Lamminpään päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Transkriptio

1 Lamminpään päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Meidän päiväkoti Lamminpään päiväkoti on toiminut yli 60 vuoden ajan, ensin lasten seimenä ja sittemmin päiväkotina. Päivähoitoa tarjotaan kolmessa ryhmässä. Lisäksi annetaan esiopetusta päiväkodin ja Lamminpään koulun ryhmissä. Lasten ilona meillä on iso piha, joka on luonnonläheinen vaihtelevine maastoineen, puineen ja pensaineen. Lähellä sijaitsee Tohloppi-järvi, metsää, harjuja ja suoalueita. Kävelymatkan päästä löytyy myös Horhan retkeily- ja hiihtomaastot. Päiväkodissa on käytössä digitaalinen kasvunkansio, johon kootaan ryhmien toimintaa kuvaavia asioita, esimerkiksi kuvia ja projekteja. Tenavanetti toimii tiedotusvälineenä perheille. Yhteystiedot Lamminpään päiväkoti Kivilevontie Tampere Puh Arvot ja strategiaperusta Tärkeimmät arvomme ovat turvallisuus, yksilöllisyys, tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus Luomme turvallisuutta Lasten turvallisuus on yksi tärkeimmistä arvoistamme. Turvallisuus tarkoittaa meillä psyykkistä, fyysistä ja sosiaalista turvallisuutta. Lapsen päivän kokonaisvaltainen turvallisuus on toimintamme lähtökohta. Turvallinen aikuinen on ryhmässä läsnä ja lasten saatavilla. Hän antaa lapselle sylin niin ilon kuin surun hetkellä. Päivittäinen toiminta perustuu vakiintuneisiin käytänteisiin ja yhdessä sovittuihin sääntöihin. Kasvatuskumppanuus vanhempien kanssa tuo 1

2 toimintaan myös turvallisuutta. Vanhempien toiveet ja tieto omasta lapsesta auttavat meitä luomaan turvallisuutta myös yksittäisten lasten kohdalla. Tuemme yksilöllisyyttä Yksilöllisyys on toinen tärkeä arvomme. Aikuinen kuuntelee lasta ja ottaa huomioon hänen mielipiteensä. Kasvatuksessa otetaan huomioon lapsen yksilöllinen kehitys ja sitä tuetaan sekä arvostetaan. Lasta kannustetaan positiivisesti ja tuetaan hyvän itsetunnon kehitystä. Annamme tilaa myös lapsen luovuudelle. Ylläpidämme tasa-arvoa ja oikeudenmukaisuutta Kolmantena tärkeänä arvona on tasa-arvoon ja oikeudenmukaisuuteen liittyvät asiat. Näissä erityisesti korostamme lasten ja perheiden tasa-arvoista kohtelua kaikissa päivähoidon asioissa. Kasvatuksessa, mukaan lukien ristiriitatilanteet, toimimme johdonmukaisesti ja sovitun käytännön mukaan. Lapsikäsitys Lapsi on täynnä mahdollisuuksia. Henkilökunta tukee yhteisvastuullisesti lapsen kasvua, kehitystä ja oppimista tarjoamalla ikätasonmukaista haasteellista ja virikkeellistä toimintaa turvallisessa oppimisympäristössä. Kasvatus ja sen tukeminen Henkilökunta keskustelee ja vastaa lasten kasvatuksesta samanlaiseen arvoperustaan nojautuen. Henkilökunnan ja vanhempien välinen kasvatusyhteistyö on luontevaa ja osa arkipäivää. Näin ollen kasvatus on jatkuvaa vuorovaikutusta. Kasvatuksen vuorovaikutuksen tärkeä elementti on myös lapsen ja aikuisen välinen vuorovaikutus. Päivittäiset toimintakäytännöt yksittäisen lapsen sekä lapsiryhmän kanssa ovat kasvatuksen tukemisen perusta. Toimintakäytäntöjen sopiminen vaatii henkilökunnalta suunnittelua ja keskustelua kasvatusasioista. Vanhempien kanssa pidetään kaksi kertaa vuodessa lapsen varhaiskasvatuskeskustelut, joissa keskustellaan lapsen toiminnasta kotona ja päiväkodissa sekä sovitaan yhteiset tavoitteet lapsen tukemiseksi. 2

