Opi lukemaan. Vinkkejä hauskalle lukuseikkailulle
|
|
- Ari Heino
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Opi lukemaan Vinkkejä hauskalle lukuseikkailulle 1
2 Kaikki alkaa kotoa Aiemmin oli tapana todeta: Lukemaan opettaminen on koulun hommaa. Nykyään ei enää ole niin. Lapsi havaitsee pienestä pitäen, että maailma on täynnä kirjoitettua kieltä. Pienet lapset ovat uteliaita ja kyselevätkin jatkuvasti: Mikä tuo merkki on? Entä tuo? Mitä tuo tarkoittaa? Mitä tuossa lukee? He vaativat vastauksia! Monet lapset oppivat lukemaan jo ennen koulun alkua, eikä meidän pidä estää heitä. Nykyaikana ja nyky-yhteiskunnassa kirjoitettua kieltä näkyy jatkuvasti kaikkialla: logoissa, mainostauluissa, tekstiviesteissä, sähköposteissa, internetissä, sanomalehdissä, sarjakuvissa, kirjoissa ja televisiossa. Jokapäiväisenä haasteenamme on lukea se kaikki, hahmottaa meitä ympäröivät merkit ja antaa niille merkityksiä. Lukeminen on paitsi hyödyllinen myös tarpeellinen taito. Lukutaidon avulla pystymme vastaanottamaan lähes ehtymättömän varaston tietoa, taitoja ja iloa. Lukutaito pitää oppia. Kehitys alkaa siitä, kun lapsi on äidin tai isän sylissä ja näkee kirjan. Se jatkuu läpi koko elämän. Kiinnostus tekstiin tai lukemiseen ei synny tyhjiössä. Lukemisen ja lukutaidon kehitys riippuu siitä, mitä lapsi näkee ympärillään. Tärkeää onkin, että lapsi saa lukemisen mallin läheisiltään, jotka osoittavat, että lukeminen on hauskaa ja hyödyllistä. Omalla toiminnallasi pystyt vaikuttamaan jo ihan pienen lapsen lukemisen iloon, kiinnostukseen kirjoja kohtaan ja siihen, että hän saa myönteisiä kokemuksia lukemisesta. 2
3 Lukemaan oppiminen on sekä helppoa että vaikeaa. Se on helppoa, sillä lukemaan opetellessaan lapsi tuntee jo monta kirjainta ja sanaa ja tietää, että sanat kuuluvat lauseisiin. Vaikeampaa on kielen mekanismien laajempi tajuaminen se, että kirjaimet on aseteltava juuri tietynlaiseen järjestykseen, jotta niistä syntyy merkityksellinen sana, ja se, että sanojen on löydettävä oikeat paikkansa, jotta lauseista tulee ymmärrettäviä. Lauseet taas muodostavat tarinoita. Useimmat lapset tarvitsevat paljon aikaa, kannustusta, kehuja ja harjoitusta saadakseen lukemisen sujumaan. Oppi lapsi sitten nopeasti tai hitaammin, varmaa on, että hän on kahlannut läpi monta, monta metriä tekstiä ennen kuin hän ymmärtää luettua kieltä yhtä hyvin kuin puhuttua. Lukutaito tarkoittaa valmiutta lukemiseen. Lukutaito vaatii harjoittelua. Paljon lukevista lapsista kasvaa lukemista rakastavia aikuisia. Lukunautintoa ei ole se, että osaa nimetä kirjaimet ja luetella lauseen rakentavat sanat, vaan se, että sanoista, lauseista ja tarinoista muodostuu elämys. Elämysten pariin on hyvä palata aina uudelleen. Kun vanhemmat tarjoavat turvallisen ympäristön ääneen lukemiselle ja lapsen omille lukemisyrityksille, pääsee lapsi helposti positiiviseen kierteeseen. Hän saa onnistumisen elämyksiä, jotka ovat tärkeitä, jotta lapsi uskaltaa jatkaa lukuharrastusta itsekseen: Hän osaa lukea! Yhtäkkiä hän onkin lukenut kokonaisen kirjan. Hän haluaa lukea lisää! Lukemisesta tulee helpompaa! Lukemaan opettelu on kovaa työtä, mutta työ palkitaan viihtymisellä, kasvavalla tiedonjanolla sekä oivaltamisen riemulla. Lapset, jotka nauttivat lukemisesta, pärjäävät pääsääntöisesti paremmin koulussa ja koulunjälkeisessäkin elämässä. 3
4 Valitse oikeat kirjat Monia lapsia lukeminen ja kirjat kiinnostavat. Mutta kaikki eivät ole samanlaisia. On erityisen tärkeää yrittää herättää lukuinto niissä lapsissa, jotka eivät vaikuta asiasta erityisen innostuneilta. Vanhemmat voivat vaikuttaa lukukipinän syttymiseen esimerkiksi erilaisten sanaleikkien avulla, riimittelemällä tai kyselemällä. Voi vaikkapa listata tietyllä kirjaimella alkavia sanoja tai leikkiä Laiva on lastattu -leikkiä. Ääneen lukeminen on tärkeää, ja luetusta voi jutella yhdessä. Kun lapsi rupeaa lukemaan itse, hän tarvitsee sopivia, häntä itseään kiinnostavia tekstejä ja kirjoja. Ne takaavat onnistumisen elämyksiä ja lisäävät itseluottamusta. Oppiminen muuttuu helpommaksi. Kirjastosta, internetistä, kirjakaupoista ja kirjakerhoista löytyy helppolukuisia kirjoja, jotka on kirjoitettu lapsen tietotaito, osaaminen ja sanaston hallinta huomioon ottaen. On järkevää valita kirjoja, joiden tapahtumapaikkaan ja henkilöihin lapsi pystyy samaistumaan joko omien kokemustensa tai aikaisempien lukuhetkien perusteella. Jos lapselle on luettu tiettyä tarinaa usein ääneen, hänen on helppo tarttua itse tuttuun kirjaan. Useimmat opettajat arvostavat sitä, että lukemista on harjoiteltu lapsen kanssa jo ennen koulun alkua. Nykyään lasten lähtötaso pystytään huomioimaan hyvin koulussa. Voit auttaa lastasi lukemaan ilman, että sinun pitäisi pitää koulua kotona. Tärkeintä on, että lukeminen on luonnollinen osa jokapäiväistä elämää. Lukemisen tulee olla hauskaa ja leikinomaista. 4
5 Lapsesi syntymästä lähtien olet tukenut hänen lukutaivaltaan osoittamalla, että lukeminen on tärkeää ja hauskaa lukemalla tarinoita ja kertomalla kuvista luomalla yhteyksiä kirjojen tapahtumien ja lapsen oman maailman välille. Pystyt edelleen tukemaan lapsesi kehittymistä taitavaksi lukijaksi tekemällä lukemisesta luonnollisen osan jokapäiväistä elämää osoittamalla, että lukeminen voi olla jännittävää tai virikkeellistä lukemalla lapsesi kanssa mieluiten joka päivä valitsemalla lapsellesi parhaiten sopivia tekstejä ja lukutilanteita lukemalla lapsesi lempitarinoita uudelleen ja uudelleen kertomalla tarinoita keskustelemalla luetusta keskustelemalla kuvista auttamalla lastasi tunnistamaan kirjaimia ja äänteitä tutkimalla erilaisia tekstejä ulkoillessanne: yritysten nimiä ja logoja yms. 5
6 Jännittäviä kirjoja Mistä löytää kirjoja, jotka ovat niin helppoja, että lapsi oppii lukemaan niitä itse, ja samalla niin kiinnostavia, että ne herättävät lapsen mielenkiinnon? Vaukirjan Opi lukemaan -sarjaan kuuluu mukaansatempaavia ääneen luettavia kirjoja sekä kirjoja, joita lapsi voi lukea itse. Jokaisessa kirjapaketissa on lapsen ikätasolle sopiva kuvakirja tai tietokirja sekä kaksi helppolukuista Opi lukemaan -kirjaa, joissa on sama teema kuin ääneen luettavassa kirjassa. Helppolukuiset Opi lukemaan -kirjat ovat siis osa kokonaisuutta, joka on jo lapselle tuttu. Ääneen luettavat kirjat Kirjapakettien tarkkaan valikoiduissa pääkirjoissa eli ääneen luettavissa kirjoissa on monipuolisesti erilaisia tekstejä. Niissä on sekä tietoa että tarinoita, joista lapsi saa erilaisia näkökulmia ympäröivään maailmaan. Kirjat tarjoavat lukuiloa ja innostavat keskusteluun. Niiden parissa lapset ja aikuiset saavat kokea mukavia lukuhetkiä. Jotkut kirjat ovat saatavilla myös äänikirjoina, jolloin voitte yhdessä kuunnella tarinan. Tutkimuksissa on havaittu, että ääneen lukemisella on vahva yhteys lapsen lukutaidon kehitykseen. Kirjoitettu kieli on tarkkaan muotoiltua, ja se sisältää enemmän vaihtelua ja harvinaisia sanoja kuin puhuttu kieli. Lapsi hyötyy ääneen lukemisesta kaksinkertaisesti, koska sanojen opettelu kirjoitetun tekstin avulla on helpompaa kuin pelkästään keskustellen. Ääneen lukeminen vaikuttaa tehokkaasti lapsen sanavaraston kehitykseen ja luetun ymmärtämiseen. Pystyäkseen lukemaan kirjoitettuja sanoja lapsen tulee ensin ymmärtää, mitä sanat tarkoittavat. 6 Lapsen on helpompi keskittyä lukemiseen ja luettuun tekstiin, jos hän katselee kirjaa samalla, kun sitä luetaan ääneen. Samalla lapsi oppii, että kirjoitettu kieli on erilaista kuin puhuttu kieli ja että tekstin esittämiseen käytetään kirjaimia ja merkkejä.
