Lastenkasvatuksesta ja vanhemmuudesta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lastenkasvatuksesta ja vanhemmuudesta"

Transkriptio

1 Somalinkielinen kasvatusvihkonen vanhemmille Lastenkasvatuksesta ja vanhemmuudesta Sinun tehtäväsi on hakea neuvoa, sillä neuvo ei hae sinua Somalialainen sananlasku

2 SISÄLLYS ALKUSANAT 1. LAPSI KASVAA OSAKSI PERHETTÄ JA YHTEISÖÄ 1 2. MAAHANMUUTTOON LIITTYY MONIA UUSIA ASIOITA 4 3. ÄIDILLE JA ISÄLLE: AJATUKSIA LASTEN KASVATUKSESTA 6 4. KOTOUTUMINEN 9 5. MITEN TUKEA LASTA KOULUNKÄYNNISSÄ TUNNISTA ONGELMAT HAE NEUVOA JA TUKEA LASTEN KASVATUS ON VAATIVAA MITEN JAKSAN? MISTA SAADA APUA JA TUKEA 15

3 ALKUSANAT Kaikissa kulttuureissa ja yhteiskunnissa vanhemmat toivovat lapsilleen hyvää tulevaisuutta. He haluavat kasvattaa lapsistaan ihmisiä, jotka ovat perheen, suvun ja yhteiskunnan hyväksyttyjä ja arvostettuja jäseniä. Eri kulttuureissa on kuitenkin erilaisia käsityksiä siitä, mikä on hyväksyttyä ja arvostettua. Myös se, miten lasta kasvatetaan, vaihtelee eri kulttuurien ja yhteiskuntien välillä. Maahanmuuttajana kohtaat nyt uuden yhteiskunnan ja kasvatuskulttuurin. Ne kasvatusmallit, joihin olet tottunut, eivät ehkä kaikin osin enää toimi tässä uudessa ympäristössä. Maahanmuutto muuttaa monia asioita lastenkasvatus on yksi niistä. Tässä vihkosessa keskustellaan lastenkasvatuksesta, maahanmuuton vaikutuksista perheessä ja vanhempien tehtävistä ja rooleista. Myös oman äidinkielen säilyttäminen ja kehittäminen sekä lapsen tukeminen koulunkäynnissä ovat tämän vihkosen aiheita. 1. LAPSI KASVAA OSAKSI PERHETTÄ JA YHTEISÖÄ Puun siemen sisältää kaiken sen tiedon, mitä puu tarvitsee kasvaakseen isoksi. Lapsi tarvitsee vuorovaikutusta Pieni vauva ei kasva yhteisönsä jäseneksi pelkän ruuan ja juoman avulla. Lapsi tarvitsee ympärilleen ihmisiä, jotka ohjaavat ja neuvovat häntä ja joista hän voi ottaa mallia. Siksi sinä, lapsen äiti, isä tai huoltaja, olet tärkeä lapsen kehitykselle. Lapsen kehitykselle on hyväksi, että hän saa oppia uusia asioita. On myös tärkeää, että hän voi luottaa aikuisiin ja että hän tietää, että hänestä pidetään huolta. Lapsi on utelias ja oppimishaluinen Kaikki lapset ovat uteliaita ja oppimishaluisia. Jo pieni vauva seuraa katseellaan, tunnustelee suullaan ja käsillään ja oppii monia asioita. Hänen kehitykselleen on tärkeää, että annat hänen oppia ja kokea uusia asioita. Hän oppii muun muassa. kuuntelemalla, kun puhut hänelle ja hän oppii seuraamalla, mitä muut tekevät. Kun lapsi tulee isommaksi, hän oppii lisää. Voit opettaa häntä viemällä häntä eri paikkoihin, kertomalla hänelle asioita ja katsomalla ja lukemalla yhdessä kirjoja. Näin lapsi oppi hyödyllisiä asioita ja hänen ajattelukykynsä kehittyy. Myös hänen aistinsa, muistinsa ja sanavarastonsa kehittyvät. Tämä kaikki on hänelle hyväksi sitten, kun hän aloittaa koulun. Pienille lapsille on myös tärkeää saada leikkiä ja kokeilla taitojaan. Leikki kehittää lasta monella tavalla. Huolehdi, että lapsella on aikaa ja välineitä leikkiä varten. Aina 1

4 kalliit lelut eivät ole lapsen kehityksen kannalta parhaita leluja. Hyviä leluja ovat sellaiset, joita voi käyttää monella tavalla. Hyvät lelut esimerkiksi antavat mahdollisuuden roolileikkeihin ja kehittävät lapsen mielikuvitusta. Tällaisia ovat esimerkiksi värikynät, muovailuvaha ja rakennuspalikat. Monissa tutkimuksissa on todettu, että lapsi, joka on oppinut tulemaan toimeen muiden lasten kanssa, pärjää myös aikuisena elämässään. Toisten huomioon ottamista ja yhdessä olemisen sääntöjä lapsi voi opetella leikkimällä toisten lasten kanssa. Myös perheen pienimpien on hyvä oppia odottamaan omaa vuoroaan. MITEN VOIN AUTTAA LASTA TULEMAAN TOIMEEN MUIDEN LASTEN KANSSA? o vie lasta paikkoihin, missä hän saa olla muiden lasten kanssa o anna lapselle aikaa, tilaa ja mahdollisuuksia leikkiä o opeta lasta odottamaan omaa vuoroaan, jakamaan asioita muiden kanssa ja tekemään yhteistyötä o puutu, jos lapsi käyttäytyy aggressiivisesti tai kiusaa muita o opeta lasta kertomaan sanoin, jos hän on vihainen, surullinen tai pettynyt Kuvasarjan tekstit somalinkielisen julkaisun sivuilla 8-9:Kun lapsi haluaa mukaan leikkimään toisten lasten kanssa, on hyvä tapa kysyä Saanko tulla mukaan leikkimään? tai Voidaanko leikkiä yhdessä?. Kasvatus on aktiivista yhdessä olemista Lapsi, joka on saanut vanhempiensa aikaa, huolenpitoa ja ohjausta, on iloksi ja hyödyksi vanhemmilleen ja suvulleen. Läheisyys ja kiintymys vanhempiin vahvistavat lapsen perusluottamusta. Se on myös edellytys lapsen tasapainoiselle kehitykselle. Lapsilla, joilla on hyvä ja läheinen suhde ainakin yhteen aikuiseen, on hyvä perusta myös menestymiseen koulussa ja myöhemmässä elämässä. Lapsessa on tulevaisuus. 2

5 MITÄ VOIN TEHDÄ LAPSENI KANSSA: o lukea ja katsella kirjoja ja keskustella niistä o opetella omankielisiä runoja, loruja, lauluja, tarinoita o kertoa omasta suvusta ja maasta sekä menneen ajan tapahtumista o keskustella päivän tapahtumista ja lapsen harrastuksista ja ystävistä o viedä lasta tutustumaan eri paikkoihin: museoihin, kaupungille, maaseudulle, eläintarhaan, kirjastoon jne. o kotitöitä, esim. valmistaa ruokaa, leipoa tai siivota yhdessä o harjoitella kädentaitoja, esimerkiksi kynän ja saksien käsittelemistä Muista keskustella lapsen kanssa siitä, mitä teette ja näette. Näin lapsi oppii uusia asioita ja sanoja Ajan järjestäminen lasten kanssa olemiseen ei ole aina helppoa. Voit kuitenkin aina ottaa lapsen mukaan arkisiin askareisiin, esimerkiksi ruuan laittoon, pöydän kattamiseen, kaupassa käyntiin. Samalla voit jutella lapsen kanssa ja kuunnella, mitä hänelle on tapahtunut esimerkiksi päiväkodissa. Kuuntele tarkasti, mitä hän kertoo ja esitä kysymyksiä. Osoita, että olet kiinnostunut hänen elämästään ja ajatuksistaan. Näin luot hyvän luottamuksen ja yhteisymmärryksen välillenne. Jos lapsella on liian vähän mielenkiintoista tekemistä, hän pitkästyy ja alkaa ehkä häiritä tai käyttäytyä huonosti. Toisaalta liian suuret vaatimukset voivat pelottaa lasta. Eri-ikäiset lapset kaipaavat erilaista tekemistä. Toisaalta lapset ovat myös luonteeltaan erilaisia ja eri tavalla lahjakkaita. Siksi ei pidäkään ääneen vertailla lapsia keskenään vaan on parempi arvostaa lasta sellaisena kuin hän on. Kehumalla lasta hyvästä käyttäytymisestä saat hänet toistamaan samaa käyttäytymistä uudelleenkin. 3

