1 ESIOPETUKSEN TEHTÄVÄ JA YLEISET TAVOITTEET Tehtävä Yleiset kasvatuksen ja oppimisen tavoitteet... 3

Transkriptio

1

2 1 ESIOPETUKSEN TEHTÄVÄ JA YLEISET TAVOITTEET Tehtävä Yleiset kasvatuksen ja oppimisen tavoitteet ESIOPETUKSEN TOTEUTTAMINEN Esiopetuksen järjestäminen Arvot ja oppimiskäsitys Oppimisympäristö Työtavat ESIOPETUKSEN YKSITYISKOHTAISET TAVOITTEET JA SISÄLLÖT Esiopetuksen keskeiset sisältöalueet ja eheyttäminen Kieli ja vuorovaikutus Matematiikka Etiikka ja katsomus Ympäristö- ja luonnontieto Terveys Fyysinen ja motorinen kehitys Taide ja kulttuuri KASVUN JA OPPIMISEN TUKI RUSKON KUNNAN ESIOPETUKSESSA Yleiset periaatteet Esiopetuksen yleinen tuki Esiopetuksen tehostettu tuki Esiopetuksen erityinen tuki Esiopetuksen muu tuki OPPILASHUOLTO JA TURVALLISUUS ESIOPETUKSESSA Henkilötietojen käsittely, salassapito ja tietojen luovuttaminen ERI KIELI- JA KULTTUURIRYHMIIN KUULUVIEN LASTEN ESIOPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN ARVIOINTI ESIOPETUKSESSA

3 1 ESIOPETUKSEN TEHTÄVÄ JA YLEISET TAVOIT- TEET 1.1 Tehtävä Esiopetus on 6-vuotiaille suunnattua suunnitelmallista kasvatusta ja opetusta vuotta ennen oppivelvollisuutta. Sen tehtävänä on edistää lapsen oppimisedellytyksiä sekä tukea lapsen persoonallisuuden kehitystä, terveen itsetunnon vahvistumista että positiivista minäkuvaa. Esiopetuksessa luodaan lapsille tasavertaiset mahdollisuudet oppimiseen ja koulun aloittamiseen. Esiopetus toteutuu myös eri-ikäisten lasten ryhmissä. Näissä ryhmissä toimintaa eriyttämällä toteutuvat esiopetukselle asetetut tavoitteet. Esiopetus sisältää sekä aikuisen suunnitteleman ja ohjaaman että lapsen omasta kokemusmaailmasta ja kiinnostuksen lähteistä kumpuavan toiminnan. Esiopetuksessa huomioidaan käsiteltävän asian tieto- ja taitosisällöt, luovuus ja aktiivisuus sekä lapsen spontaanit leikit. Lapsen kokonaisvaltaisessa toiminnassa oppimisprosessi itsessään on tärkeä. 1.2 Yleiset kasvatuksen ja oppimisen tavoitteet Opetushallituksen laatimassa Esiopetuksen opetussuunnitelmassa on määritelty yleiset kasvatuksen ja oppimisen tavoitteet: Lapsen myönteinen minäkuva vahvistuu Hän omaksuu hyviä tapoja ja yhteiselämän pelisääntöjä Lapsen kieli- ja kulttuuri-identiteetti kehittyy ja vahvistuu Hän kasvaa oma-aloitteisuuteen, itsenäisyyteen ja vastuuntuntoisuuteen Lapsen vuorovaikutustaidot kehittyvät Lapsi oppii oppimaan ja omaksuu perustietoja, -taitoja ja valmiuksia Lapsi oppii kestävän kehityksen periaatteita 3

4 2 ESIOPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 2.1 Esiopetuksen järjestäminen Esiopetus perustuu opetushallituksen Esiopetussuunnitelman perusteisiin Varhaiskasvatusta ohjaa Stakesin v ohjeiden mukaan kunnissa laadittu Vasu (varhaiskasvatussuunnitelma), johon myös tämä esiopetussuunnitelma niveltyy. Perusopetuslain mukaan kunnan tulee järjestää esiopetusta, mutta lapsen osallistumisesta siihen päättävät vanhemmat. Esiopetusta annetaan osana varhaiskasvatustoimintaa. Toiminnasta vastaa opetusja varhaiskasvatuslautakunta. Esiopetuksesta vastaava viranhaltija on päivähoidon johtaja. Esiopetus ja siihen liittyvät ateriat sekä tapaturmien hoito ovat maksuttomia. Kokopäivähoidossa olevien lasten päivähoitomaksussa huomioidaan esiopetuksen osuus maksua alentavana tekijänä. Esiopetusoppilaalla on oikeus maksuttomaan kuljetukseen, mikäli opillaan koulumatka on viittä kilometriä pidempi tai milloin se oppilaan ikä tai muut olosuhteet huomioon ottaen muodostuu oppilaalle liian vaikeaksi, rasittavaksi tai vaaralliseksi. Esiopetus niveltyy lapsen päivähoitopäivään. Päivittäinen toiminta-aika on Esiopetuksen työajat noudattavat pääpiirteittäin koulujen työaikoja. Esiopetuksessa emme työskentele lauantaisin ja toimintavuosi päättyy touko-kesäkuun vaihteessa. Esiopetusta annetaan opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan vahvistaman esiopetussuunnitelman mukaisesti lain edellyttämät 700 tuntia vuodessa 4h/pv. Esiopetusta annetaan pääsääntöisesti Hiidenvainion ja Laukolan päiväkodeissa. Esiopetuksessamme luomme pohjan elinikäiselle oppimiselle, jossa korostuvat oppimaan oppimisen, elämänhallinnan ja yhteistoiminnallisuuden taidot. Kiinnitämme huomiota lapsen mahdollisuuksiin vaikuttaa omaan ja yhteiseen työskentelyyn sekä toimintaympäristöön. Esiopetus on osa varhaiskasvatusta ja perusopetusta. Näin ollen se luo lapselle johdonmukaisesti etenevän oppimispolun. Esiopetuksessamme arvostamme niin lasten kuin heidän perheidensäkin merkitystä toiminnan suunnittelussa, toteutuksessa sekä arvioinnissa. Esiopetuksessa teemme yhteistyötä myös muun varhaiskasvatuksen, perusopetuksen, sosiaali- ja terveystoimen sekä muiden lasten kasvua ja kehitystä tukevien toimijoiden kanssa.

