KAHDEN RAJAKULTTUURIN KOHTAAMINEN ETELÄ-KARJALASSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KAHDEN RAJAKULTTUURIN KOHTAAMINEN ETELÄ-KARJALASSA"

Transkriptio

1 Etelä-Karjalan aikuisopisto Opinnäytetyö Sosiaali- ja terveysala Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Lähihoitaja, VLN Minna Koistinen Päivi Myöhänen Marjatta Viholainen KAHDEN RAJAKULTTUURIN KOHTAAMINEN ETELÄ-KARJALASSA - VENÄLÄISTAUSTAINEN LAPSI PÄIVÄHOIDOSSA

2 Etelä-Karjalan aikuisopisto Opinnäytetyö Jos ihminen elää ympäristössä, jossa vallitsee suvaitsevaisuus, hänestä tulee kärsivällinen. Jos ihminen elää ympäristössä, joka rohkaisee, hän saa itseluottamusta. Jos ihminen elää ympäristössä, jossa hän saa tunnustusta hän oppii antamaan arvoa myös muille. Jos ihminen elää ympäristössä, joka on oikeudenmukainen hänestä tulee oikeamielinen. Jos ihminen elää ympäristössä, joka on turvallinen, hän oppii luottamaan. Jos ihminen elää ympäristössä, joka hyväksyy hänet, hänestä tulee tasapainoinen. Jos ihminen elää ympäristössä, jossa hän saa osakseen ystävällisyyttä ja rakkautta, hän oppii rakastamaan elämää. Ronald Russel

3 Etelä-Karjalan aikuisopisto Opinnäytetyö 3(50) Sosiaali- ja terveysala Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Lähihoitaja, VLN Minna Koistinen Päivi Myöhänen Marjatta Viholainen 50 sivua, 6 liitettä työn ohjaaja: Minna Koponen Kahden rajakulttuurin kohtaaminen Venäläistaustainen lapsi päivähoidossa TIIVISTELMÄ Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää miten venäläistaustaisten lasten kulttuuritausta näkyy päivähoidon käytännön työssä Etelä-Karjalan alueella. Lisäksi selvitimme millaiset valmiudet henkilökunnalla on ollut kohdata monikulttuurisia perheitä ja miten näitä valmiuksia voisi kehittää. Opinnäytetyössä haettiin vastausta seuraaviin tutkimusongelmiin: mitä monikulttuurisuus päivähoidossa antaa työntekijöille ja lapsille, minkälaisia uusia etuja ja haasteita venäläisen lapsen kotikasvatus ja kulttuuritausta tuovat suomalaisen päivähoidon toimintaan ja miten heidän hoitonsa muuttaa henkilöstön työtä. Opinnäytetyön teoriaosuudessa käsittelemme kulttuurien kohtaamista, monikulttuurisuutta varhaiskasvatuksessa ja päivähoidossa sekä venäläistaustaista lasta päivähoidossa. Lisäksi käsittelemme maahanmuuttajaperheiden ja päivähoidon välistä yhteistyötä ja kasvatuskumppanuutta. Opinnäytetyön aineistoa keräsimme Imatran ja Taipalsaaren alueen päivähoidon henkilöstöltä. Toimitimme marraskuussa 2009 kyselylomakkeet (36) henkilökohtaisesti kahteen päiväkotiin ja yhteen ryhmäperhepäiväkotiin. Lisäksi haastattelimme henkilökohtaisesti venäläistaustaista päivähoidon työntekijää. Tutkimuskyselyn tulosten perusteella suurimpana haasteena venäläistaustaisten lasten hoidossa on yhteisen kielen puuttuminen. Lapsen sopeutuminen ja oppiminen helpottuisivat huomattavasti, jos henkilökunnassa olisi venäjän kieltä osaavia työntekijöitä. Myös perheiden kanssa tehtävässä yhteistyössä ja kasvatuskumppanuudessa yhteisen kielen puute koetaan haasteelliseksi ja siksi tulkki ja tulkkipalvelut katsotaan erittäin tärkeiksi näissä tilanteissa. Henkilöstön vastauksissa tulee esille myös tarve saada tietoa uuden kulttuurin tavoista, arvoista ja kasvatusmenetelmistä. Moniammatillisen yhteistyön tarve oman äidinkielen ja suomenkielen opetuksessa koetaan myös tärkeäksi. Moniammatillisen työryhmän avulla lapselle saadaan paras mahdollinen apu sopeutumiseen uuteen kieleen ja kulttuuriin. Avainsanat: kulttuuri, kieli, monikulttuurisuus, päivähoito, venäläistaustainen lapsi

4 Etelä-Karjalan aikuisopisto Opinnäytetyö 4(50) SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO Opinnäytetyön lähtökohdat Tutkimusongelmat (tutkimustehtävä) Tutkimusmenetelmä Viitekehys KULTTUURI Kulttuuri-identiteetti Kieli Kaksikielisyys Kulttuurien kohtaaminen Kotoutuminen MONIKULTTUURISUUS VARHAISKASVATUKSESSA JA PÄIVÄHOIDOSSA Päivähoitoa säätelevät lait Varhaiskasvatus Suomessa Monikulttuurinen varhaiskasvatus Kasvatuskumppanuus ja perheiden kanssa tehtävä yhteistyö VENÄLÄISTAUSTAINEN LAPSI PÄIVÄHOIDOSSA Venäläinen tapakulttuuri Venäläisen päivähoidon käytäntöjä TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Aineiston keruu Aineiston analysointi TUTKIMUSTULOKSET Mitä monikulttuurisuus päivähoidossa antaa työntekijöille? Mitä monikulttuurisuus päivähoidossa antaa lapsille? Minkälaisia uusia etuja/haasteita venäläisen lapsen kotikasvatus ja kulttuuritausta tuovat suomalaisen päivähoidon toimintaan? Miten venäläisten maahanmuuttajalasten hoito muuttaa henkilöstön työtä? Moniammatillisen yhteistyön tarve muihin yhteistyötahoihin? Tarve henkilöstörakenteen uudistamiseen/täydentämiseen venäläissyntyisellä henkilöstöllä? Mitä uuttaa osaamista tarvitaan yhteistyössä venäläisten maahanmuuttajaperheiden kanssa? Minkälaista osaamista ja valmiuksia henkilöstö tarvitsee kasvatuskumppanuudessa perheiden kanssa? Missä tilanteissa ja minkälaista osaamista henkilöstö olisi tarvinnut? Millaista monikulttuurisuuskoulutusta olet saanut? Missä asioissa tarvitset lisäkoulutusta? Muuta kommentoitavaa: JOHTOPÄÄTÖKSET POHDINTA LÄHTEET LIITE 1 Monikulttuurisuuden vaikutukset ja tuomat haasteet LIITE 2 Monikulttuurisuus käytännön työssä LIITE 3 Aiheeseen liittyviä käsitteitä LIITE 4 Tutkimuslupa-anomus LIITE 5 Opinnäytetyöntekijöiden esittelylomake LIITE 6 Tutkimuskysely... 45

5 Etelä-Karjalan aikuisopisto Opinnäytetyö 5(50) 1 JOHDANTO Etelä-Karjalassa monikulttuuristen perheiden määrä on kasvussa. Maahanmuuttajien määrän kasvu näkyy myös päivähoidossa, mikä asettaa päivähoidolle erilaisia ja uusia haasteita. Marraskuussa 2009 Etelä- Karjalan kuntien alueella oli venäläistaustaisia lapsia päivähoidossa n. 200, joista suurin osa oli keskittynyt Imatralle ja Lappeenrantaan. Tässä opinnäytetyössä keskitymme venäläistaustaisiin lapsiin päivähoidossa. Valitsimme aiheen, koska päivähoidon työntekijöinä olemme kohdanneet monikulttuurisia lapsia, joista suurin osa on venäläistaustaisia. Yhteisen kielen puute ja kulttuurierot ovat aiheuttaneet haasteellisia tilanteita käytännön työssä ja tavoitteenamme on selvittää millaista tietoa, koulutusta ja henkilökuntaa tarvitaan työskentelyssä venäläistaustaisten lasten kanssa. Opinnäytetyö tuottaa myös aineistoa SOTE- ENNAKOINTI- projektiin, jossa ennakoidaan valtakunnallisesti sosiaalija terveysalan sekä päivähoidon tulevaisuutta julkisella, yksityisellä ja kolmannella sektorilla. Opinnäytetyömme on laadullinen tutkimus ja se käsittelee venäläistaustaisten lasten hoidon vaikutuksia päivähoidon käytännön työhön. Kartoitamme myös mitä uutta osaamista ja koulutusta tarvitaan yhteistyössä venäläistaustaisten perheiden kanssa. Laadullinen tutkimus toteutetaan tutkimuskyselynä, henkilökohtaisena haastatteluna ja teoriatiedon keräämisenä. Tutkimuskysely tehdään kahdessa päiväkodissa ja yhdessä ryhmäperhepäivähoitokodissa. Kyselyyn osallistuva henkilökunta työskentelee 1-6 vuotiaiden lasten parissa. Lisäksi haastattelemme suomalaisessa päiväkodissa työskentelevää venäläistaustaista päivähoidon työntekijää.

6 Etelä-Karjalan aikuisopisto Opinnäytetyö 6(50) 1.1 Opinnäytetyön lähtökohdat Tämän opinnäytetyön tehtävänä on selvittää miten venäläistaustaisten lasten kulttuuritausta näkyy päivähoidossa. Näkökulmana on selvittää päivähoidon henkilöstön monikulttuurista arkea. Toivomme että tästä opinnäytetyöstä on hyötyä kaikille tällä alalla työskenteleville, SOTE-ENNAKOINTI -projektille, opettajille sekä uuden opetussuunnitelman kehittämiselle. SOTE-ENNAKOINTI -projekti on valtakunnallinen ja sen tutkimusraportti on kaikkien käytettävissä. Tutkimuksen toteutuksesta kerrotaan luvussa kolme. 1.2 Tutkimusongelmat (tutkimustehtävä) Opinnäytetyössämme oli kolme erillistä pääongelmaa ja lisäksi useita erillisiä alakohtia. Haimme vastauksia seuraaviin tutkimusongelmiin: 1. Mitkä ovat maahanmuuttajuuden vaikutukset päivähoidossa, eli mitä monikulttuurisuus päivähoidossa antaa a) työntekijöille? b) lapsille? c) minkälaisia uusia etuja/haasteita venäläisen lapsen kotikasvatus ja kulttuuritausta tuovat suomalaisen päivähoidon toimintaan? 2. Miten venäläisten maahanmuuttajalasten hoito muuttaa henkilöstön työtä, eli miten päivähoidon käytännön työ muuttuu, a) jos asiakkaana on venäläislapsia? b) minkälainen on moniammatillisen yhteistyön tarve muihin yhteistyötahoihin c) minkälainen on tarve henkilöstörakenteen uudistamiseen/täydentämiseen venäläissyntyisellä henkilöstöllä? 3. Mitä uutta osaamista tarvitaan yhteistyössä venäläisten maahanmuuttaja-perheiden kanssa, eli minkälaista osaamista ja valmiuksia henkilöstö tarvitsee

7 Etelä-Karjalan aikuisopisto Opinnäytetyö 7(50) a) venäläisten maahanmuuttajalasten hoidossa? b) entä kasvatuskumppanuudessa perheiden kanssa? c) missä tilanteissa ja minkälaista osaamista olisi tarvittu? d) millaista monikulttuurisuuskoulutusta olet saanut? e) missä asioissa henkilöstö tarvitsee lisäkoulutusta? 1.3 Tutkimusmenetelmä Tämä opinnäytetyö on laadullinen tutkimus. Dane Weblogin (2007) mukaan tässä menetelmässä käytetään apuna jo olemassa olevaa teoriaa ja tavoitteena on syventää ja ymmärtää käsityksiä tutkittavasta asiasta. Opinnäytetyön tapaus muodostuu Etelä - Karjalan alueella kolmessa päivähoitoyksikössä toteutetusta tutkimuskyselystä. Menetelmä ja toteutus kuvataan tarkemmin luvussa kolme.

