KAHDEN RAJAKULTTUURIN KOHTAAMINEN ETELÄ-KARJALASSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KAHDEN RAJAKULTTUURIN KOHTAAMINEN ETELÄ-KARJALASSA"

Transkriptio

1 Etelä-Karjalan aikuisopisto Opinnäytetyö Sosiaali- ja terveysala Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Lähihoitaja, VLN Minna Koistinen Päivi Myöhänen Marjatta Viholainen KAHDEN RAJAKULTTUURIN KOHTAAMINEN ETELÄ-KARJALASSA - VENÄLÄISTAUSTAINEN LAPSI PÄIVÄHOIDOSSA

2 Etelä-Karjalan aikuisopisto Opinnäytetyö Jos ihminen elää ympäristössä, jossa vallitsee suvaitsevaisuus, hänestä tulee kärsivällinen. Jos ihminen elää ympäristössä, joka rohkaisee, hän saa itseluottamusta. Jos ihminen elää ympäristössä, jossa hän saa tunnustusta hän oppii antamaan arvoa myös muille. Jos ihminen elää ympäristössä, joka on oikeudenmukainen hänestä tulee oikeamielinen. Jos ihminen elää ympäristössä, joka on turvallinen, hän oppii luottamaan. Jos ihminen elää ympäristössä, joka hyväksyy hänet, hänestä tulee tasapainoinen. Jos ihminen elää ympäristössä, jossa hän saa osakseen ystävällisyyttä ja rakkautta, hän oppii rakastamaan elämää. Ronald Russel

3 Etelä-Karjalan aikuisopisto Opinnäytetyö 3(50) Sosiaali- ja terveysala Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Lähihoitaja, VLN Minna Koistinen Päivi Myöhänen Marjatta Viholainen 50 sivua, 6 liitettä työn ohjaaja: Minna Koponen Kahden rajakulttuurin kohtaaminen Venäläistaustainen lapsi päivähoidossa TIIVISTELMÄ Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää miten venäläistaustaisten lasten kulttuuritausta näkyy päivähoidon käytännön työssä Etelä-Karjalan alueella. Lisäksi selvitimme millaiset valmiudet henkilökunnalla on ollut kohdata monikulttuurisia perheitä ja miten näitä valmiuksia voisi kehittää. Opinnäytetyössä haettiin vastausta seuraaviin tutkimusongelmiin: mitä monikulttuurisuus päivähoidossa antaa työntekijöille ja lapsille, minkälaisia uusia etuja ja haasteita venäläisen lapsen kotikasvatus ja kulttuuritausta tuovat suomalaisen päivähoidon toimintaan ja miten heidän hoitonsa muuttaa henkilöstön työtä. Opinnäytetyön teoriaosuudessa käsittelemme kulttuurien kohtaamista, monikulttuurisuutta varhaiskasvatuksessa ja päivähoidossa sekä venäläistaustaista lasta päivähoidossa. Lisäksi käsittelemme maahanmuuttajaperheiden ja päivähoidon välistä yhteistyötä ja kasvatuskumppanuutta. Opinnäytetyön aineistoa keräsimme Imatran ja Taipalsaaren alueen päivähoidon henkilöstöltä. Toimitimme marraskuussa 2009 kyselylomakkeet (36) henkilökohtaisesti kahteen päiväkotiin ja yhteen ryhmäperhepäiväkotiin. Lisäksi haastattelimme henkilökohtaisesti venäläistaustaista päivähoidon työntekijää. Tutkimuskyselyn tulosten perusteella suurimpana haasteena venäläistaustaisten lasten hoidossa on yhteisen kielen puuttuminen. Lapsen sopeutuminen ja oppiminen helpottuisivat huomattavasti, jos henkilökunnassa olisi venäjän kieltä osaavia työntekijöitä. Myös perheiden kanssa tehtävässä yhteistyössä ja kasvatuskumppanuudessa yhteisen kielen puute koetaan haasteelliseksi ja siksi tulkki ja tulkkipalvelut katsotaan erittäin tärkeiksi näissä tilanteissa. Henkilöstön vastauksissa tulee esille myös tarve saada tietoa uuden kulttuurin tavoista, arvoista ja kasvatusmenetelmistä. Moniammatillisen yhteistyön tarve oman äidinkielen ja suomenkielen opetuksessa koetaan myös tärkeäksi. Moniammatillisen työryhmän avulla lapselle saadaan paras mahdollinen apu sopeutumiseen uuteen kieleen ja kulttuuriin. Avainsanat: kulttuuri, kieli, monikulttuurisuus, päivähoito, venäläistaustainen lapsi

4 Etelä-Karjalan aikuisopisto Opinnäytetyö 4(50) SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO Opinnäytetyön lähtökohdat Tutkimusongelmat (tutkimustehtävä) Tutkimusmenetelmä Viitekehys KULTTUURI Kulttuuri-identiteetti Kieli Kaksikielisyys Kulttuurien kohtaaminen Kotoutuminen MONIKULTTUURISUUS VARHAISKASVATUKSESSA JA PÄIVÄHOIDOSSA Päivähoitoa säätelevät lait Varhaiskasvatus Suomessa Monikulttuurinen varhaiskasvatus Kasvatuskumppanuus ja perheiden kanssa tehtävä yhteistyö VENÄLÄISTAUSTAINEN LAPSI PÄIVÄHOIDOSSA Venäläinen tapakulttuuri Venäläisen päivähoidon käytäntöjä TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Aineiston keruu Aineiston analysointi TUTKIMUSTULOKSET Mitä monikulttuurisuus päivähoidossa antaa työntekijöille? Mitä monikulttuurisuus päivähoidossa antaa lapsille? Minkälaisia uusia etuja/haasteita venäläisen lapsen kotikasvatus ja kulttuuritausta tuovat suomalaisen päivähoidon toimintaan? Miten venäläisten maahanmuuttajalasten hoito muuttaa henkilöstön työtä? Moniammatillisen yhteistyön tarve muihin yhteistyötahoihin? Tarve henkilöstörakenteen uudistamiseen/täydentämiseen venäläissyntyisellä henkilöstöllä? Mitä uuttaa osaamista tarvitaan yhteistyössä venäläisten maahanmuuttajaperheiden kanssa? Minkälaista osaamista ja valmiuksia henkilöstö tarvitsee kasvatuskumppanuudessa perheiden kanssa? Missä tilanteissa ja minkälaista osaamista henkilöstö olisi tarvinnut? Millaista monikulttuurisuuskoulutusta olet saanut? Missä asioissa tarvitset lisäkoulutusta? Muuta kommentoitavaa: JOHTOPÄÄTÖKSET POHDINTA LÄHTEET LIITE 1 Monikulttuurisuuden vaikutukset ja tuomat haasteet LIITE 2 Monikulttuurisuus käytännön työssä LIITE 3 Aiheeseen liittyviä käsitteitä LIITE 4 Tutkimuslupa-anomus LIITE 5 Opinnäytetyöntekijöiden esittelylomake LIITE 6 Tutkimuskysely... 45

5 Etelä-Karjalan aikuisopisto Opinnäytetyö 5(50) 1 JOHDANTO Etelä-Karjalassa monikulttuuristen perheiden määrä on kasvussa. Maahanmuuttajien määrän kasvu näkyy myös päivähoidossa, mikä asettaa päivähoidolle erilaisia ja uusia haasteita. Marraskuussa 2009 Etelä- Karjalan kuntien alueella oli venäläistaustaisia lapsia päivähoidossa n. 200, joista suurin osa oli keskittynyt Imatralle ja Lappeenrantaan. Tässä opinnäytetyössä keskitymme venäläistaustaisiin lapsiin päivähoidossa. Valitsimme aiheen, koska päivähoidon työntekijöinä olemme kohdanneet monikulttuurisia lapsia, joista suurin osa on venäläistaustaisia. Yhteisen kielen puute ja kulttuurierot ovat aiheuttaneet haasteellisia tilanteita käytännön työssä ja tavoitteenamme on selvittää millaista tietoa, koulutusta ja henkilökuntaa tarvitaan työskentelyssä venäläistaustaisten lasten kanssa. Opinnäytetyö tuottaa myös aineistoa SOTE- ENNAKOINTI- projektiin, jossa ennakoidaan valtakunnallisesti sosiaalija terveysalan sekä päivähoidon tulevaisuutta julkisella, yksityisellä ja kolmannella sektorilla. Opinnäytetyömme on laadullinen tutkimus ja se käsittelee venäläistaustaisten lasten hoidon vaikutuksia päivähoidon käytännön työhön. Kartoitamme myös mitä uutta osaamista ja koulutusta tarvitaan yhteistyössä venäläistaustaisten perheiden kanssa. Laadullinen tutkimus toteutetaan tutkimuskyselynä, henkilökohtaisena haastatteluna ja teoriatiedon keräämisenä. Tutkimuskysely tehdään kahdessa päiväkodissa ja yhdessä ryhmäperhepäivähoitokodissa. Kyselyyn osallistuva henkilökunta työskentelee 1-6 vuotiaiden lasten parissa. Lisäksi haastattelemme suomalaisessa päiväkodissa työskentelevää venäläistaustaista päivähoidon työntekijää.

6 Etelä-Karjalan aikuisopisto Opinnäytetyö 6(50) 1.1 Opinnäytetyön lähtökohdat Tämän opinnäytetyön tehtävänä on selvittää miten venäläistaustaisten lasten kulttuuritausta näkyy päivähoidossa. Näkökulmana on selvittää päivähoidon henkilöstön monikulttuurista arkea. Toivomme että tästä opinnäytetyöstä on hyötyä kaikille tällä alalla työskenteleville, SOTE-ENNAKOINTI -projektille, opettajille sekä uuden opetussuunnitelman kehittämiselle. SOTE-ENNAKOINTI -projekti on valtakunnallinen ja sen tutkimusraportti on kaikkien käytettävissä. Tutkimuksen toteutuksesta kerrotaan luvussa kolme. 1.2 Tutkimusongelmat (tutkimustehtävä) Opinnäytetyössämme oli kolme erillistä pääongelmaa ja lisäksi useita erillisiä alakohtia. Haimme vastauksia seuraaviin tutkimusongelmiin: 1. Mitkä ovat maahanmuuttajuuden vaikutukset päivähoidossa, eli mitä monikulttuurisuus päivähoidossa antaa a) työntekijöille? b) lapsille? c) minkälaisia uusia etuja/haasteita venäläisen lapsen kotikasvatus ja kulttuuritausta tuovat suomalaisen päivähoidon toimintaan? 2. Miten venäläisten maahanmuuttajalasten hoito muuttaa henkilöstön työtä, eli miten päivähoidon käytännön työ muuttuu, a) jos asiakkaana on venäläislapsia? b) minkälainen on moniammatillisen yhteistyön tarve muihin yhteistyötahoihin c) minkälainen on tarve henkilöstörakenteen uudistamiseen/täydentämiseen venäläissyntyisellä henkilöstöllä? 3. Mitä uutta osaamista tarvitaan yhteistyössä venäläisten maahanmuuttaja-perheiden kanssa, eli minkälaista osaamista ja valmiuksia henkilöstö tarvitsee

7 Etelä-Karjalan aikuisopisto Opinnäytetyö 7(50) a) venäläisten maahanmuuttajalasten hoidossa? b) entä kasvatuskumppanuudessa perheiden kanssa? c) missä tilanteissa ja minkälaista osaamista olisi tarvittu? d) millaista monikulttuurisuuskoulutusta olet saanut? e) missä asioissa henkilöstö tarvitsee lisäkoulutusta? 1.3 Tutkimusmenetelmä Tämä opinnäytetyö on laadullinen tutkimus. Dane Weblogin (2007) mukaan tässä menetelmässä käytetään apuna jo olemassa olevaa teoriaa ja tavoitteena on syventää ja ymmärtää käsityksiä tutkittavasta asiasta. Opinnäytetyön tapaus muodostuu Etelä - Karjalan alueella kolmessa päivähoitoyksikössä toteutetusta tutkimuskyselystä. Menetelmä ja toteutus kuvataan tarkemmin luvussa kolme.