5 2.2 Arvot ja oppimiskäsitys Pedagogiamme perustuu elämää edistäviin, inhimillisiin arvoihin. Ohjaamme lasta myönteiseen vuorovaikutukseen ja kunnioittamaan luontoa, ihmisyyttä ja ympäristöä omalla esimerkillämme kestävän kehityksen periaatteita noudattaen. Jokaisella lapsella on oikeus hyvään lapsuuteen. Lapsuus on elämänvaihe, jolla on oma itseisarvonsa ihmisen elämänkaaressa. Oppiminen ja oppimisvalmiuksien kehittyminen perustuvat lapsen aiemmille kokemuksille, tiedoille ja taidoille. Se on sekä yksilöllinen että yhteisöllinen tapahtuma, joka tähtää ennen kaikkea asioiden ymmärtämiseen. Lapselle annetaan mahdollisuus oppia omalla tavallaan ja omassa tahdissaan. Mielekäs oppiminen tuottaa iloa, myönteisiä oppimiskokemuksia ja vuorovaikutusta. Luomme oppimistilanteista lapsilähtöisiä ja lapsiläheisiä. Suotuisten oppimiskokemusten perusedellytys on elämänläheinen ja lapsen kokemuspiiriin perustuva toiminta. 6-vuotias on leikkivä, liikkuva, utelias, kyselevä ja aktiivinen toimija. Hän pohtii mielellään asioita, kyselee ja keskustelee. Esiopetusikäinen lapsi jäsentää maailmaa ja kokemuksiaan vuorovaikutuksessa luonnon, kulttuurin ja muiden ihmisten kanssa. Yhteistyötaidot ja oppiminen kehittyvät ryhmässä leikkien. Aikuinen tukee, ohjaa ja kannustaa lasta oppimisessa. 2.3 Oppimisympäristö Oppimisympäristöllä tarkoitetaan fyysisten tilojen lisäksi kasvatusyhteisön psyykkistä ja emotionaalista ilmapiiriä sekä vuorovaikutussuhteita. Laadukkaan oppimisympäristön olennainen tekijä on aikuisen ja lapsen välinen lämmin ja pysyvä vuorovaikutussuhde. Esiopetuksessamme kasvatus on ohjaavaa, jossa aikuinen asettaa lapselle rajoja ja lapseen kohdistetaan odotuksia ja vaatimuksiakin. Hyvässä oppimisympäristössä on kiireetön, avoin ja rohkaiseva ilmapiiri. Fyysinen oppimisympäristö on monipuolinen ja muunneltava. Leikkiin ja toimintaan tarvittavat materiaalit ovat lapsen saatavilla. Tarjoamme edellytykset rauhalliseen leikkiin/rauhoittumiseen. Oppimisympäristö ei rajoitu vain esiopetustilaan, vaan piha-aluetta ja muuta ympäristöä hyödynnetään toiminnassa. Oppimisympäristöön kuuluvat lähiympäristö liikunta-alueineen. 5

6 2.4 Työtavat Esiopetusta toteutetaan myös eri-ikäisten lasten ryhmissä. Näissä ryhmissä toimintaa eriyttämällä toteutuvat esiopetukselle asetetut tavoitteet. Esiopetus sisältää sekä aikuisen suunnitteleman ja ohjaaman että lapsen omasta kokemusmaailmasta ja kiinnostuksen lähteistä kumpuavan toiminnan. Esiopetuksessa huomioidaan käsiteltävän asian tieto- ja taitosisällöt, luovuus ja aktiivisuus sekä lapsen spontaanit leikit. Lapsen kokonaisvaltaisessa toiminnassa oppimisprosessi itsessään on tärkeä ja toiminnan tulee olla tarkoituksenmukaista sekä haasteellista. Esiopetuksen toimintatavat ja menetelmät tukevat lapsen kokonaisvaltaista oppimista. Työskentely on yhteistoiminnallista ja teematyöskentelyä, josta syntyy tekemisen riemu. Keskeisiä toimintatapoja ovat monipuolinen leikki, pienet työtehtävät, oppituokiot, retket, juhlat sekä erilaisten ilmiöiden havainnointi, tutkiminen ja pohtiminen. Toiminnan luonne ja lapsen kehitystaso huomioiden oppimistilanteet toteutuvat koko lapsiryhmässä, pienryhmässä tai yksilöllisesti. Leikki on lapsen tapa tutkia, toimia ja oppia. Leikkiessään hän käyttää mielikuvitustaan ja kokee erilaisia tunteita. Leikissä lapsella on mahdollisuus vuorovaikutustaitojen harjoitteluun ja käyttöön. Leikki on hauskaa, se tuottaa mielihyvää sekä yhdessäolon riemua ja opettaa elämän pelisääntöjä. Lapsi ei kuitenkaan leiki oppiakseen vaan oppii leikkiessään. Lasta ohjataan huolehtimaan leikkitiloista ja -välineistä jo pienestä pitäen. On tärkeää, että leikille on riittävästi aikaa, tilaa ja rauhaa. Lapset leikkivät sääntö- ja roolileikkejä, rakentelu-, vesi- ja hiekkaleikkejä, pihaleikkejä, oppimispelejä ja - leikkejä, piiri- ja laululeikkejä sekä draamaleikkejä. Kasvattaja luo turvallisen ja kannustavan ilmapiirin ja on lähellä ja aidosti läsnä, jotta voi tarvittaessa ohjata sekä auttaa leikin kehittymistä. Leikkinurkkauksia ja -teemoja suunnitellaan yhdessä lasten kanssa. 6