8 Etelä-Karjalan aikuisopisto Opinnäytetyö 8(50) 1.4 Viitekehys OPINNÄYTETYÖNRAPORTIN RAKENNE 1. JOHDANTO - Opinnäytetyön lähtökohdat ja tavoitteet 2. TEORIA-OSA Kulttuurien kohtaaminen Monikulttuurisuus päivähoidossa Venäläistaustainen lapsi päivähoidossa 3. TUTKIMUKSEN TOTEUTUS casen esittely tutkimus menetelmän selostus aineiston keruu, käsittely ja analysointi 4. TUTKIMUSTULOKSET 5. JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET 6. POHDINTA Vesterinen, Marja-Liisa. Opinnäytetyöraportin rakenne

9 Etelä-Karjalan aikuisopisto Opinnäytetyö 9(50) 2 KULTTUURI Kulttuuri on yhteisön tai yksilön toimintatapojen kehittyneisyys ja vakiintuneisuus. ( Haarala Lehtinen Grönros 1992, 571). Kulttuuri näkyy ihmisen tapana elää, toimia ja uskoa. Se antaa kehyksen, jonka kautta ihminen tulkitsee maailmaa. Ihminen ei kuulu automaattisesti tiettyyn kulttuuriin, vaan hän kasvaa oman kulttuurinsa jäseneksi. Kulttuuri voidaan nähdä jonkin ryhmän yhtenäisenä käyttäytymismallina. (Räty 2002,42.) Kulttuuri on käsitteenä laaja ja se on suppeimmillaan korkeakulttuuria, eli taidetta, maalauksia, musiikkia, kirjallisuutta ja taide-esineitä. Laajasti ymmärrettynä kulttuuriin kuuluu kaikki, mikä liittyy elämäämme ihmisinä. Kulttuuria on siis tapa, jolla elämme arkipäivää ja hahmotamme asioita, sekä ympäröivää elämää. Kulttuuri muokkaa ihmisen minuutta, arvoja, rooleja, moraalia, asenteita, elämäntapaa, maailmankuvaa ja elämänkatsomusta. Siihen kuuluvat ihmisen arkinen elämä ruokineen ja vaatteineen, sekä perhe-elämä ja hänen näkemyksensä naisen ja miehen rooleista, lapsista ja vanhuksista. (Hiltunen Hyytiäinen Lindroos Matero 2008, 109.) Kulttuurin voidaan nähdä muodostuvan myös näkyvästä ja näkymättömästä osasta. Näkymätön osa muodostuu arvoista, tiedosta ja uskomuksista, joiden kautta ihminen hahmottaa kokemuksiaan ja havaintojaan, sekä antaa maailmalle merkityksiä. Tähän kulttuurin ytimeen kuuluvat esim. valtarakenteet, arvot, uskonnot, aikakäsitys ja tapa hahmottaa ihmisten välisiä suhteita. Kulttuurin selvästi hahmotettavissa oleva konkreettinen osa on näkyvä todellisuus ja siihen kuuluvat kulttuuriset rituaalit, toimintatavat ja symbolit. Näiden asioiden kautta ihmisen on helppo hahmottaa omaa kulttuuriaan ja huomata eroja muihin kulttuureihin. (Hiltunen ym. 2008, 109.) Kulttuuri voidaan jakaa myös aineelliseen ja henkiseen kulttuuriin. Aineellinen sisältää erilaisten tuotteiden, kuten asusteiden, rakennusten, kotitaloustarvikkeiden, työvälineiden, liikenne- ja kuljetusvälineiden ja

10 Etelä-Karjalan aikuisopisto Opinnäytetyö 10(50) muiden tällaisten asioiden muodostamaa kokonaisuutta. Henkiseen kulttuuriin kuuluvat taas esimerkiksi ihmisen arvot, mielikuvat, aatteet, tavat ja asiat, joihin nämä aatteet ovat kiteytyneet. (Kuikka-Kiljunen 2006.) Tässä opinnäytetyössä määrittelemme kulttuuria kahden rajakulttuurin ihmisten välisen vuorovaikutuksen näkökulmasta, koska työmme varhaiskasvatuksen parissa perustuu mahdollisimman hyvään ja tavoitteelliseen vuorovaikutukseen lasten, sekä heidän vanhempiensa kanssa kulttuurieroista huolimatta. 2.1 Kulttuuri-identiteetti Kulttuuri-identiteetillä tarkoitetaan ihmisen omaa käsitystä siitä, kuka hän on. Kulttuuri-identiteetti muovaa yksilön maailmankuvaa, minäkuvaa ja käsitystä omasta perheestä, kotiseudusta, kansasta ja omista juuristaan. Yksilön kulttuuri-identiteetin muodostuminen kestää läpi elämän, ja se muokkautuu koko ajan kokemusten myötä. (www.edu.joensuu.fi.) Sosiaaliset kontaktit ja kulttuurien välinen vuorovaikutus lisää suvaitsevaisuutta. (www.edu.joensuu.fi.) Suvaitsevaisuudella tarkoitetaan ennakkoluulotonta ja avointa suhtautumista toista ihmistä kohtaan. Siihen kuuluu ihmisarvon kunnioittaminen ja tasavertaisuuden periaatteet, mm. uskontoon, ihonväriin, puhekieleen, kulttuuriin, seksuaaliseen suuntautumiseen tai kansallisuuteen katsomatta. (www.cs.uta.fi.) 2.2 Kieli Kieli, kulttuuri ja identiteetti ovat kiinteästi toisiinsa sidoksissa. Niistä muodostuu jokaiselle yksilöllinen kehä, joka sitoo hänen identiteetin, kielen ja ympäröivän kulttuurin kokonaisuudeksi (kuva 1). Kulttuuri ohjaa ajatteluamme kielen kautta ja kielen lukuisat symbolit sitovat yksilön tiiviisti omaan kulttuuriinsa rikastaen kulttuurista perimää. (Talib 2002, 35.)

11 Etelä-Karjalan aikuisopisto Opinnäytetyö 11(50) Kielellä on tärkeä merkitys ihmisen identiteetille. Sillä ilmaisemme keitä olemme ja mihin ryhmään kuulumme. Ilmaisemme myös tunteet ja ajatuksemme omalla äidinkielellämme. Kielen tasapainoinen kehitys on tärkeää ihmisen tunne-elämän kasvulle. (www.finlit.fi/oppimateriaali.) Kulttuuri-identiteetti Kuka minä olen? Mihin kuulun? Kotoutuminen Kotouttaminen Maahanmuuttajalapsi Sopeutuminen Yhteistyö Tukeminen Kieli Oppiminen Kulttuuri Oma äidinkieli Oma kulttuuri Uusi kieli Uusi kulttuuri Kuva 1. Maahanmuuttajalapsen sopeutumisprosessiin liittyviä tekijöitä. 2.3 Kaksikielisyys Kaksikielisyydellä tarkoitetaan kahden kielen osaamista (kuva 2). Äidinkielen jälkeen opitaan toinen kieli ympäristössä jossa sitä käytetään, esim. päiväkodissa. (Paananen 2005, 12.) Perheen, päiväkodin, koulun ja yhteiskunnan arvostava suhtautuminen kaksikielisyyteen ja kulttuurisuuteen vaikuttaa myönteisesti lapsen kielten kehitykseen. Lapsella on mahdollisuus käyttää kieltä sekä aikuisten että lasten kanssa. Lapsi oppii kielen aikuisen kanssa ja kokeilee sitä käytännössä toisten lasten kanssa (www.edu.fi.)

12 Etelä-Karjalan aikuisopisto Opinnäytetyö 12(50) Kaksikielisyys luokitellaan kolmeen eri tasoon: 1. Passiivinen kaksikielisyys yksilö ymmärtää kieltä, vaikka ei puhuisikaan sitä 2. Aktiivinen kaksikielisyys yksilö ymmärtää kieltä ja puhuu sitä melko sujuvasti 3. Absoluuttinen kaksikielisyys yksilö puhuu molempia kieliään täysin tai melkein täysin Kuva 2. Kaksikielisyyden luokittelu. 2.4 Kulttuurien kohtaaminen Kulttuurien välisessä kohtaamisessa kulttuurilla tarkoitetaan jonkun yhteisön piirissä omaksuttua elämäntapaa, sekä maailman hahmottamisen ja mielekkääksi kokemisen tapaa. (Räty 2002,42). Kulttuurien kohtaamiseen vaikuttavat ihmisen oma persoonallisuus ja luonteenpiirteet, kotimaan kulttuurin erilaisuus/samanlaisuus, kielitaito, yhteiskunnallinen asema, koulutus, tausta ja onko muuttanut yksin vai perheen kanssa. Myös valtaväestön (kielellinen tai etninen enemmistö) edustajien suhtautuminen ja asenteet muuttajiin vaikuttavat sopeutumiseen. (Räty 2002, 120.) Kulttuurishokilla tarkoitetaan vieraan kulttuurin kohtaamista ja vanhan kulttuurin menettämistä. Siihen kuuluvat tuntemukset ovat fyysisiä sekä

13 Etelä-Karjalan aikuisopisto Opinnäytetyö 13(50) psyykkisiä. Tärkeää on havaita ilmiö ja muistaa ettei kulttuurishokkia voi välttää, sekä tajuta sen oireiden olevan aina yksilöllisiä. (www.utu.fi.) Kulttuurishokki on monivaiheinen prosessi ja sen etenemistä voidaan kuvata seuraavilla vaiheilla: 1. Kuherruskuukausivaihe, yksilö on optimistinen omista mahdollisuuksistaan uudessa maassa, hän innostuu kaikesta uudesta, mutta hän myös tiedostaa kanssakäymistä rajoittavat kulttuurierot. 2. Torjuntavaihe, yksilöllä on vihamielinen suhtautuminen uuteen kulttuuriin ja hakee turvaa omasta kulttuuristaan. 3. Tasapainon hakuvaihe, yksilö hyväksyy uuden elämäntilanteen tosiasiat, sen antamat mahdollisuudet ja rajoitukset. 4. Useamman kulttuurin hallintavaihe, yksilö pystyy tasapainoilemaan kahden kulttuurin välillä, hän on hyväksynyt kahden eri kulttuurin kielet, tavat ja arvot. (Räty 2002, 121.) Kuva 3. Kulttuurien kohtaamisen prosessi. 2.5 Kotoutuminen Kotoutumisella tarkoitetaan yhteiskuntaan sopeutumisen yksilöllistä kehitystä. Kotoutumisen tavoitteena on, että maahanmuuttaja omaksuu suomalaisessa yhteiskunnassa tarvittavat tiedot ja taidot säilyttäen samalla oman äidinkielensä ja kulttuurinsa. Kotoutumista edistäviä tekijöitä ovat

14 Etelä-Karjalan aikuisopisto Opinnäytetyö 14(50) mm. kielitaito, ympäristöstä saatu tuki sekä vähemmistön ja valtaväestön vastavuoroinen sopeutuminen rinnakkaiseloon. (Hiltunen ym. 2008, 112.) Maahanmuuttajalle laaditaan kotoutumislakiin (493/1999) perustuva yksilöllinen kotoutumissuunnitelma, jonka sopijaosapuolina ovat maahanmuuttaja, hänen kotikuntansa ja työvoimatoimisto. Maahanmuuttajalla on oikeus suunnitelmaan kolmen vuoden ajan ja suunnitelmassa huomioidaan myös koko maahanmuuttajaperhe. (Hiltunen ym. 2008, 112.) Alle 17-vuotiaille maahanmuuttajalapsille ja -nuorille ei tehdä omaa suunnitelmaa. (www.mol.fi.) Kotoutumissuunnitelma voi olla siis yksilötai perhekohtainen. Maahanmuuttajien kotouttamista edistetään eri tahojen toimesta järjestämällä erilaisia toimenpiteitä, voimavaroja, neuvontaa ja ohjausta. Kotouttamista tukevia palveluja tarjoavat sosiaali- ja terveyspalvelut, asumis-, koulutus-, kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelut, työvoimatoimiston ja kansaneläkelaitoksen palvelut ja tulkkipalvelut. Kotouttamistoimenpiteitä ovat mm. kotoutumissuunnitelmat, kieliopinnot ja harrastustoiminta. Lapsille järjestetään mm. oman äidinkielen opetusta. (www.hel.fi.) 3 MONIKULTTUURISUUS VARHAISKASVATUKSESSA JA PÄIVÄHOIDOSSA Päivähoito on kunnan järjestämää varhaiskasvatuspalvelua päiväkodissa, ryhmäperhepäivähoitokodissa, perhepäivähoidossa tai avoimessa päiväkodissa. (Vilen Vihunen Vartiainen Siven Neuvonen - Kurvinen 2006, 186). 3.1 Päivähoitoa säätelevät lait Päivähoitoa säätelevät keskeisimmät lait ovat laki lasten päivähoidosta (36/73), asetus lasten päivähoidosta (239/73) ja perusopetuslaki (628/98). Maahanmuuttajia koskeva lisäys lasten päivähoitoon (1336/94) tehtiin v ja se määrittelee päivähoitoon kuuluvaksi kasvatustavoitteeksi myös mm. eri maahanmuuttajaryhmien lasten oman kielen ja kult-