8 Etelä-Karjalan aikuisopisto Opinnäytetyö 8(50) 1.4 Viitekehys OPINNÄYTETYÖNRAPORTIN RAKENNE 1. JOHDANTO - Opinnäytetyön lähtökohdat ja tavoitteet 2. TEORIA-OSA Kulttuurien kohtaaminen Monikulttuurisuus päivähoidossa Venäläistaustainen lapsi päivähoidossa 3. TUTKIMUKSEN TOTEUTUS casen esittely tutkimus menetelmän selostus aineiston keruu, käsittely ja analysointi 4. TUTKIMUSTULOKSET 5. JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET 6. POHDINTA Vesterinen, Marja-Liisa. Opinnäytetyöraportin rakenne

9 Etelä-Karjalan aikuisopisto Opinnäytetyö 9(50) 2 KULTTUURI Kulttuuri on yhteisön tai yksilön toimintatapojen kehittyneisyys ja vakiintuneisuus. ( Haarala Lehtinen Grönros 1992, 571). Kulttuuri näkyy ihmisen tapana elää, toimia ja uskoa. Se antaa kehyksen, jonka kautta ihminen tulkitsee maailmaa. Ihminen ei kuulu automaattisesti tiettyyn kulttuuriin, vaan hän kasvaa oman kulttuurinsa jäseneksi. Kulttuuri voidaan nähdä jonkin ryhmän yhtenäisenä käyttäytymismallina. (Räty 2002,42.) Kulttuuri on käsitteenä laaja ja se on suppeimmillaan korkeakulttuuria, eli taidetta, maalauksia, musiikkia, kirjallisuutta ja taide-esineitä. Laajasti ymmärrettynä kulttuuriin kuuluu kaikki, mikä liittyy elämäämme ihmisinä. Kulttuuria on siis tapa, jolla elämme arkipäivää ja hahmotamme asioita, sekä ympäröivää elämää. Kulttuuri muokkaa ihmisen minuutta, arvoja, rooleja, moraalia, asenteita, elämäntapaa, maailmankuvaa ja elämänkatsomusta. Siihen kuuluvat ihmisen arkinen elämä ruokineen ja vaatteineen, sekä perhe-elämä ja hänen näkemyksensä naisen ja miehen rooleista, lapsista ja vanhuksista. (Hiltunen Hyytiäinen Lindroos Matero 2008, 109.) Kulttuurin voidaan nähdä muodostuvan myös näkyvästä ja näkymättömästä osasta. Näkymätön osa muodostuu arvoista, tiedosta ja uskomuksista, joiden kautta ihminen hahmottaa kokemuksiaan ja havaintojaan, sekä antaa maailmalle merkityksiä. Tähän kulttuurin ytimeen kuuluvat esim. valtarakenteet, arvot, uskonnot, aikakäsitys ja tapa hahmottaa ihmisten välisiä suhteita. Kulttuurin selvästi hahmotettavissa oleva konkreettinen osa on näkyvä todellisuus ja siihen kuuluvat kulttuuriset rituaalit, toimintatavat ja symbolit. Näiden asioiden kautta ihmisen on helppo hahmottaa omaa kulttuuriaan ja huomata eroja muihin kulttuureihin. (Hiltunen ym. 2008, 109.) Kulttuuri voidaan jakaa myös aineelliseen ja henkiseen kulttuuriin. Aineellinen sisältää erilaisten tuotteiden, kuten asusteiden, rakennusten, kotitaloustarvikkeiden, työvälineiden, liikenne- ja kuljetusvälineiden ja

10 Etelä-Karjalan aikuisopisto Opinnäytetyö 10(50) muiden tällaisten asioiden muodostamaa kokonaisuutta. Henkiseen kulttuuriin kuuluvat taas esimerkiksi ihmisen arvot, mielikuvat, aatteet, tavat ja asiat, joihin nämä aatteet ovat kiteytyneet. (Kuikka-Kiljunen 2006.) Tässä opinnäytetyössä määrittelemme kulttuuria kahden rajakulttuurin ihmisten välisen vuorovaikutuksen näkökulmasta, koska työmme varhaiskasvatuksen parissa perustuu mahdollisimman hyvään ja tavoitteelliseen vuorovaikutukseen lasten, sekä heidän vanhempiensa kanssa kulttuurieroista huolimatta. 2.1 Kulttuuri-identiteetti Kulttuuri-identiteetillä tarkoitetaan ihmisen omaa käsitystä siitä, kuka hän on. Kulttuuri-identiteetti muovaa yksilön maailmankuvaa, minäkuvaa ja käsitystä omasta perheestä, kotiseudusta, kansasta ja omista juuristaan. Yksilön kulttuuri-identiteetin muodostuminen kestää läpi elämän, ja se muokkautuu koko ajan kokemusten myötä. (www.edu.joensuu.fi.) Sosiaaliset kontaktit ja kulttuurien välinen vuorovaikutus lisää suvaitsevaisuutta. (www.edu.joensuu.fi.) Suvaitsevaisuudella tarkoitetaan ennakkoluulotonta ja avointa suhtautumista toista ihmistä kohtaan. Siihen kuuluu ihmisarvon kunnioittaminen ja tasavertaisuuden periaatteet, mm. uskontoon, ihonväriin, puhekieleen, kulttuuriin, seksuaaliseen suuntautumiseen tai kansallisuuteen katsomatta. (www.cs.uta.fi.) 2.2 Kieli Kieli, kulttuuri ja identiteetti ovat kiinteästi toisiinsa sidoksissa. Niistä muodostuu jokaiselle yksilöllinen kehä, joka sitoo hänen identiteetin, kielen ja ympäröivän kulttuurin kokonaisuudeksi (kuva 1). Kulttuuri ohjaa ajatteluamme kielen kautta ja kielen lukuisat symbolit sitovat yksilön tiiviisti omaan kulttuuriinsa rikastaen kulttuurista perimää. (Talib 2002, 35.)

11 Etelä-Karjalan aikuisopisto Opinnäytetyö 11(50) Kielellä on tärkeä merkitys ihmisen identiteetille. Sillä ilmaisemme keitä olemme ja mihin ryhmään kuulumme. Ilmaisemme myös tunteet ja ajatuksemme omalla äidinkielellämme. Kielen tasapainoinen kehitys on tärkeää ihmisen tunne-elämän kasvulle. (www.finlit.fi/oppimateriaali.) Kulttuuri-identiteetti Kuka minä olen? Mihin kuulun? Kotoutuminen Kotouttaminen Maahanmuuttajalapsi Sopeutuminen Yhteistyö Tukeminen Kieli Oppiminen Kulttuuri Oma äidinkieli Oma kulttuuri Uusi kieli Uusi kulttuuri Kuva 1. Maahanmuuttajalapsen sopeutumisprosessiin liittyviä tekijöitä. 2.3 Kaksikielisyys Kaksikielisyydellä tarkoitetaan kahden kielen osaamista (kuva 2). Äidinkielen jälkeen opitaan toinen kieli ympäristössä jossa sitä käytetään, esim. päiväkodissa. (Paananen 2005, 12.) Perheen, päiväkodin, koulun ja yhteiskunnan arvostava suhtautuminen kaksikielisyyteen ja kulttuurisuuteen vaikuttaa myönteisesti lapsen kielten kehitykseen. Lapsella on mahdollisuus käyttää kieltä sekä aikuisten että lasten kanssa. Lapsi oppii kielen aikuisen kanssa ja kokeilee sitä käytännössä toisten lasten kanssa (www.edu.fi.)

12 Etelä-Karjalan aikuisopisto Opinnäytetyö 12(50) Kaksikielisyys luokitellaan kolmeen eri tasoon: 1. Passiivinen kaksikielisyys yksilö ymmärtää kieltä, vaikka ei puhuisikaan sitä 2. Aktiivinen kaksikielisyys yksilö ymmärtää kieltä ja puhuu sitä melko sujuvasti 3. Absoluuttinen kaksikielisyys yksilö puhuu molempia kieliään täysin tai melkein täysin Kuva 2. Kaksikielisyyden luokittelu. 2.4 Kulttuurien kohtaaminen Kulttuurien välisessä kohtaamisessa kulttuurilla tarkoitetaan jonkun yhteisön piirissä omaksuttua elämäntapaa, sekä maailman hahmottamisen ja mielekkääksi kokemisen tapaa. (Räty 2002,42). Kulttuurien kohtaamiseen vaikuttavat ihmisen oma persoonallisuus ja luonteenpiirteet, kotimaan kulttuurin erilaisuus/samanlaisuus, kielitaito, yhteiskunnallinen asema, koulutus, tausta ja onko muuttanut yksin vai perheen kanssa. Myös valtaväestön (kielellinen tai etninen enemmistö) edustajien suhtautuminen ja asenteet muuttajiin vaikuttavat sopeutumiseen. (Räty 2002, 120.) Kulttuurishokilla tarkoitetaan vieraan kulttuurin kohtaamista ja vanhan kulttuurin menettämistä. Siihen kuuluvat tuntemukset ovat fyysisiä sekä

13 Etelä-Karjalan aikuisopisto Opinnäytetyö 13(50) psyykkisiä. Tärkeää on havaita ilmiö ja muistaa ettei kulttuurishokkia voi välttää, sekä tajuta sen oireiden olevan aina yksilöllisiä. (www.utu.fi.) Kulttuurishokki on monivaiheinen prosessi ja sen etenemistä voidaan kuvata seuraavilla vaiheilla: 1. Kuherruskuukausivaihe, yksilö on optimistinen omista mahdollisuuksistaan uudessa maassa, hän innostuu kaikesta uudesta, mutta hän myös tiedostaa kanssakäymistä rajoittavat kulttuurierot. 2. Torjuntavaihe, yksilöllä on vihamielinen suhtautuminen uuteen kulttuuriin ja hakee turvaa omasta kulttuuristaan. 3. Tasapainon hakuvaihe, yksilö hyväksyy uuden elämäntilanteen tosiasiat, sen antamat mahdollisuudet ja rajoitukset. 4. Useamman kulttuurin hallintavaihe, yksilö pystyy tasapainoilemaan kahden kulttuurin välillä, hän on hyväksynyt kahden eri kulttuurin kielet, tavat ja arvot. (Räty 2002, 121.) Kuva 3. Kulttuurien kohtaamisen prosessi. 2.5 Kotoutuminen Kotoutumisella tarkoitetaan yhteiskuntaan sopeutumisen yksilöllistä kehitystä. Kotoutumisen tavoitteena on, että maahanmuuttaja omaksuu suomalaisessa yhteiskunnassa tarvittavat tiedot ja taidot säilyttäen samalla oman äidinkielensä ja kulttuurinsa. Kotoutumista edistäviä tekijöitä ovat

14 Etelä-Karjalan aikuisopisto Opinnäytetyö 14(50) mm. kielitaito, ympäristöstä saatu tuki sekä vähemmistön ja valtaväestön vastavuoroinen sopeutuminen rinnakkaiseloon. (Hiltunen ym. 2008, 112.) Maahanmuuttajalle laaditaan kotoutumislakiin (493/1999) perustuva yksilöllinen kotoutumissuunnitelma, jonka sopijaosapuolina ovat maahanmuuttaja, hänen kotikuntansa ja työvoimatoimisto. Maahanmuuttajalla on oikeus suunnitelmaan kolmen vuoden ajan ja suunnitelmassa huomioidaan myös koko maahanmuuttajaperhe. (Hiltunen ym. 2008, 112.) Alle 17-vuotiaille maahanmuuttajalapsille ja -nuorille ei tehdä omaa suunnitelmaa. (www.mol.fi.) Kotoutumissuunnitelma voi olla siis yksilötai perhekohtainen. Maahanmuuttajien kotouttamista edistetään eri tahojen toimesta järjestämällä erilaisia toimenpiteitä, voimavaroja, neuvontaa ja ohjausta. Kotouttamista tukevia palveluja tarjoavat sosiaali- ja terveyspalvelut, asumis-, koulutus-, kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelut, työvoimatoimiston ja kansaneläkelaitoksen palvelut ja tulkkipalvelut. Kotouttamistoimenpiteitä ovat mm. kotoutumissuunnitelmat, kieliopinnot ja harrastustoiminta. Lapsille järjestetään mm. oman äidinkielen opetusta. (www.hel.fi.) 3 MONIKULTTUURISUUS VARHAISKASVATUKSESSA JA PÄIVÄHOIDOSSA Päivähoito on kunnan järjestämää varhaiskasvatuspalvelua päiväkodissa, ryhmäperhepäivähoitokodissa, perhepäivähoidossa tai avoimessa päiväkodissa. (Vilen Vihunen Vartiainen Siven Neuvonen - Kurvinen 2006, 186). 3.1 Päivähoitoa säätelevät lait Päivähoitoa säätelevät keskeisimmät lait ovat laki lasten päivähoidosta (36/73), asetus lasten päivähoidosta (239/73) ja perusopetuslaki (628/98). Maahanmuuttajia koskeva lisäys lasten päivähoitoon (1336/94) tehtiin v ja se määrittelee päivähoitoon kuuluvaksi kasvatustavoitteeksi myös mm. eri maahanmuuttajaryhmien lasten oman kielen ja kult-