7 3 ESIOPETUKSEN YKSITYISKOHTAISET TAVOITTEET JA SISÄLLÖT 3.1 Esiopetuksen keskeiset sisältöalueet ja eheyttäminen Esiopetuksen sisältöalueet, jotka on jaoteltu seuraaviin alakappaleisiin, on tarkoitettu apuvälineeksi lasta ohjaaville kasvattajille. Niiden ei ole tarkoitus näkyä toiminnassa oppiainejakona. Eheyttäminen esiopetuksessa tarkoittaa aihekokonaisuutta, jossa eri sisältöalueet yhdistyvät. Esimerkiksi luontoretkellä lapsi oppii monia asioita samanaikaisesti: matemaattisia -, kielellisiä -, motorisia ja sosiaalisia taitoja sekä esteettisiä - ja eettisiä arvoja. Huomioimme lasten ajatukset ja kiinnostuksenkohteet suunnitellessamme esiopetuksen teemakokonaisuuksia. 7

8 3.1.1 Kieli ja vuorovaikutus Kieli on oppimisen, ajattelun ja ilmaisun väline, jonka avulla lapsi jäsentää kokemuksiaan. Kieli- ja vuorovaikutustaidot kehittyvät läheisissä ja turvallisissa ihmissuhteissa. Lastenkirjallisuus, sadut ja kertomukset tarjoavat lapselle elämyksiä ja antavat aineksia ajatteluun ja mielikuvitukseen. Tavoitteet vahvistaa lapsen tunneelämää, luovuutta ja itsetuntoa tukea ja vahvistaa lapsen valmiuksia oppia lukemaan ja kirjoittamaan: kirjain- ja äännetietoisuus ohjata lasta myönteiseen vuorovaikutukseen: opettaa lapselle kohteliaisuutta ja hyviä käytöstapoja keskittyä kuuntelemaan sekä aikuisten että lasten puhetta osallistua keskusteluun odottaa omaa vuoroa annetun ohjeen ymmärtäminen ja sen mukaan toimiminen kertoa omia ajatuksia, toiveita ja mielipiteitä laajentaa lapsen sana- ja käsitevarastoa ja herättää lapsen kiinnostus kirjallisuuteen ja kirjoitettuun kieleen Sisällöt keskustelut kirjallisuus, runot, sadut, kertomukset, lorut, riimit ja tietokirjat suullisen ja kirjoitetun kielen tutkiminen ja havainnointi lukuleikkien avulla: äänne-, tavu-, kuva- ja sanaleikit oikea kynäote luku- ja kirjoitussuunta saduttaminen, aikuinen kirjaa lapsen tarinankerrontaa suuraakkoset, kirjainten tunnistaminen ja jäljentäminen yhteistyö kirjaston kanssa 8

9 3.1.2 Matematiikka Esiopetuksessa lasta ohjataan huomaamaan ja ymmärtämään matemaattisia ilmiöitä päivittäisissä tilanteissa. Lapsi oppii matemaattista ajattelua aktiivisessa toiminnassa, konkreettisissa tilanteissa. Häntä kannustetaan luovaan ongelmanratkaisuun ja havainnoimaan omaa tapaansa ajatella. Tavoitteet luoda lapselle myönteinen asenne matematiikkaa kohtaan ohjata lasta käyttämään matematiikkaa arjen ongelmatilanteissa kehittää lapsen muistia, tarkkaavaisuutta ja ajantajua opettaa lapselle matemaattisia käsitteitä ja perusvalmiuksia, yhteen ja vähennyslaskun alkeet herätellä lapsen mielenkiinto loogiseen ajatteluun: lapsi osaa kertoa mitä ja miten hän ajatteli ratkaistessaan matemaattisen tehtävän Sisällöt geometriset muodot: ympyrä, neliö, suorakulmio ja kolmio lukujonotaidot lukualue 0-10: lukujen tunnistaminen ja luetteleminen numeron ja lukumäärän vastaavuus järjestysluvut sijaintia osoittavat käsitteet esim. yläpuolella, alapuolella, vieressä, edessä, takana, vasen, oikea aikakäsitteet: eilen, tänään, huomenna viikonpäivät, kuukaudet, vuodenajat kellosta tasatunnit laskeminen konkreettisesti esineillä luokitteleminen, järjestäminen ja vertaileminen esim. enemmän, vähemmän, yhtä suuri mittaaminen raha: kauppaleikit ja pelit 9