6 2. MAAHANMUUTTOON LIITTYY MONIA UUSIA ASIOITA Uusi kasvatusympäristö Se ympäristö, jossa itse olet kasvanut, oli erilainen kuin se, jossa lapsesi nyt kasvavat. Vanhassa kotimaassa sinulla oli sukulaisia, perheenjäseniä ja naapureita, jotka auttoivat lasten hoitamisessa ja kasvattamisessa. Lapsella oli siis mahdollisuus saada mallia ja ohjausta monilta aikuisilta. Äidin ja isän malli siirtyi sukupolvelta toiselle. Kotona ja naapurissa oli samanlaiset käsitykset lasten kasvatuksesta. Maahanmuuttajana tilanteesi on nyt erilainen kasvattajana. Kun toisten ihmisten tukea ja apua on aiempaa vähemmän, sinun vastuusi vanhempana on entistä suurempi. Lasten kasvatus voi tuntua raskaalta, varsinkin jos sinulla on useita lapsia. Tämän lisäksi ne kasvatustavat, joilla sinua on kasvatettu ja joita olet oppinut pitämään oikeana, voivat olla ristiriidassa suomalaisen kasvatuksen kanssa. o Mieti millaisia olivat hyvän äidin tai hyvän isän ominaisuudet omassa lähtömaassasi. o Millaisia ovat hyvän äidin tai hyvän isän vaatimukset asuessasi nyt Suomessa? o Mitä eroja ja yhtäläisyyksiä löydät? o Mitä aivan uusia vanhemmuuden haasteita kohtaat Suomessa? Jokaisessa kulttuurissa on hyviä ja huonoja puolia. Maahanmuuttajana voit luoda uutta kasvatuksen kulttuuria valitsemalla hyvät asiat sekä omasta kulttuuristasi että suomalaisesta kulttuurista. Maahanmuuton vaikutukset perheeseen Uuteen maahan sopeutuminen ja uuden kielen oppiminen ovat usein raskaita ja vaikeita kokemuksia koko perheelle. Monet asiat muuttuvat hyvin nopeasti ja sopeutuminen muutoksiin vie monia vuosia. Useat maahanmuuttajat kokevatkin tästä stressiä. Maahanmuutto vaikuttaa aina myös perheeseen. Miehen ja vaimon väliset roolit eivät enää ole entisensä. Näin voi käydä myös vanhempien ja lasten välisille suhteille. Lapset omaksuvat suomalaista kulttuuria nopeasti päiväkodin ja koulun kautta. Erot kotikulttuurin ja suomalaisen kulttuurin välillä voivat aiheuttaa ristiriitoja kotona. Vanhemmista voi tuntua, että he menettävät lapsensa suomalaiselle kulttuurille. Lapset myös oppivat usein kieltä vanhempiaan nopeammin. Jos lapset joutuvat tulkkaamaan suomea tai ruotsia vanhemmilleen ja selvittämään perheen asioita viranomaisten kanssa, perheen roolit kääntyvät ylösalaisin. Vanhemmista voi tuntua 4

7 silloin, että he menettävät vanhemmuuden arvovallan. Jos lapset joutuvat ottamaan vastuuta monista aikuiselle kuuluvista asioista, he puolestaan menettävät huolettoman lapsuutensa. Vanhemmat voivat parhaiten säilyttää kontrollin ja vanhemmuutensa, kun he opiskelevat kieltä ja yrittävät päästä mukaan suomalaiseen yhteiskuntaan koulutuksen, työn tai harrastusten kautta. Näin he voivat vähitellen ymmärtää uutta yhteiskuntaa ja kulttuuria ja osaavat myös silloin ohjata parhaiten lapsiaan siinä ympäristössä. Myös aviopuolisoiden roolit voivat muuttua maahanmuuton seurauksena. Suomalaisessa yhteiskunnassa korostetaan sukupuolten välistä tasa-arvoa. Maahanmuuttajanaisten mahdollisuus opiskella, käydä työssä ja saada omaa rahaa saattavat muuttaa miehen ja naisen välisiä rooleja. Miehet voivat tuntea, että maahanmuuton vuoksi he ovat menettäneet asemansa ja kunnioituksensa sekä perheessä että yhteiskunnassa. Varsinkin, jos työllistyminen on vaikeaa, miesten voi olla vaikea löytää hyödyllistä tekemistä itselleen. Samaan aikaan kun miehet etsivät uutta rooliaan uudessa maassa, vaimolle rooli kodin hoitajana, äitinä ja kasvattajana voi olla liian raskas ja vaativa. Isän uusi rooli kasvattajana Sekä isillä että äideillä on paljon toiveita lapsiaan kohtaan. He odottavat, että lapset käyvät koulua ja kasvavat hyviksi aikuisiksi, jotka tekevät töitä ja auttavat sukuaan ja omia vanhempiaan. Tämän päämäärän saavuttamiseksi lapsi tarvitsee kuitenkin myös isän läsnäoloa ja tukea. Muutosten keskellä isien tulisikin löytää uusi tehtävänsä ja roolinsa lasten kasvattajana. Miesten aktiivinen osallistuminen kodin töihin ja lasten kasvatukseen hyödyttää sekä lapsia että koko perhettä. Mitä enemmän isät osallistuvat lastensa elämään, sitä paremmat mahdollisuudet lapsella on oppia hyviä ja oikeita asioita, pärjätä koulussa ja välttää huonoa seuraa. Eräs somalinkielinen päiväkodin työntekijä sanoi: Isien osallistumisella on merkitystä. Olen huomannut, että ne lapset, joiden isät hakevat heitä silloin tällöin päiväkodista, ovat pärjäävämpiä ja tasapainoisempia kuin lapset, joiden äideillä on koko kasvatusvastuu. Nämä äidit ovat väsyneitä, eivätkä jaksa lastensa kanssa. Se näkyy lapsissa. Isien osallistuminen kodinhoitoon ja lastenkasvatukseen on tärkeää koko perheen yhtenäisyydelle. Vaimot kyselevät, mihin miehiä oikein tarvitaan, jos heitä ei juuri kotona näy. Jos isät ovat poissaolevia, he saattavat menettää sen vuoksi perheensä antaman kunnioituksen. 5

8 MITEN ISÄ VOI OSALLISTUA: - viettää aikaa lasten kanssa leikkien, opettaen asioita ja kertoen tarinoita - auttaa läksyissä ja valvoa koulunkäyntiä - viedä ja osallistua lasten harrastuksiin - jakaa kotitöitä vaimon kanssa - antaa vaimolle mahdollisuus myös omaan aikaan 3. ÄIDILLE JA ISÄLLE: AJATUKSIA LASTEN KASVATUKSESTA Kannusta, selitä ja perustele Lasta on hyvä ottaa huomioon ja kannustaa silloin, kun hän käyttäytyy hyvin. Lapselle on myös selitettävä ja perusteltava, miksi jokin käyttäytyminen ei ole oikein tai hyväksi. Usein pyytäminen ja selittäminen ovat tehokkaampia kuin käskeminen. Voi esimerkiksi sanoa: On tärkeää, että menet ajoissa nukkumaan, koska muuten olet aamulla väsynyt ja kouluun meneminen tuntuu silloin ikävältä. Tai: Et saa katsoa tätä TV-ohjelmaa, koska se ei ole tarkoitettu lapsille. Lapset voivat nähdä pahoja unia, jos katsovat liian jännittäviä ohjelmia. Tai: Tule kotiin viimeistään kello 9 illalla, koska lapsen ei ole turvallista olla myöhään illalla ulkona ja sinun pitää mennä ajoissa nukkumaan koulun takia. Kun lapsille perustellaan asiat, he ymmärtävät säännöt paremmin ja oppivat vähitellen myös itse ajattelemaan, mikä on heille hyväksi. Pienille lapsille sääntöjä tulee toistaa usein. Kun lapsi kasvaa, hän oppii yhä paremmin noudattamaan sääntöjä. Vähitellen häneen voidaan luottaa enemmän ja hänelle voidaan antaa lisää vastuuta ja hän käyttäytyy toivomallasi tavalla myös kodin ulkopuolella. Eniten lapsi oppii seuraamalla miten sinä ja muut ihmiset käyttäydytte. Läheisten ihmisten esimerkki on lapselle tärkeintä. Kuvasarjan tekstit somalinkielisen julkaisun sivuilla 14-15: Miten isot (kamelit) edellä, sitä pienet (kamelit) perässä. 6

9 Kun lapsi kiukuttelee, on hyvä odottaa, kunnes hän rauhoittuu ja sitten rauhallisesti keskustellen selvittää asiat. Lasta voi myös rangaista, jos hän käyttäytyy toistuvasti huonosti. Ruumiillinen kurittaminen on Suomessa lailla kielletty. Sen sijaan rangaistuksena lapsen tai nuoren voi esimerkiksi jättää ilman viikkorahaa, karkkia tai jotain muuta mukavaa, jota hän on tottunut saamaan. Hänet voi myös laittaa miettimään tekojaan yksin toiseen huoneeseen vaikkapa lapsen suosikki TVohjelman ajaksi. Vakavasta rikkomuksesta vanhemman lapsen voi laittaa muutamaksi illaksi kotiarestiin. Kun et itse käytä ruumiillista väkivaltaa, et myöskään opeta lasta ratkaisemaan ristiriitoja väkivalloin esimerkiksi koulussa. Alla olevassa laatikossa on suomalaisten asiantuntijoiden suosittelemia ohjeita kodin arkeen. Ohjeiden taustalla on tietoa siitä, että esimerkiksi riittävä uni on tarpeellista lapsen aivojen kehitykselle ja muulle hyvinvoinnille. Liiallinen TV:n katselu tai tietokonepelien pelaaminen tekee lapsista kiukkuisia ja väsyneitä. SUOMALAISTEN ASIAN- TUNTIJOIDEN SUOSITTELEMIA KODIN SÄÄNTÖJÄ: o Lapset tulevat kotiin viimeistään arkisin (suluissa viikonloppuisin) 7-10 v. klo (klo 20) v. klo 20 (klo 21) v. klo 21 (22) o Lapset menevät nukkumaan viimeistään: 7-10 v. klo 21 (klo 22) v. klo (klo 22.30) v. klo 22 (klo 23) o TV:n, videoiden ja tietokonepelien kanssa vietetään aikaan korkeintaan 2 tuntia päivässä Lapsi tasapainoilee kodin ja yhteiskunnan odotusten välillä Lapsi kasvaa ensin perheensä jäseneksi. Myöhemmin hän menee ehkä päiväkotiin, sitten esikouluun ja kouluun ja tulee siten myös mukaan suomalaisen yhteiskunnan ja kulttuurin piiriin. Päiväkodissa, esikoulussa ja koulussa lapset oppivat suomen tai ruotsin kieltä, uusia tietoja, taitoja ja myös uusia käyttäytymisen sääntöjä ja malleja. Kasvattajat kaikissa maissa rohkaisevat lapsessa niitä ominaisuuksia tai taitoja, joista he uskovat lapsille olevan hyötyä tulevaisuudessa siinä yhteiskunnassa, jossa he 7

