ABC Euroopassa ABC i Europa. Kaksitoista eri tapaa oppia lukemaan Tolv olika sätt att lära sig läsa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ABC Euroopassa ABC i Europa. Kaksitoista eri tapaa oppia lukemaan Tolv olika sätt att lära sig läsa"

Transkriptio

1 ABC Euroopassa ABC i Europa Kaksitoista eri tapaa oppia lukemaan Tolv olika sätt att lära sig läsa

2 ABC EUROOPASSA Kaksitoista eri tapaa oppia lukemaan Aapiskirjanäyttely Rikhardinkadun kirjasto Rikhardinkatu 3, Helsinki ma-to 9-20, pe 9-18, la-su ABC Euroopassa kirjanäyttely on kansainvälisen kulttuuri-instituuttien EUNIC-verkoston (European Union National Institutes for Culture) vuoden 2015 projekti Suomessa. Esillä on viitisenkymmentä ensimmäisen luokan lukukirjaa kahdestatoista EU-maasta: Islannista, Italiasta, Itävallasta, Liettuasta, Norjasta, Puolasta, Ranskasta, Ruotsista, Saksasta, Tanskasta, Unkarista ja Virosta. Lukemaan oppiminen on tärkeä virstanpylväs lapsen henkilökohtaisen kehityksen kannalta. Ensimmäisillä positiivisilla lukukokemuksilla on suuri vaikutus siihen, että lapselle kehittyy elinikäinen myönteinen suhde lukemiseen. Sujuva lukutaito, luetun ymmärtäminen ja kiinnostuksen kehittäminen erilaisia tekstejä kohtaan ovat edellytys yhteiskunnalliseen elämään osallistumiselle ja tulevalle ammatilliselle kehitykselle. Näyttely esittelee eri konteksteissa ja eri metodein tapahtuvaa lukemisen opiskelua näissä Euroopan maissa ja samalla maiden kieliä ja kulttuureja, siis monikielistä Eurooppaa. Kirjat ovat yleisön ulottuvilla vapaasti selailtavissa. Näyttely on suunnattu erityisesti kouluryhmille, jotka voivat sen avulla muiden maiden koululaisten arkeen. Näyttely on kuljetettava, helposti erilaisiin tiloihin muokattava näyttely, joten se tulee varmasti olemaan esillä useassa suomalaisessa kirjastossa. Järjestäjät: Goethe-Institut Finnland, Italian kulttuuri-instituutti, Itävallan suurlähetystö, Liettuan suurlähetystö, Pohjoismainen kulttuuripiste, Puolan suurlähetystö, Ranskan instituutti, Unkarin kulttuurikeskus, Viron instituutti

3 ABC I EUROPA Tolv olika sätt att lära sig läsa Bokutställning Rikhardsgatans bibliotek Rikhardsgatan 3, Helsingfors må-to 9-20, fre 9-18, lö-sö ABC i Europa utställningen är ett samarbete mellan kulturinstituten inom en grupp som kallas EUNIC (European Union National Institutes for Culture). Denna utställning är gruppens satsning för Ca. 50 skolböcker presenteras i utställningen från 12 olika EU-länder. Följande länder är med: Island, Italien, Österrike, Litauen, Norge, Polen, Sverige, Tyskland, Danmark, Ungern och Estland. Att lära sig läsa är verkligen viktigt för barn och kan karaktäriseras som en milstolpe i barnets liv. Den första positiva läsupplevelsen är avgörande då barnet utvecklas till en läsande individ. Att kunna läsa flytande, textförståelse och ett intresse för text är viktigt med tanke på delaktighet i samhället. Läsande är också avgörande för den enskilda professionella utvecklingen vad gäller yrke eller uppdrag. Utställningen beskriver hur man lär sig att läsa i dessa Europeiska länder. Samtidigt beskriver utställningen de olika språken som talas samt kulturskillnader i ett mångkulturellt Europa. Det är tillåtet att bläddra i böckerna. Utställningen riktar sig främst till skolgrupper, som på detta sätt kan bekanta sig med andra barns skolvardag i andra länder. Det är lätt att flytta utställningen och den kan anpassas till olika utrymmen, vilket betyder att utställningen säkerligen kommer att synas i många bibliotek i Finland. Arrangörer: Goethe-Institut Finnland, Italienska kulturinstitutet, Österrikes Kulturcentrum, Litauens kulturinstitut, Kulturkontakt Nord, Polens ambassad, Franska institutet, Ungerska kulturinstitutet, Estland institutet

4 ITALIA Italiassa lapset aloittavat koulun kuusivuotiaina, ja sitä ennen monet käyvät päivähoidossa. Lukemaan opitaan yleensä koulussa, mutta jotkut myös opettelevat ja oppivat lukemaan itsenäisesti jo ennen koulun alkua tai osaavat kouluun mennessään jo lukemisen perusteet. Lukemaan opettamisessa käytetään italialaisissa kouluissa pääasiassa kahta menetelmää. Globaalia menetelmää käytettäessä lauseita ja niiden merkityksiä tutkitaan kuvien avulla. Alussa siis keskitytään kuvan ja lauseen merkityksen purkamiseen eikä niinkään kirjainmerkkeihin ja sanoihin. Tämän jälkeen lauseen sanat käsitellään yksitellen jakamalla ne tavuihin, ja näin lapsi oppii yhdistämään sanan graafisen muodon, äännösasun ja merkityksen toisiinsa. Fonologisessa menetelmässä taas lähdetään liikkeelle yksittäisistä kirjaimista ja niiden äännösasusta, yhdistetään kirjaimia tavuiksi ja tavuja sanoiksi. Lukemaan ei opeteta eikä opita yleensä tiukasti yhden menetelmän avulla, vaan molempia yhdistellen.

5 ITÄVALTA Itävallassa lapset opettelevat lukemaan seitsemän vuoden ikäisinä. Periaatteena on havainnollinen ja elämänläheinen oppiminen. Opettajat tukevat lasten kielellistä kehitystä huomioimalla heidän elinolonsa opetuksessaan. Lapsia opetetaan käsittelemään tekstiä avoimesti ja luovasti; niinpä koulut käyttävät hyväkseen myös eri viestimien monipuolista tarjontaa. Aluksi pyritään herättämään oppilaiden innostus lukemista kohtaan, jotta he löytäisivät lukemisen ilon ja kiinnostuisivat erilaisista teksteistä. Suullinen kielen opetus ja lukemaan oppiminen tukevat toisiaan. Tärkeää lukemisen oppimisessa on äänteiden tunnistaminen ja niiden yhdistäminen yksittäisiin kirjaimiin. Kirjaimia opetellaan ja harjoitellaan paitsi koulukirjoja usein myös erityisiä kirjainvihkosia käyttäen. Apuna käytetään hauskoja kuvia ja monipuolisia kertomuksia. Lukemista harjoitellaan eri tavoin, esim. opettaja lukee ääneen, luetaan tekstejä joko hiljaa, parin kanssa tai ryhmässä. Lapsille annetaan aina mahdollisuus miettiä luetun sisältöä, keskustella siitä ja reagoida siihen. Opettaja motivoi oppilaita ottaen huomioon heidän mielenkiintonsa kohteet.

