomainen. Taito kehittymässä. Luokka 1T LUKUVUOSITODISTUS erinomainen Sivu 1(2) hyvä kehittymässä alulla Äidinkieli ja kirjallisuus - suomi ilmaista itseäsi suullisesti Luet tavuja Luet sanoja Luet sujuvasti Kirjoitat lyhyitä sanoja

Lisätiedot

Normaalikoulun kielivalintailta Welcome! Willkommen! Bienvenue!

Normaalikoulun kielivalintailta Welcome! Willkommen! Bienvenue! Normaalikoulun kielivalintailta 17.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Kielivalinta Tulevaisuuden valinta: pääomaa tulevaa varten. Kieli ei ole vain kieli. Oheistuotteena kulttuurien tuntemusta ja yleissivistystä.

Lisätiedot

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet VIITTOMAKIELI JA KIRJALLISUUS Äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineen tehtävä, oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet, ohjaus, eriyttäminen ja tuki sekä oppimisen arviointi koskevat myös

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun

Lisätiedot

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004. Valinnainen kieli (B2)

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004. Valinnainen kieli (B2) Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Valinnainen kieli (B2) B 2 -SAKSA Valinnaisen kielen opiskelun tulee painottua puheviestintään kaikkein tavanomaisimmissa arkipäivän tilanteissa ja toimia samalla johdantona

Lisätiedot

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet 9.2.3. Englanti Koulussamme aloitetaan A1 kielen (englanti) opiskelu kolmannelta luokalta. Jos oppilas on valinnut omassa koulussaan jonkin toisen kielen, opiskelu tapahtuu oman koulun opetussuunnitelman

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun

Lisätiedot

Eväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista?

Eväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista? Liite Pienten Kielireppuun. Eväspussi Oman äidinkielen vahva hallinta tukee kaikkea oppimista. Tämän vuoksi keskustelemme kielten kehityksestä aina varhaiskasvatuskeskustelun yhteydessä. Kopio Kielirepusta

Lisätiedot

Lukemisvaikeuden arvioinnista kuntoutukseen. HYVÄ ALKU- messut Jyväskylä, Elisa Poskiparta, Turun yliopisto, Oppimistutkimuksen keskus

Lukemisvaikeuden arvioinnista kuntoutukseen. HYVÄ ALKU- messut Jyväskylä, Elisa Poskiparta, Turun yliopisto, Oppimistutkimuksen keskus Lukemisvaikeuden arvioinnista kuntoutukseen HYVÄ ALKU- messut Jyväskylä, 2.- 3.9. 2004 Elisa Poskiparta, Turun yliopisto, Oppimistutkimuksen keskus Tapa tunnistaa sanoja vaihtelee lukutaidon kehittymisen

Lisätiedot

Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue!

Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Kielivalinta Tulevaisuuden valinta: pääomaa tulevaa varten. Nykypäivänä englannin osaaminen on lähtökohta mitä kieliä valitaan sen

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 THAIKIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,

Lisätiedot

Opetussuunnitelma uudistuu. Syksy 2016

Opetussuunnitelma uudistuu. Syksy 2016 Opetussuunnitelma uudistuu Syksy 2016 Uudistus 10 vuoden välein Perusopetuksen opetussuunnitelma (ops) uudistetaan noin 10 vuoden välein. Taustalla valtioneuvoston asetus, jossa annetaan perusopetuksen

Lisätiedot

Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa

Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa Sari Pesonen Tukholman yliopisto, suomen kielen osasto Slaavilaisten ja balttilaisten kielten, suomen, hollannin ja saksan laitos Stockholms

Lisätiedot

* * * Koulun nimi: todistusten testikoulu Sivu 1(2) Testi Oppilas Luokka 1T. Taito erinomainen. Taito hyvä.