3 Oppiminen ja sen tukeminen Oppiminen on lapselle luontainen ominaisuus. Lapsi oppii asioita yksilöllisesti ja eri tavoin; kokeilemalla, kuuntelemalla, katselemalla ja tekemällä. Oppimiseen vaikuttavat lapsen herkkyyskaudet, jolloin lapsi oppii asioita helpommin kuin muulloin. Oppimista tuetaan monin eri keinoin ja sille järjestetään monenlaisia mahdollisuuksia. Toiminnan suunnittelussa huomioidaan lasten ikä. Oppimisympäristö suunnitellaan lasten ikätason mukaan ja toiminnassa otetaan huomioon lasten mielenkiinnon kohteet. Toimintaa järjestetään pienryhmissä ja pienryhmien koostumus vaihtelee toiminnan mukaan. Päiväkodissamme kaikki puhaltavat yhteen hiileen. Yhdessä tekemisen, yhteisen ilon, huumorin ja positiivisen palautteen kautta pyrimme vahvistamaan lasten yksilöllisyyttä. Lapsille järjestetään mahdollisuuksia muidenkin ryhmien lasten kohtaamiseen esimerkiksi yhteisten lauluhetkien ja juhlien merkeissä. Kasvatusperiaatteet Turvallisuudentunteen luominen ja lasten kunnioittaminen ovat tärkeimmät kasvatusperiaatteemme, jotka ohjaavat aikuisten toimintaa. Henkilökunta luo lapsille turvallisen ja lämpimän ilmapiirin huolehtimalla heidän tarpeistaan. Aikuinen on paikalla lasta varten. Lapsilla on yhdessä sovitut säännöt ja niitä noudatetaan johdonmukaisesti, mikä tuo turvallisuudentunteen. Lapsen kunnioittaminen näkyy niin, että lasta kannustetaan, kuunnellaan ja lapselle annetaan aikaa. Lapsia kohdellaan tasavertaisesti ja oikeudenmukaisesti. Lapsilla on mahdollisuus vaikuttaa asioihin, heidän toiveensa otetaan huomioon toiminnassa. Päiväkodissamme on laadittu kiusaamisen ehkäisysuunnitelma, jossa määritellään kiusaamisen eri muodot sekä kiusaamisen ehkäisyn ja siihen puuttumisen keinot. Aikuiset kantavat vastuun kiusaamiseen puuttumisesta ja ennaltaehkäisystä opettaen samalla lapsille vuorovaikutustaitoja. Harjoittelemme lasten kanssa itsehillintää, ongelmanratkaisutaitoja ja empatiakykyä. Vanhempien osallisuus lasten varhaiskasvatuksessa Yhteistyö ja kasvatuskumppanuus vanhempien kanssa alkavat siitä, kun lapsi saa hoitopaikan päiväkodistamme. Perheillä on mahdollisuus käydä tutustumassa päiväkotiin ennen hoidon aloittamista. Aloitusvaiheessa vanhempien 3

4 kanssa tehdään hoitosopimus, jossa sovitaan hoitoon liittyvät käytännön asiat. Vanhempien kanssa käydään läpi Lapsen hyvä päivä -lomake. Siinä vanhemmat saavat kertoa omasta lapsestaan ja esittää toivomuksiaan lapsen hoidon suhteen. Hoidon alettua yhteistyö vanhempien kanssa jatkuu tiiviisti. Päivittäisissä tuonti- ja hakutilanteissa vanhemmat saavat tietoa lapsen päivästä, ryhmän toiminnasta ja voivat antaa henkilökunnalle palautetta. Muita yhteistyön käytäntöjä ovat sähköposti, digitaalinen kasvunkansio, tekstiviestit ja ilmoitustaululla tiedottaminen. Lapsen varhaiskasvatuksen suunnitteluun ja arviointiin vanhemmat