7 ÄÄNEEN LUETTAVA KIRJA: Jokaisessa kirjapaketissa on ääneen luettava kirja, joka voi olla esimerkiksi tietokirja. OPI LUKEMAAN -KIRJAT: Jokaiseen kirjapakettiin kuuluu kaksi helppolukuista kirjaa, jotka sopivat lukemisesta kiinnostuneelle lapselle. Opi lukemaan -kirjat Opi lukemaan -kirjat ovat itsenäisiä teoksia, jotka ovat saaneet innoituksensa ääneen luettavista kirjoista. Suuri osa kirjan tarinasta näkyy yksityiskohtaisissa kuvissa, joita lyhyet tekstit täydentävät. Kuvista keksii paljon juteltavaa. Uusia kirjaimia otetaan käyttöön muutama kerrallaan, ja lapsi tutustuu usein esiintyviin sanoihin, jotka toistuvat kirjoitetussa kielessä usein. Kun lapsi oppii lukemaan kirjan kannesta kanteen, hän saa onnistumisen elämyksiä ja lisää itseluottamusta. Opi lukemaan -kirjoissa on kolme eri tasoa. Jokaisessa kirjassa on selkeät ohjeet vanhemmille siihen, miten kirjaa kannattaa lukea yhdessä lapsen kanssa ja miten vanhempi voi tukea lapsen lukemaan oppimista. Kirjoissa on myös kysymyksiä ja tehtäviä, joita kannattaa tutkia yhdessä lapsen kanssa. 7
8 8 Sanaleikit ja tehtävät Kaikissa Opi lukemaan -kirjoissa on tietoa ja ohjeita aikuisille. Kirjojen viimeisillä sivuilla on erilaisia tehtäviä ja harjoituksia, jotka auttavat lasta ymmärtämään luettua paremmin, oppimaan uusia sanoja ja tutkimaan tekstiä tarkemmin. Lisäksi kirjoissa on harjoituksia, jotka auttavat lasta hahmottamaan yksityiskohtia ja rohkaisevat lasta piirtämään ja kirjoittamaan itse. Lukemaan ja kirjoittamaan oppimisen kannalta tärkeää, että lapsi oppii keskittymään tehtäviin ja että hänen hienomotoriikkansa kehittyy.
9 Pelejä ja kirjoja internetissä Sarjan ääneen luettavat kirjat ja Opi lukemaan -kirjat julkaistaan sekä painettuina että sähköisinä. Voit valita, haluatko kuunnella lapsesi kanssa e-kirjojen ääniraidan vai lukea kirjat itse ääneen. Opi lukemaan -kirjojen sanat korostuvat sitä mukaa, kun teksti ääniraidalla etenee. Internetissä voi myös pelata kirjasarjan eri tasoihin sopivia pelejä ja tehdä tehtäviä. Katso lisää osoitteesta Esimerkki internetistä löytyvistä peleistä 9
10 Usein esiintyvät sanat Käytämme puheessa joka päivä muutamaa tuhatta sanaa. Joitakin satoja sanoja käytämme useammin kuin muita. Usein esiintyviä sanoja ovat esimerkiksi minä, ja, että, olla (taivutettuina), sinä ja kysymyssanat kuka, missä, mitä ja miksi. Usein esiintyviä sanoja kannattaa harjoitella lapsen kanssa paljon, jotta hän oppii tunnistamaan ne eri teksteistä. Opi lukemaan -kirjoissa on luettelo niissä käytetyistä usein esiintyvistä sanoista. Monet näistä sanoista toistuvat niin usein, että on hyvä, että lapsesi tutustuu niihin ja oppii ne mahdollisesti ulkoa. Usein esiintyvä sana 10
11 Miten murtaa lukukoodi? Hyvä kirjaintuntemus tukee lukemaan opettelua: lapsen on tärkeää osata sekä kirjainten nimet että niiden äänteet. Esimerkiksi kirjaimen M nimi on äm, mutta sen äänne on mmm. Näytä kirjaimia sormellasi samalla, kun luet, niin lapsi oppii tunnistamaan kirjaimet ja yhdistämään äänteen ja kirjaimen. Tämä mahdollistaa sen, että lapsi oppii lukemaan uusia, tuntemattomia sanoja. Kun lukija oppii tunnistamaan tuttuja sanoja tekstistä, lukunopeus kasvaa ja lukeminen on tehokkaampaa. Isot ja pienet kirjaimet Painetuissa teksteissä käytetään sekä isoja että pieniä kirjaimia, joten on hyvä, että lapsi oppii tunnistamaan kirjainten molemmat muodot. Lapselle kannattaa kertoa isojen ja pienten kirjainten eroista ja käyttötarkoituksista, esimerkiksi että lause alkaa isolla kirjaimella. Lapsen kannattaa antaa kirjoittaa tietokoneella ja harjoitella isojen ja pienten kirjainten käyttöä se on paitsi hauskaa myös havainnollistavaa, sillä tietokoneella kirjoitettaessa näppäimistön isot kirjaimet muuttuvatkin pieniksi kirjaimiksi näytöllä. Merkit Pisteen, kysymysmerkin ja huutomerkin käytön voi opettaa lapselle, kun hän on oppinut lukemaan muutamia sanoja ja lauseita. Lukemista helpottaa se, että lapsi tuntee lopetusmerkit ja ymmärtää, miten teksti muodostuu. Voit myös kertoa, mikä lause on: Lause on kokonaisuus, jossa kerrotaan jotain. Se alkaa isolla kirjaimella ja päättyy lopetusmerkkiin (piste, kysymysmerkki tai huutomerkki). 11
12 Sujuva lukeminen Sujuva lukeminen tarkoittaa sitä, että pystyy lukemaan yhtä hyvin kuin puhuu. Pystyäkseen lukemaan sujuvasti lapsen täytyy tietää, miltä lukeminen kuulostaa: miten sanoja painotetaan, missä kohtaa lausetta pidetään taukoja, miten äänenpaino vaikuttaa lukemiseen ja niin edelleen. Voit esimerkiksi opettaa lastasi korottamaan ääntään, kun hän lukee lauseita, jotka loppuvat huutomerkkiin, ja eläytymään muutenkin lukemiseen enemmän. Näin lukemisesta tulee hauska leikki. Lapsen täytyy lukea teksti useaan kertaan, jotta lukemisesta tulee sujuvaa. Lukemisen sujuvoituminen vaatii aikaa ja harjoitusta. On hienoa, jos lapsi pystyy lukemaan monta sanaa peräkkäin pysähtymättä ja varsinkin, jos lapsi lukee kuin kertoisi tarinaa! Se ei kuitenkaan saa olla lukemisen ainoa tavoite. Tärkein tavoite on saada lapsi nauttimaan lukemisesta. 12
13 Tutustu Palleroon ja hänen ystäviinsä Pallero ja hänen ystävänsä esittelevät lapsellesi neljä välimerkkiä hauskalla tavalla. Huutomerkin, kysymysmerkin ja pilkun luonteenpiirteet kertovat siitä, miten niitä käytetään. Päähenkilö piste, jonka nimi on Pallero on näkyvin hahmo, joka tuleekin kirjoissa hyvin tutuksi. Tässä hieman lisätietoja neljästä välimerkkiystävyksestä. Voit hyvin lukea nämä tiedot lapsellesikin. PALLERO TÖTTÖRÖÖ! UTELIAS? PAUSSI 13
