Lastenkasvatuksesta ja vanhemmuudesta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lastenkasvatuksesta ja vanhemmuudesta"

Transkriptio

1 Somalinkielinen kasvatusvihkonen vanhemmille Lastenkasvatuksesta ja vanhemmuudesta Sinun tehtäväsi on hakea neuvoa, sillä neuvo ei hae sinua Somalialainen sananlasku

2 SISÄLLYS ALKUSANAT 1. LAPSI KASVAA OSAKSI PERHETTÄ JA YHTEISÖÄ 1 2. MAAHANMUUTTOON LIITTYY MONIA UUSIA ASIOITA 4 3. ÄIDILLE JA ISÄLLE: AJATUKSIA LASTEN KASVATUKSESTA 6 4. KOTOUTUMINEN 9 5. MITEN TUKEA LASTA KOULUNKÄYNNISSÄ TUNNISTA ONGELMAT HAE NEUVOA JA TUKEA LASTEN KASVATUS ON VAATIVAA MITEN JAKSAN? MISTA SAADA APUA JA TUKEA 15

3 ALKUSANAT Kaikissa kulttuureissa ja yhteiskunnissa vanhemmat toivovat lapsilleen hyvää tulevaisuutta. He haluavat kasvattaa lapsistaan ihmisiä, jotka ovat perheen, suvun ja yhteiskunnan hyväksyttyjä ja arvostettuja jäseniä. Eri kulttuureissa on kuitenkin erilaisia käsityksiä siitä, mikä on hyväksyttyä ja arvostettua. Myös se, miten lasta kasvatetaan, vaihtelee eri kulttuurien ja yhteiskuntien välillä. Maahanmuuttajana kohtaat nyt uuden yhteiskunnan ja kasvatuskulttuurin. Ne kasvatusmallit, joihin olet tottunut, eivät ehkä kaikin osin enää toimi tässä uudessa ympäristössä. Maahanmuutto muuttaa monia asioita lastenkasvatus on yksi niistä. Tässä vihkosessa keskustellaan lastenkasvatuksesta, maahanmuuton vaikutuksista perheessä ja vanhempien tehtävistä ja rooleista. Myös oman äidinkielen säilyttäminen ja kehittäminen sekä lapsen tukeminen koulunkäynnissä ovat tämän vihkosen aiheita. 1. LAPSI KASVAA OSAKSI PERHETTÄ JA YHTEISÖÄ Puun siemen sisältää kaiken sen tiedon, mitä puu tarvitsee kasvaakseen isoksi. Lapsi tarvitsee vuorovaikutusta Pieni vauva ei kasva yhteisönsä jäseneksi pelkän ruuan ja juoman avulla. Lapsi tarvitsee ympärilleen ihmisiä, jotka ohjaavat ja neuvovat häntä ja joista hän voi ottaa mallia. Siksi sinä, lapsen äiti, isä tai huoltaja, olet tärkeä lapsen kehitykselle. Lapsen kehitykselle on hyväksi, että hän saa oppia uusia asioita. On myös tärkeää, että hän voi luottaa aikuisiin ja että hän tietää, että hänestä pidetään huolta. Lapsi on utelias ja oppimishaluinen Kaikki lapset ovat uteliaita ja oppimishaluisia. Jo pieni vauva seuraa katseellaan, tunnustelee suullaan ja käsillään ja oppii monia asioita. Hänen kehitykselleen on tärkeää, että annat hänen oppia ja kokea uusia asioita. Hän oppii muun muassa. kuuntelemalla, kun puhut hänelle ja hän oppii seuraamalla, mitä muut tekevät. Kun lapsi tulee isommaksi, hän oppii lisää. Voit opettaa häntä viemällä häntä eri paikkoihin, kertomalla hänelle asioita ja katsomalla ja lukemalla yhdessä kirjoja. Näin lapsi oppi hyödyllisiä asioita ja hänen ajattelukykynsä kehittyy. Myös hänen aistinsa, muistinsa ja sanavarastonsa kehittyvät. Tämä kaikki on hänelle hyväksi sitten, kun hän aloittaa koulun. Pienille lapsille on myös tärkeää saada leikkiä ja kokeilla taitojaan. Leikki kehittää lasta monella tavalla. Huolehdi, että lapsella on aikaa ja välineitä leikkiä varten. Aina 1

4 kalliit lelut eivät ole lapsen kehityksen kannalta parhaita leluja. Hyviä leluja ovat sellaiset, joita voi käyttää monella tavalla. Hyvät lelut esimerkiksi antavat mahdollisuuden roolileikkeihin ja kehittävät lapsen mielikuvitusta. Tällaisia ovat esimerkiksi värikynät, muovailuvaha ja rakennuspalikat. Monissa tutkimuksissa on todettu, että lapsi, joka on oppinut tulemaan toimeen muiden lasten kanssa, pärjää myös aikuisena elämässään. Toisten huomioon ottamista ja yhdessä olemisen sääntöjä lapsi voi opetella leikkimällä toisten lasten kanssa. Myös perheen pienimpien on hyvä oppia odottamaan omaa vuoroaan. MITEN VOIN AUTTAA LASTA TULEMAAN TOIMEEN MUIDEN LASTEN KANSSA? o vie lasta paikkoihin, missä hän saa olla muiden lasten kanssa o anna lapselle aikaa, tilaa ja mahdollisuuksia leikkiä o opeta lasta odottamaan omaa vuoroaan, jakamaan asioita muiden kanssa ja tekemään yhteistyötä o puutu, jos lapsi käyttäytyy aggressiivisesti tai kiusaa muita o opeta lasta kertomaan sanoin, jos hän on vihainen, surullinen tai pettynyt Kuvasarjan tekstit somalinkielisen julkaisun sivuilla 8-9:Kun lapsi haluaa mukaan leikkimään toisten lasten kanssa, on hyvä tapa kysyä Saanko tulla mukaan leikkimään? tai Voidaanko leikkiä yhdessä?. Kasvatus on aktiivista yhdessä olemista Lapsi, joka on saanut vanhempiensa aikaa, huolenpitoa ja ohjausta, on iloksi ja hyödyksi vanhemmilleen ja suvulleen. Läheisyys ja kiintymys vanhempiin vahvistavat lapsen perusluottamusta. Se on myös edellytys lapsen tasapainoiselle kehitykselle. Lapsilla, joilla on hyvä ja läheinen suhde ainakin yhteen aikuiseen, on hyvä perusta myös menestymiseen koulussa ja myöhemmässä elämässä. Lapsessa on tulevaisuus. 2

5 MITÄ VOIN TEHDÄ LAPSENI KANSSA: o lukea ja katsella kirjoja ja keskustella niistä o opetella omankielisiä runoja, loruja, lauluja, tarinoita o kertoa omasta suvusta ja maasta sekä menneen ajan tapahtumista o keskustella päivän tapahtumista ja lapsen harrastuksista ja ystävistä o viedä lasta tutustumaan eri paikkoihin: museoihin, kaupungille, maaseudulle, eläintarhaan, kirjastoon jne. o kotitöitä, esim. valmistaa ruokaa, leipoa tai siivota yhdessä o harjoitella kädentaitoja, esimerkiksi kynän ja saksien käsittelemistä Muista keskustella lapsen kanssa siitä, mitä teette ja näette. Näin lapsi oppii uusia asioita ja sanoja Ajan järjestäminen lasten kanssa olemiseen ei ole aina helppoa. Voit kuitenkin aina ottaa lapsen mukaan arkisiin askareisiin, esimerkiksi ruuan laittoon, pöydän kattamiseen, kaupassa käyntiin. Samalla voit jutella lapsen kanssa ja kuunnella, mitä hänelle on tapahtunut esimerkiksi päiväkodissa. Kuuntele tarkasti, mitä hän kertoo ja esitä kysymyksiä. Osoita, että olet kiinnostunut hänen elämästään ja ajatuksistaan. Näin luot hyvän luottamuksen ja yhteisymmärryksen välillenne. Jos lapsella on liian vähän mielenkiintoista tekemistä, hän pitkästyy ja alkaa ehkä häiritä tai käyttäytyä huonosti. Toisaalta liian suuret vaatimukset voivat pelottaa lasta. Eri-ikäiset lapset kaipaavat erilaista tekemistä. Toisaalta lapset ovat myös luonteeltaan erilaisia ja eri tavalla lahjakkaita. Siksi ei pidäkään ääneen vertailla lapsia keskenään vaan on parempi arvostaa lasta sellaisena kuin hän on. Kehumalla lasta hyvästä käyttäytymisestä saat hänet toistamaan samaa käyttäytymistä uudelleenkin. 3