10 elävät. Esimerkiksi suomalaisessa työelämässä arvostetaan oma-aloitteisuutta ja itsenäistä ajattelua. Tästä syystä vanhemmat rohkaisevat lapsissaan itsenäisyyttä muun muassa antamalla lasten harjoitella omaa päätöksentekoa joissakin valinnoissa tai rohkaisemalla heitä keskustelussa tuomaan esiin omia mielipiteitään. Myös suomalaisessa koulussa pyritään vahvistamaan lapsen itsenäistä ajattelua. Joissakin toisissa kulttuureissa painotetaan voimakkaammin lapsen riippuvuutta vanhemmistaan ja esimerkiksi auktoriteettien ehdottomampaa kuuntelemista. MIETI: - Mitä positiivisia vaikutuksia voi itsenäisyydellä olla lapselle? Mitä haittavaikutuksia sillä voi olla? - Painotatko kotikasvatuksessa enemmän lapsen itsenäisyyttä vai riippuvuutta muiden toiveista? - Onko mielestäsi mahdollista kasvattaa lapsia itsenäisiksi tietyissä asioissa ja toisten toiveita ja odotuksia kuunteleviksi toisissa asioissa? Lapsi ja nuori omaksuu kodin ulkopuolelta käyttäytymisen malleja, jotka voivat olla ristiriidassa vanhempien käsitysten kanssa. Kotona voi tulla näistä erilaisista käsityksistä riitaa vanhempien ja lasten välillä. Lasta ei voi eikä saa kuitenkaan eristää muista lapsista tai laajemmasta yhteiskunnasta. Oleellisempaa on se, millaisessa seurassa lapsi viettää vapaa-aikaansa. Hyvät harrastukset, kotiintuloajat ja aikuisten kontrolli pitävät lapset ja nuoret poissa huonosta seurasta. Kun vanhempien ja lasten välillä on ristiriitoja, on tärkeää, että lapset ja vanhemmat keskustelevat ajatuksistaan ja toiveistaan yhdessä. On myös tärkeää, että molemmat osapuolet ovat valmiita sovittelemaan ratkaisunteossa. Vanhempien ja lasten välisissä ristiriitatilanteissa hyvä keskinäinen suhde ja luottamus auttaa parhaiten ratkaisemaan ongelmia. Joskus myös vanhempien ja esimerkiksi päiväkodin tai koulun opettajien käsitykset oikeasta ja väärästä voivat olla ristiriidassa keskenään. Tällöin lapsi tai nuori joutuu hankalaan asemaan tasapainoilleessaan erilaisten odotusten ja mallien välillä. Näistä asioista on hyvä keskustella lapsen ja päiväkodin tai koulun henkilökunnan kanssa. Lasten kannalta on tärkeää pyrkiä löytämään kompromissi erilaisten näkemysten välillä. VÄLTÄ RISTIRIIDAT ANNA TIETOJA JA KESKUSTELE: - kerro päiväkodissa ja koulussa kulttuurin ja uskonnon normeista, jotka liittyvät esimerkiksi ruokailuun ja alastomuuteen - keskustele ja sovi koulun ja päiväkodin kanssa säännöistä ja rajoista niin, että ne olisivat mahdollisimman yhteneväiset kodin kanssa - kerro opettajille, milloin haluat heidän olevan sinuun yhteydessä 8

11 Maahanmuuttajavanhemmat tietävät joskus hyvin vähän siitä kodin ulkopuolisesta maailmasta, jossa lapsi viettää aikaansa. Silloin vanhempien on vaikea ohjata lapsiaan tekemään oikeita valintoja esimerkiksi koulunkäynnistä ja vapaaajanvietosta. Siksi onkin tärkeää, että vanhemmat yrittävät osallistua ja ymmärtää elämää kodin ulkopuolella. Esimerkiksi osallistuminen eri järjestöjen toimintaan ja kodin ja koulun yhteistyöhön antaa ymmärrystä myös lasten maailmaan. Suomen- tai ruotsinkielen opetteleminen ja toiminta kodin ulkopuolella vahvistavat aikuisia kasvattajan ja vanhemman roolissa. 4. KOTOUTUMINEN Äidinkielen merkitys Oma äidinkieli on lapsen kulttuuri-identiteetin tärkein perusta. Se on myös perusta vanhemman ja lapsen väliselle läheiselle suhteelle ja vuorovaikutukselle. Vanhemmat voivat tehdä paljon tukeakseen lapsen kielen kehittymistä. Lapsi oppii kieltä vain siten, että hänelle puhutaan. On myös tärkeää, että häntä kuunnellaan ja hänen kertomastaan ollaan kiinnostuneita. Tärkeää on, että vanhemmat puhuvat omaa äidinkieltään. Äidinkieltä voi kehittää lukemalla lapsen kanssa kirjoja. Jos et itse osaa lukea, kuvia katsomalla ja niistä keskustelemalla lapsen kanssa voit opettaa hänelle uusia sanoja omalla kielelläsi. Voit myös katsoa lapsen kanssa TV:tä ja puhua siitä mitä näet, jolloin lapsi saa taas uusia sanoja käyttöönsä. Käymällä lapsen kanssa silloin tällöin uusissa paikoissa, kirjastossa, museoissa, kaupungilla ja luonnossa laajennat hänen ymmärrystään siitä maailmasta, jossa hän elää. Keskustelemalla lapsen kanssa autat häntä kehittämään sanavarastoaan. Tutkimukset osoittavat, että uuden kielen oppiminen käy helpommin silloin kun oma äidinkieli on vahva. Lapsen äidinkielen sanavaraston kehittäminen auttaa häntä oppimaan hyvin myös suomen- tai ruotsinkieltä ja siten menestymään koulussa. Vanhempien kotoutuminen Monet maahanmuuttajat haaveilevat paluusta takaisin lähtömaahan. Usein kaipaus tuttuun ympäristöön ja läheisten ihmisten luokse on hyvin voimakas. Myös vaikeudet sopeutua uuteen maahan lisäävät paluun toiveita. Uudessa maassa vanhemmilla saattaa kulua monia vuosia, kun he haaveilevat kotiinpaluusta. Samaan aikaan kuitenkin perheen lapset elävät oman kehityksensä ja tulevaisuutensa kannalta tärkeää aikaa. Lapset tarvitsevat vanhempia, jotka opettelevat kieltä ja tutustuvat uuteen yhteiskuntaan. He tarvitsevat vanhempia, jotka osaavat tukea, ohjata ja neuvoa heitä siinä ympäristössä, missä he sillä hetkellä elävät lapsuuttaan. Tästä syystä vanhempien kotoutuminen on lapselle tärkeää. Lapsi elää tässä ja nyt. Lasten on ymmärrettävä, että heidän koulunkäyntinsä tässä yhteiskunnassa on tärkeää siitäkin huolimaatta, että perhe palaisi joskus takaisin. Kun lapset saavat tukea kehitykseensä ja koulunkäyntiinsä, heistä kasvaa vahvoja, sopeutumiskykyisiä ja osaavia aikuisia, jotka tulevat toimeen missä tahansa. Jos perhe joskus palaisikin 9

12 lähtömaahansa, on hienoa, että lapsilla on koulutusta ja osaamista vietävänä vanhempiensa lähtömaahan. Se helpottaa koko perheen sopeutumista ja kotoutumista takaisin. 5. MITEN TUKEA LASTA KOULUNKÄYNNISSÄ Miksi koulutus on tärkeää? Nykyään kaikkialla maailmassa ihmisiltä vaaditaan yhä enemmän tietoa ja osaamista. Ennen monia ammatteja saattoi Suomessakin oppia seuraamalla ja tekemällä kuten muut ammattilaiset tekivät. Nyt kuitenkin kouluttautuminen eri oppilaitoksissa on lähes ainoa tie työpaikan saamiseen. Monet vanhemmat ymmärtävät tämän ja haluavat, että heidän lapsensa käyvät koulua ja menestyvät siellä. Lapsen mahdollisuus menestyä koulussa ei ole perinnöllistä, vaan kasvatus vaikuttaa hyvin paljon siihen, miten lapset viihtyvät ja pärjäävät koulussa. Pienenkin lapsen vanhemmilla on siis suuri vaikutus siihen, miten lapsi pärjää myöhemmin koulussa. Vanhemmat voivat vaikuttaa lapsen koulumenestykseen jo varhain opettamalla lasta keskittymään, puhumaan omaa äidinkieltään mahdollisimman hyvin ja opettamalla lasta tulemaan toimeen muiden lasten kanssa. Päivähoito ja esikoulu valmistavat lasta kouluun Maahanmuuttajavanhemmat ja myös viranomaiset usein turhaan kiiruhtavat lapsen suomen- tai ruotsinkielen oppimista. He haluavat lapset päiväkotiin mahdollisimman varhain kieltä oppimaan. Kuitenkin usein koti on alle kolmevuotiaalle lapselle paras hoitopaikka. Kotona lapsi luo läheisen suhteen vanhempiinsa ja oppii omaa äidinkieltänsä. Kun perusluottamus ja äidinkieli ovat vahvat, lapsi oppii ja tulee toimeen myös toisenkielisessä ympäristössä. Lapsen on kuitenkin muutaman vuoden ikäisenä hyvä alkaa totutella isompiin lapsiryhmiin ja uuden kielen kohtaamiseen. Tämä voi päiväkodin lisäksi tapahtua esimerkiksi avoimissa päiväkodeissa tai kerhoissa. Näissä paikoissa opetellaan myös monia taitoja, joita koulussa tarvitaan, esimerkiksi kynän ja saksien käyttöä, keskittymistä, muiden huomioon ottamista, tavaroiden jakamista jne. Miten päivittäin voin tukea lapseni koulunkäyntiä Kun lapsi aloittaa koulunkäynnin, vanhemmat voivat tukea häntä monin tavoin. Ensinnäkin on tärkeää, että he kertovat sekä tyttö- että poikalapsille, että koulunkäynti on tärkeää heidän tulevaisuutensa vuoksi. Vanhempien on myös osoitettava jatkuvasti kiinnostustaan lapsen koulunkäyntiä kohtaan. Kodin ja koulun välinen yhteistyö on erittäin tärkeää. Kun lapsi aloittaa koulun tai opettaja vaihtuu, vanhempien on hyvä sopia aika keskusteluun opettajan kanssa. Keskustelussa annetaan tietoja lapsen aiemmasta koulunkäynnistä, hänen erityisistä tarpeistaan ja mahdollisista vaikeuksista. Jos perheen tilanteessa on jotain mikä saattaa vaikuttaa lapsen koulunkäyntiin ja keskittymiseen (esimerkiksi sairautta, huolta, riitaa perheessä), on sekin hyvä tuoda esille. Näin opettaja voi suhteuttaa 10