14 Pikkuinen piste PALLERO Tässä on Pallero. Pallero RAKASTAA kirjaimia ja sanoja. Hän on ihan pikkuinen. Pallero tykkää olla aivan kiinni lauseen lopussa. Hän haluaa lukea lauseet heti, kun mahdollista, paljon ennen kaikkia muita. Hän haluaa AINA olla ensimmäinen. Kun hän on lukenut lauseen, hän kääriytyy pieneksi palloksi ja nukahtaa hetkeksi. Tai sitten hän jatkaa matkaa. Mutta! Hän ei koskaan jatka matkaa ennen kuin on... Juuri niin! Ennen kuin hän on tehnyt pienen kakkakikkareen lauseen loppuun. Onneksi se ei haise pahalta. 14 Pallero ja hänen ystävänsä leikkivät piilosta Opi lukemaan -kirjojen teksteissä ja kuvissa. Todella! Katso vaikka! Oikeasti Pallero on PISTE. Piste on se pikkuinen musta pallo, johon lauseet päättyvät. Paitsi silloin, kun on niin tärkeää asiaa, että se pitää huutaa. Silloin lauseen loppuun laitetaan...
15 ...kovaääninen huutomerkki TÖTTÖRÖÖ! Töttöröö on meluisa kaveri! Hän on piste, jonka päällä on pitkä ja kapea viiva! Hän ilmestyy silloin, kun jotain täytyy huutaa! Hän kiljuu silloin, kun on onnellinen! Tai innoissaan! Tai yllättynyt! Tai ärsyyntynyt! Tai vihainen! Kun lause päättyy huutomerkkiin, me tiedämme, että lauseessa on jotain niin tärkeää, että se pitää huutaa! Siksi Töttöröön oikea nimi onkin HUUTOMERKKI! Mutta tiesitkö sinä sen jo? Hetkinen! Katsopa tarkkaan tuon yllä olevan lauseen loppua. Siellähän on aivan uusi tyyppi. Onko se itse... 15
16 ...kaikesta kiinnostunut kysymysmerkki UTELIAS? Tässä on Utelias. Utelias tahtoo tietää aivan kaiken. Hän kyselee kyselemistään, eikä saa koskaan tarpeeksi tietoa. Kuka? Mitä? Miksi? Missä? Milloin? Utelias ei ole koskaan tyytyväinen. Ja tiedättekö mitä? On upeaa, että Utelias kyselee kaikkea. Eikö vain? Miten muuten saisimme tietää vastauksia kaikkiin tärkeisiin kysymyksiin? Uteliaan oikea nimi on KYSYMYSMERKKI. Kun hän on lauseen lopussa, tiedämme, että jotain kysytään. 16 Mutta hei, oletko koskaan miettinyt, mikä on se merkki, joka ilmestyy keskelle lausetta? Sehän on...
17 ...mietteliäs pilkku PAUSSI. Tässä on Paussi. Paussi lepäilee keskellä lausetta ja rauhoittelee lukijaa. Jos lause on kovin pitkä, on tärkeää pitää välillä pieniä taukoja ja miettiä, mitä on jo lukenut. Kun pitää pieniä taukoja, saa aikaa, pystyy pohtimaan tekstiä ja ymmärtää sen helpommin. Paussi auttaa meitä ymmärtämään, mitä luemme. Kuinka viisasta! Hänen oikea nimensä on PILKKU. 17
18 Aloitetaan kirjaimella 1 Ensimmäisen tason kirjat tarjoavat lukemaan opettelevalle lapselle pehmeän laskun lukemisen maailmaan. Niiden avulla lapsi tutustuu ensimmäisiin kirjaimiin, saa onnistumisen elämyksiä ja kokee lukemisen iloa. Tieto lisää lapsen kiinnostusta ja motivaatiota. Onkin todennäköistä, että lapsesi oppii kirjaimia sitä mukaa, kun niitä esiintyy uusissa kirjoissa. Hyvä niin! Opi lukemaan -kirjoja on kolme eri tasoa. Ensimmäisellä tasolla on neljä vaikeusastetta. Kahden ensimmäisen Opi lukemaan -kirjan sanoissa ja lauseissa esiintyy vain kirjainta. Loput kirjaimet esitellään seuraavissa Opi lukemaan -kirjoissa muutama kirjain kerrallaan. Tämän takia lapselle on selkeintä aloittaa kirjasta 1.1, jatkaa siitä kirjaan 1.2 ja niin edelleen. Kirjoissa käytetään sekä isoja että pieniä kirjaimia, kuten kirjoitetussa kielessä yleensäkin. Voi kuitenkin olla, että lapsi itse kirjoittaa aluksi vain isoja kirjaimia. Se on ihan ok! 2 3 Ensimmäisissä kirjoissa kaikki sanat on tavutettu. Lapsen on helpointa hahmottaa suomen kielestä ensin äänteet, sitten tavut ja seuraavaksi sanat. Tavut ovat lyhyitä, joten ne on helpompi lukea kuin kokonaiset sanat. Tavujen lukemista kannattaakin harjoitella lapsen kanssa liukumalla äänteestä toiseen. Esimerkiksi sana ui-maan kannattaa opetella lukemaan liukumalla äänteestä toiseen hitaasti tavu kerrallaan: uuuiii-mmmaaannnn. Lukeminen on paljon enemmän kuin vain sanojen tunnistamista. Sanoista muodostuu lauseita, jotka puolestaan välittävät tietoa tai kertovat tarinaa. Ei ole helppoa luoda kiinnostavaa tarinaa käyttäen rajattua määrää kirjaimia. Jotta kirjat olisivat mahdollisimman kiinnostavia, päätimme käyttää kirjoissa joitakin tuttuja, usein esiintyviä sanoja, kuten äiti, nyt ja minä. Näissä sanoissa esiintyy muitakin kuin tasolla 1 muuten käytettyjä kirjaimia. Ne ovat kuitenkin sanoja, joita näkee usein erilaisissa teksteissä. Lapsi hyötyy siitä, että tunnistaa nämä sanat ja osaa lukea ja kirjoittaa ne. 18
19 Opi lukemaan -kirjat on suunnattu aloitteleville lukijoille: sivumäärä ei ole liian suuri (8 16 sivua) lauseet ovat lyhyitä sanat ovat helposti luettavia ja tuttuja kuvat tukevat ja täydentävät tekstiä tarinat herättävät positiivisia tunteita ja naurattavat tarinoissa on tilaa omille pohdinnoille: rivien välissä saattaa olla jotain mielenkiintoista, ja juonta voi tarinan loputtua kehitellä itse. Mitä sitten tapahtui? 19