6 LIETTUA Liettuassa lapset aloittavat ensimmäisen luokan seitsenvuotiaina. Alkuopetus kestää neljä vuotta. Kiinnostusta kirjoihin ja maailmaan herätellään jo ennen koulun alkua. Alaluokilla lapsille opetetaan liettuan kieltä, äidinkieltä, vieraita kieliä, matematiikkaa, taideaineita jne. Liettuan kielen ja oman äidinkielen tunneilla pyrkimyksenä on ymmärtää lukemisen merkitys, oppia lukemaan painettua sekä käsin kirjoitettua tekstiä, kiinnostua kirjoista ja lasten lehdistä, oppia pitämään kirjoista huolta ja etsimään tietoa sana- ja tietokirjoista yhdessä vanhempien kanssa. Lapsia opetetaan myös jakamaan vaikutelmiaan luetusta proosateoksesta tai sen otteesta. Runouden lukeminen ja lausuntataidon kehittäminen ovat myös alakoulun opetuksen tavoitteena. Lapsia kannustetaan osallistumaan runonlausuntakilpailuihin sekä lukemaan liettualaista lastenkirjallisuutta ja ulkomaisten kirjailijoiden teoksia sekä jakamaan vaikutelmiaan niistä muiden kanssa. Usein lapset lukevat ikäisilleen tarkoitettujen kirjojen lisäksi myös aikakaus- ja sanomalehtiä. Liettualaisille oppikirjoille on ominaista korkea painolaatu ja mielenkiintoinen yhtenäistetty sisältö, kiinnostusta herättävät tekstit ja visuaalisuus. Oppikirjaa selaillessaan alakoululainen voi löytää erilaisia mahdollisuuksia tutustua maailmaan. Jokaisella oppikirjan osalla on tietty teema, joka yhdistää opetettavia aineita (ympäristöoppi, äidinkieli, matematiikka, kuvaamataide, musiikki, tanssi ja etiikka). Oppikirjasta on myös paljon apua opettajalle oppituntien valmistelussa. Foto: Alexandra Wochinger

7 POHJOISMAAT Tanskassa, Norjassa, Färsaarilla ja Islannissa lapset aloittavat koulukäynnin 6-vuotiaana ja peruskoulu kestää kymmenen vuotta. Suomessa ja Ruotsissa koulu alkaa 7-vuotiaana ja peruskoulu kestää yhdeksän vuotta. Pohjoismaissa koulutus rakentuu arvoille, avainasemassa ovat demokratia ja yksilön oikeus hyvään koulutukseen. Liki 80% pohjoismaalaisista puhuu tanskaa, norjaa tai ruotsia äidinkielenään. Kielet ovat lähellä toisiaan, mikä on etu monessa tilanteessa: Osaamalla yhden kielistä ymmärtää muitakin. Peruskoulussa pyritään huomioimaan oppilaan lähtökohdat. Jos lapsella on oppimiseen tai sosiaalisiin taitoihin liittyviä vaikeuksia, emotionaalisia tai fyysisiä esteitä, hänellä on oikeus tukiopetukseen. On tärkeää muistaa, että Pohjoismaissa puhutaan monia muitakin kuin skandinaavisia kieliä. Maahanmuuttotausta huomioidaan aina opetusta suunniteltaessa. Pohjoismaissa panostetaan lukemisen ja kirjoittamisen opettelussa teknisiin välineisiin ajatuksena kynä ja paperi ulos, tietokone ja muut tekniset välineet sisään. Uskotaan ensiluokkalaisen oppivan näin nopeammin lukemaan ja kirjoittamaan. Menetelmän nimi on kirjoittamalla lukemaan. Eroavuuksia: Tanskassa lapset oppivat lukemaan ja kirjoittamaan myöhemmin kuin muissa Pohjoismaissa. Tämä johtuu siitä, että tanskan kieltä äännetään eri tavoin kuin kirjoitetaan, sanojen viimeisiä kirjaimia on lausuttaessa vaikea erottaa. Suomalaislasten lukutaito on ollut perinteisesti maailman kärkeä. Tilanne näyttää kuitenkin muuttuvan, ja asiasta ollaan huolestuneita. Ruotsissa koulu on noussut poliittisen keskustelun aiheeksi. Ruotsalaista koulua on kritisoitu paljon, sillä Ruotsi ei ole pärjännyt kansainvälisessä vertailussa yhtä hyvin kuin aiemmin. Yksi syy voi olla yksityisten koulujen suuri määrä. Koulujen välillä on Ruotsissa huomattavia eroja.

8 RANSKA Ranskassa lähes kaikki lapset käyvät 3 5-vuotiaina leikki-/esikoulua (école maternelle). Osa aloittaa koulutaipaleensa pian kaksi vuotta täytettyään. Maailmanlaajuisestikin ainutlaatuinen julkinen koulujärjestelmä antaa pienille oppilaille hyvät valmiudet varsinaisen lukemisen opettelemiseen, sillä leikkikouluvuosina lapset oppivat jo esimerkiksi tunnistamaan etunimensä, viikonpäivät sekä muita tärkeitä avainsanoja. Varsinainen oppivelvollisuus alkaa 6-vuotiaana eli vuotta aiemmin kuin Suomessa. Myös lukemaan opetteleminen alkaa toden teolla tuolloin. Ala-asteella ranskalaislasten kouluviikko on 24 tunnin mittainen ja koulupäivät melko erilaisia kuin Suomessa: Koulua käydään yleensä noin puoli yhdeksästä puoli viiteen, mutta keskipäivällä on pitkä, kahden tunnin lounastauko. Välitunteja ei sen sijaan ole joka tunnin välissä. Ranskaa opetellaan lukemaan ja kirjoittamaan hieman eri tavoin kuin suomea tai ruotsia, nimittäin ranskan kielessä kirjoitetut aakkoset eivät läheskään aina vastaa lausuttuja äänteitä. Ranskassa on 26 aakkosta ja 37 erilaista äännettä eikä kaikkia kirjaimia lausuta ollenkaan. Esimerkiksi sana susi kirjoitetaan ranskaksi loup, mutta äännetään yksinkertaisesti lu. Niinpä ranskalaisten lasten on kirjainten tunnistamisen lisäksi opeteltava myös tunnistamaan, miten kirjaimet ääntyvät osana erilaisia tavuja. Esimerkiksi kotia merkitsevässä sanassa maison kirjainyhdistelmä ai ääntyy eri tavalla kuin kättä tarkoittavassa sanassa main. Lisähaastetta lukemisen ja kirjoittamisen oppimiseen tuovat lukuisat ääntämykselliset ja kieliopilliset poikkeukset. Sanan lausuminen voi olla sama vaikka sanan kirjoitusasu ja merkitys eivät vastaa toisiaan, esimerkiksi sanat mai (toukokuu), mes (minun), mais (mutta) lausutaan kaikki samalla tavalla. Ranskalaislapset joutuvat harjoittelemaan oikeinkirjoitusta paljon myös saneluiden muodossa. Koska maan ainoa virallinen kieli on ranska, kaikki julkisten koulujen oppilaat opettelevat lukemaan ja kirjoittamaan ranskaa. Luku- ja kirjoitustaitoja harjoitellaan koulukirjojen ja harjoitusvihkojen lisäksi leikkien, pelaten sekä runojen, riimien ja laulujen avulla.