6 2. MAAHANMUUTTOON LIITTYY MONIA UUSIA ASIOITA Uusi kasvatusympäristö Se ympäristö, jossa itse olet kasvanut, oli erilainen kuin se, jossa lapsesi nyt kasvavat. Vanhassa kotimaassa sinulla oli sukulaisia, perheenjäseniä ja naapureita, jotka auttoivat lasten hoitamisessa ja kasvattamisessa. Lapsella oli siis mahdollisuus saada mallia ja ohjausta monilta aikuisilta. Äidin ja isän malli siirtyi sukupolvelta toiselle. Kotona ja naapurissa oli samanlaiset käsitykset lasten kasvatuksesta. Maahanmuuttajana tilanteesi on nyt erilainen kasvattajana. Kun toisten ihmisten tukea ja apua on aiempaa vähemmän, sinun vastuusi vanhempana on entistä suurempi. Lasten kasvatus voi tuntua raskaalta, varsinkin jos sinulla on useita lapsia. Tämän lisäksi ne kasvatustavat, joilla sinua on kasvatettu ja joita olet oppinut pitämään oikeana, voivat olla ristiriidassa suomalaisen kasvatuksen kanssa. o Mieti millaisia olivat hyvän äidin tai hyvän isän ominaisuudet omassa lähtömaassasi. o Millaisia ovat hyvän äidin tai hyvän isän vaatimukset asuessasi nyt Suomessa? o Mitä eroja ja yhtäläisyyksiä löydät? o Mitä aivan uusia vanhemmuuden haasteita kohtaat Suomessa? Jokaisessa kulttuurissa on hyviä ja huonoja puolia. Maahanmuuttajana voit luoda uutta kasvatuksen kulttuuria valitsemalla hyvät asiat sekä omasta kulttuuristasi että suomalaisesta kulttuurista. Maahanmuuton vaikutukset perheeseen Uuteen maahan sopeutuminen ja uuden kielen oppiminen ovat usein raskaita ja vaikeita kokemuksia koko perheelle. Monet asiat muuttuvat hyvin nopeasti ja sopeutuminen muutoksiin vie monia vuosia. Useat maahanmuuttajat kokevatkin tästä stressiä. Maahanmuutto vaikuttaa aina myös perheeseen. Miehen ja vaimon väliset roolit eivät enää ole entisensä. Näin voi käydä myös vanhempien ja lasten välisille suhteille. Lapset omaksuvat suomalaista kulttuuria nopeasti päiväkodin ja koulun kautta. Erot kotikulttuurin ja suomalaisen kulttuurin välillä voivat aiheuttaa ristiriitoja kotona. Vanhemmista voi tuntua, että he menettävät lapsensa suomalaiselle kulttuurille. Lapset myös oppivat usein kieltä vanhempiaan nopeammin. Jos lapset joutuvat tulkkaamaan suomea tai ruotsia vanhemmilleen ja selvittämään perheen asioita viranomaisten kanssa, perheen roolit kääntyvät ylösalaisin. Vanhemmista voi tuntua 4

7 silloin, että he menettävät vanhemmuuden arvovallan. Jos lapset joutuvat ottamaan vastuuta monista aikuiselle kuuluvista asioista, he puolestaan menettävät huolettoman lapsuutensa. Vanhemmat voivat parhaiten säilyttää kontrollin ja vanhemmuutensa, kun he opiskelevat kieltä ja yrittävät päästä mukaan suomalaiseen yhteiskuntaan koulutuksen, työn tai harrastusten kautta. Näin he voivat vähitellen ymmärtää uutta yhteiskuntaa ja kulttuuria ja osaavat myös silloin ohjata parhaiten lapsiaan siinä ympäristössä. Myös aviopuolisoiden roolit voivat muuttua maahanmuuton seurauksena. Suomalaisessa yhteiskunnassa korostetaan sukupuolten välistä tasa-arvoa. Maahanmuuttajanaisten mahdollisuus opiskella, käydä työssä ja saada omaa rahaa saattavat muuttaa miehen ja naisen välisiä rooleja. Miehet voivat tuntea, että maahanmuuton vuoksi he ovat menettäneet asemansa ja kunnioituksensa sekä perheessä että yhteiskunnassa. Varsinkin, jos työllistyminen on vaikeaa, miesten voi olla vaikea löytää hyödyllistä tekemistä itselleen. Samaan aikaan kun miehet etsivät uutta rooliaan uudessa maassa, vaimolle rooli kodin hoitajana, äitinä ja kasvattajana voi olla liian raskas ja vaativa. Isän uusi rooli kasvattajana Sekä isillä että äideillä on paljon toiveita lapsiaan kohtaan. He odottavat, että lapset käyvät koulua ja kasvavat hyviksi aikuisiksi, jotka tekevät töitä ja auttavat sukuaan ja omia vanhempiaan. Tämän päämäärän saavuttamiseksi lapsi tarvitsee kuitenkin myös isän läsnäoloa ja tukea. Muutosten keskellä isien tulisikin löytää uusi tehtävänsä ja roolinsa lasten kasvattajana. Miesten aktiivinen osallistuminen kodin töihin ja lasten kasvatukseen hyödyttää sekä lapsia että koko perhettä. Mitä enemmän isät osallistuvat lastensa elämään, sitä paremmat mahdollisuudet lapsella on oppia hyviä ja oikeita asioita, pärjätä koulussa ja välttää huonoa seuraa. Eräs somalinkielinen päiväkodin työntekijä sanoi: Isien osallistumisella on merkitystä. Olen huomannut, että ne lapset, joiden isät hakevat heitä silloin tällöin päiväkodista, ovat pärjäävämpiä ja tasapainoisempia kuin lapset, joiden äideillä on koko kasvatusvastuu. Nämä äidit ovat väsyneitä, eivätkä jaksa lastensa kanssa. Se näkyy lapsissa. Isien osallistuminen kodinhoitoon ja lastenkasvatukseen on tärkeää koko perheen yhtenäisyydelle. Vaimot kyselevät, mihin miehiä oikein tarvitaan, jos heitä ei juuri kotona näy. Jos isät ovat poissaolevia, he saattavat menettää sen vuoksi perheensä antaman kunnioituksen. 5

8 MITEN ISÄ VOI OSALLISTUA: - viettää aikaa lasten kanssa leikkien, opettaen asioita ja kertoen tarinoita - auttaa läksyissä ja valvoa koulunkäyntiä - viedä ja osallistua lasten harrastuksiin - jakaa kotitöitä vaimon kanssa - antaa vaimolle mahdollisuus myös omaan aikaan 3. ÄIDILLE JA ISÄLLE: AJATUKSIA LASTEN KASVATUKSESTA Kannusta, selitä ja perustele Lasta on hyvä ottaa huomioon ja kannustaa silloin, kun hän käyttäytyy hyvin. Lapselle on myös selitettävä ja perusteltava, miksi jokin käyttäytyminen ei ole oikein tai hyväksi. Usein pyytäminen ja selittäminen ovat tehokkaampia kuin käskeminen. Voi esimerkiksi sanoa: On tärkeää, että menet ajoissa nukkumaan, koska muuten olet aamulla väsynyt ja kouluun meneminen tuntuu silloin ikävältä. Tai: Et saa katsoa tätä TV-ohjelmaa, koska se ei ole tarkoitettu lapsille. Lapset voivat nähdä pahoja unia, jos katsovat liian jännittäviä ohjelmia. Tai: Tule kotiin viimeistään kello 9 illalla, koska lapsen ei ole turvallista olla myöhään illalla ulkona ja sinun pitää mennä ajoissa nukkumaan koulun takia. Kun lapsille perustellaan asiat, he ymmärtävät säännöt paremmin ja oppivat vähitellen myös itse ajattelemaan, mikä on heille hyväksi. Pienille lapsille sääntöjä tulee toistaa usein. Kun lapsi kasvaa, hän oppii yhä paremmin noudattamaan sääntöjä. Vähitellen häneen voidaan luottaa enemmän ja hänelle voidaan antaa lisää vastuuta ja hän käyttäytyy toivomallasi tavalla myös kodin ulkopuolella. Eniten lapsi oppii seuraamalla miten sinä ja muut ihmiset käyttäydytte. Läheisten ihmisten esimerkki on lapselle tärkeintä. Kuvasarjan tekstit somalinkielisen julkaisun sivuilla 14-15: Miten isot (kamelit) edellä, sitä pienet (kamelit) perässä. 6

9 Kun lapsi kiukuttelee, on hyvä odottaa, kunnes hän rauhoittuu ja sitten rauhallisesti keskustellen selvittää asiat. Lasta voi myös rangaista, jos hän käyttäytyy toistuvasti huonosti. Ruumiillinen kurittaminen on Suomessa lailla kielletty. Sen sijaan rangaistuksena lapsen tai nuoren voi esimerkiksi jättää ilman viikkorahaa, karkkia tai jotain muuta mukavaa, jota hän on tottunut saamaan. Hänet voi myös laittaa miettimään tekojaan yksin toiseen huoneeseen vaikkapa lapsen suosikki TVohjelman ajaksi. Vakavasta rikkomuksesta vanhemman lapsen voi laittaa muutamaksi illaksi kotiarestiin. Kun et itse käytä ruumiillista väkivaltaa, et myöskään opeta lasta ratkaisemaan ristiriitoja väkivalloin esimerkiksi koulussa. Alla olevassa laatikossa on suomalaisten asiantuntijoiden suosittelemia ohjeita kodin arkeen. Ohjeiden taustalla on tietoa siitä, että esimerkiksi riittävä uni on tarpeellista lapsen aivojen kehitykselle ja muulle hyvinvoinnille. Liiallinen TV:n katselu tai tietokonepelien pelaaminen tekee lapsista kiukkuisia ja väsyneitä. SUOMALAISTEN ASIAN- TUNTIJOIDEN SUOSITTELEMIA KODIN SÄÄNTÖJÄ: o Lapset tulevat kotiin viimeistään arkisin (suluissa viikonloppuisin) 7-10 v. klo (klo 20) v. klo 20 (klo 21) v. klo 21 (22) o Lapset menevät nukkumaan viimeistään: 7-10 v. klo 21 (klo 22) v. klo (klo 22.30) v. klo 22 (klo 23) o TV:n, videoiden ja tietokonepelien kanssa vietetään aikaan korkeintaan 2 tuntia päivässä Lapsi tasapainoilee kodin ja yhteiskunnan odotusten välillä Lapsi kasvaa ensin perheensä jäseneksi. Myöhemmin hän menee ehkä päiväkotiin, sitten esikouluun ja kouluun ja tulee siten myös mukaan suomalaisen yhteiskunnan ja kulttuurin piiriin. Päiväkodissa, esikoulussa ja koulussa lapset oppivat suomen tai ruotsin kieltä, uusia tietoja, taitoja ja myös uusia käyttäytymisen sääntöjä ja malleja. Kasvattajat kaikissa maissa rohkaisevat lapsessa niitä ominaisuuksia tai taitoja, joista he uskovat lapsille olevan hyötyä tulevaisuudessa siinä yhteiskunnassa, jossa he 7