20 Lukemisesta: Valitse lukemiseen sopiva ajankohta. Älä venytä lukuhetkeä liian pitkäksi. On hyvä valita sellainen aika päivästä, jolloin voitte rauhassa keskittyä lukemiseen ja rentoutua kirjan parissa ja jolloin lapsi ei ole liian väsynyt. Tutkikaa kirjan kantta. Katsokaa kirjan nimeä ja kuvaa kirjan kannessa. Mistäköhän kirja kertoo? Valmistautukaa lukuhetkeen ennakoimalla! Lapsen kiinnostus kirjaa kohtaan kasvaa, kun hän saa etsiä kirjasta vastauksia kysymyksiin ja näkee, tapahtuuko kirjassa kuten hän ajatteli. Keskustelkaa kirjan kuvista. Kuvat antavat vinkkejä siitä, mistä kirja kertoo. Kuvien avulla tarinaa on myös helpompi seurata. Anna lapsen näyttää, mistä lukeminen aloitetaan. Ei ole itsestäänselvyys, että luemme vasemmalta oikealle. Pyydä lastasi näyttämään kirjasta se kohta, mistä lukeminen aloitetaan. Näin hän oppii käytännössä hahmottamaan oikean lukusuunnan. Lue lapselle, kunnes hän osaa itse lukea. Lue ääneen, pohdi tekstiä ja juttele siitä lapsesi kanssa. Anna lapsen määrätä tahti. Tai kuunnelkaa yhdessä äänikirjaa. Seuraa sormellasi tekstiä sitä mukaa, kun luet sitä. 4 6-vuotiaat lapset eivät välttämättä vielä tiedä, mikä sana on. Osoittamalla sanoja lukiessasi autat lasta erottamaan tekstistä yksittäiset sanat. Tekstin seuraaminen sormella auttaa lasta hahmottamaan sanat ja ymmärtämään, mikä on sanojen ja lauseiden ero. Rohkaise lasta lukemaan itse tuttuja sanoja. Anna lapsesi lukea itse heti, kun hän tunnistaa kirjaimia, tavuja tai kokonaisia sanoja. Sanoilla leikittely, riimittely ja yhdyssanojen keksiminen on hauskaa puuhaa. Auta lasta ihmettelemään ja miettimään tekstiä, jota luette. Lukemisen pitää olla kivaa! Lukiessa saa nauraa, ihmetellä ja miettiä, mitä kirjassa tapahtuu seuraavaksi. On myös hienoa, jos tekstin tai tarinan saa liitettyä lapsen omaan elämään tai mielikuvitukseen. 20 Lue kirjat monta kertaa. Lapsesta on hauska lukea samoja kirjoja monta kertaa. Lapsi saa onnistumisen elämyksiä ja lisää varmuutta lukemiseen, kun hän löytää kirjasta tuttuja asioita. Kysy lapselta, mitä hän muistaa kirjasta viime lukukerralta.
21 Kun lapsi näkee tekstissä kirjaimia tai merkkejä, joita hän ei tunnista tai muista: Kehota lastasi tutkimaan sanan muita kirjaimia. Hän saattaa keksiä, mikä sana on kyseessä. Jos lapsesi on jumissa, eikä osaa jatkaa lukemista, kannattaa sinun yhä odottaa hieman ennen kuin autat lukemalla koko sanan voit vaikka kertoa lapselle sanan alkuäänteen (muista kertoa äänne ei kirjaimen nimeä: M-äänne sanotaan mmm, ei äm ). Voit myös neuvoa lastasi katsomaan kuvaa ja miettimään sen avulla, mikä sana saattaa olla kyseessä. Jos lapsesi lukee väärin, anna hänen lukea sama kohta uudelleen rauhassa ja korjata itse virheensä. On UPEAA, kun lapsi oppii itse korjaamaan virheensä! Silloin lasta pitää kehua paljon! Älä odota, että lapsi lukisi koko kirjan itse paitsi, jos hän niin haluaa. On tärkeää, että lapsi tutustuu kirjaan ja tekstiin kunnolla sekä kokee selviävänsä lukemisesta. On hienoa, jos lapsi tunnistaa tekstistä tietyn sanan. Lapselta kannattaa kysyä: Löydätkö tekstistä sanan kala? Älä kysy: Mikä tämä sana on? Kannusta lasta etsimään kirjasta usein toistuvia sanoja. Jokaisessa Opi lukemaan -kirjassa on luettelo usein toistuvista sanoista. Voit kysyä lapselta esimerkiksi: Löydätkö tekstistä sanan minä? Kehota lasta lukemaan itse ääneen nallelle tai nukelle. Kannusta lasta kertomaan tarinaa ja eläytymään lukemaansa. Se nopeuttaa ja helpottaa tekstin lukemista ja tekee lukemisesta hauskaa. Auta lasta lukemaan lauseita, jotka päättyvät kysymysmerkkiin tai huutomerkkiin. Kerro lapsellesi, että kysymyslauseet päättyvät kysymysmerkkiin, esimerkiksi: Mikä se oli? Kysymysmerkki korvaa pisteen lauseen lopussa. Huuda yhdessä lapsesi kanssa kovalla äänellä lauseita, jotka loppuvat huutomerkkiin. Se on hauskaa! Huutomerkissä on pisteen päällä viiva:! Huudetaan! Muista ajankäyttö! Älä anna lapsesi kyllästyä lukemiseen. Kannattaa pitää tauko heti, kun huomaat, että lasta alkaa kyllästyttää. Mene osoitteeseen ja kirjaa sinne, mitä olette lukeneet, niin lapsesi saa erilaisia palkintoja. 21
22 Kielellisen kehityksen vaihe on vain kerran elämässä! Jopa vauvoille suunnatuissa kirjoissa esiintyy enemmän harvinaisia sanoja kuin mitä me käytämme päivittäin. Luemme vasemmalta oikealle. Joitakin kieliä, kuten arabiaa, luetaan oikealta vasemmalle. Ihmisen aktiiviseen sanavarastoon kuuluu keskimäärin eri sanaa. Leikki-ikäiset oppivat jopa 9 uutta sanaa joka päivä! Suomen kielen aakkosissa on 29 kirjainta. Kiinan kielessä on yli merkkiä! 22
23 23
Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet
Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet Päivämäärä.. Oppilaitos.. Nimi.. Tehtävä 1 Millainen kielenoppija sinä olet? Merkitse rastilla (x) lauseet, jotka kertovat sinun tyylistäsi oppia ja käyttää kieltä. 1. Muistan
LisätiedotOULUN KAUPUNGIN KIRJALLISUUSDIPLOMI
OULUN KAUPUNGIN KIRJALLISUUSDIPLOMI Diplomivihko 3. - 4. lk Tämän vihkon omistaa: OULUN KAUPUNGIN KIRJALLISUUSDIPLOMI Oulun kouluissa on mahdollisuus suorittaa kirjallisuusdiplomi. Diplomin suorittaminen
LisätiedotPUHU MINULLE KUUNTELE MINUA
Helsingin terveyskeskus poliklinikka Puheterapeutit: K. Laaksonen, E. Nykänen, R. Osara, L. Piirto, K. Pirkola, A. Suvela, T. Tauriainen ja T. Vaara PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Lapsi oppii puheen tavallisissa
LisätiedotLapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi
Lapsen kielen kehitys II Kielen ja puheen kehityksen tukeminen www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 PUHUMAAN OPPIMINEN Puhe on ihmisen tärkein ilmaisun väline. Pieni lapsi oppii
LisätiedotKuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.
Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.
LisätiedotSuunnittele ja toteuta lukuhetki!