9 PUOLA Puolassa astui 2014 voimaan esiopetusta koskeva laki, joka koskee 6-9 vuotiaita luokkien oppilaita. Oppitunteja pitää yleensä yksi opettaja, joka toimii myös luokanvalvojana. Varhaisopetuksessa ei anneta numeroarvosanoja, vaan todistuksessa on sanallinen kuvaus oppilaan edistymisestä ja aktiivisuudesta. Oppitunteja ei ole jaettu eri oppiaineisiin, vaan opettajat antavat integroitua opetusta. Kolmen vuoden jälkeen oppilaat suorittavat kokeen, jolla arvioidaan heidän tietojaan. Puolalainen aapinen (Nasz Elementarz) ei ole aivan tavanomainen kirja, vaan se soveltuu myös vammaisten lasten tarpeisiin. Kirjan tehtävät, kysymykset ja inspiroivat osiot on rakennettu tavalla, joka innostaa oppilasta eri aktiviteetteihin ja tukee hänen henkilökohtaista oppimistaan. Opetusministeriön laatima oppikirja koostuu neljästä osasta. Kirja opettaa yhteistyötaitoja sekä itsenäistä ja luovaa ajattelua sekä käsittelee aiheita, jotka koskevat koulua, liikenneturvallisuutta, käyttäytymistä, kotia ja perhettä tai vaikkapa siitä, kuinka tulee toimia, kun sairastuu. Lapsille opetetaan ekologista ajattelua, he oppivat kokemaan luokan yhteisönä, jossa on tilaa myös liikuntarajoitteisille ja ulkomaalaistaustaisille ikätovereille. Oppikirjassa on paljon värikkäitä kuvia mielenkiintoisia kaunokirjallisia tekstejä, jotka edistävät lasten kykyä muodostaa mielikuvia ja rohkaisevat heitä ilmaisemaan mielipiteitään. Aapisessa on niin puolan kielen ja matematiikan kuin myös luontoa ja yhteiskuntaa käsittelevien aiheiden sekä taideopetuksen elementtejä. Työkorttien ja kirjainvihkojen harjoitukset korreloivat tiivisti oppikirjan kanssa. Tehtävät on tehty mutkattomiksi ja lyhyiksi, mikä edistää oppilaiden itsenäistä työskentelyä. Oppikirja on ilmainen, ja kirjaa opetuksessaan käyttävät koulut voivat hakea jopa rahallista tukea 75 Puolan zlotya oppilasta kohden. Ennen kirjan julkaisemista opetusministeriö halusi ottaa huomioon myös julkisen mielipiteen: Aapisen oli nähtävillä ministeriön verkkosivulla ja peräti noin ihmistä osallistui keskusteluun sen sisällöstä. Suunnitelmissa on, että tulevaisuudessa myös ylempien luokkien oppikirjat olisivat ilmaisia. Näyttelyssä on myös neljää oppikirjaa, jotka on tarkoitettu kansallisten ja etnisten vähemmistökielien (liettua ja valkovenäjä) sekä paikallista kieltä (kašubi) puhuvien yleisopetukseen. Kirjoja voi käyttää opetuksen tukena.

10 SAKSA Saksassa koulu alkaa sinä vuonna, kun lapsi täyttää 6 vuotta. Koulu kestää osavaltiosta riippuen 9 10 kouluvuotta. Ennen koulun alkua voivat lapset mennä päiväkotiin (Kindergarten) tai esikouluun, jotta varsinaisen koulun aloittaminen olisi helpompaa. Tämä on vapaaehtoista, useimmiten maksullista ja riippuu paikallisesta tarjonnasta. Pienille lapsille ei ole varsinaista lukusuunnitelmaa, mutta monissa esikouluissa ja päiväkodeissa lapset tutustuvat lukemiseen ja kirjoittamiseen sopivien kirjojen avulla. Esikoulua voi olla esimerkiksi kaksi iltapäivää viikossa päiväkodin yhteydessä. Systemaattinen lukemisen opetus alkaa ensimmäisenä kouluvuonna ja on yksi peruskoulun tärkeimpiä tehtäviä. Laajalle levinnyt metodi on niin kutsuttu analyyttis-synteettinen metodi: Helppojen sanojen kuten Oma (isoäiti) avulla opitaan sanojen osat, kirjaimet ja tavut. Sen jälkeen opitaan muodostamaan uusia sanoja. Saksan kieli eroaa suomenkielestä esimerkiksi siinä, että kaikki substantiivit kuuluvat johonkin sukuun, joita on kolme maskuliini, feminiini ja neutri (der, die, das). Monissa kouluissa käytetään aapisia, jotka sisältävät kertomuksia ja lukutekstejä. Aapiseen liittyy usein harjoituksia sekä kotona että koulussa tehtäviksi. Oppimateriaali on yleensä maksutonta. Lukemista yritetään edistää myös koulun ulkopuolella esimerkiksi uuden Lesestart (lukustartti) -projektin avulla. Lapset saavat kahdeksan vuoden aikana kolme erilaista lukupakettia: ensimmäisen yksivuotiaina lastenlääkäriltä vuositarkastuksen yhteydessä, toisen kolmivuotiaina kirjastoista ja kolmannen vuonna 2016 koulun alkaessa.

11 UNKARI Unkarilaislapset aloittavat koulunkäynnin kuusivuotiaina. Alaluokilla unkarin kielen ja kirjallisuuden opetuksessa luodaan perusta myöhempää opetusta varten. Opetus lähtee liikkeelle siitä, mitä kotona ja päiväkodissa on opittu, ja kehittää perusteellisesti lasten puhe- ja ymmärtämistaitoja. Lapset pääsevät tutustumaan uusiin tapoihin käyttää kieltä he oppivat lukemaan ja kirjoittamaan. Lisäksi tutustutaan oikeinkirjoituksen, tekstinymmärtämisen ja -tuottamisen perusteisiin. Opetusmenetelmien valinnassa ja opetuksen tahdissa otetaan huomioon lasten yksilölliset ominaisuudet, jotta lapselle kehittyy myönteinen suhde lukemiseen. Jo luokalla opetellaan luetun syvällisempää ymmärtämistä ja tulkintaa, kriittistä ja luovaa lukemista sekä harjoitellaan ilmeikästä ääneenlukua. Oppilaat saavat myös perustietoja unkarin kielen rakenteesta sekä suullisen ja kirjallisen kielenkäytön säännöistä. Kielenkäyttö muuttuu vaistomaisesta tietoisempaan suuntaan. Opetuksella pyritään luomaan edellytykset sille, että lapset oppivat kommunikoimaan sujuvasti ja monipuolisesti niin suullisesti kuin kirjallisestikin.

12 VIRO Virossa koulu aloitetaan 7-vuotiaana. Koulut ovat hyvin erikokoisia. Viron pienimmässä koulussa opiskelee vähemmän lapsia kuin jonkun ison koulun tavallisessa luokassa. Yhden luokan ihanteellinen koko on 24 oppilasta, tällaisia luokkia onkin eniten. Lukuvuosi alkaa 1. syyskuuta. Silloin lapset pukeutuvat juhlallisesti ja vievät opettajille kukkia. Lukuvuosi käsittää vähintään 35 viikkoa ja se jaetaan neljään jaksoon. Syys- ja kevätloma kestävät yleensä viikon, joululoma noin kaksi ja puoli viikkoa. Koulu päättyy tavallisesti kesäkuun ensimmäisellä viikolla, jota seuraa pitkä kesäloma. Koulut noudattavat valtiollista opetussuunnitelmaa ja laativat sen perusteella omat opetussuunnitelmansa. Näin ollen ei ole suurta väliä, mitä koulua oppilas käy. Koulu on Virossa kaikille ilmainen. Myös oppikirjat ja oppimateriaalit ovat peruskoulussa maksuttomia. Koulumenestystä arvioidaan asteikolla 1 5: arvosana 5 on erinomainen, 4 hyvä, 3 tyydyttävä, 2 puutteellinen ja 1 heikko. Koulu voi käyttää myös toisenlaista arviointijärjestelmää luokkien oppilaita voidaan arvioida myös sanallisesti. Heikommin menestyvien oppilaiden on mahdollista saada tukiopetusta. Monessa virolaisessa koulussa on käytössä suomalaista Wilma-järjestelmää vastaava e-koulu (e-kool). Sen avulla oppilaiden huoltajat pystyvät päivittäin seuraamaan lastensa koulumenestystä ja poissaoloja sekä pitää yhteyttä kouluun ja opettajiin. Foto: Alexandra Wochinger

enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK

enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK Esi- ja peruskouluikäisille maahanmuuttajataustaisille lapsille voidaan järjestää perusopetukseen valmistavaa opetusta perusopetuslain (628/1998) mukaisesti. Sitä voidaan