13 opetuksen ja odotuksensa lapsen tilanteen mukaan ja järjestää lapselle tarvittaessa tukea. Tapaamiset koko lukuvuoden ajan ovat tärkeitä siksi, että vanhemmilla olisi mahdollisuus seurata ja vaikuttaa lapsen koulunkäyntiin. Vanhemmilla on oikeus tietää lapsen koulunkäyntiin liittyvistä asioista. He voivat myös vaikuttaa lasta koskeviin päätöksiin. Vanhemmilla on oikeus saada tulkki paikalle vanhempainkokouksiin ja henkilökohtaisiin tapaamisiin opettajan kanssa. Tiedon täsmällinen välittyminen molempiin suuntiin on tärkeää. Vanhemmat voivat pyytää opettajaa tilaamaan tulkin paikalle. Tulkeilla, kuten myös opettajilla ja muilla viranomaisilla, on vaitiolovelvollisuus lapsen ja perheen asioista. MITEN TUEN LAPSEN KOULUNKÄYNTIÄ o järjestä lapselle rauhallinen pöytä läksyjentekoa varten o kysy päivittäin, mitä koulussa on opittu ja mitä on tapahtunut välitunneilla o tarkista, että läksyt on tehty; pyydä lasta kertomaan, mitä hän on oppinut o jos et osaa auttaa lasta läksyissä, järjestä muiden vanhempien kanssa läksyjentekopiiri ja pyydä joku omasta yhteisöstäsi auttamaan o ole säännöllisesti yhteydessä opettajaan ja osallistu vanhempainkokouksiin Lapsella on oikeus saada oman uskontokuntansa mukaista opetusta koulussa, mikäli opetusryhmään saadaan vähintään kolme oppilasta. Vanhempien on hyvä tietää, että heidän on anottava koululta tämän opetuksen järjestämistä lapselleen. Monissa kunnissa järjestetään myös oman äidinkielen opetusta maahanmuuttajataustaisille oppilaille. Vanhempien onkin tiedusteltava koulusta mahdollisuutta oman äidinkielen opetukseen. Vanhempien tulisi myös rohkaista lasta äidinkielensä kehittämiseen koulussa, sillä äidinkielen avulla lapsella on mahdollisuus pitää yhteyttä omiin vanhempiinsa, sukuunsa, lähtömaahan ja sen kulttuuriin. Oman äidinkielen osaaminen tukee myös uuden kielen oppimista. Jos lapsella on oppimisvaikeuksia, voi koululla olla myös mahdollisuus tukiopetuksen järjestämiseen. Milloin lapsi tarvitsee erityistä tukea koulussa? Jos lapsi tarvitsee pitkä aikaista tukea opiskelussa, vanhemmat voivat anoa hänelle oikeutta erityisopetukseen. Joskus myös vanhemmille saatetaan ehdottaa lapsen erityisopetusta, jos esimerkiksi päiväkodissa tai esikoulussa on huomattu lapsen 11

14 tarvitsevan erityistä tukea opiskelussa. Lapsella voi olla oppimisvaikeuksia, tunneelämän vaikeuksia tai kehitys on viivästynyt ja asettaa opiskelulle erityisvaatimuksia. Erityisopetuksen tavoitteena on taata lapselle mahdollisuus opiskella tuetusti hänelle sopivalla tavalla. Erityisopetuksen on tarkoitus antaa lapselle enemmän tukea koulunkäynnissä kuin hän voisi muuten saada. Erityisopetusta voi saada tavallisessa luokassa, erityisluokalla tai erityiskoulussa. Erityisluokkien koko on pieni, joten lapsella on mahdollisuus saada enemmän opettajan huomiota. Usein erityistä tukea tarvitseva oppilas jatkaa tavallisella luokalla, mutta hänelle järjestetään erilaisia tukitoimia. Kaikissa erityissijoituksissa oppilaalle tehdään henkilökohtainen, opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Erityisopetuspäätös voidaan myös purkaa, jos lapsella ei ole enää erityisen tuen tarvetta. Kaikissa kouluissa toimii oppilashuoltoryhmä, jonka tarkoituksena on edistää oppilaiden hyvinvointia ja opiskelumahdollisuuksia koulussa. Oppilashuoltoryhmässä koulukuraattori, psykologi, rehtori, terveydenhoitaja ja opettajat keskustelevat erityistä tukea tarvitsevan lapsen koulunkäynnin järjestämisestä. Vanhemmilla on mahdollisuus osallistua niihin keskusteluihin, joissa käsitellään heidän lapsensa asiaa. He voivat esittää oman näkökulmansa asiaan ja osallistua lasta koskeviin päätöksiin. Ryhmän kanssa tehdään suunnitelma tarvittavista tukitoimenpiteistä. Vanhemmilla on oikeus vaikuttaa koulussa tehtäviin ratkaisuihin. Jos on kyse sijoituksesta uuteen luokkaan, vanhempien kannattaa käydä tutustumassa ehdotettuun luokkaan ja opetusjärjestelyihin sekä lapsen opetussuunnitelmaan. Monissa kouluissa toimii maahanmuuttajataustainen pedagoginen yhteyshenkilö, joka on vanhempien käytettävissä kodin ja koulun välisessä yhteistyössä. 6. TUNNISTA ONGELMAT HAE NEUVOA JA TUKEA Lapsi pinnaa koulusta Maahanmuutto voi olla lapsellekin stressaava kokemus. Kouluun meno voi olla ikävää siksi, että häntä kiusataan puutteellisen kielitaidon tai erilaisen ulkonäön takia. Vanhempien on hyvä tietää, että koulukiusaaminen ei ole sallittua. Jos kiusaamista esiintyy, vanhemmat voivat vaatia siihen puuttumista opettajalta, rehtorilta tai olla yhteydessä esimerkiksi opetusvirastoon. Koulun oppiaineet voivat tuntua lapsesta aluksi vaikeilta ja hänen on ikävä istua luokassa, jos opetuksen seuraaminen on vaikeaa. Tällaisessa tilanteessa lapsi ei jaksa keskittyä ja voi alkaa häiritä muita tai alkaa pinnata koulusta. Vanhemmat voivat silloin kysyä tukiopetuksen mahdollisuutta koulussa. Jos tukiopetus ei ole mahdollista, he voivat järjestää itse sukulaisen tai tuttavan antamaa omankielistä läksyapua lapselle. Jotta kouluongelmat eivät tulisi yllätyksenä vanhemmille, heidän on hyvä keskustella usein lapsen kanssa kouluun liittyvistä kokemuksista. Vanhempien tulee olla myös opettajaan säännöllisesti yhteydessä ja vastata koulusta tuleviin yhteydenottoihin. Vanhemmat voivat esimerkiksi soittaa opettajalle tai käydä koulussa kysymässä, 12

15 onko kaikki hyvin. Vanhempienkokouksiin ja opettajan tapaamisiin osallistuminen on erittäin tärkeää. Alkoholi, huumeet, rikollisuus Jos nuori alkaa käyttää alkoholia, huumeita tai joutuu rikolliseen toimintaan, on taustalla usein monia syitä. Sodan kokemukset, perheessä tapahtuneet muutokset, ulkopuolisuuden kokemukset, työttömyys ja toivottomuus voivat aiheuttaa sen, että nuori pakenee todellisuutta alkoholin tai huumeiden käyttöön. Nuoresta voi tuntua, että hän ei kulttuurierojen takia enää kuulu perheeseensä, mutta hän ei pääse myöskään kodin ulkopuolella mihinkään mukaan. Nuorisojengeistä voi tulla ajanviettotapa ja ne korvaavat puuttuvat ihmissuhteet. Varsinkin murrosikäisenä maahan muuttaneet voivat kokea suuria paineita sekä koulussa että kehittyessään aikuiseksi. Heidän osalleen kasautuu monia odotuksia hyvin lyhyen ajan kuluessa: uuden kielen oppiminen, yläasteen vaikeat oppiaineet ja toiseen asteen opintoihin siirtyminen, murrosiän ruumiilliset ja psyykkiset muutokset, vanhempien ja kaverien ehkä ristiriitaiset odotukset. Jos positiivisia näkyviä roolimalleja ei ole, nuoren voi olla vaikea uskoa hyvään tulevaisuuteen. Tässäkin iässä vanhempien tuki ja ymmärrys auttavat eteenpäin. Myös vanhempien antamat selkeät säännöt, esimerkiksi kotiintuloajoista, ja rohkaiseminen harrastuksiin auttavat nuorta pysymään hyvässä seurassa. Jos kuitenkin alkoholin tai huumeiden käyttöä tai rikollista toimintaa ilmenee, vanhempien ei pidä syyttää itseään tai hävetä asiaa. Tärkeää on tuoda asia avoimesti esiin, sillä näin voidaan parhaiten saada tukea perheelle ja apua nuorelle. Väkivalta perheessä Jokaisessa perheessä on toisinaan ristiriitoja. Ne eivät ratkea kuitenkaan väkivallalla. On parempi keskustella ja kummankin osapuolen pitää tulla vastaan ratkaisuissa. Väkivallan käyttäminen on myös lailla kielletty. Jos suuttumus tai raivo on suuri ja vanhemman tekee mieli lyödä lasta, on parempi mennä ulos tai toiseen huoneeseen ja antaa asioiden rauhoittua. On hyvä antaa aikaa itselleen miettiä ja löytää toisia ratkaisukeinoja. Vanhemmille voi olla shokki, että lapsen ruumiillinen kurittaminen voi johtaa jopa lapsen huostaanottoon. Vanhemmathan eivät tarkoita pahaa kurittamalla lasta, vaan yrittävät kasvattaa. Kuitenkin kasvatuksen asiantuntijat ovat todenneet, että ruumiillinen kurittaminen vahingoittaa lapsen henkistä kehitystä ja se on siksi kielletty. Myös monet muutokset miehen ja naisen välisissä suhteissa ja maahanmuuton aiheuttama stressi sekä esimerkiksi miehen kokema arvovallan menetys perheessä voivat aiheuttaa miehen ja naisen välistä väkivaltaa. Tähän on syytä hakea apua ja turvaa varhaisessa vaiheessa. Näitäkin asioita voidaan ratkaista puhumalla. 13