* * * Koulun nimi: todistusten testikoulu Sivu 1(2) Testi Oppilas Luokka 1T. Taito erinomainen. Taito hyvä. Luokka 1T VÄLITODISTUS erinomainen Sivu 1(2) hyvä kehittymässä alulla Äidinkieli ja kirjallisuus - suomi Hallitset äänne-kirjain vastaavuuden Luet tavuja Luet sanoja Kirjoitat kirjaimia Kirjoitat tavuja

Lisätiedot

Vieraan kielen B1-oppimäärän opetuksen tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 6

Vieraan kielen B1-oppimäärän opetuksen tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 6 B1- RUOTSI VL.6-9 6.LUOKKA T1 auttaa oppilasta jäsentämään käsitystään kaikkien osaamiensa kielten keskinäisestä suhteesta T2 auttaa oppilasta hahmottamaan opiskeltavan kielen asemaa maailmassa ja sen

Lisätiedot

Noudatat hyviä tapoja. Annat työrauhan toisille. Osaat työskennellä itsenäisesti. Osaat työskennellä toisten kanssa. Teet tehtäväsi huolellisesti

Noudatat hyviä tapoja. Annat työrauhan toisille. Osaat työskennellä itsenäisesti. Osaat työskennellä toisten kanssa. Teet tehtäväsi huolellisesti IIN KUNTA Haminan koulu VÄLITODISTUS XX.XX.XXXX Kiltti, poika-tyttö Syntymäaika XX.XX.XXXX Lukuvuosi XXXX-XXXX 1. vuosiluokka KÄYTTÄYTYMINEN JA TYÖSKENTELYTAIDOT Kiitettävä Hyvä Tyydyttävä Välttävä Noudatat

Lisätiedot

KOULUTULOKKAAN TAITOJA

KOULUTULOKKAAN TAITOJA KOULUTULOKKAAN TAITOJA Pukee itse ja osaa sitoa kengännauhat. Syö haarukalla ja veitsellä. Osaa käydä itsenäisesti WC:ssä ja pesulla/suihkussa. Liikuntatuntien jälkeen tulee peseytyä. Osaa huolehtia omista

Lisätiedot

KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 2. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ

KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 2. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ Äidinkieli ja kirjallisuus SUOMI ÄIDINKIELENÄ PUHUMINEN JA KUUNTELEMINEN Tavoitteet 1. lk ja 2. lk Oppilas oppii kuuntelemaan keskittyen ja eläytyen. Oppilaan vuorovaikutustaidot kehittyvät. Hän osallistuu

Lisätiedot

LUKEMISEN JA KIRJOITTAMISEN ATELJEET Tavoitteena elinikäinen lukija

LUKEMISEN JA KIRJOITTAMISEN ATELJEET Tavoitteena elinikäinen lukija LUKEMISEN JA KIRJOITTAMISEN ATELJEET Tavoitteena elinikäinen lukija Muokattu suomalaiseen kouluun sopivaksi Miksi? lyhyet opetustuokiot, paljon mallittamista lapsi saa valita itse kirjansa luetaan oikeita

Lisätiedot

Kielen hyvän osaamisen taso on 6. luokan päättyessä taitotasokuvauksen mukaan:

Kielen hyvän osaamisen taso on 6. luokan päättyessä taitotasokuvauksen mukaan: Luokat 3-6 A2-espanja AIHEKOKONAISUUDET luokilla 4-6 Ihmisenä kasvaminen korostuu omien asioitten hoitamisessa, ryhmässä toimimisessa ja opiskelutaitojen hankkimisessa. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys

Lisätiedot

Kielet sähköistävät. Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta

Kielet sähköistävät. Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta Sähköä ilmassa IX valtakunnalliset lukiopäivät 12.- 12.11.2013 Kielet sähköistävät Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta Suomi

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys II Kielen ja puheen kehityksen tukeminen www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 PUHUMAAN OPPIMINEN Puhe on ihmisen tärkein ilmaisun väline. Pieni lapsi oppii

Lisätiedot

6.6 Perusopetuksessa käytettävät todistukset ja todistusmerkinnät

6.6 Perusopetuksessa käytettävät todistukset ja todistusmerkinnät 6.6 Perusopetuksessa käytettävät todistukset ja todistusmerkinnät Perusopetuksessa käytettävät todistukset ovat: 1. Lukuvuositodistus 2. Välitodistus 3. Erotodistus 4. Päättötodistus Opetuksen järjestäjä

Lisätiedot

Eurooppalainen kielisalkku

Eurooppalainen kielisalkku EKStyökalupakki Eurooppalainen kielisalkku Kielisalkussa on kolme osaa kielenoppimiskertomus kielipassi työkansio Kielisalkussa on materiaaleja eri-ikäisille perusopetuksen oppilaille vl 1 3 vl 4 6 vl

Lisätiedot

Munkkiniemen ala-aste

Munkkiniemen ala-aste Munkkiniemen ala-aste Mikä on ops? Opetuksen järjestämistä ohjaava suunnitelma Määrittelee: Mitä opiskellaan Miten paljon oppitunteja käytetään Miten opiskellaan Miten arvioidaan Uusitaan n. 10v. välein