Minä luen sinulle -kampanja (2017) Suunnittele ja toteuta lukuhetki! Tietoa ja vinkkejä oppilaitoksille ja vammais- ja vanhustyön yksiköille Hyvä lukija, Selkokieli - yhteinen kieli tämä pieni opas tarjoaa
LisätiedotArkipäivä kielen kehittäjänä
Arkipäivä kielen kehittäjänä Päivi Homanen 18.3.2013 Jyväskylä Ajatusta arkeen se on siinä! Päivä täyttyy lukemattomista tilanteista, joissa voi harjoittaa lapsen kieltä ja kuuloa. Joka päivä Syödään Puetaan
LisätiedotNimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.
1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA
LisätiedotOULUN KAUPUNGIN KIRJALLISUUSDIPLOMI
OULUN KAUPUNGIN KIRJALLISUUSDIPLOMI Diplomivihko 5. - 6. lk Tämän vihkon omistaa: OULUN KAUPUNGIN KIRJALLISUUSDIPLOMI Oulun kouluissa on mahdollisuus suorittaa kirjallisuusdiplomi. Diplomin suorittaminen
LisätiedotOULUN KAUPUNGIN KIRJALLISUUSDIPLOMI
OULUN KAUPUNGIN KIRJALLISUUSDIPLOMI Diplomivihko 1. - 2. lk Tämän vihkon omistaa: OULUN KAUPUNGIN KIRJALLISUUSDIPLOMI Oulun kouluissa on mahdollisuus suorittaa kirjallisuusdiplomi. Diplomin suorittaminen
LisätiedotAasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja
Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,
LisätiedotLAUSEPANKKI luokkien lukuvuosiarviointiin
LAUSEPANKKI 1.-2. luokkien lukuvuosiarviointiin SUOMEN KIELI JA KIRJALLISUUS Mekaaninen lukeminen -Harjoittelet äänteitä ja kirjaimia. -Olet oppinut uusia äänteitä ja kirjaimia. -Osaat äänteet ja kirjaimet.
LisätiedotTyöjärjestys 6.12.2011
Kirjoittamalla lukemaan - Trageton -työtapa, rehtori Meriusvan koulu 7.12.2011 Virtuaaliopetuksen päivät, Hki Messukeskus 1 Tietokone apuvälineenä lukemaan oppimisessa Arne Trageton, norjalainen pedagogi,
LisätiedotOULUN KAUPUNGIN KIRJALLISUUSDIPLOMI
OULUN KAUPUNGIN KIRJALLISUUSDIPLOMI Omppu-diplomivihko 3.-4. lk Tämän vihkon omistaa: OULUN KAUPUNGIN KIRJALLISUUSDIPLOMI Oulun kouluissa on mahdollisuus suorittaa kirjallisuusdiplomi. Diplomin suorittaminen
LisätiedotKIELENOPPIJOITA TIEDONHANKINTA KESKIÖSSÄ KUUNTELEMALLA OPPIJA (AUDITIIVINEN) KIELEN KÄYTTÖ, VUOROVAIKUTUS NÄKEMÄLLÄ
KIELENOPPIJOITA KIELEN KÄYTTÖ, VUOROVAIKUTUS TIEDONHANKINTA KESKIÖSSÄ KUUNTELEMALLA OPPIJA (AUDITIIVINEN) TEKEMÄLLÄ OPPIJA (KINESTEETTINEN) LUOVA KIELENKÄYTTÄJÄ HOLISTINEN OPPIJA (KOKONAISUUDET TÄRKEITÄ)
LisätiedotLuetaan yhdessä Paired reading
Luetaan yhdessä Paired reading lukemisen kuntoutusohjelma lapsille Ohjemoniste Yhdessä lukeminen* on lukemisen kuntoutusohjelma, jossa vanhempi lukee yhdessä tekstiä ääneen yhtäaikaisesti lapsen kanssa.
LisätiedotKUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 2. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ
Äidinkieli ja kirjallisuus SUOMI ÄIDINKIELENÄ PUHUMINEN JA KUUNTELEMINEN Tavoitteet 1. lk ja 2. lk Oppilas oppii kuuntelemaan keskittyen ja eläytyen. Oppilaan vuorovaikutustaidot kehittyvät. Hän osallistuu
LisätiedotOULUN KAUPUNGIN KIRJALLISUUSDIPLOMI
OULUN KAUPUNGIN KIRJALLISUUSDIPLOMI Selkis-diplomivihko 1. - 2. lk Tämän vihkon omistaa: OULUN KAUPUNGIN KIRJALLISUUSDIPLOMI Oulun kouluissa on mahdollisuus suorittaa kirjallisuusdiplomi. Diplomin suorittaminen
LisätiedotOULUN KAUPUNGIN KIRJALLISUUSDIPLOMI
OULUN KAUPUNGIN KIRJALLISUUSDIPLOMI S2-oppilaiden diplomivihko 5. - 6. lk Tämän vihkon omistaa: OULUN KAUPUNGIN KIRJALLISUUSDIPLOMI Oulun kouluissa on mahdollisuus suorittaa kirjallisuusdiplomi. Diplomin
LisätiedotFANNI JA SUURI TUNNEMÖYKKY
NÄYTESIVUT Julia Pöyhönen Heidi Livingston FANNI JA SUURI TUNNEMÖYKKY Tunteiden tunnistamisen ja nimeämisen harjoitteleminen Tässä pdf-tiedostossa on mukana kirjasta seuraavat näytteet: Sisällys Näyteaukeamat
LisätiedotTervetuloa selkoryhmään!
Tervetuloa selkoryhmään! SELKOESITE 1 Jutteletko mielelläsi erilaisista asioista? Haluatko saada tietoa maailman tapahtumista selkokielellä? Haluatko sanoa mielipiteesi, mutta et aina uskalla? Tuntuuko
LisätiedotEROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina
EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella
LisätiedotTuen tarpeen tunnistaminen. Lukemisen ja kirjoittamisen ryhmäarviointi. Esitysohjeet opettajalle. toinen luokka syksy
Tuen tarpeen tunnistaminen Lukemisen ja kirjoittamisen ryhmäarviointi toinen luokka syksy Esitysohjeet opettajalle arvioinnin yleisiä periaatteita Tutustu ennen tehtävien esittämistä ohjeisiin ja materiaaliin
Lisätiedot3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.
1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa
LisätiedotJuttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi
JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,
LisätiedotKaikkien kirjasto. Näin käytät kirjastoa. Selkoesite
Kaikkien kirjasto Näin käytät kirjastoa Selkoesite Kaikkien kirjasto Tämä esite on julkaistu osana Kaikkien kirjasto -kampanjaa. Kampanjan toteuttavat Selkokeskus, Kulttuuria kaikille -palvelu ja Suomen
LisätiedotSimppulankartanon Avoimen päiväkodin toimintasuunnitelma
Simppulankartanon Avoimen päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Toimintakulttuurimme perustuu hyvään vuorovaikutus- ja luottamussuhteen luomiselle lapsen ja aikuisen välille. Aikuisina
LisätiedotPäivi Homanen Satakieliohjelma 17.1.2013 Tampere
Päivi Homanen Satakieliohjelma 17.1.2013 Tampere LAPSET OVAT ERILAISIA SOSIAALINEN LAPSI Jos kommunikaatiotaidot vielä heikot Huomioidaan aloitteet Jatketaan lapsen aloittamaa keskustelua Jutellaan kahden
LisätiedotOULUN KAUPUNGIN KIRJALLISUUSDIPLOMI. Alakoulun tehtävät
OULUN KAUPUNGIN KIRJALLISUUSDIPLOMI Alakoulun tehtävät Listassa on 70 eri tehtävävaihtoehtoa. Yhdestä kirjasta tehdään yksi tehtävä. Sovi aikuisen kanssa minkä tehtävän teet mistäkin lukemastasi kirjasta.
LisätiedotEväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista?