15 Etelä-Karjalan aikuisopisto Opinnäytetyö 15(50) tuurin tukemisen yhdessä heidän oman kulttuurin edustajansa kanssa. (Kuikka-Kiljunen 2006.) Oppivelvollisuuden alkamista edeltävänä vuonna järjestetään esiopetusta, joka kuuluu päivähoidon ja perusopetuksen tapaan lapsen subjektiivisiin oikeuksiin. Maksutonta esiopetusta järjestetään joko päivähoidossa tai esim. opetustoimen alaisuudessa koulussa. Päivähoidon yhteydessä järjestettävään esiopetukseen sovelletaan sekä perusopetuslakiin (628/1998) sisältyvää esiopetuslakia että päivähoitolain säännöksiä. (www.finlex.fi.) Peruskoululaki antaa myös oikeuden käydä peruskoulua tai saada muuta vastaavaa opetusta oppivelvollisuusikäiselle Suomessa asuvalle lapselle, joka ei ole Suomen kansalainen. (Kuikka-Kiljunen 2006). 3.2 Varhaiskasvatus Suomessa Suomalaisen varhaiskasvatuksen perustana on valtakunnallinen varhaiskasvatussuunnitelma. Varhaiskasvatuksella tarkoitetaan lasten ja varhaiskasvatuksen ammattilaisten välistä kasvatuksellista vuorovaikutusta, jonka tavoitteena on kehittää lapsen tasapainoista kasvua, kehitystä ja oppimista. Tärkeää varhaiskasvatuksessa on myös kasvatuksellinen yhteistyö, eli kasvatuskumppanuus henkilöstön ja vanhempien välillä. Ensisijainen kasvatusvastuu ja oikeus on lasten vanhemmilla ja varhaiskasvatuksen tarkoituksena on olla tukemassa kotikasvatusta. Päivähoidon varhaiskasvatuksessa on kolme tärkeää osa-aluetta: hoito, kasvatus ja opetus. Suomessa varhaiskasvatuksen piiriin kuuluvat alle kouluikäiset lapset ja alkuopetusikäiset lapset eli ikävuodet 0-8. Varhaiskasvatus, esiopetus ja perusopetus muodostavat johdonmukaisesti eteenpäin menevän jatkumon lapsen kehityksessä. Suomalaisen varhaiskasvatuksen järjestäjänä, valvojana ja tukijana toimii yhteiskunta ja varhaiskasvatuksen keskeisenä voimavarana on moniammatillinen henkilöstö. (Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2005, 9, 29.) Suomalaisen varhaiskasvatuksen arvomaailma perustuu keskeisiin kansainvälisiin lapsen oikeuksia määritteleviin sopimuksiin, kansallisiin sää-

16 Etelä-Karjalan aikuisopisto Opinnäytetyö 16(50) döksiin ja muihin ohjaaviin asiakirjoihin. Lapsen oikeuksia koskevan yleissopimuksen arvoista tärkein on lapsen ihmisarvo ja yksi yleisperiaatteista on nimenomaan lapsien tasa-arvoinen kohtelu ja syrjinnän estäminen. Varhaiskasvatuksen keskeisiin periaatteisiin kuuluvat myös lapsen oikeus omaan äidinkieleen, kulttuuriin ja uskontoon tai katsomukseen. (Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2005, 12.) 3.3 Monikulttuurinen varhaiskasvatus Monikulttuurisuus on eri kulttuurien vastavuoroista ja tasavertaista rinnakkaiseloa. Monikulttuurinen varhaiskasvatus tukee monikulttuurisen lapsen ja lapsen perheen sopeutumista kahden kulttuurin kansalaisiksi, monikulttuurisen lapsen kehittymistä kaksikieliseksi, kaikkien lapsien erilaisuuden kunnioittamista ja kulttuurien monimuotoisuutta. (www.varttua.stakes.fi.) Valtakunnallisen varhaiskasvatussuunnitelman mukaan kulttuurivähemmistöihin kuuluvilla lapsilla on oltava mahdollisuus kasvaa monikulttuurisessa yhteiskunnassa oman kulttuuripiirinsä ja suomalaisen yhteiskunnan jäseniksi. Lapsen varhaiskasvatus järjestetään tavallisten varhaiskasvatuspalveluiden yhteydessä siten, että hän kuuluu ryhmään ja hänen sosiaalisia kontakteja ryhmässä tuetaan. (Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2005, 39.) Suomessa julkisen varhaiskasvatuksen perustana ovat yleiset varhaiskasvatuksen tavoitteet ja lapsen äidinkielen, sekä kulttuurisen taustan huomioon ottaminen. Varhaiskasvatuksen toteuttaminen edellyttää hyvää kulttuurista ymmärrystä, jotta voidaan käsitellä erilaisten perheiden lasten tarpeita ja vanhempien kasvatukselle asettamia tavoitteita tasavertaisesti ja vastavuoroisesti henkilöstön ja vanhempien kesken (Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2005, 39.) Perheellä on ensisijaisesti vastuu lapsen oman äidinkielen ja kulttuurin säilyttämisestä ja kehittämisestä. Varhaiskasvatuksen tarkoituksena on rohkaista lasta käyttämään omaa äidinkieltään. Varhaiskasvatukseen

17 Etelä-Karjalan aikuisopisto Opinnäytetyö 17(50) osallistumisella tuetaan eri kieli- ja kulttuuritaustaisten lasten mahdollisuutta oppia suomen tai ruotsin kieltä toisena kielenä käytännön tilanteissa toisten lasten ja kasvattajien kanssa. Lapsi tarvitsee myös säännöllistä ohjausta kielen omaksumiseen ja käyttöön. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelmassa sovitaan vanhempien kanssa lapsen kielen ja kulttuurin tukemisesta. Lapsen omaan kulttuuriin, elämäntapoihin ja historiaan perehdytään varhaiskasvatuksessa, sekä niitä arvostetaan ja niiden annetaan näkyä varhaiskasvatuksen arkipäivässä. Vanhempien kanssa tehtävän yhteistyön avulla edistetään lapsen kulttuuriperinteen jatkumista ja tuetaan lapsen mahdollisuuksia tuoda esille omaa kulttuuritaustaansa varhaiskasvatuksessa. (Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2005, ) Maahanmuuttajataustaisten lasten varhaiskasvatuksessa pidetään erityisen tärkeänä tiedotusta ja keskusteluja vanhempien kanssa suomalaisen varhaiskasvatuksen tavoitteista ja periaatteista. Kaikilla näillä edellä mainituilla toimenpiteillä luodaan pohjaa toiminnalliselle kaksikielisyydelle. Varhaiskasvatuksessa pyritään myös edistämään lapsen kotoutumista. (Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2005, ) Meidän päivähoidon työalueiden varhaiskasvatus perustuu Imatran Seudulliseen Varhaiskasvatussuunnitelmaan 2005 ja Länsi-Saimaan kuntien Seudulliseen Varhaiskasvatussuunnitelmaan Molemmat SeutuVasut noudattavat valtakunnallisen varhaiskasvatussuunnitelman keskeisiä periaatteita ja linjauksia. 3.4 Kasvatuskumppanuus ja perheiden kanssa tehtävä yhteistyö Maahanmuuttajataustaisten vanhempien ja kasvattajien välillä on erityisen tärkeää pyrkiä hyvään kasvatuskumppanuuteen, jonka tavoitteena on yhteistyön kautta tukea lapsen kokonaisvaltaista kehitystä, kasvua ja oppimista. (Kuikka-Kiljunen 2006). Kasvattajan työn perustana on vanhempien asiantuntijuus lapsesta ja tämän taustasta. Erityistä huomiota kiinnitetään molempien vanhempien osallisuuteen. (Tampereen monikulttuurinen ohjelma.)

18 Etelä-Karjalan aikuisopisto Opinnäytetyö 18(50) Päivähoidon toiminnan suunnittelussa ja toteuttamisessa huomioidaan lapsen oma kulttuuritausta ja hänen suomen kielen taitonsa. Ennen päivähoidossa aloittavan perheen ja lapsen tapaamista työntekijät voivat tutustua kyseisen maan kulttuuriin. Hoito-, kasvatus- ja opetussuunnitelma laaditaan mahdollisimman pian. Asioiden selkeyttämiseksi ja oikeiden tulkintojen varmistamiseksi käytetään selkokieltä ja tulkkia apuna. Pyydetään perhettä kertomaan lapsen kehityshistoriasta ja perheen kulttuurista. Rohkaistaan vanhempia osallistumaan päivähoidon toimintaan ja tuomaan tietoutta omasta kulttuurista. Sovitaan yhdessä perustoimintoihin, kuten ruokailuun ja pukeutumiseen liittyvät erityistoiveet sekä mahdollisesti päivähoidon toimintaan liittyvät esteet esim. uskonnolliset kysymykset. (Vilen ym. 2006, 204.) Päivähoidon henkilökunnan on myös selvitettävä omat asenteensa ja ennakkokäsityksensä monikulttuurisuutta kohtaan. (www.tampere.fi). Päivähoidon yhteistyötahoja ovat koulu, neuvola, kiertävä erityislasten tarhanopettaja, suomi toisena kielenä opettaja, puheterapeutti, sosiaalityö, lastensuojelu, tulkkipalvelu, alueen kieli- ja kulttuuriavustajat, maahanmuuttajien yhteispalvelukeskus, kulttuuripalvelut ja oppilaitokset. (Vilen ym. 2006, 202). 4 VENÄLÄISTAUSTAINEN LAPSI PÄIVÄHOIDOSSA Tässä luvussa käydään läpi venäläistä tapakulttuuria. Tarkoituksena on tämän tiedon avulla selventää kahden rajakulttuurin ihmisten kohtaamisiin ja vuorovaikutustilanteisiin vaikuttavia asioita. 4.1 Venäläinen tapakulttuuri Perhe on Venäjällä perusyksikkö ja venäläisessä perheessä on perinteinen roolijako. Nainen hoitaa kodin ja lapset ja mies huolehtii perheen taloudellisista asioista. (Monikulttuurisuusohjeistus 2009.) Venäläiseen lähipiiriin kuuluu vanhemmat, appivanhemmat, lapset, lapsenlapset, isovanhemmat, serkut, pikkuserkut, sedät, tädit ja läheiset ystävät. Lähipiiri on heille todella tärkeä. (www.moped.fi.)

19 Etelä-Karjalan aikuisopisto Opinnäytetyö 19(50) Venäläiset ovat seurallisia ihmisiä, he eivät viihdy yksin. Juhlia vietetään suurissa seurueissa. Venäläisille ihmisille opetetaan jo pienenä, mitä vaatteita puetaan erilaisiin tilaisuuksiin. Vaatteet ovat tärkeitä ja niiden avulla korostetaan omaa persoonaa. Vaatteisiin kulutetaankin paljon rahaa ja varallisuuden tulee myös näkyä ulospäin. Kylälle menemiseen varustaudutaan hyvin pukeutumalla pyhävaatteisiin ja tuliaisia pitää olla aina mukana. Ennen pitkään kestävää ruokailua vieraille tarjotaan mahdollisuus käsien pesuun ja samalla he voivat myös käydä wc: ssä. Venäläiset ihmiset eivät kerro muille menevänsä wc:hen ja pöydästä ei poistuta kesken aterian, jollei kaikille ole luvattu jaloittelutaukoa. Virallisissa tilaisuuksissa ei pidetä hyvänä tapana hymyillä, sillä venäläisten mielestä liika hymyily antaa tyhmän vaikutelman. Silmiin katsominen taas on kohtelias tapa, mutta toisen tuijottaminen epäkohteliasta. (www.moped.fi.) Venäläisessä tapakulttuurissa kunnioitetaan iäkästä ihmistä ja naista. Se näkyy viestintänä; mies tervehtii ensin naista ja nuori vanhempaa ihmistä. Samanarvoisista keskustelukumppaneista tervehtii ensin se, jolla on hyvät käytöstavat. Perinteiset etikettisäännöt ovat säilyneet Venäjällä ja siksi kädelle suuteleminen ei ole kovin harvinaista. Virallisissa tilanteissa kätellään, mutta nainen ei kättele kovin herkästi, vaan hän voi kumartaa kohteliaasti. Venäläiset teitittelevät toisiaan ja sinuttelu on merkki läheisistä ihmissuhteista. Venäläiset ilmaisevat tunteensa ja mielipiteensä avoimemmin kuin suomalaiset ja puheaktiivisuus onkin heidän kulttuurissaan tärkeä asia. He tulkitsevat hiljaisuuden, pitkät tauot tai yksitoikkoiset vastaukset haluttomuudeksi luoda tai yllä pitää henkilökohtaisia kontakteja. Venäläiset suhtautuvan asioihin melko suurpiirteisesti. Aikakäsitys on venyvä, aikataulut eivät aina ole täsmällisiä. (www.moped.fi.) Venäläiset lapset kasvatetaan omaksumaan oman sukupuolensa jo pienestä pitäen. Poikia kasvatetaan pojiksi ja tyttöjä tytöiksi. Lasten kasvatuksessa pidetään tärkeänä opettaa lapsi selviämään. Hänen on myös osattava käyttäytyä hyvin ja tervehtiä aikuisia ihmisiä. Venäläiset koulut antavat enemmän kotitehtäviä, kuin mitä suomalaisessa koulutusjärjestelmässä on totuttu antamaan ja kotitehtävien vähyys aiheuttaa sen, että