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

Suomen kielen itseopiskelumateriaali

Suomen kielen itseopiskelumateriaali Selma Selkokielisyyttä maahanmuuttajille (OPH) Suomen kielen itseopiskelumateriaali Nimi: Ryhmätunnus: Tutkinto: Tämä opiskelumateriaali liittyy alakohtaiseen lähiopetuspäivään. Kun olet osallistunut lähiopetukseen

Lisätiedot

1. Oppimisen arviointi

1. Oppimisen arviointi 1. Oppimisen arviointi Koulu vaikuttaa merkittävästi siihen, millaisen käsityksen oppilaat muodostavat itsestään oppijana ja ihmisenä. Arviointi ohjaa ja kannustaa oppilasta opiskelussa sekä kehittää oppilaan

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KHMERIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KHMERIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KHMERIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 KHMERIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,

Lisätiedot

Oppimistulosten arviointia koskeva selvitys. Tuntijakotyöryhmä

Oppimistulosten arviointia koskeva selvitys. Tuntijakotyöryhmä Oppimistulosten arviointia koskeva selvitys Tuntijakotyöryhmä 28.09.2009 Oppimistulosarvioinneista Arvioinnit antavat tietoa osaamisen tasosta perusopetuksen nivel- ja päättövaiheissa. Tehtävänä selvittää

Lisätiedot

Tervetuloa esiopetusiltaan!

Tervetuloa esiopetusiltaan! Tervetuloa esiopetusiltaan! Esiopetus Järvenpäässä toimintakaudella 2010-2011 Esiopetuksen hakemusten palautus 19.2. mennessä Tiedot esiopetuspaikasta 31.5. mennessä Esiopetus alkaa 1.9.2010 ja päättyy

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma

Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma Ulkomailla toimivien peruskoulujen ja Suomi-koulujen opettajat 4.8.2011 Pirjo Sinko, opetusneuvos Millainen on kielellisesti lahjakas

Lisätiedot

Paraisten kirjastopolku koulun ja kirjaston yhteistyösopimus

Paraisten kirjastopolku koulun ja kirjaston yhteistyösopimus Paraisten kirjastopolku koulun ja kirjaston yhteistyösopimus Pyrimme kirjaston ja koulun tiiviin yhteistyön avulla tukemaan kouluissa tehtävää monipuolista lukuinnon ja -ilon edistämistyötä. Lisäksi haluamme

Lisätiedot

LUKUVUOSITODISTUKSEN ARVIOINTILAUSEET VUOSILUOKILLE 1 4

LUKUVUOSITODISTUKSEN ARVIOINTILAUSEET VUOSILUOKILLE 1 4 LUKUVUOSITODISTUKSEN ARVIOINTILAUSEET VUOSILUOKILLE 1 4 tuetusti / vaihtelevasti / hyvin / erinomaisesti vuosiluokka 1 2 3 4 käyttäytyminen Otat muut huomioon ja luot toiminnallasi myönteistä ilmapiiriä.

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Sukupolvien välistä vuorovaikutusta

Sukupolvien välistä vuorovaikutusta Luetaan yhdessä verkoston syysseminaari 29.10. Hanna Pöyliö, KM Sanaston oppiminen kaunokirjallisuuden avulla Sukupolvien välistä vuorovaikutusta Lukumummi ja -vaari -toiminnassa vapaaehtoiset seniorit

Lisätiedot

Osaamispisteet. Vapaasti valittava

Osaamispisteet. Vapaasti valittava Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammattiopiskelun S2 3 osp Osaaminen arvioidaan opiskelijan keräämän oman alan sanaston sekä portfolion avulla. Oman alan sanavaraston Tekstien ymmärtäminen Luku- ja opiskelustrategioiden

Lisätiedot

3. luokan kielivalinta

3. luokan kielivalinta 3. luokan kielivalinta A2-kieli Pia Bärlund, suunnittelija Sivistyksen toimiala - Perusopetus 014-266 4889 pia.barlund@jkl.fi 1.2.2016 Yleistietoa Jyväskylässä valittavissa A2-kieleksi saksa, ranska, venäjä

Lisätiedot

T3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä tukea oppilaan kielellisen uteliaisuuden ja päättelykyvyn kehittymistä