voivat osallistua kaksi kertaa vuodessa järjestettävien varhaiskasvatuskeskustelujen (esiopetuksessa oppimissuunnitelmakeskustelut) yhteydessä. Vuosittain järjestetään ainakin yksi vanhempainilta, jossa vanhemmilla on mahdollisuus kuulla päiväkodin ja ryhmän toiminnasta sekä osallistua itse toiminnan kehittämiseen ja arviointiin. Muita yhteisiä tapahtumia ja juhlia järjestetään vuosittain tilanteen mukaan. Kaupunki tekee ajoittain palvelu- ja asiakastyytyväisyyskyselyjä. Niiden kautta vanhemmilla on mahdollisuus antaa palautetta, osallistua päivähoidon palvelujen sekä yksittäisen päiväkodin toiminnan kehittämiseen. Varhaiskasvatuksen suunnittelu Varhaiskasvatuksen suunnittelun lähtökohtana ovat Tampereen kaupungin, Lamminpään päiväkodin ja lapsen henkilökohtainen varhaiskasvatussuunnitelma. Ryhmän lasten varhaiskasvatussuunnitelmista esiin nousseet asiat kootaan ryhmän yhteiseen varhaiskasvatussuunnitelmaan. Päiväkodin pedagoginen tiimi määrittelee toiminnan sisällölliset painopistealueet. Esiopetuksen suunnittelun lähtökohdat nousevat esiopetuksen vastaavista suunnitelmista. Näiden ohjeistusten pohjalta suunnitellaan oman ryhmän toiminta. Suunnittelussa otetaan huomioon yksittäisten lasten ja ryhmän tarpeet, toiveet ja mielenkiinnonkohteet. Suunnittelun tavoitteena on järjestää mahdollisimman monipuolista ja hauskaa tekemistä eri-ikäisille lapsille. 4

5 Ryhmän tulevasta toiminnasta tiedotetaan digitaalisessa kasvunkansiossa sekä ilmoitustaululla. Esiopetuksessa on käytössä reissuvihot, jotka kulkevat päivittäin lasten mukana. Lasten toimintaa valokuvataan ja kuvia on esillä digitaalisessa kasvunkansiossa sekä päiväkodin seinillä. Lapsen omaan kasvunkansioon kerätään vuosien varrella tehtyjä piirroksia, askarteluja ja tarinoita. Lasten tekemät työt ovat esillä ryhmätiloissa. TOIMINTAKÄYTÄNNÖT Pehmeä lasku päivään Aamu alkaa rauhallisissa merkeissä. Aikuinen ottaa lapsen vastaan henkilökohtaisesti huomioiden. Turvallista hoitoon jäämistä tuetaan tarjoamalla syliä ja aikuisen läheisyyttä. Vanhempien kanssa vaihdetaan kuulumiset ja keskustellaan tulevan päivän asioista. Perushoidosta omatoimisuuteen Perushoitotilanteet (pukeminen, wc-toiminnot, ruokailu, lepohetki) ovat tärkeä ja iso osa lapsen hoitopäivää. Kaikissa perushoitotilanteissa on tavoitteena aikuisen ohjaamisen ja opettelun kautta opettaa lapsi omatoimisuuteen ja omaaloitteisuuteen. Alle 3-vuotiailla aikuisen apu korostuu ja se on tärkeää. Asioita kuitenkin opetellaan lapsen taitojen mukaan. Esiopetusikäisestä puolestaan vaaditaan omatoimisuutta ja oma-aloitteisuutta sekä omaa päättelykykyä perushoitotilanteissa. Ruokailussa korostamme hyviä ruokatapoja, totuttelemme eri makuihin ja toimimaan omatoimisesti. Ruokailu on vuorovaikutteinen tilanne, jossa rauhallinen jutustelu kuuluu asiaan. Lepohetki ei tarkoita vain nukkumista, vaan siinä on tavoitteena hetkeksi rauhoittua ja levätä. Nukkumiseen tarjotaan myös mahdollisuus unta tarvitseville. Lepohetkessä lapsille luetaan tai kuunnellaan musiikkia tai satuja. Lasten rauhoittumista tuetaan lapsen tottumuksen tai toiveen mukaan. Lasta silitellään ja hänet peitellään, jos hän niin haluaa. Mahdollisuus rauhoittumiseen tarjotaan esiopetuksessa satuhetken merkeissä. 5