Lisätiedot

Lasten lukuharrastus PIRLStutkimuksen. Sari Sulkunen, FT sari.sulkunen@jyu.fi

Lasten lukuharrastus PIRLStutkimuksen. Sari Sulkunen, FT sari.sulkunen@jyu.fi Lasten lukuharrastus PIRLStutkimuksen valossa Sari Sulkunen, FT sari.sulkunen@jyu.fi PIRLS 2011 Progress in International Reading Literacy Study IEA-järjestön hanke Toteutetaan viiden vuoden välein (2001

Lisätiedot

Kuopion kaupungin perusopetuksen saksan kielellä rikastetun opetuksen opetussuunnitelma

Kuopion kaupungin perusopetuksen saksan kielellä rikastetun opetuksen opetussuunnitelma Kuopion kaupungin perusopetuksen saksan kielellä rikastetun opetuksen opetussuunnitelma Sisällysluettelo 1. Hakeutuminen saksan kielellä rikastetun opetuksen 1. luokalle 2. Saksan kielellä rikastettu opetus

Lisätiedot

RANSKAN KIELI B2 RANSKAN KIELI B2 8 LUOKKA

RANSKAN KIELI B2 RANSKAN KIELI B2 8 LUOKKA RANSKAN KIELI B2 Opetuksen tavoitteena on totuttaa oppilas viestimään ranskan kielellä suppeasti konkreettisissa arkipäivän tilanteissa erityisesti suullisesti. Opetuksessa korostetaan oikeiden ääntämistottumusten

Lisätiedot

Oppilas keskustelee ryhmässä ja tuo esille mielipiteitään. Oppilas osallistuu luokan ja koulun ilmaisuesityksiin. Oppilas harjoittelee

Oppilas keskustelee ryhmässä ja tuo esille mielipiteitään. Oppilas osallistuu luokan ja koulun ilmaisuesityksiin. Oppilas harjoittelee AI 6. lk Arvioitavat tavoitteet Vuorovaikutustilanteissa toimiminen (T1, T2, T3, T4) Tekstien tulkitseminen (T5, T6, T7, T8) Hyväksytty (5) Välttävä (6-7) Oppilas saa arvosanan 6, Oppilas saa arvosanan

Lisätiedot

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,

Lisätiedot

Lukutaidon kehitykseen yhteydessä olevia tekijöitä luokalla

Lukutaidon kehitykseen yhteydessä olevia tekijöitä luokalla Lukutaidon kehitykseen yhteydessä olevia tekijöitä 1.-2. luokalla Jyväskylän yliopisto Kielellisen kehityksen yhteys lukutaitoon Esikielelliset Sanavarasto Lauseet ja taivutukset Kielellinen tietoisuus

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan

Lisätiedot

Kiinan kursseilla 1 2 painotetaan suullista kielitaitoa ja kurssista 3 alkaen lisätään vähitellen myös merkkien lukemista ja kirjoittamista.

Kiinan kursseilla 1 2 painotetaan suullista kielitaitoa ja kurssista 3 alkaen lisätään vähitellen myös merkkien lukemista ja kirjoittamista. Kiina, B3kielen opetussuunnitelma (lukiossa alkava oppimäärä) Kiinan kursseilla tutustutaan kiinankielisen alueen elämään, arkeen, juhlaan, historiaan ja nykyisyyteen. Opiskelun ohessa saatu kielen ja

Lisätiedot

KOULUTULOKKAAN TARJOTIN

KOULUTULOKKAAN TARJOTIN KOULUTULOKKAAN TARJOTIN 11.1.2016 VUOSILUOKAT 1-2 KOULULAISEKSI KASVAMINEN ESIOPETUKSEN TAVOITTEET (ESIOPETUKSEN VALTAKUNNALLISET PERUSTEET 2014) Esiopetus suunnitellaan ja toteutetaan siten, että lapsilla

Lisätiedot

Kempeleen kunta Liite 1

Kempeleen kunta Liite 1 Kempeleen kunta Liite 1 Wilmassa KODIN KAAVAKE (1.-9. LK) LAPSEN NIMI 1. Miten lapsenne suhtautuu koulunkäyntiin? 2. Onko lapsellanne kavereita koulussa ja miten hän tulee toimeen kavereiden kanssa? 3.

Lisätiedot

Kolmen teeman kokonaisuus omien ja kaverien vahvuuksien tunnistamiseen ja hyödyntämiseen.

Kolmen teeman kokonaisuus omien ja kaverien vahvuuksien tunnistamiseen ja hyödyntämiseen. Esiopetus ja 1.-3.lk Kolmen teeman kokonaisuus omien ja kaverien vahvuuksien tunnistamiseen ja hyödyntämiseen. Tutustu verkkosivuihin nuoriyrittajyys.fi Tutustu ohjelmavideoon nuoriyrittajyys.fi/ohjelmat/mina-sina-me

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PUOLAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PUOLAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PUOLAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 1 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun

Lisätiedot

FM, laaja-alainen erityisopettaja. Tiina Muukka. 20.11.2012 Oulu

FM, laaja-alainen erityisopettaja. Tiina Muukka. 20.11.2012 Oulu FM, laaja-alainen erityisopettaja Tiina Muukka 20.11.2012 Oulu Primaarilukutaidoton = oppija ei osaa lukea/kirjoittaa millään kielellä eikä hänellä ole tavallisesti koulutaustaa Sekundaarilukutaitoinen

Lisätiedot

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS).

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS). 8. OPPILAAN ARVIOINTI 8.1. Arviointi opintojen aikana 8.1.1. Tukea tarvitsevan oppilaan arviointi Oppimisvaikeudet tulee ottaa huomioon oppilaan arvioinnissa. Tämä koskee myös oppilaita, joiden vaikeudet

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ITALIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ITALIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ITALIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 ITALIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE

KYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE KYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE luokka-asteille 1-6 Oppilaan nimi: _ Luokka: Koulun yhteystiedot: Osoite _ Puhelin Luokanopettaja/luokanvalvoja: Nimi: Puhelin: Sähköposti: _ Kuinka kauan

Lisätiedot

Kulttuuritaidot Oppilas tutustuu ruotsinkieliseen ja pohjoismaiseen elämänmuotoon ja oppii arvostamaan omaa ja muiden kulttuuria

Kulttuuritaidot Oppilas tutustuu ruotsinkieliseen ja pohjoismaiseen elämänmuotoon ja oppii arvostamaan omaa ja muiden kulttuuria 9.2.2. Toinen kotimainen kieli: ruotsi B1 Ruotsin kielen opetuksessa oppilas saa valmiuksia vuorovaikutukseen ja yhteistyöhön ruotsinkielisten kanssa. Opetuksen tavoitteena on kannustaa ja rohkaista oppilasta

Lisätiedot

SUOMI L3-KIELEN OSAAMISTASON KUVAUKSET yläkoulu ja lukio

SUOMI L3-KIELEN OSAAMISTASON KUVAUKSET yläkoulu ja lukio Schola Europaea Office of the Secretary-General Pedagogical Development Unit Ref.: 2017-01-D-38-fi-3 Orig.: EN SUOMI L3-KIELEN OSAAMISTASON KUVAUKSET yläkoulu ja lukio Language III attainment descriptors

Lisätiedot

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille.