T3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä tukea oppilaan kielellisen uteliaisuuden ja päättelykyvyn kehittymistä A2-VENÄJÄ vl.4-6 4.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen T1 ohjata oppilasta havaitsemaan lähiympäristön ja maailman kielellinen ja kulttuurinen runsaus sekä

Lisätiedot

KOTIEN OPS-OPAS. OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan ARVOT

KOTIEN OPS-OPAS. OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan ARVOT KOTIEN OPS-OPAS OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan - mitkä arvot ohjaavat koulun toimintaa - millainen oppimiskäsitys ohjaa oppimista - mitä milläkin vuosiluokalla opiskellaan - miten opiskellaan

Lisätiedot

Tavoite Opiskelija osaa käyttää englannin kielen rakenteita, hallitsee kielen perusilmaukset ja ymmärtää opiskelijan arkielämään liittyvää kieltä

Tavoite Opiskelija osaa käyttää englannin kielen rakenteita, hallitsee kielen perusilmaukset ja ymmärtää opiskelijan arkielämään liittyvää kieltä Kuvaukset 1 (6) Englanti, Back to basics, 1 ov (YV3EN1) Tavoite osaa käyttää englannin kielen rakenteita, hallitsee kielen perusilmaukset ja ymmärtää opiskelijan arkielämään liittyvää kieltä Teemat ja

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa

Lisätiedot

Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen

Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen Lukemisen taitoja Tulisi kehittää kaikissa oppiaineissa Vastuu usein äidinkielen ja S2-opettajilla Usein ajatellaan, että

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi Lukuvuosi - Yksikkö Esiopetusryhmän nimi Esiopetusryhmän henkilöstö Lukuvuoden painotusalueet Esioppilaiden määrä Tyttöjä Poikia LUKUVUODEN TYÖAJAT Syyslukukausi / 20 - / 20 Syysloma / 20 - / 20 Joululoma

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJE. Suomen kirjainpalikat art. 1105

KÄYTTÖOHJE. Suomen kirjainpalikat art. 1105 KÄYTTÖOHJE Suomen kirjainpalikat art. 1105 LAATU Käsityö Taitavat mestarit valmistavat tuotteemme käsityönä. Käytämme nykyaikaisia ja innovatiivisia työkaluja. Valitsemme materiaalit huolellisesti ja valvomme

Lisätiedot

Työskentelyohjeita: Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus oppimäärän opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 1 2. Laaja alainen osaaminen

Työskentelyohjeita: Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus oppimäärän opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 1 2. Laaja alainen osaaminen Työskentelyohjeita: Tiedostoa voi muokata useampi ihminen samanaikaisesti. Jakakaa tavoitteet eri vuosiluokille kopioimalla ja liittämällä sinisten otsikoiden alle, jotka löytyvät taulukoiden alta. Kopioi

Lisätiedot

Kaksikielinen opetus Helsingin ranskalais-suomalaisessa koulussa & Eurooppa-kouluissa. Kari Kivinen

Kaksikielinen opetus Helsingin ranskalais-suomalaisessa koulussa & Eurooppa-kouluissa. Kari Kivinen Kaksikielinen opetus Helsingin ranskalais-suomalaisessa koulussa & Eurooppa-kouluissa Kari Kivinen 18.11.2016 FAKTAT Valtion koulu Suomen ja Ranskan välillä sopimus Vanhempainyhdistyksen ylläpitämä lastentarha

Lisätiedot

Näin oppiminen muuttuu Helsingissä

Näin oppiminen muuttuu Helsingissä Näin oppiminen muuttuu Helsingissä 1. Koulu opettaa tulevaisuuden taitoja ja laaja-alaista osaamista 1. Koulu opettaa tulevaisuuden taitoja Uusi koulu rohkaisee kokeilemaan uutta ja iloitsemaan oppimisesta.

Lisätiedot

A2-kielen valinnoista ja opetuksesta

A2-kielen valinnoista ja opetuksesta A2-kielen valinnoista ja opetuksesta Kielten nimitykset perusasteella ja lukiossa A-kieli (A1) on peruskoulun ensimmäinen vieras kieli, joka alkaa 2. luokalla. Oulun kaupungissa kaikki oppilaat opiskelevat

Lisätiedot

5.5.6 Vieraat kielet, Aasian ja Afrikan kielet, B3-oppimäärä

5.5.6 Vieraat kielet, Aasian ja Afrikan kielet, B3-oppimäärä 5.5.6 Vieraat kielet, Aasian ja Afrikan kielet, B3-oppimäärä Aasian ja Afrikan kielillä tarkoitetaan maailman valtakieliä, kuten japania, kiinaa tai arabiaa, joissa käytetään monenlaisia kirjoitusjärjestelmiä.