10 elävät. Esimerkiksi suomalaisessa työelämässä arvostetaan oma-aloitteisuutta ja itsenäistä ajattelua. Tästä syystä vanhemmat rohkaisevat lapsissaan itsenäisyyttä muun muassa antamalla lasten harjoitella omaa päätöksentekoa joissakin valinnoissa tai rohkaisemalla heitä keskustelussa tuomaan esiin omia mielipiteitään. Myös suomalaisessa koulussa pyritään vahvistamaan lapsen itsenäistä ajattelua. Joissakin toisissa kulttuureissa painotetaan voimakkaammin lapsen riippuvuutta vanhemmistaan ja esimerkiksi auktoriteettien ehdottomampaa kuuntelemista. MIETI: - Mitä positiivisia vaikutuksia voi itsenäisyydellä olla lapselle? Mitä haittavaikutuksia sillä voi olla? - Painotatko kotikasvatuksessa enemmän lapsen itsenäisyyttä vai riippuvuutta muiden toiveista? - Onko mielestäsi mahdollista kasvattaa lapsia itsenäisiksi tietyissä asioissa ja toisten toiveita ja odotuksia kuunteleviksi toisissa asioissa? Lapsi ja nuori omaksuu kodin ulkopuolelta käyttäytymisen malleja, jotka voivat olla ristiriidassa vanhempien käsitysten kanssa. Kotona voi tulla näistä erilaisista käsityksistä riitaa vanhempien ja lasten välillä. Lasta ei voi eikä saa kuitenkaan eristää muista lapsista tai laajemmasta yhteiskunnasta. Oleellisempaa on se, millaisessa seurassa lapsi viettää vapaa-aikaansa. Hyvät harrastukset, kotiintuloajat ja aikuisten kontrolli pitävät lapset ja nuoret poissa huonosta seurasta. Kun vanhempien ja lasten välillä on ristiriitoja, on tärkeää, että lapset ja vanhemmat keskustelevat ajatuksistaan ja toiveistaan yhdessä. On myös tärkeää, että molemmat osapuolet ovat valmiita sovittelemaan ratkaisunteossa. Vanhempien ja lasten välisissä ristiriitatilanteissa hyvä keskinäinen suhde ja luottamus auttaa parhaiten ratkaisemaan ongelmia. Joskus myös vanhempien ja esimerkiksi päiväkodin tai koulun opettajien käsitykset oikeasta ja väärästä voivat olla ristiriidassa keskenään. Tällöin lapsi tai nuori joutuu hankalaan asemaan tasapainoilleessaan erilaisten odotusten ja mallien välillä. Näistä asioista on hyvä keskustella lapsen ja päiväkodin tai koulun henkilökunnan kanssa. Lasten kannalta on tärkeää pyrkiä löytämään kompromissi erilaisten näkemysten välillä. VÄLTÄ RISTIRIIDAT ANNA TIETOJA JA KESKUSTELE: - kerro päiväkodissa ja koulussa kulttuurin ja uskonnon normeista, jotka liittyvät esimerkiksi ruokailuun ja alastomuuteen - keskustele ja sovi koulun ja päiväkodin kanssa säännöistä ja rajoista niin, että ne olisivat mahdollisimman yhteneväiset kodin kanssa - kerro opettajille, milloin haluat heidän olevan sinuun yhteydessä 8

11 Maahanmuuttajavanhemmat tietävät joskus hyvin vähän siitä kodin ulkopuolisesta maailmasta, jossa lapsi viettää aikaansa. Silloin vanhempien on vaikea ohjata lapsiaan tekemään oikeita valintoja esimerkiksi koulunkäynnistä ja vapaaajanvietosta. Siksi onkin tärkeää, että vanhemmat yrittävät osallistua ja ymmärtää elämää kodin ulkopuolella. Esimerkiksi osallistuminen eri järjestöjen toimintaan ja kodin ja koulun yhteistyöhön antaa ymmärrystä myös lasten maailmaan. Suomen- tai ruotsinkielen opetteleminen ja toiminta kodin ulkopuolella vahvistavat aikuisia kasvattajan ja vanhemman roolissa. 4. KOTOUTUMINEN Äidinkielen merkitys Oma äidinkieli on lapsen kulttuuri-identiteetin tärkein perusta. Se on myös perusta vanhemman ja lapsen väliselle läheiselle suhteelle ja vuorovaikutukselle. Vanhemmat voivat tehdä paljon tukeakseen lapsen kielen kehittymistä. Lapsi oppii kieltä vain siten, että hänelle puhutaan. On myös tärkeää, että häntä kuunnellaan ja hänen kertomastaan ollaan kiinnostuneita. Tärkeää on, että vanhemmat puhuvat omaa äidinkieltään. Äidinkieltä voi kehittää lukemalla lapsen kanssa kirjoja. Jos et itse osaa lukea, kuvia katsomalla ja niistä keskustelemalla lapsen kanssa voit opettaa hänelle uusia sanoja omalla kielelläsi. Voit myös katsoa lapsen kanssa TV:tä ja puhua siitä mitä näet, jolloin lapsi saa taas uusia sanoja käyttöönsä. Käymällä lapsen kanssa silloin tällöin uusissa paikoissa, kirjastossa, museoissa, kaupungilla ja luonnossa laajennat hänen ymmärrystään siitä maailmasta, jossa hän elää. Keskustelemalla lapsen kanssa autat häntä kehittämään sanavarastoaan. Tutkimukset osoittavat, että uuden kielen oppiminen käy helpommin silloin kun oma äidinkieli on vahva. Lapsen äidinkielen sanavaraston kehittäminen auttaa häntä oppimaan hyvin myös suomen- tai ruotsinkieltä ja siten menestymään koulussa. Vanhempien kotoutuminen Monet maahanmuuttajat haaveilevat paluusta takaisin lähtömaahan. Usein kaipaus tuttuun ympäristöön ja läheisten ihmisten luokse on hyvin voimakas. Myös vaikeudet sopeutua uuteen maahan lisäävät paluun toiveita. Uudessa maassa vanhemmilla saattaa kulua monia vuosia, kun he haaveilevat kotiinpaluusta. Samaan aikaan kuitenkin perheen lapset elävät oman kehityksensä ja tulevaisuutensa kannalta tärkeää aikaa. Lapset tarvitsevat vanhempia, jotka opettelevat kieltä ja tutustuvat uuteen yhteiskuntaan. He tarvitsevat vanhempia, jotka osaavat tukea, ohjata ja neuvoa heitä siinä ympäristössä, missä he sillä hetkellä elävät lapsuuttaan. Tästä syystä vanhempien kotoutuminen on lapselle tärkeää. Lapsi elää tässä ja nyt. Lasten on ymmärrettävä, että heidän koulunkäyntinsä tässä yhteiskunnassa on tärkeää siitäkin huolimaatta, että perhe palaisi joskus takaisin. Kun lapset saavat tukea kehitykseensä ja koulunkäyntiinsä, heistä kasvaa vahvoja, sopeutumiskykyisiä ja osaavia aikuisia, jotka tulevat toimeen missä tahansa. Jos perhe joskus palaisikin 9

12 lähtömaahansa, on hienoa, että lapsilla on koulutusta ja osaamista vietävänä vanhempiensa lähtömaahan. Se helpottaa koko perheen sopeutumista ja kotoutumista takaisin. 5. MITEN TUKEA LASTA KOULUNKÄYNNISSÄ Miksi koulutus on tärkeää? Nykyään kaikkialla maailmassa ihmisiltä vaaditaan yhä enemmän tietoa ja osaamista. Ennen monia ammatteja saattoi Suomessakin oppia seuraamalla ja tekemällä kuten muut ammattilaiset tekivät. Nyt kuitenkin kouluttautuminen eri oppilaitoksissa on lähes ainoa tie työpaikan saamiseen. Monet vanhemmat ymmärtävät tämän ja haluavat, että heidän lapsensa käyvät koulua ja menestyvät siellä. Lapsen mahdollisuus menestyä koulussa ei ole perinnöllistä, vaan kasvatus vaikuttaa hyvin paljon siihen, miten lapset viihtyvät ja pärjäävät koulussa. Pienenkin lapsen vanhemmilla on siis suuri vaikutus siihen, miten lapsi pärjää myöhemmin koulussa. Vanhemmat voivat vaikuttaa lapsen koulumenestykseen jo varhain opettamalla lasta keskittymään, puhumaan omaa äidinkieltään mahdollisimman hyvin ja opettamalla lasta tulemaan toimeen muiden lasten kanssa. Päivähoito ja esikoulu valmistavat lasta kouluun Maahanmuuttajavanhemmat ja myös viranomaiset usein turhaan kiiruhtavat lapsen suomen- tai ruotsinkielen oppimista. He haluavat lapset päiväkotiin mahdollisimman varhain kieltä oppimaan. Kuitenkin usein koti on alle kolmevuotiaalle lapselle paras hoitopaikka. Kotona lapsi luo läheisen suhteen vanhempiinsa ja oppii omaa äidinkieltänsä. Kun perusluottamus ja äidinkieli ovat vahvat, lapsi oppii ja tulee toimeen myös toisenkielisessä ympäristössä. Lapsen on kuitenkin muutaman vuoden ikäisenä hyvä alkaa totutella isompiin lapsiryhmiin ja uuden kielen kohtaamiseen. Tämä voi päiväkodin lisäksi tapahtua esimerkiksi avoimissa päiväkodeissa tai kerhoissa. Näissä paikoissa opetellaan myös monia taitoja, joita koulussa tarvitaan, esimerkiksi kynän ja saksien käyttöä, keskittymistä, muiden huomioon ottamista, tavaroiden jakamista jne. Miten päivittäin voin tukea lapseni koulunkäyntiä Kun lapsi aloittaa koulunkäynnin, vanhemmat voivat tukea häntä monin tavoin. Ensinnäkin on tärkeää, että he kertovat sekä tyttö- että poikalapsille, että koulunkäynti on tärkeää heidän tulevaisuutensa vuoksi. Vanhempien on myös osoitettava jatkuvasti kiinnostustaan lapsen koulunkäyntiä kohtaan. Kodin ja koulun välinen yhteistyö on erittäin tärkeää. Kun lapsi aloittaa koulun tai opettaja vaihtuu, vanhempien on hyvä sopia aika keskusteluun opettajan kanssa. Keskustelussa annetaan tietoja lapsen aiemmasta koulunkäynnistä, hänen erityisistä tarpeistaan ja mahdollisista vaikeuksista. Jos perheen tilanteessa on jotain mikä saattaa vaikuttaa lapsen koulunkäyntiin ja keskittymiseen (esimerkiksi sairautta, huolta, riitaa perheessä), on sekin hyvä tuoda esille. Näin opettaja voi suhteuttaa 10