10 3.1.3 Etiikka ja katsomus Eettinen kasvatus lähtee itsetunnon kehittymisestä ja laajentuu ihmisten välisiin sosiaalisiin taitoihin sekä edelleen ympäristöön. Sen tavoitteena on luoda myönteinen asenne erilaisia ihmisiä, kulttuureita ja uskontoja kohtaan. Eettinen kasvatus on koko ryhmälle yhteistä ja sisältyy kaikkeen toimintaan. Ohjaamme lasta ymmärtämään hyvän ja pahan, oikean ja väärän ero, sekä toimimaan niiden mukaan. Katsomuskasvatuksessa lapsi oppii tuntemaan ja arvostamaan oman kotiseudun kulttuuri- ja luontoperintöä. Ohjaamme lasta suvaitsemaan erilaisia ihmisiä, uskontoja ja kulttuureja. Vanhemmat päättävät osallistuuko lapsi esiopetuksen uskontokasvatukseen, joka meillä Ruskolla perustuu luterilaiseen perinteeseen. Tavoitteet ohjata lasta ratkaisemaan ristiriitoja neuvottelemalla ja toimimaan rehellisesti sekä kunnioittamaan ja suojelemaan elollista luontoa auttaa lasta kohtaamaan erilaisia tunteita ja suvaitsemaan erilaisuutta tutustuttaa lapsi uskonnollisiin juhlapyhiin ja ohjata oivaltamaan hiljentymisen merkitys opettaa lapselle miten kirkossa käyttäydytään Sisällöt arjen tilanteista nousevat keskustelut oikeasta ja väärästä ohjatut roolileikit, kirjallisuus ja raamatun keskeiset kertomukset luterilaisen kirkon juhlapyhät kirkkokäynnit ja hartaushetket kirkko rakennuksena yhteistyö seurakunnan kanssa hengellinen musiikki 10

11 3.1.4 Ympäristö- ja luonnontieto Ympäristökasvatuksen lähtökohtana on monimuotoisen elinympäristön kunnioittaminen ja arvostaminen. Tuemme lapsen luontaista herkkyyttä kokea luonto ja ympäristö kaikilla aisteillaan. Lasta ohjataan tekemään havaintoja omasta toiminnasta ja sen seurauksista luonnossa. Se luo pohjan vastuuntuntoiselle asenteelle ja ymmärrykselle kestävän kehityksen periaatteista. Luonnossa leikkiessään lapsi kokee iloa ja virkistyy. Ruskolla on erinomaiset mahdollisuudet luoda elämyksellinen suhde luontoon. Tavoitteet luoda lapselle turvallinen suhde ympäristöön ja ihmisiin kehittää lapsen eri aistialueiden havaintoherkkyyttä ohjata lapsia huolehtimaan, kunnioittamaan ja suojelemaan luontoa ja ympäristöä sekä huomioimaan tekojensa seuraukset herätellä lapsen mielenkiinto luonnontieteeseen antaa lapselle mahdollisuus tutkien kokeilla, mittailla, vertailla ja kysellä Sisällöt retket lähiluontoon ja rakennettuun ympäristöön ympäristön havainnointi ja tutkiminen eri vuodenaikoina: ihminen, kasvit ja eläimet sekä niiden elinympäristö, maa ja avaruus, elollinen ja eloton, luonnonilmiöt aistiharjoitukset päiväkodin ympäristöstä huolehtiminen työtehtävät esim. omien jälkien siivoaminen, kattaminen, pihatyöt jokamiehenoikeudet luonnon kiertokulku 11

12 3.1.5 Terveys Terveyskasvatus edistää lapsen fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia. Lasta kannustetaan liikkumaan monipuolisesti ja turvallisesti sekä iloitsemaan liikunnan tuomasta mielihyvästä. Lasta ohjataan huolehtimaan päivittäisestä henkilökohtaisesta hygieniastaan. Esikoulussamme tuetaan terveellisiä ruokailutottumuksia ja harjoitellaan hyviä ruokailutapoja. Tapakasvatuksella lasta ohjataan myönteisiin ihmissuhteisiin, tunne-elämän terveyteen ja väkivallattomuuteen. Tavoitteet ohjata lasta huolehtimaan toiminnan, levon ja virkistyksen välisestä tasapainosta opettaa terveellisiä ruokatottumuksia ja hyviä ruokatapoja opastaa henkilökohtaisen hygienian huolehtimisesta ohjata lasta pukeutumaan sään mukaan tukea lapsen psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia Sisällöt siisteys, ruokailu, pukeminen ja riisuminen monipuolinen ravinto ja ruokailuvälineiden oikea käyttö toiminta, lepo ja rentoutuminen kehonosien tunnistaminen ja nimeäminen tapakasvatus tunnekasvatus 12

13 3.1.6 Fyysinen ja motorinen kehitys Esikoulussa liikutaan monipuolisesti päivittäin. Tämä on välttämätöntä lapsen tasapainoiselle kasvulle, kehitykselle ja terveydelle. Leikin ja liikunnan avulla harjaannutamme lasten fyysistä ja motorista kuntoa, liikehallintaa ja motorisia perustaitoja. Arkipäivän toiminnoissa lapsen hienomotoriikka, kädentaidot sekä käsien ja silmän yhteistyö kehittyvät. Esikoulussa toteutetaan sekä ohjattua että omaehtoista liikkumista. Tavoitteet vahvistaa lapsen perusliikuntataitoja, kehonhallintaa ja hahmotusta ohjata lasta noudattamaan yhteisiä sääntöjä sekä toimimaan ryhmän jäsenenä toiset huomioon ottaen tutustuttaa lapsi eri liikuntamuotoihin kehittää lapsen karkeamotoriikkaa ja liikehallintaa kehittää lapsen hienomotoriikkaa ja silmä- käsi- koordinaatiota Sisällöt käveleminen, juokseminen, hyppääminen kieriminen, ryömiminen, konttaaminen, kiipeäminen liikuntavälineiden hallinta eli kuljettaminen, heittäminen, vierittäminen ja pompottaminen luistelu, hiihto, retkeily, pihaleikit voimistelu, temppuilu, musiikkiliikunta tanssi, tanhut 13