15 Etelä-Karjalan aikuisopisto Opinnäytetyö 15(50) tuurin tukemisen yhdessä heidän oman kulttuurin edustajansa kanssa. (Kuikka-Kiljunen 2006.) Oppivelvollisuuden alkamista edeltävänä vuonna järjestetään esiopetusta, joka kuuluu päivähoidon ja perusopetuksen tapaan lapsen subjektiivisiin oikeuksiin. Maksutonta esiopetusta järjestetään joko päivähoidossa tai esim. opetustoimen alaisuudessa koulussa. Päivähoidon yhteydessä järjestettävään esiopetukseen sovelletaan sekä perusopetuslakiin (628/1998) sisältyvää esiopetuslakia että päivähoitolain säännöksiä. (www.finlex.fi.) Peruskoululaki antaa myös oikeuden käydä peruskoulua tai saada muuta vastaavaa opetusta oppivelvollisuusikäiselle Suomessa asuvalle lapselle, joka ei ole Suomen kansalainen. (Kuikka-Kiljunen 2006). 3.2 Varhaiskasvatus Suomessa Suomalaisen varhaiskasvatuksen perustana on valtakunnallinen varhaiskasvatussuunnitelma. Varhaiskasvatuksella tarkoitetaan lasten ja varhaiskasvatuksen ammattilaisten välistä kasvatuksellista vuorovaikutusta, jonka tavoitteena on kehittää lapsen tasapainoista kasvua, kehitystä ja oppimista. Tärkeää varhaiskasvatuksessa on myös kasvatuksellinen yhteistyö, eli kasvatuskumppanuus henkilöstön ja vanhempien välillä. Ensisijainen kasvatusvastuu ja oikeus on lasten vanhemmilla ja varhaiskasvatuksen tarkoituksena on olla tukemassa kotikasvatusta. Päivähoidon varhaiskasvatuksessa on kolme tärkeää osa-aluetta: hoito, kasvatus ja opetus. Suomessa varhaiskasvatuksen piiriin kuuluvat alle kouluikäiset lapset ja alkuopetusikäiset lapset eli ikävuodet 0-8. Varhaiskasvatus, esiopetus ja perusopetus muodostavat johdonmukaisesti eteenpäin menevän jatkumon lapsen kehityksessä. Suomalaisen varhaiskasvatuksen järjestäjänä, valvojana ja tukijana toimii yhteiskunta ja varhaiskasvatuksen keskeisenä voimavarana on moniammatillinen henkilöstö. (Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2005, 9, 29.) Suomalaisen varhaiskasvatuksen arvomaailma perustuu keskeisiin kansainvälisiin lapsen oikeuksia määritteleviin sopimuksiin, kansallisiin sää-

16 Etelä-Karjalan aikuisopisto Opinnäytetyö 16(50) döksiin ja muihin ohjaaviin asiakirjoihin. Lapsen oikeuksia koskevan yleissopimuksen arvoista tärkein on lapsen ihmisarvo ja yksi yleisperiaatteista on nimenomaan lapsien tasa-arvoinen kohtelu ja syrjinnän estäminen. Varhaiskasvatuksen keskeisiin periaatteisiin kuuluvat myös lapsen oikeus omaan äidinkieleen, kulttuuriin ja uskontoon tai katsomukseen. (Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2005, 12.) 3.3 Monikulttuurinen varhaiskasvatus Monikulttuurisuus on eri kulttuurien vastavuoroista ja tasavertaista rinnakkaiseloa. Monikulttuurinen varhaiskasvatus tukee monikulttuurisen lapsen ja lapsen perheen sopeutumista kahden kulttuurin kansalaisiksi, monikulttuurisen lapsen kehittymistä kaksikieliseksi, kaikkien lapsien erilaisuuden kunnioittamista ja kulttuurien monimuotoisuutta. (www.varttua.stakes.fi.) Valtakunnallisen varhaiskasvatussuunnitelman mukaan kulttuurivähemmistöihin kuuluvilla lapsilla on oltava mahdollisuus kasvaa monikulttuurisessa yhteiskunnassa oman kulttuuripiirinsä ja suomalaisen yhteiskunnan jäseniksi. Lapsen varhaiskasvatus järjestetään tavallisten varhaiskasvatuspalveluiden yhteydessä siten, että hän kuuluu ryhmään ja hänen sosiaalisia kontakteja ryhmässä tuetaan. (Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2005, 39.) Suomessa julkisen varhaiskasvatuksen perustana ovat yleiset varhaiskasvatuksen tavoitteet ja lapsen äidinkielen, sekä kulttuurisen taustan huomioon ottaminen. Varhaiskasvatuksen toteuttaminen edellyttää hyvää kulttuurista ymmärrystä, jotta voidaan käsitellä erilaisten perheiden lasten tarpeita ja vanhempien kasvatukselle asettamia tavoitteita tasavertaisesti ja vastavuoroisesti henkilöstön ja vanhempien kesken (Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2005, 39.) Perheellä on ensisijaisesti vastuu lapsen oman äidinkielen ja kulttuurin säilyttämisestä ja kehittämisestä. Varhaiskasvatuksen tarkoituksena on rohkaista lasta käyttämään omaa äidinkieltään. Varhaiskasvatukseen

17 Etelä-Karjalan aikuisopisto Opinnäytetyö 17(50) osallistumisella tuetaan eri kieli- ja kulttuuritaustaisten lasten mahdollisuutta oppia suomen tai ruotsin kieltä toisena kielenä käytännön tilanteissa toisten lasten ja kasvattajien kanssa. Lapsi tarvitsee myös säännöllistä ohjausta kielen omaksumiseen ja käyttöön. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelmassa sovitaan vanhempien kanssa lapsen kielen ja kulttuurin tukemisesta. Lapsen omaan kulttuuriin, elämäntapoihin ja historiaan perehdytään varhaiskasvatuksessa, sekä niitä arvostetaan ja niiden annetaan näkyä varhaiskasvatuksen arkipäivässä. Vanhempien kanssa tehtävän yhteistyön avulla edistetään lapsen kulttuuriperinteen jatkumista ja tuetaan lapsen mahdollisuuksia tuoda esille omaa kulttuuritaustaansa varhaiskasvatuksessa. (Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2005, ) Maahanmuuttajataustaisten lasten varhaiskasvatuksessa pidetään erityisen tärkeänä tiedotusta ja keskusteluja vanhempien kanssa suomalaisen varhaiskasvatuksen tavoitteista ja periaatteista. Kaikilla näillä edellä mainituilla toimenpiteillä luodaan pohjaa toiminnalliselle kaksikielisyydelle. Varhaiskasvatuksessa pyritään myös edistämään lapsen kotoutumista. (Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2005, ) Meidän päivähoidon työalueiden varhaiskasvatus perustuu Imatran Seudulliseen Varhaiskasvatussuunnitelmaan 2005 ja Länsi-Saimaan kuntien Seudulliseen Varhaiskasvatussuunnitelmaan Molemmat SeutuVasut noudattavat valtakunnallisen varhaiskasvatussuunnitelman keskeisiä periaatteita ja linjauksia. 3.4 Kasvatuskumppanuus ja perheiden kanssa tehtävä yhteistyö Maahanmuuttajataustaisten vanhempien ja kasvattajien välillä on erityisen tärkeää pyrkiä hyvään kasvatuskumppanuuteen, jonka tavoitteena on yhteistyön kautta tukea lapsen kokonaisvaltaista kehitystä, kasvua ja oppimista. (Kuikka-Kiljunen 2006). Kasvattajan työn perustana on vanhempien asiantuntijuus lapsesta ja tämän taustasta. Erityistä huomiota kiinnitetään molempien vanhempien osallisuuteen. (Tampereen monikulttuurinen ohjelma.)

18 Etelä-Karjalan aikuisopisto Opinnäytetyö 18(50) Päivähoidon toiminnan suunnittelussa ja toteuttamisessa huomioidaan lapsen oma kulttuuritausta ja hänen suomen kielen taitonsa. Ennen päivähoidossa aloittavan perheen ja lapsen tapaamista työntekijät voivat tutustua kyseisen maan kulttuuriin. Hoito-, kasvatus- ja opetussuunnitelma laaditaan mahdollisimman pian. Asioiden selkeyttämiseksi ja oikeiden tulkintojen varmistamiseksi käytetään selkokieltä ja tulkkia apuna. Pyydetään perhettä kertomaan lapsen kehityshistoriasta ja perheen kulttuurista. Rohkaistaan vanhempia osallistumaan päivähoidon toimintaan ja tuomaan tietoutta omasta kulttuurista. Sovitaan yhdessä perustoimintoihin, kuten ruokailuun ja pukeutumiseen liittyvät erityistoiveet sekä mahdollisesti päivähoidon toimintaan liittyvät esteet esim. uskonnolliset kysymykset. (Vilen ym. 2006, 204.) Päivähoidon henkilökunnan on myös selvitettävä omat asenteensa ja ennakkokäsityksensä monikulttuurisuutta kohtaan. (www.tampere.fi). Päivähoidon yhteistyötahoja ovat koulu, neuvola, kiertävä erityislasten tarhanopettaja, suomi toisena kielenä opettaja, puheterapeutti, sosiaalityö, lastensuojelu, tulkkipalvelu, alueen kieli- ja kulttuuriavustajat, maahanmuuttajien yhteispalvelukeskus, kulttuuripalvelut ja oppilaitokset. (Vilen ym. 2006, 202). 4 VENÄLÄISTAUSTAINEN LAPSI PÄIVÄHOIDOSSA Tässä luvussa käydään läpi venäläistä tapakulttuuria. Tarkoituksena on tämän tiedon avulla selventää kahden rajakulttuurin ihmisten kohtaamisiin ja vuorovaikutustilanteisiin vaikuttavia asioita. 4.1 Venäläinen tapakulttuuri Perhe on Venäjällä perusyksikkö ja venäläisessä perheessä on perinteinen roolijako. Nainen hoitaa kodin ja lapset ja mies huolehtii perheen taloudellisista asioista. (Monikulttuurisuusohjeistus 2009.) Venäläiseen lähipiiriin kuuluu vanhemmat, appivanhemmat, lapset, lapsenlapset, isovanhemmat, serkut, pikkuserkut, sedät, tädit ja läheiset ystävät. Lähipiiri on heille todella tärkeä. (www.moped.fi.)