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan (PWR1) Valitaan

Lisätiedot

Esikoulu on lastasi varten ESITE ESIKOULUN OPETUSSUUNNITELMASTA

Esikoulu on lastasi varten ESITE ESIKOULUN OPETUSSUUNNITELMASTA Esikoulu on lastasi varten ESITE ESIKOULUN OPETUSSUUNNITELMASTA Sinä olet tärkeä Sinä olet lähimpänä omaa lastasi. Sen vuoksi sinun mielipiteelläsi on merkitystä esikoululle. Kertomalla oman mielipiteesi

Lisätiedot

Lintulammen koulun valinnaiset aineet

Lintulammen koulun valinnaiset aineet Lintulammen koulun valinnaiset aineet 24.3.2016 Piirros Mika Kolehmainen Yleistä Jokaisen oppilaan opintoihin tulee perusopetuksen aikana sisältyä vähintään 9 vuosiviikkotuntia (vvt) valinnaisten aineiden

Lisätiedot

ITALIAN KULTTUURI-INSTITUUTTI KURSSIT KESÄ 2017

ITALIAN KULTTUURI-INSTITUUTTI KURSSIT KESÄ 2017 ITALIAN KULTTUURI-INSTITUUTTI KURSSIT KESÄ 2017 ITALIAN KIELEN KURSSIT - IIC HELSINKI - Kesäkurssit 2017 (toukokuu - kesäkuu 2017) Lisätietoja kursseista ja ilmoittautumiset: corsi.iichelsinki[at]esteri.it

Lisätiedot

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet VIITTOMAKIELI JA KIRJALLISUUS Äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineen tehtävä, oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet, ohjaus, eriyttäminen ja tuki sekä oppimisen arviointi koskevat myös

Lisätiedot

* * * Koulun nimi: todistusten testikoulu Sivu 1(2) Testi Oppilas Luokka 1T. Taito erinomainen. Taito kehittymässä.

* * * Koulun nimi: todistusten testikoulu Sivu 1(2) Testi Oppilas Luokka 1T. Taito erinomainen. Taito kehittymässä. Luokka 1T LUKUVUOSITODISTUS erinomainen Sivu 1(2) hyvä kehittymässä alulla Äidinkieli ja kirjallisuus - suomi ilmaista itseäsi suullisesti Luet tavuja Luet sanoja Luet sujuvasti Kirjoitat lyhyitä sanoja

Lisätiedot

Normaalikoulun kielivalintailta Welcome! Willkommen! Bienvenue!

Normaalikoulun kielivalintailta Welcome! Willkommen! Bienvenue! Normaalikoulun kielivalintailta 17.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Kielivalinta Tulevaisuuden valinta: pääomaa tulevaa varten. Kieli ei ole vain kieli. Oheistuotteena kulttuurien tuntemusta ja yleissivistystä.

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun

Lisätiedot

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan 5.9.2016 Opetussuunnitelma = OPS Opetussuunnitelma on suunnitelma siitä, miten opetus järjestetään. Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta. Opetussuunnitelmassa

Lisätiedot

Esikoulu ja koulu Hässleholmin kunnassa

Esikoulu ja koulu Hässleholmin kunnassa Esikoulu ja koulu Hässleholmin kunnassa Lapsi- ja kouluasioiden hallinto vastaa esikoulusta, pedagogisesta hoidosta, vapaa-ajankodista, peruskoulusta, lukiosta, erityiskoulusta ja kulttuurikoulusta. Kun

Lisätiedot

TOISEN ASTEEN KOULUTUS, LUKIO JA AMMATILLINEN KOULUTUS

TOISEN ASTEEN KOULUTUS, LUKIO JA AMMATILLINEN KOULUTUS TOISEN ASTEEN KOULUTUS, LUKIO JA AMMATILLINEN KOULUTUS Toisen asteen koulutukseen kuuluu lukio ja ammatillinen koulutus. Toisen asteen koulutukseen voi hakea vain kaksi kertaa vuodessa eli keväällä ja

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

Kulttuuritaidot Oppilas oppii tuntemaan Ranskaa ja ranskankielisiä alueita ranskankielisille kulttuureille ominaisia tapoja ja kohteliaisuussääntöjä

Kulttuuritaidot Oppilas oppii tuntemaan Ranskaa ja ranskankielisiä alueita ranskankielisille kulttuureille ominaisia tapoja ja kohteliaisuussääntöjä Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 B2 RANSKA VUOSILUOKKA: 8 VUOSIVIIKKOTUNTEJA: 2 Tavoitteet ymmärtämään erittäin selkeästi puhuttuja tai kirjoitettuja lyhyitä viestejä viestintää tavallisimmissa arkielämän

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun

Lisätiedot

KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI )

KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI ) KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI ) OPETTAJA : FARID BEZZI OULU 2013 1/5 Ohjelman lähtökohdat Arabian kieli kuuluu seemiläisiin kieliin, joita ovat myös heprea ja amhara. Äidinkielenä

Lisätiedot

Kieliohjelma Atalan koulussa

Kieliohjelma Atalan koulussa Kieliohjelma Atalan koulussa Vaihtoehto 1, A1-kieli englanti, B1- kieli ruotsi 6.luokalla 1 lk - 2 lk - 3 lk englanti 2h/vko 4 lk englanti 2h/vko 5 lk englanti 2-3h/vko 6 lk englanti 2-3h/vko, ruotsi 2h/vko

Lisätiedot

Perusopetus. tuntee ja osaa kirjoittaa opetellut kirjaimet. lukee lyhyitä sanoja. kirjoittaa lyhyitä sanoja. Matematiikka

Perusopetus. tuntee ja osaa kirjoittaa opetellut kirjaimet. lukee lyhyitä sanoja. kirjoittaa lyhyitä sanoja. Matematiikka Välitodistus 1. luokka syyslukukausi tuntee ja osaa kirjoittaa opetellut kirjaimet lukee lyhyitä sanoja kirjoittaa lyhyitä sanoja Lisäksi oppilas on opiskellut seuraavia oppiaineita: ympäristö- ja luonnontieto,

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet 9.2.3. Englanti Koulussamme aloitetaan A1 kielen (englanti) opiskelu kolmannelta luokalta. Jos oppilas on valinnut omassa koulussaan jonkin toisen kielen, opiskelu tapahtuu oman koulun opetussuunnitelman

Lisätiedot

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004. Valinnainen kieli (B2)

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004. Valinnainen kieli (B2) Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Valinnainen kieli (B2) B 2 -SAKSA Valinnaisen kielen opiskelun tulee painottua puheviestintään kaikkein tavanomaisimmissa arkipäivän tilanteissa ja toimia samalla johdantona

Lisätiedot

Lukemisvaikeuden arvioinnista kuntoutukseen. HYVÄ ALKU- messut Jyväskylä, Elisa Poskiparta, Turun yliopisto, Oppimistutkimuksen keskus

Lukemisvaikeuden arvioinnista kuntoutukseen. HYVÄ ALKU- messut Jyväskylä, Elisa Poskiparta, Turun yliopisto, Oppimistutkimuksen keskus Lukemisvaikeuden arvioinnista kuntoutukseen HYVÄ ALKU- messut Jyväskylä, 2.- 3.9. 2004 Elisa Poskiparta, Turun yliopisto, Oppimistutkimuksen keskus Tapa tunnistaa sanoja vaihtelee lukutaidon kehittymisen

Lisätiedot

Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi

Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi 1. Milloin lapsenne otti ensiaskeleensa? 2. Minkä ikäisenä lapsenne sanoi ensisanansa? Esimerkkejä ensisanoista (käännöksineen):

Lisätiedot

Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus vuosiluokat 1-2

Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus vuosiluokat 1-2 Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus vuosiluokat 1-2 Vuosiluokat Opetuksen tavoite Vuorovaikutustilanteissa toimiminen Laaja-alainen osaaminen 1 T1 Rohkaista oppilasta harjoittamaan vuorovaikutus- ja

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 THAIKIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,

Lisätiedot

Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue!

Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Kielivalinta Tulevaisuuden valinta: pääomaa tulevaa varten. Nykypäivänä englannin osaaminen on lähtökohta mitä kieliä valitaan sen

Lisätiedot

Eväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista?

Eväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista? Liite Pienten Kielireppuun. Eväspussi Oman äidinkielen vahva hallinta tukee kaikkea oppimista. Tämän vuoksi keskustelemme kielten kehityksestä aina varhaiskasvatuskeskustelun yhteydessä. Kopio Kielirepusta

Lisätiedot

7.LUOKKA. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Laaja-alainen osaaminen. Opetuksen tavoitteet

7.LUOKKA. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Laaja-alainen osaaminen. Opetuksen tavoitteet 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen T1 edistää oppilaan taitoa pohtia englannin asemaan ja variantteihin liittyviä ilmiöitä ja arvoja antaa oppilaalle

Lisätiedot

Opetussuunnitelma uudistuu. Syksy 2016

Opetussuunnitelma uudistuu. Syksy 2016 Opetussuunnitelma uudistuu Syksy 2016 Uudistus 10 vuoden välein Perusopetuksen opetussuunnitelma (ops) uudistetaan noin 10 vuoden välein. Taustalla valtioneuvoston asetus, jossa annetaan perusopetuksen

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KREIKAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KREIKAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KREIKAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun ja viestinnän

Lisätiedot

LAAJAVUOREN KOULUN. SAKSANKIELINEN OPETUS CLIL-OPETUS (Content and Language Integrated. Learning=SISÄLLÖN JA KIELEN YHDISTÄVÄ OPETUS Sirpa Rönkä

LAAJAVUOREN KOULUN. SAKSANKIELINEN OPETUS CLIL-OPETUS (Content and Language Integrated. Learning=SISÄLLÖN JA KIELEN YHDISTÄVÄ OPETUS Sirpa Rönkä LAAJAVUOREN KOULUN SAKSANKIELINEN OPETUS CLIL-OPETUS (Content and Language Integrated Learning=SISÄLLÖN JA KIELEN YHDISTÄVÄ OPETUS Sirpa Rönkä EUROOPPALAINEN VIITEKEHYS LÄHTÖKOHTANA Kieli on ajattelun,

Lisätiedot

Horisontti

Horisontti Horisontti 19.11.2015 Vuosiluokkaistaminen. Mitä tehdään ennen sitä? Oppimiskäsitys Eriyttäminen ja oppimisen tuki Oppiaine Laaja-alainen osaaminen Oppimisen arvioinnin periaatteet Oppimisympäristöt Tärkeää

Lisätiedot

Noudatat hyviä tapoja. Annat työrauhan toisille. Osaat työskennellä itsenäisesti. Osaat työskennellä toisten kanssa. Teet tehtäväsi huolellisesti

Noudatat hyviä tapoja. Annat työrauhan toisille. Osaat työskennellä itsenäisesti. Osaat työskennellä toisten kanssa. Teet tehtäväsi huolellisesti IIN KUNTA Haminan koulu VÄLITODISTUS XX.XX.XXXX Kiltti, poika-tyttö Syntymäaika XX.XX.XXXX Lukuvuosi XXXX-XXXX 1. vuosiluokka KÄYTTÄYTYMINEN JA TYÖSKENTELYTAIDOT Kiitettävä Hyvä Tyydyttävä Välttävä Noudatat

Lisätiedot

Oppilas esittää ajatuksiaan ja ilmaisee mielipiteensä parille tai ryhmälle. Oppilas osaa kuunnella toisia.

Oppilas esittää ajatuksiaan ja ilmaisee mielipiteensä parille tai ryhmälle. Oppilas osaa kuunnella toisia. Tekstien tulkitseminen Tekstinymmärtämisen perus-strategioiden hallinta Toiminta vuorovaikutustilanteissa Vuorovaikutustaitojen kehittyminen Vuorovaikutustilanteissa toimiminen Ilmaisukeinojen käyttö Puheviestintäti

Lisätiedot

* * * Koulun nimi: todistusten testikoulu Sivu 1(2) Testi Oppilas Luokka 1T. Taito erinomainen. Taito hyvä.

* * * Koulun nimi: todistusten testikoulu Sivu 1(2) Testi Oppilas Luokka 1T. Taito erinomainen. Taito hyvä. Luokka 1T VÄLITODISTUS erinomainen Sivu 1(2) hyvä kehittymässä alulla Äidinkieli ja kirjallisuus - suomi Hallitset äänne-kirjain vastaavuuden Luet tavuja Luet sanoja Kirjoitat kirjaimia Kirjoitat tavuja

Lisätiedot

PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN?

PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN? PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN? Jouni Välijärvi, professori Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto EDUCA 2014 Helsinki 25.1.2014 30.1.2014 Suomalaisnuorten osaaminen

Lisätiedot

Kielen hallitseminen on muutakin kuin sanojen osaamista MODERSMÅLSCENTRUM I LUND LUNDIN ÄIDINKIELIKESKUS

Kielen hallitseminen on muutakin kuin sanojen osaamista MODERSMÅLSCENTRUM I LUND LUNDIN ÄIDINKIELIKESKUS Kielen hallitseminen on muutakin kuin sanojen osaamista MODERSMÅLSCENTRUM I LUND LUNDIN ÄIDINKIELIKESKUS Äidinkieli oppimisen perusta ja yhdysside Monella Lundin kunnan nuorella on muu äidinkieli kuin

Lisätiedot

Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa

Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa Sari Pesonen Tukholman yliopisto, suomen kielen osasto Slaavilaisten ja balttilaisten kielten, suomen, hollannin ja saksan laitos Stockholms

Lisätiedot

Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa?

Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa? Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa Markku Koponen Koulutusjohtaja emeritus Elinkeinoelämän keskusliitto EK Kari Sajavaara-muistoluento Jyväskylä Esityksen sisältö Kansainvälistyvä toimintaympäristö

Lisätiedot

KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 2. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ

KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 2. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ Äidinkieli ja kirjallisuus SUOMI ÄIDINKIELENÄ PUHUMINEN JA KUUNTELEMINEN Tavoitteet 1. lk ja 2. lk Oppilas oppii kuuntelemaan keskittyen ja eläytyen. Oppilaan vuorovaikutustaidot kehittyvät. Hän osallistuu

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KHMERIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KHMERIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KHMERIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 KHMERIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa KUN LUKEMINEN ON HANKALAA Helena Sorsa Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet Lukivaikeus dysleksia fonologinen häiriö: henkilö ei kykene muuttamaan lukemaansa puheeksi näkee sanat, mutta ei löydä äänneasua

Lisätiedot

APULAISOPETTAJAHARJOITTELU

APULAISOPETTAJAHARJOITTELU Comenius Euroopan unionin ohjelma kouluopetukselle APULAISOPETTAJAHARJOITTELU Comenius-ohjelma Kouluopetuksen Comenius-ohjelma tarjoaa kansainvälistymismahdollisuuksia kaikille kouluyhteisöön kuuluville

Lisätiedot

Koko talo/kasvatusyhteisö kasvattaa kielitaitoon

Koko talo/kasvatusyhteisö kasvattaa kielitaitoon Rinnakkaisohjelma Koko talo/kasvatusyhteisö kasvattaa kielitaitoon klo 15.15-16.15 Annamari Kajasto, opetusneuvos, Opetushallitus Tarja Aurell, apulaisrehtori, Helsingin Saksalainen koulu Paasitorni 15.5.2017