6 Varhaiskasvatuksen toteuttaminen Vanhemmilla on paljon toiveita mm. nukkumisen, ruokailun ja vaatetuksen suhteen. Toiveita kuunnellaan ja ne otetaan mahdollisuuksien mukaan huomioon toiminnassa. Lapsen aloittaessa päivähoidon vanhemmilta kysytään lapsen tavat ja tottumukset Lapsen hyvä päivä -lomakkeessa. Myöhemmin niistä käydään keskusteluja päivittäisissä tuonti- ja hakutilanteissa. Kaksi kertaa vuodessa järjestettävissä varhaiskasvatuskeskusteluissa on myös mahdollista käydä perushoidontilanteisiin liittyvää keskusteluissa. Tavoitteena on, että vanhempien ja henkilökunnan kasvatuskumppanuus on avointa ja keskusteluissa löytyy lapsen näkökulmasta paras mahdollinen ratkaisu. Perushoitotilanteissa lapsilla on mahdollisuus sanoa mielipiteensä ja toiveensa. He voivat vaikuttaa päivän toimintaan. Luova, leikkivä lapsi Lapsi kuuluu päiväkodissa aina johonkin ryhmään. Tästä ryhmästä tulee lapselle ajan myötä oma tärkeä juttu. Ryhmäytymiselle, ryhmään sopeutumiselle annetaan aikaan ja siihen panostetaan. Pienissä ryhmissä harjoitellaan yhdessäoloa, tutustutaan toisiin ja opetellaan leikkiä. Voidaan myös opetella erilaisia leikkitilanteita pienryhmissä niin, että aikuinen on niissä aktiivisesti mukana ohjaamassa lapsia. Aamupiirissä käydään läpi päivän ohjelma. Ryhmillä on käytössä kuvat, jotka helpottavat asioiden seuraamista ja hahmottamista. Aamupiirissä voidaan mm. lukea satuja, loruja, laulaa tai jumpata. Lapsilla on mahdollisuus valita toiminnan lisäksi mieleinen leikki. Leikille varataan riittävästi aikaa. Varsinainen toiminta järjestetään lasten iänmukaisissa pienryhmissä. Toiminnassa on tärkeää itse tekeminen, mutta myös se, että lapsi kehittyy ja oppii. Monet toiminnat kehittävät lasten perustaitoja (juoksu, kiipeily, kynän ja saksien käyttö ym.), mutta tärkeää on antaa virikkeitä ja haasteita lapsen ajattelulle. Toiminnasta tuleva ilo ja onnistumisen kokemukset innostavat ja palkitsevat lasta. Toiminnan aikana ryhmillä on käytössä myös muita tiloja kuin oman ryhmän tila. Näin pienryhmiin jako onnistuu hyvin. 6

7 Jokaisella ryhmällä on oma suunnitelma toiminnalleen ja ryhmien toiminta vaihtelee päivittäin. Toiminnasta tiedotetaan ilmoitustauluilla ja digitaalisessa kasvunkansiossa. Toiminta sisältää: Matemaattisten taitojen ja valmiuksien opettelu (esim. kuviot, muodot, suuruudet, päättely, vertailu, ongelmien ratkaisu) Kielellinen tietoisuus (esim. kokemukset ja elämykset sadun ja tarinoiden keinoin, vuorovaikutus, ajatusten ja tunteiden ilmaisu, kuuntelu) Mediakasvatus yhdistyy muuhun varhaiskasvatukseen syventäen ja rikastaen toimintaa. Mediakasvatuksen tavoitteena on kehittää mediataitoja lapsen kehitysvaiheen mukaan, mm. saduttamalla, omia valokuvia ottamalla ja niitä tutkimalla, sekä muuhun mediaan tutustumalla (sanomalehtiviikko). Liikunta mm. perusliikuntataidot: kävely, juoksu, hiihto, luistelu) Retket (lähiympäristö, luontoretket, kaupunkiretket) Luova