13 opetuksen ja odotuksensa lapsen tilanteen mukaan ja järjestää lapselle tarvittaessa tukea. Tapaamiset koko lukuvuoden ajan ovat tärkeitä siksi, että vanhemmilla olisi mahdollisuus seurata ja vaikuttaa lapsen koulunkäyntiin. Vanhemmilla on oikeus tietää lapsen koulunkäyntiin liittyvistä asioista. He voivat myös vaikuttaa lasta koskeviin päätöksiin. Vanhemmilla on oikeus saada tulkki paikalle vanhempainkokouksiin ja henkilökohtaisiin tapaamisiin opettajan kanssa. Tiedon täsmällinen välittyminen molempiin suuntiin on tärkeää. Vanhemmat voivat pyytää opettajaa tilaamaan tulkin paikalle. Tulkeilla, kuten myös opettajilla ja muilla viranomaisilla, on vaitiolovelvollisuus lapsen ja perheen asioista. MITEN TUEN LAPSEN KOULUNKÄYNTIÄ o järjestä lapselle rauhallinen pöytä läksyjentekoa varten o kysy päivittäin, mitä koulussa on opittu ja mitä on tapahtunut välitunneilla o tarkista, että läksyt on tehty; pyydä lasta kertomaan, mitä hän on oppinut o jos et osaa auttaa lasta läksyissä, järjestä muiden vanhempien kanssa läksyjentekopiiri ja pyydä joku omasta yhteisöstäsi auttamaan o ole säännöllisesti yhteydessä opettajaan ja osallistu vanhempainkokouksiin Lapsella on oikeus saada oman uskontokuntansa mukaista opetusta koulussa, mikäli opetusryhmään saadaan vähintään kolme oppilasta. Vanhempien on hyvä tietää, että heidän on anottava koululta tämän opetuksen järjestämistä lapselleen. Monissa kunnissa järjestetään myös oman äidinkielen opetusta maahanmuuttajataustaisille oppilaille. Vanhempien onkin tiedusteltava koulusta mahdollisuutta oman äidinkielen opetukseen. Vanhempien tulisi myös rohkaista lasta äidinkielensä kehittämiseen koulussa, sillä äidinkielen avulla lapsella on mahdollisuus pitää yhteyttä omiin vanhempiinsa, sukuunsa, lähtömaahan ja sen kulttuuriin. Oman äidinkielen osaaminen tukee myös uuden kielen oppimista. Jos lapsella on oppimisvaikeuksia, voi koululla olla myös mahdollisuus tukiopetuksen järjestämiseen. Milloin lapsi tarvitsee erityistä tukea koulussa? Jos lapsi tarvitsee pitkä aikaista tukea opiskelussa, vanhemmat voivat anoa hänelle oikeutta erityisopetukseen. Joskus myös vanhemmille saatetaan ehdottaa lapsen erityisopetusta, jos esimerkiksi päiväkodissa tai esikoulussa on huomattu lapsen 11

14 tarvitsevan erityistä tukea opiskelussa. Lapsella voi olla oppimisvaikeuksia, tunneelämän vaikeuksia tai kehitys on viivästynyt ja asettaa opiskelulle erityisvaatimuksia. Erityisopetuksen tavoitteena on taata lapselle mahdollisuus opiskella tuetusti hänelle sopivalla tavalla. Erityisopetuksen on tarkoitus antaa lapselle enemmän tukea koulunkäynnissä kuin hän voisi muuten saada. Erityisopetusta voi saada tavallisessa luokassa, erityisluokalla tai erityiskoulussa. Erityisluokkien koko on pieni, joten lapsella on mahdollisuus saada enemmän opettajan huomiota. Usein erityistä tukea tarvitseva oppilas jatkaa tavallisella luokalla, mutta hänelle järjestetään erilaisia tukitoimia. Kaikissa erityissijoituksissa oppilaalle tehdään henkilökohtainen, opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Erityisopetuspäätös voidaan myös purkaa, jos lapsella ei ole enää erityisen tuen tarvetta. Kaikissa kouluissa toimii oppilashuoltoryhmä, jonka tarkoituksena on edistää oppilaiden hyvinvointia ja opiskelumahdollisuuksia koulussa. Oppilashuoltoryhmässä koulukuraattori, psykologi, rehtori, terveydenhoitaja ja opettajat keskustelevat erityistä tukea tarvitsevan lapsen koulunkäynnin järjestämisestä. Vanhemmilla on mahdollisuus osallistua niihin keskusteluihin, joissa käsitellään heidän lapsensa asiaa. He voivat esittää oman näkökulmansa asiaan ja osallistua lasta koskeviin päätöksiin. Ryhmän kanssa tehdään suunnitelma tarvittavista tukitoimenpiteistä. Vanhemmilla on oikeus vaikuttaa koulussa tehtäviin ratkaisuihin. Jos on kyse sijoituksesta uuteen luokkaan, vanhempien kannattaa käydä tutustumassa ehdotettuun luokkaan ja opetusjärjestelyihin sekä lapsen opetussuunnitelmaan. Monissa kouluissa toimii maahanmuuttajataustainen pedagoginen yhteyshenkilö, joka on vanhempien käytettävissä kodin ja koulun välisessä yhteistyössä. 6. TUNNISTA ONGELMAT HAE NEUVOA JA TUKEA Lapsi pinnaa koulusta Maahanmuutto voi olla lapsellekin stressaava kokemus. Kouluun meno voi olla ikävää siksi, että häntä kiusataan puutteellisen kielitaidon tai erilaisen ulkonäön takia. Vanhempien on hyvä tietää, että koulukiusaaminen ei ole sallittua. Jos kiusaamista esiintyy, vanhemmat voivat vaatia siihen puuttumista opettajalta, rehtorilta tai olla yhteydessä esimerkiksi opetusvirastoon. Koulun oppiaineet voivat tuntua lapsesta aluksi vaikeilta ja hänen on ikävä istua luokassa, jos opetuksen seuraaminen on vaikeaa. Tällaisessa tilanteessa lapsi ei jaksa keskittyä ja voi alkaa häiritä muita tai alkaa pinnata koulusta. Vanhemmat voivat silloin kysyä tukiopetuksen mahdollisuutta koulussa. Jos tukiopetus ei ole mahdollista, he voivat järjestää itse sukulaisen tai tuttavan antamaa omankielistä läksyapua lapselle. Jotta kouluongelmat eivät tulisi yllätyksenä vanhemmille, heidän on hyvä keskustella usein lapsen kanssa kouluun liittyvistä kokemuksista. Vanhempien tulee olla myös opettajaan säännöllisesti yhteydessä ja vastata koulusta tuleviin yhteydenottoihin. Vanhemmat voivat esimerkiksi soittaa opettajalle tai käydä koulussa kysymässä, 12