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KREIKAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KREIKAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KREIKAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 KREIKAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,

Lisätiedot

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Helsingin terveyskeskus poliklinikka Puheterapeutit: K. Laaksonen, E. Nykänen, R. Osara, L. Piirto, K. Pirkola, A. Suvela, T. Tauriainen ja T. Vaara PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Lapsi oppii puheen tavallisissa

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Perusopetusta täydentävän saamen kielen opetuksen tavoitteet, sisällöt ja oppilaan oppimisen arviointi

Perusopetusta täydentävän saamen kielen opetuksen tavoitteet, sisällöt ja oppilaan oppimisen arviointi Perusopetusta täydentävän saamen kielen opetuksen tavoitteet, sisällöt ja oppilaan oppimisen arviointi Perusopetusta täydentävän saamen kielen opetuksen tavoitteet, sisällöt ja oppilaan oppimisen arviointi

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 55/2003 vp Biologian opetuksen ajanmukaistaminen peruskouluissa Eduskunnan puhemiehelle Kouluissa opetetaan kehitysoppia biologian tunneilla ainoana tieteenä vastauksena kysymykseen

Lisätiedot

Albert Edelfeltin koulun valinnaisaineet lukuvuodelle

Albert Edelfeltin koulun valinnaisaineet lukuvuodelle Albert Edelfeltin koulun valinnaisaineet lukuvuodelle 2017-2018 9. -luokat Nykyiset kahdeksasluokkalaiset valitsevat 9. -luokkaa varten yhden uuden valinnaisaineen (2 viikkotuntia) 8. -luokalla päättyvän

Lisätiedot

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma 1 Kurikka lapsen nimi Kansilehteen lapsen oma piirros Lapsen ajatuksia ja odotuksia esiopetuksesta (vanhemmat keskustelevat kotona lapsen kanssa ja kirjaavat) 2 Eskarissa

Lisätiedot

OHJEET OPETTAJALLE: Lukuseikkailun tavoitteet:

OHJEET OPETTAJALLE: Lukuseikkailun tavoitteet: OHJEET OPETTAJALLE: Lukuseikkailun tavoitteet: innostaa ja kannustaa lasta lukemaan herättää ja ylläpitää kirjallisuuden harrastusta tutustuttaa kirjallisuuden eri lajeihin antaa elämyksiä ja herättää

Lisätiedot

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Lukiopäivät 11.-12.11.2015 Eija Kauppinen, Kimmo Koskinen, Anu Halvari & Leo Pahkin Perusteiden oppimiskäsitys (1) Oppiminen on seurausta

Lisätiedot

KÄPPÄRÄN KOULUN HUOLTAJA-INFO valinnaisuus

KÄPPÄRÄN KOULUN HUOLTAJA-INFO valinnaisuus KÄPPÄRÄN KOULUN HUOLTAJA-INFO 15.2.2017 valinnaisuus A2 -KIELI Käytännön tietoa kielivalinnoista Vapaaehtoiseksi A2-kieleksi voi valita joko ranskan, ruotsin, saksan tai venäjän. Kouluun voi syntyä A2-kielen

Lisätiedot

Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet

Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet Eija Kauppinen 13.4.2016 Perusopetuksen oppimiskäsitys Oppilas on aktiivinen toimija ja oppii asettamaan tavoitteita, ratkaisemaan ongelmia ja toimimaan muiden kanssa.

Lisätiedot

Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma. sisältö ja rakenne Eija Heinonen-Özdemir

Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma. sisältö ja rakenne Eija Heinonen-Özdemir Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma sisältö ja rakenne 26.8.2016 Eija Heinonen-Özdemir Perustutkinnot Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto (HuK) on humanistisen alan alempi korkeakoulututkinto,

Lisätiedot

Työskentelyohjeita: Suomen kieli ja kirjallisuus oppimäärän opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 1 2. Laaja alainen osaaminen. liittyvät sisältöalueet

Työskentelyohjeita: Suomen kieli ja kirjallisuus oppimäärän opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 1 2. Laaja alainen osaaminen. liittyvät sisältöalueet Työskentelyohjeita: Tiedostoa voi muokata useampi ihminen samanaikaisesti. Jakakaa tavoitteet eri vuosiluokille kopioimalla ja liittämällä sinisten otsikoiden alle, jotka löytyvät taulukoiden alta. Kopioi

Lisätiedot

Tervetuloa vanhempainiltaan!