16 7. LASTEN KASVATUS ON VAATIVAA MITEN JAKSAN? Toistuva päivärytmi auttaa jaksamaan Jo aikaisemmin keskusteltiin siitä, miten maahanmuutto vaikuttaa perheeseen. Suuri muutos jo sinänsä aiheuttaa stressiä ja vie voimia. Huoli lähtömaahan jääneistä sukulaisista ja koti-ikävä väsyttävät ja tekevät alakuloiseksi. Vanhemmat voivat kokea avuttomuutta ja yksinäisyyttä, kun he eivät voi jakaa kasvatusvastuuta muiden kanssa. Säännöllinen päivärytmi auttaa jaksamista. Päivärytmiin kuuluu, että perheessä mennään nukkumaan tiettyyn aikaan joka ilta, ruokailuajat ovat säännölliset ja lapset tekevät läksyt jo pian kotiintulon jälkeen. Kun perheen jäsenet tottuvat tiettyyn rytmiin, elämä on ennakoitavaa ja riitoja tulee vähemmän ja kaikki jaksavat paremmin. Aiemmin puhuttiin lapsen unen tarpeesta. Aikuisen unen tarve on noin 8 tuntia yössä. Myös liikunta ja ulkoileminen auttavat vanhempia jaksamaan paremmin. Jokaiselle vanhemmalle on myös hyvä saada joka viikko muutama tunti omaa aikaa ilman lapsia kodin ulkopuolella. Kun tarvitaan apua kodin ulkopuolelta Joskus on hyvä pyytää apua ja tukea myös muualta, esimerkiksi sukulaisilta, ystäviltä, naapureilta, järjestöiltä, yhdistyksiltä tai vaikkapa viranomaisilta. Usein myös keskusteleminen muiden samassa tilanteessa olevien kanssa helpottaa. Asuinalueelta saattaa löytyä myös esimerkiksi avoin päiväkoti tai perhekahvila, jonne voi mennä lasten kanssa tai jonne lapsen voi jättää joksikin aikaa hoitoon. Myös alueen omakielistä yhdistystä voi pyytää järjestämään toimintaa vanhemmille tai lapsille. Vaikeissa tilanteissa sosiaalivirastolta voi tiedustella mahdollisuutta saada kodinhoitoapua, perhetyötä tai lasten hoitoapua. Jos perheessä on monia lapsia tai vain yksi vanhempi, ulkopuolisilta saatu tuki ja apu ovat erityisen tärkeitä. Joskus huolet, pelot ja menneet kokemukset täyttävät kaikki ajatukset, ja keskittyminen perheen arkeen on vaikeaa. Ruokahalu voi hävitä, monet kivut, univaikeudet tai painajaiset vaivaavat. Tulevaisuus voi vaikuttaa synkältä ja toivottomalta, tai kaikki asiat ja ihmiset suututtavat. Jos tällaiset vaivat tai ajatukset jatkuvat pitkään ja ne haittaavat arkiasioiden hoitamista, voi olla syytä hakea apua esimerkiksi terveyskeskuksesta, neuvolasta, sosiaalikeskuksesta tai soittaa auttavaan puhelimeen. Sieltä voi saada tukea, neuvoa ja apua asioiden selvittelyyn. Joskus myös lääkärin määräämä lääke voi auttaa mielialan kohentumiseen. Nämä ammattiauttajat antavat maksutonta palvelua ja heillä on kaikilla vaitiolovelvollisuus. Yhteiskunnan odotukset ja tuki Suomalaista yhteiskuntaa kutsutaan hyvinvointiyhteiskunnaksi. Tällä tarkoitetaan sitä, että yhteiskunta tarjoaa kaikille asukkaille mm. ilmaisen terveydenhoidon ja lapsille koulutuksen. Muita palveluita on esimerkiksi lasten kasvatukseen liittyvä neuvonta ja mielenterveyspalvelut. Hyvinvointiyhteiskunnassa annetaan muun muassa rahallista tukea niille, joilla ei ole mahdollisuutta käydä töissä. Useimmissa muissa maissa ilmaisia palveluita on vähän ja ihmisten odotetaan selviytyvän itse tai esimerkiksi perheensä ja sukunsa tuella. 14

17 Kun yhteiskunta Suomessa osallistuu yksittäisten ihmisten ja perheiden elämään tukemalla heitä erilaisin palveluin, odotuksena on myös, että kohdatessaan ongelmia ihmiset ja perheet hakevat tukea ja apua hyvissä ajoin. Kuten yllä mainittiin, tukea voi hakea eri tahoilta. Jos tukea haetaan myöhään, ovat ongelmat usein ehtineet tulla monimutkaisiksi ja vaikeasti ratkaistaviksi. Tämän vihkosen tarkoituksena on ollut antaa vanhemmille tukea ja opastusta lasten kasvatukseen niin, että vanhemmat ja lapset voisivat nauttia perhe-elämästä uudessa yhteiskunnassa. Joskus vanhempien hyvistä yrityksistä huolimatta perhe- tai kasvatusongelmilta ei voida välttyä. Vanhemmat, joiden lähtömaassa ei ole ollut perhe- tai kasvatusasioihin perehtyneitä ammattiauttajia, voivat epäröidä kysyä neuvoa tai apua vieraalta ihmiseltä. Joillakin voi olla myös huonoja käsityksiä tai kokemuksia viranomaisista. Yhteydenottoa viranomaisiin ei tulisi kokea uhkana vaan mahdollisuutena saada neuvoja ja tukea vaikeassa tilanteessa. Kun vanhemmat ovat valmiita keskustelemaan ja he ovat avoimia yhteistyöhön, viranomaisten on helpompi toimia yhteistyössä vanhempien kanssa, ottaa huomioon heidän toiveitaan ja tarjota voimavaroja. Sulkeutuminen ja yhteistyöstä kieltäytyminen jättävät viranomaiset arvausten ja ennakkoluulojen varaan. Jos vanhemmat kuitenkin kokevat, että viranomaiset ovat kohdelleet heitä väärin, on hyvä olla yhteydessä omaan yhteisöön, etniseen yhdistykseen, järjestöihin tai muihin viranomaisiin ja kysyä ja hakea tukea ihmisiltä, jotka tuntevat asiakkaan oikeudet. Keskustelemalla ja rauhallisella asenteella löytyvät parhaimmat ratkaisut. 8. MISTA SAADA APUA JA TUKEA Suomalainen yhteiskunta ja monet yhdistykset ja järjestöt tarjoavat palveluita ja tukea perheille. Tietoa palveluista ja tukea on kuitenkin vaikea löytää varsinkin jos on uusi tässä yhteiskunnassa. Eri kielillä tietoa tuesta ja palveluista perheille löytyy internetistä osoitteesta Näiltä sivuilta löydät tietoa muun muassa avioliitosta, avioerosta, perheongelmista, lasten ja nuorten kasvatuksesta, mielenterveyden ongelmista ja erilaisista riippuvuuksista. Sivuilta löytyy myös linkkejä tahoihin, jotka voivat auttaa ja tukea sinua vaikeissa elämäntilanteissa. Myös oman asuinkuntasi tai alueesi sosiaalipalvelutoimistot ja maahanmuuttotyöntekijät osaavat ohjata sinua eteenpäin. Tietoa maahanmuuttajille järjestettävästä koulutuksesta löydät internetosoitteesta 15

18 Mannerheimin Lastensuojeluliitto on julkaissut somalikielisen opasvihkosen pikkulapsen hoidosta internetissä osoitteessa > julkaisut > verkkojulkaisut Tietoa somalikielellä Väestöliiton Kotipuun toiminnasta ja sen tarjoamasta tuesta maahanmuuttajaperheille löydät myös internetistä: > monikulttuurinen työ / Kotipuu Väestöliiton Kotipuu tukee maahanmuuttajataustaisten perheiden hyvinvointia monin tavoin. Kotipuussa tuotetaan materiaaleja perheen ihmissuhteisiin ja lastenkasvatukseen liittyvistä aiheista ja kehitetään toimintamalleja perheiden kotoutumisen ja hyvinvoinnin tukemiseksi. Kotipuun työntekijät käyvät myös eri tilaisuuksissa ja työyhteisöissä luennoimassa ja alustamassa muun muassa monikulttuuristen perheiden kotoutumiseen liittyvistä asioista. Tämän lisäksi Kotipuu järjestää maahanmuuttajataustaisille vanhemmille keskusteluryhmiä ja antaa tukea perheille vaikeissa elämäntilanteissa. Tämän kasvatusvihkosen aiheet ovat syntyneet yhteistyössä työryhmän kanssa. Työryhmään ovat osallistuneet Abdulkadir Isak, Abdulkadir Mohamed Mao, Deqa Hersi, Hanna Porvari, Mulki Mölsä, Nasro Farah Dable, Said Aden, Saido Mohamed ja Sugulle Salah.. Kasvatusvihkosen sisältö on myös luettu Helsinki Islam Keskuksessa (Pasilan moskeija). VÄESTÖLIITON KOTIPUU KIITTÄÄ LÄMPIMÄSTI KAIKKIA OSALLISTUNEITA! Lopullisen tekstin ovat kirjoittaneet Anne Alitolppa-Niitamo ja Mohamed Moallin Kotipuusta. Mohamed Moallin on myös kääntänyt tekstin suomesta somaliksi. Otamme mielellämme vastaan kommentteja tästä materiaalista sähköpostiosoitteeseen kotipuu@vaestoliitto.fi Teksti löytyy suomen- ja somalinkielisenä myös Kotipuu kotisivuilta internetistä : TILAUKSET Väestöliiton Kotipuu PL 849, Helsinki puh. (09) > monikulttuurinen Kotipuu > materiaalit VÄESTÖLIITTO RAHA-AUTOMAATTIYHDISTYS 16