15 onko kaikki hyvin. Vanhempienkokouksiin ja opettajan tapaamisiin osallistuminen on erittäin tärkeää. Alkoholi, huumeet, rikollisuus Jos nuori alkaa käyttää alkoholia, huumeita tai joutuu rikolliseen toimintaan, on taustalla usein monia syitä. Sodan kokemukset, perheessä tapahtuneet muutokset, ulkopuolisuuden kokemukset, työttömyys ja toivottomuus voivat aiheuttaa sen, että nuori pakenee todellisuutta alkoholin tai huumeiden käyttöön. Nuoresta voi tuntua, että hän ei kulttuurierojen takia enää kuulu perheeseensä, mutta hän ei pääse myöskään kodin ulkopuolella mihinkään mukaan. Nuorisojengeistä voi tulla ajanviettotapa ja ne korvaavat puuttuvat ihmissuhteet. Varsinkin murrosikäisenä maahan muuttaneet voivat kokea suuria paineita sekä koulussa että kehittyessään aikuiseksi. Heidän osalleen kasautuu monia odotuksia hyvin lyhyen ajan kuluessa: uuden kielen oppiminen, yläasteen vaikeat oppiaineet ja toiseen asteen opintoihin siirtyminen, murrosiän ruumiilliset ja psyykkiset muutokset, vanhempien ja kaverien ehkä ristiriitaiset odotukset. Jos positiivisia näkyviä roolimalleja ei ole, nuoren voi olla vaikea uskoa hyvään tulevaisuuteen. Tässäkin iässä vanhempien tuki ja ymmärrys auttavat eteenpäin. Myös vanhempien antamat selkeät säännöt, esimerkiksi kotiintuloajoista, ja rohkaiseminen harrastuksiin auttavat nuorta pysymään hyvässä seurassa. Jos kuitenkin alkoholin tai huumeiden käyttöä tai rikollista toimintaa ilmenee, vanhempien ei pidä syyttää itseään tai hävetä asiaa. Tärkeää on tuoda asia avoimesti esiin, sillä näin voidaan parhaiten saada tukea perheelle ja apua nuorelle. Väkivalta perheessä Jokaisessa perheessä on toisinaan ristiriitoja. Ne eivät ratkea kuitenkaan väkivallalla. On parempi keskustella ja kummankin osapuolen pitää tulla vastaan ratkaisuissa. Väkivallan käyttäminen on myös lailla kielletty. Jos suuttumus tai raivo on suuri ja vanhemman tekee mieli lyödä lasta, on parempi mennä ulos tai toiseen huoneeseen ja antaa asioiden rauhoittua. On hyvä antaa aikaa itselleen miettiä ja löytää toisia ratkaisukeinoja. Vanhemmille voi olla shokki, että lapsen ruumiillinen kurittaminen voi johtaa jopa lapsen huostaanottoon. Vanhemmathan eivät tarkoita pahaa kurittamalla lasta, vaan yrittävät kasvattaa. Kuitenkin kasvatuksen asiantuntijat ovat todenneet, että ruumiillinen kurittaminen vahingoittaa lapsen henkistä kehitystä ja se on siksi kielletty. Myös monet muutokset miehen ja naisen välisissä suhteissa ja maahanmuuton aiheuttama stressi sekä esimerkiksi miehen kokema arvovallan menetys perheessä voivat aiheuttaa miehen ja naisen välistä väkivaltaa. Tähän on syytä hakea apua ja turvaa varhaisessa vaiheessa. Näitäkin asioita voidaan ratkaista puhumalla. 13

16 7. LASTEN KASVATUS ON VAATIVAA MITEN JAKSAN? Toistuva päivärytmi auttaa jaksamaan Jo aikaisemmin keskusteltiin siitä, miten maahanmuutto vaikuttaa perheeseen. Suuri muutos jo sinänsä aiheuttaa stressiä ja vie voimia. Huoli lähtömaahan jääneistä sukulaisista ja koti-ikävä väsyttävät ja tekevät alakuloiseksi. Vanhemmat voivat kokea avuttomuutta ja yksinäisyyttä, kun he eivät voi jakaa kasvatusvastuuta muiden kanssa. Säännöllinen päivärytmi auttaa jaksamista. Päivärytmiin kuuluu, että perheessä mennään nukkumaan tiettyyn aikaan joka ilta, ruokailuajat ovat säännölliset ja lapset tekevät läksyt jo pian kotiintulon jälkeen. Kun perheen jäsenet tottuvat tiettyyn rytmiin, elämä on ennakoitavaa ja riitoja tulee vähemmän ja kaikki jaksavat paremmin. Aiemmin puhuttiin lapsen unen tarpeesta. Aikuisen unen tarve on noin 8 tuntia yössä. Myös liikunta ja ulkoileminen auttavat vanhempia jaksamaan paremmin. Jokaiselle vanhemmalle on myös hyvä saada joka viikko muutama tunti omaa aikaa ilman lapsia kodin ulkopuolella. Kun tarvitaan apua kodin ulkopuolelta Joskus on hyvä pyytää apua ja tukea myös muualta, esimerkiksi sukulaisilta, ystäviltä, naapureilta, järjestöiltä, yhdistyksiltä tai vaikkapa viranomaisilta. Usein myös keskusteleminen muiden samassa tilanteessa olevien kanssa helpottaa. Asuinalueelta saattaa löytyä myös esimerkiksi avoin päiväkoti tai perhekahvila, jonne voi mennä lasten kanssa tai jonne lapsen voi jättää joksikin aikaa hoitoon. Myös alueen omakielistä yhdistystä voi pyytää järjestämään toimintaa vanhemmille tai lapsille. Vaikeissa tilanteissa sosiaalivirastolta voi tiedustella mahdollisuutta saada kodinhoitoapua, perhetyötä tai lasten hoitoapua. Jos perheessä on monia lapsia tai vain yksi vanhempi, ulkopuolisilta saatu tuki ja apu ovat erityisen tärkeitä. Joskus huolet, pelot ja menneet kokemukset täyttävät kaikki ajatukset, ja keskittyminen perheen arkeen on vaikeaa. Ruokahalu voi hävitä, monet kivut, univaikeudet tai painajaiset vaivaavat. Tulevaisuus voi vaikuttaa synkältä ja toivottomalta, tai kaikki asiat ja ihmiset suututtavat. Jos tällaiset vaivat tai ajatukset jatkuvat pitkään ja ne haittaavat arkiasioiden hoitamista, voi olla syytä hakea apua esimerkiksi terveyskeskuksesta, neuvolasta, sosiaalikeskuksesta tai soittaa auttavaan puhelimeen. Sieltä voi saada tukea, neuvoa ja apua asioiden selvittelyyn. Joskus myös lääkärin määräämä lääke voi auttaa mielialan kohentumiseen. Nämä ammattiauttajat antavat maksutonta palvelua ja heillä on kaikilla vaitiolovelvollisuus. Yhteiskunnan odotukset ja tuki Suomalaista yhteiskuntaa kutsutaan hyvinvointiyhteiskunnaksi. Tällä tarkoitetaan sitä, että yhteiskunta tarjoaa kaikille asukkaille mm. ilmaisen terveydenhoidon ja lapsille koulutuksen. Muita palveluita on esimerkiksi lasten kasvatukseen liittyvä neuvonta ja mielenterveyspalvelut. Hyvinvointiyhteiskunnassa annetaan muun muassa rahallista tukea niille, joilla ei ole mahdollisuutta käydä töissä. Useimmissa muissa maissa ilmaisia palveluita on vähän ja ihmisten odotetaan selviytyvän itse tai esimerkiksi perheensä ja sukunsa tuella. 14

17 Kun yhteiskunta Suomessa osallistuu yksittäisten ihmisten ja perheiden elämään tukemalla heitä erilaisin palveluin, odotuksena on myös, että kohdatessaan ongelmia ihmiset ja perheet hakevat tukea ja apua hyvissä ajoin. Kuten yllä mainittiin, tukea voi hakea eri tahoilta. Jos tukea haetaan myöhään, ovat ongelmat usein ehtineet tulla monimutkaisiksi ja vaikeasti ratkaistaviksi. Tämän vihkosen tarkoituksena on ollut antaa vanhemmille tukea ja opastusta lasten kasvatukseen niin, että vanhemmat ja lapset voisivat nauttia perhe-elämästä uudessa yhteiskunnassa. Joskus vanhempien hyvistä yrityksistä huolimatta perhe- tai kasvatusongelmilta ei voida välttyä. Vanhemmat, joiden lähtömaassa ei ole ollut perhe- tai kasvatusasioihin perehtyneitä ammattiauttajia, voivat epäröidä kysyä neuvoa tai apua vieraalta ihmiseltä. Joillakin voi olla myös huonoja käsityksiä tai kokemuksia viranomaisista. Yhteydenottoa viranomaisiin ei tulisi kokea uhkana vaan mahdollisuutena saada neuvoja ja tukea vaikeassa tilanteessa. Kun vanhemmat ovat valmiita keskustelemaan ja he ovat avoimia yhteistyöhön, viranomaisten on helpompi toimia yhteistyössä vanhempien kanssa, ottaa huomioon heidän toiveitaan ja tarjota voimavaroja. Sulkeutuminen ja yhteistyöstä kieltäytyminen jättävät viranomaiset arvausten ja ennakkoluulojen varaan. Jos vanhemmat kuitenkin kokevat, että viranomaiset ovat kohdelleet heitä väärin, on hyvä olla yhteydessä omaan yhteisöön, etniseen yhdistykseen, järjestöihin tai muihin viranomaisiin ja kysyä ja hakea tukea ihmisiltä, jotka tuntevat asiakkaan oikeudet. Keskustelemalla ja rauhallisella asenteella löytyvät parhaimmat ratkaisut. 8. MISTA SAADA APUA JA TUKEA Suomalainen yhteiskunta ja monet yhdistykset ja järjestöt tarjoavat palveluita ja tukea perheille. Tietoa palveluista ja tukea on kuitenkin vaikea löytää varsinkin jos on uusi tässä yhteiskunnassa. Eri kielillä tietoa tuesta ja palveluista perheille löytyy internetistä osoitteesta Näiltä sivuilta löydät tietoa muun muassa avioliitosta, avioerosta, perheongelmista, lasten ja nuorten kasvatuksesta, mielenterveyden ongelmista ja erilaisista riippuvuuksista. Sivuilta löytyy myös linkkejä tahoihin, jotka voivat auttaa ja tukea sinua vaikeissa elämäntilanteissa. Myös oman asuinkuntasi tai alueesi sosiaalipalvelutoimistot ja maahanmuuttotyöntekijät osaavat ohjata sinua eteenpäin. Tietoa maahanmuuttajille järjestettävästä koulutuksesta löydät internetosoitteesta 15