Lisätiedot

Toiminnallinen oppiminen -Sari Koskenkari

Toiminnallinen oppiminen -Sari Koskenkari Toiminnallinen oppiminen -Sari Koskenkari Toiminnallinen oppiminen Perusopetuksen opetussuunnitelmassa painotetaan työtapojen toiminnallisuutta. Toiminnallisuudella tarkoitetaan oppilaan toiminnan ja ajatuksen

Lisätiedot

Suomen kielen oppija opetusryhmässäni OPH

Suomen kielen oppija opetusryhmässäni OPH Suomen kielen oppija opetusryhmässäni OPH 2017-2018 Opettajankoulutuslaitoksen Sat@Oppi järjestää yhteistyössä opettajankoulutuslaitoksen Rauman ja Turun yksiköiden kanssa perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Maahanmuuttajaoppilaan äidinkielen arviointi. Cynde Sadler

Maahanmuuttajaoppilaan äidinkielen arviointi. Cynde Sadler Maahanmuuttajaoppilaan äidinkielen arviointi Cynde Sadler Maahanmuuttajien äidinkielen arvioinnin lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksen suunnitelmat on laadittu seuraaviin kieliin: arabia,

Lisätiedot

Arvioinnin linjaukset perusopetuksessa. Erja Vitikka 2017

Arvioinnin linjaukset perusopetuksessa. Erja Vitikka 2017 Arvioinnin linjaukset perusopetuksessa Erja Vitikka 2017 Arvioinnin kaksi tehtävää Arvioinnin yksilöllinen luonne Opiskelun ohjaaminen ja kannustaminen sekä oppilaan itsearvioinnin edellytysten kehittäminen

Lisätiedot

KOULUTULOKKAAN TAITOJA

KOULUTULOKKAAN TAITOJA KOULUTULOKKAAN TAITOJA Pukee itse ja osaa sitoa kengännauhat. Syö haarukalla ja veitsellä. Osaa käydä itsenäisesti WC:ssä ja pesulla/suihkussa. Liikuntatuntien jälkeen tulee peseytyä. Osaa huolehtia omista

Lisätiedot

Suomen kielen itseopiskelumateriaali

Suomen kielen itseopiskelumateriaali Selma Selkokielisyyttä maahanmuuttajille (OPH) Suomen kielen itseopiskelumateriaali Nimi: Ryhmätunnus: Tutkinto: Tämä opiskelumateriaali liittyy alakohtaiseen lähiopetuspäivään. Kun olet osallistunut lähiopetukseen

Lisätiedot

LUKEMISEN JA KIRJOITTAMISEN ATELJEET Tavoitteena elinikäinen lukija

LUKEMISEN JA KIRJOITTAMISEN ATELJEET Tavoitteena elinikäinen lukija LUKEMISEN JA KIRJOITTAMISEN ATELJEET Tavoitteena elinikäinen lukija Muokattu suomalaiseen kouluun sopivaksi Miksi? lyhyet opetustuokiot, paljon mallittamista lapsi saa valita itse kirjansa luetaan oikeita

Lisätiedot

Valinnaisopas Lukuvuosi

Valinnaisopas Lukuvuosi Valinnaisopas Lukuvuosi 2017 2018 7.luokka Johdanto Valinnaisina aineina voidaan opiskella yhteisten oppiaineiden syventäviä tai soveltavia oppimääriä, useasta oppiaineesta muodostettuja kokonaisuuksia,

Lisätiedot

Vieraan kielen B1-oppimäärän opetuksen tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 6

Vieraan kielen B1-oppimäärän opetuksen tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 6 B1- RUOTSI VL.6-9 6.LUOKKA T1 auttaa oppilasta jäsentämään käsitystään kaikkien osaamiensa kielten keskinäisestä suhteesta T2 auttaa oppilasta hahmottamaan opiskeltavan kielen asemaa maailmassa ja sen

Lisätiedot

Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen. Ryhmä 5

Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen. Ryhmä 5 Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen Ryhmä 5 Kehityksen suunta.. Mitä teema tarkoittaa? Teeman punaisena lankana on pohjimmiltaan se, että teknologiakasvatus ja teknologian arkipäiväistäminen tulee

Lisätiedot

Kielen hyvän osaamisen taso on 6. luokan päättyessä taitotasokuvauksen mukaan:

Kielen hyvän osaamisen taso on 6. luokan päättyessä taitotasokuvauksen mukaan: Luokat 3-6 A2-espanja AIHEKOKONAISUUDET luokilla 4-6 Ihmisenä kasvaminen korostuu omien asioitten hoitamisessa, ryhmässä toimimisessa ja opiskelutaitojen hankkimisessa. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys

Lisätiedot

SUOMEN KOULUJÄRJESTELMÄ

SUOMEN KOULUJÄRJESTELMÄ SUOMEN KOULUJÄRJESTELMÄ VALINNAISAINEIDEN VALINTA JA TUNTIJAKO VALINTA Valintojen tulisi pohjautua oppilaan kiinnostuksiin ja taitoihin. Valintoja tehdessä kannattaa ottaa huomioon ainakin seuraavat seikat:

Lisätiedot

Paraisten kirjastopolku koulun ja kirjaston yhteistyösopimus

Paraisten kirjastopolku koulun ja kirjaston yhteistyösopimus Paraisten kirjastopolku koulun ja kirjaston yhteistyösopimus Pyrimme kirjaston ja koulun tiiviin yhteistyön avulla tukemaan kouluissa tehtävää monipuolista lukuinnon ja -ilon edistämistyötä. Lisäksi haluamme

Lisätiedot

Munkkiniemen ala-aste

Munkkiniemen ala-aste Munkkiniemen ala-aste Mikä on ops? Opetuksen järjestämistä ohjaava suunnitelma Määrittelee: Mitä opiskellaan Miten paljon oppitunteja käytetään Miten opiskellaan Miten arvioidaan Uusitaan n. 10v. välein

Lisätiedot

Kielet sähköistävät. Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta

Kielet sähköistävät. Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta Sähköä ilmassa IX valtakunnalliset lukiopäivät 12.- 12.11.2013 Kielet sähköistävät Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta Suomi

Lisätiedot

Tervetuloa esiopetusiltaan!

Tervetuloa esiopetusiltaan! Tervetuloa esiopetusiltaan! Esiopetus Järvenpäässä toimintakaudella 2010-2011 Esiopetuksen hakemusten palautus 19.2. mennessä Tiedot esiopetuspaikasta 31.5. mennessä Esiopetus alkaa 1.9.2010 ja päättyy

Lisätiedot

Savonlinnan normaalikoulu 2010-2011

Savonlinnan normaalikoulu 2010-2011 KÄYTTÄYTYMISEN JA TYÖSKENTELYN ARVIOINTI Oppilaan nimi syntymäaika 1. vuosiluokka 18.12.2010 Oppilaan itsearviointi: Kiitettävästi Hyvin Tyydyttävästi Heikosti Käyttäytyminen oppilas Noudatan hyviä tapoja.

Lisätiedot

Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma

Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma Ulkomailla toimivien peruskoulujen ja Suomi-koulujen opettajat 4.8.2011 Pirjo Sinko, opetusneuvos Millainen on kielellisesti lahjakas

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys II Kielen ja puheen kehityksen tukeminen www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 PUHUMAAN OPPIMINEN Puhe on ihmisen tärkein ilmaisun väline. Pieni lapsi oppii

Lisätiedot

Oppimistulosten arviointia koskeva selvitys. Tuntijakotyöryhmä

Oppimistulosten arviointia koskeva selvitys. Tuntijakotyöryhmä Oppimistulosten arviointia koskeva selvitys Tuntijakotyöryhmä 28.09.2009 Oppimistulosarvioinneista Arvioinnit antavat tietoa osaamisen tasosta perusopetuksen nivel- ja päättövaiheissa. Tehtävänä selvittää

Lisätiedot

Musiikkipäiväkirjani: Soitetaan rytmissä omaa ääntä käyttämällä (RV1) Juhlitaan kaikkia tunnettuja kielen ääniä.