20 Etelä-Karjalan aikuisopisto Opinnäytetyö 20(50) venäläinen perhe epäilee usein suomalaisen koulujärjestelmän pätevyyttä. (Monikulttuurisuusohjeistus 2009.) Venäläiseen ajattelutapaan kuuluu myös, että elämässä on paljon hyviä ja huonoja ennusmerkkejä ja taikauskoa. Venäläisen uskomuksen mukaan esim. työssä tai kotona ei saa viheltää, sillä se tietää rahan puutetta. Kahden samannimisen ihmisen välissä istuminen tuo onnea. Ennusmerkkejä on paljon, useimmat venäläiset tuntevat ne ja noudattavat niitä. (Vihavainen 2006, 112.) 4.2 Venäläisen päivähoidon käytäntöjä Seuraava teksti perustuu suomalaisessa päiväkodissa työskentelevän venäläistaustaisen lastenhoitajan (Igo O. 2009) haastatteluun. Ennen Suomeen muuttoaan hän työskenteli päiväkodissa Venäjällä. Venäjällä päiväkodin työntekijät ovat pääosin naisia. Päiväkodin henkilöstö koostuu päiväkodin johtajasta, lastentarhanopettajista, lastenhoitajista, laitosapulaisista, keittäjistä ja terveydenhoitajista. Päiväkodit ovat isoja, ryhmiä on Ryhmässä on lasta, ja hoitajia on kaksi. Venäjällä on myös yksityisiä päiväkoteja sekä vuorohoitoa tarjolla, mutta siellä ei ole perhepäivähoitajia. Lapset jakautuvat iän mukaisiin ryhmiin ja kaikilla lapsilla on oikeus päivähoitoon. Lapset ovat hoidossa riippumatta siitä ovatko vanhemmat töissä tai ei. Venäläiset lapset aloittavat päivähoidon aikaisintaan n. 1 vuoden ikäisenä. Päiväkoti on avoinna klo Lapset voivat olla hoidossa niin kauan kuin päiväkoti on avoinna. Hoitoajat ovat joustavia, eikä vanhempien tarvitse ilmoittaa tarkkaa hoitoaikaa, niin kuin suomalaisessa päivähoidossa. Ruokailu koostuu aamupalasta, lounaasta, välipalasta ja iltapalasta. Lounaalla on aina tarjolla pääruoan lisäksi myös keittoa. Lepohetki on klo Jokaisella on oma sänky, lapset eivät nuku patjoilla lattialla. Leikki ja toiminta voi olla ohjattua tai vapaata. Ennen aamupalaa on aamuvoimistelua omassa ryhmässä. Kaksi kertaa viikossa on liikunta- ja musiikkitunti. Liikuntaa on enemmän kuin suomalaisessa päiväkodissa ja

21 Etelä-Karjalan aikuisopisto Opinnäytetyö 21(50) se on vaativampaa. Musiikkitunnilla opetellaan laulamista, soittamista ja tanssimista. Lapset esiintyvät päiväkodin juhlissa ja esitykset ovat pitkiä ja vaativia. Päivittäin piirretään, askarrellaan ja muovaillaan. Aiheet koostuvat mm. kerrotuista saduista, vuodenajoista ja juhlista. Lasten työt ovat vanhempien nähtävissä lasten henkilökohtaisissa lokeroissa. Vanhemmat ostavat itse lapsen päivähoidossa tarvitsemat tarvikkeet esim. wcpaperit, saippuat, muovailuvahat, kynät ja paperit. Päiväkodissa tehdään paljon retkiä, joihin myös vanhemmat osallistuvat, esim. luontoretket ja tutustumiskäynnit vanhempien työpaikoille. Huonolla säällä ei ulkoilla, koska kaikilla ei ehkä ole sadevaatteita. Lämpimälläkin säällä lapselle puetaan melko paljon vaatteita, toisin kuin meillä Suomessa on totuttu. Ulkona järjestetään liikunnallisia ja ohjattuja toimintatuokioita. Päiväkodin työntekijä käy vierailulla lapsen kotona tutustumassa perheeseen. Vanhempainiltoja järjestetään 1 2 kertaa vuodessa. Hoitajat ja vanhemmat keskustelevat lapsen kasvatuksesta, kehityksestä ja mahdollisista erityistarpeista. Päiväkodissa on terveydenhoitaja, joka mm. huolehtii rokotuksista. Lisäsi vanhemmat käyttävät lapsia neuvolassa. Lapsen sairastuessa hoitoon voi palata sen jälkeen, kun lääkäri on kirjoittanut todistuksen, että lapsi on terve. Venäläisessä päiväkodissa on enemmän opetusta kuin suomalaisessa. Myös vanhemmat vaativat ja odottavat lapsilta enemmän. Venäläisessä kotikasvatuksessa korostuu vanhempien kunnioittaminen ja hyvät tavat, esim. lapset teitittelevät päiväkodin työntekijöitä. Isovanhemmat ovat paljon mukana lapsen kasvatuksessa ja usein asuvat myös samassa taloudessa. Kouluun mennään 6 7 vuoden ikäisenä kehityksen ja kypsyyden mukaan. Sitä ennen on esikoulu, jossa opetellaan lukemaan ja laskemaan. Tavoitteena on ennen kouluun menoa osata lukea ja laskea. Venäläinen esikoulu on vaativampi kuin suomalainen. 5 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Opinnäytetyömme on osa sosiaali- ja terveydenhuollon tulevaisuuden ennakointiin liittyvää SOTE-ENNAKOINTI -projektia, joka toteutetaan

22 Etelä-Karjalan aikuisopisto Opinnäytetyö 22(50) Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymässä Lappeenrannassa. Ennakoinnin tavoitteena on selvittää, miten maahanmuuttajalasten päivähoito muuttuu tulevaisuudessa, mitä osaamista tarvitaan monikulttuurisuuteen liittyen, miten varhaiskasvatuksen tulisi vastata monikulttuurisuuden ja maahanmuuttajaväestön tarpeisiin ja mitä koulutuksen uudistamistarpeita tästä seuraa. Yhtenä tutkimusongelmana on tarkoitus selvittää mitä uutta osaamista ja valmiuksia päivähoidon henkilöstö tarvitsee yhteistyössä venäläistaustaisten lasten ja perheiden kanssa. Jokaiselle opinnäytetyön tekijälle jaettiin jokin oma osa-alue, josta hän keräsi tietoa ja tämän jälkeen kirjoitettiin yhteinen teoriaosuus. Jokaisella oli myös oma tutkimuskohde, jossa kyselyt suoritettiin Aineiston keruu Opinnäytetyöryhmämme koostui meistä opinnäytetyön tekijöistä, ohjaavasta opettajasta ja ulkopuolisesta ohjaajasta. Tutkimus toteutettiin tutkimuskyselynä kahdessa päiväkodissa ja yhdessä ryhmäperhepäiväkodissa Etelä-Karjalan alueella. Haastattelukysymykset tehtiin yhteistyössä ohjaajien kanssa osana SOTE-ENNAKOINTI -projektia. Saimme ohjaajiltamme tutkimuslupa-anomuksen (Liite 5) ja tutkimusluvan saatuamme veimme tutkimuskyselylomakkeet (Liite 7) tutkimuskohteisiin. Esittelimme tutkimuksen sisällön ja tarkoituksen henkilökunnalle heidän viikkopalavereissaan. Kyselylomakkeet toimitimme henkilökohtaisesti ja henkilökunta vastasi itsenäisesti ja palauttivat kyselyt palautelaatikkoon. Kyselylomakkeita jaettiin 36 ja kyselyyn vastasi 19 henkilöä. Kyselyyn vastaajien ammattinimikkeitä olivat: päiväkodin johtaja, lastentarhanopettaja, lähihoitaja, lastenhoitaja ja perhepäivähoitaja Aineiston analysointi Aineisto kirjoitettiin auki vastaajien jokaisen kysymyksen osalta ja käytiin läpi aihealueittain. Sen jälkeen opinnäytetyön ryhmän jäsenet purkivat jokainen oman osansa haastattelutuloksista. Menetelmänä käytettiin sisällön analyysiä, jossa haettiin yhteisiä ja erottavia asioita monikulttuurisessa päivähoidossa. Lyhyesti sisällön analyysi voidaan määrittää seu-

23 Etelä-Karjalan aikuisopisto Opinnäytetyö 23(50) raavasti: se on ihmisen minkä tahansa henkisen tuotteen puhutun, piirretyn, kuvatun tai esitetyn sisällön tieteellistä tutkimusta. Sitä voidaan käyttää kaikenlaisen kirjallisen materiaalin esim. päiväkirjojen, puheiden ja kyselyiden analyysiin. Suorilla lainauksilla aineistosta voidaan lisätä luotettavuutta raporttiin. Sisällön analyysi on paljon käytetty menetelmä kasvatustieteellisissä tutkimuksissa. (Tuumasta tekstiksi. Perusopas seminaari- ja opinnäytetyön tekijälle.) Ensimmäinen vaihe oli aineiston pelkistäminen, jolloin nostimme aineistosta ilmaisuja, jotka liittyivät tutkimusongelmiin. Tämän jälkeen jaoimme vastaukset alaluokkiin ja tässä vaiheessa myös erottelimme tutkimuksen kannalta epäolennaisen pois. Pelkistämisen jälkeen ryhmittelimme aineiston suoraan tutkimusongelmien teemojen mukaan ja etsimme aineistosta sekä yhtäläisyyksiä että eroavaisuuksia. 6 TUTKIMUSTULOKSET Seuraavassa esitämme tutkimustulokset tutkimusongelmittain eli mitkä ovat maahanmuuttajuuden vaikutukset päivähoidossa? 6.1 Mitä monikulttuurisuus päivähoidossa antaa työntekijöille? Työntekijät kokivat monikulttuurisuuden antavan heille mahdollisuuden tutustua eri kulttuureihin ja oppia ymmärtämään niitä. Monikulttuurisuuden kautta opitaan hyväksymään erilaisia tapoja ja suvaitsevaisuutta niitä kohtaan. Tämä ilmenee seuraavalla tavalla vastauksista. Tutustuu uusiin kulttuureihin ja oppii myös ymmärtämään että on olemassa monenlaisia tapoja suhtautua meille tavallisiin asioihin. Rikastuttaa omaa maailmankuvaa. Monikulttuurisuus koettiin myös haasteena oman työn tekemisessä. Tämä kävi ilmi mm. seuraavissa vastauksissa:

24 Etelä-Karjalan aikuisopisto Opinnäytetyö 24(50) Haasteellisemman työympäristön ja mahdollisuuden / velvollisuuden itsensä kehittämiseen ja omien taitojen ja kykyjen likoon laittamiseen. Yksi lastenhoitaja totesi lapseen suhtautumisen olevan samanlaista, oli kyseessä sitten suomalainen tai venäläinen lapsi sillä ajatuksella, että jokainen lapsi on tärkeä. 6.2 Mitä monikulttuurisuus päivähoidossa antaa lapsille? Kaikki ammattikunnat katsoivat monikulttuurisuuden opettavan lapsille erilaisuuden huomioimista ja suvaitsemista. Lapset saavat tilaisuuden tutustua toiseen kieleen ja kulttuuriin ja he oppivat huomaamaan, että maailmassa on erilaisia lapsia. Monikulttuurisuuden todettiin rikastuttavan lasten leikkiä, koska sen kautta heillä on mahdollisuus tutustua erilaisiin leikkeihin, lauluihin ja kirjoihin. Haastateltavat vastasivat tähän kysymykseen seuraavasti: Laajentaa lapsen maailmankuvaa. Tutustuttaa erilaisuuteen ja sitä kautta sen hyväksymiseen ja arvostamiseen. Lapset oppivat että on olemassa eri kulttuureja ja kieliä ja ihmisiä. Oppii suvaitsevaisuutta. Monikulttuurisuuden katsottiin aiheuttavan myös haasteellisia vuorovaikutustilanteita lasten keskuudessa. Myös lasten välillä syntyy konflikteja, kun ei ole yhteistä kieltä, jolla ottaisi kontaktia muihin lapsiin. Lapsille tulee helposti riitatilanteita ja kiusaamista, joita kommentoitiin seuraavasti: Vaikeuksia vuorovaikutustilanteissa, tulee helposti riitaa ja joutuu kiusatuksi. Lasten välillä tulee paljon konflikteja, koska lapsella ei ole kieltä, jolla ottaisi kontaktia muihin, jolloin lapsi lyö, tönii yms.