18 Mannerheimin Lastensuojeluliitto on julkaissut somalikielisen opasvihkosen pikkulapsen hoidosta internetissä osoitteessa > julkaisut > verkkojulkaisut Tietoa somalikielellä Väestöliiton Kotipuun toiminnasta ja sen tarjoamasta tuesta maahanmuuttajaperheille löydät myös internetistä: > monikulttuurinen työ / Kotipuu Väestöliiton Kotipuu tukee maahanmuuttajataustaisten perheiden hyvinvointia monin tavoin. Kotipuussa tuotetaan materiaaleja perheen ihmissuhteisiin ja lastenkasvatukseen liittyvistä aiheista ja kehitetään toimintamalleja perheiden kotoutumisen ja hyvinvoinnin tukemiseksi. Kotipuun työntekijät käyvät myös eri tilaisuuksissa ja työyhteisöissä luennoimassa ja alustamassa muun muassa monikulttuuristen perheiden kotoutumiseen liittyvistä asioista. Tämän lisäksi Kotipuu järjestää maahanmuuttajataustaisille vanhemmille keskusteluryhmiä ja antaa tukea perheille vaikeissa elämäntilanteissa. Tämän kasvatusvihkosen aiheet ovat syntyneet yhteistyössä työryhmän kanssa. Työryhmään ovat osallistuneet Abdulkadir Isak, Abdulkadir Mohamed Mao, Deqa Hersi, Hanna Porvari, Mulki Mölsä, Nasro Farah Dable, Said Aden, Saido Mohamed ja Sugulle Salah.. Kasvatusvihkosen sisältö on myös luettu Helsinki Islam Keskuksessa (Pasilan moskeija). VÄESTÖLIITON KOTIPUU KIITTÄÄ LÄMPIMÄSTI KAIKKIA OSALLISTUNEITA! Lopullisen tekstin ovat kirjoittaneet Anne Alitolppa-Niitamo ja Mohamed Moallin Kotipuusta. Mohamed Moallin on myös kääntänyt tekstin suomesta somaliksi. Otamme mielellämme vastaan kommentteja tästä materiaalista sähköpostiosoitteeseen Teksti löytyy suomen- ja somalinkielisenä myös Kotipuu kotisivuilta internetistä : TILAUKSET Väestöliiton Kotipuu PL 849, Helsinki puh. (09) > monikulttuurinen Kotipuu > materiaalit VÄESTÖLIITTO RAHA-AUTOMAATTIYHDISTYS 16

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta perheessä ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE

VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE Lapsi Vanhempi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI VANHEMMAN SILMIN Kerro minulle lapsestasi. Millainen hän mielestäsi on? Kerro omin sanoin tai käytä alla olevia kuvauksia:

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! MLL:n Uudenmaan piiri Asemapäällikönkatu 12 C 00520 Helsinki Tel. +358 44 0470 407 uudenmaan.piiri@mll.fi uudenmaanpiiri.mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys II Kielen ja puheen kehityksen tukeminen www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 PUHUMAAN OPPIMINEN Puhe on ihmisen tärkein ilmaisun väline. Pieni lapsi oppii

Lisätiedot

määritelty opetussuunnitelman perusteissa:

määritelty opetussuunnitelman perusteissa: Nousiainen määritelty opetussuunnitelman perusteissa: - edistää lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä - oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien

Lisätiedot

Eväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista?

Eväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista? Liite Pienten Kielireppuun. Eväspussi Oman äidinkielen vahva hallinta tukee kaikkea oppimista. Tämän vuoksi keskustelemme kielten kehityksestä aina varhaiskasvatuskeskustelun yhteydessä. Kopio Kielirepusta

Lisätiedot

Toivon tietoa sairaudestani

Toivon tietoa sairaudestani Liite 4 LY1 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan yläasteella olevan nuoren kyselylomake 1. Hyvä kurssilainen! Olet osallistumassa narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssille.

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto. Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016 Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.fi Puh:0503256450 4.3.2016 Maahanmuutto on siirtymä Valtava sosiokulttuurinen muutos,

Lisätiedot

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Helsingin terveyskeskus poliklinikka Puheterapeutit: K. Laaksonen, E. Nykänen, R. Osara, L. Piirto, K. Pirkola, A. Suvela, T. Tauriainen ja T. Vaara PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Lapsi oppii puheen tavallisissa

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen

Lisätiedot

Koti, koulu ja lapsen paras. Kari Uusikylä MLL -seminaari

Koti, koulu ja lapsen paras. Kari Uusikylä MLL -seminaari Koti, koulu ja lapsen paras Kari Uusikylä MLL -seminaari 30.09.2016 Miksi yhteistyötä? Siksi, että se on lapsen etu Opiskelu tehostuu Ongelmat tunnistetaan Muodostuu aito kouluyhteisö, turvallinen, välittävä,

Lisätiedot

KOULUJEN HYVINVOINTIPROFIILI 2015 YLÄKOULUT KYSYMYKSITTÄIN Koko maa Lappeenranta 2015, 2014 ja 2013 KOULUN OLOSUHTEET 1 1 (12)

KOULUJEN HYVINVOINTIPROFIILI 2015 YLÄKOULUT KYSYMYKSITTÄIN Koko maa Lappeenranta 2015, 2014 ja 2013 KOULUN OLOSUHTEET 1 1 (12) 20.4.2015 KOULUJEN HYVINVOINTIPROFIILI 2015 YLÄKOULUT KYSYMYKSITTÄIN Koko maa 2015 - Lappeenranta 2015, 2014 ja 2013 KOULUN OLOSUHTEET 1 1 (12) -60 % -40 % -20 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Luokat ovat

Lisätiedot

KOULUJEN HYVINVOINTIPROFIILI 2016 YLÄKOULUT KYSYMYKSITTÄIN Koko maa Lappeenranta 2016, 2015 ja 2014 KOULUN OLOSUHTEET 1 1 (12)

KOULUJEN HYVINVOINTIPROFIILI 2016 YLÄKOULUT KYSYMYKSITTÄIN Koko maa Lappeenranta 2016, 2015 ja 2014 KOULUN OLOSUHTEET 1 1 (12) 20.4.2016 KOULUJEN HYVINVOINTIPROFIILI 2016 YLÄKOULUT KYSYMYKSITTÄIN Koko maa 2016 - Lappeenranta 2016, 2015 ja 2014 KOULUN OLOSUHTEET 1 1 (12) -60% -40% -20% 0% 20% 40% 60% 80% 100% Luokat ovat riittävän

Lisätiedot

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen OSALLISUUS Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen Monipuoliset yhteistyökokemukset Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun Oppilaskunta yhteistyön

Lisätiedot

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskyselyyn

Lisätiedot

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti 1. Tervehdin lasta henkilökohtaisesti ja positiivisesti nimeltä heidät tavatessani. 1 2 3 4 5 2. Vuorovaikutukseni

Lisätiedot

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lastensuojelun perusta Vanhemmat ovat ensisijaisesti vastuussa lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua yhteiskunnalta.

Lisätiedot

(LAPSI-VASU) LAPSEN NIMI

(LAPSI-VASU) LAPSEN NIMI (LAPSI-VASU) LAPSEN NIMI LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Laadukasta päivähoitoa on perheen ja päivähoidon yhteinen sopimus, johon tarvitaan perheen asiantuntemus omasta lapsesta sekä päivähoitohenkilöstön

Lisätiedot

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Sidonnaisuudet Tutkija, Oulun yliopisto, PPSHP Psykoterapiakouluttaja,

Lisätiedot

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan.

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Tunteet voivat olla miellyttäviä tai epämiellyttäviä ja ne muuttuvat ja vaihtuvat.

Lisätiedot

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (yli 10-vuotiaalle)

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (yli 10-vuotiaalle) LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (yli 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSEN NÄKEMYS ITSESTÄÄN Me ihmiset olemme erilaisia ja meissä on erilaisia luonteenpiirteitä. Kerro itsestäsi, miten

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Yksinäisyys lasten silmin Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Tutkimusaihe ja tutkimuskysymykset Lasten yksinäisyys lasten näkökulmasta Sadutusmenetelmällä lasten tieto näkyviin 1) Mitä lapset kertovat

Lisätiedot

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä JOPO Joustava perusopetus 1/2 Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä Uudenmaankatu 17 Rehtori Janne Peräsalmi 05800 Hyvinkää Vehkojan koulu 0400-756276 janne.peräsalmi@hyvinkää.fi

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti 2012-2016 Teksti ja kansainvälisten seksuaalioikeuksien (World Association for Sexual Health, WAS 2014)

Lisätiedot

Matkalla-tukea maahanmuuttajanuorten vapaa-aikaan. Plan International Suomi/Terhi Joensuu

Matkalla-tukea maahanmuuttajanuorten vapaa-aikaan. Plan International Suomi/Terhi Joensuu Matkalla-tukea maahanmuuttajanuorten vapaa-aikaan Plan International Suomi/Terhi Joensuu 24.5.2016 Maahanmuuttajat Suomessa kokonaiskuva vuodesta 2015 1. oleskeluluvat Suomeen EU-kansalaisten rekisteröinnit

Lisätiedot

Suunnittele ja toteuta lukuhetki!