19 Etelä-Karjalan aikuisopisto Opinnäytetyö 19(50) Venäläiset ovat seurallisia ihmisiä, he eivät viihdy yksin. Juhlia vietetään suurissa seurueissa. Venäläisille ihmisille opetetaan jo pienenä, mitä vaatteita puetaan erilaisiin tilaisuuksiin. Vaatteet ovat tärkeitä ja niiden avulla korostetaan omaa persoonaa. Vaatteisiin kulutetaankin paljon rahaa ja varallisuuden tulee myös näkyä ulospäin. Kylälle menemiseen varustaudutaan hyvin pukeutumalla pyhävaatteisiin ja tuliaisia pitää olla aina mukana. Ennen pitkään kestävää ruokailua vieraille tarjotaan mahdollisuus käsien pesuun ja samalla he voivat myös käydä wc: ssä. Venäläiset ihmiset eivät kerro muille menevänsä wc:hen ja pöydästä ei poistuta kesken aterian, jollei kaikille ole luvattu jaloittelutaukoa. Virallisissa tilaisuuksissa ei pidetä hyvänä tapana hymyillä, sillä venäläisten mielestä liika hymyily antaa tyhmän vaikutelman. Silmiin katsominen taas on kohtelias tapa, mutta toisen tuijottaminen epäkohteliasta. (www.moped.fi.) Venäläisessä tapakulttuurissa kunnioitetaan iäkästä ihmistä ja naista. Se näkyy viestintänä; mies tervehtii ensin naista ja nuori vanhempaa ihmistä. Samanarvoisista keskustelukumppaneista tervehtii ensin se, jolla on hyvät käytöstavat. Perinteiset etikettisäännöt ovat säilyneet Venäjällä ja siksi kädelle suuteleminen ei ole kovin harvinaista. Virallisissa tilanteissa kätellään, mutta nainen ei kättele kovin herkästi, vaan hän voi kumartaa kohteliaasti. Venäläiset teitittelevät toisiaan ja sinuttelu on merkki läheisistä ihmissuhteista. Venäläiset ilmaisevat tunteensa ja mielipiteensä avoimemmin kuin suomalaiset ja puheaktiivisuus onkin heidän kulttuurissaan tärkeä asia. He tulkitsevat hiljaisuuden, pitkät tauot tai yksitoikkoiset vastaukset haluttomuudeksi luoda tai yllä pitää henkilökohtaisia kontakteja. Venäläiset suhtautuvan asioihin melko suurpiirteisesti. Aikakäsitys on venyvä, aikataulut eivät aina ole täsmällisiä. (www.moped.fi.) Venäläiset lapset kasvatetaan omaksumaan oman sukupuolensa jo pienestä pitäen. Poikia kasvatetaan pojiksi ja tyttöjä tytöiksi. Lasten kasvatuksessa pidetään tärkeänä opettaa lapsi selviämään. Hänen on myös osattava käyttäytyä hyvin ja tervehtiä aikuisia ihmisiä. Venäläiset koulut antavat enemmän kotitehtäviä, kuin mitä suomalaisessa koulutusjärjestelmässä on totuttu antamaan ja kotitehtävien vähyys aiheuttaa sen, että

20 Etelä-Karjalan aikuisopisto Opinnäytetyö 20(50) venäläinen perhe epäilee usein suomalaisen koulujärjestelmän pätevyyttä. (Monikulttuurisuusohjeistus 2009.) Venäläiseen ajattelutapaan kuuluu myös, että elämässä on paljon hyviä ja huonoja ennusmerkkejä ja taikauskoa. Venäläisen uskomuksen mukaan esim. työssä tai kotona ei saa viheltää, sillä se tietää rahan puutetta. Kahden samannimisen ihmisen välissä istuminen tuo onnea. Ennusmerkkejä on paljon, useimmat venäläiset tuntevat ne ja noudattavat niitä. (Vihavainen 2006, 112.) 4.2 Venäläisen päivähoidon käytäntöjä Seuraava teksti perustuu suomalaisessa päiväkodissa työskentelevän venäläistaustaisen lastenhoitajan (Igo O. 2009) haastatteluun. Ennen Suomeen muuttoaan hän työskenteli päiväkodissa Venäjällä. Venäjällä päiväkodin työntekijät ovat pääosin naisia. Päiväkodin henkilöstö koostuu päiväkodin johtajasta, lastentarhanopettajista, lastenhoitajista, laitosapulaisista, keittäjistä ja terveydenhoitajista. Päiväkodit ovat isoja, ryhmiä on Ryhmässä on lasta, ja hoitajia on kaksi. Venäjällä on myös yksityisiä päiväkoteja sekä vuorohoitoa tarjolla, mutta siellä ei ole perhepäivähoitajia. Lapset jakautuvat iän mukaisiin ryhmiin ja kaikilla lapsilla on oikeus päivähoitoon. Lapset ovat hoidossa riippumatta siitä ovatko vanhemmat töissä tai ei. Venäläiset lapset aloittavat päivähoidon aikaisintaan n. 1 vuoden ikäisenä. Päiväkoti on avoinna klo Lapset voivat olla hoidossa niin kauan kuin päiväkoti on avoinna. Hoitoajat ovat joustavia, eikä vanhempien tarvitse ilmoittaa tarkkaa hoitoaikaa, niin kuin suomalaisessa päivähoidossa. Ruokailu koostuu aamupalasta, lounaasta, välipalasta ja iltapalasta. Lounaalla on aina tarjolla pääruoan lisäksi myös keittoa. Lepohetki on klo Jokaisella on oma sänky, lapset eivät nuku patjoilla lattialla. Leikki ja toiminta voi olla ohjattua tai vapaata. Ennen aamupalaa on aamuvoimistelua omassa ryhmässä. Kaksi kertaa viikossa on liikunta- ja musiikkitunti. Liikuntaa on enemmän kuin suomalaisessa päiväkodissa ja

21 Etelä-Karjalan aikuisopisto Opinnäytetyö 21(50) se on vaativampaa. Musiikkitunnilla opetellaan laulamista, soittamista ja tanssimista. Lapset esiintyvät päiväkodin juhlissa ja esitykset ovat pitkiä ja vaativia. Päivittäin piirretään, askarrellaan ja muovaillaan. Aiheet koostuvat mm. kerrotuista saduista, vuodenajoista ja juhlista. Lasten työt ovat vanhempien nähtävissä lasten henkilökohtaisissa lokeroissa. Vanhemmat ostavat itse lapsen päivähoidossa tarvitsemat tarvikkeet esim. wcpaperit, saippuat, muovailuvahat, kynät ja paperit. Päiväkodissa tehdään paljon retkiä, joihin myös vanhemmat osallistuvat, esim. luontoretket ja tutustumiskäynnit vanhempien työpaikoille. Huonolla säällä ei ulkoilla, koska kaikilla ei ehkä ole sadevaatteita. Lämpimälläkin säällä lapselle puetaan melko paljon vaatteita, toisin kuin meillä Suomessa on totuttu. Ulkona järjestetään liikunnallisia ja ohjattuja toimintatuokioita. Päiväkodin työntekijä käy vierailulla lapsen kotona tutustumassa perheeseen. Vanhempainiltoja järjestetään 1 2 kertaa vuodessa. Hoitajat ja vanhemmat keskustelevat lapsen kasvatuksesta, kehityksestä ja mahdollisista erityistarpeista. Päiväkodissa on terveydenhoitaja, joka mm. huolehtii rokotuksista. Lisäsi vanhemmat käyttävät lapsia neuvolassa. Lapsen sairastuessa hoitoon voi palata sen jälkeen, kun lääkäri on kirjoittanut todistuksen, että lapsi on terve. Venäläisessä päiväkodissa on enemmän opetusta kuin suomalaisessa. Myös vanhemmat vaativat ja odottavat lapsilta enemmän. Venäläisessä kotikasvatuksessa korostuu vanhempien kunnioittaminen ja hyvät tavat, esim. lapset teitittelevät päiväkodin työntekijöitä. Isovanhemmat ovat paljon mukana lapsen kasvatuksessa ja usein asuvat myös samassa taloudessa. Kouluun mennään 6 7 vuoden ikäisenä kehityksen ja kypsyyden mukaan. Sitä ennen on esikoulu, jossa opetellaan lukemaan ja laskemaan. Tavoitteena on ennen kouluun menoa osata lukea ja laskea. Venäläinen esikoulu on vaativampi kuin suomalainen. 5 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Opinnäytetyömme on osa sosiaali- ja terveydenhuollon tulevaisuuden ennakointiin liittyvää SOTE-ENNAKOINTI -projektia, joka toteutetaan

22 Etelä-Karjalan aikuisopisto Opinnäytetyö 22(50) Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymässä Lappeenrannassa. Ennakoinnin tavoitteena on selvittää, miten maahanmuuttajalasten päivähoito muuttuu tulevaisuudessa, mitä osaamista tarvitaan monikulttuurisuuteen liittyen, miten varhaiskasvatuksen tulisi vastata monikulttuurisuuden ja maahanmuuttajaväestön tarpeisiin ja mitä koulutuksen uudistamistarpeita tästä seuraa. Yhtenä tutkimusongelmana on tarkoitus selvittää mitä uutta osaamista ja valmiuksia päivähoidon henkilöstö tarvitsee yhteistyössä venäläistaustaisten lasten ja perheiden kanssa. Jokaiselle opinnäytetyön tekijälle jaettiin jokin oma osa-alue, josta hän keräsi tietoa ja tämän jälkeen kirjoitettiin yhteinen teoriaosuus. Jokaisella oli myös oma tutkimuskohde, jossa kyselyt suoritettiin Aineiston keruu Opinnäytetyöryhmämme koostui meistä opinnäytetyön tekijöistä, ohjaavasta opettajasta ja ulkopuolisesta ohjaajasta. Tutkimus toteutettiin tutkimuskyselynä kahdessa päiväkodissa ja yhdessä ryhmäperhepäiväkodissa Etelä-Karjalan alueella. Haastattelukysymykset tehtiin yhteistyössä ohjaajien kanssa osana SOTE-ENNAKOINTI -projektia. Saimme ohjaajiltamme tutkimuslupa-anomuksen (Liite 5) ja tutkimusluvan saatuamme veimme tutkimuskyselylomakkeet (Liite 7) tutkimuskohteisiin. Esittelimme tutkimuksen sisällön ja tarkoituksen henkilökunnalle heidän viikkopalavereissaan. Kyselylomakkeet toimitimme henkilökohtaisesti ja henkilökunta vastasi itsenäisesti ja palauttivat kyselyt palautelaatikkoon. Kyselylomakkeita jaettiin 36 ja kyselyyn vastasi 19 henkilöä. Kyselyyn vastaajien ammattinimikkeitä olivat: päiväkodin johtaja, lastentarhanopettaja, lähihoitaja, lastenhoitaja ja perhepäivähoitaja Aineiston analysointi Aineisto kirjoitettiin auki vastaajien jokaisen kysymyksen osalta ja käytiin läpi aihealueittain. Sen jälkeen opinnäytetyön ryhmän jäsenet purkivat jokainen oman osansa haastattelutuloksista. Menetelmänä käytettiin sisällön analyysiä, jossa haettiin yhteisiä ja erottavia asioita monikulttuurisessa päivähoidossa. Lyhyesti sisällön analyysi voidaan määrittää seu-

23 Etelä-Karjalan aikuisopisto Opinnäytetyö 23(50) raavasti: se on ihmisen minkä tahansa henkisen tuotteen puhutun, piirretyn, kuvatun tai esitetyn sisällön tieteellistä tutkimusta. Sitä voidaan käyttää kaikenlaisen kirjallisen materiaalin esim. päiväkirjojen, puheiden ja kyselyiden analyysiin. Suorilla lainauksilla aineistosta voidaan lisätä luotettavuutta raporttiin. Sisällön analyysi on paljon käytetty menetelmä kasvatustieteellisissä tutkimuksissa. (Tuumasta tekstiksi. Perusopas seminaari- ja opinnäytetyön tekijälle.) Ensimmäinen vaihe oli aineiston pelkistäminen, jolloin nostimme aineistosta ilmaisuja, jotka liittyivät tutkimusongelmiin. Tämän jälkeen jaoimme vastaukset alaluokkiin ja tässä vaiheessa myös erottelimme tutkimuksen kannalta epäolennaisen pois. Pelkistämisen jälkeen ryhmittelimme aineiston suoraan tutkimusongelmien teemojen mukaan ja etsimme aineistosta sekä yhtäläisyyksiä että eroavaisuuksia. 6 TUTKIMUSTULOKSET Seuraavassa esitämme tutkimustulokset tutkimusongelmittain eli mitkä ovat maahanmuuttajuuden vaikutukset päivähoidossa? 6.1 Mitä monikulttuurisuus päivähoidossa antaa työntekijöille? Työntekijät kokivat monikulttuurisuuden antavan heille mahdollisuuden tutustua eri kulttuureihin ja oppia ymmärtämään niitä. Monikulttuurisuuden kautta opitaan hyväksymään erilaisia tapoja ja suvaitsevaisuutta niitä kohtaan. Tämä ilmenee seuraavalla tavalla vastauksista. Tutustuu uusiin kulttuureihin ja oppii myös ymmärtämään että on olemassa monenlaisia tapoja suhtautua meille tavallisiin asioihin. Rikastuttaa omaa maailmankuvaa. Monikulttuurisuus koettiin myös haasteena oman työn tekemisessä. Tämä kävi ilmi mm. seuraavissa vastauksissa:

24 Etelä-Karjalan aikuisopisto Opinnäytetyö 24(50) Haasteellisemman työympäristön ja mahdollisuuden / velvollisuuden itsensä kehittämiseen ja omien taitojen ja kykyjen likoon laittamiseen. Yksi lastenhoitaja totesi lapseen suhtautumisen olevan samanlaista, oli kyseessä sitten suomalainen tai venäläinen lapsi sillä ajatuksella, että jokainen lapsi on tärkeä. 6.2 Mitä monikulttuurisuus päivähoidossa antaa lapsille? Kaikki ammattikunnat katsoivat monikulttuurisuuden opettavan lapsille erilaisuuden huomioimista ja suvaitsemista. Lapset saavat tilaisuuden tutustua toiseen kieleen ja kulttuuriin ja he oppivat huomaamaan, että maailmassa on erilaisia lapsia. Monikulttuurisuuden todettiin rikastuttavan lasten leikkiä, koska sen kautta heillä on mahdollisuus tutustua erilaisiin leikkeihin, lauluihin ja kirjoihin. Haastateltavat vastasivat tähän kysymykseen seuraavasti: Laajentaa lapsen maailmankuvaa. Tutustuttaa erilaisuuteen ja sitä kautta sen hyväksymiseen ja arvostamiseen. Lapset oppivat että on olemassa eri kulttuureja ja kieliä ja ihmisiä. Oppii suvaitsevaisuutta. Monikulttuurisuuden katsottiin aiheuttavan myös haasteellisia vuorovaikutustilanteita lasten keskuudessa. Myös lasten välillä syntyy konflikteja, kun ei ole yhteistä kieltä, jolla ottaisi kontaktia muihin lapsiin. Lapsille tulee helposti riitatilanteita ja kiusaamista, joita kommentoitiin seuraavasti: Vaikeuksia vuorovaikutustilanteissa, tulee helposti riitaa ja joutuu kiusatuksi. Lasten välillä tulee paljon konflikteja, koska lapsella ei ole kieltä, jolla ottaisi kontaktia muihin, jolloin lapsi lyö, tönii yms.