Vanhemmuus on vaativaa

Vanhemmuus on vaativaa Vanhemmuus on vaativaa Vanhemmat toivovat lapsilleen hyvää tulevaisuutta. He haluavat kasvattaa lapsistaan ihmisiä, jotka perhe, suku ja yhteiskunta hyväksyy ja arvostaa. Eri kulttuureissa on kuitenkin

Lisätiedot

Albaniankielinen kasvatusvihkonen vanhemmille. Lastenkasvatuksesta ja vanhemmuudesta

Albaniankielinen kasvatusvihkonen vanhemmille. Lastenkasvatuksesta ja vanhemmuudesta Albaniankielinen kasvatusvihkonen vanhemmille Lastenkasvatuksesta ja vanhemmuudesta VÄESTÖLIITTO VÄESTÖLIITON KOTIPUU SISÄLLYS ALKUSANAT 1. LAPSI KASVAA OSAKSI PERHETTÄ JA YHTEISÖÄ 1 2. MAAHANMUUTTOON

Lisätiedot

Kurdinkielinen kasvatusvihkonen vanhemmille. Lastenkasvatuksesta ja vanhemmuudesta

Kurdinkielinen kasvatusvihkonen vanhemmille. Lastenkasvatuksesta ja vanhemmuudesta Kurdinkielinen kasvatusvihkonen vanhemmille Lastenkasvatuksesta ja vanhemmuudesta VÄESTÖLIITTO VÄESTÖLIITON KOTIPUU SISÄLLYS ALKUSANAT 1. LAPSI KASVAA OSAKSI PERHETTÄ JA YHTEISÖÄ 1 2. MAAHANMUUTTOON LIITTYY

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain

Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain Monikulttuuriset parisuhteet entistä arkipäiväisempiä Tilastojen valossa lisääntyvät jatkuvasti Parin haku kansainvälistyy Globalisaatiokehityksen vaikuttaa

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL) on vuonna 1920 perustettu kansalaisjärjestö edistää lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia

Lisätiedot

PERHEEN MERKITYS KOTOUTUMISESSA

PERHEEN MERKITYS KOTOUTUMISESSA PERHEEN MERKITYS KOTOUTUMISESSA MONIKULTTUURISET PERHEET - 50.000 perhettä, joissa vähintään toinen puolisoista tai ainoa vanhempi puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea (v.2005) -

Lisätiedot

Vanhemmuussuunnitelma

Vanhemmuussuunnitelma Vanhemmuussuunnitelma Yhteinen lapsemme on / Yhteisiä lapsiamme ovat: Kunnioitamme toisiamme vanhempina, hyväksymme toistemme merkityksen lastemme elämässä ja toimimme yhteistyökumppaneina lastemme kasvattamisessa.

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Perhetalo Heideken Sepänkatu 3 20700 Turku p. 02 273 6000 info.varsinais-suomi@mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Lisätiedot

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Lapsen kotoutumissuunnitelma on suunnattu kaikille alle 17 vuotiaille maahanmuuttajalapsille heidän kotoutumisensa tueksi ja tarvittavien tietojen siirtymiseksi.

Lisätiedot

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet

Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet Päivämäärä.. Oppilaitos.. Nimi.. Tehtävä 1 Millainen kielenoppija sinä olet? Merkitse rastilla (x) lauseet, jotka kertovat sinun tyylistäsi oppia ja käyttää kieltä. 1. Muistan

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE

VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE Lapsi Vanhempi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI VANHEMMAN SILMIN Kerro minulle lapsestasi. Millainen hän mielestäsi on? Kerro omin sanoin tai käytä alla olevia kuvauksia:

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! MLL:n Uudenmaan piiri Asemapäällikönkatu 12 C 00520 Helsinki Tel. +358 44 0470 407 uudenmaan.piiri@mll.fi uudenmaanpiiri.mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin

Lisätiedot

Vanhemmuussuunnitelma

Vanhemmuussuunnitelma Vanhemmuussuunnitelma Yhteinen lapsemme on / Yhteisiä lapsiamme ovat: Kunnioitamme toisiamme vanhempina, hyväksymme toistemme merkityksen lastemme elämässä ja toimimme yhteistyökumppaneina lastemme kasvattamisessa.

Lisätiedot

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika.

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika. Leikki ja vapaa-aika Lähes aina 1. Yhteisössäni minulla on paikkoja leikkiin, peleihin ja urheiluun. 2. Löydän helposti yhteisöstäni kavereita, joiden kanssa voin leikkiä. 3. Minulla on riittävästi aikaa

Lisätiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)

Lisätiedot

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta perheessä ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

- Elämäntilanteen ESY selvittämisen ympyrä

- Elämäntilanteen ESY selvittämisen ympyrä - Elämäntilanteen ESY selvittämisen ympyrä Ihmissuhteet Tulevaisuuden tavoitteet ja toiveet Sosiaaliset tilanteet Elämäntilanteen selvittämisen ympyrä Ihmissuhteet Tulevaisuuden tavoitteet ja toiveet Nimesi:

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa Luottamus SISÄLTÖ Perusluottamus syntyy Vastavuoroinen kiintymyssuhde Pieni on suurta Lapsi luottaa luonnostaan Lapsen luottamuksen peruspilarit arjessa Lapsen itseluottamus vahvistuu Luottamuksen huoneentaulu

Lisätiedot

Osoite. Kansalaisuus Äidinkieli. Vanhempien / huoltajan luona Jos vain toisen huoltajan luona, kumman? Yksin omassa asunnossa Muuten, miten?

Osoite. Kansalaisuus Äidinkieli. Vanhempien / huoltajan luona Jos vain toisen huoltajan luona, kumman? Yksin omassa asunnossa Muuten, miten? TULOHAASTATTELULOMAKE Tämän lomakkeen tarkoituksena on helpottaa opiskelusi aloitusta ja suunnittelua. Luokanvalvojasi keskustelee kanssasi lomakkeen kysymyksistä ja perehdyttää Sinut ammatillisiin opintoihin.

Lisätiedot

Toivon tietoa sairaudestani

Toivon tietoa sairaudestani Liite 4 LY1 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan yläasteella olevan nuoren kyselylomake 1. Hyvä kurssilainen! Olet osallistumassa narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssille.

Lisätiedot

AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni

AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni Ihmisen hyvinvointi on kokonaisuus, jossa on eri osa-alueita. Tämä mittari auttaa sinua hahmottamaan, mitä asioita hyvinvointiisi kuuluu. Osa-alueet:

Lisätiedot

Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa harvoin

Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa harvoin Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa 2 3 4 5 Puhuminen auttaa Äidin kanssa Isän kanssa Äitipuolen kanssa Isäpuolen kanssa Isovanhempien

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Liite 2: Kyselyn tulokset taulukkoina. 1. Perheen taustatiedot. Asuinkunta. Liite 7 perusturvalautakunta ,5 % 29,1 % 31,4 %

Liite 2: Kyselyn tulokset taulukkoina. 1. Perheen taustatiedot. Asuinkunta. Liite 7 perusturvalautakunta ,5 % 29,1 % 31,4 % 1 Liite 2: Kyselyn tulokset taulukkoina Liite 7 perusturvalautakunta 19.2.2019 19 1. Perheen taustatiedot Asuinkunta Keuruu 39,5 Petäjävesi 29,1 Multia 31,4 2 4 6 8 10 Kaikki vastaajat ( KA: 1. 92, Hajonta:

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta antaa iloa!

Vapaaehtoistoiminta antaa iloa! Vapaaehtoistoiminta antaa iloa! Lapset ensin. MLL:n vapaaehtoisena toimiminen Tule mukaan Mannerheimin Lastensuojeluliiton Järvi-Suomen piirin vapaaehtoistoimintaan. Juuri sinä voit antaa lasten ja nuorten

Lisätiedot

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN Tähän vihkoon on koottu kysymyksiä, jotka auttavat sinua miettimään omaa vointiasi. Vihkon kysymykset auttavat sinua myös miettimään, millaista apua

Lisätiedot

määritelty opetussuunnitelman perusteissa:

määritelty opetussuunnitelman perusteissa: Nousiainen määritelty opetussuunnitelman perusteissa: - edistää lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä - oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien

Lisätiedot

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen LAPSET PUHEEKSI keskustelu Muokattu työversio 19.8.2015 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

Miten haluat kasvattaa lapsesi?

Miten haluat kasvattaa lapsesi? tekstit lapsi sidor_layout 209-0-09 3:50 Sida tekstit lapsi sidor_layout 209-0-09 3:50 Sida 2 tekstit lapsi sidor_layout 209-0-09 3:50 Sida 3 Miten haluat kasvattaa lapsesi? tekstit lapsi sidor_layout

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys II Kielen ja puheen kehityksen tukeminen www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 PUHUMAAN OPPIMINEN Puhe on ihmisen tärkein ilmaisun väline. Pieni lapsi oppii

Lisätiedot

Toivon tietoa sairaudestani

Toivon tietoa sairaudestani Liite 5 N1 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan nuoren kyselylomake 1. Hyvä kurssilainen! Olet osallistumassa narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssille. Tämä kyselylomake

Lisätiedot

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet JÄHMETYN JÄÄDYN Mihin olemme menossa? Miten tähän on tultu? OLET TÄSSÄ. Kalle Hamm, 2008 Mitä nyt tapahtuu?

Lisätiedot

Eväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista?

Eväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista? Liite Pienten Kielireppuun. Eväspussi Oman äidinkielen vahva hallinta tukee kaikkea oppimista. Tämän vuoksi keskustelemme kielten kehityksestä aina varhaiskasvatuskeskustelun yhteydessä. Kopio Kielirepusta

Lisätiedot

PERHE JA PÄIHDEKASVATUS. meille myös!!!