Suunnittele ja toteuta lukuhetki! Minä luen sinulle -kampanja (2017) Suunnittele ja toteuta lukuhetki! Tietoa ja vinkkejä oppilaitoksille ja vammais- ja vanhustyön yksiköille Hyvä lukija, Selkokieli - yhteinen kieli tämä pieni opas tarjoaa

Lisätiedot

KIUSAAMISEN EHKÄISYN SUUNNITELMA

KIUSAAMISEN EHKÄISYN SUUNNITELMA YPÄJÄN KUNTA VARHAISKASVATUS 2016 KIUSAAMISEN EHKÄISYN SUUNNITELMA 1. KOKO HENKILÖKUNTA ON SAANUT KOULUTUSTA VARHAISLAPSUUDESSA TAPAHTUVASTA KIUSAAMISESTA sekä sen havainnoimisesta: pedagoginen palaveri

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK

enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK Esi- ja peruskouluikäisille maahanmuuttajataustaisille lapsille voidaan järjestää perusopetukseen valmistavaa opetusta perusopetuslain (628/1998) mukaisesti. Sitä voidaan

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät Sivistystoimiala 18.5. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

Auranlaakson koulu. Auranlaakson koulu Koulun hyvinvointiprofiili (alakoulu)

Auranlaakson koulu. Auranlaakson koulu Koulun hyvinvointiprofiili (alakoulu) Sivu 1/5 Auranlaakson koulu tulostusohje Tyttöjä: Poikia: 64 vastaajaa 32 (50 %) 32 (50 %) Koulun tilat ja toiminta Samaa mieltä Ei samaa eikä eri mieltä Eri mieltä Vastaajia Luokkahuone on riittävän tilava

Lisätiedot

Havusten varhaiskasvatussuunnitelma

Havusten varhaiskasvatussuunnitelma Havusten varhaiskasvatussuunnitelma 2010 2011 Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 SAARENKYLÄ Havusten ryhmän puh. 050 5710814 Puh.klo16.30 jälk. 040 5197574 Tervetuloa Havusiin! Havuset on tällä hetkellä

Lisätiedot

Kuusiston koulu (Kaarina)

Kuusiston koulu (Kaarina) Sivu 1/5 Kuusiston koulu (Kaarina) tulostusohje Tyttöjä: Poikia: 101 vastaajaa 59 (58 %) 42 (42 %) Koulun tilat ja toiminta Samaa mieltä Ei samaa eikä eri mieltä Eri mieltä Vastaajia Luokkahuone on riittävän

Lisätiedot

MAUSTE PROJEKTI KATAJA RY. Kouluttaja Helka Silventoinen Pari-ja Seksuaaliterapeutti Kulttuuritulkki

MAUSTE PROJEKTI KATAJA RY. Kouluttaja Helka Silventoinen Pari-ja Seksuaaliterapeutti Kulttuuritulkki MAUSTE PROJEKTI KATAJA RY Kouluttaja Helka Silventoinen Pari-ja Seksuaaliterapeutti Kulttuuritulkki Monikulttuurisuus ja ihmissuhteet Ihmissuhteisiin ja parisuhteeseen liittyviä kysymyksiä on hyvä ottaa

Lisätiedot

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.)

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 1 (Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 2 8.- ja 9.-luokkalaisista (14 16v) 5 % käyttää alkoholia kerran viikossa tai useammin ja 13 % käyttää alkoholia

Lisätiedot

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Raahen kaupunki 30.3.2015 Varhaiskasvatuspalvelut LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Lapsen nimi Syntymäaika / 20 Hoitopaikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) on huoltajien

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Miksi koulu on olemassa?

Miksi koulu on olemassa? Miksi koulu on olemassa? Oppilaan hyvinvointi Oppilaan hyvinvointi Oppimisen ilo Uskallus ottaa vastaan tehtäviä Halu ponnistella Usko omiin mahdollisuuksiin Suomalaisen koulutuspolitiikan vahvuuksia

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Kouluviihtyvyys. Seuraavassa sinulle esitetään koulua koskevia väitteitä. Rastita mielipidettäsi kuvaava vaihtoehto. Vastaa kaikkiin kysymyksiin.

Kouluviihtyvyys. Seuraavassa sinulle esitetään koulua koskevia väitteitä. Rastita mielipidettäsi kuvaava vaihtoehto. Vastaa kaikkiin kysymyksiin. Kouluviihtyvyys Hyvä Kauhajoen Yhteiskoulun oppilas! Olet mukana tutkimuksessa, jossa selvitetään Kauhajoen kaupungin oppilaiden kouluviihtyvyyttä sekä sitoutumista koulutyöhön. Tutkimuksen avulla on mahdollisuus

Lisätiedot

VARHAISKASVATUKSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA (VASU) -KYSELY LASTEN VANHEMMILLE JOULUKUUSSA 2016 TULOKSET. Kyselyyn vastanneita 52

VARHAISKASVATUKSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA (VASU) -KYSELY LASTEN VANHEMMILLE JOULUKUUSSA 2016 TULOKSET. Kyselyyn vastanneita 52 VARHAISKASVATUKSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA (VASU) -KYSELY LASTEN VANHEMMILLE JOULUKUUSSA 2016 TULOKSET Kyselyyn vastanneita 52 Varhaiskasvatuksen vasukysely huoltajille Mitkä arvot ovat Sinulle tärkeitä

Lisätiedot

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma Lapsen nimi: syntymäaika Päivähoitopaikka: HELAPUISTON PÄIVÄKOTI PÄÄSKYSEN PÄIVÄKOTI PPH KESKUSTELUN päivämäärä: osallistujat: Lapsen ja vanhemman aiemmat kokemukset päivähoidosta:

Lisätiedot

MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA?

MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA? MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA? Perheaikaa 18.2.2016 Tytti Solantaus Lastenpsykiatri, emeritatutkimusprofessori Toimiva lapsi & perhe hankejohtaja (SMS) OMA TAUSTA Työ lasten ja perheiden parissa

Lisätiedot

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Perhepalvelukeskus, Korkalonkatu 4, 96100 Rovaniemi Kuva: Pekka Ojaniemi Palveluja perheille Avoin päiväkoti Avoimen päiväkodin toiminta on tarkoitettu alle kouluikäisille

Lisätiedot

Arviointi- ja palautekeskustelu.luokka. Kevätlukukausi 20

Arviointi- ja palautekeskustelu.luokka. Kevätlukukausi 20 1 Arviointi- ja palautekeskustelu.luokka Kevätlukukausi 20 Oppilaan nimi Tämä vihkonen on osa arviointikeskustelua, joka käydään oppilaan, huoltajien ja oman luokanopettajan välillä. Mukana voi olla myös

Lisätiedot

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Pirjo Koivula Opetusneuvos Opetushallitus 16.4.2009 Opiskelun ja hyvinvoinnin tuen järjestämistä koskeva perusopetuslain sekä esi- ja perusopetuksen

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

ADHD-LASTEN TUKEMINEN LUOKKAHUONEESSA

ADHD-LASTEN TUKEMINEN LUOKKAHUONEESSA ADHD-LASTEN TUKEMINEN LUOKKAHUONEESSA Tässä luvussa annetaan neuvoja parhaista tavoista tukea ADHD-lasta luokkahuoneessa. Lukuun on sisällytetty myös metodologiaan liittyviä ehdotuksia, joiden avulla voidaan

Lisätiedot

Suomen kielen itseopiskelumateriaali

Suomen kielen itseopiskelumateriaali Selma Selkokielisyyttä maahanmuuttajille (OPH) Suomen kielen itseopiskelumateriaali Nimi: Ryhmätunnus: Tutkinto: Tämä opiskelumateriaali liittyy alakohtaiseen lähiopetuspäivään. Kun olet osallistunut lähiopetukseen

Lisätiedot

ADHD-HÄIRIÖN LAPSEEN AIHEUTTAMIEN VAIKUTUSTEN YMMÄRTÄMINEN

ADHD-HÄIRIÖN LAPSEEN AIHEUTTAMIEN VAIKUTUSTEN YMMÄRTÄMINEN ADHD-HÄIRIÖN LAPSEEN AIHEUTTAMIEN VAIKUTUSTEN YMMÄRTÄMINEN Tämä luku käsittelee perheensisäisiä ongelmia perheissä, joissa on ADHD-lapsi. Mukana on kappaleita, joissa käsitellään häiriön ymmärtämistä lapsen

Lisätiedot

Tervetuloa Hannunniitun kouluun!

Tervetuloa Hannunniitun kouluun! Tervetuloa Hannunniitun kouluun! Yhdessä kulkien, matkalla kasvaen, kaikesta oppien. - Saara Mälkönen 2015- PERUSOPETUS Perusopetuksen on annettava mahdollisuus monipuoliseen kasvuun, oppimiseen ja terveen

Lisätiedot

HYVÄN KASVUN OHJELMA ARVIOINTI 2016

HYVÄN KASVUN OHJELMA ARVIOINTI 2016 HYVÄN KASVUN OHJELMA 2015-2020 ARVIOINTI 2016 Toteutus Toteutettiin Wilman kyselytoiminnolla huhtikuun 2016 aikana Vastauksia yht. 1118 kpl Perusopetuksen oppilaat (4.,6.,8.lk) oppilaat 610 kpl Lukion

Lisätiedot

LAPSEN JA VANHEMMAN VÄLISEN YHTEYDEN SÄILYTTÄMINEN

LAPSEN JA VANHEMMAN VÄLISEN YHTEYDEN SÄILYTTÄMINEN LAPSEN JA VANHEMMAN VÄLISEN YHTEYDEN SÄILYTTÄMINEN Tässä esityksessä käydään lyhyesti läpi lapsen ja vanhemman välisen yhteyden säilyttämisen osaalueita, joita on tärkeä huomioida lapsen huostaanoton tai

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

nimi VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA KEITELE, PIELAVESI, TERVO, VESANTO

nimi VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA KEITELE, PIELAVESI, TERVO, VESANTO 1 nimi VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA KEITELE, PIELAVESI, TERVO, VESANTO 2 Hyvä kotiväki Lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö ovat koti ja perhe. Varhaiskasvatus vastaa osaltaan lapsen hyvinvoinnista,