Liite Pienten Kielireppuun. Eväspussi Oman äidinkielen vahva hallinta tukee kaikkea oppimista. Tämän vuoksi keskustelemme kielten kehityksestä aina varhaiskasvatuskeskustelun yhteydessä. Kopio Kielirepusta
LisätiedotLukemisen ja kirjoittamisen kompensoivat apuvälineet. Marja-Sisko Paloneva lukiapuvälineasiantuntija Datero
Lukemisen ja kirjoittamisen kompensoivat apuvälineet lukiapuvälineasiantuntija Datero Esityksen sisältö Johdanto 1. Lukiapuvälinepalvelut Suomessa 2. Oppiminen ei ole vain lukemista ja kirjoittamista 3.
LisätiedotLukemisvaikeuden arvioinnista kuntoutukseen. HYVÄ ALKU- messut Jyväskylä, Elisa Poskiparta, Turun yliopisto, Oppimistutkimuksen keskus
Lukemisvaikeuden arvioinnista kuntoutukseen HYVÄ ALKU- messut Jyväskylä, 2.- 3.9. 2004 Elisa Poskiparta, Turun yliopisto, Oppimistutkimuksen keskus Tapa tunnistaa sanoja vaihtelee lukutaidon kehittymisen
LisätiedotESIOPETUS-1-2 LUOKKA OMA OPPIMISPOLKU
Väritä yhdessä aikuisen kanssa: ESIOPETUS-- LUOKKA OMA OPPIMISPOLKU nimi: kun harjoittelet tietoa tai taitoa kun osaat tiedon tai taidon kun osaat tiedon tai taidon ja voisit opettaa sen toisille. MATEMATIIKKA
Lisätiedotlehtipajaan! Opettajan aineisto
Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,
LisätiedotVINKKEJÄ OPISKELUUN. Tampereen teknillinen lukio
VINKKEJÄ OPISKELUUN Tampereen teknillinen lukio ÄIDINKIELENOPISKELUN KULTAISET KONSTIT Asenne. Ei äikästä voi reputtaa., Mitä väliä oikeinkirjoituksella? Kyllä kaikki tajuavat, mitä tarkoitan, vaikka teksti
LisätiedotToiminnallista lukemista 0 6-vuotiaille lapsille ja perheille
Toiminnallista lukemista 0 6-vuotiaille lapsille ja perheille Tartu tarinaan -hanke Suomen Kulttuurirahaston Keski-Suomen rahaston rahoittama puolitoistavuotinen hanke Alkanut elokuussa 2018 Toteuttajatahoina:
LisätiedotTOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU
TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU Toiminnallinen esiopetus on: Toiminnallinen esiopetus on tekemällä oppimista. Vahvistaa vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja, sekä
LisätiedotMinä luen sinulle. Tietoa ja vinkkejä lukuhetken järjestäjälle
Minä luen sinulle Tietoa ja vinkkejä lukuhetken järjestäjälle Lukuhetki tuo iloa kaikille Hyvä lukija, tämä opas tarjoaa sinulle vinkkejä, kuinka järjestää maahanmuuttajien lukuhetki iäkkäille tai kehitysvammaisille
LisätiedotT3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä tukea oppilaan kielellisen uteliaisuuden ja päättelykyvyn kehittymistä
A2-VENÄJÄ vl.4-6 4.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen T1 ohjata oppilasta havaitsemaan lähiympäristön ja maailman kielellinen ja kulttuurinen runsaus sekä
LisätiedotOULUN KAUPUNGIN KIRJALLISUUSDIPLOMI
OULUN KAUPUNGIN KIRJALLISUUSDIPLOMI Alakoulun tehtävävihko Tämän vihkon omistaa: Luokka: Listassa on 70 eri tehtävävaihtoehtoa. Yhdestä kirjasta tehdään yksi tehtävä. Sovi opettajan kanssa minkä tehtävän
LisätiedotSISÄLTÖ. Sano näin itsellesi Ohjaa lasta Jos lapsi on jatkuvasti vihainen Kun aikuista suututtaa Ole etuviisas Kun aikuisen tunteet kiehuvat
Tunteet SISÄLTÖ Värikylläinen tunne-elämä Tunne on aina viesti Olet malli tunteiden ilmaisemisessa Auta lasta tunnistamaan Auta lasta nimeämään Kiukku lapsen haasteena Kun lapsi kiukustuu Sano näin itsellesi
LisätiedotOHJEET OPETTAJALLE: Lukuseikkailun tavoitteet:
OHJEET OPETTAJALLE: Lukuseikkailun tavoitteet: innostaa ja kannustaa lasta lukemaan herättää ja ylläpitää kirjallisuuden harrastusta tutustuttaa kirjallisuuden eri lajeihin antaa elämyksiä ja herättää
LisätiedotKUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa
KUN LUKEMINEN ON HANKALAA Helena Sorsa Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet Lukivaikeus dysleksia fonologinen häiriö: henkilö ei kykene muuttamaan lukemaansa puheeksi näkee sanat, mutta ei löydä äänneasua
LisätiedotLukuvalmiuksien kehittyminen varhaislapsuudessa
Lukuvalmiuksien kehittyminen varhaislapsuudessa Akatemiatutkija Minna Torppa (minna.p.torppa@jyu.fi) Luetaan yhdessä lapsen kanssa Koulutuspäivä, Aluehallintovirasto Joensuu 4.5.2018 JYU. Since 1863. 3.5.2018
LisätiedotOULUN KAUPUNGIN KIRJALLISUUSDIPLOMI
OULUN KAUPUNGIN KIRJALLISUUSDIPLOMI S2-oppilaiden diplomivihko 1. - 2. lk Tämän vihkon omistaa: OULUN KAUPUNGIN KIRJALLISUUSDIPLOMI Oulun kouluissa on mahdollisuus suorittaa kirjallisuusdiplomi. Diplomin
LisätiedotOppilas keskustelee ryhmässä ja tuo esille mielipiteitään. Oppilas osallistuu luokan ja koulun ilmaisuesityksiin. Oppilas harjoittelee
AI 6. lk Arvioitavat tavoitteet Vuorovaikutustilanteissa toimiminen (T1, T2, T3, T4) Tekstien tulkitseminen (T5, T6, T7, T8) Hyväksytty (5) Välttävä (6-7) Oppilas saa arvosanan 6, Oppilas saa arvosanan
LisätiedotAlberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi
Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi 1. Milloin lapsenne otti ensiaskeleensa? 2. Minkä ikäisenä lapsenne sanoi ensisanansa? Esimerkkejä ensisanoista (käännöksineen):
LisätiedotLukutaidon kehitykseen yhteydessä olevia tekijöitä luokalla
Lukutaidon kehitykseen yhteydessä olevia tekijöitä 1.-2. luokalla Jyväskylän yliopisto Kielellisen kehityksen yhteys lukutaitoon Esikielelliset Sanavarasto Lauseet ja taivutukset Kielellinen tietoisuus
LisätiedotLUKEMISEN JA KIRJOITTAMISEN ATELJEET Tavoitteena elinikäinen lukija
LUKEMISEN JA KIRJOITTAMISEN ATELJEET Tavoitteena elinikäinen lukija Muokattu suomalaiseen kouluun sopivaksi Miksi? lyhyet opetustuokiot, paljon mallittamista lapsi saa valita itse kirjansa luetaan oikeita
LisätiedotVERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ
VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ EI taipuu tekijän mukaan + VERBI NUKU/N EI NUKU (minä) EN NUKU (sinä) ET NUKU hän EI NUKU (me) EMME NUKU (te) ETTE NUKU he EIVÄT NUKU (tekijänä joku, jota
LisätiedotMusiikkipäiväkirjani: Soitetaan rytmissä omaa ääntä käyttämällä (RV1) Juhlitaan kaikkia tunnettuja kielen ääniä.