Tervetuloa vanhempainiltaan! Tervetuloa vanhempainiltaan! Meidän luokka: Luokassamme työskentelee 27 oppilasta. Kaksi aikuista: Luokanopettaja Matti Ryhänen Koulunkäynnin ohjaaja Katja Hautala Lisäksi teemme yhteistyötä Samu Metsäpellon

Lisätiedot

Esikoululuokka on lastasi varten

Esikoululuokka on lastasi varten Finska Esikoululuokka on lastasi varten ESITE ESIKOULULUOKASTA Lapsesi aloittaa esikoululuokan Tämä esite antaa sinulle tietoa esikoululuokasta ja sen tehtävästä. Sinä olet tärkeä Sinä olet lähimpänä omaa

Lisätiedot

Tervetuloa Hannunniitun kouluun!

Tervetuloa Hannunniitun kouluun! Tervetuloa Hannunniitun kouluun! Yhdessä kulkien, matkalla kasvaen, kaikesta oppien. - Saara Mälkönen 2015- PERUSOPETUS Perusopetuksen on annettava mahdollisuus monipuoliseen kasvuun, oppimiseen ja terveen

Lisätiedot

Joensuun seudun opetussuunnitelma. Keskeiset uudistukset

Joensuun seudun opetussuunnitelma. Keskeiset uudistukset Joensuun seudun opetussuunnitelma Keskeiset uudistukset Opetussuunnitelman käyttöönotto Uuden opetussuunnitelman mukainen opetus alkaa kaikissa kouluissa 1.8.2016 Luokissa 1-6 uusi opetussuunnitelma kokonaisuudessaan

Lisätiedot

Tieto- ja viestintätekniikan sisällöt ja tavoitteet vuosiluokittain Alavuden perusopetuksessa. (ver )

Tieto- ja viestintätekniikan sisällöt ja tavoitteet vuosiluokittain Alavuden perusopetuksessa. (ver ) Tieto- ja viestintätekniikan sisällöt ja tavoitteet vuosiluokittain Alavuden perusopetuksessa. (ver.30.11.2016) Alakoulussa oppilas saa tieto- ja viestintätekniset perusvalmiudet, joilla tuottaa erilaisia

Lisätiedot

Tervetuloa. koululaisen vanhemmaksi

Tervetuloa. koululaisen vanhemmaksi Tervetuloa koululaisen vanhemmaksi Lukuvuosi 2016-2017 Syyslukukausi ti 16.8. ke 21.12.2016, lisäksi 5.12. on vapaapäivä Syysloma to 13.10. su 16.10. Kevätlukukausi ke 4.1. la 3.6.2017 Talviloma ma 20.

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI BULGARIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI BULGARIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI BULGARIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun

Lisätiedot

EKAPELI-ALKU LUKEMAAN OPETTAMISEN TUKENA

EKAPELI-ALKU LUKEMAAN OPETTAMISEN TUKENA JY/EOK-2016-2017 / ryhmä 2 Marjo Maula ERIA260 Teknologia ja apuvälineet vuorovaikutuksen ja viestinnän tukena Johanna Kainulainen 10.1.2017 EKAPELI-ALKU LUKEMAAN OPETTAMISEN TUKENA Ekapeli-sivusto tarjoaa

Lisätiedot

LAULUMUSIIKIN PÄÄAINE I

LAULUMUSIIKIN PÄÄAINE I MUUT KIELIOPINNOT 3la71 Saksan kieli 1 (4 op) 3la31 Italian kieli 1 (4 op) 3la72 Saksan kieli 2 (5 op) 3la32 Italian kieli 2 (5 op) k0-9123 Englannin kielen valmentava opintojakso (3 op) k0-9122 Ruotsin

Lisätiedot

Oulun kielten opetussuunnitelma. Kielten opettajien tapaaminen 3.3. Pauliina Kanervo ja Eija Ruohomäki

Oulun kielten opetussuunnitelma. Kielten opettajien tapaaminen 3.3. Pauliina Kanervo ja Eija Ruohomäki Oulun kielten opetussuunnitelma Kielten opettajien tapaaminen 3.3. ja Eija Ruohomäki In a nutshell jokainen opettaja kielenopettaja kielten opetuksessa painotetaan maailman kielellistä ja kulttuurista