ilmaisu (taide, musiikki, itseilmaisu, lapsen omat kokemukset ja elämykset) Luontoon tutustuminen (esim. eläimet, kasvit, vuodenajat, kestävä kehitys) Perinteiden kunnioittaminen (esim. kirkkopyhät, päiväkodin omat perinteet mm. juhannussauna) Eettiset asiat (oikea/väärä, hyvä/paha, totuus/valhe, toisen kunnioittaminen, oikeudenmukaisuus, tasa-arvo) Uskonto (esim. hiljentyminen, kysyminen, pohdinta, suvaitsevaisuus, muiden uskontojen perinteiden ja tapojen kunnioittaminen) Leikillä on tärkeä osuus lasten toiminnassa. Kaikki toiminta tapahtuu pääosin leikin kautta. Lasten omaehtoiseen leikkiin on päivittäin aikaa. Leikkitilanteissa otetaan huomioon yksilölliset tarpeet ja toiveet. Ensimmäiset leikit valitaan aamupiirissä leikinvalintakorttien avulla. Lapsilla on päivän aikana monia mahdollisuuksia leikin valintaan. Tärkeää on myös opetella huolehtimaan omista leikeistä ja leikkien siivoamisesta. Lapset voivat tuoda päiväkotiin lelupäivänä oman lelun. Unikaverin voi tuoda joka päivä, tai säilyttää sitä pysyvästi päiväkodissa. Leikeissä käytetään päiväkodin tiloja monipuolisesti. Ryhmissä on useita eri leikkipisteitä ja tiloja erilaisille leikeille, esim. kotileikille. Lasten mielipiteitä ja toiveita leikkien järjestämisestä kuunnellaan. Heillä on mahdollisuus vaikuttaa leikkipaikkoihin, leikinvalintaan sekä leluhankintoihin ja saada näin äänensä kuuluviin tärkeässä asiassa. 7

8 Raitis ilma virkistää Ulkoilu on osa jokapäiväistä toimintaamme. Hyvä iso piha antaa mahdollisuuden monipuoliseen leikkiin ja toimintaan. Turvallisuutta ulkoiluun tuovat yhteiset pihasäännöt. Teemme paljon retkiä metsään ja hyödynnämme läheisiä ulkoilumahdollisuuksia. Illaksi kotiin Hakutilanteessa henkilökunta kertoo vanhemmille päivän kuulumiset. Kerromme miten päivä on sujunut ja mitä päivän aikana on tehty. Esiopetusikäiset opettelevat itse kertomaan päivästään vanhemmille. Jokainen lapsi huomioidaan yksilöllisesti lähtötilanteessa. Lapsi hyvästellään kädestä pitäen ja sanotaan heipat. Erityinen tuki varhaiskasvatuksessa Erityisen tuen järjestäminen lapselle on osa varhaiskasvatusta. Lapsi voi tarvita tuke monista eri syistä: kielellisten, fyysisten, tunne-elämän tai taidollisten ongelmien vuoksi. Tampereella on käytössä tuen kolmiportainen toimintamalli, joka käsittää yleisen tuen, tehostetun tuen ja erityisen tuen. Toimintamallin tavoite on järjestää tuki lapsen luo, lähelle kotia. Kaikilla lapsilla on mahdollisuus erityislastentarhanopettajan palveluihin. Useimmiten tuki järjestetään omassa ryhmässä normaalissa arjessa. Pienryhmätoiminta, kuvien käyttö sekä selkeästi suunniteltu säännöllinen päiväjärjestys kuuluu jokaisen ryhmän toimintaan selkeyttäen kaikkien lasten toimintaa. Ne toimivat hyvänä apuna erityistä tukea tarvitseville lapsillekin. Päiväkodin kuntouttavaan arkeen kuuluu myös kiertävän erityislastentarhanopettajan konsultaatio. Tarvittaessa lapsi voidaan ohjata lisätutkimuksiin esim. puheterapeutille tai perheneuvolaan. Jos lapsella on erityisen tuen tarvetta, lapselle laaditaan erityisen tuen suunnitelma tai esiopetuksessa henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Siinä sovitaan lapselle tarkat tavoitteet ja toimenpiteet. Ryhmän henkilökunta sitoutuu suunnitelmaan ja järjestää lapselle tavoitteiden mukaista varhaiskasvatusta. 8