Musiikkipäiväkirjani: Soitetaan rytmissä omaa ääntä käyttämällä (RV1) Juhlitaan kaikkia tunnettuja kielen ääniä. Musiikkipäiväkirjani: Soitetaan rytmissä omaa ääntä... (RV1) Juhlitaan kaikkia tunnettuja
Lisätiedot1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään
Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus
LisätiedotLuetaan ääneen selkokirjaa -kampanja (2016) Järjestä lukuhetki! Starttipaketti selkokirjan ääneen lukijalle
Luetaan ääneen selkokirjaa -kampanja (2016) Järjestä lukuhetki! Starttipaketti selkokirjan ääneen lukijalle Sisältö Ääneen lukijalle 1. Miksi kannattaa lukea ääneen? 2. Näin valmistelet lukuhetkeä 3. Näin
Lisätiedotoma nimi: luetun kirjan nimi: hyväksytty: pvm. opettajan allekirjoitus:
1. Valitse lukemastasi kuvakirjasta/kirjasta yksi kuva. Näytä kuva luokkatovereillesi esim. dokumenttikameran avulla. Kerro kuka/keitä kuvassa on ja mitä siinä tapahtuu. Kerro myös miksi valitsit juuri
LisätiedotKERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI )
KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI ) OPETTAJA : FARID BEZZI OULU 2013 1/5 Ohjelman lähtökohdat Arabian kieli kuuluu seemiläisiin kieliin, joita ovat myös heprea ja amhara. Äidinkielenä
LisätiedotAjatuksia oppimisesta
Ajatuksia oppimisesta Turun normaalikoulun kouluttajat Tampereen normaalikoulun 3. 6. sekä 7. 9. luokkalaiset Tampereen yliopiston 2.vsk luokanopettajaopiskelijat OPPIMINEN ON MUUTOS. Luonto ja opetus
LisätiedotMusiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille.
Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan (PWR1) Valitaan
LisätiedotKÄYTTÖOHJE. Suomen kirjainpalikat art. 1105
KÄYTTÖOHJE Suomen kirjainpalikat art. 1105 LAATU Käsityö Taitavat mestarit valmistavat tuotteemme käsityönä. Käytämme nykyaikaisia ja innovatiivisia työkaluja. Valitsemme materiaalit huolellisesti ja valvomme
LisätiedotPapuri.papunet.net. Oma ääni kuuluviin! Näin teet oman radio-ohjelman
Papuri.papunet.net Oma ääni kuuluviin! Näin teet oman radio-ohjelman Tiesitkö, että kuka tahansa voi tehdä itse oman radio-ohjelman internetiin? Tässä kirjassa kerrotaan, miten se onnistuu. Saat ohjeet
LisätiedotLapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry
Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Luennon sisältö Lapsen kannustaminen Erilaiset tavat kannustaa
LisätiedotPIENI KAMPANJAKOULU. Ohjeita onnistuneen kampanjan toteuttamiseen 1 PIENI KAMPANJAKOULU
PIENI KAMPANJAKOULU Ohjeita onnistuneen kampanjan toteuttamiseen 1 PIENI KAMPANJAKOULU PIENI KAMPANJAKOULU Sana kampanja on peräisin ranskalaisesta sanasta campagne ja tarkoittaa että, pyritään vaikuttamaan
Lisätiedot1. Valitse jokin neljästä tarinasta ja tulosta lapsen kuva. Jos tulostusmahdollisuutta ei ole, voit etsiä kuvan esim. lehdestä.
OHJEET TUOKION TOTEUTTAMISTA VARTEN Tarvitset - tarinan ja kuvan - joko seinälle kiinnitettävät rastitehtävät ja niihin liittyvät materiaalit tai jokaiselle lapselle oman tehtäväpaperin - piirustuspaperia
LisätiedotLapset ja media. Opas selkokielellä
Lapset ja media Opas selkokielellä Sisältö Johdanto 3 Ikärajat 4 Netti 8 Pelit 14 Käyttääkö lapsi liikaa mediaa? 15 Lukeminen 16 Jokainen voi tuottaa mediasisältöjä 18 2 Johdanto Lapsella on oikeus käyttää
LisätiedotKiinan kursseilla 1 2 painotetaan suullista kielitaitoa ja kurssista 3 alkaen lisätään vähitellen myös merkkien lukemista ja kirjoittamista.
Kiina, B3kielen opetussuunnitelma (lukiossa alkava oppimäärä) Kiinan kursseilla tutustutaan kiinankielisen alueen elämään, arkeen, juhlaan, historiaan ja nykyisyyteen. Opiskelun ohessa saatu kielen ja
LisätiedotKiinalaiset kuvakirjaimet ( Kanjit)
Kiinalaiset kuvakirjaimet ( Kanjit) Japanilaiset omaksuivat kiinalaiset kuvakirjaimet, eli Kanjit, 500-700 luvulla j.kr. mutta tieteiden, taiteiden, ja Buddhismin mukana niitä on omaksuttu lisää mantereelta
LisätiedotHarjoitusten ideat on sovellettu Bret Nicholauksen ja Paul Lowrien Ajatusleikki-kirjasta
Harjoitusten ideat on sovellettu Bret Nicholauksen ja Paul Lowrien Ajatusleikki-kirjasta 1. Mikä olisi jännittävin paikka, jota haluaisit tutkia? 2. Jos voisit kutsua kenet tahansa maailmassa puhumaan
LisätiedotLukusiivet lukemissujuvuuteen tähtäävä sähköinen lukudiplomi ja kirjalista lapsille
Lukusiivet lukemissujuvuuteen tähtäävä sähköinen lukudiplomi ja kirjalista lapsille Hanna Pöyliö, KM Niilo Mäki Instituutti Kuvat: Keski-Kirjastot, Brand United Oy 1 Lukemissujuvuus Suomessa lapset oppivat
LisätiedotLapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma
Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma 1 Kurikka lapsen nimi Kansilehteen lapsen oma piirros Lapsen ajatuksia ja odotuksia esiopetuksesta (vanhemmat keskustelevat kotona lapsen kanssa ja kirjaavat) 2 Eskarissa
LisätiedotLapsen kielen kehitys I. Alle vuoden ikäisen vanhemmille. www.eksote.fi
Lapsen kielen kehitys I Alle vuoden ikäisen vanhemmille www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 LAPSEN KIELEN KEHITYS Lapsen kieli kehittyy rinnan hänen muun kehityksensä kanssa. Puhetta
LisätiedotKirjakettu/Hopeakettu tehtävät
Kirjakettu/Hopeakettu tehtävät Päähenkilöön liittyvät tehtävät 1. Vertaile itseäsi ja kirjan päähenkilöä. Mitä teissä on samaa, mitä erilaista? 2. Kirjoita kirje valitsemallesi kirjan henkilölle. 3. Kuvittele,
LisätiedotMONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET. Selkokielen käyttö opetuksessa. Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus
MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET Selkokielen käyttö opetuksessa Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus Ihmisten viestinnän epätarkkuus johtaa usein virheellisiin tulkintoihin keskusteluissa!
LisätiedotOppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012
Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)
LisätiedotMa Tänään tutustumme sanomalehteen ja sen eri osastoihin.