PERHE JA PÄIHDEKASVATUS. meille myös!!! PERHE JA PÄIHDEKASVATUS meille myös!!! Pohdinnan pohjaksi päihteistä Lapsen kanssa on hyvä keskustella päihteiden vaikutuksista niissä tilanteissa, joissa asia tulee luontevasti puheeksi. Tällainen tilanne

Lisätiedot

Kodin ja koulun vuorovaikutuksen karikot. näkökulmasta. erikoistutkija Minna Säävälä Väestöliiton Väestöntutkimuslaitos

Kodin ja koulun vuorovaikutuksen karikot. näkökulmasta. erikoistutkija Minna Säävälä Väestöliiton Väestöntutkimuslaitos Kodin ja koulun vuorovaikutuksen karikot maahanmuuttajaperheiden hyvinvoinnin näkökulmasta erikoistutkija Minna Säävälä Väestöliiton Väestöntutkimuslaitos Monimuotoistuminen jatkuu 13 % helsinkiläisistä

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Monikulttuurinen lapsi- ja perhetoiminta-hanke. Tule mukaan toimintaan!

Monikulttuurinen lapsi- ja perhetoiminta-hanke. Tule mukaan toimintaan! Monikulttuurinen lapsi- ja perhetoiminta-hanke Tule mukaan toimintaan! Kansalaisjärjestöt On mahdollisuus osallistua erilaisiin toimintoihin ja harrastuksiin. Voi vaikuttaa yhteiskunnan asioihin. Suuri

Lisätiedot

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija , Monikulttuurisuuden asiantuntija SUOMESSA ON Monikulttuurisuus koulussa Noin 50 000 maahanmuuttajataustaista perhettä (4%) Yli 30 000 maahanmuuttajataustaista nuorta PERHEET Maahanmuuttajia Maahanmuuttotaustaisia

Lisätiedot

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa Sivistystoimi Sisällysluettelo Oppilashuolto lapsen koulunkäyntiä tukemassa... 3 Koulukuraattoreiden ja koulupsykologien tarjoama tuki... 4 Koulukuraattori...

Lisätiedot

LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA

LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA Lisa Salonen MIELEN HYVINVOINTI Mielen hyvinvointi tarkoittaa hyvää mielenterveyttä. Omat kokemuksemme vaikuttavat sen muovautumiseen.

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

NUKKUMAANMENO. kuvat: Ilona Vestu 1

NUKKUMAANMENO. kuvat: Ilona Vestu 1 kuvat: Ilona Vestu 1 NUKKUMAANMENO Nukkumaanmenoaika voi olla perheille useista eri syistä vaikeaa. Vanhempana on hyvä miettiä, mitä nämä syyt voivat olla ja mitä lapsi tilanteesta ajattelee. En tykkää

Lisätiedot

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto. Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016 Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.fi Puh:0503256450 4.3.2016 Maahanmuutto on siirtymä Valtava sosiokulttuurinen muutos,

Lisätiedot

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskyselyyn

Lisätiedot

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen OSALLISUUS Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen Monipuoliset yhteistyökokemukset Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun Oppilaskunta yhteistyön

Lisätiedot

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,

Lisätiedot

Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään?

Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään? Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään? RINTASYÖPÄYHDISTYS / DOCRATES Eva Nilson 13.10.2011 Kun äiti sairastaa, mikä on toisin? Syöpä on ruumiin sairaus, mutta se

Lisätiedot

Emmi Klink Mainingin koulu

Emmi Klink Mainingin koulu Oppilaanohjaajana peruskoulussa ja monikulttuuristen nuorten ohjaus Emmi Klink Mainingin koulu 22.11.2018 OPPILAANOHJAUS PERUSKOULUSSA Oppilaanohjaaja työskentelee peruskoulussa vuosityöajassa n. 32 tuntia

Lisätiedot

LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA

LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA Lisa Salonen MIELEN HYVINVOINTI Mielen hyvinvointi tarkoittaa hyvää mielenterveyttä. Omat kokemuksemme vaikuttavat sen muovautumiseen.

Lisätiedot

Kodin tietopaketti lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tuesta. Mitä lapsen vanhempien on hyvä tietää lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tukemisesta?

Kodin tietopaketti lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tuesta. Mitä lapsen vanhempien on hyvä tietää lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tukemisesta? Kodin tietopaketti lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tuesta Mitä lapsen vanhempien on hyvä tietää lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tukemisesta? - 1 - Mä en osaa! Jos lapsella on oppimisvaikeuksia ja koulunkäynti

Lisätiedot

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9. Monikkoperheet kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.2014 Monikkoraskauksien lukumäärät Tilasto vuonna 2012 794

Lisätiedot

Lapsen oikeus hoivaan, kasvatukseen ja turvallisiin rajoihin

Lapsen oikeus hoivaan, kasvatukseen ja turvallisiin rajoihin Kotitehtävä 6 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä KUUDES TAPAAMINEN Lapsen oikeus hoivaan, kasvatukseen ja turvallisiin rajoihin Lapsen kehitystä tukevat kasvatusmenetelmät ovat yksi sijais- ja adoptiovanhemmuuden

Lisätiedot

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE Tieto isäksi tulemisesta Isän ja vauvan välinen suhde saa alkunsa jo silloin kun pariskunta suunnittelee vauvaa ja viimeistään silloin kun isä saa tiedon

Lisätiedot

Valppaat vanhemmat. Valppaat vanhemmat

Valppaat vanhemmat. Valppaat vanhemmat Voit tulostaa pelin kopiopaperille. Leikkaa ja liimaa kortit sitten kartongille tai pahville. Kontaktimuovilla tai laminaatilla saat korteista kestävämmät. Jos tulostimesi ottaa vastaan paksumpaa paperia

Lisätiedot

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti 1. Tervehdin lasta henkilökohtaisesti ja positiivisesti nimeltä heidät tavatessani. 1 2 3 4 5 2. Vuorovaikutukseni

Lisätiedot

KOULUJEN HYVINVOINTIPROFIILI 2015 YLÄKOULUT KYSYMYKSITTÄIN Koko maa Lappeenranta 2015, 2014 ja 2013 KOULUN OLOSUHTEET 1 1 (12)

KOULUJEN HYVINVOINTIPROFIILI 2015 YLÄKOULUT KYSYMYKSITTÄIN Koko maa Lappeenranta 2015, 2014 ja 2013 KOULUN OLOSUHTEET 1 1 (12) 20.4.2015 KOULUJEN HYVINVOINTIPROFIILI 2015 YLÄKOULUT KYSYMYKSITTÄIN Koko maa 2015 - Lappeenranta 2015, 2014 ja 2013 KOULUN OLOSUHTEET 1 1 (12) -60 % -40 % -20 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Luokat ovat

Lisätiedot

Hyvinkään kaupunki Vuosiluokat 3 6 Lv ARVIOINTIKESKUSTELULOMAKE. Oppilas: Luokka: Keskustelun ajankohta:

Hyvinkään kaupunki Vuosiluokat 3 6 Lv ARVIOINTIKESKUSTELULOMAKE. Oppilas: Luokka: Keskustelun ajankohta: Hyvinkään kaupunki Vuosiluokat 3 6 Lv. 2018-2019 ARVIOINTIKESKUSTELULOMAKE Oppilas: Luokka: Keskustelun ajankohta: Tervetuloa arviointikeskusteluun! Arviointikeskustelun tehtävänä on ohjata ja kannustaa

Lisätiedot

ALAKOULUSTA YLÄKOULUUN. Mitä nivelvaiheen aikana tapahtuu 2/2

ALAKOULUSTA YLÄKOULUUN. Mitä nivelvaiheen aikana tapahtuu 2/2 ALAKOULUSTA YLÄKOULUUN Mitä nivelvaiheen aikana tapahtuu 2/2 TULEVAN SEISKALUOKKALAISEN MUISTILISTA Minun on annettava itselleni aikaa tutustua uuteen koulurakennukseen, koulukavereihin ja opettajiin.

Lisätiedot

Esikoulu ja koulu Hässleholmin kunnassa

Esikoulu ja koulu Hässleholmin kunnassa Esikoulu ja koulu Hässleholmin kunnassa Lapsi- ja kouluasioiden hallinto vastaa esikoulusta, pedagogisesta hoidosta, vapaa-ajankodista, peruskoulusta, lukiosta, erityiskoulusta ja kulttuurikoulusta. Kun

Lisätiedot

Rikokset, tuki ja apu. www.jagvillveta.se

Rikokset, tuki ja apu. www.jagvillveta.se Rikokset, tuki ja apu www.jagvillveta.se Ruotsissa monet lapset joutuvat kokemaan rikoksia. Ruotsissa monet lapset joutuvat kokemaan rikoksia. Niitä voi tapahtua esimerkiksi kotona, koulussa, vapaa-ajalla

Lisätiedot

EURAN KUNNAN OPISKELUHUOLLON KURAATTORI- JA PSYKOLOGIPALVELUT

EURAN KUNNAN OPISKELUHUOLLON KURAATTORI- JA PSYKOLOGIPALVELUT EURAN KUNNAN OPISKELUHUOLLON KURAATTORI- JA PSYKOLOGIPALVELUT EURAN KUNNAN OPISKELUHUOLLON PSYKOLOGI- JA KURAATTORIPALVELUT Psykologi- ja kuraattoripalveluilla tarkoitetaan opiskeluhuollon psykologin ja

Lisätiedot

Vanhempainryhmä osana polikliinisen luokan toimintaa. Laura Kortesoja Kalliomaan koulu

Vanhempainryhmä osana polikliinisen luokan toimintaa. Laura Kortesoja Kalliomaan koulu Vanhempainryhmä osana polikliinisen luokan toimintaa Laura Kortesoja Kalliomaan koulu Polikliininen luokka aloitti toimintansa syksyllä 2008 oppilaspaikkoja 8 opetuksesta vastaa pääosin polikliinisen luokan