Musiikkipäiväkirjani: Soitetaan rytmissä omaa ääntä käyttämällä (RV1) Juhlitaan kaikkia tunnettuja kielen ääniä. Musiikkipäiväkirjani: Soitetaan rytmissä omaa ääntä käyttämällä (RV1) Juhlitaan kaikkia tunnettuja kielen ääniä. Musiikkipäiväkirjani: Soitetaan rytmissä omaa ääntä... (RV1) Juhlitaan kaikkia tunnettuja

Lisätiedot

Tervetuloa 7. luokkien VALINNAISAINEILTAAN

Tervetuloa 7. luokkien VALINNAISAINEILTAAN Tervetuloa 7. luokkien VALINNAISAINEILTAAN Illan ohjelma Ekonomian valinnaisaineryhmän kahvila Tervetulosanat Opinto-ohjaajien esitys VALINNAISAINEIDEN ESITTELY KOULUN LUOKKATILOISSA PERUSKOULUN OPPIAINEET

Lisätiedot

Anne Ojutkangas Maahanmuuttajaoppilaan kohtaaminen valmistavassa opetuksessa

Anne Ojutkangas Maahanmuuttajaoppilaan kohtaaminen valmistavassa opetuksessa Perusopetukseen valmistava opetus -opetussuunnitelmatyöstä käytäntöön Anne Ojutkangas Maahanmuuttajaoppilaan kohtaaminen valmistavassa opetuksessa 23.9.2016 1. Kokkola/Hollihaan koulu Väestö ja kielisyys

Lisätiedot

6.6 Perusopetuksessa käytettävät todistukset ja todistusmerkinnät

6.6 Perusopetuksessa käytettävät todistukset ja todistusmerkinnät 6.6 Perusopetuksessa käytettävät todistukset ja todistusmerkinnät Perusopetuksessa käytettävät todistukset ovat: 1. Lukuvuositodistus 2. Välitodistus 3. Erotodistus 4. Päättötodistus Opetuksen järjestäjä

Lisätiedot

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen MUSIIKKI Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ luoda edellytykset monipuoliseen musiikilliseen toimintaan ja aktiiviseen kulttuuriseen osallisuuteen ohjata

Lisätiedot

T3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä tukea oppilaan kielellisen uteliaisuuden ja päättelykyvyn kehittymistä

T3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä tukea oppilaan kielellisen uteliaisuuden ja päättelykyvyn kehittymistä A2-VENÄJÄ vl.4-6 4.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen T1 ohjata oppilasta havaitsemaan lähiympäristön ja maailman kielellinen ja kulttuurinen runsaus sekä

Lisätiedot

Oppilas Vanhemmat Opettaja Erityisopettaja Esiopetusryhmä miettii ja ilmoittaa tuotoksensa myöhemmin.

Oppilas Vanhemmat Opettaja Erityisopettaja Esiopetusryhmä miettii ja ilmoittaa tuotoksensa myöhemmin. OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN VARHAINEN HAVAINNOINTI JA SEURANTA esi Oppilas Vanhemmat Opettaja Erityisopettaja Esiopetusryhmä miettii ja ilmoittaa tuotoksensa myöhemmin. 1-2lk Oppilaan : läksyjen teon Oppilaan

Lisätiedot

Lähtökohta. Lapsen kielellinen tukeminen päivähoidossa on kokonaisuus

Lähtökohta. Lapsen kielellinen tukeminen päivähoidossa on kokonaisuus Lähtökohta Kyky omaksua kieltä on lapsella syntyessään mutta sen kehittyminen riippuu ympäristöstä. Kielellisesti inspiroiva arki päivähoidossa Varhaiskasvatusmessut, 5.10.2012 Johanna Sallinen Kielen

Lisätiedot

Kiinnostaako. koodaus ja robotiikka? 2014 Innokas www.innokas.fi All Rights Reserved Copying and reproduction prohibited

Kiinnostaako. koodaus ja robotiikka? 2014 Innokas www.innokas.fi All Rights Reserved Copying and reproduction prohibited Kiinnostaako koodaus ja robotiikka? Innokas-verkosto Innovatiivisen koulun toiminnan kehittäminen ja levittäminen Suomi Yli 30 000 osallistujaa vuosien 2011-2014 aikana Kouluja, kirjastoja, päiväkoteja,

Lisätiedot

Lahden englanninkielisten luokkien (0 9) toimintaperiaatteet Tiirismaan koulussa lukuvuonna 2014 2015

Lahden englanninkielisten luokkien (0 9) toimintaperiaatteet Tiirismaan koulussa lukuvuonna 2014 2015 Lahden englanninkielisten luokkien (0 9) toimintaperiaatteet Tiirismaan koulussa lukuvuonna 2014 2015 Tiedote vanhemmille Lahden englanninkieliset luokat 0-9 Lahden englanninkieliset luokat toimivat Tiirismaan

Lisätiedot

Äidinkielen ja kirjallisuuden oppimistulosten seurantaarviointi

Äidinkielen ja kirjallisuuden oppimistulosten seurantaarviointi Äidinkielen ja kirjallisuuden oppimistulosten seurantaarviointi keväällä 2010 Utvärderingen av inlärningsresultat i modersmål och litteratur våren 2010 Äidinkielen ja kirjallisuuden oppimistulokset 9.

Lisätiedot

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA PERUSOPETUSLAKI Perusopetuslain muutos voimaan 1.1.2011 Lain lähtökohtana on oppilaan oikeus saada oppimiseen ja koulunkäyntiin tarvitsemansa tuki oikea-aikaisesti

Lisätiedot

Toisluokkalaisen. opas. Lukuvuosi 2014 2015. Tietoa kielten opiskelusta ja painotetusta opetuksesta

Toisluokkalaisen. opas. Lukuvuosi 2014 2015. Tietoa kielten opiskelusta ja painotetusta opetuksesta Toisluokkalaisen opas Lukuvuosi 2014 2015 Tietoa kielten opiskelusta ja painotetusta opetuksesta Nyt on aika valita ensimmäinen vieras kieli! 1. 6. luokilla opiskellaan yhtä tai kahta kieltä äidinkielen

Lisätiedot

OULUN KAUPUNGIN KIRJALLISUUSDIPLOMI

OULUN KAUPUNGIN KIRJALLISUUSDIPLOMI OULUN KAUPUNGIN KIRJALLISUUSDIPLOMI S2-oppilaiden diplomivihko 5. - 6. lk Tämän vihkon omistaa: OULUN KAUPUNGIN KIRJALLISUUSDIPLOMI Oulun kouluissa on mahdollisuus suorittaa kirjallisuusdiplomi. Diplomin

Lisätiedot

Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen

Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen Lukemisen taitoja Tulisi kehittää kaikissa oppiaineissa Vastuu usein äidinkielen ja S2-opettajilla Usein ajatellaan, että

Lisätiedot

Perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt II

Perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt II Perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt II Esimerkkejä Vaasa: Nivelluokat Jyväskylä: JOPO mmt oppilaille Kontiolahti: Jatkoluokat MOKU 18.9.2009 Vaasan nivelluokat 1 Nivelluokat

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE

KYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE KYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE luokka-asteille 1-6 Oppilaan nimi: Luokka: Koulun yhteystiedot: Osoite Puhelin Luokanopettaja/luokanvalvoja: Nimi: Puhelin: Sähköposti: Kuinka kauan olet

Lisätiedot