25 Etelä-Karjalan aikuisopisto Opinnäytetyö 25(50) 6.3 Minkälaisia uusia etuja/haasteita venäläisen lapsen kotikasvatus ja kulttuuritausta tuovat suomalaisen päivähoidon toimintaan? Lapsen kotiutumisen päivähoitoon todettiin tuovan haasteita ja katsottiin tärkeäksi löytää sen tukemiseksi jotain yhdistävää, esim. lauluja. Uuteen kulttuuriin ja sen tapoihin tutustuttaminen aiheuttaa törmäyksiä erilaisten arvojen ja tapojen takia. Tällaisia asioita todettiin olevan esim. ulkoilun joka säällä ja sopiva pukeutuminen, päivärytmin noudattaminen, ruokailutottumusten erilaisuus, aikakäsitys, hoitoaikojen noudattaminen ja poissaolojen ilmoittaminen. Eräs lastentarhanopettaja toi esille nämä asiat vastauksessaan näin: Lapsen kotiutuminen päivähoitoon tuo haasteen, mietittävä mitä lauluja ym. voisi laulaa tukeakseen kotiutumista, ts. etsittävä jotain mikä yhdistää, muistettava kertoa mitä ulkona tehdään, eli millainen asu tarvitaan (ei vain kävelyä), vaikeus kielen ymmärtäminen, jokainen on oma yksilönsä, tutustuttava, keskusteltava (mm. ruokailu, siisteyskasvatus, uskonto), ettei synny väärinkäsityksiä, tarvittaessa käytettävä tulkkia, jotta päästään kuuntelemisen, yhteisen ymmärtämisen ja tasavertaisen asiantuntijuuden (lapsen suhteen) tasolle. Venäläisillä vanhemmilla katsottiin olevan kunniahimoisemmat tavoitteet päiväkotikasvatukselle tiedollisen ja taidollisen kehityksen suhteen. Kyselyssä tuli esille myös se että vanhemmat haluavat lapsille opetettavan hyviä tapoja ja aikuisten kunnioittamista. Kielivaikeudet/ kielimuuri tekevät asioiden selvittämisen vaikeiksi ja haasteellisiksi esim. lapsen tuonti- ja hakutilanteissa. Jos ja kun vanhempien suomenkielentaito on heikko tai olematon, jokapäiväiset tapaamiset tuonti- ja hakutilanteissa ovat haasteita.

26 Etelä-Karjalan aikuisopisto Opinnäytetyö 26(50) Haasteena koettiin myös lastentarhanopettajan mukaan: Missä mittasuhteessa pidämme yllä vierasta kulttuuriperintöä / yhdistämme sitä omaamme? Sama asia tuli esille lastenhoitajan vastauksessa: Haaste: huomioida tarpeeksi toista kulttuuria päivittäisessä toiminnassa. Etuja katsottiin olevan tiedon saaminen venäläisestä kulttuurista ja vinkit uusista toimintatavoista. 6.4 Miten venäläisten maahanmuuttajalasten hoito muuttaa henkilöstön työtä? Miten päivähoidon käytännön työ muuttuu, jos asiakkaana on venäläislapsia? Tulkin tarve koettiin tärkeäksi lähes kaikissa vastauksissa. Tulkkia ja tulkkipalveluja tarvittaisiin erityisesti palavereissa ja vanhempainkeskusteluissa. Yhteisen kielen puuttuessa kommunikointi lasten ja perheiden kanssa vaikeutuu ja on haasteellista. Väärinymmärryksiä syntyy ja koetaan epävarmuutta viestien perille menosta. Käytännön työssä pystymme ja käytämme paljon samoja kasvatus- ja opetusmenetelmiä kuin suomalaisten lasten kanssa, vastasi eräs lastentarhaopettaja. Tilanteen mukaan tarjotaan lapsille yksilö- ja pienryhmätoimintaa. Eräässä vastauksessa mainitaan, että työntekijöillä on oltava enemmän aikaa lapselle, jos lapsi ei osaa suomen kieltä. Tämä tulisi myös huomioida lapsiryhmän koossa ja henkilöstömäärässä. Henkilöstön tulee perehtyä venäläiseen kulttuuriin ja tapoihin. Työssä on myös pyrittävä huomioimaan kulttuurierot. Tarvitaan paljon etukäteissuunnittelua ja työtä toteaa eräs lähihoitaja.

27 Etelä-Karjalan aikuisopisto Opinnäytetyö 27(50) Lastentarhanopettajan mukaan hyvään suomen kielen taitoon tarvitaan aikuisen tukea ja tavoitteena on kaksikielisyys. Lapsi tarvitsee enemmän aikuisen tukea ja ohjausta (sanallisena ja kuvina) eri tilanteissa. Lapsille on tärkeää toistuminen rutiiniasioissa/samat sanat, samat tavat. Käytännön työssä käytettäviä apukeinoja, joita työntekijät vastauksissaan mainitsevat, ovat kuvat, tukiviittomat, nimeäminen, selkokielisyys, venäjän kielelle käännetyt viestilaput ja lomakkeet, lorut, laulut, elekieli, konkretia eli kädestä pitäen opettaminen. Jos lapsilla on kieliongelmia, sitten hoitajilta vaaditaan enemmän huomioita, että hän voi selittää, kertoa, näyttää selkeästi. Lapsille on tärkeä toistuminen rutiiniasioissa/samat sanat, samat tavat. 6.5 Moniammatillisen yhteistyön tarve muihin yhteistyötahoihin? Moniammatillisen yhteistyön tarve eri tahojen kanssa koettiin tärkeäksi. Suurimmassa osassa vastauksista mainitaan tässäkin kohdassa tulkki ja tulkkipalvelut. Kasvatuskeskusteluiden yhteydessä olisi hyvä käyttää tulkkia, että kaikki osallistujat ymmärtäisivät toisiaan, tiivistää lähihoitaja vastauksessaan. Tulkin käyttö hoitokauden alussa toimintojen ja tapojen selvittämiseen vanhemmille, sekä tarvittavia keskustelutuokioita. Tulkkipalvelut mahdollisesti tarpeen, sekä elton palvelut. Neuvolan kanssa tehtävä yhteistyö. Esiopetus- ja varhaiskasvatussuunnitelmaan kirjataan yhdessä vanhempien kanssa suunnitelma kuinka lapsen äidinkielen ja suomen kielen kehitystä tuetaan. Tähän tarvitaan usein myös erityislastentarhaopettajan

28 Etelä-Karjalan aikuisopisto Opinnäytetyö 28(50) tukea, ja neuvolan ja koulun on tarpeellista tietää miten tavoitteet on saavutettu, vastaa eräs lastentarhaopettaja tähän kysymykseen. Suomen ja äidinkielen opetukseen todettiin tarvittavan myös puheterapeutin ja lastentarhanopettajan apua. Vastauksissa kaivattiin myös venäjänkielisen puheterapeutin ja erityisopettajan apua, jotka pystyvät arvioimaan lapsen venäjän kielen taitoa. 6.6 Tarve henkilöstörakenteen uudistamiseen/täydentämiseen venäläissyntyisellä henkilöstöllä? Venäjänkielisen tai venäjän kieltä taitavan henkilöstön / työntekijän tarve koettiin pääasiassa tarpeelliseksi ja eduksi, jotta lapsi pystyisi kommunikoimaan omalla äidinkielellään. Heidän sopeutumisensa olisi tällöin helpompaa. Äidinkieli on lapsen tunnekieli, mainittiin eräässä vastauksessa. Toisaalta joissakin vastauksissa todettiin, että venäjänkielinen työntekijä ei ole välttämätön, jos lapsiryhmässä ei ole montaa venäläistaustaista lasta. Venäjänkielistä työntekijää ei katsottu niin tarpeelliseksi, jos toinen vanhemmista on suomalainen ja lapsi on kaksikielinen. Kielitaitoa tarvitaan erityisesti silloin, kun molemmat vanhemmat puhuvat vain venäjää. Lastenhoitaja ehdottaa vastauksessaan, että venäjänkielinen työntekijä voisi pitää lapsille tuokioita, joissa harjoiteltaisiin sanavarastotehtäviä, lauluja ja leikkejä venäjän kielellä. Näin toimien tuettaisiin lapsen kehitystä omalla äidinkielellä ja lapsi voisi hahmottaa elämän kuviot molemmilla kielillä tasaisesti. Näitä leikkejä ja lauluja voisi esittää päiväkodin juhlissa, jolloin muut lapset ja aikuiset pääsisivät tutustumaan tätä kautta venäläiseen kulttuuriin. Eräässä vastauksessa pohdittiin myös venäläistaustaisten lasten mahdollisen ryhmäytymisen omaksi ryhmäksi vähentävän lasten suomen kielen käyttöä ja yhteistä toimintaa muiden lasten kanssa.

29 Etelä-Karjalan aikuisopisto Opinnäytetyö 29(50) Lapsethan ovat useasti päivähoidossa oppiakseen suomen kieltä!? toteaa eräs lähihoitaja. 6.7 Mitä uuttaa osaamista tarvitaan yhteistyössä venäläisten maahanmuuttajaperheiden kanssa? Minkälaista osaamista ja valmiuksia henkilöstö tarvitsee venäläisten maahanmuuttajalasten hoidossa? Kielitaito mainittiin lähes kaikissa vastauksissa. Myös venäjänkielen taitoinen työntekijä koettiin tarpeelliseksi ja tulkin käyttö tarvittaessa. Venäläisen kulttuurin ja kasvatusmenetelmien tunteminen koettiin tärkeänä. Eräs lastentarhanopettaja mainitsi selkeän puhekielen tärkeyden ja taidon kartoittaa lapsen osaaminen ja vahvuudet: Mielellään jonkun sanan venäjää (ei välttämätöntä). Valmiuksia ennakkoluulottomaan suhtautumiseen. Kykyä nähdä LAPSI lapsena, ei VENÄLÄISENÄ lapsena pelkästään. Lapsen kehityksen tunteminen, sillä voi olla vaikea lukea lasta kun ei pysty hänen kanssaan kommunikoimaan puheen avulla. Jokin kehityksen pulma voi jäädä kielen alle. Taito käyttää vaihtoehtoisia kommunikointimenetelmiä koettiin myös tärkeänä esim. kuvat ja tukiviittomat. Myös taito tulkita eleitä ja ilmeitä mainittiin eräässä vastauksessa. Suvaitsevaisuus, ennakkoluulottomuus ja vuorovaikutustaidot tulivat myös esille Minkälaista osaamista ja valmiuksia henkilöstö tarvitsee kasvatuskumppanuudessa perheiden kanssa? Useissa vastauksissa mainittiin että tarvitaan enemmän tietoa kulttuurista ja arjen tavoista. Esille tulivat myös kielitaito ja mahdollisuus tulkin käyttöön tarvittaessa. Yhteisiä tapaamisia vanhempien kanssa pidettiin tärkeinä. Perheille tulisi antaa tietoa kasvatuskumppanuudesta, suomalaisesta päivähoidosta ja tavoista. Eräs lastenhoitaja koki tärkeänä tutus-