14 3.1.7 Taide ja kulttuuri Taidekasvatuksen tavoitteena on tuottaa lapselle iloa, kokemuksia ja elämyksiä omasta ja vieraista kulttuureista. Musiikki, kuvataide ja teatteri antavat lapselle tilaisuuksia käsitellä tunteitaan ja kokemuksiaan. Luovassa leikissä eli draamassa tärkeää on yhdessä tekeminen ja eläytyminen eri rooleihin, ei niinkään valmiiden esitysten tuottaminen. Musiikki Tavoitteet kehittää lapsen sävel- ja rytmitajua rohkaista lasta laulamaan yksin ja yhdessä ohjata lasta hyvään äänenkäyttöön harjoittaa lapsen kuuntelutaitoja kannustaa lasta kokeilemaan erilaisia keho- ja rytmisoittimia tutustuttaa lapsi helppoihin musiikkikäsitteisiin ja monipuoliseen musiikkiin Sisällöt laulaminen loruttelu soittaminen: keho- ja rytmisoittimilla soittaminen perus- ja sanarytmein musiikkiliikunta, - sadut ja - maalaus kuunteleminen äänenkäyttö- ja äänenhuoltoharjoitukset piiri- ja laululeikit, tanssit ja tanhut äänien ja soitinten tunnistaminen erilaisiin musiikkilajeihin tutustuminen 14

15 Kuvataidekasvatus Tavoitteet tarjota lapselle mahdollisuuksia itseilmaisuun kuvataiteen keinoin opastaa lasta käyttämään erilaisia kuvataiteen tekniikoita ohjata arvostamaan omia ja toisten töitä ohjata lasta näkemään ja arvostamaan kauneutta ympäristössään tukea lapsen hienomotorisia taitoja ohjata lasta suunnitelmalliseen työskentelyyn ohjata lasta tutkimaan erilaisia taidekuvia ja keskustelemaan niistä tutustua värioppiin ohjata lasta ikätasonsa mukaisen median pariin ohjata lasta median kriittiseen arviointiin Sisällöt piirtäminen: hiili, tussit, väriliidut, taululiidut, lyijykynät, puuvärikynät maalaaminen: vesivärit, peitevärit, ikkunavärit, sormivärit jne. välineiden puhdistaminen päävärit ja niiden sekoittaminen muovailu: savi, erilaiset massat, taikina painanta: sormella, perunalla, sablonin avulla jne. askartelu: liimaaminen, leikkaaminen, taittelu, rypistely, repiminen rakentelu: hiekka, lumi, rakentelusarjat käsityöt: pujottelu, ompelu, lankatyöt puutyöt taidekuvien tarkastelu media: elokuvat, tv-ohjelmat, tietokonepelit ja niistä keskusteleminen 15

16 Luova ilmaisu ja teatteri Tavoitteet tukea lapsen itseilmaisua ja esiintymistaitoa ohjata lasta yhteistoimintaan ja vuorovaikutukseen rohkaista lasta ideoimaan pieniä esityksiä ja toteuttamaan niitä Sisällöt satujen ja tarinoiden dramatisointi juhlat pienet esitykset ja näytelmät: ohjatut, lasten tekemät, aikuisten esittämät eri teatterimuotoihin tutustuminen: nukketeatteri, varjo- ja pöytäteatteri, musiikki- ja tanssiesitykset teatterivierailut 16