Lisätiedot

LAPSEN JA PERHEEN ARJEN KARTOITTAMINEN

LAPSEN JA PERHEEN ARJEN KARTOITTAMINEN Sofian vastaanottokoti LIITE 1: Tulotietolomake 1 Päivämäärä Keskusteluissa läsnä LAPSEN JA PERHEEN ARJEN KARTOITTAMINEN LAPSEN NIMI SYNTYMÄAIKA LAPSEN PERHE Lapsen vanhemmat Sisarukset Isovanhemmat Muita

Lisätiedot

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS Miten kohtelet muita? Ihmiset ovat samanarvoisia Vastuu ja omatunto Missä Jumala on? Opettajalle TAVOITE Oppilas saa keskustelujen ja tekstien kautta mahdollisuuden muodostaa ja syventää käsityksiään ihmisyydestä

Lisätiedot

Perusopetuksen maakunnallinen arviointi Koulun toiminta. Möysän koulun tulokset. Vastaajamäärät lk oppilasta

Perusopetuksen maakunnallinen arviointi Koulun toiminta. Möysän koulun tulokset. Vastaajamäärät lk oppilasta Perusopetuksen maakunnallinen arviointi 2016 Möysän koulun tulokset Vastaajamäärät 124 1.-2.lk oppilasta 120 3.-5.lk oppilasta 22 opetushenkilöä 83 huoltajaa, joista loppuun saakka vastasi 68 Koulun toiminta

Lisätiedot

Kysely huoltajille ja oppilaille

Kysely huoltajille ja oppilaille Kysely huoltajille ja oppilaille Kysely huoltajille ja oppilaille tammikuussa 2013 Kysely lähetettiin kaikille 20 000 oppilaan huoltajille Wilman kautta Kyselyyn vastasi 3400 huoltajaa Sekä 2500 oppilasta

Lisätiedot

MONIKULTTUURISUUS JA MAAHANMUUTTAJAOPPILAAN KOHTAAMINEN. Maahanmuuttajaopetuksen valtakunnallinen seminaari, Oulu

MONIKULTTUURISUUS JA MAAHANMUUTTAJAOPPILAAN KOHTAAMINEN. Maahanmuuttajaopetuksen valtakunnallinen seminaari, Oulu MONIKULTTUURISUUS JA MAAHANMUUTTAJAOPPILAAN KOHTAAMINEN Maahanmuuttajaopetuksen valtakunnallinen seminaari, Oulu 7.5.2008 MITÄ ON TULOSSA: 1. MONIKULTTUURISUUDESTA 2. KOULUTUKSEN MERKITYKSESTÄ, OPPILAIDEN

Lisätiedot

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen - Toimiva lapsi&perhe menetelmäkoulutus syksy 06 kevät 07 Beardsleen perheinterventio, lapset

Lisätiedot

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Piirros Iita Ulmanen Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan huolenpitoa oppilaiden oppimisesta ja psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.

Lisätiedot

T3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä tukea oppilaan kielellisen uteliaisuuden ja päättelykyvyn kehittymistä

T3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä tukea oppilaan kielellisen uteliaisuuden ja päättelykyvyn kehittymistä A2-VENÄJÄ vl.4-6 4.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen T1 ohjata oppilasta havaitsemaan lähiympäristön ja maailman kielellinen ja kulttuurinen runsaus sekä

Lisätiedot

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus Opinnäytetyömme teoria pohjautuu laajaan 4- vuotistarkastukseen

Lisätiedot

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö HYVINVOIVA SIHTEERI Haasta itsesi huipulle seminaari 23.9.2016 Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö SIHTEERI 2 26.9.2016 SIHTEERI ENNEN Kun esimies tuli aamulla töihin, hänen sihteerinsä oli ovella vastassa

Lisätiedot

Leena Nissilä Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos. Opetushallitus Hakaniemenkatu Helsinki

Leena Nissilä Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos. Opetushallitus Hakaniemenkatu Helsinki Maahanmuuttajaoppilaan kohtaaminen Leena Nissilä Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos Opetushallitus Hakaniemenkatu 2 00530 Helsinki 09-7747 7705 leena.nissila@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla

Lisätiedot

Oma käyttäytyminen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa

Oma käyttäytyminen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa Oma käyttäytyminen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa Ihminen käyttäytyy eri paikoissa eri tavalla. Olet varmasti huomannut, että julkisissa paikoissa käyttäydytään eri tavalla kuin yksityisissä paikoissa.

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE VANHEMMILLE. Lapsen nimi ja henkilötunnus. Lähiosoite. Vanhempien nimet, ammatit ja puhelinnumero, josta tavoittaa päivisin

KYSELYLOMAKE VANHEMMILLE. Lapsen nimi ja henkilötunnus. Lähiosoite. Vanhempien nimet, ammatit ja puhelinnumero, josta tavoittaa päivisin KYSELYLOMAKE VANHEMMILLE Lasten kuntoutuspalvelut Kyselylomakkeen tarkoituksena on saada tietoa lapsen kehityshistoriasta ja arjen sujumisesta. Vanhempien näkemys lapsestaan ja hänen toiminnastaan on tärkeä

Lisätiedot

IPA Kyselylomake valinnoista ja osallistumisesta jokapäiväisessä elämässä

IPA Kyselylomake valinnoista ja osallistumisesta jokapäiväisessä elämässä IPA Kyselylomake valinnoista ja osallistumisesta jokapäiväisessä elämässä Vastaajan nimi: Päivämäärä: Johdanto Tämän lomakkeen kysymykset koskevat päivittäisiä toimintojasi. Pyrimme saamaan käsityksen

Lisätiedot

Nainen ja seksuaalisuus

Nainen ja seksuaalisuus Nainen ja seksuaalisuus Kun syntyy tyttönä on Kela-kortissa naisen henkilötunnus. Onko hän nainen? Millaista on olla nainen? Naisen keho Kun tytöstä tulee nainen, naiseus näkyy monella tavalla. Ulospäin

Lisätiedot

LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT

LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT 2014 LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT Lapsiperheen elämään sisältyy monenlaisia ilonaiheita, mutta välillä arki voi olla melko rankkaa. Vanhemmat voivat hyötyä siitä, että he joskus pysähtyvät pohtimaan elämäänsä

Lisätiedot

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle MINÄ MUUTAN Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle Kirsi Timonen, projektityöntekijä Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2010-2012 MINÄ MUUTAN Olet suuren muutoksen edessä. Uuteen kotiin

Lisätiedot

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Tytti Solantaus 2016 1 I LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELUUN VALMISTAUTUMINEN 1. Lapset puheeksi keskustelun tarkoitus Lapset puheeksi keskustelun pyrkimyksenä on

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

Perusopetuskysely Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014

Perusopetuskysely Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014 Perusopetuskysely 2016 Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014 Taustatietoja Kysely toteutettiin toukokuun lopulla 2016 Linkki kyselyyn lähetettiin Helmin kautta 4099 oppilaan 7966:lle huoltajalle

Lisätiedot

Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus

Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus e Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus Suomen laki Suomen lainsäädännön perusperiaatteet kuuluvat kotoutuvan henkilön yleisinformaation tarpeeseen. Valitettavan usein informaatio

Lisätiedot

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomessa

Lastensuojelu Suomessa Lastensuojelu Suomessa 16.6.2010 Lastensuojelu 2008 Lastensuojelun sosiaalityön asiakkaana ja avohuollollisten tukitoimien piirissä oli yhteensä yli 67 000 lasta ja nuorta vuonna 2008. Suomessa ei tilastoida,

Lisätiedot

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. KUUNTELEMINEN 1. Katso henkilöä, joka puhuu 2. Mieti, mitä hän sanoo 3. Odota omaa vuoroasi 4. Sano, mitä haluat sanoa 2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. Tervehdi 2. Jutustele 3. Päättele, kuunteleeko toinen

Lisätiedot

VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana. Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan?

VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana. Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan? VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan? Erilaisia maahanmuuttajia Työperäinen maahanmuutto sekundäärimaahanmuuttajat Pakolaiset Turvapaikanhakijat

Lisätiedot

Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli Helena Hiila-O Brien

Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli Helena Hiila-O Brien Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli 25.9.2012 Helena Hiila-O Brien KUKA LASTA KASVATTAA JA MITÄ VARTEN Lapsi työvoimana Lapsi rakentamassa kansakunnan tulevaisuutta Lapsi jatkamaan sukua

Lisätiedot

LAPSEMME / Esitietoja päivähoidon aloitusvaiheessa / Hoitosopimus

LAPSEMME / Esitietoja päivähoidon aloitusvaiheessa / Hoitosopimus LAPSEMME / Esitietoja päivähoidon aloitusvaiheessa / Hoitosopimus LAPSEMME NIMI Syntymäaika Kotiosoite HOITOPAIKKA HOITOSUHTEEN KESTO HOIDON ALKAMISPVM jatkuva määräaikainen - LAPSEN HOITOAIKA (päivähoidon

Lisätiedot

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA korostaa ennalta ehkäisevän ja varhaisen tuen merkitystä tehostettu tuki (yleisten tukitoimenpiteiden tehostaminen määrällisesti ja laadullisesti sekä opetuksen järjestäminen

Lisätiedot

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Kyselyllä haluttiin tietoa Millainen toiminta kiinnostaa

Lisätiedot

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuksen uudistuvat normit Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuslain muuttaminen Erityisopetuksen strategiatyöryhmän muistio 11/2007 Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan

Lisätiedot