Ma Tänään tutustumme sanomalehteen ja sen eri osastoihin. 3. 4. Mitä sanomalehteä luet? Etsi lehdestä seuraavat perustiedot: a) lehden nimi b) ilmestymisnumero c) irtonumeron hinta d) päätoimittaja e)
LisätiedotKieliohjelma Atalan koulussa
Kieliohjelma Atalan koulussa Vaihtoehto 1, A1-kieli englanti, B1- kieli ruotsi 6.luokalla 1 lk - 2 lk - 3 lk englanti 2h/vko 4 lk englanti 2h/vko 5 lk englanti 2-3h/vko 6 lk englanti 2-3h/vko, ruotsi 2h/vko
LisätiedotHarjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta
Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta 30-60 minuuttia valmentajan aikaa, ja Harjoituslomake ja kynä noin 1-2 viikkoa oman työn tarkkailuun. Tavoitteet Harjoite on kokonaisvaltainen
Lisätiedotenorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK
enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK Esi- ja peruskouluikäisille maahanmuuttajataustaisille lapsille voidaan järjestää perusopetukseen valmistavaa opetusta perusopetuslain (628/1998) mukaisesti. Sitä voidaan
LisätiedotPUHUMINEN Harjoit- Osaa KUULLUN YMMÄRTÄMINEN Harjoit-Osaa. pvm pvm pvm pvm TAITOTASO A1 Suppea viestintä kaikkien tutuimmissa tilanteissa
PIENTEN KIELIREPPU SUOMEN KIELEN OPPIMISEN SEURANTA VARHAISKASVATUKSESSA JA ALKUOPETUKSESSA (sovellus eurooppalaisesta viitekehyksestä) Lapsen nimi : Päiväkoti/koulu: Lomakkeen täyttäjä: PUHUMINEN Harjoit-
LisätiedotPyykösjärven päiväkodin toimintasuunnitelma
Pyykösjärven päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Päiväkodissamme pienryhmätoimintaa on kaikissa päivän tilanteissa ja se on suunniteltu hyvin. Tarjoamme lapsille monipuolista tekemistä,
LisätiedotEsikoulun itsearviointilomakkeiden täyttämisohjeet
Esikoulun itsearviointilomakkeiden täyttämisohjeet Ensimma inen keskustelu pideta a n lokakuussa (lapsen itsearviointi) ja toinen keskustelu maalis-huhtikuussa (siirtyminen esikoulusta kouluun). E S I
Lisätiedotveta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot
Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)
Lisätiedotoppimisella ja opiskelemisella
MITÄ ON OPPIMINEN? Miten, milloin ja missä ihminen oppii esim. suomen kieltä? Miten huomaat, että olet oppinut jotain? Mikä ero on oppimisella ja opiskelemisella? Mikä on PASSIIVISTA OPPIMISTA AKTIIVISTA
LisätiedotSeuraavat kysymykset koskevat erilaisia tekijöitä, jotka liittyvät digitaaliseen mediaan ja digitaalisiin laitteisiin kuten pöytätietokoneet,
Seuraavat kysymykset koskevat erilaisia tekijöitä, jotka liittyvät digitaaliseen mediaan ja digitaalisiin laitteisiin kuten pöytätietokoneet, kannettavat tietokoneet, älypuhelimet, tablettitietokoneet,
LisätiedotLapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa
Luottamus SISÄLTÖ Perusluottamus syntyy Vastavuoroinen kiintymyssuhde Pieni on suurta Lapsi luottaa luonnostaan Lapsen luottamuksen peruspilarit arjessa Lapsen itseluottamus vahvistuu Luottamuksen huoneentaulu
LisätiedotTOIMINTA PEVA PASSI. nimi:
PEVA TOIMINTA nimi: PASSI Näitä taitoja, joita harjoittelet tässä passissa, sinä tarvitset: A Työharjoittelussa B Vapaa-aikana C Koulussa Nämä taidot kehittyvät, kun teet tehtävät huolellisesti: 1. Opiskelutaidot
LisätiedotSaloilan päiväkodin toimintasuunnitelma
Saloilan päiväkodin toimintasuunnitelma 2018-2019 Toimintakulttuuri Puhallamme yhteen hiileen ajatuksella; kaveria ei jätetä. Huolehdimme kannustavasta, innostavasta ja positiivisesta vuorovaikutuksesta.
LisätiedotMitkä asiat ovat sinulle vaikeita? Miten niitä voisi helpottaa? Kenet haluaisit tavata? Miten normaalista koulupäivästä tulisi paras koulupäivä ikinä?
Mitkä ammatit sinua kiinnostavat? Mitkä asiat ilahduttavat sinua? Mitkä asiat ovat sinulle vaikeita? Miten niitä voisi helpottaa? Kenet haluaisit tavata? Miten normaalista koulupäivästä tulisi paras koulupäivä
LisätiedotJaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.
Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?
LisätiedotLähtökohta. Lapsen kielellinen tukeminen päivähoidossa on kokonaisuus
Lähtökohta Kyky omaksua kieltä on lapsella syntyessään mutta sen kehittyminen riippuu ympäristöstä. Kielellisesti inspiroiva arki päivähoidossa Varhaiskasvatusmessut, 5.10.2012 Johanna Sallinen Kielen
LisätiedotAivotutkimus kielenoppimisen edistäjänä
Aivotutkimus kielenoppimisen edistäjänä 15.3.2018 Kaisa Lohvansuu, FT JYU. Since 1863. 1 -Kieli ja aivot -Aivotutkimus: Mitä tutkitaan ja miksi? -Mitä hyötyä aivotutkimuksesta on? JYU. Since 1863. 2 Aivotutkimuksen
LisätiedotVoit lisätä tähän oman yksikkösi kuvan! Pateniemen päiväkodin toimintasuunnitelma
Voit lisätä tähän oman yksikkösi kuvan! Pateniemen päiväkodin toimintasuunnitelma 2018-2019 Toimintakulttuuri Toimimme sallivasti ja sensitiivisesti lasten kanssa yhdessä asioita tehden. Olemme lapsille
Lisätiedot2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu
2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä
LisätiedotKirjasto-opas. suomeksi. Tervetuloa Göteborgin kirjastoihin
Kirjasto-opas suomeksi Tervetuloa Göteborgin kirjastoihin Kirjastoista lainaat ilmaiseksi kirjoja, elokuvia, musiikkia, aikakauslehtiä ja tv-pelejä. Järjestämme muun muassa kirjailijavierailuja, satutunteja,
LisätiedotMINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN
MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN Tähän vihkoon on koottu kysymyksiä, jotka auttavat sinua miettimään omaa vointiasi. Vihkon kysymykset auttavat sinua myös miettimään, millaista apua
LisätiedotNeuvolahanke Lue lapselle muistuttaa vanhempia lukemisen tärkeydestä
Neuvolahanke Lue lapselle muistuttaa vanhempia lukemisen tärkeydestä 1. Ilman lukevia aikuisia ei kasva lukevia lapsia Kodin rooli lasten lukutaidon kehityksessä on yhä merkittävämpi. Entistä useampi suomalaisvanhempi
LisätiedotFM, laaja-alainen erityisopettaja. Tiina Muukka. 20.11.2012 Oulu
FM, laaja-alainen erityisopettaja Tiina Muukka 20.11.2012 Oulu Primaarilukutaidoton = oppija ei osaa lukea/kirjoittaa millään kielellä eikä hänellä ole tavallisesti koulutaustaa Sekundaarilukutaitoinen
LisätiedotOpettaja näyttelee muutamien esineiden ja kuvien avulla hyvin yksinkertaisen näytelmän ja saa opiskelijat osallistumaan
Opettaja näyttelee muutamien esineiden ja kuvien avulla hyvin yksinkertaisen näytelmän ja saa opiskelijat osallistumaan siihen. Opettaja tuo ensimmäiselle tunnille sanomalehden, aikakauslehden, kirjeen
LisätiedotTiedän mitä minun pitää tehdä, että pääsen toisten lasten leikkiin mukaan
Viitottu Rakkaus on muokannut joitakin tämän tarinan kuvia yhdistämällä kuvia sivustoilta mycutegraphics.com ja papunet.net Tarina: 2017 Viitottu Rakkaus Muokatut kuvat on merkitty tällä tunnuksella: Kuvat:
LisätiedotOpettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS
Miten kohtelet muita? Ihmiset ovat samanarvoisia Vastuu ja omatunto Missä Jumala on? Opettajalle TAVOITE Oppilas saa keskustelujen ja tekstien kautta mahdollisuuden muodostaa ja syventää käsityksiään ihmisyydestä
LisätiedotTYÖKALUJA SELKEÄÄN SEKSUAALITERVEYSKASVATUKSEEN TURVATAIDOT
TYÖKALUJA SELKEÄÄN SEKSUAALITERVEYSKASVATUKSEEN TURVATAIDOT Turvaympyrä i TUTUT IHMISET Sinun kehosi on tärkeä ja arvokas. Kukaan ei saa koskea siihen ilman sinun lupaa. Tärkeä tietää: Suorista käsi eteesi
Lisätiedot