30 Etelä-Karjalan aikuisopisto Opinnäytetyö 30(50) tumisen perheeseen ja heidän taustaansa. Kunnioitus, luottamus ja avoin ennakkoluuloton asenne mainittiin myös vastauksissa Missä tilanteissa ja minkälaista osaamista henkilöstö olisi tarvinnut? Venäjää puhuva ja kulttuurin tunteva työntekijä koettiin tärkeänä. Kielitaitoa, tietoa kulttuurista ja kasvatustavoista todettiin tarvittavan kaikissa tilanteissa, missä työskennellään venäläisten perheiden kanssa. Eräs lähihoitaja kaipaili venäjänkielistä ohjetta perheelle lapsen aloittaessa hoidon. Tulkin käyttö tarvittaessa mainittiin tässäkin kohdassa. Erään lastentarhanopettajan vastauksessa koettiin vaativana lapsen kielitaidon arviointi ennen kouluun lähtöä Millaista monikulttuurisuuskoulutusta olet saanut? Yleisesti koulutusta on ollut jonkin verran tarjolla ja henkilökunta on osallistunut seuraavanlaisiin koulutuksiin: Opetusalan koulutuskeskuksen monikulttuuristaustainen lapsi esi- ja alkuopetuksessa Mediasta saatu tieto Elämän koulu / käytäntö Kielen opiskelu Monikulttuurisuusluennot Asioimistulkkikoulutus Monikulttuurinen päiväkoti koulutus

31 Etelä-Karjalan aikuisopisto Opinnäytetyö 31(50) Missä asioissa tarvitset lisäkoulutusta? Kielitaito ja tietoa kulttuurista tulivat esille useissa vastauksissa. Myös tietoa venäläisestä arvomaailmasta ja tavasta ajatella kaivattiin. Kulttuurierojen ymmärtämiseen, havainnointiin ja käytännön tilanteiden hoitamiseen kaivattiin koulutusta. Henkilökunta halusi lisää tietoa venäläisestä päivähoidosta, koulusta, suomen kielen opettamisen menetelmistä ja lapsen tavasta oppia kieltä. Eräässä vastauksessa mainittiin myös asennekasvatus. Monikulttuurisuudesta yleensä. Tietoa eri kulttuureista, venäläisestä tavasta ajatella ja arvomaailmasta. Koulutus aiheesta venäläislapset päivähoidossa voisi olla hyödyllinen omalla kohdallani Muuta kommentoitavaa: Tutkimuskyselyyn vastanneet toivat esille myös seuraavanlaisia asioita: Aihe mainittiin hyväksi ja tarpeelliseksi. Haasteet päivähoidossa lisääntyvät monikulttuurisuuden myötä. Lapset on huomioitava yksilöllisesti ja käytettävä kaikki mahdollisuudet lapsen viihtymiseen, kielen oppimiseen ja sopeutumiseen. Lahjakkaan venäläisen lapsen taidot voivat vaikuttaa heikommilta huonosta suomenkielentaidosta johtuen. Tulkin käyttö pitäisi olla aina mahdollista, tulkkia tarvitaan yhteistyötapaamisissa vanhempien kanssa. Kysymysten koettiin toistavan itseään ja lomaketta pidettiin sekavana. 7 JOHTOPÄÄTÖKSET Monikulttuurisuuden koettiin antavan mahdollisuuden laajentaa näkökulmaa ja ymmärrystä eri kulttuureja kohtaan. Lasten katsottiin oppivan

32 Etelä-Karjalan aikuisopisto Opinnäytetyö 32(50) suvaitsevaisuutta ja arvostavaa hyväksymistä erilaisuutta kohtaan. Lasten maailmankuva laajenee, ja hän oppii, että on olemassa eri kulttuurisia ja eri kieltä puhuvia ihmisiä. Jokainen lapsi on oma yksilö. (Liite 1, kuva 4). Selkeinä haasteina esille tulivat yhteisen kielen löytyminen arjen tilanteisiin ja kulttuurin tuntemuksen puute. Päivittäiset vanhempien tapaamiset tuonti- ja hakutilanteissa koettiin haasteellisiksi yhteisen kielen puuttumisen vuoksi. Olemme myös itse kokeneet näissä tilanteissa vaikeuksia viestittää asioita vanhemmille. Olemme käyttäneet elekieltä, yhdistelleet eri kieliä sekä konkreettisesti näyttäneet asioita. Esimerkiksi olemme joutuneet näyttämään millaisia vaatteita sadesäällä käytetään. Henkilökunnan venäjän kielen taitoa pidettiin myös tärkeänä ja hyödyllisenä yhteistyön sujumisen kannalta. (Liite 1, kuva 5). Itse koemme myös venäjänkielen taidon tarpeelliseksi, perussanastoa käytännön tilanteisiin olisi hyvä hallita yhteistyön sujumisen parantamiseksi. Meidän mielestämme olisi hyvä olla venäjänkielinen lista arkipäivän toimintoja kuvaavista sanoista ja sanonnoista. Lapsille päivätoiminnat voisivat olla esillä kuvina, joissa teksti on suomen ja venäjän kielellä. Kuvien sanoista lapset hahmottaisivat myös kielien erilaiset kirjoitustavat. Tällä hetkellä kuvia käytetään apuna lasten päivärytmin hahmottamisessa. Myös vanhemmat voivat seurata päivän tapahtumia näistä kuvista. Tarvetta venäläissyntyiselle henkilöstölle ei katsottu välttämättömäksi, mutta sen todettiin helpottavan lapsen kotoutumista ja sopeutumista lapsiryhmään. Mahdollisuus ammattitaitoisen tulkin ja tulkkipalvelun käyttöön koettiin erittäin tarpeelliseksi. Erityisesti hoidon alkaessa tulisi selvittää tulkin avulla päivähoidon toimintoja ja tapoja vanhemmille. Tulkin käytöllä varmistettaisiin, että kaikki osapuolet tulisivat ymmärretyksi. Tulkin käytön todettiin parantavan kuuntelemisen, yhteisen ymmärtämisen ja tasavertaisen asiantuntijuuden (lapsen suhteen) tasoa. Omia kokemuksia tulkin palveluista on niiden huono saatavuus tarvittaessa.

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

Amurinlinnan vuoropäiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Amurinlinnan vuoropäiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Amurinlinnan vuoropäiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Hyvää hoitoa vuorotta! Amurinlinna on ympärivuorokauden auki oleva päiväkoti. Tarjoamme hoitoa lapsille, joiden vanhemmat tekevät

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä 4.9.2008 Pirjo Immonen-Oikkonen Opetusneuvos OPH KE/OH www.edu.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma / esiopetuksen oppimissuunnitelma

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma / esiopetuksen oppimissuunnitelma Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma / esiopetuksen oppimissuunnitelma Tämä on lapsen varhaiskasvatussuunnitelma, joka sisältää esiopetuksen oppimissuunnitelman sekä mahdollisen tehostetun eli varhaisen tai

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Oppimiskokonaisuudet, teemat, projektit... 3 Toiminnan dokumentointi ja

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Ohjaus ja monikulttuurisuus

Ohjaus ja monikulttuurisuus Ohjaus ja monikulttuurisuus ELO-foorumi 25.9.2014 Ohjaus Ohjaus on ihmisen normaaleissa elämäntilanteissa kohtaamien vaikeuksien käsittelyä, jossa yksilöä ei patologisoida eikä tukeuduta autoritaariseen

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi Lukuvuosi - Yksikkö Esiopetusryhmän nimi Esiopetusryhmän henkilöstö Lukuvuoden painotusalueet Esioppilaiden määrä Tyttöjä Poikia LUKUVUODEN TYÖAJAT Syyslukukausi / 20 - / 20 Syysloma / 20 - / 20 Joululoma

Lisätiedot

Melukylän Päiväkoti. Alatalo Välitalo Ylätalo. Varhaiskasvatussuunnitelma

Melukylän Päiväkoti. Alatalo Välitalo Ylätalo. Varhaiskasvatussuunnitelma Melukylän Päiväkoti Alatalo Välitalo Ylätalo Varhaiskasvatussuunnitelma Melukylän päiväkodin VASU:n sisällysluettelo: Melukylän päiväkodin talot ja ryhmät Päiväjärjestys Arvot Visiot Toiminta-ajatus Kasvatuskumppanuus

Lisätiedot

PÄIVÄKOTI TUTUKSI! Opas perheille. Tämä opas on tuotettu Turun ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelijoiden (AMK) opinnäytetyönä yhteistyössä

PÄIVÄKOTI TUTUKSI! Opas perheille. Tämä opas on tuotettu Turun ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelijoiden (AMK) opinnäytetyönä yhteistyössä PÄIVÄKOTI TUTUKSI! Opas perheille Tämä opas on tuotettu Turun ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelijoiden (AMK) opinnäytetyönä yhteistyössä Turun kaupungin kanssa. Teksti: Jaana Karjala, Outi Koskinen

Lisätiedot

Äidinkielen tukeminen. varhaiskasvatuksessa. Taru Venho. Espoon kaupunki

Äidinkielen tukeminen. varhaiskasvatuksessa. Taru Venho. Espoon kaupunki Äidinkielen tukeminen varhaiskasvatuksessa Taru Venho Suomi toisena kielenä -lastentarhanop. Espoon kaupunki Äidinkieli voidaan Nissilän, Martinin, Vaaralan ja Kuukan (2006) mukaan määritellä neljällä

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

Päiväkoti Saarenhelmi

Päiväkoti Saarenhelmi Päiväkoti Saarenhelmi varhaiskasvatussuunnitelma Päiväkoti Saarenhelmi Päiväkoti Saarenhelmi sijaitsee Saarenkylässä kauniilla paikalla Kemijoen rannalla. Läheiset puistot ja talvella jää tarjoavat mahdollisuuden

Lisätiedot

PERHEPÄIVÄHOIDON TOTEUTTAMINEN

PERHEPÄIVÄHOIDON TOTEUTTAMINEN - laadittu keväällä 2009, päivitetty 2012 PERHEPÄIVÄHOIDON TOTEUTTAMINEN Perhepäivähoito on kodinomainen päivähoitomuoto, jossa toimitaan ammatillisesti ja tavoitteellisesti yhdessä sovittujen periaatteiden

Lisätiedot

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus 10ov Oikeaa työssäoppimista 4ov Teoriaopiskelua työelämässä 6 ov 1. Työprosessin hallinta tarvitseville lapsille

Lisätiedot

Koulutilastoja Kevät 2014

Koulutilastoja Kevät 2014 OPETTAJAT OPPILAAT OPETTAJAT OPPILAAT Koulutilastoja Kevät. Opiskelijat ja oppilaat samaa Walter ry:n työpajat saavat lähes yksimielisen kannatuksen sekä opettajien, että oppilaiden keskuudessa. % opettajista

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

Avaus. Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus

Avaus. Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Avaus Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2010 Romanilasten esiopetuksessa otetaan huomioon romanikulttuurista johtuvat erityistarpeet

Lisätiedot

Ruokarukous Uskonnonharjoitusta vai uskonnonopetusta? Pekka Iivonen

Ruokarukous Uskonnonharjoitusta vai uskonnonopetusta? Pekka Iivonen Ruokarukous Uskonnonharjoitusta vai uskonnonopetusta? Pekka Iivonen Uskonnon opetus kouluissa Uskontokasvatus kouluissa Uskonnon harjoittaminen kouluissa Uskonnon opetusjärjestelyiden ja koulun muun toiminnan

Lisätiedot

Ops14 Askola KYSELY HUOLTAJILLE JA YLÄKOULUN OPPILAILLE ARVOISTA JA OPPIMISEN TAIDOISTA KEVÄT 2014

Ops14 Askola KYSELY HUOLTAJILLE JA YLÄKOULUN OPPILAILLE ARVOISTA JA OPPIMISEN TAIDOISTA KEVÄT 2014 Ops14 Askola KYSELY HUOLTAJILLE JA YLÄKOULUN OPPILAILLE ARVOISTA JA OPPIMISEN TAIDOISTA KEVÄT 2014 Oppilaille 269 viestiä vastasi 85, 32% Huoltajille 768 viestiä 97 ei lukenut viestiä Vastauksia 220, 27%

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

VASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ

VASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ Sivistyslautakunta 49 12.05.2016 Kaupunginhallitus 258 05.09.2016 VASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ 108/40.400/2016 SIVLK 12.05.2016 49 Valmistelu ja lisätiedot:

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Monikulttuurisuus ja kulttuurien kohtaaminen

Monikulttuurisuus ja kulttuurien kohtaaminen Monikulttuurisuus ja kulttuurien kohtaaminen Rekar Abdulhamed rekar.abdulhamed@helsinki.fi Luokanopettajaopiskelija (kasvatuspsykologia) Helsingin yliopisto 1 Monikulttuurisuudesta tulee mieleeni... 2

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916 Tuohisissa työskentelevät lastentarhanopettajat Piiti Elo ja Riitta Riekkinen, lastenhoitaja Helena

Lisätiedot

MÄKITUVAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

MÄKITUVAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA MÄKITUVAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2014 2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2. ARVOT 2.1 VASTUULLISUUS 2.2 AVOIMUUS 2.3 UUDISTUMISKYKY 2.4 YHTEISTYÖ JA PALVELUHENKISYYS 3. TOIMINTA-AJATUS 4.