25 Etelä-Karjalan aikuisopisto Opinnäytetyö 25(50) 6.3 Minkälaisia uusia etuja/haasteita venäläisen lapsen kotikasvatus ja kulttuuritausta tuovat suomalaisen päivähoidon toimintaan? Lapsen kotiutumisen päivähoitoon todettiin tuovan haasteita ja katsottiin tärkeäksi löytää sen tukemiseksi jotain yhdistävää, esim. lauluja. Uuteen kulttuuriin ja sen tapoihin tutustuttaminen aiheuttaa törmäyksiä erilaisten arvojen ja tapojen takia. Tällaisia asioita todettiin olevan esim. ulkoilun joka säällä ja sopiva pukeutuminen, päivärytmin noudattaminen, ruokailutottumusten erilaisuus, aikakäsitys, hoitoaikojen noudattaminen ja poissaolojen ilmoittaminen. Eräs lastentarhanopettaja toi esille nämä asiat vastauksessaan näin: Lapsen kotiutuminen päivähoitoon tuo haasteen, mietittävä mitä lauluja ym. voisi laulaa tukeakseen kotiutumista, ts. etsittävä jotain mikä yhdistää, muistettava kertoa mitä ulkona tehdään, eli millainen asu tarvitaan (ei vain kävelyä), vaikeus kielen ymmärtäminen, jokainen on oma yksilönsä, tutustuttava, keskusteltava (mm. ruokailu, siisteyskasvatus, uskonto), ettei synny väärinkäsityksiä, tarvittaessa käytettävä tulkkia, jotta päästään kuuntelemisen, yhteisen ymmärtämisen ja tasavertaisen asiantuntijuuden (lapsen suhteen) tasolle. Venäläisillä vanhemmilla katsottiin olevan kunniahimoisemmat tavoitteet päiväkotikasvatukselle tiedollisen ja taidollisen kehityksen suhteen. Kyselyssä tuli esille myös se että vanhemmat haluavat lapsille opetettavan hyviä tapoja ja aikuisten kunnioittamista. Kielivaikeudet/ kielimuuri tekevät asioiden selvittämisen vaikeiksi ja haasteellisiksi esim. lapsen tuonti- ja hakutilanteissa. Jos ja kun vanhempien suomenkielentaito on heikko tai olematon, jokapäiväiset tapaamiset tuonti- ja hakutilanteissa ovat haasteita.

26 Etelä-Karjalan aikuisopisto Opinnäytetyö 26(50) Haasteena koettiin myös lastentarhanopettajan mukaan: Missä mittasuhteessa pidämme yllä vierasta kulttuuriperintöä / yhdistämme sitä omaamme? Sama asia tuli esille lastenhoitajan vastauksessa: Haaste: huomioida tarpeeksi toista kulttuuria päivittäisessä toiminnassa. Etuja katsottiin olevan tiedon saaminen venäläisestä kulttuurista ja vinkit uusista toimintatavoista. 6.4 Miten venäläisten maahanmuuttajalasten hoito muuttaa henkilöstön työtä? Miten päivähoidon käytännön työ muuttuu, jos asiakkaana on venäläislapsia? Tulkin tarve koettiin tärkeäksi lähes kaikissa vastauksissa. Tulkkia ja tulkkipalveluja tarvittaisiin erityisesti palavereissa ja vanhempainkeskusteluissa. Yhteisen kielen puuttuessa kommunikointi lasten ja perheiden kanssa vaikeutuu ja on haasteellista. Väärinymmärryksiä syntyy ja koetaan epävarmuutta viestien perille menosta. Käytännön työssä pystymme ja käytämme paljon samoja kasvatus- ja opetusmenetelmiä kuin suomalaisten lasten kanssa, vastasi eräs lastentarhaopettaja. Tilanteen mukaan tarjotaan lapsille yksilö- ja pienryhmätoimintaa. Eräässä vastauksessa mainitaan, että työntekijöillä on oltava enemmän aikaa lapselle, jos lapsi ei osaa suomen kieltä. Tämä tulisi myös huomioida lapsiryhmän koossa ja henkilöstömäärässä. Henkilöstön tulee perehtyä venäläiseen kulttuuriin ja tapoihin. Työssä on myös pyrittävä huomioimaan kulttuurierot. Tarvitaan paljon etukäteissuunnittelua ja työtä toteaa eräs lähihoitaja.

27 Etelä-Karjalan aikuisopisto Opinnäytetyö 27(50) Lastentarhanopettajan mukaan hyvään suomen kielen taitoon tarvitaan aikuisen tukea ja tavoitteena on kaksikielisyys. Lapsi tarvitsee enemmän aikuisen tukea ja ohjausta (sanallisena ja kuvina) eri tilanteissa. Lapsille on tärkeää toistuminen rutiiniasioissa/samat sanat, samat tavat. Käytännön työssä käytettäviä apukeinoja, joita työntekijät vastauksissaan mainitsevat, ovat kuvat, tukiviittomat, nimeäminen, selkokielisyys, venäjän kielelle käännetyt viestilaput ja lomakkeet, lorut, laulut, elekieli, konkretia eli kädestä pitäen opettaminen. Jos lapsilla on kieliongelmia, sitten hoitajilta vaaditaan enemmän huomioita, että hän voi selittää, kertoa, näyttää selkeästi. Lapsille on tärkeä toistuminen rutiiniasioissa/samat sanat, samat tavat. 6.5 Moniammatillisen yhteistyön tarve muihin yhteistyötahoihin? Moniammatillisen yhteistyön tarve eri tahojen kanssa koettiin tärkeäksi. Suurimmassa osassa vastauksista mainitaan tässäkin kohdassa tulkki ja tulkkipalvelut. Kasvatuskeskusteluiden yhteydessä olisi hyvä käyttää tulkkia, että kaikki osallistujat ymmärtäisivät toisiaan, tiivistää lähihoitaja vastauksessaan. Tulkin käyttö hoitokauden alussa toimintojen ja tapojen selvittämiseen vanhemmille, sekä tarvittavia keskustelutuokioita. Tulkkipalvelut mahdollisesti tarpeen, sekä elton palvelut. Neuvolan kanssa tehtävä yhteistyö. Esiopetus- ja varhaiskasvatussuunnitelmaan kirjataan yhdessä vanhempien kanssa suunnitelma kuinka lapsen äidinkielen ja suomen kielen kehitystä tuetaan. Tähän tarvitaan usein myös erityislastentarhaopettajan

28 Etelä-Karjalan aikuisopisto Opinnäytetyö 28(50) tukea, ja neuvolan ja koulun on tarpeellista tietää miten tavoitteet on saavutettu, vastaa eräs lastentarhaopettaja tähän kysymykseen. Suomen ja äidinkielen opetukseen todettiin tarvittavan myös puheterapeutin ja lastentarhanopettajan apua. Vastauksissa kaivattiin myös venäjänkielisen puheterapeutin ja erityisopettajan apua, jotka pystyvät arvioimaan lapsen venäjän kielen taitoa. 6.6 Tarve henkilöstörakenteen uudistamiseen/täydentämiseen venäläissyntyisellä henkilöstöllä? Venäjänkielisen tai venäjän kieltä taitavan henkilöstön / työntekijän tarve koettiin pääasiassa tarpeelliseksi ja eduksi, jotta lapsi pystyisi kommunikoimaan omalla äidinkielellään. Heidän sopeutumisensa olisi tällöin helpompaa. Äidinkieli on lapsen tunnekieli, mainittiin eräässä vastauksessa. Toisaalta joissakin vastauksissa todettiin, että venäjänkielinen työntekijä ei ole välttämätön, jos lapsiryhmässä ei ole montaa venäläistaustaista lasta. Venäjänkielistä työntekijää ei katsottu niin tarpeelliseksi, jos toinen vanhemmista on suomalainen ja lapsi on kaksikielinen. Kielitaitoa tarvitaan erityisesti silloin, kun molemmat vanhemmat puhuvat vain venäjää. Lastenhoitaja ehdottaa vastauksessaan, että venäjänkielinen työntekijä voisi pitää lapsille tuokioita, joissa harjoiteltaisiin sanavarastotehtäviä, lauluja ja leikkejä venäjän kielellä. Näin toimien tuettaisiin lapsen kehitystä omalla äidinkielellä ja lapsi voisi hahmottaa elämän kuviot molemmilla kielillä tasaisesti. Näitä leikkejä ja lauluja voisi esittää päiväkodin juhlissa, jolloin muut lapset ja aikuiset pääsisivät tutustumaan tätä kautta venäläiseen kulttuuriin. Eräässä vastauksessa pohdittiin myös venäläistaustaisten lasten mahdollisen ryhmäytymisen omaksi ryhmäksi vähentävän lasten suomen kielen käyttöä ja yhteistä toimintaa muiden lasten kanssa.

29 Etelä-Karjalan aikuisopisto Opinnäytetyö 29(50) Lapsethan ovat useasti päivähoidossa oppiakseen suomen kieltä!? toteaa eräs lähihoitaja. 6.7 Mitä uuttaa osaamista tarvitaan yhteistyössä venäläisten maahanmuuttajaperheiden kanssa? Minkälaista osaamista ja valmiuksia henkilöstö tarvitsee venäläisten maahanmuuttajalasten hoidossa? Kielitaito mainittiin lähes kaikissa vastauksissa. Myös venäjänkielen taitoinen työntekijä koettiin tarpeelliseksi ja tulkin käyttö tarvittaessa. Venäläisen kulttuurin ja kasvatusmenetelmien tunteminen koettiin tärkeänä. Eräs lastentarhanopettaja mainitsi selkeän puhekielen tärkeyden ja taidon kartoittaa lapsen osaaminen ja vahvuudet: Mielellään jonkun sanan venäjää (ei välttämätöntä). Valmiuksia ennakkoluulottomaan suhtautumiseen. Kykyä nähdä LAPSI lapsena, ei VENÄLÄISENÄ lapsena pelkästään. Lapsen kehityksen tunteminen, sillä voi olla vaikea lukea lasta kun ei pysty hänen kanssaan kommunikoimaan puheen avulla. Jokin kehityksen pulma voi jäädä kielen alle. Taito käyttää vaihtoehtoisia kommunikointimenetelmiä koettiin myös tärkeänä esim. kuvat ja tukiviittomat. Myös taito tulkita eleitä ja ilmeitä mainittiin eräässä vastauksessa. Suvaitsevaisuus, ennakkoluulottomuus ja vuorovaikutustaidot tulivat myös esille Minkälaista osaamista ja valmiuksia henkilöstö tarvitsee kasvatuskumppanuudessa perheiden kanssa? Useissa vastauksissa mainittiin että tarvitaan enemmän tietoa kulttuurista ja arjen tavoista. Esille tulivat myös kielitaito ja mahdollisuus tulkin käyttöön tarvittaessa. Yhteisiä tapaamisia vanhempien kanssa pidettiin tärkeinä. Perheille tulisi antaa tietoa kasvatuskumppanuudesta, suomalaisesta päivähoidosta ja tavoista. Eräs lastenhoitaja koki tärkeänä tutus-