9 Mahdollisen varhainen puuttuminen ja asioiden puheeksi ottaminen vanhempien kanssa edesauttaa lapsen kehitystä ja asioiden hoitoa. Kieli- ja kulttuurinäkökulmia varhaiskasvatuksessa Perheiden kieli- ja kulttuuritausta huomioidaan mahdollisuuksien mukaan päivähoidossa. Tärkeää on, että lapsi säilyttää yhteyden omaan kieleen ja kulttuuriin, mutta tärkeää on myös suomen kielen oppiminen ja suomalaiseen kulttuuriin tutustuminen. Päiväkoti auttaa lasta tutustumaan siihen ympäristöön, jossa hän elää. Vanhempien kanssa tehtävässä yhteistyössä vanhemmat pääsevät puhumaan lapsen asioista myös omalla kielellään. Käytämme tarvittaessa tulkkia apuna keskusteluissa, jolloin asiat tulevat ymmärretyiksi ja vältytään väärinkäsityksiltä. Varhaiskasvatuksen arviointi Arvioimme Lamminpään päiväkodissa toimintaa monella tasolla ja kehitämme arvioinnin avulla toimintaamme. Toiminnan arviointi Toimintaa arvioidaan päivittäin henkilökunnan keskustellessa päivän tapahtumista. Lapsiryhmien aikuiset kokoontuvat viikoittain omaan tiimipalaveriinsa, jossa he suunnittelevat ja arvioivat toimintaa. Vuoden lopussa ryhmän henkilökunta suorittaa ns. väliarvioinnin, jossa tehdään yhteenveto syksyn toiminnasta ja laaditaan sen pohjalta suunnitelma keväälle. Toukokuun lopussa on päiväkodin yhteinen toiminnan arviointitilaisuus. Sen tavoitteena on arvioida kulunutta toimintakautta ja sopia seuraavalle kaudelle kehittämiskohteet. Henkilökunnan yhteisissä kokoontumisissa käydään keskustelua varhaiskasvatuksesta, arvoista ja päiväkodin toiminta-ajatuksesta. Toimintaympäristön arviointi Toimintaympäristön arvioinnin tavoitteena on huomioida ja kehittää lasten päivittäistä toimintaympäristöä. Pyrimme luomaan lapsille ikätason mukaisen, toimivan ja virikkeellisen ympäristön. Toimintaympäristöä muutetaan tarpeen ja toiminnan vaatimusten mukaan. 9

10 Toimintatapojen arviointi Ryhmän henkilökunta tekee toimintakauden alussa tiimisopimuksen. Siinä sovitaan yhteiset pelisäännöt lasten kasvatukseen ja käytännön asioiden hoitoon. Tavoitteena on, että ryhmän aikuiset toimivat mahdollisimman samalla tavalla yhteisiä sopimuksia noudattaen. Päiväkodin johtaja vastaa tiimisopimusten laadinnasta ja arvioinnista. Tiimisopimusta arvioidaan vuoden aikana tarpeen mukaan ja toukokuussa tehdään loppuarviointi. Lapsen osallisuus arvioinnissa Lapset osallistuvat toiminnan suunnitteluun kertomalla omia toiveitaan ja mielipiteitään. Lapsilla on mahdollisuus tehdä pieniä valintoja ja päätöksiä kehitystasonsa mukaan. Tampereen kaupunki kysyy kerran vuodessa viisivuotiailta lapsilta mielipiteitä päiväkodin toiminnasta. Myös esiopetusikäisiltä lapsilta ja heidän vanhemmiltaan kerätään palaute esiopetuksen järjestämisestä. Varhaiskasvatuskeskustelun yhteydessä vanhemmat kertovat lapsen terveiset päiväkodin henkilökunnalle. 10