17 4 KASVUN JA OPPIMISEN TUKI RUSKON KUNNAN ESI- OPETUKSESSA 4.1 Yleiset periaatteet Tuen järjestämisen perusta on yhteistyö vanhempien kanssa. Toteutuksen lähtökohtana ovat sekä esiopetusryhmän että yksittäisen lapsen vahvuudet sekä oppimis- ja kehitystarpeet. Tuen tarpeet huomioidaan esiopetuksen yhteisöllisissä ja oppimisympäristöön liittyvissä ratkaisuissa, lisäksi vastataan lasten yksilöllisiin tarpeisiin. Huomioidaan, että lapsen tuen tarve voi vaihdella tilapäisestä jatkuvaan, vähäisestä vahvempaan tai yhden tukimuodon tarpeesta useamman tukimuodon tarpeeseen. Jokainen lapsi saa tukea kasvulleen omista lähtökohdistaan käsin. Tällöin huomioidaan monenlaiset oppijat ja oppimisen lähtökohdat sekä tavat, kuten myös kulttuuritausta. Esiopetus tekee yhteistyötä muun varhaiskasvatuksen kanssa ja esiopetuksessa jatketaan lapsen kanssa aloitettuja tukitoimenpiteitä Lapsen oikeus riittävään tukeen varmistetaan jatkuvan havainnoinnin ja arvioinnin avulla. Tämän lisäksi esiopettajat kartoittavat lasten kielellisiä ja matemaattisia valmiuksia kuntaan laadituilla yhtenäisillä tehtävillä sekä syksyllä että keväällä. Tuki aloitetaan riittävän varhain, näin ehkäistään ongelmien syveneminen ja pitkäaikaisvaikutukset. Tuen oikea - aikaisuus, oikea taso sekä muoto ovat ratkaisevia. Tuen aloittamiseen riittää vanhempien, esiopetuksen-, sosiaali- tai terveydenhuollon työntekijän ilmaisema huoli lapsen kasvuun, kehitykseen ja / tai oppimiseen liittyen. Tuen tarpeen arvioinnissa huomioidaan myös psyykkiset ja sosiaaliset tekijät. Tuen tulee olla joustavaa, pitkäjänteisesti suunniteltua ja tuen tarpeen mukaan muuttuvaa. Yhteistyön eri tahojen kanssa tulee olla lapsen edun mukaista (muu varhaiskasvatus, neuvola, terapeutit yms.). 4.2 Esiopetuksen yleinen tuki Yleistä tukea saavat kaikki lapset. Lastentarhanopettaja laatii yhdessä vanhempien kanssa jokaiselle lapselle esiopetuksen oppimissuunnitelman. Ruskolla tämä suunnitelma sisältää myös havainnointilomakkeen lapsen kehityksen eri osa alueista. Tämän pohjalta sovitaan yhdessä vanhempien kanssa kullekin lapselle tavoitteet sekä pohditaan näiden mukaisesti toimintatapoja esiopetusvuodelle. Toteutus on toiminnallista ja leikinomaista ryhmä- tai yksilötoimintaa. Toimintaa suunnataan vastaamaan lasten tarpeisiin. Pienryhmätoiminta on keskeinen työtapa esiopetuksessa. Kiertävä erityislastentarhanopettaja työskentelee esiopetuksessa säännöllisesti osana varhaiskasvatushenkilöstöä. Tarvittaessa konsultoidaan muita asiantuntijoita (lääkäri, puheterapeutti, toimintaterapeutti, fysioterapeutti, sosiaali- 17

18 työntekijä, koulupsykologi, koulukuraattori, terveydenhoitaja, kuntoutusohjaaja, erityiskoulujen opettajat yms.) yhteistyössä vanhempien kanssa. 4.3 Esiopetuksen tehostettu tuki Tehostettuun tukeen ei tarvita erillistä asiantuntijalausuntoa tai diagnoosia. Joskus tuki kuitenkin perustuu lausuntoon, joka on tehty Raision kehitysneuvolassa tai TYKS:ssa tai muussa yksikössä. Lähete TYKS:aan tehdään lastenneuvolasta ja Raision kehitysneuvolaan voi lähetteen tehdä myös kelto. Lausunnossa huomioidaan lapsen kasvun ja oppimisen tilanne kokonaisuutena, lapsen oppimisvalmiudet ja oppimiseen sekä kehitykseen liittyvät erityistarpeet. Lausunnon on voinut tutkimusten perusteella laatia lääkäri, neuvolapsykologi, puheterapeutti, toimintateraputti tai fysioterapeutti, tai kaikki yhdessä. Lausunnossa annetaan ehdotuksia pedagogisista, oppimisympäristöön liittyvistä ja muista lapsen tukeen liittyvistä ratkaisuista. Lausunnon pohjalta laaditaan tarvittaessa yhteistyössä vanhempien kanssa lapselle oppimissuunnitelmaan tehostetun tuen osio. Siinä huomioidaan lapsen vahvuudet sekä oppimis- ja kehitystarpeet ja sovitaan konkreettiset, toteuttamiskelpoiset tavoitteet menetelmineen. Tehostettu tuki perustuu aina myös lapsesta tehtävään pedagogiseen arvioon. Pedagogisen arvion laatii ryhmän lastentarhanopettaja. Tehostettua tukea arvioidaan ja tarkistetaan säännöllisesti vanhempien kanssa. Tavoitteena on pitkäjänteinen, suunnitelmallinen, lapsen kasvua ja oppimista tukeva toiminta. Tehostettu tuki toteutetaan Ruskolla esiopetusryhmässä, osana muuta lapsiryhmän toimintaa. Kelto konsultoi henkilökuntaa sekä tarpeen mukaan osallistuu kuntouttavaan toimintaan yhteistyössä lastentarhanopettajan ja muiden lapsiryhmän aikuisten kanssa. Koulunsa vuotta myöhemmin aloittavan lapsen esiopetus voi kestää kaksi vuotta ja hänelle laaditaan tehostetun tuen suunnitelma. 4.4 Esiopetuksen erityinen tuki Erityinen tuki esiopetuksessa järjestetään yleisenä tai pidennettynä oppivelvollisuutena. Erityinen tuki perustuu lapsesta moniammatillisessa yhteistyössä tehtävään pedagogiseen selvitykseen, josta vastaa kelto. Erityisen tuen antamiseen tarvitaan päätös erityisopetukseen siirtämisestä. Erityisen tuen oppilaan oppivelvollisuus voi olla 9- tai 11-vuotinen. 11-vuotisen oppivelvollisuuden piiriin kuuluva lapsi on otettu pidennetyn opetuksen oppilaaksi erillisellä päätöksellä, joka perustuu psykologiseen tai lääketieteelliseen arvioon. Erityisen tuen oppilaalle laaditaan henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Päätös ja lapsen tuen tarve arvioidaan säännöllisin väliajoin perusopetuksen aikana ja tarvittaessa erityisen tuen päätös lopetetaan. 18