30 Etelä-Karjalan aikuisopisto Opinnäytetyö 30(50) tumisen perheeseen ja heidän taustaansa. Kunnioitus, luottamus ja avoin ennakkoluuloton asenne mainittiin myös vastauksissa Missä tilanteissa ja minkälaista osaamista henkilöstö olisi tarvinnut? Venäjää puhuva ja kulttuurin tunteva työntekijä koettiin tärkeänä. Kielitaitoa, tietoa kulttuurista ja kasvatustavoista todettiin tarvittavan kaikissa tilanteissa, missä työskennellään venäläisten perheiden kanssa. Eräs lähihoitaja kaipaili venäjänkielistä ohjetta perheelle lapsen aloittaessa hoidon. Tulkin käyttö tarvittaessa mainittiin tässäkin kohdassa. Erään lastentarhanopettajan vastauksessa koettiin vaativana lapsen kielitaidon arviointi ennen kouluun lähtöä Millaista monikulttuurisuuskoulutusta olet saanut? Yleisesti koulutusta on ollut jonkin verran tarjolla ja henkilökunta on osallistunut seuraavanlaisiin koulutuksiin: Opetusalan koulutuskeskuksen monikulttuuristaustainen lapsi esi- ja alkuopetuksessa Mediasta saatu tieto Elämän koulu / käytäntö Kielen opiskelu Monikulttuurisuusluennot Asioimistulkkikoulutus Monikulttuurinen päiväkoti koulutus

31 Etelä-Karjalan aikuisopisto Opinnäytetyö 31(50) Missä asioissa tarvitset lisäkoulutusta? Kielitaito ja tietoa kulttuurista tulivat esille useissa vastauksissa. Myös tietoa venäläisestä arvomaailmasta ja tavasta ajatella kaivattiin. Kulttuurierojen ymmärtämiseen, havainnointiin ja käytännön tilanteiden hoitamiseen kaivattiin koulutusta. Henkilökunta halusi lisää tietoa venäläisestä päivähoidosta, koulusta, suomen kielen opettamisen menetelmistä ja lapsen tavasta oppia kieltä. Eräässä vastauksessa mainittiin myös asennekasvatus. Monikulttuurisuudesta yleensä. Tietoa eri kulttuureista, venäläisestä tavasta ajatella ja arvomaailmasta. Koulutus aiheesta venäläislapset päivähoidossa voisi olla hyödyllinen omalla kohdallani Muuta kommentoitavaa: Tutkimuskyselyyn vastanneet toivat esille myös seuraavanlaisia asioita: Aihe mainittiin hyväksi ja tarpeelliseksi. Haasteet päivähoidossa lisääntyvät monikulttuurisuuden myötä. Lapset on huomioitava yksilöllisesti ja käytettävä kaikki mahdollisuudet lapsen viihtymiseen, kielen oppimiseen ja sopeutumiseen. Lahjakkaan venäläisen lapsen taidot voivat vaikuttaa heikommilta huonosta suomenkielentaidosta johtuen. Tulkin käyttö pitäisi olla aina mahdollista, tulkkia tarvitaan yhteistyötapaamisissa vanhempien kanssa. Kysymysten koettiin toistavan itseään ja lomaketta pidettiin sekavana. 7 JOHTOPÄÄTÖKSET Monikulttuurisuuden koettiin antavan mahdollisuuden laajentaa näkökulmaa ja ymmärrystä eri kulttuureja kohtaan. Lasten katsottiin oppivan

32 Etelä-Karjalan aikuisopisto Opinnäytetyö 32(50) suvaitsevaisuutta ja arvostavaa hyväksymistä erilaisuutta kohtaan. Lasten maailmankuva laajenee, ja hän oppii, että on olemassa eri kulttuurisia ja eri kieltä puhuvia ihmisiä. Jokainen lapsi on oma yksilö. (Liite 1, kuva 4). Selkeinä haasteina esille tulivat yhteisen kielen löytyminen arjen tilanteisiin ja kulttuurin tuntemuksen puute. Päivittäiset vanhempien tapaamiset tuonti- ja hakutilanteissa koettiin haasteellisiksi yhteisen kielen puuttumisen vuoksi. Olemme myös itse kokeneet näissä tilanteissa vaikeuksia viestittää asioita vanhemmille. Olemme käyttäneet elekieltä, yhdistelleet eri kieliä sekä konkreettisesti näyttäneet asioita. Esimerkiksi olemme joutuneet näyttämään millaisia vaatteita sadesäällä käytetään. Henkilökunnan venäjän kielen taitoa pidettiin myös tärkeänä ja hyödyllisenä yhteistyön sujumisen kannalta. (Liite 1, kuva 5). Itse koemme myös venäjänkielen taidon tarpeelliseksi, perussanastoa käytännön tilanteisiin olisi hyvä hallita yhteistyön sujumisen parantamiseksi. Meidän mielestämme olisi hyvä olla venäjänkielinen lista arkipäivän toimintoja kuvaavista sanoista ja sanonnoista. Lapsille päivätoiminnat voisivat olla esillä kuvina, joissa teksti on suomen ja venäjän kielellä. Kuvien sanoista lapset hahmottaisivat myös kielien erilaiset kirjoitustavat. Tällä hetkellä kuvia käytetään apuna lasten päivärytmin hahmottamisessa. Myös vanhemmat voivat seurata päivän tapahtumia näistä kuvista. Tarvetta venäläissyntyiselle henkilöstölle ei katsottu välttämättömäksi, mutta sen todettiin helpottavan lapsen kotoutumista ja sopeutumista lapsiryhmään. Mahdollisuus ammattitaitoisen tulkin ja tulkkipalvelun käyttöön koettiin erittäin tarpeelliseksi. Erityisesti hoidon alkaessa tulisi selvittää tulkin avulla päivähoidon toimintoja ja tapoja vanhemmille. Tulkin käytöllä varmistettaisiin, että kaikki osapuolet tulisivat ymmärretyksi. Tulkin käytön todettiin parantavan kuuntelemisen, yhteisen ymmärtämisen ja tasavertaisen asiantuntijuuden (lapsen suhteen) tasoa. Omia kokemuksia tulkin palveluista on niiden huono saatavuus tarvittaessa.

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Kukkapellon päiväkoti sijaitsee Tampereen eteläisellä alueella kauniin Arboretumin puutarhan välittömässä läheisyydessä. Päiväkoti on perustettu

Lisätiedot

Uskontodialogia monikulttuurisen päiväkodin arjessa. Silja Lamminmäki-Vartia KK (lastentarhanopettaja), TK

Uskontodialogia monikulttuurisen päiväkodin arjessa. Silja Lamminmäki-Vartia KK (lastentarhanopettaja), TK Uskontodialogia monikulttuurisen päiväkodin arjessa Silja Lamminmäki-Vartia KK (lastentarhanopettaja), TK Miten uskontodialogi liittyy päiväkotiin? Varhaiskasvatusta ja esiopetusta ohjaavissa asiakirjoissa

Lisätiedot

MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS

MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS Tarjotaan lapsille perhepäivähoitoa kodinomaisessa ja turvallisessa ympäristössä. Laadukkaan hoidon ja kasvatuksen tavoitteena on onnellinen

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO

LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO LAPUAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistietoa varhaiskasvatussuunnitelmasta 2. Taustaa varhaiskasvatussuunnitelmalle 2.1 Varhaiskasvatuksen sisältöä ohjaavat

Lisätiedot

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Lapsen kotoutumissuunnitelma on suunnattu kaikille alle 17 vuotiaille maahanmuuttajalapsille heidän kotoutumisensa tueksi ja tarvittavien tietojen siirtymiseksi.

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Päiväkodissamme toteutetaan varhaiskasvatusta ja esiopetusta vahvasti leikin, liikunnan ja luovuuden kautta. Leikki ja liikunta kuuluvat päivittäin

Lisätiedot

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen 28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen Monikulttuurinen työpaikka? Mitä se merkitsee? Onko työyhteisömme valmis siihen? Olenko minä esimiehenä valmis siihen?

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma

Varhaiskasvatussuunnitelma Varhaiskasvatussuunnitelma Nuolialan päiväkoti on Pirkkalan suurin, 126- paikkainen päiväkoti. Nuolialan päiväkoti sijaitsee osoitteessa Killonvainiontie 2. Toiminta päiväkodilla alkoi 2.1.2009 avoimilla

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

HELILÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011-2012

HELILÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011-2012 HELILÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011-2012 PÄIVÄKOTIMME TOIMINTA-AJATUS: tarjoamme hyvällä ammattitaidolla laadukasta varhaiskasvatusta alle 6 -vuotiaille lapsille meillä lapsella on mahdollisuus

Lisätiedot

Telkän esite 2007. Päiväkodin arvot, jotka on määritelty yhdessä vanhempien kanssa ohjaavat toimintaamme:

Telkän esite 2007. Päiväkodin arvot, jotka on määritelty yhdessä vanhempien kanssa ohjaavat toimintaamme: TERVETULOA TELKÄN PÄIVÄKOTIIN Telkän esite 2007 Telkän päiväkoti on perustettu 1980 keskelle Hervantaa lähelle Ahvenisjärveä. Päiväkoti on myös lähellä Suolijärveä, joten retkeily lähimaastossa on oleellinen

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma

Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma Metsäniityn päiväkodissa toimii 3-5-vuotiaiden ryhmä Peilivuori ja 1-4 vuotiaiden ryhmä Salasaari. Molemmissa ryhmissä toimitaan montessoripedagogiikan

Lisätiedot

Maaselän päiväkodin. varhaiskasvatussuunnitelma

Maaselän päiväkodin. varhaiskasvatussuunnitelma Maaselän päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2. VARHAISKASVATUKSEN TOTEUTTAMINEN 2.1 Leikkiminen 2.2 Liikkuminen 2.3 Tutkiminen 2.4 Taiteellinen kokeminen, ilmaiseminen ja

Lisätiedot

Kaukajärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kaukajärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kaukajärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS LEIKKI LUOVUUS YSTÄVYYS TUNTEET TURVALLISUUS LAPSI EI LEIKI OPPIAKSEEN, MUTTA OPPII LEIKKIESSÄÄN Leikissä lapsi oppii toimimaan yhdessä

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

HIRVENSALMEN KUNTA VARHAISKASVATUS LAHNANIEMEN RYHMIS

HIRVENSALMEN KUNTA VARHAISKASVATUS LAHNANIEMEN RYHMIS HIRVENSALMEN KUNTA VARHAISKASVATUS LAHNANIEMEN RYHMIS Yhteystiedot Lahnaniemen ryhmis Lahnaniementie 67 52510 Hietanen p. 050-592 4691 o. 040-162 7650 (iltapvryhm) ryhmis.lahnaniemi@hirvensalmi.fi Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

PERHEPÄIVÄHOIDON TOTEUTTAMINEN

PERHEPÄIVÄHOIDON TOTEUTTAMINEN - laadittu keväällä 2009, päivitetty 2012 PERHEPÄIVÄHOIDON TOTEUTTAMINEN Perhepäivähoito on kodinomainen päivähoitomuoto, jossa toimitaan ammatillisesti ja tavoitteellisesti yhdessä sovittujen periaatteiden

Lisätiedot

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA PÄIVÄKOTI MAJAKKA VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA Majakan päiväkoti on pieni kodinomainen päiväkoti Nurmijärven kirkonkylässä, Punamullantie 12. Päiväkodissamme on kaksi ryhmää: Simpukat ja Meritähdet. Henkilökunta:

Lisätiedot

Päiväkoti Saarenhelmi

Päiväkoti Saarenhelmi Päiväkoti Saarenhelmi varhaiskasvatussuunnitelma Päiväkoti Saarenhelmi Päiväkoti Saarenhelmi sijaitsee Saarenkylässä kauniilla paikalla Kemijoen rannalla. Läheiset puistot ja talvella jää tarjoavat mahdollisuuden

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 39. 39 Maahanmuuttajataustaisten lasten suomen kielen oppimisen tukeminen varhaiskasvatuksessa

Espoon kaupunki Pöytäkirja 39. 39 Maahanmuuttajataustaisten lasten suomen kielen oppimisen tukeminen varhaiskasvatuksessa 11.11.2014 Sivu 1 / 1 4579/12.01.00/2014 39 Maahanmuuttajataustaisten lasten suomen kielen oppimisen tukeminen varhaiskasvatuksessa Valmistelijat / lisätiedot: Virpi Mattila, puh. 09 816 23022 Elina Pulli,

Lisätiedot

PÄIVÄKOTI TUTUKSI! Opas perheille. Tämä opas on tuotettu Turun ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelijoiden (AMK) opinnäytetyönä yhteistyössä

PÄIVÄKOTI TUTUKSI! Opas perheille. Tämä opas on tuotettu Turun ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelijoiden (AMK) opinnäytetyönä yhteistyössä PÄIVÄKOTI TUTUKSI! Opas perheille Tämä opas on tuotettu Turun ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelijoiden (AMK) opinnäytetyönä yhteistyössä Turun kaupungin kanssa. Teksti: Jaana Karjala, Outi Koskinen