Lisätiedot

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Raahen kaupunki 30.3.2015 Varhaiskasvatuspalvelut LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Lapsen nimi Syntymäaika / 20 Hoitopaikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) on huoltajien

Lisätiedot

LAPSEMME / Esitietoja päivähoidon aloitusvaiheessa / Hoitosopimus

LAPSEMME / Esitietoja päivähoidon aloitusvaiheessa / Hoitosopimus LAPSEMME / Esitietoja päivähoidon aloitusvaiheessa / Hoitosopimus LAPSEMME NIMI Syntymäaika Kotiosoite HOITOPAIKKA HOITOSUHTEEN KESTO HOIDON ALKAMISPVM jatkuva määräaikainen - LAPSEN HOITOAIKA (päivähoidon

Lisätiedot

Kalkun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalkun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalkun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Meidän päiväkoti Arvot ja strategiaperusta Vanhempien osallisuus lasten varhaiskasvatuksessa Päiväkotimme sijaitsee Pitkäniemenkadulla Kalkun sydämessä. Pääset

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 1 Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen vasun tekeminen perustuu varhaiskasvatuslakiin. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Hoito, kasvatus ja pedagogiikka vuorohoidossa

Hoito, kasvatus ja pedagogiikka vuorohoidossa Hoito, kasvatus ja pedagogiikka vuorohoidossa OHOI- Osaamista vuorohoitoon Varhaiskasvatuslaki (2015) ja pedagogiikka Varhaiskasvatuksella tarkoitetaan lapsen suunnitelmallista ja tavoitteellista kasvatuksen,

Lisätiedot

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen Opetussuunnitelmat uudistuvat 2016 Tarja Ruohonen OPS-uudistuksen tavoitteita: Kasvun ja oppimisen jatkumon vahvistaminen Rakennetaan olemassaoleville vahvuuksille Määritellään kasvatustyötä ja toimintakulttuurin

Lisätiedot

Varhaiskasvatuspalvelujen laatukyselyn tulokset. Kevät 2014

Varhaiskasvatuspalvelujen laatukyselyn tulokset. Kevät 2014 Varhaiskasvatuspalvelujen laatukyselyn tulokset Kevät 2014 Laatukysely 2014 Rovaniemen varhaiskasvatuspalveluissa laatua arvioitiin uudistetun laatukyselyn avulla. Kyselyn uudistamisella haluttiin kohdentaa

Lisätiedot

enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK

enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK Esi- ja peruskouluikäisille maahanmuuttajataustaisille lapsille voidaan järjestää perusopetukseen valmistavaa opetusta perusopetuslain (628/1998) mukaisesti. Sitä voidaan

Lisätiedot

JOUPIN RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI

JOUPIN RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI JOUPIN RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI Joupin ryhmis sijaitsee Joupin viihtyisällä asuntoalueella hyvien ulkoilumahdollisuuksien läheisyydessä. Ulkoilemme paljon läheisillä leikkikentillä sekä teemme metsäretkiä Kultavuoressa.

Lisätiedot

Havusten varhaiskasvatussuunnitelma

Havusten varhaiskasvatussuunnitelma Havusten varhaiskasvatussuunnitelma 2010 2011 Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 SAARENKYLÄ Havusten ryhmän puh. 050 5710814 Puh.klo16.30 jälk. 040 5197574 Tervetuloa Havusiin! Havuset on tällä hetkellä

Lisätiedot

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma Lapsen nimi: syntymäaika Päivähoitopaikka: HELAPUISTON PÄIVÄKOTI PÄÄSKYSEN PÄIVÄKOTI PPH KESKUSTELUN päivämäärä: osallistujat: Lapsen ja vanhemman aiemmat kokemukset päivähoidosta:

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma

Varhaiskasvatussuunnitelma Varhaiskasvatussuunnitelma Päiväkoti Onnenkenkä sijaitsee Orimattilassa Pennalan kylässä. Vieressä toimivat koulu sekä kaupungin päiväkoti, joiden kanssa teemme yhteistyötä. Lasten kanssa teemme retkiä

Lisätiedot

Hämeenkyrön varhaiskasvatus, palautekysely vanhemmille 2016

Hämeenkyrön varhaiskasvatus, palautekysely vanhemmille 2016 Hämeenkyrön varhaiskasvatus, palautekysely vanhemmille 2016 Päivähoidon aloittaminen Päivähoidon aloittamisvaihe on tarkoitus suunnitella yksilökohtaisesti lapsen ja vanhempien tarpeet huomioiden. Tutustumiskäynnillä

Lisätiedot

YHDESSÄ LAPSEN PARHAAKSI

YHDESSÄ LAPSEN PARHAAKSI YHDESSÄ LAPSEN PARHAAKSI Paula Loukkola Oulun yliopisto Varhaiskasvatus Yhdessä lapsen parhaaksi - seminaari 3.2.2011 Haapajärvi PUHEENVUORON SUUNTAVIIVOJA varhaiskasvattajien ja vanhempien välinen yhteistyö

Lisätiedot

ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI

ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI 12.12.2016 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Varhaiskasvatuksen tehtävä on vahvistaa lasten hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyviä taitoja sekä ohjata

Lisätiedot

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14 Global Mindedness kysely Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere 13.5. May- 14 Mistä olikaan kyse? GM mittaa, kuinka vastaajat suhtautuvat erilaisen kohtaamiseen ja muuttuuko

Lisätiedot

(LAPSI-VASU) LAPSEN NIMI

(LAPSI-VASU) LAPSEN NIMI (LAPSI-VASU) LAPSEN NIMI LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Laadukasta päivähoitoa on perheen ja päivähoidon yhteinen sopimus, johon tarvitaan perheen asiantuntemus omasta lapsesta sekä päivähoitohenkilöstön

Lisätiedot

Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa

Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa KT 1.9.2016 Taustaa Valtioneuvoston asetus ammatilliseen aikuiskoulutukseen liittyvästä henkilökohtaistamisesta 1.8.2015 Näyttötutkinto-opas 2015 Näyttötutkinto-oppaan

Lisätiedot

KONTIOLAHDEN KUNNAN. Onttolan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

KONTIOLAHDEN KUNNAN. Onttolan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma KONTIOLAHDEN KUNNAN Onttolan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Onttolan päiväkodin henkilökunta: Touhula (3-5 v.) 040 5781151 Päiväkodinjohtaja Mervi Ignatius Lastentarhanopettaja Mirja Torniainen

Lisätiedot

Lastensuojelun ja varhaiskasvatuksen yhteistyön kartoitus Kuusamo-Posio- Taivalkoski-alueella. Esitys Anne Kerälä

Lastensuojelun ja varhaiskasvatuksen yhteistyön kartoitus Kuusamo-Posio- Taivalkoski-alueella. Esitys Anne Kerälä Lastensuojelun ja varhaiskasvatuksen yhteistyön kartoitus Kuusamo-Posio- Taivalkoski-alueella Esitys Anne Kerälä 15.11.2012 Opinnäytetyöni liittyy Lapsen hyvä arkihankkeeseen ja tarkemmin Koillismaan hankekuntien

Lisätiedot

Päivähoidon asiakastyytyväisyyskyselyn vastaukset 2015

Päivähoidon asiakastyytyväisyyskyselyn vastaukset 2015 Päivähoidon asiakastyytyväisyyskyselyn vastaukset 15 Kiitoksia vastanneille! Käymme työntekijöiden kanssa tulokset lävitse ja parannamme sitä kautta lapsen päiväkotielämän arkea. Asiakastyytyväisyyskyselyn

Lisätiedot

LAPSEMME / Esitietoja päivähoidon aloitusvaiheessa / Hoitosopimus

LAPSEMME / Esitietoja päivähoidon aloitusvaiheessa / Hoitosopimus LAPSEMME / Esitietoja päivähoidon aloitusvaiheessa / Hoitosopimus LAPSEMME NIMI Syntymäaika Kotiosoite HOITOPAIKKA HOITOSUHTEEN KESTO HOIDON ALKAMISPVM jatkuva määräaikainen - LAPSEN HOITOAIKA (päivähoidon

Lisätiedot

TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2 SISÄLLYS JOHDANTO 1. TAIDETASSUJEN RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI 2. TOIMINTA-AJATUS JA ARVOT 3. KASVATTAJA 4. TOIMINTAYMPÄRISTÖ 5. SISÄLTÖALUEET 6. ARVIOINTI JA SEURANTA

Lisätiedot

Alkuvaiheen palvelut Alkuvaiheen palveluihin kuuluvat perustieto, ohjaus ja neuvonta, alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelma.

Alkuvaiheen palvelut Alkuvaiheen palveluihin kuuluvat perustieto, ohjaus ja neuvonta, alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelma. Keskeiset käsitteet Alkukartoitus Työttömille työnhakijoille, toimeentulotuen saajille ja sitä pyytäville tehtävä kartoitus, jossa arvioidaan alustavasti työllistymis-, opiskelu- ja muut kotoutumisvalmiudet.

Lisätiedot

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja

Lisätiedot

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan 5.9.2016 Opetussuunnitelma = OPS Opetussuunnitelma on suunnitelma siitä, miten opetus järjestetään. Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta. Opetussuunnitelmassa

Lisätiedot

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA Jonna Kylli Terhi Manninen Oulun seudun ammattikorkeakoulu Tutkimuksen taustoja

Lisätiedot

Kotouttamisen ABC. Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet Aluekoordinaattori

Kotouttamisen ABC. Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet Aluekoordinaattori Kotouttamisen ABC Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet 11.5.2016 Aluekoordinaattori Seinäjoki Kotona Suomessa -hanke Käsitteet käyttöön Maahanmuuttaja

Lisätiedot

T3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä tukea oppilaan kielellisen uteliaisuuden ja päättelykyvyn kehittymistä

T3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä tukea oppilaan kielellisen uteliaisuuden ja päättelykyvyn kehittymistä A2-VENÄJÄ vl.4-6 4.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen T1 ohjata oppilasta havaitsemaan lähiympäristön ja maailman kielellinen ja kulttuurinen runsaus sekä

Lisätiedot

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Helsingin terveyskeskus poliklinikka Puheterapeutit: K. Laaksonen, E. Nykänen, R. Osara, L. Piirto, K. Pirkola, A. Suvela, T. Tauriainen ja T. Vaara PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Lapsi oppii puheen tavallisissa

Lisätiedot

TAHINIEMEN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA

TAHINIEMEN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA TAHINIEMEN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA TAHINIEMEN PÄIVÄKOTI Päiväkotimme sijaitsee Tahiniemessä, Pieksäjärven rannalla, rauhallisella omakotialueella. Lähistöllä on uimaranta ja metsikköä,

Lisätiedot

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa.

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Päivähoidon laatukriteerit Hakeminen Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Henkilökunta tuntee päivähoitoyksikkönsä

Lisätiedot

SISÄLLYS. Kasvatuskumppanuus... 6. Peltosirkun päiväkoti... 3 Toimintaa ohjaavat arvot... 4 Lapsen kunnioitus... 4 Turvallisuus...