19 Ruskolla HOJKS:.n laadinnasta ja toteutuksen seurannasta vastaa yhteistyössä vanhempien ja lastentarhanopettajan kanssa kiertävä erityislastentarhanopettaja. Erityinen tuki toteutetaan integroituna esiopetukseen. Tarvittaessa lapsiryhmässä on ryhmä- tai henkilökohtainen avustaja. 4.5 Esiopetuksen muu tuki Vanhemmilla on ensisijainen kasvatusvastuu lapsestaan. Esiopetuksen tehtävänä on tukea kodin kasvatustyötä. Onnistuneen yhteistyön edellytyksenä on avoimuus ja luottamus vanhempien ja henkilöstön kesken. Yhteistyön tavoitteena on edistää lapsen kehitystä ja oppimista turvallisessa ilmapiirissä ja ympäristössä. - Kodin ja esiopetuksen yhteistyömuotoja ovat lapsesta vanhempien kanssa käytävät kehityskeskustelut, päivittäiset kohtaamistilanteet, vanhempainillat ja juhlat. Informaatio esiopetuksen ja vanhempien välillä kulkee mm. puhelimella, sähköpostilla, tiedotteilla ja ilmoitustaulun välityksellä. - Yhteistyö esi- ja alkuopetuksen kesken takaa lapselle joustavan ja turvallisen siirtymisen kouluun. Yhteistyön muodot vaihtelevat vuosittain. Esi- ja alkuopetuksen opettajat keskustelevat keväällä koulutulokkaista ja luovuttavat vanhempien allekirjoittamat Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelmat arvioineen tiedonsiirtona koulun puolelle. Sen mukana välittyy lapsen kehityksen ja oppimisen kannalta olennainen tieto esiopetuksesta kouluun. - Muita yhteistyötahoja ovat muu varhaiskasvatus, sosiaali- ja terveystoimi, psykologit, puhe- ja toimintaterapeutit, fysioterapeutit. Linkkinä tähän yhteistyöhön toimii yleensä kiertävä erityislastentarhanopettaja. Lisäksi teemme yhteistyötä kirjasto- ja vapaa-aikatoimen, seurakunnan ja muiden järjestöjen kanssa. 19

20 5 OPPILASHUOLTO JA TURVALLISUUS ESIOPETUKSESSA Lapsen edun kannalta on tärkeää pulmien ja oppimisen esteiden varhainen tunnistaminen ja niihin puuttuminen. Avoin yhteistyö koulupsykologin sekä kunnan sosiaalija terveystoimen välillä on perustana onnistuneessa oppilashuollossa. Kiertävä erityislastentarhanopettaja kutsuu koolle moniammatillisen työryhmän, jonka kokoonpano vaihtelee tarpeen mukaan (terveydenhoitaja, psykologi, erityisopettaja, sosiaalityöntekijä ja esiopetuksen lastentarhaopettajat). Oppilashuoltoryhmä kokoontuu säännöllisesti, vähintään 4 kertaa lukukaudessa ja sopii tapauskohtaiset toimintaohjeet sekä yhteistyöstä vanhempien kanssa. Vanhemmilla on oikeus saada tieto oppilashuoltoryhmän kokoontumisista omaan lapseensa liittyen ja halutessaan osallistua omaa lastaan koskevaan osuuteen. Kaikkia oppilashuoltoryhmän jäseniä sitoo yksittäisten lasten kohdalla salassapitovelvollisuus. Oppilashuoltoryhmän kutsuu koolle kiertävä erityislastentarhanopettaja ja hän laatii kokoukseen esityslistan. Oppilashuoltoryhmässä käsitellyt asiat kirjataan asian mukaisesti niitä varten laadituille lomakkeille. Lapsen huoltajalla on oikeus nähdä omaa lastaan koskevat kokouksessa kirjatut asiat. Lasten ja esiopetuksen henkilöstön turvallisuus taataan kaikissa tilanteissa. Tähän kuuluvat fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen turvallisuus. Ruskon kunnan varhaiskasvatuksen laatukäsikirjassa on henkilöstölle tapauskohtaiset toimintaohjeet mm. lapsen fyysisen ja psyykkisen turvallisuuden varmistamiseksi esiopetuksen aikana, tapaturmien ja sairastumisien varalle sekä varhaiseen puuttumiseen, kun huoli lapsen kasvuun ja kehitykseen liittyen herää. Esiopetuksen turvallisuutta ohjaavat myös työturvallisuuslaki ja ajan tasalla oleva pelastussuunnitelma. 20