Lisätiedot

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Romanioppilaiden määrä ja opetuksen vastuutahot kunnassa 3 2. Romanioppilaan kohtaaminen 4 3. Suvaitsevaisuuden ja hyvien

Lisätiedot

SIILIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA

SIILIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA SIILIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA SISÄLLYS 1. Siilin päiväkoti 2. Päiväkodin tärkeät asiat 3. Lapsilähtöisyys 4. Varhaiskasvatuksen suunnittelu 5. Varhaiskasvatuksen toteuttaminen 6. Erityinen

Lisätiedot

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011 1 Sisällysluettelo Metsolan päiväkoti......3 Toiminta-ajatus...4 Lapsikäsitys...4 Arvopohja...4 Toiminnan toteuttaminen..5 Ohjattu toiminta.6 Erityinen

Lisätiedot

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus 10ov Oikeaa työssäoppimista 4ov Teoriaopiskelua työelämässä 6 ov 1. Työprosessin hallinta tarvitseville lapsille

Lisätiedot

TIEDOKSI PERHEPÄIVÄHOITO

TIEDOKSI PERHEPÄIVÄHOITO TIEDOKSI PERHEPÄIVÄHOITO Perhepäivähoito on hoitajan kodissa, pienessä ryhmässä tapahtuvaa päivähoitoa. Perhepäivähoito tarjoaa lapselle kodinomaisen ja yksilöllisen kasvuympäristön, jossa lapsella on

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma 2012-2013

Varhaiskasvatussuunnitelma 2012-2013 Nuppusten Varhaiskasvatussuunnitelma 2012-2013 SISÄLLYSLUETTELO 1. NUPPUSTEN RYHMÄKUVAILU 2. NUPPUSTEN TOIMINTA-AJATUS 3. VARHAISKASVATUSYMPÄRISTÖ 4. KIELELLINEN KEHITYS JA KIELEN MERKITYS VARHAISKASVATUKSESSA

Lisätiedot

Esikoulu on lastasi varten ESITE ESIKOULUN OPETUSSUUNNITELMASTA

Esikoulu on lastasi varten ESITE ESIKOULUN OPETUSSUUNNITELMASTA Esikoulu on lastasi varten ESITE ESIKOULUN OPETUSSUUNNITELMASTA Sinä olet tärkeä Sinä olet lähimpänä omaa lastasi. Sen vuoksi sinun mielipiteelläsi on merkitystä esikoululle. Kertomalla oman mielipiteesi

Lisätiedot

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat:

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat: Maailma muuttuu - miten koulun pitäisi muuttua? Minkälaista osaamista lapset/ nuoret tarvitsevat tulevaisuudessa? Valtioneuvosto on päättänyt perusopetuksen valtakunnalliset tavoitteet ja tuntijaon. Niiden

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

PALUUMUUTTAJAN HAASTEET

PALUUMUUTTAJAN HAASTEET PALUUMUUTTAJAN HAASTEET YKSI PERHE MONTA KULTTUURIA Siirtolaisuusinstituutti, Turku 16.-17.11.2010 Päivi Oksi-Walter psykologi Tampereen kaupungin perheneuvola Monikulttuurisuus kasvava pääoma Suomessa

Lisätiedot

Killon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Killon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Killon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Killon päiväkoti Tällä paikalla on avattu Killon lastenseimi toukokuussa 1950 Killon uusi päiväkoti valmistui vuoden 2004 alusta Päiväkoti vihittiin käyttöön

Lisätiedot

VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA

VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA PÄIVÄKODIN ARVOT OIKEAN JA VÄÄRÄN TIEDOSTAMINEN HYVÄT TAVAT ERILAISUUDEN HYVÄKSYMINEN REHELLISYYS LÄHEISYYS LÄMPÖ TURVALLISUUS PÄIVÄKODISSAMME TOIMII 3 RYHMÄÄ: NEPPARIT: 6-vuotiaiden

Lisätiedot

PIEKSÄMÄEN KAUPUNKI Ryhmäperhepäiväkoti Pikku-Peippo Varhaiskasvatussuunnitelma

PIEKSÄMÄEN KAUPUNKI Ryhmäperhepäiväkoti Pikku-Peippo Varhaiskasvatussuunnitelma PIEKSÄMÄEN KAUPUNKI Ryhmäperhepäiväkoti Pikku-Peippo Varhaiskasvatussuunnitelma SISÄLLYSLUETTELO Ryhmiksen toiminta-ajatus 1. Kasvatuspäämäärät ja tavoitteet 1.1 Arvoperusta 1.2 Hyvinvoiva lapsi 1.3 Päivähoidon

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Kestävä kehitys. on päiväkodin yhteinen asia

Kestävä kehitys. on päiväkodin yhteinen asia Kestävä kehitys on päiväkodin yhteinen asia Kestävän kehityksen eli keken päämääränä on taata terveelliset, turvalliset ja oikeudenmukaiset elämisen mahdollisuudet nykyisille ja tuleville sukupolville

Lisätiedot

KULTARANNAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA eli VASU

KULTARANNAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA eli VASU KULTARANNAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA eli VASU 1 Kädentaidot ja tehtävät pelit, laulut ja ystävät ulkoiluhetket ja metsäretket leikki, satuilu ja syli läheisyys käy kaiken yli. Päiväkodin yhteystiedot:

Lisätiedot

Kämmenniemen päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma

Kämmenniemen päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma Kämmenniemen päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma Toiminta-ajatus Lasten osallisuus Vanhempien osallisuus Varhaiskasvatuksen suunnittelu Leikki Liikunta Luonto Ilmaisu Mediakasvatus Kieli ja kulttuuri

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JA SOPIMUS Esitietoja päivähoidon aloitusvaiheessa

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JA SOPIMUS Esitietoja päivähoidon aloitusvaiheessa PALTAMON KUNTA 1 (4) Sivistyspalvelut / Lasten päivähoito LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JA SOPIMUS Esitietoja päivähoidon aloitusvaiheessa LAPSEN NIMI Syntymäaika Osoite Hoitopaikka ÄITI / HUOLTAJA

Lisätiedot

Nivelvaiheen tiedonsiirtopalaverit (kolmikantakeskustelut)

Nivelvaiheen tiedonsiirtopalaverit (kolmikantakeskustelut) Hyvinkään varhaiskasvatus ja perusopetus Lapsi Kasvun ja oppimisen asiantuntijat Luokanopettaja Nivelvaiheen tiedonsiirtopalaverit (kolmikantakeskustelut) Esiopetuksesta perusopetukseen lastentarhanopettajan,

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO 1. VIIRIKUKON PÄIVÄKODIN SIJAINTI 2. FYYSISET TILAT JA HENKILÖKUNTA 3. PÄIVÄJÄRJESTYS 4. TOIMINTA-AJATUS 5. KIELEN KEHITTYMINEN

SISÄLLYSLUETTELO 1. VIIRIKUKON PÄIVÄKODIN SIJAINTI 2. FYYSISET TILAT JA HENKILÖKUNTA 3. PÄIVÄJÄRJESTYS 4. TOIMINTA-AJATUS 5. KIELEN KEHITTYMINEN VIIRIKUKON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2009 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. VIIRIKUKON PÄIVÄKODIN SIJAINTI 2. FYYSISET TILAT JA HENKILÖKUNTA 3. PÄIVÄJÄRJESTYS 4. TOIMINTA-AJATUS 5. KIELEN KEHITTYMINEN

Lisätiedot

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013 Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...

Lisätiedot

VALMISTAVAN OPETUKSEN SUUNNITELMA

VALMISTAVAN OPETUKSEN SUUNNITELMA VALMISTAVAN OPETUKSEN SUUNNITELMA 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen perusteet 1.1 Peruopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat ja laajuus Maahanmuuttajien valmistava opetus on tarkoitettu jokaiselle

Lisätiedot

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO

Lisätiedot

KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI

KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI VTT/ Sosiologi Hanna Vilkka Opetusmenetelmät ja opetuksen arviointi -seminaari/ Turun kesäyliopisto 11.12.2010 RAKENTEISTA TOIMIJAAN Oma kasvu merkityksissä,

Lisätiedot

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo 1 Edistää lapsen kasvu-, kehitys ja oppimisedellytyksiä Vahvistaa lapsen

Lisätiedot

Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä?

Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä? Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä? Hannele Karikoski, KT, yliopistonlehtori Oulun yliopisto

Lisätiedot

Nurmijärven kunnan Avoimen varhaiskasvatuksen varhaiskasvatussuunnitelma

Nurmijärven kunnan Avoimen varhaiskasvatuksen varhaiskasvatussuunnitelma 22.6.2015 Varhaiskasvatus Nurmijärven kunnan Avoimen varhaiskasvatuksen varhaiskasvatussuunnitelma www.nurmijarvi.fi Avoimen varhaiskasvatuksen esimies Kirsi Viitanen 040 317 4066 kirsi.viitanen@nurmijarvi.fi

Lisätiedot

VASU LAPSEN SUUNNITELMA VARHAISKASVATUS-

VASU LAPSEN SUUNNITELMA VARHAISKASVATUS- VASU LAPSEN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA Hyvä Kotiväki, Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta huolehditaan

Lisätiedot

KASVATUSKUMPPANUUS KODIN JA PÄIVÄHOIDON VÄLILLÄ

KASVATUSKUMPPANUUS KODIN JA PÄIVÄHOIDON VÄLILLÄ Mäntyharju 22.3.2012 Varhaiskasvatuksen vanhempainilta KASVATUSKUMPPANUUS KODIN JA PÄIVÄHOIDON VÄLILLÄ Lapsen parhaaksi sujuvaan yhteistyöhön Mitä kasku antaa Lapselle Perheelle Hoitohenkilöstölle Tilaisuuden

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916 Tuohisissa työskentelevät lastentarhanopettajat Piiti Elo ja Riitta Riekkinen, lastenhoitaja Helena

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Turtolan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Turtolan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Turtolan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma YHTEYSTIEDOT Turtolan päiväkoti Turtolantanhua 3, 33710 Tampere Johtaja Tiina Orimus Varajohtaja Satu Rekilä p.040 5052440 Lukonmäen päiväkoti p. 040-7040663

Lisätiedot

Aamu- ja välipalat valmistetaan päiväkodissa, mutta lounasateria tuodaan Meri-Lapin Kuntapalvelun ravintokeskus Merestä.

Aamu- ja välipalat valmistetaan päiväkodissa, mutta lounasateria tuodaan Meri-Lapin Kuntapalvelun ravintokeskus Merestä. 1 MÖYLYNLEHDON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 1. Möylynlehdon päiväkoti Möylynlehdon päiväkoti on perustettu vuonna 1977. Sen pinta-ala on 294 m 2 ja tiloissa toimii tällä hetkellä kaksi lapsiryhmää;

Lisätiedot

4-VUOTIAAN LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA

4-VUOTIAAN LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA 4-VUOTIAAN LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA LUOTTAMUKSELLINEN Lapsen nimi: Vanhemmat / huoltajat: Päivähoito-/kerhopaikka: Hoitaja: Syntymäaika: Terveydenhoitaja: 1. SOSIAALISET TAIDOT 1. Kuvaile millainen lapsi

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI Valtioneuvoston vuonna 2012 antaman asetuksen pohjalta käynnistynyt koulun opetussuunnitelman uudistamistyö jatkuu. 15.4.-15.5.2014 on

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

Monikulttuurinen kouluyhteisö. Satu Kekki Perusopetuksen rehtori Turun normaalikoulu

Monikulttuurinen kouluyhteisö. Satu Kekki Perusopetuksen rehtori Turun normaalikoulu Monikulttuurinen kouluyhteisö Satu Kekki Perusopetuksen rehtori Turun normaalikoulu Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu (L2) L2 Kulttuuristen merkitysten tunnistaminen, arvostaminen Oman kulttuuri-identiteetin

Lisätiedot

Sisällys. Johdanto... 11. I Monikulttuurisuus ja maahanmuutto...17. 1 Maastamuutto Suomesta ja maahanmuutto Suomeen... 18

Sisällys. Johdanto... 11. I Monikulttuurisuus ja maahanmuutto...17. 1 Maastamuutto Suomesta ja maahanmuutto Suomeen... 18 Sisällys Johdanto... 11 I Monikulttuurisuus ja maahanmuutto...17 1 Maastamuutto Suomesta ja maahanmuutto Suomeen... 18 Siirtolaisuus ja maastamuutto Suomesta... 18 Maahanmuutto Suomeen...23 Mitä monikulttuurisuus

Lisätiedot

LAPSEMME / Esitietoja päivähoidon aloitusvaiheessa / Hoitosopimus

LAPSEMME / Esitietoja päivähoidon aloitusvaiheessa / Hoitosopimus LAPSEMME / Esitietoja päivähoidon aloitusvaiheessa / Hoitosopimus LAPSEMME NIMI Syntymäaika Kotiosoite HOITOPAIKKA HOITOSUHTEEN KESTO HOIDON ALKAMISPVM jatkuva määräaikainen - LAPSEN HOITOAIKA (päivähoidon

Lisätiedot

Esiopetuksesta perusopetukseen. Anja Huurinainen-Kosunen 15.1.2014

Esiopetuksesta perusopetukseen. Anja Huurinainen-Kosunen 15.1.2014 Esiopetuksesta perusopetukseen 15.1.2014 Lapsen kasvun ja kehityksen polku varhaiskasvatus 0-6 v (=päivähoito ja esiopetus) -> esiopetus 6 v. -> perusopetus alkaa sinä vuonna, kun lapsi täyttää 7 vuotta

Lisätiedot

Määrlahden päiväkodin VASU

Määrlahden päiväkodin VASU Määrlahden päiväkodin VASU Tämä on Määrlahden päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma VASU. Tämä suunnitelma pohjautuu Loviisan kaupungin vuonna 2011 käyttöön ottamaan varhaiskasvatussuunnitelmaan. VASUSSAMME

Lisätiedot

Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014

Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014 Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014 1 a) Miksi lapsesi opiskelee koulussa? Oppiakseen perustietoja ja -taitoja sekä sosiaalisuutta Oppiakseen erilaisia sosiaalisia taitoja ja sääntöjä

Lisätiedot

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 3-5 v.