Lisätiedot

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Helsingin terveyskeskus poliklinikka Puheterapeutit: K. Laaksonen, E. Nykänen, R. Osara, L. Piirto, K. Pirkola, A. Suvela, T. Tauriainen ja T. Vaara PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Lapsi oppii puheen tavallisissa

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Sano näin itsellesi Ohjaa lasta Jos lapsi on jatkuvasti vihainen Kun aikuista suututtaa Ole etuviisas Kun aikuisen tunteet kiehuvat

SISÄLTÖ. Sano näin itsellesi Ohjaa lasta Jos lapsi on jatkuvasti vihainen Kun aikuista suututtaa Ole etuviisas Kun aikuisen tunteet kiehuvat Tunteet SISÄLTÖ Värikylläinen tunne-elämä Tunne on aina viesti Olet malli tunteiden ilmaisemisessa Auta lasta tunnistamaan Auta lasta nimeämään Kiukku lapsen haasteena Kun lapsi kiukustuu Sano näin itsellesi

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

KOULUJEN HYVINVOINTIPROFIILI 2016 YLÄKOULUT KYSYMYKSITTÄIN Koko maa Lappeenranta 2016, 2015 ja 2014 KOULUN OLOSUHTEET 1 1 (12)

KOULUJEN HYVINVOINTIPROFIILI 2016 YLÄKOULUT KYSYMYKSITTÄIN Koko maa Lappeenranta 2016, 2015 ja 2014 KOULUN OLOSUHTEET 1 1 (12) 20.4.2016 KOULUJEN HYVINVOINTIPROFIILI 2016 YLÄKOULUT KYSYMYKSITTÄIN Koko maa 2016 - Lappeenranta 2016, 2015 ja 2014 KOULUN OLOSUHTEET 1 1 (12) -60% -40% -20% 0% 20% 40% 60% 80% 100% Luokat ovat riittävän

Lisätiedot

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Sidonnaisuudet Tutkija, Oulun yliopisto, PPSHP Psykoterapiakouluttaja,

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

1 (13) LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU LAPSEN NIMI SYNTYMÄAIKA

1 (13) LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU LAPSEN NIMI SYNTYMÄAIKA 1 (13) LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU LAPSEN NIMI SYNTYMÄAIKA 2 (13) TÄLLAINEN MINÄ OLEN (lapsi täyttää vanhempien kanssa) Parhaat kaverini... Tykkään... Hoitopaikassa kivaa on... Olen hyvä...

Lisätiedot

KALAJOEN TERVEYSKESKUS NEUVOLA

KALAJOEN TERVEYSKESKUS NEUVOLA KALAJOEN TERVEYSKESKUS NEUVOLA 1 LAPSEN NIMI: OSOITE: HETU: PUHELIN: LAPSEN HUOLTAJAT: LAPSI ASUU: vanhempien luona äidin luona isän luona muualla, missä: PERHEEN MUUT LAPSET (Nimet ja syntymävuosi): MUUT

Lisätiedot

EURAN KUNNAN OPISKELUHUOLLON KURAATTORI- JA PSYKOLOGIPALVELUT

EURAN KUNNAN OPISKELUHUOLLON KURAATTORI- JA PSYKOLOGIPALVELUT EURAN KUNNAN OPISKELUHUOLLON KURAATTORI- JA PSYKOLOGIPALVELUT EURAN KUNNAN OPISKELUHUOLLON PSYKOLOGI- JA KURAATTORIPALVELUT Psykologi- ja kuraattoripalveluilla tarkoitetaan opiskeluhuollon psykologin ja

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen

Lisätiedot

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Perhepalvelukeskus, Korkalonkatu 4, 96100 Rovaniemi Kuva: Pekka Ojaniemi Palveluja perheille Avoin päiväkoti Avoimen päiväkodin toiminta on tarkoitettu alle kouluikäisille

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Kokemusten Keinu. Huoltajalle. Ohjeita Kokemusten Keinun käyttöön

Kokemusten Keinu. Huoltajalle. Ohjeita Kokemusten Keinun käyttöön Liite 2 Ohjeita n käyttöön Huoltajalle 1. Varaa tarpeeksi kiireetöntä aikaa. 2. Valitse ympäristö, jossa sinä ja lapsesi pystytte keskittymään kysymyksiin. 3. Mukauta kysymysten sanamuodot omalle lapsellesi

Lisätiedot

Ammattiopiston näkökulma. Erityisopettaja Tuula Niskanen Keski-Uudenmaan ammattiopisto 1.12.2015

Ammattiopiston näkökulma. Erityisopettaja Tuula Niskanen Keski-Uudenmaan ammattiopisto 1.12.2015 Ammattiopiston näkökulma Erityisopettaja Tuula Niskanen Keski-Uudenmaan ammattiopisto 1.12.2015 Mitä tukea nuoret haluavat vanhemmilta ja koululta? En oo tajunnu koskaan peruskoulussa matikkaa. Opettajan

Lisätiedot

LAPSELLA ON OIKEUKSIA

LAPSELLA ON OIKEUKSIA LAPSELLA ON OIKEUKSIA Save the Children TURVAAVAT LASTEN HYVÄN ELÄMÄN MAHDOLLISUUDET ON LAADITTU NOUDATETTAVIKSI ON LAADITTU NOUDATETTAVIKSI SISÄLTÄVÄT LAPSIA VAHVASTI SUOJELEVIA PERIAATTEITA LAPSILLE

Lisätiedot

Työpaikkaosaamisen kehittämisen malli monikulttuurisille työpaikoille

Työpaikkaosaamisen kehittämisen malli monikulttuurisille työpaikoille Työpaikkaosaamisen kehittämisen malli monikulttuurisille työpaikoille Mitä on osaaminen ja osaamisen kehittäminen työssä? Työpaikoilla eletään jatkuvassa muutoksessa. Asiakkaiden tarpeet muuttuvat ja työpaikalla

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla! Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa

Lisätiedot

"Koko kylä kasvattaa" -pelisäännöt Page 1 of 5

Koko kylä kasvattaa -pelisäännöt Page 1 of 5 "Koko kylä kasvattaa" -pelisäännöt Page 1 of 5 KÄYTTÄYTYMINEN Käyttäytymisessä me aikuiset olemme esimerkkejä lapsillemme. Lastemme turvallisuuden vuoksi noudatamme liikennesääntöjä ja nopeusrajoituksia.

Lisätiedot

Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä

Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä TULOHAASTATTELU Nimi Nuoren nro Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä Tulohaastattelun tarkoituksena on nuoren mielipiteiden kuuleminen ja nuoren tilanteen laajempi

Lisätiedot

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Tervetuloa asiakkaaksi Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalveluihin! Maahanmuuttopalveluiden työtä on ohjata ja neuvoa sen asiakkaita, eli maahanmuuttajia.

Lisätiedot

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 Lapset palveluiden kehittäjiksi! Maria Kaisa Aula Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 1 YK-sopimuksen yleiset periaatteet Lapsia tulee kohdella yhdenvertaisesti eli lapsen oikeudet kuuluvat

Lisätiedot

Ilmoitus oikeuksista

Ilmoitus oikeuksista Ilmoitus oikeuksista Tästä lehtisestä saat tärkeää tietoa oikeuksista, jotka sinulla on ollessasi Oikeuksilla tarkoitetaan tärkeitä vapauksia ja apua, jotka ovat lain mukaan saatavilla kaikille. Kun tiedät

Lisätiedot

4-VUOTIAAN LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA

4-VUOTIAAN LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA 4-VUOTIAAN LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA LUOTTAMUKSELLINEN Lapsen nimi: Vanhemmat / huoltajat: Päivähoito-/kerhopaikka: Hoitaja: Syntymäaika: Terveydenhoitaja: 1. SOSIAALISET TAIDOT 1. Kuvaile millainen lapsi

Lisätiedot

TYÖKALUJA SELKEÄÄN SEKSUAALITERVEYSKASVATUKSEEN IHMISSUHTEET

TYÖKALUJA SELKEÄÄN SEKSUAALITERVEYSKASVATUKSEEN IHMISSUHTEET TYÖKALUJA SELKEÄÄN SEKSUAALITERVEYSKASVATUKSEEN IHMISSUHTEET SEKSUAALITERVEYSTIETÄMYKSEN JA TUEN TARPEIDEN ARVIOINTI OSIO 4 EI JOO 1. Tuntematon ja tuttu ihminen Tavoite: Tuntemattoman ja tutun eron ymmärtäminen.

Lisätiedot

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 1. Yleistä Pidä kiinni-projektista, Talvikista ja Tuuliasta 2. Äiti ja perhe päihdekuntoutuksessa

Lisätiedot

Koti, koulu ja lapsen paras. Kari Uusikylä MLL -seminaari

Koti, koulu ja lapsen paras. Kari Uusikylä MLL -seminaari Koti, koulu ja lapsen paras Kari Uusikylä MLL -seminaari 30.09.2016 Miksi yhteistyötä? Siksi, että se on lapsen etu Opiskelu tehostuu Ongelmat tunnistetaan Muodostuu aito kouluyhteisö, turvallinen, välittävä,

Lisätiedot

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.)

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 1 (Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 2 8.- ja 9.-luokkalaisista (14 16v) 5 % käyttää alkoholia kerran viikossa tai useammin ja 13 % käyttää alkoholia

Lisätiedot

Sosiaaliset suhteet - ohje

Sosiaaliset suhteet - ohje Sosiaaliset suhteet - ohje Tähän osa-alueeseen kuuluu erilaisia ihmissuhdeverkostoon liittyviä tehtäviä. Perhesuhteet ja tähän liittyvät huolenaiheet on hyvä käydä läpi nuoren näkökulmasta. Verkostokartan

Lisätiedot

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä JOPO Joustava perusopetus 1/2 Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä Uudenmaankatu 17 Rehtori Janne Peräsalmi 05800 Hyvinkää Vehkojan koulu 0400-756276 janne.peräsalmi@hyvinkää.fi

Lisätiedot