21 5.1 Henkilötietojen käsittely, salassapito ja tietojen luovuttaminen Oppilashuoltotyössä yksittäisen lapsen asian käsittelyyn osallistuvat ne henkilöt, joille tämä asia välittömästi kuuluu. Esiopetuksessa näitä henkilöitä ovat päiväkodin johtaja, ryhmän lastentarhanopettaja, kiertävä erityislastentarhanopettaja, terveydenhoitaja, koulupsykologi ja koulukuraattori. Lapsen oppimissuunnitelmaa laadittaessa vanhemmat antavat suostumuksensa yhteistyöhön ja tietojen luovuttamiseen eri tahojen kanssa. Salassa pidettäviä tietoja ovat mm. tiedot perheiden henkilökohtaisista oloista, kuten elintavoista, vapaa-ajan harrastuksista ja yhdistystoiminnasta, perhe-elämästä, vakaumuksista, mielipiteistä, taloudellisesta asemasta ja terveydentilasta. Salassapidolla tarkoitetaan asiakirjojen pitämistä salassa ja kieltoa ilmaista tieto suullisesti sekä kieltoa käyttää salaista tietoa omaksi hyödyksi tai toisen vahingoksi. Oppilashuoltotyöhön osallistuvilla on salassapitosäännösten estämättä oikeus saada toinen toisiltaan lapsen opetuksen järjestämisen edellyttämät välittömät tiedot. Tällaista tietoa tarvitaan varmistamaan lapsen itsensä ja muiden turvallisuus, mm. sairaus, joka tulee ottaa opetustilanteissa huomioon. Esiopetuksen järjestäjällä on salassapitosäännösten estämättä oikeus saada lapsen opetuksen järjestämiseksi tiedot sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaisilta, muulta sosiaalipalvelujen tai terveydenhuollon palvelujen tuottajalta sekä terveydenhuollon ammattihenkilöltä. Lapsen siirtyessä muualle esiopetukseen on salassapitosäännösten estämättä toimitettava lapsen esiopetuksen kannalta välttämättömät tiedot uudelle esiopetuksen järjestäjälle. Uudella opetuksen järjestäjällä on myös oikeus pyytää näitä tietoja. Henkilötietojen käsittelyssä lähtökohtana on luottamuksellisuus ja yhteistyö lapsen huoltajien kanssa. Esiopetuksen henkilöstö on ammatillista ja heitä sitovat salassapito- ja vaitiolovelvollisuus työhönsä liittyen. Lapseen liittyvien asiakirjojen käsittelystä ja säilyttämisestä on erikseen kirjattu toimintaohjeet Ruskon kunnan varhaiskasvatuksen laatukäsikirjaan. 6 ERI KIELI- JA KULTTUURIRYHMIIN KUULUVIEN LAS- TEN ESIOPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN Eri kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluvien lasten esiopetus toteutuu yleisten kasvatus- ja oppimistavoitteiden mukaisesti. Esiopetuksessa huomioidaan kielestä tai kulttuurista johtuvat erityistarpeet vahvistaen lapsen identiteettiä ja kulttuuritietoisuutta. Ruskolla 21

22 esiopetusta annetaan suomen kielellä. Ruotsinkielinen ja viittomakielinen esiopetus järjestetään ostopalveluna. 7 ARVIOINTI ESIOPETUKSESSA Esiopetussuunnitelmaa ja siihen perustuvaa toimintaa arvioivat vanhemmat, lapset ja esiopetuksen henkilöstö. Esiopetuksen toiminnan arviointi on välttämätöntä, jotta esiopetustoiminta kehittyy. Opetussuunnitelman toteuttaminen ja toiminnan tavoitteellinen kehittäminen edellyttävät jatkuvaa seurantaa ja arviointia. Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma laaditaan syksyllä vanhempien kanssa. Siihen kirjataan sen hetkiset lapsikohtaiset havainnot, tiedot ja taidot, kotona ja esiopetuksessa. Niiden pohjalta asetetaan lapselle henkilökohtaiset oppimisen tavoitteet. Arviointi on läpi esiopetusvuoden lapsen toiminnan seurantaa ja havainnointia, keskustelua, lapsen itsearviointia, ja muita menetelmiä, joissa monipuolisesti seurataan lapsen oppimisprosessia. Esikouluvuoden keväällä lastentarhanopettaja ja vanhemmat arvioivat laspen esiopetussuunnitelmaan kirjattujen tavoitteiden toteutumista sekä lapsen kehitystä eri osa-alueilla. Nämä tiedot kirjataan tiedonsiirtolomakkeeseen, mikä toimitetaan lapsen tulevaan kouluun. Esiopetusvuoden päättyessä lapsi saa osallistumistodistuksen. Lapsen itsearvioinnissa lasta ohjataan huomaamaan omat vahvuutensa, osaamisensa ja edistymisensä sekä myös lisäharjoittelua vaativat taidot. Näin lapsen oppimaan oppimisen taidot kehittyvät. Lapsi arvioi tietojaan ja taitojaan esimerkiksi piirtämällä ja kertomalla kokemuksistaan. Lapsen toimintaa voidaan myös dokumentoida, videoimalla, valokuvaamalla ja muistiinkirjaamalla. Esiopetuksesta vastaavat kasvattajat arvioivat jatkuvasti toiminnan tavoitteita, toteutusta ja työskentelyään sekä tiimi- ja työyhteisön toimivuutta. Työntekijän itsearvioinnin tavoitteena on oman ammatillisuuden ja kasvatustietoisuuden kehittyminen. Oppimisympäristön toimivuuden tietoinen suunnittelu ja muokkaaminen lapsen ja lapsiryhmän tarpeille on tärkeä toiminnan toteutuksessa. Keskeinen tekijä onnistuneessa esiopetuksessa on myös organisaation johtaminen, työyksikkötasolla ja hallinnossa. Opetussuunnitelmassa kuvataan toiminnan arvopohja, tavoitteet, sisällöt, toteutus ja arviointi. Sen tulee elää arjessa ja toimia työvälineenä kasvattajille. Se pidetään ajan tasalla ja siitä käydään jatkuvaa keskustelua. 22

23 Lapsilla ei ole mennyttä eikä tulevaa, niin kuin meille vain harvoin käy, he riemuitsevat nykyisyydestä (Jean de la Bruyere) 23