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä

Lisätiedot

Kenelle? Opettajat ja koulun muu henkilöstö esi- ja perusopetuksessa, lukiossa ja ammatillisessa peruskoulutuksessa

Kenelle? Opettajat ja koulun muu henkilöstö esi- ja perusopetuksessa, lukiossa ja ammatillisessa peruskoulutuksessa etwinning 7.10.2009 Mikä etwinning on? Komission hanke, jolla halutaan antaa mahdollisimman monille opettajille ja oppilaille mahdollisuus tutustua ja työskennellä muiden EU-maiden oppilaiden kanssa tieto-

Lisätiedot

Opetuksen pyrkimyksenä on kehittää oppilaiden matemaattista ajattelua.

Opetuksen pyrkimyksenä on kehittää oppilaiden matemaattista ajattelua. Matematiikkaluokkien opetussuunnitelma 2016 Alakoulu Matematiikkaluokilla opiskelevalla oppilaalla on perustana Kokkolan kaupungin yleiset matematiikan tavoitteet. Tavoitteiden saavuttamiseksi käytämme

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

T1 ohjata oppilasta vahvistamaan taitoaan toimia erilaisissa vuorovaikutustilanteissa

T1 ohjata oppilasta vahvistamaan taitoaan toimia erilaisissa vuorovaikutustilanteissa SUOMEN KIELI JA KIRJALLISUUS JOENSUUN SEUDUN OPETUSSUUNNITELMASSA Suomen kielen ja kirjallisuuden osuus Joensuun seudun opetussuunnitelmassa pohjautuu valtakunnalliseen Perusopetuksen opetussuunnitelman

Lisätiedot

Taito- ja taideaineiden valinnaisuus 4.-6.luokille lukuvuonna 2016-2017. Haarajoen koulu

Taito- ja taideaineiden valinnaisuus 4.-6.luokille lukuvuonna 2016-2017. Haarajoen koulu Taito- ja taideaineiden valinnaisuus 4.-6.luokille lukuvuonna 2016-2017 Haarajoen koulu 4.3.2016 Taito- ja taideaineiden valinnaisuus 4.-6.luokkien oppilaille Uuden opetussuunnitelman mukaisesti taito-

Lisätiedot

OPS 2016 Alakoulun valinnaiset aineet

OPS 2016 Alakoulun valinnaiset aineet OPS 2016 Alakoulun valinnaiset aineet Kiviniemen ja Takkurannan koulujen valinnaisaineet sekä ohjeet valinnan suorittamiseen Wilmassa lukuvuotta 2016-2017 varten Piirros Mika Kolehmainen Valinnaisuus perusopetuksessa

Lisätiedot

SAARIJÄRVEN KAUPUNKI. Sivistyslautakunta 18.11.2015 liite 3 PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2015-2016

SAARIJÄRVEN KAUPUNKI. Sivistyslautakunta 18.11.2015 liite 3 PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2015-2016 SAARIJÄRVEN KAUPUNKI Sivistyslautakunta 18.11.2015 liite 3 PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2015-2016 PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUS- SUUNNITELMA Sisällys 1. Valmistavan

Lisätiedot

Pidennetty oppivelvollisuus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät. Helsinki Opetusneuvos Hely Parkkinen

Pidennetty oppivelvollisuus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät. Helsinki Opetusneuvos Hely Parkkinen Pidennetty oppivelvollisuus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät Helsinki 29.4.2011 Opetusneuvos Hely Parkkinen 1 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 5 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKIMUODOT

Lisätiedot

KOULUTUSPALVELUJEN PALVELUOHJELMA PÄHKINÄNKUORESSA PROGRAMMET FÖR UTBILDNINGSTJÄNSTERNA I ETT NÖTSKAL

KOULUTUSPALVELUJEN PALVELUOHJELMA PÄHKINÄNKUORESSA PROGRAMMET FÖR UTBILDNINGSTJÄNSTERNA I ETT NÖTSKAL TIINA VÄLIKANGAS Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå KOULUTUSPALVELUJEN PALVELUOHJELMA 2015-2017 PÄHKINÄNKUORESSA PROGRAMMET FÖR UTBILDNINGSTJÄNSTERNA 2015-2017 I ETT NÖTSKAL KOULUTUSPALVELUJEN PALVELUOHJELMAN

Lisätiedot