SISÄLLYS. Kasvatuskumppanuus... 6. Peltosirkun päiväkoti... 3 Toimintaa ohjaavat arvot... 4 Lapsen kunnioitus... 4 Turvallisuus... 1 2 SISÄLLYS Peltosirkun päiväkoti... 3 Toimintaa ohjaavat arvot... 4 Lapsen kunnioitus... 4 Turvallisuus... 5 Kasvatuskumppanuus... 6 Yhteistyö... 7 Kiusaamisen ehkäisy... 8 Varhainen puuttuminen... 9

Lisätiedot

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti 1. Tervehdin lasta henkilökohtaisesti ja positiivisesti nimeltä heidät tavatessani. 1 2 3 4 5 2. Vuorovaikutukseni

Lisätiedot

Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016

Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016 Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016 Helsingin Tyttöjen Talo Arvot ja työn lähtökohta Tasa-arvo Moninaisuuden arvostaminen Ihmisen

Lisätiedot

LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2

LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2 LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2 Normaalikoulun paikallinen sisältö 1 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2 13.3 Vuosiluokkien 1-2 opetus Rauman normaalikoulussa... 3 13.3.1 Siirtyminen esiopetuksesta perusopetukseen

Lisätiedot

Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa

Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa VI Pohjoinen varhaiskasvatuspäivä Rakennetaan lapsen hyvää arkea Oulu 6.5.2010 Anu Määttä, kehittämiskoordinaattori,

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Kumppanuusfoorumi Tampere 25.8.2016 Pia Kola-Torvinen Opetushallitus Suomessa varhaiskasvatuksella on pitkä ja vahva historia Pojat leikkimässä

Lisätiedot

Toiminta-ajatus. Kiireettömyys, turvallisuus, lasten osallisuus ja kasvattajan aito läsnäolo arjessa ovat päiväkodissamme tärkeitä.

Toiminta-ajatus. Kiireettömyys, turvallisuus, lasten osallisuus ja kasvattajan aito läsnäolo arjessa ovat päiväkodissamme tärkeitä. Toivion päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Toiminta-ajatus Kiireettömyys, turvallisuus, lasten osallisuus ja kasvattajan aito läsnäolo arjessa ovat päiväkodissamme tärkeitä. Päiväkodissamme toteutamme

Lisätiedot

Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta. Maria Kaisa Aula Helsinki

Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta. Maria Kaisa Aula Helsinki Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta Maria Kaisa Aula 18.2.2010 Helsinki 1 YK:n lapsen oikeuksien sopimus ja koulu Kaikki lapset ovat samanarvoisia Julkisen vallan päätöksissä

Lisätiedot

Nimi ja syntymäaika Puhelin Ammatti Työpaikka Perhesuhde Avioliitto Avoliitto Eronnut Muu, mikä?

Nimi ja syntymäaika Puhelin Ammatti Työpaikka Perhesuhde Avioliitto Avoliitto Eronnut Muu, mikä? NELJÄVUOTIAS KOTONA KYSELY VANHEMMILLE KESKUSTELUN POHJAKSI Lapsen nimi Syntymäaika Nimi ja syntymäaika Puhelin Ammatti Työpaikka Äiti/huoltaja Isä/huoltaja Perhesuhde Avioliitto Avoliitto Eronnut Muu,

Lisätiedot

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Tiina Tähkä tiina.tahka@oph.fi MAOL Pori 6.10.2012 1 Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Lisätiedot

ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA

ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 1. YKSIKKÖ Aitohelmen päiväkoti Klaukkalantie 72, 01800 KLAUKKALA Piccolot ja Pillipiiparit kokopäiväesiopetusryhmät Vikkelät ja Nokkelat osapäiväesiopetusryhmät 2. TOIMINTA-AIKA

Lisätiedot

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena.

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena. 13.4.6 Uskonto Islam Tässä oppimääräkuvauksessa tarkennetaan kaikille yhteisiä uskonnon sisältöjä. Paikalliset opetussuunnitelmat laaditaan uskonnon yhteisten tavoitteiden ja sisältökuvausten sekä eri

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Marttilan kunnan varhaiskasvatussuunnitelma

Marttilan kunnan varhaiskasvatussuunnitelma Marttilan kunnan varhaiskasvatussuunnitelma Sosiaalilautakunta 16.2.2012 13/ liite no 4 1 SISÄLTÖ 1. Johdanto 2. Toiminta-ajatus ja arvot 3. Kasvatus ja opetusmenetelmät 4. Yhteistyö 5. Erityinen tuki

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA POSION KUNTA / PÄIVÄHOITO Lapsen nimi LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Kasvatuskumppanuus on yhteistyötä, jossa vanhemmat ja henkilöstö yhdessä sitoutuvat toimimaan lapsen parhaaksi kasvun, kehityksen

Lisätiedot

Koti, koulu ja lapsen paras. Kari Uusikylä MLL -seminaari

Koti, koulu ja lapsen paras. Kari Uusikylä MLL -seminaari Koti, koulu ja lapsen paras Kari Uusikylä MLL -seminaari 30.09.2016 Miksi yhteistyötä? Siksi, että se on lapsen etu Opiskelu tehostuu Ongelmat tunnistetaan Muodostuu aito kouluyhteisö, turvallinen, välittävä,

Lisätiedot

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen

Lisätiedot

Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä

Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä elina.kataja@lempaala.fi Kasvatuksen ydinkysymykset Millaisia lapsia haluamme kasvattaa?

Lisätiedot

Matkalla-tukea maahanmuuttajanuorten vapaa-aikaan. Plan International Suomi/Terhi Joensuu

Matkalla-tukea maahanmuuttajanuorten vapaa-aikaan. Plan International Suomi/Terhi Joensuu Matkalla-tukea maahanmuuttajanuorten vapaa-aikaan Plan International Suomi/Terhi Joensuu 24.5.2016 Maahanmuuttajat Suomessa kokonaiskuva vuodesta 2015 1. oleskeluluvat Suomeen EU-kansalaisten rekisteröinnit

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA (Lapsen vasu) on päivähoidon henkilöstön ja vanhempien yhteinen työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä tavoitteita ja sopimuksia siitä, miten kunkin lapsen yksilöllistä

Lisätiedot

PALAUTEANALYYSI v toiminnasta

PALAUTEANALYYSI v toiminnasta MOSAIIKKI RY MAMU-MEDIA PALAUTEANALYYSI v. 2015 toiminnasta Palautetta Mosaiikki Ry:n ja MaMu-Median hankkeen tiedotus- ja neuvontatoiminnasta on kerätty yhteistyökumppaneilta, hankkeen asiakkailta ja

Lisätiedot

Hoitosopimus, lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (VASU), palvelutarvearvio (PTA) ja lapsikortti

Hoitosopimus, lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (VASU), palvelutarvearvio (PTA) ja lapsikortti Tiedote Perhepäivähoitoon 2009-2010 Perhepäivähoito Perhepäivähoito on kodinomaista, pienessä ryhmässä tapahtuvaa päivähoitoa. Perhepäivähoitoa järjestetään hoitajan kotona. Perhepäivähoitajalla voi olla

Lisätiedot

Lapsen oma arvio päivähoidosta Päiväkodissa parasta on leikkiminen.

Lapsen oma arvio päivähoidosta Päiväkodissa parasta on leikkiminen. 23.10.2009 Kunnallisen päivähoidon laatukyselyjen tulokset kevät 2009 Lapsen oma arvio päivähoidosta Päiväkodissa parasta on leikkiminen. 23.10.2009 1 Ketkä käyttivät ja missä yhteydessä? Kysely tehtiin

Lisätiedot

KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI

KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI L U O N N O S P E R U S O P E T U K S E N O P E T U S S U U N N I T E L M A N P E R U S T E I K S I 2 0 1 4 ( 1 4. 1 1. 2 0 1 2 ) KOULUN TOIMINTAKULTTUURI Historiallisesti

Lisätiedot

SUUNNITELMA KASVATTAJAYHTEISÖN TOIMINTA- TAVOISTA

SUUNNITELMA KASVATTAJAYHTEISÖN TOIMINTA- TAVOISTA SUUNNITELMA KASVATTAJAYHTEISÖN TOIMINTA- TAVOISTA Lapsen varhaiskasvatus ja esiopetuksen oppimissuunnitelmat ovat perusta tiimien työn suunnittelulle. Suunnitelma kasvattajayhteisön toimintatavoista on

Lisätiedot

ikävöikö, miten ikävää lievennetään Lapsen luonteenpiirteet / vuorovaikutussuhteet Päivämäärä keskustelijat Yhteinen sopimus päivähoidon käytännöistä

ikävöikö, miten ikävää lievennetään Lapsen luonteenpiirteet / vuorovaikutussuhteet Päivämäärä keskustelijat Yhteinen sopimus päivähoidon käytännöistä 1. Lapsi yksilönä ja ryhmässä (keskustellaan mm. alla olevista asioista) - millainen lapsi on luonteeltaan - miten lapsi ilmaisee tunteitaan ja omaa tahtoa - miten ilmaisee suuttumusta / pettymyksiä -

Lisätiedot

Atala-Metsästäjän päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma. Atala-Metsästäjän päivähoitoyksikköön kuuluu 3 esiopetusryhmää Atalan koululla

Atala-Metsästäjän päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma. Atala-Metsästäjän päivähoitoyksikköön kuuluu 3 esiopetusryhmää Atalan koululla Atala-Metsästäjän päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma Atalan päiväkoti Metsästäjän päiväkoti Atala-Metsästäjän päivähoitoyksikköön kuuluu 3 esiopetusryhmää Atalan koululla Toiminta-ajatus Luomme

Lisätiedot

Pappilan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Pappilan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Pappilan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma YHTEYSTIEDOT Yksilönä yhdessä Pappilan päiväkodin toiminta ajatus Pappilan päiväkoti Päiväkodin puh. Takahuhdinkatu 77 040 824 4601 33560 Tampere Johtajan

Lisätiedot

VARHAISKASVATUKSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA (VASU) -KYSELY LASTEN VANHEMMILLE JOULUKUUSSA 2016 TULOKSET. Kyselyyn vastanneita 52

VARHAISKASVATUKSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA (VASU) -KYSELY LASTEN VANHEMMILLE JOULUKUUSSA 2016 TULOKSET. Kyselyyn vastanneita 52 VARHAISKASVATUKSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA (VASU) -KYSELY LASTEN VANHEMMILLE JOULUKUUSSA 2016 TULOKSET Kyselyyn vastanneita 52 Varhaiskasvatuksen vasukysely huoltajille Mitkä arvot ovat Sinulle tärkeitä

Lisätiedot

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista Opetushallitus Verkkokommentointi VASU2017 Opetushallituksen nettisivuilla oli kaikille kansalaisille avoin mahdollisuus osallistua perusteprosessiin

Lisätiedot

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Kun pienen lapsen äiti ja isä ottavat lapsen syliin ja painavat häntä lähelle sydäntään, he antavat hänelle rakkautta ja huolenpitoa. Tällä

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

KOULUTULOKKAAN TARJOTIN

KOULUTULOKKAAN TARJOTIN KOULUTULOKKAAN TARJOTIN 11.1.2016 VUOSILUOKAT 1-2 KOULULAISEKSI KASVAMINEN ESIOPETUKSEN TAVOITTEET (ESIOPETUKSEN VALTAKUNNALLISET PERUSTEET 2014) Esiopetus suunnitellaan ja toteutetaan siten, että lapsilla

Lisätiedot

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja Henkilökohtaisen avun hakeminen Työpaja 10.10.2013 Vammaispalvelulaki - Henkilökohtainen apu liittyy vammaispalvelulakiin. - Vammaispalvelulaki uudistui 1.9.2009. - Vammaispalvelulakia muutettiin, jotta

Lisätiedot

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Liite 1 Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma HENKILÖSTÖN JA HUOLTAJAN YHDESSÄ LAATIMA ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA Perustiedot Lapsen nimi: Syntymäaika: Osoite: Huoltajien yhteystiedot: Päiväkoti

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin.

OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin. Hyväksymismerkinnät 1 (6) OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin. Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Tesoman päiväkodissa toimimme lasta kuunnellen ja kunnioittaen. Annamme lapselle turvaa, aikaa sekä mahdollisuuksia kokea ja tuntea onnistumisia

Lisätiedot