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 3-5 v. LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 3-5 v. Lapsen omakuva (piirustus tai valokuva) Nimeni: Syntymäaikani: Päivähoitopaikka: alkoi: päättyi: MINÄ OLEN TÄLLAINEN 1 Sivu täytetään yhdessä lapsen kanssa kotona

Lisätiedot

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA

LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA Koulun/päiväkodin nimi: Opettaja: Osoite: Puhelin: lapsen kuva Lapsen nimi: Äidin nimi: Isän nimi: Kotipuhelin: Työpuhelin (äiti): (isä): Minun esikouluni, piirtänyt 2 Esiopetus

Lisätiedot

SISÄLLYS. Kasvatuskumppanuus... 6. Peltosirkun päiväkoti... 3 Toimintaa ohjaavat arvot... 4 Lapsen kunnioitus... 4 Turvallisuus...

SISÄLLYS. Kasvatuskumppanuus... 6. Peltosirkun päiväkoti... 3 Toimintaa ohjaavat arvot... 4 Lapsen kunnioitus... 4 Turvallisuus... 1 2 SISÄLLYS Peltosirkun päiväkoti... 3 Toimintaa ohjaavat arvot... 4 Lapsen kunnioitus... 4 Turvallisuus... 5 Kasvatuskumppanuus... 6 Yhteistyö... 7 Kiusaamisen ehkäisy... 8 Varhainen puuttuminen... 9

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

SANNAN PÄIVÄKOTI SANNASTINLAAKSO 2, 50100 MIKKELI

SANNAN PÄIVÄKOTI SANNASTINLAAKSO 2, 50100 MIKKELI SANNAN PÄIVÄKOTI SANNASTINLAAKSO 2, 50100 MIKKELI 015-177 901 (JOHTAJA) 044-794 5046 ( JOHTAJA) 015-228 615 (HEINÄHATUT) 015-228 616 (VILTTITOSSUT) 044-7945372 (PÄIVÄKOTI) SANNAN PÄIVÄKODIN VASU Talon

Lisätiedot

Alkuvaiheen palvelut Alkuvaiheen palveluihin kuuluvat perustieto, ohjaus ja neuvonta, alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelma.

Alkuvaiheen palvelut Alkuvaiheen palveluihin kuuluvat perustieto, ohjaus ja neuvonta, alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelma. Keskeiset käsitteet Alkukartoitus Työttömille työnhakijoille, toimeentulotuen saajille ja sitä pyytäville tehtävä kartoitus, jossa arvioidaan alustavasti työllistymis-, opiskelu- ja muut kotoutumisvalmiudet.

Lisätiedot

TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2 SISÄLLYS JOHDANTO 1. TAIDETASSUJEN RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI 2. TOIMINTA-AJATUS JA ARVOT 3. KASVATTAJA 4. TOIMINTAYMPÄRISTÖ 5. SISÄLTÖALUEET 6. ARVIOINTI JA SEURANTA

Lisätiedot

Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016

Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016 Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016 Helsingin Tyttöjen Talo Arvot ja työn lähtökohta Tasa-arvo Moninaisuuden arvostaminen Ihmisen

Lisätiedot

KONTIOLAHDEN KUNNAN. Onttolan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

KONTIOLAHDEN KUNNAN. Onttolan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma KONTIOLAHDEN KUNNAN Onttolan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Onttolan päiväkodin henkilökunta: Touhula (3-5 v.) 040 5781151 Päiväkodinjohtaja Mervi Ignatius Lastentarhanopettaja Mirja Torniainen

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN PERHEOPPIMINEN. Opetushallituksen seminaari Jyväskylä 5.9.2008 Johanna Jussila

MAAHANMUUTTAJIEN PERHEOPPIMINEN. Opetushallituksen seminaari Jyväskylä 5.9.2008 Johanna Jussila MAAHANMUUTTAJIEN PERHEOPPIMINEN Opetushallituksen seminaari Jyväskylä 5.9.2008 Johanna Jussila MITÄ ON? Perheoppimisella tarkoitetaan eri sukupolveen kuuluvien ihmisten yhteistä usein informaalia oppimista,

Lisätiedot

PALVELUSOPIMUSTARJOUS 2011 VARHAISKASVATUSPALVELUT

PALVELUSOPIMUSTARJOUS 2011 VARHAISKASVATUSPALVELUT PALVELUSOPIMUSTARJOUS 2011 VARHAISKASVATUSPALVELUT HYVINVOINTILAUTAKUNTA VARHAISKASVATUSPALVELUT TUOTE YKSIKKÖ HINTA MÄÄRÄ YHT. Päiväkotihoito Päiväkotihoito 0-2 vuotiaalle lapselle hpv 63,17 13 200 833

Lisätiedot

Miten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus

Miten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus Miten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus 9.12.2015 Outi Jalkanen Outi Jalkanen 27.2.2007 1 Kielellinen erityisvaikeus, Käypä hoito 2010 Kielellinen erityisvaikeus (specific language impairment,

Lisätiedot

Polvijärven päivähoito tarjoaa monipuoliset varhaiskasvatuspalvelut

Polvijärven päivähoito tarjoaa monipuoliset varhaiskasvatuspalvelut Polvijärven päivähoito tarjoaa monipuoliset varhaiskasvatuspalvelut Varhaiskasvatuspalvelumme tarjotaan Kirkonkylällä päiväkoti Peukaloisessa sekä Rukkitien ryhmäperhepäiväkodissa. Sotkumassa toimivat

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Raahen kaupunki 30.3.2015 Varhaiskasvatuspalvelut LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Lapsen nimi Syntymäaika / 20 Hoitopaikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) on huoltajien

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

Onko monikulttuurinen päiväkoti/koulu lapselle uhka vai mahdollisuus?

Onko monikulttuurinen päiväkoti/koulu lapselle uhka vai mahdollisuus? Onko monikulttuurinen päiväkoti/koulu lapselle uhka vai mahdollisuus? EDUCA 2010-tapahtuma, Messukeskus 29.1.2010 Irma Marttila maahanmuuttotyön asiantuntija, päivähoito Helsingin kaupunki 1 Näistä asioista

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: Pvm. Keskusteluun osallistujat LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen Vasu) on vanhempien ja päivähoidon henkilöstön välinen työväline, jonka avulla luodaan

Lisätiedot

Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain

Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain Monikulttuuriset parisuhteet entistä arkipäiväisempiä Tilastojen valossa lisääntyvät jatkuvasti Parin haku kansainvälistyy Globalisaatiokehityksen vaikuttaa

Lisätiedot

ROMANIKULTTUURI ELÄMÄÄ JA TAPOJA

ROMANIKULTTUURI ELÄMÄÄ JA TAPOJA ROMANIKULTTUURI ELÄMÄÄ JA TAPOJA Tämä on esite kaikille peruspalvelujen ammattilaisille. Esitteessä käsitellään erilaisia romaniyhteisön ja pääväestön välisiä eroja, jotka on hyvä ottaa huomioon käytännön

Lisätiedot

Osa 1 Koulu työyhteisönä

Osa 1 Koulu työyhteisönä Sisällys Alkusanat...11 Osa 1 Koulu työyhteisönä Moniammatillinen yhteistyö ja oppilaiden kohtaaminen (Simo Rönty)...15 Jokaisella työntekijällä on oma vastuualueensa...15 Lapsi tarvitsee aikuisia...16

Lisätiedot

Lapsen perustiedot ja varhaiskasvatussuunnitelma

Lapsen perustiedot ja varhaiskasvatussuunnitelma Lapsen perustiedot ja varhaiskasvatussuunnitelma Perustietolomake ja lapsen varhaiskasvatus on lasta hoitavan henkilökunnan (lapsiryhmän henkilökunta, kiertävä erityislastentarhanopettaja, päiväkodin johtaja/perhepäivähoidonohjaaja)

Lisätiedot

Työsuunnitelma Sivistyspalvelut 1.8.2015 31.7.2016 Varhaiskasvatus

Työsuunnitelma Sivistyspalvelut 1.8.2015 31.7.2016 Varhaiskasvatus Iitin kunta Työsuunnitelma Sivistyspalvelut 1.8.2015 31.7.2016 Varhaiskasvatus 1 1 Työsuunnitelmaa ohjaava lait ja asetukset Laki ja asetus lasten päivähoidosta Perusopetuslaki, esiopetus Päivähoidon ohjaaja

Lisätiedot

TERVETULOA PERHEPÄIVÄHOITOON

TERVETULOA PERHEPÄIVÄHOITOON TERVETULOA PERHEPÄIVÄHOITOON Perhepäivähoito tarjoaa kodinomaista, joustavaa ja yksilöllistä päivähoitoa hoitajan kotona. Selänteen alueella työskentelee noin 40 perhepäivähoitajaa. Hoitoryhmään voidaan

Lisätiedot

Yleisvaikutelma (Taulukko 1) N=317. Päivähoitopaikan henkilökunta on ystävällistä. 4,57. Lapsellamme on hyvä olla päivähoidossa.

Yleisvaikutelma (Taulukko 1) N=317. Päivähoitopaikan henkilökunta on ystävällistä. 4,57. Lapsellamme on hyvä olla päivähoidossa. 1 PÄIVÄHOIDON ASIAKASKYSELY 2014 Perheet ovat vastanneet kyselyyn sähköisellä ja paperisella lomakkeella keväällä 2014. Kyselyyn vastasi 317 vanhempaa. Vastausprosentti on 23,83%. Päivähoidon asiakkaina

Lisätiedot

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus 1 4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa kunnioittaa asiakkaan arvoja ja kulttuuritaustaa tunnistaa eri-ikäisten ja taustaltaan erilaisten asiakkaiden

Lisätiedot

Iidesranta-Järvensivun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Iidesranta-Järvensivun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Iidesranta-Järvensivun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Pöllöntaival Lapselle perusturvallinen hyvä arki päiväkodissamme Iidesranta ja Järvensivu Yhteystiedot Arvot ja strategiaperusta

Lisätiedot

SORVANKAAREN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2012-2013

SORVANKAAREN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2012-2013 SORVANKAAREN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2012-2013 Jokaisella on oikeus tuntea itsensä toivotuksi, halutuksi ja rakastetuksi. 1 PÄIVÄKODIN KUVAUS JA OPPIMISYMPÄRISTÖ Sorvankaaren päiväkoti on

Lisätiedot

Maailma muuttuu - miten koulun pitäisi muuttua? Minkälaista osaamista lapset/ nuoret tarvitsevat tulevaisuudessa?

Maailma muuttuu - miten koulun pitäisi muuttua? Minkälaista osaamista lapset/ nuoret tarvitsevat tulevaisuudessa? Perusopetuksen kehittäminen/ kysely huoltajille ja henkilökunnalle Maailma muuttuu - miten koulun pitäisi muuttua? Minkälaista osaamista lapset/ nuoret tarvitsevat tulevaisuudessa? Valtioneuvosto on päättänyt

Lisätiedot